Yhteinen maailmanperintömme Vårt gemensamma världsarv

Transcription

Yhteinen maailmanperintömme Vårt gemensamma världsarv
Yhteinen maailmanperintömme
Vårt gemensamma världsarv
Julkinen tiedote · Offentligt meddelande
Esipuhe
Maailmanperintöalue ja luonnonsuojelu
Merenkurkun saaristo ja
Korkea Rannikko —
yksi maailmanperintökohde
Mitä maailmanperintösopimuksella tarkoitetaan?
Kuka hoitaa maailmanperintöämme?
Merenkurkun saariston visio
Geologia ja luonto
Miten maailmanperintöä suojellaan?
Tutkimus ennen ja nyt
Maailmanperintö tunnetuksi!
Koulusta maailmanperintökoulu
Oletko sinä maailmanperintölähettiläs?
Kulttuuri — osa maailmanperintöä
Tee löytöretki lähimaastoon!
Aloita retkesi täältä
Yhteystiedot
Merenkurkun saariston käyntikohteet
2
4
6
8
10
12
14
18
20
22
24
26
28
30
32
34
35
Keskellä vuoden 2006 kesähelteitä Unesco julisti Vilnan kokouksessaan kivikkoisen saaristomme koko maailman maailmanperintökohteeksi. Kyläläisten, maanomistajien, tutkijoiden ja viranomaisten tehtäväksi tuli hallinnoida yhteistä
perintöämme tulevia sukupolvia silmällä pitäen. Tällä hetkellä maailmanperinnön
parissa työskentelee lukuisia henkilöitä, ja usealla eri rintamalla on alkanut tapahtua. Merenkurkun saaristo on Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa
luonnonperintökohde, joten valmiiksi tallattuja polkuja ei ole tarjolla. Metsähallitus
on perustanut maailmanperintöneuvottelukunnan koordinoimaan yhteistyötahojen toimintaa alueella. Neuvottelukunta on laatinut maailmanperintöalueelle vision
sekä hallinto- ja kehityssuunnitelman, joka käsittää kaikkiaan 91 konkreettista
toimenpidettä, joilla pyritään suojelemaan maailmanperintöalueen ainutlaatuista
geologiaa, upeaa luontoa ja elävää kulttuuria.
Käsissäsi on hallinto- ja kehityssuunnitelman lyhennetty versio, jossa on keskitytty maailmanperintöalueen ja sen lähistön asukkaiden kannalta keskeisimpiin
seikkoihin. Toivomme pystyvämme näin välittämään sinulle tärkeimmät tiedot
yhteisestä maailmanperinnöstämme ja samalla herättämään uteliaisuutesi. Löydät
tästä julkaisusta myös vastauksia mieltäsi mahdollisesti askarruttaviin kysymyksiin.
I utsiktstornet Saltkaret i
Svedjehamn är det lätt att känna
stolthet för vårt världsarv.
Förord
2
4
7
9
11
13
15
19
21
23
25
27
29
31
33
34
35
Julkaisija / Utgivare: Metsähallitus,
Vantaa / Forststyrelsen, Vanda · 2010
Tekstit / Texter: Susanna Ollqvist,
Nina Överholm
ISBN 978-952-446-835-0 (nid. / häftad),
978-952-446-836-7 (pdf)
Ulkoasu / Layout: Reaktori
Painotyö / Tryckarbete: Fram, Vaasa, 2010
Painos / Upplaga: 35 000 kpl / st.
Mitt i sommarhettan år 2006 i Vilnius beslöt Unesco att vår steniga skärgård är hela
jordens världsarv. Tillsammans ska bybor, markägare, forskare och myndigheter
förvalta vårt arv för kommande generationer. Idag är vi många som dagligen jobbar
med världsarvet och det händer mycket på alla fronter. Kvarkens skärgård är Finlands första och hittills enda naturarv, så vi kan inte gå längs redan upptrampade
stigar för att hitta vägen fram. För att samordna alla regionala aktörer har Forststyrelsen tillsatt en världsarvsdelegation. Delegationen har tagit fram en vision för
världsarvet och gjort en förvaltnings- och utvecklingsplan med 91 konkreta åtgärder,
som strävar till att värna om världsarvets enastående geologi, fina natur och levande
kultur.
I dina händer håller du en kraftigt förkortad förvaltnings- och utvecklingsplan
med fokus på de frågor, som är viktigast för invånarna i och kring världsarvet. Vi
hoppas att kunna ge dig den viktigaste informationen om vårt gemensamma världsarv och samtidigt väcka din nyfikenhet. Här hittar du förhoppningsvis även svar på
något du undrat över.
Kari Hallantie
Metsähallitus /
Forststyrelsen
Olav Jern
Pohjanmaan liitto /
Österbottens förbund
Susanna Ollqvist
Metsähallitus /
Forststyrelsen
MIKKO LEHTIMÄKI
Innehåll
Förord
Världsarvsområdet och naturskydd
Kvarkens skärgård och
Höga Kusten — ett världsarv
Vad betyder världsarvskonventionen?
Vem sköter värlsarvet?
Visionen för Kvarkens skärgård
Geologi och natur
Hur skyddas världsarvet?
Forskning förr och nu
Gör världsarvet synligt!
Bli en världsarvsskola!
Är du en väldsarvsambassadör?
Kulturen — en del av världsarvet
Se dina hemknutar med nya ögon!
Starta din upptäcktsfärd här
Kontaktuppgifter
Besöksplatser i Kvarkens skärgård
Svedjehamnin Saltkaret-näköalatornissa on helppoa tuntea ylpeyttä
maailmanperinnöstämme.
Esipuhe
Sisällys
3
Suomessa on seitsemän
maailmanperintökohdetta
– Suomenlinna
– Vanha Rauma
– Petäjäveden vanha kirkko
– Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
– Sammallahdenmäen pronssikautinen
röykkiöalue
– Struven ketju
– Merenkurkun saaristo
Pohjoismaissa on Korkean Rannikon ja
Merenkurkun saariston lisäksi kolme
luonnonperintökohdetta ja yksi nk. sekaperintökohde eli kohde, joka on maailmanperintöluettelossa listattu sekä luonnonettä kulttuuriperinnöksi.
Maailmanperintöalue
ja luonnonsuojelu
Valassaaret
Valsörarna
Mikkelinsaaret
Mickelsörarna
Världsarvsområdet
och naturskydd
Lappörarna
Utgrynnan
Märaskäret
Björkögrunden
maailmanperintöalueen raja
världsarvsområdets gräns
Björkö
Slåttskäret
Punakarit
Rödgrynnorna
Panike
Natura 2000 ja rantojensuojeluohjelma
Natura 2000 och strandskyddsprogram
Klobbskat
Kaukaluoto
Köklot
Raippaluoto
Replot
Vallgrund
Uumaja
Umeå
Korkea Rannikko /
Höga Kusten
Kramfors
Härnösand
Norge: I sydvästra Norge finns Geirangerfjorden och Nærøyfjorden, som hör till
världens djupaste och längsta fjordar. De
bildar ett storslaget landskap med branta
väggar och otaliga vattenfall.
Strömsbacken
(maailmanperintöalueen korkein
kohta / världsarvsområdets högsta
punkt 17,5 m)
Örnsköldsvik
Vaasa
Vasa
Merenkurkun saaristo /
Kvarkens skärgård
I Norden finns det förutom Höga Kusten
och Kvarkens skärgård tre naturarv och ett
s.k. blandat arv, alltså en plats som skrivits
in på världsarvslistan som både naturarv
och kulturarv.
Danmark: Ilulissat isfjord på den grönländska västkusten bäddar för en dramatisk
naturupplevelse då det väldiga istäcket
kalvar isberg som flyter iväg ut till havs.
Precis som i Kvarkens skärgård för 10 000
år sedan!
Norrskär
Tanska: Ilulissatin jäävuono Grönlannin
länsirannikolla tarjoaa dramaattisen luontoelämyksen, kun valtava Grönlannin jäätikkö valuu hitaasti kohti merta. Vuono on
kuin Merenkurkun saaristo 10 000 vuotta
sitten!
Finland har sju världsarv
– Sveaborg
– Gamla Raumo
– Petäjävesi gamla kyrka
– Verla träsliperi och pappfabrik
– Sammallahdenmäki, gravrösen från
bronsåldern
– Struves meridianbåge
– Kvarkens skärgård
Torgrund
Vaasa
Vasa
Rönnskären
Norja: Lounais-Norjassa sijaitsevat Geirangerfjord ja Nærøyfjord, jotka kuuluvat
maailman syvimpiin ja pisimpiin vuonoihin.
Ne muodostavat upean maiseman jyrkkine
seinämineen sekä lukemattomine vesiputouksineen.
Islanti: Surtseyn saari muodostui 1960luvulla merenpohjan tulivuorenpurkauksesta. Surtsey on eräänlainen koskematon
luonnonlaboratorio, jossa tutkijat pääsevät
seuraamaan, kuinka kasvit ja eläimet asuttavat uuden maan, jossa ihmisen vaikutus
on hyvin vähäistä.
Geirangerfjord,
Nærøyfjord
Lapponia
Ilulissat
Korkea Rannikko /
Merenkurkun saaristo
Bergö gaddarna
Höga Kusten /
Kvarkens skärgård
Surtsey
Molpehällorna
Island: Ön Surtsey söder om Island bildades
på 1960-talet till följd av vulkanutbrott på
havsbottnen. Surtsey utgör ett orört naturlaboratorium där forskare får följa med hur
växter och djur koloniserar nytt land.
Halsön
Ruotsi: Lapponian alue, yksi Länsi-Euroopan viimeisistä suurista erämaista, lisättiin
maailmanperintöluetteloon sen suurenmoisten vaihtelevien maisemien sekä
alueen elävän saamelaisen kulttuuriperinnön johdosta.
4
Koko Unescon maailmanperintöluettelo
on nähtävissä verkkosivustolla http://whc.
unesco.org/en/list (englanniksi). Luetteloa
päivitetään vuosittain.
Hela Unescos världsarvslista finns på
webbplatsen http://whc.unesco.org/en/list
(på engelska). Listan uppdateras årligen.
Sverige: Laponia, en av Västeuropas sista
stora vildmarker, har blivit ett världsarv
tack vare variationen i det storslagna landskapet och för att området har en levande
samisk kulturtradition.
5
Merenkurkun saaristo
ja Korkea Rannikko — yksi
maailmanperintökohde
Suomen ja Ruotsin yhteinen maailmanperintökohde on viralliselta nimeltään
High Coast / Kvarken Archipelago eli Korkea
Rannikko / Merenkurkun saaristo.
Korkea Rannikolla maa on viimeisimmän jääkauden jälkeen kohonnut 286 metriä merenpinnan yläpuolelle — se on maankohoamisen
maailmanennätys! Korkea rannikko on myös
paikka, jossa maankohoamisilmiötä on tutkittu
ja jossa ilmiön olemassaolo on todistettu.
Kvarkens skärgård och
Höga Kusten — ett världsarv
Då Unescos världsarvskommitté beslöt att uppta Kvarkens skärgård på listan över
världsarv, fick Sverige och Finland samtidigt ett gemensamt världsarv Höga Kusten /
Kvarkens skärgård. Världsarvsstatusen har vi fått för att området är den plats på jorden, där man bäst kan se landhöjningsfenomenet.
Höga Kustens kuperade landskap med höga öar, branta stränder, släta klippor,
djupa sund och berg i dagen är raka motsatsen till Kvarkens skärgård med sina
tusentals låga öar, steniga grynnor, grunda vikar, tjocka jordlager, moränryggar och
massiva fält med stenblock. Tillsammans visar de på ett världsunikt sätt hur istiden,
landhöjningen, vågorna och vinterns isar under tusentals år har påverkat både naturen och kulturlandskapet.
Kun Unescon maailmanperintökomitea päätti lisätä Merenkurkun saariston maailmanperintöluetteloon, syntyi samalla Ruotsin ja Suomen yhteinen maailmanperintökohde Korkea Rannikko / Merenkurkun saaristo. Maailmanperintöstatuksen saimme
siksi, että Merenkurkussa maankohoamisilmiö tulee parhaiten esille koko maailmassa.
