docTalousarvio 2012 (pdf)
download 
Report Transcription
Talousarvio 2012 (pdf)
TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 – 2014 BUDGET 2012 OCH EKONOMIPLAN 2012–2014 KV hyväksynyt - STF godkänt 14.11.2011 § 73 12.12.2011 § 81 TALOUSARVIO 2012 ja TALOUSSUUNNITELMA 2012 – 2014 BUDGET 2012 och EKONOMIPLAN 2012 – 2014 SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida YLEISOSA - ALLMÄNT ......................................................................................................................... 1-28 1 TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA – UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN ................................................... 5 2 KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI ......................... 11 3 TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG ............................................................................. 21 KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET .......................................................................................... 29-122 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING ....................................................................................... 32-43 03 YLEISHALLINTO – ALLMÄN FÖRVALTNING ............................................................................................ 33 1030 KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE .............................................................. 36 1031 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA – STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN .................................................................. 37 1032 KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET ............................................................................ 39 1033 RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET ............................................................................... 42 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD 44-64 05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN ........................... 45 5000 HALLINTO - FÖRVALTNING .................................................................................................... 51 5001 SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER ............................................................................ 52 5002 LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD .............................................................................. 54 5003 VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG ................................................................................ 56 5004 TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD.................................................................................... 60 Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård ...................................................... 61 5005 SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUNHÄLSOVÅRD ............................................................... 62 5005 ERIKOISSAIRAANHOITO - SPECIALISERAD SJUKVÅRD .................................................... 64 YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK 66-85 07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN .................................................... 67 7000 HALLINTO – FÖRVALTNING ................................................................................................... 75 7002 MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING .................................................................................. 76 7004 YMPÄRISTÖTOIMI – MILJÖENHETEN ................................................................... 78 7006 RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU – BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING ................................... 80 7008 KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK ................................................................. 82 08 RAKENNUSLAUTAKUNTA - BYGGNADSNÄMNDEN ............................................................................. 84 sivu - sida SIVISTYSTOIMI - BILDNING 86-122 HALLINTO JA TALOUS –FÖRVALTNING OCH EKONOMI ............................................................................ 87 09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNING ......................................................................................................... 89 092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN ................ 89 0920 Hallinto - Förvaltning ...................................................................................... 91 09211 - Mäntymäen koulu ..................................................................................................... 91 09212 - Kasavuoren koulu ...................................................................................................... 93 09221 - Kauniaisten lukio ........................................................................................................ 95 0923 Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet ......................................................................... 97 093 SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN - RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA ............ 98 0930 Förvaltning - Hallinto ..................................................................................................... 101 09311 - Granhultsskolan ....................................................................................................... 102 09312 - Hagelstamska skolan............................................................................................... 104 09321 - Gymnasiet Grankulla samskola ............................................................................... 106 0933 Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi ....................................................................... 108 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN ............................................... 110 10 SIVISTYSLAUTAKUNTA - BILDNINGSNÄMNDEN .................................................................... 112 101 HALLINTO - FÖRVALTNING ..................................................................................................... 113 102 KANSALAISOPISTO – MEDBORGARINSTITUTET ................................................................. 114 103 KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET ..................................................................... 115 104 KULTTUURIPALVELUT - KULTURTJÄNSTER ....................................................................... 116 11 NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN .................................................................... 117 12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN ........................................................................ 118 HENKILÖSTÖ - PERSONAL ....................................................................................................... 121-138 INVESTOINNIT - INVESTERINGAR ............................................................................................. 139-169 YLEISOSA ALLMÄNT 1 2 KAUNIAINEN 1 Yleisosa - Allmänt GRANKULLA TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA - UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN 1.1 Yleinen talouskehitys - Det allmänna ekonomiska läget Lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Alkuvuonna kansantalouden kasvu oli viiden prosentin tasolla. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu, ennusteet kokonaistuotannon kasvusta liikkuvat yhden ja kahden prosentin haarukassa. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysynee yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. (VM/talouskatsaus 08/2011) Den växande osäkerheten har försvagat framtidsutsikterna såväl inom den internationella ekonomin som i hemlandet. I år väntas den finländska ekonomin fortfarande växa tämligen bra tack vare den inhemska efterfrågan. Även exporten stödjer den ekonomiska tillväxten, dock i lägre grad än förr. I början av året växte nationalekonomin med fem procent. Nästa år avtar den ekonomiska tillväxten, prognoserna för totalproduktionens tillväxt rör sig mellan en och två procent. Orsaken till detta är å ena sidan svag exportefterfrågan och å andra sidan minskad investeringsbenägenhet till följd av den växande osäkerheten. Till följd av den ringa ekonomiska aktiviteten förväntas arbetslösheten sjunka långsamt. Konsumentpriserna stiger med över tre procent i år och nästa år. (Finansministeriet/ekonomisk översikt 08/2011) Valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä ja julkisyhteisöt velkaantuvat entistä enemmän. Vuonna 2015 ennustetaan julkisyhteisöjen velan olevan 53,5 % BKT:n suhteutettuna. Kasvava velkataakka nostaa julkisen talouden rahoitusaseman paineita entisestään lainanhoitokulujen kasvaessa. Statens och kommunernas finanser fortsätter att uppvisa en negativ balans och den offentliga sektorns skuld växer. År 2015 väntas den offentliga sektorns skulder uppgå till 53,5 % i förhållande till BNP. De ökande skulderna ökar pressen på den offentliga ekonomins finansiella situation i och med att låneskötselkostnaderna växer. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut kuntia koskevia muutoksia joista kuntarakennemuutos on merkittävin. Muutoksen tarkoitus on muuttaa peruskuntakäsitettä tarkoittamaan luonnollista työssäkäyntialuetta. Samalle alueelle sijoittuisivat myös kuntalaisten peruspalvelut. Kuntarakennemuutoksen odotetaan valmistuvan vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman yhtenä painopistealueen on työllisyyden vahvistaminen, jonka seurauksena kaupungin tulee varautua kunnille enenevässä määrin siirtyvistä työllistämisvelvoitteista ja velvoitteiden hoitamisen resursoinneista. I regeringsprogrammet anger Finlands regering förändringar som gäller kommunerna. Den viktigaste av dessa är kommun- och servicestrukturreformen. Syftet med förändringen är att ändra begreppet primärkommun till att betyda ett naturligt pendlingsområde. I samma områden ordnas också basservicen för kommuninvånarna. Kommunstrukturreformen väntas bli klar 2015. Ett av insatsområdena i regeringsprogrammet är att stärka sysselsättningen och som en följd av detta bör staden bereda sig på allt fler på kommunerna överförda sysselsättningsskyldigheter och på resurser för att fullgöra skyldigheterna. 1.2 Kuntatalouden yleiset näkymät Det allmänna läget inom den kommunala ekonomin Kuntatalous on vuonna 2010 ja tämän vuoden alkupuolella kehittynyt suotuisasti. Verotulotilitykset ovat kasvaneet noin 4 – 4.5 prosenttia Kommunalekonomin har utvecklats gynnsamt 2010 och i början av detta år. Skatteredovisningarna har ökat med ca 4 – 4,5 procent sam3 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt samalla kun kustannusindeksi ja kuntien palkkasumman nousu on jäänyt tästä noin prosenttiyksikön alhaisemmaksi. Verotulojen kasvu ja toimintamenojen kasvu on ollut suurin piirtein samalla tasolla, runsaassa neljässä prosentissa. GRANKULLA tidigt som kostnadsindex och ökningen i kommunernas lönesumma varit cirka en procentenhet lägre än detta. Skatteinkomsterna och verksamhetsutgifterna har ökat ungefär lika mycket, med drygt fyra procent. Till följd av den allt svagare allmänna ekonomiska utvecklingen beräknas ökningen av kommunernas skatteinkomster stanna på 0,6 procent nästa år, medan verksamhetsutgifterna fortsätter att öka med omkring fyra procent. Till följd av detta försvagas årsbidraget och kommunernas lånestock beräknas öka med cirka en miljard euro till 13,2 miljarder euro. Kommunernas finansiella läge förbättras något av att statsandelarna ökar (med ca 300 miljoner euro från år 2011 till 2012). Heikentyvän yleisen talouskehityksen seurauksena kuntien verotulojen kasvun arvioidaan jäävän ensi vuonna 0,6 prosenttiin, kun taas toimintamenot edelleen kasvavat noin neljä prosenttia. Tämän seurauksena vuosikate heikkenee ja kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan noin miljardilla eurolla 13.2 miljardiin euroon. Kuntien rahoitusasemaa parantaa hieman valtionosuuksien kasvu (noin 300 miljoonaa eurolla vuodesta 2011 vuoteen 2012) Valtion talousarvioesitys on kuntatalouden kannalta melko neutraali tai lievästi tukeva, joskin kunnittain melkoisesti vaihteleva. Statens budgetproposition är ur kommunalekonomiskt perspektiv rätt neutral eller något stödjande, även om den varierar rätt mycket enligt kommun. 1.3 Taloudellinen tilanne pääkaupunki- ja Helsinginseudulla sekä Kauniaisissa Det ekonomiska läget i huvudstadsregionen, Helsingforsregionen och Grankulla 1.3.1 Seudullinen tilanne Pääkaupunkiseudulla asui kesäkuun 2011 lopussa 1 051 600 asukasta, eli 20 % Suomen väestöstä. Helsingin seudun, eli pääkaupunkiseudun ja kehysalueen kuntien väestö oli hieman yli 25 % koko maan väestöstä. Alueella asuu siis noin neljännes Suomen väestöstä ja työpaikoista täällä sijaitsee noin 30 %. 1.3.1 Regionen I slutet av juni 2011 hade huvudstadsregionen 1 051 600 invånare, dvs. 20 % av Finlands befolkning. Helsingforsregionens, dvs. huvudstadsregionens och kranskommunernas befolkning utgjorde litet över 25 % av hela landets befolkning. Således bor omkring en fjärdedel av Finlands befolkning i området och ca 30 % av arbetsplatserna finns här. Helsingin seudun toimialakatsauksen mukaan tuotannon kasvu jatkui vaimeana vuoden 2011 toisella neljänneksellä; ennakkoarvion mukaan noin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Koko maassa kasvu jatkui Helsingin seutua nopeampana ja oli noin neljä prosenttia edellisvuodesta. Vuodesta 2006 Helsingin seudun tuotanto on kasvanut 8 prosenttia ja koko maan tuotanto 5 prosenttia. Helsingin seudun suhdannekehityksen taustalla vaikuttaa toimialarakenne, jossa palveluiden osuus on erittäin suuri, mutta elektroniikkaan ja kone- ja laiteteollisuuteen painottuva teollisuus sekä rakentaminen hallitsevat silti suhdannevaihteluita. Enligt branschöversikten för Helsingforsregionen fortsatte produktionstillväxten svagt under det andra kvartalet 2011; enligt en preliminär uppskattning med ca två procent jämfört med året innan. I hela landet var tillväxten snabbare än i Helsingforsregionen och var cirka fyra procent högre än året innan. Från år 2006 har produktionen i Helsingforsregionen ökat med 8 procent och i hela landet med 5 procent. Bakgrunden till konjunkturutvecklingen i Helsingforsregionen är branschstrukturen, där servicebranschens andel är mycket stor, men där konjunkturväxlingarna ändå styrs av industrin, vars tyngdpunkt är på elektronik, maskin- och utrustningsindustri och byggande. Avoimien työpaikkojen määrä Helsingin seudulla kesäkuun lopussa oli puolet enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa avoimien työpaikkojen määrä oli kasvanut neljänneksen viime vuoden kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna. Työttömyysaste laski edel- Antalet lediga arbetsplatser i Helsingforsregionen var i slutet av juni dubbelt fler än året innan. I hela landet hade antalet lediga arbetsplatser ökat med en fjärdedel jämfört med si4 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt leen, kun sitä verrataan vuotta aikaisemmin vallinneeseen tilanteeseen. Työttömien osuus työvoimasta oli 6,2 prosenttia Helsingin seudulla kuluvan vuoden toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Sekä koko maassa että Helsingin seudulla työttömyysaste on hieman tämän vuosituhannen keskiarvoa korkeammalla tasolla. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan Helsingin seudun työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 7,4 prosenttia ja vähennys viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli 0,6 prosenttiyksikköä. Koko maassa vuoden 2011 puolivälissä oli työttöminä 9,2 prosenttia työvoimasta. Helsingissä työttömyysaste oli 8 prosenttia, Espoossa 6, Vantaalla 8,8 prosenttia1. ELY keskuksen tilaston (31.8.2011) mukaan Kauniaisten työttömyysaste oli 3,5 prosenttia ja Uudenmaan yleinen 6,9 prosenttia. tuationen i slutet av juni året innan. Arbetslöshetsgraden fortsatte att sjunka jämfört med situationen ett år tidigare. Enligt uppgifter från Statistikcentralen var andelen arbetslösa 6,2 procent av arbetskraften i Helsingforsregionen under det andra kvartalet 2011. Både i hela landet och i Helsingforsregionen är arbetslöshetsgraden något högre än medeltalet under detta årtusende. Enligt uppgifter från arbetsoch näringsministeriet var arbetslöshetsgraden i Helsingforsregionen i slutet av juni 7,4 procent, vilket är 0,6 procentenheter mindre än samma tid året innan. I medlet av 2011 var 9,2 procent av hela landets arbetskraft arbetslös. I Helsingfors var arbetslöshetsgraden 8 procent, i Esbo 6 och i Vanda 8,8 procent1. Enligt ELYcentralens statistik (31.8.2011) var arbetslöshetsgraden i Grankulla 3,5 procent och den allmänna arbetslöshetsgraden i Nyland 6,9 procent. Yleisesti voitaneen todeta, että pääkaupunkiseudun kunnat eivät ainakaan vielä ensi vuonna karsi peruspalvelujaan uhkaavasta taloustilanteesta ja kuntien tiukasta taloudesta huolimatta. Menoja leikataan kunnissa tinkimällä esim. hallinto- ja vuokrakuluista ja lykkäämällä rakennus- ja korjaushankkeita. Pääkaupunkiseudun kunnat suunnittelevat pitävänsä kunnallisveroprosenttinsa ennallaan. Allmänt torde man kunna konstatera att huvudstadsregionens kommuner åtminstone inte ännu nästa år skär ner på sina bastjänster trots det hotande ekonomiska läget och kommunernas strama ekonomi. Kommunerna minskar på utgifterna genom att dra ner på t.ex. förvaltnings- och hyreskostnader och genom att senarelägga bygg- och reparationsprojekt. Huvudstadsregionens kommuner planerar att hålla sin kommunalskattesats oförändrad. 1.3.2 Kauniaisten kaupungin tilanne Kauniaisten kaupungin vuoden 2010 tilinpäätös oli ylijäämäinen 5,1 milj. euroa. Toteuma oli talousarviota positiivisempi yli 7,8 miljoonaa euroa. Ylijäämä perustui pitkälti kirjanpidolliseen voittoon joka johtui kaupungin vesilaitoksen myyntiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle. Myyntivoitto kirjattiin satunnaisiin tuottoihin. Tilikauden tulos sisälsi myös rahoituksellista ylijäämää toimintakatteen jäädessä yli kolme miljoonaa euroa paremmaksi talousarvioon nähden. Vuoden 2011 tilikauden tuloksen ennustetaan olevan myös ylijäämäinen. Ylijäämä viimeisimmän ennusteen mukaan arvioidaan syntyvän jopa 2,4 miljoonaa euroa. Arvioituun ylijäämään sisältyy kuitenkin riski verotuloarviosta. Jos verotulot eivät toteudu kuntaliiton verotulokehyksen mukaisena vaan painuvat lähelle talousarviota, tulee tilikauden tulos painumaan hyvin lähelle nollaa. 1.3.2 Grankulla Grankulla stads bokslut 2010 uppvisade ett överskott på 5,1 miljoner euro. Resultatet var över 7,8 miljoner euro bättre än budgeterat. Överskottet baserade sig till en stor del på en bokföringsmässig vinst som berodde på att stadens vattenverk såldes till samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster. Försäljningsvinsten bokfördes på extraordinära intäkter. Räkenskapsperiodens resultat inbegrep också ett finansiellt överskott, då verksamhetsbidraget var över tre miljoner euro bättre än i budgeten. Resultatet för räkenskapsperioden 2011 väntas också uppvisa ett överskott. Enligt den senaste prognosen beräknas överskottet uppgå till 2,4 miljoner euro. I det beräknade överskottet ingår dock en risk med avseende på uppskattningen av skatteinkomster. Om skatteinkomsterna inte realiseras enligt Kommunförbundets skatteinkomstram utan sjunker till ett belopp som ligger nära budgetbeloppet, kommer räkenskapsperiodens resultat att bli nästan noll. Kaupungin rahoituksellinen tilanne on vielä 2011 suhteellisen hyvä. Kaupungin rahavaroissa on ollut puskuri jonka avulla toiminta pystytään rahoittamaan vielä tänä vuonna. 1 GRANKULLA Helsingin seudun suunnat 3/2011 5 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt Valtionosuuteen kohdistuneet leikkaukset kompensoituivat Kauniaisten kaupungin osalta sekä indeksikorotuksilla että verotulotasauksen pohjaan tehdyllä muutoksella. Huomattavaa on, että valtionosuuteen vaikuttavat väestöryhmämuutokset ikääntyvien ryhmissä aikaansaivat myös positiivisen vaikutuksen valtionosuuksiin vuodelle 2012. GRANKULLA Stadens finansiella situation är rätt bra ännu år 2011. Stadens penningtillgångar har utgjort en buffert med vars hjälp verksamheten kan finansieras ännu detta år. Nedskärningarna i statsandelen kompenseras för Grankulla stads del med både indexhöjningar och den ändring som gjorts i grunden för skatteinkomstutjämningar. Anmärkningsvärt är att de befolkningsgruppsändringar i den äldre befolkningen som påverkar statsandelen innebär också en positiv effekt på statsandelarna år 2012. Taloussuunnitelmavuosien suurimpana riskitekijänä voidaan nähdä kuntarakenteen muutoksiin liittyvät muutokset vero- ja valtioosuustuotoissa. Samoin kaupungin käyttötalouden ja investointikustannusten korkea taso, on nähtävä riskinä tulevaisuudessa, varsinkin jos merkittäviä poikkeamia vero- ja valtionosuuksiin tulee tapahtumaan. Tällöin kaupungin rahoituksen riittävyys tulee olemaan haasteellinen. Som den största riskfaktorn under ekonomiplaneåren kan ses de ändringar i skatte- och statsandelsintäkterna som hänför sig till förändringar i kommunstrukturen. Också den höga nivån på stadens driftsekonomi och investeringskostnader bör ses som en framtida risk, i synnerhet om det sker betydande avvikelser i skatteinkomsterna och statsandelarna. Då kommer det att vara en utmaning att få stadens finansiering att räcka till. 1.4 Väestö ja työllisyys - Befolkning och sysselsättning 1.4.1 Väestön rakenne ja kehitysnäkymät 1.4.1 Befolkningsstruktur och utvecklingsperspektiv Valtakunnallinen väestökehitys Suomen virallinen väkiluku 31.12.2010 oli 5 375 276. Väkiluku kasvoi vuoden 2010 aikana yhteensä 23 849 henkilöllä. Edellisen vuoden tapaan muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönkasvua voimakkampaa. Befolkningsutvecklingen i Finland Finlands officiella invånarantal 31.12.2010 var 5 375 276. Under 2010 ökade folkmängden med sammanlagt 23 849 personer. I likhet med året innan var inflyttningsöverskottet från utlandet större än den naturliga befolkningstillväxten. Vuoden 2010 aikana väkiluku kasvoi 136 kunnassa ja väheni tai pysyi ennallaan 200 kunnassa. Väestö keskittyy yhä enemmän suurimmille kaupunkiseuduille pienten kuntien menettäessä väestöään. Under 2010 ökade folkmängden i 136 kommuner och minskade eller förblev lika i 200 kommuner. Befolkningen är allt mer koncentrerad till de största stadsregionerna medan små kommuner förlorar invånare. Vuoden 2015 koko valtakunnan väestön ennustetaan olevan 5.5 miljoonaa henkeä. År 2015 beräknas Finland ha 5,5 miljoner invånare. Seudullinen väestökehitys Helsingin seudulla asui 31.12.2010 1,35 milj. asukasta. Seudun väestönkehityksen ennakoidaan pysyvän suhteellisen vakiona edellisiin vuosiin nähden. Ennusteiden mukaan koko valtakunnan väestöstä 25,5 prosenttia asuu Helsingin seudulla Regional befolkningsutveckling Helsingforsregionen hade 1,35 miljoner invånare 31.12.2010. Befolkningsutvecklingen i regionen väntas förbli relativt konstant jämfört med tidigare år. Enligt prognoserna bor 25,5 procent av hela landets befolkning i Helsingforsregionen år 2015. Kauniaisten väestökehitys Kauniaisten kaupungin tavoitteena on tasapainoisen väestörakenteen kehittäminen ja nykyisen väestömäärän hallittu kasvattaminen. Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen neuvottelukunta (MAL -yhteistyö) on Befolkningsutvecklingen i Grankulla Grankulla stads mål är en balanserad befolkningsstruktur och en kontrollerad ökning av den nuvarande folkmängden. Delegationen för 6 KAUNIAINEN GRANKULLA Yleisosa - Allmänt laatinut toteutusohjelman vuosille 2008–2017. Kauniainen on MAL -yhteistyössä sitoutunut 600 asunnon tuotantoon kymmenvuotiskaudella. Maankäyttöarviot perustuvat siihen, että kaupungin väestö voisi kasvaa vuoteen 2020 mennessä n. 10 000 asukkaaseen. Asukasluvun lisääntyminen olisi 1200–1500 henkeä kymmenvuotiskaudella. 600 asunnosta valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa olisi 120 asuntoa. Valtuusto on hyväksynyt asuntoohjelman 2008-2011. markanvändning, boende och trafik (MBTsamarbete) har utarbetat ett genomförandeprogram för bostadsproduktionen 2008-2017. Grankulla har inom MBT-samarbetet förbundit sig att producera 600 bostäder under tioårsperioden. Markanvändningsberäkningarna baserar sig på att stadens invånarantal kan växa till ca 10 000 invånare till år 2020. Under tioårsperioden skulle detta innebära en befolkningsökning på 1200 – 1500 personer. Av de 600 bostäderna ska 120 vara statsstödd hyresbostadsproduktion. Fullmäktige har godkänt bostadsprogrammet. Väestötiheydessä suhteessa pinta-alaan kaupunki sijoittuu maan kärkisijoille. Väestötiheys Kauniaisissa on 1448 as/km2 (1.1.2009). Kauniaisille tyypillinen pientalovaltainen kaupunkirakenne, hyvien liikenneyhteyksien ja raideliikenteen varrella, on sopusoinnussa pääkaupunkiseudun yhteisten maankäytön kehityslinjausten kanssa. I fråga om befolkningstäthet i förhållande till arealen hör staden till de mest tätbefolkade i landet. I Grankulla bor det 1448 invånare/km2 (1.1.2009). Den för Grankulla typiska småhusdominerade stadsstrukturen vid goda trafikförbindelser och spårtrafik står bra i samklang med huvudstadsregionens gemensamma utvecklingslinjer för markanvändningen. Kaupungin väestömäärä on usean edeltävän vuoden ajan ollut noin 8 500 asukkaan tasolla. Eri ikäryhmien sisällä on kuitenkin tapahtunut huomattavia muutoksia. Vuodesta 2002 vuoteen 2010 työikäisten osuus on laskenut 57,9 %:sta 53,1 %:iin. Ikääntyvä väestö on vuorostaan selvässä kasvussa. 2002-2010 eläkeläisten osuus on kasvanut 14,3 %:sta 19,2 %:iin. Samanaikaisesti lasten ja nuorten osuus on ollut melko tasainen. Under flera år har staden haft omkring 8 500 invånare. Det har ändå skett betydande förändringar inom de olika befolkningsgrupperna. Den arbetsföra befolkningens andel har sjunkit från 57,9 % till 53,1 % från år 2002 till år 2010. Däremot ökar antalet äldre invånare klart. Mellan 2002 och 2010 har andelen pensionärer stigit från 14,3 % till 19,2 %. Samtidigt har andelen barn och unga varit rätt oförändrad. Seuraavan viiden vuoden aikana rakentaminen tulee asunto-ohjelman mukaan olemaan vilkasta. Tämän huomioiden Kaupunkitutkimus TA Oy:n on laatinut Kauniaisten alueellisen väestöennustemallin vuosille 2010-2040. Ennuste tuottaa vuosittain ikäryhmittäisen ennusteen koko kunnan tasolla. Alla olevassa kuvassa tarkastellaan ikäryhmittäistä väestökehitystä jaksolla 2010-2020 Under de närmaste fem åren kommer byggverksamheten att vara aktiv i enlighet med bostadsprogrammet. Med beaktande av detta har Kaupunkitutkimus TA Oy gjort upp en regional befolkningsprognosmodell för Grankulla för åren 2010-2040. Modellen producerar årligen en prognos per åldersgrupp på hela kommunens nivå. I figuren nedan granskas befolkningsutvecklingen per åldersgrupp 2010-2020. Kauniainen, väestö ikäryhmittäin, sukupuolet yhteensä sekä naiset ja miehet Väestöprojektio 2010 - 2020 Vuosi 0-3 4-5 6 7-12 13-16 17-19 20-24 25-44 45-64 65-74 75-79 80-84 yli 85 Yhteensä 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 326 324 325 334 334 342 353 365 375 385 397 195 205 214 211 217 223 218 221 223 226 229 124 106 113 118 122 115 127 122 121 122 124 692 712 722 733 747 761 768 773 784 789 790 590 557 508 470 470 478 489 511 510 513 521 456 435 462 473 449 403 360 356 358 368 372 452 521 597 673 746 763 757 744 702 655 599 7 1813 1806 1787 1751 1735 1820 1945 2029 2080 2157 2234 2378 2335 2333 2388 2412 2399 2390 2389 2410 2388 2411 847 914 985 1008 1034 1074 1085 1079 1086 1089 1056 310 322 304 307 336 352 360 405 406 414 433 242 238 247 258 250 258 269 254 258 284 299 192 214 232 244 263 270 282 301 316 322 331 8617 8689 8829 8968 9115 9258 9403 9549 9629 9712 9796 KAUNIAINEN GRANKULLA Yleisosa - Allmänt 3000 2500 henkilöä 2000 1500 1000 500 0 0-3 4-5 6 7-12 13-16 17-19 20-24 Ikäluokka 1.4.2 Työllisyys Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Vuoden vaihteessa 2008 ja 2009 tapahtui merkittävä käänne heikompaan suuntaan. Tämä suunta on jatkunut vielä vuonna 2010 kuitenkin edellistä vuotta maltillisemmin. Tämän vuoden osalta työttömyysasteen ennakoidaan olevan vuoden lopussa kahdeksassa prosentissa. Työllisyysasteen ennakoidaan parantuvan väestörakenteesta johtuen. Riskinä kuitenkin on valtakunnan kokonaistuotannon mahdollinen hiipuminen. Valtionvarainministeriö arvioi työttömyysasteen olevan seitsemän ja puolen prosentin luokkaa vuonna 2012 jos kokonaistaloudessa ei tapahdu merkittävää heikennystä. 25-44 45-64 65-74 75-79 80-84 yli 85 1.4.2 Sysselsättning Sysselsättningsgraden var hög ända till slutet av 2008. I årsskiftet 2008 och 2009 skedde en väsentlig vändning mot det sämre. Den här riktningen har fortsatt 2010, men måttfullare än året innan. Vid utgången av 2011 väntas arbetslöshetsgraden uppgå till åtta procent. Sysselsättningsgraden beräknas bli bättre till följd av befolkningsstrukturen. Risken är ändå att totalproduktionen i landet minskar. Finansministeriet beräknar att arbetslöshetsgraden är omkring sju och en halv procent 2012, om det inte sker någon väsentlig försämring i totalekonomin. Sysselsättningsläge i Grankulla Enligt Nylands ELY-centrals senaste sysselsättningsöversikt var arbetslöshetsgraden i Grankulla 3,5 procent i slutet av augusti. Samma risker som hotar ekonomin i framtiden inverkar också på stadens arbetslöshetssiffror. År 2012 väntas arbetslöshetsgraden ändå vara lägre än i hela landet. Kauniaisten työllisyystilanne Uudenmaan ELY-keskuksen viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan Kauniaisten työttömyysaste on elokuun lopussa ollut 3,5 prosenttia. Samat riskit talouden tulevaisuudesta vaikuttavat myös kaupungin työttömyyslukuihin. Työttömyysasteen ennakoidaan kuitenkin pysyvän valtakunnallista tasoa matalampana vuonna 2012. 8 KAUNIAINEN GRANKULLA Yleisosa - Allmänt 1.4.2 Hyvinvointi-indikaattorit (Terveys 2015 tavoitteiden toteutumisen seuranta) 1.4.2 Välfärdsindikatorer (Uppföljning av hur målen i Hälsa 2015 nåtts) Terveys 2015 - ohjelma on yhteistyöohjelma, joka pyrkii terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja kunnan hallinnonaloilla. Programmet Hälsa 2015 är ett samarbetsprogram som strävar efter att stöda och främja hälsa inom alla samhällets sektorer och kommunala förvaltningar. Ohjelmalla halutaan lisätä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia ja pienentää väestöryhmien välisiä terveyseroja. Syftet med programmet är öka antalet friska och verksamma levnadsår och minska hälsoskillnaderna mellan de olika befolkningsgrupperna. Terveys 2015- ohjelman tavoitteet on asetettu ja niiden toteutumista seurataan ikäryhmittäin. Målen i programmet Hälsa 2015 har ställts och måluppfyllelsen följs efter åldersgrupp. Kauniaisissa seurattaviksi indikaattoreiksi on valittu alla olevan taulukon mukaiset 6 erilaista indikaattoria, vertailuvuosina esitettynä. I Grankulla har man valt att följa 6 olika indikatorer enligt tabellen nedan. Indikaattori 2007 2008 2009 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 – vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä (suluissa lkm) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (suluissa lkm) Terveydentila keskimääräinen tai huono, 8.- ja 9.luokkalaiset, % 8. ja 9. luokkien oppilaista Tupakointi päivittäin, lukio 1. ja 2. luokka-aste, % 1. ja 2. luokka-asteen oppilaista Lääkkeiden erityiskorvausindeksi (Kela), suluissa Uusimaa 2009 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä 2,1 (46) 1 (16)* 1,7 6,2 (52) 6,7 (58) 5,7 18 2010 8. ja 9: 17 (15)** Lukio 12 (18) 8. ja 9: 12 (14) Lukio 19 (13) 16 74,9 74,5 73,1 (88,7) 91,4 91,2 92 90,5 1. Vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet 0-17 –vuotiaiden osuus ikäluokasta. Avohuollon tukitoimenpiteet käsittää mm. tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastusten turvaamisen sekä perheen tuen ja kuntoutuksen. Andelen 0-17-åringar som omfattas av stödåtgärder inom barnskyddets öppenvård, % av befolkningen i samma ålder. Stödåtgärderna inom öppenvården omfattar bl.a. stödboende, tryggande av utkomst, skolgång och fritidsintressen samt stöd och rehabilitering för familjen. 2. Niiden 17-24 -vuotiaiden osuus, jotka eivät ole opiskelijoita ko. vuonna eikä ole tutkintokoodia eli ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Andelen 17-24 -åringar som inte är studerande ifrågavarande år och inte har någon examenskod, dvs. utbildning efter det grundläggande stadiet. 3. Kuvaa kouluterveyskyselyssä vastanneiden oppilaiden omaa kokemusta terveydentilasta. Beskriver de elevers egna upplevelser om sitt hälsotillstånd som svarat på skolhälsoenkäten. 4. Indikaattori ilmaisee päivittäin tupakoivien 8. ja 9. luokka-asteen ja lukion 1. ja 2. luokkalaisten osuuden kyselyyn vastanneista. Tavoite vuonna 2015 on, että 16–18 -vuotiaista alle 15 % tupakoi päivittäin. 9 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Indikatorn anger andelen elever som röker dagligen i årskurs 8-9 och årskurs 1 och 2 i gymnasiet. Målet för 2015 är att mindre än 15 % av unga i åldern 16-18 år röker dagligen. 5. Kelan erityiskorvausindeksi (koko Suomi 100). Fpa:s specialersättningsindex (hela Finland 100) 6. Luku ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Tavoite on, että 91-92 % ikäluokasta asuu kotona. Siffran anger andelen hemmaboende bland de 75 år fyllda. Målet är att 91-92 % av åldersklassen bor hemma. 10 KAUNIAINEN 2 Yleisosa - Allmänt GRANKULLA KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI Kaupungin yleinen kehittämisstrategia rakentuu tässä luvussa esitetyistä kaupungin toiminnan perustavoitteista sekä toiminnan kehittämisen kannalta keskeisimmistä strategisista linjauksista. Nämä strategiset linjaukset ovat kiinteässä suhteessa toimialojen tavoitteisiin. Kaupungin kehittämisstrategia ohjaa toimialojen toiminnan kehittämistä ja toisaalta eräät toimialojen tavoitteet on määritelty koko kaupungin kannalta keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi. Kaupunki sitoutuu PKS -seudun vision ja strategian toteuttamiseen osana kaupungin omaa toimintaa. Stadens allmänna utvecklingsstrategi består av de i det här kapitlet framförda grundläggande målen för stadens verksamhet och de för utvecklingen av verksamheten viktigaste strategiska riktlinjerna. Dessa strategiska riktlinjer är nära förknippade med sektorernas mål. Stadens utvecklingsstrategi styr utvecklingen av sektorernas verksamhet, men å andra sidan har en del av sektorernas mål fastställts som viktiga strategiska mål för hela staden. Staden förbinder sig till att genomföra huvudstadsregionens vision och strategi som en del av stadens egen verksamhet. Strategian avulla hahmotetaan ne suuntalinjat, jotka ohjaavat kaupungin toimintaa ja sen päätöksentekoa ja päätösten valmistelua. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin kehittämisstrategiasta valtuustokausittain. Kehittämisstrategia sisältää vision, arvot ja strategiset tavoitteet. Strategisista tavoitteista johdetaan vuosittaiset koko kaupunkia koskevat toiminnalliset tavoitteet. Med hjälp av strategin gestaltas de riktlinjer som styr stadens verksamhet, beslutsfattandet och beredningen av besluten. Stadsfullmäktige beslutar per fullmäktigeperiod om stadens utvecklingsstrategi. Utvecklingsstrategin omfattar en vision, värderingar och strategiska mål. Från de strategiska målen härleds de årliga verksamhetsmål som gäller hela staden. Visionen, värderingarna och de strategiska riktlinjerna baserar sig på fullmäktiges och stadsstyrelsens strategiseminarier på våren 2009. Visio, arvot ja strategiset linjaukset perustuvat kaupunginvaltuuston ja -hallituksen keväällä 2009 pitämiin strategiaseminaareihin. 11 KAUNIAINEN GRANKULLA Yleisosa - Allmänt Strategian rakenne - Strategins uppbyggnad Visio Mielikuva, tahtotila, unelma halutusta tulevaisuudesta, yhteisen ponnistelun päämäärä Arvot Valtuustokausittain Valintoja ohjaavat periaatteet Valtuustokauden strategiset linjaukset Mitä halutaan saada aikaan valtuustokaudella 2009-2012 Toiminnalliset tavoitteet Mitä konkreettisesti tehdään valtuustokauden linjausten saavuttamiseksi 1) suunnitelma 2) toteutus budjettivuonna Kaupunki (poikkihallinnolliset) Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskunta-toimi 12 Vuosittain Sivistystoimi KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2.1 Kauniaisten kaupungin visio ja arvot - Grankulla stads vision och värderingar KAUNIAISTEN VISIO GRANKULLAS VISION Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kaupunki, jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yhteistä hyvinvointia. Grankulla är en framtidsorienterad, människonära stad som respekterar sitt kulturarv och vars trivsamma miljö och tidsenliga tvåspråkiga tjänster främjar den gemensamma välfärden. KAUNIAISTEN KAUPUNGIN ARVOT GRANKULLA STADS VÄRDERINGAR 1. Turvallisesti lähellä läpi elämän 1. Trygg närhet genom livet Kauniaisissa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa elämän kaikissa vaiheissa. Asuinympäristö on turvallinen ja viihtyisä. I Grankulla är tjänsterna nära och lättillgängliga i alla livsfaser. Boendemiljön är trygg och trivsam. 2. Aito yhteisöllisyys 2. Äkta gemenskap Kauniaisissa ihmiset välittävät toisistaan ja huolehtivat yhteisistä asioista. Kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja kuntalaisten kanssa. Päätöksenteon läpinäkyvyys sekä tiedotuksen ja toiminnan avoimuus luovat luottamuksellista ilmapiiriä. Kauniaisten kaupungin toiminta on joustavaa ja päätöksenteko on lähellä kuntalaisia. I Grankulla bryr sig människorna om varandra och drar försorg om gemensamma frågor. Staden verkar i tätt samarbete med föreningar, företag och invånare. Transparent beslutsfattande och öppen information och verksamhet skapar en förtroendefull atmosfär. Grankulla stads verksamhet är flexibel och beslutsfattandet sker nära kommuninvånarna. 3. Elävä kaksikielisyys 3. Levande tvåspråkighet Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, jossa sekä suomen- että ruotsinkielisen kulttuurin vaikutus näkyy vahvasti kuntalaisten arjessa. Kaupunki palvelee tasapuolisesti ja sujuvasti kahdella kielellä. Grankulla är en tvåspråkig stad där både den finskspråkiga och den svenskspråkiga kulturens inverkan syns starkt i kommuninvånarnas vardag. Staden betjänar invånarna jämlikt och smidigt på två språk. 4. Luonnonläheisyys 4. Närhet till naturen Kauniainen vaalii monimuotoista kaupunkirakennetta ja kestävää kehitystä. Tiivis keskustaalue tarjoaa palvelut asukkaille. Luontoalueet ovat kaupunkilaisten monimuotoisia viihtyisiä elämisen ja virkistäytymisen keitaita. Hyvät kevytliikenneväylät ja toimiva joukkoliikenne turvaavat ympäristöystävällisen liikkumisen. Grankulla värnar om en mångformig stadsstruktur och hållbar utveckling. Ett tätt bebyggt centrumområde erbjuder invånarna service. Naturområdena är invånarnas mångformiga och trivsamma oaser för friluftsliv och rekreation. Bra gång- och cykelvägar och fungerande kollektivtrafik gör det möjligt att röra sig miljövänligt. 5. Ketterä kehittyminen 5. Smidig utveckling Kaupunki kehittää toimintaansa jatkuvasti ja aktiivisesti. Kauniainen tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti uusinta tietoa ja innovaatioita hyödyntäen. Staden utvecklar kontinuerligt och aktivt sin verksamhet. Grankulla producerar sina högklassiga tjänster kostnadseffektivt genom att utnyttja den nyaste kunskapen och de nyaste innovationerna. 13 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 2.2 Strategiset tavoitteet 2012 - Strategiska mål 2012 1. Kauniainen kehittää aktiivisesti toimintaansa – monessa edelläkävijä 1. Grankulla utvecklar aktivt sin verksamhet – föregångare på flera områden Toiminnalliset tavoitteet 2012 Verksamhetsmål 2012 1.1 Kaupunki toteuttaa osaltaan pääkaupunkiseudun strategisia päämääriä omassa toiminnassaan ja seuraa kuntarakenneselvityksen valmistelua ja uudistuksen toteuttamistapoja mukaan lukien puitelain korvaavan rakennelain valmistelua. 1.1 Staden förverkligar huvudstadsregionens strategiska mål också i sin egen verksamhet. Målet för samarbetet inom huvudstadsregionen är att förbättra servicen och kostnadseffektiviteten. Vastuutaho: KJ/kaupunginkanslia Seuranta/mittari: pks-toimintakertomus, kuntarakenneselvityksen valmistuminen Ansvarig aktör: SD/stadskansliet Uppföljning/mätare: huvudstadsregionens verksamhetsberättelse, färdigställande av kommunstrukturutredningen 1.2. WDC-vuoteen osallistuminen näkyy juhlavuoden lisäksi kaupungin nykyisissä ja tulevissa suunnitteluprosesseissa, joissa tuetaan ajatusta palvelumuotoilun sisällyttämisestä kaupungin suunnittelutoimintaan. 1.2 Deltagandet i WDC-året syns inte bara under jubileumsåret utan också i stadens nuvarande och kommande planeringsprocesser där man stöder tanken på att inkludera tjänstedesign i stadens planeringsverksamhet. Vastuutaho: kaikki toimialat Seuranta/mittari: WDC vuoden näkyminen kaupunkikuvassa, hankesuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden toteutuminen Ansvarig aktör: alla sektorer Uppföljning/mätare: WDC-årets synlighet i stadsbilden, genomförande av projekten i projektplanen 1.3 Elinvoimaiset ja kilpailukykyiset koulut innovatiivisine oppimisympäristöineen. 1.3 Vitala och konkurrenskraftiga skolor med innovativa inlärningsmiljöer. Vastuutaho: koulutoimet Seuranta/mittari: koulujen tulevaisuusprosessien uudistaminen Ansvarig aktör: skolförvaltningarna Uppföljning/mätare: revidering av skolornas framtidsprocesser 2. Kauniainen on maamme huippuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 2. Grankulla hör till topparna i landet i fråga om främjande av välfärd och hälsa Toiminnalliset tavoitteet 2012 Verksamhetsmål 2012 2.1 Valmistetaan hyvinvointikertomus, joka toteutetaan osittain sähköisenä hyvinvointikertomuksena ja tehdään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma seuraavaa valtuustokautta varten. 2.1 En välfärdsrapport utarbetas och den görs delvis i elektronisk form. En plan för främjande av hälsa och välfärd görs upp för nästa fullmäktigeperiod. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/TEJO Seuranta ja mittari: hyvinvointikertomus tehty ja sitä hyödynnetty vuoden 2013 strategisen suunnittelun pohjana Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/TEJO Uppföljning/mätare: välfärdsrapporten har färdigställts och utnyttjats som grund för den strategiska planeringen för 2013 2.2 Tuetaan kaupungin toimialoja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käyttöönotossa 2.2 Stadens verksamhetssektorer stöds i att börja utvärdera konsekvenserna för människor för 14 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA päätöksenteon läpinäkyvyyden ja laadun parantamiseksi. att förbättra transparensen i beslutsfattandet och kvaliteten. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/TEJO Seuranta ja mittari: vaikutusten arviointimenetelmän käyttöönotto eri toimialoilla (arvioitujen päätösten/hankkeiden lukumäärä) Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/TEJO Uppföljning/mätare: en metod för utvärdering av konsekvenser i de olika sektorerna har tagits i bruk (antalet utvärderade beslut/projekt) 2.3 Oppilashuoltoa kehitetään syrjäytymisen ehkäisyä tukevan oppilashuollon strategian ja hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Jatketaan moniammatillisen yhteistyön selkeyttämistä ja vahvistamista sosiaalitoimen, koulutoimijoiden ja muiden lasten/nuorten kanssa työskentelevien kesken. 2.3 Elevvården utvecklas enligt strategin för elevvården, som stöder förebyggande av utslagning, och de godkända riktlinjerna. Arbetet med att tydliggöra och stärka det multiprofessionella samarbetet mellan socialvården, skolorna och andra som arbetar med barn/unga fortsätter. Vastuutaho: koulutoimet, sosiaali- ja terveystoimi Seuranta ja mittari: - kouluterveydenhuollon palvelujen sisältö ja kohdentuminen, selvitys tehty - Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmä koulutuskokonaisuus toteutettu koko perhekeskusverkostolle Ansvarig aktör: skolförvaltningarna, social- och hälsovårdssektorn Uppföljning/mätare: - skolhälsovårdstjänsternas innehåll och inriktning, utredningen är klar - utbildningshelheten för arbetsmetoden ”Toimiva lapsi ja perhe” (fungerande barn och familj) har verkställts för hela familjecentralsnätverket 2.4 Toteutetaan Savuton Kauniainentoimenpideohjelmaa ja osallistutaan savuton pääkaupunkiseutu -hankkeeseen 2.4 Åtgärdsprogrammet Ett rökfritt Grankulla genomförs och staden deltar i projektet för en rökfri huvudstadsregion Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/TEJO Seuranta ja mittari: - toimenpideohjelman toteutuminen suunnitelman mukaan - kouluterveyskysely 2013 Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/TEJO Uppföljning/mätare: - planenligt genomförande av åtgärdsprogrammet - enkäten Hälsa i skolan 2013 2.5. Valmistetaan lähisuhde- ja perheväkivallan toimintaohjelma Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi/TEJO Seuranta ja mittari: - teemaan liittyvä koulutuskokonaisuus järjestetty koko palveluverkostolle, osallistujien määrä - toimintaohjelma tehty 2.5 Ett åtgärdsprogram görs upp för att förebygga våld i nära relationer och familjevåld Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn/TEJO Uppföljning/mätare: - en utbildningshelhet i anslutning till temat har ordnats för hela tjänstenätverket, antalet deltagare - åtgärdsprogrammet har utarbetats 3. Kaupunki tukee yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallisuutta Toiminnalliset tavoitteet 2012 3.1 Lasten ja nuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta edistetään lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. 3. Staden stödjer samhällsgemenskapen och invånarnas deltagande Vastuutaho: kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi /TEJO 3.1 Barns och ungas delaktighet och aktiva med- Verksamhetsmål 2012 15 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA Seuranta/mittari: vuosiraportti, toimenpideohjelman mukaisten tavoitteiden toteutuminen borgarskap främjas enligt riktlinjerna i det barn- och ungdomspolitiska programmet. 3.2 Lisätään ja kehitetään koulujen, liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen sekä taide- ja musiikinopetusta antavien oppilaitosten yhteistyötä. Ansvarig aktör: kultur- och fritidssektorn/TEJO Uppföljning/mätare: årlig rapport, uppfyllelse av målen i åtgärdsprogrammet Vastuutaho: sivistystoimi Seuranta/mittari: yhteistyöhankkeiden toteutuminen, osallistuvien nuorten ja käytettyjen ilmaisvuorojen määrä 3.2 Samarbetet mellan skolorna, idrottsorganisationerna och idrottsföreningarna samt de läroinrättningar som ger konst- och musikundervisning ökas och utvecklas. 3.3 Edistetään hallinnon avoimuutta ja kuntalaisten osallistumista tarjoamalla erilaisia vaikuttamiskanavia mm. uutta mediaympäristöä hyödyntäen. Ansvarig aktör: bildningssektorn Uppföljning/mätare: genomförande av samarbetsprojekt, antalet deltagande unga och använda gratisturer Vastuutaho: kaupunginkanslia Seuranta/mittari: vaikuttamiskanavien monipuolistaminen, kuntalais- ja asiakaskyselyt sekä mielipidemittaukset 3.3 Staden främjar förvaltningens öppenhet och kommuninvånarnas delaktighet genom att erbjuda olika påverkanskanaler bl.a. genom att utnyttja den nya mediemiljön. 3.4 Uusia käytäntöjä valmistellaan palvelumuotoilun keinoin yhdessä eri toimialojen, järjestöjen, yritysten, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa, esim. lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman ja ikääntymispoliittisen strategian toteuttamisessa. Ansvarig aktör: stadskansliet Uppföljning/mätare: mångsidigare påverkanskanaler, invånar- och kundenkäter och opinionsmätningar 3.4 Nya arbetsformer bereds med hjälp av tjänstedesign tillsammans med olika verksamhetssektorer, organisationer, företag, invånare och andra aktörer t.ex. för att genomföra barn- och ungdomspolitiska programmet och äldrepolitiska strategin. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi Seuranta/mittari: palvelumuotoilun käyttö vähintään kahden palvelun suunnittelussa niin, että kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret (ehkäisevät mielenterveys- ja päihdepalvelut), sekä seniorit Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn, bildningssektorn Uppföljning/mätare: användning av tjänstedesign i planeringen av minst två tjänster så att målgruppen är barn och unga (förebyggande mentalvårds- och missbrukstjänster) samt seniorer 4. Kauniaisten palvelutarjonta on yksilön tarpeet huomioivaa ja kuntalaisten elämää tukevia Toiminnalliset tavoitteet 2012 4.1 Sivistystoimi tarjoaa koululaisille hyvän elämän eväät ja kuntalaisille osallistavaa sivistystoimintaa sekä parantaa tasapuolisella toiminnallaan kuntalaisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. 4. Grankullas serviceutbud tar hänsyn till individuella behov och stöder invånarnas liv Verksamhetsmål 2012 4.1 Bildningssektorn erbjuder skoleleverna förutsättningar för ett gott liv och kommuninvånarna aktiverande bildningsverksamhet samt förbättrar genom sin verksamhet invånarnas psykiska och fysiska välmående. Vastuutaho: sivistystoimi Seuranta/mittari: kirjaston, kansalaisopiston ja liikuntapalveluiden tyytyväiset käyttäjät 4.2 Ympärivuorokautisen hoidon piirissä oleville asiakkaille tehdään hoito- ja palvelu- Ansvarig aktör: bildningssektorn 16 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA suunnitelmat ja niihin liittyen yksilölliset kulttuuri-, fyysisen kunnon ja ravitsemussuunnitelmat osana aktiivista arkea. Uppföljning/mätare: nöjda användare av biblioteket, medborgarinstitutet och idrottstjänsterna Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi Seuranta/mittari: hoito- ja palvelusuunnitelma on tehty uusille asiakkaille 30 päivän kuluessa ja kaikkien hoito- ja palvelusuunnitelmat on tarkistettu suunnitelmallisesti 4.2 För klienter inom dygnet runt vården görs upp vård- och serviceplaner och i anslutning till dem individuella kulturplaner och planer för fysisk kondition och näring som en del av en aktiv vardag. 4.3 Kehitetään mielenterveys- ja päihdepalveluja vuonna 2011 tehdyn auditoinnin perusteella. Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn Uppföljning/mätare: en vård- och serviceplan har gjorts för nya klienter inom 30 dagar och allas vård- och serviceplaner har justerats systematiskt Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi, koulut Seuranta/mittari: vuoden aikana toteutettu kolme keskeisintä toimenpidesuositusta 4.3 Mentalvårds- och missbrukartjänsterna utvecklas utgående från den 2011 utförda kvalitetsrevisionen. 5. Kauniaisten identiteetin ja omaleimaisuuden vahvistaminen näkyy kaupungin toiminnassa ja edistää Kauniaisten tunnettuutta Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn, skolorna, ungdomstjänsterna Uppföljning/mätare: under året har de tre viktigaste åtgärdsrekommendationerna genomförts Toiminnalliset tavoitteet 2012 5.1 Kaupungin myönteistä mielikuvaa ja kulttuurin asemaa vahvistetaan. 5. Stärkandet av Grankullas identitet och särprägel syns i stadens verksamhet och gör Grankulla bättre känt Vastuutaho: kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, kaupunginkanslia Seuranta/mittari: Kauniaisten positiivinen näkyvyys julkisuudessa mm. WDC hankkeiden ja Kauniaisten musiikkijuhlien avulla Verksamhetsmål 2012 5.1 Stadens positiva image och kulturens ställning stärks. 5.2 Kaupunki turvaa tarpeelliset resurssit kauniaislaisen kulttuuriperinnön ja paikallishistorian ylläpitämiseksi osana kaupungin identiteettiä. Ansvarig aktör: kultur- och fritidssektorn, stadskansliet Uppföljning/mätare: Grankullas positiva synlighet i offentligheten med hjälp av bl.a. WDCprojekten och Grankulla musikfest. Vastuutaho: kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Seuranta/mittari: kulttuuriperintöhankkeiden käynnistäminen ja läpivieminen 5.2 Staden säkerställer nödvändiga resurser för upprätthållande av Grankullas kulturarv och lokalhistoria som en del av stadens identitet. 6. Kaupunki edistää henkilöstön hyvinvointia ja rekrytoitavan henkilöstön saatavuutta Toiminnalliset tavoitteet 2012 Ansvarig aktör: kultur- och fritidssektorn Uppföljning/mätare: start och genomförande av kulturarvsprojekt 6.1 Kannustavan, arvostavan ja erilaisuutta hyväksyvän työkulttuurin kehittäminen. 