täältä - Rovaniemen Wanhat Markkinat

RWM ry
tiedotuslehti
3. vuosikerta
n:o 2/2014
Päätoimittaja J-E. Kukko
Peräpohjolan ja Lapin väestön puolueeton äänenkannattaja
14.–16.8.2015 Rovaniemen Wanhat Markkinat
Timo Hyyryläinen
Timo Hyyryläinen
Merimiesseikkailu
Kunniakansalaiset Mikko Lehtosalo (kuvassa vasemmalla), Aino Kumpula ja Antti Jänkälä sekä Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön
edustaja Jarmo Koivisto. Rahalahjoituksen ojensi Miss Rillumarei 2014 Mansikkamäen Maija, RWM ry:tä edusti Johan-Eerik Kukko,
Marru Niva ja Päivi Ranta.
SUURTEN TUNTEIDEN MARKKINAT!
Jälkilöylyissä lahjoitettiin rahaa sotiemme veteraaneille
Rovaniemen Wanhojen Markkinoiden
Jälkilöyly-iltamia vietettiin lauantaina
25.10. ravintola Valdemarissa. Tapahtuma alkoi kello 20 yksityistilaisuutena ja paikalle kokoontui sankoin joukoin talkoolaisia.
Hyvin pian myös ensimmäinen yhtye kiipesi lauteille. Kukot goes Juice
Leskinen tarjosi hittejä ja harvinaisuuksia taiteilija Leskisen tuotannosta. Tämän jälkeen iltamissa kuultiin
ohjelmavastaava Marru Nivan puhe,
sekä Tuomas Toivaisen komiikkaa.
Illan aikana luovutettiin myös tal-
koolaismitalit niille jotka eivät markkinasunnuntaina päässeet sitä noutamaan tuuritanssilavalle. Tämän
jälkeen Erkki Kaila johdatti yleisön
runokönkäälle.
Pimenevässä syksyisessä illassa
nähtiin myös Lappi-purleskin hurmaavia kaunottaria. Ulrika Von Diesel
ja Olivia Occulto tarjosivat valoa pimeyteen. Irlantilaisia tunnelmia tarjosi Narrow Neck. Yhtyeen taival alkoi
vuonna 2007 Ressut Allstars nimellä.
Illan viimeisenä yhtyeenä Pekka Kumpulainen & Ystävät joka julkaisi tänä
Marru Niva
vuonna Vanhat Tutut- nimisen livelevyn.
Jäläkilöyly-iltamien kohokohtana
oli tänäkin vuonna hyväntekeväisyysrahalahjoituksen luovutus sotiemme
veteraaneille. Tämän vuoden hyväntekeväisyyskohteena toimivat Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön kuntoutettavat veteraanit. RWM ry lahjoitti
hyväntekeväisyyteen yhteensä 6000
euroa. Rahalahjoitusta vastaanottamassa olivat Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön edustaja Jarmo Koivisto, sekä kunniakansalaiset Mikko
Lehtosalo, Aino Kumpula ja Antti
Jänkälä. Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön kuntoutettavat veteraanit
toimivat myös ensi vuonna Rovaniemen Wanhojen Markkinoiden hyväntekeväisyyskohteena.
Jälkilöylyjen myötä päätettiin
vuoden 2014 markkinakausi, mutta
markkinat tulevat jälleen kuin luonnonvoima elokuussa 2015. Hyväntekeväisyyskohde säilyy samana, mutta
teemana on Lapin sodan loppumisesta 70 vuotta ja jälleenrakennus.
Johan-Eerik Kukko
Tämä on se kohta kun kerron hienoista missikokemuksistani, mutta
tästä tulikin suuri ja tyrskyinen merimies-seikkailu. Kaikki alkoi siitä,
että minut kovin yllättäen ilmoitettiin
missikisoihin, vaikken koskaan ollut
kuvitellut olevani voittavan puoleista missiainesta tai edes missikisoihin osallistuvaa ihmisainesta. Pakko
sanoa, että kaverit ovat saaneet tästä
hyvin pitkät naurut, mutta onneksi
nauru pidentää ikää vai miten se menikään.
Minulta on kysytty monesti, miten nämä merimiehet sotkeentuivat
asiaan. No asiahan meni näin, että
huomasin takatilojen kulkuluvassani
lukevan ”esiintyjä” ja tajusin, että enhän minä olekaan vain kiltisti hymyilevä missi, vaan sotiemme veteraanien
hyväntekeväisyyden puolesta toimiva
esiintyjä. Yleensähän esiintyjillä on
jokin esiintymisnumero, joten päätin
ottaa omakseni merimies-shown. Eikä
melkein merikapteenina oleminen nyt
loppujen lopuksi ole kovin vaikeaa,
sillä siihen tarvitaan vain melkein
meri ja melkein vene, jota melkein ohjaa. Tästä melkein ohjaamisesta seurasi myös melkein haaksirikko.
Tämän merimies seikkailun kautta
olen kuitenkin oppinut, että kenestä
tahansa voi tulla mitä vain. Minusta
tuli melkein merikapteeni parissa tunnissa ja ihka oikeasti missi. Kannattaa
siis uskoa, että asiat, joita ette ikinä
edes kuvitellut voivan tapahtua, voivat
tulla toteen!
Hyväntekeväisyyden puolesta:
Melkein merikapteeni
Miss Rillumarei 2014
Mansikkamäen Maija
Timo Hyyryläinen
Koti-ikävän tehokkaaseen poistoon!
Martta Kukkonen, Annariina Jokela, Väinö Jalkanen, Áron Mojzer
esittivät unohtumattoman hienon konsertin kunniakansalaisille ja
arvovaltaisille kutsuvieraille kulttuuritalo Korundissa perjantaina
16.8.2014.
Ilo ylimmillään. Miss Rillumarei 2013 Heli Honkasilta ja Miss
Rillumarei 2012 Sirkku Ylitalo Tuuritanssilavalla sunnuntaina
18.8.2014. Tansseja tahditti ja yleisöä villitsi Kapteeni keinuva &
kuolevaiset-yhtye.
Rillumaroi-lehti!
Lähetyskulujen hinnalla ympäri maan
omalle paikkakunnallesi!
Pääkirjoitus
Hyväntekeväisyyttä
suurella sydämellä
Paljonko sinulle maksetaan tästä?
Oheiseen kysymykseen olen törmännyt muutaman viimeisen vuoden aikana useaan otteeseen. Vastauksen
kuullessaan kysyjä on usein hämmentynyt ja jatkanut utelua, että eikö
teille todellakaan makseta palkkaa?
Yleensä olen todennut tähän, että jos
tästä maksettaisiin, se ei enää olisi samanlaista hyväntekeväisyyttä. Joitakin asioita ei rahalla saa.
Ensimmäisen kerran osallistuin
Rovaniemen Wanhoille Markkinoille
vuonna 2009 esiintyjänä. Seuraavana
vuonna päädyin mukaan talkoolaiseksi ja reilun neljän vuoden aikana
olen toiminut markkinoilla erilaisissa, pääosin tiedotukseen, liittyvissä
tehtävissä. Olen antanut haastatteluja lehdistölle, päässyt toteuttamaan
radio-ohjelmaa, juontanut lukuisia
esiintyjiä lavalle, kantanut tavaroita
paikasta A paikkaan B ja pystyttänyt
mainoslakanoita. Hienointa on kuitenkin ollut todistaa aitiopaikalta Suomen suurimman hyväntekeväisyystapahtuman rakentumista.
RWM ry lahjoitti lokakuussa järjestetyissä Jälkilöyly-iltamissa Rovaniemen
Veljes-sairaskotisäätiön
kuntoutettaville veteraaneille 6000
euroa. Samaisessa tilaisuudessa Johannes Collins esitteli elokuussa kuvaamaansa kuvamateriaalia Vanhalta
torilta ja Jätkänpuistosta. Ravintola
Valdemarin seinälle heijastui videotykin välityksellä elokuisen viikonlopun markkinatapahtumia. Hetkeksi
ajatukset siirtyivät pimeästä syksystä
markkinahumuun ja tunnelmiin.
Lehden mennessä painoon Rovaniemen Wanhojen Markkinoiden
Facebook-sivuilla on tykkäyksiä jo yli
1180. Sosiaalinen media on avannut
tiedottamiselle uusia mahdollisuuksia. Viimeisen vuoden aikana markki-
päivän aikana RWM:ta oli tekemässä
108– talkoolaista ja kolmena päivänä
oli yli 270 esiintyjää. Takatila- teltan
soppatykistä annosteltiin vapaaehtoisille n.280 litraa keittoa ja lukematon
määrä kahvia, leipää, pullaa ja virvokkeita. Viranomaisarvion mukaan kolmen päivän aikana kävi n.30 000-34
000 vierasta! Ja tulipa myös markkinoiden kaikkien aikojen lauantai- vieraiden kävijäennätys. Väkeä oli Vanhalla torilla ja Jätkänpuistossa niin
mustana, ettei meinannut läpi päästä,
mahtavaa!
Mahtava oli myös tämän vuoden
rahalahjoitus, mitä ei voi verrata siihen yli 70.000 euroon, jonka kaupunki palautti valtiokonttorille kuntoutettavien sotiemme veteraanien
rahoja. Lisäksi kaupunki perii edelleenkin täydet vuokrat RWM- alueista,
myös nämä rahat ovat poissa veteraaneilta ja muilta hyväntekeväisyyskohteiltamme. Kulttuuriavustuksemme
kaupunki perii takaisin aluevuokrina, ym. Kaupungin todellinen rahallinen tuki RWM:lle on 173€/ vuosi.
Pitäisiköhän RWM ry:n sortua laittomuuksiin ja saada ehdonalaistuomio saadakseen tukea kaupungilta?
Ei. Me emme toimi niin. Keräsimme
viime talvena 734 nimeä vetoomuslistaan toiseen valtuustoaloitteeseen
aluevuokrien poistamiseksi. Syksyllä
myönteisten käsittelyjen jälkeen aloite
nimineen saapui tekniseen lautakuntaan, joka teki toisen kieltävän päätöksen ja siirsivät vastuun vapaa-ajanlautakunnan päätettäväksi. Toivottavasti
ei tarvitse tehdä kolmatta aloitetta.
RWM on uskomattoman isoa vapaaehtoistyötä. Ei voi olla korostamatta kuinka hienoa on tehdä heidän
kanssaan asioita, jotka auttavat meitä
kaikkia. Julkaisemme tässä lehdessä
kiitos- listan ja talkoolaisten nimet,
jotta lukijamme saavat käsityksen
kuinka suuresta ryhmästä on kyse.
Kaikki ovat tervetulleita mukaan talkoille.
Alamäkiautokilpailua ”Kunthalla
kolisee” ei voitu järjestää RWM- teeman laajuuden tuoman resurssipulan
vuoksi. Pahoittelemme. Pettyneille
kilpailijoille ohjeistus; ilmoittautukaa
ensi vuonna 4- viikkoa ennen kisoja,
jotta järjestäjät voivat toimia ajoissa, kiitos. Kisat ovat sunnuntaina
16.8.2015. Haastaja autoja on tulossa
mm.Outokummusta ja Heinävedeltä.
Vanhan torin kunnostus ja remontti aiheutti keväällä huolta, mutta
yhteistyö kaupungin teknisen palvelukeskuksen kanssa oli ensiluokkaista.
Perusparannus jatkuu pitkälle 2015syksyyn. Tämä tuo muutoksia RWMrakenteiden sijoitteluun.
RWM ilmiönä ja tapahtumana on
ainutkertainen suomessa kooltaan,
sekä hengeltään. Siitä on muodostunut perinne, jota odotetaan ja kaivataan. Auttamalla toisia, samalla autamme itseämme.
Kustantaja:
Rovaniemen Wanhat Markkinat ry
Rovakatu 40, 96200 Rovaniemi
puh. 040 091 8132
rovaniemenwanhatmarkkinat@gmail.com
www.rovaniemenwanhatmarkkinat.fi
Toimituksen osoite:
Rovakatu 40, 96200 Rovaniemi, Lappi
Toimituksen sähköposti:
rillumaroi@gmail.com
Toimituksen puhelin:
040 091 8132
Aineisto: Lehti ottaa sitoumuksetta
vastaan juttuvinkkejä, kirjoituksia,
valokuvia ja piirroksia.
Painos: 20.000 kpl
Painopaikka:
Suomalainen Lehtipaino Oy
Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Seuraava lehti ilmestyy 8.5.2015.
Ilmoitusten takaraja 24.4.2015.
Ilmoitukset: Vele Varjo
Rovakatu 40, 96200 Rovaniemi
rillumaroi@gmail.com
SINUSTAKO
MISS RILLUMAREI
2015?
Timo Hyyryläinen
Seitsemättä kertaa haetaan perinteistä keulakuvaa edustamaan Rovaniemen Wanhat Markkinat
ry:tä eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Pintaliitoa,
kimallusta, tyttöjen kiusaamista tai rääkkäystä?
Sellaista EI meillä ole!
Osallistu siis leikkimieliseen yleisötapahtumaan rohkeasti, jos olet vähintään 18-vuotias, muuten ikään ja
kokoon katsomatta. Valttina missi-kokelaalla on sisäisen kauneuden lisäksi
vanhan ajan tyyliin sopiva vaatetus,
rempseä luonne, uskallusta ja ratkaisevana; asenne rillumarei-henkeen!
