Lue Turun Sanomissa 6.11. ollut juttu tästä linkistä.

TORSTAI 6.11.2014 TURUN SANOMAT 17
Korko 3kk 
0,084
Pörssi 
Talous | UUTISET
7638
Taloustoimitus 02 269 3119 | ts.talous@ts.fi, ts.nimitykset@ts.fi | Länsikaari 15, PL 95, 20101 Turku | ts.fi |
TS/Jonny Holmén
@turunsanomat |
Saksalaispankki otti käyttöön
negatiivisen talletuskoron
Startel, Helsinki
Ensimmäinen pankki EU:ssa
on ottanut käyttöön yksityisasiakkaiden negatiivisen talletuskoron, kertoo brittilehti
Telegraph. Telegraphin mukaan kyseessä on saksalainen
Deutsche Skatbank.
Käytännössä negatiivinen
talletuskorko tarkoittaa sitä,
että rahojen pitäminen pankissa maksaa asiakkaalle.
Negatiivinen talletuskorko
koskee asiakkaita, joilla on
yli puolen miljoonan euron
verran sijoituksia. Pankin
mukaan oikeasti sääntöä sovelletaan vain asiakkaisiin,
joiden talletusvarallisuus ylittää kolme miljoonaa euroa.
Pankin asettama talletuskorko on -0,25 prosenttia.
Käytännössä se tarkoittaa
Scanfil EMS
lomauttaa
Sievissä
Mikko Lindberg on ollut kalkkunatilallinen 1990-luvulta saakka ja tilan liikevaihdosta yli puolet tulee kalkkunan siitosmunien tuotannosta. Uudet EU-tukisäännöt saattavat alentaa kalkkunoiden tukirahoja entisestään.
Maanviljelijät odottavat EU:n tukimuutoksia ihmeissään
Kalkkunatilallinen voi muuttua
viljelijäksi yhdessä yössä
Turun Sanomat, Paimio
LIISA EnkvIST
Paimiolaisen Ylhäisten tilan isäntä Mikko Lindberg avaa punaisen hallin ison peltioven. Hurja
kaakotus sekä lentävät höyhenet
täyttävät ilman. Hallissa asustavat
60 siitoskalkkunakukkoa kertovat äänekkään mielipiteensä syysilman kylmyydestä.
Ylhäisten tilalla on kasvatettu kalkkunoiden siitosmunia
vuodesta 1990 saakka. Munat
matkaavat tilalta Jalasjärvelle
hautomoon, ja sieltä eteenpäin
kalkkunoiden kasvattajille.
Lopputulos näkyy esimerkiksi
kalkkunafileenä kuluttajan leivän päällä.
Tähän saakka Lindbergin tila on ollut EU:n mukaan kotieläintila. Tilalla viljellään myös
viljaa, sokerijuurikasta sekä
härkäpapua, mutta hieman yli
puolet liikevaihdosta tulee
kalkkunoista.
Tukien pitäisi
olla tasa-arvoisia
Nyt Lindberg odottaa kauhun
sekaisella mielenkiinnolla, mitä
ensi vuonna tulossa olevat maatalouden tukimuutokset hänen
tilansa kohdalla tarkoittavat.
Pahimmassa tapauksessa tilan määritys voi uusissa säännöissä muuttua kasvinviljelytilaksi, joka saa vähemmän tu-
kea. Lindbergin mukaan kalkkunan saama tuki on muutenkin epätasa-arvoinen.
– Jostain syystä kalkkunasta
maksetaan samansuuruista
eläinyksikkötukea, kuin broilerista. Kalkkuna on kuitenkin yli
neljä kertaa suurempi eläin,
Lindberg sanoo
Peltoja voisi
mitata ilmasta
Lindberg oli yksi lukuisista alueen maatilallisista, jotka osallistuivat maa- ja metsätalousministeriön järjestämään keskustelutilaisuuteen EU:n yhteisestä
maatalouspolitiikasta (CAP)
Salossa keskiviikkona.