6. Staden främjar de anställdas välbefinnande och tillgången på personal Vastuutaho: kaupunginkanslia Seuranta/mittari: toimipaikkakohtaisten perehdyttämissuunnitelmien uusiminen, tasa-arvosuunnitelman toimenpidesuositusten toteuttaminen Verksamhetsmål 2012 6.1 Utveckling av en sporrande och uppskattande 17 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 6.2 Henkilöstön ikäohjelman laatiminen. arbetskultur som godkänner olikhet. Vastuutaho: kaupunginkanslia Seuranta/mittari: ikäohjelma tehty, eläkeiän nouseminen Ansvarig aktör: stadskansliet Uppföljning/mätare: revidering av de arbetsplatsspecifika inskolningsplanerna, genomförande av jämställdhetsplanens åtgärdsrekommendationer 7. Kaupungin toiminta ja palveluprosessit ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaita 6.2 Utarbetande av ett åldersprogram för personalen. Toiminnalliset tavoitteet 2012 Ansvarig aktör: stadskansliet Uppföljning/mätare: åldersprogrammet har gjorts, pensionsåldern stiger 7.1 Talousprosessien ja -raportoinnin kehittäminen. 7. Stadens verksamhet och serviceprocesser är ekonomiskt och funktionellt effektiva Vastuutaho: rahatoimisto Seuranta/mittari: talous- ja osavuosikatsaukset, tilinpäätös Verksamhetsmål 2012 7.2 Tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisen asioinnin kokonaiskehittäminen kaupungin uuden IT-strategian sekä seudullisen ja valtakunnallisen kehitysyhteistyön pohjalta. 7.1 Ekonomiprocesserna och ekonomirapporteringen utvecklas. Ansvarig aktör: drätselkontoret Uppföljning/mätare: ekonomi- och delårsrapporter, bokslut Vastuutaho: rahatoimisto Seuranta/mittari: IT-strategian toimenpideohjelman toteutuminen 7.2 Informations- och kommunikationstekniken och den elektroniska ärendehanteringen utvecklas som en helhet utifrån stadens nya ITstrategi och det regionala och nationella utvecklingssamarbetet. 7.3 Päätöksentekoprosessien kehittäminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto. Vastuutaho: kaupunginkanslia Seuranta/mittari: nuorten edustus kaupungin luottamuselimissä, päättäjätapaamiset Ansvarig aktör: drätselkontoret Uppföljning/mätare: genomförande av ITstrategins åtgärdsprogram 7.4 Kehitetään yhteistyötä strategisten kumppaneiden kanssa palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Pääkaupunkiseudun yhteistyö jatkuu yhteisten hankkeiden muodossa. 7.3 Beslutsprocesserna utvecklas och nya arbetsformer tas i bruk. Vastuutaho: kaikki toimialat Seuranta/mittari: Ansvarig aktör: stadskansliet Uppföljning/mätare: de ungas representation i stadens förtroendeorgan, möten med beslutsfattare 7.5 Jatketaan ikääntymispoliittiseen strategiaan liittyvien toimenpiteiden toteuttamista sekä kiinnitetään huomiota muutosvaiheen hallintaan työvoiman tarpeenmukaisella ja joustavalla käytöllä niin, että myös taloustilanne pysyy hallinnassa. 7.4 Staten utvecklar samarbetet med strategiska kompanjoner för att säkerställa tillgången på tjänster och servicekvaliteten. Samarbetet inom huvudstadsregionen fortsätter i form av gemensamma projekt. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi Seuranta/mittari: kotona asuvat, 75 v - kotihoidon asiakkaat, 75 v. Ansvarig aktör: alla sektorer Uppföljning/mätare: 18 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt - omaishoidon tuen piirissä olevat, % 75v - välittömän asiakastyön määrä kotihoidossa - kuntoutusjaksojen keskim.pituus - siirtoviivepäivien lkm GRANKULLA 7.5 Staden fortsätter att vidta de åtgärder som hänför sig till den äldrepolitiska strategin och fäster vikt vid kontroll av förändringsfasen genom att använda arbetskraft flexibelt och efter behov så att också det ekonomiska läget hålls under kontroll. 7.6 Jatketaan lasten päivähoidossa aloitettua hallittua rakennemuutosta. Tavoitteena on sekä palveluverkoston että palvelurakenteen kehittäminen. Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn Uppföljning/mätare: - hemma boende, 75 år - hemvårdens klienter, 75 år - andel som omfattas av stödet för närståendevård, % 75 år - mängden direkt klientarbete i hemvården - rehabiliteringsperiodernas genomsnittliga längd - antalet förseningsdagar Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi Seuranta/mittari: - avoimeen perhetoimintaan osallistuneet - kotihoidon tuella hoidettujen 1-2-vuotiaiden osuus ikäluokasta - Kasavuoren päiväkodin käyttöönotto ja Sansinpellon päiväkodin suunnitteluyhteistyössä yhdyskuntatoimen kanssa 7.6 Den kontrollerade strukturändringen i barndagvården fortsätter. Målet är att utveckla både servicenätet och servicestrukturen. 8. Asukasluvun hallittu kasvattaminen ja väestörakenteen tasapainottaminen Toiminnalliset tavoitteet 2012 8.1 Edistetään Helsingin seudun vastuullista asuntotuotantoa koskevan aiesopimuksen toteuttamista ja kaupungin asunto-ohjelman mukaisen asuntotuotannon edellytysten luomista maankäytön ja asumisen kehityskuvan mukaisilla kohdennetuilla kaavamuutoksilla ja tonttien luovutuksilla. Tavoitteena on kaupunkitalouden kannalta optimaalinen väestörakenne. Ansvarig aktör: social- och hälsovårdssektorn Uppföljning/mätare: - antalet deltagare i den öppna familjeverksamheten - andelen barn i åldersklassen 1-2 år som sköts hemma med hemvårdsstöd - ibruktagande av Kasabergets daghem och planering av Sansåkers daghem i samråd med samhällstekniska sektorn Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: aiesopimuksen tavoitteelliset tuotantoluvut 8. Behärskad ökning av invånarantalet och balansering av befolkningsstrukturen Verksamhetsmål 2012 8.2 Kaupungin asunto-ohjelman päivittäminen. Nykyinen asunto-ohjelma on laadittu vuosille 2008-2011. Uusi ohjelma kattaa vuodet 20122016. Ohjelman laatimisessa voidaan hyödyntää maankäytön ja asumisen kehityskuvaa (2010). 8.1 Genomförandet av Helsingforsregionens avsiktsförklaring om en ansvarsfull bostadsproduktion främjas och genom riktade planändringar i överensstämmelse med utvecklingsbilden för markanvändning och boende och genom överlåtelse av tomter skapas förutsättningar för en bostadsproduktion enligt stadens bostadsprogram. Målet är en för stadsekonomin optimal befolkningsstruktur. Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: ohjelma valmistuu 9. Kaupunkikuvan ja ympäristön kehittäminen Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: produktionssiffror enligt målen i avsiktsförklaringen Toiminnalliset tavoitteet 2012 9.1 Kaupunki toimii aktiivisesti elinvoimaisen, modernin huvilakaupungin keskusta-alueen kehittämisessä asumisen, palvelujen ja yrittämisen 8.2 Uppdatering av stadens bostadsprogram. Det nuvarande bostadsprogrammet gäller åren 2008-2011. Det nya programmet görs upp för 19 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt tarpeet huomioiden. GRANKULLA 2012-2016. När programmet utarbetas kan utvecklingsbilden för markanvändning och boende (2010) utnyttjas. Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: keskusta 2 kaavoitus valmistuu Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: programmet blir färdigt 9.2 Kaupunki toimii ympäristövastuullisesti ja edistää ilmastostrategisten tavoitteiden toteuttamista. 9. Utveckling av stadsbilden och miljön Verksamhetsmål 2012 Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: energiatehokkuuden parantaminen hyväksytyn tavoitteen mukaisesti (1,5 % energiakulutuksen vuosittainen vähentäminen) 9.1 Staden verkar aktivt för att utveckla ett livskraftigt, modernt centrumområde i villastaden med beaktande av de behov som boende, service och företagsverksamhet har. 9.3 Jatketaan pitkäjänteisen ja hallitun kiinteistöjen yllä- ja kunnossapidon kehittämistä, joka mahdollistaa resurssien kohdentamisen tehokkaasti ja oikealla tavalla. Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: planläggningen av centrum 2 färdigställs 9.2 Staden tar ansvar för miljön och främjar genomförandet av de klimatstrategiska målen. Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: kiinteistötietojärjestelmän uusiminen, sähköisen huoltokirjan käyttöönottoa valmistellaan Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: förbättring av energieffektiviteten enligt det godkända målet (energikonsumtionen minskas årligen med 1,5 %) 9.4 Ylläpidetään ja kehitetään Kauniaisten arvokasta, omaleimaista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä panostamalla sen huolelliseen hoitoon ja laadukkaaseen rakentamiseen. Yksityiskohdissa otetaan huomioon huvilakaupunkiperinne. 9.3 Staden fortsätter att utveckla det långsiktiga och kontrollerade underhållet av fastigheterna, vilket gör det möjligt att rikta resurserna effektivt och på rätt sätt. Vastuutaho: yhdyskuntatoimi Seuranta/mittari: designpääkaupunkivuosi 2012 näkyy Kauniaisten kaupunkikuvassa, rakennusjärjestys tarkistetaan. Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: fastighetsdatasystemet förnyas, förberedelser för att börja använda en elektronisk servicebok 9.4 Grankullas värdefulla, personliga och trivsamma stadsmiljö upprätthålls och utvecklas genom satsningar på en omsorgsfull skötsel av miljön och på förstklassigt byggande. Villastadstraditionen beaktas i detaljerna. Ansvarig aktör: samhällstekniska sektorn Uppföljning/mätare: designhuvudstadsåret syns i Grankullas stadsbild, byggnadsordningen revideras. 20 KAUNIAINEN 3 Yleisosa - Allmänt TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kaupungin taloussuunnitelma seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ts. suunnitelmakaudeksi. Taloussuunnitelman investointisuunnitelma kattaa kuitenkin viisi seuraavaa vuotta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Fullmäktige ska före utgången av året godkänna en ekonomiplan för staden för de tre följande åren, dvs. för planeperioden. Ekonomiplanens investeringsplan omfattar likväl de fem följande åren. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi. Ekonomiplanen ska vara i balans eller visa överskott under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Denna skyldighet att täcka underskottet uppfylls ekonomiplaneåret 2014, då betydande vinster av försäljning av markområden realiseras. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarviovuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Tämä alijäämän kattamisvelvoite täyttyy taloussuunnitelmavuonna 2014 merkittävien maaalueisiin kohdistuvienmyyntivoittojen realisoituessa. Budgetförslaget 2012 baserar sig på nämndernas budgetförslag. Beredningen av dessa har byggt på de av stadsstyrelsen givna anvisningarna för uppgörande av budget och på budgetramen. Vuoden 2012 talousarvioehdotus perustuu lautakuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu on pohjautunut kaupunginhallituksen antamiin laatimisohjeisiin ja talousarviokehykseen. 3.1 GRANKULLA Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne, sitovuus ja seuranta Budgetens och ekonomiplanens struktur och bindande verkan samt uppföljning 3.1.1 Talousarvion rakenne ja sitovuus 3.1.1 Budgetens struktur och bindande verkan Kuntalain taloutta koskevien säännösten mukaisesti kaupunki määrittelee taloussuunnitelmassa palvelutoimintansa laajuuden sekä järjestämiensä palveluiden laadun. Enligt kommunallagens bestämmelser om ekonomin fastställer kommunen i sin ekonomiplan omfattningen av och kvaliteten på de tjänster som ordnas. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudattaa myös taloussuunnitelma. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Talousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kaupungin kokonaistalouden kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista. Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Näistä voidaan poiketa vain valtuuston päätöksin. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Samma uppställning följs också i ekonomiplanen. Budgetens driftsekonomidel och investeringsdel är redskap för verksamhetsstyrningen. Med hjälp av budgetens resultaträkningsdel och finansieringsdel granskas hur kommunens totalekonomi utvecklas ur resultatbildnings- och finansieringsperspektiv. Fullmäktige godkänner i samband med budgeten målen för kommunens verksamhet och ekonomi, anslagen och inkomstkalkylerna, såsom kommunallagen förutsätter. Avvikelser från dessa kan göras endast med fullmäktiges beslut. Rahoitusosa kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä 21 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt pääoma- ja investointimenoihin, rahoitusjäämään ja sen käytön tai rahoitustarpeen ja sen kattamisen. Rahoitusosassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten anto- ja ottolainojen muutokset. Rahoitusosa sisältää lisäksi rahoituslaskelman, johon tiedot siirtyvät tuloslaskelma- ja investointiosasta. GRANKULLA Finansieringsdelen beskriver hur de internt tillförda medlen räcker till för att täcka kapitaloch investeringsutgifterna, det finansiella sparandet och användningen av detta eller finansieringsbehovet och täckningen av detta. I finansieringsdelen uppges de utgifter och inkomster som hänför sig till långfristig finansiering, såsom ändringar i ut- och inlåningen. Finansieringsdelen innehåller dessutom en finansieringsanalys till vilken uppgifterna överförs från resultaträknings- och investeringsdelen. Sitovat määrärahat ja tuloarviot (toimintatulot, toimintamenot) on rasteroitu käyttötalouden toimintayksikkötasoisissa tuloslaskelmissa. Myös koulujen osalta valtuuston hyväksymät tulo- ja menomäärärahat ovat sitovia. Koulujen resurssien käyttö määräytyy kuitenkin viime kädessä vahvistetun tuntikehyksen ja ns. oppilaskohtaisten menojen pohjalta. Bindande anslag och beräknade inkomster (verksamhetsinkomster, verksamhetsutgifter) är skuggade i varje sektors resultaträkning i driftsekonomidelen. Även för skolorna är de av fullmäktige godkända inkomsterna och utgifterna bindande. Skolornas användning av resurser bestäms ändå i sista hand utifrån den fastställda timresursen och de s.k. elevbundna utgifterna. Sisäiset erät (sisäiset menot) sisältyvät sekä määrärahaan että tuloarvioon. Vastaavasti ne sisältyvät myös koko kaupungin tuloslaskelmaan. Sisäisten palvelujen, kuten ruoka- ja puhdistuspalvelut, hinnoissa on mukana toiminnan välillisetkin kustannukset. Sisäisiin vuokriin sisältyy vuosikunnossapidon ja ylläpidon lisäksi myös kiinteistöjen poistot ja laskennallinen korko (3,5 %). Interna poster (interna utgifter) ingår i både anslag och inkomstbudgeten. På motsvarande sätt ingår de också i resultaträkningen för hela staden. I priserna för interna tjänster, såsom kost- och rengöringsservice, ingår även de indirekta kostnaderna för verksamheten. De interna hyrorna omfattar förutom årsunderhåll och drift också avskrivningar på fastigheter och en kalkylmässig ränta (3,5 %). Kaupungin kehittämisstrategia ja keskeiset strategiset tavoitteet on määritelty taloussuunnitelmaan kappaleessa 2. 3.1.2 Investointiosa Investointiosassa esitetään investointimenot ja –tulot. Lopullisesti meno määritellään investointimenoksi (taseen pysyvien vastaavien lisäykseksi) tai käyttötalousmenoksi aikanaan tilinpäätöksen yhteydessä noudattaen KV:n hyväksymää pysyvien vastaavien poistosuunnitelmaa koskevaa ohjetta. Myös investointiosan meno- ja tulomäärärahat koskevat kirjanpitolain mukaisesti kalenterivuoden menoja ja tuloja. Investointihankkeen myöhentyessä ja ulottuessa vuodenvaihteen yli, on hankkeen toteutusta oikeus jatkaa edellyttäen hankkeen kokonaismenojen pysymistä edellisen vuoden määrärahojen puitteissa. Hankkeiden jatkamisen vaikutukset talousarvioon käsitellään normaalin lisämäärärahakäsittelyn luonteisesti. Stadens utvecklingsstrategi och de centrala strategiska målen har fastställts i kapitel 2 i ekonomiplanen. 3.1.2 Investeringsdel I investeringsdelen anges investeringsutgifterna och investeringsinkomsterna. En utgift fastställs slutgiltigt som investeringsutgift (ökning av anläggningstillgångarna) eller driftsutgift i samband med bokslutet utgående från den anvisning som STF godkänt för värderingen av anläggningstillgångar och för avskrivningsplanen. Även investeringsdelens utgifts- och inkomstanslag hänför sig enligt bokföringslagen till kalenderårets utgifter och inkomster. Om ett investeringsprojekt blir fördröjt och sträcker sig över årsskiftet, kan projektet fortgå under förutsättning att utgifterna för projektet som helhet hålls inom föregående års anslagsram. Effekterna på budgeten av att fortsätta projekt behandlas på samma sätt som normal behandling av tilläggsanslag. Investointimäärärahat ovat sitovia hankkeittain tai investointiryhmittäin. Talonrakennusinvestoinnit on esitetty pääosin kiinteistökohtaisesti eriteltynä eri toimenpiteisiin. Liikenneväylistä ja viheralueista sekä pihojen perusparannustoimenpiteistä taloussuunnitelmaan sisältyy toimintaa ohjaavat erittelyt. Investeringsanslagen är bindande per projekt 22 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt 3.1.3 Seuranta Toiminnan ohjaaminen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vaatii säännöllistä seurantaa. GRANKULLA eller investeringsgrupp. Husbyggnadsinvesteringarna redovisas i huvudsak per fastighet varvid de olika åtgärderna specificeras. I fråga om trafikleder och grönområden samt grundliga förbättringar av gårdsområden ingår i ekonomiplanen verksamhetsstyrande specifikationer. Kuukausittainen talouskatsaus sisältää käyttötalouden seurannan toimialoittain toimintatuotot ja –kulut tasolta. Katsauksessa seurataan myös investointien toteutumisennustetta talouden ensimmäisen osavuosikatsauksen jälkeen kuukausittain. Investointiosan investointisuunnitelmaa tarkemman työohjelman toteutumisen seurannan tuottaa yhdyskuntatoimi niiltä osa-alueilta joiden toteuttamisesta toimiala vastaa. Tämä ns. projektiseurannan yhdyskuntatoimi raportoi omalle lautakunnalleen ja KH:lle. 3.1.3 Uppföljning Att styra verksamheten i syfte att uppnå de ställda målen kräver kontinuerlig uppföljning. Den månatliga ekonomiska översikten omfattar uppföljning av driftsekonomin per sektor på verksamhetsinkomst- och verksamhetsutgiftsnivå. I översikten följs också utfallsprognosen för investeringar upp månatligen efter den första delårsrapporten. Uppföljningen av hur det arbetsprogram som är noggrannare än investeringsdelens investeringsplan genomförs utförs av samhällstekniska sektorn inom de delområden som sektorn svarar för. Samhällstekniska sektorn avger projektuppföljningsrapporterna till sin egen nämnd och STS. Osavuosikatsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa 30.4. ja 31.8. toteutuneen tilanteen mukaisesti. Talouden raportoinnin lisäksi osavuosikatsaus sisältää tilinpäätösennusteen sekä käyttötalouden että investointiosan osalta. Osavuosikatsauksessa raportoidaan lisäksi keskeisten strategisten tavoitteiden toteutumista. Osavuosikatsaus käsitellään kaupunginhallituksessa ja saatetaan myös valtuustolle tiedoksi. En delårsrapport utarbetas två gånger om året enligt utfallet 30.4 och 31.8. Utöver den ekonomiska rapporten omfattar delårsrapporten en bokslutsprognos för både driftsekonomin och investeringsdelen. I delårsrapporten utreds också hur stadens viktigaste strategiska mål har nåtts. Delårsrapporten behandlas i stadsstyrelsen och förs också till fullmäktige för kännedom. Lautakunnat valvovat alaistaan toimintaa mm. talousarvion toteutumista käyttösuunnitelmien raportoinnilla ja edellyttävät selontekoa toteumista sekä toimenpiteistä, joihin poikkeamat johtavat. Yhdyskuntalautakunta seuraa työohjelman toteutumista. Tuntikehyksen käyttöä seurataan koululautakunnissa kuukausittaisen raportoinnin yhteydessä. Nämnderna övervakar med hjälp av rapporter på driftsekonominivån den verksamhet som sorterar under respektive nämnd, bl.a. budgetutfallet, och kräver redogörelser för de åtgärder som avvikelser har lett till. Samhällstekniska nämnden följer upp hur arbetsprogrammet genomförs. Användningen av timresursen följs upp av skolnämnderna i samband med den månatliga rapporteringen. 23 KAUNIAINEN 3.2 GRANKULLA Yleisosa - Allmänt Tulos- ja rahoituslaskelma - Resultaträkning och finansieringskalkyl TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA 2012 - 2014 TP TP BOKSLUT BOKSLUT 2 009 2 010 760 3 384 492 2 334 10 279 17 349 2 385 3 943 625 4 110 10 404 21 467 99 47 28 279 19 324 4 369 2 484 707 10 352 65 515 28 954 20 213 4 113 2 864 745 10 405 67 294 -48 166 -45 780 47 214 43 968 1 100 2 146 3 319 48 989 45 212 2 627 1 150 2 668 543 1 535 90 268 -5 191 2 911 -5 432 -610 289 1 265 -1 -18 7 412 -5 151 -2 521 2 843 5 104 TP TP BOKSLUT BOKSLUT 2 009 2 010 2 911 -734 7 412 2 843 -5 232 2 177 5 023 -7 847 -8 998 231 19 800 5 827 -4 639 1 871 -27 -4 617 -27 4000 -4000 1 317 -1 169 2 804 2 200 -5 100 -1 835 9 986 -3 229 4 922 TA TULOSLASKELMA BG + lmr RERSULTATRÄKNING 2 011 (1 000 €) ENNUSTE 2 011 2 522 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 3 271 Maksutulot - Avgiftsinkomster 344 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 1 607 Muut tulot - Övriga inkomster 10 577 Sisäiset tulot - Interna inkomster 18 319 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT TAE 2 012 TAE 2 013 TAE 2 014 2 084 3 462 662 1 506 10 577 18 291 2 746 4 189 470 1 664 11 593 20 662 2 744 3 699 416 1 458 11 808 20 125 2 744 3 709 472 1 489 12 184 20 598 41 43 44 45 31 029 20 928 4 559 2 870 738 10 577 70 701 32 922 20 001 4 997 3 104 851 11 593 73 469 33 365 20 257 5 082 3 153 840 11 808 74 505 34 006 20 964 5 276 3 286 887 12 184 76 602 -52 369 -52 764 -54 335 -55 959 50 769 Verotulot - Skatteinkomster 46 833 Kunnallisvero ansiotulo - Kommunal inkomstskatt 1 271 Yhteisövero - Samfundskatt 2 664 Kiinteistövero - Fastighetsskatt 2 660 Valtionosuudet - Statsandelar 52 197 48 218 1 259 2 720 2 975 52 305 48 425 1 160 2 720 3 338 54 188 50 306 1 162 2 720 3 338 54 996 51 239 1 037 2 720 3 338 68 Rahoitustulot ja -menot Finansiella inkomster och utgifter 45 Korkotulot - Ränteinkomster 85 Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster -50 Korkomenot - Ränteutgifter -12 Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter 3 439 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG -6 523 Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan Arvonalentumiset 3 764 Satunnaiset erät 680 TILIKAUDEN TULOS RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT TA RAHOITUSLASKELMA BG + lmr FINANSIERINGSKALKYL 2 011 (1 000 €) TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Ordinarie verksamhet och investeringar 280 411 383 412 250 107 77 3 083 -5 907 318 110 1 16 3 291 -6 109 318 110 30 15 3 574 -6 712 318 110 1 15 2 787 -7 610 4 358 1 534 2 139 -679 2 528 -610 12 382 7 560 40 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 31 419 Henkilöstömenot - Personalutgifter 18 573 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 4 285 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 2 828 Avustukset - Understöd 737 Muut menot - Övriga utgifter 10 577 Sisäiset menot - Interna utgifter 68 417 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT -50 058 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 3 439 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 3 764 Satunnaiset erät - Extraordinära poster -3 764 Tulorahoituksen korjauserät Korrektivposter till internt tillförda medel 3 439 Toiminnan rahavirta INVESTOINNIT - INVESTERINGAR -10 914 Käyttöomaisuusinvestoinnit Investeringar i anläggningstillgångar Rahoitusosuudet investointeihin Finansieringsandelar för investeringsutgifter 3 109 Käyttöomaisuuden myyntitulot Försäljningsinkomster av anläggningstillgångar -4 367 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Ordinarie verksamhet och investeringar netto RAHOITUSTOIMINTA - FINANSIERINGVERKSAMHET Antolainauksen muutokset Förändringar i utlåningen Antolainojen vähennys - Minskning av utlåningen Antolainojen lisäys - Ökning av utlåningen Förändringar i lånestocken Pitkäaikaisten lainojen vähennys Minskning av långfristiga lån Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -4 367 Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel 3 393 Kassavarat Kassamedel 31.12. Lainakanta Lånestock 31.12 24 ENNUSTE 2 011 TAE 2 012 TAE 2 013 TAE 2 014 3 083 4 358 -3 896 3 291 2 139 -2 139 3 574 2 528 -2 528 2 787 12 382 -12 382 3 545 3 291 3 574 2 788 -9 947 -8 185 -13 606 -10 752 3 852 2 247 2 584 12 537 -2 550 -2 646 -7 448 4 572 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -2 550 2 372 0 -2 646 -275 0 -7 448 -7 723 0 4 572 -3 150 0 KAUNIAINEN GRANKULLA Yleisosa - Allmänt Tuloslaskelma - Resultaträkning 3.2.1 Toimintatuotot 3.2.1 Verksamhetsinkomster De viktigaste enskilda externa posterna inom verksamhetsinkomster är inkomster av hemkommunersättningar och vinster av tomtförsäljning. Budgeten 2012 omfattar sammanlagt 2,16 miljoner euro i försäljningsvinster och 1,57 miljoner euro i hemkommunersättningar. Den försäljningsvinst på 12,3 miljoner euro som eventuellt realiseras 2014 framförs i enlighet med bokföringslagen under extraordinära poster i resultaträkningen. I samhällstekniska sektorns budget har försäljningsvinsten ändå framförts som sektorns verksamhetsinkomst. Toimintatuotoissa merkittävimpinä yksittäisinä ulkoisina erinä ovat kotikuntakorvaustuotot ja tonttien myyntivoitot. Myyntivoittoja sisältyy vuoden 2012 talousarvioon yhteensä 2,16 miljoonaa euroa ja kotikuntakorvauksia 1,57 milj. euroa. Vuonna 2014 mahdollisesti realisoituva myyntivoitto yli 12,3 miljoonaa euroa esitetään tuloslaskelmassa kirjanpitolain mukaisesti satunnaisissa erissä. Yhdyskuntatoimen talousarviossa myyntivoitto on kuitenkin esitetty toimialan toimintatuottona. 3.2.2 Toimintamenot Toimintamenojen lähtökohtana talousarvion laadinnassa on ollut kaupunginhallituksen antama kehysarvio jonka mukaan toimintamenot saavat kasvaa vuoden 2011 talousarvioon nähden kolme prosenttia (henkilöstömenot 2 %). Tämä tavoite ei ole toteutunut vaan koko kaupungin tasolla talousarvioesityksen toimintamenot ovat 10 prosenttia suuremmat kuin kehystavoite. Toimintamenojen ylitykset johtuvat mm. energiakustannusten ja palveluiden ostokustannusten nousuista. Henkilöstömenot jotka muodostavat lähes puolet toimintamenoista ovat esityksessä seitsemän prosenttia yli kehyksen. Henkilöstömenojen nousuun vaikuttavat toimialojen esittämät vakanssien lisäykset, täytenä budjetoidut vakanssikohtaiset palkkakustannukset ja Varhais- ja eläkemenoperusteisen maksun tarkempi budjetointi. 3.2.2 Verksamhetsutgifter Utgångspunkten för verksamhetsutgifterna har varit stadsstyrelsens ramkalkyl enligt vilken verksamhetsutgifterna får öka med tre procent (personalutgifterna med 2 %) jämfört med budgeten 2011. Detta mål har inte nåtts, utan verksamhetsutgifterna på hela stadens nivå är 10 procent högre i budgetförslaget än den målsatta ramen. Överskridningen av verksamhetsutgifterna beror bl.a. på att energikostnaderna och kostnaderna för köp av tjänster stigit. Personalutgifterna, som utgör nästan hälften av verksamhetsutgifterna, är i förslaget sju procent högre än ramen. På ökningen av personalkostnaderna inverkar de vakansökningar som sektorerna föreslagit, de till fullt belopp budgeterade vakansspecifika lönekostnaderna och en noggrannare budgetering av den förtidspensions- och pensionsutgiftsbaserade avgiften. 3.2.3 Verotulot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon sekä kiinteistöverosta. 3.2.3 Skatteinkomster Stadens skatteinkomster består av kommunens inkomstskatt, andel av intäkterna från samfundsskatten och fastighetskatt. Alla on pitkän aikajänteen kuvaaja siitä, mistä ansiotuloluokista Kauniaisten verotulot ovat muodostuneet/muodostuvat. Nedan anges för en längre period uppgifter om vilka förvärvsinkomstskatter Grankullas kommunalskatteinkomster har bildats/bildas av. Vuosi - År Kunnallisvero % - Kommunalskatt % Kunnallisverotuotto, 1000 euroa Kommunalskatteintäkt., 1000 euro Osuus yhteisöverosta, 1000 euroa Andel av samfundsskatten, 1000 euro Kiinteistöverotuotto, 1000 euroa Fastighetsskatteintäkt., 1000 euro TP 2007 16,0 43936 TP 2008 16,0 45958 TP 2009 16,5 43968 1036 1168 1100 1150 2053 2039 2146 2627 25 TP Ennuste 2010 2011 16,5 16,5 45212 48414 TAE 2012 16,5 48812 TAE 2013 16,5 51199 TAE 2014 16,5 52417 1259 1160 1162 1037 2664 2664 2664 2664 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt Kunnan tulovero GRANKULLA Verotuloarvio suunnitteluvuosille pohjautuu valtion verohallinnon ja Suomen Kuntaliiton ylläpitämään kuntien verotulojen ennustekehikkoon sekä kunnan omaan harkintaan. Kehikko pohjautuu kuntakohtaisiin veropohjatietoihin. Kommunens inkomstskatt Skatteinkomstkalkylen för ekonomiplaneåren baserar sig på den prognosram för kommunernas skatteintäkter som upprätthålls av statens skatteförvaltning och Finlands kommunförbund. Ramen baserar sig på kommunspecifika uppgifter om beskattningsgrunden. Talousarvioehdotuksessa Kauniaisten kaupungin tuloverotuotto on laskettu nykyisen veroprosentin, 16,50 %:n mukaan. I budgetförslaget har Grankulla stads inkomstskatteintäkter beräknats enligt den nuvarande skattesatsen på 16,5 %. Osuus yhteisöveron tuotosta Andel av samfundsskatteintäkterna Yhteisöt maksavat tuloistaan suhteellista veroa, yhteisöveroa, joka jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille. Yhteisöveron jako-osuuden sekä yhteisöveroprosentin määräytymisperusteineen määrää valtio. Samfund betalar på sina inkomster proportionell skatt, samfundsskatt, som fördelas mellan staten, kommunerna och församlingarna. Staten fastställer fördelningsandelen och samfundsskattesatsen inklusive bestämningsgrunder. Kuntatalouden tasapainotussyistä kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti vuosille 2009–2011, jotta yhteisöveron aleneminen ei toteutuisi kuntasektorilla liian rajuna. Tätä yhteisöveron korotusta jatketaan vielä vuosina 2012 -2013 kuitenkin vain viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna aikaisemman kymmenen prosenttiyksikön sijaan. Korotuksen myönteinen vaikutus tulee olemaan kaupungille vuoden 2012 osalta noin 150 000 euroa. I syfte att balansera den kommunala ekonomin höjdes kommungruppens andel av samfundsskatten temporärt för 2009-2011, för att sänkningen av samfundsskatten inte skulle bli för drastisk för kommunsektorn. Denna höjning av samfundsskatten fortsätter ännu 2012-2013, likväl med bara fem procentenheter mot tidigare tio. För staden kommer den positiva effekten att vara ca 150 000 euro år 2012. Grankullas relativa andel av kommunernas samfundsskatteintäkter har hållits rätt stabil. Andelen beräknas fortsätta att vara stabil. Inga väsentliga förändringar i näringsverksamheten jämfört med dagens situation kan förutses som skulle ha betydande inverkan på samfundsskatten. Effekterna av de allmänna ändringarna i samfundsskatten på riksnivå har således inte varit väsentliga för skatteinkomsterna i Grankulla. Kauniaisten suhteellinen osuus kuntien yhteisöveron tuotosta on säilynyt melko vakaana. Osuuden arvioidaan edelleenkin säilyvän vakaana. Sellaisia elinkeinotoiminnan olennaisia muutoksia ei ole edelleenkään nykytilaan verraten nähtävissä, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia yhteisöveron kertymään. Valtakunnallisen tason yhteisöveron muutosten vaikutukset eivät siten ole Kauniaisissa olleet verotulokertymän osalta oleellisia. Kiinteistövero Fastighetsskatt Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Fastighetsskatten är en skatt som årligen betalas till kommunen utgående från fastighetens värde. Vuoden 2011 vahvistetut kiinteistöveroprosentit ovat Yleinen kiinteistövero Vakituisen asunnon kiinteistövero Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero De för 2011 fastställda fastighetsskattesatserna är 0,60 % 0,32 % Allmän fastighetsskatt Fastighetsskatt för byggnader som används för stadigvarande boende Fastighetsskatt för obebyggd byggplats 1,65 % 26 0,60 % 0,32 % 1,65 % KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 3.2.4 Valtionosuudet 3.2.4 Statsandelar Vuonna 2010 voimaan tulleen peruspalveluiden valtionosuudesta säädetyn lain perusteella kaupungin valtionosuudet perustuvat yhteenlaskettuihin laskennallisiin kustannuksiin jotka muodostuvat sosiaali- ja terveyshuollon, esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisista kustannuksista sekä kaupungin taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteista. Saadusta summasta vähennetään kaupungin omarahoitusosuus. Tähän lisätään vielä valtionosuuksien ns. yleinen osa korotuksineen. Valtionosuuksiin vaikuttaa vielä verotulotasaus joka vaikutukseltaan on Kauniaisten kaupungin osalta negatiivinen. Hallitusohjelmassa on kuntien rahoitukseen osoitettu 631 miljoonan euron heikennys joka kohdentuu valtionosuuksiin. Teknisesti tämä heikennys tapahtuu korottamalla kuntien omarahoitusosuutta 2 999,96 euroon asukasta kohden. Tätä heikennystä kompensoimaan on hallitusohjelmaan kirjattu toimenpiteitä joilla kuntien rahoituksellinen tilanne pyritään pitämään ennallaan. Näistä toimenpiteistä Kauniaisten kaupungille on merkityksellisin ehdottomasti kiinteistöveron poisto verotulotasauksen laskennallisesta veropohjasta, vaikutus 728 680 euroa. Lisäksi kaupungille kompensoidaan verotulojen menetyksiä. Kauniaisten kaupungin valtionosuuksiin vaikuttaa positiivisesti lisäksi kaupungin väestömäärän kasvu 72 hengellä. Lisäksi sosiaali- ja terveyshuollon laskennallisten kustannusten painopiste on ikääntyvässä väestönosassa, kasvua siinä yhteensä 93 henkeä. Enligt lagen om statsandel för kommunal basservice, som trädde i kraft 2010, grundar sig stadens statsandelar på de sammanräknade kalkylmässiga kostnader som består av kostnaderna för social- och hälsovård, förskoleundervisning och grundläggande utbildning samt allmänna bibliotek och bestämningsgrunderna för grundläggande konstundervisning och allmän kulturverksamhet. Stadens självfinansieringsandel dras av från den erhållna summan. Till detta läggs ytterligare stadsandelarnas s.k. allmänna del inklusive höjningar. På statsandelarna inverkar också skatteinkomstutjämningen, som för Grankulla stads del har negativ effekt. I regeringsprogrammet har finansieringen av kommunerna minskats med 631 miljoner euro, vilket gäller statsandelarna. Tekniskt sker denna försämring genom att staten höjer kommunernas självfinansieringsandel till 2 999,96 euro per invånare. För att kompensera denna minskning anges i regeringsprogrammet åtgärder med vilka man strävar efter att hålla kommunernas finansiella ställning oförändrad. Den för Grankulla absolut viktigaste åtgärden är den att fastighetsskatten tagits bort från skatteutjämningens kalkylmässiga skattegrund, inverkan är 728 680 euro. Dessutom får staden kompensation för skatteinkomstförluster. Därtill har en ökning av Grankullas folkmängd med 72 personer en positiv inverkan på stadens statsandelar. Dessutom är tyngdpunkten i de kalkylmässiga kostnaderna för social- och hälsovården på den äldre befolkningsdelen, ökningen är sammanlagt 93 personer. Valtionvarainministeriö vahvistaa peruspalveluiden valtionosuudet vuodelle 2012 joulukuussa. Finansministeriet fastställer i december statsandelarna för basservicen 2012. Opetusministeriö myöntää kaupungille opetusja kulttuuritoimen valtio-osuutta käyttökustannuksiin niihin toimintoihin joihin ei rahoitusta saada ohjattua peruspalveluiden valtionosuuksien kautta. Tämän valtionosuuden laskentaperusteet ts. yksikköhintojen ennakoidaan pysyvän kutakuinkin ennallaan. Kaupungin saama valtionosuus tulee kuitenkin pienenemään omarahoitusosan noustessa tässäkin valtionosuudessa erässä. Undervisningsministeriet beviljar staden statsandel för driftskostnaderna för undervisning och kultur för de verksamheter som inte får statsandel via statsandelarna för basservice. Beräkningsgrunderna för denna statsandel, dvs. enhetspriserna, väntas förbli så gott som oförändrade. Den statsandel som staden får kommer ändå att minska, då självfinansieringsandelen stiger också i fråga om denna statsandel. 3.2.5 Rahoitustulot ja menot Kaupungin rahoitustuloja on merkittävästi kasvattanut Helsingin ympäristöpalvelut-kuntayhtymälle myönnetyn lainan korkotuotot. Näitä korkotuottoja tulee kertymään vuosittain 230 000 euroa. 3.2.5 Finansiella inkomster och utgifter Ränteintäkterna av det lån som beviljats samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster har avsevärt ökat stadens finansiella inkomster. Årligen uppgår dessa ränteintäkter till 230 000 euro. 27 KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA 3.2.6. Vuosikate Vuosikate osoittaa sen euromäärän joka kaupungilla on vuosittain käytettävissään investointeihin ja rahoitusmenoihin. Vuosikatteen suhde investointitasoon on epätasapainossa josta seuraa rahoituksellinen ongelma joka on nähtävissä myös rahoituslaskelmassa. 3.2.6 Årsbidrag Årsbidraget visar det eurobelopp som årligen står till stadens förfogande för investeringar och finansiella utgifter. Årsbidragets förhållande till investeringsnivån är i obalans, vilket medför ett finansiellt problem som också kan ses i finansieringsanalysen. 3.2.7 Tilikauden tulos Talousarviovuodet 2012 ja 2013 tulevat olemaan alijäämäisiä. Tappioita tulee kertymää yhteensä noin 1,8 milj. euroa. Vuonna 2014 tilikauden tulos tulee nousemaan huomattavan voitolliseksi, tilikaudelle ajoittuvasta korkeasta maa-alueen myyntivoitosta johtuen. 3.2.7 Räkenskapsperiodens resultat Budgetåren 2012 och 2013 kommer att uppvisa underskott. Underskottet är sammanlagt ca 1,8 miljoner euro. År 2014 kommer räkenskapsperiodens resultat att uppvisa ett betydande överskott till följd av en stor vinst på markförsäljning under räkenskapsåret. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma osoittaa kaupungin rahoituksellisien aseman merkittävää heikkenemistä vuonna 2013. Kaupungin on turvauduttava lyhytaikaiseen lainanottoon maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lainanhoitokustannukset heikentävät maksuvalmiutta entisestään. Finansieringsanalys Finansieringsanalysen visar att stadens finansiella ställning försvagas avsevärt 2013. Staden blir tvungen att ty sig till kortvariga lån för att säkerställa likviditeten. Låneskötselkostnaderna försvagar likviditeten ytterligare. Investeringar Investeringarna uppgår år 2012 till 8,2 miljoner euro. Stadens investeringar behandlas noggrannare i ett eget kapitel i budgeten. Investoinnit Investoinnit ovat vuonna 2012 8,2 miljoonaa euroa. Kaupungin investointeja käsitellään tarkemmin talousarviokirjassa omassa kappaleessaan. 28 KÄYTTÖTALOUS DRIFTSBUDGET 29 Määrärahojen jakautuminen toiminnoittain TA 2012 Anslagsfördelning per sektor BG 2012 Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden 1% Ruotsinkielinen koululautakunta Svenskspråkiga skolnämnden 13 % Sivistyslautakunta Bildningsnämnden 4% Yleishallinto Allmän förvaltning 9% Suomenkielinen koululautakunta Finskspråkiga skolnämnden 13 % Sivistystoimi hallinto ja talous Bildningsektorn förvaltning och ekonomi 0,2 % Rakennuslautakunta Byggnadsnämnden 0,3 % Liikuntalautakunta Idrottsnämnden 4% Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden Yhdyskuntalautakunta Samhällstekniska nämnden 42 % 14 % 30 (1.000 €) TP - Bokslut 2009 TP - Bokslut 2010 TA- Budjet 2011 + lmr TAE 2012 TAE 2013 TAE 2014 Tulot - Inkomster Menot -Utgifter 17 350,2 -65 514,4 21 514,1 -67 293,2 22 123,5 -68 362,1 20 697,7 -73 468,8 20 345,5 -75 212,9 20 555,7 -76 732,7 Netto -48 164,3 -45 779,1 -46 238,6 -52 771,1 -54 867,4 -56 177,0 YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING Tulot - Inkomster 3 005,0 2 839,2 2 919,2 3 036,0 3 127,0 3 039,48 Menot -Utgifter -6 035,0 -5 835,1 -6 316,1 -6 819,2 -6 990,6 -6 787,2 Netto SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA -3 030,0 -2 995,9 -3 396,9 -3 783,3 -3 863,5 -3 747,7 3 070,0 3 284,2 3 055,9 3 665,4 3 665,4 3 665,4 Menot -Utgifter -28 143,0 -28 661,7 -28 996,2 -30 918,3 -31 721,2 -32 547,3 Netto -25 073,0 -25 377,5 -25 940,3 -27 252,9 -28 055,8 -28 881,9 SOCIAL- O HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN Tulot - Inkomster YHDYSKUNTALAUTAKUNTA SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN Tulot - Inkomster Menot -Utgifter 9 985,0 12 386,4 13 063,9 10 766,3 10 321,9 10 620,5 -8 910,0 -9 537,5 -9 153,4 -10 265,7 -10 429,7 -10 711,5 1 075,0 2 848,9 3 910,5 500,6 -107,7 -91,1 Netto RAKENNUSLAUTAKUNTA BYGGNADSNÄMNDEN Tulot - Inkomster 80,4 128,9 100,0 102,5 105,1 107,7 Menot -Utgifter -197,8 -195,0 -220,1 -225,1 -230,1 -235,2 Netto -117,4 -66,1 -120,1 -122,6 -125,1 -127,5 SIVISTYSTOIMEN HALLINTO JA TALOUS BILDNINGSSEKTORNS FÖRVALTNING OCH EKONOMI Tulot - Inkomster 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Menot -Utgifter 0,0 -3,5 -101,4 -118,4 -120,7 -123,1 Netto 0,0 -3,5 -101,4 -118,4 -120,7 -123,1 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Tulot - Inkomster 346,0 1 552,6 1 499,5 1 616,3 1 616,3 1 616,3 Menot -Utgifter -8 650,0 -9 346,1 -9 228,7 -9 857,5 -10 080,2 -10 301,9 Netto -8 304,0 -7 793,5 -7 729,2 -8 241,2 -8 463,9 -8 685,6 177,6 636,3 762,1 804,6 804,6 804,6 Menot -Utgifter -8 373,9 -8 398,0 -8 851,8 -9 149,9 -9 364,6 -9 585,1 Netto -8 196,3 -7 761,7 -8 089,7 -8 345,3 -8 560,0 -8 780,5 SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA Tulot - Inkomster SIVISTYSLAUTAKUNTA BILDNINGSNÄMNDEN Tulot - Inkomster 263,5 269,4 304,6 270,1 270,4 272,9 Menot -Utgifter -2 369,7 -2 575,1 -2 646,0 -2 884,6 -2 958,9 -3 035,2 Netto -2 106,2 -2 305,8 -2 341,3 -2 614,5 -2 688,6 -2 762,3 NUORISOLAUTAKUNTA UNGDOMSNÄMNDEN Tulot - Inkomster 23,1 25,2 29,0 28,0 28,0 28,0 Menot -Utgifter -514,2 -506,8 -552,8 -585,5 -600,6 -616,2 Netto -491,1 -481,6 -523,8 -557,5 -572,6 -588,2 LIIKUNTALAUTAKUNTA IDROTTSNÄMNDEN Tulot - Inkomster 399,7 391,8 389,2 408,6 406,9 400,9 Menot -Utgifter -2 320,8 -2 234,3 -2 295,6 -2 644,7 -2 716,3 -2 789,9 Netto -1 921,2 -1 842,5 -1 906,4 -2 236,1 -2 309,4 -2 389,0 31 YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 6,8 M€ Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Kaupunginhallitus ja 3% kaupunginjohtaja Stadsstyrelsen och stadsdirektören 9% Rahatoimisto Drätselkontoret 17 % Kaupunginkanslia Stadskansliet 71 % Talousarviovertailu 2009-2012 Budgetjämförelse 2009 Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige 2010 Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Stadsstyrelsen och stadsdirektören 2011 2012 Kaupunginkanslia Stadskansliet Rahatoimisto Drätselkontoret 0 1 000 32 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 03 KAUNIAINEN Käyttötalous 03 GRANKULLA Driftsbudget YLEISHALLINTO – ALLMÄN FÖRVALTNING 1030 1031 1032 1033 KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA – STADSKANSLIET RAHATOIMISTO – DRÄTSELKONTORET Yleishallinnon toimiala jakautuu neljään ns. tulosalueeseen: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja, kaupunginkanslia sekä rahatoimisto. Allmänna förvaltningen är indelad i fyra s.k. resultatområden: stadsfullmäktige, stadsstyrelsen och stadsdirektören, stadskansliet och drätselkontoret. Yleishallinto Allmän förvaltning TP Bokslut 2 009 TP Bokslut 2 010 TA TA TAE TAE BG 2 011 BG 2 012 2 013 2 014 Myyntituotot- Försäljningsinkomster 47 643 44 351 36 850 40 100 41 303 38 525 Maksutuotot - Avgiftsinkomster 78 475 76 986 79 100 82 900 85 387 82 695 218 529 161 399 136 000 176 000 181 280 129 780 2 451 1 402 0 0 0 0 Sisäiset tuotot - Interna inkomster 2 657 761 2 555 030 2 667 250 2 736 954 2 819 063 2 788 477 TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 3 004 859 2 839 168 2 919 200 3 035 954 3 127 033 3 039 477 0 0 0 0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter -2 831 033 -2 762 179 -2 954 237 -3 095 523 -3 157 433 -3 220 582 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -1 850 117 -1 669 457 -1 920 392 -2 131 190 -2 195 126 -2 037 344 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -887 650 -890 847 Avustukset - Understöd -110 692 -87 984 -944 600 -1 013 700 -1 044 111 -1 002 126 -64 500 -106 200 -107 120 -68 428 Muut toimintakulut - Övriga utgifter -102 874 -167 169 -159 700 -185 550 -191 117 -169 426 Sisäiset kulut - Interna utgifter -252 940 -257 425 -272 700 -287 050 -295 662 -289 308 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -6 035 306 -5 835 061 -6 316 129 -6 819 213 -6 990 568 -6 787 213 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -3 030 447 -2 995 893 -3 396 929 -3 783 259 -3 863 536 -3 747 736 Toiminta Yleishallinnon tehtävänä on luottamushenkilötoiminnan yhteensovittaminen sekä käytännön hallinnosta ja taloudesta huolehtiminen. Verksamhet Allmänna förvaltningens uppgift är att samordna de förtroendevaldas verksamhet och dra försorg om den praktiska förvaltningen och ekonomin. Päättyvän valtuustokauden alussa valtuuston ja hallituksen käymien seminaarityöskentelyjen pohjalta laadittu kaupungin kehittämisstrategia rakentuu hyvien ja taloudellisten kuntapalveluiden kehittämisestä, kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, yhteisöllisyyden tukemisesta, toimenpiteistä väestörakenteen tasapainottamiseksi sekä yhteistyöstä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa palvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Päätöksenteon läpinäkyvyyden ja toiminnan avoimuuden lisääminen on keskeinen toimintaa ohjaava tavoite. Hyvään valmisteluun ja hallintoon kuuluvaa päätöksenteon ennakkoarviointia pyritään lisäämään kaupungin val- Mål i stadens utvecklingsstrategi, som utarbetades i början av den pågående fullmäktigeperioden utgående från fullmäktiges och stadsstyrelsens arbete vid seminarier, är att utveckla bra och ekonomiska kommuntjänster, främja invånarnas välfärd och hälsa, stödja samhällsgemenskapen, vidta åtgärder för balansering av befolkningsstrukturen och idka samarbete med huvudstadsregionens kommuner för att säkra tillgången på service. Ett centralt mål som styr verksamheten är att öka transparensen i beslutsfattandet och öppenheten i verksamheten. Målet är att i stadens beredningskultur öka förhandsbedömningen av beslutsfattandet, som hör till god beredning och administration. 33 KAUNIAINEN Käyttötalous 03 GRANKULLA Driftsbudget mistelukulttuuriin. Avoin vuorovaikutus palvelee kaupungin kaikkia toimialoja hyvien ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä. Hallinnon avoimuutta edistetään lisäämällä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Erityisesti nuorten aktiivista kansalaisuutta tuetaan luomalla uusia toimintatapoja ja vaikutuskanavia kuten päättäjätapaamiset, läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnissa sekä verkko- ja medianäkyvyys. Pääkaupunkiseutuyhteistyöhön yleishallinnon eri toimijat osallistuvat vastuualueidensa puitteissa kaupunkien yhteistyösopimuksen sekä seudullisen strategian toteuttamiseen. Kaupunginkanslia ja rahatoimisto ovat osallisina useissa keskeisissä yhteistyö- ja valmisteluhankkeissa. Työnantajana kaupunki pyrkii edelleen lisäämään työhyvinvointia, johon vaikutetaan kannustavan työkulttuurin lisäksi mm. henkilöstökoulutuksen ja valmennuksen avulla, erityisesti panostaen vuorovaikutustaitoihin ja varhaiseen välittämiseen. Tietohallinnon ratkaisut tukevat kaupungin toiminnan kehittämistä ja kuntalaisille suunnattua palvelutuotantoa. Uuden tietohallintostrategian valmistelu on aloitettu. Sähköisten laskujen käsittely, eli e-lasku-palvelu on keskeinen kehittämisalue läpi koko organisaation. Talous Talousarvio on laadittu kaupunginhallituksen laatimisohjeiden mukaisesti menojen tarkkaa harkintaa noudattaen. Toiminnan tehostamista tavoitellaan edelleen lisäämällä sähköisten palvelujen käyttömahdollisuuksia ja toteuttamalla rakenteellisia muutoksia siellä missä mahdollista. Toimintatulojen (3,0 milj.€) noin 100 000 euron nousu johtuu sisäisten ruokapalvelutulojen kasvusta. Yleishallinnon toimintamenoista (6,8 milj. €) kaupunginkanslian osuus on 4,8 milj.€ (70 %), josta ruokahuolto-puhdistuspalvelujen osuus on 2,8 milj.€ (59 %). Henkilöstömenojen osuus yleishallinnon menoista on 45 %. Henkilöstömenoissa (3.1.milj.€) tapahtuva lisäys (0,14 milj.€) johtuu arvioidun palkankorotusvarauksen lisäksi kokoaikaisen kielenkääntäjän palkkausmenojen ja kokoaikaiste- Öppen interaktion betjänar stadens alla verksamhetsområden när bra och invånarorienterade tjänster utvecklas. Staden främjar förvaltningens öppenhet genom att öka invånarnas möjligheter att delta och påverka. Man stöder i synnerhet de ungas aktiva medborgarskap genom att skapa nya arbetsformer och påverkanskanaler, såsom möten med beslutsfattare, närvaro- och yttranderätt i nämnderna och nät- och mediesynlighet. Allmänna förvaltningens anställda deltar i samarbetet i huvudstadsregionen inom sina ansvarsområden för att genomföra av städernas samarbetsavtal och den regionala strategin. Stadskansliet och drätselkontoret deltar i flera centrala samarbets- och beredningsprojekt. Som arbetsgivare strävar staden efter att ytterligare öka arbetshälsan. Detta görs med hjälp av en sporrande arbetskultur och bl.a. genom personalutbildning och handledning med särskilt tyngdpunkt på interaktionsfärdigheter och tidigt uppmärksammande. Dataadministrationens lösningar stöder utvecklingen av stadens verksamhet och den till invånarna riktade tjänsteproduktionen. Beredningen av en ny IT-strategi har påbörjats. Ett centralt utvecklingsområde genom hela organisationen är behandling av elektroniska fakturor, dvs. efakturaservice. Ekonomi Budgeten har gjorts upp enligt stadsstyrelsens anvisningar och genom att noggrant överväga utgifterna. Avsikten är att alltjämt effektivera verksamheten genom att öka möjligheterna att använda elektroniska tjänster och genomföra strukturella ändringar där det är möjligt. Ökningen i verksamhetsinkomsterna (3,0 mn €) med ca 100 000 euro beror på att de interna kostserviceinkomsterna stiger. Av allmänna förvaltningens verksamhetsutgifter (6,8 mn €) är stadskansliets andel ca 4,8 mn € (70 %), varav kost- och rengöringsservicens andel är 2,8 mn € (59 %). Personalutgifterna utgör 45 % av allmänna förvaltningens utgifter. Ökningen (0,14 mn €) i personalutgifter (3,1 mn €) beror på den uppskattade löneförhöjningsreserveringen och på att lönekostnaderna för en heltidsanställd översättare och personalkostnaderna för en reskontraskötare, som ändrats till 34 KAUNIAINEN Käyttötalous 03 GRANKULLA Driftsbudget tun ostoreskontranhoitajan henkilöstökulujen sisällyttämisestä budjettiin sekä eläkemenoperusteisten maksujen tarkistuksesta. Palvelujen ostoissa (2,1 milj.€) tapahtuva menojen nousu (0,2 milj.€) aiheutuu lähinnä yhteistoimintaosuuksien ja jäsenmaksujen budjetin tarkentumisesta ja ostopalveluna hankittavasta ennakkoäänestyspalvelusta. Aineissa ja tarvikkeissa menojen nousu (1,0 milj.€) aiheutuu pääasiassa elintarvikkeiden hinnan noususta. heltidsanställning, har inkluderats i budgeten. Ytterligare en orsak är att de pensionsutgiftsbaserade avgifterna har justerats. Utgiftsökningen (0,2 mn €) i köp av tjänster (2,1 mn €) beror främst på att budgeten för samarbetsandelar och medlemsavgifter preciserats och på den förhandsröstningstjänst som staden köper. Den främsta orsaken till utgiftsökningen (1,0 mn €) i material och varor är att livsmedelpriserna stigit. Henkilöstö Yleishallinnon yhteensä 59,9 vakanssista reilu puolet on ruokahuolto – puhdistuspalveluissa (30,8). Rahatoimistossa ostoreskontranhoitajan osa-aikainen tehtävä muutetaan kokoaikaiseksi, jolloin henkilöstölisäys on 0,4. Henkilöstösuunnitelmassa (sivulla 128) näkyy kuitenkin yleishallinnossa pienoinen henkilöstövähennys (-0,3), joka johtuu siitä, että vastaavasti ruoka- ja puhdistuspalveluissa pidemmän aikaa avoinna ollut toimistonhoitajan osaaikainen (0,7) tehtävä lakkautetaan. Kaupungin ja kuntatyön houkuttelevuuden lisäämiseksi yhteistyötä yliopistojen kanssa jatketaan osoittamalla kunnallishallinnon korkeakouluopiskelijoille harjoittelupaikkoja mahdollisuuksien mukaan. Personal Av allmänna förvaltningens totalt 59,9 vakanser hör drygt hälften (30,8) till kost- och rengöringsservicen. På drätselkontoret ändras deltidsbefattningen som reskontraskötare till en heltidsanställning, varvid personalökningen är 0,4. I personalplanen (på sidan 128) har allmänna förvaltningen ändå en liten personalminskning (0,3) som beror på att deltidsbefattningen (0,7) som byråsekreterare vid kost- och rengöringsservicen, som länge varit ledig, avskaffas. För att göra staden och kommunalt arbete mer attraktiva fortsätter man samarbetet med universiteten genom att i mån av möjlighet anvisa praktikantplatser för högskolestuderande inom kommunalförvaltning. Investoinnit Yleishallinnon irtaimen omaisuuden investoinnit muodostuvat tietohallinnon laite- ja ohjelmistohankinnoista, keskuskeittiön laitteiden korvausinvestoinneista ja kaupungintalon saneerauksen yhteydessä toteutettavasta kalusteiden osittaisesta uusimisesta. Tietohallinnon investoinnit perustuvat valtuuston kesäkuussa 2008 hyväksymään, vuoteen 2012 ulottuvaan tietohallintostrategiaan ja sen pohjalta hyväksyttyyn toimeenpano-ohjelmaan. Tietohallinnon investointitaso on hiukan alhaisempi kuin vuonna 2011. Vuodelle 2013 ajoittuva kaupungintalon saneeraus on yleishallinnon osalta merkittävä lähivuosien investointihanke, joka lähes vuoden kestävänä tulee olemaan haasteellinen hallinnon päivittäistoimintojen yhteensovittamisessa. Investeringar Allmänna förvaltningens investeringar i lös egendom består av dataadministrationens köp av apparater och program, ersättande investeringar i centralkökets utrustning och partiell förnyelse av möblemang i samband med saneringen av stadshuset. Dataadministrationens investeringar baserar sig på den av fullmäktige i juni 2008 godkända IT-strategin, som sträcker sig till år 2012, och på det utifrån strategin godkända genomförandeprogrammet. Nivån på dataadministrationens investeringar är något lägre än år 2011. Saneringen av stadshuset 2013 är ett viktigt investeringsprojekt för allmänna förvaltningen. Eftersom projektet pågår i nästan ett år, innebär det utmaningar när det gäller att samordna förvaltningens dagliga funktioner. Toimialan keskeiset tavoitteet 2012 Hallinnon avoimuutta ja kuntalaisten osallistumista edistetään tarjoamalla erilaisia vaikuttamiskanavia mm. uutta mediaympäristöä hyödyntäen Sähköisten palveluiden ja eri prosessien kehittämistä sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoa jatketaan Verksamhetsområdets centrala mål 2012 Man främjar förvaltningens öppenhet och kommuninvånarnas deltagande genom att erbjuda olika påverkanskanaler, bl.a. genom att utnyttja den nya mediemiljön Man fortsätter att utveckla de elektroniska tjänsterna och olika processer och införa nya verksamhetsformer 35 03 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget Henkilöstön hyvinvointia ja työn tuloksell- Personalens välbefinnande och arbetsresul- suutta parannetaan kannustavan työilmapiirin ja –kulttuurin edistämisellä. taten förbättras genom att främja ett arbetsklimat och en arbetskultur som är sporrande. 