Lataa pdf - Katse - Tampereen yliopisto

Katse
1/2013
O
A
VA
KU
/S
A
N
/
H
KE
/Ä
I
N
Ä
veera
Moberg
Archie
Ahola
Marisanna Multamaa
Santtu-Matias Rouvali
Niillas Holmberg & Roope Mäenpää
TAMPERELAINEN KULTTUURILEHTI
Jenna Lehtonen
Jarno
Vesala
Alku / Yleisö
Alku / Yleisö
Zumbaa Siilinkarilla 2.3.2013
kuva: ella kiviniemi taitto: elias lahtinen
2
KATSE Kevät 2013
KATSE Kevät 2013
3
Alku / Sisällys
Alku / Sisällys
Tampereen tuntua
Tatuointitaiteilija Veera Moberg, s.10–11.
Kuva: Mira Aaltonen
Tampereen kadut, s. 24–25.
Kuva: Saara Sivonen
Muusikot Niillas Holmberg ja Roope Mäenpää, s. 26–27.
Kuva: Elias Lahtinen
Mitä tekee uusi ylikapellimestari ennen ensimmäistä
konserttiaan Tampere Filharmonian kanssa? Mitä tuumaa
rakkaudesta runoilija, joka vihaa rakkauskliseitä? Miten
puhuu työstään taiteilija, jonka työ elää ihmisten iholla?
Miten yhdistyvät musiikissa saamelaisuus ja tamperelaisuus?
Muun muassa näitä teemoja kuvan ja sanan keinoin esittelee
kevään 2013 Katse.
Tekijätiimi näki ja koki tamperelaista kulttuurimaisemaa.
Testasimme, ottavatko kulttuurikokemukset sydämestä ja
kiersimme Tampereen kaduilla etsimässä kaupunkikulttuurin
ydintä. Kuulostelimme haastatelluilta, mihin Tampereen ja
lähialueiden tapahtumiin kesällä 2013 kannattaa suunnata.
Näiden myötä Katse toivottaa kiinnostavaa kulttuurikesää.
elias lahtinen ja annamari tolonen, ad:t
Katse kaduille
kuva
sana
keho
ääni
2
–
3
6
7
8
9
y l e is
Siilink
ö
arilla
tanssit
tiin um
pih
anges
sa.
syke
Kulttu
henk
Maris
alm
t e k ij
KATSE Kevät 2013
Multa
tä.
maa m
uotoil
ee mu
stiko
ka
atellu
t anta
vat
meno
ä ko
kee
Vuode
n
4
sydän
il ö
anna
anak
Haast
uri ko
sketti
nuori
taiteil
ija pe
lkä
vinkk
insä k
esäll
ä pim
eä
ä.
e.
ita.
10
–
11
12
–
17
18
–
23
ateljee
Veera Mobergin
työhuone on siellä,
missä hänkin.
24
–
25
26
–
27
28
29
–
30
5
päähenkilö
Runoilija Archie Ahola
vihaa rakkauskliseitä.
Ennen konserttia
Santtu-Matias Rouvali
vetää savut.
e r ia
e s in
kysy
m
et
tä
Filkka
ri-ihm
iset ty
tasku
hjensiv
nsa.
ät
kand
id a
2013 numero 1/2013, 10. vuosikerta,
ISSN 1795-3642 (Painettu) ISSN 1798-8675 (Verkkolehti)
vastaava päätoimittaja Anssi Männistö, visuaalisen journalismin
professori toimituspäällikkö Laura Vuoma, yliopisto-opettaja
ad:t Elias Lahtinen ja Annamari Tolonen
kirjoittajat, kuvaajat ja taitto Kuvajournalismin 2. vuosikurssi:
Mira Aaltonen, Laura Hakalisto, Emilia Kangasluoma, Ella Kiviniemi,
Elias Lahtinen, Riina Rinne, Pekka Selonen, Saara Sivonen,
Annamari Tolonen, Aleksi Tuomola
kansi kuva: Riina Rinne; typografia, kuvankäsittely ja taitto: Pekka
Selonen sisällysluettelo taitto: Annamari Tolonen
kiitos Jussi Kiiskilä (Studio Mielikuva), Kukka Kerttuli,
Tammerkosken kukka, Tampere Film Festival 2013
julkaisija TAY / Viestinnän, median ja teatterin yksikkö
painopaikka TAY / Harjoitustoimitus 2013 sidonta ja leikkaus
Juvenes Print yhteystiedot TAY / CMT / KATSE, Kalevantie 4,
33014 Tampereen yliopisto, email: katse@uta.fi,
puhelin: 050 4201492, kotisivu: www.katse.uta.fi,
facebook: www.facebook.com/kuvajournalismi
kuvajournalismin opetus www.uta.fi/cmt/kuvajournalismi,
www.kuvajournalismi.fi
katse kevät
y s tä
Utsjok
i ja Ta
m p e re
vät vo
yhdist
imans
ia.
4
reportaasi
gall
Katse
en ku
vaajat
vat Ta
jalkau
m p e re
tuien ka
duille
.
Ruusun terälehtiä, katujen tallausta ja karkkia. Niistä on
tämän kevään Katse tehty. Kuvajournalismin toisen vuoden
opiskelijoiden lehtiprojektia on ollut ilo ohjata, sillä intoa ja
ideoita on riittänyt loppuun saakka.
Tampereen ja lähialueiden kulttuurielämään sukelletaan
ajankohtaisten henkilöiden kautta, mutta lehdentekijät eivät
ole myöskään pelänneet laittaa itseään likoon. He ovat
istuneet tatuoijan tuoliin, tarttuneet runokaraoken mikkiin
ja jalkautuneet kaupungin kaduille kuvaamaan ohikulkijoita.
