Ilves-Sanomat pdf

Allan Measures
muistaa lämmöllä
aikaansa Tampereella
Kai Heinonen
on Hakametsän
virallinen Ilves-ääni
ILVES
Oksaselle ja Jalolle
tänä vuonna täyteen
täysiä kymppejä
Sanomat
Marraskuu 2012
Veriveljet ja urheilumiehet
Selo ja Hintsanen
Lahtisen
Jussi
oli kovin
maalivahti
Koulukadulla
Maalivahti
Kapteeni
JÄRVENTIEN
perhe palasi pitkältä
kierrokselta kotiin
Kun Ilves pelaa
MARKO
on aina katsomossa
MIIKA
WIIKMANILLA
mutkainen tie
Tampereelle
TIITOLAT on ollut oikea ILVES-SUKU
2
Jäähallille mars!
Loppuvuoden kovat tarjoukset:
Hullu Poro Vip vain 70 € /hlö + alv
pe 30.11. Ilves-KalPa ja pe 28.12. Ilves-KalPa
Kaikki aitiot 1 000 € + alv
pe 28.12. Ilves-KalPa
- hinta sisältää ruoan: kermaperunat ja
lihapyörykät pippurikastikkeessa
Ke 2.1. Ilves-Pelicans
- yksi aikuinen ja kaksi lasta 20 €
- rivit 1-4
- sis. toimituskulut
- vain ennakkomyyntipisteistä
Ilves-Hockey Oy
Takojankatu 2 B (2. kerros) 33540 Tampere
p. (03) 225 9400, fax (03) 225 9444
ilves@ilves.com, www.ilves.com
3
ja lukuisat
muut yritysasiakkaamme
tarjoavat sinulle etuja
asiakasviikollamme
26.-30.11. Tervetuloa
käymään osoitteessa
Rautatienkatu 10!
Lue lisää asiakasetuviikkojen ohjelmasta ja eduista osoitteessa www.tapiola.fi/pirkanmaa.
Osallistu samalla perjantaina 30.11. pelattavan Ilves-Kalpa -pelin lippujen arvontaan.
4
ILVES
Ilveksen ja jääkiekon tähden
Sanomat
Marraskuu 2012
Toimitusjohtaja................ 4
Järventien perhe............. 6
Allan Measures..............10
Kiekkoperhe Huhtalat......12
Hintsanen ja Selo...........15
Oksanen ja Jalo.............16
KImmo Leinonen.............19
Juhani Lahtinen..............20
Ilves Pool.......................23
Ilves-suku Tiitolat............24
Klubin keittiötiimi............27
Ilves-ääni Kai Heinonen...29
Tosifani Marko................31
Miika Wiikman................32
Niko Peltola...................35
Miro Hovinen..................37
■■■
Julkaisija:
Ilves-Hockey Oy
S
yksy on ollut muutosten aikaa. Ilveksen johdon ja halituksen vaihtumiset
nopeaan tahtiin ovat hallinneet mediakeskusteluja. Huoli Ilveksen tulevaisuudesta on meille ilvesläisille ja tukijoille yksi tärkeimmistä asioista. Ilveksen
talouden parantaminen ja kestävän menestyksen luominen ovat tärkeitä Ilveksen perinteiden jatkumiselle. Kilpailu
kovenee edelleen, ja jos haluaa voittaa,
on tehtävä paljon työtä sen eteen.
Kiinnostava ja tasainen kausi on edelleen odotetavissa. NHL-lock outin jatkuminen on tuonut paljon tunnettuja NHL-pelaajia SM-liigaan. Ilveskin on
viimeisten viikkojen aikana vahvistunut kahdella pelaajalla - Anders Lindbäckillä ja Stanley cup -voittajalla Max
Talbot’lla. Ilveksen nuori joukkue on
pelannut tiukkoja otteluja ja onnistunut
hyvin kotiotteluissa.
Vierasotteluissa on käyty tiukkoja
vääntöjä, vaikka vielä ei oleklaan on-
nistuttu kääntämään riittävästi otteluita voitoksi. Raipe ja Vesku ovat virittäneet joukkueen taisteluun suurella
Ilves-sydämellä. Joukkue on sitoutunut taistelemaan loppuun asti voitoista
- oletko sinä?
Yhtenäisyys ja Ilves-perhe. Ilves on
suurseura, jonka kannattajajoukko on
laaja ja syvä. Itse iloitsin suuresti jalkapallojoukkueen menestyksestä ja nousemista ensi kaudeksi 1. divisionaan onneksi olkoon ja tsemppiä! Haluamme
ehdottomasti myös onnitella jalkapallofaneja. Yhteistyön tekeminen ja tiivistäminen on ehdottoman tärkeätä ja tarjota faneille konkreettisia etuja.
Ilves on yksi preinteikkäimmistä ja
tunnetuimmista urheilubrändeistä. Yhteistyökumppanit ovat meille Ilveksessä erittäin tärkeitä, ja haluamme
yhdessä kehittää Ilvestä sekä luoda elämyksiä ja positiivisia kokemuksia yrityksille ja heidän asiakkailleen. Minun
toiveeeni on, että yritykset ottavat rohkeasti Ilveksen mukaan heidän mainontansa ja myyntinsä työkaluksi.
Olen ensimmäisten 40 päivän aikana
saanut tavata paljon ilvesläisiä, kannattajia, yhteistyökumppaneita ja kollegoita. Vastaanotto on ollut todella hienoa,
ja olen saanut paljon kysymyksiä ja
myös tukea.
