Murrosikää edeltää tuntematon adrenarke

Murrosikä ä edeltä ä tuntematon adrenarke
Kuopiolaistutkijat ovat päässeet raottamaan huonosti tunnetun kehitysvaiheen
merkitystä. Moni kysymys on kuitenkin vielä ilman vastausta.
Adrenarke on murrosikää edeltävä normaali kehitysvaihe. Adrenarkessa lisämunuaiskuoren sisin
kerros alkaa tuottaa miessukupuolihormonien esiasteita, joista tärkein on
dehydroepiandrosteronisulfaatti (DHEAS).
− Murrosikä on kaikille tuttu, mutta sitä edeltävä adrenarke tunnetaan huonosti. Usein
adrenarken merkit jäävät piiloon murrosiän alle, kertoo professori Jarmo Jääskeläinen ItäSuomen yliopistosta.
Kuopiossa on tutkittu adrenarkea – tai oikeastaan ennenaikaista adrenarkea – jo yli kymmenen
vuotta.
Ennenaikainen adrenarke tarkoittaa lisämunuaiskuoren miessukupuolihormonien poikkeavan
varhaista eritystä, joka johtaa oireiden alkamiseen alle 8-vuotiailla tytöillä tai alle 9-vuotiailla
pojilla. Oireita ovat aikuistyyppinen kainalohikoilu, hiusten ja ihon rasvoittuminen sekä kainalo- ja
häpykarvoituksen ilmaantuminen. Yleensä oireet tulevat esille tässä järjestyksessä.
− Usein vanhemmat ja lääkäritkin ajattelevat virheellisesti, että kyseessä on ennenaikainen
murrosikä. Heitä helpottaa tieto siitä, että kyseessä onkin ennenaikainen adrenarke,
Jääskeläinen sanoo.
Mihin adrenarkea tarvitaan?
Tutkijalle adrenarke on houkutteleva tutkimuskohde. Kehityksen luonnollisena osana se koskettaa
tavallaan kaikkia ihmisiä – ja myös ennenaikainen adrenarke on suhteellisen yleinen. Ilmiönä sitä
on kuitenkin tutkittu hyvin vähän.
Viime vuonna kuopiolaistutkijat julkaisivat ensimmäiset tutkimustiedot ennenaikaisen adrenarken
yleisyydestä. Sitä esiintyy lähes 9 prosentilla tytöistä ja vajaalla 2 prosentilla pojista.
Adrenarken merkitys on myös vielä epäselvä. Mihin sitä tarvitaan? Entä mihin se johtaa?
Aikaisemmin on ajateltu, että ennenaikainen adrenarke aiheuttaa lapselle vain haittoja. Valikoidun
espanjalaisaineiston mukaan se saattaa aiheuttaa kakkostyypin diabetesta, metabolista oireyhtymää
ja munasarjojen monirakkulatautia, johon liittyy lapsettomuutta. Näiden tulosten perusteella
ennenaikainen adrenarke ei olisi mikään harmiton asia.
-
Me ajattelemme vähän eri tavalla. Me ajattelemme, että sillä voi olla myös myönteisiä
vaikutuksia lapsen kehitykseen, Jääskeläinen kertoo.
Eläinkokeiden perusteella tiedetään, että DHEAS-hormonilla on vaikutuksia keskushermostoon.
Siksi on mahdollista, että ennenaikaiseen adrenarkeen liittyvä korkea DHEAS-pitoisuus voi
vaikuttaa myönteisesti keskushermoston tiettyihin toimintoihin, kuten älykkyyteen.
Nuoret tutkitaan perinpohjin
Kuopiolaistutkijoiden seurantatutkimuksessa on mukana 74 ennenaikaisen adrenarken läpikäynyttä
lasta ja 99 verrokkia. Vuonna 2003 aloitetun tutkimuksen aineisto on ainutlaatuinen.
Tutkimukseen osallistuvat lapset tulevat tänä vuonna täysi-ikäisiksi. Nyt tutkijoiden tavoitteena on
selvittää, millaisia muutoksia ennenaikainen adrenarke on aiheuttanut. Nuoret tutkitaan
monipuolisesti.
− Tutkimme kaikkea aina älykkyyteen saakka. Selvitämme, miten ennenaikainen adrenarke on
vaikuttanut keskushermoston kehitykseen, kasvuun, kehon koostumukseen,
aineenvaihduntaan ja sukupuolirauhasten toimintaan, Jääskeläinen kertoo.
Tutkijat selvittävät myös sitä, onko lisämunuaiskuori ohjelmoitu toimimaan samalla tavalla
aikuisuuteen saakka. Tuottaako se vuodesta toiseen paljon miessukupuolihormoneja? Johtaako
ennenaikainen adrenarke korkeaan mieshormonipitoisuuteen myös nuorena aikuisena? Mitä se
puolestaan tarkoittaa?
Avoimia kysymyksiä on vielä paljon.
Yksi tärkeimmistä käytännön kysymyksistä on, pitäisikö ennenaikaisen adrenarken läpikäyneitä
lapsia seurata.
− Nykyisin jos yksittäiseltä lapselta epäillään ennenaikaista adrenarkea, hänet tutkitaan,
oireille löydetään selitys ja perheelle kerrotaan huojentavat uutiset. Yleensä lasta ei tavata
toista kertaa, jos oireet eivät ole erityisen hankalia, Jääskeläinen kertoo.
Adrenarke ohjelmoituu varhain
Professori Jarmo Jääskeläisen johtamissa tutkimuksissa on jo löydetty merkittäviä uusia asioita
adrenarken kehittymisestä.
Kuopiolaistutkijat ovat esimerkiksi osoittaneet, että ennenaikaisen adrenarke liittyy tiettyihin
geenipolymorfioihin, joista tärkein on androgeenireseptorigeenin CAG-toistojakso. He ovat myös
saaneet selville, että biologisesti aktiiviset miessukupuolihormonit muuntuvat niiden esiasteista
vasta perifeerisissä kudoksissa, kuten rasvassa ja ihossa.
− Nimenomaan suuremman rasvaprosentin takia ennenaikainen adrenarke on tytöillä
yleisempi kuin pojilla, professori Jääskeläinen sanoo.
Nykyisin tiedetään myös, että adrenarke käynnistyy vähitellen jo aivan varhaislapsuudessa.
Aiemmin ajateltiin, että adrenarke alkaa noin kuuden vuoden iässä.
− Olemme osoittaneet, että adrenarke on yhteydessä kahden ensimmäisen elinvuoden
pituuskasvuun. Se viittaa adrenarken ohjelmoitumiseen jo joko sikiökaudella tai viimeistään
ensimmäisen elinvuoden aikana, professori Jääskeläinen kertoo.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö tukee adrenarketutkimusta 40 000 eurolla vuonna 2015.
Lisätiedot
ylilääkäri, professori Jarmo Jääskeläinen, jarmo.jaaskelainen@kuh.fi, 040 842 8464