Ulkoasun suunnittelua ohjasi graafinen suunnittelija Jussi
Kiiskilä. Suuri kiitos hänelle ja terapiakoira Saralle!
Lukijoitamme kehotamme pysymään valppaina syksyyn
saakka, sillä silloin Katseen digitaalinen julkaisu uudistuu.
laura vuoma, toimituspäällikkö, yliopisto-opettaja
at it
Jenna
Lehto
nen ta
raan k
llensi
oiran
saikanss
pojan
a eläv
tunte
än
muksia
.
KATSE Kevät 2013
5
Alku / Henkilö
Alku / Syke
Sykähdyttäviä kokemuksia
Muotoilija verkoissa
Katseen tekijät syöksyivät kulttuurikevääseen sykemittarit kädessään
teksti ja kuva: laura hakalisto
taitto: aleksi tuomola
tekstit: pekka selonen laura hakalisto annamari tolonen riina rinne
kuuntelemassa santtu - matias rouvalin ja lahden sinfoniaorkesterin esitystä liquid marble
En tiedä klassisesta musiikista mitään, mutta kokeillaan. Kappaleen alku on
rauhallinen, ehkä vähän
uhkaavakin. Ei kuitenkaan
jännitä. Syke 75
Alun rauhallisuus on
poissa, ja jousisoittimet
kuulostavat pelottavilta.
Vähän kuin olisin huonossa kauhuelokuvassa.
Syke 85
( säv .
anders lillborg )
Tunnelma kiristyy taas.
Orkesterin mahtipontinen soitto aiheuttaa
kylmiä väreitä ja lupailee
teokselle dramaattista lopetusta. Syke 84
Meininki rauhoittuu, mitään
pahaa ei tapahtunutkaan. Joku
yskii yleisössä.
Syke 75
Huipennus ei ollut
aivan niin massiivinen kuin odotin.
Syke 77
esiintymässä kulttuuriravintola kiven runokaraokessa
Juontaja kertoo,
että kuuntelemme espanjalaista
musiikkia ennen
runonlausuntaa.
Syke 75
Saavun Kulttuuriravintola Kiveen.
Kaverini morjestaa
minulle virnistellen.
Tästä se lähtee.
Syke 80
Tulee minun
vuoroni esiintyä. Juontaja
lausuu nimeni ja
nousen tuolilta.
Syke 120
Kerron yleisölleni, etten
ole koskaan lausunut
runoa. Saan rohkaisuaplodit. Haluan vain
nopeasti pois lavalta.
Syke 160
Runo on hetkessä
ohi. Tunnen itseni kuninkaaksi.
Kädet tärisevät.
Syke 90
veera mobergin tatuoitavana takomo custom tattoossa
Istun tuoliin
ensimmäisen kerran.
Syke 100
Kokeillaan siirtokuvia,
valmistellaan välineitä,
syke nousee ja laskee.
Ensimmäinen pisto iholla raapaisee kevyesti.
Syke 93
Puolen tunnin
jälkeen iho alkaa herkistyä.
Syke 75
Viimeistelyssä otetaan isompi kone
käyttöön. Kova pärinä jännittää.
Syke 85
katsomassa virpi suutarin dokumenttielokuvaa
Yksi elokuvan päähenkilöistä kysyy toiselta
”What do you see in
your fucking future?”.
Lamaannuttava tunnelma. Syke 70
6
KATSE Kevät 2013
Mira kertoo, että
ymmärtää nyt,
mistä rakkauslauluissa puhutaan.
Syke 80
Naurahdan, kun tyttöystävä vaatii syntymäpäivälahjaa lähes rahattomalta Tonilta. Tilanne
on kaameudessaan
huvittava. Syke 89
” hilton !
modus ry, Kultaseppien liitto, Tampere Shopping ry, Tamperelaisten naisyrittäjien liitto. Näistä kaikista Marisanna Multamaa valitsi tamperelaisten käsityöläisten ja
kuvataiteilijoiden Modus ry:n. Multamaan mukaan luovan
alan ammattilaiselle on tärkeää kuulua johonkin yhdistykseen tai liittoon verkostoitumisen vuoksi.
”Uran alussa täytyy valita. Kaikkialle ei pysty repeämään,
kun oma yritys vie niin paljon aikaa.”
”Modus järjestää esimerkiksi alan messuille myyntipisteitä,
joiden kustannukset olisivat liian kalliita maksaa yksin,”
Multamaa sanoo.
kahdeksan vuotta sitten korumuotoilijaksi
Lahden muotoiluinstituutista. Siitä lähtien hän on toiminut
yrittäjänä. Heti valmistumisensa jälkeen Multamaa liittyi
Modus ry:hyn, joka oli hänelle paras vaihtoehto.
multamaa valmistui
muotoilijalle on tärkeää luoda koko ajan
uutta eikä jäädä laakereilleen lepäämään. Sen varaan ei voi
laskea, että asiakas palaa uudelleen.
”Asiakkaat tilaavat tuotteita verkosta, eivätkä käy liikkeessä.
Itselleni tulee eniten tilauksia muualta kuin Tampereelta.
Mahdollisuudet menestymiseen muotoilualalla ovat hyvät,
mutta eteneminen on itsestä kiinni.”
Viime joulukuussa Multamaan Mustikka-korusarjan
riipus nähtiin Linnan juhlissa presidentin tyttären Anna
Halosen kaulassa. Tästä Multamaa yllättyi positiivisesti, sillä
hän ei ollut tarjonnut korujaan juhlavieraalle. Julkisuuden
sijasta Multamaalle on kuitenkin tärkeintä pärjätä alalla.
multamaan mielestä
Marisanna Multamaa
Lahden muotoiluinstituutista
korumuotoilijaksi vuonna 2005.
työskentelee ja asuu Tampereella.
toiminut yksityisyrittäjänä vuodesta 2006.
koruja nähty muun muassa Linnan Juhlissa
Anna Halosella.
valmistunut
Nousen tuolista ja
näen valmiin kuvan peilistä.
