docArtikkeli - Suomen Reumatologinen Yhdistys ry
download 
Report Transcription
Artikkeli - Suomen Reumatologinen Yhdistys ry
18 UUTISET HULLUJEN HOMMAA. Dosentti Vappu Rantalaiho kirjoitti Rupee hullu reumatolookiks –tekstinsä Suomen Reumatologisen yhdistyksen vuosikokouksen iltajuhlaan. Vaikka tampereenkiälinen teksti on sorvattu huumorimielessä, rivien välistä voi lukea reumatologin työn aidot hyvät puolet. Kaikin keinoin reumatologipulan kimppuun Seuraavan kymmenen vuoden sisään Suomen reumatologeista eläköityy puolet. Ala puistelee pölyttynyttä imagoaan ja houkuttelee nuoria lääkäreitä erikoistumaan. S uomen vähän yli sadasta reumatologian erikoislääkäristä puolet jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna yliopistojen reumatologian erikoistumisohjelmissa opiskeli vain 27 lääkäriä. Tulevaisuuden osaajapula on tiedostettu alalla jo vuosia. Kun Suomen Reumatologisen yhdistyksen vuosikokous kokoontui tammikuun lopussa Tampereelle, dosentti, reumatologian erikoislääkäri Vappu Rantalaiho kirjoitti kokouksen iltajuhlaan humoristisen tampereenkiälisen tekstin, jossa hän kehotti nuoria lääkäreitä ryhtymään reumatologeiksi. Rantalaiho on jo vuosia kääntänyt muun muassa Tampereen yliopiston sisätautien väitöskirjojen abstraktit huumorimuotoon tampereenkielelle. – Olen niin tamperelainen, se tuli vähän luonnostaan. Ja välillä täytyy vitsailla, Rantalaiho perustelee. Tampereella virat ovat täynnä Tampereella reumatologeista ei tosin ole pulaa: yksikään virka ei ole tällä hetkellä avoimena. Rantalaiho uskoo, että hyvä tilanne johtuu osin siitä, että Tampere on vetovoimainen kaupunki ja sisätautien klinikalla on hyvä maine erikoistumispaikkana. Mutta Tampereellakin reumatolo- ”Rupee hullu reumatolookiks jos sullon kana kynittävänä toh homeopatian kanssa. Tällä alalla ei meinaan paljov vettä laimennella. Suu vaahrossa saat selittää kunka teillois kuulkaa pikkurovva nyn nivelreuma. Muta kauheeton lottovoitto etä juur ny, ja viä täälä Suamessa ootte sattunu sairastuu. Meinaan kun ulkomaan nössöt ei osaa mitään, ja mekin ennev vanhaan vaan pistettiin kultaa ja pirettiin peukkuja, nin nykyään me voiraan turvottaa teirän naama kortisoonilla ja viärä makuaisti yhrellä lääkkeellä ja näkö toisella, ja kolmannella me pannaan teirät oksentaan. Muta muistat korostaa, etä ihan luannommukasta hoitoo tää silti on, kerta siinon mukana myäs semmonen pee-vitamiini. Ja tauti sitäpaitti paranee.” gien keski-ikä on 52 vuotta. Ammattiryhmä ikääntyy. – Täytän itse tänä vuonna 50 ja minua on vielä viime vuosina kutsuttu nuoreksi reumatologiksi, naurahtaa Rantalaiho. Miksi sitten reumatologeja ei ole tarpeeksi? Viime vuosina erikoislääkärin koulutusohjelmiin on ilmoittautunut vain vähän lääkäreitä tutkintotavoitteisiin nähden. Esimerkiksi vuonna 2013 Tampereen yliopistosta ei pätevöitynyt yhtään reumatologia. Huippuvuosi oli 2004, jolloin erikoislääkäritutkinnon suoritti Taysissa peräti kolme lääkäriä. – Tämä on aika pieni erikoistumisala. Kandivaiheessa reumapo- COLOURBOX ”Rupeeh hullur reumatolookiks jos sua puhuttelee tommonev vanhanajan kunnol lääkärintyä, missä anamneesi on kahreksankytä rosenttia riaknoosista ja tatus toiset kahreksankytä. Siihen kuv viä lisäät nolla rosenttia rönkkenkuvista ja miinus sata rosenttia laporatooriokokeista. Kolkytä rossaa ultraäänestä taikka mankeetista. Nin siinähän ei ok kun kymmener rossa riski että reisille menee riaknoosit. Torella hiano liininen ala.” HELI SAARELA HILKKA JUHOLA-PUHA MEDIUUTISET 13.2.2015 NRO 5–6 tilaita näkee aika vähän, kun opetus tapahtuu osastoilla ja reumatologia on polikliininen ala, perustelee Rantalaiho. Vappu Hän arvelee, Rantalaiho että myös virkojen vähyys vaikuttaa. Ainakin maakuntasairaaloihin pitäisi saada lisää paikkoja auki. – Se työmäärä, jonka kanssa reumatologit joutuvat periferiassa painimaan, on valtava. Hulluhan sitä olisi, jos hakeutuisi töihin