Niin sanottu CAP-uudistus
astuu voimaan ensi vuonna. Tilaisuudessa Lindberg kärttikin
asiaan vastausta maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolta
(kok). Paljon keskustelua herätti myös esimerkiksi peltotilan mittaamisen hankaluudet ja
kasvava byrokratia.
– Kyllä näinä päivinä peltojen koko pitäisi pystyä mittaamaan ilmasta käsin ja sitten
digisoida, totesi Orpo.
Orpo kritisoi itsekin byrokratiaa, ja lupasi tehdä kaikkensa,
että tukiviidakossa olisi helpompi edetä. Kalkkuna-asiaan ei
selkeää vastausta tullut.
–Maatilan pito ei ole mitään
puuhastelua, vaan erittäin vaati-
vaa liiketoimintaa. Sen on voitava olla myös kannattavaa. Jos se
sitä ei ole, ei meillä ole tulevaisuudessa myöskään suomalaista,
puhdasta ruokaa, Orpo totesi.
Viherryttäminen
herättää tunteita
EU:n maataloustukiuudistuksen myötä tukia kohdistetaan
enemmän esimerkiksi niin sanottuun viherryttämiseen, joka
on herättänyt paljon kritiikkiä
puolesta ja vastaan.
Orpon mukaan maatalous
voi olla tulevaisuudessa yhtä
aikaa kannattavaa ja ympäristöystävällistä. Samaa mieltä oli
Suomen WWF:n pääsihteeri
Liisa Rohweder, jonka mukaan
maataloudessa on kuitenkin
vielä paljon töitä päästöjen pienentämiseksi.
Lindbergin mukaan viherryttämiseen sisältyvä viljelykasvien monipuolistaminen on toki
hyvä asia, mutta muuten viherryttämisestä on vaikea löytää
aktiiviviljelijälle hyvin sopivia
tukimuotoja.
– Hankalinta maaseutuyrittämisessä on byrokratian lisäksi
lyhytjänteisyys. Me haluisimme
investoida 1,5 miljoonan euron
uusiin tuotantotiloihin, mutta
riski on valtava, sillä viiden
vuoden päästä tukisäännöt voivat olla taas muuttuneet, hän
tuumaa.
Suomalaiskeksintö tekee risukosta energiapaaleja
Turun Sanomat
JOukO väHäkOSkELA
Kaarinan Lemon kylässä raivattiin läpitunkematonta rytöä
torstaina uudella tekniikalla.
Urakoija poisti tulevalta ulkoilualueelta nuorta puustoa paalaavalla metsäkoneella. Metsänomistajia oli kutsuttu seuraamaan, miten kotimainen
konekeksintö järsi itselleen
uraa hoitamattomaan pöpelikköön.
Vaajakoskelaisen Fixteri
Oy:n paalain ei ollut ensimmäisellä esittelykiertueellaan. Metsäpiireissä on puntaroitu jo
viitisen vuotta, tuleeko fixteristä vakavasti otettava metsänhoidon kone.
Valmistaja uskoo patentoituun laitejärjestelmäänsä. Puoli miljoonaa euroa maksavia
alustakone-paalain -yhdistelmiä on myyty Suomeen vajaa
kymmenen. Fixterissä uskotaan
parin sadan koneen kysyntään.
Päälle tulee mahdollinen vienti.
– Ei porkkanapenkkikään
tuota kunnon satoa, ellei sitä
harvenneta. Fixteri harventaa
liikapuuston ja korjaa vielä
naatitkin hyötykäyttöön, toimitusjohtaja Minna Lappalainen
loi vertauskuvia.
Biomassaa jää
riittävästi metsään
Fixterin patentti koskee ohuen
runkopuun niputtamista 500
kilon paaleiksi. Kone punnitsee
paalit ja jättää ne jälkeensä.
Loppukädessä niistä tehdään
haketta.
Lappalaisen mukaan paaliketju metsästä polttolaitokselle
tuottaa
irtotavarakeruuta
enemmän kaikille osallisille.
Metsäluontoakin se vaalii.