Riemunkiljahdus.
Syke 107
täällä ollaan elämä ”
Janne nukkuu puukko vierellään. Hän kertoo nukkuneensa niin jo lapsena,
koska pelkäsi isäänsä. Vakuutun siitä, että syrjäytyminen periytyy. Syke 78
Tonin mummo käy
tuomassa kukkia ja elämänneuvoja. Mummon
syyllistävät sanat tuntuvat epäreiluilta.
Syke 77
taitto: aleksi tuomola
KATSE Kevät 2013
7
Alku / Almanakka
Kesä tulee! 25.5.
Museoiden yö kaikissa
Tampereen museoissa.
Toimitus keräsi haastateltavilta
kesän 2013 menovinkkejä.
Piipahda klassisen musiikin
festivaaleilla Kurussa, vietä yötä
museossa ja tuijota tasseleita
Teerenpelissä.
7–9.6.
Klassisen musiikin festivaalit Kurufest, Kuru
teksti ja taitto: laura hakalisto
5.–7.6.
8.6.
9.6.–31.8.
1.6.–30.7. 25.5.–11.8.
29.6.
Annikki OFF -runofestivaalit
Annikin puutalokortteli, Tampere
Teerenpeli Tease -burleskitapahtuma
Ravintola Teerenpeli, Tampere
Annikin Runofestivaalit
Annikin puutalokortteli, Tampere
Unien kaupunki -taidenäyttely
Mäntän kuvataideviikot, Mänttä-Vilppula
F.E Sillanpään 125-juhlavuoden kesäjuhlat, Hämeenkyrö
20.–27.7.
Vuoden nuori taiteilija 2013 -taidenäyttely
Tampereen taidemuseo
Sastamala Gregoriana XVIII -vanhan musiikin festivaali
Sastamala
23.–24.8.
19.–21.7. 5.8.
Blockfest -katumusiikkifestivaali
Ratinan stadion, Tampere
Tampere Salsa Festival
Ympäri Tampereen kaupunkia
Pispala Folk -musiikkifestivaali
Tahmelan ranta, Tampere
25.8.
Design on Tampere -designtori
Museokeskus Vapriikki
8
KATSE Kevät 2013
Alku / Henkilö
Valon
veistäjä
teksti: aleksi tuomola
kuva: pekka selonen
taitto: laura hakalisto
Viimeksi itkin:
Itkin, kun läheinen ystäväni kuoli liian
aikaisin. En erityisemmin peittele tunteitani, mutta itkeminen vie sellaiseen tilaan,
josta ei ihan helposti pääse pois. Siksi itken
yleensä vain todella isoista asioista – pelkkä kituva kastemato ei riitä. En ole nopea
itkijä. Esimerkiksi leffassa pitää välillä vähän himmailla, ettei koko leffa mene ohi
pillittäessä.
Unelmoin:
Unelmoin pysyvyydestä, varmuudesta ja
pitkäjänteisyydestä niin työssä kuin vapaallakin. Tällä hetkellä elän niin hetkessä,
etten voi olla varma oikein mistään. Varmat tulot helpottaisivat perheen elämää.
Aiemmin unelmoin elämästä, jota elän tällä
hetkellä. Pahimmat teinihaaveet ovat onneksi jo jääneet taakse.
Rakastan:
Rakastan perheeni ja työni lisäksi pieniä
hetkiä ja arkisia asioita. Tänään aamulla lapseni tuli sänkyyn pyörimään täynnä
intoa ja pirteyttä, kun olin vielä itse aivan
nukuksissa. Kummasti siinä sitten itsekin
piristyi. Rakastan sitä, kun lähden työhuoneeltani keskellä pimeää yötä taskulampun
valossa, ja ympäriltä kuuluu aavemaisia
rasahduksia. On myös vapauttavaa päästä
pois siitä pimeydestä.
Pelkään:
Pelkään pimeyttä, vaikka myös pidän siitä.
Pimeän pelko on niin omituisen primitiivinen tunne. On pakko tietää, mitä tyhjyydessä on, tai ei pysty olemaan rauhassa.
Tuntematon on aina pelottavaa. Pelkään
myös perheeni puolesta, koska inhimillisiä
vahinkoja sattuu aina.
Jarno Vesala
Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2013.
installaatioissaan ääntä, kuvaa ja veistoksia.
syntynyt 1977 Raumalla.
asuu Nokialla vaimonsa Katri Monosen
ja tyttärensä Rimman kanssa.
kouluttautui kuvataiteilijaksi Tampereen taiteen ja
viestinnän oppilaitoksen ympäristötaiteen linjalta.
työskentelee entisessä kissanhiekkatehtaassa Nokian
vanhalla teollisuusalueella.
valittu
yhdistelee
KATSE Kevät 2013
9
Keskikohta / Ateljee
Keskikohta / Ateljee
Päivä taiteilijan
työhuoneessa
Katso video
katse.uta.fi
13.44
13.47
13.55
14.04
14.33
15.40
15.54
17.57
Veera Moberg, tatuointitaiteilija
teksti ja kuvat: mira aaltonen ja saara sivonen taitto: emilia kangasluoma
siellä, missä minäkin. Päivisin tatuoidessani se on Takomossa ja aamuisin ja iltaisin kotona, missä valmistaudun
seuraavan päivän töihin. Joskus työntekoon riittävät lehtiö, kynä ja kalenteri, jotka kulkevat mukana.