1. Hyväntekeväisyys
Valtavan hienon kokemuksen
Joka vuosi eri kohde. Jokin paikalli- ohella missi-ehdokkaamme saavat ilnen tai paikallisia koskettava yhteinen maiseksi kahden päivän ajan kampaasia! (Suoraan kohteelle, ei virkako- ukset ja meikit Hius-Studio Voguessa
neistolle)
ja kukkakauppa Ukonhattu kukittaa
ehdokkaamme.
2. Talakootyö ja vapaaehtoiset
Tapahtuman tarkoituksena on luoda
uutta yhteisöllisyyttä ja me-henkeä
sekä opettaa etenkin nuorille yhdessä
tekemisen kokemusta ja riemua yhteiseen päämäärään.
3. Paikalliset käsityöläiset, pienyrittäjät, yritykset, taiteilijat ja
yhteisöt
Annetaan mahdollisuus paikallisille tuoda artikkeleitaan ja tuotteitaan
laajasti esille. Ei tehdas- tai massatuotantoa.
TALAKOOLAISEKSI
WANHOILLE
MARKKINOILLE!
Ilmoitusaineisto: PDF-tiedostona
tai pakkaamattomana kuvatiedostona
(TIFF, JPG) resoluutio 300 dpi.
Toimitus vastaanottaa vain
valmiita ilmoitusaineistoja.
Lehti on voittoa tavoittelematon
Rovaniemen Wanhat Markkinat ry:n
tiedotuslehti.
Lahjoita Rovaniemen Wanhat Markkinat
-tapahtuman järjestämisen kautta
vuotuisille hyväntekeväisyyskohteille.
Rahankeräyslupanumero:
8660/3/2014
Tilinumero: FI84 5640 0220 2394 17
Kiitos!
Huikean hienot palkinnot odottavat Miss Rillumarei voittajaa; tatuointilahjakortti (arvo 120 €), hopea-ja
kultakorusarja sekä tuotepalkintoja!
Lisäksi käsittämättömän suuri kunnioitus ja ihailu kaikkia osallistujia
kohtaan, koska meille kaikki Miss Rillumarei -ehdokkaat ovat voittajia!
Ilimottautumiset ja lisätietoa:
missi-emo Heli Honkasilta
044 5619 128
rwm.missit@gmail.com
KUNTHALLA KOLISEE
Mäkiautokilipailut 16.8.2015
Järjestetään viidennen kerran Rovaniemen
Wanhoilla Markkinoilla. Vauhtia, vaarallisia tilanteita, jännitystä ja varikkoalueen kiihkeää
toimintaa! Ei ikävää bensiinin tai öljyn katkua,
vaan luonnon omia hajusteita ja vain painovoima moottorina.
4. Kulttuurihistoria
Rovaniemen markkinoiden 1900-luvun alun rillumarei- ja junttikulttuurin perinteiden vaaliminen sekä
säilyttäminen. Mm. pukeutumisella
ja markkina-alueen somistamisella
tuodaan vanha markkinahenki tähän Rakentakaa oma kiitäjä ja kokekaa
ainutlaatuinen kuljettajien kylmäpäipäivään löysästi, mutta varmasti.
syyden ja rohkeuden testaava rata,
yleisön kannustaessa ja hurratessa
5. Henki ja tunnelma
Saadaan noudattamalla neljää edel- omia suosikkejaan voittoon. Unohlistä teesiä sekä pitämällä uskonto ja takaa Vatanen ja Räikkönen, meiltä
tulee todellisia ajotaitureita. Tämä tatalakoolainen Vele Varjo politiikka markkinaporttien ulkopuo- pahtuma ei jätä ketään kylmäksi!
lella.
Rillumarei hei hei
Koko perheen yhteinen hauska
harrastus, laatu-aikaa kilpuria rakentamalla. Haastakaa kisoihin koulut,
Ai, taas loppui markkinaviikonlopputyöpaikat, yhteisöt, yhdistykset, seuna pankkiautomaateista raha...
rat, kaveriporukat ja yksinäiset sudet
auton rakentamisen hinnalla mukaan!
Pätkä- ja vappaasarjan lisäksi tulee
Toimituskunta
Päätoimittaja: Johan-Eerik Kukko
Toimitussihteeri: Vele Varjo
Taitto: Timo Tökkäri
Kuvitus: Päivi Ranta
Valokuvat: Timo ”Papparatsi” Hyyryläinen
RWM:t etsii jatkuvasti uusia esittävien
taiteiden osaajia. Yhtyeet, bändit, orkesterit, ym. soittajat tyylilajiin katsomatta.
Lisäksi näyttelijät, koomikot, tanssijat,
runoilijat, juontajat sekä muut helppoheikit ja -maijat ovat tervetulleita alati
laajenevaan markkinaperheeseen.
nat ovat näkyneet sosiaalisessa mediassa, radiossa, lehdessä ja ensi vuonna
luvassa on jatko-osa vuonna 2010 ilmestyneelle Rillumaroi-elokuvalle.
Rillumaroi: Kulttuuri- ja tietolehden numerot ovat olleet erittäin suosittuja. Keväällä ilmestyneen lehden Ei kukaan tule teitä kotoa tai treenikämpainos on löytänyt tiensä niin kau- pältä hakemaan, vaan ilmottaudu rohpunkilaisten kuin matkailijoiden mat- keasti koukuttavaan esiintymisen huumaan.
kaan. Eri paikoissa kaupunkia sijaitsevat lehtitelineet ovat olleet tyhjillään
RWM:N ESIINTYMISLAVAT
jo pitkään. Lehden olemuksessa ja
ODOTTAVAT JUURI SINUA!
sisällössä tiivistyy täydellisesti Rovaniemen Wanhat Markkinat; jokaiselle
TERVETULUA MUKAAN!
löytyy jotakin. Lehti on osa paikallista kulttuurihistoriaa. Toimitus ottaa
Ilmottautumiset:
vastaan myös lukijoiden kirjoituksia,
Mikko “Hyrski” Hyyryläinen
onnitteluviestejä ja kuvia.
040 834 0104
Palataan hetkeksi takaisin elokuirwm.ohjelmat@gmail.com
siin markkinatunnelmiin. Mukavia
lukuhetkiä!
Marru Niva
040 360 7841
Johan-Eerik Kukko
rwm.rarijo@gmail.com
Tuottajan terveiset
Rovaniemen Wanhat Markkinat- rillumarei- ja junttikulttuuri katukarnevaali löi kättä päälle korkeakulttuurin
kanssa. Pianisti Väinö Jalkanen ystävineen talkoilivat markkinaperjantaina upean konsertin Korundissa tämän
vuoden hyväntekeväisyyskohteelle–
sotiemme veteraaneille. Kunniakansalaiset olivat silmät kirkkaina tyytyväisinä siitä, että heitä muistetaan
ja kunnioitetaan. Konsertin jälkeen
lämpiössä oli monen kutsuvieraan ja
talkoolaisen silmäkulmassa liikutuksen kyynel. Oivalsin, että vieraamme
ovat kokeneet nuorina sodan kauhut,
joita emme pysty ymmärtämään nyt!
Se mitä RWM- talkoolaiset tekevät
heidän eteensä on vaatimatonta.
RWM –kuudennen kerran onnistui jälleen loistavasti. Järjestyksenvalvojien ja SPR:n ensiapuryhmän raportissa ei ollut mitään mainittavaa.
Muun muassa lentolehtiset, kahaviruletti, ritsa-ammunta ja ruokaherkut
loivat aitoa, lämminhenkistä markkinatunnelmaa. Kojumyyjät läheltä ja
kaukaa myivät kilvan omia tuotteitaan. Myyjät ja kauppiaat edustavat
näkyvästi RWM- tapahtumaa. Myyntikojut ovat markkinoiden sydän ja
sydäntä pitää hoitaa ja kehittää. Ensi
vuonna järjestetään yleisökilpailu
parhaasta kojusomistuksesta ja myyjien pukeutumisesta RWM- henkeen
teesien mukaan(ks.vierestä), palkintona ilmainen myyntipaikka ja tuotepalkintoja. Lue lisää kevään lehdestä.
Lapin sota– teema yhdisti lappilaiset ja rovaniemeläiset auttamaan
sotiemme veteraaneja. Kymmenen
ESIINTYJÄKSI
ROVANIEMEN
WANHOILLE
MARKKINOILLE!
Timo Hyyryläinen
uusi sarja: hurjat pyörätuolikelaajat!
Nämä on nähtävä ja koettava paikan
päällä!
Hulppeat palkinnot. Himoittu ja
haluttu voittajan kiertopalkinto odottaa uutta nimeä kaiverrettavaksi jo legendaaristen kuljettajien listaan.
Muista ilmoittautua neljä viikkoa
aikaisemmin!
Mäkiauton rakennusohjeet ja säännöt
sekä ilimottautumiset:
Vele Varjo, 040 091 8132,
rovaniemenwanhatmarkkinat@gmail.com
Timo Hyyryläinen
Onko tylsää? Eikö ole tekemistä?
Kyllästyttääkö sisällä kyhjötys?
Haluaisitko sisältöä ja
tarkoitusta elämääsi?
KYLLÄ! RWM:t tarjoaa kaikille talakoolaisille ja tapahtuman tekijöille mielekästä
toimintaa, olit nuori tai vanha, kaikki tekevät omien kykyjensä ja voimiensa mukaan.
Meillä on tekemisen meininki ja onnistumisen riemua. Lisäksi saatte ruuan, juoman
ja työtodistuksen. Eikä tässä vielä kaikki!
Saatte mieleenpainuvia yhteisiä kokemuksia sekä Pohjois-Suomen parasta seuraa!
Tule tekemään hyväntekeväisyyttä ja riemukasta tapahtumaa talakoilla!
TARVITSEMME JUURI SINUA!
NIINKU NYT!
Ilimottautumiset:
Vele Varjo, 040 091 8132,
rovaniemenwanhatmarkkinat@gmail.com
Miss Rillumarei 2014 Mansikkamäen Maijalle luovutti emäntä
Päivi Ranta jäläkilöyly-iltamissa
Jukka Kelan vaskaaman Luomu
kultahippu-korun Lemmenjoelta.
RWM-talakoolaismitalin Seija
Mannille ojensi emäntä Päivi
Ranta Jäläkilöyly-iltamissa.
Johannes Collins
Arvoisat
sotiemme veteraanit,
hyvä markkinaväki
Lapin ilmailukerhon lentokalustosta otettu yleiskuva Rovaniemen Wanhojen Markkinoiden alueesta. Otos antaa kuvan kuinka laajasta
tapahtumasta on kyse.
Puhutaan rahasta
RWM ry sai kerättyä sotaveteraaneille 6000 € ja shekki luovutettiin Ravintola Valdemarissa
Jäläkilöylyt-iltamissa Veljes-sairaskotisäätiön ja sotaveteraanien edustajille. Rahat menivät
asukasyhdistyksen tilille, joka on perustettu veteraanien viihtyvyyden hyväksi, mielenvirkeyteen. Rovaniemen
Veljes-sairaskotisäätiön toimitusjohtaja Eija Räihä ja fysioterapeutti Erkki Kumpula kertoivat, että veteraanit
olivat perustaneet ideariihen ja pohtineet, mihin kaikkeen rahat voi käyttää
ja tehneet ideoidensa pohjalta vuosikellon. Tarkoituksena on järjestää
mm. Tapaninpäivänä rekiajelu, jokin
tapahtuma, jossa on nimekkäämpi
esiintyjä ja ohjelmalliset pikkujoulut.
Yhteistyö jonkun päiväkodin kanssa
on myös toiveissa, koska nyt järjestyvät matkarahat vierailuille. Kesäksi
on tarkoitus ottaa lampaita ja ehkä
kanoja pihalle karsinaan. Lähialueen
perheet ovat tervetulleita katsomaan
eläimiä, sillä näin saadaan sosiaalista
kanssakäymistä eri sukupolvien välille joka on tärkeää ja antoisaa kaikille
osapuolille.
Viime vuonna Rovaniemen kaupunki palautti Valtiokonttorille
liki 77 000 € veteraanien kuntoutus- ja palvelumäärärahoja. Se oli
kolmanneksi eniten koko maassa. Valtiokonttori on aikonut pyytää selvityksen kaupungilta rahojen palautuksesta
ja Lapin veteraanien puhemies, Antti
Jänkälä, kertoi että rintamaveteraanit
ovat laittaneet kirjallisen tiedon asiasta liittoon. Pettymys oli suuri etenkin
Antti Jänkälä 1943 asepalveluksessa.
...ja 2014 tuoreen kirjansa kanssa.
veteraaneille, koska he olisivat rahoja
tarvinneet. Kaupungilla tuntuu olevan ongelmia kirjanpidon kanssa, sillä
vielä viime joulukuun alussa heille oli
sanottu, että kaikki rahat on käytetty.
Rovaniemellä oli viime vuoden lopulla 778 rintamaveteraania ja jokaisen heistä olisi pitänyt saada päätös
kuntoutukseen pääsystä, mutta näin
ei todellisuudessa ole. Esimerkiksi
90-vuotias Antti Jänkälä haki 5 vuotta
kuntoutukseen, ennen kuin sinne pääsi. Päätöksiä tehdään myös niin, että
veteraani hakee laitoskuntoutukseen,
mutta hänet määrätään avopuolelle,
jolloin paikka jää usein käyttämättä.