Korkea Rannikon kumpuileva maisema, sen korkeat saaret, jyrkät rannat, tasaiset
kalliot, syvät lahdet ja vuorenseinämät ovat täydellinen vastakohta Merenkurkun
saaristolle ja sen tuhansille matalille saarille ja lahdille, kivisille luodoille, paksuille
maakerroksille ja laajoille lohkarekentille. Yhdessä ne kertovat ainutlaatuisella
tavalla miten jääkausi, maan kohoaminen, meren aallot ja talven jäät ovat tuhansien
vuosien ajan vaikuttaneet luontoon ja kulttuurimaisemaan.
Vuosittain Merenkurkun saaristo laajenee
1 km² sen johdosta, että uutta maata kohoaa
merenpinnan yläpuolelle. Alueella on myös
ainutlaatuisia moreenimuodostumia, kuten
laajalle ulottuvat De Geer -moreenit eli niin
kutsutut pyykkilautamoreenit.
Varje år växer Kvarkens skärgård med 1 km²
då nytt land stiger upp ur havet. Här finns också
en säregen samling av moränformationer, som t
ex de vidsträckta fälten av De Geer-moräner, så
kallade tvättbrädesmoräner.
TUOMO VÄÄNÄNEN
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
I Höga Kusten har landet höjts 286 meter
över havsytan efter den senaste istiden — det
är världsrekord i landhöjning! Höga Kusten
är också den plats där landhöjningsfenomenet
först studerats och bevisats.
6
Det officiella namnet på Finlands och
Sveriges gemensamma världsarvsområde
är High Coast / Kvarken Archipelago alltså
Höga Kusten / Kvarkens skärgård.
7
Maailmanperintölogo kuvastaa kulttuurija luonnonperinnön keskinäistä suhdetta.
Keskellä oleva nelikulmio on ihmisen luoma
muoto ja ympyrä kuvaa luontoa — kaikki
riippuu kaikesta. Pyöreä muoto symboloi
lisäksi suojelua ja maapalloa.
Världsarvssymbolen visar det ömsesidiga
beroendet mellan vårt kultur- och naturarv.
Den centrala fyrkanten är en form skapad
av människan och cirkeln representerar
naturen — och allt hänger ihop. Den runda
formen symboliserar också både skydd och
jordklotet.
Mitä maailmanperintösopimuksella tarkoitetaan?
Vad betyder världsarvskonventionen?
Olet varmasti kuullut puhuttavan yk:n lapsen oikeuksien sopimuksesta ja ihmisoikeussopimuksesta. Sopimus on järein kansainvälinen keino vaikuttaa yksittäisten
valtioiden politiikkaan ja on sen ratifioineille valtioille kansainoikeudellisesti
sitova. Sopimuksen ratifioinnilla tarkoitetaan sitä, että kunkin valtion eduskunta
hyväksyy sopimuksen. Unescon yleiskokous hyväksyi 1972 yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi, jota kutsutaan lyhyesti maailmanperintösopimukseksi. Toisen maailmansodan jälkeen havaittiin kansainvälisen
suojelusopimuksen tarve, sillä sota oli tuhonnut paljon arvokkaita kulttuuriaarteita.
Unescon maailmanperintökomitea aloitti toimintansa vuonna 1977. Komiteaan
kuuluu 21 eri maan edustajat, ja se kokoontuu kerran vuodessa käsittelemään
uusien kohteiden maailmanperintöhakemuksia, päivittämään luetteloa uhanalaisista maailmanperintökohteista ja laatimaan maille ohjeita, kuinka maailmanperintökohteita tulee hallinnoida. Pariisissa sijaitseva maailmanperintökeskus avustaa
maailmanperintökomiteaa ja seuraa maailmanperintökohteiden tilaa.
Suomi hyväksyi maailmanperintösopimuksen 1987 ja Ruotsi 1984 ja tällä hetkellä
sopimukseen on liittynyt kaikkiaan 187 valtiota. Sopimuksen allekirjoittaneet maat
ovat ottaneet itselleen suuren vastuun. Maailmanperintösopimus edellyttää valtioilta sellaista lainsäädäntöä, hallintoa ja koulutusta, joiden avulla voidaan taata oman
maan maailmanperintökohteiden säilyminen ja hoito. Maiden tulee myös jakaa
tietoa sopimuksesta ja maailmanperintökohteista sekä raportoida säännöllisesti
Unescolle maailmanperintökohteiden tilasta.
Du har säkert hört talas om Förenta Nationernas (fn) barnkonvention och konventionen om mänskliga rättigheter. En konvention är det starkaste internationella
verktyget för att påverka enskilda länders politik och de är folkrättsligt bindande för
de länder som ratificerat dem. När ett lands riksdag har godkänt en konvention är
den ratificerad. Unescos generalförsamling antog 1972 en konvention för skydd av
världens natur- och kulturarv, som vi i dagligt tal kallar för världsarvskonventionen.
Behovet av ett internationellt skyddsavtal blev uppenbart efter andra världskriget då
många värdefulla kulturskatter förstördes.
Unescos världsarvskommitté startade sin verksamhet år 1977. Den består av 21
ledamöter från olika länder. Världsarvskommittén sammankallas årligen för att behandla ansökningar till världsarvslistan, uppdatera listan över hotade världsarv och
ge länderna direktiv för hur världsarven ska förvaltas. Världsarvscentret i Paris bistår
världsarvskommittén och jobbar med att följa världsarvens tillstånd.
Finland och Sverige godkände världsarvskonventionen 1987 respektive 1984 och
hittills har totalt 187 länder anslutit sig till konventionen. De länder som skrivit under konventionen har tagit på sig ett stort ansvar. Världsarvskonventionen kräver att
det finns både lagstiftning, förvaltning och utbildning, som garanterar att världsarven i det egna landet bevaras och vårdas. Länderna ska även sprida information om
konventionen och världsarven samt regelbundet rapportera till Unesco om världsarvens tillstånd.
Unesco har utmärkta internetsidor om
världsarvet: www.whc.unesco.org. På
svenska och finska hittar du information
om världsarvskonventionen på undervisnings- och kulturministeriets hemsidor:
www.minedu.fi. Det lönar sig också att
bekanta sig med Nordic World Heritage
Foundation, www.nwhf.no, och den internationella naturskyddsorganisationen IUCN,
www.iucn.org, som båda har aktiva roller i
det globala världsarvsarbetet.
Maailmanperintösopimuksen tarve kehittyi
vähitellen ja käännekohta saavutettiin, kun
Egypti vuonna 1959 päätti laajentaa Assuanin
patoa. Pato uhkasi peittää veden alle Abu Simbelin temppelit — yhden Egyptin upeista kulttuuriaarteista. Tämän ”maailmanperinnön” pelastamiseksi Unesco käynnisti suuren kansainvälisen
kampanjan. Sitä lukuun ottamatta, että temppelit jouduttiin lopulta siirtämään padon alta pois,
kampanja onnistui erittäin hyvin. Unesco osoitti,
että kansainvälisen tuen ja yhteistyön avulla on
mahdollista pelastaa koko maailman kannalta
merkityksellisiä kulttuuriperintökohteita.
Jokaisessa maailmanperintökunnassa on
virallinen nimeämislaatta — Unesco haluaa
kiinnittää huomiota alueen ainutlaatuisuuteen
ja siihen, että se on saanut korkeimman
mahdollisen kansainvälisen kunnianosoituksen.
Presidentti ja rauhansovittelija Martti Ahtisaari
vihki ylpeästi maailmanperintömme sanoilla:
”Eri puolella maailmaa monia maailmanperintökohteita uhkaavat sodat, terrorismi, luonnonkatastrofit ja massaturismi. Ruotsin ja Suomen
yhteinen perintö on turvallisissa käsissä ja uhat
näyttävät olevan kaukana.”
Behovet av världsarvskonventionen växte sakta fram och en vändpunkt kom då Egypten 1959
beslöt att bygga ut Assuandammen. Dammen
hotade att sänka templen i Abu Simbel — ett av
Egyptens fantastiska kulturarv. För att rädda
detta ”världsarv” startade Unesco en stor internationell räddningskampanj. Bortsett från att
man blev tvingad att flytta kulturarvet var
kampanjen oerhört framgångsrik. Unesco visade
att med internationellt stöd och samarbete är
det möjligt att rädda ett för hela världen betydelsefullt kulturarv.
I varje världsarvskommun finns en officiell
inskriptionsplatta — med dem vill Unesco fästa
vår uppmärksamhet vid att området är unikt
och har fått högsta möjliga internationella
utmärkelse. President och fredsmäklare Martti
Ahtisaari invigde stolt vårt världsarv med orden
”Många av världsarven i andra delar av världen
hotas av krig, terrorism, naturkatastrofer och
massturism. Sveriges och Finlands gemensamma
arv är i trygga händer och hoten verkar vara
långt borta.”
8
Unesco ylläpitää erinomaista maailmanperintösivustoa www.whc.unesco.org.
Suomeksi ja ruotsiksi löydät tietoa maailmanperintösopimuksesta opetus- ja kulttuuriministeriön kotisivuilta osoitteesta
www.minedu.fi. Kannattaa tutustua myös
Nordic World Heritage Foundationin verkkosivustoon www.nwhf.no sekä kansainvälisen luonnonsuojelujärjestön IUCN:n
verkkosivustoon www.iucn.org, sillä näillä
molemmilla järjestöillä on aktiivinen rooli
maailmanlaajuisessa maailmanperintötyössä.
TUIJA WARÉN
TUIJA WARÉN
9
Korkea Rannikkoa ja Merenkurkun saaristoa
hallinnoidaan niin kansainvälisellä, kansallisella,
alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. Merenkurkun saaristossa maailmanperintötyö on
jaettu useampien eri vastuualueista vastaavien
työryhmien kesken.
Förvaltningen av Höga Kusten / Kvarkens
skärgård sker på både internationell, nationell,
regional och lokal nivå. I Kvarkens skärgård är
världsarvsarbetet uppdelat mellan flera arbetsgrupper med olika ansvarsområden.
Kuka hoitaa
maailmanperintöämme?
Vem sköter
världsarvet?
Kaikki valtion viranomaiset ja kunnat ovat velvollisia toiminnallaan suojelemaan
ja esittelemään maailmanperintöä maailmanperintösopimuksen mukaisesti.
Alueen hyvä hoito ja kehitystyön onnistuminen on kuitenkin viimekädessä kiinni
alueen asukkaista ja yrityksistä. Yli 90 % Merenkurkun saariston maa-alueesta on
yksityisessä omistuksessa, joko yksityisten omistuksessa tai kylien yhteisomistuksessa. Valtio omistaa lähinnä ulkosaariston luonnonsuojelualueita. Maailmanperinnön menestyksekkään hallinnoinnin ja kehittämisen edellytyksenä on hyvin toimiva yhteistyö asukkaiden, elinkeinoelämän, viranomaisten ja poliitikkojen välillä.
Ympäristöministeriö on delegoinut Merenkurkun saariston maailmanperintötyön koordinoinnin Metsähallituksen luontopalveluille, joka on puolestaan kutsunut maailmanperintöneuvottelukuntaan 26 viranomaista ja sidosryhmää. Maailmanperintöneuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida valtion, kuntien ja asukkaiden toimintaa maailmanperintöalueella.
Lisätietoja hallinnoinnista saat Merenkurkun saariston hallinto- ja kehityssuunnitelmasta. Metsähallitus laatii vuosittain vuosikertomuksen maailmanperintötyön
edistymisestä. Kaikki suunnitelmat ja raportit löydät kätevästi verkkosivustolta
www.merenkurkku.fi tai voit tilata ne Metsähallituksen Vaasan toimipisteestä, puh.
0205 64 5290.
Alla statliga myndigheter och kommuner är skyldiga att i sin verksamhet värna om
världsarvet i enlighet med världsarvskonventionen. För att lyckas ta hand om och
utveckla området på bästa sätt måste alla ta sin del av ansvaret, särskilt invånare och
företagare. Över 90 % av landarealen i Kvarkens skärgård är i privat ägo, antingen i
enskild ägo eller som byarnas samfällda marker. Staten äger främst naturskyddade
områden i den yttre skärgården. En förutsättning för en framgångsrik förvaltning
och utveckling av världsarvet är ett väl fungerande samarbete mellan invånare,
näringsliv, myndigheter och politiker.
Miljöministeriet har delegerat samordningen av världsarvsarbetet i Kvarkens
skärgård till Forststyrelsens Naturtjänster, som i sin tur har sammankallat 26
myndigheter och intressegrupper till en världsarvsdelegation. Världsarvsdelegationens uppgift är att samordna statens, kommunernas och invånarnas verksamhet i
världsarvet.