työhuoneeni on
jos en olisi tatuointitaiteilija ,
toivoisin olevani kuvittaja. Todennäköisesti olisin kuitenkin graafinen suunnittelija, joka oli ammat-
tini ennen tatuoijaksi ryhtymistä.
mielestäni tatuoinnin pitää
olla ottajalleen sopiva ja sitä kautta hyvännäköinen.
kummallista työssäni on se ,
että työni on olemassa niin kauan kuin asiakaskin ja kulkee hänen mukanaan joka paikkaan. On sattumaa, kuka näkee töitäni ja keitä työni tapaa. En voi ”vetää töitäni pois markkinoilta”, vaan ne ovat usein näkyvä osa muita ihmisiä.
työni, sanoisin, että se on ihmisten kanssa oleskelua, tatuointien suunnittelua ja toteuttamista. Suuren
osan päivästä vietän asiakkaan kanssa. Rakastan työtäni monesta syystä. Nautin paljon sen sosiaalisuudesta ja olen aina otettu, kun
asiakas valitsee minut toteuttajaksi tatuoinnilleen. On imartelevaa, että minuun luotetaan ja näkemyksiäni kuunnellaan.
jos minun pitäisi tiivistää
oli puuhastelu ja paikkojen kuntoon laittaminen ennen asiakkaiden saapumista keväisessä ja häikäisevän
kirkkaassa auringonpaisteessa.
kaunein hetki tänään
10
TAKOMO 27.2.2013.
KATSE Kevät 2013
KATSE Kevät 2013
11
Keskikohta / Päähenkilö
Keskikohta / Päähenkilö
on huono lause
Keijut ja enkelit saavat väistyä kauhakuormaajien ja lampaanpapanoiden tieltä, kun
Archie Ahola suoltaa ronskeja rakkausrunojaan. Entinen teatteripuvustaja ei aio
alentua rakkausrunojen riviompelijaksi. Ahola pelaa rehellisyydellä, elää tunteella
ja kiroilee kuin merimies.
teksti: ella kiviniemi kuvat: elias lahtinen, ella kiviniemi ja riina rinne taitto: saara sivonen
kirjoittaa kuvia, joissa mies rakastaa miestä.
Lauseet ovat vierekkäin aseteltuja näkymiä, joissa ikävöidään,
haastetaan, rakastellaan ja roihutaan. Rakkaudesta Aholalla
on kokemusta, mutta runoudesta ei juurikaan.
Aholan mielestä hyvää tai huonoa runoa ei ole olemassa. Tai no, ehkä onkin: kuluneita kielikuvia hän ei teksteissä
suvaitse. Kliseet ovat Aholalle kuin jakkupukuja, joita hän ei
pukuompelukoulussa koskaan suostunut tekemään, vaikka
käskettiin. Jos rakkaudesta ei kykene kertomaan omin sanoin, voi yhtä hyvin olla hiljaa. Rouhea rakkausruno syntyy
omakohtaisuudesta ja rehellisyydestä.
”Jos koitat värittää muiden tunteita, niin ei siit tuu last eikä paskaa. Pitää pystyä menemään omaan rakkauteensa niin
syvälle, ettei se kuulosta siltä helvetin kioskikirjallisuudelta.”
Runoilijan ei tarvitse rakastua joka päivä uudelleen kyetäkseen kirjoittamaan tunteista. Rakkaudessa on läsnä myös
menettämisen pelkoa, mustasukkaisuutta ja vihaa, joita voi
archie ahola
10
KATSE Kevät 2013
tutkia loputtomiin. Ahola ammentaa vanhoista kokemuksistaan etsimällä niihin uusia näkökulmia. Se on hänestä kirjoittamisessa kaikkein hauskinta.
”En oo ikinä elämässäni laskenu lampaita. Jos en saa unta,
sisustan mielessäni kavereiden kämppiä. Vien sinne omat kamani, ja sit mä sisustan.”
Kirjoittamisesta tuli Aholalle samanlaista: rakkaus on kuin
huone, jonka hän järjestää aina uudelleen.
takanaan kymmeniä vuosia lavastus- ja puvustustöitä, eikä hän ikinä kuvitellut lyövänsä läpi runoilla.
Viikko ennen juhannusta vuonna 2009 hän räjähti kirjoittamaan. Muutamassa vuodessa pöytälaatikkoon kertyi noin
800 runoa. ”Niistä puolet oli rakkausrunoja. Mä varmaan
avasin jonkin lukon itsessäni.”
Ahola uskaltautui näyttämään muutaman runon kirjailijaystävälleen, joka moitti niitä kliseisyydestä. Alkoi järjestel-
aholalla on
13
KATSE Kevät 2013
Keskikohta / Päähenkilö
Keskikohta / Päähenkilö
Archie Ahola
homoeroottisesta rakkaudesta ja elämän pienistä epäkohdista.
julkaisi esikoiskokoelmansa Miten olisi hidas
pano aitaa vasten? (Palladium) kesäkuussa
2012.
toimi aiemmin teatteripuvustajana, lavastajana
ja design-yrittäjänä.
uusi runoteos valmistuu kesäkuussa Annikin
runofestivaaleille.
runoilee
mällinen siivousoperaatio. Ahola jakoi runonsa lässyihin ja
rankkoihin, sekä poisti niistä kaikki turhat lauseet. Lopulta
hän luetutti runot ystävällään, kirjailija Leena Lehtolaisella.
”Lehtolainen vastasi ytimekkäästi, että ’ihan nyt heteroämmänä täytyy sanoa, että panettaa’. Silloin koin saavuttaneeni
jotain”, Ahola hymähtää.