Kuntoutuspäätöksiä tekevä henkilö oli
keväällä pitkään pois ja päätöksenteko seisoi paikoillaan sen vuoksi. Luulisi Rovaniemen kaupungilla olevan
varaa palkata sijainen näin tärkeään
virkaan, sillä veteraanien keski-ikä on
tällä hetkellä noin 90 vuotta, joten viikot ja kuukaudet ovat aivan liian pitkiä aikoja odotella päätöksiä.
Syksyisin palautetut rahat jaetaan
lisärahaa hakevien kuntien kesken.
Rahat eivät kuitenkaan välttämättä
palaudu niihin kuntiin, joista ne on
palautettu. Tälle vuodelle oli Rovaniemen kaupungille luvattu veteraanien
kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin lisämäärärahaa ”ruhtinaallisesti” ja sitä tulikin yhteensä 356
067,70 euroa. Viime vuonna sitä tuli
yhteensä 164 000 euroa.
Rovaniemeltä on lähtöisin se, että
tarpeen vaatiessa koko maassa kuntoutukseen pääsee nykyään kaksi
kertaa vuodessa aikaisemman yhden
kerran sijasta. Kuntoutusaika on 10
päivää kerrallaan, mutta usein sitä annetaan kuitenkin 20 päivää, mikä on
tärkeää näille iäkkäille veteraaneille.
Korundin puhe
15.8.2014
Oikein hyvää päivää teille kaikille ja
tervetuloa Korundiin nauttimaan konsertista Rovaniemen Wanhat Markkinat yhdistyksen puolesta.
Wanhat markkinat järjestetään
jo kuudetta kertaa Vanhalla torilla ja
Jätkänpuistossa. Rovaniemen Wanhat Markkinat yhdistys on Suomen
suurin talkoovoimin toimiva hyväntekeväisyysjärjestö.
Joka vuosi markkinoilla on joku
teema ja vaihtuvat hyväntekeväisyyskohteet. Tänä vuonna teemamme on
Lapin sodasta 70 vuotta ja hyväntekeväisyyskohteemme on Rovaniemen
Timo Hyyryläinen
veljes-sairaskotisäätiön kuntoutettavat veteraanit eli kunniakansalaiset.
Vaikka Lapin sodan päättymisestä
tulee tänä vuonna jo 70 vuotta, on sodan jälkiä yhä näkyvissä ja sitä myötä
tämä aihe ja teema koskettaa meitä
kaikkia lappilaisia.
Meillä on sanontoja, kuten ”Ei sota
yhtä miestä kaipaa” ja ”Kukaan meistä ei ole korvaamaton”. Me olemme
RWM yhdistyksessä sitä mieltä, että
teistä, Kunniakansalaiset, jokainen
on korvaamaton, sillä ilman teitä ja
teidän uhrautuvaisuuttanne meillä ei
olisi tätä ihanaa Suomen maata, joka
RWM ry on Suomen suurin täysin talkoovoimin toimiva hyväntekeväisyysjärjestö. RWM ry
on pyytänyt useaan otteeseen, että
kaupunki tulisi mukaan hyväntekeväisyystyöhön ja antaisi esimerkiksi
alueet vuokratta Wanhojen markkinoiden käyttöön. Kaupungilta ei ole
tähän kuitenkaan tullut suostumusta.
24.2.2013 RWM ry jätti ensimmäisen valtuustoaloitteen asiasta, jonka
tekniselle lautakunnalla esitteli kaupunginvaltuutettu Matti Henttunen ja
joka tyrmättiin teknisen lautakunnan
kokouksessa 27.8.2013. Tämän päätöksen jälkeen RWM ry:n talkooporukka keräsi 734 nimeä kattavan adressin, jotta vuokra-asiasta tehtäisiin
uusi aloite. Aloite meni tekniselle lautakunnalle, josta adressi on siirretty
eteenpäin vapaa-ajanlautakunnalle,
jossa asiasta ei tiedetty mitään vielä loka-marraskuun vaihteessa. Vapaa-ajanlautakunnan esittelijä kertoi
puhelimitse sitä vastoin, että kaupunki tukee Rovaniemen Wanhoja Markkinoita seuraavasti: kohdeavustusta
500 euroa ja yleisavustusta 2500 euroa. Käytännössä nuo summat menevät takaisin Rovaniemen kaupungille
aluevuokrien, sähkö- ja vesilaskun
muodossa. Todellinen tuki kaupungilta on 173 euroa/vuosi. Asia oli vihdoin
uudelleen esittelyssä vapaa-ajanlautakunnassa perjantaina 7.11., joten päätös ei ehtinyt tähän lehteen. Näiden
kerättyjen yli 700n nimen seikkailuista ja toivottavasti lopullisesta määränpäästä ja päätöksistä kerrotaan lisää
keväällä 2015 ilmestyvässä lehdessä.
Rovaniemen kaupunki kyllä helposti
kertoo olevansa mukana erinäisissä
hankkeissa ja tukevansa niitä, mutta
tässä RWM ry:n ja hyväntekeväisyyden asiassa se tuntuu olevan enemmänkin pelkkää sanan helinää.
Tuomas Toivainen
Timo Hyyryläinen
Marru Niva
Timo Hyyryläinen
Antti Jänkälän arkisto
Rovaniemen Wanhojen markkinoiden
teemana oli tänä vuonna ”Lapin sodasta 70 vuotta” ja hyväntekeväisyyskohteena Rovaniemen Veljes-sairaskotisäätiön kuntoutettavat sotiemme
veteraanit eli kunniakansalaiset.
Minulla on kunnia toivottaa Rovaniemen wanhojen markkinoiden puolesta teidät kaikki tervetulleiksi tänne Rovaniemen vanhalle torille.
Tämä paikka on nimensä mukaisesti historiallinen, Rovaniemen markkinoiden pitopaikka. Vuosikymmenien ajan
täällä kohdattiin tuttuja ja tuntemattomia, tehtiin kauppaa,
kerrottiin tarinoita ja solmittiin uusia suhteita.
Vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen torielämä elpyi
täällä jälleen kuusi vuotta sitten. Nyt jo kuudennen kerran
järjestettävät Rovaniemen wanhat markkinat tuovat taas
tutut ja tuntemattomat yhteen, täällä tehdään kauppaa,
kerrotaan tarinoita ja solmitaan suhteita.
Tänä vuonna wanhoilla markkinoilla on kuitenkin aivan
erityinen teema. Tänä syksynä tulee kuluneeksi tasan 70
vuotta Lapin sodan syttymisestä. Niinpä tätä vaikeaa aikaa
muistellaan myös wanhoilla markkinoilla. Vain seitsemän
vuosikymmentä sitten tämä torin ympäristökin oli lohduton, savuava piippumeri.
Tuhkan ja hävityksen keskeltä nousseen Rovaniemen
nykyisenä nuorena minulla on erityinen kunnia kiittää
teitä, arvoisat veteraanit, että me sotien jälkeen syntyneet
sukupolvet olemme voineet elää lapsuutemme ja nuoruutemme rauhan ja hyvinvoinnin keskellä.
Meidän on turvallista rakentaa omaa tulevaisuuttamme
maassa, jossa vallitsee vapaus, demokratia ja korkea elintaso. Näitä asioita ei saa pitää itsestäänselvyyksinä. Tälläkin
hetkellä eri puolilla maailmaa soditaan ja ihmisiä ja heidän
kotejaan tuhotaan, aivan kuten meilläkin tapahtui 70 vuotta sitten.
Me kaikki voimme omalta osaltamme yrittää edes vähän maksaa sitä kunniavelkaa, jossa olemme sotiemme
veteraaneille. Rovaniemen wanhat markkinat on hyväntekeväisyystapahtuma. Tänä vuonna olemmekin päättäneet
luovuttaa markkinoiden tuoton Rovaniemen veljes-sairaskotisäätiön kuntoutettaville sotaveteraaneille. Samalla Te
veteraanit olette wanhojen markkinoiden kunniavieraita.
Rovaniemen wanhat markkinat on kolmipäiväinen tapahtuma, jossa on tarjolla jokaiselle jotakin. Minulla on
ilo toivottaa koko talkooväen puolesta tervetulleiksi kaikki
markkinavieraat nauttimaan markkinoiden antia, paikallisia tuotteita, ruokia ja juomia, monipuolista ohjelmaa ja
ennen kaikkea hauskaa rillumarei-henkeä. Tavataan taas
tuttuja ja tuntemattomia, kerrotaan tarinoita ja solmitaan
uusia suhteita.
Olkaa sydämellisesti tervetulleita!
meillä nyt on. Te puolustitte tätä rakasta maatamme ja jälleenrakensitte
sen sodan raunioilta meille tuleville
polville.
Nöyränä kiitoksena tästä kaikesta
olemme iloisia, että voimme järjestää
teille, Kunniakansalaiset ja muut arvoisat kutsuvieraat, tämän konsertin.
Väinö Linnaan lainaten: ”Ei saa
jäädä tuleen makaamaan” eli nauttikaamme konsertista ja vielä kerran:
Tervetuloa teille kaikille.
Vanha- ja uusi aika. Sukupolvet kohtasivat. RWM-tervetuliaispuVäinö Jalkanen, ole hyvä.
heen piti 16-vuotias Tuomas Toivainen ja avajaispuheen 90-vuotias
Marru Niva sotaveteraani Antti Jänkälä.
ROVANIEMEN WANHAT MARKKINAT 2009-2014
Pohjoinen on Pohjoinen
Suomen suurin vapaaehtoisvoimin toteutettu hyväntekeväisyystapahtuma!
Timo Hyyryläinen
Tuuritanssilavalla sunnuntaina 16.8.2014 muistetaan talakoolaisia markkinamitaleilla ja kuudennen kerran.
Talkoolaiskokemuksia
Rovaniemen Wanhat markkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna
2009. Vanhalla torilla ja Jätkänpuistossa on kuutena vuonna nähty teatteria,
tanssiesityksiä, runoutta, sekä elävää
musiikkia joka lähtöön. Kuutena vuotena myös talkoolaiset ovat pystyttäneet
esiintyjille lavan, laittaneet piuhat kiinni mikseriin, nikkaroineet tanssilavan
kestämään pyörähdyksiä ja rakentaneet
niin kojuja kuin kylttejä.
Talkoolaisena vuodesta 2009 alkaen
mukana ollut Antero Salmela kertoo,
että vuosien varrella on tullut tehtyä
kaikenlaista.
– Aikaisempina vuosina olen vastannut Tuuritanssilavan tekniikasta, mutta menneenä kesänä olin Kino Torilla
näyttämässä torikansalle elokuvia. Olen
ollut myös niin sanottuna esiintyvänä
taiteilijana soittamassa tuuritansseissa
humppaa ja bluesristeilyllä bluesia hienojen artistien kanssa, Salmela kertoo.
Kysyttäessä hauskaa muistoa tai
kommellusta vuosien varrelta Salmela
toteaa, että on vaikea nostaa esille vain
yhtä hetkeä ylitse muiden.
– Hauskoja ja usein myös herkistäviä tapahtumia ja yhteensattumia on ollut monia, joten vain yhtä on hyvin vaikea lähteä erittelemään, Salmela kertoo.
Salmelan mukaan talkoolaiseksi
kannattaa tulla hyväntekeväisyyden ja
hienon porukkahengen vuoksi.
– Joka vuosi on ollut sellaisia hyväntekeväisyyskohteita, joiden vuoksi on
Timo Hyyryläinen
ollut ilo tehdä töitä hyvässä talkoohengessä, Salmela toteaa.
Uniikki kokemus
Tämän vuoden markkinoilla avustamassa oli yli 100 talkoolaista. Se on iso
määrä, mutta tapahtuma on vuosien
saatossa kasvanut myös entistä suuremmaksi. Osalle talkoolaisista markkinoista on tullut jokakesäinen perinne. Uusia
talkoolaisia vastaavasti tulee mukaan
toteuttamaan paikallista kulttuurihistoPäivi Ranta riaa joka vuosi.
Jari Inkeröinen toimi talkoolaisena ensimmäisen kerran vuonna 2010.
Omien sanojensa mukaan hän toimi
ensimmäisenä kesänä ”yleispaikankuljettimena” ja ”jokapaikanhöylänä”. Sittemmin Inkeröinen on vastannut markkinoilla muun muassa äänistä, valoista
ja sähköistä.
– Kokemuksena markkinat ovat
varmasti uniikki. Hyvä kokeilu psyykelle. Kannattaa aloittaa kevyesti ja lisätä taakkaa. Se varmasti lisää kykyä
suoriutua vaativissakin raskaissa kovan
paineen alla suoritetuista toimista, Inkeröinen toteaa.
Inkeröinen toteaa myös että aika
myös kultaa muistot.
– Hyvin vaikeatkin tilanteet tuppaa
saada hulvattoman ja hilpeän, sekä hyTämän vuoden tuore talakoolai- vin usein myös itkuparkumaisia muistonen Harri Airola lounaalla. Tällä ja aikaan, Inkeröinen kertoo.
annoksella vattanahka kiristyy...
Johan-Eerik Kukko
Lämmin kiitos!