Mer information om förvaltningen hittar du i förvaltnings- och utvecklingsplanen för Kvarkens skärgård. Varje år ger Forststyrelsen ut en behändig årsrapport
om hur världsarvsarbetet framskrider. Alla planer och rapporter hittar du enklast
på www.kvarken.fi eller så kan du beställa dem från Forststyrelsens kontor i Vasa,
tfn 0205 64 5290.
Skyltningen och naturstigarna i världsarvet
har utvecklats för att alla lätt ska hitta information om geologi, natur och kultur. Arbetet engagerar många aktörer: myndigheter, kommuner,
företagare och markägare.
UNESCO
RUOTSI / SVERIGE
SUOMI / FINLAND
Riksantikvarieämbetet
Opetusministeriö / Undervisningsministeriet
Naturvårdsverket
Ympäristöministeriö / Miljöministeriet
Västernorrlands länsstyrelse
Västernorrlandin lääninhallitus
Metsähallitus
Forststyrelsen
Yhteistyöryhmä
Samrådsgrupp
Opastus- ja palveluvarustusryhmä
Arbetsgrupp för information,
service och infrastruktur
Metsähallitus / Forststyrelsen
10
Merenkurkun
maailmanperintöneuvottelukunta
Världsarvsdelegationen
för Kvarkens
skärgård
Markkinointityöryhmä
Arbetsgrupp för marknadsföring
Mustasaaren kunta /
Korsholms kommun
Maailmanperintöalueen opasteita ja luontopolkuja on kehitetty, jotta kaikki löytäisivät
helposti tietoa alueen geologiasta, luonnosta
ja kulttuurista. Työhön osallistuu monta tahoa:
viranomaiset, kunnat, yrittäjät ja maanomistajat.
Sihteeristö
Sekretariat
Maankäyttötyöryhmä
Arbetsgrupp för markanvändning
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus /
Södra Österbottens ELY-central
TUIJA WARÉN
TUIJA WARÉN
11
Merenkurkun saariston visio
vuodelle 2020
Merenkurkun saaristo on geologisten ja maisemallisten arvojensa takia ainutlaatuinen ja laajalti tunnettu maailmanperintökohde, joka tarjoaa asukkailleen
viihtyisän ja vetovoimaisen elinympäristön sekä aitoja elämyksiä vierailijoille.
Merenkurkun maailmanperintöneuvottelukunta hyväksyi vision yksimielisesti
joulun alla 2007. Visio toimii johtoajatuksena kaikille maailmanperintöalueen
toimijoille. Vision laatiminen aloitettiin suurelle yleisölle järjestetyllä seminaarilla
ja koko prosessi kesti kaikkiaan vuoden. Seminaarissa oli noin 100 osanottajaa, jotka
työskentelivät luovissa pienryhmissä. Osanottajia pyydettiin kertomaan, mitä he
yhdistävät Merenkurkun saaristoon. Lopputulos näkyy aukeaman kuvissa.
Visionen för Kvarkens
skärgård år 2020
Kvarkens skärgård är ett välkänt världsarv med ett unikt geologiskt
landskap, som erbjuder en attraktiv miljö för invånare och genuina upplevelser för besökare.
Kvarkens världsarvsdelegation godkände enhälligt visionen strax innan jul 2007.
Visionen är en ledstjärna för alla aktörer i världsarvet. Det tog ett år att ta fram visionen och arbetet inleddes med ett seminarium för allmänheten. Seminariet hade ca
100 deltagare, som jobbade kreativt i små grupper. Visionärerna ombads berätta om
vad de förknippar med Kvarkens skärgård. Resultatet ses på bilderna nedan.
TUOMO VÄÄNÄNEN
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
12
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
SVERRE BOUCHT / POHJANMAAN MUSEO / ÖSTERBOTTENS MUSEUM
MIKKO LEHTIMÄKI
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
13
Geologia on maapalloa tutkiva tiede.
Geologia tutkii pääasiassa maapallon ulointa kuorta ja sitä peittäviä maalajeja sekä
niiden koostumusta, rakennetta, prosesseja
ja syntyhistoriaa.
Geologia ja luonto
Geologi och natur
Merenkurkun saaristoa voi kutsua jääkauden ulkoilmamuseoksi, sillä merestä kohoava maisema paljastaa nähtäväksemme lähes koskemattomat mannerjään jäljet.
Man kan kalla Kvarkens skärgård för istidens friluftsmuseum: landskapet som höjer
sig ur havet avslöjar det som legat dolt under havsytan och visar oss de nästan orörda
spåren efter istiderna.
Geologi är vetenskapen om jorden. Geologin koncentrerar sig främst på jordens
skal, d.v.s. berggrund och jordarter, och
studerar deras sammansättning, struktur,
processer och hur de uppkommit.
Saariston historia alkoi 1800 miljoonaa vuotta sitten kallioperän muodostuessa.
Miljoonien vuosien aikana Korkea Rannikko kehittyi kumpuilevaksi ylänköalueeksi, kun taas Merenkurkun saaristo hioutui tasaiseksi maisemaksi. Viimeisten 2–3
miljoonan vuoden aikana on ollut useita jääkausia, jolloin maailmanperintöalue on
ollut usean mannerjäätikön keskustassa. Suurin osa alueen maapeitteestä on muodostunut edellisen, 120 000 vuotta sitten alkaneen Veiksel-jääkauden ja sen sulamisvaiheen aikana, kun valtava jäämassa lopulta alkoi sulaa 15 000 vuotta sitten.
Viimeisimmän jääkauden aikana mannerjää oli paksuimmillaan Merenkurkun ja
Korkea Rannikon alueella. Koko Fennoskandian ja osan Keski-Eurooppaa peittänyt
TUIJA WARÉN
kolme kilometriä paksu jääpeite painoi maankuorta noin kilometrin verran nykyistä alemmas. Tämän jälkeen ilmasto lämpeni jälleen ja jää alkoi sulaa, jolloin paine
helpotti ja maankuori alkoi kohota takaisin entiselle korkeudelleen. Aluksi kohoaminen oli nopeaa, jopa 10 cm vuodessa. Maankuori on noussut jo n. 800 m, ja kohoaminen hidastuu vähitellen. Nykyisin vauhti on n. 8 mm vuodessa. Tämä tarkoittaa
sitä, että Merenkurkun saariston pinta-ala kasvaa vuosittain noin neliökilometrin
eli 100 hehtaaria. Se vastaa 80 Vaasan toria. Laakeassa maisemassa muutokset
näkyvät nopeasti. Uusia saaria kohoaa merestä, kun taas toiset laajenevat ja liittyvät
yhteen. Lahtia syntyy ja muuttuu fladoiksi, kluuvijärviksi, järviksi ja kosteikoiksi.
Yhden sukupolven aikana alue voi muuttua uimarannasta rantaniityksi.
Vår skärgårds historia började för 1800 miljoner år sedan då bergrunden bildades.
Under årmiljonernas gång utvecklades Höga Kusten till ett höglänt, kuperat område
medan Kvarkens skärgård slipades ner till ett flackt landskap. Under de senaste 2–3
miljoner åren har det funnits flera istider och världsarvet har legat mitt i centrum
av flera inlandsisar. Det mesta av områdets jordtäcke bildades under och efter den
senaste istiden, Weichsel, som började för 120 000 år sedan och vars enorma ismassa
slutligen började smälta för 15 000 år sedan.
Under den senaste istiden var inlandsisen som tjockast över Kvarken och Höga
Kusten. Det tre kilometer tjocka istäcket tyngde ner jordskorpan en kilometer i
hela Fennoskandien och i delar av central-Europa. Då det blev varmare igen och isen
började smälta lättade trycket, och jordskorpan började återgå till sitt tidigare läge.
I början gick det snabbt, ända upp till 10 cm per år. Jordskorpan har hittills stigit ca
800 meter och landhöjningstakten blir allt långsammare. Idag är landhöjningen ca
8 mm per år. Det betyder att Kvarkens skärgård fortfarande växer med 1 km2, alltså
100 hektar, varje år. Det motsvarar 80 stycken Vasa torg. I det flacka landskapet syns
förändringarna snabbt. Nya öar stiger ur havet medan andra växer och sammanfogas. Vikar avsnörs och blir till flador, glon, sjöar och våtmarker. Under en mansålder
kan en plats förvandlas från simstrand till strandäng.
esiaste
förstadium
sisäjärvi
insjö
kluuvijärvi
glosjö
flada
Efter att isen smält bort för 10 500 år
sedan hade landet redan stigit 500 meter
på väg tillbaka till sitt ursprungliga läge. I
början var havet nästan 300 meter djupt
och Kvarkens skärgård låg ännu långt under vattenytan. Men Höga Kustens högsta
toppar stack upp över vattenytan och den
tidens strandlinje ligger idag 286 meter
över havet och syns som kalottberg i landskapet.
14
SEPPO LAMMI
Kun jää oli sulanut 10 500 vuotta sitten
maa oli jo kohonnut 500 metriä matkallaan
kohti alkuperäistä korkeuttaan. Aluksi meri
oli lähes 300 metriä syvä ja Merenkurkun
saaristo oli vielä syvällä vedenpinnan alapuolella. Sen sijaan Korkeanrannikon korkeimmat huiput kohosivat vedenpinnan
yläpuolelle ja tuon ajan rantaviiva on nykyään 286 metriä merenpinnan yläpuolella ja
kohoaa maisemassa kalottivuorena.
SEPPO LAMMI
moreeniselänne
moränrygg
Usein merestä nouseva moreeniselänne sulkee fladat ja kluuvijärvet. Näin jääkaudesta
muistuttava vinottainen muoto toistuu myös
pitkulaisissa merenlahtien, fladojen ja kluuvijärvien ketjuissa ja kertoo jään kulkusuunnasta.
Ofta är det en moränrygg som stiger upp
ur havet som stänger till fladorna och glosjöarna. På så sätt upprepas den sneda formen,
som påminner om istiden, också i de avlånga
kedjorna av havsvikar, flador och glosjöar och
vittnar om isens rörelseriktning.
Björkössä on helposti havaittavissa miten
laaja merestä nouseva De Geer -moreenikenttä
muodostaa flada- ja kluuvijärviketjuja.
På Björkö är det lätt att se hur det stora fältet
av De Geer-moräner, som stiger upp hur havet
bildar flada- och glosjökedjor.
15
JUKKA OJALAINEN
Merenkurkun maisema muodostui valtavan mannerjään ja meren liikkeiden
seurauksena. Jää raapi maanpintaa ja kallioperästä irronneesta maa-aineksesta tuli
Landskapet i Kvarken bildades av den enorma inlandsisens framfart och av havets
rörelser. Isen skrapade jordytan och materialet som lossnade från berggrunden blev
moreenia, joka on sekoitus lohkareita, kiviä, soraa, hiekkaa ja savea. Meren aallot
ovat muovanneet moreenia hiomalla kiviä ja huuhtomalla pois hienointa ainesta.
Näin on syntynyt rantatörmiä ja kivikkoja – niin kutsuttuja pirunpeltoja. Monin
paikoin jään voima painoi ja muovasi moreeni-aineksen selkeiksi ja säännöllisiksi
erityyppisiksi moreeniselänteiksi. Tunnetuimpia moreeniselänteitä ovat De Geereli pyykkilautamoreenit, joita esiintyy suurina moreenikenttinä maalla ja vedessä.
till jordarten morän, som är en blandning av block, sten, grus, sand och lera i en
salig röra. Havets vågor har sedan bearbetat moränen genom att slipa stenarna och
skölja bort det finare materialet. På så sätt har det uppstått strandvallar och stenfält ”djävulsåkrar”. På många ställen tryckte och formade isens krafter moränmaterialet
till tydliga och regelbundna moränryggar av olika slag. De mest kända
moränryggarna är De Geer-, eller tvättbrädesmoränerna, som bildar
stora fält både på land och i vattnet.
Pirunpellot syntyivät aaltojen huuhtoessa hienon aineksen pois muinaiselta merenrannalta.
Djävulsåkrar har uppstått då vågorna sköljt bort
finare material från den forna havsstranden.
