UNELMA- TIIMI

LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI – 1/2013
10
UNELMATIIMI
Kuusikymppinen Luja
lähti kiertueelle
4
KINGIT
URAOHJUS
KULTTUURITALO
8
20
Luja - osaava suomalainen perheyhtiö 60 vuotta
Sisällys
4
8
SUOMEN
TURVALLISIN
TYÖMAA
UNELMATIIMI
URAOHJUS
22
24
LUKSUSTALO
VUOKATTIIN
VALTAKUNNASSA
KAIKKI HYVIN
Linna lumesta.......................................12
Kurkistus historiaan...............................13
Ytimekkäästi.........................................17
Purripioneerit........................................18
Kulttuuritalon renessanssi......................20
Vuokatissa rakennetaan
menestystarinaa....................................22
Kriisinhallintakeskus sai uudet tilat..........24
Ytimekkäästi.........................................26
LUJAVIESTIN TOIMITUS
LUJAN TARINA
Päätoimittaja:
Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapu­rista.
Minni Karttunen
Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja
toimitus@luja.fi
maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi
Tekstit: Minni Karttunen
yritykseksi.
Taitto: Janne Markkanen,
Minni Karttunen
Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita.
Kuvat: Minni Karttunen
”Nokkavainullaan” hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä
ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraa­va sukupolvi on laajentanut
Osoitelähde:
Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi raken­nus­alan konserniksi – osaavaksi
Lujan asiakas- ja sidosryhmä­
suomalaiseksi perheyhtiöksi.
26
Luja-yhtiöt täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Olemme sinä aikana kasvaneet paikallisesta
betonituotetehtaasta monipuoliseksi, valtakunnalliseksi rakennusalan yhtiöksi. Samalla olemme
säilyneet perheyrityksenä, suomalaisena työllistäjänä, jonka ohjaksissa on nyt kolmas sukupolvi.
Olen saanut tehdä elämäntyöni yhtiömme johdossa. Työ
on ollut mielenkiintoista: olen ollut näköalapaikalla seuraamassa rakennusalan kehitystä. Eri luottamustoimissani
olen myös saanut olla hiukan vaikuttamassa tuohon kehitykseen. Aloitin työt Lujalla vuonna 1972 ja olin toimitusjohtajana lähes 30 vuotta, vuosina 1974-2003. Siitä eteenpäin olen ollut yhtiöidemme hallituksen puheenjohtaja.
PURRIPIONEERIT
Pääkirjoitus............................................ 3
Kingit.................................................... 4
Toimitusjohtajilta.................................... 6
Uraohjus................................................ 8
Unelmatiimi..........................................10
lainattaessa on lähde mainittava.
Tukevat perintöeväät
22
10
rekisteri. Lehdessä olevia tietoja
Pääkirjoitus
Julkaisija
LUJA-YHTIÖT
PL 1268
70101 KUOPIO
Lujatalo, puh. 020 789 5100*
Lujabetoni, puh. 020 789 5500
Fescon, puh. 020 789 5900
E-mail: toimitus@luja.fi
www.luja.fi
Luja on aina ollut kasvava ja kehittyvä yhtiö. Erityisesti
1980-luku oli yrityksellemme voimakkaan kasvun aikaa.
Toimintamme laajeni, ja saimme hyvän jalansijan niin
betoniteollisuudessa kuin rakennusliikkeenäkin lähes
koko Suomessa. Läntisin ja lounaisin Suomi jäi silloin vielä
valloittamatta, ja se on edelleen valkoisin alueemme
Suomessa.
2000-luvulle tultaessa maailma oli muuttunut globaaliksi. Lujakin käänsi katseensa ulkomaille ja perusti tytäryhtiöt Ruotsiin ja Pietariin. Nyt olemme vakiinnuttaneet
asemamme Tukholman ja Pietarin alueilla valmisbetonin
toimittajana ja viimeisimmäksi laajensimme toimintaamme Ruotsissa
elementtien valmistukseen.
Tätä kehitystä on jälkeenpäin
mukava katsella. Toki polku ei ole
ollut pelkästään ruusuinen. Erityisesti 1990-luvun lama koetteli meitä, kuten koko rakennusalaakin, kovalla kädellä. Voimme
olla kuitenkin ylpeitä siitä, että
suomalaisella sisulla ja yrittämisellä olemme selvittäneet
karikot ja lamat suuremmitta
kolhuitta. Uudistaminen ja kehittäminen kuuluvat Lujan viiteen
perusarvoon, jotka meille viitoitti
yhtiömme perustaja, isäni Feliks
Isotalo. Hän oli aikanaan tarmokas uudistaja ja kehittäjä. Tämä
henki on jäänyt meillä elämään.
Toinen isäni juurruttama arvo
on liian suurten riskien ja velkojen välttäminen. Tämän periaatteen hän jätti perinnöksi monen
valvotun ja unettoman yön
kokemuksella. Perheyhtiössä pääoma karttuu vain tuloksen kautta. Rakennusala on tyypillisesti voimakkaasti
kilpailtu ja katemarginaalit ovat pieniä. Näin ollen liian
suuret riskit saattavat muodostua kohtalokkaiksi. Niinpä
olemme yrityksenä usein hitaasti kiiruhtaja – kuitenkin
päämäärän kirkkaana mielessä säilyttäen.
Perheyrityksessä henkilöstö on tärkeä asia. Osaaminen
ja sen kartuttaminen on yksi vahvuutemme. Lukuisat
pitkät työsuhteet kertovat laajasta ammattitaidosta. Vaikka
alamme kysyntä vaihtelee suhdanteiden pyörteissä, olemme
pystyneet säilyttämään melko tasaisen työllisyyden,
sillä myös vakavaraisuutemme on kehittynyt myönteisesti.
Taaksepäin on hyvä katsoa – varsinkin näin juhlavuonna
– sen verran, että voi olla ylpeä juuristaan ja siitä, mihin on
tultu. Mutta historia myös velvoittaa tuntemaan vastuuta
yrityksen jatkuvuudesta. Laakereilla lepäämiseen ei
kenelläkään on varaa. Kilpailukykymme mitataan päivittäin markkinoilla. Joka päivä on pakko ansaita asiak­kaiden
luottamus yhä uudelleen ja sitä kautta jokapäiväinen
leipä, sekä yrityksen
että työntekijöiden.
Lujan arvopohja ja
perintö ei saa koskaan
muuttua pelkäksi
sanahelinäksi ja korulauseiksi. Arvomme on
koeteltu kovassa työssä
vaikeinakin aikoina, ja
ne on tarkoitettu arjen
ohjenuoraksi. Näillä
tukevilla eväillä Luja
voi edelleen kasvaa ja
kehittyä.
Hannu Isotalo
Lujan hallituksen
puheenjohtaja
Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy.
* Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 24 %).
Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 24 %).
3
www.luja.fi
Kingit
Mikä kisa?
Turvallisuus
alkaa minusta
Vuoden 2012 Suomen turvallisin rakennustyömaa
sijaitsee osoitteessa Kuninkaankatu 22-24, Tampere.
Työmaan tekijät kertovat, kuinka homma hoidettiin kotiin.
- Lomaketta pidetään jossain määrin pakkopullana, eikä se ehkä ole mikään luetuin asiakirja, mutta
se pitää silti olla. Se on tärkeä juridisesti ja todistaa myös jälkeenpäin, että olemme tehneet hommat
kuten pitääkin. Siitä saatiin kilpailussakin kehuja.
Muurahaispesä järjestykseen
Korjaustyömaat ovat usein melkoisia viidakoita. Nyt
järjestykseen ja erityisesti pölynhallintaan pistettiin
erityisiä paukkuja.
- Meillä oli töissä kaksi ammattirakennussiivoojaa
koko työmaan ajan, ja se näkyi. Kun työmaa on siisti,
se pysyy myös turvallisena, kertoo Kalle Hyötynen.
Työmaalle hankittiin myös keskuspölyimuri.
Työvaiheet etenivät jouhevasti, sillä myös aliurakoitsijat pääsivät heti töihin, koska rakennustarvikkeet olivat oikeilla paikoillaan eivätkä purkujätteet
lojuneet hidastamassa.
- Se on aika iso asia, jota ei arvosteta riittävästi.
Järjestyksessä oleva työmaa varisee kaikkien kassaan,
Hyötynen jatkaa.
Kuninkaankadun kingit ja kingitär. Vasemmalta Toni Talonen, Tuija Schmidt, Kalle Hyötynen ja Juuso Mannila.
Takarivissä Matias Mäenpää ja Petri Tyrväinen.
Voitonhuumaa Tammelantorilla,
juhlaparaati, puheita.
Tai sitten ei.
Valtakunnallisen työturvallisuus­
kilpailun ykkössija ei Lujatalon työmaaporukan arkea juurikaan muuttanut.
Vaikka fanfaareja ei Tampereella toitotetakaan, on yksi asia kuitenkin varma:
vahingossa ”Turvallisuus alkaa minusta”
-kilvan voitto ei tipahtanut.
- Tahtotila, asenne ja resurssit, paukauttaa Pirkanmaan työsuojeluvaltuutettu
Kalle Hyötynen. Sillä saadaan ihmeitä
aikaan.
Kuten myös Rakennusteollisuus
RT:n ja Raklin järjestämän työturvallisuuskilpailun voitto. Jaetulla ykkössijalla komeilivat Lujatalo ja Skanska
www.luja.fi
4
98:lla pisteellä sadasta.
- Onhan tämä nyt hieno juttu. Lujan
historian ensimmäinen voitto, Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidt iloitsee.
Jokaisen työmaalla työskentelevän
perehdytti esimiehen sijasta Lujatalon
oma työsuojeluvaltuutettu.
- Työntekijältä työntekijälle on paras
tapa, kun tietää miten jääräpäistä porukkaa rakentajat keskimäärin ovat. Menee
paremmin jakeluun, kertoo mittakirvesmiehenä työskentelevä Hyötynen.
Hankkeen aikana työmaalla
työskenteli 220 työntekijää.
Projekti palasiksi
Hyvin suunniteltu on tekemistä vaille
valmis, sanoisi savolainen.