Rovaniemen Wanhat Markkinat järjestettiin kuudetta kertaa 15.–17. 2014
Vanhalla torilla, Jätkän puistossa, Korundissa, Valdemarissa, Kauppayhtiöllä ja Kemijoen Helmellä. Tänä vuonna
markkinoiden teema on viime vuosia
vakavampi. Lapin sodan alkamisesta
tuli kuluneeksi 70 vuotta. Lapin sodan
aikana tapahtunut hävittäminen ympäri Lappia koskettaa edelleen monia
rovaniemeläisiä ja lappilaisia. Rovaniemen Wanhat Markkinat ry:n hyväntekeväisyyskohde on teeman mukainen,
Rovaniemen
Veljes-sairaskotisäätiön
sotiemme veteraanit. Lapin sota näkyi
markkinoilla niin ohjelmassa, esityksissä kuin ulkoasussa.
Kolmipäiväinen kaikkien lappilaisten yhteinen juhla keräsi edellisvuoden
tapaan sankoin joukoin ihmisiä juhlimaan. Viikonlopun aikana markkinoilla
kävi arvioiden mukaan yli 30 000 tuhatta vierailijaa. Erityisesti kiitos kaikille
108:lle talkoolaiselle, 270:lle esiintyjälle, sekä 120:lle kojumyyjälle. Tämän
vuoden markkinoilla vältyttiin järjestyshäiriöiltä ja SPR:n tietojen mukaan
myös suuremmilta tapaturmilta.
Suuri kiitos talkoolaisille! Janette Lehtoniemi, Hanna Ollila, Sonja
Alaraatikka, Leena Alaraatikka, Milla
Kellokumpu, Heli Honkasilta, Jenna Oivakumpu, Petra Niemi, Hanna Heikura,
Mikko ”Hyrski” Hyyryläinen, Leila Peltoperä, Hanna Ahola, Jussi Hakaniemi,
Erkki Kairala, Heidi Hämäläinen, Asta
Uotila, Seija Manni, Päivi Ranta, Hurja
Helleena, Marru Niva, Johannes Collins,
Kaisa Keihäskoski, Niko Lappalainen,
Antero Salmela, Veera Salmela, Tatu
(Emppu), Heli Mononen, Mikko Ruokanen, Samuli Valkama, Linnea Lindholm
Eveliina Paksuniemi, Suvi Jumisko,
Antti Örn, Johan-Eerik Kukko, Hanna
Wallenius, Juha Ranta, Matka-Katja,
Timo Hyyryläinen, Jari ”Jinkki” Inkeröinen, Sanja Kuusela, Juho Peuraniemi, Juho Jokela, Vele Varjo, Maaria Holopainen, Jenna Mänty, Jussi Raittimo,
Jasmine Raittimo, Asta Sinervä, Harri
Vuornio, Janne Honkasilta, Noora Oso,
Jyrki Perttu, Harri Airola, Saara Mukkala, Satu Paltto, Laura Koivuranta, Jorma
Tabell, Joonas Puotinen, Eija Rajala,
Raimo Rajala, Jukka Ylikulppi, Suvi
Vettainen, Merja Koivu, Juho Ylinampa, Miika Isola, Liisa Alaraatikka, Timo
Tökkäri ja Jenni Mutenia.
Liikenteen ohjaajat (Lapin rauhanturvaajat): Heikki Haavikko, Ilkka Jänkälä, Pertti Pasanen, Lauri Liikanen, Raimo Palenius, Aarre Rissanen,
Lasse Mella, Juha Kilpeläinen, Juha Ryhänen, Kalervo Tuhkala, Seppo Laiho,
Sanna-Maija Laiho ja Raili Tuhkala.
Matkailuoppaat: Irmeli Lilja-Vilkko, Kaija Sälevä, Liisa Kauraniemi, Marja Selin, Marja-Leena Ervast, Pirkko Sirviö, Mari Fredriksson, Maria Hyvönen
ja Marja Jalkanen.
Runoköngäs ja runolava: Irene
Piippola, Marko Nampajärvi ja Erkki
Kaila.
Rovaniemen, Ounasvaaran ja
Napapiirin Rotarit: Ahti Peura, Antti
Jääskeläinen, Ari Maaninka, Asko Kivilahti, Asko Peuraniemi, Dina Solatie,
Erkki Huttunen, Erkki Kaila, Esko Suorsa, Heikki Haapala, Jouko Koskelainen,
Jouko Ylisuvanto, Jouni Filppa, Juhani
Huhtala, Juhani Juuruspolvi, Marjatta
Rautiainen, Martti Lampela, Mikko Virrankoski, Osmo Kurola, Sakari Ylitolonen, Soile Veijola, Veikko Kauppinen ja
Veikko Leivonniemi.
Lionsclub Lainas: Jarmo Rastas,
Mika Huuskonen, Pertti Vanhanen,
Mika Sasinsaari, Arto Bergman ja Erkki
Kämäräinen.
Lapin Matkailuopiston Mat12L
ryhmä / matkailupalveluiden tuottaja + lukio: Opettaja Jussi Raittimo,
Saija Marjomaa, Eeva Kivilompolo,
Krista Ylimaunu, Miia Kanervo, Elina
Penttinen, Saana Springare, Kaisa Räinä, Kata Laakkonen, Jonna Puhakka,
Anna-Maaria Holopainen, Miisa Mäensyrjä, Mariella Tervonen, Jenna Mänty,
Jetta Nyman, Kiia Mehtälä, Jemina Pallari, Kiki Rasmus, Sara Kenttälä, Laura
Mölläri ja Jimi Kallunki.
Suuri kiitos myös kaikille talkoolaisten muonittajille! Pulla Pirtti, Matti Vaajoensuu, Vaasan ja Vaasan,
S-market Revontuli, Ollilan puutarha,
K-Supermarket Eteläkeskus, Lapin liha,
Rinteenkulma, sekä Punnitse & Säästä.
Kiitos mukana olleille yhdistyksille ja ihmisille jotka auttoivat
markkinatapahtuman tekemisessä. Fin Forelia Oy ja Kalle Mäkikokko,
Rovaniemen alueen poliisi ja poliisin
kenttäjohtaja, Kimmo Pallari, Jyri Tynkkynen, sekä hevosmiehet Esa ja Iivari.
Lisäksi suuri kiitos Lapin liitto,
Lapin kirjallisuusseura, Lapin ilmailuyhdistys ry, Rovaniemen kaupungin
kulttuuripalvelukeskus ja Merja Tervo,
Lapin maakuntamuseo, Sirkus Taika-aika, Lapin Lukon nyrkkeilyjaoston kilpa- ja kuntonyrkkeilijät, Kukkakauppa
Ukonhattu, Iron Beard tattoo, Jukka
Kela, sekä Hius-studio Vogue.
Ari Maununiemelle, Markku Valkamalle, Rovaniemen musiikkikirjastolle,
sekä Tuomo Könöselle ja rouva Könöselle kiitos. Henri Kenraalille kiitos lakulahjoituksista lentolehtisiä vastaan.
Lentolehtisarvonnan
pääpalkinnon
Mountainbike Centerin lahjoittaman
Jopo-polkupyörän voitti Kaisa-Mari
Jama. Tämän vuoden Miss Rillumareiksi valittiin Maija Rautiainen.
Erityiskiitos Hanna-tädille, Erkki
Kumpulalle, Rovaniemen matkailuoppaille, sekä RWM:n sähkömiehille Raimolle ja Jinkille.
Kaikille yhteistyökumppaneille, lipaskeräyksen lahjoittajille,
sekä äänentoistolaitteiden ja musiikkivälineistön lainaajille vielä
kerran suuri kiitos. Teimme unohtumattoman ja samalla Suomen suurimman vapaaehtoisvoimin toteutetun hyväntekeväisyystapahtuman. Hyvä met!
Tavataan taas ensi vuonna Vanhalla torilla ja Jätkänpuistossa. Tervetuloa!
Ensikertalainen
Wanhoilla
Markkinoilla
Eräänä tavanomaisena päivänä kulkeuduin Wanhojen Markkinoiden talkoolaisten kokoukseen. Tietämykseni
tapahtumasta olivat entuudestaan
kuulopuheiden varassa; en ollut edes
vieraillut markkinoilla aikaisemmin.
Sain huomata, että kokouksen ryhmähenki oli hyvin tarttuvaa. Uteliaisuus
voitti ja sanoin kyllä, osallistun mielelläni. Elokuun lopulla löysin itseni
huivi päässä talkoolaisten huoltoteltasta kuorimassa perunoita. Takatila
on kaikkien talkoolaisten ja esiintyjien
levähdyspaikka, josta saa evästä ja
alueella oleskeluun oikeuttavan passin.
Tuon viikonlopun aikana minulle
valkeni, kuinka laajasta tapahtumasta oli kyse, ja kuinka markkinat tarvitsevat monenlaista osaajaa, ja mikä
tärkeintä; talkoohenkisyyttä! Kunniatehtävänäni oli emännöidä leväshdypaikassa Liisa-tädin apuna ja keittää
soppaa Leilan kanssa. Näin minäkin
voin kertoa soppatykin olevan tuttu
väline. Sata kertaa perunateatteri-vitsi ja voilá, valmistuivat hirvenluusoppa sekä makkarakeitto, joita riitti
kaikille.
Emäntänä saa tavata esiintyjiä ja
muuta talkooväkeä niin paljon, että
kahteentoista tuntiin venyneet päivät
kuluivat kuin siivillä. Markkinoilla
on tilaa kaikille, ja se onkin otollinen
paikka tavata uusia ihmisiä. Itse olin
varsin tyytyväinen saadessani tavata
Rovaniemen runoilijoita Runokönkäällä.
Onneksemme sääkin suosi useampina päivinä, ja saimme oleskella ulkona. Nähdäkseni ilman takatilan
hienosti organisoitua toimintaa koko
Markkinat on järjestetty kuusi kertaa ja
huomaan olleeni mukana viidesti, joka
kerta persnetolla. Paikalle olen körötellyt milloin mistäkin, nähnyt suorastaan vaivaa tehdäkseni miinusta. Se on
käytöstä, joka vetää talousteoreetikon
ymmälleen. Arvattavasti markkinat ovat
pahuksen hauskat juhlat ja siellä esiintyminen polttavan kiihkeä kokemus.
Onhan se niinkin. Kuitenkaan ei ole
ainoa syy ja totuuden nimissä on mainittava että poikkeuksellisen harvoin
esiintyminen markkinoilla on mennyt
kuten suunniteltu, niin sanotusti putkeen. Päinvastoin. Olen ehtinyt vuosien
varrella esittää tunnuskappaleen, pitää avajaispuheen, laulaa heviä, soittaa
folk-triossa, soittaa folk-kvartetissa,
laulaa runoja ja laulaa rivoja, pitää tarinankerrontaesityksiä sekä esittää monologinäytelmän lapsille. Tuohon taidetalkoomäärään kätkeytyy enemmän
arvoa kuin muisteltavaa.
Se on tyypillistä, sillä muistojen
suhteen on taiteessa usein kuten seksissäkin, mitä ongelmaa runoilija Pentti Saarikoski taisi pohtia suunnilleen
seuraavin sanoin: Varsinaisista tapahtumista, itse akteista, ei jää paljon mieleen. Vaikeapa niihin on palata. Muistin
kone ei ilmeisesti käytä tallentamiseen
samanlaista mustetta, kuin millä nuo
hetket piirretään. Mutta vaikka ei ihminen muista, saattaa hän silti tietää minkä arvon asioille antaa.
Henkilökohtaisesti markkinatohinan olennaisinta antia on ollut mahdollisuus tutustua uudelleen vanhaan
kotiseutuun. Se on eri maa mistä lähdin,
mutta miten se on muuttunut, sitä en
osaa sanoa. Etelän mantuja katseltua
ei kuiten nykyään pohjoisessa käydessä
tee tiukkaakaan todeta, että pidän näkemästäni. On siellä paljon muutakin hienoa kuin markkinat.
Pitäkää huolta siitä kummallisesta
maasta. Ja jos mietitte miten, käykää
vaikka markkinoilla harjoittelemassa.
Se tuottaa sopivassa suhteessa iloa ja
surua, on hyvä paikka kokea ja kokeilla uudenlaisia asioita. Vaikkapa uusia
saappaita, isojakin sellaisia. Niillä on
hyvä kompastella eikä niihin myöskään
voi astua kasvamatta.
J.Ylinampa
Vuoden 2014 perunateatterin
näyttelijä- ohjaaja Heidi ”Miina”
Hämäläinen.
markkinatoiminta joutuisi kaaokseen.
Nostan hattua ja kiitän Liisa-tätiä,
jonka organisointikyvyt ovat vertaansa vailla sekä Leilaa, joka on kuin itse
aurinko ja hyvä kokki!
Entä lähtisinkö vielä mukaan? No
miksei! Pelkästään se seikka, että tällaisia tapahtumia ei ole muualla, riittää syyksi. Kyse on jaloista lähtökohdista ja tavoitteista, ja kaikki menee
hyvään tarkoitukseen. Kovasta työstä
huolimatta hauskanpitoa ei unohdeta, ja siitä nautitaan hyvän porukan
kanssa! Koen hienoista, suomalaiselle
sopivaa ylpeyttä, että olin mukana ja
tein asioita tapahtuvaksi markkinoiden hyväksi. Se oli kannattavaa, sillä
sainhan muiden talkoolaisten tavoin
niin hirmu hienon mitalin!