Kiitos kaikille tuesta ja kiitos myös
niille, joita en ole vielä kerinnyt tavata. Ilves on todellinen suurperhe ja tekemistä riittää, mikä on hienoa. Kaikki asiat eivät ole olleet helppoja. Myös
vaikeita päätöksiä ja muutoksia joudutaan tekemään. But thats hockey. Haluan toivottaa kaikki sankoin joukoin kannustamaan Ilvestä nousuun
Hakametsän hallissa - nährään.
Päätoimittaja, tuottaja:
Tarmo Hurskainen
Taitto ja sivunvalmistus:
BestPress
Valokuvaajat:
Sami Raiskio
Jarmo Syvänen
Timo Koistinen
Paino:
■■■
Pääyhteistyökumppanit
Ilves-Hockey Oy
Takojankatu 2 B
33540 Tampere
p. (03) 2259 400
f. (03) 2259 444
www.ilves.com
ilves@ilves.com
Heikki Tarvainen
toimitusjohtaja
(03) 2259 400
Lasse Fihl
yhteyspäällikkö
(03) 2259 421
Cilla Kurtti
yhteysassistentti
(03) 2259 400
Valtteri Autero
myyntiedustaja
(03) 2259 416
Maikki Arjanmaa
toimistosihteeri
(03) 2259 400
Jori Järvensalo
sponsorimyynti
(03) 2259 415
Tarmo Hurskainen
mediatuottaja, tiedottaja
050 5644 425
Viralliset yhteistyökumppanit
Heikki Tarvainen
toimitusjohtaja
Ilves-Hockey Oy 5
MITÄ
NE PUHUU
ETTEI KAUPPA KÄY!
HUOM!:N AMMATTITAITOINEN
HENKILÖKUNTA PISTÄÄ
PYÖRÄT PYÖRIMÄÄN!
Palveluksessanne
huippumyyjämme!
Leo
Aalto
Pauli
Hiekkavirta
Topi
Inkinen
Ville
Korkeela
Mika
Leinonen
Timo
Lepomäki
Terttu
Mattila
Cristina
Muhonen
Henri
Niskala
Samuel
Riippa
Mikael
Riippa
Risto
Taskinen
Anna
Tornikoski
Jussi
Uusitalo
Ilmari
Valkama
Myyntineuvottelija,
045 857 1010
Kiinteistönvälittäjä,
LKV, KiAT
040 500 9083
”Miksi en
ostanut keittiötäni
Kvikiltä?”
Myyntijohtaja
045 866 1351
Kiinteistönvälittäjä,
LKV, KiAT
045 869 4929
Kiinteistönvälittäjä,
LKV
0440 244 453
Kiinteistönvälittäjä, LKV
040 550 3938
Myyntineuvottelija,
040 717 3022
Kiinteistönvälittäjä,
LKV
050 918 3914
Myyntineuvottelija,
050 323 1555
Myyntineuvottelija,
KED
0400 406 908
Myyntijohtaja
044 277 2284
Myyntineuvottelija
040 827 3808
Myyntineuvottelija,
0400 547 735
Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä, LKV
040 192 9197
Kiinteistönvälittäjä,
LKV
0400 556 250
Katso kaikki kohteemme:
Etuovi.com Oikotie.fi Jokakoti.com Huom.fi
Klovni, aivan liian kalliin
keittiön omistaja
Miikka
Launiainen
Myyntineuvottelija
040 755 6934
Kattavin markkinointi
= paras lopputulos.
Huom!:n joukkueessa mukana!
Kvik Tampere, Retail Park Veska,
Saapastie 2, Pirkkala, puh. 0207 289 380
Huom! ® • Pirkanmaan Laatuvälitys Oy • Pyynikintori 8 Li 2, 33230 Tampere • Y-tunnus 2456454-8 • Välityspalkkio 4,9 % (sis. alv. 23 %) kohteen velattomasta kauppahinnasta.
6
Rauhallinen
tuokio. Järventien perheessä on
harvoin näin rauhallinen hetki. Siitä pitää huolen
perheen kolme
poikaa.
Järventien
Teksti: Ilkka Uitti
Kuvat: Jarmo Syvänen
•••Ilveksen kokenutta kaartia edustava joukkueen kapteeni Martti Järventie ja hänen Emiliavaimonsa ovat kulkeneet samoja polkuja toistakymmentä vuotta. Pariskunnalle on siunaantunut
kolme poikaa - Max (joulukuussa 4 vuotta), Emil
(7) ja Roby (10). Pitkän kierroksen jälkeen perhe-Järventie palasi viime kaudeksi takaisin kotiin
Tampereelle.
E
milia tekee nykyään töikseen talouspuolen assistentin hommia.
Tampereelle paluun jälkeen työkuviot ovat selkiytyneet ja elämä
asettunut aloilleen.
- Olen ”Maran” kanssa kiertänyt kaikki ne paikkakunnat, missä hän on pelannut. Olen tehnyt määräaikaisia pätkiä eri
töitä ja osin aika on mennyt kotona, kun
jälkikasvua on tullut, Emilia kertoo.
- Olemme saaneet aina seuroilta apua,
jos olemme sitä tarvinneet, mutta Emilia
on itse etsinyt töitä aktiivisesti. Siihen
emme ole pyytäneetkään muilta apuja,
36-vuotias puolustaja sanoo.