- Ennakkosuunnittelu on tärkeää.
Työmaalla keskitytään itse tekemiseen.
Meillä oli todella vaarallisia purkutöitä,
kyllä siinä sattuu jos ei suunnittele etukäteen, painottaa vastaava työnjohtaja
Toni Talonen.
Ennen kuin yksikään sielu astui turvakengällään työmaalle, käytiin koko
työmaa läpi vaihe vaiheelta.
- Näin aliurakatkin pysyvät
ennakoituna ja hallittuina, vahvistaa Lujatalon työturvallisuuspäällikkö
Jukka Moilanen.
Pirkanmaan aluejohtaja Tuija
Schmidt nostaa esille suunnittelupuolelta byrokraattien lempilapsen, työturvallisuusasiakirjan.
Toni Talonen nimeääkin purkutyöt työmaiden
suurimmaksi turvallisuusriskiksi. Kohteessa sahattiin
mm. yli neljän metrin korkeudella holveja ja tehtiin
töitä kuusi kerrosta läpäisevissä roska- ja ilmastointikuiluissa.
- Silloin pitää tietää, mitä tekee, kertoo työmaan
työsuojeluvaltuutettu Petri Tyrväinen.
Vastaava työnjohtaja Toni Talonen vaati purkutyöfirman tekijöille oman nokkamiehen.
- Samalla vältyttiin purkajien perisynniltä.
Että kaikki kymmenen apinaa roikkuvat samassa
kaapissa kiinni ja riipivät ja repivät. Ei päässyt tulemaan
kaaosta, kun kamaa vietiin samalla uloskin.
- Kaksi purkajaa ja neljä uloskantajaa on hyvä
yhdistelmä. Kerrokset tehtiin yksi kerrallaan, eikä vain
työmaan ohessa, mikä on valitettavan yleistä, jatkaa
Toni Talonen.
Ihmisiä telineillä
Liike yhdistettynä raskaisiin kuormiin tarkoittaa aina
potentiaalisia vaaranpaikkoja. Läpi urakan tavaran ja
ihmisten kuljetus saatiin hoidettua työmaalla tehokkaasti ja turvallisesti varta vasten tilatulla rakennuskurottimella. Kerrostalokohteessa rakennushissi oli
turvalliseen työskentelyyn ehdoton.
- Voi sanoa, että logistiikka oli kunnossa. Ja telineitä
käytettiin alusta loppuun, Talonen kertoo.
Kuninkaankadun korjaustyömaa valmistuu maaliskuussa. Uusilla työmailla turvallisiin käytäntöihin
aiotaan panostaa myös jatkossa.
- Tällä työmaalla aliurakoitsijoidenkin motivoiminen on helppoa, kun saattoi vedota kilpailutyömaahan. Nyt pitää keksiä taas uudet kikat,
Hyötynen nauraa.
Rakennusteollisuus RT:n ja Raklin järjestämän työturvallisuuskilpailun voittajatyömaat olivat Lujatalo Oy:n
Kiinteistö Kuninkaankatu 22-24 Tampereelta ja
Skanskan As Oy Jyväskylän Ankkuri. Tampereen keskustassa
sijaitsevan Kuninkaankadun kerrostalohankkeessa Lujatalo
muutti toimitiloja asunnoiksi vuokrakäyttöön. Se oli myös
loppukilpailussa mukana olleista ainoa korjausrakentamisen kohde. "Turvallisuus alkaa minusta" -työturvallisuuskilpailuun ilmoittautui eri puolilta maata yhteensä 39
työmaata.
Työturvallisuutta arvioitiin
- turvallisuustasoa mittaavalla TR-mittauksella
- kaikkien työmaalla työskentelevien työtapaturmien
määrällä kilpailun aikana sekä
- rakennuttajan turvallisuustoiminnan tasolla.
Raadin mukaan kärkityömaiden vahvuutena oli
tasaisen varma suoritus kaikilla osa-alueilla.
Lujatalon
voittajatyömaan
organisaatio
- vastaava työnjohtaja Toni Talonen
- työnjohtaja Matias Mäenpää
- työnjohtaja Juuso Mannila
- työmaan työsuojeluvaltuutettu
Petri Tyrväinen
- 1. varatyösuojeluvaltuutettu Kalle
Hyötynen
- aluejohtaja Tuija Schmidt
- työturvallisuuspäällikkö Jukka
Moilanen
Uskomaton puristus:
Työtapaturmaluvut romahtaneet
Aikataulu, laatu ja kustannuksien hallinta ovat projektinhallinnan kulmakiviä.
- Rakentamisessa niihin pitää lisätä myös työturvallisuus,
Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidt lisää.
Työturvallisuuteen on suomalaisessa perheyrityksessä satsattu jo vuosikausia. Vielä 2007 tapaturmataajuusluku oli
116, kun vuonna 2012 Lujatalossa kirjattiin enää 25,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.
- Teimme parannusta edellisvuoteen yli kolmanneksella,
kertoo Lujatalon työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen.
Myös edellisessä, vuoden 2011 työturvallisuuskilpailussa
Lujatalon Siilinjärvellä sijaitseva Campus Toivalan työmaa
sai kolmannen sijan ja kunniamaininnan.
- Hienoa, että työ kantaa hedelmää. Kehittäminen jatkuu
kuitenkin koko ajan, tässä asiassa ei pidä pysähtyä, painottaa Jukka Moilanen.
5
www.luja.fi
Toimitusjohtajilta
Fescon Oy
Lujatalo Oy
Lujan kuopus on kasvanut
alan suurimmaksi
Ajat muuttuvat,
arvot ja perinteet pysyvät
Fescon liittyi Lujan jo 60 vuotta kestäneeseen menestysta-
rinaan taipaleen puolivälissä. Ensi vuonna nimittäin on 30
vuotta siitä kun Fesconin liiketoiminta alkoi betonin lisäaineiden kaupasta.
Matkan aikana Fesconista on kuoriutunut markkinoiden
suurin suomalainen kuivatuotevalmistaja. Luja-yhtiöt on
ollut hyvä perhe kuopuksellekin kasvaa. Perheyhtiöille tyypilliseen tapaan kasvua on rakennettu pitkällä jänteellä, samalla
Luja tausta on edesauttanut uskottavuuttamme markkinoilla.
Lähes kaikki Fesconin tuotteet ovat itsekehitettyjä.
Tuotteidemme kehitys on vaatinut jatkuvaa uteliaisuutta
ja innostumista uusia ratkaisuja kohtaan, sitä samaa intoa
kuin Felix Isotalollakin oli hänen kehittäessään uusia ratkaisuja betoniteollisuuteen. Näiden vuosien aikana Fesconille
onkin syntynyt satamäärin erilaisia kuivatuoteratkaisuja ja
useita eri palvelukonsepteja.
Fesconin toiminnassa Lujista arvoista ”asiakas on avainasemassa” on aina toiminut kantavana voimana. Rakennusalan ammattilaiset luottavat, että Fesconilta löytyy tuote joka
toimii ja että sen saa luvatussa ajassa. Tämä luottamus on
meidän paras markkinointikeinomme, eikä sitä luoda päivässä eikä yössä, vaikka siinä ajassa sen voi kyllä menettää.
Olemme vuosia tehneet töitä sen eteen, että asiakas huomioidaan, ei yksin myynnissä vaan myös tuotekehityksessä, tuotannossa ja toimituksissa. Voimme tyytyväisenä todeta, että
jotain on tehty oikein, koska yritys jatkaa kasvu-uralla. Kiitos
kuuluu vanhoille ja uusille asiakkaille sekä oikealla asenteella
toimivalle henkilöstöllemme.
Kuluvan vuoden näkymät ovat epävarmalla pohjalla,
mutta Fesconilla ei vaivuta synkkyyteen. Uudisrakentaminen laskee, mutta olemme vahvasti mukana korjausrakentamisessa. Samalla tasoite- ja laatoitustuotteidemme menekki
kasvaa jatkuvasti. Haasteita on edessä varmasti, mutta
uskomme, että Fesconin kasvu on lujalla pohjalla.
Kimmo Peltola
Fesconin toimitusjohtaja
Kuluva vuosi on Lujalla 60. juhlavuosi. Tähän pääsy on vaatinut kovaa työtä, sinnikästä otetta ja vahvaa uskoa omaan
tekemiseen. Menneiden vuosien kasvu itäsuomalaisesta betonituotevalmistajasta yhdeksi valtakunnan merkittävimmäksi
rakennuskonserniksi on kunnioitettava saavutus.
Tullessani Lujatalon toimitusjohtajaksi reilu vuosi sitten
kuulin ja tutustuin moneen Lujan historiaan liittyvään tarinaan. Yksi monista mieleeni jääneistä oli Lujan perustajan
Felix Isotalon kuuluisa "nokkavainu". Hän kuulemma osasi
vaistota kaupan mahdollisuudet ja suunnata yhtiön toiminnan oikeaan suuntaan.
Vaikka ajat ovat muuttuneet, edelleenkin liiketoiminnan
kannalta tärkeimmät päätökset tapahtuvat ihmisten välisissä
kohtaamisissa. Huolimatta nykyajan digitaalisuudesta pilvipalveluineen ja muine tietoteknisine hienouksineen, tulevaisuus tehdään edelleen "nokkavainun" varassa. Nykyaika vain
on nimennyt tämän hienommalla nimellä, kuten esimerkiksi
"Customer Relations Management" tai muuta vastaavaa.
Me Lujalla suhtaudumme luottavasti tulevaisuuteen. Epävarmuudesta huolimatta olemme viime vuoden strategiatyön
aikana kiteyttäneet Lujan menestysreseptin tulevien aikojen
varalle. Se perustuu vahvasti osaavaan ja vastuullisen perheyrityksen arvoille ja arkipäivän energian suuntaamiseen
oikeisiin asioihin.
Lujan toimintaa ohjaavat arvot velvoittavat liian suurten
riskien välttämiseen, uudistumiseen, ihmisläheiseen johtamiseen ja asiakkaiden kuuntelemiseen. Yhtenä arvoista oleva
hyvä tulos puolestaan mahdollistaa toiminnan jatkumisen
myös tulevaisuudessa.
