docSarlin asiakaslehti 1_2015
download 
Report Transcription
Sarlin asiakaslehti 1_2015
Sarlinin asiakaslehti 1 | 2015 Jussi Vainikka ja Tommy Mattila Puhtaasti LNG:llä Lääkkeellistä paineilmaa sairaalassa Vaijeriluotain mittaa täyttöasteen Uunit ovat yksilöitä +Tutustu tuoteuutisiin Pääkirjoitus Irti vanhoista rakenteista V uonna 2008 Lehman Brothersin konkurssista alkanut talouden alamäki on jatkunut kauemmin kuin useimmat pessimistitkään uskoivat. Tuona vuonna syntyneet lapset menevät Suomessa syksyllä kouluun. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että meillä Suomessa kysymys ei ole pelkästään suhdanneongelmasta. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, joita voimme hyödyntää.” TALOUTEMME RAKENTEESSA on tapahtumassa useita yhtäaikaisia muutoksia, joista jokainen jo yksinäänkin olisi ikävä. Heikentynyt paperin kysyntä on aiheuttanut useiden paperitehtaiden sulkemisen ja kehitys tuntuu yhä jatkuvan. Elektroniikkateollisuutemme lippulaiva, Nokia, menetti otteensa matkapuhelinmarkkinoista hämmästyttävän nopeasti. Irtisanomiset ovat olleet tuttuja uutisia kaikilla paikkakunnilla, joissa Nokialla on ollut tuotantoa. Viime aikoina niskaan on lisäksi tullut kylmää vettä Venäjältä, jonka ostovoima ja talous kärsivät öljyn hinnan laskusta sekä EU:n ja USA:n pakotteista. Ikävintä on, että tulevaisuuden ennusmerkitkään eivät näytä hyviltä. Uutisia seuraamalla saa käsityksen, että Suomen talous on ajautunut syöksykierteeseen, jolle ei näy loppua eikä onnettomasta tilanteesta ole ulospääsyä. Ovatko tänä vuonna kouluun menevät lapsemme tuomittuja kirjoittamaan ylioppilaaksikin tämän nykyisen ”laman” jatkuessa – onneksi ei. SUOMEN KALTAISELLE pienelle kansantaloudelle löytyy maailmanmarkkinoilta aina riittävästi niche-sektoreita, joissa voimme menestyä. Meidän on etsittävä itsellemme soveltuvat erityisalat ja sen jälkeen määrätietoisesti markkinoitava tuotteet ja palvelumme kyseisille aloille. Suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden on lopetettava turha marina ja vanhoissa rakenteissa roikkuminen. On löydettävä rohkeus jättää vanhat rakenteet taakse ja katsoa positiivisin mielin maailmalle ja tulevaisuuteen. Maailma on täynnä mah dollisuuksia, joita voimme hyödyntää. SARLIN 360° – Sarlinin asiakaslehti 46. vuosikerta Päätoimittaja: Helena Kääriäinen Toimitus: OS/G Viestintä ja Sarlin Ulkoasu ja taitto: Mikko Koistinen, OS/G Viestintä SUOMELLA ON onneksi runsaasti vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta voi rakentaa. Tässä muutama esimerkki: Meillä on useissa mittauksissa maailman parhaaksi arvioitu koulujärjestelmä, joka tuottaa osaajia liikeelämän tarpeisiin. Metsissämme kasvavalla biomassalla on merkittävä rooli tulevaisuudessa, kun fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla. Viime vuosikymmenten aikana Suomeen on kehittynyt runsaasti elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamista, joka on tällä hetkellä osaksi vajaakäytössä. Tälle osaamiselle on varmasti kysyntää myös tulevaisuudessa. Peliteollisuus on jo noussut merkittäväksi työllistäjäksi ja jatkossa teollisen internetin sovellutukset työllistävät lisää näitä osaajia. Suomen vienti on perinteisesti ollut muutaman suuren yhtiön varassa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa viennin perusta on merkittävästi laajempi. Pk-yritysten osuus kansantalouden kokonaisviennistä on näissä maissa selvästi Suomea suurempi. Myös meillä Suomessa kannattaa tavoitella tilannetta, jossa myös pk-yritykset myyvät omaa eritysosaamistaan maailmalle. Näin toimien emme olisi niin riippuvaisia muutaman suuren vientiyrityksen onnistumisesta ja hyvinvointimme perusta olisi vakaampi. SARLIN OY AB on perinteisesti keskittynyt kotimaan markkinoille, mutta nyt olemme aloittaneet vientitoiminnan. 1990-luvulla kehitimme paineilmajärjestelmien hallintaan oman tuotteen, Sarlin Balancen. Tuote on laajasti käytössä Suomessa ja se on tuonut käyttäjilleen merkittävät energiansäästöt sekä helpottanut tuotannon kannalta kriittisten paineilmajärjestelmien hallintaa. Tekemissämme markkinatutkimuksissa olemme havainneet, että huippuluokan hallintajärjestelmälle on maailmanlaajuista tarvetta. Päätös viennin aloittamisesta perustuu luonnollisesti omaan strategiaamme, mutta samalla pyrimme vahvistamaan suomalaisen yhteiskunnan menestystä omalta osaltamme. Kari Jäminki toimitusjohtaja Kannen kuva: Markku Ojala Paino: PunaMusta Oy Painosmäärä: 13 000 kpl Osoitteenmuutokset ja peruutukset: info@sarlin.com SARLIN OY AB PL 750, 00101 Helsinki, info@sarlin.com, www.sarlin.com 2 SARLIN 360° Tässä lehdessä Pääkirjoitus: Irti vanhoista rakenteista 3 Sairaalassakin tarvitaan paineilmaa 4 Uutisia Sarlinilta 6 Ohjelmoitavat pulssianturit 7 LNG etenee vauhdilla 8 Suodattimet jäteveden puhdistukseen 14 Tuoteuutiset 15 Uunit ovat yksilöitä 23 Paineilman tuottosopimus 26 Uutisia Sarlinilta 27 Ei pintaa syvemmälle 28 Kompurat kuntoon 30 Uusiin tehtäviin 31 Yhteystiedot 31 Ó 8 LNG:n käyttöönotto etenee vauhdilla. Nesteytettyä maakaasua kuljetetaan erikoisvalmisteisilla rekoilla. 23 Ó Uunin energiatehokkuuden tekijöitä ovat sen rakenne, ohjaus ja käyttöaste. 28 Ó Heikki Saartama (vas.) ja Erkki Karppinen seuraavat vaijeriluotaimen toimintaa Senson Oy:ssä. 30 Ó Asentaja Reima Koskela tuntee kompressorit. 360° SARLIN 3 Sairaalassakin tarvitaan paineilmaa 4 SARLIN 360° Kuvakulma Sairaalassa potilaiden hoitoon ja hoitoinstrumentteihin käytettävä paineilma on lääkkeellistä kaasua, joka täyttää European Pharmacopoeian tarkat laatuvaatimukset. Teksti Helena Kääriäinen Kuva Dreamstime S airaaloissa lääkkeellistä paineilmaa käytetään muun muassa hengityskoneissa sekä lääkintälaitteissa leikkaussaleissa, heräämöissä, tehovalvonnassa, poliklinikoilla, vuodeosastoilla ja päivystyksessä. Lääkkeellisellä paineilmalla on tiukat laatuvaatimukset, joista säädetään lääkelaissa ja laissa terveydenhuollon laitteista. European Pharmacopoeia on eurooppalainen standardi, joka määrittelee lääkkeellisen paineilman laatuvaatimukset. Tiukat vaatimukset koskevat myös järjestelmän suunnittelua ja asennusta. SAIRAALOISSA LÄÄKKEELLISEN ilman laatua valvotaan samoin kuin muitakin lääkkeitä. Potilaiden turvallisuus ja hoito edellyttävät luotettavaa ja häiriötöntä ilman tuottoa, siksi lääkkeellisen paineilman tuoton on oltava niin sanottu kolmennettu järjestelmä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kahdella kompressoriyksiköllä ja yhdellä pullopatterilla. Lääkkeellisen paineilman tuottamiseen käytetään öljyttömiä kompressoreita, jotta voidaan varmistua siitä, että tuotettu paineilma on öljytöntä. Kompressori ottaa käyttämänsä imuilman tilasta, jossa se sijaitsee. Kompressorihuoneen ilman laatuun tuleekin kiinnittää erityistä huomiota, sillä ilmassa olevat epäpuhtaudet moninkertaistuvat, kun ilma puristetaan käyttöpaineeseen. VAIKKA KOMPRESSORIHUONEEN ilman puhtaudesta olisikin huolehdittu, kompressorin tuottamassa paineilmassa on aina epäpuhtauksia, jotka pitää poistaa jälkikäsittelyn avulla. Jälkikäsittelyssä paineilmasta poistetaan vesi ja partikkelit sekä vähennetään hiilimonoksidin ja typen oksidien määrä sallitulle tasolle. Lisäksi siitä poistetaan hajut ja maut. Lääkkeellisen paineilman kokonaisratkaisut Sarlinilta SARLINILLA ON 60 vuoden kokemus paineilmasta ja paineilman kokonaisratkaisuista. Olemme toimittaneet useita kymmeniä sairaaloiden ja terveyskeskusten paineilmajärjestelmiä. Noudatamme lakien ja määräysten asettamia vaatimuksia ja toteutamme paineilmajärjestelmät niiden mukaisesti. Asiakas voi hankkia hengitysilman tuoton myös palveluna, jolloin vastaamme järjestelmän toiminnasta ja investoinneista. Olemme mukana Sairaalatekniikan päivillä Turussa 3.–4.6.2015. Tervetuloa keskustelemaan lääkkeellisen paineilman tuottoratkaisuista. 360° SARLIN 5 Koonnut Helena Kääriäinen Ø Rikkivedyn poistolaitos HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Kuopion Energialle biokaasua hyödyntävä moottorivoimalaitos KUOPION ENERGIA OY:LLE toimitettu moottorivoimalaitos hyödyntää biokaasua, jonka Kuopion Biotehdas tuottaa Heinälamminrinteen jätekeskuksen biojätteistä. Biokaasu siirretään Pitkälahden lämpökeskustontilla sijaitsevaan moottorivoimalaitokseen olemassa olevaa kaatopaikkakaasua varten rakennettua putkea pitkin. Moottorivoimalaitos tuottaa kaasusta yli 12 000 MWh sähköä vuodessa, lisäksi moottorivoimalaitoksessa syntyvä lämpöenergia siirretään kaukolämpöverkkoon. Tehdasvalmiissa paketissa on MWM TCG 2020 V16 -kaasumoottori, jonka sähköteho on noin 1,6 megawattia, samoin kaukolämpöteho on 1,6 MW. Moottorivoimalaitos on miehittämätön, täysin automatisoitu laitos, jota ohjataan Kuopion Energian päävoimalaitoksesta. Sarlinin toimittamilla moottori- ja turbiinilaitoksilla tehdään noin 80 prosenttia Suomessa biokaasulla tuotetusta sähköstä. Kuva Ari-Pekka Keränen Kuva Markku Ojala Uutisia Sarlinilta Ó Voimalaitos tuottaa yli 12 000 MWh sähköä vuodessa ja lämpöä kaukolämpöverkkoon. Lisätietoja: Kari Lammi ja Vesa Saarinen, puh. 010 550 4000 Rikkivedyn poistolaitos pesee Ämmässuon biokaasun TOUKOKUUSSA 2010 käyttöönotettu Sarlinin toimittama kaasuvoimala pystyy hyödyntämään kaiken vanhalla ja uudella kaatopaikalla kerättävän kaatopaikkakaasun. Voimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Biokaasu sisältää aina rikkivetyä, joka reagoi useimpien metallien kanssa aiheuttaen korroosiota ja vahingoittaen laitteita, kuten kaasumoottoreita, kompressoreita, lämmönvaihtimia sekä putkistoa. Tämän vuoksi rikkivety on hyvä poistaa biokaasusta ennen sen hyötykäyttöä. Sarlin toimitti HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen rikkivedyn poistolaitoksen. Kaasun rikkivetypitoisuutta on saatu laskettua yli 90 prosenttia. Toimitettu THIOPAQ-puhdistusjärjestelmä perustuu biologiseen prosessiin. Poiketen muista kaasunkäsittelyprosesseista THIOPAQ-järjestelmässä biokaasuun ei lisätä lainkaan ilmaa, minkä vuoksi biokaasun lämpöarvo ei heikkene. Rikki saadaan talteen elementaaririkkinä, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi lannoitetuotannossa. Prosessissa pesuvesi regeneroidaan ja käyttökustannukset verrattuna muihin tekniikoihin ovat pienet. Lisätietoja: Kari Lammi, puh. 010 550 4000 6 SARLIN 360° Ñ Beamex täyttää 40 vuotta PIETARSAARELAINEN kalibrointilaitteita ja -ohjelmistoja kehittävä Beamex Oy Ab täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Beamexin perusti helmikuussa 1975 neljä instrumentoinnin ja kalibroinnin ammattilaista. Vuodesta 1984 Beamex on ollut osa Sarlinkonsernia. Beamexin perustajien alkuperäisen toiminta-ajatuksen taustalla olivat omakohtaiset kalibrointilaitteiden käyttökokemukset ja havainnot, jotka kiteytyivät liikeideassa pyrkimykseksi kehittää käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia paremmin täyttäviä kalibrointilaitteita. Alkuperäiseen liikeideaan kuului myös se, että toiminnan tuli suuntautua kansainvälisille markkinoille. Nämä toiminnan kulmakivet ovat edelleen vahvasti osa Beamexin toimintaa – yritys on johdonmukaisesti keskittynyt tuottamaan teollisuuden prosessi-instrumenttien kalibrointiin tarkoitettuja tuotteita ja palve- Beamex Oy on 40 vuodessa laajentunut globaaliksi toimijaksi. luja. Viennin osuus liikevaihdosta on noin 95 prosenttia. Neljän vuosikymmenen aikana Beamex on kehittynyt voimakkaasti: yrityksellä on nykyään omat toimipisteet Pietarsaaren lisäksi Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Kiinassa, Intiassa ja SaudiArabiassa sekä jälleenmyyjiä yli 70 muussa maassa. Beamex on maailmanlaajuisesti yksi toimialansa merkittävimmistä yrityksistä. Esimerkiksi viime tammikuussa julkaistun pohjoisamerikkalaisen Control Magazine -ammattijulkaisun lukijaäänestyksessä Beamex valittiin kalibrointialan kolmen merkittävimmän brändin joukkoon. Beamex juhlistaa merkkivuottaan muun muassa julkaisemalla kotisivuillaan ja sosiaalisen median kanavillaan keskeisiä tapahtumia ja virstanpylväitä vuosien varrelta. Näitä voit seurata www.beamex.com ja www.facebook.com/beamexcalibration. 