Kotona perheellä ei ole varsinaista
työnjakoa. On pelkkää harhaluuloa, että
vaimo hoitaisi kaikki kotityöt ja kiekkoilija saisi vain viettää aikaansa kaupungil-
la tai sohvalla.
- Kun palasimme Tampereelle, ja vaimolla on vakituinen työpaikka, ovat
hommat tasapainottuneet, ja joudun itsekin osallistumaan kotiaskareisiin. Olen
kotona aika paljon kauden aikana. Aamulla käydään harjoittelemassa ja kun
tulen kotiin, täällä alkaakin hulina, kun
pojat palaavat koulusta ja tarhasta. Siinä
riittää vilskettä, kun jokainen painaa eri
suuntiin, hymyilee Mara.
Perheen vapaa-aika kuluu pitkälti poikien harrastusten parissa, sillä jokainen
heistä pelailee jääkiekkoa. Sekä Maran
että Emilian vanhemmat asuvat Tampereella, joten isovanhempien rooli korostuu.
- Saamme heiltä jonkun verran hoitoapua, ja se on iso asia verrattuna aikai-
7
Kapteeni. Martti
Järventien pelipaidassa on C kapteenin merkkinä.
Työpaikalla. Kun
isä on työmaalla,
niin perhe on välillä katsomossa.
perhe palasi vuosien jälkeen Tampereelle
sempiin vuosiin, kiittelee Emilia.
- Helsingissä olimme paljon kotona
lasten kanssa. Jos oli akuuttia tarvetta,
isovanhemmat tulivat sinne auttamaan,
mutta muuten vapaa-aika kului tiiviisti
kotosalla, kertoo Mara.
Monta seuraa,
monta kaupunkia
Ilveksen lisäksi Järventie on edustanut
Lukkoa, TPS:ää, Montreal Canadiensia,
Quebec Citadellesia, Jokereita, Moraa,
Kärppiä ja HIFK:ta.
- Toisena Montrealin sopimusvuotena meille syntyi lapsi, kun olimme lähtemässä Pohjois-Amerikkaan takaisin.
Siinä oli aika härdelli päällä, muistelee
Emilia.
Maralla oli leikattu olkapää loppukesästä Suomessa, ja elokuussa hän sai puhelun, että olisi aika lähteä Kanadaan
kuntoutukseen. Sekä Emilia että Roby
lähtivät mukaan, mutta reissusta ei tullut pitkää, sillä esikoisella oli kovia vatsakipuja.
- Se oli raskasta aikaa molemmille,
mutta ennen kaikkea Emilialle, joka joutui olemaan yksin hotellissa huutavan
lapsen kanssa. Päätimme lähteä takaisin
Suomeen ja se oli lopulta hyvä ratkaisu, Järventie kertaa 2000-luvun alkupuolen aikoja.
Kiekkoilijan ura kestää vain tietyn hetken. Vaikka pitäisi kasvattajaseuraansa
tärkeänä ja hyvänä vaihtoehtona, joskus
on väistämätöntä, että joukkue vaihtuu. Usein tekee pelaajalle hyvää nähdä myös muita paikkoja. Järventiet ovat
aina päässeet helposti yhteisymmärrykseen, jos seura on vaihtunut kauden
päätteeksi.
- Olemme vuosien aikana jutelleet eri
seuravaihtoehdoista, Emilia sanoo.
- Perhe on pitänyt totta kai ottaa huomioon, mutta itse olen aina saanut tehdä
päätökset, minne lähden pelaamaan. Tasapuolisesti niistä olemme keskustelleet
ja sulassa sovussa olemme kaupunkeja
vaihtaneet, korostaa Mara.
Suomalaisyhteisö Morassa
Kun Järventie pelasi Ruotsin Elitserienissä Moran riveissä, joukkueessa oli yhteensä seitsemän suomalaista. Tämä oli
yksi iso tekijä perheen viihtyvyyteen.
- Olimme muiden suomalaisten kanssa paljon tekemisissä. Ei muidenkaan
pelaajien vaimoilla ollut muita kuin toisemme. Tampereella on se ero, että kun
on täältä lähtöisin, on muitakin ystäviä
ympärillä, kertoo Emilia.
Ilveksen pelatessa Hakametsässä myös
Emilia ja lapset pyrkivät olemaan paikan
päällä. Aina se ei kuitenkaan onnistu.
- Pojilla on treenejä paljon samaan aikaan Ilveksen otteluiden kanssa. Heti kun on mahdollisuus mennä isän otteita seuraamaan, niin poitsut haluavat
halliin. Vieraspelit pistän tietokoneelle pyörimään. Itse katselen välillä, mikä
on tilanne, mutta lapset ovat innoissaan
seuraamassa kamppailuita, hymyilee
Emilia.
Kotona kiekko sivuosassa
Kotioloissa pääpuheenaiheina toimi-
vat muut kuin jääkiekko. Lasten kiekkoharrastuksista puhutaan, mutta muuten
kiekkopuheet ovat vähissä.