Metsän kehitys maankohoamisrannikolla:
rantaniitty, jossa tyrnipensaita, harmaaleppävyöhyke, koivumetsä ja lopulta vanha kuusimetsä.
joonia vuosia aikaa sopeutua ympäristöönsä, ei Merenkurkun murtoveden lajeilla
ole ollut aikaa sopeutua kuin muutamia tuhansia vuosia. Tämä on yksi syy, miksi
Merenkurkussa on niin vähän lajeja valtameriin verrattuna.
Kun maa kohoaa vedestä, siinä alkaa pian kasvaa kaislikkoa, saroja ja erilaisia rantakasveja. Näiden kasvien on kestettävä juurien ympäristön vettymistä ja jäätymistä.
30–40 vuoden kuluttua maaperä on riittävän vakiintunutta mesiangervolle, tyrnille
ja lepälle. Seuraavaksi vuorossa ovat lehtipuut, kuten koivut ja pihlajat. Vihdoin maa
on riittävän vanhaa, n. 60 vuotta, jotta kuusimetsä alkaa viihtyä siinä. Tätä kutsutaan
sukkessioksi eli seuraannoksi – syntyy selkeitä vyöhykkeitä, jotka voi nähdä hyvin
vaeltamalla rannalta kauemmas kohti saaren korkeinta kohtaa. Vaihtelevuuden johdosta maankohoamismetsät ovat runsaslajisia ja niissä viihtyy monia harvinaisia ja
uhanalaisia lajeja, kuten esimerkiksi valkoselkätikka, merikotka ja kruunuhaarakassieni.
Till följd av landhöjningen förändras naturen ständigt både ovan och under
vattenytan. Medan växter och djur i Atlanten har haft miljoner år på sig att anpassa sig till sin miljö, så har arterna i Kvarkens brackvatten inte haft mer än några
tusen år på sig. Det är bland annat därför som det finns så få arter här jämfört med i
världshaven.
Då landet stiger upp ur havet koloniseras det snabbt av vass, starr och olika strandängsväxter. De här växterna får stå ut med att bli både våta och frusna om rötterna.
Efter 30–40 år har marken stabiliserats tillräckligt för att älggräs, havtorn och al ska
kunna ta över. Nästa i tur är lövträd som björk och rönn. Till slut är marken tillräckligt gammal, ca 60 år, för att granskog ska trivas. Det här kallas succession och ger
upphov till tydliga bälten som man lätt kan se själv då man vandrar från stranden
längre in mot öns högsta punkt. Föränderligheten gör att landhöjningsskogarna är
rika på arter och många sällsynta och hotade arter bor i dem, t ex vitryggig hackspett,
havsörn och kandelabersvamp.
Skogens utveckling på landhöjningsmark:
strandäng med havtorn, gråalsbälte, björkskog
och slutligen gammal granskog.
16
TUOMO VÄÄNÄNEN
NINA ÖVERHOLM
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
TUOMO VÄÄNÄNEN
Maankohoamisen seurauksena luonto muuttuu jatkuvasti sekä merenpinnan
ylä- että alapuolella. Kun esimerkiksi Atlantin kasveilla ja eläimillä on ollut mil-
JENS HANNUS
ARI VALKOLA
Ahkeran luonnonsuojelutyön ansiosta merikotka
on yhä tavallisempi näky saaristossa.
Pohjanlahdenlauha on niitä kasveja joka
ensimmäisenä valloittavat maankohoamisrannat
ja se esiintyy vain Itämeressä.
Kurki kalastaa mielellään matalissa poukamissa ja suojaisissa lahdissa, joita on runsaasti
Merenkurkussa.
Havsörnen är en allt vanligare syn i skärgården
tack vare flitigt naturskyddsarbete.
Gultåtel är en av de växter som först koloniserar landhöjningsstranden och är unik för
Östersjön.
Tranan fiskar gärna i grunda fjärdar och skyddade vikar, som det finns gott om i Kvarken.
17
Miten maailmanperintöä
suojellaan?
Hur skyddas världsarvet?
Vad är det som ska skyddas i världsarvet?
Maailmanperinnöllä on oltava erityisen suurta yleismaailmallista merkitystä
(outstanding universal value), joka määritellään kolmen tekijän avulla: maailmanperintökriteerit, integriteetti ja suojelutoimenpiteet. Merenkurkun saaristo on
valittu maailmanperintökohteeksi niin kutsuttujen geologisten maailmanperintökriteerien perusteella, joilla käytännössä tarkoitetaan nopeaa maankohoamista ja
jääkausien leimaamaa kivistä maisemaa. Integriteetillä tarkoitetaan sitä, kuinka
koskematon maailmanperintö on. Integriteetti voidaan turvata hoitamalla maailmanperintöä hyvin ja ehkäisemällä negatiivista kehitystä sellaisissa kohteissa jotka
ovat riittävän suuria kuvaamaan ja säilyttämään ainutlaatuisia arvoja. Merenkurkun
saaristossa geologiset arvot ovat keskeisellä sijalla, mutta niin kasvisto, eläimistö
kuin kulttuurimaisemakin ovat olennainen osa maailmanperinnön integriteettiä.
Ennen kuin alueemme sai maailmanperintöaseman Suomen piti vakuuttaa, että
kaikki tarvittavat suojelutoimenpiteet on taattu lainsäädännön, hallinnon ja tiedottamisen keinoin.
Finns det några hot mot vårt världsarv?
Landhöjningen är stabil under några tusen år framöver och istidens spår i landskapet är sällsynt robusta. Det krävs omfattande exploatering eller stora naturkatastrofer för att förstöra vårt världsarv. Den globala uppvärmningen hotar inte
landhöjningen i sig, men en stigande havsvattennivå kan bromsa landhöjningens
nuvarande effekter i landskapet. Potentiella hot mot världsarvet är stora byggnadsprojekt, som väsentligt förändrar landhöjningslandskapet. Även en okontrollerad
ökning av besökare samt olje- och giftkatastrofer till havs kan hota världsarvets
biologiska och kulturella värden.
Mikä maailmanperintöämme uhkaa?
18
Suojelutoimenpiteet: lainsäädäntö, luonnonsuojelualueet
Skyddsåtgärder: lagstiftning, naturskyddsområden
Integriteetti (eheys): biologia, geologia, kulttuuri
Intergritet: biologi, geologi, kultur
MP-kriteerit: maankohoaminen, jääkauden jäljet
Världsarvskriterium: landhöjning, istidens spår
Merenkurkun saaristo
Kvarkens skärgård
Hur skyddar vi vårt världsarv?
Redan på 1990-talet långt innan Kvarkens skärgård fick världsarvsstatus hade
ca 60 % av området tagits med i nationella naturskyddsprogram och i eu:s naturskyddsnätverk Natura 2000 (se karta s. 4–5). De naturskyddade områdena har
bestämmelser, som mycket väl skyddar både geologiska formationer, djur och
växter. Ungefär 40 procent av världsarvet ingår inte i naturskyddsprogram. De är
i huvudsak havsområden, men där ingår även stora landområden på Replot och
Björkö. Världsarvets unika värden har ett tillräckligt skydd i Finlands egen lagstiftning, som styr all verksamhet i hela området. Världsarvsstatusen har varken medfört ny lagstiftning eller skärpt tidigare naturskyddsbeslut.
Kuinka suojelemme maailmanperintöämme?
Jo 1990-luvulla, kauan ennen kuin Merenkurkun saaristo sai maailmanperintöaseman, noin 60 % alueesta oli liitetty kansallisiin luonnonsuojeluohjelmiin ja eu:n
Natura 2000 luonnonsuojeluverkostoon (ks. kartta s. 4–5). Luonnonsuojelualueita
koskevat määräykset suojaavat erittäin hyvin niin geologisia muodostelmia, eläimiä
kuin kasvejakin. Luonnonsuojeluohjelmiin kuulumattomia alueita on pääosin
merialueilla, mutta myös Raippaluodon ja Björkön maa-alueilla. Maailmanperinnön
ainutlaatuiset arvot on suojattu riittävässä määrin Suomen omalla lainsäädännöllä,
joka säätelee koko alueen kaikkia toimintoja. Maailmanperintöarvo ei tuo mukanaan uutta lainsäädäntöä eikä tiukenna aiempia suojelupäätöksiä.
MICHAEL HALDIN
Outstanding Universal Value
(Erityisen suuri yleismaailmallinen
merkitys / Särskilt stort universellt värde)
Maankohoaminen on pysyvää vielä muutaman tuhannen vuoden ajan ja jääkauden
jäljet maisemassa ovat poikkeuksellisen vakaita. Maailmanperinnön tuhoutuminen
vaatisi laajamittaista alueen riistämistä tai suuria luonnonkatastrofeja. Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen ei sinällään uhkaa maankohoamista, mutta
kohoava merenpinta voi hidastaa maankohoamisen nykyisiä vaikutuksia. Potentiaalisia maailmanperintöön kohdistuvia uhkia voivat olla rakennushankkeet, jotka
voivat olennaisesti muuttaa maankohoamismaisemaa. Myös kävijämäärän hallitsematon kasvu tai merellä tapahtuvat öljy- tai myrkkyonnettomuudet voivat uhata
maailmanperinnön biologisia ja kulttuurisia arvoja.
KENTH NEDERGÅRD
Mitä maailmanperinnössä suojellaan?
Unescon uhanalaisten maailmanperintökohteiden luettelo
Maailmanperintökohde lisätään uhanalaisten maailmanperintöjen World Heritage in
Danger -luetteloon, kun halutaan kiinnittää
kansainvälinen huomio ongelmiin ja käynnistää uhkien torjunta nopeasti. Vuonna
2010 uhanalaisten maailmanperintökohteiden luettelossa oli 34 kohdetta.
Unescos lista över världsarv i fara
Ett världsarv tas med på listan över
världsarv i fara ”World Heritage in Danger”
för att fästa omvärldens uppmärksamhet på
problemen och för att få till stånd snabba
insatser för att avvärja hoten. År 2010 finns
34 världsarv på listan över världsarv i fara.
Ett världsarv ska ha ”särskilt stort universellt värde” (outstanding universal value),
som består av tre delar: världsarvskriterier, integritet och skyddsåtgärder. Kvarkens
skärgård är utsedd till världsarv på basen av de så kallade geologiska världsarvskriterierna, som i praktiken är den snabba landhöjningen och vårt steniga landskap
präglat av istider. Integritet är ett mått på hur intakt världsarvet är. Integriteten är
säkrad då världsarvet är väl skött, inte utsätts för negativa effekter av utveckling,
och när det är tillräckligt stort för att både visa upp och bevara de unika värdena. I
Kvarkens skärgård är de geologiska värdena de centrala, men både flora, fauna och
kulturlandskap är en väsentlig del av världsarvets integritet. Innan vi fick världsarvstatus måste Finland garantera att alla nödvändiga skyddsåtgärder var på plats
genom lagstiftning, förvaltning och information.
Ympäristökatastrofit uhkaavat ensisijaisesti
maailmanperinnön kasvistoa ja eläimistöä.
Öljyonnettomuus olisi kova isku kivivaltakunnan
keskellä elävälle saaristolinnustolle.
Miljökatastrofer hotar främst floran och
faunan i världsarvet. Skärgårdsfåglarna som
lever mitt i stenriket skulle drabbas hårt av en
oljeolycka.
19
SEPPO LAMMI
Tutkimus ennen ja nyt
Forskning förr och nu
Nykyisin käytettävissämme on tarkkoja menetelmiä maankohoamisen nopeuden
määrittämiseksi. Tutkimustulokset antavat meille uutta tietoa maiseman geologisesta historiasta. Haastattelimme Turun yliopiston professoria Matti Räsästä:
Idag har vi exakta mätmetoder för att bestämma landhöjningshastigheten och dagens forskning ger oss nya rön om landskapets geologiska historia. Professor Matti
Räsänen vid Åbo universitet svarar på våra frågor:
Mitä on maaperägeologia?
Vad är kvartärgeologi?
Maaperä- eli kvartäärigeologia tutkii maankuoren kohtuullisen nuorta ylintä osaa,
sen historiaa ja koostumusta. Tämän kerroksen alla on hyvin vanhaa skandinaavista
kallioperää. Maaperägeologia on oikeastaan Suomen luonnonhistorian tutkimusta,
joka on kiinteästi yhteydessä mm. biologiseen tutkimukseen.
I praktiken koncentrerar sig professuren i kvartärgeologi, alltså jordartsgeologi, på
forskning om de relativt unga jordarterna som täcker Skandinaviens urgamla berggrund, deras historia och sammansättning. Man kan säga att kvartärgeologi är forskning om Finlands naturhistoria och den är tätt sammanlänkad med bl.a. biologisk
forskning.