3xFakta Teksti Pirkko Soininen Kuva Sarlin Ohjelmoitavat pulssianturit O hjelmoitavien pulssiantureiden mallisto on päivittynyt. Uudet anturit soveltuvat useisiin eri kohteisiin valmistavassa teollisuudessa ja erityisesti kunnossapidossa. Mikäli kohteessa on käytössä useita eri pulssimäärillä olevia antureita, voidaan uudella mallilla korvata ne kaikki. – Ohjelmoitavat anturit soveltuvat erityisesti valmistavaan teollisuuteen, missä pulssimäärää joudutaan usein säätämään vielä ennen käyttöönottoa tai pulssimäärä ei ole muusta syystä vakio, kertoo tuotepäällikkö Teemu Solja. Anturit säästävät myös varastointikuluja, sillä asiakkaan ei tarvitse enää säilyttää useita erilaisia malleja. Myös tuotantokatkoksia voidaan lyhentää, kun hyllystä löytyy heti sopiva anturi. KAHDELLA ERI anturityypillä voidaan anturit ohjelmoida jopa 62.450 pulssiin kierroksella saakka. Rajat ovat huomattavasti aiempaa suurempia, toteaa Solja. Kun pulsseja on riittävän tiheään, saadaan tarkkuus uuteen uskoon. Tätä kautta voidaan vaikuttaa myös lopputuotteen laatuun. Toinen merkittävä uudistus on mahdollisuus valita HTL- tai TTL-ulostulo samassa anturissa ja lisäksi laaja käyttöjännitealue (4.5-30V) kattaa kaikki käytännön sovellukset. Nyt siis yhdellä anturilla selvitään tilan- teissa, joihin aiemmin tarvittiin jopa kolme eri mallia. TR Electronic tarjoaa kyseisen anturimallin nyt myös M12/8-pin liittimellä, joka yleistyy teollisuudessa. Teollisuudessa on hyvin yleinen tilanne, että antureita on eri pulssimäärien lisäksi myös HTL- ja TTL-lähtötasoilla sekä eri käyttöjännitteillä. Optimoimalla liitinmalli ja mekaaninen kiinnitys voidaan koko pulssianturisarja korvata vain yhdellä anturilla. – Erikoistilanteita ei myöskään ole unohdettu. Saatavilla on esimerkiksi räjähdysvaarallisiin tiloihin soveltuva ATEX-versio. Vastaavaa luokitusta ei löydy kuin harvoista anturityypeistä, kertoo Solja. ANTUREITA KÄYTETÄÄN mittaamaan paikkaa, kulmaa, kiihtyvyyttä tai nopeutta laitteiston akselilta, mittapyörältä tai suoraan moottorilta. Anturi tuottaa pulssisignaalia, jonka järjestelmä lukee. Tämän perusteella saadaan tieto paikasta suhteessa referenssipisteeseen tai pyörimisnopeus. Konkreettinen käyttökohde on esimerkiksi kuljetushihnan nopeuden valvominen. Asiakas voi joko itse ohjelmoida anturin tai Sarlin voi tehdä sen asiakkaan puolesta. Usein asiakas pyytää ohjelmointiapua silloin, kun on kiire saada korvaava anturi vioittuneen tilalle. – Osa tyytyväisistä asiakkaistamme käyttää antureita koko ajan ja heillä on oma erillinen ohjelmointilaitteisto, Solja toteaa. TR ELECTRONICIN ANTURIT (l_58:2) Voidaan ohjelmoida mille tahansa pulssimäärälle välillä 1–10.000/ 62.450 ppr. Varastointitarve pienenee – vain yksi varastoitava pulssianturi. Uudessa versiossa mahdollisuus valita HTL- tai TTL-ulostulo samassa anturissa. Universaali käyttöjännite: 4,5…30 VDC. Nollapulssin paikka ja pulssin pituus ohjelmoitavissa. Rajaton määrä ohjelmointikertoja. Akselikoot mallista riippuen 6…15 mm. Oikean pulssimäärän voi määritellä vaikka vasta käyttöönotossa. Yksinkertainen ohjelmointi TRWinProg -ohjelmistolla sekä ohjelmointivarustuksella. Saatavana myös ATEX-versiona. Ohjelmoi itse tai ohjelmoimme puolestasi. Erikoistilanteita ei myöskään ole unohdettu. Saatavilla on esimerkiksi räjähdysvaarallisiin tiloihin soveltuva ATEX-versio.” 360° SARLIN 7 LNG etenee vauhdilla LNG:n käyttöönotto etenee Suomessa vauhdilla. Skangassin johtaja Tommy Mattila näkee LNG-markkinan kehittymisen edellytysten perustuvan tiukentuviin ympäristövaatimuksiin sekä kilpailukykyiseen hintaan ja saatavuuden varmistamiseen. Gasumin liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Vainikka korostaa LNG:n logistista merkitystä. 8 SARLIN 360° Ñ Skangass rakentaa Suomen ensimmäistä LNG:n tuontiterminaalia Porin Tahkoluotoon. Syksyllä 2016 valmistuvan terminaalin kapasiteetti on 30 000 kuutiometriä. × Tommy Mattila (vas.) ja Jussi Vainikka uskovat vähäpäästöisen LNG:n kysynnän kasvavan, kun jakelu saadaan kuntoon ja saanti varmistettua. LNG:hen perustuva teknologinen kehitystyö antaa uusia mahdollisuuksia telakka-, moottori- ja suunnittelupalveluihin.” – Olemme tehneet vuosien ajan pitkäjänteistä LNG:hen liittyvää kehitystyötä. Tavoitteenamme on saada siitä myös Suomessa varteenotettava energiavaihtoehto merenkulun, teollisuuden ja raskaan liikenteen käyttöön niin hinnaltaan kuin toimitusvarmuudeltaankin. LNG:n vähäpäästöisyys on ehkä tärkein argumentti, kertoo Skangassin markkinoinnin ja myynnin johtaja Tommy Mattila. JOTTA PÄÄMÄÄRIIN päästäisiin, osti Gasum viime keväänä enemmistön norjalaisesta Skangass AS:stä, joka on johtava toimija pohjoismaisilla LNG-markkinoilla. Kaupan myötä Suomi tuli osaksi pohjoismaista LNGmarkkinaa. Skangassilla on käytössään LNGtuotantoa Norjassa. Tuotantolaitoksen omistaa Lyse, joka on Skangassin toinen omistaja. Skangassilla on myös terminaaleja Norjassa sekä Ruotsissa ja pian myös Suomessa, kun Porin terminaali valmistuu vuonna 2016. – Pohjoismaisesta LNG-markkinasta pyritään yhteishankinnoilla saamaan volyymiltaan niin suuri, että LNG:sta tulee myös hinnaltaan kilpailukykyinen tuote. Kun hinta on kohdallaan, se lisää kysyntää. LNG:n toimitusvarmuutta tuetaan omalla tuotannolla ja terminaaleilla. Skangassilla on kaksi LNG-tankkeria ja 25 jakelurekkaa, joista neljä on Suomessa. Maakaasu, jota siis LNG:kin on, sopii teollisuusprosesseihin, kuten höyryntuotantoon, kuumennukseen ja kypsennykseen. Tällöin kaasulla korvataan nestekaasua. Lämmöntuotannossa sillä korvataan polttoöljyä. Kaasusta tehdään teollisuudessa myös vetyä. Voimalaitoksissa LNG:tä käytetään maakaasun tapaan sähkön- ja lämmöntuotannossa pää- tai varapolttoaineena. Ennen käyttöä LNG höyrystetään takaisin kaasuksi. Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Markku Ojala ja Gasum N esteytetty maakaasu eli LNG (liquefied natural gas) on ollut otsikoissa muutaman vuoden ajan uutena meriliikenteen rikkivapaana polttoaineena. Gasum on tuottanut LNG:tä pienimuotoisesti kuitenkin jo vuodesta 1996 Porvoon Kilpilahden laitoksella. Viitisen vuotta sitten laitoksen kapasiteetti kasvatettiin 20 000 tonniin. Porvoosta LNG:tä on kuljetettu erikoisrekoilla kaasuputkiverkoston ulkopuolelle esimerkiksi Wärtsilän moottoritehtaalle Vaasaan käytettäväksi kaasumoottorien tuotekehityksessä ja testauksessa. LNG ON ottanut ensiaskeleensa Suomessa myös liikennepolttoaineena, kun Containerships hankki syksyllä koekäyttöön ensimmäisen LNG-rekkaveturin. Gasumin liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Vainikka toteaa, että LNG:llä voidaan vastata esimerkiksi EU:n vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden infrastruktuuridirektiiviin, joka tähtää ympäristövaikutusten pienentämiseen ja raakaöljyriippuvuuden vähentämiseen. Direktiivi edellyttää esimer360° SARLIN 9 Ó Tommy Mattila näkee LNG:n ympärille rakentuvan teknologiaklusterin lisäävän Suomen kilpailukykyä. kiksi riittävän tiheän maakaasun, biokaasun ja LNG:n tankkausasemaverkoston rakentamista. – Nykyisillä tankkausasemilla autoihin tankataan paineistettua luonnonkaasua eli maakaasua sekä kotimaista avainlipputunnuksella ja joutsenmerkillä varustettua biokaasua. Jatkossa on teknisesti täysin LNG: nesteytettyä maakaasua hajuton, mauton ja myrkytön kaasu varastoidaan ja kuljetetaan -162 asteeseen jäähdytettynä vastaa ominaisuuksiltaan maakaasua ja sopii teollisuuden, voimalaitosten ja liikenteen käyttöön on tiivistetty eli maakaasu tiivistyy siinä kuudessadasosaan energiasisällöltään 310 litraa LNG:tä vastaa yhtä öljybarrelia (159 l), yksi tonni LNG:tä vastaa 1 370 kuutiota maakaasua sitä käyttämällä hiilidioksidipäästöt alenevat 25 % raskaaseen polttoöljyyn verrattuna ei sisällä rikkiä tai raskasmetalleja käytöstä ei synny pienhiukkaspäästäjä hinnaltaan vakaa. 10 SARLIN 360° mahdollista tankata esimerkiksi henkilö- ja pakettiautoihin paineistettua kaasua ja raskaanliikenteen ajoneuvoihin nestemäistä kaasua. Juuri LNG:n avulla saamme jakeluasemia myös putkiverkoston ulkopuolelle, toteaa Vainikka. Suomen nykyiset tankkausasemat ovat CNG (compressed natural gas) -asemia, joissa on tarjolla paineistettua maakaasua ja biokaasua. LNG-asemille nestemäinen maatai biokaasu tuodaan säiliöautoilla bensiinin tapaan, tosin autot ovat erikoisvarustettuja. LNG/LCNG (liquefied natural gas ja liquefied compressed natural gas) -asemat eivät myöskään ole riippuvaisia kaasuverkostosta, ja niillä voidaan tankata sekä paineistettua kaasua että LNG:tä käyttäviä autoja. SARLINILLA ON CNG-asemien lisäksi myös pelkästään biokaasulle tai LNG:lle tarkoitettuja asemia tai näiden yhdistelmiä. Gasumin 18 tankkausasemasta Sarlin on toimittanut 16. Gasumin ensimmäinen tankkausasema avattiin 1996 linja-autoliikenteen käyttöön. Ensimmäinen kaikille avoin asema valmistui vuonna 2005. – Tankkausasemaverkoston laajenemista on vauhdittanut uusien kaasuautomallien markkinoille tulo ja sen myötä lisääntynyt kysyntä. Jatkossa verkoston laajeneminen kiihtyy entisestään niin EU-tavoitteiden siivittämänä kuin LNG:n tuoman logistisen mahdollisuuden ansiosta – unohtamatta myöskään paikallisten liikennekäyttöön LNG on kilpailu kykyisin ja puhtain polttoaine meri liikenteelle.” tähtäävien biokaasuhankkeiden merkitystä, sanoo Vainikka. Viimeisin Sarlinin Gasumille toimittama asema avattiin syksyllä 2014 Tampereelle. Se tehtiin avaimet käteen -periaatteella ilman maanrakennustöitä ja perustuksia. Aseman kapasiteetti voidaan tarvittaessa kaksinkertaistaa, koska suunnitteluvaiheessa tehtiin tilavaraus toiselle kompressorille. Sarlin huolehtii myös laitteiden huollosta ja kunnossapidosta yhdessä