- Emilia ei paljon kiekkoa seurannut,
kun aikoinaan tapasimme. Ehkä sekin
vaikuttaa, ettei tarvitse siitä niin paljon
jutella. Ohimennen hän saattaa kysyä,
miten peli meni. Hyvä niin, koska muuten elämä olisi pelkkää kiekkoa. Viime
kausi oli hyvin vaikea - en tiedä, ketä se
palvelisi, jos toisin kotiin kaikki murheet. Emme me voittopelienkään jälkeen
täällä korkkaa shampanjaa. Kotona pyörii oma arkensa, ja yritän pitää työasiat
työpaikalla, sanoo Mara.
Pelipäivinä perheen arkirytmi ei muutu ratkaisevasti, mutta Emilia pyrkii pitämään lapset hieman hiljempaa ja haluaa antaa Maralle omaa rauhaa.
- En ole oikein ikinä nukkunut päiväunia. Arki on samanlaista, oli peli tai ei.
Peleihin osaa jo keskittyä sen verran hyvin, vaikka hälinää olisikin. Ottelupalaveri on aamulla hallilla, mutta väliaika
menee kotona muissa ajatuksissa. Tykkään lähteä hyvissä ajoin hallille ja lataudun siellä illan koitokseen, Mara toteaa.
Koti aina Tampereella
Kaikki ne vuodet, kun Järventie pelasi muualla kuin Ilveksessä, perheellä oli
koti Tampereella. He pitävätkin kaupunkia omana kotinaan, jonne on ollut aina
mahtavaa palata.
- Jokaisen kauden jälkeen olemme tulleet Tampereelle niin pian kuin mahdollista. Usein olemme lähteneet jopa
heti seuraavana päivänä kauden päättymisestä, mutta kun Mara voitti kultaa
HIFK:ssa, lähtömme venyi muutamalla
päivällä, Emilia naurahtaa.
Mara, Emilia ja pojat viettävät kesäisin
aikaa Teiskossa isovanhempien mökillä. Kerran kesässä he pyrkivät käymään
pienellä lomamatkalla, mutta muuten he
viihtyvät kotiseudulla.
- Emme paljon reissaa, sillä se on aika
iso show tämän porukan kanssa lähteä
minnekään, nauraa Mara.
Vielä muutama
vuosi kiekkoa
Pelivuosia Järventiellä on jäljellä muutamia. Sopimus Ilveksen kanssa päättyy
keväällä 2015 - samalla lienee yksi kiekkoura paketissa. Uran jälkeistä aikaa
Martti on jo miettinyt, mutta mitään varmaa suuntaa hän ei ole vielä päättänyt.
- Olen ollut sitä mieltä, että en ole kiekon kanssa tekemisissä, mutta ei sitäkään pidä täysin poissulkea. Siitä kuitenkin lähdetään, että pelit päättyvät
aikanaan Ilveksessä. Seuraavat reissut
ovat toivottavasti lomareissuja, Mara sanoo.
Järventie toimii joukkueensa kapteenina, mutta kumpi on kapteeni kotona Mara vai Emilia?
- Tasapuolisesti yritetään hoitaa asiat
kotona, mutta lopullinen sana taitaa olla
mammalla, naurahtaa Mara vaimonsa hymyillessä vieressä. ••
8
FAST SPORTS
SERIES
FAST SPORTS SERIES tarjoaa täydellisen tuotevalikoiman
kamppailulajien harrastajalle.
SPORTS SERIES sisältää:
SPORTS DRINK harjoituksen aikana nautittavan urheilujuoman
RECO2 treenin jälkeen nautittavan palautumisjuoman
SPORTS PROTEIN BAR proteiinipitoisen välipalapatukan
SPORTS DRINK sekä RECO2 ovat saatavilla helppokäyttöisissä
annospusseissa, jotka kulkevat kätevästi mukana.
Tuotteet auttavat palautumaan kovasta harjoittelusta sekä
tarjoavat lisäenergiaa harjoituksen aikana sekä niiden välillä.
Tunnistat SPORTS SERIES tuotteet F SPORTS logosta.
FAST-tuotteita löydät seuraavista
kauppaketjuista ja muista
hyvinvarustetuista myyntipisteistä.
RADIO CITY KIEKKORADIO
KIEKKORADIOLÄHETYS KÄYNNISTYY
TUNTI ENNEN OTTELUN ALKUA.
KUUNTELE HUIKEAT
PELITILANTEET LIVENÄ!
Tapparan ja Ilveksen
vierasottelut suorana
Otteluraportit Hakametsästä
Rockia jonka tunnet
Radio City taajuudet
Ajantasaiset tilannetiedot sekä uutiset Radio Cityn
kiekkosivuilla www.radiocity.fi/tampere
Tampere: 95,7 MHz Vammala: 89,5 MHz Ikaalinen: 92,9 MHz
Orivesi: 97,2 MHz Ruovesi: 103,3 MHz Valkeakoski: 87,6 MHz
9
Vaihtuva hiiligrillattu
pihvi ja salaattipöytä
GRILLIN
PIHVISUNNUNTAI
18,90
Avoinna: ma 11-23, ti-to 11-00, pe 11-01, la 12-01, su 14-22
Frenckellin aukio, Tampere, puh. 010 229 4010
Pihvi_Ilves.indd 1
12.11.2012 13.52
Vehnämyllynkatu 10
33560 Tampere
puh. 03-270 6600
fax. 03-270 6622
www.kaunisto-yhtiot.fi
10
•••Mittavalla urallaan kunnioitettavat 619 SM-liigaottelua
pelannut kanadalainen Allan
Measures muistelee lämmöllä aikaansa Suomessa, jossa
hän vietti peräti 15 vuotta. Measures pelasi Ilveksessä vuosina 1993-99.