– Korjuumenetelmällä saadaan enemmän puuta hyötykäyttöön eli hehtaarituotto paranee. Samalla huolehditaan
metsän tulevasta kasvukyvystä.
Neulas- ja lehtimassa jää paalauksessa maahan.
Liikeidean kestävyyttä on
epäilty. Tehdään hoitotyötä, jota jokaisen metsänomistajan
pitäisi tehdä pidemmän ajan
kuluessa.
Minna Lappalaisen mielestä
hoitamattomat risukot ovat tosiasia. Metsistä pitää ylipäätään
ottaa enemmän uusiutuvaa
energiaa.
– Toissa vuonna nuorista
metsistä korjattiin 3,6 miljoonaa kiintokuutiota puuta. Metlan mukaan määrä voidaan
kaksin- tai kolminkertaistaa
kestävästi. Sitten tulevat vielä
nämä risukot eli hoitorästit.
Kaksi paalia puuta
on tynnyrillinen öljyä
Fixterin road show’n rekvisiittaan kuuluvat polttoöljytynnyrit makkarateltassa. Toimitusjohtaja osoittaa 200 litran astiaa
ja arvuuttelee ties kuinka monetta kertaa:
– Montako runkopuupaalia
yhden tällaisen tynnyrillisen
TS/Riitta Salmi
Turun Sanomat
HELSiNKi Elektroniikan sopimusvalmistaja Scanfil on saanut yt-neuvottelut päätökseen tytäryhtiönsä Scanfil
EMS:n Sievin tehtaalla.
Neuvotteluissa sovittiin,
että joulukuussa toteutettavien työaika- ja vuosilomajärjestelyjen lisäksi Scanfil
EMS:ssä lomautetaan ensi
vuoden tammi-huhtikuun aikana enintään 45 henkilöä
kerrallaan kukin enintään 90
päiväksi, Scanfil kertoo tiedotteessa. (Startel)
HKScan piti
tulostasonsa
entisellään
TURKU Elintarvikeyhtiö HKScan kohensi tulostaan liikevaihdon alenemisesta huolimatta heinä-syyskuussa. Kuluttajien ostovoima ja kulutushalut pysyivät alhaisina.
Venäjän asettama sianlihan
tuontikielto lisäsi yhtiön mukaan ylitarjontaa kotimarkkinoilla.
Liikevaihtoa HKScanille
kertyi 498,4 miljoonaa euroa,
mikä on runsaat viisi prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten.
Liikevoitto parani 7,3 miljoonaan euroon 7,0 miljoonasta
eurosta. Suhteellista kannattavuutta kuvaava liikevoittoprosentti parani aavistuksen
1,5 prosentista 1,3 prosenttiin.
sitä, että jokaista talletettua
sataa euroa kohden asiakas
joutuu maksamaan 25 senttiä.
Euroopan keskuspankki
on laskenut keskeisen rahamarkkinoiden ohjauskorkonsa ennätyksellisen alas.
Lisäksi keskuspankkitalletusten korko on painettu negatiiviseksi. Deutsche Skatbankin mukaan se ei voi
maksaa korkoa nykyisen rahapolitiikan johdosta.
Matalalla korkotasolla
EKP yrittää estää talouden
liukumisen deflaatioon. Matalien talletuskorkojen lisäksi keskuspankin rahapolitiikka on aiheuttanut myös
kuluttajaluottojen keskeisten viitekorkojen painumisen historiallisen matalalle
tasolle.
Tulos ennen veroja koheni
5,8 miljoonaan euroon 5,3
miljoonasta eurosta. Yhtiö
arvioi, että viimeinen vuosineljännes on neljänneksistä
vahvin. (TS)
Yritysten
näkymät
alavireiset
HELSiNKi Suomalaisten yritysten suhdannenäkymät talvikaudelle ovat yhä varovaisia, kertoo Elinkeinoelämän
keskusliitto EK.