Miten päädyit tutkimaan Merenkurkun maaperää?
Minne vesi katoaa?
1600-luvulla tiedemiehet pohtivat, minne
vesi rannikoilta häviää. ”Wattuminskning”
selitettiin merivirtojen muuttumisella,
merenpohjassa olevilla rei’illä ja jopa
vedenpaisumuksella. 1700-luvulla maan
kohoaminen alettiin nähdä ilmiönä, mutta
teoria alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla, jolloin myös jääkausi pystyttiin yhdistämään
ilmiöön. Teoria syntyi, kun veden korkeutta
alettiin seurata hakkaamalla merkkejä
rantakiviin ja kallioihin. Kuvassa Simon
Mattsonin ”Watten mark” Rönnskärenin
saaristossa.
Vart tar vattnet vägen?
På 1600-talet debatterade vetenskapsmännen om vart vattnet vid kusterna försvann.
”Wattuminskningen” förklarades med
ändrade havsströmmar, hål i havsbottnen
och till och med syndafloden. På 1700-talet
gavs landhöjning som förklaring till
fenomenet, men det var först på 1800-talet
som teorin vann mer understöd och istiden
kunde förknippas med fenomenet. Teorin
växte fram då man började följa med vattenståndet genom att hugga in märken på
strandstenar och i klippor. På bilden Simon
Mattsons ”Watten mark” i Rönnskärens
arkipelag.
Merenkurkussa on ihan maailmanlaajuistestikin ajateltuna valtavan
hyvää tutkimusaineistoa. Oma mielenkiintoni Merenkurkkua kohtaan
heräsi jo opiskeluaikana, mutta mahdollisuus tutkimustyön tekemiseen
alueella tuli vakituisen yliopistoviran ja sen tuoman akateemisen vapauden myötä. Täällä ikänsä elänyt kansalainen manaa kiviä ja vettä, joka on
aina vaan madaltuu. Yleismaailmallisesti katsoen maisema on kuitenkin
hyvin ainutlaatuinen ja muualta tuleville jopa eksoottinen.
Hauska lisämauste jutussa on se, että olen Vaasassa syntynyt ja
sain vasta hiljattain tietää, että minulla on sukujuuret Björköbyssä. Juuri siellä tehdään keskeinen osa tutkimustyöstämme.
Hur kommer det sig att du undersöker Kvarkens kvartärgeologi?
I Kvarken har vi mycket bra forskningsmaterial, helt på världsnivå. Mitt intresse för
Kvarken vaknade redan under studietiden men möjligheten att forska på området
kom med den akademiska friheten som en fast universitetstjänst innebar. En vanlig
medborgare som levt hela sitt liv här förbannar stenarna och vattnen som blir allt
grundare, men globalt sett är landskapet mycket unikt och till och med exotiskt för
folk utifrån.
Dessutom är det en trevlig tilläggskrydda att jag är född i Vasa och nyligen fick
veta att jag har släktrötter i Björköby, där en central del av forskningsarbetet görs.
Vad är ditt största fynd på världsarvsområdet?
Vid borrningar i Björköby hittade vi ett tiotals meter tjockt jordlager med gamla
sjöavlagringar, som berättar om floran och faunan under en kallare tidsperiod. Fyndet belyser områdets naturhistoria och ger oss viktig information om hela istidens
klimatutveckling.
Mikä on merkittävin löytösi maailmanperintöalueella?
Björköbyn kairauksien yhteydessä löysimme kymmeniä metrejä paksusta maakerroksesta vanhoja järvikerrostumia, jotka
kertovat kylmemmän aikakauden kasvistosta ja eläimistöstä.
Löytö valaisee alueen luonnonhistoriaa ja antaa meille tärkeää
tietoa koko jääkauden ilmastokehityksestä.
Det lönar sig att se sig omkring och till exempel observera hur stora stenblock är
placerade i landskapet och sätta sig in i vad man vet om områdets geologiska historia. Om man gräver i marken och ser något speciellt kan man bra ta fotografier och
skicka dem till forskarna. Man kan meddela forskarna om större utgrävningar och
om de har möjlighet kommer de dit. Det skulle till exempel ofta vara möjligt att göra
små undersökningar då man gräver och borrar för bergvärmebrunnar. På det viset
kan vi bättre ta tillvara observationerna om jordarternas sammansättning.
Kannattaa katsoa ympärilleen ja tarkkailla esimerkiksi miten isot
lohkareet sijoittuvat maisemaan sekä ottaa selvää mitä yleisesti
tiedetään alueen geologisesta historiasta. Jos maankaivauksen
yhteydessä havaitsee jotakin erikoista, olisi hyvä ottaa valokuvia
ja lähettää ne tutkijoille. Suuremmista kaivaustöistä voi tiedottaa
tutkijoille, jolloin he voivat tulla itse paikan päälle mahdollisuuksiensa mukaan. Esimerkiksi maalämpökaivojen porauksiin ja
kaivauksiin olisi usein mahdollista yhdistää pieni tutkimus. Näin
saisimme paremmin talteen havainnot maaperän koostumuksesta.
Har det funnits mammutar i Kvarken?
Det finns inget skäl att anta att det inte har funnits mammutar. Under perioderna
före den senaste istiden, då det var kallare än vad det är nu, täcktes området av björkskog och tundravegetation, som var mammutarnas naturliga livsmiljö. Om man gör
utgrävningar i en De Geer-moränrygg kan man mycket väl hitta en sten som visar
sig vara en mammuttand. Håll alltså ögonen öppna!
Onko Merenkurkussa ollut mammutteja?
TUIJA WARÉN
20
Åbo Universitet och Geologiska forskningscentralen bedriver forskning kopplat till världsarvet. Här är det jordlagren i en De Geer morän
som fångat forskarna Janne Huittis ja Aleksis
Klaps intresse.
Hur kan gemene man undersöka Kvarkens kvartärgeologi?
Miten Matti Meikäläinen voi tutkia Merenkurkun maaperää?
Ei ole mitään syytä olettaa etteikö olisi ollut. Viimeistä jääkautta
edeltäneillä, nykyistä kylmemmillä ajanjaksoilla alueella kasvoi
koivumetsää ja tundrakasvillisuutta, joka oli mammuttien luontaista elinympäristöä. De Geer -moreeniselänteiden kaivauksissa
voi hyvinkin löytyä kivi, joka osoittautuukin mammutinhampaaksi. Pidä siis silmät auki!
Turun yliopisto ja Geologinen tutkimuskeskus
tekevät tutkimustyötä maailmanperintöalueella.
Tässä De Geer-moreenin maakerrokset ovat tutkijoiden Janne Huitin ja Aleksis Klapin kiinnostuksen kohteena.
JUKKA OJALAINEN
21
Logossa on kuvattu Merenkurkun kivistä ja
laakeaa saaristoa. Siinä on maankohoamismaisema, johon kapeat samansuuntaiset
moreeniharjanteet muodostavat lahtia.
Maailmanperintö tunnetuksi!
Gör världsarvet synligt!
Maailmanperintösopimuksen mukaisesti on tärkeää tiedottaa maailmanperinnöstä
alueen asukkaille ja alueella kävijöille. Tätä toteutetaan nykyään muun muassa infopisteiden, maastoon sijoitettujen infotaulujen, esitteiden, koulutettujen oppaiden,
internetin sekä erilaisten kaupallisten tuotteiden avulla.
En grundpelare i världsarvskonventionen är vikten av att informera om världsarvet
till dem som bor i världsarvsområdet och till dess besökare. Det görs idag med hjälp
av bemannade infopunkter, skyltar i terrängen, broschyrer, utbildade guider, internet och olika kommersiella produkter.
Merenkurkun maailmanperintölogo
Kvarkens världsarvslogo
Kansainvälisesti maailmanperintö on vahva tuotemerkki, joka yhdistetään laadukkaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Metsähallitus on laatinut Merenkurkun saariston
tunnetuksi tekemistä ja markkinointia varten logon, jota voidaan käyttää kaupallisissa tuotteissa ja palveluissa sekä kaikessa maailmanperintöä esittelevässä aineistossa.
Internationellt är världsarv ett mycket starkt varumärke som förknippas med upplevelser i särklass – något utöver de vanliga. För att synliggöra och marknadsföra
Kvarkens skärgård har Forststyrelsen tagit fram en logo som kan användas för kommersiella produkter och tjänster men också i all information om världsarvet.
Vem får använda logon?
Logon illustrerar den steniga och låglänta
skärgården i Kvarken. Den lyfter fram
landshöjningslandskapet där vikar snörs av
från havet av smala, parallella moränryggar.
Kuka saa käyttää logoa?
Merenkurkun maailmanperintölogoa saavat käyttää maksutta maailmanperinnön
parissa työtä tekevät sekä alueen yrittäjät hakemuksen perusteella. Logon käyttöoikeutta voi hakea tuotteille ja palveluille, jotka jollakin tavoin liittyvät Merenkurkun
saariston maailmanperintöön. Hakemuslomakkeita voi tilata Metsähallitukselta
tai ladata verkkosivustolta www.merenkurkku.fi. Hakemukset lähetetään Metsähallitukselle neljä kertaa vuodessa kokoontuvan maailmanperintöneuvottelukunnan
käsiteltäviksi.
Kvarkens världsarvslogo får användas kostnadsfritt av dem som arbetar med världsarvet och av områdets företagare enligt ansökan. Om man har en produkt eller en
tjänst som är förknippad med världsarvet Kvarkens skärgård, kan man ansöka om
rätt att använda logon. Ansökningsblanketten kan beställas av Forststyrelsen eller
laddas ner från www.kvarken.fi. Ansökan skickas in till Forststyrelsen och behandlas
av världsarvsdelegationen, som har möte fyra gånger per år.
Merenkurkun tarinaa voi lukea myös runsaasti
kuvitetusta Jääkauden jälkinäytös -teoksesta.
Historien om Kvarken kan du också läsa om i
den rikt illustrerade boken Ekot från istiden.
Syksyllä 2010 jo 40 yrittäjällä oli Merenkurkun maailmanperintölogon käyttöoikeus
yli 30 tuotteelle ja 27 palvelulle. Logon
käyttöoikeus oli myönnetty niin hopeakoruille
ja avaimenperille kuin majoituspalveluille ja
risteilyillekin.
Mer information: www.kvarken.fi > Administration > Världsarvslogo
Lisätietoja: www.merenkurkku.fi > Hallinto > Logo
Hösten 2010 används Kvarkens världsarvslogo av 40 företagare för drygt 30 produkter
och 27 tjänster. Bland dem finns allt från
silversmycken och nyckelringar till övernattning
och kryssningar.
22
TUIJA WARÉN
23
Unescolla on koulujen verkosto, ASPnet
(Associated Schools Project Network), joka
tekee ruohonjuuritason työtä Unescon rauhan- sekä turvallisuustavoitteiden toteutumiseksi. Suomen ASP-koulut, joita on 60,
ovat erikoistuneet ihmisoikeus-, maailmanperintö- ja luonto-opetukseen. Suomessa
kouluverkostoa koordinoi Opetushallitus.
Unesco har ett nätverk för skolor, ASPnet (Associated Schools Project Network),
som arbetar på gräsrotsnivå för att förverkliga Unescos mål att främja fred och
säkerhet. Finlands ASP-skolor, 60 stycken,
har specialiserat sig på människorätts-,
världsarvs- och naturpedagogik. I Finland
är det Utbildningsstyrelsen som koordinerar
skolnätverket.
Lumi ja jää ovat erinomaisia aineksia
maailmanperintöopetuksessa.
Snö och is är bra material i världsarvsundervisning.
TUIJA WARÉN
Bli en världsarvsskola!
Maailmanperintö opetusohjelmassa
Världsarvet i undervisningen
Tina Udell ja Sophia Palmberg ovat biologian ja maantiedon opettajia Petolahden
yläasteella, joka on Maailmanperintöalueet yhteistyössä – 63 astetta pohjoista (vis 63°n)
-projektin koekoulu. Projektissa on kehitetty harjoitustehtäviä, joiden avulla koululaiset saadaan kiinnostumaan sekä ymmärtämään maailmanperintöämme paremmin. Näin Tina ja Sophia vastasivat kysymyksiimme opetusohjelmasta:
Tina Udell och Sophia Palmberg är biologi- och geografilärare i Petalax högstadium,
som är testskola för världsarvsundervisning inom projektet Världsarv i samverkan –
63 grader Nord (vis 63°n). Inom projektet har man tagit fram övningsuppgifter och
aktiviteter som kan användas av lärare för att väcka intresset och öka förståelsen för
vårt världsarv. Så här svarade Tina och Sophia på våra frågor:
Mitä koekouluna oleminen merkitsee?
