Warkauden lehti 20.6. - Laboratorioteatteri Fennica

Warkauden lehti 20.6. - Laboratorioteatteri Fennica

4
Keskiviikko 20.6.2012
Sirpa Hytönen
Taiteilija Kustaa Rubens haluaa maalata Hanna Kattilakosken takiaisen kanssa, onhan ihmisillä takiaisesta paljon opittavaa. Kuten se, ettei pidä luovuttaa liian helposti.
Hieman hömölö poliisikaksikko Isonapa ja Rillirousku irrottelevat
poliisitöötin tahdissa.
Heinähattu ja Vilttitossu riemuitsevat mökkilomalle pääsyään.
Heinähattu ja Vilttitossu seikkailevat Jumikkalassa
Hulvaton tarinankerronta vie
mennessään.
Kahdet uimahousut! Sehän tarkoittaa, että täällä on kaksi miestä,
ihastelee Hanna Kattilakoski katsellessaan kesämökkinaapureidensa pihalle ripustettuja vaatekappaleita.
Vielä innostuneempi hän on
huomatessaan maalaustelineen ja
kitaran. Sehän tietysti tarkoittaa
sitä, että uimahousujen omistajien
täytyy olla taiteilijoita! Juuri tätä
äiti on elämäänsä kaivannut, kultturellista atmosfääriä, joka nostaa
taiteellisia kokemuksia janoavan
mielen arjen yläpuolelle.
Vain hetkeä aikaisemmin äiti
Kattilakoski on saanut hepulin
huomatessaan millainen mörskä
perheen loma-asunto, Villa Commodor on. Siinä ei auttanut Heinähatun ja Vilttitossun innostus
sen enempää kuin isä Kattilakosken vakuuttelut siitä, ettei eskimoillakaan ole kuin yksi huone ja
että tutkimusten mukaan ihmiset
ovat onnellisimmillaan silloin,
kun nukkuvat kylki kyljessä.
Itse tarina saa alkunsa siitä, kun
Fennican työryhmä on työstänyt
Hanna-äiti päättää vuokrata perheelleen loisteliaan huvilan, Villa
Commodorin. Samanaikaisesti
aavistuksen hölmöläisiä muistuttava poliisikaksikko Isonapa ja
Rillirousku voittavat konstaapelien arpajaisissa viereisen ei niin
loisteliaan lomamökin, Villa Myssyn. Mökkien osoitteet kuitenkin
sotkeutuvat ja siitäkös seikkailu
voi alkaa.
Kirjaimellisesti oman säväyksensä kakkuun tuovat Alibullenin
neidit Halise ja Helga. Ja kuten
kunnon näytelmässä konsanaan,
tiedossa on paitsi vauhtia ja jännitystä, myös sopiva annos romantiikkaa.
Kyseessä on siis Laboratorioteatteri Fennican kesäteatteriesitys,
jossa tänä suvena sukelletaan Sinikka ja Tiina Nopolan luomaan
maailmaan näytelmässä Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset.
Jumikkalan kartanon pihapiiriin rakennetussa esityksessä on
mukavasti sekoitettu uutta ja vanhaa. Esityksen rekvisiitta on värikylläistä ja visuaalista, juonen kuljetus lähellä farssia. Aiemmin Nopoloiden tuotantoon perehtymät-
kesäteatterinäytelmäänsä pitkin kevättä, pienissä paloissa. Näytelmän
toteutusta ideoitiin yhdessä, kaikkien mielikuvitusta hyödyntäen.
Myös puvustusta ja lavastusta rakennettiin yhdessä.
Paloittain työstämistä jouduttiin
tekemään jo ihan käytännön syistäkin, kun odoteltiin, että koulua käyvät nuorisoteatterilaiset, Heinähattu (Kaisu Säynevirta) ja Vilttitossu
(Ella Leskinen), saivat oppivelvollisuutensa tältä lukukaudelta suoritetuksi. Lisäksi teatterin vahvistukseksi aikuisnäyttelijäkaartiin saatiin
viime viikolla helsinkiläisen teatteri
Kultsan Kati Hynninen Helga Alibullen). Muissa rooleissa nähdään
Kaisla Pirkkalainen (Hanna Kattilakoski), Sami Eklund (isä Kattilakoski), Minna Jutila (Halise Alibullen), Nestori Välitalo (Isonapa) ja
Mika Juusela (Rillirousku).