Historian oppien valossa tulos saavutetaan jatkossakin
päämäärätietietoisella työllä ja Lujiin arvoihin perustuvalla
toiminnalla. Se vaatii myös epävarmuuden ja epäonnistumisten sietämistä sekä rohkeutta tarttua uusiin ehkä tuntemattomiinkin mahdollisuuksiin. Valttinamme on ketterä, monipaikallinen organisaatio, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin
nopeasti ja joustavasti. Rakennusalan konkarin kokemuksemme on asiakkaidemme käytössä.
Hyvät asiakkaat ja yhteistyökumppanit, kiitokset teille jo
tähänastisesta matkasta. Juhlitaan yhdessä kuusikymppistä
Lujaa!
Arto Pohjonen
Lujatalon toimitusjohtaja
Tuotannon rooli toimituskyvyn turvaajana on betonialalla todella suuri, eikä tuotteita voi kuljettaa kauas niiden
painosta johtuen. Koko 26 tehtaamme verkoston rakentamiseen on mennyt kymmeniä vuosia, ja se takaa kilpailukykymme lähes projektissa kuin projektissa Suomessa, Tukholmassa, Pietarissa sekä uusimpana Pohjois-Ruotsin elementtimarkkinassakin.
Neljäntenä ylpeyden aiheena nostaisin esiin laajan
tuotekehityksemme. Olemme siinä erityisen vahvoja ja
näyttäneet osin suuntaa jopa koko Suomen betonialalle.
Hybridivälipohja, Luja-moduli, Luja-pienpaalu ja NKbetoni ovat vain muutamia esimerkkejä uraauurtavasta tuotekehityksestämme viime vuosina. Aikaisemmasta historiasta monelle tuttuja tuotteita ovat Lujabeam-palkki, Lujan
LK-piilokonsoli sekä maatalousrakentamisen johtavat
tuoteratkaisumme.
Pitkä historia näkyy ja tuntuu yhtiön historiassa
vahvasti, ei suinkaan painolastina. Kolmannen sukupolven
edustajana mietin usein yhtiön historiaa, etenkin Siilinjärven
tehdasalueen läpi kävellessäni: värikkäät tarinat isoisäni Felixin
panoksesta yhtiön johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen
nousevat väistämättä mieleen, kun 60-vuotiseen teolliseen
historiaan törmää konkreettisesti tehdashalleissamme.
Pitkän historian edessä tuntee väistämättä nöyryyttä ja
kunnioitusta edeltäjiäni kohtaan.
"Tuottohistoria ei ole tae tulevaisuuden menestyksestä",
tavataan sanoa sijoitusrahastoja markkinoitaessa.
Tämä pätee myös betonialalla: työtä pitää tehdä jatkuvasti ja aktiivisesti, jotta asemat kilpailussa pystytään edes
säilyttämään, saati parantamaan. Suhtaudun kuitenkin itse
luottavaisesti sekä betonirakentamisen että Lujabetonin
tulevaisuuteen. Uusia tehtaitakin Lujiin väreihin on tulossa.
Perusarjessa jatkamme juhlavuodenkin aikana työtämme
lujien arvojen ohjaamana: kehittäen, yhdessä tehden ja
asiakkaan kilpailukykyä parantamaan pyrkien tuotteillamme
ja toiminnallamme. Mitä paremmin muistamme tämän
ja toimimme arvojemme mukaan, sitä paremmin uskon
Lujabetoninkin menestyvän.
Lujabetoni Oy
Lujabetonin juuret
ruokkivat tulevaa
Lujabetonin historia on pitkä, kuten monella suomalaisella betonitehtaalla ja sementtivalimolla. Yhtiö on noussut
60-vuotisen historiansa aikana Suomen kolmanneksi suurimmaksi betoninvalmistajaksi ja laajentunut ulkomaille, joten
paljon asioita on tehty oikein. Mistä Lujabetonin historiassa
ja nykyisyydessä voi olla erityisen ylpeä yhtiön omistajana ja
toimitusjohtajana?
Ensimmäisenä tulee heti mieleen laaja-alainen osaamisemme niin valmisbetonissa, betonituotteissa kuin elementeissäkin. Teemme lähes kaikkea betonista, toisin kuin melkein mikään kanssamme kilpailevista yrityksistä.
Ydinosaamistamme on hyvien betoniratkaisujen toimittaminen asiakkaille tehokkaasti ja suurella kapasiteetilla, sekä
näiden erilaisten tuoteryhmien yhdistäminen toimivaksi tuotteeksi - kuten vaikkapa Luja-hybridivälipohjassa teemme.
Toisena asiana nousee välittömästi esiin laaja-
www.luja.fi
6
alaisuuden mahdollistava, sitoutunut ja osaava
henkilöstö.
Työsuhteemme
ovat hyvin pitkälti vakinaisia ja pitkäaikaisia: yli 30 vuotta talossa
olleita henkilöitä on 51 ja pisin työsuhteemme on kestänyt yli 46 vuotta. Talossa on osaamista niin paikkakunnallisesti kuin keskitetysti, niin asiakastyöstä kuin tuotannosta,
niin betonista kuin betonituotteiden asentamisesta, niin
Suomessa kuin ulkomaillakin. Lujabetonin tiimistä ja sen betoniosaamisesta voi olla todella ylpeä.
Kolmas merkittävä asia on laaja tehdasverkostomme.
Mikko Isotalo
Lujabetonin toimitusjohtaja
7
www.luja.fi
S
U
J
H
O
A
R
U
Markus HaatAINEN
(Vaikka on Haatainen työskennellyt myös Venäjällä.)
Vuosi 2004. Tuore diplomi-insinööri
Markus Haatainen kuvitteli tekevänsä
uransa laivateollisuudessa.
Teräspuolen materiaalitekniikkaan
perehtynyt vastavalmistunut sai ensimmäisen työpaikkansa Turun telakalta,
muttei vakipestiä.
Sitten lehdestä löytyi Lujabetonin
ilmoitus.
- Soitin maataloustiimin esimiehelle
Pekka Mönkköselle ja kysyin, että
kannattaako tällä osaamisella edes
tulla haastatteluun. Juteltiin siinä
hetki ja puhelun päätteeksi Pekka
ilmoitti, että tulehan käymään.
Tie vei Lujabetonille.
Elementtimyyjänä syyskuusta
2004, kesällä 2007 kehitysinsinööriksi, siitä yhdellä hyppäyksellä
kehityspäälliköksi seuraavana vuonna.
Kehitysjohtajaksi 2009 marraskuussa,
jolloin vastuulle tuli myös Venäjän
valmisbetoniliiketoiminta. Viime vuonna
1.11. valmisbetoniyksikön johtajaksi.
Lujabetonin punaisiin säiliöautoihin
voi törmätä ympäri Suomen. Ne ovat
näkyvin merkki Markus Haataisen
valta­kunnasta. 33-vuotiaan Haataisen
ohjauksessa on Lujabetonin koko
valmisbetoniliiketoiminta, Ruotsia
lukuun ottamatta, aina Haukiputaalta
Pietariin.
- En olisi Lujalle tullessa arvannut,
että päädyn tähän. Vaikka alusta asti
www.luja.fi
8
vanhanaikainen byrokratia.
- Hirveä määrä sääntöjä, lakeja
ja detaljeja, jotka aiheuttavat työtä
ja papereita. Vaikka kommunismin
jäänteitä näkeekin, on se samalla
myös todella kapitalistinen maa.
Mielenkiintoinen yhtälö.
Reissuaminen on jäänytkin osaksi
työnkuvaa. Betonia ei voi tehdä etänä,
vaan Lujabetoni on siellä, missä rakennetaan.
- Jos ei sen luontoinen ettei tykkää
pyöriä tuolla muiden ihmisten kanssa,
ei näissä töissä pärjää.
Haatainen haluaa betonirakentamiseen uusia tuotteita ja innovaatioita. Samanlaisia kuten vaikkapa
1980-luvulla Japanissa kehitetty itsetiivistyvä betoni, joka ei tarvitse tärytystä,
vaan tiivistyy omalla painollaan.
- Se paransi rakentamisen laatua ja
lisäsi työturvallisuutta merkittävästi.
Ylipäänsä näkisin, että valmis­betoniVenäläinen uimakoulu
alalle tarvitaan lisää tehokkuutta,
Isompi harppaus tapahtui 2009, että pärjättäisiin paremmin muita
kun Haatainen siirtyi kehitys­
- rakennusmateriaaleja vastaan.
johtajaksi. Samalla alkoi venäläinen
Lujabetonin tuotekehityksen
uimakoulu, kun vastuulle lankesi uusin helmi on tämän vuoden alussa
myös valmisbetoniliiketoiminta markkinoille tullut NK-betoni, joka
Pietarissa. OOO Lujabeton kuivuu lähes puolet nopeammin kuin
-tytäryhtiön johtoa sparratessaan Venäjä perusbetoni. Muitakin suuria hankkeita
opetti myös Haataista.
on Haataisen mukaan menossa. ERP- Se on hyvin erilainen ympäristö. järjestelmää ollaan uudistamassa parin
Yksistään Pietarin valmisbetonimarkkina vuoden sisällä.
on vähintäänkin samankokoinen kuin
- Meillä on myös tulossa uusi
koko Suomen.
tehdas Tampereelle, se vaatii ison
Miljoonakaupungissa vastaan iski työn isolta joukolta ihmisiltä. Ja uusia
olikin tiedossa, että eläkkeelle en
elementtimyynnistä jää, miettii
Markus Haatainen.
Hyvät eväät Haatainen kertoo
elementtimyynnistä saaneensa.
- Myynti on tukenut tekemistä
paljon. Sehän on psykologiaa miettiä,
mitä asiakkaan päässä liikkuu. Erittäin
hyviä oppeja siihen sain Mönkkösen Pekalta, siitä kiitokset. Tekevät
ihmiset sitten ostopäätöksiä itselleen tai
firmalle, ovat he perusluonteeltaan
samanlaisia.