Tarinan loppu meni kuin kirjoissa: ystävän kautta Aholan runot päätyivät J.K. Ihalaisen, Palladium-kustantamon
omistajan käsiin, ja muutamassa päivässä Aholalla oli jo kustannussopimus.
yhtä värikkäitä ja ronskeja kuin miehen puheet. Tyyli oli kuluttajille liian erikoinen, mutta Ahola ei suostunut tinkimään
näkemyksestään ja huovuttamaan pipoja. Nyt joulumyynnistä ylijääneet keppihevoset kummittelevat kotona huoneen
nurkassa, ja Ahola on allerginen koko rättitouhulle.
Entinen puvustaja ei enää nauti teatterista tai elokuvista, koska hänen huomionsa menee puvustuksen ja maskin
virheiden vahtimiseen. Valtavan VHS-kokoelmansa hän paukutti kangaspuilla matoiksi ja myi pois. Ahola haluaa tehdä
kirjoittamisesta itselleen uuden työn.
vastaa olankohautuksella.
”Niin vaan käy. Joskus punaviinihumalassa oon sanonu vähän ilkeämminkin. Riippuu siitä, kuinka ärsyttävä joku osaa
olla.”
Menestys on tuonut mukanaan ”stalkkereita ja perseennuolijoita”, jotka yrittävät saada teksteilleen kuuluisuutta
Aholan kautta. Jopa poikaystäväehdokkaita on alkanut pyöriä
ympärillä. ”Mä erotan ne jo, kun ne lyöttäytyy seuraan. Tiedän heti, mikä niillä on asia.”
aluksi irti koko julkistamisprosessista, eikä
Ahola itsekään halunnut heidän saavan käsiinsä eroottisia
tekstejä. Aholan äiti kuitenkin innostui ja povasi pojalleen jo
kutsua Linnan juhliin, kun tämä esiintyi Turun kirjamessuilla
samalla lavalla Jenni Haukion kanssa.
perhe sanoutui
saivat jäädä. Syksyllä Ahola
joutui lopettamaan oman design-liikkeensä Kehräsaaressa,
koska se ei elättänyt.
Aholan kierrätysmateriaaleista valmistamat vaatteet ovat
lavastaminen ja vaatesuunnittelu
14
KATSE Kevät 2013
Ahola on kohdannut ihmisiä, joilla
menestys on noussut hattuun. Itse hän vakuuttaa pitävänsä jalat maassa, vaikka välillä tekeekin mieli leijailla. Muiden
alalle pyrkivien kirjoittajien kateellisiin kommentteihin Ahola
julkkispiireissä pyöriessä
Ahola ei ikinä unohda äitinsä reaktiota, kun tämä ensimmäisen kerran luki poikansa uutta kirjaa.
”Se sano sen maailman syvimmän lauseen: Iihan kivoja...
mutta koetko sä niin, että sä oot jääny näin paljosta paitsi?
Yksin äitini tietää, mitä hän tällä tarkoitti.”
Eräs äidin aiempi tokaisu päätyi runokirjaankin: äitisi sanoo että olit kuin aurinko aina aamuisin / koska menit rikki.
on Aholan mielestä turhaa,
eikä homous tee rakkausrunojen kirjoittamisesta mitenkään
erilaista. Hän nimittää itseään tosin mielellään Suomen ensimmäiseksi homoeroottisen runon kirjoittajaksi.
Nuorena Ahola oli kova bailaamaan, eikä hän pysähtynyt
miettimään identiteettiään. Kunnolla hän hyväksyi itsensä
vasta 30-vuotiaana. Teatterimaailman vapaamielinen ilmapiiri
seksuaalisuuksien karsinointi
KATSE Kevät 2013
15
Keskikohta / Päähenkilö
Keskikohta / Päähenkilö
oli identiteetin rakentamisessa tärkeässä osassa.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on hänen mukaansa paljon
näennäistä hyväksyntää, joka ei toteudu yksilötasolla keskustan grillijonoissa. Ahola kokee olevansa jo syrjinnän yläpuolella, ja rasistisiin heittoihin hänellä on aina kärkäs vastaus
valmiina.
Ahola ei yleensä jää tuppisuuksi, mutta kerran häntä jännitti esittää runojaan: yleisönä oli kahvilantäydeltä homoja.
”Mä kuvittelin, että ne on varmaan kriittisempiä, kun ne tiesi, mistä mä puhun.”
Helpotus oli suuri, kun kuuntelijat nauroivat oikeissa kohdissa ja tuntuivat ymmärtävän Aholan sarkasmia.
ei tullut niin rajua, kuin Ahola
oli kuvitellut. Kustannuspäällikkö J.K. Ihalainen arveli, että
hempeydellä olisi helpompaa lyödä uusi runoilija läpi. Kirjaan päätyi paljon Aholan mielestä sovinnaisia tekstejä, ja
joitain eroottisia kohtia kevennettiin sanoja muuntelemalla.
Keväällä julkaistaan uusi teos, josta Ahola toivoo ronskimpaa.
Mutta kyllä Aholakin sortuu kliseisiin. Joskus. Kauniit ja
hempeät runot tuntuvat miellyttävän ainakin Facebook-yleisöä. Lopusta täytyy kuitenkin löytyä jokin jekku.
”Ehkä enkeli rakastuu kauhakuormaajaan, en tiedä.”
ensimmäisestä kokoelmasta
16
KATSE Kevät 2013
KATSE Kevät 2013
17
Keskikohta / Reportaasi
Keskikohta / Reportaasi
Musiikin
taju
Santtu-Matias Rouvali nousi helmikuisena
perjantaina ensimmäistä kertaa lavalle Tampere
Filharmonian kanssa. Orkesteria johtaessaan
tuleva ylikapellimestari on pudota korokkeelta, ja
esiintymisasun rusetti mustuu hiestä.
teksti ja kuvat: emilia kangasluoma
taitto: mira aaltonen
18
KATSE Kevät 2013
KATSE Kevät 2013
19
Keskikohta / Reportaasi
Keskikohta / Reportaasi
Silloin orkesterilta on otettava luulot pois ja näytettävä, kuka
on mestari. Muuten homma ei lähde käyntiin koko viikkona.