Näytelmän ohjaaja, Mika Vuorentie, on astunut ruoriin vasta
kaksi viikkoa sitten.
– Helppoahan sitä oli valmiiseen
pöytään tulla, Vuorentie tuumaa.
Kirjoista ja elokuvateattereista
tuttu tarina ei rantasalmelaisia ole
hirvittänyt.
Lemmenlukkojen sulattajat
ovat tulossa julkisuuteen
TAMPERE. Tamperelaisten rakastavaisten lemmenlukoista kohuteoksen valmistaneet taiteilijat
aikovat tulla julkisuuteen.
– Taiteilijat ovat laatimassa
omilla nimillään tiedotetta, joka
on tarkoitus julkaista tällä viikolla, kertoo amanuenssi Virpi Nikkari TR1-taidehallista.
Patosillalta katosi viime viikolla yli sata lukkoa. Lemmenlukot
olivat peräisin pariskunnilta, jotka olivat kiinnittäneet ne aitaan
ja heittäneet avaimet pois.
Lukkojen viejiksi paljastui
anonyymi One Love -taiteilijaryhmä. He olivat sulattaneet lukot ja valaneet niistä teoksen Pirkanmaa 5. triennaali -näyttelyyn.
Tapaus on poikinut vilkasta
keskustelua, rikosilmoituksen ja
jopa tappouhkauksia taiteilijoille
sekä näyttelyn kuraattorille.
Nikkari antaa tunnustusta
teoksen idealle, joka ohjaa pohtimaan rakkauden olemusta.
– Itse teko kuitenkin kohdistui ihmisten herkkiin tunteisiin.
Olen pahoillani niiden puolesta,
jotka pahoittivat mielensä. STT
Paul McCartney
sai 70 vuotta täyteen
Paul McCartney sai maanantaina
seitsemän vuosikymmentä täyteen. Vetreä 70-vuotias valmistautuu parhaillaan esiintymään heinäkuun lopussa Lontoon olympialaisten avajaisissa.
McCartneyn juhlat eivät tänä
vuonna pääty syntymäpäiviin ja
olympialaisten avajaisiin. Syksyllä
tulee kuluneeksi puoli vuosisataa
siitä, kun The Beatles julkaisi ensimmäisen singlensä Love Me Do.
McCartney on uransa aikana
säveltänyt yksin tai osittain yli 50
top 10 -hittiä. The Beatlesissa
McCartneyn lauluntekijäkumppani oli John Lennon.
Pitkä ura on tuonut McCartneylle mukavasti leipää ja vielä vähän voitakin leivän päälle.
McCartneyn ja hänen vaimonsa
Nancy Shevellin omaisuus on pit-
Paul McCartney
kälti yli 800 miljoonaa euroa.
McCartney vakuuttaa, että rikkaudet eivät ole muuttaneet häntä ihmisenä.
– Pohjimmiltani olen edelleen
vain poika Liverpoolista, jalkapallossa liverpoolilaista Evertonia
kannattava McCartney luonnehtii
itseään. STT
Laboratorioteatteri Fennican näytelmässä seikkailevat Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoista tutut hahmot.
Kuvassa Heinähattu, Rillirousku, Vilttitossu, isä-Kattilakoski, Helga Alibullen ja Halise Alibullen.
tömän mielessä assosioituu esitystä katsellessa oman lapsuuden
omintakeiset veijarit, Kiljusen
Herrasväki ja Peppi. Ennakkoesityksessä yleisönä istuneet lapset
sen sijaan olivat selvästi jyvällä
missä mennään, sen verran tuttuja Heinähatuin ja Vilttitossun
seikkailut heille olivat.
– Ei siitä ole ollut paineita. Elokuva oli ehkä vakavammin tehty,
tässä meidän jutussa mennään
enemmän kieli poskessa, miettii
Rillirousku. Eikun Mika Juusela.
Vaikka ennakkonäytöksen katsomo koostui lähinnä lapsista, on
näytelmä suunnattu koko perheelle.
– Olemme pyrkineet siihen, että
kaikki viihtyvät. Onhan tämä juttu
aika absurdi, sanoo Kaisla Pirkkalainen.
Yleisö
saa
reagoida
– Kuin hedelmäsalaatti, lisää
Nestori Välitalo, joka Isonapana,
herkuttelijana, taitaa syömävertaukset.