EK:n julkistama suhdannebarometri ennustaa teollisuustuotannon kuitenkin
kasvavan loivasti lähikuukausina. Palvelujen myynti
sen sijaan on kehittynyt heikosti, eikä sen odoteta kasvavan loppuvuonna.
Kaikilla päätoimialoilla
suhdannetilanne on edelleen
keskimääräistä heikompi.
(STT)
Outokumpu
supisti
tappiotaan
HELSiNKi Teräsyhtiö Outokummun tulos ennen veroja
jäi heinä-syyskuussa 73 miljoonaa euroa tappiolle. Vuosi sitten tappio oli 207 miljoonaa.
Outokummun liiketulos
ilman kertaeriä nousi kuitenkin kolme miljoonaa euroa
voitolliseksi ensi kertaa sitten
Inoxum-kaupan toteutumisen jälkeen. (STT)
Pörssi
Alamäki muuttui nousuksi
Startel, Helsinki
Helsingin pörssissä päivä eteni reippaassa nousussa kahden päivän alamäen jälkeen.
Vaihtokärjessä laajan nousurintaman rikkoi vain tulosjulkistaja Outokumpu.
Euroopan
pörsseissä
myönteiset tulosyllätykset
ovat pitäneet tunnelmia korkealla. Eurooppalaisosakkeiden kursseja kuvaava viiteindeksi Stoxx 600 liikkui illan-
suussa 1,6 prosenttia eilistä
päätöstään ylempänä. Myös
Wall Streetillä oltiin nousussa sijoittajien ollessa tyytyväisiä republikaanien vaalivoittoon.
Helsingin yleisindeksi
OMXH nousi 1,4 prosenttia
7 638,73 pisteeseen. Vaihdetuimpien osakkeiden OMXH
25 nousi 1,5 prosenttia. Vaihtoa kertyi 439 miljoonaa euroa, josta Nokiaa oli 91 miljoonaa.
OMXH
7800
7600
7600
7550
7400
7500
7200
energiasisältö vastaa? Kahden!
Varsinaissuomalainen metsänhoitoyhdistys Lounametsä
ei moiti Fixterin liikeideaa eikä
laitteen ominaisuuksia. Toiminnanjohtaja Harri Tasanen
muistuttaa että energiapuun
tuet putoavat ensi kesään mennessä. Nyt pitäisi lisätä puun
korjuuta ja sen kannattavuus
riippuu paljon menetelmästä.
– Tätä konetta ja sen tuottavuutta on tutkittu. Me odotamme, että Lounametsän alueelle
saataisiin ensin yksi ja sitten
– Uskokaa tai älkää, kahdessa
tuollaisessa paalissa on yhtä
paljon energiaa kuin tynnyrillisessä kevyttä polttoöljyä, toimitusjohtaja Minna Lappalainen kehui energiapuuta Kaarinassa.
7450
7000
viikko 37 38 39 40 41 42 43 44
7400
12 kk Euribor, %
Euron dollarikurssi
0,38
Paalainyhdistelmä jättää jälkeensä puolisen tonnia painavia runkopuupaaleja, jotka kone punnitsee ennen maahan laskemista.
Paalit sidotaan samalla materiaalilla kuin heinäpaalit.
0,337
ke to pe ma ti
1,248
1,30
1,28
0,36
1,27
0,35
1,26
0,34
1,25
0,33
viikko 37 38 39 40 41 42 43 44
Endomines AB
Caverion
Neste Oil
Revenio Group
Pohjois-Karjala (LP)
to pe ma ti
1,29
0,37
1,24
viikko
37 38 39 40 41 42 43 44
Laskijat, %, Suomi
Nousijat, %, Suomi
toinen kone. Pidemmällä aikavälillä jokaisen kuuden tiimin
alueella voisi olla omansa, Tasanen pohti Kaarinassa.
7638,73 (+1,37)
7650
+16,15
+6,14
+4,94
+4,84
+4,83
Sievi Capital (T)
Outokumpu
Trainers’ House (LP)
Tecnotree
Exel
-13,69
-9,21
-5,88
-5,49
-5,41