Leijonat avustivat
kunniakansalaisiamme
Mukavaa puheensorinaa kuului linja-autossa, kun sotiemme veteraanit,
puolisot ja lesket olivat Lions Club Rovaniemi Lainaksen leijonien avustamina
matkalla Korundiin konserttiin, jonka
RWM oli kustantanut veteraaneille.
Konsertin jälkeen oli vuorossa tutustuminen itse markkinoihin. Sotilaskotisisaret tarjoilivat perinteiset munkkikahvit. Kahvin lomassa veteraanit nauttivat
avajaisohjelman esityksistä. Omien voimiensa rajoissa ja avustettuna veteraanit kiertelivät ja tutustuivat markkina
meininkiin.
Tämäkin lionien aktiviteetti kuului
Leijonien valtakunnalliseen tempaukseen, joka kantaa nimeä Kiitos veteraanit!
Jarmo Rastas
Heidi Hämäläinen
Matka missiemoksi oli huumorintäyteinen
Timo Hyyryläinen
Puhelimessa vastaa kiireinen, reipas
nainen. Janette Lehtoniemi on vuosien varrella tullut usealle tutuksi
Wanhojen Markkinoiden missiemona. Hän huolehtii, toimii siis emona,
Miss Rillumarei -kisan ehdokkaille.
”Kun ennen vanhaa hevosilta tarkistettiin hampaat, että millainen elukka
on, niin mie tarkistan missien hampaat”, Janette vitsailee.
Huumorilla kyllästetyn naisen
matka missiemoksi alkoi kattorakenteiden maalauksella ihkaensimmäisten markkinoiden alkutaipaleella.
Niistä puuhista hänet värvättiin missikisoihin. ”Silloinen missiemo ilmoitti, että olen kisassa mukana, varaapas
aika hiustenlaittoon.” Mummon pussilakanoista tehtiin ehdokkaalle mekko, verhoista hame.
Voitto ei tuolloin osunut kohdalle, vaikka Janette itse katsoo olleensa
ehdoton yleisön suosikki. ”Tai saattoivathan ne tuomarit olla oikeassakin,
kun julistivat Elina Variksen missiksi”, Janette muistelee naurua äänessään. Jo toisilla markkinoilla Janette
löysi itsensä missiemon paikalta yhdessä parturi-kampaamo Voguen silloisen omistajan Essin kanssa. Sillä
tiellä hän on yhä, vaikkakin ensi kesän
missiemous on vielä auki.
Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla alusta asti mukana ollut
(2009) veteraani- talakoolainen Janette Lehtoniemi harvinaisessa
lepotilassa vuonna 2012.
Parhaita muistoja kisoista missiemolla on niin paljon, ettei hän osaa
nimetä yhtä: ”Joka missi ja esitys on
ollut omanlaisensa, unohtumaton.”
Eniten häntä kuitenkin lämmittää se,
että vaikka kaksi viikkoa ennen mark-
kinoita kaikki vielä näyttäisi olevan
ihan kaaoksessa, markkinat menestyvät joka vuosi. ”Rillumarei-asenne on
vihdoin ymmärretty”, Janette summaa.
Heli Honkasilta
Suvi Jumisko
Lappilaisia käsityöyrittäjiä
Timo Hyyryläinen
Mikko Rautiainen markkinakojulla myyntityössä.
Sanataiteen
kavalkadi
Rovaniemen
Wanhoilla
Markkinoilla
Runoköngäs altisti torikansaa
runoudelle. Yli 450 yksilöllistä
live-esitystä suoraan tekijöiltä
yleisölle
Jorma Etto on kansainvälisesti tunnetuin rovaniemeläinen runoilija, joka
on ansioistaan saanut nimikkokadun
kaupunkiin. Rovaniemen Wanhojen
Markkinoiden Elävien Runoilijoiden
runotunnin aluksi kuulimme hänen
ajatuksiaan ja runouttaan.
Tilaisuus jatkui kansainvälisissä
tunnelmissa. Runoilija Eton ehkä rakastetuin runo ”Suomalainen” kuultiin lukuisten uusien rovaniemeläisten esittämänä perin kiinnostavilla
kielillä: suomen lisäksi arabiaksi, englanniksi, persiaksi ja venäjäksi! Lausujat ovat Aatu Ylisuvanto (suomi),
Nehad Khalil (arabia), Arezo Haydari
(englanti), Omid Rezayee (persia), ja
Sergey Porokhovoy (venäjä). Osakokonaisuuden oli ohjannut Eila Paananen.
Runotunti jatkuu rovaniemeläisten runoilijoiden Lea Poikelan, Jari
Pulsan, Marko Nampajärven sekä Ritva-Liisa ja Pentti Harjumaan runoesityksin.
Tilaisuudelle antoi tukensa Lapin
kirjallisuusseura ja isännöi Erkki Kaila.
Timo Hyyryläinen
Elokuussa Vanhan torin markkinakojulla saattoi ohikulkija nähdä varsin
näyttäviä puukkoja joiden kahva oli
naisen vartalon muotoinen, sekä luontoaiheisia puureliefejä.
Kainuulainen Mikko Rautiainen
toteaa olevansa itseoppinut puuveistäjä. Innostus alkoi noin 14 vuotta sitten puukoista.
- Puukkoja on tullut tehtyä
2000-luvun alusta. Puureliefejä aloin
tekemään vuonna 2012, mutta puukoista kaikki sai alkunsa. Ensimmäiset tein yläasteella, Rautiainen kertoo.
Puureliefien työstäminen alkoi kaverin kehotuksesta. Sitä ennen hän oli
oikeastaan tehnyt vain puukkoja.
- Kaveri ehdotti, että mikset tee
tauluja kun kerran osaat tehdä. Olin
tehnyt sellaisen puukirstun jossa on
kalankuvia. Pitihän se sitten kokeilla,
Rautiainen toteaa.
Puureliefien tekemisessä Rautiaista innoittavat suuresti luontoaiheet.
Erityisesti metsä, sekä metsän eläimet
innostavat. Rautiainen pohtii että on
vaikea nostaa yhtä tiettyä aihetta muiden ohitse. Reliefien tekeminen on
myös aikaa vievää hommaa verrattuna puukkojen tekemiseen.
- Reliefeissä kestää parhaimmillaan puoli vuotta, siinä missä puukon työstämisessä kestää aikaa noin
kahdesta kolmeen viikkoon. Taidon
kehittyessä sitä kuitenkin alkaa myös
nopeutumaan, Rautiainen kertoo.
M. Rautiaisen valmistamat Neiti-puukot ovat yksilöitä ja käsityötaidetta.
Oman tien kulkija
Pisimpään työn alla ollut työ on ollut
kalamies metsän keskellä. Erityisesti
puiden oksat vaativat keskittymistä
ja miettimistä. Rautiaisella on mielessään jo uusia aiheita mutta tulevaisuus näyttää millaisia töitä syntyy.
Tällä hetkellä Rautiaisen töitä on näytillä Suomussalmen kirjastossa.
Esikuvia Rautiaisella ei ole. Eikä
myöskään samantyylisiä taiteilijoita
löydy Suomesta kuin kourallinen.
- On niitä varmasti, mutta harvas-
sa ovat puureliefien tekijät. Suomesta
niitä kuitenkin löytyy, Rautiainen toteaa.
Ensimmäisiä töitä tehdessään
Rautiainen myöntää että ei tiennyt
mitä oikein tuleman pitää.
- Ei ollu ittellä ollenkaan tietoa
mitä tämä on ensi alkuun kun näitä
puureliefejä alko tekemään Vasta jälkeenpäin sitä alkoi tajuamaan mitä
tämä on. Ensimmäisen taulun veistin
puukonkärjellä.
Johan-Eerik Kukko
Erkki ”Erkka” Kairala, työnsankarimitalin ja arvonimen ylpeä
kantaja 2014.
RWM ry myönsi tänä vuonna poikkeuksellisesti kolmen
mitalin sijaan viisi mitalia
ansiokkaasta ja pitkästä markkinatyöstä: Janette Lehtoniemi,
Johan-Erik Kukko, Marru Niva
ja Mikko ”Hyrski” Hyyryläinen.
Onneksi olkoon!
Vuoden 2013 hyväntekeväisyyskohde Rompun
rahat nuorten huume- ja päihdetyöhön
Lapin nuorisoasema Romppu on Rovalan Setlementti ry:n ylläpitämä
päihdehuollon
avopalveluyksikkö,
joka tarjoaa matalankynnyksen tukea
sekä psykososiaalista hoitoa ja kuntoutusta alle 25-vuotiaille nuorille ja
heidän läheisilleen. Nuorisoasemalle
hakeudutaan usein tilanteissa, joissa
nuoren elämään kuormittavat monenlaiset haasteet. Joskus nämä haasteet
voivat liittyä perheen ihmissuhteisiin
tai muihin tärkeisiin ihmissuhteisiin,
opiskeluun, yhteiskuntaan sopeutumiseen tai psyykkiseen hyvinvointiin.
Nuoresta ja perheestä riippuen
Rovaniemen Wanhojen Markkinoihaasteet
ilmenevät monella eri tavalla
den kansantapahtuma Runoköngäs
oli uutuus, joka kokeilevasti kokosi
yhteiseen performanssiin sanataiteen
uusia harrastajia ja konkareita. Runokönkäällä sai kuka tahansa saanut toteuttaa itseään lyyrisin ilmaisuin, näet
kaikille avoimeen tilaisuuteen kutsuttiin osallistujiksi jokaista, jolla oli tarve lausua, mikä tahansa esityskelpoinen runo, riimi, loru, sankarilaulu tai
muu mieltelmä syvä.
Runovuon vuolaudesta vastasivat
sanataiteilijat: Pentti Harjumaa, Ritva-Liisa Harjumaa, Marko Nampajärvi, Erkki Kaila, Leena Patjas, Lea
Poikela ja Irene Piippola.
Jätkänlavalla 17.8.2014
”Suomalainen” kääntyi
persiaksi
Lapissa tehtyä kainuulaista käsityötä
hankaloittaen tavallista elämää, arjessa selviytymistä ja tulevaisuuden
suunnittelua. Varsin yleistä on, että
nuoret ilmentävät itselleen ja läheisilleen joskus selittämätöntäkin pahaa
oloaan alkoholin ja huumeiden käytöllä.
Rompussa on viime vuosina hyödynnetty nuorten kuntoutuksessa
erityisesti taide- ja valokuvaterapeuttista työskentelyä. Kuten Cathy A.
Malchiodi on todennut: ”Taide [mukaan lukien valokuva] on voimakas
viestintäväline.--Taideilmaisun avulla
voidaan viestiä kuvallisesti sellaisia
ajatuksia ja tunteita, joita on liian
tuskallista ilmaista sanoin.--Luovaa
toimintaa -- voidaan käyttää toisena
kielenä ja sen avulla voidaan auttaa k
aikenikäisiä ihmisiä tutkimaan tunteitaan ja uskomuksiaan, vähentämään
stressiä, ratkaisemaan ongelmia ja
ristiriitoja ja lisäämään hyvinvoinnin
tunnetta.” Ihmisten kanssa työskenneltäessä taide voidaan ymmärtää
viestintävälineenä, joka pyrkii tukemaan ja vahvistamaan kunkin elämässä kaikkea hyvää ja kaunista sekä
samaan aikaan vähentämään ja korjaamaan selviytymistä vaikeuttavia
niin yksilön sisäisiä ja kuin yksilöiden
välisiä solmuja.
Rovaniemen Wanhat markkinat
lahjoitti viimesyksyisestä hyväntekeväisyyspotista Rompulle puolet, joka
oli suuri summa, 2050 euroa. Siitä
vielä kerran lämpimät ja sydämelliset
kiitokset! Tämä lahjoitus päätettiin
kohdentaa nuorisoaseman toiminnassa edistämään juuri taide- ja valokuvaterapeuttista työskentelyä nuorten
parissa hankkimalla nuorille mm. kertakäyttökameroita, valokuvapaperia,
maalaustarvikkeita, värejä, siveltimiä
jne. Visuaalisuuden teemaan liittyy
myös nuorisoaseman aulaan hankittava infonäyttö, jonka avulla on tarkoitus hyödyntää nuorille suunnattua
erilaista audiovisuaalista materiaalia
tiedottamis- ja ohjaustarkoituksessa.
Sekä toisinaan myös toivottamaan
kauniiden kuvien ja musiikin saattelemalla ovesta sisään astuva ihminen
paikkaan, jossa toivolla on tilaa.
Johanna Puolakka
Vastaava päihdetyöntekijä
Rovalan Setlementti ry
Lapin nuorisoasema
ROMPPU &
Terveys- ja sosiaalineuvontapiste
POMPPU
Timo Hyyryläinen
Yrityshistoriaa Rovaniemellä
Tuoretta kahvia
keskeltä ei mitään
”Kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti”, lähettää Pekka Jarkku veikeässä kissakravatissa terveisensä Rillumaroin lukijoille. Hän tietää mistä
puhuu. Yrittäjänä yli 35 vuotta toiminut mies on kokenut monipuolisen
uransa aikana myös liikaa rehkimisen
ja loppuunpalamisen tuomat alamäet.