Allan
Measures
muistaa lämmöllä
aikaansa Tampereella
Teksti: Vesa Suonsyrjä
Kuvat: Mika Kanerva
M
easures lähti Eurooppaan ja
Suomeen vuonna 1987.
- Sopimukseni Vancouver
Canucksin kanssa umpeutui,
ja minulla oli huonoja kokemuksia heidän farmisysteemistään. Päätin, että minun oli aika vaihtaa maisemaa, ja Rauman Lukon tarjous tuli sen
kannalta hyvään väliin, muistelee ennen
Suomeen siirtymistään WHL-, AHL- ja
IHL-liigoissa pelannut Measures.
Raumalla Allu pelasi kuuden kauden
ajan ennen siirtymistään Ilvekseen.
- Kaikki tapahtui nopeasti ja yllättäen. Olin juuri saanut kielteisen kansalaisuuspäätöksen, ja Lukko oli jo hankkinut ulkomaalaiskiintiönsä täyteen.
Pysyin uskollisena Lukolle ja hylkäsin
tarjouksen toisensa jälkeen, mutta he
kieltäytyivät purkamasta tekemiään sopimuksia. Tunsin itseni petetyksi ja vihaiseksi.
- Onnekseni Ilves otti sitten yhteyttä
Lukkoon ja minuun. Sitä kautta minulle
aukesi mahdollisuus tulla Ilvekseen pelaamaan, ja se on ollut yksi urani parhaista päivistä, kertoo koko Ilves-uransa
paitaa numerolla 61 kantanut Allu.
Allan Measuresille tulivat
Tampereen kadut tutuiksi,
kun hän pelasi
monta vuotta
Ilveksessä.
Ilveksessä homaan rooliin
Siirtyminen Lukosta Ilvekseen tarjosi
Measuresille paluun hänelle ominaiseen
hyökkäävän puolustajan rooliin.
- Urani näissä seuroissa olivat täysin
erilaiset. Lukossa olin enemmänkin puolustava pelaaja ja siellä menetin itseluottamukseni hyökkäyspelaamiseen, josta
olin ollut tunnettu koko aiemman urani
ajan. Se ei kuitenkaan ole niinkään paha asia, mutta erilaista se oli. Ilveksessä
sain mahdollisuuden palata siihen rooliin missä olin aina ennen pelannut, ja
se palautti itseluottamukseni. Odotukset
pelaamistani kohtaan olivat siis paremmin kohdallaan Ilveksessä pelatessani,
vertailee Measures.
Tavaramerkkinä Measuresilla oli lyhyt maila, jolla
kikat irtosivat
hyvin.
11
Allan Measuresin yksi
lempipaikoista
Tampereella oli
musiikkikauppa Epe´s, josta löytyi levyjä
miehen makuun.
Hyökkäävän pelitapa toi Allulle lisänimityksen ”välihyökkääjä”. Allan Measuresista puhuttaessa nousee yleensä esiin
hänen pelimailansa pituus. Tai siis hänen
tapauksessaan sen lyhyys.
- Lyhyt maila taisi kyllä olla tavaramerkkini. Pelasin lyhyellä mailalla
6-7-vuotiaasta, kun silloinen valmentajamme laittoi meidät pelaamaan sellaisilla. Koitin monesti opetella pelaamaan
pidemmällä mailalla, mutta en enää pystynyt sopeutumaan niillä pelaamiseen,
kertoo Measures, jolle myös Vladimir
Jursinov Jr koitti sovittaa käteen pidempää mailaa.
Kaudella 1997-98 Allan Measures valittiin SM-liigan parhaaksi puolustajaksi
hänen ollessaan 32-vuotias. Hän muistelee lämmöllä sen kauden joukkuetta.
- En ole aivan varma asiasta. Meillä oli
silloin niin mahtava joukkue, että kaikki vain toimi kuin itsestään. Sain paljon
vastuuta sekä jääaikaa ja pysyin terveenä aina finaaleihin asti. Ollakseni rehellinen odotin siltä kaudelta kaikista eniten koko urallani ja olen pahoillani, että
mestaruus jäi silloin saavuttamatta, pahoittelee Allan.
Vamma lopetti uran
Lopulta Allan Measureksen ura päättyi
loukkaantumiseen, kun hänet taklattiin
kahdesti pää edellä laitaan hänen viimeiseksi jääneellä kaudellaan 2000-2001.
- Loukkasin niskani niissä taklauksissa, ja kun minulle kerrottiin minun joutuvan lopettamaan kiekkoilun saamieni
vammojen vuoksi, oli se elämäni huonoin päivä. Ilman loukkantumisia olisin
pelannut vielä muutaman kauden Suomessa.
Allan Measureksen kaltaiset pelaajat
ovat saaneet isoja rooleja NHL-joukkueissa 1990-luvun lopulta lähtien.
- Toisinaan mietin, että pelityylini sopisi nykyiseen NHL-peliin paremmin. Mutta kaikella on tarkoituksensa. Sain kuitenkin pelata ammattilaisjääkiekkoa 16
vuotta, joista 14 Suomessa, ja Vancouver
Canucks varasi minut, joten olen onnekkaampi kuin monet muut pelaajat.
Measures aloitti valmentamisen heti
peliuran jälkeen Bluesin apuvalmentajana. Sen jälkeen valmennustyö on jatkunut Kanadassa.