1030 KAUPUNGINVALTUUSTO – STADSFULLMÄKTIGE Kaupunginvaltuusto käsittää valtuuston ja tarkastuslautakunnan menot sekä keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien ja vaalien järjestelyistä aiheutuvat menot. Stadsfullmäktige omfattar utgifterna för fullmäktige, revisionsnämnden, centralvalnämnden, valnämnderna samt de utgifter som förrättande av val vållar. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige TP Bokslut 2 009 TP Bokslut 2 010 TA TAE TAE TAE BG 2 011 BG 2 012 2 013 2 014 0 0 51 595 2 500 0 54 095 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 000 0 0 10 000 0 0 0 15 000 0 0 15 000 0 0 0 15 450 0 0 15 450 0 0 0 15 914 0 0 15 914 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -119 045 -43 366 -2 883 0 -2 344 -8 854 -176 492 -60 061 -19 410 -2 288 0 0 -3 496 -85 255 -86 620 -31 700 -3 100 0 -1 500 -6 610 -129 530 -105 580 -62 300 -4 950 0 -2 500 -6 750 -182 080 -107 692 -64 169 -5 099 0 -2 575 -6 953 -186 487 -109 845 -33 631 -3 289 0 -1 591 -7 013 -155 369 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -122 397 -85 255 -119 530 -167 080 -171 037 -139 456 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk Toiminta Valtuusto vastaa hallinnon järjestämisen perusteista, eli kaupungin hallinto-organisaatiosta ja sillä on kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä kokonaisvastuu kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Tässä tehtävässään valtuusto vastaa kaupungin kehittämisstrategiasta, strategisesta päätöksenteosta ja keskeisten tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Verksamhet Fullmäktige svarar för grunderna för hur förvaltningen organiseras, dvs. för stadens förvaltningsorganisation, och som det organ som har den högsta beslutanderätten i staden har fullmäktige totalansvaret för stadens verksamhet och ekonomi. I den här uppgiften ansvarar fullmäktige för stadens utvecklingsstrategi, det strategiska beslutsfattandet och för att ställa upp de centrala målen, balansera verksamheten och ekonomin samt utvärdera verksamheten och ordna uppföljningen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Revisionsnämnden bereder de till fullmäktiges beslutanderätt hörande ärenden som gäller granskningen av förvaltningen och ekonomin samt bedömer huruvida de mål som fullmäktige satt upp har nåtts. Vuonna 2012 tammi/helmikuussa toimitetaan presidentinvaali ja lokakuussa kunnallisvaalit. I januari/februari 2012 förrättas presidentval och i oktober kommunalval. 36 03 KAUNIAINEN Käyttötalous Valtuustokauden 2009 - 2012 loppuessa valtuusto arvioi omaa toimintaansa, saavuttamiaan tuloksia, käyttämiään työskentelytapoja sekä toimintansa kehittämistarpeita. GRANKULLA Driftsbudget I slutet av fullmäktigeperioden 2009-2012 utvärderar fullmäktige sin verksamhet, de resultat som nåtts, de arbetssätt som använts och behoven av att utveckla verksamheten. 1031 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN Kaupunginhallitus käsittää kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan menot, alla lueteltavat yleishallinnon toimialaan kuuluvat yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut, pääkaupunkiseudun yhteistyöstä aiheutuvat menot ja eräät muut poikkihallinnolliset menot. Stadsstyrelsen omfattar utgifterna för stadsstyrelsen och stadsdirektören, nedan uppräknade samarbetsandelar och medlemsavgifter som hör till allmänna förvaltningens kompetensområde, utgifterna för samarbetet inom huvudstadsregionen och vissa andra tväradministrativa utgifter. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja Stadsstyrelsen och stadsdirektören TP Bokslut 2 009 TP Bokslut 2 010 TA TAE BG 2 011 BG 2 012 TAE TAE 2 013 2 014 0 0 24 945 0 35 600 60 545 0 0 0 19 360 222 0 19 582 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -405 687 -279 945 -4 254 -50 500 -63 332 -16 553 -820 271 -220 323 -191 637 -3 368 -26 900 -83 611 -13 106 -538 945 -228 832 -207 150 -2 500 0 -83 000 -17 280 -538 762 -266 850 -205 950 -3 000 -39 700 -92 550 -19 350 -627 400 -272 187 -212 129 -3 090 -38 625 -95 327 -19 931 -641 288 -277 631 -219 765 -2 652 0 -88 055 -18 332 -606 435 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -759 726 -519 363 -538 762 -627 400 -641 288 -606 435 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk Toiminta Kaupunginhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan tehtävänä on kaupungin strategisten linjausten toteuttaminen ja kaupungin toiminnan ohjaus. Verksamhet Stadsstyrelsen ansvarar för kommunens förvaltning och ekonomi samt för beredningen och verkställigheten av fullmäktiges beslut och för tillsynen över beslutens laglighet. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii henkilöstöjaosto, jonka tehtävänä on huolehtia kaupungille työnantajana kuuluvista henkilöstöasioista sekä kehittää ja koordinoida kaupungin henkilöstö- ja palkkapolitiikkaa. Henkilöstöjaoston menot sisältyvät kaupunginkans- Under stadsstyrelsen lyder personalsektionen, vars uppgift är att sköta sådana personalärenden som åligger staden i egenskap av arbetsgivare samt utveckla och samordna stadens personal- och lönepolitik. Personalsektionens utgifter ingår i stadskansliets resultatområde. Stadsstyrelsens och stadsdirektörens uppgift är att verkställa stadens strategiska riktlinjer och leda stadens verksamhet. 37 KAUNIAINEN Käyttötalous 03 GRANKULLA Driftsbudget lian tulosalueeseen. Talous PKS-KOKO –hankkeen rahoitusosuus (3.000 €) sisältyy Uudenmaan liiton yhteistoimintaosuuteen. Kauniainen on hankkeessa mukana lähinnä Opinnoista osaajaksi hankkeen kautta. Greater Helsinki Promotionin osuus on budjetoitu vuonna 2011 hyväksytyn (KH 2.3.2011 § 62) uudistetun osakassopimuksen ja siihen liittyvän rahoitussopimuksen tasolle. Metropolia Ammattikorkeakoulun ja kuntien välisen osakassopimuksen mukainen toiminta-avustus on 37.500 € vuonna 2012. Avustusmäärä pienenee alkuperäisestä 50.000 eurosta asteittain1. World Design Capital 2012:n rahoitusosuus on sopimuksen mukaan ensi vuonna 27 500 €. Ekonomi Finansieringsandelen (3 000 €) för projektet PKS-KOKO ingår i Nylands förbunds samarbetsandel. Grankulla deltar i projektet främst genom projektet ”Opinnoista osaajaksi” (från student till expert). Andelen för Greater Helsinki Promotion har budgeterats på den nivå som anges i det år 2011 godkända (STS 2.3.2011 § 62) förnyade delägaravtalet och det därtill anknutna finansieringsavtalet. Verksamhetsunderstödet enligt delägaravtalet mellan Metropolia Ammattikorkeakoulu och kommunerna är 37 500 € år 2012. Understödsbeloppet minskar stegvis1 från det ursprungliga beloppet på 50 000 euro. Finansieringsandelen för World Design Capital 2012 är enligt avtalet 27 500 €. Osuudet - Andelar: Uudenmaan liitto - Nylands förbund Kaupunkipoliittinen ohjelma (osaamiskeskusohjelma) - Stadspolitiska programmet Greater Helsinki Promotion Metropolia Ammattikorkeakoulu WDC rahoitusosuus – finansieringsandel Culminatum Jäsenmaksut - Medlemsavgifter: Suomen Kuntaliitto - Finlands Kommunförbund Sydkustens landskapsförbund rf Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry Föreningen Nylands Friluftsområden rf Idea in West, Espoon seudun uusyrityskeskus Helsingin Seudun Kauppakamari Helsingforsregionens Handelskammare Suomalaisen Työn Liitto Svenska Finlands Folkting 1 TA-BG 2011TA-BG 2012 60 000 60 000 9 000 43 000 25 000 22 500 159 500 9 000 55 000 37 500 27 500 6 000 195 000 32 000 7 000 32 000 7 000 5.300 4.000 1.000 5 300 4 500 1 000 100 330 49 730 100 450 50 350 v. 2011 avustus oli todellisuudessa 43 750 € eikä 25.000 €, joka perustui kuntien kesken vain vuodelle 2010 sovittuun erillissopimukseen 1 år 2011 var det faktiska understödet 43 750 € och inte 25 000 €, vilket baserade sig på ett separat avtal mellan kommunerna för bara år 2010 38 03 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 1032 KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET Kaupunginkanslian tehtävänä on tukea kaupungin strategiaprosessia, päätöksentekoa ja koko organisaatiota kunnallisen itsehallinnon toteuttamisessa sekä kunnan toimintojen yhteensovittamisessa. Siinä tehtävässä kaupunginkanslia vastaa kaupungin yleishallintotasoisesta valmistelusta ja oikeudellisesta ohjeistuksesta. Keskitetty henkilöstö- ja palkkahallinto, tiedotus ja viestintä sekä ruoka- ja puhdistuspalvelut kuuluvat omina yksikköinään kaupunginkansliaan. Kaupunginkanslia käsittää myös kirjaamon ja arkistoinnin, puhelunvälityksen, monistamon ja postituksen tukipalvelutoiminnot ja hoitaa yleisten vaalien käytännön järjestelyt. Stadskansliets uppgift är att stödja stadens strategiprocess, beslutsfattande och hela organisation med att genomföra det kommunala självstyret och samordna kommunens verksamheter. I den här uppgiften svarar stadskansliet för stadens beredning på allmänförvaltningens nivå och för juridiska anvisningar. Den centraliserade personal- och löneförvaltningen, informationen och kommunikationen samt kost- och rengöringsservicen sorterar som egna enheter under stadskansliet. Stadskansliet omfattar också registraturen och arkiveringen, telefonväxeln, kopieringen och postningen. Dessutom sköter stadskansliet de praktiska arrangemangen vid allmänna val. Kaupunginkanslia Stadskansliet Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk TP Bokslut 2 009 47 643 78 475 141 989 -49 2 622 161 2 890 219 0 TP Bokslut 2 010 44 351 76 986 142 039 1 180 2 555 030 2 819 586 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -1 586 004 -1 189 793 -849 663 -60 192 -37 153 -185 103 -3 907 908 -1 743 058 -2 006 235 -2 138 683 -2 181 457 -2 225 086 -1 122 959 -1 284 797 -1 337 070 -1 377 182 -1 363 041 -860 883 -915 500 -970 450 -999 564 -971 254 -61 084 -64 500 -66 500 -68 495 -68 428 -83 518 -75 100 -90 400 -93 112 -79 674 -181 364 -202 850 -224 640 -231 379 -215 204 -4 052 866 -4 548 982 -4 827 743 -4 951 188 -4 922 687 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -1 017 689 -1 233 280 -1 639 782 -1 806 789 -1 839 606 -1 883 210 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 39 TA TA BG BG 2 011 2 012 36 850 40 100 79 100 82 900 126 000 161 000 0 0 2 667 250 2 736 954 2 909 200 3 020 954 0 TA KEHYS 2 013 41 303 85 387 165 830 0 2 819 063 3 111 583 0 TA KEHYS 2 014 38 525 82 695 129 780 0 2 788 477 3 039 477 0 KAUNIAINEN Käyttötalous 03 GRANKULLA Driftsbudget Toiminta Luottamushenkilöiden Extranet lisää poliittisen päätöksenteon keskinäistä vuorovaikutusta ja helpottaa päättäjien tiedonsaantia. Valmistelutyö päätöksentekoprosessien kehittämiseksi kuten siirtyminen sähköiseen kokouskäytäntöön ja uusien toimintatapojen luominen tähtää niiden käyttöönottoon uuden valtuustokauden alusta. Verksamhet De förtroendevaldas extranät ökar växelverkan inom det politiska beslutsfattandet och gör det lättare för beslutsfattarna att få information. Målet för beredningsarbetet för att utveckla beslutsprocesserna, såsom övergång till elektroniska möten och skapande av nya arbetsformer, är att de tas i bruk i början av den nya fullmäktigeperioden. Pääkaupunkiseutuyhteistyössä kaupunginkanslia osallistuu muun muassa seudun viestintää, maahanmuuttoasioiden edistämistä, yhteishankintoja, henkilöstöpolitiikkaa, demokratiakysymyksiä ja muuta yhteisvalmistelua käsitteleviin hankkeisiin ja työryhmiin. Inom samarbetet i huvudstadsregionen deltar stadskansliet i projekt och arbetsgrupper som gäller bl.a. kommunikationen i regionen, främjande av invandrarärenden, gemensam upphandling, personalpolitik, demokratifrågor och annan gemensam beredning. Toimialojen hankintaosaamisen lisäämiseen panostetaan edelleen koulutusten kautta mm. järjestämällä koulutusta uusista hankintaohjeista ja siihen liittyvästä prosessikuvauksesta. För att öka verksamhetsområdenas upphandlingskunnande fortsätter man att satsa på utbildning i bl.a. nya upphandlingsdirektiv och den till dessa hörande processbeskrivningen. Henkilöstöhallinnossa tavoitteena on kannustavan työilmapiirin ja –kulttuurin avulla edelleen parantaa organisaation tuloksellisuutta ja henkilökunnan hyvinvointia, työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. Ruokapalveluja tuottavat keskuskeittiö, Villa Bredan ja Tammikummun keittiö sekä kaupungintalon keittiö. Puhdistuspalvelut hoitavat 23 rakennuksen siivouksen, josta 87 % hoidetaan ostopalveluna ja 13 % omien siivoojien toimesta. Ruoka- ja puhdistuspalveluissa kehittämiskohteina vuonna 2012 ovat erityisruokavalioprosessin ja ruoka- ja puhdistuspalvelujen ympäristöohjelman päivittäminen. Talous Kanslian merkittävin yksittäinen menoerämuutos henkilöstökulujen lisäksi aiheutuu palvelujen ostoissa keskitetysti järjestettävän tietohallintokoulutuksen ja palkkahallinto-ohjelman ylläpito- ja lisenssikustannusten siirtämisestä henkilöstöhallintoon käyttömenoihin niiden oltua aikaisemmin budjetoituina tietohallinnon investointibudjetissa. Inom personalförvaltningen är målet att genom sporrande arbetsklimat och arbetskultur fortsätta att förbättra organisationens resultat och personalens välbefinnande, hjälpa de anställda att orka i sitt arbete och förlänga karriärerna. Kostservice produceras av centralköket, Villa Bredas och Ekkullas kök samt stadshusets kök. Rengöringsservicen sköter städningen av 23 byggnader varav 87 % sköts på entreprenad och 13 % av stadens egna städare. Kost- och rengöringsservicens utvecklingsområden 2012 är att uppdatera specialdietprocessen och kost- och rengöringsservicens miljöprogram. Ekonomi Kansliets största enskilda utgiftsändring utöver personalkostnaderna beror på att kostnaderna för den centraliserat anordnade IT-utbildningen och kostnaderna för upprätthållande av och licenser för IT-löneförvaltningsprogrammet har överförts till köp av tjänster inom personalförvaltningens driftsutgifter. Tidigare ingick dessa i dataadministrationens investeringsbudget. 40 03 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget Ruokahuolto-puhdistuspalvelujen tunnuslukuja TP/BS 2010 2,10 TA/BG 2011 2,09 2,12 2,05 19,02 21,24 671200 683800 40200 42997 Ruokahuoltoyksiköiden elintarvike- ja työvoimamenot €/painotettu suorite Kostserviceenheternas livsmedels- och arbetskraftsutgifter €/prestation Kouluaterian hinta keskimäärin € (hinta sisältää yksikön menot, vyörytykset ja korot sekä poistot) Skolmåltidens pris i genomsnitt € (priset innehåller enhetens utgifter, överföringsposter och räntor samt avskrivningar) Puhdistuspalveluyksiköiden menot Rengöringsserviceenheternas utgifter €/m2/vuosi/år Ruokapalveluyksiköiden painotetut suoritteet Kostserviceenheternas vägda prestationer Puhdistuspalveluyksiköt/siivousneliöt Rengöringsserviceenheter/städm2 41 TA/BG 2012 2,20 2013 2014 2015 2,22 2,25 2,28 2,16 2,18 2,20 2,22 20,47 21,50 21,60 21,80 683800 683800 683800 683800 43298 43298 43298 43298 03 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 1033 RAHATOIMISTO – DRÄTSELKONTORET Rahatoimiston tehtävänä on vastata keskitetysti kaupungin tilinpäätösten laadinnasta, kirjanpidosta ja maksuliikenteestä. Taloussuunnitelmien ja talousarvion kokoaminen ovat myös rahatoimiston vastuulla. Rahatoimiston tehtävänä on ohjata ja neuvoa toimialoja talouden seurantaan ja oikeellisuuden valvontaan liittyvissä tehtävissä. Drätselkontorets uppgift är att centraliserat ansvara för stadens bokslut, bokföring och betalningsrörelse. Drätselkontoret svarar också för att sammanställa ekonomiplanerna och budgeten. Dessutom ger drätselkontoret verksamhetssektorerna råd och handledning i uppgifter som hänför sig till uppföljning av ekonomin och till övervakning av dess riktighet. Rahatoimistoon kuuluu omana erillisenä yksikkönään kaupungin tietohallinto, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kaupungin tietoteknistä infraa. Stadens dataadministration, vars uppgift är att upprätthålla och utveckla stadens datatekniska infrastruktur, hör som en egen separat enhet till drätselkontoret. Rahatoimisto Drätselkontoret TP Bokslut 2 009 TP Bokslut 2 010 0 0 0 0 0 0 0 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0 0 0 0 0 0 0 TA TA BG 2 011 BG 2 012 0 0 0 0 0 0 0 TA KEHYS 2 013 0 0 0 0 0 0 TA KEHYS 2 014 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -720 297 -337 013 -30 850 0 -45 -42 430 -1 130 635 -738 737 -632 550 -584 410 -596 098 -608 020 -335 451 -396 745 -525 870 -541 646 -420 907 -24 308 -23 500 -35 300 -36 359 -24 931 0 0 0 0 0 -40 -100 -100 -103 -106 -59 459 -45 960 -36 310 -37 399 -48 759 -1 157 995 -1 098 855 -1 181 990 -1 211 606 -1 102 723 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -1 130 635 -1 157 995 -1 098 855 -1 181 990 -1 211 606 -1 102 723 Toiminta Rahatoimisto osallistuu kaupungin eri toimialojen kehityshankkeisiin talous- ja tietohallintoasiantuntijana. Verksamhet Drätselkontoret deltar som sakkunnig i ekonomi och dataadministration i stadens olika verksamhetssektorers utvecklingsprojekt. Tulevalla taloussuunnitelmakaudella rahatoimiston taloushallinnon toiminnan painopisteenä on jatkaa talousjärjestelmien automatisointi- ja sähköistämishankkeita. Merkittävimpänä näistä on kaupungin myyntilaskujen e-lasku –hanke, joka tullaan käynnistämään vuoden 2012 aikana. Under den kommande ekonomiplaneperioden ligger tyngdpunkten i drätselkontorets ekonomiförvaltning på att fortsätta projekten för att automatisera de ekonomiska systemen och göra dem elektroniska. Den viktigaste av dessa är efakturaprojektet för stadens försäljningsfakturor. Projektet påbörjas under 2012. Tietohallinto keskittyy kaupungin eri toimialojen sähköisten palveluiden kehittämisen lisäksi sosiaali- ja terveystoimen toimialan lakisää- Dataadministrationen koncentrerar sig utöver på att utveckla stadens olika sektorers elektroniska tjänster också på social- och hälsovårdssektorns 42 KAUNIAINEN Käyttötalous 03 GRANKULLA Driftsbudget teisiin kansallisiin hankkeisiin. Näistä esimerkkinä e-Resepti. lagstadgade nationella projekt. Ett exempel på dessa är e-recept. Talous Taloushallinnon merkittävin yksittäinen menoerä henkilöstökulujen lisäksi on palvelujen ostoissa kaupungin yhteinen osuus verotuskustannuksiin, 0,3 milj.euroa. Toimialoilla yhteisesti käytettävien ohjelmistojen ylläpitomaksut ja päivitykset on budjetoitu tietohallinnon käyttömenoihin (aikaisemmin investointibudjetissa) ja näkyvät palvelujen ostoissa menolisäyksenä. Ekonomi Ekonomiförvaltningens viktigaste enskilda utgiftspost utöver personalkostnaderna är stadens gemensamma andel av beskattningskostnaderna, 0,3 mn euro, inom köp av tjänster. Kostnaderna för underhåll och uppdateringar av de program som sektorerna använder gemensamt har budgeterats under dataadministrationens driftsutgifter (tidigare i investeringsbudgeten) och de syns som en utgiftsökning i köp av tjänster. 43 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 30,9 M€ Erikoissairaanhoito Specialiserad sjukvård 22 % Suun terveydenhuolto Munhälsovård 3% Hallinto Förvaltning 3% Terveydenhuolto Hälsovård 10 % Sosiaalipalvelut Socialtjänster 13 % Lasten päivähoito Barndagvård 24 % Vanhuspalvelut Äldreomsorg 25 % Talousarviovertailu 2009-2012 Budgetjämförelse Suun terveydenhuolto Munhälsovård Erikoissairaanhoito Specialiserad sjukvård Terveydenhuolto Hälsovård Vanhuspalvelut Äldreomsorg Lasten päivähoito Barndagvård 2009 Sosiaalipalvelut Socialtjänster 2010 Hallinto Förvaltning 2012 2011 0 1 000 2 000 3 000 44 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 05 KAUNIAINEN Käyttötalous 05 GRANKULLA Driftsbudget SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN 5000 5001 5002 5003 5004 5005 5006 HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER LASTEN PÄIVÄHOITO - DAGVÅRD VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUNHÄLSOVÅRD ERIKOISSAIRAANHOITO – SPECIALISERAD SJUKVÅRD Sosiaali- ja terveystoimessa on kuusi tulosaluetta: sosiaalipalvelut, lasten päivähoito, vanhuspalvelut, terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito ja suun terveydenhuolto. Tulosalueiden lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimivat myös toimialan hallinto, esiopetusjaostot, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Social- och hälsovårdssektorn har sex resultatområden: socialtjänster, barndagvård, äldreomsorg, hälsovård, specialiserad sjukvård och munhälsovård. Utöver resultatområdena lyder också sektorns förvaltning, förskolesektionerna, handikapprådet och äldrerådet under social- och hälsovårdsnämnden. Social- och hälsovården har som uppgift att främja och upprätthålla kommuninvånarnas hälsa, välfärd, arbets- och funktionsförmåga och sociala trygghet samt minska hälsoskillnaderna mellan olika befolkningsgrupper. Utöver att främja hälsan drar sektorn försorg om tillgången och kvaliteten på primärvården, den specialiserade sjukvården och socialtjänsterna enligt invånarnas behov samt om det i sista hand beviljade utkomstödet och vården och omsorgen i livets alla skeden. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä on edistää ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja Terveyden edistämisen lisäksi toimiala huolehtii kuntalaisten tarpeen mukaisten perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä viimesijaisesta toimeentuloturvasta, hoivasta ja huolenpidosta elämän kaikissa vaiheissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TA TAE TAE TAE BG 2011 2012 2013 2014 336 748 402 751 289 600 361 580 361 580 361 580 2 393 180 2 553 733 2 452 265 2 961 386 2 961 386 2 961 386 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 162 364 208 365 190 635 207 229 207 229 207 229 Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 174 169 103 790 120 300 119 400 119 400 119 400 3 676 15 586 3 100 15 800 15 800 15 800 TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 3 070 137 3 284 225 3 055 900 3 665 395 3 665 395 3 665 395 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter -9 599 282 -10 106 042 -12 306 463 -12 552 592 -12 803 644 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -13 419 975 -13 401 303 -11 969 342 -12 576 531 -12 953 827 -13 342 442 -820 758 -708 369 -702 070 -888 299 -913 403 -940 805 -1 787 452 -1 908 945 -2 004 400 -2 313 400 -2 382 802 -2 454 286 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd -11 667 740 -28 715 -16 807 -9 650 -16 600 -17 098 -17 611 -2 486 737 -2 520 797 -2 643 029 -2 816 970 -2 901 479 -2 988 523 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -28 142 919 -28 662 263 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -25 072 782 -25 378 038 Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter 45 -28 996 231 -25 940 331 -30 918 263 -31 721 201 -32 547 312 -27 252 868 -28 055 806 -28 881 917 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget Tunnuslukuja TP 2010 Nyckeltal TA 2011 SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMI YHT. SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDEN TOT. euro Toimintamenot -Verksamhetsutgifter (brutto) 2012 2013 2014 euro euro euro 31.281.873 32.093.265 32.926.457 28.662.263 28.956.231 3.310 3.365 euro/ asukas - euro/ invånare (brutto) 3 600 3 694 3 789 2.931 3.010 euro/ asukas - euro/ invånare 3 178 3 271 3 368 8.658 8.606 Asukkaat – Invånare 8689* 8689 *) Käytetty vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan toteutunutta väestölukua 8689 Toiminta Sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat kaupungin visio, arvot ja strategiset tavoitteet, joihin perustuen asetetaan toimiala- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet. Strategian toteutumisen onnistumiselle on keskeistä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tunnistetaan kaikkien toimijoiden yhteiseksi asiaksi. Kaikkia, myös poikkihallinnollisia prosesseja, johdetaan asiakaslähtöisesti taloudellisena ja toiminnallisena kokonaisuutena (esim. lasten ja perheiden palvelut, vanhustenpalvelut). Työpanos kohdennetaan ydintehtäviin ja toiminnan suunnittelu perustuu tutkittuun tietoon niin, että toiminta on vaikuttavaa ja palveluilla turvataan hoitoon pääsy ja palvelun hyvä laatu. (netto) Verksamhet Social- och hälsovårdssektorns verksamhet styrs av stadens vision, värderingar och strategiska mål. Utgående från dessa sätts de sektoroch resultatområdesspecifika målen upp. För att genomförandet av strategin ska lyckas är det centralt att främjandet av välfärd och hälsa ses som alla aktörers gemensamma sak. Allt, också de tväradministrativa processerna, leds användarorienterat som en ekonomisk och funktionell helhet (t.ex. tjänster för barn och familjer, service för äldre). Arbetsinsatsen fokuseras på prioriterade områden och planeringen av verksamheten baserar sig på forskningsresultat så att verksamheten har effekt och tillgången till vård och en hög kvalitet på servicen tryggas. Centrala förändringar i verksamhetsförutsättningarna under ekonomiplaneperioden Ändringar i lagstiftningen Lagstiftningsreformerna inom social- och hälsovården utgör den här ekonomiplaneperiodens viktigaste förändringar i verksamhetsförutsättningarna. De inverkar inte bara på tjänsternas innehåll utan också på organiseringen av tjänsterna under ekonomiplaneperioden. Också kommun- och servicestrukturreformen ingår fortfarande i regeringsprogrammet. Under 2011 – 2014 träder flera bestämmelser i kraft som ökar klientens och patientens valmöjligheter och ändrar innehållet i och organiseringen av social- och hälsovården. Den första var den nya hälsovårdslagen, som trädde i kraft 1.5.2011. Den är en gemensam innehållslag för primärvården och den specialiserade sjukvården och den första etappen i en stegvis reform av social- och hälsovården. Bestämmelserna om social- och hälsovårdens strukturer och ordnande av social- och hälsovården samt sociallagstiftningen är under beredning. Utkastet till en lag om tryggande av tillgång till service för åldringar har varit på remissrunda. Reformen för med sig ändringar i bl.a. patienters Toimintaympäristön keskeiset muutokset taloussuunnitelmakaudella Lainsäädäntömuutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistukset ovat merkittävin toimintaympäristön muutos tällä taloussuunnitelmakaudella. Se vaikuttaa paitsi palvelujen sisältöön myös palvelujen organisointiin taloussuunnittelukaudella. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistus on edelleen esillä hallitusohjelmassa. Vuosina 2011 – 2014 tulee voimaan useita säädöksiä, jotka lisäävät asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia sekä muuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöä ja organisointia. Ensimmäisenä astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki 1.5.2011. Se on yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja ensimmäinen osa sosiaalija terveydenhuollon vaiheittaista uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöä valmistellaan. Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta on ollut lausuntokierroksella. 46 KAUNIAINEN Käyttötalous 05 Uudistus tuo muutoksia mm. potilaiden mahdollisuuksiin valita hoitopaikka ja hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö. Muutoksen vaikutusta kysyntään on vaikea arvioida. Toukokuun alusta 2011 tuli voimaan myös oikeus käyttää hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon kotikunnan ulkopuolista terveyskeskusta pitempiaikaisen oleskelun aikana (esim. työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton vuoksi). GRANKULLA Driftsbudget möjligheter att välja vårdplats och den person som har hand om vården. Det är svårt att uppskatta hur ändringen kommer att påverka efterfrågan. Från början av maj 2011 trädde i kraft rätten att under en längre vistelse (t.ex. på grund av arbete, studier, fritid) använda en hälsocentral utanför hemkommunen för vård enligt vårdplanen. I anslutning till vårdgarantin preciserade socialoch hälsovårdsministeriet på våren 2011 den kommunala hälsovårdscentralens skyldighet att svara i telefon under tjänstetid. Väntetiden för att få kontakt per telefon får inte överstiga 5 minuter. Hittills har målet i genomsnitt nåtts väl i Grankulla. Lagen om servicesedlar inom social- och hälsovården trädde i kraft 1.8.2009. I Grankulla används inte servicesedlar, men inom munhälsovården började staden i juni 2011 använda ett förfarande med betalningsförbindelser för att säkerställa att vårdgarantin uppfylls. En förutsättning för att servicesedlar ska tas i bruk i större utsträckning är att verksamheten görs elektronisk, vilket betyder både en portal och hela processen från det att sedeln beviljas till den ersättning som betalas till privata serviceproducenter och de registeranteckningar som krävs. Grankulla deltar i huvudstadsregionens servicesedelsprojekt. Ändringen i lagen om hemkommun 1.1.2011 gör det lättare för personer som behöver långvarig institutionsvård, boendeservice eller familjevård att byta hemkommun. Rätten gäller personer som med myndighetsbeslut placerats i institutionsvård eller familjevård eller att bo utanför sin hemkommun med hjälp av boendeservice. I ändringen ingår ett system för kostnadsersättning mellan kommunerna. Alla ovan nämnda förändringar innebär en betydande ökning av mängden administrativt arbete. Den ökade valfriheten, samutnyttjandet av tjänster, förfarandet med betalningsförbindelser inom munhälsovården och en eventuell mer omfattande användning av servicesedlar inom sektorn, rätten att byta hemkommun osv. förutsätter bedömning av rättigheter, beredning av beslut och beslutsfattande, betalningsförbindelser, registerhållning, övervakning, statistikföring och en komplicerad fakturering mellan kommunerna, som fortfarande måste göras manuellt. Enligt den ändring (318/2011) av lagen om stöd för närståendevård (318/2011) som trädde i kraft 1.8.2011 kan avlösarservicen under närståendevårdarens ledighet ordnas genom uppdragsavtal. Sosiaali- ja terveysministeriö tarkensi keväällä 2011 hoitotakuuseen liittyvää kunnan terveyskeskuksen velvollisuutta vastata virka-aikana puhelimeen. Puhelimitse tapahtuvan jonotusajan pituus saa olla korkeintaan 5 minuuttia. Tällä hetkellä tavoite on toteutunut keskimäärin hyvin Kaunaisissa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan 1.8.2009. Kauniaisissa ei ole käytössä palveluseteliä, mutta suun terveydenhuollossa on otettu käyttöön kesäkuussa 2010 maksusitoumusmenettely hoitotakuun toteuttamisen varmistamiseksi. Palvelusetelin laajemman käyttöönoton edellytyksenä on toiminnan sähköistäminen, mikä tarkoittaa sekä portaalia että koko prosessia setelin myöntämisestä yksityiselle palveluntuottajalle maksettavaan korvaukseen ja vaadittuihin rekisterinpidollisin merkintöihin. Kauniainen on mukana pääkaupunkiseudun palvelusetelihankkeessa. Kotikuntalain muutos 1.1.2011 helpottaa pitkäaikaista laitoshoitoa, asumispalveluja tai perhehoitoa tarvitsevien henkilöiden mahdollisuutta vaihtaa kotikuntaa. Oikeus koskee henkilöitä, jotka on viranomaispäätöksellä sijoitettu laitoshoitoon, perhehoitoon tai asumaan asumispalvelujen avulla kotikuntansa ulkopuolella. Muutokseen sisältyy kuntien välinen kustannusten korvausjärjestelmä. Kaikkiin edellä mainittuihin uudistuksiin sisältyy huomattava määrä lisääntynyttä hallinnollista työtä. Valinnanvapauden lisääntyminen, palvelujen yhteiskäyttö, suun terveydenhuollon maksusitoumusmenettely ja mahdollisesti laajempi palvelusetelin käyttöönotto toimialalla, oikeus vaihtaa kotikuntaa jne. edellyttävät oikeuksien arviointia, päätösten valmistelua ja tekemistä, maksusitoumuksia, rekisterinpitoa, valvontaa, tilastointia ja monimutkaista kuntien välistä laskutusta, joka edelleenkin on tehtävä manuaalisesti. Omaishoitolain (937/2005) 1.8.2011 alkaen voimaan tulleen muutoksen (318/2011) mukaan omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella. 47 KAUNIAINEN Käyttötalous 05 Uusi perusopetuslaki tuli voimaan 1.1.2011 ja siinä edellytetty kolmiportainen tuen rakenne on otettu käyttöön myös esikoulun oppilashuollossa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla 1.1.2012 alkaen. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki korotetaan 100 eurolla kuukaudessa 1.1.2012 alkaen. Muut toiminnan kehittämiseen vaikuttavat tekijät Suunnittelukaudella toiminnan kehittämistä ohjaavat paitsi paikalliset laajat strategiat (lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ja ikääntymispoliittinen strategia) myös valtakunnalliset kehittämislinjaukset. Vuonna 2011 päättyvä KASTE- hanke saa jatkoa vuonna 2012. Sosiaalialan osaamiskeskuksessa, Soccassa, ja VKKMetrossa jatkuu laaja kehittämistoiminta. Kauniainen on mukana 2011 alkaneessa Savuton pääkaupunkiseutu- hankkeessa, joka on tarkoitus toteuttaa 3-vuotisena. Pääkaupunkiseudun yhteistyön merkittävin vaikutus koskee lasten päivähoitoa, jossa toteutuu päivähoitopalvelujen yhteiskäyttö vuonna 2012, edellyttäen että tietohallintojärjestelmien yhteen sovittaminen onnistuu sitä ennen. Valtio, Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ja HUS allekirjoittivat aiesopimuksen, jonka pohjalta tehtävän kehittämistyön tavoitteena on turvata metropolialueen asukkaille ehyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus ja vahvistaa palvelujen asiakaskeskeisyyttä. Tavoitteena on sopia hankkeista, joissa mallinnetaan mm. sosiaalija terveydenhuollon uusia palveluohjauksen ratkaisuja tavoitteena erityisesti peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempi integraatio. Aiesopimukseen liittyen toteutetaan viisi hanketta, joiden määräaika vaihtelee keväästä 2011 marraskuuhun 2013 asti. Hankkeet koskevat perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon integraatiota perustasoa vahvistaen; kehittämistä ja tutkimusta; EVO-rahoitusta sekä HUS: n omistajaohjauksen, ohjausrakenteiden, rahoituksen ja laskutusperiaatteiden selkiinnyttäminen sekä uusien rahoitusmallien kokeiluun metropolialueelle. GRANKULLA Driftsbudget Den nya lagen om grundläggande utbildning trädde i kraft 1.1.2011 och den i lagen förutsatta stödstrukturen i tre steg har tagits i bruk också i förskolans elevvård. I regeringsprogrammet anges att utkomststödets grunddel höjs med 6 procent från 1.1.2012. Grunddagpenningen för arbetslösa och arbetsmarknadsstödet höjs från 1.1.2012 med 100 euro per månad. Andra faktorer som inverkar på utvecklingen av verksamheten Verksamhetsutvecklingen under planeringsperioden styrs förutom av lokala omfattande strategier (barn- och ungdomspolitiska programmet och äldrepolitiska strategin) också av riksomfattande utvecklingslinjer. KASTE-projektet, som slutar 2011, får en fortsättning 2012. Socca, socialbranschens kompetenscentrum, och VKKMetro fortsätter med sin omfattande utvecklingsverksamhet. Grankulla deltar i projektet Rökfri huvudstadsregion, som började 2011 och pågår i 3 år. Samarbetet i huvudstadsregionen inverkar mest på barndagvården, där samutnyttjandet av dagvårdstjänster verkställs 2012 under förutsättning att man före det lyckas samordna dataadministrationssystemen. Staten, Helsingfors, Esbo, Vanda, Grankulla, Kyrkslätt, Kervo och HNS har undertecknat en avsiktsförklaring utifrån vilken man utför utvecklingsarbete i syfte att säkerställa en enhetlig servicehelhet inom social- och hälsovården för metropolområdets invånare och stärka kundorienteringen i tjänsterna. Målet är att komma överens om projekt inom vilka man gör upp modeller för bl.a. nya servicestyrningsslösningar inom socialoch hälsovården för att bättre än tidigare kunna integrera i synnerhet bastjänsterna och den specialiserade sjukvården. I anslutning till avsiktsförklaringen genomförs fem projekt vilkas tidsfrist varierar från våren 2011 till november 2013. Projekten gäller integrering av primärvården, socialtjänsterna och den specialiserade sjukvården så att basnivån stärks; utveckling och forskning: EVOfinansiering och klarläggande av HNS ägarstyrning, styrstrukturer, finansiering och faktureringsprinciper samt försök med nya finansieringsmodeller i metropolområdet. Befolkning Vid utgången av 2010 hade Grankulla 8689 invånare (8606 år 2009). Största betydelsen med tanke på tjänsteplaneringen har befolkningsutvecklingen bland småbarn, barn under skolåldern och de äldsta åldersklasserna. Antalet 65 år fyllda har på ett år ökat med 90 personer. År Väestö Vuoden 2010 lopussa Kauniaisissa oli 8689 asukasta (8606 asukasta vuonna 2009). Palvelujen suunnittelua ajatellen on merkitystä eniten sekä pienten, alle kouluikäisten että vanhimpien ikäluokkien väestökehityksellä. 48 KAUNIAINEN Käyttötalous 05 65- vuotta täyttäneiden määrä on vuodessa kasvanut 90 henkilöllä. Vuonna 2010 75 vuotta täyttäneitä oli 770 ja 85 vuotta täyttäneitä oli 210. 65 vuotta täyttäneitä oli 19,6 % koko väestöstä (vuonna 2009 18,6 %). Vuosina 2011–2014 65–74-vuotiaiden määrä lisääntyy 120 henkilöllä ja 85 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy noin 20 henkilöllä vuosittain. Vuonna 2010 syntynyt ikäluokka oli pieni, mutta 1-6-vuotiaiden määrä lisääntyi kaikissa ikäluokissa. 0-6 -vuotiaita lapsia oli 653. Yksinasuvia on Kauniaisissa muuta pääkaupunkiseutua vähemmän. GRANKULLA Driftsbudget 2010 fanns det 770 invånare som fyllt 75 år och 210 som fyllt 85. Andelen 65 år fyllda av hela befolkningen var 19,6 % (18,6 % år 2009). Under 2011-2014 ökar antalet invånare mellan 65 och 74 år med 120 personer och antalet 85 år fyllda ökar med ca 20 personer per år. Den årskull som föddes 2010 var liten, men antalet barn i åldern 1-6 år ökade i alla ålderklasser. Antalet barn mellan 0-6 år var 653. Det bor färre ensamboende i Grankulla än i de övriga kommunerna i huvudstadsregionen. Ekonomi och produktivitetsutveckling Genom hälsofrämjande åtgärder, såsom minskning av rökning och alkoholanvändning, ökning av motion och minskning av övervikt, kan staden inverka på kommuninvånarnas hälsotillstånd, efterfrågan på tjänster och utvecklingen av de totala social- och hälsovårdskostnaderna. De 2011 påbörjade hälsokontrollerna av 40-åringar, seniorrådgivningens riktade åldersklasskontroller och hälsofrämjande hembesök är viktiga hälsofrämjande åtgärder. I budgetförslaget föreslås att årliga hälsokontroller av äldre närståendevårdare (75 år fyllda) ska inledas. Att genomföra programmet Ett rökfritt Grankulla och delta i projektet En rökfri huvudstadsregion är viktig hälsofrämjande verksamhet som inverkar på både ekonomin och välfärds- och hälsoskillnaderna. Social- och hälsovårdssektorn har nya skyldigheter under ekonomiplaneperioden som ökar kostnaderna. Därför är det viktigt att fastställa åtgärder som ökar produktiviteten. De produktionsfrämjande åtgärderna introduceras i samband med presentationen av respektive resultatområde. Datasystemen utvecklas till att producera verksamhets- och kvalitetsdata som stöd till planeringen och ledningen av verksamheten. När den elektroniska ärendehanteringen utvecklas, prioriteras de funktioner som förbättrar produktiviteten. Tyngdpunkten är på arbetsformer med vilka man kan ersätta kontakter i form av patientbesök eller vårdsamtal och den arbetstid som går åt till dessa. Prioriterade områden inom de närmaste åren är att öka de webbtjänster och den elektroniska ärendehantering som erbjuds kommuninvånarna, utveckla kundsystemen i enlighet med nationella projekt och samarbetet inom huvudstadsregionen och HNS, öka självbetjäningen ändamålsenligt och utveckla mobila lösningar. Talous ja tuottavuuden kehitys Kuntalaisten terveydentilaan, palvelujen kysyntään ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenojen kehitykseen voidaan vaikuttaa terveyden edistämisen toimenpitein: tupakoinnin ja alkoholin käytön väheneminen, liikunnan lisääntyminen ja ylipainon väheneminen. Vuonna 2011 aloitetut 40-vuotiaiden terveystarkastukset, seniorineuvolan kohdennetut ikäkausitarkastukset sekä terveyttä edistävät kotikäynnit ovat tärkeitä terveydettä edistäviä toimenpiteitä. Talousarvioesityksessä esitetään iäkkäiden omaishoitajien (75 vuotta täyttäneiden) vuosittaisten terveystarkastusten aloittamista. Savuton Kauniainen -ohjelman toteuttaminen ja Savuton pääkaupunkiseutuhankkeeseen osallistuminen on tärkeää terveyttä edistävää toimintaa, joka vaikuttaa sekä talouteen että hyvinvointi- ja terveyseroihin. Sosiaali- ja terveystoimessa on taloussuunnittelukaudella uusia velvoitteita, joilla on kustannuksia lisäävä vaikutus. Siksi on tärkeää tunnistaa toimenpiteitä tuottavuuden lisäämiseksi. Tuottavuutta edistävät toimenpiteet esitetään kunkin tulosalueen esittelyn yhteydessä. Atk-järjestelmiä kehitetään tuottamaan toiminta- ja laatutietoja toiminnan suunnittelun ja johtamisen tueksi. Sähköisen asioinnin kehittämisessä painotetaan tuottavuutta lisääviä toiminnallisuuksia. Painopiste on toimintatavoissa, joiden avulla voidaan korvata potilaskäynteinä tai hoitopuheluina tapahtuvia yhteydenottoja ja niihin kuluvaa henkilökunnan työaikaa. Lähivuosien painoalueita ovat kuntalaisille tarjottavien verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin lisääminen, asiakasjärjestelmien kehittäminen kansallisten hankkeiden sekä PKS- ja HUS -yhteistyön mukaisesti, itsepalvelujen tarkoituksenmukainen lisääminen sekä mobiiliratkaisujen kehittäminen. Personal Den till buds stående arbetskraften inom socialoch hälsovården minskar med 19 personer fram till år 2015. Social- och hälsovårdstjänsterna produceras även i fortsättningen i första hand med egen Henkilöstö Käytettävissä oleva sosiaali- ja terveydenhuol49 KAUNIAINEN Käyttötalous 05 lon työvoima vähenee vuoteen 2015 mennessä 19 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tuotetaan jatkossakin ensisijaisesti omalla henkilökunnalla. Koulutusyhteistyö, oppisopimuskoulutus ja rekrytointiprosessin kehittäminen ovat keinoja edistää henkilökunnan saatavuutta. Henkilökunnan hyvä perehdytys, ohjaus ja vakinaisen henkilökunnan palkitsemisjärjestelmien käyttö ja kehittäminen sekä työkyvyn tukeminen parantavat henkilökunnan pysyvyyttä. Tehtäväkuvat ja ammattiryhmien työnjako selvitetään 2011–12 aikana. Osaamista kehitetään osaamiskartoitusten ja osaamistarpeiden ennakoinnin perusteella, tukemalla työssä oppimista sekä täydennys- ja jatkokoulutusta. Tavoitteena on, että kaikkien työpanos kohdentuu optimaalisesti työnjakoa kehittämällä ja kohdentamalla palvelut oikeisiin asiakasryhmiin hoidon tarpeen arvioinnin perusteella. GRANKULLA Driftsbudget personal. Utbildningssamarbete, läroavtalsutbildning och utveckling av rekryteringsprocessen är metoder med vilka tillgången på personal förbättras. En god inskolning och handledning av personalen, användning av system för premiering av ordinarie anställda och stöd av arbetsförmågan minskar personalomsättningen. Befattningsbeskrivningarna och arbetsfördelningen mellan yrkesgrupperna utreds under 2011-2012. Kompetensen utvecklas utifrån kompetenskartläggningar och uppskattning av kompetensbehoven samt genom att stöda inlärning i arbetet, kompletterande utbildning och fortbildning. Målet är att alla anställdas arbetsinsats riktas optimalt genom att man utvecklar arbetsfördelningen och riktar tjänsterna till rätt kundgrupper enligt utvärderingar av vårdbehovet. Investeringar Sansåkers daghem Anslag 2012 150 000 €, anslag 2013 3 949 000 € Investoinnit Sansinpellon päiväkoti Määräraha 2012 150 000 € , määräraha 2013 3 949 000 € Motiveringar Se investeringsdelen s. 144. Perustelut Kts Investointiosa s. 144. Planering och byggande av mångformigt serviceboende och dagverksamhet på Villa Bredas område 2012-2016 Den preliminära anslagsreserveringen är 2 miljoner euro för 2014 och 7 miljoner euro för både 2015 och 2016. Monimuotoisen palveluasumisen ja päivätoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Villa Bredan alueelle, 2012–2016 Alustava määrärahavaraus vuodelle 2014 on 2 miljoonaa euroa ja vuosille 2015 ja 2016 molemmille 7 milj. euroa. Motiveringar Se investeringsdelen s. 145. Perustelut Kts Investointiosa s. 145. I dataadministrationens investeringsbudget beaktas följande kostnader: eRecept 35 000 e AvoHilmo 5 000 e Tietohallinnon investointibudjetissa huomioidaan seuraavat kustannukset: eResepti 35 000 e AvoHilmo 5 000 e 50 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 5000 HALLINTO - FÖRVALTNING Toimialan hallinto edistää ja tukee toimialan strategista johtamista, päätöksentekoa, viestintää ja hyvää hallintoa. Sen tehtävänä on turvata toiminnan yhtenäisyys ja palvelujen yhdenmukaisuus. Hallinto osallistuu toiminnan kehittämiseen ja seutuyhteistyöhön ja koordinoi sitä. Hallinto vastaa mm. sähköisen asioinnin kehittämisestä, järjestöyhteistyöstä ja kumppanuussuhteiden kehittämisestä. Sen vastuulla on kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja kehittäminen sekä siihen liittyvä poikkihallinnollisen yhteistyön koordinointi. Sektorns förvaltningsenhet främjar och stöder ledningen, beslutfattandet, kommunikationen och en god förvaltning inom sektorn. Dess uppgift är att trygga en helgjuten verksamhet och enhetliga tjänster. Förvaltningen deltar i att utveckla verksamheten och i det regionala samarbetet, som den samordnar. Förvaltningen svarar bl.a. för att utveckla den elektroniska ärendehanteringen, för samarbetet med olika organisationer och för att utveckla olika partnerskap. Enheten svarar också för att leda och utveckla välfärds- och hälsofrämjandet i staden och samordna det därtill hörande tväradministrativa samarbetet. Hallinto Förvaltning TP Bokslut 2009 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk TP Bokslut 2010 1 100 0 5 000 1 217 -553 899 -51 465 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -13 629 -43 120 -658 -8 444 -671 215 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -669 998 2012 TAE 2013 2014 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -649 130 -815 064 -831 365 -847 993 -86 232 -89 532 -92 218 -94 984 -43 476 -698 -10 323 -673 065 -5 000 -45 000 -400 -10 820 -796 582 -5 100 -55 000 -500 -14 170 -979 366 -5 253 -56 650 -515 -14 595 -1 000 596 -5 411 -58 350 -530 -15 033 -1 022 301 -666 965 -796 580 -979 366 -1 000 596 -1 022 301 0 0 0 1 217 0 Palvelujen ostot - Köp av tjänster TAE 0 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter TAE TA BG 2011 0 0 6 100 0 -560 287 -52 099 -6 182 Toiminta Tuottavuutta lisäävinä toimenpiteinä toimialalla on vuonna 2012 sähköisen asioinnin kehittäminen, mihin liittyen eReseptin käyttöönotto syksyllä 2012, sekä osallistuminen HUS: n koordinoimaan Alli- hankkeeseen. Hallinto tukee asiakas- ja potilastietojärjestelmien hyödyntämistä prosessien kehittämisen ja johtamisen tukena.Sen lisäksi painopistealueena ovat vanhuspalvelujen kehittäminen mm. WDC2012 –hankekokonaisuuteen kuuluvassa 365 |Wellbeing – hankkeessa, kumppanuussopimukset ja yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa sekä toimistonhoitajaverkoston työjaon ja tehtäväkuvan kehittäminen vastaamaan toimialan lisääntyneitä tarpeita. Verksamhet Till sektorns produktivitetsförbättrande åtgärder 2012 hör att utveckla den elektroniska ärendehanteringen. I anslutning till detta tas eRecept i bruk på hösten 2012, och sektorn deltar i Alliprojektet, som koordineras av HNS. Förvaltningen stöder utnyttjandet av klient- och patientdatasystemen som stöd för processutvecklingen och ledningen. Andra insatsområden är utveckling av äldreservicen bl.a. i projektet 365 Wellbeing, som hör till WDC2012-projekthelheten, partnerskapsavtal och utveckling av samarbetet med tredje sektorn samt utveckling av byråföreståndarnätverkets arbetsfördelning och befattningsbeskrivningar så att de svarar mot de ökade behoven i sektorn. Talous Henkilöstölisäyksestä, 191 000 eurosta, on noin 170 000 euroa varhemaksuja. Avustuk- Ekonomi Av ökningen i personalkostnader, 191 000 euro, är ca 170 000 euro förtidspensionsutgiftsbase51 05 KAUNIAINEN Käyttötalous siin varatusta 55 000 eurosta kohdentuu Granin Lähiavun toimintaan noin 10 000 euroa aikaisempaa enemmän. GRANKULLA Driftsbudget rade avgifter. Av det belopp på 55 000 euro som reserverats för understöd går ca 10 000 euro mer än tidigare till Grani Närhjälps verksamhet. 5001 SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER Sosiaalipalvelut käsittää sosiaalityön, lastensuojelun, päihdehuollon, vammaispalvelut, kehitysvammahuollon, lastenvalvojan palvelut, perheneuvolan, toimeentuloturvan ja velkaneuvonnan, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton sekä yleisten vuokra-asuntojen ja eläkeläisasuntojen myöntämispäätösten tekemisen. Socialtjänsterna omfattar socialarbete, barnskydd, missbrukarvård, handikappservice, omsorg om utvecklingshämmade, barnatillsyningsmannens tjänster, familjerådgivning, utkomststöd och skuldrådgivning samt beslut om uthyrning av allmänna hyresbostäder och pensionärsbostäder. Skuldrådgivning samt tjänster inom kris- och socialjouren köps enligt serviceavtal av Esbo stad. Velkaneuvonta sekä sosiaali- ja kriisipäivystyspalvelut hankitaan ostopalvelusopimuksella Espoon kaupungilta. Sosiaalipalvelut Socialtjänster TP Bokslut 2009 Myyntituotot- Försäljningsinkomster 21 259 Maksutuotot - Avgiftsinkomster 140 452 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 151 825 100 098 624 414 258 0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk Henkilöstökulut - Personalutgifter -676 078 TP Bokslut 2010 64 942 151339 180 732 27 575 312 424 900 0 -718 430 -2 113 935 -16 439 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -2 063 332 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -49 355 -869 596 -9 826 -291 270 -3 959 457 -821 203 -1 114 -271 011 -3 942 132 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -3 545 199 -3 517 232 Toiminta Tuottavuutta lisäävinä toimenpiteinä on asiakastietojärjestelmän hyödyntäminen asiakasprosesseissa ja johtamisen ja seurannan tukena, vammaispalveluissa hoito- ja palvelusuunnitelmien kattavuuden parantaminen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen vuonna 2011 tehdyn auditoinnin perusteella. Perheneuvolan roolia perhekeskusverkoston toiminnassa vahvistetaan. TA BG 2011 TAE TAE TAE 2012 2013 2014 25 000 60 000 60 000 24 800 29 800 29 800 60 000 29 800 188 635 45 300 0 283 735 0 205 129 45 300 0 340 229 0 205 129 45 300 0 340 229 0 205 129 45 300 0 340 229 0 -551 180 -530 368 -540 975 -551 795 -2 142 049 -2 594 660 -2 672 500 -2 752 675 -5 100 -838 400 -200 -68 830 -3 605 759 -5 700 -936 400 -200 -72 890 -4 140 218 -5 871 -964 492 -206 -75 077 -4 259 121 -6 047 -993 427 -212 -77 329 -4 381 485 -3 322 024 -3 799 989 -3 918 892 -4 041 256 Verksamhet Produktivitetsförbättrande åtgärder är att utnyttja klientdatasystemet i klientprocesserna och som stöd för ledningen och uppföljningen, att göra vård- och serviceplanerna mer heltäckande inom handikappservicen och utveckla mentalvårdsoch missbrukartjänsterna enligt den 2011 gjorda kvalitetsrevisionen. Familjerådgivningens roll i familjecentralens verksamhet stärks. 52 05 KAUNIAINEN Käyttötalous Talous Potilastietojärjestelmän käyttöönotosta on 45 000 euroa suuremmat kustannukset vuodelle 2012 kuin vuodelle 2011 on budjetoitu. Kustannuksissa on huomioitu hallitusohjelman kirjaus siitä, että toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla 1.1.2012 alkaen. Kuntien maksuosuus perustoimeentulotuesta on 50 % tuen kustannuksista. Toimeentulotuen korotus on 25 €/kuukausi/tuensaaja, josta kuntien osuus korotuksesta on 12,50 euroa. Kustannusten lisäys on 100 000 euroa. Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki korotetaan 100 eurolla kuukaudessa 1.1.2012 alkaen. Kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, passiivituen saajille. Kuntien osuus korotuksesta on 50 euroa/kuukausi/työmarkkinatuen saaja. Kustannusten lisäys on 70 000 euroa. Vammaisten palveluasumiseen kohdentuu 380 000 euron kustannusten lisäys. Prestationer TA 2011 1.441 183 Driftsbudget Ekonomi Kostnaderna för att ta i bruk patientdatasystemet är 45 000 euro högre 2012 än vad som budgeterats för 2011. I kostnaderna beaktas noteringen i regeringsprogrammet att utkomststödets grunddel höjs med 6 procent från 1.1.2012. Kommunernas betalningsandel av det grundläggande utkomststödet är 50 % av stödkostnaderna. Utkomststödet höjs med 25 €/månad/stödmottagare, varav kommunernas andel av höjningen är 12,50 euro. Kostnadsökningen är 100 000 euro. Arbetslöshetsstödets grunddagpenning och arbetsmarknadsstödet höjs med 100 euro i månaden från 1.1.2012. Kommunerna finansierar hälften av det arbetsmarknadsstöd som beviljas personer som fått stöd i mer än 500 dagar som passivt stöd. Kommunernas andel av höjningen är 50 euro/månad/mottagare av arbetsmarknadsstöd. Kostnadsökningen är 70 000 euro. Kostnaderna för serviceboende för handikappade ökar med 380 000 euro. Suoritteita TP 2010 GRANKULLA 1.850 205 Perheneuvola – Familjerådgivningen 1) 1) Käyntejä - Besök 2) 2) Asiakkaat – Klienter 2012 2013 2014 1.500 200 1.500 200 1.500 200 190 190 Toimeentulotuki – Utkomststöd 158 175 Ruokakunnat – Matlag 190 1) Käyntejä/”istuntoja”, johon voi osallistua useita - Besök/”sessioner”, i vilka flera kan delta 2) Henkilöitä - Personer Tunnuslukuja TP 2010 euro *) Nyckeltal TA 2011 euro 111 108 46 60 *) 2012 euro 2013 2014 Perheneuvola Familjerådgivningen euro /käynti - euro/ besök (brutto) 209.698 140 209.698 140 209.698 140 Toimeentulotuki – Utkomststöd euro/ asukas - euro /invånare (brutto) 510.400 58 510.400 58 510.400 58 *) Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritteiden/asukkaiden määrällä – *) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer/ invånare 53 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 5002 LASTEN PÄIVÄHOITO - BARNDAGVÅRD Lasten päivähoidon tulosalue käsittää koko lasten päivähoitojärjestelmän. Kokonaisuuden muodostavat päiväkotihoito, esiopetus, avoin perhetoiminta, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Lasten päivähoidon tulosalueen tehtävänä on tarjota varhaiskasvatuspalvelua, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Resultatområdet för barndagvård omfattar hela dagvårdssystemet för barn, som består av daghemsvård, förskoleundervisning, öppen familjeverksamhet, hemvårdsstöd och stöd för privat vård. Resultatområdet för barndagvård har som uppgift att erbjuda småbarnsfostran som kombinerar barnens rätt till småbarnsfostran och föräldrarnas rätt att få en vårdplats för sina barn. Småbarnsfostran är en planmässig och målinriktad verksamhet där barnets självständiga lek har en central betydelse. Målet för småbarnsfostran är att främja barnens balanserade uppväxt, utveckling och lärande. Lasten päivähoito Barndagvård Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk TP Bokslut 2009 175 758 638 758 5 701 2 732 0 822 949 0 TP Bokslut 2010 188 672 630 871 2 921 226 872 823 562 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -3 728 227 -787 033 -240 100 -574 997 -15 260 -659 369 -6 004 986 -3 880 201 -765 257 -190 276 -748 588 -9 821 -775 741 -6 369 884 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -5 182 037 -5 546 322 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Toiminta Tuottavuutta ja taloudellisuutta lisäävinä toimenpiteinä on toimittu johdonmukaisesti lasten päivähoidon rakennemuutoksen mahdollistamiseksi (lasten kotihoidon tuen kuntalisän ja yksityisen hoidon tuen nosto ( KV § 67, 15.11.2010) ja avoin perhetoiminta ( 1.8.2010 alkaen). Jatkossa avoimen perhetoiminnan tilojen tulee mahdollistaa vanhempien oman vastuunoton lisäämisen ja vertaisryhmien toiminnan. Päiväkotiverkoston kehittämisessä edetään valtuustokauden alussa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Kasavuoren päiväkoti valmistuu 2012 ja Sansinpellon päiväkodin suunnittelu alkaa. Asiakastietojärjestelmää hyödynnetään toiminnan johtamisessa, suunnittelussa, seurannassa sekä kehitetään sähköisiä palveluja. Turvataan esiopetuksen oppilashuoltoon konsultoivan erityislastentarhanopettajan palvelut TAE TAE 2012 161 250 914 686 2 100 0 0 1 078 036 0 2013 161 250 914 686 2 100 0 0 1 078 036 0 2014 161 250 914 686 2 100 0 0 1 078 036 0 -4 198 326 -796 800 -225 370 -780 000 -7 600 -796 680 -6 804 776 -4 377 637 -873 593 -275 550 -920 000 -8 400 -827 080 -7 282 260 -4 465 190 -899 801 -283 817 -947 600 -8 652 -851 892 -7 456 951 -4 554 494 -926 795 -292 331 -976 028 -8 912 -877 449 -7 636 008 -5 968 911 -6 204 224 -6 378 915 -6 557 972 TA BG 2011 120 800 713 065 2 000 0 0 835 865 0 TAE Verksamhet För att öka produktiviteten och förbättra ekonomin har resultatområdet arbetat konsekvent för att möjliggöra en omstrukturering av barndagvården (höjning av kommuntillägget till hemvårdsstödet och stödet för privat vård (STF § 67, 15.11.2010) samt öppen familjeverksamhet (från 1.8.2010)). I fortsättningen bör det bli möjligt att öka föräldrarnas eget ansvar och kamratgruppers verksamhet i den öppna familjeverksamhetens lokaliteter. Utvecklingen av daghemsnätet fortsätter enligt den plan som gjordes upp i början av fullmäktigeperioden. Kasabergets daghem blir färdigt 2012 och planeringen av Sansåkers daghem inleds. Klientdatasystemet utnyttjas i ledningen, planeringen och uppföljningen av verksamheten. De elektroniska tjänsterna utvecklas. En konsulterande specialbarnträdgårdslärares tjänster tryggas inom förskolans elevvård så som lagen om 54 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget perusopetuslain edellyttämällä tavalla. Kielikylpy muutetaan kaksivuotiseksi. grundläggande utbildning förutsätter. Språkbadet blir tvåårigt. Talous Perustetaan konsultoivan erityislastentarhanopettajan vakanssi, 39 000 e/ vuosi. Perusteluna erityislastentarhan opettajan palveluiden järjestäminen päivähoitolain (4a §, 22.12.2006/1255) mukaisesti. Ekonomi En vakans som konsulterande specialbarnträdgårdslärare inrättas, 39 000 e/år. Motiveringen är att tillhandahålla tjänster av en specialbarnträdgårdslärare enligt dagvårdslagen (4 a §, 22.12.2006/1255). Suoritteita TP2010 Prestationer TA 2011 8 336 57.347 8 350 58.000 Kaupungin päiväkotihoito Kommunal daghemsvård Kaupungin päiväkodit- Stadens daghem Paikat (keskim/v)- Platser (medeltal/år) Läsnäolopäivät – Närvarodagar 20 3.976 24 3.700 Perhepäivähoito – Familjedagvård Paikat (keskim/v)- Platser (medeltal/år) Läsnäolopäivät – Närvarodagar 84 116 84 120 120 25 26 30 42 TP 2010 euro Yksit.hoid. tuki – Stöd för privat vård Lakisääteinen - Lagstadgat Kunnallinen – Kommunalt 4-, 5-, ja 6-vuotiaiden osallistuminen järjestettyyn varhaiskasvatukseen (koko- tai osapäivähoito, yksityisen hoidon tuki tai maksusitoumuksella toisessa kunnassa ostettu palvelu), prosentteina ikäluokasta (EU-tavoite 95%) Uusi Tunnuslukuja Lasten kotih.tuki – Hemvårdsstöd Perheet /kk – Antal familjer/mån. Lakisääteinen – Lagstadgat Kunnallinen – Kommunalt 1-2-vuotiaiden ikäluokasta tavoite 75% 2012 2013 2014 8 350 58.000 8 380 63.000 7 380 63.000 24 3.700 16 2.500 16 2.500 120 120 130 130 140 140 30 42 35 35 40 40 95% *) Nyckeltal 2012 euro TA 2011 86 92 52 58 Kaupungin päiväkotihoito Kommunal daghemsvård euro/ läsnäolopv – euro/närvarodag (brutto) Perhepäivähoito – Familjedagvård euro/ läsnäolopv – euro/närvarodag (brutto) *) 2013 euro 2014 59 60 5.448.266 94 154 960 42 Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritemäärällä – *) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestatione 55 *) 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 5003 VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG Resultatområdet för äldreomsorg omfattar enheterna för hemvård, servicecentret Villa Breda, ålderdomshemmet och vårdhemmet samt vårdavdelningen vid hälsovårdscentralens sjukhus. Villa Apollos grupphem fungerar som enhet för serviceboende. Äldreomsorgens uppgift är att stöda de äldres funktionsförmåga och hjälpa dem att så länge som möjligt klara sig själva och kunna bo hemma eller i en hemlik miljö. Den omsorg och vård som erbjuds utgår från klientens servicebehov och från att stöda klientens egna resurser och visa respekt för vars och ens självbestämmanderätt. Vanhuspalvelujen tulosalueella on kotihoidon, Villa Bredan palvelukeskuksen, vanhainkodin ja hoivakodin yksiköt sekä terveyskeskuksen sairaalan vuodeosasto. Palveluasumisen yksikkönä toimii Villa Apollon ryhmäkoti. Vanhuspalvelujen tehtävänä on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä sekä heidän asumistaan kotona tai kodinomaisissa oloissa mahdollisimman pitkään. Asiakkaan saaman hoivan ja hoidon lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarve, omien voimavarojen tukeminen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Vanhuspalvelut Äldreomsorg Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk TP Bokslut 2009 66 000 1 343 827 0 34 295 0 1 444 122 0 TP Bokslut 2010 41 366 1 501 143 0 35 113 0 1 577 622 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -2 793 193 -2 616 714 -327 828 -299 739 -918 -1 146 185 -7 184 577 -3 000 510 -2 574 467 -314 890 -295 678 -2 958 -1 102 770 -7 291 273 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -5 740 455 -5 713 651 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Toiminta Ikääntymispoliittinen strategia ohjaa vanhuspalvelujen tuottamista ja kehittämistä. Suurena haasteena tällä hetkellä on palvelurakenteen keventäminen ja muutoksen toteuttaminen hallitusti. Tuottavuuden parantamisessa on keskeistä asukkaiden toimintakyvyn ylläpito ja kuntoutus kotiin laitoksesta niin, että laitosjakso jää mahdollisimman lyhyeksi. Muita tuottavuutta lisääviä tekijöitä on Tammikummun sairaalan tilojen käytön arviointi muutosvaiheen tukena sekä sairaalan toiminnan kehittäminen kuntouttavaa, lyhytaikaista sekä palliatiivista hoitoa antavaksi sairaalaksi. Päiväsairaalakokeilu Villa Anemonessa tukee kotona asumista ja omaishoitajien jaksamista, samoin kodin muutostöiden tukeminen, palveluohjaus ja yöpartiotoiminnan aloittaminen. Vanhuspalveluiden henkilökuntatilanne on TAE TAE 2012 48 130 1 744 200 0 35 500 600 1 828 430 0 2013 48 130 1 744 200 0 35 500 600 1 828 430 0 2014 48 130 1 744 200 0 35 500 600 1 828 430 0 -3 990 967 -1 337 081 -314 700 -341 000 -700 -1 356 099 -7 340 547 -4 054 296 -1 282 940 -410 130 -402 000 -6 200 -1 454 976 -7 610 542 -4 135 382 -1 321 428 -422 434 -414 060 -6 386 -1 498 625 -7 798 315 -4 218 090 -1 361 071 -435 107 -426 482 -6 578 -1 543 584 -7 990 911 -5 817 747 -5 782 112 -5 969 885 -6 162 481 TA BG 2011 45500 1441700 0 35000 600 1522800 0 TAE Verksamhet Den äldrepolitiska strategin styr produktionen och utvecklingen av äldreservicen. En stor utmaning i dag är att göra servicestrukturen lättare och genomföra ändringen kontrollerat. När det gäller att förbättra produktiviteten är det centrala att upprätthålla klienternas funktionsförmåga och rehabilitering så att tiden på institutioner blir så kort som möjligt. Andra produktivitetsförbättrande åtgärder är att utvärdera användningen av lokaliteterna på Ekkulla sjukhus för att stöda förändringsfasen och utveckla sjukhusets verksamhet till ett sjukhus som ger rehabiliterande, kortvarig och palliativ vård. Försöket med dagsjukhus i Villa Anemone stöder hemmaboendet och hjälper närståendevårdarna att orka. Detsamma gäller stöd för ändringsarbeten i hemmet, servicehandledning och inledande av nattpatrullverksamhet. 56 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget parantunut merkittävästi ja yksiköissä sovitaan tilapäisen henkilöstötarpeen arviointimenettelyistä. Tuloalueella aloitetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa työhyvinvointiin liittyvä, ´Työn Imu´- kehittämisprosessi. Kotihoidossa resurssit kohdistetaan entistä enemmän ns. keskiraskaiden asiakkaiden hoitotyöhön RAI- arviointijärjestelmän tuloksia hyödyntäen. Asiakasmäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden lisääntymiseen vastataan kasvattamalla välittömän asiakastyön osuutta nykyisestä sekä kehittämällä työprosesseja. Lisäksi selvitetään mobiililaitteiden käyttömahdollisuus. Kauniaisten kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta Pääkaupunkiseudun alueella. Näiden hoidon laatua seurataan vuosittaisilla selvityskäynneillä. Osa näistä paikoista osa suunnattu muistisairautta sairastaville asukkaille. Tehostetun palveluasumisen paikkoja ostetaan harkitusti sen jälkeen kun kaikki tukitoimet asukkaan kotona pärjäämiseksi on käytetty. Personalsituationen inom äldreomsorgen har förbättrats avsevärt och vid enheterna överenskoms om ett förfarande för bedömning av tillfälliga personalbehov. Resultatområdet påbörjar i samarbete med Arbetshälsoinstitutet utvecklingsprocessen ”Työn imu” (arbetsengagemang), som hänför sig till arbetshälsa. Genom att utnyttja resultaten av RAI-utvärderingssystemet riktar man inom hemvården mer än tidigare resurserna på vården av klienter med medelstort vårdbehov. På det ökade antalet klienter och det ökade vårdbehovet svarar man genom att öka det direkta klientarbetets andel från det nuvarande och utveckla arbetsprocesserna. Dessutom utreds möjligheten att använda mobila anordningar. Grankulla stad köper effektiverat serviceboende av privata serviceproducenter inom huvudstadsregionen. Vårdkvaliteten följs upp vid årliga besök. En del av platserna är avsedda för boende som lider av någon minnessjukdom. Platser för effektiverat serviceboende köps med eftertanke sedan alla stödåtgärder för att hjälpa klienten att klara sig hemma har använts. Talous Lähihoitajan vakanssin perustamien Villa Anemoneen, varattu 35 000 euroa. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu myös strategian toimeenpanon koordinointi, vakanssin perustamiseen varattu 38 000 euroa. Yöpartiotoiminnan aloittamiseen ja kuljetusten järjestämiseen ostopalveluina päivätoimintaan on varattu 15 000 euroa. Vanhuspalveluiden Internetsivujen kehittämiseen on vuodelle 2012 varattu 5 000 euroa. Sosiaalihuoltolain mukaisiin vanhusten kodin muutostöihin on varattu 50 000 euroa. WDC2012, 365 Wellbeinghankekokonaisuuteen osallistumiseen on varattu 45 000 euroa. Ekonomi En vakans som närvårdare inrättas i Villa Anemone, anslag 35 000 euro. Servicehandledarens uppgifter omfattar också samordning av genomförandet av strategin, 38 000 euro har reserverats för inrättande av vakansen. För nattpatrullverksamheten och för köp av transporttjänster till dagverksamheten reserveras 15 000 euro. För utveckling av äldreomsorgens webbsidor reserveras 5 000 euro för 2012. För ändringsarbeten i åldringars hem enligt socialvårdlagen reserveras 50 000 euro. För deltagande i WDC2012, 365 Wellbeing-projekthelheten reserveras 45 000 euro. Palvelurakenne, 75 -vuotta täyttäneet Kauniaisten ikääntymispoliittinen strategia 2011-2015 Toteuma Tavoite Laatusuosituksen 2012 2010 tavoitteet, % 75 vuotta täyttäneistä Tehostettu palveluasuminen* Laitoshoito (vanhainkoti/vuodeosasto) Säännöllisen kotihoidon piirissä Omaishoidon tuen piirissä Kotona asuvia 3,9 4 5-6 4,6 4 3% 8,8 10 13‐14 % 2,7 91,5 4 92 5-6 % 91–92 % *ostopalvelut ja Villa Anemone 57 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget Suoritteita Prestationer (TP) 2010 TA 2011 2012 Kotihoito – Hemvård Asiakkaita Tukipalveluasiakkaita Käyntejä 97 162 24437 Intervallihoito Hoitopäivät – Vårddagar 517 Tehostettu palveluasuminen, ostopalvelut Asiakkaat 24 Ympärivuorokautinen hoito, oma toiminta Hoitopäivät – Vårddagar 24323 Omaishoidon tuki Asiakkaita 42 24.437 2014 110 180 25 500 1100 22 24 500 50 Suoritteita TP 2010 2013 Prestationer TA 2011 Kotihoito – Hemvård 24.800 Käynnit (kodinhoitoapu ja kotisairaanhoito)– Besök (hemvård och hemsjukvård) 2012 2013 2014 25.500 25.500 25.500 2.100 100% 2.100 100% 2.100 100% 1.995 100% Ryhmäkoti – Grupphem (Villa Apollo) 2.000 Asumisvuorokaudet – Boendedygn 100% Kuormitus% - Belasting % 6.452 103% Vanhainkoti – Åldringshem (Villa Breda) 6.100 Hoitopäivät – Vårddagar 100% Kuormitus% - Belasting % 6.570* 100% 6.570* 100% 6.570* 100% 7.460 101% Hoivakoti – Vårdhem (Villa Anemone) 7.300 Hoitopäivät – Vårddagar 100% Kuormitus% - Belasting % 8.030* 100% 8.030* 100% 8.030* 100% 10.411 93 % Sairaala - Sjukhus (Tammikumpu) 10.400 Hoitopäivät - Vårddagar 95 % Kuormitus % - Belasting % 10.400 95 % 10.400 95 % 10.400 95 % 5.460 Pitkäaikaisen asumispalvelun ostovuorokaudet *paikkaluku sisältää intervallipaikat 58 05 KAUNIAINEN Käyttötalous Tunnuslukuja GRANKULLA Driftsbudget *) TP 2010 euro TA 2011 euro 36 1.071.249 43 40 83.139 42 188 Nyckeltal *) 2012 euro 2013 euro 2014 euro 1.156.976 45 1.156.976 45 1.156.976 45 Ryhmäkoti – Grupphem euroa/ asumisvrk – euro/ boendedygn (brutto) 87.863 42 87.863 42 87.863 42 1.070.575 142 Vanhainkoti – Åldringshem euroa/ hoitopäivä - euro/ vårddag (brutto) 1.076.801 164 1.076.801 164 1.076.801 164 181 1.234.675 169 Hoivakoti – Vårdhem euroa/ hoitopv – euro/ vårddag (brutto) 1.282.032 160 1.282.032 160 1.282.032 160 200 1.917.146 184 Sairaala - Sjukhus euroa/ hoitopv – euro/ vårddag (brutto) 2.132.768 205 2.132.768 205 2.132.768 205 Kotihoito – Hemvård euroa/ käynti- euro/ besök *) (brutto) Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan omat menot suoritemäärällä – *) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer 59 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 5004 TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD Terveydenhuolto käsittää terveyskeskuksen avohoidon toiminnat sisältäen myös sairaankuljetuksen. Terveydenhuollon tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä tarjota väestölle tarpeenmukaista hoitoa. Hälsovården omfattar öppenvården vid hälsocentralen inklusive sjuktransporter. Hälsovårdens uppgift är att främja kommuninvånarnas hälsa och välfärd och erbjuda dem vederbörlig vård. Terveydenhuolto Hälsovård TP Bokslut 2010 105 567 90 839 19 712 38 476 0 254 594 0 TAE TAE TAE Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk TP Bokslut 2009 70 637 81 264 4 838 37 044 0 193 783 0 BG 2011 97 600 87 700 0 40 000 0 225 300 0 2012 89 700 87 700 0 36 200 0 213 600 0 2013 89 700 87 700 0 36 200 0 213 600 0 2014 89 700 87 700 0 36 200 0 213 600 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -1 460 129 -868 900 -122 574 0 -1 056 -338 003 -2 790 662 -1 584 126 -952 432 -103 392 0 -1 287 -320 894 -2 962 131 -1 684 163 -675 930 -82 900 0 -300 -344 130 -2 787 423 -1 888 164 -754 506 -113 819 0 -1 000 -372 374 -3 129 863 -1 925 927 -777 141 -117 234 0 -1 030 -383 545 -3 204 877 -1 964 446 -800 455 -120 751 0 -1 061 -395 052 -3 281 764 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -2 596 879 -2 707 537 -2 562 123 -2 916 263 -2 991 277 -3 068 164 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT TA Toiminta Tuottavuuden parantamiseksi kehitetään hoidon tarpeen arviointia, potilasohjausta ja neuvontaa. Varmistetaan oikea dokumentointi tehdään asiakaslähtöisesti, ammattitaitoisesti ja suositusten mukaisesti. Hoitoprosesseja ja työnjakoa (vastaanotto, fysioterapia), sähköisiä palveluja ja omahoitoa kehitetään. Ylläpidetään nykyinen hyvä henkilöstötilanne, vakituiset omat lääkärit ja hoitohenkilökunta. Vakanssilisäyksinä ovat koti- ja laitoshoidon vastuulääkärin vakanssin kokoaikaistaminen ja uuden fysioterpeutin vakanssin perustaminen toimintakyvyn ylläpitämisen ja kotona asumisen tueksi. Tulosalueella vakiinnutetaan seurantamenettelyt ja hyödynnetään potilastietojärjestelmästä saatavia raportteja johtamisen ja kehittämisen tukena. Verksamhet För att förbättra produktiviteten utvecklar resultatområdet bedömningen av vårdbehovet, patienthandledningen och rådgivningen. En korrekt dokumentation säkras och den görs kundorienterat, professionellt och enligt rekommendationerna. Vårdprocesserna och arbetsfördelningen (mottagningen, fysioterapin), de elektroniska tjänsterna och egenvården utvecklas. Den nuvarande goda personalsituationen upprätthålls, dvs. ordinarie egna läkare och vårdpersonal. Vakansökningar är att deltidsanställningen som ansvarig läkare för hem- och institutionsvården ändras till heltidsanställning och att en ny vakans som fysioterapeut inrättas som stöd för hemmaboende och upprätthållande av funktionsförmågan. Uppföljningsmetoderna inom resultatområdet befästs och de rapporter som fås från patientdatasystemet används som stöd för ledningen och utvecklingen. Talous Koti- ja laitoshoidon vastuulääkärin vakanssi muutetaan kokoaikaiseksi, jolloin lisäys on 40 000 e. Kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen perustetaan fysioterapeutin vakanssi, jonka vuosikustannukset ovat 37 000 euroa sivukuluineen. Ekonomi Vakansen som ansvarig läkare för hem- och institutionsvården ändras till heltidsanställning, varvid ökningen är 40 000 e. För rehabilitering och upprätthållande av funktionsförmågan inrättas en vakans som fysioterapeut. De årliga kostnaderna för vakansen inklusive bikostnader är 37 000 euro. 60 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget Terveyskeskuksen avohoito - Hälsocentralens öppenvård Suoritteita Prestationer TP 2010 TA 2011 9.568 10.000 TP 2008 TP 2009 4.226 57% 4.127 48% 5.552 65% Vastaanotto kaikki ammattiryhmät Mottagning alla yrkesgrupper 5.654 Asiakasmäärä – Kundantal 56% Peittävyysprosentti – Täckning i % Avohoitokäynnit lääkäreille – Besök hos läkare inom öppenvården Vastaanotto lääkärit – Mottagning läkare Asiakasmäärä – Kundantal Peittävyysprosentti – Täckning i % 2012 2013 2014 9.500 10.000 10.000 4 200 48% 48% 48% 5 800 66% 66% 66% 70% 70% Kaikki yht.otot (puhelin, käynnit) kaikki ammattiryhmät– Alla kontakter (telefon, besök) alla yrkesgrupper (ei tilastoitu) 8.550 Tunnuslukuja TP 2010 331 *) 5.943 69% Asiakasmäärä – Kundantal Peittävyysprosentti – Täckning i % 6 050 70% 8.606 Kauniaisten väestö – Grankullas befolkning 8689 *) Nyckeltal *) TA 2011 2012 2013 2014 328 3.138.069 361 361 361 Terveydenhuollon menot vuodessa/asukas – Hälsovårdsutgifter per år / invånare Käytetty vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan toteutunutta väestölukua 61 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 5005 SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUNHÄLSOVÅRD Suun terveydenhuolto käsittää suun terveydentilan tutkimisen, neuvonnan, perushammashoidon ja erikoishammashoidon toimenpiteet sekä koko toimialaa palvelevan välinehuollon. Erikoishammashoito järjestetään PKSSEHYK:ssä eli pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon yksikössä. Munhälsovården omfattar undersökning av munhälsan, rådgivning, åtgärder inom bastandvård och specialiserad tandvård samt instrumentservice som betjänar hela sektorn. Den specialiserade tandvården ordnas i PKSSEHYK, dvs. huvudstadsregionens enhet för specialiserad tandvård. Suun terveydenhuollon tehtävänä on terveyden edistäminen ja laadukkaiden suun terveydenhuollon palveluiden tuottaminen koko väestölle. Munhälsovårdens uppgift är att främja hälsan och producera högklassiga munhälsovårdstjänster för hela befolkningen. Suun terveydenhuolto Munhälsovård TP Bokslut 2009 1 877 188 879 0 0 3 052 193 808 0 TP Bokslut 2010 1 104 179 541 0 2 400 14 402 197 447 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -387 756 -470 131 -67 272 0 -997 -43 466 -969 622 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -775 814 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk TAE TAE TAE 700 185 000 0 0 2 500 188 200 0 2012 2 500 185 000 0 2 400 15 200 205 100 0 2013 2 500 185 000 0 2 400 15 200 205 100 0 2014 2 500 185 000 0 2 400 15 200 205 100 0 -362 488 -437 967 -77 190 0 -966 -40 058 -918 669 -593 974 -235 250 -69 000 0 -450 -66 470 -965 144 -640 934 -301 300 -78 000 0 -300 -75 480 -1 096 014 -653 753 -310 339 -78 795 0 -309 -77 744 -1 120 940 -666 828 -319 649 -81 159 0 -318 -80 077 -1 148 031 -721 222 -776 944 -890 914 -915 840 -942 931 TA BG 2011 Toiminta Tuottavuutta lisäävinä toimenpiteinä kehitetääntyönjakoa ja alle 18-vuotiaiden potilaiden recall- järjestelmän toteuttamista. Lisäksi varmistetaan, että ajanvarauksessa ei jää vapaita aikoja. Tavoitteena on vuokrahammaslääkärien käytön vähentäminen. Verksamhet Som produktivitetshöjande åtgärder utvecklas arbetsfördelningen och genomförandet av recallsystemet för patienter under 18 år. Dessutom säkras att inga lediga tider blir över vid tidsbokningen. Målet är att minska användningen av hyrd tandläkararbetskraft. Potilaiden peruuttamattomien käyntien vähentämiseksi ovat käytössä tekstiviestimuistutukset, minkä avulla tavoitteena on peruuttamattomien poisjäämisten väheneminen arviolta 10 % eli noin 60–70 vähemmän kuin vuonna 2011. Hyödynnetään potilastietojärjestelmästä saatavia raportteja johtamisen ja kehittämisen tukena För att minska antalet icke-avbeställda outnyttjade tider används SMS-påminnelser. Målet är att därigenom kunna minska antalet ickeavbeställda outnyttjade tider med omkring 10 % jämfört med år 2011, dvs. med ca 60-70 stycken. Rapporter som fås från patientdatasystemet utnyttjas som stöd för ledningen och utvecklingen. 62 05 KAUNIAINEN Käyttötalous Talous Hoitotakuun toteutumisen varmistamiseksi maksusitoumusmenettelyn jatkamiseen 30 000 euron varaus. GRANKULLA Driftsbudget Ekonomi För att säkra att vårdgarantin verkställs reserveras 30 000 euro för en fortsättning med förfarandet med betalningsförbindelser. Suoritteita Prestationer TP 2010 TA 2011 9.904 10.700 3.540 3.750 Tunnuslukuja 2012 2013 2014 Käynnit (oma toiminta) – Besök (egen verksamhet) 10.700 10.700 10.700 Asiakkaat – Klienter Peittävyys alle 18-vuotiaat Peittävyys yli 18-vuotiaat 3.750 75% 37% 3.750 70% 35% 3.750 70% 35% *) Nyckeltal *) TP 2010 TA 2011 2012 2013 2014 euro euro euro euro euro 868.294 88 965.144 90 Toimintamenot-Verksamhetsupgifter euro/ käynti – euro/ besök (brutto) *) 1.094.514 126 1.094.514 126 1.094.514 126 Tunnusluku on laskettu jakamalla ao. toiminnan menot suoritemäärällä *) Nyckeltalet har räknats genom att dividera utgifterna för ifrågavarande verksamhet med antalet prestationer 63 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 5006 ERIKOISSAIRAANHOITO – SPECIALISERAD SJUKVÅRD Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna HUS: ltä hankittavan erikoissairaanhoidon. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan neljässä HUS:n tulosyksikössä, joita ovat medisiininen, operatiivinen, naisten- ja lastentautien sekä psykiatrian tulosyksiköt. Den specialiserade sjukvården omfattar den specialiserade sjukvård som köps av HNS. Tjänsterna inom den specialiserade sjukvården produceras i fyra resultatenheter, dvs. den medicinska och den operativa resultatenheten, resultatenheten för kvinno- och barnsjukdomar och den psykiatriska resultatenheten. Erikoissairaanhoito Specialiserad sjukvård TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TAE TA BG 2011 TAE 2012 TAE 2013 2014 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT 0 -6 562 400 0 0 0 0 -6 562 400 0 -6 505 146 0 0 37 0 -6 505 109 0 -6 696 000 0 0 0 0 -6 696 000 0 -6 680 000 0 0 0 0 -6 680 000 0 -6 880 400 0 0 0 0 -6 880 400 0 -7 086 812 0 0 0 0 -7 086 812 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -6 562 400 -6 505 109 -6 696 000 -6 680 000 -6 880 400 -7 086 812 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk Toiminta Erikoissairaanhoidon tavoitteena on hyvän tuottavuuskehityksen jatkaminen, kokonaistavoitteena on 1,5 % tuottavuuden parannus. Erikoissairaanhoidon konsultaatiotoimintaa on suunniteltu järjestettäväksi perusterveydenhuoltoa varten ortopedian, reumatautien ja lastentautien erikoisaloilla. Uutena tuotteena on tulossa siirtoviivepäivien laskutus. Verksamhet Målet för den specialiserade sjukvården är att fortsätta den goda produktivitetsutvecklingen, det totala målet är en produktivitetsökning på 1,5 %. Avsikten är att konsulterande verksamhet inom den specialiserade sjukvården ordnas för primärvården inom specialområdena ortopedi, reumatiska sjukdomar och barnsjukdomar. En ny produkt är fakturering av fördröjningsdagar. Talous HUS:n vuoden 2012 laskennallinen talous arvioesitys Kauniaisille yllä olevien perusteiden mukaisesti valmisteltuna on 6,824 milj. euroa sisältäen HYKS sha:een tuottavuusvaateen 1,5 %. Lisättynä toiminnalliset muutokset (Kauniaisten osuus 0,6 % / 36 000 euroa) kokonaissummaksi vuodelle 2012 muodostuu 6,860 milj. euroa. Varaus kaupungin talousarvioon on kuitenkin6,680 milj. euroa, koska osa vuoden 2011 varauksista on siirtynyt kaupungin omaksi toiminnaksi. Ekonomi HNS enligt ovan nämnda grunder uppgjorda kalkylmässiga budgetförslag 2012 för Grankulla är 6,824 miljoner euro inklusive HUCS sjukvårdsområdes produktivitetskrav på 1,5 %. När de funktionella ändringarna läggs till (Grankullas andel 0,6 %/36 000 euro) blir totalsumman 6,860 miljoner euro för år 2012. Reserveringen i stadens budget är ändå 6,680 miljoner euro, eftersom en del av reserveringarna för 2011 överförts till stadens egen verksamhet. 64 05 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget Suoritteita Prestationer TP 2010 TA 2011 2012 2013 2014 7.373 7.349 HUS-piiri – HNS-distriktet Avohoitokäynnit – Besök 7.800 7.800 7.800 3.133 2.828 Hoitojaksot – Vårdperioder 3.000 3.000 3.000 1.341 1.168 Hoitopäivät (psyk.) – Vårddagar (psyk.) 1.600 1.600 1.600 Tunnuslukuja Nyckeltal TP 2010 2011 euro 6.430.554 6.696.000 743 8.658 778 8.606 Toimintamenot – Verksamhetsutgifter Euro/ asukas – Euro/ invånare (brutto) Asukkaat – Invånare *) Käytetty vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan toteutunutta väestölukua 65 2011 euro 2012 euro 2012 euro 6.680.000 6.880.400 7.086.812 768 8.689 791 8.689 815 8.689 07 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget YHDYSKUNTALAUTAKUNTA SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 10,3 M€ Hallinto - Förvaltning 5% Maankäyttö Markanvändning 7% Ympäristötoimi Miljöenheten 2% Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Byggherreverksamhet och teknisk planering 45 % Kuntatekniikka Kommunteknik 41 % Talousarviovertailu 2009-2012 Budgetjämförelse Kuntatekniikka Kommunteknik Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Byggherreverksamhet och teknisk planering Ympäristötoimi Miljöenheten Maankäyttö Markanvändning 2009 2010 2011 Hallinto - Förvaltning 1 000€ 2012 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 66 07 KAUNIAINEN Käyttötalous 07 GRANKULLA Driftsbudget YHDYSKUNTALAUTAKUNTA SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN 7000 7002 7004 7006 HALLINTO – FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU – BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING 7008 KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK Yhdyskuntatoimen toimialalla on viisi tulosaluetta: maankäyttö, ympäristötoimi, rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu, kuntatekniikka sekä rakennusvalvonta. Tulosalueista rakennusvalvonta toimii rakennuslautakunnan alaisuudessa, muut neljä yhdyskuntalautakunnan alaisuudessa. Samhällstekniska sektorn består av fem resultatområden: markanvändning, miljöenheten, byggherreverksamhet och teknisk planering, kommunteknik samt byggnadstillsyn. Den sist nämnda är underställd byggnadsnämnden, medan de övriga fyra resultatområdena lyder under samhällstekniska nämnden. Yhdyskuntalautakunta Samhällstekniska nämnden TP TP TA TAE TAE TAE Bokslut 2009 Bokslut 2010 BG 2011 2012 2013 2014 57 322 100 901 13 650 63 080 64 614 66 190 354 652 777 738 278 540 675 530 186 532 189 523 0 0 4 000 4 000 0 0 Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 1 903 876 3 781 524 5 014 202 1 284 342 1 079 216 1 110 480 Sisäiset tuotot - Interna inkomster 7 578 962 7 680 365 7 721 383 8 704 201 8 955 812 9 217 880 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 9 894 812 12 340 528 13 031 775 10 731 153 10 286 174 10 584 073 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 89 710 45 891 32 130 35 100 35 742 36 398 Henkilöstökulut - Personalutgifter -2 787 624 -2 775 238 -2 888 590 -3 039 544 -3 100 335 -3 162 342 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -2 869 091 -3 243 669 -2 865 527 -3 327 530 -3 315 095 -3 414 548 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -1 593 945 -1 753 748 -1 833 037 -2 225 522 -2 292 288 -2 361 056 -59 306 -216 869 -103 700 -50 300 -51 809 -53 363 -447 769 -461 633 -398 937 -489 120 -503 794 -518 907 -1 133 681 -1 166 332 -1 201 322 Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter -1 152 559 -1 086 327 -1 063 594 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -8 910 294 -9 537 484 -9 153 385 -10 265 697 -10 429 652 -10 711 539 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 1 074 228 2 848 935 Sisäiset kulut - Interna utgifter Toiminta Rakentamisen suhdannetilanne on talouden elpymisen myötä palautunut alkuvuonna 2011 normaaliksi. Tämä on samalla tarkoittanut myös rakentamisen kustannusten nousua. Myös kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat kohonneet, toisella vuosineljänneksellä 2011 n. 10 %. Kustannusten kohoamisen odotetaan jatkuvan varsin voimakkaana. Tulevaisuuden näkymiin liittyy kuitenkin maailmantalouden epävarmuus, joten ennustettavuus kehityksen suunnasta on erittäin 3 910 520 500 556 -107 737 -91 068 Verksamhet Konjunkturläget inom byggnationen har i början av 2011 återställts till det normala tack vare återhämtningen i ekonomin. Detta har samtidigt betytt att också byggkostnaderna stigit. Även kostnaderna för underhåll av fastigheter har ökat, under det andra kvartalet 2011 med ca 10 %. Kostnadsökningen väntas fortsätta rätt kraftigt. Osäkerheten i världsekonomin påverkar ändå framtidsutsikterna, och det är mycket svårt att förutse utvecklingsriktningen. Hittills har inga stora ändringar 67 KAUNIAINEN Käyttötalous 07 vaikeaa. Toistaiseksi rakennusteollisuuden suhdanne-ennusteisiin ei vielä ole tehty suuria muutoksia. Vain asuntoaloitusten määrää on hiukan tarkistettu alaspäin, ja asuntotuotannon oletetaan kääntyvän lievään laskuun tänä vuonna. Driftsbudget gjorts i konjunkturprognoserna för byggnadsindustrin. Bara antalet nya bostadsbyggprojekt har justerats litet nedåt, och bostadsproduktionen väntas sjunka något i år. Kysymys vuotuisesta investointitasosta sekä hankkeiden vaihtoehtoisista rahoitustavoista on aiheellinen kaupungin kestävän kokonaistalouden kannalta. Näköpiirissä on tarpeita poikkeuksellisen suuriin investointeihin erityisesti ikääntymispoliittisen strategian toimeenpanossa, mutta myös mm. päiväkotiverkoston uudistamisessa sekä kaupunkiratahankkeen myötä. On tärkeää kohdistaa kaupungin rajalliset resurssit oikein myös hankkeiden ajoituksessa. Toisaalta kokonaistaloudessa on yhdyskuntatoimen näkökulmasta kysymys myös resurssien jakamisesta oikein käyttötalouden ja investointien kesken. Riittävä käyttötalouden taso on turvattava niin, että esim. olemassa olevien kiinteistöjen ja julkisen käyttöomaisuuden jatkuvasta kunnossapidosta ei jouduta tinkimään liian korkean investointitason vuoksi, eikä korjausvelkaa pääse kertymään. Korjausvelka kasvattaa luonnollisesti painetta tuleville suuremmille investointihankkeille. Aihe liittyy myös investointeja toteuttavan henkilöstön työkuormaan sekä ulkoisen rakennuttamis- ja valvontapalveluiden tarpeeseen ja sitä kautta investointien kokonaiskustannuksiin. Maankäytön kehityskuva hyväksyttiin maaliskuussa 2010. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitusohjelma perustuu kehityskuvan 8 ns. kohdennetun kaavamuutoksen kehittämisalueeseen, joille rakennusoikeuden ja asuntojen lukumäärän kasvattaminen lähitulevaisuudessa keskitetään. Kaavoituksella luodaan edellytykset Helsingin seudun kuntien ja valtion yhteisen asunto- ja tonttituotannon edistämiseksi solmitun aiesopimuksen mukaiselle asuntotuotannolle, samalla tuetaan Kauniaisten elinvoimaisuutta ja talouden tasapainotilaa asukasluvun ja verotulojen kasvun myötä. Asuntorakentamisen toteutuessa suunnitellusti on mahdollista, että kaupungin asukasluku kohoaisi 10 000 asukkaaseen kuluvan 15-vuotiskauden aikana. Asuntotuotannon ohjauksella voidaan myös vaikuttaa väestörakenteen kehitykseen sitä tasapainottavalla tavalla. Kaupunki saa kaavamuutoksien yhteydessä tuloja rakennusoikeuden lisääntymisen kautta erityisesti omistamillaan alueilla, joskin samalla toteutettavat infrahankkeet myös tarvitsevat rahoitusta. Lähtökohtana on, että yksityisten maanomistajien alueilla kaavamuutoksista aiheutuvat infrakustannukset katetaan maankäyttösopimusten kautta saatavilla tuloilla. Yllä mainitun aiesopimuksen toteutustavoite Kau- GRANKULLA Frågan om den årliga investeringsnivån och alternativa sätt att finansiera projekten är befogad med tanke på stadens hållbara totalekonomi. Det finns behov av exceptionellt stora investeringar i sikte i synnerhet när den äldrepolitiska strategin verkställs, men också bl.a. i anslutning till stadsbaneprojektet och när daghemsnätet förnyas. Det är viktigt att rikta stadens begränsade resurser rätt också när det gäller tidsplanerna för projekten. Inom totalekonomin är det ur samhällstekniska sektorns synvinkel å andra sidan också en fråga om att fördela resurserna rätt mellan driftsekonomin och investeringarna. En tillräcklig driftsekonominivå bör säkerställas så att staden på grund av en för hög investeringsnivå inte är tvungen att ge avkall på t.ex. det fortlöpande underhållet av befintliga fastigheter och publik egendom och att det inte uppstår eftersläpning i reparationerna. Eftersläpningen i reparationer ökar naturligtvis behovet av kommande större investeringsprojekt. Frågan har anknytning också till arbetsbelastningen hos dem som genomför investeringarna och till behovet av externa byggoch tillsynstjänster och därigenom totalkostnaderna för investeringar. I mars 2010 godkändes en utvecklingsbild för markanvändningen. Planeringen av markanvändningen och planläggningsprogrammet baserar sig på utvecklingsbildens 8 utvecklingsområden för s.k. riktad planändring. Inom den närmaste framtiden kommer ökningen av byggrätten och antalet bostäder att koncentreras till dessa områden. Med planläggningen skapas förutsättningar för en bostadsproduktion enligt den avsiktsförklaring som ingåtts för främjande av Helsingforsregionens kommuners och statens gemensamma bostads- och tomtproduktion. Samtidigt stöds Grankullas livskraft och en balanserad ekonomi i och med att invånarantalet och skatteinkomsterna ökar. Om bostadsbyggandet framskrider planenligt, är det möjligt att stadens invånarantal växer till 10 000 invånare under den kommande 15årsperioden. Genom att styra bostadsproduktionen kan man också påverka befolkningsstrukturens utveckling på ett balanserande sätt. Särskilt i de områden som staden äger får staden inkomster i anslutning till planändringarna genom att byggrätten ökar, men samtidigt kräver stora infrastrukturprojekt också finansiering. Utgångspunkten är att de infrastrukturkostnader som planändringar vållar i privata markägares områden täcks med inkomster som fås genom markanvänd- 68 KAUNIAINEN Käyttötalous 07 niaisten osalta tarkoittaa 60 asunnon keskimääräistä valmistumistavoitetta vuosittain. Näistä 20 % eli 12 kpl tulee olla valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Aiesopimus on tarkoitus uudistaa vuonna 2012 siten, että määrällisten tuotantotavoitteiden lisäksi huomiota kiinnitetään myös laadullisiin tavoitteisiin, erityisesti uuden asuntotuotannon sijoittumiseen kestävän kehityksen kannalta hyvällä tavalla esim. joukkoliikenne- ja erityisesti raideliikenteen yhteyksien varrelle. Driftsbudget ningsavtal. Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyö jatkuu lukuisien teemojen ja työryhmien puitteissa. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden tiimoilla on seudullinen yhteistyö todettu tärkeäksi. Kauniainen on sitoutunut yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa vuoteen 2030 ulottuvaan ilmastostrategiaan ja sen pohjalta laadittuun toimintaohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kolmanneksella kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Energiatehokkuuden parantamisella on tässä merkittävä rooli. Pääkaupunkiseudulle on laadittu yhteinen ilmansuojeluohjelma, millä tavoitellaan ilmanlaadun ja elinympäristön viihtyisyyden parantumista, sekä kaupunkilaisten terveyteen kohdistuvien ilman epäpuhtauksien aiheuttamien kielteisten vaikutusten vähentymistä. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun vaikuttavat eniten liikenne, pienpoltto ja energiantuotanto. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on hyväksytty vuoden 2011 alkupuolella, ja sen toteuttamisesta tultaneen solmimaan valtion kanssa uusi aiesopimus. Kauniaisten kannalta merkittävin liikennehanke Espoon kaupunkirata sisältyy infrastruktuurin kehittämishankkeiden ensimmäisen jakson, vuoteen 2020 mennessä aloitettavien hankkeiden, toteutuskoriin kiireellisyysjärjestyksessä sijalle 7. Hankkeen rahoitus ja sen myötä aloitus on kuitenkin edelleen toistaiseksi avoinna. Kehä II jatkosuunnittelu on käynnissä, ja Espoo on esittänyt hankkeen toteutumiseksi jatkotarkastelua, jossa eri sidosryhmien kanssa selvitettäisiin, onko Kehä II toteutettavissa kevyempänä, halvempana ja mahdollisesti vaiheittain toteutettavana kaupunkimaisena maantieratkaisuna. Turunväylän perusparannus ei hankenimenä esiinny HLJ:ssä lainkaan, mutta Turunväylän lisäkaistat ja meluntorjunta on ajateltu toteutettavaksi HLJ:n kustannustehokkaiden pienten hankkeiden ensimmäisen jakson (2012-2015) toteuttamisohjelmassa. Helsingin Seudun Liikenne- ja Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut- kuntayhtymät ovat aloittaneet GRANKULLA För Grankullas del innebär målet i ovan nämnda avsiktsförklaring att det årligen byggs 60 bostäder. Av dessa bör 20 %, dvs. 12 st. per år, vara statsstödda hyresbostäder. Syftet är att revidera avsiktsförklaringen 2012 så att inte bara kvantitativa produktionsmål utan också kvalitativa mål beaktas, särskilt med avseende på placeringen av nya bostäder på ett bra sätt med tanke på hållbar utveckling, t.ex. vid kollektivtrafikförbindelser och i synnerhet vid spårtrafikförbindelser. Samarbetet mellan Helsingforsregionens 14 kommuner fortsätter inom ett stort antal teman och arbetsgrupper. Inom markanvändning, boende, trafik och miljöfrågor har det regionala samarbetet konstaterats viktigt. Tillsammans med de övriga städerna i huvudstadsregionen har Grankulla förbundit sig till en klimatstrategi som sträcker sig till år 2030 och till det åtgärdsprogram som gjorts upp utgående från strategin. Målet för programmet är att minska utsläppen av växthusgaser med en tredjedel enligt internationella förpliktelser. Här spelar en förbättring av energieffektiviteten en central roll. Ett gemensamt luftvårdsprogram har gjorts upp för huvudstadsregionen. Syftet med programmet är att förbättra luftkvaliteten, göra livsmiljön trivsammare och minska de negativa effekter som luftföroreningar har på invånarnas hälsa. De faktorer som främst inverkar på luftkvaliteten i huvudstadsregionen är trafik, småskalig förbränning och energiproduktion. Helsingforsregionens trafiksystemplan godkändes i början av 2011 och en ny avsiktsförklaring om dess genomförande ingås sannolikt med staten. Det för Grankulla mest betydelsefulla trafikprojektet, Esbo stadsbana, ingår som nummer 7 i angelägenhetsordning i verkställighetskorgen för de projekt som ingår i första etappen inom projekten för infrastrukturutveckling och som påbörjas fram till 2010. Finansieringen av projektet är dock tills vidare öppen och därmed också projektets starttidpunkt. Den fortsatta planeringen av Ring II pågår och Esbo har föreslagit en fortsatt granskning där man med olika intressentgrupper utreder om det är möjligt att genomföra Ring II som en lättare, billigare stadslik landsvägslösning som eventuellt kunde genomföras stegvis. Ombyggnaden av Åboleden förekommer inte som projektnamn i trafiksystemplanen för Helsingforsregionen, men avsikten är att Åboledens tilläggsfiler och bullerbekämpning genomförs i verkställighetsplanen för första etappen av trafiksystemplanens kostnadseffektiva små projekt (2012-2015). 69 KAUNIAINEN Käyttötalous 07 toimintansa 1.1.2010. Parhaat käytännöt hakevat vielä muotoaan, erityisesti HSY:n ja sen omistajakuntien kesken. Vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatesopimuksessa on esitetty yhteistoiminnan yleisperiaatteet. Niiden soveltaminen useissa käytännön yhteistyötilanteissa edellyttää toimintatapojen täsmentämistä, jotta mahdollistetaan läpinäkyvä toiminta sekä osakaskuntien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi yhteistyö kaavoituksessa ja suunnittelussa sekä rakennuttamisessa, hankkeiden kustannusjaot ja – seuranta, putkisiirrot, kehittämissuunnitelmien laadinta jne. Toimintaympäristömuutoksista Kauniaisille erityisen merkittävä on ympäröivän Espoon kehitys. Uusia asunto- ja työpaikka-alueita sekä kaupallisia keskuksia kaavoitetaan ja rakennetaan tarvittavine liikennejärjestelyineen Kauniaisten välittömään lähiympäristöön. Ne tuonevat valmistuttuaan mukanaan joitakin ei-toivottuja seurauksia esim. lisääntyvän liikenteen, väylien ruuhkautumisen ja melun muodossa, mutta myös mahdollisuuksia ostovoiman lisääntyessä ja näin vaikkapa Kauniaisten keskustan palvelutarjontaa ja liikkeiden menestymismahdollisuuksia tukemalla. Uhkana voi toisaalta olla myös uusien kaupallisten palveluiden vetovoima kilpailijana Kauniaisten oman keskustan liikkeille. WDC-juhlavuosi 2012 Kauniainen on mukana World Design Capital 2012 (maailman muotoilupääkaupunki)- hankkeessa. Tärkeää on näkökulman vieminen mukaan osaksi arkipäivää. Kyseessä on paitsi perinteinen hyvä muotoilu ja suunnittelu konkreettisissa, esim. kaupunkikuvaan vaikuttavissa tai tilojen tuottamisen hankkeissa, myös aineettomampi ongelmanratkaisukyky ja käyttäjälähtöinen ajatustapa. Designpääkaupunkivuoden järjestelyjen rahoittamiseksi ovat eri hallintokunnat esittäneet vuoden 2012 talousarvioon sisällytettäväksi määrärahavarauksia. Yhdyskuntatoimen merkittävimmät teemavuoden hankkeet ovat alustavasti seuraavat: 1. Kaupungintalon ja sen ympäristön valaistuksen uusiminen ja muuntuva juhlavalaistus 130 000 euroa. KV on myöntänyt 100 000 euron lisämäärärahan vuodelle 2011 ja 30 000 euroa budjetoidaan viheralueinvestointeihin vuodelle 2012. GRANKULLA Driftsbudget Samkommunerna Helsingforsregionens trafik och Helsingforsregionens miljötjänster inledde sin verksamhet 1.1.2010. Den bästa praxisen söker ännu sin form, särskilt mellan HRM och dess ägarkommuner. De allmänna samarbetsprinciperna har framförts i principavtalet om sammanslagning av vatten- och avloppsverksfunktionerna. Att tillämpa dem i olika praktiska samarbetssituationer förutsätter att man preciserar arbetsformerna för att möjliggöra en transparent verksamhet och en jämlik och rättvis behandling av delägarkommunerna. Sådana frågor är exempelvis samarbete i planläggning, planering och byggnation, kostnadsfördelningen i och uppföljningen av projekt, flyttningar av rör och utarbetande av utvecklingsplaner. Vad gäller förändringar i omvärlden är det omgivande Esbos utveckling av särskilt stor betydelse för Grankulla. Nya bostads- och arbetsplatsområden och kommersiella centrum, inklusive behövliga trafikarrangemang, planläggs och byggs i Grankullas närmaste omgivning. När de är färdiga har de sannolikt vissa oönskade följder, t.ex. i form av ökad trafik, trafikstockningar och buller, men de medför också möjligheter i och med en ökad köpkraft. Detta kan stöda exempelvis serviceutbudet i Grankulla centrum och butikernas möjligheter att lyckas. Å andra sidan kan de nya kommersiella tjänsternas dragningskraft som konkurrenter till butikerna i Grankulla centrum utgöra ett hot. WDC-jubileumsåret 2012 Grankulla deltar i projektet World Design Capital 2012 (världens designhuvudstad). Det är viktigt att implementera designperspektivet till en del av vardagen. Utöver traditionell god formgivning och planering i konkreta projekt, såsom inverkan på stadsbilden eller produktionen av lokaliteter, är det också fråga om mer immateriell problemlösningsförmåga och ett tankesätt som utgår från användarna. För att finansiera arrangemangen under designhuvudstadsåret har förvaltningsgrenarna föreslagit anslagsreserveringar i 2012 års budget. Samhällstekniska sektorns viktigaste projekt under temaåret är preliminärt följande: 1. Ny belysning av stadshuset och dess omgivning och växlande festbelysning 130 000 euro. STF har beviljat ett tilläggsanslag på 100 000 euro för 2011 och för 2012 budgeteras 30 000 euro för grönområdesinvesteringar. 2. Osallistutaan WDC-vuoden yhteen päätapahtu2. maan: Hyvä kaupunkiympäristö – Parempi elämä. Staden deltar i ett av WDC-årets huvudevene70 KAUNIAINEN Käyttötalous 07 Kyseessä on kaupunkisuunnitteluaiheinen näyttely, julkaisu ja seminaari, jossa Kauniaisten kohteena esitellään keskustan kehittämishanke. Kauniaisten osuus 20 000 euroa budjetoidaan maankäytön käyttömenoihin vuodelle 2012. Tarkoitus on, että Kauniaisten näyttelyaineisto hyödynnetään myös omissa juhlavuoden tapahtumissa. Driftsbudget mang: Bra stadsmiljö - Bättre liv. Det är fråga om en utställning, en publikation och ett seminarium med stadsplaneringstema där man som Grankullas projekt presenterar centrumutvecklingsprojektet. Grankullas andel, 20 000 euro, budgeteras under markanvändningens driftsutgifter 2012. Avsikten är att Grankullas utställningsmaterial utnyttjas också vid egna evenemang under jubileumsåret. 3. Liityntäpysäköintipuisto Helsingintien kortteliin -> investointihanke-esitys vuodelle 2012. 3. Anslutningsparkeringspark i Helsingforsvägens kvarter -> förslag till investeringsprojekt 2012. 4. Teemavuoden näkyvyys kaupunkikuvassa: erityisesti keskusta-alueen elävöittämiseen ja tapahtumiin n. 100.000 euroa, joka summa budjetoidaan yhdyskuntatoimen hallinnon vuoden 2012 käyttötalousarvioesitykseen. 4. Temaårets synlighet i stadsbilden: 100 000 euro för att pigga upp centrum och för evenemang. Beloppet budgeteras i 2012 års driftsbudget under samhällstekniska sektorns förvaltning. Talous Lautakunnan tuloarvio 12,8 miljoonaa euroa ylittää aiemmin keväällä asetetun kehysarvon 11,2 milj.euroa. Sisäisten vuokratuottojen osuus osoittaa n. 900 000 euron kasvua edellisvuoden tasoon verraten, mikä tarkoittaa samalla ulkoisien kiinteistömenojen kasvua vastaavasti. Talousarvioesitykseen sisältyy n. 700 000 euron verran kehyksen ylittäviä ulkoisia tuloja. Merkittävin yksittäinen tekijä on maankäyttötoimen tuloihin arvioitu Bensowinkuja 2 tontin myynnistä saatava maankäyttökorvaus (490 000 euroa). Lautakunnan menoarvio on 10,2 miljoonaa euroa ja menot ylittyvät kehysarvoon nähden n. 780 000 eurolla. Talousarvio on laadittu tiukkaa taloudenpitoa noudattaen kustannustehokkuus, toiminnan tehostaminen sekä tuloksellisuus huomioiden. Kehyksen ylittävä osuus esitetään hyväksyttäväksi perusteella, että toimialasta riippumattomat tekijät, erityisesti energian (+ 20 %) ja rakennuspalveluiden (+ 6 %) kustannusnousu tulee voida hyväksyä kehyksen ulkopuolisina menoerinä. Kehykseen varattu kustannustason nousu 3 % ei vastaa em. yhdyskuntatoimessa varsin merkittävien kustannuserien todellista hintakehitystä. Kehykseen ei myöskään ole sisällytetty aiemmin yhdyskuntatoimen piiriin kuulumattomien uusien menoerien varausta. Tällaisia ovat esim. jotkin tietohallintokustannukset sekä vähäisenä lisäyksenä uuden Ilmastoinfo Oy:n vuosikustannus. Lisäksi WDC teemavuoden hankevaraukset ovat menoraamiin sisältymättömiä kustannuksia. Viimeksi mainitut kohdistuvat kuitenkin kertaluonteisesti ainoastaan vuodelle 2012. Merkittävää kaupungin kokonaistaloudellisen tasapainon kannalta on, että yhdyskuntalautakun- GRANKULLA Ekonomi Nämndens beräknade inkomster, 12,8 miljoner euro, överskrider det tidigare på våren ställda ramvärdet på 11,2 miljoner euro. De interna hyresintäkternas andel visar en ökning på ca 900 000 euro jämfört med året innan, vilket samtidigt betyder en motsvarande ökning i de externa fastighetsutgifterna. I budgetförslaget ingår ca 700 000 euro externa inkomster som överskrider ramen. Den viktigaste enskilda faktorn är den bland markanvändningsenhetens inkomster uppskattade markanvändningsersättning (490 000 euro) som fås av försäljningen av tomten på Bensowsgränden 2. Nämndens beräknade utgifter är 10,2 miljoner euro och utgifterna överskrider ramvärdet med ca 780 000 euro. Sektorn har gjort upp budgeten genom att tillämpa stram hushållning och med beaktande av kostnadseffektivitet, effektivering av verksamheten och ett gott resultat. Den andel som överstiger ramen föreslås godkännas med motiveringen att faktorer som är oberoende av sektorn, i synnerhet ökningen i kostnaderna för energi (+20 %) och byggtjänster (+6 %), borde kunna godkännas som utgiftsposter utanför ramen. Den i ramen reserverade kostnadsökningen på 3 % motsvarar inte den verkliga prisutvecklingen i ovan nämnda inom samhällstekniska sektorn rätt betydande kostnadsposter. I ramen har inte heller inkluderats någon reservation för nya utgiftsposter som tidigare inte hörde till samhällstekniska sektorn. Sådana är t.ex. vissa dataadministrationskostnader och som ett litet tillägg årskostnaden för det nya Ilmastoinfo Oy. Dessutom ingår projektreserveringarna för WDC-temaåret inte i utgiftsramen. De sist nämnda är av engångskaraktär och gäller endast 2012. 