Ennakkoesityksen jälkeiset fiilikset olivat näyttelijöillä lupaavat. Ensi-iltaan on vielä kuukausi, joten
esitystä ehditään työstää vielä moneen otteeseen.
– Toinen prosessi on sitten se,
kun esitys lähtee liikkeelle. Että miten yleisö, lapset reagoivat. Nyt oli
Tirkkosen talosta tuli mukavasti tietoja
Talohistoriat jatkuvat
heinäkuun lopulla.
Viime kerralla otettiin käsittelyyn Tirkkosen ja Hassisen talot,
jotka jäivät nykyisen Kauppakatu 35:n alle. Perustiedot saatiin
selville, ja täydennyksiä otetaan
vastaan.
Maalarimestari Jalmari Tirkkonen vuokrasi vuonna 1919 A.
Ahlström Oy:ltä tontin Mikkelintien ja Rajakadun kulmauksesta, silloiselta lääninrajalta, ja
alkoi suunnitella siihen asuinrakennusta. Rakennustyöt alkoivat
seuraavan vuoden puolella. Alakerta tehtiin Pirtinvirrassa kääntösillan rakentamisen aikaan olleen työpadon pystylankuista.
Jyrkkäkattoinen talo valmistui
vuoden 1920 lopulla, ja Jalmari
ja Beda Tirkkonen sekä heidän
vastasyntynyt poikansa Veli asettuivat taloksi. Myöhemmin perheeseen syntyi tytär Ulla. Alakerrassa oli iso huone, keittiö ja makuualkovit sekä yksi vuokrattava liikehuoneisto. Siinä toimi ensiksi Toivo Karin kellosepänliike,
jonka osti 1920-luvun alkuvuosina toiminimi Orasmaa & Hanhineva. Kellosepänliike muutti sittemmin Ossian Pulliaisen liiketaloon.
Myöhemmin alakerrassa toimi
Heikki Väänäsen ruumisarkkuliike ja kukkakauppa, joita hoiti
hänen tyttärensä Hilkka miehensä Daniel Peräkylän kanssa. Peräkylät asuivat samassa rakennuksessa. Liike muutti tästä Toini
Routin taloon, nykyiseen Kauppakatu 33:een, nykyisen Mikkosen parturiliikkeen paikalle.
Kuka muistaa?
Vuoden 1938 alussa talossa
aloitti toimintansa Mauri Pulliaisen urheiluliike, joka myi
myös moottoripyöriä. Osakkaina yrityksessä olivat Aarre Kivisalo ja Mikko Tapio. Toiminta
loppui, kun Pulliainen kaatui talvisodassa. Sen jälkeen talossa toimi muutaman vuoden Kaarlo
Taavilan sähköliike sekä Uuno
Tolvasen parturiliike. Varkauden
ensimmäinen Matkahuollon toimipiste toimi myös Tirkkosen
talossa hoitajanaan Hanna Väänänen.
Sotien jälkeen Jalmari ja Veli
Tirkkonen alkoivat hakea säännöstelyn alaisia huoneita omaan
käyttöönsä. 1948 koko alakerta
saatiin Tirkkosten käyttöön.
Maalaamo aloitti tuolloin ja värikauppa kaksi vuotta myöhemmin. Veli Tirkkonen piti värikauppaa talossa 1980-luvun alkuun.
Yläkerrassa oli kahden huoneen ja keittiön asunto, sekä lisäksi yksi asuinhuone. Tirkkosen
perhe asui Helsingissä vuodet
1928–34, ja talo oli sen ajan
vuokralla. Jalmari Tirkkonen oli
maalarimestarina Suomen Autoteollisuus Oy:n toiminnan käynnistysvaiheessa, ja suunnitteli siinä ohessa mm. Sisu-kuorma-autojen ensimmäisen tuotemerkin.
Sen ajan talon yläkerrassa asui
suutari Reijosen perhe. Suutarinverstas oli asunnon yhteydessä.
Tirkkoset asuivat yläkerrassa
vuodesta 1934.
Piharakennuksessa asuivat Beda Tirkkosen vanhemmat Pekka
ja Amalia Kankainen ja heidän
Varkauden museo
Hassisen ja Tirkkosen talot Huruslahden puolelta.
jälkeensä kauppias Hayretdin
Saadetdinin perhe. Saadetdinilla
oli vaateliike Taulumäellä Hirvosen talossa. Sotavuosina piharakennuksessa asui leskirouva Hilda Vartiainen.