- Olen valmentanut eri tasoilla sen jälkeen, kun palasimme Kanadaan. Toivon,
että jonain päivänä voisin palata Suomeen valmentamaan. En ole vielä voinut
hakea valmennustehtäviin johtuen perhe- ja terveyssyistä, mutta jonain päivänä minä palaan Suomeen valmentajan
ominaisuudessa.
Vanhat tutut
tapasivat jouluna 2011, kun Ilveksen huoltaja
Janne Jansson
oli Edmontonissa. Rexall
Place´n istuimilla oikealta Allan
Measures, Janne Jansson sekä Jackie, Darianne ja Peyton
Measures.
- Kuva: Janne
Jansson
Pelivuodet antoivat paljon
Measures muistelee lämmöllä pelivuosiaan etenkin Suomessa.
- Kohokohtia åeliuarlta on paljon. Sain
pelata pitkään SM-liigassa hyvien pelaajien kanssa ja hyviä pelaajia vastaan. Tapasin lukemattomia mahtavia ihmisiä ja
sain asua niin pitkään maassa, jota rakastan. Ja ennen kaikkea sain pelata peliä, jota rakastan peräti 16 vuoden ajan,
kiittää Measures.
Tietenkin pitkälle uralla on ollut pettymyksiäkin.
- En saanut päättää lopettamisestani, vaan jouduin lopettamaan vammojen vuoksi ja muuttamaan takaisin Kanadaan. Lisäksi se harmittaa, että en
voittanut mestaruutta Ilveksessä tai Lukossa ja etten ole toiminut vielä päävalmentajana SM-liigassa. Eniten harmittaa
kuitenkin se, että olisin halunnut pelata
yhden NHL-ottelun, jotta oma isäni olisi
saanut nähdä minut siellä.
Measures sanoo pelanneensa niin monen hyvän pelaajan kanssa, että parhaita on vaikea nimetä. Miettimisen jälkeen
niitä kuitenkin löytyi.
- Tämä on hankala kysymys, sillä jokaisella pelaajalla on jotain, joka te-
Numerolla 61
pelannut Allan
Measures valittiin SM-liigan parhaaksi puolustajaksi kaudella
1997-98.
kee hänestä hyvän kiekkoilijan. Pelasin niin monen hyvän pelaajan kanssa,
että on todella vaikeaa nostaa esiin yksittäisiä pelaajia. Maaliin valitsisin Vesa
Toskalan ja puolustajiksi Toni Porkan ja
Martti ”Mara” Järventien. Laitureita minun pitää valita kolme, jotka olisivat Peter Larsson, Ilkka Sinisalo ja Timo Pel-
tomaa. Paras keskushyökkääjä, jonka
kanssa olen koskaan pelannut, on vailla
epäilyksiä Raimo Helminen.
Paljon muistoja Tampereelta
Measures asui Tampereella monen vuoden ajan. Paljon muistoja on jäänyt mie-
leen.
- Parhaat muistoni Ilveksen ajaltani
ovat ihmiset. Kaikki pelikaverit, valmentajat, fanit ja muut tamperelaiset ovat
parhaita ihmisiä, joita olen elämässäni
tavannut. Rakastin asua siellä ja ikävöin
sinne edelleen. Ikävöin ihmisiä, joihin
siellä tutustuin ja jotka tekivät siitä minulle parhaan paikan asua mukaanlukien
syntymäkaupunkini, kiittelee Allu.
- Paikoista muistan ainakin Musiikkikauppa Epes´n, kanansiipiravintola SiipiWeikot, Hynnisten mökin Viitapohjassa sekä ravintola Wanhan Postin niiden
ihmisten vuoksi, jotka tekivät niistä niin
merkittäviä. Muistellessani niitä tunnen
melkein koti-ikävää.
Allulla on tietenkin terveiset Tampereelle.
- Ainoa mitä voin sanoa kaikille Ilveksen kannattajille on KIITOS. Ja sanon sen suoraan sydämeni pohjasta, sillä ei kulu päivääkään, ilman että mietin
seuraavaa vierailuani Suomessa ja kuinka hyvin minua siellä kohdeltiin. Koen
Tampereen ja Suomen kodikseni. Olen
pahoillani, että en ole päässyt käymään
siellä vuosiin ja etten ole jaksanut pitää kaikkiin yhteyttä, mutta toivottavasti elokuussa 2013 tilanne korjaantuu ja
pääsen jälleen Suomeen. ••
12
Huhtaloiden perheessä on kiekkoilijoita
KAHDESSA POLVESSA
Teksti: Kirsi Teiskonlahti
Kuvat: Jarmo Syvänen
•••Huhtaloiden perhe on oikea Ilves- ja jääkiekkoperhe.
Isä Jarmo ”Jampe” Huhtala muistetaan Ilveksen joukkueesta 1970- ja 1980-luvuilta.
Hän on tiiviisti mukana Ilveksen toiminnassa edelleen. Nyt
lapsista nuorempi Teemu on
noussut Ilveksen liigajoukkueeseen. Perheeseen kuuluvat Teemun ja Jarmon lisäksi äiti Eija
ja vuonna 1987 syntynyt Tommi, joka kiekkoilee tällä hetkellä Espoon Bluesissa.