Kehityspuoli imaisi Haataisen
mukaansa heti myyntityön jälkeen.
- Kehityspuoli voi olla ihan mitä
vain, siinä ei laitoja löydy, innostuu
Haatainen.
- Joskus vuosikausien kehittelystä
tulee jotain, joskus ainoa, mitä työstä
jää käteen on suttuinen paperilappu.
Pitää sietää epävarmuutta.
tuotteitakin on tulossa, Haatainen
lupaa.
Kiire ei kuitenkaan miestä haittaa.
- Aina kun saa vaativan projektin
valmiiksi tuotantoon tai myyntihommissa klousattua kaupan, on tyytyväinen olo. Erityisen tyytyväinen olen aina
alaisten onnistumisista. Se tuo itsellekin hyvän fiiliksen, kun on antanut
kollegalle tai alaiselle luottamuksen. Heti tulee mieleen suunnittelijamme Jouni Kääriäisen kehittämä
hienokuormitusohjelma, joka ohjaa
Lujabetonin koko elementtituotantoketjua. Jos joku ostaa hienomman
kaupasta, niin saa tuoda näytille.
Tällä hetkellä valmisbetonimarkkinat näyttävät Haataisen mielestä
”ihan ookoolta”.
- Ei se parhaalta näytä, tammihelmikuu on ollut hiljaista ja loppuvuonna voi olla loka-marraskuussa
hankalaa. Mutta jos tulevaa tautia jos
sairastaa, niin sairastaa kahteen kertaan.
Voimme tehdä hyvänkin vuoden, jos
vain itse toimimme hyvin.
Markus Haatainen, mikä on
urakiitosi salaisuus?
- Heh, sitä kannattaa kysyä
esimieheltä. Yhteistyökykyni on ainakin omasta mielestäni hyvä, harvan
kanssa olen joutunut kahnauksiin.
Sekin auttaa, kun tietää, mihin on
menossa. Uusista haasteista en ole
koskaan kieltäytynyt. Muutaman
kerran on pitänyt toki sanoa, että
resurssi on jo 125%:sesti käytössä.
kuva: Tatu Ahonen
Sinä vuonna Yhdysvalloissa ryhdyttiin rakentamaan Freedom Toweria, Anna Lindhin murhaaja
selvisi ja Hanna Pakarinen valittiin Idols-voittajaksi. Samana vuonna starttasi Markus Haataisen
ura Lujabetonilla maatalousyksikön elementtimyynnissä. Nyt lähes kymmenen vuotta myöhemmin
33-vuotias Haatainen istuu samassa firmassa koko Suomen valmisbetoniyksikön johtajana.
Rakentaminen on tullut tutuksi, laulaminen ja murhat eivät niinkään.
syntynyt: 1979
kotoisin Lapinlahdelta
asuu Kuopiossa
perhe: tyttöystävä
harrastukset: kuntosali,
sählyä ja lentopalloa
alasarjassa. Viime aikoina
omakotitalon saneeraus.
”Kun piikkaa päivän, niin
ei siinä kerkeä muita asioita
pyörittelemään.”
9
www.luja.fi
Henri Autio, Timo Holappa ja Marika Svensk ja kuutio lunta. Tässä
vaiheessa kolmikko ei vielä osannut aavistaa, mikä urakka heillä oli
edessä.
Veistokalusto haettiin rautakaupasta.
Voittajien julkistus jännitti Marika Svenskiä.
Kuutiosta kuoriutunut betoniauto kiinnosti pikkuväkeä.
UNELMATIIMI
Mitä saadaan, kun yhdistetään kolme lujalaista ja
jättimäinen lumikuutio?
Luja juhlistaa syntymäpäiviään hieman eri tavoin kuin muut. Kuusikymppinen rakennuskonserni päätti lähteä juhlavuoden kunniaksi kiertueelle ja
kerätä yhteen Suomen timanttisimman tiimin. Henkilöstöstään, totta kai.
Luja Dreamteamin kiertue alkoi komeasti tammikuun puolivälissä Kemistä
lumenveiston SM-kisoista.
Lumenveiston SM-kilpailu on Suomen Ladun toteuttama vuosittain
toteuttama valtakunnallinen kilpailu. Tänä vuonna finaali järjestettiin
Kemissä. Mukana kilpailussa oli 13 joukkuetta, joista moni jo vuosia osallistuneita konkareita.
Lujaa toimintasarjassa edustivat Marika Svensk Fesconilta sekä Timo
Holappa ja Henri Autio Lujabetonin Haapajärven tehtaalta. Kolmikon
tehtävänä oli rakentaa lumiveistos lasten käyttöön. Kellään ei ollut aiempaa kokemusta lumenveistosta, mutta siitäkin huolimatta lumijärkäleestä
hahmottui betoniautoliukumäki.
- Keskinkertaista lähdettiin hakemaan, mutta tulikin hyvä, leukailee Timo
Holappa.
Veistojengille pätkähti SM-pronssia.
- Taso oli tänä vuonna kovempi kuin aiemmin, kertoo tapahtuman järjestäjä
Timo Lankinen.
- Ei sitä joka viikonloppu pääse tällaista tekemään. Ikimuistoinen tapahtuma,
summaa pronssimitalisti Marika Svensk.
Työn touhussa. Isot linjat hiottiin kettingillä.
Kiertue jatkuu!
Luja Dreamteam on mukana tänä vuonna tapahtumissa aina
puolimaratonista eukonkantoon. Lujabetonin, Lujatalon ja
Fesconin henkilöstöstä koostuvan tiimin kokoonpano vaihtelee tapahtumasta riippuen. Palkintojen kahmiminen ei unelmatiimin ykköstavoite kuitenkaan ole.
- Dreamteamin tarkoitus on sekoittaa pakkaa, eli lisätä
yhteistyötä yritystemme kesken. Työhyvinvointi on meille
tärkeä asia. Haluamme satsata henkilöstöön. Samalla teemme
Lujaa tunnetuksi, näkee brändijohtaja Jussi Hirvelä.
- Tapahtumiin lähdetään pilke silmäkulmassa. Täysiä saa
vetää, mutta yhdessä tekeminen on kuitenkin se tärkein juttu.
Pronssia tuli! Myös kannustusjoukot pääsivät testaamaan liukumäkeä.
Juhlavuoden ohjelma:
Lumenveiston SM-kisat, Kemi, 11.-13.1.
Extreme Run, Tahko, 13.4.
City Run, Helsinki, 4.5.
Eukonkannon MM-kilpailut, Sonkajärvi, 5.-6.7.
Sulkavan suursoudut, 11.-14.7.
Suopotkupallon MM-kilpailut, Hyrynsalmi, 19.-20.7
Red Bull -mäkiautokilpailut, Helsinki, elokuu
Kannustusjoukot kävivät hakemassa
kisaajille kaakaota.
Veistoaikaa oli
perjantai-illasta
sunnuntaiaamuun.
Naapurijoukkue
neuvonpidossa.
www.luja.fi
10
Luja Dreamteamin seikkailut osoitteessa:
www.luja.fi/dreamteam
Lujan Facebook-sivuilla
http://www.flickr.com/photos/lujayhtiot/
Tulevaisuudessa Twitterissä
hashtagilla #lujadreamteam
Toimintasarjan ykkönen, Team Harakka voitti kolmantena vuonna
peräkkäin. Angry Birds -liukumäki sai välittömän suosion lasten
keskuudessa.
- Rankka tyyli ja hyvä suunnittelu, summaa Armi Rouhiainen (oik.)
voiton reseptin.
11
www.luja.fi
Linna
lumesta
Kemin lumilinna on maailman suurin
lumilinna. Hotellimajoitusta -5°C
asteessa tarjoava matkailukohde vetää
turisteja ympäri maailmaa.
Linna rakennetaan nyt 18. kertaa, tänä vuonna teemana
on fantasia. Kemiläinen rakennusyritys IP-Heikkilä vastaa
Lumilinnan rakentamisesta jo kymmenettä talvea. Lunta
kului yli 22 500 kuutiota.
- Loppujen lopuksi lumesta rakentaminen ei oikeastaan
eroa betonista. Lumella tehdään liukuvalua ja jääpalat ovat
valmiselementtejä, kertoo projektivastaava Taavi Heikkilä
IP-Heikkilä Oy:stä.
Rakennuslunta ei vain kaapaista maasta, vaan se tehdään
tykittämällä mahdollisimman kuivaa lunta. Linnan tiivis
rakenne tulee holvikaarimuodosta, muita lisävahvistuksia seinämiin ei tehdä. Lumirakenteiden lämpötilaa tarkkaillaan
päivittäin.
Lumilinnaan pätevät tavallisen majoitusrakennuksen
vaatimukset.
- Linnalle on tehty normaali rakennustarkastus, kertoo
Heikkilä.
- Esimerkiksi joka huoneessa on oltava palovaroittimet.
Hotellihuoneessa ei ole mitään, mitä saisi syttymään, paitsi
oman tukkansa, tai kalsarit. Kemin palolaitos on testannut,
etteivät makuupussitkaan syty.
Lumirakentamisen suurin haaste on vaihtelevat sääolosuhteet. Linna sijaitsee meren rannalla.
- Pahin on plus 10 astetta ja vesisade. Tai -35 astetta, jossa
ei enää koneet kestä ja miehetkin alkavat jo hyytymään.
Molemmissa on töitä tehty.
Viime vuonna rakennusaikaa oli vain 21 päivää, tänä
vuonna rakentaminen aloitettiin neljä viikkoa ennen
tammikuun lopulla järjestettyjä avajaisia. Lumirakentamisen
ihmeeseen pääsee tutustumaan 7.4. saakka. Mitä linnalle
tapahtuu sitten?
- Se puretaan. Merestä tulee ja mereen menee, tiivistää
Heikkilä.
Kemin lumilinna
Pinta-ala 5100 m2
Katettuja tiloja on 1060 m2
Rakennusaikana työntekijöitä parhaimmillaan
loppuvaiheessa 50-80 henkilöä.
Linnan toiminta-aikana työllistää 15 henkilöä.