Jaloilleen päästyään hän on kuitenkin aina tarttunut rohkeasti eteensä
avautuviin uusiin tilaisuuksiin. Niistä
viimeisin on 1,5 vuotta sitten Mirkun
Pubin paikalle avattu Musta Kissa,
”kaupungin pienin kuppila keskellä ei
mitään”.
Aluksi vaimo Liisa toppuutteli
kuppilan perustamisaikeita miehensä
tunnolliset työtavat tuntien. Kolme
vuotta oli kulunut siitä, kun Pekan
pyörittämä Eeron Kahvio näyttävästi
haudattiin tuhdin, lähes ympärivuorokautisten työpäivien petaaman työuupumuksen vuoksi. Tämän jälkeen
Pekka ja Liisa lähtivät kolmeksi kuukaudeksi Australiaan. Auringonpaiste
ja fyysistä työtä sisältänyt loma teki
tehtävänsä, mieli sai levätä ja kunto oli
parempi kuin koskaan. Pekka tuumasi
Erkki Kaila ikänsä puolesta, että nyt tai ei koskaan
oli aika ryhtyä hommiin. Korkealta ei
kuulemma tipahtaisi, jos Musta Kissa
ei menestyisikään.
Toistaiseksi asiakkaiksi on tiensä löytänyt sekä vanhoja tuttuja että
uusia kasvoja. Haastattelun lomassa
hän siirtyy vähän väliä tiskin taakse
palvelemaan sisään viluisena astuvia tai pöydässä pidempään istuneita
asiakkaita. ”Tämä on maailman paras
paikka”, liittyy keskusteluun kuppilassa usein vieraileva Tomi, ja esittää
biisitoiveekseen Bourbon Streetin. Ihmiset kaikessa erilaisuudessaan ovat
Pekan mukaan työn mukavinta antia.
”Yli 99 prosenttia asiakkaista tulee ja
lähtee positiivisin mielin”, hän myhäilee.
Haasteita yrittäjän työssä on vielä konkarillakin. ”Välillä sitä ei tiedä
omia rajojaan, ja tekee liikaa”, Pekka
myöntää. Vaimon huoleen perustuva
vastustelu kääntyi aikanaan kuitenkin
hyväksynnäksi, kun mies ilmoitti baarin tulevan nimen. Sitä tarinaa varten hän ojentaa minulle lehtileikkeen
muutaman vuoden takaa. Se kertoo
vuonna 1969 Lapista Saksaan töihin
lähteneistä nuorista naisista, jotka ni-
mesivät ryhmänsä Tapio Rautavaaran
lyriikoiden mukaan leikkisästi Black
Catsiksi, Mustaksi Kissaksi. Yksi mustista kissoista oli Pekka Jarkun tuleva
vaimo. Pekka ja Liisa vitsailivat, että
jos Pekka joskus perustaa kahvilan, se
saa kantaakseen ryhmän nimen.
Ei tullut kahvilaa, vaan kuppila,
kuulemma juuri Pekan itsensä kokoiseen markkinarakoon sopiva. Mustan
Kissan ovet aukeavat arkisin neljältä,
ja sulkeutuvat viimeisen asiakkaan
perässä. Hiljaisina iltoina Pekka sulkee ovet aikaisemmin, mutta kotiin
hän lähtee yleensä vasta 24 aikoihin.
Uni ei tule heti, joten aikaa jää esimerkiksi gourmet-ruokien valmistelemiseen. Yrittäjän arki kuulostaa
vastuulliselta ja rankaltakin. Alalle aikovia Pekka kuitenkin kannustaa: ”Ei
muuta ku sinne vain!” Kun pitää kirjanpidon kunnossa ja maksaa verot,
on yrittäjä vastuussa vain itselleen ja
asiakkailleen. Mustan Kissan palveluita hän kehittää pikku hiljaa. Nykyään
kuppilasta saa muun muassa vastajauhettua, tuoretta kahvia.
Musta Kissa -kuppilan isäntä Pekka Jarkku laskee tuoppiin herkHeli Honkasilta kujuomaa.
Vaihdoin farkut verkkarihousuun
Niin lähelle Rovaniemeä kuin Pohjois-Karjalaan ei allekirjoittanut kirjeenvaihtaja ole koskaan muuttanut
nyt syyskuussa junan viedessä minua
Joensuuhun. Lähdettyäni edellisestä
kirjeenvaihtopaikasta Moskovasta viime
helmikuun lopussa olen ehtinyt asua kotikaupungissani Rovaniemellä, sekä Espoossa ja nyt siis vuorossa oli Joensuu.
Pohjois-Karjalan keskukseen päädyin
löydettyäni töitä tutkimusprojektissa
Karjalan tutkimuslaitokselta.
Ehdin muuttomatkallani junassa
tarkistaa Wikipediasta Joensuun strategiset mitat:, ”periferisen” Suomen
maakunnan keskus väestöä noin 72 tuhatta, sijainti joen suulla ollut merkittävä sahateollisuuden kehittymisestä
1800-luvulla ja nimikkoeläimenä rupilisko. Eihän tämä täysin uudenlainen
kaupunki minulle ole. Vaikka juna tulee
Helsingin suunnalta, olen tyytyväinen,
että vastaan paikallisille alkuasukkaille
sentään mie/siellä, kuten hekin täällä.
Hesalaisiakin pahempia paikallisten
silmissä ovat savolaiset, joiden kanssa
karjalaisilla näkyy olevan jotain hampaan kolossa. Tuohon aiheeseen en ikävä kyllä päässyt syventymään, koska sen
ilmetessä menin sanomaan karjalaisille,
että minusta he muistuttavat kieroja
savolaisia. Se ei ollut ilmeisesti heidän
mielestään yhtä hauska mielipide kuin
omastani.
Kaikkien rakastamien stereotypioiden mukaan karjalaiset puhuvat muita
suomalaisia enemmän ja siltä se on myös
vaikuttanut. Kysyessäni peruskaduntallaajilta neuvoja pääsystäni paikkaan
x, kohdalleni on osunut poikkeuksetta
moottoriturpia, joiden kanssa juttuja on
pyörähtänyt tovi jos toinenkin. Varmaan
tästä taipumuksesta johtuen täällä ei
olla myöskään kovin niuhoja aikatauluista vaan autuas suurpiirteisyys antaa
anteeksi joutavat minuutit. Ehkäpä idän
vaikutteisiin kuuluu myös se, että käytännöllisyys tuntuu korostuvan suhteessa periaatteellisiin normeihin.
Ihmisten kanssa tutustuminen ei
kuitenkaan ole yllättäen välttämättä
sen helpompaa kuin muuallakaan, suomalaiseen tapaan kuuluen ihmisiin ei
sovi mennä tutustumaan itse tarkoituksessa, vaan siihen pitäisi olla joku muu
syy. Tämän yleissuomalaisen takia olen
koittanut harrastella tanssia ja seinäkiipeilyä sekä koittanut osallistua paikalliseen kansalaistoimintaan Joensuun
Popmuusikoissa, Punaisen Ristissä ja
Suomi-Venäjä -seurassa. Sinänsä viriiliä
viimeiseksi mainittua seuraa lukuun ottamatta vapaaehtoistoiminnoissa näkyy
olevan täällä niin paljon tunkua, ettei
niihin usein lisää tekijöitä käytännössä tarvita. Pisteet tästä joensuulaisille,
vaikkei tilanne tätä keltanokkaa paljoa
ole hyödyntänytkään. Oman kotikaupungin monien harrastusmahdollisuuksien sokeaan kulmaan jäänti on paljasjalkalaisille varmaankin yleinen ilmiö,
mutta kansalaistoiminta täällä on ainakin näkyvämpää kuin Rovaniemellä. Se
on ollut ilmiselvää keskusaukion aktiivisesta marttojen toiminnasta lähtien
ja se näkyy edelleen rikkaassa elävän
musiikin tarjonnassa, mitä on tarjolla
useana päivänä viikossa ilman sisäänpääsymaksuja ja yleisöä näkyy riittävän
kiitettävästi.
Ympäristöstä täytyy sanoa vielä sen
verran, että joensuulaiset eivät ole minua oikein ymmärtäneet kehuessani
heidän kaupunkinsa hienoa ja vanhaa
arkkitehtuuria. Sama vanha myytti
Wehrmachtista Lapin vanhojen talojen
tuhoajana elää täällä hyvin. Olen yrittänyt muistuttaa heitä siitä, kuinka ylpeitä
he voivat olla etteivät paikalliset itse tuhonneet sotia seuraavien vuosikymmenten rakennuksia, vaan niitä löytyy jopa
pitäjän keskustasta. Vanhoissa rakennuksissa näkyy jopa toimivan mukavasti paikallisia pienyrittäjiä: Joen sitä ja
Joen tätä. Turha tässä antaa sitä kuvaa,
että täälläkään osataan säilyttää kaikkea perinteikästä: legendaariset Hassisen kone ja Jokela on suljettu ja niitä
kyllä harmitellaan. Nahkapäitä täällä
ei katukuvassa näy ainakaan venäläisiä
enempää, eivätkä mopopojat polttele
laavuja vaikka luonto on täälläkin lähellä keskustaa. Tästäkin huolimatta, Rovaniemen selvinneitä laavuja, perhettä,
tuttuja ja jotenkin kotoista meininkiä
kaipailee edelleen--Teemu T. Oivo
4.11.2014
Joensuu, Pohjois-Karjala
Hei everybody, my name is Linus and
I am originally from Germany. The
first time I came here was in 2012 for
my Erasmus semester at the University of Lapland. I thought where I could
go from middle Europe to have an adventure and to experience something
new. So Lapland was calling and since
then it has offered me great experiences:
Changing surroundings
and moving seasons,
Sparkling snow and cracking ice,
Endless nature with purest water,
Finnish silence with
the loudest heartbeat,
Magical colours in night and day sky.
Friendly people and grumpy elves,
Smoked salmon in the cleanest air,
Hot saunas and cold avantos,
Frozen fingers in warmest cloths.
Calmness and peace for my thoughts.
A true love with no false intension,
Source of inspiration for new ways
of thinking,
Lapland a land of extremes
– and definitely above the ordinary.
Thank you for the brightest
and the darkest days of my live!
Linus Schaaf
Ruletti Wanhoilla Markkinoilla
Timo Hyyryläinen
Suvisäiden vielä vallitessa Rovaniemen
Vanhalla torilla toteutettiin järjestyksessään 6. kaupunkitapahtuma, nyt jo
perinteeksi muodostunut Rovaniemen
Wanhat Markkinat. Eikä mikä tahansa
suven häppening, vaan jälleen kerran
Suomen suurin vapaaehtoisvoimin järjestetty
hyväntekeväisyystapahtuma!
Aurinkoinen sää suosi markkinaväkeä,
jota kolmen päivän aikana saapui paikalle kymmenin tuhansin. Tuttujen tapaaminen tapahtumapaikalla oli taattua. Leppeä ilma ja leppoisa tunnelma
saivat jotakuinkin kaikki hymyilemään.
Paikkakunnan rotaryklubit: Rovaniemen, Napapiirin ja Ounasvaaran rotariklubi, osallistuivat yhteishankkeella
tapahtumaan. Nyt jo toista kertaa, joten
asiat sujuivat rutinoidusti. Konsepti oli
viimevuonna hyväksi koettu ja symbolisesti mainiosti rotaritoimintaan sopiva
kahviruletti.
Markkinapelillä on historiallinen
perustansa. Suomalaiseen elämään sotien jälkeen kuului ankara pula kaikesta. Kaikkia arkielämän tarvikkeita, jopa
niiden korvikkeita, säännösteltiin. Kansalaisille maistuva kahvi oli nautintoaineista halutuinta ja siinä määrin kaivattua, että sitä hankittiin ja välitettiin
mustassa pörssissä keinoja kaihtamatta.
Erityisesti Pohjois-Suomessa, jonne välittömän maayhteyden ja olemattoman kielirajan ansiosta oli helppo
saada tuontitavaraa Ruotsista, kahvin
joppauksesta, siis salakuljetuksesta ja
laittomasta kaupasta, tuli kansan laajalti harrastama tapa. Laillisen kahvin
saatavuuden lisäämiseksi ja laittomuuksien torjumiseksi järjestettiin valtioval-
Suosittua kahavirulettia talakoilee Rotarit.
lan tuella suuren suosion saavuttaneita
kahviarpajaisia. 1950- ja 1960-luvuilla
Rovaniemen markkinoillakin pyöritettiin kahvirulettia, joka veti puoleensa
niin kahvin kuin pelaamisenkin haluisia
kansalaisia. Palkintona jaettiin Pauligin
Autokahvia.