I
sä Jarmo Huhtala pelasi urallaan
342 SM-liigaottelua runkosarjassa,
joissa hän keräsi tehopisteet 90 +
102 = 192. Viimeisen kautensa SMliigatasolla Jarmo Huhtala pelasi Ilveksessä mestaruuskaudella 1984-85.
Tuolloin Jampe vastasi Ilveksen historian ensimmäisestä jatkoaikamaalista.
Hän pelasi liigaa myös Lukossa ja Kärpissä.
Myös Tommi aloitti uransa Tampereen
Ilveksestä, mutta siirtyi vuonna 2007 pelaamaan Porin Ässiin. Bluesissa Tommi
on pelannut viime kaudesta lähtien, ja
vastuuta on tällä kaudella tullut mukavasti ykkösketjussa.
- Tommista eroan luonteeltani. Tommi
on vähän rauhallisempi kuin minä. Tommi on myös jonkin verran vahvempi pelaaja kuin mitä itse olen. Yritän korvata
taidolla puuttuvaa voimaa, Teemu pohtii.
Huhtalan miehistä kaikki kolme ovat
aloittaneet jääkiekkouransa senttereinä, mutta uran edetessä pelipaikka on
muuttunut laitaan. Nykyään pankkialalla
vaikuttava Jarmo pelaa edelleen jääkiekkoa seuranaan Pyynikin Haukat, jonka
sääntöihin kuuluu, että pelaajien on täytynyt pelata Ilveksessä jääkiekkoa.
- Käyn 2-3 kertaa viikossa vanhojen Ilvesten kanssa jäillä. Mestaruusvuoden
joukkueesta kehittyi sellainen kaveriverkosto, joka on tänä päivänäkin kunnossa.
Intohimona jääkiekko
Jarmo Huhtala aloitti jääkiekon pelaamisen jo nuorena. Lähellä kotia sijaitsi
lampi, joka jäätyi talvisin ja lähialueen
lapset kokoontuivat sinne pelaamaan.
Lampi sijaitsee Leppäläntien ja Viinikankadun välissä, ja katuvalot antoivat nuorille mahdollisuuden pelata iltamyöhäiseen.
- Asuimme Kaarion Matin kanssa ihan
vierekkäin, lähellä Viinikan kirkkoa.
Kaarion Matti muutaman vuoden vanhempana sanoi yhtenä päivänä, kun oltiin luistelemassa kentällä, että: ”Kyllä
sua varmaan tarvittais tuolla Ilveksessä”, ja siitä se homma sitten lähti.
Teemu pelasi 15-vuotiaaksi asti jalkapalloa pääosin Ilveksessä. Nykyisin vapaa-aika kuluu muun muassa kavereiden
kanssa hengailuun ja pelikonsoleiden
pelaamiseen. Seuravalintaa ei ole aikanaan tarvinnut paljon miettiä, vaan se
Huhtalan perheessä on jääkiekko geeneissä. Isä-Jarmo (vas.) edusti Ilvestä 1970- ja 1980-luvuilla. Nuorempi pojista Teemu on vasta aloittelemassa ammattijääkiekkoilijan uraa Ilveksen riveissä.
on tullut melko automaattisesti.
Ennenkin harjoiteltiin paljon
- Valinta jalkapallon ja jääkiekon välillä tuli aika helposti. Jalkapalloa pelasin
lähinnä sen takia, että se oli hauskaa.
Silloin kesät menivät jalkapallossa ja talvet jääkiekossa. En kuitenkaan loppujen
lopuksi tykännyt jalkapallosta niin paljon kuin jääkiekosta.
Molempia poikiaan valmentanut ja Avalmentajakurssit käynyt Jarmo Huhtala näkee, että jääkiekkoon on tullut
huomattavasti enemmän vauhtia omien peliaikojen jälkeen. Suurin ero sukupolvien välillä on kuitenkin se, että Jarmon peliaikoina jääkiekkoilijat kävivät
myös muualla töissä. Nykyään SM-liigatason kiekkoilijat ovat täysipäiväisiä urheilijoita.
- En osaa sanoa, kumpaan aikaan harjoiteltiin enemmän. Me olimme töissä
päivät ja harjoitukset olivat hyvin pitkiä iltaisin. Silloin kun pelasin itse, menin aamulla seitsemältä harjoittelemaan
13
Teemu Huhtala on keskushyökkääjä, mutta laiturinakin homma sujuu.
pariksi tunniksi, sitten töihin kuudeksi
tunniksi ja töistä suoraan jäähallille harjoittelemaan. Silloin jo harjoiteltiin 3-4
tuntia päivässä. Nykyajan kiekkoilijat
ovat varmaan fyysisiltä valmiuksiltaan
edellä meitä.
Puutteitakin nykyajan kiekkoilijoissa
Jarmo Huhtalan mukaan on.
- Nämä lapset eivät ole tottuneet pelaamaan niin paljoa erilaisia pallopelejä
kuin ennen pelattiin. Eli eri pallopelien
osaaminen ja sieltä oppiminen puuttuuvat näiltä nykypäivän jääkiekkoilijoilta.
Matkan varrella on tullut myös loukkaantumisia. Muutama vuosi sitten Teemu sai kiekon kasvoihin siten, että
kitalaki halkesi ja poskiluut ja nenä murtuivat. Vamma vaati yli 50 tikkiä, mutta
parani myös nopeasti.
- Varusteiden täytyy olla niin huipulla
kuin ennen kaikkea junioripuolella kunnossa, Jarmo tähdentää.