Suurimman työn kapellimestari onkin jo tehnyt tavatessaan
orkesterin ensimmäistä kertaa.
Harjoitukset päättyvät aikaisemmin, kuin oli sovittu. Tätä
ei juuri ole tapahtunut Rouvalin edeltäjän ja entisen opettajan Hannu Linnun aikana. Rouvali on kiireinen ja tuskin
malttaa syödä. Pöytäseurana kanttiinissa on muita muusikoita. Rouvalin mielestä kapellimestari voi hyvin olla orkesterilaisten kaveri ja käydä pelaamassa vaikka jalkapalloa heidän
kanssaan. Vitsinheitto kertoo kapellimestarin ja orkesterilaisten luottamuksesta ja hyvistä väleistä.
ikäisekseen rouvali on ehtinyt kiertää paljon maailman orkestereja ja lavoja. Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia on jo
valloitettu. Syksyllä hän aloittaa Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana. Suosio ei ole tullut Rouvalille yllätyksenä. Vaihtaessaan lyömäsoittimet kapellimestarin opintoihin Rouvalin oli ajateltava kapellimestarin työn julkisuutta.
Kapellimestarin työ on fyysisesti rankkaa ja ottaa ylävartalon lihaksiin. Välillä pää ei käänny vasemmalle, välillä ranteet
menevät lukkoon. Korokkeen ulkopuolellakin Rouvali heiluttaa vähän väliä kämmentään harjoitellakseen tahteja sekä
estääkseen lukkiutumisia.
Rouvalin mukaan musiikkiin pitää heittäytyä: se täytyy
tuntea ja sitä täytyy osata lukea. Johtaessaan hän ei meinaa
pysyä korokkeella. Paita kastuu hiestä viiden minuutin jälkeen, ja konsertin loputtua Rouvali näyttää siltä, kuin tulisi
lätkämatsista. Usein väliajalla paidan lisäksi on vaihdettava
punaisesta mustaksi tummunut rusetti.
Vaikka Rouvali on nuorempi kuin
suurin osa orkesterin muusikoista,
häntä arvostetaan suuresti.
konserttipäivä alkaa aamun harjoituksilla. Santtu-Matias
Rouvalia väsyttää. 27-vuotias lahjakkuus illasti edellisenä
iltana tamperelaisten kulttuuri-ihmisten kanssa puolille öin.
Viikko on ollut yhtä kaaosta. Muutamassa päivässä Rouvalin
pitäisi ehtiä johtaa orkesteria, suunnitella tulevaa ohjelmistoa
ja antaa haastatteluja. Kaiken päälle perässä seuraa Ylen kuvausryhmä. Rouvali on Tampere Filharmonian puikoissa ensi
kertaa syyskuisen nimittämisensä jälkeen. Elokuussa hänestä
tulee orkesterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja.
Orkesteri antaa harjoituksissa parastaan. Rouvali keskeyttää vain muutaman kerran Beethovenin seitsemännen sinfonian. Viimeisen osan tahteja hiotaan vielä, mutta muuten
orkesteri on valmis illan konserttiin. Uutta orkesteria johtaessa ensimmäinen päivä on Rouvalin mukaan ratkaiseva.
20
KATSE Kevät 2013
KATSE Kevät 2013
21
Keskikohta / Reportaasi
Keskikohta / Reportaasi
Puku tekee miehen. Vapaaajalla rennosti pukeutuva
Rouvali innostuu entisestään saadessaan esiintymisfrakin niskaansa.
lähtiessään kapellimestari väsähtää.
Matkalla hotellille päiväunille hän uppoutuu haaveilemaan
kanoista. Miehen kotona Nurmijärvellä on jo hevonen ja kaksi koiraa.
Ennen illan konserttia Rouvalia ei hermostuta, ennemminkin hän on innoissaan. Hän käy vielä partituurit läpi tarkistaakseen, ettei sivuja ole pudonnut vauhdissa. Joskus Rouvali soittaa pianoa rauhoittuakseen, mutta viimeiseksi ennen
lavalle nousuaan hän vetää henkeensä tupakan savua. ”Ja sit
mennään ja kovaa!”
päivän harjoituksista
Santtu-Matias Rouvali
5.11.1985.
Nurmijärvellä maaseudulla.
aloittaa elokuussa 2013 Tampereen Filharmonian
ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana.
johtaa syyskuusta 2013 alkaen Kööpenhaminan
filharmonikkoja vierailevana kapellimestarina.
toiminut Tapiola Sinfoniettan taiteellisena
partnerina syksystä 2011 alkaen.
debytoi kuluvalla kaudella muun muassa Ranskan
radion filharmonisessa orkesterissa, Ruotsin ja
Frankfurtin radion sinfoniaorkestereissa sekä
Dresdenin ja Bergenin filharmonikoissa.
syntynyt
asuu
22
Rouvali käyttää tupakkataukonsa tehokkaasti. Savukkeita palaa
kourallinen päivässä.
KATSE Kevät 2013
KATSE Kevät 2013
23
Loppu / Galleria
kuvat: 1. aleksi tuomola 2. elias lahtinen 3. ella kiviniemi 4. pekka selonen
5. riina rinne 6. laura hakalisto
taitto: pekka selonen
Loppu / Galleria
6.
4.
1.
Kylillä
2.