Lumihotellissa on 21 huonetta, ravintolan
kabineteissa 150 asiakaspaikkaa.
Lumilinna on avoinna 7.4. saakka.
Lujan tarina alkoi Lujabetonista vuonna 1953. Rakennusliiketoimintayksikkö aloitti1969, kunnes se
eriytettiin Lujatalo Oy:ksi 1982. Fescon Oy perustettiin vuonna 1984 Lujabetonin betoniteknologisen
tutkimustyön jatkeeksi. Ohessa otteita tänä vuonna julkaistavasta Lujan minihistoriikista.
Historialliselle kiertoajelulle pääset myös osoitteessa www.flickr.com/photos/lujayhtiot
Nurmeksen Sementtivalimolle tärypöydät tulivat
1949. Ne muodostuivat tasolevystä, jonka
alapintaan oli rakennettu
koneellinen täry. Muotti
asetettiin tärypöydälle ja
täytettiin betonilla. Täryytys tiivisti betonin.
Valimotekniikka 1940-luvulla oli vielä käsityöasteella. Kuvassa seinätiilen valmistusta käsityönä
ulkona Nurmeksen Sementtivalimossa. Betoni tiivistettiin muottiin puunuijalla lyömällä. Vasemmalla
Feliks Isotalo ja lapset Hannu ja Liisa.
Rakennusyritys IPHeikkilä vastaa Kemin
lumilinnan rakentamisesta. Projektipäällikkö Taavi Heikkilä kertoo ennen avajaisia
linnan rakentamisessa
vierähtäneen pitkiä
päiviä.
www.luja.fi
12
Feliks Isotalon kehittämä Isota-palkki asennettiin käsin, se
oli painava ja vaati kuusikin miestä nostamaan. Palkki
ristittiinkin ”Nujuta-palkiksi”.
13
www.luja.fi
Ulkoseinäelementin valua linjalla Lujabetonin Siilinjärven
tehtaalla. Ulkoseinäelementtitehdas rakennettiin Siilinjärvelle
vuonna 1967. Jännebetonipalkkien ja teräsbetonipilarien
valmistus oli alkanut 1963.
Kolminivelkaarisilta muodostui pohjalaatasta ja kahdesta
toisiinsa nojaavista kaarielementeistä. Kuvassa kaarielementit ja pohjalaatat Siilinjärven maatalousnäyttelyssä porttina
1950-luvulla.
Lujabetonin tärkeimmät asiakkaat
olivat Kuopiossa. Heitä palvelemaan tehtiin myyntivarasto,
joka toimi 50- luvulta 60-luvun
loppupuolelle Kuopion satamassa
Kirkkokatu 2:ssa.
Lujabetoni toimitti Savon Sellun tehtaan julkisivuelementit ja nippunosturiradan vuonna 1967. Kuvassa Feliks
Isotalo.
Kahdella autonosturilla asennettuja Lujabetonin palkkeja Kuopion Haapaniemellä Alsa Oy:n ovi- ja ikkunatehtaalla 1960-luvulla. Palkit ovat 32,4 metrisiä. Reiät palkin uumaan on tehty palkin kokonaispainon keventämiseksi.
Siilinjärven kolmoshallissa valmistettiin 60-luvun alussa
putkia ja renkaita. Vuonna 1963 aloitettiin esijännitettyjen paalujen valmistus ja 1965 jännebetonipalkkien
valmistus.
www.luja.fi
14
15
www.luja.fi
Ytimekkäästi.
Henkilöstön lapsille
järjestettiin vuosittain
omat pikkujoulut
1970-luvulla.
Lujabetonin tehtaalla valmistettiin klinkkeripintaisia
elementtejä jo 70- ja 80-lukujen vaihteessa. Kuvassa
elementtiä tarkkailevat vasemmalta Esko Häyrinen, Aino
Heikkinen ja Seppo Kettunen.
VTT: Kotimainen ritiläpalkki kestävin
Lujabetonin rakentama ensimmäinen grynderikerrostalo,
As Oy Lujapuisto, valmistui Siilinjärvelle toukokuussa 1970.
Lähes jokaisen suomalaisen navetan lattia on rakennettu
betonisilla ritiläpalkeilla. VTT osoitti viime vuoden lopussa
tekemässään kantavuusvertailussa, että Lujabetonin navettaritilä on markkinoiden kestävin. Lujabetonin ritilät
kestävät keskimäärin 45 % suuremman hyötykuorman
kuin saksalaisvalmistajan ritilät, vaikka ne ovat kapeampia,
ilmoittaa VTT tutkimusselostuksessaan.
- Ritiläpalkit altistuvat navetassa ankarille kemiallisille
rasituksille, joita lanta, virtsa, urea, ammoniakki ja maito
aiheuttavat. Betonin korkea laatu ja ritilän suuri kantavuus
ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, koska kyseessä on kantava
rakenne, jonka päällä lehmät tai sonnit liikkuvat,
kertoo myyntipäällikkö Pekka Mönkkönen Lujabetonilta.
Fescon rakensi ensimmäisen kuivatuotetehtaansa Hyvinkäälle
vuonna 1989. Tehtaan avajaisia vietettiin asiakastilaisuuden
merkeissä. 802 Fescon rakensi ensimmäisen kuivatuotetehtaansa Hyvinkäälle vuonna 1989. Tehtaan avajaisia vietettiin
asiakastilaisuuden merkeissä. Toimitusjohtaja Aino Heikkinen
(vas.) ja Hannu Isotalo seurustelevat vieraiden kanssa.
www.luja.fi
16
- Lujabetonin navettaritilät on mitoitettu jopa
825-kiloisten nautojen kuormitukselle. Kantavuusvertailussa tarvittiin 7,1 tonnin kuorma murtamaan Lujabetonin ritilä. Saksalaisen kilpailijan tuote murtui jo 4,8
tonnin kuormalla, vaikka se oli leveämpi. Jykevinkin
nauta voi astella Lujabetonin toimittaman navetan lattialla turvallisin mielin, jatkaa Pekka Mönkkönen.
Työnjohtaja Veikko Taskinen neuvoo oikeaa
työsuoritusta kaukolämpökanaalielementtien
valussa 1981.
Historiallinen kiertoajelu jatkuu myös osoitteessa www.flickr.com/photos/lujayhtiot
Kantavuusvertailu
VTT:n johtopäätösten mukaan Lujabetonin navetta­
ritilöissä betonin raudoituksen turmeltumisriski on oleelli­
sesti pienempi ja käyttöikä pidempi kuin saksalaisella
tuotteella (tutkimus: VTT-S-07791-12). VTT suoritti
kantavuusvertailun tutkimuslaboratoriossaan Espoossa.
Vertailu suoritettiin 290 senttiä pitkille ritilöille, koska
tämä pituusluokka on hyvin yleinen navetan lantakäytävissä. Vertailukohtana käytettiin VTT:n maahantuojalta
tilaamia saksalaisia Greten-ritiläpalkkeja, jotka olivat
76-77 senttiä leveitä ja 16 cm korkeita. Lujabetonin
48 senttiä leveät ja 14 senttiä korkeat ritilät Lujabetonin varastosta valitsi satunnaisotannalla Inspecta Oy:n
tarkastaja, Urpo Tuunainen.
Eläinystävällisesti Siilinjärveltä
Lujabetonin palkit valmistetaan Siilinjärvellä PohjoisSavossa. Suomen ainoan CE-merkityn ritilän erottaa
muista pyöristetyistä nurkista ja palkin päässä olevasta
CE-merkintätarrasta.
- Tekemämme palkkien nurkkien pyöristäminen parantaa nautojen sorkkaterveyttä, Mönkkönen kertoo.
Rakennustuotteissa CE-merkintä korvaa kansalliset
tuotehyväksynnät 1.7.2013.
- Kaikki muutkin maatalouselementtimme tulevat
olemaan CE-merkittyjä tuohon päivään mennessä, lupaa
Mönkkönen.
Lujabetonin ritilä on Suomen myydyin, ja sen markkinaosuus on arviolta jopa 90 % kotimaisista ritilöistä.
17
www.luja.fi
Palstalla vieraillaan Lujan asiakkaiden luona ja tarkastellaan
heidän toimialaansa pintaa syvemmältä.
Etenkin rakentajat ovat
tottuneet käyttämään
polyuretaania
eristämiseen, mutta
lääkintäalalla tarkoitus
ja tekotapa ovat täysin
erilaisia.
silikonin, joten pois ottaessa se ei revi
kudosta haavasta, vaan jättää suojaavan pinnan haavan päälle. Tuotanto on
tarkoin varjeltua ja resepti salainen,
syystäkin.
- Se on kehitetty Mölnlyckellä, ja
kilpailijat yrittäneet kopioida sitä jo
viisitoista vuotta, mutta eivät ole toistaiseksi onnistuneet. Tämä on oikeasti
nerokas tuote, Bergmann vakuuttaa.
Aiemmin raaka-ainetta on laivattu
Mölnlycken omistamalta tuotantotehtaalta Yhdysvaltojen Mainesta Suomen
Mikkeliin. Vastaisuudessa tehdas tuottaa vaahtoa itse. Lujatalo rakentaa tehtaalle laajennusosan, johon asennetaan
valmistuslinja. Ensimmäisen kerran
prepolymeeristä valmistetaan polyuretaania Mikkelissä viikolla 53.
- Oma laitos on varmin tapa hankkia vaahtoa. Joskus olemme nopean
tilauksen tullessa joutuneet tuomaan
vaahtoa lentorahtinakin. Se on kallista
se, kertoo rakennusprojektin vetäjä,
Mölnlycken tekninen päällikkö Olli
Bergmann.
Älykiinteistö
Purripioneeri
t
Mikkelissä rakennetaan
jotain sellaista, mitä missään
maailmankolkassa ei olla
aiemmin nähty.
Mölnlycke Health Care myy ja valmistaa
eniten leikkaussali- ja haavanhoitotuotteita koko maailmassa. Suomen tehtaalta,
Mikkelistä, 98 prosenttia tuotteista menee
ulkomaille. Mutta löytävät tuotteet monien
sairaaloiden ja kotisairaanhoidon potilaiden
iholle myös Suomessa.