Vad innebär det att ni är testskola?
Tehtävänämme on testata vis 63°n-hankkeessa tuotettua materiaalia ja raportoida,
miten opetus on mennyt ja miten tehtäviä voitaisiin kehittää edelleen. Jotta 9. luokan oppilaat saisivat käytännön tuntumaa maailmanperinnöstä, järjestimme toukokuussa teemapäivän Moikipäässä sekä maailmanperintöillallisen koulussa.
Vår uppgift är att testa det material som producerats inom vis 63°n och sedan rapportera om hur det gått och hur uppgifterna kan vidareutvecklas, förklarar Tina och
Sophia. För att eleverna i årskurs 9 i praktiken ska få en känsla för världsarvet hade
vi i maj en temadag på Molpehällorna och en världsarvsmiddag på skolan.
Miten maailmanperintö voidaan ottaa mukaan opetukseen?
Hur kan man få in världsarvet i undervisningen?
Se sopii hyvin 9. luokan maantiedon tunneille, joilla luetaan jääkaudesta ja sen vaikutuksesta luontoomme, sekä 7. luokan tunneille, kun tutustutaan Suomen luontoon ja maantietoon. Mutta sen voisi hyvin punoa myös kotitalouteen, kuvaamataitoon ja historiaan – valmistaa ruokaa alueen raaka-aineista, vertailla valokuvia
ennen ja nyt tai miettiä miten maankohoaminen on vaikuttanut alueen historiaan.
Världsarvet passar bra in i niornas geografilektioner där man läser om istiden och
dess påverkan på vår natur och i sjuans lektioner där man lär sig om Finlands natur
och geografi. Men världsarvet kan också vävas in i t ex huslig ekonomi, bildkonst
och historia. Man kan laga mat av råvaror från området, jämföra fotografier från förr
och nu eller fundera på hur landhöjningen har påverkat traktens historia.
Mikä on seuraava askel Petolahden yläasteella?
Vad blir nästa steg i högstadiet i Petalax?
Järjestämme talvella koko koululle teemapäivän, jolloin tutustumme sekä omaan
maailmanperintöömme että muihin kohteisiin maailmalla. Maailmanperintöteema
tulee näkymään myös 9-luokkalaisten kurssiohjelmassa.
I vinter kommer vi att ha en temadag för hela skolan där vi bekantar oss med både
vårt eget världsarv och andra världsarv ute i världen. Världsarvstemat kommer också
att synas i niornas kursprogram.
Miten maailmanperintöopetusta pitäisi kehittää?
Hur ska man gå vidare med världsarvsundervisningen?
Olisi tärkeää että tämä opetus olisi mukana maailmaperintöalueen koululaisten
opetusohjelmassa koko peruskoulun ajan. Olisi myös hyvä järjestää koko opettajakunnalle infotilaisuuksia miten maailmanperintö on sisällytettävissä opetukseen.
Olisi mielenkiintoista testata harjoitustehtäviä koulun muilla opettajilla.
För att eleverna i världsarvskommunerna ska lära sig om världsarvet är det viktigt
att få med världsarvsundervisningen i läroplanen, så att den hänger med i hela
grundskolan. Det skulle också vara viktigt att ha infotillfällen
för hela lärarkollegiet om hur världsarvet kan tas upp i
undervisningen. Det vore intressant att testa
övningsuppgifterna på de andra lärarna i skolan.
Mitä odotatte tulevaisuudelta?
Toivottavasti saamme maailmanperintöteemaan liittyviä leirikoulupaketteja sekä
mahdollisuuden tehdä opintomatkoja maailmanperintöalueelle Ruotsin puolella.
Meillä oli projektin täydennyskoulutuspäivä Korkea Rannikolla ja oli mahtavaa
tajuta miten nämä kaksi aluetta eroavat toisistaan – olemme niin lähellä, mutta silti
niin erilaisia!
Kuvittele… Esimerkkejä
maailmanperintöopetuksesta:
Kuvittele, millainen kotiseutusi olisi ilman
perintöä! Mieti asuinpaikkaasi: mikä siellä edustaa mennyttä aikaa? Mikä edustaa
nykyaikaa ja tulevaisuutta? Minkä pitäisi
säilyä tulevaisuuteen? Mitä voidaan korvata? Mikä on korvaamatonta? Lähde:
Världsarv i unga händer — Lärarhandledning
om världsarv. Svenska Unescorådet 2003.
Föreställ dig…
Exempel på världsarvspedagogik:
Föreställ dig din hembygd utan arv! Tänk
på platsen där du bor: vad finns det där
som representerar det förflutna? Vad representerar nutiden och framtiden? Vad bör
bevaras för framtiden? Vad kan ersättas?
Vad är oersättligt? Källa: Världsarv i unga
händer — Lärarhandledning om världsarv.
Svenska Unescorådet 2003.
Biologian- ja maantiedonopettajat
Sophia Palmberg ja Tina Udell kokeilevat
maailmanperintöopetusta käytännössä.
Biologi- och geografilärarna
Sophia Palmberg och Tina Udell prövar
på världsarvsundervisning i praktiken.
Vad är era förväntningar för framtiden?
Förhoppningsvis kommer det att finnas lägerskolpaket
men världsarvstema, och även möjlighet till studiebesök
i den svenska delen av vårt världsarv. Inom projektet
hade vi en fortbildningsdag på Höga Kusten. Det var
häftigt att märka skillnaden mellan de två delområdena – att vi är så nära men ändå så olika!
25
NINA ÖVERHOLM
24
Koulusta maailmanperintökoulu
Maailmanperintölähettilään
ensimmäiset viisi tehtävää:
1. Selvitä, onko lähiympäristössäsi geologisia muodostelmia. Sijaitseeko esimerkiksi
kesämökkisi pyykkilautamoreeniselänteellä?
2. Tarjoa vieraillesi maailmanperintöateria.
Marjoja, hirveä, lammasta, siikaa ja savusilakkaa… vain mielikuvitus on rajanasi.
3. Vie perheesi, ystäväsi tai yrityksesi
vieraat tutustumaan johonkin maailmanperintöalueen käyntikohteeseen (ks. sivu
35).
4. Ilahduta ystävääsi tai tuttavaasi lahjoittamalla tälle Merenkurkun maailmanperintötuote. Vaihtoehtoja on runsaasti:
retkiä, hilloja, suklaata, kalaverkkoja…
5. Käy tutustumassa muihin maailmanperintökohteisiin — naapuriamme Korkea
Rannikkoa unohtamatta.
1
26
Oletko sinä
maailmanperintölähettiläs?
Är du en
världsarvsambassadör?
Maailmanperintömme tarkoittaa upeaa geologiaa, jännittävää historiaa ja rikasta
luontoa sekä upeita ympärivuotisia retkeilymahdollisuuksia. Maailmanperintöalueella elää vain pari tuhatta asukasta, mutta maailmanperintöalueen kunnissa
asuu kaikkiaan n. 100 000 ihmistä. Sillä, että maailmanperintö on osa aluetta, jolla
on aktiivista ja kasvavaa elinkeinoelämää, on suuri merkitys alueen kehitykselle ja
asukkaille.
Merenkurkun saariston tulevaisuus on omissa käsissämme. Se, mitä teemme
tänään, nostattaa laineita vielä kaukana tulevaisuudessa. Merenkurkun saariston
maailmanperintölähettilääksi ryhtyminen tarkoittaa sitä, että levität sanomaa
maailmanperinnöstä eri tavoin.
Världsarvet bjuder på en fantastisk geologi, en spännande historia och ett rikt
naturliv med fina möjligheter till rekreation året om. Inom världsarvets gränser bor
endast ett par tusen invånare, men i världsarvsområdets kommuner bor totalt ca
100 000 människor. Att världsarvet är en del av en region med ett aktivt och växande
näringsliv har stor betydelse för områdets utveckling och invånare.
Framtiden för Kvarkens skärgård är i våra händer. Det vi gör idag kommer att ge
svallvågor en lång tid framöver. Att vara världsarvsambassadör för Kvarkens skärgård innebär att du sprider budskapet om vårt världsarv på olika sätt.
2
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
3
TUOMO VÄÄNÄNEN
4
Världsarvsambassadörens
första fem steg:
1. Ta reda på om det finns geologiska
formationer i din näromgivning. Kanske
din sommarstuga ligger ovanpå en tvättbrädesmorän?
2. Bjud dina gäster på en världsarvsmeny.
Bär, älg, lamm, sik och böckling... bara din
fantasi sätter gränser.
3. Ta med familjen, vännerna eller företagets gäster till någon av världsarvets
besöksplatser (se sidan 35).
4. Gör någon glad och ge bort en världsarvsprodukt från Kvarken. Utbudet är stort:
utflykter, sylt, choklad, fisknät...
5. Besök andra världsarv — och glöm inte
bort vår broder Höga Kusten.
5
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
27
Då jordbruket och djurhållningen minskar
och åkrar, hagmarker och slåtterängar sakta
växer igen och lador förfaller förlorar världsarvets kulturlandskap en del av sin mångfald.
På Bodback i Björköby har man arbetat aktivt
med att hålla landskapet öppet och bevara de
gamla fiskebodarna.
28
Kaikki alueen asukkaat ovat myös omalla tavallaan osa maailmanperintöä. Jälkeemme jättämämme jäljet ovat tulevien sukupolvien kulttuuriperintöä. Muinaismuistot, kalasatamat, kyläyhteisöt, pellot ja niityt vaikuttavat kaikki osaltaan maailmanperinnön kulttuurimaisemaan.
Kivikkoisesta maankohoamismaisemasta on Merenkurkun asukkaille sekä hyötyä
että haittaa. Vanhojen rehevien merenlahtien maaperä sopii oivallisesti viljelyyn ja
laidunmaiksi ja lukemattomat kivet ovat erinomaista rakennusmateriaalia. Maata
saamme jatkuvasti lisää käyttöömme. Samalla meidän on ja on aina ollut pakko mukautua maan kohoamiseen siirtämällä sen mukaan satamiamme ja asumuksiamme.
Sadut ja tarinat ovat myös tärkeä osa kulttuurihistoriaa. Kerrotaan, että kauan
sitten, aikana, jolloin Ruotsi ja Norja olivat jättiläisten maata, Finn-jättiläinen karkotettiin maasta ilkitöidensä vuoksi. Muistoksi kodistaan ja puolustautuakseen peikkoja vastaan jättiläinen otti mukaansa kivillä täyttämänsä suuren nahkasäkin ja
lähti etsimään paikkaa, johon asettua. Hän lähti kohti itää, mutta kahlattuaan puoliväliin Merenkurkkua säkkiin tuli reikä ja kiviä alkoi putoilla säkistä pikku hiljaa.
Näin syntyivät Valassaaret ja monet muut seudun saaret ja luodot. Kun jättiläinen
pääsi Panike-nimiseen paikkaan, säkin pohja hajosi kokonaan ja loput kivet putosivat mereen. Kiukuspäissään jättiläinen viskeli kiviä vielä ympäriinsä. Näistä kivistä
syntyi Raippaluoto, Björkö ja Vallgrund. Säkin rikkoutumispaikalle jäi suurin osa
lopuista kivistä.
På sätt och vis är alla som bor i området en del av världsarvet. De spår vi lämnar efter
oss blir kulturarv för framtida generationer. Fornlämningar, fiskehamnar, bysamhällen, åkrar och ängar bidrar alla till världsarvets kulturlandskap.
Det steniga landhöjningslandskapet är till både nytta och förtret för invånarna i
Kvarken. Markerna i de gamla frodiga havsvikarna är ypperliga för odling och bete
och de otaliga stenarna fungerar som byggnadsmaterial. Vi får mer och mer land
till vårt förfogande. Samtidigt är vi, och har alltid varit, tvungna att anpassa oss till
landhöjningen genom att flytta på hamnar och bosättning.