Elokuussa 2014 uhkapelin äärellä
viihtyivät jälleen niin kahvintuskaansa
kipuilevat pelimiehet kuin simpsetteihin ja dandyhattuihin sonnustautuneet
tyylitietoiset krupieeritkin. Juttu kulki
ja usein naurunremakan säestämät pelikierrokset seurasivat toisiaan ja toisinaan onnellinen voittaja poistui paikalta ainakin kilo kahvia kassissaan. Mutta
tärkeintä oli, että jokaisella kierroksella
pienen luovutusvoiton korjasivat myös
Rovaniemen Veljeskodin veteraanit,
”WIR WAREN FREUNDE – OLIMME YSTÄVIÄ”
Saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia Lapissa 1940–1944
Erikoisnäyttely
Lapin
maakuntamuseossa
Arktikumissa
27.4.2015–10.1.2016
Vuoden 1940 syksyllä Lapin rautatieasemilla ja Jäämerentiellä alkoi näkyä
vieraita kieliä puhuvia sotilaita. Lappilaiset ihmettelivät kotiseuduilleen
yllättäen ilmestyneitä komeita univormuihin pukeutuneita saksalaisia sotilaita, jotka ottivat vähitellen käyttöönsä rakennukset ja kentät. Tästä alkoi
suomalaisten ja saksalaisten neljä
vuotta kestänyt yhteiselo, joka päättyi
dramaattisesti Lapin tuhoutumiseen
syksyllä 1944.
Saksalaisia joukkoja kohdattiin
erilaisissa tilanteissa. Saksalaiset saattoivat rakentaa parakkinsa pihapiiriin
tai vakinaiseksi käyneen kulkureitin
varrelle. Kadulla vastaantulevat miehet vaikuttivat aina olevan saksalaisia. Heidän kanssaan ystävystyttiin ja Saksalaisten sotilaiden ja suomalaismiehen juttutuokio. Kuvaaja
vietettiin yhteisiä iltoja. Osa harjoitti Hannes Mungai. Lapin maakuntamuseo.
Eine Kleine Finnin. Vuoristojääkäri Kurt Pawlatan valokuva-albumi. Lapin maakuntamuseo.
kaupankäyntiä saksalaisten kanssa,
osa oli heillä töissä. Kulttuuri- ja urheilutapahtumilla syvennettiin aseveljeyden ystävyyssidettä. Kohtaamiset olivat usein varsin arkisia, mutta
väistämättömiä. Kaiken kaikkiaan
Lapin alueella oli saksalaisia noin
210 000 henkilöä. Yksistään Rovaniemen alueella heitä oli arviolta 6 000
henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin
paikallista väestöä. Rovaniemestä kehittyikin Saksan 20. Vuoristoarmeijan
hermokeskus, jossa sijaitsivat päämaja, esikunnat ja lukuisat parakkileirit
kasinoineen ja vankileireineen.
Näyttelyn valokuvat ja esineistö on
pääosin koottu vuosien varrella Lapin
maakuntamuseolle tulleista lahjoituksista. Näyttelyssä tulee olemaan esillä
muun muassa ennen näkemättömiä
kotialbumeiden kuvia ja Vuoristoar-
Avoinna
MA -PE klo 11-17
LA klo 11-15
meijan miesten itse ottamia kuvia.
Valokuvissa sota näyttää olevan kaukana, kuten kenraalieversti Dietlin
sanoin rintaman takana Rovaniemellä vallitsi ”sunnuntairauha”. Saksalaiset istuvat kahvipöydässä ja ottavat
aurinkoa. Eräässä kuvassa vuoristojääkäri on tallentanut suomalaisen
siviilimiehen ja tovereidensa rupatteluhetken. Kuvien erityislaatuisuutta korostaa se, että ne ovat arkisissa
tilanteissa tallennettuja hetkiä.
”WIR WAREN FREUNDE – OLIMME YSTÄVIÄ” - Saksalaisten ja
suomalaisten kohtaamisia Lapissa
1940–1944 –näyttelyn avajaiset ovat
27.4.2015, Lapin sodan päättymisen
70-vuotismuistopäivänä. Näyttely
toteutetaan Lapin maakuntamuseon
omana tuotantona.
Rovakatu 9, 96100 Rovaniemi
Uusia Reilun kaupan
tuotteita valikoimissa!
Hae syksyn söpöimmät ja joulun joviaaleimmat
ostokset Elimusta!
joille RWM ry tilitti pelipoleteista maksetut eurot.
Rotarit ovat omassa toiminnassaan
harjaantuneet
hyväntekeväisyystyöhön. Rotaryorganisaatio on historiansa
aikana kaikissa piireissä ja klubeissa,
ts. kaikkialla maailmassa, toteuttanut
tuhansia
hyväntekeväisyyshankkeita.
Usein kohteena ovat olleet hätää kärsivät katastrofien uhrit maailman etäisillä
kolkilla. Suurin ponnistuksin on myös
taisteltu maailmanlaajuisia vitsauksia
vastaan.
Rovaniemen Wanhoilla Markkinoilla tuen saajina olivat tänä vuonna oman
kaupunkimme veteraanit. Heidän ansiostaan meillä on mahdollisuus toimia
oma-aloitteisesti muiden hyväksi.
Erkki Kaila
Mäkiautoyhdistyksestä
Outokummusta. Moi!
www.maailmankauppaelimu.org
Teemu Oivo
Nuoren
saksalaisen
opiskelijan
Rovaniemi
Joulukuussa arkisin tunnin
pidempään ja sunnuntaisin
klo 12-16
Ulkomaankirjeenvaihtajat
Olemme Outokummussa toimiva
aatteellinen ja voittoa tuottamaton
Mäkiautoiluun keskittyvä yhdistys.
Elvytämme
mäkiautoiluperinnettä
Itä-Suomen alueella järjestämällä kilpailuja ja erilaisia aiheeseen liittyviä
tapahtumia lähinnä Outokummussa.
Olemme tehneet yhteistyötä myös
Heinäveden vastaavan yhdistyksen
kanssa. Kilpailulaskuja laskemme yhden päivän aikana 90 - 120 kappaletta. Mäkiautokilpailumme nimesimme
tuon Outokummussa olevan vanhan
kaivoksen mukaan ” Vanha Kaivos
GP ”Kilpailut olemme järjestäneet nyt
neljä kertaa, viimeisin elokuussa kuluneena kesänä.
Suojelijan aiemmissa kilpailuissamme on ollut Kyösti Kakkonen
(Tokmanni) ja tänä vuonna Toivo
Sukari (Masku) Myös paikallisten
yritysten ja Outokummun kaupungin vankkumaton tuki on ollut meille ensiarvoisen tärkeä asia.Olemme
saaneet hankittua Leader hankkeen
avustuksella tarvittavaa materiaalia
kilpailujen järjestämistä varten. Kilpailumme sitoo 60 - 70 pyyteetöntä
talkoolaista päivän ajaksi. Vilpitön
kiitokseni siitä heille.
Olen seurannut Rovaniemen Wanhoja Markkinoita, hieman kateellisenakin, miten olette saaneet rakennettua kaupunkiinne todella mahtavan
tapahtuman, ja tuo hyväntekeväisyys
ajatus on mitä mainioin sekä sydäntä
lämmittävä asia. On teidän tapahtumassa monelle tapahtumanjärjestäjälle mallia otettavaksi. Ensi kesän
tahtumaanne silmälläpitäen, olemme
mahdollisesti rikastuttamassa teitä
siellä omalla vaatimattomalla panoksellamme, mäkiautoilun merkeissä. (
tämä on julkinen lupaus )
Tuo mäkiautolla ajaminen on varmaankin ollut jokaisen pienen lapsen
mielessä, ja kun pääsee kokemaan
autonrakennukseen liityvät haasteet
ja toteuttamaan unelmaa yhdessä
vanhempien kanssa, voiko olla pienelle ihmiselle mitään mahtavampaa
ja mieleenpainuvampaa tapahtumaa
olemassakaan. Ne hymyt ovat olleet
täällä sen verran leveitä, että muutamissa tapauksissa voisi harkita jopa
korvien siirtoa, että sopii hymyilemään kunnolla. Eikä tuo näytä tekevän pahaa mieltä aikuisillekkaan.
Meidän kisassa nuorin laskija on ollut
4 vuotta ja vanhin yli 80 vuotias. Eikä
ikärajoja tulla koskaan asettamaan.
Tulevaa kesää odotellessa
Tapio Hummelholm
0400/172632 Mäkärit ry
(Outokummun Mäkiautoyhdistys ry.)
Tässä teille syötävän hyviä
ohjeita lisättäväksi ruokalistanne vakiovarusteeksi. Reseptit ovat omia kehitelmiäni
ja/tai vegaanisia muunnoksia
perinteisistä
ruoista.
Toisin sanoen ohjeet ovat
maidottomia ja munattomia
kasvisvaihtoehtoja, joissa itse
käytän mahdollisuuksien mukaan luomu- ja lähiruoka raaka-aineita, sekä reilunkaupan
tuotteita.
Ohjeita ovat testanneet
lähes vapaaehtoisina laboratorioapinoina lähipiirini ja
vieraat, henkilöt joiden ruokailutaustat ovat erilaisia.
Oma mieheni on päätestaaja
ja aikamoinen esimerkki siitä, kuinka raavas äijäkin pärjää ja voi hyvin pelkällä kasvisruualla ja jopa tykkää siitä!
sekoita välillä ja lisää lopuksi kaurakermapurkillinen(tai soijakermaa)+
vettä jos tarpeen ja suola. On tärkeää
lisätä kerma vasta lopuksi, sillä kauan
keitettynä se menettää hyvän koostumuksensa. Mielestäni Nordic-merkkinen kaurakerma on paras ja kermaisin.
Huom! Tai käytä kokonaan ohrasuurimoita, kokonaisia kauranjyviä tai
helmipuuroainesta(perunasta tehty),
jotka ovat kotimaisia ja ympäristöystävällisempiä kuin riisi.
Ja ei kun nauttimaan puuron kanssa
kylmää hillasoppaa, juhlan kunniaksi.
TOFU”KINKKU” tai
-LEIKKELEET 2:lle
paketti marinoitua- tai savutofua
sinappia
korppujauhoja tai seesaminsiemeniä
Tee näin:
Sivele sinapilla ympäriinsä kokonaiTämän kertaisissa ohjeissa on kasvis- nen tofu tai tofusiivut ja pyörittele
peräiset vaihtoehdot joulun perintei- korppujauhoissa. Paista kokonainen
sille ja maittaville ruoille. Olkaa hyvä tofu uunissa 200c n.20 min tai leikkeja nauttikaa hyvällä omallatunnolla!
leet paistinpannulla molemmin puolin pari minuuttia melko kuumalla ja
öljytyllä pannulla.
Namskis
Tarjoa rosollin, pottujen ja kaura- tai
RIISI-OHRAPUURO 4:lle
soijakermasta tehdyn valkokastikkeen
3dl riisi - ohrapuuroseosta
kera.
1l vettä
2dl kaurakermaa
VALKOKASTIKE
suolaa
Tee muuten normaalisti, mutta käytä
voin sijasta sinistä Keiju-margariinia
Tee näin:
ja maidon sijasta kaurakermaa+ vettä.
Kiehauta vesi. Lisää puuroainekset ja Älä keittele liian kauan, ettei koostukeittele hiljaksiin kypsäksi n.40min, mus kärsi.
Joulukorttien iloiset possut kinkkuina
juhlapöydissä ja kaikilla hyvä tahto
Ihminen on kovin kaksinaismoralistinen
olento.
Haluamme pitää omia ihanne
mielikuviamme yllä, vaikka
totuus olisi aivan jotain muuta. Joulun tienoo on varmasti sitä kaikkein tekopyhintä
aikaa monessakin mielessä.
Sikatehtaat lihottavat possuja
urakalla ja eläimiä lahdataan
roppakaupalla ja niin joulukorttien iloisesti liehakoivat
pikku possut makaavat hyvin
paistettuina kinkkuina juhlapöydissämme. Kun himoittu
kinkku vielä ostetaan marketista sopivasti pakattuna
HK:n tai Atrian leima kyljessään, voi helposti unohtaa
mitä syö ja ennen kaikkea
millaista toimintaa ostoksellaan tulee tukeneeksi.
Jopa HK Ruokatalon toimittamassa
”Liha”-kirjassa todetaan kylmän kuivasti esimerkiksi, että emakot pidetään
häkeissä, joissa eivät pääse edes kääntymään. Tätä perustellaan sillä, ettei
emakko vahingossa tallaisi porsaitaan
kuoliaaksi. Samaisessa kirjassa kerrotaan myös ettei lihasioilla ole tarpeeksi tilaa lajinmukaiseen käyttäytymiseen, kuten pesän tekoon tai erillisiin
lepo-, syömis-, ja ulostuspaikkoihin,
vaikka sika on luonnostaan siisti ja
älykäs otus. Eveliina Lundqvist puolestaan kertoo kirjassaan ”Salainen
päiväkirja eläintiloilta”, että siat on jalostettu jyhkeiksi ja paksuniskaisiksi,
Pikku-joulu FINGERPORI nro 3. ”Kinkkuja ja kiusauksia”
Ruokaohojeet
joten ne eivät ole ollenkaan ketteriä.
Emakkojen nouseminen seisomaan
näyttää välillä todella hankalalta. Miten siinä sitten väistää, jos porsas on
alla? Hän kysyy. Silloin kun porsailla
oli vielä jotain arvoa, valvottiin jokainen porsiminen, jopa yöllä. Nykyisin
mikäli joku emakko porsii yöllä, kerätään raadot aamuisin talteen, sillä osa
porsaista kuolee lähes aina.
Joulun perinteisiin kuuluu myös
tontuillekin maittava riisipuuro. Tähän ihanaan puuroon otamme maidon lehmiltä, joiden utareiden tuo-
Kimmo Pallari
Lappi-purleskin
kuulumiset
Olivia Occulto kiittää koko markkinakansaa. Ensi vuonna tavataan!