Nyt rakennettu yli 700-neliöinen
uudisosa on Mikkelin tehtaan kolmas
laajennus 2000-luvulla.
Vaativuudessaan tämä projekti on
lähestulkoon kuin rakentaisi uuden
tehtaan miniatyyrikoossa. Ihan kaikki
tehdään uudelleen.
Lisätilojen myötä katolle tehtiin
myös uusi 150-neliöinen ilmanvaihtokonehuone, johon mahtuu kaksi ilmastointikonetta. Toinen hoitaa kemianlinjaston eli prepolymeerin tekolinjaston ja toinen puhdastilan, jossa
prepolymeeristä tehdään kliinistä vaah-
toa. Talotekniikka on hiottu viimeisen
päälle.
- Kiinteistö on merkittävä osuus
uudesta tehtaasta. Sinne vaaditaan
stabiili painetaso, lämpötilat, virtausolosuhteet ja suhteellinen kosteus.
Se on haasteellinen juttu, painottaa
Bergmann.
Parannettu
jenkkimalli
Tilojen osalta rakennusprojekti on
valmistui helmikuussa. Täysin omanlaisensa haasteensa tuo tiloihin sijoitettava vaahtotuotantolinja. Bergmann on
käynyt hakemassa oppia rakentamiseen
Yhdysvalloista jo puolentoista vuoden
ajan, että ”osaa ylipäänsä tilata oikeanlaisen laitteiston”. Jenkkiserkkujen
linjastolla työskennellään käsityönä.
Suomessa ei tyydytty kopioimaan, vaan
tekemään parempi. Mikkeliin insinöörit
ovat kasanneet linjakokonaisuuden
puoliautomaattiseksi, ettei suorittavaa
työtä juuri tarvita.
- Samanlaista vaahtolinjaa ei
maailmalla ole toista. Prepolymeerin
valmistuksessa kemian puolen
laitteistokokonaisuus on uraauurtava.
En silti sano että se olisi merkittävän
monimutkaista, jopa tällainen tavallinen insinööri voi sen ymmärtää,
naurahtaa Bergmann.
Mukana linjastoa kehittämässä on
ollut koko tuleva tuotantotiimi kemististä työturvallisuusvastaavaan.
- Tekijät tekevät laitteistoa itselleen.
Se on ideaalitilanne, ei muuten projektia
pidä tehdäkään. Työ vaatii erikoisosaamista ja pitää ymmärtää kemiasta­
kin, että pystyy toimimaan siinä
ympäristössä.
- Kiinteistötekniikan on oltava prikulleen kunnossa niin painetason, lämpötilan
kuin kosteudenkin suhteen, kertoo tekninen päällikkö Olli Bergmann lääkintävaahtolinjaston haasteista.
Niskalenkki riskeistä
Vaikka haavanhoitotuotteita
käytetäänkin parantamaan ihmistä,
ovat materiaalien valmistuksessa
käytettävät kemikaalit melkoista
myrkkyä.
Mikkelin tehtaalla prepolymeerin valmistuksessa
käytetään vaaralliseksi luokiteltua TDI:tä, eli
tolueenidi-isosyanaattia. Tämä piti huomioida
myös tehdaslaajennuksen varustelussa.
- TDI-tasoja mitataan online-mittareilla
tuotanto- ja varastotiloista koko ajan. Jos vaahto­
tuotannossa tapahtuisi onnettomuus, reagoisivat
sprinklerit sumuttamalla eristevaahtoa, kertoo
tekninen päällikkö Olli Bergmann.
Varotoimenpiteeksi tehtaalla on asennettu
TDI-vuotoja vastaan myös valuma-altaat ja venttiilillä varustetut keruualtaat. Kaasut suodatetaan
aktiivihiilisuodattimella.
- Mitään ei päästetä pohjaveteen, maaperään
eikä ilmaan. Meillä on ympäristöpuolella parhaat
laitteet, mitä rahalla saa. Haluamme varmistaa,
että jos jotain tapahtuu, niin turvajärjestelmät
ovat asianmukaiset, Bergmann näkee.
Mölnlycke Health Care Oy
Saimaankatu 6, Mikkeli
Projektipäällikkö: Olli Bergmann
Kiinteistön omistaja: Kiinteistökehitys
Naistinki Oy
Urakoitsija: Lujatalo
Vastaava työnjohtaja: Jari Metsätalo
Aikataulu: 6/2012-2/2013
Kemikaali- ja vaahtolinjasto 700 m2
iv-konehuone 150 m2
Mikkelin tehdas tuottaa haavanhoitotuotteita 420 erilaista tuotetta, n. 380
miljoonaa tuotetta vuodessa
Purrivaahtoa
omiin tarpeisiin
Mikkeliin rakenteilla olevaan tehdaslaajennukseen kootaan täysin uudenlaista vaahtotuotantolinjaa. Purrivaahtoa, eli polyuretaanivaahtoa, käytetään viidesosassa Mikkelin
tuotteista.
Etenkin rakentajat ovat tottuneet käyttämään polyuretaania eristämiseen, mutta
lääkintäalalla tarkoitus ja tekotapa ovat
täysin erilaisia.
1990-luvulta lähtien polyuretaania
on käytetty vaikeille haavoille tarkoitetuissa tuotteissa. Polyuretaanikerros imee
haavoista ylimääräisen kudosnesteen.
Sitä käytetään keinoihomaisissa Safetacteknologian tuotteissa, jotka ovat Mikkelin
leipäpuu. Tuote yhdistää purrivaahdon ja
www.luja.fi
18
19
www.luja.fi
Uniikki
Palstalla esitellään ainutlaatuisia rakennuksia, joiden
rakentamisessa tai kunnostamisessa Luja-yhtiöt ovat mukana.
Renessanssi!
Alvar Aallon suunnittelema Kulttuuritalo saa tänä keväänä uuden ilmeen
ja tilat. Rakennusta on peruskorjattu lähes kaksi vuotta.
Mikä yhdistää Led Zeppeliniä,
Metallicaa ja Lady Gagaa? Ainakin
se, että kaikki ovat esiintyneet
Helsingin Kulttuuritalossa, joka on
täyttynyt esiintyjistä jo yli viiden
vuosikymmenen ajan.
Tarinoiden mukaan Alvar Aalto
luonnosteli Kulttuuritalon alun
perin tupakka-askin kanteen, eikä
valmis rakennus juuri siitä poikennut.
Aallon näkemystä suojelee tänä
päivänä Museovirasto, jonka ohjauksessa Kulttuuritalon omistaja, Senaattikiinteistöt, peruskorjautti tilat.
- Uusi tekniikka piti saada tiloihin
mahdollisimman huomaamattomasti. Tilojen piti näyttää samalta
kuin ennen, mutta korjattuna. Se oli
paikoin vaikeaa, kertoo Senaattikiinteistöjen rakennuttajapäällikkö
Kalevi Tapiolinna.
Uusien pintojen ja tilajärjestelyiden
lisäksi tiloihin uusittiin ilmanvaihtojärjestelmä. Myös näyttämötekniikkaa
ja akustointia korjattiin äänenlaadun
parantamiseksi.
Historiallinen ilme - modernisti
Kovakaan musisointi tuskin saa
ulkopintoja särölle, mutta Senaattikiinteistöt päätti korjata samassa
urakassa myös vesikaton sekä
julkisivun, jonka saumakorjauksiin
käytettiin Fesconin laastia. Perinteisestä
ulkonäöstä kohteessa ei tingitty.
- Laasti sävytettiin vanhan sauman
mukaiseksi. Kulttuurihistoriallisen
rakennuksen saumavärin hakeminen
oli haastavaa saumojen likaisuuden
ja kuluneisuuden takia. Ennen
laastin hyväksyntää jouduimme tekemään Museovirastolle kuusi värimallia ja kaksi rakeisuusmallia.
Lisäksi rakennuksen pinnoitetuissa
osissa käytettiin Fesconin kalkki­
sementti­pinnoitteella, kertoo Fesconin
tuotepäällikkö Anne Korpikoski.
Takahuone uusiksi
Aiemmin esiintyjien takahuoneen
virkaa toimitti kokoustila. Remontissa esiintyjille on tehty kellarikerrokseen omat tilat, joista löytyy
suihkut, wc:t ja keittiö. Ongelmana
oli vain tilan etäisyys itse lavasta.
- Vaikka rakennussuojelu on asettanutkin paljon reunaehtoja, saatiin asia
ratkaistua asentamalla hissi, jolla esiintyjät pääsevät suoraan lavan viereen,
Kulttuuritalon tuotantopäällikkö
Antti Sarmanne kertoo.
Kulttuuritalo. Ennen remonttia suurin
käyttäjä, Radion sinfoniaorkesteri,
vuokrasi tiloja 110 päivänä vuodessa.
- Tuolloin meillä oli lisäksi 90 isoa
tapahtumaa vuosittain. Nyt kun sinfoniaorkesteri on muuttanut Musiikkitaloon, on meiltä vapautunut tiloja
arkipäiville. Odotamme saavamme
noin 150 isoa tapahtumaa vuodessa,
kaavailee Antti Sarmanne.
- Kulttuuritalolla on vahva musiikkisalin leima. Veikkaan, että musiikkitapahtumia tulee olemaan yli puolet. Pop
ja rock ovat vahvasti esillä.
Sarmanteen mukaan viihdealan
ilmiöt heijastuvat myös Kulttuuritaloon: isot konserttisalikiertueet ovat
vähentyneet 1990-luvulta alkaen.
Uusiin tiloihin odotetaan konserttien
lisäksi yrityss- ja kokoustapahtumia.
Sinfoniaorkesterin soitinvarastoina ja
harjoitussalien tilalla on 100-paikkainen luentoauditorio ja seitsemän pienempää muunneltavaa tilaa palavereja
ja ryhmätyöskentelyä varten.
- Odotamme Kulttuuritalon uutta
tulemista. Hienoa päästä avaamaan talo
tapahtumia varten, Sarmanne iloitsee.