Katseen valokuvaajien näkemyksiä
Tampereesta. Lisää kuvia tekijöiden
kuvablogissa katsokuvat.tumblr.com
24
5.
KATSE Kevät 2013
1.
3.
KATSE Kevät 2013
25
2.
Loppu / 5 kysymystä
UTS
Niillas Holmberg
tuleva supertähti.
kitaraa ja huuliharppua.
on esiintynyt useilla alkuperäiskansojen festivaaleilla ympäri maailmaa.
kirjoittaa myös runoja ja julkaisee lähiaikoina suomen- ja saamenkielisen runokirjan.
saamenmaan
soittaa yhtyeessä
välissä
Pitääkö musiikissa olla sanoma?
1200 KM
teksti ja kuvat: elias lahtinen taitto: ella kiviniemi
Niillas Holmberg & Roope Mäenpää on duo, joka
yhdistää Utsjoen ja Tampereen, Saamen ja Suomen,
klassisen musiikin ja joiun. Yhtyeeltä ilmestyy uusi levy
kesällä. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä pohjoisen ja etelän
pojista löytyy?
Miksi haluat tehdä musiikkia?
N: Musiikin tekemiseen ei ole mitään
rationaalista syytä, vaan kyse on intuitiivisesta tarpeesta. Sen jälkeen tulevat
muut syyt, kuten saamelaiskulttuurin
elvyttäminen ja vähemmistön puolustaminen musiikin avulla. Täytyy
myöntää, että vuosien mittaan olen
alkanut kokea kulttuurimme puolesta
taistelemisen myös velvollisuudekseni.
26
26
KATSE
KATSE
Kevät
Kevät
2013
2013
TRE
R: Musiikin tehtävä on luoda nautittavia aistikokemuksia korvalle. Kaikki
muut ärsykkeet, joita korva joutuu sietämään, ovat enemmän tai vähemmän
vastenmielisiä. Musiikkia tehdessä minusta tuntuu, että pidän asiat järjestyksessä: ikään kuin pysäyttäisin kaoottisen musiikkiavaruuden ja ottaisin siitä
kuvan, jossa yksityiskohdat näkyvät
kirkkaana ja kokonaisuus on selkeä.
Koen harvoin luovani mitään uutta.
Teen ennemminkin löytöretkiä musiikin maailmassa.
Mistä saat inspiraatiota?
N: Suurin inspiraationlähteeni on Saamenmaan luonto. Sen jälkeen tulevat
kulttuurilliset ristiriitaisuudet, historian
tapahtumat ja seikkailu. Yksin oleminen on minulle sekä edellytys luovuuteen että myös luovuuden kohde.
R: Asuin aikaisemmin Tampereen Nekalassa bussivarikkoa vastapäätä. Hallissa oli isot ikkunat, joista näkyi, kun
busseja nosteltiin nostureilla ylös alas.
Tykästyin siihen, kun isoja asioita liikuteltiin silmieni edessä, mutta siitä ei
kuulunut minulle mitään ääntä. Silloin
jokin musiikillinen mielikuvitus minussa heräsi. Samoin käy nykyään, jos
esimerkiksi juna lipuu ohi, ja näen sen
ikkunasta, mutta en kuule sitä. Silloin
se juna voi pitää millaista ääntä tahansa.
N: Ei tarvitse, mutta nykymusiikissa tuntuu aivan liian harvoin olevan
sanomaa. Musiikkia on kuitenkin niin
moneen eri tarkoitukseen, etten lähde
sanomaan, millaista sen pitää tai ei pidä
olla. Esimerkiksi joiulla on muukin tarkoitus, kuin kuvata luontoa tai ihmisiä.
Se voi toimia erilaisissa tilanteissa ikään
kuin sosiaalisena käyntikorttina.
R: Musiikissa on jo itsessään aina sanoma. Joskus sitä ei voi muuntaa sanoiksi. Ajattelen herkästi, että musiikillisen
sanoman tulee riittää. Olen kuitenkin
varmasti väärässä, koska musiikkia ei
tehdä minunlaisiani ihmisiä varten.
Mitä ihailet Roopessa/Niillaksessa?
R: Niillaksessa on sellaista kokovartalotaiteilijuutta, jota ei tunnu löytyvän enää mistään. Hän on aito mies,
vaikka hänellä olisi kaikki edellytykset olla kovan imagontyöstämisen tulos. Niillaksessa on henkistä
suuruutta, jota joudun kompensoimaan kiusoittelemalla hänen fyysistä
pienuuttaan.
Mitä Tampere sinulle on?
N: Tampere on minun kaupunkini
Suomessa. Tampereen merkitys elämässäni kasvaa koko ajan, kun yhteisprojektit Roopen ja muiden tamperelaisten taiteilijoiden kanssa etenevät.
R: Tampere on minulle erittäin rakas
kotikaupunki. En ole asunut missään
muualla, ja sen kyllä huomaa. Pelkkä
ajatuskin pois lähtemisestä ahdistaa.
Tämä on minulle juuri sopivan kokoinen paikka.
N: No, ottaen huomioon, että Roopesta tulee yksi Suomen kaikkien aikojen
suurimmista säveltäjistä, niin onhan
hän ihan hyvä.