suolakaivokseen, ainoaksi reumatologik- MEDIUUTISET 13.2.2015 NRO 5–6 ”Rupee reumatolookiks jos tykkäät vuuruusta taikka akupunktiosta. Jos sun, nin kum mum, miälestä yks lääkärintyän kohokohtia on pistää neulalla jonnekkij ja siältä tulee, nir rupee tosiaankir reumatolookiks. Mitä enempi piikkejä potilaisiis tuikit nin tiäteellisesti toristetustikkin sen parempi reumatolooki sää oot. Hyvä omatunto hauskanpirosta, tätä mää kutsusin nimellä vin-vin.” si maaseutukaupunkiin, kun vaihtoehtona on tehdä rahaa kasvukeskuksessa helpommalla. Vanhan kunnon ajan lääkärintyötä Rantalaiho ei puhu alan puolesta työvoimapulan vuoksi, vaan siksi, että hänestä reumatologin työ on yksinkertaisesti hienoa. – Tämä on vanhan kunnon ajan lääkärintyötä, jossa on potilaan haastatteleminen ja tutkiminen on kaiken a ja o. Potilassuhteet ovat pitkiä. –Reumatologina oikeasti tutustutaan ja välitetään potilaista. Saa tehdä käsillä, pistää ja käyttää ultraääntä, ja näkee vielä työnsä tulokset, Rantalaiho hehkuttaa. Reumatologit ovat Suomen kalleimpia lääkäreitä yhdessä onko- ”Rupee reumatolookiks jossää tykkäät tommottista pitkistä potilas-lekuri-suhteista. Vähän ninkun naimisissa olis, vanhetaan yhressä, ja viä monen kanssa yhtaikaa. Pääsee maistaav melkeen mormoonin taikka Auervaaran elämää, tosin kyä siltä kääntöpualelta. Että kun norminaimisissa myätämäet huruutetaan hymyssä suin, mutta vastamäissä sitten haetaan eropapereita, nin täälä reumaliitoissa se menee enempi ninkum päivvaston. Että heti kun on kaikki ihanasti, nin eikun näyttään siipalle ovee, että seom moro, nyl lährek kyä terkkulaan. Ja taas kun oikeen päih helvettiä menee nin sitten ollaan tosiaan nin naimisissa että tieretään olleemme. Mutta kasvattaahan semmone, ihmisenä ja reumatolookina.” l mukaan k k i logien k kanssa. K Kelan yksi reumatologi määräsi keskimäärin reseptilääkkeitä lähes puolella miljoonalla eurolla vuonna 2013. – Meillä on suuri vastuu veronmaksajien rahoista. Jos emme käytä varoja järkevästi, potilaat menet- tävät ä ä työkykynsä ök k ä ja j joutuvat j eläkläk keelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Se vasta kallista olisikin, Rantalaiho sanoo. Tiina Aisla 043 855 4696 tiina.aisla@mediuutiset.fi ”Vain hullu hakeutuu töihin suolakaivokseen, ainoaksi reumatologiksi maaseutukaupunkiin, kun voi tehdä rahaa helpommalla kasvukeskuksessa. UUTISET 19 Radiomainoksella reumatologiksi Viime lokakuussa Reumaliitto herätti huomiota kertomalla reumatologin työstä radiomainoksessa. Reumaviikon kampanjamainos pyöri lähes sadalla suomalaisella radiokanavalla ja tavoitti noin kolme miljoona ihmistä. Mistä oli kyse, Suomen Reumaliiton toimitusjohtaja Maria Ekroth? – Halusimme lisätä yleistä tietoisuutta reumataudeista ja kertoa, että reumatologin työ on mielenkiintoista. Miksi juuri radiomainoksella? – Ehkä suuressakin yleisössä oli joku äiti tai kaveri, joka kertoi erikoistumisalaa miettivälle nuorelle lääkärille, että oletko tullut ajatelleeksi reumatologiaa. Mielikuvat reumataudeista ovat kaukana nykytodellisuudesta lääkäreilläkin. Työtä pidetään tylsänä, koska aikaisemmin lääkärit tutkivat vain jo aiheutuneita vaurioita. Nykyisin pystytään parantamaan valtavasti potilaan elämänlaatua. Mitä kampanjalla tavoiteltiin? – Tarkoitus oli vaikuttaa yleiseen asenteeseen. Tulokset nähdään ehkä sitten viiden vuoden päästä. Mikä reumatologitilanteessa huolestuttaa eniten? –Esimerkiksi selkärankareuman diagnoosi voi kestää jopa seitsemän vuotta. Jos perusterveydenhuollossa ei saada kiinni sairastuneita eikä ihmisiä saada ajoissa diagnosoitua ja hoidon piiriin, hinta voi olla kova yksilölle ja yhteiskunnalle. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Vuodessa tule-sairauksien arvioidut kustannukset yhteiskunnalle ovat noin kaksi miljardia euroa. Maria Ekroth Tule-sairauksien arvioidut kustannukset yhteiskunnalle ovat vuodessa noin kaksi miljardia euroa.