Uusia tapahtumia
Kulttuuritalo avataan huhtikuussa.
Tiloissa toimivat Museovirasto ja tilavuokrauksesta vastaava Koy Helsingin
Rakennuttaja ja omistaja: Senaatti-kiinteistöt
Hankkeen arvo: 19 miljoonaa euroa
Ulkopintojen pinnoitus: Fesconin 1,2 mm saumalaasti
KS 65/35 laasti (sävy: Kulttuuritalo)
Fesconin Kalkkisementtipinnoite 1,5 mm (sävy: valkoinen)
Kulttuuritalolla esiintyneitä artisteja: Jimi Hendrix 1967, Eric Clapton 1967&1969,
Metallica 1984, Led Zeppelin 1970, Lady Gaga 2009
www.luja.fi
20
21
www.luja.fi
Vuokatissa
rakennetaan
menestystarinaa
Vuokatissa kilpailu majoittujien sieluista on kovaa. Vuokatin Aatelin
toimitusjohtaja Markku Laanti paljastaa, mikä on menestyksen resepti.
Sotkamon kunnassa sijaitseva Vuokatti houkuttelee matkaajia erityisesti liikkumaan, mutta toimintaa kainuulainen paikkakunta tarjoaa vuoden ympäri aina hiihtoputkesta suunnistuksen MM-kisoihin. Nykyään keskivertoperhekin odottaa
lomaltaan luksusta.
Vuokatin Aatelin toimitusjohtaja Markku Laantin
mukaan vielä 1990-luvulla lomamökkiluksusta tarkoitti samat
mukavuudet, mitä kotona.
- Nyt luksusta on se, mitä kotoa ei vielä löydy. Lomaasumisesta halutaan elämys. Asiakas tulee hakemaan myös
ideoita. Vaikkapa sellaista, että ahaa, tuosta saunastapa on
tehty sellainen, että kylpiessä kuuluu musiikkia.
Luksukseen kuuluu myös se, että entistä suuremmat lomaasunnot kiinnostavat.
- Suosituimpia asuntojamme ovat kolme suurinta
huvilaamme, 127-200 neliöisiä. Halusimme tuoda vielä
isomman vaihtoehdon.
Laanti päätti rakennuttaa Keisarin, 350-neliöisen
luksushuvilan. Tarkoituksena oli tehdä Vuokatin alueen
ykköstalo. Taustakeskusteluja tehtiinkin monien hirsitalomallien suhteen, mutta rakennuskonsultti Aarto Mäkinen ja toimitusjohtaja Laanti päätyivät kivitaloon. Mäkinen
oli tutustunut Lujakivitaloon Kytäjällä, jonne yrittäjä Yrjö
Laakkonen rakennutti Kytäjän kartanon maille isoja
kivitaloja.
- Sen sijaan, että mietimme pelkkää rakennusta,
pohdimme liiketoimintaa, mitä siellä tehdään. Rakentaminen ja valinnat lähtivät siitä, linjaa Mäkinen.
Keisarin ovet avautuvat juhannuksena. Brändinrakennus
näyttää onnistuneen.
- Jo nyt ratkaisu on osoittautunut oikeaksi – ilman
Keisaria emme olisi saaneet erästä suurta yritystä uudeksi
asiakkaaksemme, Laanti paljastaa.
Kivitalon taika?
Mäkinen kertoo, että asiakkaat ovat halunnet kivitaloa.
- Vain yksi on kysynyt, miksei tätä rakenneta puusta. Kun
mennään tasokkaampaan taloon, niin kivitalo on houkuttelevin vaihtoehto. Sillä on tietty status. Kivitalo on kivitalo,
Mäkinen pohtii.
- Aiemmin Luja-kivitalo ei ole ollut mukana tämän tyyppisissä lomakeskusprojekteissa, joten tämä on meillekin uusi
aluevaltaus, kertoo Lujabetonin Ari Tikkanen.
Työturvallisuus osa brändiä
Laatu-ajattelu oli mukana aina rakentamisprosessin
alusta saakka, kun rakennusta ryhdyttiin asentamaan lokakuussa. Vuokatin Aateli kannustaa turvalliseen työskentelyyn
tarjoamalla kakkukahvit jokaisesta haaverittomasta
kuukaudesta.
- Haluamme tuottaa talon tapaturmattomasti, työturvallisuus on tärkeä osa Aatelin brändiä. Panostamme siihen, sillä
se on tavoite johon uskomme, kertoo Aarto Mäkinen.
Rakennuspalaverit aloitetaan Mäkisen mukaan turvallisuusasioilla, läheltä piti -tilanteiden perkaamisella.
Kultakaivosta etsimässä
Tammikuussa rakentaminen oli vielä
vaiheessa. Keisarin
ovet avautuvat
asiakkaille juhannuksena.
Vasemmalla rakennuskonsultti Aarto
Mäkinen, oikealla
toimitusjohtaja
Markku Laanti.
www.luja.fi
22
Vaikka Keisarin tilat on varustettu uusimmin tietoteknisin
välinein ja siinä on seitsemän makuuhuonetta, ei Laanti suuntaa
kiinteistöä pelkästään yritysasiakkaiden käyttöön.
- Ei segmentoida liikaa. Tällaiseen tilaan mahtuu 150-päinen
porukka cocktail-lasi kädessä, mutta toisaalta esimerkiksi ensi
jouluksi tila on varattu suomalaiselle perheelle.
Yksi ryhmä Laantilla on kuitenkin erityisesti mielessä.
Kolmanneksen vuokraajista hän kaavailee olevan kansain­
välisiä matkaajia.
- Venäjällä, erityisesti Pietarissa ja Moskovassa, markkinoimme hyvin aktiivisesti, ne ovat nyt kuumat alueet.
Olemme lähellä rajaa, ja tänne pääsee hyvin omalla autolla.
Myös Ukraina on kasvava alue.
Laanti ei usko mökkibisneksen olevan järkevä sivu­
elinkeino.
- Se on asiakkaan aliarvioimista. Eihän ihmiset menisi
lääkärillekään, joka tekee lääkärin työtä oman toimen ohella.
Loma-asuntotoiminnan pyörittämiseen tarvitaan täysiveristä
panostusta. Ei muuten tule kultakaivosta. Eikä välttämättä
silloinkaan.
Ai niin, entäs se menestyksen salaisuus, Markku Laanti?
- Se on sinänsä yksinkertainen: parhaat tontit, parhaat
mökit ja paras ylläpito. Ja voimakas satsaus markkinointiin.
- Majoitusbisneksessä pitää miettiä myös
rakennuksen toimintojen lisäksi ulkonäköä.
Arkkitehti panosti Keisarissa kansallisromanttiseen ilmeeseen, kertoo rakennuskonsultti
Aarto Mäkinen.
Faktat: Vuokatin Keisari
Keisari-kivitalo on Vuokatin suuri
luksusvilla, seitsemän makuuhuonetta, 14 + 6 henkeä.
Poreallas, biljardipöytä, tanssitanko, kuntosali, kotiteatteri,
karaoke, monenlaisia kokoustiloja.
Rakennuttaja: Vuokatin Aatelin
omistajat Virve ja Markku Laanti
Rakennuskonsultti: Aarto Mäkinen
Neliöt: 350 m2
Arkkitehti: arkkitehtitoimisto Jukka
Haataja
Tyyppi: Lujakivitalo, sandwichelementit, Loimaan tehdas
Eristys: energiatehokas
SPU-uretaanieriste
Urakoitsija: Rakennus M. Karjalainen Oy
Vuokatin Katinkulma Oy on lomaasuntojen vuokraustoimintaa harjoittava yritys. Sotkamossa, Vuokatin
alueella sijaitsevasta yhtiön lomaasuntojen muodostamasta ketjusta
käytetään nimitystä Vuokatin Aateli,
johon kuuluu tällä hetkellä 23 lomaasuntoa.
23
www.luja.fi
Valtakunnassa kaikki hyvin:
Kriisinhallintakeskus sai
uudet tilat
Pelastusopisto ja Kriisinhallintakeskus kouluttavat tehtäviin, joissa toimitaan ihmishenkien
puolesta. Tärkeä työ vaatii kunnolliset tilat.
Kriisinhallintakeskus toimii Pelastusopiston yhteydessä saman katon alla
Kuopiossa. Toimintaa ohjaa sisäasiainministeriö. Silloin kun työskentely­
tiloja remontoidaan, joutuvat kriisitilanteiden ammattilaisetkin koville.
Erityisesti silloin, kun väliaikaistilat
ovat samassa kiinteistössä. Muuttopa-
lapeli jäi Pelastusopiston teknisen päällikön Antti Rissasen ja rakentajakonsultti Matti Räisäsen sommiteltavaksi.
- Olihan ne kaksi muuttoa parin
kuukauden sisään, väistötiloihin ja
takaisin, aikamoisia rypistyksiä. Ihmiset tekivät töitä myös etänä, kertoo
Rissanen.
Kriisinhallintakeskus vastaa
asiantuntijoiden kouluttamisesta
kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin. Keskus toimii sisäasianministeriön alaisuudessa. Savon
sydämessä koulutetaan ja rekrytoidaan alan asiantuntijoita ja huolehditaan kriisinhallinta-aiheisista
tutkimuksista. Kriisinhallintakeskus vastaa Finn Rescue -yksiköstä,
joka toimii maailmalla tapahtuvien
suuronnettomuuksien pelastustehtävissä.
Ennen kesäkuussa alkanutta remonttia Kriisinhallintakeskuksen henkilöstö
työskenteli hajallaan.
- Tilat eivät palvelleet käyttäjän
tarvetta, kertoo Rissanen.
Urakassa Lujatalo taituroi kriisinhallintakeskuslaisille oman kerroksen.
Osittain yhden hengen huoneita yhdis-
Pelastusopisto on oppilaitos,
joka vastaa pelastustoimen ja
hätäkeskusten ammatillisesta koulutuksesta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen tähtäävästä koulutuksesta
sekä kansainvälisiin pelastustoimen- ja siviilikriisinhallintatehtäviin
valmentavasta koulutuksesta.