71 KAUNIAINEN Käyttötalous 07 nan talousarvioesityksessä raamin ylittävät ulkoiset tulot ja menot lähes kompensoivat toisensa. GRANKULLA Driftsbudget Med tanke på stadens totalekonomiska balans är det viktigt att de externa inkomster och utgifter i samhällstekniska nämndens budget som överskrider ramen så gott som kompenserar varandra. Käyttötalouden taloussuunnitelma vuosille 20132014 Taloussuunnitteluvuosien mukaiset määrärahat perustuvat yleisindeksiä vastaavan kustannustason nousulle. Lisäksi taloussuunnitelmassa on huomioitu vuosien 2013-2014 osalle talousarvion valmistelun aikaiset kuntaosuuksien ennusteet, jotka tarkentuvat talousarviovuoden aikana. Ekonomiplan för driftsekonomin 2013-2014 Kuntaosuudet Palvelujen ostoihin sisältyy toimialan toiminnan suunnittelusta ja budjetoinnista riippumattomia menoeriä, jotka perustuvat kaupungin ja palvelutoimittajan väliseen ostopalvelusopimukseen sekä kaupungin asukaslukuun, ja jotka ovat yhteenlaskettuina euromääräisesti varsin merkittävät. Näitä ovat ympäristönsuojelun ja –terveydenhuollon asiantuntijapalvelut (ESYT, MetropoliLab), HSY:n seutu- ja ympäristötiedon kuntaosuudet, PKS yleisen ilmastoneuvontakeskuksen Ilmastoinfo Oy:n kuntaosuus, palo- ja pelastustoimen (LUP) sekä julkisen liikenteen (HSL) kunta-osuudet. HSL:n osuudessa on huomioitu edellisten vuosien ylijäämää sekä kaupunginvaltuuston 15.11.2010 (§ 67) hyväksymä, muiden HSL kuntien käytännön mukainen maksullinen palvelulinja Anslagen för ekonomiplaneåren baserar sig på en stigning av kostnadsnivån som motsvarar generalindex. I ekonomiplanen beaktas dessutom de prognoser för kommunandelar som fanns att tillgå under budgetberedningen. Prognoserna preciseras under budgetåret. Kommunandelar Köp av tjänster omfattar utgiftsposter som är oberoende av planeringen och budgeteringen av verksamheten och som grundar sig på köptjänstavtal mellan staden och serviceproducenten och stadens invånarantal. Det sammanlagda eurobeloppet av dessa poster är rätt betydande. Till dessa hör sakkunnigtjänster inom miljö- och hälsoskydd (ESYT, MetropoliLab), kommunandelarna för HRM:s region- och miljöinformation, kommunandelen för huvudstadsregionens allmänna rådgivningscentral för klimatfrågor Ilmastoinfo Oy samt kommunandelarna för brand- och räddningsväsendet och kollektivtrafiken (HRT). I HRT:s andel beaktas tidigare års överskott och den av stadsfullmäktige 15.11.2010 (§ 67) godkända avgiftsbelagda servicelinjen enligt praxis i de övriga HRT-kommunerna. Henkilöstö Yhdyskuntatoimen henkilöstösuunnitelma tulee sisältymään talousarvion koko kaupungin henkilöstöosioon. Henkilöstösuunnitelma käsitellään henkilöstöjaostossa ennen varsinaista KH:n budjettikäsittelyä. Henkilöstösuunnitelmassa tulee esittää tulevien vuosien vakanssien lukumäärä mahdolliset muutokset perustellen. Personal Samhällstekniska sektorns personalplan ingår i budgetens personalavsnitt för hela staden. Personalplanen behandlas i personalsektionen innan den egentliga budgetbehandlingen i STS. I personalplanen ska antalet vakanser de kommande åren presenteras med motiveringar till eventuella ändringar. Henkilöstösuunnitelman lisäksi toimialat käyttävät kesä- ja kausityöntekijöitä sekä tarvittaessa lomasijaisia ja/tai projektityöntekijöitä. KH on 3.6.2010 päättänyt edellyttää täyttölupaa kaikkiin avoimiin virkoihin ja toimiin ja yli 6 kk:n sijaisuuksiin lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimen ja koulutoimien hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä ja työllistämistukivaroin palkattua henkilökuntaa. Kj:n täyttölupa edellytetään alle 6 kk:n sijaisuuksiin ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin (kausityöntekijät, projekti- ym. henkilöt, määräaikaiset avustavat tehtävät, korkeakouluharjoittelijat ym.). Utöver den i personalplanen nämnda personalen använder sektorerna sommar- och säsongarbetare och vid behov semestervikarier och/eller projektarbetare. STS beslutade 3.6.2010 att förutsätta tillstånd för besättande av alla öppna tjänster och befattningar och över 6 månader långa vikariat med undantag för vård-, fostrings- och undervisningsarbete inom social- och hälsovården och skolförvaltningarna samt personal som anställs med sysselsättningsstöd. SD:s tillstånd behövs för under 6 månader långa vikariat och visstidsanställningar (säsongarbetare, projektanställda o.d., assisterande uppgifter på viss tid, högskolepraktikanter osv.). Yhdyskuntatoimen nykyinen, vuoden 2011 henki- 72 KAUNIAINEN Käyttötalous 07 GRANKULLA Driftsbudget löstösuunnitelma sisältää 57 henkilöä. Vuoden 2012 talousarvioehdotus ei sisällä muutoksia toimialan nykyvahvuuteen. Samhällstekniska sektorns nuvarande personalplan för 2011 inbegriper 57 personer. I budgetförslaget för 2012 finns inga förändringar från sekMyöskään taloussuunnitelma 2013-2014 ei sisällä torns nuvarande personalresurser. muutoksia vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmaan nähden. Resurssien riittävyys on kuitenkin paikoin I ekonomiplanen 2013-2014 ingår inte heller någvarsin niukka, mikä tarkoittaa toiminnan herkkää ra förändringar jämfört med resurserna 2011. haavoittuvaisuutta. Ongelmana viime vuosina on Ställvis är resurserna dock rätt knappa, vilket beollut myös osaavan henkilökunnan heikko saata- tyder att verksamheten är sårbar. Problemet unvuus, mikä tarkoittaa sitä, että sijaistustilanteissa, der de senaste åren har också varit den dåliga mutta myös vakituisen henkilökunnan rekrytointillgången på kompetent personal, vilket betyder nissa on ollut vaikeuksia. Tämä luonnollisesti att det förekommit svårigheter i fråga om vikariat, kuormittaa työssä olevaa henkilökuntaa. Toimin- men också vid rekryteringen av ordinarie personan suunnittelussa on kaiken aikaa myös otettava nal. Det här belastar naturligtvis personalen. I huomioon henkilökunnan eläköityminen: vuonna verksamhetsplaneringen bör man också hela ti2012 täyttyy kahden työntekijän eläkeikä, ja den beakta personalens pensionering: 2012 når vuonna 2013 peräti 8 työntekijää saavuttaa eläke- två anställda och år 2013 rentav 8 anställda peniän. Mukana on luonnollisesti pitkäaikaista osaa- sionsåldern. Dessa innehar naturligtvis ett gediget mista ja toimialan avaintehtäviin kuuluvia henkilöi- kunnande och bland dem finns anställda som hör tä. till sektorns nyckelpersoner. Investoinnit Investointiosassa esitetään kootusti investointihanke-esitykset sekä niiden kokonaiskustannusarviot investointiryhmittäin. Investointisuunnitelman lähtökohtana on käytetty vuoden 2011 talousarviossa hyväksyttyä suunnitelmaa täydennettynä mm. kouluinvestointityöryhmän kirjaamilla ja liikuntapaikkojen kehittämisohjelmaan taloussuunnitelmakaudella esitetyillä hankkeilla. Investeringar I investeringsdelen framförs förslagen till investeringsprojekt och de beräknade totalkostnaderna för dessa enligt investeringsgrupp. Som utgångspunkt för investeringsplanen har den i budgeten för 2011 godkända planen använts kompletterad med bl.a. de projekt som skolinvesteringsarbetsgruppen angett och de projekt som föreslagits i utvecklingsplanen för idrottsanläggningar för ekonomiplaneperioden. Investointiesitysten yhteenlaskettu määrärahatarve on 8,3 milj. euroa, esitykseen sisältyvä Klostretin kunnostamisen 1,5 ME varaus saadaan joko osittain tai kokonaan takaisin vakuutusyhtiöltä palovakuutuksen nojalla. Talousarvion laatimisohjeissa vuoden 2012 investoinnit ohjeistetaan pidettävän kuluvan vuoden tasossa eli n. 8 milj. euron suuruisina. Kiinteän omaisuuden menoihin sisältyy katu- ja puistoalueen ostoa tarpeen mukaan. Kiinteän omaisuuden myyntikohteet on esitetty taloussuunnitelmaan hyväksytyn maankäyttösuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2012 taloussuunnitelma sisältää Alppikuja 2 ja 3, Alppitie 17, Kasavuorentie 3-9 ja Kasavuorentie 11 myynnit. Vuosien 2013-2014 taloussuunnitelmaan sisältyy Koivuhovin alueen omakotitalo- myynti sekä kerrostalotonttien myynti. Ja vuonna 2015 Junghansinkuja 3 myynti. Det sammanlagda anslagsbehovet för investeringsförslag är 8,3 miljoner euro. Det i förslaget ingående anslaget på 1,5 miljoner euro för iståndsättningen av Klostret fås med stöd av brandförsäkringen delvis eller helt tillbaka av försäkringsbolaget. I anvisningarna för uppgörande av budget uppmanas sektorerna att hålla investeringarna på samma nivå som år 2011, dvs. ca 8 miljoner euro. Utgifterna för fast egendom omfattar köp av gatuoch parkområden efter behov. Föremålen för försäljning av fast egendom har framförts i ekonomiplanen enligt den godkända markanvändningsplanen. Ekonomiplanen för 2012 innehåller försäljning av Alpgränden 2 och 3, Alpvägen 17, Kasabergsvägen 3-9 och Kasabergsvägen 11. I ekonomiplanen för 2013-2014 ingår försäljning av småhustomter och av höghustomter i Björkgårdsområdet. Försäljning av Junghansgränden 3 år 2015. Talonrakennushankkeet esitetään hankekohtaisesti. Investointiohjelmaan on koottu kaupungin Husbyggnadsprojekten framförs per projekt. I inkiinteistöjen PTS-suunnitelmissa ja kuntoarvioissa vesteringsprogrammet har de reparationsbehov esiin tulleet korjaustarpeet. Kustannustasoltaan samlats som kommit fram i fastighetsbesiktning73 KAUNIAINEN Käyttötalous 07 esitys tähtää pysyvämpään energiatehokkuus- ja kunnossapitopainotteisuuteen talonrakennusinvestoinneissa. Näitä tavoitteista ensin mainittu on tullut entistäkin ajankohtaisemmaksi kaupungin liityttyä alkuvuonna 2010 kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS). Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointien taulukkoon on koottu kaikki toistaiseksi tiedossa olevat kunnostustarpeet ja edelleen hyväksytyn talousarvion mukaista työohjelmaa laadittaessa harkitaan toteutuskokonaisuuksia ja toteutuksen ajankohtia, pyrkien mm. järkeviin kiinteistökohtaisiin remontteihin tai kaupungin kiinteistömassan kannalta edullisiin teemoihin, kuten energiatehokkuuden parantamiseen, jolloin urakoita voidaan yhdistää. Kuntatekniikan hankkeet on esitetty alustavasti luettelona, joka täsmentyy yhdyskuntalautakunnan hyväksymäksi työohjelmaksi budjetin tultua vahvistetuksi. Kadunrakennuskohteiden määrittely ja ajoitus liittyy olennaisesti merkittävimpiin rakennushankkeisiin sekä erityisesti pääväylien kunnostustarpeisiin. Lisäksi vuosittainen määräraha sisältää varauksen liikenneturvallisuuden edistämiseen, suunnitteluun, valaistukseen ja päällystämiseen sekä toistaiseksi nimeämättömille pienille kadunrakennushankkeille. GRANKULLA Driftsbudget arna och långsiktsplanerna för stadens fastigheter. Till sin kostnadsnivå strävar fröslaget efter en mer bestående tyngdpunkt på energieffektivitet och underhåll i husbyggnadsinvesteringarna. Det först nämnda av dessa mål har blivit allt mer aktuellt då staden i början av 2010 anslöt sig till kommunernas energieffektivitetsavtal (KETS). I tabellen över underhålls- och iståndsättningsinvesteringar i fastigheter har alla hittills kända iståndsättningsbehov samlats. När arbetsprogrammet enligt den godkända budgeten görs upp övervägs genomförandehelheter och tidpunkter för genomförandet i syfte att åstadkomma bl.a. förnuftiga fastighetsspecifika renoveringar eller för stadens fastighetsmassa fördelaktiga teman, såsom förbättring av energieffektiviteten, varvid entreprenader kan kopplas ihop. Kommunteknikens projekt har preliminärt angetts i en förteckning, som efter att budgeten fastställts preciseras till ett av samhällstekniska nämnden godkänt arbetsprogram. Fastställandet av och tidsplanerna för gatubyggnadsprojekt är i hög grad anknutna till de viktigaste byggprojekten och särskilt till behovet av att iståndsätta huvudlederna. Det årliga anslaget omfattar dessutom en reservering för främjande av trafiksäkerheten, planering, belysning och beläggning samt för tills vidare inte namngivna små gatubyggnadsarbeten. Viheralueinvestointien määrärahan käyttösuunnitelma esitetään vastaavasti alustavana kohdeluettelona. Användningsplanen för anslaget för grönområdesinvesteringar anges på motsvarande sätt som Konekaluston hankinnan osalle arvioitu vaihtohy- en preliminär projektförteckning. vityksen osuus kirjataan käyttötalouteen myyntivoittojen alle. Konekaluston investointiesityksen Den ersättning för bytesmaskiner som beräknats yhteydessä on otettava kantaa mahdolliseen säh- inom köp av maskiner bokförs under försäljningsköautohankintaan. Sähköautojen korkeampi hin- vinster i driftsekonomidelen. I anslutning till förtataso ei saa tarkoittaa sitä, että kunnossapitoyk- slaget till investeringar i maskinparken ska ställsikön jokapäiväisten työvälineiden hankinnasta ning tas till eventuell anskaffning av elbilar. Den tingitään. högre prisnivån på elbilar får inte betyda att man prutar på anskaffningen av underhållsenhetens dagliga arbetsredskap. 74 07 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 7000 HALLINTO - FÖRVALTNING Hallinto Förvaltning TP TP TA Bokslut 2009 Bokslut 2010 BG 2011 Myyntituotot- Försäljningsinkomster 0 Maksutuotot - Avgiftsinkomster 0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0 Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 0 Sisäiset tuotot - Interna inkomster 24 200 TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 24 200 TAE TAE 2012 TAE 2013 2014 0 0 71 0 0 0 71 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 688 715 218 250 -70 223 164 -235 174 -14 272 -1 579 -213 500 -70 -10 967 -475 562 -242 000 -59 099 -2 900 -100 000 -100 -10 700 -414 799 -240 655 -165 899 -2 250 -50 000 -400 -12 550 -471 754 -245 468 -70 876 -2 318 -51 500 -412 -12 927 -383 500 -250 377 -73 002 -2 387 -53 045 -424 -13 314 -392 550 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -302 964 -475 491 -414 799 -471 754 -383 500 -392 550 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk Henkilöstökulut - Personalutgifter -240 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -16 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -5 Avustukset - Understöd -53 Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter -11 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT-327 Toiminta Toimialan kehittäminen sekä organisaation toimivuuden, tuottavuuden ja resurssien riittävyyden edellytysten varmistaminen kuuluvat osana hallinnon perustehtäviin. Se kehittää toimialaa kokonaisuutena, seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä valvoo, ohjeistaa, opastaa ja neuvoo toimialaa keskeisissä tehtävissä. Hallinnossa valmistellaan asiat yhdyskuntalautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle. Talouden hallintaan liittyvät asiat valmistellaan ja kootaan kaupunginhallitukselle rahatoimen ohjeistuksen mukaisesti. Toimialan keskeiset strategiset tavoitteet laaditaan yhdessä tulosalueiden kanssa. Verksamhet Till förvaltningsenhetens basuppgifter hör att utveckla sektorn och säkerställa att det finns förutsättningar för en välfungerande och produktiv organisation. Förvaltningsenheten utvecklar sektorn som helhet och följer upp hur målen nås och övervakar, ger instruktioner och handleder sektorn i de centrala uppgifterna. Vid förvaltningsenheten bereds de ärenden som förs till samhällstekniska nämnden och stadsstyrelsen. Ärenden som hänför sig till ekonomiförvaltning bereds och sammanställs till stadsstyrelsen enligt drätselkontorets anvisningar. Sektorns centrala strategiska mål ställs tillsammans med resultatområdena. Talous Henkilöstökulut sisältävät tulosalueen palkkamenojen lisäksi luottamushenkilöiden ja virkamiesten kokous- ja vuosipalkkiot. Avustuksiin on varattu kaupungin asunto-ohjelmaa noudattaen erillinen määräraha hissiavustuksia varten (50 000 e). Palvelujen ostoihin on varattu toimialan erityisohjelmistojen (Tekla Oy) käyttölisenssien ylläpito- ja vuosimaksut sekä ohjelmapäivitykset (40 700 e). It-palvelujen ostoihin sisältyy hallinnon atkohjelmien käyttömenot sekä taloushallinnollisten ohjelmien (IP Monitori, Talgraf) vuosimaksut. Telepalvelujen ostojen osalla on varauduttu uuden mobiilipohjaisen käyttöjärjestelmän edellyttämiin kustannuksiin. World Design Capital 2012 – vuoden määrärahavaraus teemavuoden näkymiseksi kaupunkikuvassa (100 000 e) on sisällytetty hallinnon käyttötalouteen. Ekonomi Personalkostnaderna omfattar utöver resultatområdets lönekostnader också de förtroendevaldas och tjänsteinnehavarnas mötes- och årsarvoden. Inom understöd har ett separat anslag reserverats för hissunderstöd (50 000 e) enligt stadens bostadsprogram. Köp av tjänster omfattar drifts- och årsavgifterna samt programuppdateringarna (40 700 e) för licenserna för sektorns specialprogram (Tekla Oy). Köp av IT-tjänster inkluderar driftsutgifterna för förvaltningens dataprogram och årsavgifterna för ekonomiförvaltningsprogrammen (IP Monitori, Talgraf). I fråga om köp av teletjänster reserveras medel för de kostnader som ett nytt mobilbaserat system vållar. Anslaget för temaårets World Design Capital 2012 synlighet i stadsbilden (100 000 e) har inkluderats i förvaltningens driftsekonomidel. 75 07 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 7002 MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING Tulosalue vastaa kuntalaisten ja kaupungin muiden hallintokuntien tarpeiden mukaisesti kaupungin maapolitiikasta, yleispiirteisestä ja yksityiskohtaisesta kaavoituksesta, poikkeusluvista, tonttijaoista, mittaustoimituksista, maan hankinnasta ja luovutuksesta, maastomittauksista, rekistereiden ylläpidosta, paikkatietopalvelusta ja kartaston ylläpidosta. Resultatområdet svarar för stadens markpolitik, översiktlig och detaljerad planläggning, undantagslov, tomtindelningar, mätningsförrättningar, förvärv och överlåtelse av mark, terrängmätningar, upprätthållande av register, geografisk informationstjänst och uppdatering av kartor enligt de behov som kommuninvånarna och stadens övriga förvaltningsgrenar har. Maankäyttö Markanvändning TAE TAE TAE Bokslut 2010 9 716 116 453 0 2 577 190 1 302 2 704 661 6 340 BG 2011 7 000 137 000 0 3 763 852 3 490 3 911 342 3 000 2012 7 000 528 930 0 235 500 5 000 776 430 3 000 2013 7 000 37 000 0 0 3 490 47 490 3 000 2014 7 000 37 000 0 0 5 000 49 000 3 000 384 009 993 0 007 829 222 -451 835 -121 681 -3 743 0 0 -44 002 -621 261 -475 800 -148 497 -8 300 0 0 -36 150 -668 747 -489 000 -170 737 -11 900 0 0 -47 030 -718 667 -498 780 -175 859 -12 257 0 0 -48 441 -735 337 -508 756 -181 135 -12 625 0 0 -49 894 -752 409 81 862 2 089 740 3 245 595 60 763 -684 847 -700 409 TP TP Bokslut 2009 Myyntituotot- Försäljningsinkomster 11 031 Maksutuotot - Avgiftsinkomster 70 265 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0 Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 674 177 Sisäiset tuotot - Interna inkomster 3 407 TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 758 880 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk6 204 Henkilöstökulut - Personalutgifter -455 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -148 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -19 Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter -4 Sisäiset kulut - Interna utgifter -55 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT-683 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG TA Toiminta Toimialan keskeisiä tavoitteita ovat pääkaupunkiseutusuunnitteluun liittyvän MAL- (maankäyttö, asuminen ja liikenne) työhön osallistuminen, kaavoitusohjelman toteuttaminen (merkittäviä kohteita ovat: Sansinpelto, Koivuhovin asema ympäristöineen ja Gallträskin alue). Kauniaisten koordinaatti- ja korkeusjärjestelmän muutoksen suunnittelu ja toteutus EUREFFIN/N2000-järjestelmiin yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa Verksamhet Till resultatområdets centrala mål hör att delta i MBT-arbetet (markanvändning, boende och trafik), som hänför sig till huvudstadsregionens stadsregionplan och att genomföra planläggningsprogrammet (viktiga projekt är Sansåker, Björkgårds station med omgivning och Gallträskområdet). En ändring av Grankullas koordinat- och höjdsystem till EUREF-FIN/N2000-systemen planeras och genomförs tillsammans med de övriga kommunerna i huvudstadsregionen. Talous Maksutuottoihin sisältyy Bensowinkuja 2:sta koskeva maankäyttösopimuskorvaus. Maankäyttötoimen palvelutaksan hintoja on korotettu n. 2,3 %. Palvelujen ostot on mitoitettu vastaamaan vuoden 2012 kaavoitusohjelman tarpeita. Ekonomi Avgiftsintäkterna omfattar ersättning enligt markanvändningsavtalet för Bensowsgränden 2. Avgifterna i markanvändningsenhetens servicetaxa har höjts med ca 2,3 %. Köp av tjänster har dimensionerats att motsvara behoven enligt planläggningsprogrammet 2012. 76 07 KAUNIAINEN Käyttötalous Asiantuntijapalveluiden ostoihin on sisällytetty 20 000 euron määrärahavaraus WDC-kaupunkisuunnitteluaiheiseen näyttelyyn, julkaisuun ja seminaariin. Vuosien 2012-2014 taloussuunnitelmaan sisältyvät maa-alueiden myynneistä koituvat myyntivoitot esitetään kaupungin tuloslaskelman rahoitusosassa satunnaisina tuottoina kirjanpitolain säännösten mukaisesti. GRANKULLA Driftsbudget Köp av sakkunnigtjänster inkluderar ett anslag på 20 000 euro för en utställning, en publikation och ett seminarium med temat WDC-stadsplanering. De i ekonomiplanen 2012-2014 ingående vinsterna av försäljning av markområden framförs i finansieringsdelen i stadens resultaträkning som extraordinära intäkter i enlighet med bokföringslagens bestämmelser. TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL TP-BS 2010 TA-BG 2011 TA-BG 2012 TS-EP 2013 TS-EP 2014 8 10 Kiinteistötoimitukset kpl - Fastighetsförrättningar st. 20 20 15 32 20 Rakennuspaikan merkinnät kpl - Utmärkningar av byggplats st. 25 25 20 36 15 Kaupanvahvistukset kpl - Bestyrkande av köp st. 15 20 10 1 3 KV/KH:n hyväksymät asemakaavat/muutokset kpl Detaljplaner/ändringar godkända av STF/STS 4 2 2 77 07 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 7004 YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN Ympäristötoimen tehtäviin kuuluvat mm. ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaiset valvontatehtävät. Tehtäviin kuuluvat myös ympäristön- ja luonnonsuojelun viranomaispalvelut sekä suunnittelutehtävät. Lisäksi ympäristötoimi seuraa ympäristön tilaa sekä ohjaa ja neuvoo kaupunkilaisia ja yrityksiä vastuualueelleen kuuluvissa asioissa. Till miljöenhetens uppgifter hör bl.a. tillsynsuppgifter enligt miljöskydds- och avfallslagstiftningen. Till uppgifterna hör också myndighetstjänster inom miljö- och naturvården samt planeringsuppgifter. Dessutom ger miljöenheten akt på miljöns tillstånd samt ger kommuninvånare och företag handledning och råd i frågor som hör till enhetens verksamhetsområde. Ympäristöterveydenhuollon palvelut, ml. eläinlääkintähuolto ja kemikaalivalvonta, hankitaan ostopalveluna Espoon seudun ympäristöterveys – seutuyksiköstä. Yhteistoiminta-alueen muodostavat Kauniainen, Espoo ja Kirkkonummi, Espoon ollessa isäntäkunta. Tjänsterna inom miljö- och hälsoskyddet, inklusive veterinärtjänster och kemikalietillsyn, köps av Esboregionens miljö- och hälsoskydd. Grankulla, Esbo och Kyrkslätt hör till samarbetsområdet och Esbo är värdkommun. Ympäristötoimi Miljöenheten TP TP TA TAE TAE TAE Bokslut 2009 Myyntituotot- Försäljningsinkomster 198 Maksutuotot - Avgiftsinkomster 374 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0 Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 1 489 Sisäiset tuotot - Interna inkomster 0 TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT2 061 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0 Bokslut 2010 1 111 0 0 0 0 1 111 0 BG 2011 550 0 4 000 0 0 4 550 0 2012 550 0 4 000 0 0 4 550 0 2013 550 0 0 0 0 550 0 2014 550 0 0 0 0 550 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter -48 401 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -71 872 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -1 965 Avustukset - Understöd -175 Muut toimintakulut - Övriga utgifter -1 800 Sisäiset kulut - Interna utgifter -2 535 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT-126 748 -63 336 -75 641 -791 -280 -1 885 -4 320 -146 253 -51 952 -143 093 -2 100 -300 -1 700 -2 140 -201 285 -74 600 -151 983 -2 100 -300 -1 900 -2 050 -232 933 -76 092 -156 542 -2 163 -309 -1 957 -2 112 -239 175 -77 614 -161 239 -2 228 -318 -2 016 -2 175 -245 589 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -124 687 -145 142 -196 735 -228 383 -238 625 -245 039 Toiminta Tulosalueen keskeisiä tavoitteita ja tehtäviä ovat kaupungin ilmasto – ja energia-asioiden painopisteiden toteutusohjelman (ILME-ohjelman) sekä kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) toteutusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vakiinnuttaminen kaupungin toiminnassa (mm. ekotukihenkilöverkoston laajentuminen ja ylläpito, energiatyöryhmätyöskentely). Yhteistyö pääkaupunkiseudun ilmastoneuvontakeskuksen Ilmastoinfo Oy:n kanssa vakiinnutetaan (mm. asukkaille suunnattu ilmasto- ja energiansäästöneuvonnan lisääminen) Verksamhet Till resultatområdets centrala mål och uppgifter hör att förankra åtgärdsprogrammet för genomförande av insatsområdena i klimat- och energistrategin (ILME-programmet) samt de i kommunernas energieffektivitetsavtal (KETS) framförda åtgärderna i stadens verksamhet (bl.a. breddning och upprätthållande av ekostödpersonnätet, energiarbetsgruppsarbete). Samarbetet med huvudstadsregionens rådgivningscentral för klimatfrågor, Ilmastoinfo Oy, etableras (bl.a. ökning av den till kommuninvånarna riktade rådgivningen i klimatoch energisparfrågor). 78 07 KAUNIAINEN Käyttötalous Talous Pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastoneuvontakeskuksen Ilmastoinfo Oy:n kuntaosuus (8 000 €) sisällytetään vuodelle 2012 talousarvioon uutena eränä ympäristötoimen budjettiin. Vuonna 2013 avattavan Suomen luontokeskus Haltian (ns. Nuuksiokeskus) toiminnan valmistelu- ja valmennusvaiheelle jatkuu vuonna 2012 ja tämän mukainen kuntaosuus on sisälletty ympäristötoimen budjettiin (13 000 €). Myös HSY seutu- ja ympäristötiedon kuntaosuus on sisälletty ympäristötoimen budjettiin (36 000 €). Ympäristöterveydenhuollon palveluista veloitettavat kuntaosuudet (ESYT, MetropoliLab, 68 600 €) sisältyvät edellisvuosien tapaan ympäristötoimen budjettiin. GRANKULLA Driftsbudget Ekonomi Kommunandelen (8 000 €) för Ilmastoinfo Oy, huvudstadsregionens gemensamma rådgivningscentral för klimatfrågor, inkluderas som ny post i miljöenhetens budget för 2012. Berednings- och utbildningsfasen av verksamheten i Finlands naturcentrum Haltia (s.k. Nouxcentret) fortsätter 2012 och kommunandelen för detta ingår i miljöenhetens budget (13 000 €). Också kommunandelen för HRM:s region- och miljöinformation har inkluderats i miljöenhetens budget (36 000 €). Kommunandelarna för miljö- och hälsoskyddstjänster (ESYT, MetropoliLab, 68 600 €) ingår i enlighet med tidigare år i miljöenhetens budget. TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL TP 2009 TP 2010 TA 2011 kpl 7 Kpl 12 kpl 8 3 1 8 2 1 2 2 2 2 6 12 10 TA 2012 TS 2013 TS 2014 kpl 5 kpl 5 Kpl 5 Maisematyöluvat - Tillstånd för miljöåtgärder 3 3 3 Pilaantuneiden maiden tutkimukset Undersökningar av förorenad mark Muut ympäristöselvitykset ja –suunnitelmat Övriga miljöutredningar och –planer Asukkaille järjestettävät ympäristötietoillat/-tapahtumat - Miljöinformationsmöten för invånarna 2 2 2 2 2 2 15 10 10 Meluilmoitukset - Bulleranmälningar 79 07 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 7006 RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU – BYGGHERREVERKSAMHET OCH TEKNISK PLANERING Tulosalue avustaa toimialajohtajaa yhdyskuntatoimen kehittämisessä ja vastaa sen toimintaan liittyvästä investointien teknisestä ja taloudellisesta suunnittelusta, toteuttamisen organisoinnista ja seurannasta. Resultatområdet bistår sektordirektören i att utveckla samhällstekniska sektorn och svarar för den tekniska och ekonomiska planeringen av de investeringar som hänför sig till sektorns verksamhet samt för organiseringen och uppföljningen av investeringsprojekten. Tulosalue hoitaa ja kehittää keskitetysti kaupungin toiminnoille välttämättömien rakennusten, tek- Resultatområdet svarar centraliserat för och utniikan ja piha-alueiden kunnossa- ja ylläpitoa. vecklar driften och underhållet av de för stadens verksamhet nödvändiga fastigheterna, tekniken och gårdsplaner. Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Byggherreverksamhet och teknisk planering TP TP Bokslut 2009 Myyntituotot- Försäljningsinkomster 43 252 Maksutuotot - Avgiftsinkomster 0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0 Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 1 161 877 Sisäiset tuotot - Interna inkomster 6 842 685 TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 8 047 814 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 943 TA TAE TAE Bokslut 2010 59 928 0 0 1 169 544 6 923 043 8 152 515 0 0 0 0 1 197 455 6 958 439 8 155 894 0 2012 42 293 0 0 939 742 7 913 700 8 895 735 0 2013 43 562 0 0 967 934 8 151 111 9 162 607 0 2014 44 869 0 0 996 972 8 395 644 9 437 485 1 616 752 331 0 246 313 258 -718 569 -1 532 154 -1 426 696 0 -419 208 -141 963 -4 238 590 -822 087 -844 668 -1 505 377 0 -380 917 -163 414 -3 716 463 -903 964 -1 226 046 -1 877 102 0 -447 920 -170 381 -4 625 413 -922 043 -1 250 567 -1 933 415 0 -461 358 -175 492 -4 742 875 -940 484 -1 288 084 -1 991 418 0 -475 198 -180 757 -4 875 941 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 4 163 499 3 913 925 4 439 431 4 270 322 4 419 732 4 561 545 3 078 000 3 087 940 Henkilöstökulut - Personalutgifter -763 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -1 188 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -1 256 Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter -430 Sisäiset kulut - Interna utgifter -246 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -3 885 POISTOT Toiminta Tulosalueen keskeiset tavoitteet liittyvät laajan työohjelman hallittuun toteutukseen. Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu kaupungin kiinteistöissä niiden keskinäisen kannattavuuspriorisoinnin osoittamassa järjestyksessä, päivitetyn kiinteistö- ja tilaselvityksen vaatimien toimenpiteiden valmistelua jatketaan kaupungin yleisten strategisten tavoitteiden mukaan, ja pks-yhteistyössä toistaiseksi linjattujen toimenpiteiden toteuttamista tukevia tehtäviä jatketaan. BG 2011 TAE Verksamhet Till resultatområdets centrala mål hör att genomföra det omfattande arbetsprogrammet kontrollerat. Resultatområdet fortsätter att vidta åtgärder som förbättrar energieffektiviteten i stadens fastigheter i den ordning som lönsamhetsprioriteringen visar. Beredningen av de åtgärder som den uppdaterade fastighets- och lokalitetsutredningen kräver fortsätter enligt stadens allmänna strategiska mål, och uppgifter utförs som stöder genomförandet av de åtgärder som hittills fastställts inom samarbetet i huvudstadsregionen. 80 07 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget Gallträskin kunnostuksen vaikutuksia seurataan lupaehtojen mukaisin tarkkailuin. Vuonna 2012 päivitetään terveyskeskuksen, Grankottenin päiväkodin, Granhultsskolanin, Svenska skolcentrumin ja Smedsintie 8 asuinrakennuksen kuntoarviot. Effekterna av restaureringen av Gallträsk följs upp med kontroller enligt tillståndsvillkoren. År 2012 uppdateras fastighetsbesiktningarna av Grankottens daghem, Granhultsskolan, Svenska skolcentrum och bostadshuset på Smedsvägen 8. Talous Muiden tulojen osuus (vuokrat & taksat) on vuoden 2012 talousarviossa tarkennettu vastaamaan nykyistä tasoa. Energian (sähkö & lämpö) hinta on arvioitu valmisteluaikaisen, edellisvuotta korkeamman hintatason mukaan, ja vuosikorjauksia varaudutaan tekemään aiempaa enemmän. Edellä mainitut seikat huomioiden tulosalueen käyttötalousmenot nousevat merkittävästi vuoden 2011 tasosta, mutta toimintakate on jopa parempi kuin taloussuunnitelmassa 2011-2013 on ennakoitu. Ekonomi Andelen övriga inkomster (hyror och avgifter) har preciserats i budgeten 2012 så att den motsvarar den nuvarande nivån. Priset för energi (el & värme) har beräknats enligt prisnivån vid beredningstidpunkten, som är högre än året innan, och de årliga reparationerna väntas bli fler än tidigare. Med beaktande av det ovan nämnda kommer resultatområdets driftsutgifter att stiga avsevärt från nivån 2011, men verksamhetsbidraget är till och med bättre än vad som prognostiserats i ekonomiplanen 2011-2013. TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL Ylläpitokustannukset (ilman pääomakuluja) 2 €/m /vuosi TP 2009 TP 2010 Julkiset rakennukset 46,8 58,8 Asuinrakennukset 40,3 128,2 Julkiset rakennukset 109,5 125,4 Asuinrakennukset 160,7 174,4 42 254 010 2 689 046 44 505 109 2 543 700 Julkiset rakennukset 65 534 65 474 Asuinrakennukset 5 308 5 308 Julkiset rakennukset 308 039 307 729 Asuinrakennukset 18 472 18 472 Ylläpitokustannukset (sis. pääomakulut) 2 €/m /vuosi Kirjanpitoarvot € Julkiset rakennukset Asuinrakennukset 2 Laajuustiedot m Pinta-alat Tilavuudet m 3 81 07 KAUNIAINEN Käyttötalous 7008 GRANKULLA Driftsbudget KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK Kuntatekniikan tulosalueen tehtäviä ovat mm. liikenneväylien, yleisten ja viheralueiden, vesihuollon ja hautausmaan suunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito. Resultatområdet kommunteknik har som uppgift bl.a. att planera, bygga och underhålla trafiklederna, de allmänna områdena och parkerna, vattenförsörjningen och begravningsplatsen. Konevarikko huolehtii siitä, että yhdyskuntatoimen käytössä on huolletut, tarkoitukseen soveltuvat kuljetusvälineet ja työkoneet. Konevarikko hankkii ja ylläpitää henkilöautoja ja vuokraa niitä eri osastojen käyttöön. Maskindepån drar försorg om att samhällstekniska sektorn har underhållna och ändamålsenliga transportmedel och arbetsmaskiner till sitt förfogande. Maskindepån köper och underhåller personbilar och hyr dem till olika verksamhetsområden. Koneveloitukset perustuvat kiinteisiin kuukausieriin laskutuksen vähentämiseksi. Konevarikon tuottojen ja menojen erotusta seurataan subventioasteella prosenteissa. Maskindebiteringarna baserar sig på fasta månatliga betalningar för att minska faktureringen. Skillnaden mellan maskindepåns inkomster och utgifter följs upp genom subventionsgraden i procent. Kauniainen kuuluu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen (LUP) alueeseen ja pelastuslaitos vastaa pääosasta pelastustoimen tehtävistä. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä. Vesi- ja jätehuollon hoitamisesta pääkaupunkiseudulla vastaa niinikään Helsingin seudun ympäristöpalvelut – kuntayhtymä (HSY). Kuntatekniikka huolehtii kaupungille kuuluvista väestönsuojelun ja joukkoliikenteen sekä liikenneturvallisuuden edistämiseen tähtäävistä tehtävistä. Grankulla hör till Västra Nylands räddningsverks område och räddningsverket svarar för merparten av räddningsuppgifterna. Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT) svarar för kollektivtrafiken. För vattenförsörjning och avfallshantering i huvudstatsregionen svarar samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM). Kommuntekniken drar försorg om de uppgifter inom befolkningsskyddet och kollektivtrafiken samt främjandet av trafiksäkerheten som är på stadens ansvar. Kuntatekniikka Kommunteknik TP TP Bokslut 2009 Myyntituotot- Försäljningsinkomster 2 841 Maksutuotot - Avgiftsinkomster 284 013 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0 Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 66 333 Sisäiset tuotot - Interna inkomster 708 670 TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 1 061 857 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 82 563 TA TAE TAE TAE Bokslut 2010 30 146 661 214 0 34 790 756 020 1 482 170 39 551 BG 2011 6 100 141 540 0 52 895 759 454 959 989 29 130 2012 13 237 146 600 0 109 100 785 501 1 054 438 32 100 2013 13 502 149 532 0 111 282 801 211 1 075 527 32 742 2014 13 772 152 523 0 113 508 817 235 1 097 037 33 397 535 743 438 881 646 659 902 -1 306 324 -1 499 921 -320 939 -3 089 -40 470 -885 075 -4 055 818 -1 296 751 -1 670 170 -314 360 -3 400 -16 220 -851 190 -4 152 091 -1 331 325 -1 612 865 -332 170 0 -38 900 -900 350 -4 215 610 -1 357 952 -1 661 251 -342 135 0 -40 067 -927 361 -4 328 765 -1 385 111 -1 711 088 -352 399 0 -41 269 -955 181 -4 445 048 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG-2 743 482 -2 534 097 -3 162 972 -3 129 072 -3 220 496 -3 314 614 Henkilöstökulut - Personalutgifter -1 279 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -1 443 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -310 Avustukset - Understöd -5 Muut toimintakulut - Övriga utgifter -11 Sisäiset kulut - Interna utgifter -836 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -3 887 Toiminta Tulosalueen tavoitteena on toteuttaa laadukasta kaupunkirakentamista sekä kehittää Kauniaisten Verksamhet Resultatområdets mål är att genomföra högklassig stadsbyggnad och utveckla Grankullas värde82 07 KAUNIAINEN Käyttötalous arvokasta, omaleimaista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä panostamalla sen huolelliseen hoitoon. Yksityiskohdissa otetaan huomioon huvilakaupunkiperinne. Materiaalien valinnassa suositaan kestäviä vaihtoehtoja. Maisema-arvot ovat tärkeä lähtökohta kaikessa toiminnassa ja sen suunnittelussa. Talous Palvelujen ostojen alle sisältyy julkisen liikenteen (HSL) sekä palo- ja pelastustoimen (LUP) kuntaosuudet. HSL:n osuudessa on huomioitu edellisten vuosien ylijäämää sekä kaupunginvaltuuston 15.11.2010 (§ 67) hyväksymä, muiden HSL kuntien käytännön mukainen maksullinen palvelulinja. Mahdollisten pilaantuneiden maiden puhdistamiseen on varattu erillinen 100 000 euron määräraha. Konekaluston osalle arvioitu vaihtohyvitys on kirjattu käyttötalouteen. Driftsbudget fulla, särpräglade och trivsamma stadsmiljö genom att satsa på dess omsorgsfulla skötsel. Villastadstraditionen beaktas i detaljerna. Vid materialval gynnas hållbara alternativ. Landskapsvärdena är en viktig utgångspunkt i all verksamhet och verksamhetsplanering. Työohjelmassa noudatetaan kaavoituksen aikatauluja infrastruktuurin vaatimusten osalta, vaikuttaen siten myönteisesti asuntotuotannon edellytyksiin ja asukasluvun kehitykseen. Keskustan infran rakentaminen jatkuu talonrakentamisen mukaisella aikataululla. Ilmastostrategisten tavoitteiden toteuttamista pyritään vaikuttamaan siirtymällä kohti energiatehokasta katuvalaistusta sekä nostamalla hiilidioksidipäästöjen määrät yhdeksi ajoneuvohankintojen valintakriteereistä. Konevarikolla otetaan käyttöön Konekeskus ohjelmisto, joka on tarkoitettu kaupunkien ja kuntien konekeskusten tilaushallinnan, laskutuksen, tilastoinnin, työseurannan sekä konekohtaisen kustannusseurannan ATK-ohjelmisto. GRANKULLA I arbetsprogrammet följs planläggningens tidsscheman vad gäller kraven på infrastruktur, vilket inverkar positivt på förutsättningarna för bostadsproduktion och invånarantalets utveckling. Byggandet av infrastrukturen i centrum fortsätter enligt tidschemat för husbyggnationen. Målet är att staden medverkar till att de miljöstrategiska målen uppfylls genom att övergå till energieffektiv gatubelysning och använda mängden koldioxidutsläpp som ett valkriterium vid köp av fordon. Maskindepån börjar använda dataprogrammet Konekeskus, som är avsett för administration av beställningar, fakturering, statistikföring, arbetsuppföljning och maskinspecifik kostnadsuppföljning i städer och kommuner. Ekonomi Köp av tjänster inkluderar kommunandelarna för kollektivtrafiken (HRT) och brand- och räddningsväsendet. I HRT:s andel har man beaktat tidigare års överskott samt den avgiftsbelagda servicelinje som stadsfullmäktige godkänt 15.11.2010 (§ 67) enligt praxis i de övriga HRT-kommunerna. För sanering av eventuell förorenad mark har ett separat anslag på 100 000 euro reserverats. Den beräknade ersättningen för bytesmaskiner har bokförts i driftsekonomidelen. Vuosien 2013-2014 taloussuunnitelmaan on sisäl- I ekonomiplanen 2012-2013 har inkluderats lytetty budjetin valmistelun aikaiset kuntaosuudet, kommunandelar enligt läget vid budgetberedningjotka tarkentuvat talousarviovuoden aikana. en och de preciseras under respektive budgetår. TUNNUSLUKUJA – NYCKELTAL TP 2008 27 TP 2009 17 2,4 1,9 2,6 1,4 Hyväksytyt katusuunnitelmat kpl - Godkända gatuplaner st. TP-BG 2010 6 Kunnostetut kadut km - Iståndsatta gator km 1,5 Kunnostetut kevyen liikenteen väylät km 0,5 Iståndsatta gång- och cykelvägar km Leikkipuistoista katuyksikön hoidossa ovat Hurtigin puisto, kaupungintalon puisto, Kavallintien 10 puisto, Asematie 17 puisto, Tennispuisto, Mäntykallion puisto, sekä Stenbergintien puisto. Av lekparkerna sköter gatuenheten Hurtigs park, stadshusets park, parken på Kavallvägen 10, parken på Stationsvägen 17, Tennisparken, Tallbergets park och Stenbergsvägens park. 83 08 KAUNIAINEN Käyttötalous 08 GRANKULLA Driftsbudget RAKENNUSLAUTAKUNTA – BYGGNADSNÄMNDEN 081 RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN Rakennuslautakunta Byggnadsnämnden TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TA TAE 2012 TA BG 2011 TA TAE 2013 TA TAE 2014 70 669 9 680 127 675 1 244 92 000 8 000 94 300 8 200 96 658 8 405 99 074 8 615 Henkilöstökulut - Personalutgifter -157 459 -145 910 -161 031 -174 501 -177 991 -181 551 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -22 021 -37 555 -42 232 -31 630 -32 579 -33 556 -7 094 0 -1 668 -4 000 0 -4 558 0 -4 695 0 -4 836 0 TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -100 -103 -106 -109 -10 442 0 -72 -9 802 -12 750 -14 314 -14 743 -15 186 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -197 788 -195 007 -220 113 -225 106 -230 114 -235 238 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -117 439 -66 088 -120 113 -122 606 -125 052 -127 549 Avustukset - Understöd -772 Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter 081 RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN Toiminnan kuvaus Rakennusvalvonta valvoo Maankäyttö- ja rakennuslain ja –asetuksen sekä rakennusjärjestyksen ja kaavamääräysten noudattamista rakentamisessa. Beskrivning av verksamheten Byggnadstillsynen övervakar att markanvändnings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen, byggnadsordningen och planbestämmelserna iakttas vid byggande. Rakennusvalvonnan tehtävänä on lisäksi kehittää Kauniaisten kaupunkikuvaa neuvonnan ja opastuksen keinoin. Det åligger byggnadstillsynen också att genom råd och handledning utveckla stadsbilden i Grankulla. Toiminta Kauniainen on mukana World Design Capital 2012- hankkeessa. Kauniaisten kaupunkiympäristöä ylläpidetään ja kehitetään panostamalla sen laadukkaaseen rakentamiseen. Yksityiskohdissa otetaan huomioon huvilakaupunkiperinne. Verksamhet Grankulla deltar i projektet World Design Capital 2012. Staden underhåller och utvecklar Grankullas stadsmiljö genom att satsa på förstklassigt byggande. Villastadstraditionen beaktas i detaljerna. Sähköistä asiointia ja opastusta lisäämällä pyritään saamaan tehokkuutta asiakaspalveluun. Vuoden 2012 tavoitteita ovat lisäksi rakennusjärjestyksen uusiminen ja perusrekisterien päivittämisen jatkaminen. Osallistuminen pääkaupunkiseudun rakennusvalvontaviranomaisten yhteistyöhön ja yhtenäisten käytäntöjen kehittämiseen jatkuu. Genom att öka den elektroniska ärendehanteringen och rådgivningen stävar man efter att effektivera kundservicen. Andra mål 2012 är att revidera byggnadsordningen och fortsätta uppdateringen av basregistren. Resultatområdet fortsätter att delta i samarbetet mellan huvudstadsregionens byggnadstillsynsmyndigheter och utvecklingen av en gemensam praxis. 84 08 KAUNIAINEN Käyttötalous Talous Vuoden 2012 talousarvio perustuu Tribuunikortteliin ja Venevalkamantien lupahakemusten vireille tuloon vuoden 2012 aikana. Muiden tuottojen osalta talousarvio perustuu 18 pientaloasunnon rakennuslupahakemuksen, viranhaltijapäätösten ja arkistopalveluiden taksan mukaisiin tuloihin. Koivuhovin alueen vaikutus talousarvioon varmistuu asemakaavojen vahvistamisen jälkeen. Rakennusluvista ja –valvonnasta perittävät taksat on tarkistettu ja korotettu keskimäärin 5 % päätöksellä KV 15.03.2010 § 15. Taksoja on tarkoitus korottaa vuoden 2012 aikana. GRANKULLA Driftsbudget Ekonomi Budgeten 2012 grundar sig på att tillståndsansökningarna för kvarteret Tribuuni och Båtlänningsvägen blir aktuella under 2012. Vad gäller de övriga inkomsterna baserar sig budgeten på inkomster enligt taxan som inflyter av bygglovsansökningar för 18 småhus, tjänsteinnehavarbeslut och arkivtjänster. Björkgårdsområdets inverkan på budgeten fastställs efter att detaljplanerna stadfästs. Avgifterna för bygglov och byggnadstillsyn justerades och höjdes med i genomsnitt 5 % med STF:s beslut 15.3.2010 § 15. Avsikten är att höja taxorna 2012. TUNNUSLUKUJA – NYCKEL TAL TP–BS 2008 31 TP-BS 2009 43 71 77 130 965 eur 80 349 eur Rakennuslautakunnan myöntämät luvat Av byggnadsnämnden beviljade lov Julkisivutarkastajien kokouksissaan antamat lausunnot Av fasadsynemännen vid sina möten givna utlåtanden Rakennusvalvontamaksut Byggnadstillsynsavgifter TP-BS 2010 35 TA –BG 2011 40 TA-BG 2012 40 TS-EP 2013 40 71 100 100 100 102 500 eur 105 063 eur 128 919 eur 85 100 000eur Sivistystoimi - Bildning KAUNIAINEN GRANKULLA Käyttötalous Driftsbudget SIVISTYSTOIMI BILDNING Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 25,1 M€ Liikuntalautakunta Idrottsnämnden 10,5 % Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden 2,3 % Sivistystoimen hallinto ja talous Bildningens förvaltning och ekonomi 0,5 % Sivistyslautakunta Bildningsnämnden 11,5 % Suomenkielinen koululautakunta 39,0 % Svenskspråkiga skolnämnden 36,2 % Talousarviovertailu 2009-2012 Budgetjämförelse Liikuntalautakunta Idrottsnämnden 2009 Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden 2010 2011 Sivistyslautakunta Bildningsnämnden 2012 Svenskspråkiga skolnämnden Suomenkielinen koululautakunta Sivistystoimen hallinto ja talous 0 2000 86 4000 6000 8000 10000 12000 KAUNIAINEN Sivistystoimi - Bildning GRANKULLA Käyttötalous Driftsbudget SIVISTYSTOIMI - BILDNING HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNING 092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN 093 RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA - SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITID 10 SIVISTYSLAUTAKUNTA – BILDNINGSNÄMNDEN 102 KANSALAISOPISTO – MEDBORGARINSTITUTET 103 KAUPUNGINKIRJASTO – STADSBIBLIOTEKET 104 KULTTUURIPALVELUT – KULTURTJÄNSTER 11 NUORISOLAUTAKUNTA – UNGDOMSNÄMNDEN 12 LIIKUNTALAUTAKUNTA – IDROTTSNÄMNDEN Sivistystoimessa on neljä tulosaluetta: hallinto- ja talousyksikkö, suomenkielinen koulutoimi, ruotsinkielinen koulutoimi sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi. Tulosalueista suomenkielinen koulutoimi toimii suomenkielisen koululautakunnan alaisuudessa, ruotsinkielinen koulutoimi ruotsinkielisen koululautakunnan alaisuudessa sekä kulttuuripalvelut, kansalaisopisto ja kaupunginkirjasto sivistyslautakunnan, nuorisopalvelut nuorisolautakunnan ja liikuntapalvelut liikuntalautakunnan alaisuudessa. Bildningssektorn har fyra resultatområden: förvaltnings- och ekonomienheten, finskspråkiga skolförvaltningen, svenskspråkiga skolförvaltningen och kultur- och fritidsförvaltningen. Av resultatområdena lyder finskspråkiga skolförvaltningen under finskspråkiga skolnämnden, svenskspråkiga skolförvaltningen under svenskspråkiga skolnämnden, kulturtjänster, medborgarinstitutet och stadsbiblioteket under bildningsnämnden, ungdomstjänster under ungdomsnämnden och idrottstjänster under idrottsnämnden. Hallinto ja talous Förvaltning och ekonomi TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TA 2011 lmr TAE TAE TAE BG 2012 BG 2013 BG 2014 Myyntitulot - Försäljningsinkomster 0 0 0 0 Maksutulot - Avgiftsinkomster 0 0 0 0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 0 0 0 0 Muut tulot - Övriga inkomster 0 0 0 0 Sisäiset tulot - Interna inkomster 0 0 0 0 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0 0 0 0 TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 0 0 0 0 -96 460 -113 365 -115 558 -117 797 -4 700 -4 340 -4 470 -4 604 Henkilöstömenot - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster -200 -400 -412 -424 Avustukset - Understöd 0 0 0 0 Muut menot - Övriga utgifter 0 -300 -309 -318 Sisäiset menot - Interna utgifter 0 0 0 0 TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT -101 360 -118 405 -120 749 -123 143 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -101 360 -118 405 -120 749 -123 143 Aineet ja tarvikkeet - Material och varor Sivistystoimeen on vuonna 2010 perustettu uusi, tulosalueena toimiva hallinto- ja talousyksikkö. Yksikön tehtävänä on sivistystoimen sisäisenä palveluyksikkönä vastata mm. keskitetyistä toimialan hallinto- ja talouspalveluista. Yksikössä työskentelee talouspäällikkö ja toimistosihteeri. Inom bildningssektorn grundades 2010 ett nytt resultatområde, förvaltnings- och ekonomienheten. Enhetens uppgift är att som bildningssektorns interna serviceenhet svara bl.a. för sektorns centraliserade förvaltnings- och ekonomitjänster. Vid enheten arbetar en ekonomichef och en byråsekreterare. 87 09 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 9,3 M€ Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet 4% Kotikuntakorvaukset Hemkommunersättningar 5% Hallinto Förvaltning 2% Mäntymäen koulu 29 % Kauniaisten lukio 29 % Kasavuoren koulu 31 % Talousarviovertailu 2009-2012 Budgetjämförelse Kotikuntakorvaukset Hemkommunersättningar Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet Kauniaisten lukio Kasavuoren koulu 2009 2010 Mäntymäen koulu 2011 2012 Hallinto Förvaltning 0 1 000 88 2 000 3 000 4 000 09 KAUNIAINEN Käyttötalous 109 GRANKULLA Driftsbudget KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNING 092 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA FINSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN 0920 09211 09212 09221 0923 Hallinto – Förvaltning Mäntymäen koulu Kasavuoren koulu Kauniaisten lukio Muu koulutoimi – Övrig skolverksamhet Suomenkielinen koululautakunta vastaa suomenkielisestä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakoulutuksesta. Den finskspråkiga skolnämnden svarar för den finskspråkiga grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen på andra stadiet och yrkeshögskoleutbildningen. Suomenkielinen koululautakunta Finskspråkiga skolnämnden Myyntituotot- Försäljningsinkomster TP TP TA TA TA TA Bokslut 2009 Bokslut 2010 BG 2011 TAE 2012 TAE 2013 TAE 2014 197 600 1 229 842 1 416 640 1 533 397 1 533 397 1 533 397 Maksutuotot - Avgiftsinkomster 71 634 72 598 52 800 52 800 52 800 52 800 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 52 080 221 388 13 200 13 200 13 200 13 200 Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 24 247 19 015 13 800 13 800 13 800 13 800 0 9 800 3 100 3 100 3 100 3 100 345 561 1 552 643 1 499 540 1 616 297 1 616 297 1 616 297 -5 664 471 -5 826 480 -5 933 981 Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT -6 200 850 -6 329 485 -6 455 223 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -409 809 -1 037 153 -733 922 -922 700 -937 252 -949 652 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -314 276 -211 785 -212 800 -238 666 -252 600 -260 100 -668 -608 -16 000 -22 000 -22 000 -22 000 -51 050 Henkilöstökulut - Personalutgifter Avustukset - Understöd -110 700 -93 020 -86 700 -89 200 Sisäiset kulut - Interna utgifter -2 195 999 -2 219 047 -2 221 320 -2 380 255 -2 452 200 -2 525 700 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -8 649 579 -9 346 123 -9 228 723 -9 857 491 -10 080 237 -10 301 875 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -8 304 018 -7 793 480 -7 729 183 -8 241 194 Muut toimintakulut - Övriga utgifter -64 356 Toiminta Suomenkieliset koulut ovat toteuttaneet opetuksen tulevaisuusraporttien mukaista strategiaa teemalla ”vastuullinen kansalainen”. Tästä teemasta laaditaan toimintasuunnitelma koko lukuvuodelle(lukuvuosisuunnitelma). Koulujen ja tiimien tavoitteet on hyväksytty lukuvuosisuunnitelmissa. Koululautakunta on arvioinut tavoitteiden toteutumista lukuvuosiarvioinneissa. Myös koulujen tiimit ovat arvioineet toimintaansa lukuvuoden päättyessä oppivan organisaation edistymisen, strategian toteutumisen ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Tietotekniikkaohjelmat kehitetään suunnitellusti Linux-pohjaisen järjestelmän sisällä. Kou- -8 463 940 -8 685 578 Verksamhet De finskspråkiga skolorna har genomfört en strategi enligt framtidsrapporterna för undervisningen med temat ”ansvarsfull medborgare”. Om detta tema görs upp en handlingsplan för hela läsåret (läsårsplan). Skolornas och teamens mål har godkänts i läsårsplanen. Skolnämnden har utvärderat måluppfyllelsen i sina läsårsbedömningar. Också skolornas team har utvärderat sin verksamhet i slutet av läsåret med avseende på hur den lärande organisationen utvecklats, strategin genomförts och målen nåtts. Dataprogrammen utvecklas planenligt inom det Linux-baserade systemet. Skolornas nät, program och utrustning har betjänat skolorna väl och säkert. Finskspråkiga skolförvaltningen ska 89 09 KAUNIAINEN Käyttötalous lujen käytössä oleva verkko, ohjelmat ja rauta ovat palvelleet kouluja hyvin ja varmasti. Uutena käyttöönotettava suomenkielisen koulutoimen intra tulee palvelemaan kouluja ja koteja koulun asioissa. Koululautakunnan päätöksen mukaisesti kielikylpyopetusta tullaan kehittämään ja laajentamaan koko perusopetuksessa. Kaksivuotinen kielikylpypäiväkotitoiminta alkaa syksyllä 2012 ja syksyllä 2014 alkaa uudistettu kielikylpytoiminta Mäntymäen koulussa täysimääräisenä. Siirtymäaikana ruotsin kielellä annettavaa opetusta sekä muuta tukevaa toimintaa, kuten kerhot ja yhteistyötä ruotsinkielisen koulutoimen kanssa, lisätään kaikilla luokkaasteilla Mäntymäellä ja Kasavuoressa. Vuoden 2012 suurin kehityshanke on perusopetuslain uudistuksen mukainen Kelpo-hanke, joka määritteli opetussuunnitelman muutokset ja niiden toteuttamisprosessit. Hanke tuotti myös toteuttamistyökalut, joiden koulutus, käyttöönotto ja vakinaistaminen on koko suomenkielistä koulutointa koskeva hanke. Talous Koulujen talousarvio on laadittu nousevan oppilasmäärän ja uudistuneen erityisopetuksen pohjalla. Talousarvion pohjana ovat tuntikehys/ oppilas ja oppilaskohtainen toimintaraha. Lisärahoitusta vaatii oppilaan subjektiiviselle oikeudelle perustuva opiskelun tukijärjestelmä. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa kullekin oppilaalle hänen tarvitsemaansa opiskelun tukea kolmiportaiselta asteikolta. Koska suomenkielisen koulutoimen kouluissa on tällä hetkellä aiempaa enemmän espoolaisia oppilaita, koulutoimi saa tulopuolella aiempaa enemmän toimintatukea kotikuntakorvausjärjestelmästä. Kotikuntakorvausjärjestelmän menopuolella on kustannuksia johtuen kunnan oppilaiden koulukäynnistä naapurikuntien kouluissa. Lukion kotikuntakorvaus (PKSsopimus) tuottanee arvioidun v. 2011 mukaisen tulon. Kotikuntakorvausjärjestelmän nettotulona vuoden 2012 talousarviossa arvioidaan olevan 912 445 euroa. GRANKULLA Driftsbudget ta i bruk ett intranät som kommer att betjäna skolorna och hemmen i skolfrågor. Enligt skonämndens beslut kommer språkbadsundervisningen att utvecklas och utvidgas inom hela den grundläggande utbildningen. På hösten 2012 inleds en tvåårig språkbadsverksamhet och på hösten 2014 börjar en reviderad språkbadsverksamhet i full skala i Mäntymäen koulu. Under övergångsperioden ökas den undervisning som ges på svenska och den stödjande verksamheten, såsom klubbar, och samarbetet med svenskspråkiga skolförvaltningen i alla årskurser i Mäntymäki och Kasavuori. Det största utvecklingsprojektet 2012 är Kelpo enligt revideringen av lagen om grundläggande utbildning. Projektet fastställde ändringarna i läroplanen och processerna för genomförande av dem. Projektet producerade också verktyg för genomförande, och utbildningen i användningen av dem, ibruktagandet och etableringen är ett projekt som gäller hela finskspråkiga skolförvaltningen. Ekonomi Skolornas budget har gjorts upp utgående från ett ökat antal elever och den förnyade specialundervisningen. Som grund för budgeten är timresursen/elev och en elevbunden verksamhetspenning. Stödsystemet för lärande, som baserar sig på elevens subjektiva rätt, kräver tilläggsfinansiering. Utbildningsarrangören bör ge varje elev det studiestöd enligt en trestegsskala som han eller hon behöver. På inkomstsidan får skolförvaltningen mer verksamhetsstöd än tidigare av systemet med hemkommunersättningar, eftersom den finskspråkiga skolförvaltningens skolor har fler elever från Esbo än tidigare. På utgiftssidan inom systemet för hemkommunersättningar finns kostnader som orsakas av att kommunens elever går i skola i grannkommuners skolor. Inkomsterna av gymnasiets hemkommunersättningar (avtal inom huvudstadsregionen) beräknas bli lika som 2011. Nettoinkomsten inom systemet för hemkommunersättningar beräknas uppgå till 912 445 euro i budgeten för 2012. Peruskoulut Kotikuntakorvaukset TP Bokslut 2009 Saatavat kotikuntakorvaukset Maksettavat kotikuntakorvaukset TP TA Bokslut BG 2010 2011 1 132 812 1 316 640 -495 096 -366 770 90 TA TAE 2012 1 433 397 -520 952 TA TAE 2013 1 433 397 -520 952 TA TAE 2014 1 433 397 -520 952 09 KAUNIAINEN Käyttötalous 0920 GRANKULLA Driftsbudget Hallinto - Förvaltning Koulutoimisto on suomenkielisen opetustoimen hallintoyksikkö, jossa työskentelee kaksi henkilöä. Skolbyrån är de finskspråkiga skolornas förvaltningsenhet där två personer arbetar. Skolbyrån sköter utvecklings-, planerings- och personalfrågor samt ekonomiska frågor som hänför sig till Grankullas finskspråkiga grundläggande utbildning och gymnasieutbildning samt yrkesutbildning på andra stadiet. Koulutoimisto hoitaa Kauniaisten suomenkielisen koululaitoksen perus-, lukio-, ammatillisen toisen asteen koulutukseen liittyvät kehittämis, suunnittelu- ja henkilöstöasiat. Hallinto Förvaltning TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TA TAE 2012 TA BG 2011 TA TAE 2013 TA TAE 2014 0 0 0 0 0 0 0 0 15 850 0 0 15 850 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -177 192 -12 328 -4 433 0 0 -9 529 -203 482 -199 676 -14 375 -1 124 -200 0 -7 719 -223 094 -173 941 -17 487 -4 400 0 0 -11 510 -207 338 -169 730 -18 012 -4 532 0 0 -11 090 -203 364 -173 100 -18 600 -4 700 0 0 -12 600 -209 000 -176 600 -19 100 -4 800 0 0 -13 000 -213 500 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -203 482 -207 244 -207 338 -203 364 -209 000 -213 500 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 0921 09211 Perusopetus Mäntymäen koulu Perusopetuksen 1-6 luokat. Årskurserna 1-6 i den grundläggande utbildningen. Toiminta Koulu jatkaa talousarviovuonna hyvin alkanutta organisaatiokokeilua. Lukuvuoden teemana on vastuullinen kansalainen. Kielikylpyopetuksen laajennuksen edellyttämät siirtymäajan lisäykset ruotsin kielellä opettaviin oppiaineisiin toteutetaan ja toiminnallisen ruotsin kielen käyttöön kiinnitetään huomiota. Verksamhet Under budgetåret fortsätter skolan organisationsförsöket, som fått en bra start. Läsårets tema är ”ansvarsfull medborgare”. Den ökning av antalet läroämnen som undervisas på svenska som den utvidgade språkbadsundervisningen kräver under övergångsperioden genomförs och vikt fästs vid funktionell användning av svenskan. Talous Ekonomi Skolans verksamhet planeras enligt den givna timresursen och det elevbundna verksamhetsanslaget. Ett ökat elevantal och omarbetningen av specialundervisningen medför en ökning jämfört med tidigare år. Koulun toiminta suunnitellaan annetun tuntikehyksen ja oppilaskohtaisen toimintamäärärahan mukaisesti. Lisäystä entiseen aiheuttaa oppilasmäärän kasvu ja erityisopetuksen uudistus. 91 09 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget Mäntymäen koulu TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 202 0 14 586 3 640 9 800 28 228 0 1 894 6 461 6 878 0 15 233 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT TA BG 2011 TA TAE 2012 0 0 3 200 4 200 2 200 9 600 TA TAE 2013 TA TAE 2014 0 0 3 200 4 200 2 200 9 600 0 0 3 200 4 200 2 200 9 600 0 0 3 200 4 200 2 200 9 600 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -1 557 430 -68 590 -109 795 0 -22 818 -812 852 -2 571 485 -1 579 568 -1 719 560 -1 833 112 -65 291 -47 266 -64 620 -76 689 -82 000 -84 460 0 0 0 -17 368 -36 900 -35 020 -789 236 -802 735 -821 590 -2 528 152 -2 688 461 -2 838 802 -1 872 983 -69 000 -93 700 0 -26 900 -846 000 -2 908 583 -1 910 100 -71 100 -96 500 0 -27 700 -871 400 -2 976 800 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -2 556 252 -2 499 924 -2 678 861 -2 829 202 -2 898 983 -2 967 200 0921 Peruskoulu 09211 Mäntymäen koulu suoritteet tp 2009 opettajien palkat tp 2010 ta 2011 tae 2012 ts 2013 ts 2014 1 020 843 1 028 519 1 100 000 1 228 829 1 253 406 1 278 474 muu henkilökunta 198 988 217 988 217 000 217 260 221 605 226 037 oppilaskohtaiset menot 198 444 156 675 166 166 184 100 189 600 195 300 sisäiset menot 812 853 789 236 802 735 821 590 846 000 871 400 toimintamenot 2 571 485 2 528 153 2 688 461 2 838 802 2 908 582 2 976 800 320 329 335 352 352 352 opettajien palkat 3 190 3 129 3 287 3 491 3 561 3 632 henkilöstömenot 4 876 4 813 5 138 5 208 5 369 5 426 620 477 497 523 539 555 sisäiset menot 2 540 2 401 2 399 2 334 2 403 2 476 toimintamenot 8 036 7 690 8 033 8 065 8 311 8 457 oppilasmäärä keskimäärin €/oppilas oppilaskohtaiset menot tuntikehys/oppilaat lv 2008-09 lv 2009-10 lv 2010-11 lv 2011-12 lv 2012-13 oppilaat 319 320 338 352 352 lv 2012-13 352 tunti/oppilas 1,565 1,565 1,536 1,536 1,536 1,536 540,7 tuntikehys 499,2 500,8 519,2 540,7 540,7 erityisop.kerroin 0,19 0,19 0,19 0,19 0,30 0,30 erityisopetus 60,6 60,8 64,2 66,9 105,6 105,6 17,0 mamu 17,0 17,0 17,0 17,0 17,0 kv kieliohj. 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 luokkajako/kv 28,0 28,0 28,0 28,0 28,0 28,0 HOJKS 38,0 38,0 38,0 38,0 63,0 63,0 sijaiset 35,0 35,0 35,0 35,0 35,0 35,0 tuntikehys yhteensä 684,8 686,6 708,4 732,6 796,3 796,3 92 09 KAUNIAINEN Käyttötalous 09212 GRANKULLA Driftsbudget Kasavuoren koulu Perusopetuksen 7-9 luokat. Årskurserna 7-9 i den grundläggande utbildningen. Kasavuoren koulu TP Bokslut 2010 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT TP Bokslut 2009 197 600 0 37 106 13 749 0 248 455 0 0 0 4 600 900 5 500 0 0 0 4 600 900 5 500 0 0 0 4 600 900 5 500 0 0 0 4 600 900 5 500 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -2 028 662 -86 274 -121 027 0 -19 803 -628 917 -2 884 683 -2 095 754 -2 087 785 -186 011 -54 066 -102 650 -71 600 0 0 -14 821 -40 800 -647 121 -639 600 -3 046 357 -2 893 851 -2 204 818 -63 000 -93 100 0 -25 000 -707 650 -3 093 568 -2 250 444 -64 900 -95 900 0 -25 800 -728 400 -3 165 444 -2 295 034 -66 800 -98 800 0 -26 500 -750 300 -3 237 434 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -2 636 228 -2 850 798 -2 888 351 -3 088 068 -3 159 944 -3 231 934 Toiminta Talousarviovuonna aloitetaan erityisopetuksen uudistaminen keväällä tehdyn opetussuunnitelmamuutoksen ja toimintaprosessin mukaisesti. Koululla on edelleen käynnissä opetushallituksen rahoittamia kehittämishankkeita. Lukuvuoden teemana on ”vastuullinen kansalaisuus”, jonka toteutuminen näkyy lukuvuosisuunnitelmassa. Koko perusopetukseen laajentunut kielikylvyn laajentaminen otetaan siirtymäkaudella huomioon myös yläkoulussa koululautakunnan päätöksen mukaisesti. Talous Koulun toiminta on suunniteltu annetun tuntikehyksen ja oppilaskohtaisen toimintamäärärahan puitteissa. Lisäksi on huomioitu oppilasmäärän kasvu ja erityisopetuksen vaatima lisäpanostus. 0 0 183 561 11 998 0 195 559 TA BG 2011 TA TAE 2012 TA TAE 2013 TA TAE 2014 Verksamhet Under budgetåret börjar en reform av specialundervisningen enligt den på våren gjorda läroplansändringen och verksamhetsprocessen. Utvecklingsprojekt som finansieras av utbildningsstyrelsen pågår fortfarande i skolan. Läsårets tema är ”ansvarsfullt medborgarskap” och genomförandet av temat syns i läsårsplanen. Det till hela den grundläggande utbildningen utvidgade språkbadet beaktas under övergångsperioden också i årskurserna 7-9 i enlighet med skolnämndens beslut. Ekonomi Skolans verksamhet har planerats enligt den givna timresursen och det elevbundna verksamhetsanslaget. Dessutom har man beaktat en ökning av elevantalet och den extra satsning som specialundervisningen kräver. 93 09 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 0921 Peruskoulu 09211 Kasavuoren koulu suoritteet tp 2009 opettajien palkat tp 2010 ta 2011 tae 2012 ts 2013 ts 2014 1 383 733 1 445 819 1 430 000 1 558 102 1 589 264 1 621 049 muu henkilökunta 207 871 261 589 171 000 175 220 178 724 182 299 oppilaskohtaiset menot 223 921 300 685 163 666 181 100 186 600 192 100 sisäiset menot 628 917 647 121 639 600 707 650 728 400 750 300 2 884 684 3 046 357 2 893 851 3 093 568 3 165 443 3 237 435 327 320 316 331 331 331 opettajien palkat 4 232 4 523 4 527 4 707 4 801 4 897 henkilöstömenot 6 214 6 565 6 609 6 661 6 799 6 934 toimintamenot oppilasmäärä keskimäärin €/oppilas oppilaskohtaiset menot 685 941 518 547 563 580 sisäiset menot 1 923 2 024 2 025 2 138 2 201 2 267 toimintamenot 8 822 9 530 9 160 9 346 9 563 9 781 tuntikehys/oppilaat lv 2008-09 lv 2009-10 lv 2010-11 lv 2011-12 lv 2012-13 lv 2012-13 oppilaat 336 318 318 331 331 331 tunti/oppilas 2,11 2,11 2,07 2,07 2,07 2,07 tuntikehys 709,0 671,0 658,7 685,2 685,2 685,2 erityisop.kerroin 0,19 0,19 0,19 0,19 0,30 0,30 erityisopetus 63,8 60,4 60,5 62,9 99,3 99,3 kh lisäys 0,0 20,0 mamu 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 HOJKS 24,0 24,0 24,0 24,0 60,0 60,0 sijaiset 35,0 35,0 35,0 35,0 35,0 35,0 tuntikehys yhteensä 837,8 816,4 784,1 813,1 885,5 885,5 94 09 KAUNIAINEN Käyttötalous 09221 GRANKULLA Driftsbudget Kauniaisten lukio Kauniaisten lukio TP Bokslut 2009 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 0 0 8 513 3 620 0 12 133 TP Bokslut 2010 96 828 0 7 391 3 215 0 107 434 BG 2011 100 000 0 0 5 000 0 105 000 TA TAE 2012 100 000 0 0 5 000 0 105 000 TA TAE 2013 100 000 0 0 5 000 0 105 000 TA TAE 2014 100 000 0 0 5 000 0 105 000 TA Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -1 793 491 -97 235 -73 886 -100 -21 722 -724 950 -2 711 384 -1 797 866 -1 837 335 -94 695 -51 133 -29 711 -49 000 0 0 -18 861 -33 000 -747 808 -746 425 -2 688 941 -2 716 893 -1 875 476 -53 000 -50 600 0 -33 000 -817 925 -2 830 001 -1 912 858 -54 600 -52 100 0 -34 000 -842 500 -2 896 058 -1 950 989 -56 200 -53 700 0 -35 000 -867 700 -2 963 589 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -2 699 251 -2 581 507 -2 611 893 -2 725 001 -2 791 058 -2 858 589 Toiminta Lukion opetuksen yhteisenä teemana on vastuullinen kansalaisuus. Lukion toiminnassa näkyvät vahvasti kansainväliset yhteydet ja kurssit. Lähiseudun toisen asteen oppilaitosten ja korkeamman asteen kanssa tehdään yhteistyötä opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa. Gymnasiet Grankulla Samskolanin kanssa tehdään läheistä yhteistyötä sekä opetuksessa että hallinnollisessa suunnittelussa Lukuvuoden aikana kokeillaan opiskelijoiden omien kannettavien päätelaitteiden käyttöä oppimisen apuna. Verksamhet Ett gemensamt tema i gymnasieundervisningen är ”ansvarsfullt medborgarskap”. Internationella kontakter och kurser är ett starkt inslag i gymnasiets verksamhet. Samarbete med näromgivningens läroinrättningar på andra stadiet och högstadiet idkas i ett projekt för utveckling av studiehandledningen. Skolan har ett nära samarbete med Gymnasiet Grankulla samskola i både undervisningen och den administrativa planeringen. Under läsåret görs försök med att använda studerandenas egna bärbara datorer som stöd för inlärningen. Talous Lukion toiminta on suunniteltu annetun tuntikehyksen ja oppilaskohtaisen toimintamäärärahan mukaisesti. Tulopuolelle saadaan myös tänä vuonna PKS-sopimukseen perustuva kotikuntakorvaus. Ekonomi Gymnasiets verksamhet har planerats enligt den givna timresursen och det elevbundna verksamhetsanslaget. På inkomstsidan fås också i år hemkommunersättningar som baserar sig på huvudstadsregionens avtal. 95 09 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 09211 Kauniaisten lukio suoritteet tp 2009 opettajien palkat tp 2010 ta 2011 tae 2012 ts 2013 ts 2014 1 357 600 1 408 748 1 365 000 1 431 492 1 460 122 1 489 324 48 453 39 673 49 600 48 840 49 817 50 813 oppilaskohtaiset menot 190 941 141 253 131 133 136 600 140 700 144 900 sisäiset menot 724 950 747 808 746 425 817 925 842 500 867 700 2 711 385 2 688 941 2 716 893 2 830 001 2 896 058 2 963 589 375 377 377 375 375 375 opettajien palkat 3 620 3 737 3 624 3 817 3 894 3 972 henkilöstömenot 4 788 4 774 4 878 5 001 5 101 5 203 509 375 348 364 375 387 sisäiset menot 1 933 1 984 1 982 2 181 2 247 2 314 toimintamenot 7 230 7 132 7 213 7 547 7 723 7 903 muu henkilökunta toimintamenot oppilasmäärä keskimäärin €/oppilas oppilaskohtaiset menot tuntikehys/oppilaat lv 2008-09 lv 2009-10 lv 2010-11 lv 2011-12 lv 2012-13 lv 2012-13 oppilaat 375 375 379 375 375 375 tunti/oppilas 1,609 1,661 1,631 1,631 1,631 1,631 tuntikehys 603,4 622,9 618,1 611,6 611,6 611,6 erityisopetus 6,0 6,0 6,0 6,0 13,0 13,0 sijaiset 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 tuntikehys yhteensä 629,4 648,9 644,1 637,6 644,6 644,6 96 09 KAUNIAINEN Käyttötalous 0923 GRANKULLA Driftsbudget Muu koulutoimi - Övrig skolverksamhet Toisen asteen ammatillinen koulutus hoidetaan jäsenkuntainliittojen ja ostopalvelujen kautta kuten myös ammattikorkeakouluopetus. Muuhun koulutoimeen sisältyy Espoon ja Kauniaisten koulusopimuksen mukaiset erityisoppilaiden, englanninkieliseen opetukseen osallistuvien ja 10-luokalla käyvien oppilaiden kotikuntakorvaukset ja Mäntymäen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset Yrkesutbildning på andra stadiet och yrkeshögskoleutbildning ordnas via samkommuner och genom köpta tjänster. I den övriga skolverksamheten ingår hemkommunersättningar enligt Esbos och Grankullas skolavtal för specialelever, elever som deltar i undervisning på engelska och elever som går i årskurs 10 samt kostnaderna för morgon- och eftermiddagsverksamhet i Mäntymäen koulu. Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TA BG 2011 TA TAE 2012 TA TAE 2013 TA TAE 2014 0 69 740 0 0 0 69 740 0 72 598 0 162 0 72 760 0 52 800 10 000 0 0 62 800 0 52 800 10 000 0 0 62 800 0 52 800 10 000 0 0 62 800 0 52 800 10 000 0 0 62 800 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -107 696 -145 382 -5 135 -568 -13 -19 751 -278 545 -153 616 -181 685 -1 611 -408 0 -27 163 -364 483 -115 360 -197 200 -5 800 -16 000 0 -21 050 -355 410 -117 714 -203 116 -5 974 -22 000 0 -22 000 -370 804 -120 100 -209 200 -6 200 -22 000 0 -22 700 -380 200 -122 500 -215 500 -6 300 -22 000 0 -23 300 -389 600 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -208 805 -291 723 -292 610 -308 004 -317 400 -326 800 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 97 09 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 9,1 M€ Gymnasiet Grankulla samskola 26 % KotikuntakorvauksetHemkommunersättningar 1% Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet 3% Hallinto Förvaltning 1% Granhultsskolan 36 % Hagelstamska högstadiet 33 % Talousarviovertailu 2009-2012 Budgetjämförelse Kotikuntakorvaukset Hemkommunersättningar 2009 2010 Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet 2011 Gymnasiet Grankulla samskola 2012 Hagelstamska högstadiet Granhultsskolan Hallinto Förvaltning 0 500 98 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 09 KAUNIAINEN Käyttötalous 093 GRANKULLA Driftsbudget SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN RUOTSINKIELINEN KOULULAUTAKUNTA 0930 09311 09312 09321 0933 Hallinto – Förvaltning Granhultsskolan Hagelstamska skolan Gymnasiet Grankulla samskola Muu koulutoimi – Övrig skolverksamhet Ruotsinkielinen koululautakunta vastaa ruotsinkielisestä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakoulutuksesta. Den svenskspråkiga skolnämnden svarar för den svenskspråkiga grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen, yrkesutbildningen på andra stadiet. Svenskspråkiga skolnämnden Ruotsinkielinen koululautakunta TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TA TAE 2012 TA BG 2011 TA TAE 2013 TA TAE 2014 106 355 588 898 747 854 720 369 720 369 720 369 0 3 640 0 0 0 0 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 58 615 33 081 0 70 000 70 000 70 000 Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 12 582 10 724 13 400 13 400 13 400 13 400 0 0 800 800 800 800 177 552 636 343 762 054 804 569 804 569 804 569 Henkilöstökulut - Personalutgifter -5 243 931 -5 300 251 -5 626 959 -5 758 222 -5 873 274 -5 990 904 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -351 917 -392 030 -519 573 -431 414 -442 484 -454 184 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -402 695 -246 793 -256 354 -261 420 -269 200 -277 400 Avustukset - Understöd -48 100 -86 359 -72 000 -84 000 -86 300 -88 700 Muut toimintakulut - Övriga utgifter -36 754 -27 251 -34 400 -34 070 -35 000 -36 000 Sisäiset kulut - Interna utgifter -2 290 456 -2 345 359 -2 342 485 -2 580 750 -2 658 300 -2 737 900 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -8 373 853 -8 398 043 -8 851 771 -9 149 876 -9 364 558 -9 585 088 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -8 196 301 -7 761 700 -8 089 718 -8 345 307 -8 559 989 -8 780 519 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Toiminta Ruotsinkielinen koulutoimi työskentelee talousraportoinnin tehostamiseksi, koulujen ja koulutoimiston välisen tiedotuksen kehittämiseksi sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja paremman ruotsinkielisen palvelun puolesta. Verksamhet Den svenskspråkiga skolförvaltningen arbetar för effektiviserad ekonomirapportering, informationsgången mellan skolorna och skolbyrån, personalens välmående samt bättre svensk service. - - - - Kouluja tuetaan erityisopetuksen kolmiportaisen mallin toteuttamisessa. Toiminnan arvioinnin suorittaa työryhmä, joka tekee tutkimuksia vahvistetun strategian mukaisesti. Laaja yhteistyö Helsingin seudulla jatkuu. Vuoden aikana panostetaan erityisesti - 99 Skolorna stöds i genomförandet av trestegsmodellen inom specialundervisningen. Utvärderingen av verksamheten sköts av en arbetsgrupp som genomför undersökningar enligt den fastslagna strategin. Ett omfattande samarbete inom Helsingforsnejden fortsätter. 09 KAUNIAINEN Käyttötalous hankkeeseen ”Oppimisympäristöt ja kansainvälistyminen”, jossa on kyse yhteistyöstä muiden suomenruotsalaisten lukioiden kanssa. - GRANKULLA Driftsbudget Under året satsar man särskilt på ”Lärmiljöer och Internationalisering” som handlar om samarbete med övriga finlandssvenska gymnasier. Talous Oppilasmäärä ruotsinkielisissä kouluissa on lähes vakio. Granhultsskolanissa on 380, Hagelstamska skolanissa 259 ja Gymnasiet Grankulla samskolanissa 280 oppilasta. Ekonomi Antalet elever i de svenska skolorna är så gott som konstant. Granhultsskolan har 380 elever, Hagelstamska skolan 259 elever och Gymnasiet Grankulla samskola har 280 elever. - Henkilöstökustannukset muodostavat 63 % ja sisäiset menot 28 % yhteenlasketusta talousarviosummasta. - Personalkostnaderna utgör 63 % och de interna utgifterna 28 % av den totala budgetsumman. - Myyntitulot muodostuvat pääasiassa kahdesta erästä; kotikuntakorvauksesta (muista kunnista tulevat oppilaat) ja lukiotuesta (muista kunnista tulevat oppilaat). - Försäljningsinkomsterna består i främsta rummet av två poster; hemkommunsersättningen (elever från andra kommuner) och gymnasiestödet (elever från andra kommuner). - Vuokrat nousevat yhteensä 238 265 eurolla, mikä korottaa huomattavasti koulun sisäisiä menoja. - Hyrorna stiger sammanlagt med 238 265 euro vilket medför en märkbar ökning av skolornas interna utgifter. Naapurikuntien kouluja käyvistä kauniaislaisista oppilaista aiheutuvat menot laskevat ja ovat noin 58 000 euroa. - Utgifterna för Grankullaelever som går i grannkommunernas skolor sjunker och är cirka 58 000 euro. - Grundläggande utbildningen hemkommunsersättningar hemkommunsersättning, inkomst hemkommunsersättning, utgift TP Bokslut 2009 0 0 TP Bokslut 2010 537 759 -41 244 100 TA BG 2011 677 854 -194 172 TA TAE 2012 720 369 -57 884 TA TAE 2013 720 369 -57 884 TA TAE 2014 720 369 -57 884 09 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 0930 Förvaltning – Hallinto Hallinto Förvaltning TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TA TAE 2012 TA BG 2011 TA TAE 2013 TA TAE 2014 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -107 284 -16 522 -2 996 0 -13 -5 663 -132 478 -114 979 -11 019 -537 -200 0 -9 436 -136 171 -137 100 -14 466 -6 500 0 0 -9 180 -167 246 -107 780 -14 930 -6 720 0 0 -9 930 -139 360 -110 000 -15 300 -6 900 0 0 -10 300 -142 500 -112 200 -15 800 -7 100 0 0 -10 600 -145 700 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -132 478 -136 171 -167 246 -139 360 -142 500 -145 700 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Koulutoimisto on ruotsinkielisten koulujen hallintoyksikkö, joka koostuu yhdestä viranhaltijasta, koulutoimenjohtajasta. Skolbyrån är de svenskspråkiga skolornas förvaltningsenhet som består av en tjänsteinnehavare, skoldirektören. Toiminta Koulutoimisto pyrkii kehittämään talousraportointia ja tehostamaan tiedonkulkua koulujen ja koulutoimiston välillä. Verksamhet Skolbyrån strävar efter att ekonomirapporteringen utvecklas och att informationsgången mellan skolorna och skolbyrån effektiviseras. Talous Vuodesta 2012 lähtien toimistosihteerin palkkaa ei ole budjetoitu ruotsinkielisen koulutoimen alle, minkä johdosta hallinnon menot ovat laskeneet. Ekonomi Byråsekreterarens lön är inte från och med året 2012 budgeterad inom den svenska skolförvaltningen, vilket gör att utgifterna minskat inom förvaltningen. 101 09 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 0931 Grundläggande utbildning 09311 Granhultsskolan Granhultsskolan TP Bokslut 2010 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT TP Bokslut 2009 3 710 0 7 714 7 173 0 18 597 0 0 7 710 5 868 0 13 578 0 0 0 3 400 0 3 400 0 0 0 3 400 0 3 400 0 0 0 3 400 0 3 400 0 0 0 3 400 0 3 400 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -1 860 622 -62 593 -142 236 0 -15 905 -977 783 -3 059 139 -1 905 089 -48 132 -105 921 0 -9 847 -970 180 -3 039 169 -2 003 751 -56 932 -121 284 0 -18 100 -953 820 -3 153 887 -2 138 472 -57 000 -124 200 0 -18 000 -1 002 115 -3 339 787 -2 181 101 -58 700 -127 900 0 -18 500 -1 032 200 -3 418 401 -2 224 737 -60 500 -131 800 0 -19 100 -1 063 100 -3 499 237 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -3 040 542 -3 025 591 -3 150 487 -3 336 387 -3 415 001 -3 495 837 Toiminta Koulu panostaa vahvasti oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin. Koulun painopistealueet ovat kestävä kehitys, ”Vi i världen” (me maailmassa), kolmiporrasmalli, eriyttäminen sekä oppiminen digitaalisten apuvälineiden kautta, ”Intelligent på tangent” (älykäs näppäimillä), kielellinen tietoisuus ja lukeminen. Tietohallinnossa Fronterin ja WILMA:n käyttöä kehitetään edelleen. Oppilashankkeita ovat mm. joulunäytelmä (6. vuosikurssi), Kiva koulu, välituntitoiminta ja turvallisuuspäivä. Koulun oppilasneuvosto järjestää mm. välituntitoimintaa, jonka tarkoituksena on luoda aktiviteettia ja viihtyisyyttä. Neuvosto tekee yhteistyötä Mäntymäen koulun kanssa. Koulu toteuttaa pääkaupunkiseudun Design 2012 –hanketta yhdessä Mäntymäen koulun kanssa. TA BG 2011 TA TAE 2012 TA TAE 2013 TA TAE 2014 Verksamhet Skolan fokuserar starkt på elevernas och personalens välmående. Skolans tyngdpunktsområden är hållbar utveckling, ”Vi i världen”, trestegsmodellen, differentiering samt inlärning via digitala hjälpmedel, intelligent på tangent, språklig medvetenhet och läsning. Inom IT vidareutvecklas användandet av Fronter och WILMA. Elevprojekten omfattar bl.a. julskådepelet (åk 6), Kiva koulu, rastaktiviteter och trygghetsdag och skolans elevråd organiserar bl.a rastverksamhet med syftet att skapa aktivitet och trivsel. Rådet samarbetar med Mäntymäen koulu. Skolan genomför Design 2012 i huvudstadsområdet tillsammans med Mäntymäen koulu. Skolan samarbetar också aktivt kring bl.a. klubbverksamhet och språkbadsundervisning med Mäntymäen koulu. Koulu tekee myös aktiivisesti yhteistyötä Mäntymäen koulun kanssa mm. kerhotoiminnassa ja kielikylpyopetuksessa. Talous Koululla on 380 oppilasta ja tuntikerroin on 1,536 lukuvuodelle 2012-2013. Koulun opetta- Ekonomi Skolans elevantal är 380 och timresursen är 1,536 för läsåret 2012-13 och behörighetsgra102 09 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget jien pätevyysaste on 100 %. den bland skolans lärare är 100 %. Koulu panostaa pienryhmäopetukseen sekä uudenaikaisiin ja tarkoituksenmukaisiin välineisiin. Opetus eriytetään kolmiporrasmallin mukaan ja lainmukainen dokumentaatio tapahtuu WILMA:ssa. - Jatketaan panostusta luokkahuoneiden kalustuksen vaihtamiseksi moderneihin, tarkoituksenmukaisiin huonekaluihin ja interaktiivisiin kirjoitustauluihin, joita käytetään apuna opetuksessa. Skolan satsar på smågruppsundervisning och modern och ändamålsenlig utrustning. Undervisningen differentieras inom trestegsmodellen och den lagenliga dokumentationen sker i WILMA. - En fortsatt satsning görs på att byta ut klassrummens möblemang till moderna ändamålsenliga möbler och interaktiva skrivtavlor som används som hjälpmedel i undervisningen - Kerhotoiminnan puitteissa tehdään oma Granibladet-niminen koululehti. Koulun tavoitteena on profiloitua kuorotoiminnan avulla. - Inom klubbverksamheten görs en egen skoltidning som heter Granibladet och med stöd av körverksamheten strävar skolan efter att profilera sig. - Palkkojen odotetaan nousevan noin 2 % verrattuna vuoden 2011 arvioituun palkkasummaan. Muut menot on budjetoitu kasvaneen oppilasmäärän ja 3 %:n lisäyksen mukaan verrattuna vuoden 2011 talousarvioon. - Den beräknade löneförhöjningen är cirka 2 % jämfört med den estimerade lönesumman år 2011. Övriga utgifter har budgeterats utgående från elevökningen och en 3 % ökning jämfört med budgeten 2011. 0931 Grundläggande utbildning 09311 Granhultsskolan prestationer tp 2009 lärarlöner tp 2010 ta 2011 tae 2012 ts 2013 ts 2014 1 128 799 1 229 563 1 130 000 1 267 142 1 292 485 1 318 334 övrig personal 345 500 300 707 416 000 424 310 432 796 441 452 elevbundna kostnader 218 065 161 032 193 316 199 200 205 100 211 400 interna utgifter 977 783 970 180 953 820 1 002 115 1 032 200 1 063 100 3 059 139 3 039 169 3 153 887 3 339 787 3 418 402 3 499 238 357 363 372 380 380 380 3 160 3 386 3 039 3 335 3 401 3 469 utgifter totalt elevantal, medeltal €/elev lärarlöner elevbundna kostnader 611 444 540 524 540 556 interna utgifter 2 738 2 672 2 565 2 637 2 716 2 798 utgifter totalt 8 565 8 370 8 482 8 789 8 996 9 209 tim resurs lv 2008-09 elever lv 2009-10 lv 2010-11 lv 2011-12 lv 2012-13 lv 2012-13 358 356 371 380 380 380 timmar/elev 1,565 1,565 1,536 1,536 1,536 1,536 timresurs 560,3 557,1 569,9 583,7 583,7 583,7 special.koeff. 0,19 0,19 0,19 0,19 0,30 0,30 specialundervisning 68,0 67,6 70,5 72,2 114,0 114,0 inflyttare 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 vikarier 35,0 35,0 35,0 35,0 35,0 35,0 IUP-resurs 172,0 172,0 172,0 172,0 112,0 112,0 847,3 843,8 859,3 874,9 856,7 856,7 tim resurs totalt 103 09 KAUNIAINEN Käyttötalous 09312 GRANKULLA Driftsbudget Hagelstamska skolan Hagelstamska högstadiet TP Bokslut 2010 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT TP Bokslut 2009 102 600 0 1 558 5 339 0 109 497 0 0 14 121 4 856 0 18 977 0 0 0 10 000 0 10 000 0 0 0 10 000 0 10 000 0 0 0 10 000 0 10 000 0 0 0 10 000 0 10 000 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -1 920 489 -52 529 -158 541 0 -8 376 -699 722 -2 839 657 -1 884 109 -51 517 -99 298 0 -9 092 -724 134 -2 768 150 -2 093 715 -57 603 -86 070 0 -9 500 -718 750 -2 965 638 -2 034 308 -58 000 -84 800 0 -8 990 -809 630 -2 995 728 -2 075 015 -59 700 -87 300 0 -9 300 -833 900 -3 065 215 -2 116 587 -61 500 -90 000 0 -9 500 -858 900 -3 136 487 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -2 730 160 -2 749 173 -2 955 638 -2 985 728 -3 055 215 -3 126 487 TA BG 2011 TA TAE 2012 TA TAE 2013 TA TAE 2014 Toiminta Koulussa painotetaan hyvinvointia, kunnioitusta ja turvallisuutta opetuksessa sekä tehdään työtä päihteidenkäytön ehkäisemiseksi. Verksamhet Stor vikt fästs vid välmående, respekt och trygghet i undervisningen. Rusmedelsförebyggande åtgärder vidtas i skolan. Lukuvuoden ainekohtaiset painopistealueet ovat kolmiporrasmalli, eriyttäminen ja kielellinen tietoisuus. Ympäristökasvatuksen tulee leimata koulutyötä. Ohjelmat IT/Fronter ja WILMA ovat tekninen lisä opetuksessa. Dokumentaatio oppilaiden pedagogisista arvioinneista ja oppilaiden oppimissuunnitelmat ovat WILMA:ssa. Kaikki 7. vuosikurssin oppilaat saavat IT-perusopetusta. 8. ja 9. vuosikurssin oppilailla on mahdollisuus valita lisäopetusta tietotekniikassa. Ämnesvisa tyngdpunktsområden för läsåret är trestegsmodellen, differentiering och språklig medvetenhet. Miljöfostran ska genomsyra skolarbetet. IT/Fronter och WILMA programmen är tekniska komplement i undervisningen. Dokumentationen om pedagogiska bedömningar av elever och planerna för elevernas lärande finns i WILMA. Alla elever i åk 7 får grundundervisning i IT. Eleverna i åk 8 och 9 har möjlighet att välja extra IT-undervisning. Joustoluokkaa jatketaan teemalla ”syrjäytymisen riskin” estäminen, yhteistyötä kodin kanssa vahvistetaan ja oppilaan ympärillä olevaa verkostoa tehostetaan. Opettajat saavat tukea ja lisäkoulutusta viestinnässä. Syksyn aikana järjestetään teemapäiviä oppilaille ja huoltajille. Talous Oppilaita on 259 ja koulun tuntikehys on 2,07 lukuvuodelle 2012-2013. Koulun opettajien pätevyysaste on 100 %. Koulu panostaa kolmiporrasmalliin, mikä tarkoittaa oppilaan ongelmien huomioimista, pieniä opetusryhmiä, uudenaikaisia ja tarkoituksenmukaisia opetustiloja sekä panostusta oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointiin. Flexklassen fortsätter med inriktning på att förhindra ”risk för utslagning”, samarbetet med hemmet stärks och det nätverk som finns kring eleven effektiviseras. Lärare får stöd och fortbildas inom kommunikation, temadagar för elever och vårdnadshavare ordnas under hösten. Ekonomi Antalet elever är 259 och skolans timresurs är 2,07 för läsåret 2012-13 och behörighetsgraden bland skolans lärare är 100 %. Skolan satsar på trestegsmodellen vilket innebär att elevens problem uppmärksammas, små undervisningsgrupper, moderna och ändamålsenliga undervisningslokaler samt på elevernas och personalens välmående. 104 09 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget Estimoitu palkkojen korotus on noin 2 % verrattuna arvioituun palkkasummaan vuonna 2011. Muut menot on budjetoitu kasvaneen oppilasmäärän ja 3 %:n lisäyksen mukaan verrattuna vuoden 2011 talousarvioon. Den beräknade löneförhöjningen är cirka 2 % jämfört med den estimerade lönesumman år 2011. Övriga utgifter har budgeterats utgående från förändringen gällande elevantalet och en 3 % ökning jämfört med budgeten 2011. - - För att få flera elever till åk 7 måste skolans konkurrenskraft ökas. Prognosen för skolans vidkommande för 2012-2013 är 259 elever. - En satsning görs på klubbverksamheten som delvis byggs upp med hjälp av Utbildningsstyrelsens finansiering. - Skolan satsar mer än tidigare på högklassiga läroböcker i samhällslära, modersmål, fysik och kemi samt ändamålsenlig utrustning. - - Koulun kilpailukykyä lisätään useamman oppilaan saamiseksi 7. vuosikurssille. Koulun ennuste vuosiksi 2012-2013 on 259 oppilasta. Koulu panostaa kerhotoimintaan, jota rakennetaan osittain opetushallituksen rahoituksen avulla. Koulu panostaa aiempaa enemmän korkealuokkaisiin koulukirjoihin yhteiskuntaopissa, äidinkielessä, fysiikassa ja kemiassa sekä tarkoituksenmukaisiin välineisiin. 0931 Grundläggande utbildning 09312 Hagelstamska skolan prestationer tp 2009 lärarlöner tp 2010 ta 2011 tae 2012 ts 2013 ts 2014 1 313 368 1 294 680 1 350 000 1 340 253 1 367 058 1 394 399 övrig personal 211 535 205 286 255 300 260 410 265 618 270 931 elevbundna kostnader 218 056 158 335 150 973 149 590 154 100 158 800 interna utgifter 699 722 724 131 718 750 809 630 833 900 858 900 2 839 657 2 768 150 2 965 638 2 995 728 3 065 214 3 136 487 302 281 261 259 259 259 4 345 4 610 5 171 5 175 5 278 5 384 721 564 578 578 595 613 interna utgifter 2 315 2 579 2 753 3 126 3 220 3 316 utgifter totalt 9 395 9 857 11 359 11 567 11 835 12 110 utgifter totalt elevantal, medeltal €/elev lärarlöner elevbundna kostnader tim resurs lv 2008-09 lv 2009-10 lv 2010-11 lv 2011-12 lv 2012-13 lv 2012-13 elever 311 290 269 259 259 259 timmar/elev 2,11 2,11 2,07 2,07 2,07 2,07 timresurs 656,2 611,9 557,3 536,1 536,1 536,1 special.koeff. 0,19 0,19 0,19 0,19 0,30 0,30 specialundervisning 59,1 55,1 51,2 49,2 77,7 77,7 inflyttare 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 extra resurs 20,0 10,0 0,0 vikarier 35,0 35,0 35,0 35,0 35,0 35,0 IUP-resurs 110,0 110,0 110,0 110,0 95,0 95,0 886,3 828,0 759,4 736,3 749,8 749,8 tim resurs totalt 105 09 KAUNIAINEN Käyttötalous 09321 GRANKULLA Driftsbudget Gymnasiet Grankulla samskola Gymnasiet Grankulla samskola TP Bokslut 2009 45 0 49 343 70 0 49 458 TP Bokslut 2010 51 139 0 11 250 0 0 62 389 BG 2011 70 000 0 0 0 800 70 800 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -1 330 066 -70 549 -98 310 0 -12 402 -607 288 -2 118 615 -1 396 086 -60 299 -41 006 -3 125 -8 312 -641 609 -2 150 437 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -2 069 157 -2 088 048 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT TA TA TAE 2012 TA TAE 2013 TA TAE 2014 0 0 70 000 0 800 70 800 0 0 70 000 0 800 70 800 0 0 70 000 0 800 70 800 -1 392 393 -54 100 -37 300 0 -6 800 -656 735 -2 147 328 -1 477 662 -57 100 -39 500 0 -7 080 -759 075 -2 340 417 -1 507 158 -58 800 -40 700 0 -7 200 -781 900 -2 395 758 -1 537 380 -60 600 -41 900 0 -7 400 -805 300 -2 452 580 -2 076 528 -2 269 617 -2 324 958 -2 381 780 Toiminta Koulu jatkaa neljän opinto-ohjelman kehittämistä. Tämän tueksi koulu tarjoaa useita syventäviä ja soveltavia kursseja. Koulu vahvistaa kansainvälistä profiiliaan osallistumalla Comeniusprojektiin, MEP:iin ja muihin hankkeisiin, joita koulu järjestää yhteistyössä eurooppalaisten koulujen kanssa. Verksamhet Skolan fortsätter att utveckla de fyra studieprogrammen. Som stöd för detta erbjuder skolan många fördjupade och tillämpade kurser. Skolan förstärker sin internationella profil genom att delta i Comeniusprojekt, MEP och andra projekt som skolan arrangerar i samarbete med skolor i Europa. Koulu panostaa pieniin opetusryhmiin erityisesti äidinkielessä. Oppilasvirta Gymansiet Grankulla samskolanin ja Kauniaisten lukion välillä vahvistuu yhteisen positiolukujärjestyksen ja muiden molempien koulujen taholla toteutettavien tukitoimenpiteiden ansiosta. Lukio aloittaa virtuaalista opetusta koskevan yhteistyön myös seuraavien lukioiden kanssa: Mattliden, Helsinge ja Kyrkslätt. Kauniaisten lukion, Porkkalan lukion ja Kyrkslätt gymnasium –lukion kanssa yhteinen opinto-ohjauksen pilottihanke saatetaan päätökseen. Skolan satsar på små undervisningsgrupper, särskilt i ämnet modersmål. Elevströmmen mellan Gymnasiet Grankulla samskola och Kauniaisten lukio förstärks tack vare gemensam positionsläsordning och andra stödåtgärder från båda skolornas sida. Gymnasiet inleder också ett samarbete med Mattliden, Helsinge och Kyrkslätt gymnasium kring virtuell undervisning. Det med Kauniaisten lukio, Porkkalan lukio och Kyrkslätt gymnasium gemensamma pilotprojektet inom studiehandledningen slutförs. Koulu vahvistaa asemaansa kilpailussa lukioopiskelijoista seudulla panostamalla tapahtumiin, jotka saavat näkyvyyttä. Skolan stärker sin position i konkurrensen om gymnasiestuderande i regionen genom en att satsa på evenemang som får synlighet. Talous Gymnasiet Grankulla samskolanissa on 280 oppilasta. Tuntikerroin on 1,631 viikkotuntia/oppilas lukuvuodelle 2012-2013, oppilaskohtaiset kustannukset ovat 366 € per oppilas ja pätevien opettajien osuus on 100 %, mikä tarkoittaa suurempia palkkamenoja. Ekonomi Antalet elever i Gymnasiet Grankulla samskola är 280. Timresursen är 1,631 års veckotimmar/elev för läsåret 2012-13 och de elevbundna kostnaderna 366 € per elev och antalet behöriga lärare i skolan har stigit till 100 %, vilket innebär ökade löneutgifter. - - Yksi erityisopettajan virka on jaettu Hagel- 106 En speciallärartjänst är delad mellan Hagels- 09 KAUNIAINEN Käyttötalous - - stamska skolanin (12 h) ja lukion (13 h) välillä. Pääluottamusmiestehtävästä johtuvat kustannukset on kirjattu lukon alle ja ne vastaavat 10 h/viikko. Koulun kansainvälisistä projekteista hoidetaan 30 % koulun omilla resursseilla, loput ulkoisilla avustuksilla. Arvioitu palkankorotus on noin 2 % verrattuna vuodelle 2011 arvioituun palkkasummaan. Muut menot on budjetoitu lisääntyneen oppilasmäärän ja 3 %:n korotuksen mukaan verrattuna vuoden 2011 talousarvioon. GRANKULLA Driftsbudget tamska skolan (12 h) och gymnasiet (13 h). Kostnaderna för huvudförtroendemannens uppgifter är förlagda till gymnasiet och motsvarar 10 h/vecka. Av skolans olika internationella projekt sköts 30 % dels med skolans egna resurser, resten med externt bidrag. Den beräknade löneförhöjningen är cirka 2 % jämfört med den estimerade lönesumman år 2011. Övriga utgifter har budgeterats utgående från elevökningen och en 3 % ökning jämfört med budgeten 2011. - - 09321 Gymnasiet Grankulla samskola prestationer tp 2009 lärarlöner tp 2010 ta 2011 tae 2012 ts 2013 ts 2014 1 025 650 1 084 716 1 029 500 1 122 303 1 144 749 1 167 644 25 216 28 258 35 000 35 670 36 383 37 111 elevbundna kostnader 179 773 111 472 97 000 102 480 105 500 108 700 interna utgifter 607 288 641 609 656 735 759 075 781 900 805 300 2 118 615 2 150 436 2 147 328 2 340 417 2 395 759 2 452 580 272 280 273 280 280 280 3 771 3 874 3 771 4 008 4 088 4 170 övrig personal utgifter totalt elevantal, medeltal €/elev lärarlöner elevbundna kostnader 661 398 340 366 377 388 interna utgifter 2 233 2 291 2 406 2 711 2 793 2 876 utgifter totalt 7 789 7 680 7 866 8 359 8 556 8 759 tim resurs lv 2008-09 elever lv 2009-10 lv 2010-11 lv 2011-12 lv 2012-13 lv 2012-13 266 285 271 280 280 280 timmar/elev 1,609 1,661 1,631 1,631 1,631 1,631 timresurs 428,0 473,4 442,0 456,7 456,7 456,7 specialundervisning 6,0 6,0 6,0 6,0 13,0 13,0 vikarier 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 454,0 499,4 468,0 482,7 489,7 489,7 tim resurs totalt 107 09 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 0933 Övrig skolverksamhet - Muu koulutoimi Övrig skolverksamhet Muu koulutoimi TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TA TAE 2012 TA BG 2011 TA TAE 2013 TA TAE 2014 0 0 0 0 0 0 0 3 640 0 0 0 3 640 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -25 470 -149 724 -612 -48 100 -58 0 -223 964 12 -179 819 -31 -83 034 0 0 -262 872 0 -142 300 -5 200 -72 000 0 -4 000 -223 500 0 -186 500 -6 200 -84 000 0 0 -276 700 0 -192 100 -6 400 -86 300 0 0 -284 800 0 -197 900 -6 600 -88 700 0 0 -293 200 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -223 964 -259 232 -223 500 -276 700 -284 800 -293 200 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Toiminta Koulukyydit hoidetaan palvelujen ostona ja ne koskevat 7 oppilasta, jotka kuljetetaan erityiskouluun Helsinkiin. Verksamhet Skolskjutsarna sköts via upphandling och omfattar 7 elever som förs till specialskola i Helsingfors. Lisäksi 10. vuosikurssin oppilaille annetaan koulumatkalippu. Dessutom ges elever som går i årskurs 10 skolresekort. Iltapäivätoiminnasta huolehtii sopimuksen mukaan Folkhälsan, joka saa tukea toiminnalle. Granhultsskolan huolehtii aamutoiminnasta. Eftermiddagsverksamheten sköts enligt avtal med Folkhälsan som erhåller understöd för verksamheten. Morgonverksamheten sköts av Granhultsskolan. 108 KAUNIAINEN Käyttötalous 09 109 GRANKULLA Driftsbudget 10 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter 6,1 M€ Liikuntapalvelut Idrottstjänster 43 % Sivistyslautakunnan hallinto Bildningsnämndens förvaltning 2% Kansalaisopisto Medborgarinstitutet 10 % Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket 17 % Kulttuuripalvelut Kulturtjänster 18 % Nuorisopalvelut Ungdomstjänster 10 % Liikuntapalvelut Idrottstjänster Nuorisopalvelut Ungdomstjänster Kulttuuripalvelut Kulturtjänster 2009 Kaupunginkirjasto Stadsbiblioteket 2010 Kansalaisopisto Medborgarinstitutet 2011 Sivistyslautakunnan hallinto Bildningsnämndens förvaltning 2012 0 500 1 000 1 500 2 000 Teur 110 2 500 3 000 KAUNIAINEN Käyttötalous 10 GRANKULLA Driftsbudget KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI – KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN 10 SIVISTYSLAUTAKUNTA – BILDNINGSNÄMNDEN 102 KANSALAISOPISTO – MEDBORGARINSTITUTET 103 KAUPUNGINKIRJASTO – STADSBIBLIOTEKET 104 KULTTUURIPALVELUT – KULTURTJÄNSTER 11 NUORISOLAUTAKUNTA – UNGDOMSNÄMNDEN 12 LIIKUNTALAUTAKUNTA – IDROTTSNÄMNDEN Kulttuuri – ja vapaa-aikatoimen tulosalueeseen kuuluu sivistyslautakunnan alaiset tulosyksiköt; kansalaisopiston, kaupunginkirjaston ja kulttuuripalvelut, liikuntalautakunnan alainen yksikkö; liikuntapalvelut sekä nuorisolautakunnan alainen yksikkö; nuorisopalvelut. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle on määritelty yhteiset strategiset tavoitteet pohjautuen kaupungin visioon, arvoihin ja strategisiin tavoitteisiin sekä kaupunginvaltuuston 15.3.2010 § 17 hyväksymään Kauniaisten kaupungin sivistyspoliittiset linjaukset 2010–2012 – ohjeistukseen. Myös lautakuntien itse määrittämä tahtotila tavoitteiden asetannassa on ollut tärkeä osa organisaation strategiatyötä. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa ja niitä on yhteensä 22. Niistä on poimittu yhteiset päätavoitteet vuodelle 2012, jotka ovat: - Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut sisältyvät peruspalveluna Kauniaisten hyvinvointipolitiikkaan; tavoitteena lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa sekä lisätä ja parantaa kuntalaisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. - Toimintatapojen kehittäminen palvelujen parantamiseksi; tavoitteena että jokaisessa yksikössä päivitetään palvelumuotoja ja kehitetään uusia, jotka paremmin vastaavat kuntalaisten tarpeita. Resultatområdet för kultur- och fritidsverksamhet omfattar de under bildningsnämnden lydande resultatenheterna; medborgarinstitutet, stadsbiblioteket och kulturtjänster, den under idrottsnämnden lydande enheten; idrottstjänster och den under ungdomsnämnden lydande enheten; ungdomstjänster. För kultur- och fritidssektorn har fastställts gemensamma strategiska mål utgående från stadens vision, värderingar och strategiska mål samt Grankullas bildningspolitiska riktlinjer 20102012, som godkändes av fullmäktige 15.3.2010 § 17. Också de strategiska avsikter som nämnderna fastställt vid uppsättandet av mål har varit en viktig del av den nya organisationens strategiarbete. Kultur- och fritidssektorns sammanlagt 22 strategiska mål styr verksamheten. Av dessa har nedanstående gemensamma huvudmål för 2012 plockats ut: - Kultur- och fritidssektorns tjänster ingår som bastjänster i Grankullas välfärdspolitik; syftet är att öka samarbetet med tredje sektorn och öka och förbättra kommuninvånarnas psykiska och fysiska välbefinnande. - Utveckling av arbetsformerna för att förbättra tjänsterna; målet är att varje enhet uppdaterar serviceformerna och utvecklar nya tjänster som bättre motsvarar invånarnas behov. - Fungerande lokaliteter och utveckling av fastighetsunderhållet; målet är att kultur- och fritidssektorns lokaler ska användas rätt och optimalt och att man tillsammans med samhällstekniska sektorn drar försorg om att lokalerna hålls snygga och i skick. - Toimivat tilat ja kiinteistönhoidon kehittäminen; tavoitteena että kulttuuri- ja vapaaaikatoimen tilat ovat optimaalisessa ja oikeassa käytössä sekä huolehtia tilojen siisteydestä ja kunnosta yhteistyössä yhdyskuntatoimen kanssa. 111 10 KAUNIAINEN Käyttötalous 10 GRANKULLA Driftsbudget SIVISTYSLAUTAKUNTA – BILDNINGSNÄMNDEN Toiminnan kuvaus Sivistyslautakunnan tavoitteena on edistää yleistä sivistystä, tukea opiskelua ja omatoimista tiedon hankintaa sekä kirjallisuuden ja eri taidelajien harrastusta. Beskrivning av verksamheten Bildningsnämnden strävar efter att främja allmänbildning, stödja studier och självständig informationssökning samt främja intresset för litteratur och andra konstformer. Sivistyslautakunta Bildningsnämnden TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TA BG 2011 TA TAE 2012 TA TAE 2013 TA TAE 2014 TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 263 509 269 392 304 635 270 070 270 350 272 904 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0 0 0 0 0 0 -1 104 739 -1 132 303 -1 219 191 -1 243 575 -1 268 446 Henkilöstökulut - Personalutgifter -1 053 967 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -236 595 -267 398 -306 691 -333 275 -343 273 -353 571 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -167 780 -112 439 -103 670 -119 525 -123 111 -126 804 Avustukset - Understöd -369 680 -454 120 -456 650 -414 720 -427 162 -439 976 -11 147 -10 535 -9 550 -10 200 -10 506 -10 821 -530 577 -625 920 -637 105 -787 650 -811 280 -835 618 Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -2 369 746 -2 575 151 -2 645 969 -2 884 561 -2 958 906 -3 035 237 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -2 106 237 -2 305 759 -2 341 334 -2 614 491 -2 688 556 -2 762 333 Talous Sivistyslautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2012 ylittää annetun kehysarvion n. 150 000 €:lla. Tämä summa muodostuu sisäisista vuokrien korotuksista sekä joistakin muutosehdotuksista, joita tässä jäljempänä yksiköittäin tarkemmin selostetaan. Ei ole ollut perusteltua vähentää toiminnasta summaa, joka kuluu kiinteistöjen ja rakennusten ylläpitoon. Sivistyslautakunnan alaisuuteen kuuluu viisi suurehkoa kiinteistöä. Ekonomi Bildningsnämndens budgetförslag för 2012 överskrider den givna ramkalkylen med ca 150 000 €. Denna summa består av höjningar av interna hyror och av några ändringsförslag som beskrivs närmare nedan per enhet. Det har inte varit motiverat att från verksamheten dra av ett belopp som hör till underhåll av fastigheter och byggnader. Bildningsnämnden administrerar fem rätt stora fastigheter. 112 10 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 101 HALLINTO - FÖRVALTNING Hallinto Förvaltning TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TA BG 2011 TA TAE 2012 TA TAE 2013 TA TAE 2014 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 97 994 97 994 0 0 0 0 0 139 125 139 125 0 0 0 0 0 82 670 82 670 0 0 0 0 0 85 150 85 150 0 0 0 0 0 87 704 87 704 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -6 232 -3 033 -197 0 0 -372 -9 834 -78 935 -17 050 -5 280 0 -161 -2 639 -104 065 -100 300 -36 500 -7 350 0 -100 -3 400 -147 650 -109 493 -13 100 -7 100 0 0 -2 500 -132 193 -111 683 -13 493 -7 313 0 0 -2 575 -135 064 -113 917 -13 898 -7 532 0 0 -2 652 -137 999 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -9 834 -6 071 -8 525 -49 523 -49 914 -50 295 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk Toiminta Sivistyslautakunnan hallintoon on keskitetty kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön ja sihteerin palkat, tulosalueen yhteiset menot ja hankinnat sekä sivistyslautakunnan menot. Verksamhet Under bildningsnämndens förvaltning tas upp kultur- och fritidschefens och sekreterarens löner, resultatområdets gemensamma utgifter och anskaffningar och bildningsnämndens utgifter. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen yhteiset menot on jaettu kolmen lautakunnan kesken, joista sivistyslautakunnan osuus on budjetoitu hallintokohtaan ja 2/3 tulee sisäisenä tulona nuorisolautakunnalta ja liikuntalautakunnalta. Kultur- och fritidssektorns gemensamma utgifter har delats mellan tre nämnder. Bildningsnämndens andel har budgeterats under förvaltningen och 2/3 kommer som intern inkomst från ungdomsnämnden och idrottsnämnden. Talous Sivistyslautakunnan hallintokulut ovat edellisvuotta pienemmät. Tämä selittyy mm sillä että Kansalaisopiston IT-kulut 20 000 €, ovat aiemmin olleet budjetoituna hallintoon. Nyt ne on siirretty Kansalaisopistolle. Toisena syynä on sisäisen tulon muutos. Aikaisemmin 1/3 menoista on siirretty sisäisenä tulona lautakunnan sisällä kulttuurista. Nyt tämä osuus on varattu suoraan hallintoon. Ekonomi Bildningsnämndens förvaltningskostnader är lägre än året innan. Det här beror bl.a. på att medborgarinstitutets IT-kostnader, 20 000 €, tidigare budgeterats under förvaltningen. Nu har de överförts på medborgarinstitutet. En annan orsak är att de interna inkomsterna ändrats. Tidigare har 1/3 av utgifterna överförts från kulturen som intern inkomst inom nämnden. Nu har denna andel reserverats direkt under förvaltningen. 113 10 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 102 KANSALAISOPISTO - MEDBORGARINSTITUTET Kansalaisopiston tehtävänä on edistää jatkuvaa, koko elämän kestävää omaehtoista oppimista, harrastamista, itsensä kehittämistä ja henkistä kasvua. Opisto järjestää eri alojen koulutusta tavoitteenaan aktiivinen kuntalainen. Visiona on kilpailukykyinen, kaksikielinen, aikaansa seuraava ja monipuolinen oppilaitos. Medborgarinstitutets uppgift är att främja ett kontinuerligt, livslångt lärande, fritidssysselsättningar, självutveckling och andlig tillväxt. Medborgarinstitutet ger utbildning i olika ämnen med aktiva kommuninvånare som mål. Visionen är en konkurrenskraftig, tvåspråkig och mångsidig läroinrättning som följer med sin tid. Kansalaisopisto Medborgarinstitutet TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 TA BG 2011 TA TAE 2012 TA TAE 2013 TA TAE 2014 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 56 174 952 0 1 435 293 176 736 0 0 87 439 0 1 393 775 89 607 0 0 79 810 0 1 700 0 81 510 0 0 107 000 0 700 0 107 700 0 0 107 000 0 700 0 107 700 0 0 107 000 0 700 0 107 700 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -401 779 -40 990 -29 384 0 -1 144 -109 856 -583 153 -379 879 -30 455 -8 875 0 -1 143 -125 235 -545 587 -363 310 -24 800 -7 100 -600 -1 100 -141 700 -538 610 -406 334 -60 500 -7 500 -600 -1 200 -162 300 -638 434 -414 461 -62 315 -7 725 -618 -1 236 -167 169 -653 524 -422 750 -64 184 -7 957 -637 -1 273 -172 184 -668 985 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -406 417 -455 980 -457 100 -530 734 -545 824 -561 285 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Toiminta Toiminta jatkuu niin kuin ennenkin, 5.200 normaalituntia opetusta ja n. 300 maksupalvelutuntia vuodessa. Verksamhet Verksamheten fortsätter som tidigare, 5.200 timmar normal undervisning och ca 300 timmar uppdragsutbildning per år. Talous Kehys ylittyy seuraavista asioista johtuen. Maksupalvelutoiminta on ensimmäistä kertaa budjetoitu. 