Gasum Tekniikka Oy:n kanssa. Tankkausasemalla on Gasumin oman valvontajärjestelmän lisäksi käytössä Sarlinin toteuttamaa kaukovalvontaa. MERILIIKENTEEN PÄÄSTÖRAJOITUKSET ovat vauhdittaneet LNG-markkinan kehittymistä Suomessa. Viking Linen Turun ja Tukholman reitillä kulkeva MS Viking Grace on maailma suurin LNG-käyttöinen matkustajalaiva. Viime keväänä valmistu- nut Rajavartiolaitoksen Turva-alus kulkee LNG:llä. Suomessa rakennetaan myös maailman ensimmäistä LNG:tä polttoaineenaan käyttävää jäänmurtajaa. Mattila uskoo, että LNG valitaan jatkossa uusien alusten polttoaineeksi, koska sen avulla on helpointa ja kustannustehokkainta vastata tiukentuviin päästörajoituksiin. Vuoden 2015 alussa voimaan tulleiden EU:n rikkidirektiivien seurauksena laivat joutuvat jo leikkaamaan rikkipäästönsä 0,1 prosenttiin läheisillä merialueilla. Päästörajoitukset tulevat kymmenen vuoden sisällä voimaan myös muualla. Nyt rajoitus koskee niin sanottua SECA-aluetta, johon kuuluvat Euroopassa Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali. – Suomen viennistä lähes 90 prosenttia kulkee meriteitse, joten sillä on merkitystä, millaista polttoainetta laivat käyttävät, muistuttaa Mattila. Vanhoissa laivoissa päästöjä vähennetään pesureilla. – LNG ON kilpailukykyisin ja puhtain polttoaine meriliikenteelle, koska se ei sisällä lainkaan rikkiä tai raskasmetalleja. Myös hiilidioksidipäästöt alenevat neljänneksen polttoöljyyn verrattuna. LNG:stä ei synny myöskään pienhiukkaspäästöjä, luettelee Mattila. LNG on turvallista käyttää, koska mahdollisen vuodon sattuessa se höyrystyy ja haihtuu ilmaan. Maakaasun syttymisalue ilmassa on esimerkiksi polttoöljyyn verrattuna kapeampi ja syttymislämpötila on korkeampi. LNG-tankit on suojattu niin hyvin, että vaikka ulkokuoreen tulisi repeämä, ei vaurio olisi vielä lähelläkään varsinaista säiliötä. Maailmalla LNG:n käyttö kasvaa koko ajan. Tuottajia tulee lisää, ja uusia terminaaleja rakennetaan Euroopan lisäksi muun muassa Aasiassa. – Myös liikennekäyttö lisääntyy. Esimerkiksi Ruotsissa oli vuonna 2014 noin 50 000 kaasuautoa ja LNG:n tankkausasemia rekoille kymmenkunta, sanoo Vainikka. VIIME VUONNA saatiin vauhtia myös LNG:n Suomen tuontiterminaalien rakentamiseen. Skangass aloitti syksyllä terminaalin rakentamisen Porin Tahkoluotoon. Kokonaisuus valmistuu syksyllä 2016. – Porin terminaali on 30 000 kuutiometrin varastoterminaali, joka pystyy palvelemaan Länsi-Suomen LNG-tarvetta. Suunnittelimme ensin terminaalia Turkuun, mutta se jämähti kaavamuutoksiin. Porissa hanke saatiin nopeammin alkuun. Pääasia on, että terminaali on länsirannikolla ja hyvin saavutettavissa läpi vuoden, kertoo Mattila. Työt ovat Porissa edenneet aikataulussa. Alueellisesti se tuo rakennusaikaisia työpaikkoja seudulle noin 250. Terminaali työllistää suoraan 10 henkeä ja välillisesti 50. Terminaalin yhteyteen rakennetaan 12 kilometriä kaasuputkea, joka palvelee alueen teollisuutta. LNG-kuljetukset suuntautuvat Porista Hankoon ja Kokkolaan. Pääosa LNG:stä tulee Suomeen tankkerilla Norjan Stavangerin laitokselta sekä Luoteis-Euroopan isoista tuontiterminaaleista. Skangass on mukana myös Tornion terminaalihankkeessa ManGan kanssa. Suomen muita hankkeita ovat AGAn Rauman terminaali, Haminan Energian hanke Kotkan satamassa sekä LNG Finlandin kelluva terminaali Salon edustalla. Suomi ja Viro ovat tehneet periaatepäätöksen maita yhdistävästä kaasuputkesta ja siihen liittyvästä terminaalista. Rakentamisen aloitus riippuu esimerkiksi EU-tukipäätöksistä. MATTILAN MIELESTÄ LNG:llä on suuri merkitys Suomen meri- ja teknologiaklusterin kilpailukyvylle, koska puhtaaseen energiaan perustuva teknologinen kehitystyö antaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi telakka-, Ó Jussi Vainikka pitää LNG:tä varteenotettavana vaihtoehtona raskaanliikenteen polttoaineena. Õ LNG sopii uusien alusten polttoaineeksi, koska sen avulla on helpointa ja kustannustehokkainta vastata tiukentuviin meriliikenteen päästörajoituksiin. LNG:N KILPAILUEDUT: päästörajoitukset saavutetaan meriliikenteessä kustannustehokkaasti meriliikenteen ja teollisuuden päästöt vähenevät merkittävästi synnyttää uutta teknologiaosaamista monipuolistaa energiavaihtoehtoja riippuvuus Venäjältä tulevasta putkikaasusta vähenee. 360° SARLIN 11 Kuva Haminan Energia Johtaja Janne Ristola, Haminan Energia: LNG mahdollistaa liiketoiminnan kasvun HAMINAN ENERGIA OY suunnittelee LNG:n maahantuontiterminaalin rakentamista HaminaKotka-satamaan Kotkaan. Hanke odottaa Euroopan komission hyväksyntää. Lopullinen päätös rakentamisesta tehdään kuluvan vuoden aikana. 30 000 kuutiometrin säiliöterminaalin on arvioitu valmistuvan alkuvuodesta 2018. – LNG:n maahantuonti on ollut esillä Haminan Energiassa vuodesta 2006 lähtien. Nyt myös logistiikkaketju on saatu siihen vaiheeseen, että hanke on mahdollista toteuttaa. Kaasulla on tärkeä merkitys Haminan Energialle. Noin 40 prosenttia liikevaihdostamme tulee maakaasun jakelusta. Käyttämästämme energiasta noin 70 prosenttia on maakaasua, jolla tuotetaan muun muassa höyryä, kuumaöljyä ja vetyä, kertoo energialiiketoimintajohtaja Janne Ristola. TERMINAALIIN LAIVATULLA LNG:llä Hamina Energia pystyy turvaamaan maakaasun ja sähkön toimitus- ja huoltovarmuuden alueella. LNG:tä voidaan kuljettaa myös verkon ulkopuolella oleville asiakkaille ja tankkausasemille. Valtakunnan siirtoverkkoon kaasua saadaan Haminan Energian jakeluverkon kautta. LNG vastaa meri- ja maantieliikenteen tiukentuviin päästörajoituksiin, ja terminaali onkin suunnattu Itämeren meriliikenteelle. Ristolan mielestä on tärkeää, että laivat voivat Haminassa ja Kotkassa tankata rikkidirektiivin mukaisesti LNG:tä. HaminaKotka on yksi TEN-T-verkoston satamista. HAMINAN ENERGIASSA uskotaan maakaasun kilpailukykyyn. Varsinkin maakaasun uudet liiketoimintamahdollisuudet, kuten LNG:n käyttö raskaan liikenteen polttoaineena ja kaasutankkausasemaverkoston tihentyminen liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteiden mukaiseksi, luovat perustaa LNG:n maahantuonnille. Samalla se tuo uutta energiaa liiketoiminnan kasvuun. – Terminaalihankkeeseen liittyy 50 MW lämpöä ja sähköä sekä 20 MW höyryä tuottavan yhdistelmävoimalaitoksen rakentaminen. Laitos tasoittaa sähkömarkkinoiden hintapiikkejä silloin, kun sähköstä on pulaa. Sillä voidaan myös joustavasti taata energian saatavuus esimerkiksi tuulivoiman tuotantokatkoksissa. Voimalaitoshanke on itsenäinen projekti, joka toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa, toteaa Ristola. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt ehdollisen investointipäätöksen Haminan Energian terminaalihankkeesta. Tuen saanti edellyttää Euroopan komission hyväksynnän, joka saataneen viimeistään huhtikuussa. – Meillä LNG:n hankintaketjun neuvottelut jatkuvat ja terminaalin suunnittelutyö etenee, kertoo Ristola. 12 SARLIN 360° Ó LNG:n avulla varmistetaan kustannustehokas ja vähäpäästöinen laivaliikenne. moottori- ja suunnittelupalveluihin globaalin clean tech -markkinan kasvaessa. – Viking Grace valmistettiin Turussa telakalla ja siinä on Wärtsilän kaasumoottorit. Myös Tallink on kiinnostunut rakentamaan uuden LNG-aluksensa Suomessa. LNG onkin Vainikan ja Mattilan mielestä jo tämän päivän ratkaisu eikä vain tulevaisuuden mahdollisuus. Teknologia on olemassa, eikä sitä enää tarvitse testata. – Esimerkiksi laivayhtiöt tekevät aluspäätöksiä, jotka ulottuvat kymmenien vuosien päähän. Nyt voikin aiheellisesti jo kysyä, kannattaako raskaaseen polttoöljyyn enää satsata, onko sitä enää saatavilla jatkossa, kysyy Mattila. LNG TUO odotetun vaihtoehdon Suomen energiamarkkinoille. Se edesauttaa luonnonkaasujen eli maakaasun ja biokaasun käyttöä. – Meriliikenteessä LNG on oikeastaan ainut vaihtoehto raskaalle polttoöljylle. Teollisuudessa ja voimalaitoksissa LNG on puhdas vaihtoehto kivihiilelle, jonka käyttö on Suomessa huolestuttavasti lisääntynyt, sanoo Mattila. – Liikennepuolella LNG on hyvä vaihtoehto raskaalle kalustolle ja jakeluliiken- Kuva Tukes Ylitarkastaja Urho Säkkinen, Tukes: LNG on hyvä vaihtoehto raskaalle kalustolle ja jakeluliikenteeseen dieselin sijaan.” Ñ Sarlin on toimittanut 19 maa- ja biokaasuntankkausasemaa joista 16 Gasumille. Kuvassa Vermon asema Espoossa. TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTO, Tukes, valvoo maakaasu- ja LNG-terminaalien turvallisuutta. Se antaa niille varastointiluvan ja tekee tarkastuksen ennen käyttöä. Terminaaleissa tehdään myös määräaikaistarkastukset vuosittain. Ylitarkastaja Urho Säkkisen mukaan lainsäädännössä on otettu huomioon LNG:n monet käyttökohteet, kuten liikenne, teollisuus- ja voimalakäyttö. – Kullekin osa-alueelle määritetään erikseen toimivaltaiset viranomaiset. Tukes toimii valvontaviranomaisena maa-alueilla eli maalla tapahtuvassa varastoinnissa sekä perinteisessä maakaasun siirrossa, jakelussa ja käytössä. LNG:n kuljetus kuuluu vaarallisten aineiden kuljetuksen lainsäädännön piiriin, joten sitä valvoo maantieliikenteessä muun muassa poliisi. Tukes toimii vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn perustuvan lain mukaan. – LAINSÄÄDÄNTÖMME ANTAA hyvät puitteet maakaasun varastointiin, lupamenettelyyn, tarkastuksiin ja valvontaan liittyviin kysymyksiin. Vaikka LNG on meillä suhteellisen uutta, on LNG-teknologia ollut käytössä maailmalla vuosikymmeniä ja esimerkiksi varastointiin liittyvät EN-standardit antavat erittäin hyvän pohjan turvallisuuden varmistamiseen liittyvään tekniikkaan. Lainsäädännöllämme ja EN-standardeilla pärjätään vallan hyvin, toteaa Säkkinen. Kun maassamme käynnistetään isoja, valvontaa vaativia hankkeita, liittyy niihin monia neuvotteluja Tukesin kanssa. – Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ollut kitkatonta ja määräysten vaatimukset otetaan huomioon mahdollisimman varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Ñ Skangassilla on kaksi LNGtankkeria ja 25 erikoisrekkaa. teeseen dieselin sijaan. LNG myös tukee ja vauhdittaa biokaasun käytön kasvua. Jo nyt jakeluasemilla tankatusta kaasusta on noin 40 prosenttia biokaasua, toteaa Vainikka. Vainikan mukaan maantieliikenteelle tarkoitettu riittävän tiheä asemaverkosto saadaan nopeasti pystyyn, kun kysyntä kasvaa. – Sarlin on hyvä yhteistyökumppani tankkausasemien kokonaisratkaisujen toimittajana, koska heiltä saa laitteistojen lisäksi myös huollon. Meille on merkitystä myös sillä, että Sarlinilla on toimintaa ympäri Suomen ja nykyisen kaasuverkoston ulkopuolella, sanoo Vainikka. Lainsäädäntö ottaa huomioon LNG:n monipuolisen käytön VAINIKKA KOROSTAA LNG:n merkitystä logistisena ratkaisuna, jolla maakaasun edut saadaan myös verkoston ulkopuolella olevan teollisuuden ja liikenteen käyttöön. Miehet toteavat, että niin Skangassin kuin Gasuminkin perustehtävä on tarjota asiakkaille puhtaita ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja, ja infrastruktuuri rakennetaan palvelemaan tätä tarkoitusta. Maakaasu, biokaasu ja LNG ovat tehokkaita energiaratkaisuja, joiden avulla päästään kohti puhtaampaa energiataloutta. ESIMERKIKSI TERMINAALIEN rakentaminen kiinnostaa lähialueen asukkaita ja yrityksiä. Säkkisen mukaan maakaasulla on pääsääntöisesti myönteinen kuva polttoaineena, vaikka lähialueen asukkaat ovatkin usein kriittisen kiinnostuneita LNG-hankkeista. – Lupamenettelyihin liittyy kuulutuksia ja lausuntomenettelyjä, joilla mahdollistetaan eri näkemysten huomioon ottaminen. Kaikkien, niin toiminnanharjoittajien, viranomaisten kuin lähistön asukkaiden yhteinen tavoite on luonnollisesti turvallinen toiminta, tiivistää Säkkinen. TALLINKILLE LNG-LAIVA AS TALLINK GRUPPIN tuleva matkustaja-autolautta Tallinnan ja Helsingin välisessä liikenteessä on nopeakäyttöinen LNGalus. Monipolttoainemoottorilla varustettu laiva on noin 212 metriä pitkä ja sen suunniteltu matkustajamäärä on 2 800. Aluksen arvo on noin 230 miljoonaa euroa ja se rakennetaan Meyer Turun telakalla ja toimitetaan tilaajalleen vuoden 2017 alussa. Uusi ympäristöystävällinen laiva täyttää valmistuttuaan kaikki uudet, tiukemmat ECA-alueen päästörajoitukset, Itä meri mukaan lukien. Uuden sukupolven matkustaja-autolautan suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomioita tehokkaaseen ja nopeaan aluksen purkuun ja lastaukseen satamissa. 