Parissa vuodessa Midnight Sun Burlesquen toiminta on kasvanut kolmen
henkilön harrastusryhmästä noin 20
henkilön yhdistykseksi. Vähitellen
olemme saaneet muokattua toiminnan sellaiseksi, että se mahdollistaa
laadukkaat esitykset tilauksesta ja
kaikkien jäsenten tasapuolisen osallistumisen sekä omina itsenään että
burlesque-hahmoinaan.
Esityksiä on luvassa pikkujoulujen
alla tiuhaan, ja lehden taittoonmenoa
seuraavana lauantaina burlesquettaremme täräyttävät halloween-juhlat
ihan uusiin sfääreihin! Spektaakkelinomaisten iltojen ja synttärikeikkojen
lisäksi toteutamme mittatilaustyönä
työpajoja muun muassa polttariporukoille.
Viime kesänä Wanhoilla Markkinoilla järjestimme toista kertaa suositut muotokuvaukset, joissa ennakkovarauksen tehneet naiset pääsivät
muuntautumaan burlesque-kuningattariksi. Kuten eräs yleisöstämme kerran sanoi: ”Hienointa burlesquessa
on, että esiintyjät ovat tavallisia naisia, jotka lakkaavat olemasta tavallisia, kun astuvat lavalle.” Näin pystyi
sanomaan myös kaikista kuvauksissa
olleista naisista, jotka astuivat kuvattavaksi kameran eteen. Miten herkkiä
supernaisia kaikista kuoriutuikaan!
Mignight Sun Burlesque ei tyydy
pysymään enää Lapin rajoissa. Lokakuussa minibussillinen naisia, korkkareita, korsetteja ja miesten vaatteita
suuntasi kulkunsa Jyväskylään, jossa
yleisö suorastaan rakastui lappilaiseen kultaan! Lisäksi kysyntä lähitienoollakin tuntuu olevan kasvussa. Ei
voi kuin kiittää lappilaista yleisöä innokkuudesta!
tos on oikeasti tarkoitettu vasikoille.
Hommahan menee näin: Ensin lehmä
raiskataan eli keinosiemennetään.
Niin sanotusti parhaita hiehoja huuhdellaan, eli lyhyesti sanottuna niille
annetaan hormonia, jotta niille tulisi
yhden tai kahden munasolun sijaan
useampia. Sen jälkeen niille annetaan
toista hormonia, jotta ne tulevat kiimaan. Sitten ne keinosiemennetään,
jolloin ihminen työntää kätensä lehmän peräpäähän kyynärpäätä myöten.
Tämän jälkeen vuorossa on hiehoille
kohtuun suihkutettava liuos, jonka
avulla alkiot tulevat ulos. Nämä alkiot
istutetaan sitten ”huonommille” lehmille. Alkiohuuhtelu tehdään yhdelle
lehmälle 1-3 kertaa peräkkäin uusin
hormonihoidoin. Kun vasikka on syntynyt, se riistetään emoltaan melkein
heti omaan karsinaansa, vaikka luontaisesti emo vieroittaa vasikkansa
vasta 8-11 kk ikäisenä. Miltä lehmästä
mahtaa tuntua, kun sen poikaset viedään siltä kerta toisensa jälkeen? Monilla on kiiltokuvamainen mielikuva
lehmistä käyskentelemässä niityllä vapaana. Tätä ihanne mielikuvaa ruokkii
myös maitotuotteiden mainonta, eivätkä ihmiset muuta halua nähdä.
Tällaiset eläinten hyväksikäyttöön
pohjautuvat käytännöt(joista tässä
esittelin vain murto-osan) juontavat
juurensa mm. ihmisten mieltymyksistä ja haluista. Eläinten huonolle
kohtelulle taloudelliset syyt, ihmisten
halut tai työpaikat eivät mielestäni
ole mikään peruste. Voisiko tänä jouluna sinullakin olla hyvä omatunto ja
kaikilla hyvä tahto? Ainahan sitä saa
toivoa.
Ja vielä yksi juttu; muistakaahan
myös joulun aikaan ehkäisy. Siis ruokahävikin!
Päivi Ranta
Lähteet:
- Liha; Kaikki lihasta laitumelta lautaselle, Remes Mika, Takala Mikko,
HK Ruokatalo oy, Readme.fi 2013 (sivut: 82, 78-80, 39)
- Salainen päiväkirja eläintiloilta,
Eveliina Lundqvist, into 2014 (sivut:
218-219, 137-138)
Uusia lappilaisia
levyjä arvioitavana
Mikko ”Hyrski” Hyyryläinen
Juho Ylinampa:
Jamesin reissu
Aidon Rovaniemeläisen reissumiehen
Juho Ylinamman Jamesin reissu -albumi ihastuttaa viekkailla sanoituksillaan ja tarinoillaan, vekkulimaisilla
sovituksillaan ja erityisesti välillä jopa
vihastuttaen Ylinamman erikoisella
ja omintakeisella lauluäänellä. Mies
on tuottanut, äänittänyt ja soittanut
levyn itse monessa eri paikassa, ilmeisesti matkojensa varrella. Kappaleista
kuuluu selkeä ajan ja paikan tunto,
tarinamaisten sanoituksien ollessa
taitavasti veistettyjä. Maalailevia sanoja ja mielikuvia ei kuitenkaan levy
sisällä, vaan lyriikka on pikemminkin
suoraa ja paikoitellen humoristista ja
yllättävää.
Pekka Kumpulainen
ja ystävät:
Vanhat tutut
Karismaattisen ivalolaislähtöisen Rovaniemeläisen pitkäaikaismusikantin
Pekka Kumpulaisen & Ystävät –yhtyeen arvostus on kovaa Rovaniemellä
kuin muuallakin. Ja syystä.
Liveäänitteenä loistavasti onnistunut Vanhat Tutut tuo baarifiiliksen
jokaiseen kuuntelukertaan. Musiikki on tumman puhuvaa, väreilevää,
bluesahtavaa ja lappilaisromanttista.
Kumpulaisen erinomainen lauluääni
tuo loistaviin kappaleisiin savuisen
Heli Honkasilta ja voimakkaan tunnelman, erityisesti
Kappaleet ovat vahvasti sävelletty
kitara ja mies –pohjalta. Levy ei kuitenkaan kyllästytä kappaleiden erottuessa toisistaan. Osa kappaleista sisältää erittäinkin taitavia äänimaisemia,
jotka artisti on luonut muuan muassa
rytmisoittimilla ja päällekkäisillä kitaroilla. ”Täytyy pettää” –kappaleen
herkkä äänimaisema tuo kylmät väreet oikealla kuunteluhetkellä. Taiteilevan vauhdikas kappale ”Iso-Mane”
jaksaa naurattaa kolmannen kuuntelukerrankin jälkeen. Muita erottuvia
kappaleita ovat hitaan karhun lailla
etenevä ”Karhuvaari” ja varmin ja
lämpimin ”Muistin juuri äsken”.
Osa kappaleista tuntuu puoliksi tehdyiltä ja kesken jääviltä, jotka
jättävät tyhjän tunteen. Osa laulusuorituksista häiritsee muuten hyviä
kappaleita liiallisella ja tahattomalla
epävireisyydellään. Levy kokonaisuudessaan soi sulokkaasti ja luonnollisen viehättävästi. Kesäpäivä ja –yö
toiminevat parhaiten tämän albumin
kanssa.
www.ylinampa.bandcamp.com
Yhtye on ammattimaisen kuuloinen,
kappaleiden groove ja soljuvuus on
miellyttävää kuunneltavaa. Muusikot
osaavat antaa toisilleen tilaa ja soitosta huokuu kypsyys ja itseluottamus.
Saksofoni ja huilu toimivat hyvin yhdessä, kitaristi George Bandoek Apostolakiksen taiturointi tuo kylmiä väreitä koko kehoon ja rytmiryhmä vie
musiikkia eteenpäin varmalla tuntumalla. Pelle Mularin luoma bassopohja on raikkaan miellyttävää.
Levy on kerrassaan nautittavaa kuunneltavaa, on hienoa olla todistamassa tätä Rovaniemen kulttuurielämän
moninaisuutta, jonka yksi mestareista
ja väriläikistä on ehdottomasti yhtye
kappaleen ”Kullankaivaja” laulut tuo- nimeltä Pekka Kumpulainen & Ystävat jo hienoon äänimaisemaan viimei- vät.
seen tarvittavan sivalluksen.
RWM ry tuotteita tarjolla!
Lapsille ja aikuisille Päivi Ranta
Tule ja hae omasi
VARJO GALLERIAsta!
SILUETTIRISTIKKO
10x10 ruutua
Rajoitettu erä.
Kuka mahtaa paljastua koiran leikkikaveriksi? Väritä koiruli.
Ohjeistusta ristikon täyttämiseen;
Mustaa ruutuja lukujen osoittama
määrä niin että ne vastaavat pysty ja
vaakasuunnassa. Lukujen väliin jää
aina vähintään yksi tyhjä ruutu. Voit
merkitä esimerkiksi ruksin tyhjän
ruudun kohdalle itsellesi merkiksi.
ITTE TEHYT
AURINKOLASIT
Kuka tarvitsee uv-suojattuja aurinkolaseja kun hienot häikäisysuojat voi
valmistaa itte?!
Kuvassa näkyviä aurinkolaseja on
tehty jo ammoisista ajoista lähtien.
Voit askarrella ne siitä materiaalista
mitä sinulla sattuu olemaan käytettävänäsi; tuohesta, lastusta, vahvasta
kartongista, ilmastointiteipistä, tms.
Lisäksi tarvitset kuminauhaa tai narua, jolla kiinnität häikäisysuojan
silmillesi. Mattoveitsellä tai saksilla
leikkaat pienet näköaukko-viirut aurinkolaseihisi. Ja ei kun menoksi mäkeen ja hiihtämään.
Väritä kuva hienoksi.
RWM T-paidat – keräilykappaleet 15 € /kpl
Tyytyväiset asiakkaat kertovat: “Tämä paita lämmittää talvellakin!”
Nämä hienot dokumenttitallenteet tuovat herkät markkinamuistot luoksenne juuri silloin kun itse haluatte! 10 € /kpl
RWM tulitikut. Varmasti tulenarkaa tavaraa! 5 € /puntti (sis. 10 askia)
Rovaniemen matkailukartta vuodelta 1955, numeroituina uniikkikappaleina 5 € /kpl
Tällä kaupunkikartalla turisteilla on hauska löytää perille! Nostalgiaa ja muistoja rovaniemeläisille.
Uusilla kaupunkilaisilla mukava vertailla kaupunkikuvan muuttumista.
Kuva-arvoitus
Laatinut Suvi Harju
Mihin Lapin sodan jälkeen tarvittiin kahta veturia?
a) kaikki matkustajavaunut oli tuhottu
b) kahdella veturilla kokeiltiin jäänkantavuutta
c) jos toinen ei toiminut, oli toinen varalla
d) jotain muuta, mitä?
Vastaa ja kerro mielipiteesi sähköpostissa
rovaniemenwanhatmarkkinat@gmail.com
Vastaajien kesken arvotaan RWM:n tuotepalkintoja.
Tulokset julkaistaan kevään Rillumaroi-lehdessä.
Kevään lehdessä kysyimme Minkä hotellin räjäytystä saksalaiset tahtoivat seurata 15.10.1944? a) Hotelli
Kotkan b) Hotelli Pohjanhovin c) Hotel Santa Clausin
d) Hotelli Cumuluksen.
Oikea vastaus on b) Hotelli Pohjanhovi. Toimitukseen
tulleista vastauksista arpaonni suosi Maija Similää.
Similä kertoo myös vastauksessaan, että päivämäärä
jolloin saksalaisen seurasivat räjäytystä on 10.10.
HÄÄT, JOTKA
KRUUNAAVAT ONNENNE
Miten tehdä häistänne unohtumaton, ainutkertainen kokemus? Menkää naimisiin Rovaniemen Wanhoilla
Markkinoilla! Järjestämme yhdessä
teidän kanssanne häät perinteitä kunnioittaen. Oletteko juuri te, historian
ensimmäinen pariskunta, joka menee naimisiin Rovaniemen Wanhoilla
Markkinoilla ja jää aikakirjoihin?
Meiltä löytyy kaikki tarvittava mm.
tanssilava, orkesterit, juonnot, kilpailut, jokiristeilyt, hevoskiesit, valokuvat, ym. Ottakaa rohkeasti yhteyttä,
niin suunnitelhan.
Mikko ”Hyrski” Hyyryläinen
040 834 0104,
rwm.ohjelmat@gmail.com
Onnea!
Palijon onnea Annikki-äitille 26.4.
2015 huikeat 80 vuotta!
Toivottavat: Vele ja Päivi
Onnea Merja-äitykälle 5.1.2015 jo peräti 60 vuotta tulee täyteen! Huh huh!
Toivottavat: Päivi & Vele sekä Aku ja
Siiri
Onnea 4 vuotta täyttävälle reippaalle
touhuajalle, Olivialle! Toivoo: Kummitäti
14.–16.8.2015
Rovaniemen
Wanhat Markkinat
Fingerpori
Pertti Jarla