27 190 euroa on lisätty tuloihin. Sama summa on lisätty menoihin (12 690 henkilöstökuluihin ja 14 500 euroa palvelujen ostoihin). Henkilöstökuluihin on myös lisätty kohonneet varhe-, eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut: yhteensä 14 870 euroa. Kansalaisopistojen WDC-hankkeeseen ja WDCkaupunkien opistojen yhteiseen kevätnäyttelyyn on varattu henkilöstökuluihin 8 000 euroa. Kansalaisopiston luokkien tietokoneet on siirretty sivistyslautakunnan hallinnon budjetista kansalaisopiston budjettiin palvelujen ostoihin: 20 500 euron lisäys. Sisäinen vuokra on noussut 21 %, eli sisäisiin menoihin tulee 20 900 euron korotus. Ekonomi Ramen överskrids p.g.a. följande. Uppdragsutbildningen har för första gången budgeterats. 27 190 euro har lagts till inkomsterna. Samma summa har lagts till utgifterna (12 690 euro till personalutgifterna och 14 500 euro till köp av tjänster). Till personalutgifterna har också lagts till de höjda pensions- och arbetslöshetsförsäkrings avgifterna: totalt 14 870 euro. För medborgarinstitutens WDC-projekt och WDC-städernas gemensamma vårutställning har till personalutgifterna reserverats 8 000 euro. Datorerna som finns i medborgarinstitutets klassrum har i budgeten flyttats från bildningsnämndens förvaltning till medborgarinstitutets budget under köp av tjänster: en ökning på 20 500 euro. Den interna hyran har stigit med 21 %, vilket betyder att 20 900 euro har lagts till i de interna utgifterna. 114 10 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 103 KAUPUNGINKIRJASTO - STADSBIBLIOTEKET Kaupunginkirjaston tehtävänä on tuottaa kirjastolain ja – asetuksen edellyttämät kirjastopalvelut, sekä edistää demokraattista tietoyhteiskuntaa ja elinikäistä oppimista Stadsbibliotekets uppgift är att producera bibliotekstjänster enligt bibliotekslag och biblioteksförordning samt att befrämja ett jämlikt informationssamhälle och det livslånga lärandet. Kaupunginkirjasto on avoin ja julkinen kohtaamispaikka, jossa kuntalaisille tarjotaan heidän elämänsä eri vaiheissa viihtyisät tilat, monipuoliset kokoelmat ja asiakaspalvelua. Stadsbiblioteket är en öppen och offentlig mötesplats, som erbjuder kommuninvånarna trivsamma utrymmen, mångsidiga samlingar i olika faser av deras liv. Kaupunginkirjasto Stadsbibliotek TP Bokslut 2009 TP Bokslut 2010 9 162 22 881 0 0 0 32 043 0 7 511 18 809 600 553 0 27 473 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -548 032 -77 268 -130 380 -120 -4 418 -147 544 -907 762 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -875 719 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk Talous Kirjaston talousarvioehdotus vuodelle 2012 ylittää annetun kehysarvion n. 28 000 euroa. Tämä selittyy kirjaston kohdalla korotetuilla varhemaksuilla. Muutoin kirjaston talousarvio on kehysehdotuksen mukainen. TA BG 2011 10 000 24 000 0 0 0 34 000 0 TA TAE 2012 6 000 20 000 0 0 0 26 000 0 TA TAE 2013 TA TAE 2014 6 000 20 000 0 0 0 26 000 0 6 000 20 000 0 0 0 26 000 0 -575 932 -95 887 -90 828 -120 -4 591 -160 738 -928 096 -583 183 -617 676 -630 030 -111 575 -111 725 -115 077 -81 620 -93 525 -96 331 -50 -120 -124 -4 350 -5 000 -5 150 -163 215 -181 350 -186 791 -943 993 -1 009 396 -1 033 501 -642 630 -118 529 -99 221 -127 -5 305 -192 394 -1 058 206 -900 623 -909 993 -1 032 206 -983 396 -1 007 501 Ekonomi Bibliotekets budgetförslag för 2012 överskrider den givna ramkalkylen med ca 28 000 euro. Det här beror på höjda förtidspensionsutgiftsbaserade avgifter. I övrigt följer bibliotekets budget ramförslaget. 115 10 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 104 KULTTUURIPALVELUT– KULTURTJÄNSTER Kulttuuripalveluiden tehtävänä on tuottaa kaupunkilaisille kulttuuritarjontaa, huolehtia taiteen perusopetuksen tukemisesta, kaupungin taidekokoelmasta sekä paikallishistoriallisesta arkistosta. Kulturtjänsternas uppgift är att producera kulturutbud för invånarna, stöda den grundläggande undervisningen i konst samt förvalta stadens konstsamling och det lokalhistoriska arkivet. Kulttuuritoimi Kulturbyrå TP Bokslut 2009 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster Sisäiset tuotot - Interna inkomster TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk TP Bokslut 2010 0 3 861 0 50 869 0 54 730 0 0 4 060 0 50 048 210 54 318 0 TA BG 2011 0 4 300 0 45 700 0 50 000 0 TA TAE 2012 0 5 000 0 48 700 0 53 700 0 TA TAE 2013 TA TAE 2014 0 4 400 0 47 100 0 51 500 0 0 4 400 0 47 100 0 51 500 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter Palvelujen ostot - Köp av tjänster Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Avustukset - Understöd Muut toimintakulut - Övriga utgifter Sisäiset kulut - Interna utgifter TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -97 924 -115 304 -7 819 -369 560 -5 585 -272 805 -868 997 -69 993 -85 510 -85 688 -87 402 -124 006 -133 816 -147 950 -152 389 -7 456 -7 600 -11 400 -11 742 -454 000 -456 000 -414 000 -426 420 -4 640 -4 000 -4 000 -4 120 -337 308 -328 790 -441 500 -454 745 -997 403 -1 015 716 -1 104 538 -1 136 817 -89 150 -156 960 -12 094 -439 213 -4 244 -468 387 -1 170 048 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -814 267 -943 085 -1 118 548 -965 716 -1 050 838 -1 085 317 Talous Kulttuuripalveluiden talousarvio ylittää annetun kehyksen 59 000 €. Syynä poikkeamaan ovat kohonneet sisäiset vuokrat sekä erikseen Word Design Capital 2012 vuoden hankkeisiin varatut resurssit (15 000 €). Ekonomi Kulturtjänsternas budget överskrider den givna ramen med 59 000 €. Orsaken till avvikelsen är höjda interna hyror och de resurser (15 000 €) som reserverats för projekt under World Design Capital 2012-året. Kulttuuripalveluiden talousarvioon tehtiin myös järjestelyjä jotka vaikuttavat sisäisten erien sekä avustusten suhteisiin. Kauniaisten musiikkiopiston ja Kauniaisten kuvataidekoulun yhdyskuntatoimelle maksamat vuokrat siirrettään kulttuuripalveluiden talousarvioon ja vastaavasti sivistyslautakunnan myöntämät toiminta-avustukset pienenevät. Aineiden ja tarvikkeiden osalta talousarvioon on myös varattu hieman kehyksestä poikkeava summa jolla uusitaan Uuden Paviljongin jo hieman vanhentunutta esitystekniikkaa. I kulturtjänsternas budget gjordes också arrangemang som påverkar förhållandet mellan interna poster och understöd. De hyror som Grankulla musikinstitut och Grankulla konstskola betalar till samhällstekniska sektorn överförs till kulturtjänsternas budget och de verksamhetsbidrag som bildningsnämnden beviljar minskar i motsvarande mån. I budgeten under material och varor reserveras en summa som avviker litet från ramen. Med den förnyas Nya Paviljongens redan litet föråldrade presentationsteknik. 116 11 KAUNIAINEN Käyttötalous GRANKULLA Driftsbudget 11 NUORISOLAUTAKUNTA - UNGDOMSNÄMNDEN Nuorisolautakunnan tehtävänä on huolehtia nuorisolaissa kunnalle asetettujen tehtävien hoidosta. Ungdomsnämndens uppgift är att dra försorg om de arbetsuppgifter som ålagts kommunen i ungdomslagen. Nuorisolautakunnan tehtävä on tarjota kasvatuksellista ohjausta, toimitiloja, toiminta- ja harrastusmahdollisuuksia sekä tukea nuorisoyhdistyksiä ja muita nuorisoryhmiä. Tehtävänä on toimia vaikuttamassa nuorten kasvu- ja elinoloihin sekä ohjata nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen. Ungdomsnämnden ska erbjuda fostrande handledning, lokaliteter samt verksamhets- och hobbymöjligheter och stödja ungdomsföreningar och andra ungdomsgrupper. Till uppgifterna hör också att inverka på de ungas uppväxt- och levnadsförhållanden och vägleda de unga mot ett aktivt medborgarskap. Nuorisolautakunta Ungdomsnämnden TP Bokslut 2009 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster TP Bokslut 2010 TA TAE 2013 TA TAE 2014 5 039 10 466 7 000 10 000 10 000 10 000 11 254 8 030 13 000 11 000 11 000 11 000 0 0 0 0 0 0 6 815 5 387 7 000 5 000 5 000 5 000 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TA TAE 2012 TA BG 2011 0 1 324 2 000 2 000 2 000 2 000 TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 23 108 25 207 29 000 28 000 28 000 28 000 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter -237 678 -207 986 -214 260 -240 912 -245 730 -250 645 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -71 593 -58 537 -89 200 -71 150 -73 285 -75 483 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -29 961 -22 930 -30 050 -34 750 -35 793 -36 866 Avustukset - Understöd -16 400 -16 370 -18 400 -18 400 -18 952 -19 521 -150 -150 0 0 0 0 Sisäiset kulut - Interna utgifter -158 427 -200 794 -200 900 -220 255 -226 863 -233 669 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -514 209 -506 767 -552 810 -585 467 -600 622 -616 183 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -491 101 -481 560 -523 810 -557 467 -572 622 -588 183 Sisäiset tuotot - Interna inkomster Muut toimintakulut - Övriga utgifter Talous Nuorisolautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2012 on laadittu annetun kehysarvion mukaisesti. Kehyksen ylittävä osuus on sisäisten vuokrien korotus 17 000 €. Suurimmat muutokset menoissa ovat sisäisten vuokrien nousu sekä ns. varhemaksu (eläkemenoperusteinen maksu). Ekonomi Ungdomsnämndens budgetsförslag för 2012 har gjorts upp enligt den givna ramkalkylen. De interna hyrorna höjs med 17 000 €, vilket överstiger ramen. De största utgiftsförändringarna är en höjning av de interna hyrorna och den s.k. förtidspensionsutgiftsbaserade avgiften. Nämndens budget har justerats och ett nytt kostnadsställe har öppnats bl.a. för att stödja ungas delaktighet. Kostnadsstället omfattar ungdomsrådets eventuella kostnader och de utgifter och personalkostnader som genomförandet av det barn- och ungdomspolitiska programmet orsakar. Också den i budgetsförslaget framförda ökningen i personalkostnader beror på detta. Lautakunnan talousarviota on nyt tarkastettu ja mm. nuorten osallisuuden tukemiselle on avattu uusi kustannuspaikka. Tämä sisältää nuorisoneuvoston mahdolliset kulut sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toimeenpanemisesta aiheutuvia menoja ja henkilöstökuluja. Tästä johtuu myös talousarvioehdotuksessa esitetyt henkilöstökulujen nousu. 117 12 KAUNIAINEN Käyttötalous 12 GRANKULLA Driftsbudget LIIKUNTALAUTAKUNTA – IDROTTSNÄMNDEN Toiminta Liikuntalautakunnan suunnittelussa ja tavoitteissa keskeistä on edistää liikunnan keinoin väestön hyvinvointia elämänkulun kaikissa vaiheissa, ylläpitää kansalaisten työ- ja toimintakykyä, lisätä ikäihmisten omatoimisuutta ja elämänhalua sekä vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Verksamhet Det centrala i idrottsnämndens planering och mål är att med hjälp av motion främja befolkningens välmående i livets alla faser, upprätthålla invånarnas arbets- och funktionsförmåga, öka äldre personers självständighet och levnadslust samt stärka samhörigheten Liikuntalautakunta Idrottsnämnden TP Bokslut 2009 TA TAE 2012 TA TAE 2013 TA TAE 2014 0 0 11 000 11 000 5 000 202 541 215 207 194 800 178 800 178 800 178 800 0 0 0 0 0 0 158 377 136 157 154 400 179 100 179 100 179 100 Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag Muut toimintatuotot - Övriga inkomster TA BG 2011 0 Myyntituotot- Försäljningsinkomster Maksutuotot - Avgiftsinkomster TP Bokslut 2010 38 745 40 410 40 025 39 715 38 000 38 000 TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 399 663 391 774 389 225 408 615 406 900 400 900 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 0 0 0 0 0 0 Henkilöstökulut - Personalutgifter -703 127 -721 381 -707 600 -773 880 -789 358 -805 145 Palvelujen ostot - Köp av tjänster -93 145 -105 903 -121 200 -171 200 -176 336 -181 626 Sisäiset tuotot - Interna inkomster -145 045 -164 462 -177 800 -211 100 -217 433 -223 956 Avustukset - Understöd -91 350 -92 700 -92 100 -95 000 -97 850 -100 786 Muut toimintakulut - Övriga utgifter -14 660 -9 919 -14 000 -21 300 -21 939 -22 597 Sisäiset kulut - Interna utgifter -1 273 509 -1 139 925 -1 182 900 -1 372 215 -1 413 381 -1 455 783 TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -2 320 836 -2 234 290 -2 295 600 -2 644 695 -2 716 297 -2 789 892 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -1 921 173 -1 842 516 -1 906 375 -2 236 080 -2 309 397 -2 388 992 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor Toiminta Liikuntalautakunnan tavoitteissa keskeistä on yhteistyön kehittäminen koulujen, sosiaali- ja terveystoimen sekä yhdyskuntatoimen kanssa. Myös liikuntaseurojen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään ja lisätään. Liikuntapalveluita järjestetään kohdistetusti eri väestöryhmille ja sitä eniten tarvitseville ennaltaehkäisevästä terveysnäkökulmasta. Liikuntapaikkojen kunnossapitoon ja siisteyteen panostetaan sekä kehitetään niiden toimivuutta ja turvallisuutta, huomioiden tulevat tarpeet ja kestävän kehityksen vaatimukset. Verksamhet Idrottsnämndens centrala mål är att utveckla samarbetet med skolorna, social- och hälsovårdssektorn och samhällstekniska sektorn. Även samarbetet med idrottsföreningar utvecklas och ökas. Motionstjänster riktas till olika befolkningsgrupper och till dem som mest behöver dessa ur förebyggande hälsoperspektiv. Enheten satsar på att hålla idrottsanläggningarna rena och i skick samt utvecklar deras funktionalitet och säkerhet med beaktande av kommande behov och kraven på hållbar utveckling. Talous Sisäisten menojen osuus liikuntalautakunnan talousarviossa on 50%. Sisäisten menojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 103 000 €. Palvelujen ostoihin on vuodelle 2012 budjetoitu jäähallin ja uima- Ekonomi Andelen interna utgifter i idrottsnämndens budget är 50 %. Jämfört med året innan ökar de interna utgifterna med 103 000 €. Inom köp av tjänster har man för 2012 budgeterat snöröjning från ishallens 118 KAUNIAINEN Käyttötalous hallin lumenpoisto katolta sekä huomioitu lämmitettävän tekonurmikentän lämmityskustannusten nousu. Nämä kulut yhteensä noin 36 000 €. Henkilöstömenojen kasvun osalta on huomioitava sivukulujen kirjausvirhe (35 000 €) vuoden 2011 talousarviossa. 12 GRANKULLA Driftsbudget och simhallens tak. Dessutom har en ökning av kostnaderna för uppvärmning av konstgräsplanen beaktats. Sammanlagt uppgår dessa kostnader till ca 36 000 €. Vad gäller ökningen av personalutgifter bör ett bokföringsfel (35 000 €) i lönebikostnaderna i 2011 års budget beaktas. 119 Toimintatulot 2012 Verksamhetsinkomster Myyntitulot Försäljningsinkomster 4% Valtionosuudet Statsandelar 4% Rahoitustulot Finans.inkomster 1% Kiinteistövero Fastighetsskatt 4% Maksutulot Avgiftsinkomster 5% Yhteisövero Samfundsskatt 1% Tuet ja avustukset Understöd och bidrag 1% Muut tulot Övriga inkomster 2% Sisäiset tulot Interna inkomster 15 % Kunnallisvero ansiotulo Kommunal inkomstskatt 63 % Toimintamenot 2012 Verksamhetsutgifter Sisäiset menot Interna utgifter 14 % Suunnitelmapoistot Avskrivningar enligt plan 8% Rahoitusmenot Finansiella utgifter 0% Henkilöstömenot Personalutgifter 41 % Muut menot Övriga utgifter 1% Avustukset Understöd 4% Aineet ja tarvikkeet Material och varor 6% Palvelujen ostot Köp av tjänster 25 % 120 HENKILÖSTÖ PERSONAL 121 122 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal HENKILÖSTÖ – PERSONAL Vuoden yhtenä tavoitteena on henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja kannustavan työilmapiirin ja –kulttuurin avulla edelleen parantaa organisaation tuloksellisuutta ja henkilökunnan hyvinvointia, työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. Ett av årets mål är att upprätthålla personalens arbetsförmåga och med hjälp av sporrande arbetsklimat och arbetskultur ytterligare förbättra organisationens resultat och personalens välbefinnande, hjälpa de anställda att orka i sitt arbete och förlänga karriärerna. 160 140 120 100 M 80 N 60 40 20 0 ---19 20-29 30-39 Henkilökunnan (vakituiset palvelussuhteet) keski-ikä on 46,4 vuotta. Suurin ikäryhmä kaupungin henkilökunnasta on 50-59 vuotiaita. Ikäjakauman perusteella voidaan ennakoida toimialojen ja tulosalueiden eläkkeelle lähtijöiden määrää. Seuraavan viiden vuoden aikana sosiaali- ja terveystoimessa sekä koulutoimissa on eniten eläkkeelle jääviä. Yhteensä kaupungin palveluksessa 60 - 65 – vuotiaita on 51 henkilöä (14,4 % koko henkilökunnasta). Kaupunki työnantajana pyrkii edelleen lisäämään työhyvinvointia ja edistämään osaamisen ja osallistumisen mahdollistamaa kokemusta onnistumisesta. Työhyvinvointia pyritään varmistamaan terveellisen psyykkisen ja fyysisen työympäristön lisäksi myös mm. henkilöstökoulutuksen ja valmennuksen avulla, joissa sisältöinä ovat vuorovaikutustaidot, ristiriitojen ratkaisu ja kokoustekniikka mukaan lukien neuvottelutai- 40-49 50-59 60--- Medelåldern bland de fast anställda är 46,4 år. Det största antalet anställda finns i åldersgruppen 50-59 år. Utifrån åldersfördelningen kan man förutse hur många anställda inom olika sektorer och resultatområden som kommer att gå i pension. Under de fem följande åren kommer pensionsavgången att vara störst inom social- och hälsovårdssektorn och skolförvaltningarna. Sammanlagt har staden 51 anställda i åldersgruppen 60 – 65 år (14,4 % av alla anställda). Som arbetsgivare strävar staden efter att ytterligare öka arbetshälsan och de anställdas upplevelser av att lyckas, vilket möjliggörs genom kompetens och deltagande. Avsikten är att trygga arbetshälsan med hjälp av en sund psykisk och fysisk arbetsmiljö och genom bl.a. personalutbildning och handledning i interaktionsfärdigheter, konfliktlösning och mötesteknik, inklusive förhandlingsteknik. Målen i jämställdhetsplanen och planen för 123 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal to. Tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnitelman tavoitteet konkretisoituvat kehitteillä olevin uusin keinoin ja menetelmin viestinnässä ja perehdyttämisessä. mångkulturell verksamhet konkretiseras i kommunikationen och inskolningen genom nya, under utveckling varande metoder. Dessutom stöder staden utöver frivillig motionsverksamhet också möjligheterna till kulturerfarenheter. Lisäksi vuoden aikana omaehtoisen liikunnan lisäksi tuetaan mahdollisuutta kulttuurikokemuksiin. Yli 50 vuotta täyttänyt henkilökunta toimialoittain - Antalet 50 år fyllda anställda per sektor: 50 45 40 35 KH 30 SOTE 25 YLK 20 KOULUT 15 SIV LIIK 10 5 0 50-54 55-59 Vuoden aikana laaditaan ikäohjelma yhteistyössä työterveyshuollon kanssa edesauttamaan ikääntyvän henkilökunnan jaksamista ja työssä selviytymistä. Lisäksi koko henkilökunnalle järjestetään valmentavaa voimavarakoulutusta. Henkilökunnan määrä Vuoden 2012 käytettävissä olevien vakanssien määrä on 677. Lisätarpeita henkilöstön määrään on sosiaalija terveystoimella, joka esittää neljän uuden vakanssin perustamista. Nuorisotoimeen esitetään määräaikaisen projektityöntekijän tehtävän perustamista. Suurin toimiala on sosiaali- ja terveystoimi, jossa on 263,5 vakanssia. Koulutoimilla on vakansseja yhteensä 252. Vuonna 2012 vakanssilisäystä koko kaupungin tasolla on 4 vuoden 2011 lokakuun tilanteeseen verrattuna. Seuraavassa on esitetty vakanssimuutokset: 60-64 yli 65 Under året utarbetas ett åldersporgram i samarbete med företagshälsovården för att hjälpa äldre anställda att orka och klara sig i sitt arbete. Därtill ordnas handledande resursutbildning för hela personalen. Antalet anställda År 2012 är antalet vakanser 677. Fler anställda behövs inom social- och hälsovården som föreslår inrättande av fyra nya vakanser. Inom ungdomstjänsterna föreslås inrättande av en befattning som visstidsanställd projektarbetare. Social- och hälsovårdssektorn med 263,5 vakanser är den största sektorn. Skolförvaltningarna har sammanlagt 252 vakanser. År 2012 ökar antalet vakanser med fyra jämfört med situationen i oktober 2011. Nedan framförs vakansändringarna. Inom ekonomiförvaltningen ändras reskontraskötarens deltidsanställning till en heltidsanställ124 KAUNIAINEN Henkilöstö - Personal Taloushallinnossa ostoreskontranhoitajan osa-aikainen tehtävä muutetaan kokoaikaiseksi. Ruoka- ja puhdistuspalveluissa toimistonhoitajan osa-aikainen tehtävä lakkautetaan. Sosiaali- ja terveystoimessa perustetaan toinen erityislastentarhanopettajan tehtävä. Vanhuspalveluissa perustetaan palveluohjaajan ja lähihoitajan tehtävät sekä terveydenhuollossa fysioterapeutin tehtävä Kauniaisten ikääntymispoliittisen strategian (KV21.3.2011 § 8) esitysten mukaisesti. Terveyskeskuslääkäriresurssia lisätään hieman (0,5). Suomenkielisessä koulutoimen henkilöstösuunnitelmassa näkyvät erityisopetuksen (KELPO) ja maahanmuutto-opetuksen lisääntynyt tarve. Yksi sivutoimisen tuntiopettajan (Mäntymäen koulu) ja päätoimisen tuntiopettajan (Kauniaisten lukio) vakanssi lakkautetaan. Ruotsinkielisessä koulutoimessa muutoksia on koulunkäyntiavustajissa sekä opettajien vakansseissa siten, että vakanssien kokonaismäärä laskee. Uusia vakituisia tuntiopettajan virkoja perustetaan ja vastaavasti tuntiopettajien määrää vähennetään. Kauniaisten lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa (KV 12.9.2011 § ) esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä lasten ja nuorten osallisuusmallin jalkauttamiseksi lisätään nuorisopalvelujen resursseja määräaikaisella projektityöntekijällä, joka työskentelee nuorten osallisuuden edistämiseksi eri hallintokunnille. Henkilöstösuunnitelmassa (jäljempänä) esitetyt henkilöstölisäykset edellyttävät kaupunginhallituksen 26.10.2011 § 243 päätöksen mukaan KH:n erillistä hyväksymispäätöstä ennen niiden käyttöönottoa. Edelleen on myös voimassa ns. täyttölupamenettely (KH 3.6.2010 § 151), jonka mukaan kaupunginhallitus edellyttää täyttölupaa kaikkiin avoimiin virkoihin ja toimiin ja yli 6 kk:n sijaisuuksiin lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimen ja koulutoimien hoito-, kasvatusja opetustehtäviä ja työllistämistukivaroin palkattua henkilökuntaa. Kaupunginjohtajan täyttölupaa edellytetään alle 6 kk:n sijaisuuksiin ja määräaikaisiin palvelussuhteisiin (kausityöntekijät, projekti- ym. henkilöt, määräaikaiset avustavat tehtävät, korkeakouluharjoittelijat ym.). GRANKULLA ning. Inom kost- och städservicen dras en deltidsbefattning som byråföreståndare in. Inom social- och hälsovårdssektorn inrättas en andra befattning som specialbarnträdgårdslärare. Inom äldreomsorgen inrättas befattningar som servicehandledare och närvårdare och inom hälsovården en befattning som fysioterapeut enligt förslagen i Grankullas äldrepolitiska strategi (STF 21.3.2011 § 8). Läkarresursen på hälsocentralen ökas något (0,5). I den finskspråkiga skolförvaltningens personalplan syns det ökade behovet av specialundervisning (KELPO) och invandrarundervisning. En vakans som timlärare i bisyssla (Mäntymäen koulu) och en vakans som timlärare i huvudsyssla (Kauniaisten lukio) dras in. I den svenskspråkiga skolförvaltningen sker förändringar bland skolgångsassistenterna och lärarvakanserna så att det totala antalet vakanser sjunker. Nya ordinarie tjänster som timlärare inrättas och antalet timlärare minskas i motsvarande mån. För att genomföra de åtgärder som framförs i Grankulla stads barn- och ungdomspolitiska program (STF 12.9.2011 § 51) och för att implementera modellen för barns och ungas deltagande ökas ungdomstjänsternas resurser med en visstidsanställd projektarbetare som arbetar för olika förvaltningsgrenar för att främja de ungas delaktighet. De i personalplanen (nedan) framförda personalökningarna förutsätter enligt stadsstyrelsens beslut 26.10.2011 § 243 ett separat godkännandebeslut av STS innan de verkställs. Därtill är förfarandet med tillstånd för att besätta tjänster och befattningar (STS 3.6.2010 § 151) fortfarande i kraft. Enligt förfarandet förutsätter stadsstyrelsen tillstånd för besättande av alla öppna tjänster och befattningar och över 6 mån. långa vikariat med undantag för vård-, fostringsoch undervisningsuppgifter inom social- och hälsovården och skolförvaltningen samt personal som anställs med sysselsättningsstödmedel. Stadsdirektörens tillstånd krävs för under 6 månaders vikariat och visstidsanställningar (säsongarbetare, projektanställda o.d., assisterande uppgifter på viss tid, högskolepraktikanter, osv.). 125 KAUNIAINEN Henkilöstö - Personal GRANKULLA muutos muutos muutos Lokak. 2011 TAE 2012 TAE 2012 TS 2013 TS 2014 TP 2010 59,10 03 YLEISHALLINTO 61,1 -0,2 59,9 0,0 0,0 259,50 05 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 259,1 4,4 264,0 0,0 0,0 57,00 07 YHDYSKUNTATOIMI 57,0 0,0 57,0 0,0 0,0 2,00 09 SIVISTYSTOIMEN HALL. JA TALOUS 2,0 0,0 2,0 0,0 0,0 118,50 09 KOULUTOIMI* 124,5 1,0 125,5 0,0 0,0 128,50 SKOLVÄSENDET 128,5 -2,0 126,5 0,0 0,0 17,90 10 SIVISTYSTOIMI 17,9 0,0 17,9 0,0 0,0 4,60 11 NUORISOTOIMI 4,6 1,0 5,6 0,0 0,0 18,60 12 LIIKUNTATOIMI 18,6 0,0 18,6 0,0 0,0 YHTEENSÄ 665,70 673,3 4,2 677,0 0,0 0,0 Henkilöstökulut, henkilöstösivukulut ja henkilöstökorvaukset (euroa) MUUTOS MUUTOS % TP 2010 TA 2011 TAE 2012 2011-2012 2011-2012 YLEISHALLINTO 2 762 2 954 3 096 142 5% SOTE 10 106 11 668 12 306 638 5% YLK 2 775 2 889 3 040 151 5% RAKENNUSVALVONTA 146 161 175 14 9% KOULUTOIMI 5 826 5 934 6 147 213 4% SKOLVÄSENDET 5 300 5 627 5 701 74 1% SIV.HALLINTO 3 96 118 22 23 % SIVISTYS 1 105 1 132 1 219 87 8% NUORISO 208 214 241 27 13 % LIIKUNTA 721 708 774 66 9% YHTEENSÄ 28 952 31 383 32 817 1 434 5% 126 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki muutos Toimiala/ Tehtävänimike Lokakuu 2011 TAE 2012 TAE 2012 muutos muutos TS 2013 TS 2014 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 O3 YLEISHALLINTO O31 kaupunginjohtaja 1,0 1,0 1,0 1,0 O32 KAUPUNGINKANSLIA O321 Hallintopalvelut kaupunginsihteeri 1,0 1,0 hallintopäällikkö 1,0 1,0 kaupunginlakimies kaup.johtajan sihteeri 1,0 0,0 1,0 0,0 hallintoassistentti kielenkääntäjä 1,0 1,1 1,0 1,1 keskusarkistonhoitaja julkaisusihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 toimistosihteeri 1,0 1,0 keskuksenhoitaja keskus-toimistosiht. 1,0 1,0 1,0 1,0 vahtimestari iltavahtimestari 1,0 0,5 1,0 0,5 11,6 11,6 henkilöstöpäällikkö henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 palkkahallintosihteeri palkkasihteeri 1,0 3,5 O322 Henkilöstöhallinto 6,5 O324 Tiedottaminen tiedotussihteeri O32 3,5 0,0 1,0 1,0 O325 1,0 1,0 6,5 1,0 0,0 1,0 Ruoka- ja puhdistuspalvelut ruokahuolto-siiv.pääll. 1,0 toimistonhoitaja palveluesimies 0,7 1,0 ruokapalveluesimies ruokapalvelutyönjohtaja 2,0 1,0 2,0 1,0 ruokapalvelun hoitaja laitoshuoltaja 16,8 2,0 16,8 2,0 ruokapalv.hoit.-siivooja 3,0 3,0 siivooja-ruokapalvelun hoitaja siivooja 1,0 3,0 1,0 3,0 KAUPUNGINKANSLIA YHT. 1,0 -0,7 31,5 -0,7 50,6 -0,7 127 0,0 1,0 30,8 49,9 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki muutos Toimiala/ Tehtävänimike O33 Lokakuu 2011 TAE 2012 TAE 2012 muutos muutos TS 2013 TS 2014 TALOUSHALLINTO talousjohtaja 1,0 1,0 taloussuunnittelija 1,0 1,0 laskentasuunnittelija 1,0 1,0 pääkassanhoitaja 1,0 1,0 ostoreskontranhoitaja 0,6 1,0 kustannusvaikutus tietohallintopäällikkö 1,0 1,0 7.913e/ v. sivuk. IT-suunnittelija järjestelmäasiantuntija 2,0 2,0 2,0 2,0 TALOUSHALLINTO YHT. 9,6 0,4 10,0 0,0 0,0 61,2 -0,3 59,9 0,0 0,0 O3 YLEISHALLINTO YHTEENSÄ 128 0,4 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki muutos Toimiala/ Tehtävänimike O5 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 5000 HALLINTO Lokakuu 2011 1,0 1,0 hallintopäällikkö 1,0 1,0 hallintoassistentti 1,0 1,0 toimistonhoitaja 1,0 1,0 0,0 4,0 muutos muutos TS 2013 TS 2014 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 SOSIAALIPALVELUT sosiaalipalvelupäällikkö sosiaalityöntekijä 1,0 3,0 1,0 3,0 sosiaaliohjaaja 1,0 1,0 perheneuvoja etuuskäsittelijä 1,0 1,0 1,0 1,0 palveluohjaaja 1,5 1,5 psykologi kanslisti 1,0 0,5 1,0 0,5 palvelukeskuksen johtaja 0,0 0,0 toimistosihteeri toiminnanohjaaja 0,0 0,0 0,0 0,0 laitoshuoltaja 0,0 laitosmies 0,0 0,0 0,0 10,0 10,0 5002 TAE 2012 sosiaali-ja terveysjohtaja 4,0 5001 TAE 2012 PÄIVÄHOITO varhaiskasvatuspäällikkö 1,0 päiväkodin johtaja 6,0 erityislastentarhanopettaja 1,0 lastentarhanopettaja lastenhoitaja 0,0 1,0 6,0 1,0 2,0 31,0 41,0 31,0 41,0 päiväkotiapulainen 8,0 8,0 keittäjä ruokapalvelun hoitaja 2,0 5,0 2,0 5,0 vast. ruoanjakaja henk.koht.avustaja laitosapulainen perhepäivähoitaja 1,0 1,0 10,0 7,0 10,0 7,0 6,0 119,0 129 6,0 1,0 120,0 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki muutos Toimiala/ Tehtävänimike 5003 Lokakuu 2011 johtava hoitaja 0,0 0,0 vanhuspalvelupäällikkö osastonhoitaja 1,0 4,0 1,0 4,0 kotihoidon ohjaaja palveluohjaaja 1,0 0,0 toimistonhoitaja 1,0 O5 1,0 muutos muutos TS 2013 TS 2014 1,0 1,0 1,0 sairaanhoitaja hoitaja 24,0 40,0 lähihoitaja laitoshuoltaja 0,0 9,5 ruokapalvh./-laitosh. 0,5 0,5 palvelukeskuksen johtaja toimistosihteeri 1,0 0,5 1,0 0,5 toiminnanohjaaja 1,0 1,0 laitoshuoltaja 1,0 1,0 laitosmies 1,0 -40,0 41,0 24,0 0,0 41,0 9,5 1,0 2,0 87,5 TERVEYDENHUOLTO johtava lääkäri 1,0 terveyskeskuslääkäri 4,6 toimistonhoitaja psykologi 2,0 1,0 2,0 1,0 psykiatrinen sairaanhoitaja 1,0 1,0 puheterapeutti 1,0 1,0 vast. terveydenhoitaja 1,0 1,0 terveydenhoitaja 7,0 7,0 osastonhoitaja 1,0 1,0 perheohjaaja 1,0 1,0 sairaanhoitaja 2,5 2,5 terv.kesk.avustaja 1,0 1,0 vast.fysioterapeutti 1,0 1,0 fysioterapeutti 5005 TAE 2012 VANHUSPALVELUT 85,5 5004 TAE 2012 0,0 0,0 0,0 1,0 0,4 5,0 4,0 1,0 5,0 29,1 1,4 30,5 SUUN TERVEYDENHUOLTO vastaava hammaslääkäri 1,0 1,0 tk-hammaslääkäri osastonhoitaja 3,0 1,0 3,0 1,0 hammashoitaja 5,0 5,0 suuhygienisti välinehuoltaja 1,0 1,0 1,0 1,0 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 0,0 12,0 0,0 12,0 0,0 0,0 259,6 4,4 264,0 0,0 0,0 130 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki muutos Toimiala/ Tehtävänimike O7 Lokakuu 2011 TAE 2012 TAE 2012 YHDYSKUNTATOIMI yhdyskuntatoimen johtaja 1,0 1,0 kuntatekniikkainsinööri 1,0 1,0 toimialasihteeri 1,0 3,0 1,0 3,0 MAANKÄYTTÖYKSIKKÖ maankäyttöpäällikkö kiinteistöinsinööri maankäyttöteknikko maanmittausteknikko paikkatietokäsittelijä kartoittaja mittamies vastaava mittamies maankäyttösihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 9,0 YMPÄRISTÖTOIMI ympäristöpäällikkö 0,0 0,0 KIINTEISTÖT isännöitsijä rakennusinsinööri talonrakennusmestari kiinteistömestari kiinteistönhoitaja huoltomestari kirvesmies 0,0 KUNTATEKNIIKKA kuntatekniikkapäällikkö projekti-insinööri toimistorakennusmestari kaupunginpuutarhuri toimistonhoitaja toimistosihteeri 0,0 1,0 1,0 1,0 1,0 5,0 1,0 3,0 13,0 131 TS 2014 0,0 0,0 9,0 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 1,0 1,0 3,0 1,0 1,0 1,0 1,0 5,0 1,0 3,0 0,0 1,0 1,0 0,0 1,0 1,0 1,0 5,0 TS 2013 1,0 RAKENNUTTAMINEN JA TEKNINEN SUUNNITTELU rakennuttajapäällikkö 1,0 projekti-insinööri 1,0 tilahallintosihteeri 1,0 3,0 muutos 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 muutos 13,0 1,0 1,0 0,0 1,0 1,0 1,0 0,0 5,0 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki Toimiala/ Tehtävänimike KUNNOSSAPITO kunnossapitomestari kunnossapitopuutarhuri puutarhatyöntekijä kunnossapitoetumies traktorinkaivurin käyttäjä traktorin käyttäjä pyöräkuormaajan kuljettaja kuorma-autonkuljettaja sekatyömies hautausmaanhoitaja Lokakuu 2011 1,0 1,0 4,0 1,0 1,0 3,0 1,0 2,0 1,0 1,0 16,0 KONEVARIKKO koneteknikko autonkuljettaja auto-koneasentaja 07 YHDYSKUNTATOIMI YHTEENSÄ TAE 2012 muutos TS 2013 muutos TS 2014 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 1,0 4,0 1,0 1,0 3,0 1,0 2,0 1,0 1,0 0,0 1,0 1,0 2,0 4,0 RAKENNUSVALVONTA rakennustarkastaja assistentti muutos TAE 2012 16,0 1,0 1,0 2,0 0,0 2,0 1,0 4,0 2,0 1,0 3,0 0,0 3,0 0,0 0,0 57,0 0,0 57,0 0,0 0,0 132 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki muutos Toimiala/ Tehtävänimike O90 Lokakuu 2011 TAE 2012 muutos muutos TS 2013 TS 2014 SIVISTYSTOIMEN HALLINTO JA TALOUS talouspäällikkö 1,0 toimistosihteeri 1,0 2,0 0,0 1,0 2,0 0,0 0,0 2,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä O92 TAE 2012 1,0 SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA O920 HALLINTO koulutoimenjohtaja 1,0 1,0 mikrotukihlö 1,0 1,0 2,0 0,0 2,0 O9211 MÄNTYMÄEN KOULU koulusihteeri 1,0 koulupsykologi 1,0 1,0 av. + IP 13,0 1,0 13,0 1,0 21,25 h/vko 1,0 1,0 1,0 1,0 koulunkäyntiavustaja vahtimestari iltavahtimestari viik.loppuvahtimestari 21 h/vko 18,0 1,0 0,0 18,0 Opettajat Rehtori Luokanopettaja Erityisopettaja Maahanmuut.op. 1,0 18,0 1,0 18,0 3,0 1,0 3,0 1,0 23,0 0,0 23,0 5,0 3,0 -1,0 3,0 4,0 5,0 2,0 7,0 0,0 0,0 46,0 2,0 48,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuntiopettajat Päätoim. tuntiop. Sivutoim. tuntiop. Mäntymäen koulu O9211 O9212 KASAVUOREN KOULU koulusihteeri 1,0 1,0 koulupsykologi koulukuraattori 0,5 1,0 0,5 1,0 koulunk.avustaja 4,0 4,0 vahtimestari iltavahtimestari 1,0 1,0 1,0 1,0 32,5 h/vko vkl.vaht.mest. 27 h/vko irtaimistonhoitaja (½ Hgst) 1,0 1,0 0,5 0,5 10,0 133 0,0 10,0 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki muutos Toimiala/ Tehtävänimike Lokakuu 2011 Vakinaiset opettajat Rehtori Lehtori Erityisopettaja 1,0 24,0 1,0 1,0 OPO 27,0 Tuntiopettaja Päätoim.tuntiop. Sivutoim. tuntiop. O9221 KAUNIAISTEN LUKIO koulusihteeri koulupsykologi 0,0 O9221 Kauniaisten lukio muutos TS 2013 TS 2014 27,0 0,0 0,0 6,0 1,0 0,0 7,0 0,0 0,0 44,0 0,0 44,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,5 1,0 0,5 0,0 1,0 20,0 Tuntiopettajat Päätoim.tuntiop. muutos 7,0 1,5 Vakinaiset opettajat Rehtori Lehtori TAE 2012 1,0 24,0 1,0 1,0 6,0 1,0 Kasavuoren koulu O9212 TAE 2012 1,5 1,0 20,0 21,0 0,0 21,0 8,0 -1,0 7,0 8,0 -1,0 7,0 0,0 0,0 30,5 -1,0 29,5 0,0 0,0 O923 MUU KOULUTOIMI kouluk.av muualla O92 Suomenkieliset koulut yht. 2,0 2,0 2,0 0,0 2,0 0,0 0,0 124,5 1,0 125,5 0,0 0,0 134 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki muutos Toimiala Tehtävänimike Lokakuu 2011 O93 SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN O930 FÖRVALTNING skoldirektör 1,0 1,0 O9311 GRANHULTSSKOLAN skolsekreterare skolkurator skolpsykolog skolgångsbiträden skolvärd kvällsvaktmästare veckoslutsvaktm. Ordinarie lärare Rektor Klasslärare Speciallärare Specialklasslärare O9312 Granhult HAGELSTAMSKA HÖGSTADIET skolsekreterare skolpsykolog + GGs skolkurator + GGs skolgångsbiträde Vaktmästare kvällsvaktmästare veckoslutsvaktm. inventarieskötare 1,0 1,0 1,0 9,0 1,0 1,0 0,5 1,0 1,0 1,0 1,0 10,0 1,0 1,0 0,5 14,5 1,0 15,5 TS 2013 TS 2014 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 21,0 3,0 1,0 25,0 1,0 26,0 5,0 8,0 -2,0 5,0 6,0 13,0 -2,0 11,0 0,0 0,0 52,5 0,0 52,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 11,0 -2,0 -2,0 1,0 21,0 2,0 2,5 26,5 135 muutos 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 5,0 1,0 1,0 0,5 0,5 Ordinarie lärare Rektor Lektor Specialklasslärare Speciallärare TAE 2012 0,0 1,0 20,0 3,0 1,0 Timlärare Timlärare heltid Timlärare deltid O9311 TAE 2012 muutos 1,0 1,0 1,0 3,0 1,0 1,0 0,5 0,5 9,0 1,0 21,0 2,0 2,5 0,0 26,5 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki muutos Lokakuu TAE 2011 2012 Toimiala Tehtävänimike Timlärare Timlärare heltid Timlärare deltid 11,0 0,0 0,0 48,5 -2,0 46,5 0,0 0,0 1,0 0,0 1,0 1,0 0,0 1,0 0,0 0,0 1,0 16,0 1,0 0,5 0,0 3,0 1,0 16,0 1,0 0,5 3,0 18,5 3,0 21,5 0,0 0,0 4,0 3,0 -3,0 1,0 3,0 7,0 -3,0 4,0 0,0 0,0 26,5 0,0 26,5 0,0 0,0 128,5 -2,0 126,5 0,0 0,0 GYMNASIET GRANKULLA SAMSKOLA skolsekreterare Timlärare Timlärare heltid Timlärare deltid O93 Gymnasiet SVENSKSPRÅKIGA SKOLNÄMNDEN 7,0 4,0 0,0 Ordinarie lärare Rektor Lektor Stud.hl. Speciallärare Timlärare O9321 muutos TS 2014 11,0 Hagelstam O9312 O9321 7,0 4,0 TAE 2012 muutos TS 2013 136 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki Toimiala/ Tehtävänimike O10 SIVISTYSLAUTAKUNTA O102 KANSALAISOPISTO rehtori toimistonhoitaja iltavahtimestari suunnittelijaopettaja Lokakuu 2011 1,0 1,0 0,3 1,0 3,3 O103 KIRJASTO kirjastotoimenjohtaja informaatikko kirjastovirkailija erikoiskirjastovirkailija vast.kirjastovirkailija palvelusihteeri O10 KULTTUURITOIMI kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö toimistosihteeri kulttuurituottaja SIVISTYSLAUTAKUNTA TAE 2012 muutos TS 2013 muutos TS 2014 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 1,0 0,3 1,0 0,0 1,0 4,0 2,0 1,0 4,0 3,3 1,0 4,0 2,0 1,0 4,0 1,0 13,0 O104 muutos TAE 2012 1,0 0,0 0,3 0,3 1,0 13,0 0,3 0,3 1,0 1,6 0,0 1,6 0,0 0,0 17,9 0,0 17,9 0,0 0,0 137 KAUNIAINEN GRANKULLA Henkilöstö - Personal Kauniaisten kaupunki muutos Toimiala/ Tehtävänimike O11 Lokakuu 2011 TAE 2012 TAE 2012 muutos muutos TS 2013 TS 2014 NUORISOLAUTAKUNTA NUORISOPALVELUT kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö 0,3 0,3 toimistosihteeri 0,3 0,3 erityisnuorisotyöntekijä 2,0 2,0 nuorisonohjaaja projektityöntekijä 2,0 O11 NUORISOLAUTAKUNTA YHT. O12 LIIKUNTALAUTAKUNTA 1* 2,0 1,0 4,6 0,0 5,6 0.0 0.0 4,6 0,0 5,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 O121 HALLINTO Kulttuuri -ja vapaaaikapäällikkö toimistosihteeri Liikunnanohjaaja 0,3 0,3 1,0 1,6 0,3 0,3 1,0 0,0 1,6 O122 LIIKUNTAPALVELUT Uimahalli hallimestari 1,0 1,0 laitosmies 2,0 2,0 lippukassanhoitaja 2,0 2,0 uinninvalvoja uimaopettaja 3,0 1,0 3,0 1,0 9,0 0,0 9,0 Jäähalli kenttämestari urheilulaitoksen hoitaja 1,0 7,0 1,0 7,0 8,0 0,0 8,0 0,0 0,0 18,6 0,0 18,6 0,0 0,0 O12 LIIKUNTALAUTAKUNTA * lasten ja nuorten osallisuusprojektiin määräaik. Työntekijä 138 INVESTOINNIT INVESTERINGAR 139 INVESTOINNIT - INVESTERINGAR 2012-2016 1 000 euroa 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 TS HANKE 2011-16 1 KIINTEÄ OMAISUUS FAST EGENDOM 07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN MENOT UTGIFTER TULOT INKOMSTER 400,0 43,5 100,0 26,9 100,0 77,5 100,0 17,6 100,0 800,0 165,5 2 TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD 03 KAUPUNGINHALLITUS - STADSSTYRELSEN Kaupungintalon saneeraus - Sanering av stadhuset 1 400,0 1 400,0 4 000,0 4 150,0 05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN Sansinpellon uusi päiväkoti - Sansåkers nya daghem 150,0 Kasavuoren päiväkoti uusi päärakennus hankkeen loppuunsaattaminen Kasabergets daghem, slutförande av projektet för ny huvudbyggnad 118,3 Villa Bredan alueen suunnittelu - Planering av Villa Breda-området 100,0 200,0 2 000,0 7 000,0 7 000,0 16 300,0 1 500,0 1 000,0 1 000,0 1 000,0 1 000,0 5 500,0 118,3 07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointeja Investeringar för underhåll och service av byggnader Klostret, palovahinkokunnostus - Klostret, reparation av brandskada - palovakuutuskorvaus (täysarvo) - brandförsäkringsersättning (fullt värde) 1 500,0 -1 500,0 1 500,0 -1 500,0 09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNINGEN Mäntymäen koulu Pienten (D-)siiven saneeraus, suunnittelu -12, toteutus -13 Sanering av flygeln för de lägsta årskurserna (d), planering 12, genomförande 13 150,0 950,0 1 100,0 Hallintotilojen saneeraus, tarveselvitys - Sanering av förvaltningslokalerna, behovsutredning 10,0 20,0 500,0 530,0 Julkisivujen kohentaminen, tarveselvitys - Renovering av fasaderna, behovsutredning 10,0 Ruokalan laajennus monitoimitilaksi - Utbyggnad av matsalen till allaktivitetsrum 10,0 50,0 600,0 660,0 Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen C ja D käytävät Modernisering av hustekniken och lokaliteterna Opettajien työhuoneet - Lärarnas arbetsrum 20,0 200,0 3 000,0 3 220,0 10,0 50,0 0-luokan peruskorjaus - Sanering av 0-klassen 50,0 10,0 Kasavuoren koulukeskus 800,0 860,0 50,0 Granhultsskolan Luokkatilojen perusparannus - Renovering av klassrum 10,0 20,0 180,0 210,0 Svenska skolcentrum A-osan kunnostaminen - Renovering av A-delen 408,2 Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen, tarveselvitys, F- ja G-osien saneeraus Modernisering av hustekniken och lokaliteterna, behovsutredning, sanering av F- och G-delarna 200,0 Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen, osat B ja D, aulan wc-tilat Modernisering av hustekniken och lokaliteterna, B- och D-delarna, vestibulens toaletter Pihan kunnostus - Iståndsättning av gården 408,2 1 850,0 1 040,0 1 040,0 80,0 80,0 Liikuntatilan saneeraaminen - Sanering av gymnastiksalen 10,0 Mediateekki ja lukusali - Mediatek och läsesal 2 050,0 150,0 900,0 20,0 Luokkien uudistaminen fy-ke H-siipi (lukio) - Modernisering av fysik- och kemisalarna 1 060,0 20,0 10,0 20,0 200,0 230,0 Kaikki koulut - Samtliga skolor Lukituksen uudistaminen , tarveselvitys Nya låssystem, behovsutredning 15,0 15,0 10 SIVISTYSTOIMI - BILDINGSNÄMNDEN Vallmogård Musiikkiopiston tilojen muutostyöt - Ändringsarbeten i musikinstitutets lokaliteter 140 10,0 10,0 1 000 euroa Annex Musiikkiopiston tilojen muutostyöt - Ändringsarbeten i musikinstitutets lokaliteter 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 TS HANKE 2011-16 50,0 50,0 400,0 400,0 12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN Jäähalli - Ishallen Kentän alusrakenteen peruskorjaus - Ombyggnad av planens grundkonstruktion Vss-palloiluhalli - Skyddsrummet-bollhallen Pesutilojen kunnostus - Sanering av tvättrummen 50,0 Uimahalli - Simhallen Uimahallin kunnostus - Renovering av simhallen 50,0 350,0 MENOT - UTGIFTER 4 336,5 350,0 9 795,0 7 160,0 10 580,0 8 000,0 39 871,5 400,0 4 500,0 550,0 550,0 3 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS PUBLIK EGENDOM 07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN Liikenneväylät - Trafikleder 1 100,0 1 000,0 1 000,0 1 000,0 Tunnelitien pohjoispään rakentaminen - Ombyggnad av Tunnelvägens norra del Kaupunkirata - Stadsbanan Viheralueet - Grönområden 220,0 300,0 500,0 2 000,0 2 000,0 4 800,0 220,0 220,0 220,0 220,0 1 100,0 100,0 100,0 Kirkonmäen puistoalueen kunnostus - Iståndsättning av kyrkbackens parkområde Keskustan infrastruktuuri - Infrastrukturen i centrum 400,0 Liityntäpysäköintipuisto - Anslutningsparkeringspark 350,0 Gallträsk 10,0 400,00 700,0 2 000,0 3 500,0 350,0 10,0 20,0 10,0 50,0 12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN Kasavuoren kuntopolun valaistuksen uusiminen - Ny belysning vid Kasabergets motionsslinga 80,0 80,0 Smedsinkentän valaistuksen uusiminen - Ny belysning på Smedsplan 30,0 30,0 Lämmitettävän tekonurmikentän valojen uusiminen, vallin poisto, aidan rakentaminen Ny belysning på den uppvärmbara konstgränsplan, borttagning av vall, byggande av staket Keskusurheilukentän luonnonnurmen muuttaminen tekonurmeksi ja valaistuksen rakentaminen Ändring av planens naturgräsmatta till konstgräs och anläggande av belysning på planen MENOT- UTGIFTER 40,0 20,0 2 100,0 40,0 565,0 585,0 2 605,0 2 480,0 5 230,0 3 270,0 15 685,0 4 IRTAIN OMAISUUS LÖS EGENDOM 03 KAUPUNGINHALLITUS - STADSSTYRELSEN Kaupungintalon saneerauksen ensikertainen kalustaminen Första inredning av stadshuset sanerade lokaliteter 100,0 Keskuskeittiön ja jakelukeittiöiden laitteiden uusiminen Förnyande av utrustning i centralköket och utdelningsköket IT-hankinnat, hallinto (KH) - IT-anskaffningar, förvaltningen (STS) 100,0 15,0 64,0 67,0 94,0 400,0 450,0 450,0 450,0 240,0 450,0 2 200,0 05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN Kasavuoren päiväkodin ensikertainen kalustaminen - Första inredning av Kasabergets daghem 115,0 115,0 Sansinpellon päiväkodin ensikertainen kalustaminen - Första inredning av Sansåkers daghem 115,0 115,0 07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN Konekalusto - Maskinpark 355,0 250,0 80,0 21,0 80,0 21,0 340,0 340,0 390,0 1 675,0 09 KOULUTOIMI - SKOLFÖRVALTNINGEN SUOMENKIELINEN KOULUTOIMI - FINSKASPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN Mäntymäen koulu ja Kasavuoren koulukeskus IT-hankinnat 2011-2012 - IT-anskaffningar 2011-2012 Oppilaskoneet ja verkko - Elevdatorer och nät Opettajakoneet - Lärardatorer 141 160,0 42,0 1 000 euroa Mäntymäen koulu Koulukalusteiden ja oppimisympäristön uusimisohjelma (määrärahat) Moderniseringsprogram för skolornas inredning och inlärningsmiljö (anslag) Kasavuoren koulukeskus Koulukalusteiden ja oppimisympäristön uusimisohjelma (määrärahat) Moderniseringsprogram för skolornas inredning och inlärningsmiljö (anslag) 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 TS HANKE 2011-16 20,0 20,0 40,0 40,0 RUOTSINKIELINEN KOULUTOIMI - SVENSKASPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN IT-hankinnat 2011-2012 Oppilaskoneet ja verkko - Elevdatorer och nät Opettajakoneet - Lärardatorer Pulpettien ja säilytyskaappien uusiminen luokkahuoneissa Förnyandet av pulpeter och uttjänta förvaringsskåp i klasser 10 SIVISTYSTOIMI - BILDINGSNÄMNDEN Bio Grani elokuvateatterin digitalisoiminen ja vanhan kaluston osto Digitalisering av biografen Bio Grani och köp av den gamla inredningen 80,0 21,0 80,0 21,0 40,0 40,0 160,0 42,0 40,0 40,0 40,0 90,0 90,0 MENOT-UTGIFTER 1 277,0 200,0 1 106,0 1 012,0 924,0 880,0 5 199,0 5 OSAKKEET JA OSUUDET - AKTIER OCH ANDELAR Osakkeet ja osuudet Ilmastoinfo Oy:n osakemerkintä - Ilmastoinfo Oy, teckning av aktier 1,0 1,0 Seure Henkilöstöpalvelut Oy 70,0 70,0 MENOT-UTGIFTER 71,0 71,0 YHTEENSÄ MENOT-TOTALA UTGIFTER YHTEENSÄ TULOT-TOTALA INKOMSTER NETTO 8 184,5 43,5 8 141,0 142 13 606,0 10 752,0 26,9 16 834,0 77,5 17,6 13 579,1 10 674,5 16 816,4 12 250,0 61 626,5 12 250,0 61 461,0 165,5 KAUNIAINEN GRANKULLA Investoinnit - Investeringar 1. KIINTEÄ OMAISUUS - FAST EGENDOM 07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN Määräraha 2012 400 000 € Anslag 2012 400 000 € Määräraha 2013-2016 100 000 € / vuosi Anslag 2013-2016 100 000 € / år Ostot - Förvärv: 2012-2016 Katu- ja puistoaluetta tarpeen mukaan. Gatu- och parkområden efter behov. Myynnit - Försäljning: 2012 2012 2012 2012 2013 2014 2015 Hinta-arvio – Beräknat pris Alppikuja 2 ja 3, Alppitie 17 –Alpgr. 2 och 3, Alpvg.17 Kasavuorentie 11 – Kasabergsvägen 11 Ratakortteli - Bankvarteret Kasavuorentie 3-9 – Kasabergsvägen 2-9 Koivuhovi – Björkgård Koivuhovi – Björkgård Junghansinkuja 3 – Junghansgränden 3 720 000 900 000 521 300 44 550 2 555 000 12 460 000 1 625 000 . Tulot Inkomster 2012 2013 2014 2015 Myyntivoitto Försäljningsvinst (Hankintahinta Anskaffningspris) 2 138 559 2 528 069 12 382 462 1 607 407 Maanmyyntikohteitten myyntihintojen ja kaupungin taseessa olevien hankintahintojen erotus (=myyntivoitto) tuloutetaan joko yhdyskuntatoimen maankäyttöyksikön käyttötaloudessa tai tuloslaskelman rahoitusosassa satunnaisena eränä sen mukaan kuinka merkityksellinen myyntivoitto on kaupungin tuloslaskelman vuosikatteeseen nähden. (43 500) (26 931) (77 538) (17 593) Skillnaden mellan markförsäljningsobjektens försäljningspris och deras i stadens balans ingående anskaffningspris (=försäljningsvinsten) tas upp som intäkt i driftsbudgeten för samhällstekniska sektorns markanvändningsenhet i form av extraordinär post enligt det hur betydelsefull försäljningsvinsten är i förhållande till årsbidraget i stadens resultaträkning. 143 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA 2. TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD Investointiaste kohoaa uudisrakentamisen osalta samalla kun kunnossapito- ja peruskorjausinvestointiaste säilyy. Investeringsgraden stiger för nybyggnationens del samtidigt som underhålls- och saneringsinvesteringsgraden förblir oförändrad. 03 KAUPUNGINHALLITUS – STADSSTYRELSEN Kaupungintalo – Stadshuset KAUPUNGINTALON SANEERAUS – SANERING AV STADSHUSET Määräraha 2013 1 400 000 € Anslag 2013 1 400 000 € Perustelut Määräraha KV:n 1.2.2010 hyväksymien luonnossuunnitelmien pohjalta laadittujen saneeraussuunnitelmien toteuttamiseksi. Kustannusten nousu luonnosvaiheen perusteella arvioituun verraten johtuu lisääntyneistä rakenteellisista ja ulkoseinämuutoksista, väli- ja lasiseinien, siirtoseinien sekä pääsisäänkäynti- ja hissiratkaisun kustannuksista. Lisäkustannus on perusteltu toiminnallisuus ja saavutettavat hyödyt, kuten paraneva pääsisäänkäynnin ilme, huollettavuus, käytettävyys ja turvallisuus sekä esteettömyys huomioiden. KH päätti 2.3.2011 siirtää toteutus vuodelle 2013 lähinnä vuodelle 2012 ajoittuvan WDC vuoden johdosta. Motiveringar Anslag för genomförande av saneringsplaner som utarbetats utgående från de av STF 1.2.2010 godkända skisserna. Kostnadsstegringen jämfört med beräkningarna i skissfasen beror huvudsakligen på fler konstruktionsmässiga ändringar och ändringar av ytterväggen, samt kostnaderna för mellan- och glasväggar, flyttbara väggar samt huvudingångs- och hisslösningen. Tilläggskostnaden är motiverad med tanke på funktionaliteten och den nytta som erhålls, såsom huvudingångens bättre utseende, underhållsmöjligheterna, användbarheten, säkerheten och tillgängligheten. STS beslutade 2.3.2011 att flytta verkställandet till år 2013, främst på grund av WDC-året 2012. 05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN SANSINPELLON UUSI PÄIVÄKOTI – SANSÅKERS NYA DAGHEM Määräraha 2012 150 000 € Anslag 2012 150 000 € Määräraha 2013 4 000 000 € Anslag 2013 4 000 000 € Perustelut Määräraha sosiaali- ja terveyslautakunnan esittämän rakennushankkeen suunnittelua ja toteutusta varten (15.6.2010 § 55). Toteutusajankohta- ja kustannukset tarkentuvat kaavaprosessin ja suunnittelun edettyä pidemmälle. Motiveringar Anslag för planering och genomförande av det av social- och hälsovårdsnämnden föreslagna projektet (15.6.2010 § 55). Tidpunkten för genomförande och kostnaderna preciseras när planläggningsprocessen och planeringen fortskridit. 144 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA KASAVUOREN PÄIVÄKOTI, UUSI PÄÄRAKENNUS HANKKEEN LOPPUUN SAATTAMINEN KASABERGETS DAGHEM, SLUTFÖRANDE AV PROJEKTET FÖR NY HUVUDBYGGNAD Määräraha 2012 118 276 € Anslag 2012 118 276 € Perustelut KV on hyväksynyt hankkeen kokonaiskustannuksiksi 4,8 miljoonaa euroa joka on sisältänyt vanhan päiväkotirakennuksen purkukustannukset. Purkukustannusten määrärahavaraus 200 000 euroa on siirretty käyttötalousosaan. Purkukustannukset toteutuivat kuitenkin 118 276 euroa pienempinä, ollen 81 723 euroa. Palautetaan käyttötalousosassa toteumaton määrärahavaraus investointiosaan. Motiveringar STF har godkänt totalkostnaderna för projektet till 4,8 miljoner euro, inklusive kostnaderna för rivning av den gamla daghemsbyggnaden. Anslagsreserveringen på 200 000 euro för rivningskostnader har överförts till driftsekonomidelen. De faktiska rivningskostnaderna underskred budgeten med 118 276 euro, dvs. de uppgick till 81 723 euro. Den anslagsreservering som inte realiserats i driftsekonomidelen återförs till investeringsdelen. VILLA BREDAN ALUEEN SUUNNITTELU - PLANERING AV VILLA BREDA-OMRÅDET 100 000 € Anslag 2012 100 000 € Määräraha 2013 200 000 € Anslag 2013 200 000 € Määräraha 2014 2 000 000 € Anslag 2014 2 000 000 € Määräraha 2015-2016 7 000 000 €/v. Anslag 2015-2016 7 000 000 €/år Perustelut Kaupungin ikääntymispoliittisessa strategiassa on määritelty määrälliset ja osin sisällölliset tavoitteet vanhustenhuollon palvelurakenteelle. Uuden strategian senioriasumista, palveluasumista ja laitospalveluja koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavien investointien suunnittelua ja tarveselvityksen laatimista varten varattiin vuonna 2011 määräraha ensisijaisesti Villa Bredan alueen suunnittelulle. Tämän alueen kaavoitusta palveleva suunnittelu on aloitettu. Rakennussuunnitteluun ja useammassa vaiheessa rakentamiseen varataan määräraha. Hankkeen toteutusajankohta kustannukset ja rahoitusmuoto tarkentuvat kaavaprosessin ja suunnittelun edettyä pidemmälle. Hankkeelle ennakoidaan haettavan 40 %:n kustannusosuutta vastaavaa investointiavustusta, Motiveringar I stadens äldrepolitiska strategi fastställs kvantitativa och delvis innehållsmässiga mål för servicestrukturen inom äldreomsorgen. För planeringen av de investeringar som behövs för att nå den nya strategins mål för seniorboende, serviceboende och institutionstjänster och för utarbetande av en behovsutredning reserverades år 2011 ett anslag i första hand för planering av Villa Bredas område. Planeringen av planläggningen av detta område har påbörjats. Anslag reserveras för byggnadsplanering och byggande i flera etapper. Tidpunkten för genomförande av projektet, kostnaderna och finansieringsformen preciseras när planläggningsprocessen och planeringen avancerat ytterligare. För projektet kommer sannolikt att ansökas om investeringsunderstöd som motsvarar 40 % av kostnaderna. Määräraha 2012 145 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA 07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN RAKENNUSTEN YLLÄ- JA KUNNOSSAPITOINVESTOINTEJA – INVESTERINGAR FÖR UNDERHÅLL OCH SERVICE AV BYGGNADER Määräraha 2012 1 500 000 € Anslag 2012 1 500 000 € Määräraha 2013-2016 1 000 000 €/v. Anslag 2013-2016 1 000 000 €/år Perustelut Suunnitelmakauden vuosille 2012-2016 osoitetaan määräraha rakennusten kokonaistaloudellisen yllä- ja kunnossapidon edellyttämiin kuntotutkimuksiin ja niiden perusteella suoritettaviin toimenpiteisiin sekä suunnitteluun energian säästön, rakennusautomaation ja rakennusten jätehuollon tarpeet huomioiden. Määrärahan jako kohteittain täsmentyy talousarviovuosittain. Taulukkoon on koottu kaupungin kiinteistöjen PTS-suunnitelmissa ja kuntoarvioissa esiin tulleet korjaustarpeet. Kustannustasoltaan esitys tähtää pysyvämpään energiatehokkuus- ja kunnossapitopainotteisuuteen talonrakennusinvestoinneissa. Motiveringar För planperioden 2012-2016 anvisas ett anslag för de fastighetsbesiktningar som ett totalekonomiskt underhåll förutsätter och för de åtgärder som vidtas på basis av dessa samt för planering med beaktande av de krav som energibesparing, byggnadsautomation och avfallshantering ställer. Fördelningen av anslaget per fastighet preciseras per budgetår. I tabellen räknas upp de underhållsbehov som kommit fram i de långsiktiga planerna för fastigheterna och vid fastighetsbesiktningar. Till sin kostnadsnivå syftar förslaget till en mer varaktig inriktning på energieffektivitet och underhåll i husbyggnadsinvesteringarna. Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointeja (31082011 TMe) TAE/TS TAE/TS TAE/TS TAE/TS TAE/TS ALUSTAVA TYÖOHJELMA VUOSILLE 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Metsämajan pk A) - ilmanvaihdon laajennus 16,5 t€ / 2010 16,5 - kellaritilojen peruskorjaus 21,0 t€ / 2011 21 - automaatiojärjestelmän alakeskuksen päivitys / uusinta 15 t€ / 2012 15 - lämmönsiirtimien uusinta 28 t€ / 2013 28 Folkhälsanin pk - automaatiojärjestelmän alakeskeskusten päivitys / uusinta 15 t€ / 2013 15 - partiolaisten tilojen pintojen peruskorjaus 35 t€ / 2014 35 Heikelintien pk A) - ilmanvaihdon parannukset 22,6 t€ / 2009 22,6 - kellaritilojen peruskorjaus 22,6 t€ / 2010 22,6 - asuinhuoneiston peruskorjaus 30,1 t€ / 2011 30,1 - automaatiojärjestelmän alakeskusten päivitys / uusinta 15 t€ / 2012 15 - lämmitys & sähköjärjestelmien parantaminen, lämmönsiirtimien uusinta 75,3 t€ / 2013 75,3 Puistokujan pk A) - julkisivumaalaus 15 t€ / 2010 25 - putkisto- ja automaatiokorjauksia 20 t€ /2013 20 - sähköverkon korjauksia 25 t€ / 2014 25 Pikku Akatemian pk A) - pihavarusteiden ja -aitojen huoltomaalaus, -käsittely 10 t€ / 2011 10 - sokkelipintojen kunnostus ja huoltomaalaus 5 t€ / 2012 5 - puuverhoilun & kuitusementtilevyjen huoltomaalaus & -käsittely 20 t€ / 2012 20 - ikkunoiden, puuverhoiltujen varasto-ovien huolto + kuultokäsittely & sisäänkäyntiovien lakkaus ja huolto 10 t€ / 2012 10 - sadevesikaivot 30 t€ / 2012 30 Satuvuoren pk A) - talotekniikan korjauksia (mm. lämpöverkosto 10 t€ & sähköjärjestelmät 12,5 t€ kunnostukset) kuntoarvion 2012 mukaisesti 57 60 Mäntymäen koulu - vanhan tiilijulkisivun korjauksia 36,3 t€ / 2013 36,3 146 KAUNIAINEN GRANKULLA Investoinnit - Investeringar - rappauskorjauksia 18 t€ / 2014 - ulkokatoskorjaus 50 t€ / 2014 - valaistuksen parantaminen (julkisivukorjausten yhteydessä) Svenska Skolcentrum - F- & G-osien huopakatteen uusinta 150 t€ / 2013 -> AIKAISTETAAN 2012 - A-osa: lattiarakenteen korjaus & eristekerroksen uusiminen w1, w2, w4 & käytävät Nya Paviljongen - julkisivujen puuosien huoltomaalaus 100 t€ / 2012 - julkisivujen valaistuksen uusiminen 90 t€ / 2012 Kasavuoren koulukeskus - luokkakohtaisen ilmanvaihdon korvaaminen C-käytävällä 2015 Granhultsskolan - opettajainhuoneen & ATK-luokan ilmanvaihdon & lämpötilahallinnan parantaminen - kolmen luokkahuoneen valaisinten uusinta Tammikumpu, tk-sairaala - patteriventtiilien uusiminen ja verkoston tasapainotus - lämmönjakokeskuksen uusiminen - ulkovalaistuksen ja paloilmoitinjärjestelmän uusiminen - kompensointiyksikön ja turvavalaistuskeskuksen uusiminen - ikkunoiden, julkisivujen laudoitusten ja puu-ulko-ovien kunnostus ja maalaus 12 t€ / 2012 - alkuperäisten ikkunoiden uusiminen 20 t€ / 2014 Tammikumpu, asuntola - pintakuivatus- & sokkelirakennekorjauksia & salaojien uusiminen - taloteknisiä korjauksia kuntoarvion 2012 mukaan Tammikumpu, aitta - julkisivujen korjauksia Villa Breda - piha-alueen kunnostusta - ikkunoiden & parvekovien korjaus ja maalaus 14 t€ / 2014 - mahdollinen kierreportaan muutostyö 12 t€ / 2014 Kavaljeerirakennus - asuntokorjauksia 74,2 t€ / 2010 - taloteknisiä korjauksia kuntoarvion 2012 mukaan Villa Frosterus A) - pintakuivatus, perusmuuri- ja porraskorjauksia 39,6 t€ / 2009 - alapohja-, runko-, julkisivu-, ikkuna- ja terassikunnostuksia 148,7 t€ / 2010 Jäähalli - rakenneteknisiä korjauksia kuntoarvion 2012 mukaan - uusi vesikate & kosteusteknisiä parannuksia 140 t€ / 2012 - katsomokorjaus (lattia+penkit) 10 t€ / 2013 - IV-kanavien & pääte-elinten puhdistus 16,5 t€ / 2012 - paloilmoitinjärjestelmän rakentaminen 40 t€ / 2013 Uimahalli - sokkelin korotus lasijulkisivulla 88 t€ / 2009 - lämmitys-, kemikaalijärjestelmän & kiukaiden uusinta 29,7 t€ / 2013 - vesikatteen uusiminen (2007 kuntoarvion mukaan) Keskusurheilukentän katsomo - talotekniikan korjauksia (mm. sähköjärjestelmien kunnostus 10 t€) kuntoarvion 2012 mukaan Kirjasto - vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmän korjauksia (2011 -> 2012) - sähköjärjestelmän (2015) korjauksia - lämmitysjärjestelmän uusinta (lämmönsiirtimet, verkosto- & patteriventtiilit, käyttöveden kiertovesipumput) 33 t€ / 2015 Vallmogård - ikkunoiden, vesipeltien, parvekkeen ym. uusimista & kunnostusta 73 t€ / 2011 -> 2013 - vesikaton kunnostus & kattoturvatuotteiden uusiminen 10 t€ / 2011 -> 2013 - sähköjärjestelmä- ja valaistuskorjauksia - julkisivun rappauskorjaus Annex - sähköjärjestelmän korjauksia 2011 -> 2012 - vesi- viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmän (2015) korjauksia - ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen 15t€ / 2013 - sisätilojen pintaremontti (2. krs ja portaikko) 10 t€ / 2014 -iv-koneet 147 18 50 30 150 20 200 30 800 20 15 12 28 17 13 12 20 16 10,5 40 10 14 12 74,2 16 36,9 148,7 14,4 140 10 16,5 40 88 29,7 100 34 105 14 132 33 73 10 55 45 13 77 15 10 12 KAUNIAINEN GRANKULLA Investoinnit - Investeringar - jakokeskukset (uusinta) - valaistusryhmäjohdot (uusinta) Kansalaisopisto Petra - vesikaton peruskorjaus (2006 kuntoarvion mukaan) Villa Junghans - vanhan osan ilmanvaihdon parantaminen 30 t€ / 2010 - iv-koneiden & laitteiden uusintaa 10 t€ / 2012 - taloteknisiä korjauksia 120 t€ / 2013 Nuorisotalo - talotekniikan parannuksia (2008: 263,5 t€) - kattovesikourujen uusiminen - julkisivun, sokkelin ja vesikaton maalaus Rakennuskonttori - julkisivukorjauksia (A-osa, rappauskorjaus & maalaus) - ulkopesupaikka Asematie 17 - pihasuunnitelma ja pihan kunnostus 10 t€ / 2013 - alapohjan uusiminen 30 t€ / 2013 - ikkunoiden uusiminen 12 t€ / 2014 - vesikatteen uusiminen 15 t€ / 2015 - varastorakennuksen kunnostus / uusinta 15 t€ / 2015 - sadevesikaivot, sähköjohdot & maadoitukset - poistoilmakoneet varusteineen & kanavistoineen 12 t€ / 2015 - piha- ja aluevalaistuksen täydennys 10 t€ / 2011 - koneellinen ilmanvaihto LTO:lla, sähköjakokeskukset & valaistusryhmäjohdot Smedsintie 8 - vesikatteen uusimisen yhteydessä yläpohjan lisälämmöneristys Muut rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoinnit - investointien ja energiatehokkuuden parantamisen suunnittelua - ohjaus- ja valvontajärjestelmän täydentäminen (-12 kaup.talo) - jätekatoksia (kirjasto -12 / ??? -13) - Ennalta arvaamattomat työt, lisä- & muutostyöt & kustannusnousuvaraukset KAIKKI YHTEENSÄ (v. 2012 MÄÄRÄRAHAVARAUS 1,5 Me/v) A) kohteen tilastrateginen luokitus huomioitava 20 20 38 30 10 120 272 30 180 35 40 10 30 12 15 15 65 12 10 66 12 35 44 16,5 145 2163,9 35 35 35 44 44 44 16,5 145 145 145 972,1 1247,3 1062,0 35 44 145 224,0 Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointien vuoden 2012 määrärahavarauksen tasoksi on asetettu 1,5 milj.euroa periaatteella, että varauksen puitteissa toteutetaan yllä olevan alustavan työohjelman mukaisia kohteita ja tarvittaessa anotaan lisämäärärahaa. Määrärahojen jako täsmentyy v. 2013 alussa laadittavan työohjelman myötä. Anslagsreserveringen för investeringar i fastighetsunderhåll har fastslagits till 1,5 miljoner euro år 2012 enligt principen att arbetena i det preliminära arbetsprogrammet ovan genomförs inom anslagsramen och vid behov ansöks om tilläggsanslag. Anslagsfördelningen preciseras i och med det arbetsprogram som görs upp i början av 2013. Klostret PALOVAHINKOKUNNOSTUS – REPARATION AV BRANDSKADA Määräraha 2012 1 500 000 € Anslag 2012 1 500 000 € Perustelut Palossa vahingoittunut rakennus varaudutaan kunnostamaan. Palovakuutuksen nojalla jälkikäteen saatava korvaus huomioidaan tulona. Motiveringar Den i en brand skadade byggnaden renoveras. Den ersättning som fås i efterhand med stöd av brandförsäkringen beaktas som inkomst. 148 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA 09 KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNINGEN Mäntymäen koulu PIENTEN (D-)SIIVEN SANEERAUS, SUUNNITTELU 12, TOTEUTUS 13 – SANERING AV FLYGELN FÖR DE LÄGSTA ÅRSKURSERNA (D), PLANERING 12, GENOMFÖRANDE 13 Määräraha 2012 150 000 € Anslag 2012 150 000 € Määräraha 2013 950 000 € Anslag 2013 950 000 € Perustelut D-Siipi on rakennettu vuonna 1988 eikä sitä ole juurikaan remontoitu kuluneina vuosina. Tilojen ajanmukaiseksi saattaminen. Toteutuskustannukset tarkentuvat suunnittelun edettyä pidemmälle. Motiveringar D-flygeln byggdes 1988 och har inte renoverats sedan dess. Modernisering av lokaliteterna. Kostnaderna för saneringen preciseras i takt med att planeringen fortskrider. Mäntymäen koulu HALLINTOTILOJEN SANEERAUS, TARVESELVITYS – SANERING AV FÖRVALTNINGSLOKALERNA, BEHOVSUTREDNING Määräraha 2012 10 000 € Anslag 2012 10 000 € Määräraha 2014 20 000 € Anslag 2014 20 000 € Määräraha 2015 500 000 € Anslag 2015 500 000 € Perustelut Tiloja ei ole remontoitu vuoden 1989 jälkeen. Kyseessä on tilojen ajanmukaiseksi saattaminen. Motiveringar Lokalerna har inte renoverats efter 1989. Det är fråga om moderniseringen av lokaliteterna. Mäntymäen koulu JULKISIVUN KOHENTAMINEN, TARVESELVITYS – RENOVERING AV FASADERNA, BEHOVSUTREDNING Määräraha 2012 10 000 € Anslag 2012 10 000 € Perustelut Koulun vanhan osan julkisivu on 1970-luvulta, jolloin sitä viimeksi kohennettiin. Julkisivu on paikoin ränsistynyt ja tarvitsee perusparannuksen. Motiveringar Fasaden på skolans gamla del är från 1970talet, då den senast renoverades. Fasaden är ställvis förfallen och är i behov av ombyggnad. 149 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA Mäntymäen koulu RUOKALAN LAAJENNUS MONITOIMITILAKSI – UTBYGGNAD AV MATSALEN TILL ALLAKTIVITETSRUM Määräraha 2012 10 000 € Anslag 2012 10 000 € Määräraha 2013 50 000 € Anslag 2013 50 000 € Määräraha 2014 600 000 € Anslag 2014 600 000 € Perustelut Koulun ruokala halutaan laajentaa nykyaikaiseksi monitoimitilaksi. Tällä hetkellä ruokala on ahdas pelkästään ruokailun tarpeisiin. Koulu tarvitsee mediateekkimaista tilaa, jossa ruokailun lisäksi voi opiskella, pitää eri kokoisia tilaisuuksia. Tilaa voidaan osittain käyttää myös aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeisiin. Motiveringar Avsikten är att bygga ut skolans matsal till ett modernt allaktivitetsrum. För närvarande är matsalen trång också bara för måltiderna. Skolan behöver ett mediatek där man utöver att inta måltider kan studera och ordna olika stora evenemang. Utrymmet kan delvis användas också för morgon- och eftermiddagsverksamhet. Kasavuoren koulukeskus TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN – MODERNISERING AV HUSTEKNIKEN OCH LOKALITETERNA Määräraha 2012 20 000 € Anslag 2012 20 000 € Määräraha 2013 200 000 € Anslag 200 000 € Määräraha 2014 3 000 000 € Anslag 3 000 000 € Perustelut Kasavuoren koulukeskuksen C- ja D- käytävien tilat ovat vuodelta 1977. Tilat tulee suunnitella uudelleen ottaen huomioon alueeseen kuuluvan sisäpiha-alueen ottamisen mukaan uuteen kokonaisuuteen. Alueelle sijoitetaan eri kokoisia oppimistiloja. Saneerauksen myötä tiloihin saadaan turvallinen ja nykyaikainen talotekniikka. Motiveringar C- och D-korridorens lokaler i Kasavuoren koulukeskus är från 1977. Lokaliteterna bör planeras på nytt så att den innergård som hör till området inkluderas i den nya helheten. I området placeras olika stora studierum. Saneringen medför att man får en trygg och modern husteknik i lokaliteterna. Kasavuoren koulukeskus OPETTAJIEN TYÖHUONEET - LÄRARNAS ARBETSRUM Määräraha 2012 10 000 € Anslag 2012 10 000 € Määräraha 2013 50 000 € Anslag 50 000 € Määräraha 2015 800 000 € Anslag 800 000 € 150 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar Perustelut Kasavuoren koulukeskuksesta puuttuvat opettajien työhuoneet. Opettajienhuoneen viereinen luokka muutetaan työhuoneeksi, jossa on monta erillistä työpistettä. GRANKULLA Motiveringar Kasavuoren koulukeskus har inga arbetsrum för lärarna. Klassummet bredvid lärarrummet byggs om till arbetsrum med flera separata arbetsplatser. Kasavuoren koulukeskus 0-LUOKAN PERUSKORJAUS - SANERING AV 0-KLASSEN Määräraha 2012 50 000 € Anslag 2012 50 000 € Perustelut Ns. 0-luokka muutetaan lukion kuvaamataidonluokaksi. Motiveringar Den s.k. 0-klassen ändras till teckningsklass för gymnasiet. Granhultsskolan LUOKKATILOJEN PERUSPARANNUS - RENOVERING AV KLASSRUM Määräraha 2013 10 000 € Anslag 2013 10 000 € Määräraha 2014 20 000 € Anslag 2014 20 000 € Määräraha 2015 180 000 € Anslag 2015 180 000 € Perustelut Musiikkisalin sisäseinät äänieristetään. Ympäröivien luokkien opetus häiriintyy. Motiveringar Musiksalens inre väggar ljudisoleras. Omgivande klassers undervisning störs. Svenska skolcentrum A-OSAN KUNNOSTAMINEN - RENOVERING AV A-DELEN Määräraha 2012 408 200 € Anslag 2012 408 200 € Perustelut Kuvataidekoulun tilat ovat koulukeskuksen vanhinta osaa ja ne ovat erittäin huonossa kunnossa. Vesi- ja viemäriverkosto samoin kuin lämpöjohdot ja patterit uusitaan. Motiveringar Konstskolans utrymmen är den äldsta delen av skolcentrum och är i mycket dåligt skick. Vattenoch avloppsnätet förnyas. Likaså förnyas värmeledningarna och elementen. Svenska skolcentrum TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN, TARVESELVITYS, F- JA G-OSIEN SANEERAUS – MODERNISERING AV HUSTEKNIKEN OCH LOKALITETERNA, BEHOVSUTREDNING, SANERING AV F- OCH G-DELARNA Määräraha 2012 200 000 € Anslag 2012 200 000 € Määräraha 2013 1 850 000 € Anslag 2013 1 850 000 € 151 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar Perustelut F-osa on rakennettu 1977 ja G-osa 1983 ja ne ovat erittäin kuluneita. Svenska skolcentrumin F- ja G-osissa uusitaan ilmanvaihtojärjestelmä, vesi- ja lämpöjohdot sekä sähköasennuksia. F- ja G-osan käytävät, luokkahuoneet ja käymälät tulee saneerata ja suurentaa. Tietokoneluokan ylilämpöongelmat tulee poistaa (esim. asentamalla ilmalämpöpumppu). Turvallisuussyistä kaikissa luokkahuoneissa tulee olla kaksi poistumistietä. F-osan ja aulan välisen palo-oven tulee olla elektroninen. Mediateekki ei sisälly määrärahavaraukseen. GRANKULLA Motiveringar F-delen är byggd 1977 och G-delen är byggd 1983 och är mycket nedslitna. I svenska skolcentrums F- och G-delar förnyas ventilationssystemet, vatten och värmeledningar och elinstallationer. F- och G-delens korridorer, klassrum och toaletter bör saneras och förstoras. Datasalen bör få en luftvärmepump så att temperaturen hålls på en normal nivå. Av säkerhetsskäl bör alla klassrum ha två utrymningsvägar. Branddörren mellan F-delen och aulan bör vara elektronisk. Anslagsreserveringen omfattar inte mediatek. Svenska skolcentrum TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN, OSAT B JA D, AULAN WC-TILAT – MODERNISERING AV HUSTEKNIKEN OCH LOKALITETERNA, B- OCH D-DELARNA, VESTIBULENS TOALETTER Määräraha 2012 1 040 000 € Anslag 2012 1 040 000 € Perustelut B-osa on rakennettu 1959 ja D-osa 1962 ja ne ovat suuresti saneerauksen tarpeessa. B- ja D-osien käytävät, luokkahuoneet ja käymälät saneerataan ja ilmanvaihtojärjestelmä, vesi- ja lämpöjohdot sekä sähköasennuksia tulee uusia. Biologian luokkahuoneet ovat kuluneita ja ne tulee uusia nykyisten standardien mukaisiksi. Turvallisuussyistä kaikissa luokkahuoneissa tulee olla kaksi poistumistietä. Sisäistä koulutusta varten käytettyä toisen kerroksen tietokoneluokkaa tulee suurentaa niin, että siihen mahtuu 18 henkilön ryhmä. Saneerausalueeseen sisällytetään myös aulan huonokuntoiset wc-tilat. Motiveringar B-delen är byggd 1959 och D-delen 1962 och de är i stort behov av sanering. B- och D-delens korridorer, klassrum och toaletter saneras och ventilationssystemet, vatten och värmeledningar och elinstallationer bör förnyas. Biologiklassrummen är nedslitna och bör förnyas till dagens standard. Alla klassrum bör ha två utgångar av säkerhetsskäl. Datasalen i andra våningen som används för intern utbildning bör förstoras så att det ryms in en grupp på 18 personer. Saneringen omfattar också vestibulens toaletter, som är i dåligt skick. Svenska skolcentrum PIHAN KUNNOSTUS (KH 4.5.2011, § 88, nuorisoltk 17 t€ +skolnämnden 63 t€) – ISTÅNDSÄTTNING AV GÅRDEN (STS 4.5.2011, § 88, ungdomsnämnden 17 000 € + skolnämnden 63 000 €) Määräraha 2012 80 000 € Anslag 2012 80 000 € Perustelut KH:n päätöksen mukainen kunnostustyö jossa nykyisiä piha- ja pelikenttiä ja leikkipaikkaa kunnostetaan, ja pihalta nousevat epäkäytännölliset portaat uusitaan tarveselvityksen 10.3.2011 mukaan. Hankkeessa pihakentän pysäköintijärjestelyjä ja kuivatusta parannetaan kentän asfaltoinnin yhteydessä. Pelikent- Motiveringar Iståndsättning enligt STS beslut där de nuvarande gårds- och spelplanerna och lekplatsen renoveras och den opraktiska trappan som leder upp från gården förnyas enligt behovsutredningen 10.3.2011. Gårdsplanens parkeringsarrangemang och dränering förbättras i samband med att gården asfalteras. Spelplanen iståndsätts och 152 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar tä kunnostetaan ja pinnoitetaan palloiluun sopivaksi ja kentän valaistusta parannetaan. Penkit ja pöytä sekä ”amfiportaat” sisällytetään hankkeeseen määrärahan puitteissa toteutettaviksi. GRANKULLA beläggs så att den lämpar sig för bollspel, och planens belysning förbättras. Bänkar och bord och en ”amfitrappa” inkluderas i projektet inom anslagsramen. Svenska skolcentrum LIIKUNTATILAN SANEERAMINEN – SANERING AV GYMNASTIKSALEN Määräraha 2013 10 000 € Anslag 2013 10 000 € Määräraha 2014 150 000 € Anslag 2014 150 000 € Määräraha 2015 900 000 € Anslag 2015 900 000 € Perustelut Liikuntatila rakennettiin vuonna 1972 ja sitä käytetään sekä voimistelusalina että juhlasalina. Se on perusteellisen korjauksen tarpeessa: kaikki pinnat tulee uusia, äänitekniikka tulee uusia, pimennystekniikka on puutteellinen ja varastotiloista on puute. Motiveringar Gymnastiksalen är byggd år 1972 och används såväl som gymnastikutrymme och festsal. Den är i behov av grundlig renovering: alla ytor måste förnyas, ljudtekniken bör förnyas, mörkläggningstekniken är ofullständig, brist på förvaringsutrymmen. Svenska skolcentrum MEDIATEEKKI JA LUKUSALI. tarveselvitys – MEDIATEK OCH LÄSESAL (GYMNASIUM + HAGELSTAM) Määräraha 2012 20 000 € Anslag 2012 20 000 € Perustelut Kumpikin koulu tarvitsee keskeisen tilan opetukseen liittyville erilaisille toiminnoille: tapaamispaikka, ryhmätyöt, kirjasto, itseopiskelu, näyttelyitä jne. Mediateekki muodostetaan vanhasta kirjastosta, osasta aulaa ja osasta ruokasalia. Motiveringar Vardera skolorna är i behov av ett centralt utrymme för olika verksamheter i anslutning till undervisningen: mötesplats, grupparbeten, bibliotek, självstudier, utställningar mm.. Mediateket kommer att bestå av det gamla biblioteket, en del av aulan, en del av matsalen. Svenska skolcentrum FYSIIKKA- JA KEMIALUOKKIEN UUDISTAMINEN - MODERNISERING AV FYSIK- OCH KEMISALARNA Määräraha 2013 10 000 € Anslag 2013 10 000 € Määräraha 2014 20 000 € Anslag 2014 20 000 € Määräraha 2015 200 000 € Anslag 2015 200 000 € Perustelut Motiveringar 153 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar Nykyisten fysiikan ja kemian luokkien tilat ja varustelu ajanmukaistetaan. GRANKULLA De nuvarande klassrummen för fysik och kemi och deras utrustning moderniseras. Kaikki koulut – Samtliga skolor LUKITUKSEN UUDlSTAMINEN – NYA LÅSSYSTEM (Tarveselvitys - Behovsutredning 13) Määräraha 2013 15 000 € Anslag 2013 15 000 € Perustelut Kaikkien koulujen lukitustarpeet selvitetään tavoitteena koulukohtainen, yhtenäinen ja yksinkertainen järjestelmä. Motiveringar Alla skolors låsningsbehov utreds för att åstadkomma ett skolspecifikt, enhetligt och enkelt system. 10 SIVITYSLAUTAKUNTA – BILDINGSNÄMNDEN Vallmogård MUSIIKKIOPISTON TILOJEN MUUTOSTYÖT – ÄNDRINGSARBETEN I MUSIKINSTITUTETS LOKALITETER Määräraha 2012 10 000 € Anslag 2012 10 000 € Perustelut Määräraha käyttäjähallintokunnan tarveselvityksen mukaisia muutostöitä varten. Motiveringar Anslag för ändringsarbeten enligt den användande enhetens behovsutredning. Annex MUSIIKKIOPISTON TILOJEN MUUTOSTYÖT – ÄNDRINGSARBETEN I MUSIKINSTITUTETS LOKALITETER Määräraha 2012 50 000 € Anslag 2012 50 000 € Perustelut Määräraha käyttäjähallintokunnan tarveselvityksen mukaisia muutostöitä varten. Motiveringar Anslag för ändringsarbeten enligt den användande enhetens behovsutredning. 154 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA 12 LIIKUNTALAUTAKUNTA – IDROTTSNÄMNDEN Jäähalli-Ishallen KENTÄN ALUSRAKENTEEN PERUSKORJAUS – OMBYGGNAD AV PLANENS GRUNDKONSTRUKTION Määräraha 2012 400 000 € Anslag 2012 400 000 € Perustelut Hankkeessa huonokuntoinen kentän asfalttija eristekerros sekä putkistot korvataan uudella teräsbetonipintaisella rakenteella. Hanke alentaa hallin kylmäkoneiden vuorokautista energiankulutusta, mutta mahdollistaa samalla hallin nykyistä monipuolisemman ympärivuotisen käytön. Motiveringar Planens asfalt- och isoleringsskikt, som är i dåligt skick, och rörnätet ersätts med en ny konstruktion av armerad betong. Projektet sänker kylmaskinernas energiförbrukning per dygn, men möjliggör samtidigt att hallen kan användas året runt på ett mångsidigare sätt än tidigare. Vss-palloiluhalli-Skyddsrummet-bollhallen PESUTILOJEN KUNNOSTUS – SANERING AV TVÄTTRUMMEN Määräraha 2013 50 000 € Anslag 2013 50 000 € Perustelut Pesutilojen uudistaminen toimiviksi, nykyaikaisiksi ja vedenkulutusta vähentäviksi sekä pesutilojen käyttömukavuuden lisääminen. Motiveringar Sanering av tvättrummen så att de blir välfungerande och moderna och att man kan minska på vattenkonsumtionen. Samtidigt görs tvättrummen mer bekväma att använda. Uimahalli-Simhallen KUNNOSTUS – RENOVERING Määräraha 2014 350 000 € Anslag 2014 350 000 € Perustelut Uimahallin allasvesitekniikan ja altaan valaistuksen modernisointia sekä pesuhuoneiden kaakelipintojen ja suihkusekoittajien uudistamista. Kemikaalisyöttöjen ja vedenkäsittelytilojen putkilinjojen uudistamista sekä henkilökunnan sosiaalitilojen modernisointia. Motiveringar Simhallens bassängvattenteknik och belysningen av bassängen moderniseras och tvättrummens kakelytor och duschblandare förnyas. Rörlinjerna för kemikaliematning och i vattenbehandlingsutrymmena förnyas och personalutrymmena moderniseras. 155 KAUNIAINEN GRANKULLA Investoinnit - Investeringar 3. JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS - PUBLIK EGENDOM 07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN LIIKENNEVÄYLÄT – TRAFIKLEDER Budjetin hyväksymisen jälkeen YLK hyväksyy kohteittaisen työohjelman kunakin vuonna toteutettavista kohteista. Efter att budgeten godkänts fastställer samhällstekniska nämnden ett arbetsprogram med de projekt som genomförs respektive år. Työohjelmassa huomioidaan alustavan kohdeluettelon mukaisesti erityisesti kaupungin kehittämisstrategian tarpeet sekä seudullisesti hyväksytyt strategiat yms. I arbetsprogrammet beaktas enligt den preliminära projektlistan särskilt behoven enligt stadens utvecklingsstrategi och regionalt godkända strategier o.d. Perustelut Kadunrakennuskohteet sisältävät katujen ja kevytliikenneväylien saneerauksen ja parantamisen, uusien katujen ja kevytliikenneväylien rakentamisen, kaavojen toteuttamisen edellyttämät katutyöt, kunnallistekniset perusparannuskohteet, liikenneturvallisuuden parantamiskohteet sekä esteettömän ympäristön kohteet. Päällystyskohteet sisältävät erilliset päällystyskustannukset. Valaistuskohteet sisältävät erilliset valaistuksen ja rakentamis- ja saneerauskohteet. Motiveringar Gatubyggnadsprojekten omfattar sanering och förbättring av gator och gång- och cykelvägar, byggande av nya gator och gång- och cykelvägar, gatubyggnadsarbeten som genomförande av planer förutsätter, kommunaltekniska ombyggnadsarbeten, förbättringar av trafiksäkerheten samt projekt för en tillgänglig omgivning. Beläggningsprojekten innefattar separata beläggningskostnader. Belysningsprojekten inkluderar separata projekt för byggande och sanering av belysning. KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2012 1.000 € Bredantie Suunnittelukohteita Valaistuskohteet Päällystyskohteet Ersintie (siirtyy 2011=2012) rakennus suunnittelu rakennus rakennus rakennus Yht. 580 50 100 270 100 1100 KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2013 Kauniaistentie välillä Laaksotie-Gresantie Bembölentie välillä Kasav.tie-Espoon raja Gresantien eteläosa Suunnittelukohteita Valaistuskohteet Päällystyskohteet rakennus rakennus rakennus suunnittelu rakennus rakennus Yht. 280 270 150 50 50 200 1000 156 KAUNIAINEN GRANKULLA Investoinnit - Investeringar KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2014 Helsingintie välillä Raamattuopisto-Espoo, svviemäröinti Suunnittelukohteita Pienet kohteet Valaistuskohteet Päällystyskohteet suunnittelu rakennus rakennus rakennus Yht. 700 50 50 50 150 1000 KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2015 Laaksotie, asemanseutu Stenberginkujan sv-viemäri Kylpyläntien länsipää, sv-viemäröinti Suunnittelukohteita Valaistuskohteet Päällystyskohteet rakennus rakennus rakennus suunnittelu rakennus rakennus Yht. 350 250 150 50 50 150 1000 KUNTATEKNIIKKA , TYÖOHJELMA 2016 Smedsintie (ilman pysäköintialuetta) Vanta Turuntie/pohj. Heikelintien KVL Yhtiönkuja Pienet kohteet Liikenneturvallisuuskohteet rakennus rakennus rakennus rakennus rakennus Yht. 150 150 100 400 TUNNELITIEN POHJOISPÄÄN RAKENTAMINEN – OMBYGGNAD AV TUNNELVÄGENS NORRA DEL Määräraha 2016 550 000 € Anslag 2016 550 000 € Perustelut Kadun etelä- ja pohjoisosien peruskorjaus kahdessa vaiheessa osana keskusta-alueen kehittämistä ja ajoitettuna ennen talonrakentamisen aloituksia Laaksotien ja Helsingintien kortteleissa. Asemakaava määrittelee toteutuksen bulevardimaisena. Keskiosan peruskorjaus tunnelin kohdalla jää odottamaan kaupunkiradan toteutusajankohtaa. Motiveringar Ombyggnaden av gatans södra och norra delar utförs i två steg som en del av utvecklingen av centrumområdet. Arbetet utförs innan husbyggnationen i Dalvägens och Helsingforsvägens kvarter påbörjas. Enligt detaljplanen ska gatan bli boulevardlik. Ombyggnaden av den mellersta delen vid tunneln senareläggs tills stadsbanan verkställs. 157 KAUNIAINEN GRANKULLA Investoinnit - Investeringar KAUPUNKIRATA - STADSBANAN Määräraha 2013 300 000 € Anslag 2013 300 000 € Määräraha 2014 500 000 € Anslag 2014 500 000 € Määräraha 2015-2016 2 000 000 €/v. Anslag 2015-2016 2 000 000 €/år Perustelut Osana pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmien kehittämistä kaupunkirataa ollaan kehittämässä lähivuosina jatkamalla sitä Leppävaarasta Espooseen. Tämä tarkoittaa mm. toisen raideparin rakentamista ja asemien uusimista. Hankkeen toteutus kestää 4-5 vuotta hankepäätöksestä. Motiveringar Som en del av utvecklingen av huvudstadsregionens trafiksystem kommer att utveckla stadsbanan under de närmaste åren genom att förlänga den från Alberga till Esbo centrum. Detta innebär bl.a. att ett dubbelspår anläggs och stationerna byggs om. Projektet pågår i 4–5 år från projektbeslutet. VIHERALUEET – GRÖNOMRÅDEN Määräraha 2012-2016 220 000 € / vuosi Perustelut Viheralueiden kunnostukset jatkuvat tavoitteena viihtyisä, turvallinen ja huoliteltu kaupunkikuva. Anslag 2012-2016 220 000 €/år Motiveringar Iståndsättningen av grönområden fortsätter med en prydlig och välskött stadsbild som mål. VIHERALUEINVESTOINNIT 2012-2016 1000 e Katualueiden viherympäristöt (* Leikkipaikat Päiväkotien pihat Puistoalueiden kunnostaminen Bensowin lammen kunnostus, suunnittelu ja rak. Bensowinkujan viheralue Helsingintien katupuiden parannustoimenpiteet Granhultin koulun kiipeilyteline Paul Olssonin arboretumpuiston kunnostustyöt (Thurmaninpuiston itäpää) Viheralueohjelma Kaupungintalon puistoalueen ja valaistuksen kunnostus Arvokkaiden tieympäristöjen hoitosuunnitelman päivitys 2012 30 20 15 30 2013 50 20 30 30 20 2014 40 30 20 40 50 10 30 30 15 10 30 10 10 Hautausmaan uusi aita YHTEENSÄ 2016 50 30 30 50 50 Koirapuiston katokset Ennalta-arvaamattomat /suunnit./ takuuhoidot 2015 50 30 30 50 20 20 30 30 30 30 220 220 220 220 220 (* Kohteet työohjelman kadunrakennuskohteista 158 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA KIRKONMÄEN PUISTOALUEEN KUNNOSTAMINEN – ISTÅNDSÄTTNING AV KYRKBACKENS PARKOMRÅDE Määräraha 2016 100 000 € Anslag 2016 100 000 € Perustelut Kadunrakennustyöt tulevat muuttamaan alueen korkomaailmaa huomattavasti, mikä aikaansaa suunnittelutarpeen tietä rajaavalle puistoalueelle sekä kirkolle johtavien kevyen liikenteen väylille. Tavoitteena on samalla hienovaraisesti perusparantaa maisemallisesti merkittävä Tunnelitien näkymäakselin päätepiste, Kauniaisten Kirkonmäki, tarpeellisin osin siten, että lopputuloksena on korkealaatuinen, kaupunkikuvaan soveltuva puisto. Motiveringar Gatubyggnadsarbetena kommer att ändra områdets höjdförhållanden betydligt, vilket medför att det uppstår ett behov av att planera parkområdet vid vägen och gång- och cykelvägarna till kyrkan. Målet är att samtidigt aktsamt, till behövliga delar, restaurera den landskapsmässigt viktiga kyrkbacken i Grankulla, som utgör ändpunkten på Tunnelvägens siktaxel, så att slutresultatet är en högklassig park som passar in i stadsbilden. KESKUSTAN INFRASTRUKTUURI - INFRASTRUKTUREN I CENTRUM Määräraha 2012-2013 400 000 €/v. Anslag 2012-2013 400 000 €/år Määräraha 2014 700 000 € Anslag 2014 700 000 € Määräraha 2015 2 000 000 € Anslag 2015 2 000 000 € Perustelut Liikekeskustan uudistamisen edellyttämän infrastruktuurin toteutukseen varattava määräraha, joka tarkentuu hankkeen edetessä talonrakentamistyön valmistumisaikataulujen mukaisesti. Vuoden 2011 määräraha varataan Kirjaston- ja radanvarsiraitin maatöihin, tarvittaviin muurirakenteisiin ja toteutussuunnitteluun. Motiveringar Anslag för genomförande av den infrastruktur som ombyggnaden av centrum kräver. När arbetet framskrider preciseras anslaget enligt tidschemat för när husen blir färdiga. Anslaget för 2011 reserveras för markarbeten vid Biblioteksstråket och järnvägsstråket, behövliga murkonstruktioner och verkställighetsplanering. LIITYNTÄPYSÄKÖINTIPUISTO - ANSLUTNINGSPARKERINGSPARK Määräraha 2012 350 000 € Anslag 2012 350 000 € Perustelut Keskustan kehittämisen osa-alue ja kaupungin WDC 2012-hanke. Alueesta muodostetaan tavanomaisesta pysäköintipaikasta myönteisesti poikkeava ympäristö, kauniaislainen pysäköintipuisto, joka on kaupunkikuvallisesti kiinnostava elementti ja joka kohentaa asema-alueen ilmettä. Motiveringar Delområdet för utvecklande av centrum och stadens WDC 2012-projekt. Området ska ombildas till en miljö som positivt avviker från en vanlig parkeringsplats, till en parkeringspark i Grankulla som är ett intressant element med tanke på stadsbilden och som förbättrar stationsområdets utseende. 159 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA GALLTRÄSK Määräraha 2012-2013 10 000 €/v. Anslag 2012-2013 10 000 €/år Määräraha 2014 20 000 € Anslag 2014 20 000 € Määräraha 2015 10 000 € Anslag 2015 10 000 € Perustelut Gallträskin kunnostustyön jälkeistä järven tilan seurantaa jatketaan lupapäätöksen ehtojen mukaisesti. Motiveringar Uppföljningen av Gallträsks tillstånd efter restaureringen forsätter enligt villkoren i tillståndsbeslutet. 12 LIIKUNTALAUTAKUNTA - IDROTTSNÄMNDEN KASAVUOREN KUNTOPOLUN VALAISTUKSEN UUSIMINEN – NY BELYSNING VID KASABERGETS MOTIONSSLINGA Määräraha 2013 80 000 € Anslag 2013 80 000 € Perustelut Vuonna 2010 uudistetun kuntopolun valaistuksen uusiminen turvallisuuden parantamiseksi. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty KH:ssa 21.6.2010 (§ 157). Motiveringar Ny belysning vid den 2010 iståndsatta motionsslingan för att förbättra säkerheten. Behovsutredningen för projektet godkändes i STS 21.6.2010 (§ 157). Smedsinkenttä – Smedsplan KENTÄN VALOJEN UUSIMINEN - NY BELYSNING PÅ PLANEN Määräraha 2013 30 000 € Anslag 2013 30 000 € Perustelut Käyttöikänsä lopussa olevien valaisinpylväiden ja valaistuksen uusimista energiasäästön ja käyttömukavuuden lisäämiseksi sekä iltaisin tapahtuvan ilkivallan vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Kenttä on päiväkotien aktiivisessa käytössä ja iltaisin perheet käyttävät kenttää arkiliikunnassaan. Kenttä jäädytetään talvisin luisteluradaksi, jolloin sen käyttö painottuu pääsääntöisesti ilta- ja viikonloppukäyttöön. Motiveringar Belysningsstolparna, som är i slutet av sin livslängd, och belysningen förnyas för att öka energibesparingen och användarvänligheten samt för att minska skadegörelsen om kvällarna och öka säkerheten. Planen används aktivt av daghem och om kvällarna använder familjer planen i sin vardagsmotion. På vintern fryses planen ner till en skridskoplan och då används den främst under kvällar och veckoslut. 160 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA Lämmitettävä tekonurmikenttä – Uppvärmbar konstgräsplan VALOJEN UUSIMINEN, VALLIN POISTO, AIDAN RAKENTAMINEN – NY BELYSNING, BORTTAGNING AV VALL, BYGGANDE AV STAKET Määräraha 2014 40 000 € Anslag 2014 40 000 € Perustelut Lähtökohtana on Standardin EN 12193 määrittely urheilukenttien ja alueiden valaistusteknillisistä vaatimuksista siten, että harjoittelu ja otteluiden pelaaminen on turvallista ja peli/ harjoitteluolosuhteet sääntöjen mukaiset. Nykyinen valaistus on käyttöikänsä lopussa. Uuden valaistuksen rakentaminen mahdollistaa täysi- ja puolivalon säädön valaistuksessa ja on siten energiataloudellisempaa. Motiveringar Utgångspunkten är de krav för belysningstekniken på idrottsplatser som ställs i standarden EN 12193 så att det är tryggt att träna och spela matcher och att spel/träningsförhållandena följer bestämmelserna. Den nuvarande belysningen är i slutet av sin livslängd. Den nya belysningen skulle göra det möjligt att växla mellan full och halv belysning, vilket är energiekonomiskt bättre. Kentän vallin poistaminen on välttämätöntä, kun uusi aita rakennetaan ilkivallan vähentämiseksi tekonurmella. Det är nödvändigt att ta bort planens vall, då det nya staketet byggs för att minska skadegörelsen på konstgräsplanen. Keskusurheilukenttä - Centralidrottsplan KENTÄN LUONNONNURMEN MUUTTAMINEN TEKONURMEKSI JA VALAISTUKSEN RAKENTAMINEN KENTÄLLE – ÄNDRING AV PLANENS NATURGRÄSMATTA TILL KONSTGRÄS OCH ANLÄGGANDE AV BELYSNING PÅ PLANEN Määräraha 2012 20 000 € Anslag 2012 20 000 € Määräraha 2013 565 000 € Anslag 2013 565 000 € Perustelut Hankkeen tavoitteena on keskusurheilukentän ja sen yhteydessä olevan katsomorakennuksen käytön tehostaminen lähes ympärivuotiseksi. Hanke mahdollistaa jalkapallon pelaamisen 7-11kk/v sääolosuhteista riippuen. Kentän käyttötunnit lisääntyvät nykyisestä n. 264h/v jopa 2.250h/v. Pinnoitteen uusiminen lisää kentän käyttöä myös muuhun toimintaan, esim. muut liikuntalajit, päiväkodit, koulujen liikuntatunnit ja tapahtumat. Talvella kentän valaistus ja pukutilat mahdollistavat luistelun kentällä. Hankkeen tarveselvitys on hyväksytty Kh.ssa 30.3.2011 § 72. Motiveringar Målet för projektet är att effektivera användningen av centralidrottsplanen och dess läktarbyggnad så att de kan användas nästan året runt. Projektet gör det möjligt att spela fotboll 7-11 mån./år beroende på väderleksförhållandena. Användningen av planen ökar från nuvarande ca 264 h/år till upp till 2 250 h/år. Den nya beläggningen ökar användningen av planen också för annan verksamhet, såsom andra motionsgrenar, daghemmen, skolornas gymnastiktimmar och evenemang. På vintern är det tack belysningen och omklädningsutrymmena möjligt att åka skridskor på planen. Behovsutredningen av projektet godkändes i STS 30.3.2011 § 72. 161 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA 4. IRTAIN OMAISUUS - LÖS EGENDOM 03 KAUPUNGINHALLITUS – STADSSTYRELSEN Kaupungintalo KAUPUNGINTALON SANEERAUKSEN ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN – FÖRSTA INREDNING AV STADSHUSETS SANERADE LOKALITETER Määräraha 2013 100 000 € Anslag 2013 100 000 € Perustelut Kalusteiden osittaista uusimista saneerattavissa tiloissa (aulat, valtuustosali, kokoushuoneet, asiakaspalvelu). Motiveringar En del av inredningen förnyas i de lokaliteter som saneras (vestibulen, fullmäktigesalen, mötesrummen, kundbetjäningen). Keskuskeittiö - Centralköket KESKUSKEITTIÖN JA JAKELUKEITTIÖN LAITTEIDEN UUSIMINEN – FÖRNYANDE AV UTRUSTNING I CENTRALKÖKET OCH UTDELNINGSKÖKET Määräraha 2012 15 000 € Anslag 2012 15 000 € Määräraha 2013 64 000 € Anslag 2013 64 000 € Määräraha 2014 67 000 € Anslag 2014 67 000 € Määräraha 2015 94 000 € Anslag 2015 94 000 € Perustelut Keskuskeittiön ja jakelukeittiöiden laitteiden korvausinvestointeja. Motiveringar Ersättningsinvesteringar av utrustning i centralköket och utdelningsköken. IT-HANKINNAT, HALLINTO - ANSKAFFNING AV IT-UTRUSTNING, FÖRVALTNINGEN Määräraha 2012 400 000 € Anslag 2012 400 000 € Määrärahat 2013 -2016 450 000 €/v. Anslag 2013 -2016 450 000 €/år Perustelut Oheisena oleva suunnitelma pohjautuu valtuuston hyväksymään (16.6.2008 § 47), vuoteen 2012 ulottuvaan tietohallintostrategiaan ja sen toteuttamiseen. Päivitetty IT-strategia valmistunee vuoden 2011 loppuun mennessä. Motiveringar Den bifogade planen baserar sig på den av fullmäktige godkända (16.6.2008 § 47) IT-strategin, som gäller till 2012, och dess genomförande. En uppdaterad IT-strategi torde bli färdig före utgången av 2011. 162 KAUNIAINEN GRANKULLA Investoinnit - Investeringar Toimiala Kohde Hinta Kanslia Siirtyminen KuntaRekry-ohjelmaan 2000 Siirtyminen uuteen kyselyohjelmaan 5000 HR-työpöytä 31000 Monikanavapalveluiden kehittäminen (sähköiset ja mobiilipalvelut) 10000 Verkkoviestinnän kehittäminen (kotisivu, intra, extra, some etc) Huom! WDC-vuosi 10000 Dream Screen –ohjelmistoalusta (2000e) + lisenssit (2 lisenssiä à 600e) 3500 Rahatoimisto Laskutusprosessien sähköistäminen 15000 työasemien ja tulostimien uusintaa MS-sopimuksen uusinta (3v) Valokuitukaivuut liittymätöineen Kytkimiä PKS-yhteistyöprojektit 70000 30000 30000 20000 50000 e-Reseptin projekti AvoHilmo(perusterv.huollon avohoidon ilm.järj.) AvoHilmo/Mediatrin liityntä e-Reseptin/Mediatrin liityntä 25000 IT SOTE 5000 32000 41000 YLK TeklaGIS (entinen Xcity) –järjestelmän laajennus 10500 Rakennustietojärjestelmä 10000 400000 05 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSNÄMNDEN Kasavuoren päiväkoti – Kasabergets daghem ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN - FÖRSTA INREDNING Määräraha 2012 115 000 € Anslag 2012 115 000 € Perustelut Motiveringar 163 KAUNIAINEN GRANKULLA Investoinnit - Investeringar Sansinpellon päiväkoti – Sansåkers daghem ENSIKERTAINEN KALUSTAMINEN - FÖRSTA INREDNING Määräraha 2014 115 000 € Anslag 2014 115 000 € Perustelut Motiveringar 07 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA - SAMHÄLLSTEKNISKA NÄMNDEN KONEKALUSTO SEKÄ VAIHTOKONEHYVITYS MASKINPARK OCH ERSÄTTNING FÖR BYTESMASKINER KAUNIAISTEN KAUPUNKI 21.6.2011 AH-T Inv1216 koneidenvaihtovuodet.xls KONEVARIKKO INVESTOINTIOHJELMA VUOSINA 2012-2015 KONE NO: 25 26 30 54 58 Uusi 81 82 83 2012 23 41 44 45 47 65 71 90 KOHDE HANKINTA VAIHTO NETTO HINTA HYVITYS MENO 40.000 6.000 34.000 25.000 4.000 21.000 140.000 35.000 105.000 15.000 2.000 13.000 40.000 3.000 37.000 20.000 0 20.000 20.000 5.000 15.000 20.000 5.000 15.000 20.000 5.000 15.000 15.000 0 15.000 Nurmikonleikkaustraktori Nurmikonleikkaustraktori Kunnossapitokuormaaja Lakaisulaite Katupesuri, KA 11 lisälaite Kuormaava lumilinko traktoriin Henkilöauto (kotihoito) Henkilöauto (kotihoito) Henkilöauto (kotihoito) Kunnossapitokalustoa YHTEENSÄ EUROA Pienoiskaivuri Pakettiauto Pakettiauto Pakettiauto Pakettiauto Puuhakkuri Iskuvasara, luovutetaan 23 pienoisk. Kanssa Henkilöauto (mittausryhmä) Kunnossapitokalustoa 2013 YHTEENSÄ EUROA 34 Kunnossapitokuormaaja 52 Lakaisukone 164 355.000 40.000 45.000 25.000 50.000 40.000 40.000 0 30.000 20.000 65.000 6.000 5.000 5.000 6.000 5.000 2.000 1.000 5.000 0 290.000 34.000 40.000 20.000 44.000 35.000 38.000 -1.000 25.000 20.000 250.000 100.000 140.000 29.000 25.000 30.000 221.000 75.000 110.000 KAUNIAINEN 84 85 86 87 Henkilöauto (kotihoito) Henkilöauto (kotihoito) Henkilöauto (kotihoito) Henkilöauto (kotihoito) Kunnossapitokalustoa 2014 24 43 66 77 80 91 2015 20 21 50 GRANKULLA Investoinnit - Investeringar 20.000 20.000 20.000 20.000 20.000 5.000 5.000 6.000 6.000 0 15.000 15.000 14.000 14.000 20.000 YHTEENSÄ EUROA Traktori Pakettiauto Lakaisulaite Metsäperävaunu Kuormausnostin Henkilöauto (nuorisotoimi) Kunnossapitokalustoa 340.000 130.000 40.000 15.000 40.000 40.000 60.000 15.000 77.000 30.000 5.000 1.000 3.000 5.000 6.000 0 263.000 100.000 35.000 14.000 37.000 35.000 54.000 15.000 YHTEENSÄ EUROA Traktori Traktori Lakaisukone Kunnossapitokalustoa 340.000 140.000 110.000 120.000 20.000 50.000 40.000 30.000 20.000 0 290.000 100.000 80.000 100.000 20.000 390.000 90.000 300.000 2016 YHTEENSÄ EUROA Perustelut Kone no 25 Nurmikonleikkaustraktori Kubota F3060, joka on hankittu vuonna 2001. Ruohonleikkurissa on lisävarusteena korkealle kippaava ruohonkokooja. Konetta on käytetty pääasiassa kunnossapidossa lehtien keruuseen ja liikuntatoimen kenttien puhdistukseen, sekä varakoneena toiselle vastaavanlaiselle leikkurille, joka on ilman ruohonkokoojaa. Uusi leikkuri on tarkoitus varustaa myöskin hautausmaan kesä- ja talvikäyttöön. Uudessa koneessa tulisi olla lämmitettävä ohjaamo talvikäyttöä varten. Lisävarusteena tulisi olla myöskin ruohonkokooja, sekä lumilinko ja perävaunu hautausmaan käyttöön. Kone no 26 Nurmikonleikkaustraktori Kubota F3060, joka on hankittu vuonna 2005. Konetta käytetään kunnossapidossa katuviheralueiden ja puistojen nurmikoiden leikkuuseen. Koneessa on enemmän käyttötunteja kun vanhemmassa ruohonkokoojalla varustetussa koneessa no: 25. Tässä koneessa on levä allepuhaltava etuleikkuri. Tilalle tulisi hankkia uusi vastaavanlainen leikkuri. Koneiden huoltojen ja korjausten vuoksi olisi tarkoituksenmukaista hankkia molemmat peruskoneet samanlaiset ja samaan aikaan, kuitenkin erilaisella varustuksella. Motiveringar Maskin nr 25 Gräsklippningstraktor Kubota F3060. Den köptes 2011. Som tilläggsutrustning har gräsklipparen en högt tippande grässamlare. Maskinen har använts inom underhållet främst för lövsamling och rengöring av idrottstjänsternas plan och som en reservmaskin för en annan liknande maskin som saknar grässamlare. Avsikten är att utrusta den nya klipparen också för sommar- och vinterbruk på begravningsplatsen. Den nya maskinen bör ha en uppvärmbar förarhytt för vinterbruk. Tilläggsutrusningen bör inkludera också en grässamlare, en snöslunga och en släpvagn för användning på begravningsplatsen. Maskin nr 26 Gräsklippningstraktor Kubota F3060, som köptes 2005. Maskinen används vid underhållsenheten för klippning av gräsmattor i gatugrönområden och parker. Maskinen har varit fler timmar i drift än den äldre maskinen nr 25 som är utrustad med en grässamlare. Den här maskinen har en bred frontklippare som blåser neråt. I stället för denna borde en liknande klippare köpas. Med tanke på underhåll och reparationer av maskinerna är det ändamålsenligt att skaffa två likadana basmaskiner samtidigt, men med olika utrustning. Maskin nr 30 Köp av underhållslastare till underhållsenheten. 165 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar Kone no 30 Kunnossapitokuormaajan hankinta Kunnossapito-osastolle. Nykyisin käytössä oleva Wille 855B on hankittu vuonna 2004. Konetta käytetään kesä- ja talvikunnossapidon töissä. Uusi kone tulisi olla vastaavanlainen kone jolla voidaan käyttää jo aikaisemmin hankittuja työlaitteita. Tällaisen koneen taloudellinen pitoaika olisi 7 vuotta ja 5.000 tuntia, mutta tämä kone on jo 8 vuotta ja yli 7.000 tuntia ajettu vuonna 2012. Kaluston ollessa näin vanhaa niiden käyttövarmuus heikkenee ja korjauskustannukset kohoavat kohtuuttomaksi verrattuna koneen käypään arvoon. Kone no 54 Lakaisulaite SALO Minihamsteri vm. 1994 vaihto uuteen vastaavanlaiseen Kiinteistöosaston käyttöön. Lakaisulaitteessa tulisi olla vesisäiliö mukana pölynsidontaa varten, vanhasta laitteesta sellainen puuttuu. Kone no 58 Katupesuri, kuorma-auton lisälaite, joka on hankittu vuonna 1999 edelliseen kuormaautoon, joka oli 2-akselinen ja nykyinen on 3akselinen. Katupesurin säiliö on vain 8 m3, kun nykyiseen ja uuteen esitettyyn autoon voidaan hankkia noin 12 m3 säiliö. Katupesurin teho on myöskin heikentynyt huomattavasti ja se on vanhalla tekniikalla toimiva, joka käyttää runsaasti vettä. Uusilla katupesureilla saadaan nopeampi ja parempi pesutulos vähemmällä vedellä. Uusi kone Kuormaavan lumilingon hankinta kunnossapidon käyttöön. Lumilingolla kuormattaessa lumi pakkautuu keskimäärin noin 2/3 osaan kauhalla kuormaukseen verrattuna ja kuormausaika on noin 4 - 5 kertaa nopeampaa. Lingolla lastaus haittaa liikennettä vähemmän kuin kauhalla lastaus. Lumilingon käytöllä säästetään työaikaa ja ympäristöä. Koneet no:t 81, 82 ja 83 Kotihoidon kolmen henkilöauton, Polo 1.4, vuosimallia 2004, vaihto uusiin. Vaihto uusiin vastaavanlaisiin henkilöautoihin. Hankinnassa huomioidaan autojen vähäpäästöisyys valintakriteerinä. Hankintakustannus yhteensä 60.000 euroa. Konevarikolla on ylläpidettävänä työkone- ja kuljetuskalustoa (v. 2011) yhteensä 33 kpl, hankinta-arvoltaan noin 2,62 milj. € (ALV 0 %). GRANKULLA Den nuvarande lastaren Wille 855B köptes 2004. Maskinen används för sommar- och vinterunderhåll. Den nya maskinen borde vara en liknande maskin med vilken tidigare köpta redskap kan användas. Den ekonomiska användningstiden för en sådan maskin är 7 år och 5 000 timmar, men den nuvarande maskinen är redan 8 år och användningstiden är över 7 000 timmar år 2012. När maskinerna är så här gamla försvagas deras driftssäkerhet och reparationskostnaderna blir orimligt höga jämfört med maskinens gängse värde. Maskin nummer 54 Byte av sopmaskinen SALO Minihamsteri, årsmodell 1994, till en ny motsvarande för underhållsenheten. Sopmaskinen bör ha en vattenbehållare för dammbindning, den gamla maskinen saknar en sådan. Maskin nr 58 Gatutvätt, tilläggsutrustning till lastbil, köptes 1999 till föregående lastbil med 2 axlar, medan den nuvarande har 3 axlar. Gatutvättens tank är bara 8 m3, medan man till den nuvarande och den nya föreslagna bilen kan skaffa en ca 12 m3 stor tank. Gatutvättens effekt har också försvagats avsevärt och den fungerar enligt gammal teknik som använder mycket vatten. Med de nya gatutvättarna får man snabbare och bättre tvättresultat med mindre vatten. Ny maskin Köp av en lastande snöslunga till underhållsavdelningen. Vid lastning med snöslunga packas snön till omkring 2/3 volym jämfört med lastning med skoplastare och lastningen går ca 4 – 5 gånger snabbare. Lastning med snöslunga stör trafiken mindre än lastning med skopa. Genom att använda snöslunga sparar man arbetstid och miljön. Maskiner nr 81, 82 och 83 Byte av hemvårdens tre personbilar, Polo 1.4, årsmodell 2004, mot nya. Byte mot nya motsvarande personbilar. Små utsläpp beaktas som ett urvalskriterium vid anskaffningen. Kostnaden totalt 60 000 euro. Maskindepån har sammanlagt 33 arbets- och transportmaskiner att underhålla (år 2011). Anskaffningsvärdet är ca 2,62 mn € (moms 0 %). Underhållsmaskiner skaffas efter behov. T.ex. nya plogar köps. Plogarna kan skadas så att det inte längre är lönsamt eller ändamålsenligt att 166 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA reparera dem. Kunnossapitokalustoa hankitaan tarpeen mukaan. Esimerkiksi uusitaan auroja. Aurat saattavat vaurioitua niin ettei niiden korjaus ole enää kannattavaa eikä tarkoituksenmukaista. 09 KOULUTOIMI – SKOLFÖRVALTNINGEN Suomenkielinen koulutoimi – Finskspråkiga skolförvaltningen Mäntymäen koulu, Kasavuoren koulukeskus IT – HANKINNAT 2012–2013 - IT-ANSKAFFNINGAR 2012–2013 Määräraha 2012 - Oppilaskoneet ja verkko 80 000 € - Opettajakoneet 21 000 € Anslag 2012 - Elevdatorer och nät 80 000 € - Lärardatorer 21 000 € Perustelut Määräraha käytetään langattoman verkon perusparannuksiin, uusiin palvelimiin ja palvelinten uusintaan, oppilaskoneiden uusintaan, tehokkaiden kuvankäsittelykoneiden hankintaan, uusien palvelujärjestelmien (esim. oppimispäiväkirja) hankintaan ja Pad-tietokoneiden käytön kokeiluun koulutyössä. Motiveringar Anslaget används för att förbättra det trådlösa nätet, för nya servrar och nya elevdatorer, köp av effektiva bildbehandlingsmaskiner, köp av nya servicesystem (t.ex. inlärningsdagbok) och försök med att använda Pad-datorer i skolarbetet. Mäntymäen koulu, Kasavuoren koulukeskus KOULUKALUSTEIDEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖN UUSIMISOHJELMA MODERNISERINGSPROGRAM FÖR SKOLORNAS INREDNING OCH INLÄRNINGSMILJÖN Määräraha 2012 Mäntymäen koulu 20 000 € Kasavuoren koulukeskus 40 000 € Anslag 2012 Mäntymäen koulu 20 000 € Kasavuoren koulukeskus 40 000 € Perustelut Määräraha koulujen vanhojen kalusteiden uusimiseen. Samalla projektin tarkoituksena on uudistaa oppimisympäristö nykyajan vaatimusten mukaiseksi. Motiveringar Anslaget för förnyande av skolornas gamla möblemang. Samtidigt är projektets syfte att modernisera inlärningsmiljön till att motsvara dagens krav. Ruotsinkielinen koulutoimi –Svenskspråkiga skolförvaltningen IT –HANKINNAT 2012-2013 - IT-ANSKAFFNINGAR 2012-2013 Määräraha 2012 - Oppilaskoneet ja verkko 80 000 € - Opettajakoneet 21 000 € Anslag 2012 - Elevdatorer och nät 80 000 € - Lärardatorer 21 000 € Perustelut Vanhan laitteiston uusiminen, langattoman Motiveringar Förnyande av det gamla apparatbeståndet, in167 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar verkon hankkiminen neljään luokkahuoneeseen, usean palvelimen ja muiden palvelimiin liittyvien varusteiden osto. Videokonferenssilaitteiden osto lukioon liittyen oppimisympäristö- ja kansainvälistymishankkeisiin. Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat lukuvuonna 2014, mikä tarkoittaa sitä että kahdessa luokkahuoneessa täytyy olla kaikille oppilaille kannettavat tietokoneet varusteinen (60 000 euroa). GRANKULLA förskaffande av trådlöst nätverk i fyra klassrum, köp av flera servrar och annan utrustning i anslutning till servrar. Köp av videokonferensutrustning i gymnasiet i anslutning till Lärmiljö och internationaliseringsprojekten. Studentskrivningarna görs om inför läsåret 2014 vilket medför krav på två klassuppsättningar av laptop med tillbehörig utrustning (60 000 euro). PULPETTIEN JA SÄILYTYSKAAPPIEN UUSIMINEN LUOKKAHUONEISSA - FÖRNYANDET AV PULPETER OCH UTTJÄNTA FÖRVARINGSSKÅP I KLASSER Määräraha 2012-2016, per vuosi: 40 000 € Anslag 2012-2016 per år: 40 000 € Perustelut Saneeratut luokkahuoneet kalustetaan ergonomisesti oikeaoppisilla tuoleilla ja pöydillä opettajille ja oppilaille. Olemassaolevat kalusteet ovat vanhoja ja niissä ei ole säätömahdollisuuksia. Hankitaan myös luokkahuoneisiin lukittavia säilytyskaappeja. Motiveringar De sanerade klassrummen möbleras med ergonomiskt riktiga stolar och bord för lärare och elever. De befintliga möblerna är gamla och har inga justeringsmöjligheter. Låsbara förvaringsskåp köps till klassrummen. 10 SIVITYSLAUTAKUNTA – BILDINGSNÄMNDEN BIO GRANI ELOKUVATEATTERIN DIGITALISOIMINEN JA VANHAN KALUSTON OSTO DIGITALISERING AV BIOGRAFEN BIO GRANI OCH KÖP AV DEN GAMLA INREDNINGEN Määräraha 2012 90 000 € Anslag 2012 90 000 € Perustelut Bio Granin elokuvateatterin digitalisointi ja kaluston hankinta KHn 26.10.2011 (§ 244) hyväksymän tarveselvityksen mukaisesti. Motiveringar Digitalisering av biografen BioGrani och köp av inredning enligt den av STS 26.10.2011 (§ 244) godkända behovsutredningen. 168 KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA 5. OSAKKEET JA OSUUDET – AKTIER OCH ANDELAR ILMASTOINFO OY, OSAKEMERKINTÄ - ILMASTOINFO OY, TECKNING AV AKTIER Määräraha 2012 1 000 € Anslag 2012 1 000 € Määrärahavaraus kaupungin merkintä osuudelle perustettavasta yhtiöstä. KH 14.9.2011 Anslagsreservering för stadens teckning av aktier i det bolag som grundas. STS 14.9.2011. SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY Määräraha 2012 70 000 € Anslag 2012 70 000 € Määrärahavaraus pääkaupunkiseudun henkilöstöpalveluyhtiöön (SEURE) liittymiseksi. Anslagsreservering för anslutning till huvudstadsregionens bemanningsbolag (SEURE). 169