360° SARLIN 13 3xFakta Suodattimet jäteveden puhdistukseen S Teksti Maija Rauha Kuva Salsnes alsnes Filter AS:n innovatiiviset jätevesisuodattimet edustavat tehokasta, tilaa säästävää ja ekologista uutta tekniikkaa. Salsnesin mekaaniset suodattimet ovat vaihtoehto perinteiselle, laskeutusaltaisiin ja kemikaalien käyttöön perustuvalle jätevesien esikäsittelylle, ja ne täyttävät EU-normit. Ne tulivat Sarlinin tuotevalikoimaan viime vuonna. SALSNES FILTER perustettiin vuonna 1991 norjalaisessa Namsoksen pikkukaupungissa kehittämään ja kaupallistamaan uutta suodatinratkaisua. Patentoituun tekniikkaan perustuvat tuotteet valmistetaan yhä pääasiassa Namsoksessa. Salsnes Filter on tällä hetkellä osa Trojan Technologies -konsernia. – Norjassa Salsnes Filterillä on markkinajohtajan asema kunnallisessa jätevedensuodatuksessa. Menetelmää käytetään myös esimerkiksi elintarvike- ja paperiteollisuudessa, kalankasvattamoissa ja risteilyaluksilla. Asennuksia on Norjan lisäksi esimerkiksi Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Suomessa tekniikka on käytössä yhdessä kalankasvattamossa ja yhdessä vedenpuhdistuslaitoksessa, kertoo myyntipäällikkö Jouni Astola. 14 SARLIN 360° UUSI SUODATINTEKNIIKKA erottelee partikkelit jätevedestä yhdistämällä kiintoaineen erottelun, kuivatuksen ja veden poiston samaan laitteeseen. Tehokkaasti talteen saatu kiintoaines voidaan käyttää esimerkiksi energiantuotantoon. Suodatuksen tuloksena syntyy entistä vähemmän ja kuivempaa lietettä. Menetelmä on sekä ekologisesti tehokas että kustannuksia säästävä. Astola kertoo, että perinteiseen menetelmään verrattuna Salsnes-suodatuksen pääomakustannukset ovat 30–60 prosenttia pienemmät ja elinkaarikustannukset selvästi alhaisemmat. Myös lietteen käsittelyn, kuljetuksen ja loppusijoittamisen kustannukset laskevat. Tilan tarve on murto-osa perinteisestä. Esimerkiksi Meksikossa käsitellään 55 200 kuutiometriä jätevettä pinta-alaltaan 920-neliöisessä suodatinkentässä. Vastaavat laskeutusaltaat olisivat vieneet 20 000 neliömetriä. YHTEEN SUODATINMODUULIIN voidaan yhdistää 12 suodatinta, ja moduuleja voidaan rakentaa tarvittava määrä. Ne voidaan myös yhdistää olemassa olevaan tekniikkaan. Täysin automatisoitu Salsnes-suodatin vaatii noin yhden työtunnin verran ylläpitoa viikossa. SALSNES-MENETELMÄ Käsittelee jätevettä tehokkaasti ja vähän energiaa käyttäen. Säästää tilaa: tilan tarve noin kymmenesosa perinteiseen verrattuna. Tehokas kiintoaineen erotus. Erottaa myös rasvat ja öljyt. Mahdollistaa jäteveden sisältämien raaka-aineiden kierrätyksen. Erottaa energiantuotantoon sopivan aineksen jätteestä erittäin tehokkaasti. Mahdollistaa veden kierrätyksen. Skaalattava ja mukautuva. Sopii myös vaikeisiin olosuhteisiin. Helposti asennettava ja ylläpidettävä, pienet työturvallisuusriskit. Kaksi eri laitemallia: suljettu/katettu ja avoin. Kaksinkertaistaa vedenkäsittelykapasiteetin puolittaen kustannukset. Tuoteuutiset PAINEILMAKOMPRESSORI PAINEILMASÄILIÖ PAINEILMAN ESIKÄSITTELY TYPPIGENERAATTORI TYPEN TUOTTO Ö Parker domnick hunterin uusi NITROSource typpigeneraattori on vaivaton ja taloudellinen vaihtoehto tuottaa itse tarvittava typpi. Unohda kaasupullot ja tee typpeä paineilmasta PARKER DOMNICK HUNTERIN uusi NITROSource typpigeneraattori on vaivaton ja taloudellinen vaihtoehto tuottaa itse tarvittava typpi. Saat typpeä luotettavasti ja varmasti silloin, kun sitä tarvitaan, eikä enää tarvita korkeapaineisia kaasupulloja eikä nestemäistä typpeä. Samalla päättyy pullojen aiheuttama työ, kuten kaasun riittävyyden valvonta, pullojen tilaukset, varastointi, siirrot ja vaihdot. Typpigeneraattorissa paineilmasta erotetaan typpi ja happi molekyyliseulan avulla. Molekyyliseula adsorboi hapen, mutta päästää typen virtaamaan läpi. NITROSource typpigeneraattorin hyötysuhde on markkinoiden paras: se kuluttaa muita vähemmän paineilmaa typen tuottamiseen. Koska paineilmaa tarvitaan vähemmän, saadaan energiakuluja pienennettyä. Tyypillisesti NITROSource typpigeneraattorin takaisinmaksuaika on 6–24 kuukautta riippuen nykyisestä typpilähteestä ja typen kulutuksesta. Optiona on saatavana 5 vuoden takuu. Tuotetun typen puhtausaste on 5% … 5 ppm, lisäpuhdistusta ei tarvita. Ó Typpigeneraattorissa paineilmasta erotetaan typpi ja happi molekyyliseulan avulla. Molekyyliseula adsorboi hapen, mutta päästää typen virtaamaan läpi. Typpigeneraattoreiden lisäksi voimme toimittaa koko kaasuntuotantojärjestelmän avaimet käteen -toimituksena sisältäen kaiken paineilmantuotannosta aina säiliöihin, putkistoasennuksiin asti. Typpeä voit ostaa Sarlin Oy Ab:lta myös palveluna, jolloin vastaamme typentuottojärjestelmän investoinnista ja ylläpidosta – maksat vain oikeasti käyttämästäsi typestä. Pulloihin liittyvät ongelmat voit unohtaa, kuten tilausprosessista huolehtiminen, pullojen varastointi ja kuljetukset. Lisätietoja: Paineilmamyynti, puh. 010 550 4000 360° SARLIN 15 Tuoteuutiset Ò Michell Instrumentsin MDM50 kosteusmittarilla kastepisteen mittaus on helppoa ja nopeaa. Ó AI 040 -kortti IEPE-liittynnällä kohdennettuun koneen kunnonvalvontaan. S-DIAS-ohjausjärjestelmän uusi I/O kortti parantaa koneen kohdennettua kunnonvalvontaa Kompakti kannettava kosteusmittari nopealla vasteajalla MICHELL INSTRUMENTSIN uusi MDM50-kosteusmittari on suunniteltu ilman ja kaasujen kastepistemittauksiin –50 °C kastepisteeseen saakka. Mittaus on helppoa ja nopeaa. Tyypillisiä käyttökohteita ovat paineilman kuivaimet, mittaukset lääkekaasuista, polymeerilastujen kuivaukset sekä instrumentti-ilman mittaukset. Kastepistemittarissa on uuden sukupolven anturi, joka ei ole herkkä kemialliselle kontaminaatiolle. Uuden anturin toinen etu on nopea mittaus: kastepistemittaus paineilmasta T95 … –35 °C ympäristön lämpötilassa alle 10 minuutissa. Näytteenottojärjestelmä on rakennettu kuljetuslaukkuun, joten sen käyttö on helppoa. Kun näytekaasuputken liittää pikaliittimiin ja kytkee laitteen päälle, aloittaa mittari näytekaasun kastepistemittauksen automaattisesti. Mittausalue on laaja: –50 °C ...+20 °C. Vahvarakenteinen ja kestävä kuljetuslaukku suojaa anturin ja näytteenoton osat ankarissakin olosuhteissa. Kuljetuslaukun ollessa suljettuna anturi, hiukkassuodatin sekä kotelointi täyttävät IP68luokitusvaatimukset. Laite painaa vain 4 kiloa, joten se on helposti kuljetettava. Ladattava akku kestää 16 tunnin käytön. Lisätietoja: Tapio Ala-Ketola, puh. 010 550 4000 16 SARLIN 360° S-DIAS on itävaltalaisen Sigmatek GmbH:n tuotesarja, jossa yhdistyvät hajautettu ohjelmoitava turvalogiikka sekä älykäs ohjelmoitava I/O-järjestelmä. S-DIAS on nopea ohjausjärjestelmä, jolla voidaan siirtää suuria määriä tietoa järjestelmän eri osien välillä. Tiedot voidaan myös tallentaa joko CompactFlash tai SD-kortille. Sigmatek S-DIAS-sarjaa on täydennetty I/O-kortilla Al 040. Kortin avulla voidaan skannata, suodattaa ja toimittaa tärinäantureiden tieto nopeasti eteenpäin. Kortti on 4-kanavainen analogituloyksikkö, joka on kehitetty erityisesti kohdennettuun koneen tai laitteen kunnonvalvontaan. Analogituloyksikössä on neljä itsenäistä 16 bitin säädettävää ja parametroitavaa tuloa, joiden taajuusalue on 31 mHz … 20 kHz. Näytteenotto on enimmillään 50 kSPS / kanava ja vasteaika kanavien välillä 5 µs. Kaikissa tuloissa on mahdollisuus oikosulun ja johtimen katkaisuvalvontaan. Mittaustarkkuus on ±0,5 % suurimmasta mitatusta arvosta. Esimerkki: koneen venttiilin valvonta Tärinäanturit, joissa on IEPE-liityntä, mittaavat jatkuvasti tärinää, joka aiheutuu virtausventtiilien kääntyessä päälle ja pois. Mittaustiedon avulla voidaan päätellä venttiilin kunto, jolloin sen vaihto voidaan ajoittaa esimerkiksi seuraavan huollon yhteyteen. S-DIAS moduulin avulla voidaan siis vähentää koneiden ja koko prosessin seisokkeja. Mikäli tärinä ylittää ennalta määritellyt raja-arvot ohjausjärjestelmään tulee hälytys tai pysäytyskäsky. Lisätietoja: Juha Nieminen, puh. 010 550 4000 Tuoteuutiset Langattomat kaasuhälytinjärjestelmät – RAE Systems by Honeywell RAE SYSTEMSIN langattomat kaasuilmaisujärjestelmän ilmaisimet täydentävät Honeywellin Industrial Safety -divisioonan tuotevalikoimaa. Niillä voidaan vastata moniin teollisuuden ja pelastustoimen tarpeisiin, kun tarvitaan nopeasti käyttöönotettavaa ja helposti liikuteltavaa hälytys- ja mittausjärjestelmää. Kaasuilmaisimissa on GPS-paikannus. Paikkatiedon lisäksi reaaliaikaiset mittaustulokset sekä hälytykset saadaan etänä myös tietokoneelle, tablettiin tai älypuhelimeen. Ó Mittauspaikan karttatieto sekä reaaliaikainen mittaustieto saadaan esimerkiksi tietokoneelle. AREARAE STEEL -monikaasuilmaisinta voidaan käyttää monitorointiin ja suojaukseen vaarallisissa työympäristöissä. Pelastustoimessa laite sopii esimerkiksi asukkaiden ja pelastushenkilökunnan suojaukseen tehdasalueella sattuneessa kemikaalivuodossa. Usean ilmaisimen avulla voidaan rakentaa turva-aita rajaamaan vaara-aluetta. Langattoman ilmaisimen kantoalue on 3 kilometriä, jolta matkalta mittauspaikan karttatieto sekä reaaliaikainen mittaustieto saadaan esimerkiksi tietokoneelle. AreaRAE Steel -ilmaisin hälyttää myös paikallisesti valo- ja äänimerkein. ATEX-hyväksyttyä kaasuilmaisinta on saatavana yli 15 eri kaasulle ja gammasäteilylle, laite mittaa jopa 5 kaasun pitoisuutta samanaikaisesti. Li-Ion akun toiminta-aika on yli 18 tuntia. MESCHGUARD on työpisteelle/urakka-alueelle tarkoitettu kestävä ja luotettava kaasuilmaisinjärjestelmä. Kaasuilmaisinta on