Tirkkosen talon viereen, niin
ikään Ahlströmin vuokratontille,
rakensi talonsa vuoden 1920 tienoilla sahalla työnjohtajana toiminut Kusti Hassinen. Hassisen
perhe, johon kuuluivat puoliso
Helmi (os. Laaksonen) ja tyttäret
Sirkka ja Eeva, asettuivat taloon.
Hassisten lisäksi talossa asui ennen sotia Matti Vaittisen perhe.
Peräkylän kukkakauppa ja
hautaustoimisto muutti taloon
viereisestä talosta, ja tästä nykyiselle paikalleen vuonna 1959.
Tämän jälkeen tiedoissa on aukkoja. Talossa toimi jonkin aikaa
päivittäistavarakauppa ja sitten
1980-luvun puoliväliin asti Juha-
ni Koskivuoren liike, joka myi
äänilevyjä ja äänentoistolaitteita.
Rakennusliike Ruola Oy osti
molemmat kiinteistöt vuoden
1985 tienoilla ja purki rakennukset. Tontti säilyi rakentamattomana vuoteen 2002, jolloin Varkauden Osuuspankki rakennutti
kiinteistö Oy Onnenapilan.
Palataan asiaan heinäkuun
loppupuolella!
Antti Aho
Tietoja ottavat vastaan tutkija
Hilkka Lehtimaa, Varkauden
Museo Wredenkatu 5, 78200 Varkaus, puh. 044 743 6453 tai sähköpostitse hilkka.lehtimaa@ varkaus.fi sekä toimituspäällikkö
Antti Aho, Warkauden Lehti Pirnankatu 4, 78200 Varkaus, puh
(017) 7783 639 tai sähköpostitse
antti.aho@ warkaudenlehti.fi
Varkauden museo/ Jäniksen kokoelma
Tirkkosen talo kuului katukuvaan noin 65 vuotta.
kiva kuulla sitä iloista hyrinää, mikä
katsomosta tuli. Lapset olivat selkeästi aktiivisia, kun siihen tuli tilaisuus, Juusela ja Välitalo sanovat.
Näyttelijät nimenomaan kaipaavatkin yleisön aktiivista osanottoa
ja heittäytymistä mukaan tarinaan,
sillä juuri se tuo oman suolansa esityksiin.
– Ehkä täällä Suomessa vähän
liikaa hyssytellään. Yleisö saa reagoida esitykseemme ihan mieluusti,
kannustaa Minna Jutila.
Sadevarauksia kesäteatterissa ei
ole, vaikka paljaan taivaan alla näytelläänkin.
– Mehän esiinnytään niin kauan
kuin katsojat istuu katsomossa,
fennicalaiset lupaavat.
– Ollaan me kerran esiinnytty
kaatosateessakin kolmelle katsojalle, kun he olivat tulleet kaukaa,
muistaa Pirkkalainen.
Sirpa Hytönen
Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset ensi-illassa 20.7.2012
klo 18 Jumikkalan kartanossa
Rantasalmella.
Montako
lohtanderia
mahtuu
pompannappiin?
KUOPIO. Kuopiolainen Buona Sera Signorina! -musiikkinäytelmä todistaa sen, että
pikku-Fiatiin mahtuu ainakin yksi Oiva Lohtanderin
kokoinen mies. Teatterin
grand old man on pompannapin henki road movie henkisellä ajomatkalla halki
kesäisen Suomen.
Kuopion Uuden Kesäteatterin kantaesityksessä kuvataan autonostalgian ohella
naisen kasvutarinaa italomusiikin tahdittamana. Takana ovat käsikirjoittajat Johanna Keinänen, Sami Kojonen ja Kimmo Virtanen.
Kolmikko on tehnyt käsikirjoituksen kahteen aiempaankin kesänäytelmään
Kuopiossa.
Näytelmän ohjaa Kimmo
Virtanen. Rooleissa esiintyvät
Lohtanderin lisäksi Jaana Pesonen, Sami Kojonen, Liisa
Ruuskanen ja Jukka Väinölä.
Ammattilaisten ohella mukana on 14 nuorta avustajaa ja
tanssin opiskelijaa. Näytelmää esitetään Rauhalahden
teatteriareenalla elokuun 12.
päivään asti. Ensi-ilta on
27.6. STT