Sagor och sägner är en viktig del av kulturhistorien. Det berättas att för länge sedan, på den tiden då jättarna huserade i Sverige och Norge, blev jätten Finn för något
illdåds skull utdriven från sitt hem av de andra jättarna. Som minne av sitt hem, och
för att kunna försvara sig mot troll, tog Finngubben – man kallade honom så – med
sig en stor skinnsäck full av stenar och klippstycken på sin resa för att finna en plats
att slå sig ned. Han begav sig österut, men då han hade vadat halvvägs över Kvarken
gick det hål på säcken och stenarna började falla ut genom hålet. Av dem bildades
Valsörarna och de många holmar och skär som finns i dessa trakter. Då jätten kom
till det ställe som bär namnet Panike brast hela säcken och alla stenar föll ur. I sin
förargelse slängde jätten stenarna omkring sig åt alla håll. Av de kringkastade stenarna uppstod Replot, Björkö och Vallgrund med deras otaliga holmar, klippor och
skär. På det ställe där säcken gick sönder, förblev de flesta stenarna.
MIKAEL HERRGÅRD
Kulturen — en del av världsarvet
MIKKO LEHTIMÄKI
Kun maanviljely ja karjatalous vähenevät
ja pellot, hakamaat ja heinäniityt hiljalleen
kasvavat umpeen ja ladot ränsistyvät,
maailmanperinnön kulttuurimaisema menettää
osan monimuotoisuuttaan. Björköbyn Bodbackissa on tehty aktiivisesti töitä maiseman
pitämiseksi avoimena sekä vanhojen kala-aittojen säilyttämiseksi.
Kulttuuri — osa maailmanperintöä
Mikkelinsaarilta löytyy runsaasti jälkiä aiemmista sukupolvista. Jatulintarhojen tarkoitus on
edelleen hämärän peitossa. Ne ovat maailmanlaajuinen ilmiö kuten maailmanperintökin — niitä
esiintyy pitkin rannikoita ympäri maailmaa.
På Mickelsörarna finns gott om spår efter
tidigare generationer. Vad jungfrudanserna använts till är fortfarande ett mysterium. Jungfrudansen är precis som världsarvet ett globalt
fenomen — de förekommer längs kuster här och
där i världen.
29
Se dina hemknutar
med nya ögon!
Merenkurkun saaristo on täynnä löytämistään odottavia mansikkapaikkoja. Yksikään kivi ei ole toisensa kaltainen eikä yksikään saari samanlainen kuin toinen.
Ympäri maailmanperintöaluetta on lukuisia paikkoja, joissa pääset tutustumaan
alueen luontoon, kulttuuriin ja geologiaan.
Autolla pääset helposti moniin käyntikohteisiin, mutta voidaksesi aidosti kokea
maailmanperinnön, on syytä lähteä merelle. Ellei sinulla ole omaa venettä, voit
kesällä lähteä risteilylle esimerkiksi Mikkelinsaarille, Valassaarille ja Vaasan saaristoon. Kanootista käsin saat myös aivan uuden näkökulman saaristoon. Tai vedä
jalkaasi tukevat kengät ja lähde kivikkoiseen maastoon!
Saaristo tarjoaa elämyksiä myös talvella. Miltä kuulostaisi retki jäällä säihkyvässä
talviauringossa repussa kuumaa kaakaota?
Kvarkens skärgård är full av smultronställen, redo att upptäckas. Ingen sten är den
andra lik och ingen ö har samma karaktär som en annan. Runt omkring i världsarvet
finns det utvalda platser där du kan lära känna områdets natur, kultur och geologi
bättre.
Med bil når du enkelt många av besöksplatserna, men för att verkligen uppleva
världsarvet ska du ta dig ut på havet. Har du ingen egen båt kan du under sommaren
åka på kryssningar till bl.a. Mickelsörarna, Valsörarna och i Vasa skärgård. Från en
kanot får du ett helt nytt perspektiv på skärgården. Du tar väl på dig stadiga skor då
du ger dig ut i den steniga terrängen!
Kom ihåg att skärgården håller öppet på vintern också. En tur på isen i gnistrande
vintersol och varm choklad i ryggsäcken är väl aldrig fel?
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
Merenkurkun saariston vierailuopas tarjoaa
lähes kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää maailmanperinnöstämme, kuten vaikkapa alueen
matkailuneuvontapisteiden yhteystiedot. Esitteen saat esimerkiksi Vaasan matkailutoimistosta ja Terranovasta. Voit myös ladata sen maailmanperinnön kotisivuilta www.merenkurkku.fi.
Tee löytöretki
lähimaastoon!
I besöksguiden om Kvarkens skärgård finns
det mesta du behöver veta om vårt världsarv,
inklusive kontaktuppgifter till turismservicen
i området. Broschyren kan hämtas från bl.a.
Vasa turistbyrå och Terranova och kan laddas
ner från världsarvets hemsida www.kvarken.fi.
Tiedonhaluisimmille suosittelemme retkeä sertifioidun maailmanperintöoppaan
kanssa. Maailmanperintöoppaat tietävät
kaiken tietämisen arvoisen Merenkurkun
saariston maailmanperinnöstä. Tällä hetkellä oppaita on kaksitoista, ja he esittelevät
maailmanperintöä sekä teoriassa että
käytännössä niin maalla kuin merelläkin.
Geologiset polut
Voit tehdä virtuaalisen vaelluksen Merenkurkun luontopolkuja pitkin ja samalla
oppia lisää alueen geologisista muodostumista osoitteessa www.merenkurkku.fi,
Geologia-otsikon alla.
Den vetgirige kan anlita en certifierad
världsarvsguide. Världsarvsguiderna vet allt
som man bör veta om världsarvet Kvarkens
skärgård. För närvarande står tolv guider
till tjänst som kan presentera världsarvet
i både teori och praktik, både på land och
på vatten.
30
TUOMO VÄÄNÄNEN
Geologiska stigar
Du kan göra en virtuell vandring på
Kvarkens naturstigar och samtidigt lära dig
mer om områdets geologiska formationer
på adressen www.kvarken.fi under rubriken
Geologi.
31
TUIJA WARÉN
Molpehällornas naturstation (62°89,2’ 21°09,0’)
Moikipään saaren luontopolun varrella vastaasi tulee nuorta lehtimetsää, matalia
fladoja, tuhansia kiviä ja valtavia siirtolohkareita. Satamassa on entinen merivartioasema ja nuotiopaikka.
Ung lövskog, grunda flador, tusentals stenar och väldiga flyttblock möter dig då du
vandrar längs naturstigen på Molpehällorna. Vid hamnen finns en f.d. sjöbevakningsstation och en grillplats.
Rönnskärin luontoasema (62°06,2’ 20°80,3’)
Rönnskärs naturstation (62°06,2’ 20°80,3’)
Rönnskärin saariston keskellä on karu Fäliskäret vanhoine puisine merimerkkeineen ja luotsiasemineen. Satamassa on kunnon grillauspaikka sekä saunarakennus
ja luotsitupia, joita vuokrataan opastetuille ryhmille.
Medelpunkten i Rönnskärens skärgård är det karga Fäliskäret med sin gamla träbåk
och lotsstation. Vid hamnen finns en rejäl grillplats, samt bastu och lotsstugor som
hyrs ut till guidade grupper.
Merten talo (63°20,7’ 21°46,2’)
Havets hus (63°20,7’ 21°46,2’)
Merten talo -infopiste Raippaluodon sillan kupeessa on maailmanperintöalueen
portti. Täällä kävijä saa tietoa maailmanperinnöstä, alueella järjestettävistä tapahtumista ja palveluista sekä opastusta. Infopiste palvelee kesäisin.
Havets hus infopunkt vid Replot bro är en inkörsport till världsarvet. Här får man
information om världsarvet samt aktiviteter, service och aktuella evenemang i Kvarkens skärgård. Infopunkten är öppen sommartid.
Sommarön linnakealue (63°16,3’ 21°30,5’)
Sommarö fortområde (63°16,3’ 21°30,5’)
Puolustusvoimien vanhalla linnakealueella Södra Vallgrundissa on jännittävä historia ja vaihteleva luonto. Luontopolun varrella on kallioita, hiekkarantaa, kluuvijärvi,
soita, reheviä lehtimetsiä ja kuivaa mäntymetsää – eli lähes kaikkea mitä kuvitella
saattaa! Vartiotupa on kunnostettu koulujen ja luontoleirien käyttöön.
Försvarsmaktens gamla fortområde i Södra Vallgrund har en spännande historia
och omväxlande natur. Längs naturstigen finns klippor, sandstrand, glosjö, myrar,
frodig lövskog och torr tallskog – ja, det mesta du kan tänka dig! Den renoverade
vaktstugan är till för skolor och naturläger.
Svedjehamn (63°35,9’ 21°29,7’)
Svedjehamn (63°35,9’ 21°29,7’)
Svedjehamnissa, maailmanperinnön sydämessä, voit nähdä selvästi, kuinka
maan kohoaminen on vaikuttanut sekä luontoon että kulttuuriin. Bodvattnet runt
-luontopolun varrella voit oppia lisää maan kohoamisesta ja tietysti myös tähyillä
Merenkurkun komeimpia De Geer -moreeneja yli 20 metriä korkeasta Saltkaretnäköalatornista.
I Svedjehamn, ”i hjärtat av världsarvet”, ser man tydligt hur landhöjningen påverkat
både natur och kultur. Längs naturstigen Bodvattnet runt kan du lära dig mer om
detta och naturligtvis blicka ut över Kvarkens ståtligaste De Geer -moräner från det
20 meter höga utsiktstornet Saltkaret.
TUOMO VÄÄNÄNEN
Moikipään luontoasema (62°89,2’ 21°09,0’)
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
TUIJA WARÉN
Starta din upptäcktsfärd här
TUIJA WARÉN
NINA ÖVERHOLM
Aloita retkesi täältä
Terranova — Kvarkens naturcentrum (63°09,9’ 21°60,2’)
Terranovan pysyvä näyttely on täynnä tietoa maailmanperinnöstä: mannerjäätiköstä, maan kohoamisesta ja nykyisestä luonnosta – täällä opit, miten nämä kaikki
nivoutuvat yhteen.
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
Mikkelinsaarten luontoasema (63°46,1’ 21°77,2’)
Mikkelinsaarten kivisiä, metsän verhoamia saaria edustaa Kummelskär ja sen
luontoasema. Entisellä merivartioasemalla on kesäkahvila ja saaren luontopoluilla
voit tutustua muun muassa kalastajien 1500-luvulta peräisin olevan leiripaikan
jäänteisiin.
Terranova är en utställning fullspäckad med information om världsarvet: Inlandsisen, landhöjningen och naturen vi ser idag – här får du veta hur allt hänger ihop.
Mickelsörarnas naturstation (63°46,1’ 21°77,2’)
Bland Mickelsörarnas steniga, skogbeklädda öar finns Kummelskär med sin naturstation. Den f.d. sjöbevakningsstationen har ett sommarcafé och på öns naturstig
kan du bl.a. se lämningar efter fiskares övernattningsläger från 1500-talet.
Västerö vandringsled (63°33,7’ 21°96,0’)
Västerön vaellusreitti (63°33,7’ 21°96,0’)
Västerö ligger i Maxmo, utanför världsarvsområdet, men du kan likväl se flador,
strandskogar och isräfflor på naturstigen som dessutom har man en mäktig utsikt
västerut mot Mickelsörarna.
Västerö sijaitsee Maksamaalla, maailmanperintöalueen ulkopuolella, mutta täälläkin voit yhtä lailla nähdä fladoja, rantametsiä ja jään tekemiä uurteita luontopolulla,
josta avautuu lisäksi upea näköala länteen Mikkelinsaarten suuntaan.
Fler besöksplatser hittar du på kartan på pärmens insida. Mer info om besöksplatserna finns på webbadressen www.kvarken.fi.
TUIJA WARÉN
Terranova — Merenkurkun luontokeskus (63°09,9’ 21°60,2’)
Lisää käyntikohteita takakannen sisäpuolella olevassa kartassa. Lue lisää käyntikohteista netissä www.merenkurkku.fi.
32
33
Yhteystiedot — kuka tietää enemmän maailmanperinnöstä?
Kontaktuppgifter — vem vet mer om världsarvet?