saatavana seitsemälle eri kaasulle, myös syttyville kaasuille. ATEX-hyväksyttyä järjestelmää voidaan käyttää vaarallisissakin työympäristöissä. Li-Ion akun toiminta-aika on jopa puoli vuotta mitattavasta kaasusta riippuen. Magneettikiinnittimen ansiosta hälytin voidaan kiinnittää joustavasti teräsrakenteisiin ja vaihtaa ilmaisimen paikkaa nopeasti ja joustavasti. CONNEXT PACK on langaton, kannettavien kaasuhälytinten ”heti valmis”paketti säiliötyöhön ja kemikaalityöntekijöille. Järjestelmään voidaan liittää 4–8 kappaletta QRAE 3 langattomia monikaasuhälyttimiä. Työnjohtaja/ turvallisuusvalvoja pystyy valvomaan tilannetta jatkuvan EchoView Host -monitoroinnin ansiosta jopa 200 metrin etäisyydeltä työpisteestä. Nopea ja luotettava hälytys menee myös kaikkiin järjestelmässä mukana oleviin laitteisiin. Lisätietoja: Heikki Väisänen ja Raimo Stenberg, puh. 010 550 4000 Banner Q4X -laseranturi tunnistaa vaikeatkin kohteet BANNER Q4X laseranturi varustettuna 64 elementin CMOS-kennolla tunnistaa luotettavasti myös ne kohteet, joiden tunnistaminen ei onnistu perinteisellä valokennolla, kuten musta kohde mustalla tai kirkkaalla taustalla. Tunnistusetäisyysalue on 25–300 mm. Tällä alueella kohteen ja taustan eroksi riittää vain 1 mm tunnistamisen onnistumiseksi. Käyttäjä voi muuttaa parametreja, esimerkiksi päästöhidastusta, vaikka anturi olisi asennettu suojan alle. Tämän mahdollistaa 45 asteen kulmaan asennettu nelinumeroinen led-näyttö sekä anturin takana olevat painikkeet. Anturin kotelo on ruostumatonta terästä, jonka suojausluokka on IP68/IP69K ja sillä on ECOLAB-hyväksyntä. Anturi on pitkäikäinen myös niissä paikoissa, joissa valokennoilla on ollut kestävyysongelmia, koska anturissa on paras mahdollinen tärinän ja iskun kesto sekä lämpötilakompensointi. Lisätietoja: Timo Kauhanen, puh. 010 550 4000 360° SARLIN 17 Tuoteuutiset Uusia lineaariantureita TR Electronicilta UUDET SIL2/PLD -luokitellut lineaarianturit on kehitetty teollisuuden vaativiin kohteisiin. Antureita on saatavana kahta mallia: suoraan sylinterin sisään asennettavaksi soveltuva sekä kelkkamallinen. Maksimimittapituus 3 000 mm, analogiaviestit. ATEX-HYVÄKSYTTYJÄ lineaariantureita voidaan hyödyntää räjähdysvaarallisissa tiloissa mainittujen standardiarvojen mukaisesti. Kelkkamallista anturia on SSI-liikennöinnillä sekä useilla eri magneettityypeillä, mittapituus aina 3 600 mm saakka. Õ Õ SIL2-luokan lineaarianturit vaativiin kohteisiin. Atex-hyväksytyt lineaarianturit. ATEX-luokat II 3G (Zone 2) IIB T5 II 3D (Zone 22) IIIB T95°C Turvahyväksynnät EN 61508/EN 62061 SIL2/SIL CL 2 EN ISO 13849 PLd / Cat. 2 PFH 1.15E-7 1/h Lisätietoja: Teemu Solja, puh. 010 550 4000 Red Lionin laitteilla liityntä jo yli 300 erilaiseen automaatiolaitteeseen! RED LIONIN protokollanmuuntimilla ja operointipaneeleilla voidaan liittää eri valmistajien laitteita vaihtamaan tietoa keskenään. Valmiita valmistajakohtaisia protokollia on jo yli 300 kappaletta muuan muassa Allen & Bradleyltä, Siemensiltä, Mitsubishiltä sekä Omronilta. Red Lion -protokollanmuuntimet soveltuvat myös tiedonkeruuseen, ja virtuaali-HMI mahdollistaa valvonnan ja ohjauksen web-selaimella. Red Lionin testatut kommunikointiajurit tarjoavat erittäin helpon ja nopean keinon siirtää tietoa eri valmistajien automaatiolaitteiden välillä. Myös Red Lionin operointipaneelit toimivat protokollanmuuntimina. RED LIONIN CRIMSON 3.0 -ohjelmisto kattaa jo yli 300 kommunikointiprotokollaa ohjelmoitaviin logiikoihin ja muihin automaatiolaitteisiin. Kaikki kommunikointiominaisuudet sisältyvät aina laitteiden hintaan. Protokollanmuuntoa voidaan hyödyntää sekä sarjaliikenne- että Ethernet-laitteille ja se toimii kaikkien liityntäporttien välillä. Crimson 3.0 on helppokäyttöinen ja nopeasti omaksuttava lisenssivapaa työkalu, jonka uusimman version saa ladattua osoitteesta www.redlion.net/crimson-30. Ohjelmisto sisältää myös emulaattorin, joka mahdollistaa PC:n käytön kommunikointitestiin. 18 SARLIN 360° Ó Myös operointipaneeleissa on protokollanmuunto. Ñ Red Lionin protokollanmuuntimen avulla eri valmistajien automaatiolaitteet saa keskustelemaan keskenään. Lisätietoja: Harry Nyqvist, puh. 010 550 4000 Tuoteuutiset Lämpökamerat vaativiin teollisuusympäristöihin LUMASENSEN lämpökamerat on varusteltu vaativiin teollisuusympäristöihin soveltuviksi. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi teollisuusuunien, voimalaitoskattiloiden ja metalliteollisuuden lämpökameramittauksissa. KATTILA- JA UUNISOVELLUKSIIN tarkoitetut lämpökamerat ovat joko kiinteästi asennettavia tai kannettavia. Tiiviiseen teräksiseen suojakoteloon saa tarvittaessa erillisen ilma- tai vesijäähdytyksen sekä linssin ilmapursotuksen, joilla taataan laitteen toiminta myös vaikeissa olosuhteissa. Kameran mittausalue on 500 … 1600 °C. Kamerassa on riittävän pitkä tähystinputki, jotta tulipesään tai uuniin päästään vuorausten tai tarkistusluukun kautta. Kannettavaan kameraan on saatavana erillinen säteilylämmöltä suojaava lämpösuojauslevy. Kameralla voidaan tarkistaa polttokattiloiden rakenteiden ja putkien kuntoa, kuonan kerääntymistä sekä kattilan puhdistustarvetta tai puhdistuksen lopputulosta. Tämä on mahdollista, vaikka kattila on niin sanotusti tulilla. Vastaavasti voidaan seurata esimerkiksi lämpökäsittelyuunien olosuhteita, kuten uunin rakenteiden lämpöjakaumaa ja rakenteiden tiivistyksiä sekä mitata samalla myös hehkutettavien tuotteiden pintalämpötiloja. Kattilasovelluksissa käytetään 3,9 micronin kaistasuodinta, jolloin ”nähdään” savukaasujen läpi seinämiin ja putkistoihin. Kamera soveltuu myös petrokemian teollisuuden reformerien putkistojen kunnon tarkistuksiin. Reformeri-sovelluksen avulla voidaan jatkuvasti seurata putkien pintalämpötiloja, mikä on niiden elinkaaren kannalta tärkeää. TERÄSTEOLLISUUDESSA lämpökameralla saadaan kuumavalssatun teräsnauhan mittauksessa reaaliaikaista kuvaa 60 Hz taajuudella, jolloin voidaan seurata lämpötilajakaumaa koko nauhan leveydeltä. Tämä on tärkeää laadun seurannassa ja prosessin ohjauksessa. Kuvaus voidaan tehdä esimerkiksi MCS 640 -kameralla. × Lämpökamerat metallija lasiteollisuuteen. Ö MCS 640 vaippasuojattu kamera Vakiona laite voidaan asentaa 50 °C ympäristölämpötilaan. Korkeampiin lämpötiloihin on saatavana myös jäähdytetty versio. Mittausalue on 600 … 3000 °C. Lämpökamerat ovat lyhyen aallonpituuden kameroita, joten ne soveltuvat metallien ja korkean lämpötilan mittaukseen. Kameran resoluutio on tyypillisesti 640 x 480 pikseliä. Sovelluksen mukaisesti valitulla optiikalla saadaan laadukasta lämpökuvaa kohteesta. Kameroissa on kehittynyt analysointiohjelmisto, joten tiedon käsittely on mahdollista joko paikallisesti PC:n avulla tai integroituna järjestelmään Ethernet-väyläliitynnällä. Lämpökamerat kattilaja uunisovelluksiin. Lisätietoja: Veli Valkealahti, puh. 010 550 4000 360° SARLIN 19 Tuoteuutiset Ö Turva-avain auttaa ennaltaehkäisemään onnettomuudet. Turva-avain – koneturvallisuudessa ennaltaehkäisy on parempi vaihtoehto kuin jälkihoito Ó Turck TBEN-S –sarjan I/O moduulien tukemat tiedonsiirtotavat: Profinet,EtherNet/IP,ModbusTCP. Turck TBEN-S-sarjan uutuudet puolittavat moduulien määrän UUDET ERITTÄIN PIENIKOKOISET Turck TBEN-S-sarjan I/O moduulittukevatuseitatiedonsiirtotapoja,kutenProfinet,EtherNet/ IP tai Modbus TCP. Moduuli tunnistaa väyläprotokollan käynnistysvaiheessa ja sisäänrakennettu kytkin kytkee käytettävän tiedonsiirtotavan automaattisesti. Moduulilla on IP67/IP69K suojausluokka, joten se sopii elintarviketeollisuuden sovelluksiin. Moduulin leveys on vain 32 mm, joten senasennusonnistuuesimerkiksisuoja-aidanalumiiniprofiiliin. Laaja käyttölämpötila-alue, -40…+70 °C, takaa moduulin toimivuuden myös talvella ajoneuvokäytössä. Kun käytössä on esimerkiksi 6 x DI, 2 x DO, 2 x AI ja 2 x Pt100 voidaan kahdella TBEN-S-sarjan moduulilla puolittaa kytkentäpisteessä tarvittava moduulien määrä. Koska moduulissa on integroitu Ethernet-kytkin, väylää voidaan jatkaa seuraavalle moduulille ilman erillisiä kytkimiä tai liitäntäyksiköitä alaväylille. Sarlinilta saa myös tarvittavat M8 Ethernet valmiskaapelit sekä M8 jännitesyöttökaapelit, joilla nopeuttaa asennusta sekä minimoi kytkentävirheet. 20 SARLIN 360° KONETURVALLISUUSSTANDARDI SFS-EN ISO 14119 määrittelee kohdassa 3.27 ”Hätäavauksen”, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta ulospääsyyn turvalaitteilla suojatun alueen sisäpuolelta. Hätäavaus mahdollistaa konesuojan sisään loukkuun jääneen henkilön poistumisen alueelta. Hätä-avauksen jälkeen koneelle lähtee pysähtymiskäsky. EN ISO 14119 toteaa: ”Sovelluksesta riippuen lukinnan normaalin avautumisen lisänä oleva vapauttaminen voi olla tarpeen”. Tämä on riskiarvioinnissa otettava huomioon seuraavasti: • Alueelle pääsy: Onko alueelle mahdollista kävellä vai onko siihen vain luukku, josta alueelle mahtuu vain raaja. • Turvattavan alueen koko: Onko alue pieni tai suuri – voitko helposti nähdä koko alueen, jos joku on koneen sisällä? Vai onko turvatulla alueella näköesteitä, jolloin henkilö voi olla näkymättömissä. HÄTÄAVAUS siis mahdollistaa ulospääsyn, mikäli joku on jäänyt koneen suojausalueelle loukkuun. Kone ei kuitenkaan pysähdy, ennen kuin henkilö yrittää poistua oven kautta. On todennäköistä, että siihen mennessä onnettomuus on jo tapahtunut. Fortress Interlocks -turva-avainjärjestelmä ennaltaehkäisee onnettomuudet. Turva-avainjärjestelmä auttaa ehkäisemään ennalta yllä mainitut tilanteet. Turva-avainjärjestelmän avulla henkilöt ovat 100-prosenttisesti suojattuina koneen odottamattomalta käynnistykseltä, koska kone ei käy eikä voi käynnistyä, kun turva-avain on irrotettu. Hätäavausjärjestelmä pyrkii sen sijaan minimoimaan vahingot sen jälkeen, kun käynnistys on jo tapahtunut. TURVA-AVAINMODUULIN TOIMINTAPERIAATE: MODUULI TBEN-S1-8DXP: kahdeksan digitaalista M8liitäntää, joista jokainen voidaan määritellä erikseen tuloksi tai lähdöksi: PNP, 0,5A. TULOMODUULISSA TBEN-S2-4A1 neljä analogiatuloa voidaan määritellä halutuksi: 0-10V, 4-20 mA, Pt100, termopari, venymäliuska. Ovi on lukossa niin kauan kuin avain on lukkopesässä. Oven sisäpuolelle pääse vasta, kun turva-avain on otettu ovesta pois. Näin myös siinä tapauksessa, että turvapiiri on lauennut ja järjestelmä on reagoinut siihen, esimerkiksi kun solenoidilukitus on avattu. Henkilön poistuessa alueelta ovi ei mene lukkoon (eikä kone voi käynnistyä) ennen kuin hän on palauttanut turvaavaimen lukkopesään. Työntekijä on täysin turvattu suojan sisäpuolella, koska hänellä on turva-avain mukanaan. Lisätietoja: Timo Kauhanen, puh. 010 550 4000 Lisätietoja: Juha Nieminen, puh. 010 550 4000 Tuoteuutiset Brooks metalliputkirotametrit: Turvallista virtaus mittausta vaativissa olosuhteissa BROOKS INSTRUMENTIN muuttuva-aukkoiset metalliputkirotametrit saavat käyttäjiltään kiitosta. Tuotekehityksen tuloksena