Pelastusopiston tekninen päällikkö Antti Rissanen sai järjestellä väistötilat Kriisinhallintokeskukselle samasta kiinteistöstä.
- Olihan ne kaksi muuttoa parin kuukauden sisään, väistötiloihin ja takaisin, aikamoisia rypistyksiä.
www.luja.fi
24
telemällä saatiin tilat useammalle.
- Lisäksi saimme uudenlaisia ryhmä­
työskentelytiloja, sosiaalitiloja ja
kokous­tiloja, Rissanen kertoo.
Vaikka suurimmat korjaustyöt tehtiin
kesälomien aikana, jatkui remontti
syksyllä henkilöstön ja Pelastusopiston
opiskelijoiden palattua sorvin ääreen.
- Piikatessa ilmoitimme asiasta
etukäteen ja pölysuojaukseen panos­
tettiin, ettei siitä koitunut kohtuutonta haittaa käyttäjille, kertoo vastaava
mestari Jaakko Koponen Lujatalosta.
- Projekti saatiin hyvin onnistumaan,
vaikka ihmisten ja kalusteiden pyörittely oli melkoinen urakka. Saimme
väistötilat suunniteltua kuitenkin
nopeammin kuin kuvittelimme, mikä
vaikutti myös siihen, että Lujatalo
pääsi jatkamaan korjausta nopeammin,
summaa rakentajakonsultti Matti
Räisänen Savon Controlteamista.
Kun ensimmäinen vaihe oli valmis,
siirtyivät ihmiset valmiisiin tiloihin ja
seuraava tila tyhjennettiin. Kolmessa
eri rakennuksessa tehtiin myös perus­
korjausta, kuten ilmanvaihdon parannustöitä, jäähdytysjärjestelmätöitä ja
atk-kaapeloinnin uusimisia. Pelastusopiston vuoden 2012 hanke on osa
mittavaa peruskorjausta, jonka
ensimmäinen vaihe alkoi jo 2011.
etsimme keinoja vähentää sähkönkulutusta, kertoo Senaatti-kiinteistöjen
rakennuttajapäällikkö Heikki Rautio.
Tilat valmistuivat lokakuussa.
Toiminta pyörii jo entiseen malliin.
- Koulutukset aloitettiin jo muutaman
viikon päästä tilojen luovutuksesta,
kertoo tekninen päällikkö Antti Rissanen.
Maakylmää
Raikas ilma
Hankkeessa uusittu lämmitys- ja maakylmäjärjestelmä kokoaa kesäisin
maaperään talven aikana kerääntynyttä
jäähdytysenergiaa, talvisin puolestaan
lämpöenergiaa. Pihaan on porattu
kolme­toista porakaivoa, joista valtaosa
ulottuu 300 metrin syvyyteen. Näin
mittava maakylmähanke oli kiinteistön
omistajalle, Senaatti-kiinteistölle, Savon
ensimmäinen.
- Taustalla on Senaatin halu energian­
säästöön ja ekologiseen rakentamiseen,
Remontin jälkeen Kriisinhallintakeskuksen ja pelastusopiston työntekijät
pääsivät nauttimaan paremmasta hengitysilmasta, kun urakassa uusittiin
ilmanvaihtojärjestelmää ja sisäilmaa
huonontava kuitupöly korjattiin ala­
katoista materiaaleja vaihtamalla.
Täysin valmis ilmanvaihtourakka on
maaliskuussa.
- Nyt kaikki on tehty kerralla kuntoon,
myös valaistus on uusittu. Kyllä sen
eron huomaa, kertoo Rissanen.
25
www.luja.fi
Ytimekkäästi.
Hyvin sutii!
Duudsonit kylässä
kyseltiin
isessä numerossaeä. Saimme
Lujaviestin edell
m
ni
tta
uu
le
ol
ahm
meä ei
Fesconin säkkiheh
tuksia. Hahmonallniistuneios
kasapäin hyviä , do
en
ki
ik
utta ka
suosi
ole vielä päätettyttim
uusi iPad. Arpaonni
den kesken arvo Hinyvinkäältä. Onnea Reijolle!
Reijo Savolaistae täyslaidallisen hienoja slogaLisäksi saimm yttöön, kiitokset niistä!
neja hahmon kä
Kuvakaappaus SUB-kanavan Duudsonit tuli taloon
-ohjelmasta.
Innovalle suitsutusta
Puupalkintokilpailusta
Suomen puutoimialaa edistävät järjestöt ovat
myöntäneet Lujatalon urakoimalle Innovahankkeelle kunniamaininnan vuoden 2012
Puupalkintokilpailussa.
Riihimäelle 2010-2012 aikana toteutetun
Innova-hankkeen tavoitteena oli löytää uudenlainen, energiatehokas tapa saneerata vanhoja
kerrostaloja. Lopputuloksena syntyi teknisesti
toimiva ratkaisu, joka lyhensi merkittävästi
korjausaikaa ja mahdollisti asukkaiden kotona
asumisen koko remontin ajan.
Kohteeksi valittiin kilpailun kautta
Riihimäellä sijaitseva kaupungin omistama
vuokrakerrostalo, jonka urakoi Lujatalon
Hämeen-yksikkö. Työpäällikkönä kohteessa
toimi Juha Savolainen ja vastaavana mestarina
Tero Kuikka. Hankkeen tärkeimmiksi
tavoitteiksi asetettiin kiinteistön arvon nostamisen lisäksi asumismukavuuden ja -viihtyvyyden
lisääminen sekä kiinteistön ylläpitoon liittyvien
kustannusten alentaminen.
www.luja.fi
26
Innova-hankkeen
työmaa Riihimäellä
viime keväänä.
Yhtenä tavoitteena oli myös tehostaa
rakennus­
aikaiseen asumista. Kohteessa ei
tehty väistömuuttoa, vaan asukkaat pystyivät
asumaan kodeissaan koko korjausprojektin
ajan. Julkisivusaneerauksen lisäksi kiinteistössä
tehtiin katon peruskorjaus muodonmuutoksineen, muutoksia lämmitysjärjestelmään sekä
merkittäviä parannuksia ilmanvaihtoon.
Puupalkintokilpailun tuomariston mukaan
Innova-hanke on ensimmäinen käytännön
sovellus uudesta, kansainvälisessä SmartTES
-tutkimushankkeessa kehitetystä kerrostalojen
korjausmenetelmästä.
- Rakennusvaiheen kesto oli vain noin puolet
Peltosaaren alueella samanikäisten talojen
korjauksiin tyypillisesti käytetystä ajasta ja
asukkaat saattoivat asua kodeissaan remontin
ajan, Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja ja tuomariston jäsen Mikko Viljakainen toteaa.
Duudsonit kuvasivat tv-sarjaansa “Duudsonit
tuli taloon” toisen tuotantokautensa
jaksoa Lujabetonin Siilinjärven tehtaalla.
Jaksossa Duudsonien valmentaman perheen
äiti pääsi ylittämään epäonnistumisen pelkoaan
hyppäämällä
ensimmäistä
kertaa
elämässään pyöräkuormaajan puikkoihin. Lujabetonin tehtaan pihassa nähtiin myös kuinka
Duudsonit tuhosivat henkilöauton. Jakso tuli television Sub-kanavalta helmikuussa, mutta kuvaukset
tehtiin jo viime kesänä.
- Tuotantoyhtiö vannotti meitä olemaan puhumatta kuvauksista mitään ennen jakson esittämistä, kertoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko
Isotalo.
- Oli mukavaa, että Duudsonit kävivät
kylässä, mutta enemmän kyllä luotan kuitenkin
omiin työntekijöihimme, nauraa Isotalo.
Nollaenergiatalo
tuottaa sähköä
Kuopiolaisille
Lujatalon urakoimassa, Suomen ensimmäisessä nollaenergiakerrostalossa
kevään energiatehokkuustavoitteet ovat
ylittyneet niin, että sen tuottamaa sähköä
on syötetty myös Kuopion Energian
sähköverkkoon.
Vuonna 2010 valmistuneen Kuopion
opiskelija-asuntoyhtiö Kuopaksen
nollaenergiatalossa energiaa tuotetaan
paikoitellen yli oman tarpeen. Sähkön- ja
lämmöntuotantotavoitteet ylittyivät
viime keväänä. Pilvinen ja sateinen kesä
vesittivät kesäkuukausien tuotannon,
mutta tavoite aurinkolämmölle ylittyi
myös elo-syyskuussa.
Ylituotantokuukausina energiaa on
käytetty esimerkiksi autohallin ajokaistan
lämmityksessä. Loput kiinteistöstä
syntyneestä energiasta on syötetty Kuopion
Energian yleiseen sähköverkkoon.
Korvausta Kuopas opiskelija-asunnon
ylijäämäenergiasta ei kuitenkaan saa.
Kuopion keskustassa sijaitsevassa
nolla­energiakerrostalossa on 50 asuntoa.
Suomen ensimmäisen nollaenergiakerrostalon tuottamaa sähköä on
syötetty myös Kuopion Energian sähköverkkoon.
27
www.luja.fi
Laadukas
lattialämmitys
- Fescon Termo -lämpölattia
Fesconin lämpölattiajärjestelmä saattaa yhteen lämpimän lattian sekä askelääniä eristävän rakenteen.
• Samassa järjestelmässä askeläänivaimennus sekä lattialämmitys
• Askeläänieristys on testattu VTT:llä (VTT-S-02771-11)
• Rakennekerros ohut ja kevyt
• Lattiaratkaisu on lämpöteknisesti nopeasti ja tehokkaasti reagoiva
• Asentaminen on helppoa
Fescon-lämpölattian rakenne
Lattiapinnoite
Kuituvahvistettu tasoite
+ lasikuituverkko
Vesikiertoinen putkisto
Urakointi:
www.fescon.fi
www.luja.fi
www.heikkinen.fi
<PSlULVW|PHUNLWW\SDLQRWXRWH)LQHSUHVV2\
Ympäristömerkitty painotuote, 441 687 / Finepress Oy 2013
KL-noistop