MERENKURKUN SAARISTON
MAAILMANPERINTÖNEUVOTTELUKUNTA
Maailmanperintöneuvottelukunnassa on yli 40
jäsentä, jotka edustavat sekä viranomaisia että
sidosryhmiä. Neuvottelukunnalla on sihteeristö
ja työryhmiä, jotka valmistelevat maailmanperintöneuvottelukunnan asioita (ks. s. 10). Lisää
tietoa neuvottelukunnan toiminnasta löytyy
www.merenkurkku.fi:ssä. Myös Metsähallituksen henkilökunnalta saat ajankohtaista tietoa
neuvottelukunnasta.
VÄRLDSARVSDELEGATIONEN FÖR
KVARKENS SKÄRGÅRD
Världsarvsdelegationen har över 40 medlemmar, som representerar både myndigheter och
intressegrupper. Delegationen har ett sekretariat och flera arbetsgrupper, som bereder
ärenden till delegationen (se s. 10). Besök www.
kvarken.fi eller kontakta Forststyrelsen om du
är intresserad av delegationens verksamhet.
METSÄHALLITUS
FORSTSTYRELSEN
puistonjohtaja / parkchef
Kari Hallantie, puh /tfn 0205 645 262,
kari.hallantie@metsa.fi
erikoissuunnittelija / specialplanerare
Susanna Ollqvist, puh / tfn 0205 645 290,
susanna.ollqvist@metsa.fi
suojelubiologi / skyddsbiolog
Carina Järvinen, puh / tfn 0205 646 103,
carina.jarvinen@metsa.fi
erikoissuunnittelija / specialplanerare
Tuija Warén, puh / tfn 0205 645 282,
tuija.waren@metsa.fi
TERRANOVA
asiakaspalvelu / kundtjänst
puh / tfn 0205 645281, 06 352 3800,
terranova@metsa.fi
luontopedagogi / naturpedagog
Vesa Heinonen, puh / tfn 040 776 5077,
vesa.heinonen@vaasa.fi
intendentti / intendent
Sonja Österholm-Granqvist,
sonja.osterholm-granqvist@vaasa.fi
34
MERTEN TALO
HAVETS HUS
asiakaspalvelu / kundtjänst puh / tfn 050 378
5988, havetshus@korsholm.fi
johtoryhmän puheenjohtaja / styrelsens ordförande Erik Sjöberg, puh / tfn 044 252 0961,
erik.sjoberg@netikka.fi
POHJANMAAN LIITTO
ÖSTERBOTTENS FÖRBUND
maakuntajohtaja / landskapsdirektör
Olav Jern, puh / tfn 044 320 6567,
olav.jern@obotnia.fi
kaavoitusjohtaja / planläggningsdirektör
Saini Heikkuri-Alborzi, puh / tfn 06 320
6538, saini.heikkuri-alborzi@obotnia.fi
ELY-KESKUS
ELY-CENTRLEN
ympäristöneuvos / miljöråd
Pertti Sevola, puh / tfn 0400 667 664,
pertti.sevola@ely-keskus.fi
ryhmäpäällikkö / gruppchef
Leena Rinkineva-Kantola, puh / tfn
040 587 2919, leena.rinkineva@ely-keskus.fi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN
aluepäällikkö / sektorchef
Olli Breilin, puh /tfn 0205 505 210,
olli.breilin@gtk.fi
ympäristögeologi / miljögeolog
Peter Edén, puh /tfn 0205 505 215,
peter.eden@gtk.fi
MUSEOVIRASTO
MUSEIVERKET
tutkija / forskare
Annika Harjula, puh / tfn 050 310 3301,
annika.harjula@nba.fi
KUNNAT
KOMMUNERNA
Mustasaari / Korsholm
kunnanjohtaja / kommundirektör
Rurik Ahlberg, puh / tfn 040 594 7970,
rurik.ahlberg@korsholm.fi
kehittämispäällikkö / utvecklingschef
Katarina Heikius, puh / tfn 0500 167 063,
katarina.heikius@korsholm.fi
Vaasa / Vasa
hallintojohtaja / administrativ direktör
Veli-Matti Laitinen, puh / tfn 06 325 1035,
veli-matti.laitinen@vaasa.fi
kongressipäällikkkö / kongresschef
Maria Backman, puh / tfn 06 325 2900,
maria.backman@vaasa.fi
Maalahti / Malax
kunnanjohtaja / kommundirektör Mats Brand,
puh / tfn 06 34 77 111, mats.brandt@malax.fi
Korsnäs
kunnanjohtaja / kommundirektör
Anita Ismark, puh / tfn 06 347 9120,
anita.ismark@korsnas.fi
Vöyri-Maksamaa / Vörå-Maxmo
kunnanjohtaja / kommundirektör
Christina Öling, puh / tfn 06 382 0201,
christina.oling@vora-maxmo.fi
POHJANMAAN MATKAILU
ÖSTERBOTTENS TURISM
toiminnanjohtaja / verksamhetsledare
Erkki Laakso, puh / tfn 06 325 2904,
erkki.laakso@osterbottensturism.fi
hankepäällikkö / projektchef
Kenth Nedergård, puh / tfn 06 325 2902,
kenth.nedergard@osterbottensturism.fi
9
Merenkurkun saariston käyntikohteet
Besöksplatser i Kvarkens skärgård
1. Terranova — Merenkurkun luontokeskus
Näyttely Merenkurkun luonnosta, maailmanperintöinfo.
1. Terranova — Kvarkens naturcentrum
Utställning om Kvarkens natur, världsarvsinformation.
LISÄTIETOJA
näistä ja muista käyntikohteista saat seuraavista paikoista:
2. Merten talo infopiste
Tietoa Merenkurkun tapahtumista ja palveluista sekä
opastusta.
2. Havets hus infopunkt
Information om aktiviteter, service och evenemang
i Kvarken.
3. Sommarön luontopolku
4,3 km. Nuotiopaikat, laituri, hiekkaranta, järvi, kalliopaljastumia, vanha linnakealue, kyläympäristö.
3. Sommarö naturstig
4,3 km. Grillplatser, brygga, sandstrand, sjö, klipphällar, gammalt fortområde, bymiljö.
Terranova — Merenkurkun luontokeskus
Museokatu 3, 65100 Vaasa, puh. 0205 645 281,
terranova@metsa.fi, www.merenkurkku.fi,
www.luontoon.fi/merenkurkku,
www.retkikartta.fi
4. Kikanberget luontopolku
0,4 km. Näköalapaikka kalliomäellä, kivikoita.
5. Wargis luontopolku
0,8 km. Nuotiopaikka, päivätupa, siirtolohkareita.
6. Valassaarten luontopolku
3 km. Nuotiopaikka, juomumoreeneja, merenlahtia,
maankohoamismetsää, majakka.
7. Svedjehamn, Bodvattnet runt luontopolku
3,8 km. Näköalatorni, nuotiopaikka, kesäkahvila,
De Geer -moreeneja, satamaympäristö, vanha
kalasatama.
8. Björkö-Panike vaellusreitti
12 km, vaatii venekuljetuksen. Nuotiopaikat, fladat,
kluuvijärvet, suot, hakamaat, vanhat koivumetsät.
9. Mikkelinsaarten luontoasema
Entinen merivartiostoasema, kesäkahvila, sauna,
yöpymismahdollisuus. Luontopolku 2 km, nuotiopaikka, kivinen moreeniselänne, 1500-luvun kalastustukikohdan jäännökset.
10. Västerön vaellusreitti
11 km. Nuotiopaikat, isot siirtolohkareet, kivikot,
muinaisrannat, avokalliot, suot, Equity-muistikivi.
11. Moikipään luontoasema
Entinen merivartiostoasema, luontopolku 1,7 km,
nuotiopaikka, merenlahdet, maankohoamismetsät,
matalaa moreenimaisemaa.
12. Rönnskärin luontoasema
Entinen luotsiasema, luotsitupia, sauna, näyttely,
nuotiopaikka, karu ulkosaaristoluonto, avokalliot.
4. Kikanbergets naturstig
0,4 km. Utsiktsplats på bergskulle, stenfält.
5. Wargis naturstig
0,8 km. Grillplats, dagstuga, flyttblock.
6. Valsörarnas naturstig
3 km. Grillplats, oregelbundna transversella moränryggar, havsvikar, landhöjningsskog, fyr.
7. Svedjehamn, Bodvattnet runt naturstig
3,8 km. Utsiktstorn, grillplats, sommarcafé, De Geermoräner, hamnmiljö, gammal fiskehamn.
8. Björkö-Panike vandringsled
12 km, kräver båttransport. Grillplatser, flador,
glosjöar, våtmarker, hagmarker, gamla björkskogar.
9. Mickelsörarnas naturstation
F.d. sjöbevakningsstation, sommarcafé med bastu
och övernattningsmöjlighet. Naturstig 2 km, grillplats med vindskydd, stenig moränrygg, lämningar
av fiskeläge från 1500-talet.
10. Västerö vandringsled
11 km. Grillplats, stora flyttblock och moränstenfält,
fornstränder, kalt berg, våtmarker, Equity-minnessten.
11. Molpehällornas naturstation
F.d. sjöbevakningsstation, naturstig 1,7 km, grillplats,
havsvikar, landhöjningsskog, låglänt moränlandskap.
12. Rönnskärs naturstation
F.d. lotsstation, lotsstugor, bastu, utställning, grillplats, karg utskärsnatur, kala klipphällar.
Merten talo infopiste
Raippaluodontie 2, 65800 Raippaluoto,
puh. 050 378 5988, mertentalo@mustasaari.fi,
(kesäisin), www.mustasaari.fi/mertentalo
6
Mikkelinsaaret
Valassaaret
Valsörarna
7
8
Lappörarna
Märaskäret
Björkögrunden
Utgrynnan
4
Panike
Klobbskat
10
Björkö
Slåttskäret
Punakarit
Rödgrynnorna
5
Kaukaluoto
Köklot
Norrskär
Raippaluoto
Replot
Vaasan kaupungin matkailutoimisto
Raastuvankatu 30, 65100 Vaasa,
puh. 06 325 1145, touristinfo@vaasa.fi,
www.matkailupohjanmaa.fi/merenkurkku
2
Vallgrund
MER INFORMATION
om dessa och andra besöksplatser fås på:
3
Terranova — Kvarkens naturcentrum
Museigatan 3, 65100 Vasa, tfn. 0205 645 281,
terranova@metsa.fi, www.kvarken.fi,
www.utinaturen.fi/kvarken,
www.utflyktskarta.fi
1
Torgrund
Vaasa
Vasa
Rönnskären
12
Havets hus infopunkt
Replotvägen 2, 65800 Replot,
tfn. 050 378 5988, havetshus@korsholm.fi
(sommartid), www.korsholm.fi/havetshus
Bergö gaddarna
Vasa stads turistbyrå
Rådhusgatan 30, 65100 Vasa, tfn. 06 325 1145
touristinfo@vaasa.fi,
www.turismosterbotten.fi/kvarken
Molpehällorna
11
Halsön
Saaristo on perintösi — tunnetko sen?
Mitä yhteistä Grand Canyonilla, Taj Mahalilla, Isolla valliriutalla
ja Egyptin pyramideilla on Merenkurkun kanssa? Se, että ne kaikki
ovat maailmanperintökohteita. Vuonna 2010 maailmanperintökohteita oli 911 kaikkiaan 151 maassa. Yksi näistä on Merenkurkun
saaristo — paikka jossa omin silmin voi parhaiten maailmassa
tutustua maankohoamisilmiön.
Skärgården du ärvde — känner du den?
MIKAEL HERRGÅRD
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
TUOMO VÄÄNÄNEN
HANS HÄSTBACKA
Vad har Grand Canyon, Taj Mahal, Stora barriärrevet och Egyptens
pyramider gemensamt med Kvarken? De är alla världsarv. År 2010
finns det 911 världsarv i 151 länder. Ett av dessa är naturarvet
Kvarkens skärgård — den plats på jorden där du bäst kan se landhöjningen med egna ögon.
TUOMO VÄÄNÄNEN
Gränsöverskridande samarbete över fjäll och hav
Meret, vuoret ja rajat ylittävä yhteistyö
Grenseoverskridende samarbeid over fjell og hav
Cross-border cooperation over mountain and sea
EUROPEISKA UNIONEN
Europeiska regionala
utvecklingsfonden
www.botnia-atlantica.eu
EERO MURTOMÄKI
EERO MURTOMÄKI
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
PATRICIA RODAS & DRAGOS ALEXANDRESCU
TUOMO VÄÄNÄNEN