niiden paineen ja lämpötilankestoa on entisestään parannettu ja ne ovat turvallisia vaativissakin virtausmittauksissa. Rotametrit sopivat nesteille ja kaasuille – myös korrosoiville. METALLIPUTKIROTAMETRIT MT3809G JA MT3810G: • tarkkuus 2 % (optiona 1 %) • 4–20 mA ja HART, myös ohjelmoitava summaava lähetin, jossa impulssilähtö • saatavana myös luonnostaan vaaraton tai räjähdyksen kestävä rakenne. METALLIPUTKIROTAMETRI MT3819: • tarkkuus 2 % (optiona 1 %) • syövyttäville aineille • ETFE-vuoraus (TefzelTM) aggressiivisen nesteen ja kaasun mittauksiin • 4–20 mA ja HART, myös ohjelmoitava summaava lähetin jossa impulssilähtö • saatavana myös luonnostaan vaaraton tai räjähdyksen kestävä rakenne. ARMORED ROTAMETRI: • 5 % tarkkuus (optiona 3%) • nesteen tai kaasun virtausmittaukseen, pienille virtauksille • kompakti muotoilu mahdollistaa asennuksen ahtaisiin paikkoihin • 4–20 mA ulostulo • saatavana myös luonnostaan vaaraton tai räjähdyksen kestävä rakenne. METALLIPUTKIROTAMETRIN EDUT: Kansainväliset hyväksynnät räjähdysvaarallisiin tiloihin. Voidaan varustaa neulaventtiilein virtauksen säätämiseksi. Useat laippa- ja kierrevaihtoehdot helpottavat asennusta sekä uusissa että korjauskohteissa. Monet korroosionkestävät materiaalit sekä teflon vuoraus mahdollistavat myös aggressiivisten aineiden tarkan mittauksen. Etävalvonta ja -mittaus 4–20 mA tai HART signaalein paikallisesti LCD-näytön kautta. Erinomainen toistettavuus tarjoaa tuotannon tasalaatuisen erämittauksen ja / tai prosessin seurannan. Matala painehäviö. Lisätietoja: Kari Tamminen, puh. 010 550 4000 Turvareleet minimoivat prosessiteollisuuden henkilöriskit ZANDER AACHENIN kattavan turvarelevalikoiman avulla minimoidaan koneiden käyttöön liittyvät henkilöriskit tehokkaasti ja taloudellisesti. Tuotteita on tarjolla sekä monimutkaisiin että yksinkertaisiin turvakytkentöihin. Zander-turvatuotteet täyttävät korkeimmat turvallisuusvaatimukset: EN ISO 13849-1 (Cat. 4, PL e) ja IEC 62061 (SILCL 3). SR3D TURVARELE SR3D turvarele on suunniteltu käytettäväksi uuneissa, poltinlaitteissa ja niiden apulaitteissa standardin EN 50156-1 mukaan. Turvareleen laivahyväksynnän ansiosta sitä voidaan käyttää myös laivan ohjauksessa. Ominaisuudet: • 3 kpl NO- ja 1 kpl NC-relelähtöä • kytkentävaihtoehdot: 1- ja 2-kanavainen, +/- kytkentä, PNP-tulot • virtarajoitus: max. 100 mA / tulo • galvaanisesti erotetut tulot • laivahyväksyntä German Lloyd. Ó SRD3 turvarele Ó SCB turvarele Ó TALOS turvarele SR3C TURVARELE Malli on vastaava kuin SR3D, mutta ilman uuni- ja laivahyväksyntää. Se on suunniteltu käytettäväksi esimerkiksi kuljettimissa, työstökoneissa tai robottisoluissa. SCB TURVARELE On hyvä valinta, kun tarvitaan ajastettuja ja ajastamattomia koskettimia samassa releessä STOP 0 ja STOP1. Ominaisuudet: • turva-ajastetut koskettimet • heti toimivat koskettimet • selkeä LED-näyttö • ajan säätö yhdellä potentiometrillä, tarkka ajastuksen säätö • puolijohde PNP ja / tai relelähdöt • erilliset info-lähdöt 2 kpl (PNP) • ajastus: 0,1 … 9,9 s, 10 … 99 s, saatavissa jopa 72 h. TALOS TB-L1403 PARAMETROITAVA TURVARELE On ihanteellinen turvarele keskisuurin soluihin, kuten robotti soluihin. Ominaisuudet: • vakiokonfiguroinnissa valittavana 16 turvaohjelmaa, ohjelman vaihto etupaneelissa olevalla salasanasuojatulla kääntökytkimellä • erilliseen SIM-korttiin voidaan ohjelmoida 10 räätälöityä ohjelmaa (tehdasohjelmointi) • 14 turvatuloa: 1- tai 2-kanavaisia. 2-kanavaiset tulot joko 2 x NC tai 1 x NC/1 x NO tai PNP-tulot • tulot joku pulssitettuna (sisäinen syöttö, virtarajoitus) tai ulkoisella syötöllä • 3 kpl kulumattomia PNP-puolijohdelähtöjä, vasteaika < 3 ms, STOP 0 tai STOP 1 • 3 kpl veto- tai päästöhidastettua ajastinta 0…999 s • automaattinen resetointi tai valvottu manuaalinen resetointi • 5 kpl infolähtöjä à 50 mA ja 1 kpl 500 mA. Infolähdöillä voidaan ketjuttaa seuraavaan Talos-turvareleeseen • loogiset lohkot (AND, OR, invertointi, välimuistipaikat). Lisätietoja: Juha Nieminen, puh. 010 550 4000 360° SARLIN 21 Tuoteuutiset Ó Brooks Instrumentin kehittämä DLI-höyrystin tuottaa tasaisen höyryn kaikkiin käyttökohteisiin. Höyrystimellä puhdasta höyryä luotettavasti BROOKS INSTRUMENTIN kehittämät Direct Liquid Injection (DLI) höyrystimet ovat oikea valinta silloin, kun tarvitaan tarkkaa ja luotettavaa nesteen höyrystämistä. Ainutlaatuinen sumutus- ja lämmönvaihdinteknologia varmistavat nesteen 100-prosenttisen höyrystymisen ja tasaisen höyryn kaikkiin käyttökohteisiin. Sarlin on toimittanut jo satoja laitteita asiakkailleen. DLI-höyrystimen avulla voidaan välttää tavanomaisten järjestelmien tyypilliset ongelmat, eli hankala ja epätarkka säädettävyys, kuumaan metallipintaan osuvan nesteen äkillinen räjähtävä höyrystyminen sekä nesteen rakenteen hajoaminen liian korkean lämpötilan seurauksena. Jokainen höyrystin valmistetaan ja varustetaan asiakkaan vaatimusten mukaan, jolloin voidaan varmistaa järjestelmän toimiminen halutuissa olosuhteissa. 22 SARLIN 360° Sovellusesimerkkejä: veden höyrystäminen polttokennojen kostutukseen nesteiden höyrystäminen pinnoituksissa: CVD, MOCVD ja ALD nesteiden höyrystäminen optisten, ulkonäkö- tai kovuusominaisuuksien lisäämiseksi erilaisten materiaalien, kuten lasin, metallin ja muovin pinnoille kalibrointihöyryn tuottaminen hiilivetyjen höyrystäminen. Lisätietoja: Kari Tamminen, puh. 010 550 4000 Ö Sarlin on Pohjoismaissa johtava teollisuusuunien valmistaja ja modernisoija. Uunit ovat yksilöitä Teksti Oili Räsänen Kuvat Sarlin ja Hannu Räsänen Uusi energiatehokkuuslaki edellyttää yrityksiltä säästöjä, joita voidaan saada muun muassa energiakatselmusten avulla. Motiva on koordinoinut teollisuusuunien energiatehokkuutta tutkivaa TUET-hanketta, jonka tuloksia käytiin läpi uunien käyttäjien, toimittajien ja alan tutkijoiden yhteisessä seminaarissa tammikuussa.} 360° SARLIN 23 Ò Teollisuusuunit kuluttavat paljon energiaa. Arinan rakenne, panoksen telineet ja sijoittelu vaikuttavat siihen, kuinka paljon lämpö suuntautuu muualle kuin panokseen. olisivat erilaiset. Kun suunnittelemme, valmistamme, asennamme ja modernisoimme uuneja, projekteissa tulee aina vastaan asioita, jotka ratkaistaan yksilöllisesti. Uunit ovat tyypillisesti ”one off” -järjestelmiä, samoin niiden kehittäminen. Ó Lars Lindholm kertoo, että pitkäikäisiä teollisuusuuneja voidaan modernisoida ja uusia tarpeen mukaan. U usi laki tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Järeän luokan energiankuluttajana teollisuusuuni soveltuu hyvin lain edellyttämän kohdekatselmuksen esimerkiksi. Erikokoisia uuneja on mitä erilaisimmissa käytöissä, ja niiden käyttötavat ja tekniikat poikkeavat toisistaan suuresti. TUET-seminaarissa nousikin esiin useita energiatehokkuutta parantavia näkökohtia, mutta ei yhtä pakettiratkaisua, joka soveltuisi kaikkien käyttöön, kertoo Lars Lindholm Sarlinilta. – Vaikka tehtäisiin kaksi täysin identtistä uunia, niiden käyttöolosuhteet ja panokset 24 SARLIN 360° LINDHOLM KOROSTAA, että teollisuusuunin elinkaari on yleensä hyvin pitkä, joten käytössä on paljon vanhoja uuneja ja vanhaa tekniikkaa. – On tärkeää tietää jatkuvasti, missä kunnossa uuni on. Niitä voidaan modernisoida tai uusia tarpeen mukaan. Uunien ohjauksen ja prosessin sekä energiankulutuksen seurantaan kiinnitetään nykyään paljon huomiota, samoin hyötysuhteen parantamiseen. Säännölliset kalibroinnit ja mittaukset ovat välttämättömiä kulutuksen optimoinnin ja ympäristöhaittojen vähentämisen kannalta. Uunin energiatehokkuuden tekijöitä ovat sen rakenne, ohjaus ja käyttöaste. Eristysmateriaali ja tiiviys ovat itsestään selviä tarkastelun kohteita. Ohjauksessa voidaan pienelläkin säädöllä saada aikaan merkittäviä vaikutuksia. Käyttö tulisi suunnitella niin, että uuni täytetään optimaalisesti eikä sitä jäähdytetä turhaan lämpökäsittelyjen välissä. Varsinkin kaasulämmitteisissä uuneissa voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä poltinjärjestelmän päivittämisellä, joka nostaa uunin hyötysuhdetta merkittävästi. Myös uunin hukkalämmön talteenoton mahdollisuudet kannattaa selvittää. ITSE KÄSITELTÄVÄN panoksen kuumentaminen vie vakiomäärän energiaa, eikä siihen juuri voi vaikuttaa, totesi TUET- Vaikka tehtäisiin kaksi täysin identtistä uunia, niiden käyttöolo suhteet ja panokset olisivat erilaiset.” seminaariesitelmässään Sarlinin uuniratkaisujen aluemyyntipäällikkö Kenneth Alm. Arinan rakenne, panosta tukevat telineet ja panoksen sijoittelu vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon lämpöä menee muualle kuin panokseen. Kaasulämmitteisissä uuneissa savukaasuhäviöt ovat yleensä suurimmat energiahäviöt. Säännöllisesti huoltamalla ja tarvittaessa uusimalla eristeet ja luukkujen tiivistykset voidaan saada huomattavia säästöjä ja parantaa työolosuhteita. Lisäksi tarvitaan työnsuunnittelua, mittauksia ja jatkuvaa seurantaa, jotta energiankulutukseen voidaan ajoissa puuttua. Kenneth Alm tiivisti esitelmässään energiankulutuksen vähentämiseen viisikohtaisen yleissäännön eli uunin kulutuksen kartoituksen, merkittävimpiin säästökohteisiin keskittymisen, osaoptimoinnin välttämisen, ympäristövaikutusten sekä muiden hyötyjen ja haittojen punnitsemisen sekä elinkaariarvion. Johtava asiantuntija Lauri Suomalainen, Motiva: Energiatehokkuus on monen asian summa Ñ Kenneth Alm kertoo, että uunien säännöllinen huolto ja eristeiden uusiminen tuovat huomattavia säästöjä. – Elinkaariarvio on merkittävä asia, koska uuni on aina pitkän ajan investointi, jonka energiakulut sen elinkaaren aikana voivat nousta 70–80 prosenttiin kaikista kuluista. Teollisuusuunin energiatehokkuuden optimointi on sikäli kiitollinen tehtävä, ettei sitä tarvitse asettaa vastakkain muiden hyötyjen kanssa. Kun uunia käytetään optimaalisesti, saadaan energiasäästöjä, mutta myös tasaista laatua ja työsuojelullisia etuja, ja lisäksi vähennetään päästöjä ympäristöön. – Teollisuusuunin energiatehokkuuden parantaminen on monen tahon yhteistyötä. Kun laitoksen henkilöstö on innostunut asiasta ja sitoutunut tavoitteisiin, voidaan myös tulokseen luottaa, toteaa Lars Lindholm. KAASULÄMMITTEISEN UUNIN TYYPILLINEN ENERGIAN KULUTUKSEN JAKAUTUMINEN Lämpöhäviöt Savukaasuhäviöt 35 % 20 % Lämmityshäviöt 10 % AJATUS TEOLLISUUSUUNIEN energiatehokkuuden tutkimisesta eli TUET-hankkeesta sai alkunsa Motivan sisäisissä keskusteluissa. Ideaa testattiin suuria teollisuusyrityksiä edustavassa Jatkuvan parantamisen -työryhmässä, koska ovathan teollisuusuunit raskaan sarjan energiankäyttäjiä. Motiva etsi mukaan sopivia aktiivisesti teollisuusuuneja käyttäviä yrityksiä sekä kokeneita laitetoimittajia. – Varmaankin kaikille osallistujille kertyi hankkeen aikana ja sen loppuseminaarissa korvan taakse uutta hyödyllistä ajateltavaa, uskoo Motivan johtava asiantuntija Lauri Suomalainen. – Projektin työpajoissa teknokraattiporukka istui