Roope Mäenpää
säveltäjälupaus.
yhtyeessä selloa ja koskettimia.
opiskelee sävellystä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
säveltää tällä hetkellä musiikkia teatteriin
ja videoinstallaatioon.
tamperelainen
soittaa
KATSE
KATSEKevät
Kevät2013
2013
27
Loppu / 4 esinettä
Loppu / Kandidaatit
Taskusta
temmattu
Tampereen elokuvajuhlat järjestettiin
tänä vuonna 43. kerran. Millaisen
elokuvan festivaalivieraat tekisivät
mukanaan kulkevasta esineestä?
tampereen yliopiston
kuvajournalismin linjan
kandidaatintutkielmaan
kuuluu lyhyt
multimediaesitys.
lukuvuonna 2012/2013
valmistui seitsemän audioslideshowta, joiden teema oli
100 sekuntia tunteista.
jenna lehtonen teki työnsä
Sairaan ihana rotu hermostosairaudesta kärsivän koiran
omistajasta
jenni toivoniemi , käsikirjoittaja ja ohjaaja
Tekisin surkuhupaisan mokumentin uupuneesta ohjaajasta, jonka elämä näyttää ulkopuolisille pelkältä juhlimiselta. Hän jakelee
haastatteluja aurinkolaseissa ja lammasturkissa ja käy kotona vain
antamassa aviomiehelleen flunssan.
Katso takakannesta kaikkien
töiden esittelyt.
Sairauskertomus
anniina nurminen ,
lipuntarkastaja
teksti ja kuva: annamari tolonen taitto: riina rinne
Työssäni kiireisessä opetusmaailmassa unohtuu helposti
kasvatuksen tärkein asia: toisten ihmisten kunnioittaminen
ja empatia. Oppilaat voisivat
ideoida J. Krishna Murtin
Avaimena vapaus -teoksen
pohjalta oman dokumenttielokuvan, jossa opettajat ja
oppilaat kuuntelisivat toisiaan
ja tekisivät yhteistyötä.
28
olli nordling , festivaalivieras
jouni hokkanen ,
Elokuvani olisi eksistentialistinen ja neuvostohenkinen pienoiselokuva. Mies vaeltaa Siperian tyhjyydessä lohtunaan vain rikkinäinen sytkäri. Se on miehen ainoa kontakti ihmisten maailmaan.
body of god
- elokuvan
ohjaaja
Tämä käärmeennahkainen kolikkokukkaro tuo minulle mieleen käärmeenlumoojat. Tekisin dokumentin Suomen
katoavasta sirkusperinteestä. Esimerkiksi 1900-luvun alussa joukko saamelaisia napattiin saksalaiseen puistoon
ihmisten ihmeteltäviksi.
”Ohjaajamme Iikka Vehkalahti neuvoi valitsemaan kandikuvatyöhön aiheen, jota sekä vihaa että rakastaa. Silloin tiesin,
että työni on liityttävä koiriin. En halunnut lähteä tekemään
söpöä kertomusta, joten kriittinen ote tuntui luonnolliselta.
Omalla koirallani on parantumaton hermostosairaus syringomyelia, jota käsittelen työssäni. Halusin kuitenkin löytää koiran, joka oireilee merkittävästi ja on jatkuvalla lääkityksellä.
Internetin cavalierpalstalta löysin Hannan perheen koirineen
helposti.
Kandityön aikoina tein yliopistohistoriani pisimmät päivät.
Parhaimmillaan istuin koneen edessä yli 10 tuntia. Työ oli
kaiken kaikkiaan mukavaa, vaikka välillä kävinkin lähellä
itkupotkuraivareita. Opastusta olisi saanut olla enemmän.
Myös aikataulujen yhteensovittaminen oli välillä haastavaa,
sillä koirallisessa lapsiperheessä on usein joku kipeänä.
Audio-slideshown tekemiseen meni noin 3–4 kuukautta.
Palkitsevinta oli pitkällisen odotuksen jälkeen, kun näin valmiin työn internetissä ja kuulin ihmisten kommentteja. Työ
esitettiin loppuvuodesta kuvajournalismin linjan gaalassa,
jonka päätteeksi tuntematon nainen tuli sanomaan: ”Tippa
tuli linssiin, omat koirani ovat myös sairaita.” Tunsin, että
olin onnistunut.
Vaikka audio-slideshow on mielestäni muotona hyvä, olisin halunnut käyttää myös liikkuvaa kuvaa. 100 sekunnin
sovittu kesto oli kankea. Mielestäni keston pitäisi määräytyä
aiheen mukaan, sillä jokainen kertomus vaatii oman aikansa.
Kamera kädessä olen jossain määrin parempi ihminen. Mikään ei tunnu mahdottomalta, kun kaulassa roikkuu Nikon.
Vielä parempaa on, jos vasemmalla puolella kulkee mukana
myös pieni koira.”
teksti ja kuvat: elias lahtinen ja ella kiviniemi taitto: riina rinne
KATSE Kevät 2013
KATSE Kevät 2013
29
Loppu / Kandidaatit
Kandikuvatyöt
kevät 2013
Työt ovat kuvajournalismin linjan kandidaatin tutkielmaan kuuluvia audio-slideshow -esityksiä. Aiheena oli 100 sekuntia tunteista. Ohjaukseen osallistui dokumenttituottaja Iikka Vehkalahti.
Työt löytyvät osoitteesta: http://www15.uta.fi/kuvajournalismi/tyohuone/galleriat.html
taitto: laura hakalisto
otto ponto : jarin mukaan
Teos kertoo elämisestä ilman lähimuistia.
moona klemola : voittaja
Teos kertoo onnistumisesta.
jenna lehtonen : sairaan ihana rotu
Teos kertoo pojasta ja parantumattomasti sairaasta
koirasta.
kati laukkanen : mr . new york
eeva värtö : pariton
Teos kertoo Neil Palerista, joka pohtii työstään luopumista.
Teos kertoo yksinelämisestä.
viena kytöjoki: sisli
nina karlsson : uneton
Teos kertoo Sislistä, joka pohtii punkin merkitystä
itselleen.
Teos kertoo unettomuudesta ja ulkopuolisuuden
tunteesta parisuhteessa.