pöydän ääreen keskustelemaan teknisistä asioista; siinä ajatuksia vaihdettiin vapaasti pöydän yli, työpajat olivat hyvinkin tuottoisia. Motiva Oy on valtion omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Se toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankkeita yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. TEOLLISUUSUUNIEN ENERGIATEHOKKUUS -opas valmistui hankkeen loppuraporttina. Se on suunnattu erityisesti tuotantohenkilöstön käyttöön. – Sen kirjoittamista olisin voinut jatkaa vaikka vuoden loppuun, Suomalainen toteaa. – Jos kyse olisi vain tietyn teollisuusalan tietystä uunityypistä, oppaassa olisi voitu mennä syvempiin yksityiskohtiin. Uunien toimintatavat ja -tyypit, energiamäärät ja käyttö ovat niin vaihtelevia, että raportti esittää lähinnä linjaukset energiatehokkuuden parantamisesta sekä keskeisimpiä esimerkkejä parannuskohteista. Suomalainen toteaa, että kaikki lähtee mittaroinnista ja nimenomaan jatkuvasta mittaamisesta. Kertamittauksen tulos voi olla sattumaa ja johtaa vääriin kuvitelmiin. Tuloksista pitää varmistua ja niitä pitää pystyä vertailemaan. Energiatehokkuuteen tähtäävien muutosten tekeminen koostuu monesta palasta ja on monen asiantuntijan pitkäjänteistä yhteistyötä. – Teollisuusuunit ovat sopiva kohde myös uuden lain edellyttämään kohdekatselmukseen, kunhan ei rajoituta liian tiukasti uunin seinien ympärille. Esimerkiksi ylijäämälämmölle on löydettävä sopiva nielu, joka käyttää lämmön hyödyksi. Kun uunin lämpötila saadaan pysymään tasaisena, hyöty näkyy myös laadussa ja tuotannon nopeutumisessa. Nyrkkisääntönä voikin sanoa, että tehostamisesta saatava energiansäästö on vain 30–40 prosenttia kokonaishyödystä, joka saadaan laadun, tuotantotehokkuuden ja ympäristönkin näkökulmista. – HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI ja loppuraportti eivät suinkaan tarkoita, että työ on nyt saatu valmiiksi, Suomalainen korostaa. – Tehokkuustoiminta jatkuu niin kauan kuin uunia käytetään. Nyt on saatu hyvä osviitta siitä, mihin suuntaan toteutusta viedään. Tarkoituksena on koota projektiporukka vielä vuoden lopulla jakamaan kokemuksia ja vaihtamaan ajatuksia. Suomalainen kertoo, että Motiva pyrkii jakamaan kokoamaansa tietoa teollisuudelle muun muassa verkossa julkaistavilla apumateriaaleilla. TUET-hankkeen jälkeen olemme jo saaneet yhteydenottoja kiinnostuneilta toimittajilta ja tutkijoilta. Panoksen tarvitsema energia 35 % SAVUKAASUHÄVIÖIDEN KUSTANNUKSET 1 000 ¢Kokonais kustannukset ¢Häviö kustannukset 1 000 EUR 800 600 400 200 0 20 200 400 600 800 1 000 1 200 Uusi laki edellyttää tehostamista UUSI ENERGIATEHOKKUUSLAKI vastaa EU:n direktiiviä (2012/27/EU). Laki edellyttää suurilta yrityksiltä muun muassa neljän vuoden välein tehtävää energiakatselmusta sekä energiankäytön tehostumista 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suuryritykseksi katsotaan yli 250 työntekijän tai liikevaihdoltaan yli 50 miljoonan euron yritykset. Yrityksen energiakatselmuksessa selvitetään yrityksen tai konsernin kaikkien toimipaikkojen energiankulutusprofiili ja tunnistetaan niiden säästömahdollisuudet. Toimintaan sisällytetään kohdekatselmuksia, joiden avulla saadaan yksityiskohtaista tietoa kohteen energiankulutuksesta ja sopivista energiatehokkuustoimenpiteistä. Vuoden 2015 aikana tehtävä ensimmäinen lain mukainen pakollinen energiakatselmus sisältää yrityskatselmuksen ja kohdekatselmuksia. Lisätietoja: Lars Lindholm, puh. 010 550 4819 Savukaasulämpötila, °C 360° SARLIN 25 3xFakta Paineilman tuottosopimus Teksti Mari Kuusinen Kuva Sarlin P aineilman tuottosopimus sopii asiakkaalle, joka haluaa kevyen ja huolettoman ratkaisun paineilman tuottoon. Asiakas maksaa vain paineilmasta, Sarlin toimittaa palvelun ja laitteet ja huolehtii laitteiden kunnosta. Sopimus voi kattaa myös vain jonkin tietyn osuuden paineilmajärjestelmästä. Paineilma tuotetaan uusilla, energiatehokkailla ja tarpeeseen mitoitetuilla laitteilla. Sopimukseen kuuluu lähtökohtaisesti aina Sarlinin laitteisto. – PYRIMME TARJOAMAAN aina mahdollisimman energiatehokasta, laadukasta ja joustavaa tekniikkaa, kertoo Sarlinin paineilmaosaston johtaja Ben Söderling. Asiakkaan paineilman tarve voidaan kartoittaa Sarlinilla tarkasti. Jos asiakkaalla ei ole 26 SARLIN 360° olemassa dataa järjestelmän ilmankulutuksesta, Sarlin voi suorittaa viikon kestävän mittauksen, jonka avulla saadaan hyvä kuva järjestelmän ilmankulutuksesta ja painevaihteluista. – Paineilman tuottosopimukseen voidaan liittää myös järjestelmäohjausta, etävalvontaa sekä muiden paineilmalaitteiden huoltoa ja korjauspalveluita, jos asiakas niin toivoo, Söderling vinkkaa. PAINEILMAN TUOTON kustannukset ovat sopimuksen ansiosta tarkasti ennakoitavissa. Tuottosopimus säästää myös energiaa, sillä vanhojen laitteiden tilalle toimitetaan uudet tehokkaammat ja kulutukseen paremmin sopivat laitteet. Tuottosopimus takaa luotettavan ja oikein mitoitetun laitteiston, jonka huollot ja mahdolliset korjaukset hoituvat ilman huolia ja asiakkaan työpanosta. Paineilman tuottosopimus On edullinen tapa tuottaa paineilmaa. Sisältää Sarlinin laitteiston ja huollon. Kattaa paineilman tarpeen kartoituksen. Sisältää tarvittaessa lisäpalveluita, kuten ohjausjärjestelmän tai muiden laitteiden huoltopalveluja. Säästää energiaa. Koonnut Helena Kääriäinen Uutisia Sarlinilta Sarlin teollisuuden ja yhteiskunnan palveluksessa vuodesta 1932 SARLIN YRITYKSEN historiasta kertova kirja on valmistunut. Kirja julkaistaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Mikäli haluat kirjan, ilmoita yhteystietosi sekä haluamasi kieliversio. Toimitamme kirjan veloituksetta. Tilaa kirja ilmaiseksi: info@sarlin.com tai puhelimitse 010 550 4000 Ó Nykyisen toimistorakennuksen viereen nouseva uudisrakennus valmistuu syyskuussa. Sarlinille uutta varasto-, huolto- ja tuotantotilaa SARLININ TONTILLA Kaivokselassa on joulukuusta lähtien rakennettu uudisrakennusta, johon tulee varasto sekä huolto- ja tuotantotiloja. Uudet tilat valmistuvat syyskuussa 2015. Rakennus tulee Hämeenlinnan väylän suuntaisesti samalle tontille nykyisen toimistorakennuksen viereen. Teräsrunkoisen rakennuksen kokonaisala on 1 690 neliötä. Julkisivumateriaaleina ovat alumiini, teräs ja tiili. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, rakennuttamisesta sekä valvonnasta vastaa Hilkos Consulting Oy ja pääurakoitsijana toimii Rakennusliike Koivukoski Oy. Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttely TERVETULOA OSASTOLLEMME Bk1 tutustumaan tuotteisiimme ja palveluihimme. Suunnittelemme, toteutamme ja huollamme muun muassa maakaasu-, biokaasu- ja LNG-järjestelmät sekä ympäristöystävällisen energian tuotantolaitokset. NÄYTTELYN AUKIOLOAJAT ke 20.5.2015 klo 9–19 to 21.5.2015 klo 9–15 Sisäänpääsy on maksuton, rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.yhdyskuntatekniikka.fi. 360° SARLIN 27 Asiakkaan luona Vaijeriluotainmittaus sopii hyvin mäskisäiliöiden vaativiin olosuhteisiin.” Vaijeriluotain mittaa täyttöasteen Ei pintaa syvemmälle Senson Oy:n uutetehtaalla tuoksuu mallas. Eikä ihme, koska mäskäysammeessa muhivasta panoksesta valmistuu mallas- ja viljauutteita sekä mallasentsyymiä elintarvike- ja juoma teollisuuden käyttöön. 28 SARLIN 360° Ó Erkki Karppinen (vas.) ja Heikki Saartama toteavat vaijeriluotaimen toimivan hyvin mäskisäiliössä, vaikka siilossa on kuumaa höyryä. Ó Sensonin tuotteista valtaosa menee vientiin, mutta suomalaisille kuluttajille ovat tuttuja Finlandia-tuotemerkin juomauutteet. Leipomo- ja meijeriteollisuus käyttävät Sensonin entsyymituotteita ja entsyymi- sekä mallasuutteita. Mallas- ja viljauutteet menevät pääosin juomateollisuuden käyttöön. Ñ Kimmo Hokkanen näkee mäskisiilon pinnankorkeuden valvomon ruudulta. Täyttöaste mitataan vaijeriluotaimella. Siilon korkeus on kuusi metriä. Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Markku Ojala L ahtelaisella perheyrityksellä Sensonilla on pitkä historia. Samalla tontilla keskustan kupeessa on toimittu jo vuodesta 1883. – Valmistamme uutetehtaan kolmella tuotantolinjalla panosprosessissa mallas- ja viljauutteita, mallasentsyymiä sekä entsyymejä, joita elintarvike- ja juomateollisuus käyttävät esimerkiksi maun, värin ja aromin korostamisessa. Niillä myös parannetaan elintarvikkeiden ravitsemuksellista profiilia ja tuotantotehokkuutta, kertoo uutemestari Erkki Karppinen. Mallasuutetta menee panimoille, leipomoille ja muulle elintarviketeollisuudelle. Mallasentsyymiuutteet taas parantavat maun ja värin lisäksi muun muassa leivonnaisten nostatusta ja leivontaominaisuuksia. Tärkkelysteollisuudessa mallasentsyymit ovat mukana maltoosisiirappien valmistuksessa. Vuorokaudessa SENSON TOIMII syntyy useita joustavasti erikotonneja mäskiä, kertoo Erkki Karppinen. koisten asiakkaiden kanssa ja tarjoaa asiakkailleen valmiita ratkaisuja. Oman tuotannon lisäksi elintarviketeollisuudelle myydään välityskauppatuotteita. Sensoniin fuusioituivat viisi vuotta sitten Maltax, Biofincon ja LP-tutkimuskeskus. Panimoille ja viskiteollisuudelle mallasta tuottava Viking Malt on puolestaan Sensonin sisaryritys. Yritykset muodostavat yhdessä maailmanlaajuisesti toimivan Polttimo-konsernin. Sensonin toiminnan kivijalka on mallasentsyymien ja mallas- ja viljauutteiden valmistus. Prosessin sivutuotteena syntyy mallasmäskiä, joka soveltuu sellaisenaan eläinrehuksi. Ó – ASIAKKAAMME OVAT pääosin maailmalla, koska tuotannostamme 80–90 prosenttia menee vientiin. Esimerkiksi panimot Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kauko- ja Lähiidässä sekä Aasiassa ja Venäjällä käyttävät uutteitamme. Sensonin toiminta perustuu pitkiin asiakassuhteisiin, jotka on pystytty luomaan ja pitämään korkealaatuisen tuotannon avulla. Vaikka maailmanmarkkinat määräävät hinnat, on Sensonin kilpailuvalttina aina ollut laatu. Toimitusjohtaja Jyrki Heinimo toteaa markkinatilanteen olevan nyt tiukka, vaikka talouden taantuman vaikutus ei onneksi elintarviketeollisuudessa ole yhtä merkittävä kuin muilla aloilla. – Elintarvikkeiden kysyntään taloudellisen tilanteen vaikutus ei ole suuren suuri, mutta kustannus- ja hintapaineet asiakkaiden suunnasta ovat selvästi lisääntyneet. Alkanut vuosi on käynnistynyt vauhdikkaasti, tilanne vaatii kuitenkin entistä tiiviimpää keskustelua ja yhteydenpitoa asiakkaiden kanssa. Ruplan kurssimuutosten vaikutukset näkyvät meillä vasta tämän vuoden puolella, sanoo Heinimo. SENSONILLA TYÖSKENTELEE vajaat 50 työntekijää. Tehtaassa on kolme tuotantolinjaa ja pakkaamo. Oma kehitysyksikkö kehittää koko ajan uusia tuotteita ja palveluratkaisuja. Tuotanto pyörii läpi vuoden kolmessa vuorossa. – Olemme muutaman viime vuoden aikana investoineet voimakkaasti tuotekehityksen lisäksi uusiin pakkausratkaisuihin ja varaston toimintaan. Meille on myönnetty myös FSSC 22 000 -elintarviketurvallisuussertifikaatti, kertoo Karppinen. Tuotteiden laatua seurataan säännöllisesti laboratorioanalyyseillä ja laatumittauksilla. KARPPINEN VASTAA mallas- ja viljauutteiden valmistusprosessista jyvästä uutteeksi. Raaka-aine tehtaalle tulee naapurista Viking Maltista. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa mallas ja vilja rouhitaan vasaramyllyssä. Syntynyt jauho sekoitetaan veteen, jolloin syntyy panimoteollisuudesta tuttu mäski. – Tässä vaiheessa tavoitteena on saada mahdollisimman suuri määrä panoksen raakaaineesta liukoiseen muotoon. Osa vierteestä menee entsyymituotantoon ja osa uutetuotantoon. Vierrettä ei meillä lähdetä käyttämään, vaan se konsentroidaan haihduttamalla niin, että kuiva-aineen osuus on 80 prosenttia. Loppuvaiheessa ennen pakkausta uute seostetaan asiakkaan toivomusten mukaiseksi. Syntynyt rehumäski on kiinteää ainetta, joka varastoidaan mäskisiiloihin odottamaan autokuljetusta rehukäyttöön. MÄSKISÄILIÖN TÄYTTÖASTETTA seura taan säännöllisesti, ettei siiloon tule ylitäyttöä. Vuorokaudessa mäskiä syntyy useita tonneja. – Aikaisemmin mittasimme säiliössä olevan mäskipinnan manuaalisesti, mutta kun uusimme muutama vuosi sitten myllyn, jouduimme tilanpuutteen takia miettimään pinnan mittaukseen muuta keinoa. Olin jo aiemmin messuilla tutustunut vaijeriluotaimeen, ja kun Sarlinin Heikki Saartama tuli esittelemään tuotetta, päätimme kokeilla sitä ensin kahdessa siilossa, Karppinen kertoo. Koska mittaustekniikka ja laitteet olivat toimivia, asennettiin syksyllä SiloPatrolin laitteet myös kahteen muuhun mäskisiiloon. Tuotepäällikkö Saartama kertoo, että laitteiston toimintatapa on yksikertainen. Anturin moottorijärjestelmä ohjaa ruostumattomasta teräksestä tehdyn vaijerin ja sen päässä olevan punnuksen säiliöön. Kun punnus saavuttaa mitattavan irtoaineen pinnan, se pysähtyy ja alkaa Vaijeriluotain sonousta takaisin ylös. pii irtoaineiden Laitteisto antaa pinnankorkeuden pinnankorkeusviestin mittaukseen, sanoo milliampeereina. Säi- Heikki Saartama. liön täyttöaste näkyy valvomossa prosentteina. – Kun säiliöt alkavat täyttyä, siitä ilmoitetaan kuljetusfirmalle. Kuljetus on yleensä kahden vuorokauden välein. Vaijeriluotainmittaus sopii Karppisen mielestä hyvin mäskisäiliöiden vaativiin olosuhteisiin. Koska kuuma mäski höyryää, eivät muut kokeillut mittausmenetelmät ole olleet luotettavia teräsrakenteisissa siiloissa. – Laitteisto ei vaadi juurikaan huoltoa ja vaijerikin kestää useita vuosia. Tähän käyttöön se on juuri sopiva, koska mittauksen ei tarvitse olla jatkuvatoimista, miettii Karppinen. Ó Vaijeriluotaimen anturi ohjaa vaijerin ja sen päässä olevan punnuksen mäskisiiloon. Kun punnus saavuttaa mäskin pinnan, se pysähtyy ja nousee takaisin ylös, ja laitteisto antaa pinnankorkeusviestin milliampeereina. Valvomossa säiliön täyttöaste näkyy prosentteina. Ó 360° SARLIN 29 1xTöissä Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuva Markku Ojala Vian etsintä voi olla todella vaikeaa, mutta kun sen saa selvitettyä ja kompressorin kuntoon siitä saa hyvän mielen.” Kompurat kuntoon A Ö Reima Koskela huoltaa Sarlinin paineilmalaitteita pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen alueella. Työvuoro alkaa aamulla Kaivokselasta. 30 SARLIN 360° sentaja Reima Koskela tuntee pääkaupunkiseudun kompressorit. Hän tietää, missä yrityksessä on minkäkin kokoinen matalapaine- tai korkeapainekompressori, onko se voideltu tai öljytön. Ja sen, koska laite on huollettu ja milloin on seuraavan huollon aika. – Tulin taloon keväällä 2001 kompressorihuoltoon. Ennen Sarlinille tuloa olin laitosmies. Vuonna 2001 biokaasupumppamojen valmistus oli Sarlinilla kuumimmillaan ja tilapäistä työvoimaa tarvittiin. Koska minulla on myös metallialan koulutus, minut pyydettiin apuun. Tilapäisyys venyikin sitten yli kahden vuoden pituiseksi. Tänä aikana työvoimapula iski myös paineilmahuoltoon, joten siirryin tehtävään, johon olin alun perin tullutkin. REIMA KEHUU Sarlinin työhön perehdytyskoulutusta hyväksi tavaksi oppia erikoislaitteet ja niiden huolto ja korjaus. Ala pitää oppia työpaikalla muiden opastuksessa. Nyt Reima on itse yksi niistä, joka kouluttaa uudet asentajat paineilmalaitteiden saloihin. – Koneet ovat aina kiinnostaneet minua ja niitä on mukava roplata. Työssä on parasta se, että saan tehdä monenlaisia asioita. Säännöllisen ennakkohuollon tarkoitus on ennaltaehkäistä koneiden vikaantumisia. Joskus tulee kuitenkin eteen kompressoreita, jotka ovat rikkoutuneet. Vian etsintä voi olla todella vaikeaa, mutta kun sen saa selvitettyä ja kompressorin kuntoon, siitä saa hyvän mielen. Sarlinin kompressorihuoltoon kuuluvat paineilmajärjestelmien huolto- ja varaosapalvelut. Jotta paineilmaa on keskeytyksettä saatavilla, on huollon oltava ennakoivaa. Sarlinin huoltotöinä tehdään lamelli-, mäntä-, ruuvi- ja turbokompressorien määräaikaishuollot, öljyn ja suodattimien vaihdot ja erotinhuollot useimmille kompressorimerkeille. – Kompressorin huoltoväli on noin 2 000–14 000 tuntia eli yleensä huolto tehdään 1–4 kertaa vuodessa. Jos paineilmaa yllättäen kuluukin paljon, voi syy olla vuotavissa siirtolinjoissa. Piilevät ongelmat on hyvä löytää, koska turha käyttö tulee kalliiksi. REIMAN TYÖALUEENA on pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomen alue. Kompressoreita on monenkokoisia: pienimmät ovat 1–22 kilowattisia ja isoimmat jopa yli 500 kilowattia. Asennuksia ja huoltoja tehdään teollisuuden lisäksi sairaaloissa, jotka käyttävät lääkkeellistä paineilmaa muun muassa leikkaussaleissa. – Öljytöntä paineilmaa tuottavat kompressorit sijaitsevat omissa konehuoneissaan, leikkaussaliin asti minulla ei ole asiaa. Elintarviketeollisuudessa käytetään myös pääasiassa öljytöntä paineilmaa. Elintarviketehtaissa on omat hygieniavaatimuksensa, joten myös huollon yhteydessä on usein on käytettävä erityistä suojavaatetusta. Reima on ollut Sarlinilla 14 vuotta. Kompressorien perustekniikka on muuttunut vuosien varrella vähän, mutta energiatehokkuuteen panostetaan jatkuvasti. Muita hyödyllisiä uusia ominaisuuksia ovat: laitteiden valvonta ja ohjaus etänä sekä nykyaikainen kosketusnäyttö, josta saa paljon tietoa, kuten kompressorin trenditiedot ja hälytykset. – Uusia mallisarjoja on otettu käyttöön näinä vuosina. Uusi tekniikka vaatii myös uuden oppimista, koska kaikki laitteet pitää tuntea ja hallita. Paineilma on tekniikkana hieno juttu. REIMA ON VIIHTYNYT Sarlinilla hyvin. Vantaan Kaivokselassa on Reiman lisäksi useampi asentaja. Lisäksi on aluehuoltopisteet, jotka sijaitsevat Turussa, Tampereella, Jämsässä, Jyväskylässä, Seinäjoella, Korialla, Lappeenrannassa, Kuopiossa, Oulussa ja Torniossa. – Meillä on hyvä työporukka. Paineilma-asentajien ammattikunta on Suomessa kaiken kaikkiaan aika pieni. Tämä on vaativa ala, jossa pitää koko ajan olla tarkkana. Reima asuu Helsingissä rivitalossa vaimon ja kahden poikansa kanssa. Vapaa-aika kuluu paitsi mökillä niin myös salibandyharjoituksissa ja ladulla, jos vain lunta löytyy. Tänä talvena sää ei ole suosinut hiihtäjiä. – Mökille mennään aina, kun se on mahdollista. Se on se ykkösjuttu. Uusiin tehtäviin Insinööri (AMK) Tommi Piiparinen aloitti 20.10.2014 Sarlin Balancetiimissä automaatioinsinöörinä. Automaatiotekniikan mekaanikko Marko Sirviö siirtyi 1.2.2015 huoltoasentajan tehtävistä paineilman teknisen tuen ja varaosamyynnin tehtäviin. Tradenomi Saara Jokinen siirtyi taloushallinnon tehtävistä projektiassistentin tehtäviin 12.1.2015. Ó Tommi Piiparinen Ó Marko Sirviö Ó Saara Jokinen Ó Juho Pasma Insinööri (AMK) Juho Pasma aloitti 2.3.2015 prosessiautomaation tuotepäällikkönä. Hänen päävastuualueenaan ovat virtaus- ja painemittaukset. Yhteystiedot Sarlin Group Automaatiotuotteiden jälleenmyyjät SARLIN OY AB Y-tunnus 0612683-5 Puhelin 010 550 4000, Fax 010 550 4201 Postiosoite: PL 750, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Kaivokselantie 3–5, 01610 Vantaa info@sarlin.com www.sarlin.com LSK-ELECTRICS OY Vesijärvenkatu 38, 15101 Lahti Puh. (020) 781 4200 Fax. (020) 781 4300 www.lsk.fi PJ CONTROL OY Koivuvaarankuja 2 C, 01640 Vantaa 010 591 5330 010 591 5333 www.pjc.fi TURUN SÄHKÖTUKKU OY Pitkämäenkatu 4, 20250 Turku Puh. (02) 337 661 Fax. (02) 337 6780 www.sahko.fi INSTELE OY Kullervonkatu 2C, 70500 Kuopio Puh. (017) 266 2200 Fax. (017) 266 2244 www.instele.fi KOKKOLAN SÄHKÖ JA AUTOMAATIO OY Kahvitie 44, 67600 Kokkola Puh. (010) 422 5540 Fax. (06) 831 1110 www.ksaoy.fi POHJOIS-KYMEN SÄHKÖTARVIKE OY Savonkatu 20, 45100 Kouvola Marjankatu 1, 53600 Lappeenranta Puh. (05) 744 220 Fax. (05) 375 3828 www.pkst.fi Sarlin Oy Ab on teollisen paineilman, automaation sekä ympäristöystävällisen energiateknologian edelläkävijä. Toteutamme asiakkaillemme sopivimmat teknologiaratkaisut ja hoidamme niiden ylläpidon ja huollon. Ymmärrämme suomalaista teollisuutta ja näemme teknologian mahdollisuudet teollisen liiketoiminnan kehittäjänä. SARLIN FURNACES AB Y-tunnus 2549250-7 Puhelin +46 2110 9800, Fax +46 2112 3745 Posti- ja käyntiosoite: Regattagatan 13, SE-723 48 Västerås info@sarlin.se www.sarlin.se Sarlin Furnaces AB suunnittelee, valmistaa ja markkinoi lämpökäsittelyjärjestelmiä ja sulatusuuneja alumiini-, teräs- ja konepajateollisuuteen. Pohjoismaissa alan johtavana lämpökäsittelyuunien toimittajana ryhmä on panostanut after sales -toimintaan, lämpökäsittelyosaamisen parantamiseen ja vahvan tuotteiston rakentamiseen. BEAMEX OY AB Y-tunnus 0181602-8 Puhelin 010 550 5000, Fax 010 550 5404 Osoite: Ristisuonraitti 10, 68600 Pietarsaari info@beamex.com www.beamex.com HORMEL OY Pajatie 8, 40630 Jyväskylä Puh. (014) 338 8900 Fax. (014) 338 8945 www.hormel.fi SATA-AUTOMAATIO OY Friitalantie 3, 28430 Pori Kalatori 1, 26100 Rauma Puh. (02) 531 8200 Fax. (02) 531 8201 www.sata-automaatio.fi AS ECOMATIC Pärnu mnt. 160 b, 11317 Tallinna Puh. + 372 0 650 8000 Fax. + 372 0 650 8010 www.ecomatic.ee Beamex Oy Ab kehittää, valmistaa ja markkinoi prosessiinstrumenttien kalibrointilaitteita, -ohjelmistoja ja -järjestelmiä. Menestyksen kulmakiviä ovat asiakaslähtöinen toiminta ja taito soveltaa innovatiivisesti uusinta teknologiaa. Voimakas panostus tuotekehitykseen ja onnistuneet tuoteratkaisut ovat tehneet Beamexista yhden alansa johtavista yrityksistä globaaleilla markkinoilla. 360° SARLIN 31 Ymmärrämme teollisuuden haasteet Meillä on halu löytää paras, toimivin ja ennakko-odotukset ylittävä tekninen ratkaisu, joka aidosti auttaa asiakkaan liiketoimintaa. Vastaamme ratkaisumme toimivuudesta. Intohimomme on asiakkaiden toimintaympäristön ja tarpeiden syvällinen ymmärtäminen sekä parhaan mahdollisen teknologian löytäminen ja sen kekseliäs hyödyntäminen. Kotimaisena toimijana ymmärrämme suomalaisen teollisuuden haasteita. Suomalaisten asiakkaiden menestyminen on elinehtomme. Toimialoillamme olemme asiantuntemuksen edelläkävijöitä. AUTOMAATIOENERGIAPAINEILMATEOLLISUUSUUNIT WWW.SARLIN.COM