Kolmesta ketjusta
neljään ketjuun
Kaudella 1984-85 Ilveksellä oli nuori liigajoukkue. Keski-ikä oli 22,5 vuotta ja
ainoa yli 30-vuotias pelaaja oli joukkueen kapteeni Matti Kaario.
- Mestaruuskaudella joukkueessa oli
taidollisesti monta ylivertaista kaveria.
Seppo Hiitelä sai lyötyä jarruja taiteilulle ja ensimmäistä kertaa roolitti pelaajia
aika voimakkaasti. Ehkä siitä tuli se onnistuminenkin, Jarmo pohtii.
Tuolla kaudella pelit pelattiin kolmella kentällisellä nykyisin tutun neljän ketjun sijaan.
- Katsojille neljä kenttää on hyvä juttu, silloin pelistä tulee vauhdikkaampaa. Omina peliaikoinani pelattiin vain
36 liigapeliä kaudessa - nykyään on tuplamäärä pelejä. Tahti on niin kova, että
loukkaantumisia tulee niin paljon. Harvat pelaajat pystyvät pelaamaan yhtä kokonaista kautta olematta välillä poissa.
Myös kehittymisen kannalta neljä ketjua
on hieno juttu, koska saadaan koulutettua uusia pelaajia, Jarmo näkee.
Jarmolla tukku
juniorimestaruuksia
Jarmolla on takanaan pitkä Ilves-ura,
josta suurin osa urasta kului tupsukorvien joukoissa. Juniorivuosien ja SM-sarjan lisäksi hän ehti pelaamaan seitsemän
kautta Ilveksessä SM-liigaa.
- Kun tulin uudestaan Ilvekseen Oulun
Kärpistä, oli hieno vuosi. Lisäksi olen
voittanut A-, B-, C- ja E-junioreiden mestaruudet, D:ssä ei silloin pelattu. Siitä
ikäryhmästä, jossa itse pelasin, nousi aika moni poika liigajoukkueeseen ja sai
kokea nämä samat mestaruudet.
21-vuotias Teemu on ehtinyt pelata liigajoukkueen mukana vasta reilun 20 ottelua, mutta menestystä on tullut jo
Saatamme
yhteen.
juniorivuosien aikana, ja paikka liigajoukkueessa on vakiintunut.
- Voittaminen on aina hauskaa. Muutamat A-nuorten pronssit ovat olleet hienoja kokemuksia. Sen kirkkaampia mitaleja ei ole vielä toistaiseksi tullut, mutta
toivottavasti joskus tulee.
Jarmo toimii vapaa-ajallaan Ilves
ry:ssä ja jääkiekkoilijoiden edustajana Ilveksen johtokunnassa. Aika kuluu pitkälti jäähallilla pankkimaailman jälkeen.
Suunnittelutyötä on paljon ja asioita tehdään tulevaisuutta silmällä pitäen. Tarkassa seurannassa ovat juniorit.
- Vuonna 1997 syntyneiden ikäryhmällä on tekemisen meininki. Siitä voisi tulla Ilveksen seuraava todella hyvä ikäryhmä.
Seuran eteenpäin viemiseksi Jarmolla
on myös kehittämisideoita.
- Ruotsissa käytetään paljon paremmin
hyödyksi sitä voimaa, joka tulee joukkueesta tai suuresta seurasta. Sellaista yhteisöllisyyttä yritämme lähteä viemään
eteenpäin Ilves ry:ssä.
Samoja kujeita
vieraspelimatkoilla
Usein ajatellaan, että kotipelit ovat joukkueelle helpompia pelejä kuin vieraspelit. Vieraspelimatkoilla joukkue on kuitenkin paljon yhdessä - enemmän kuin
normaalisti, ja ryhmä tiivistyy yhtenäisemmäksi. Kullakin pelaajalla on omia
ajanviettotapojaan pelimatkoilla.
- Pelireissulla menomatkalla tulee selailtua Internetiä, kuunneltua musiikkia
ja vähän torkuttua. Menomatkat menevät yleensä aika rauhassa. Takaisin tullessa pelaan korttia, jos korttipöydässä
on tilaa tai sitten selaan Internetiä, Teemu kertoo.
Jarmon uralla vieraspelimatkat sujuivat pitkälti saman kaavan mukaan.
- Nuoremmat pelaajat tulivat katsomaan
linja-auton peräosaan, että onko ylipäätään mahdollisuutta päästä pelaamaan
vai saako edelleen vain katsoa pelaamista. Selkeä järjestys siinä on ollut. Porukka myös luki, koska aika moni kävi koulua kiekkouran ohella.
Ilveksen kannalta hyvä asia on se, että
välimatkat eivät yleensä ole kovin pitkiä
vieraspelipaikkakunnille. Usein takaisin
Tampereelle saavutaan jo puolenyön aikaan.
- Tampere on hieno sen takia, että se
on niin keskeinen paikka. Suuri etu on
se, ettei tarvitse matkustaa paljon, Jarmo kehuu.
Suuria tulevaisuuden suunnitelmia ei
Teemu ole ehtinyt vielä miettiä. Jonkinlaisia tavoitteita nuori hyökkääjä on kuitenkin itselleen asettanut.
- Kausi kerrallaan, sen pidemmälle ei
voi vielä suunnitella. Nyt kun on päässyt
mukaan, ei saa tyytyä vain siihen. ••
83
14
JOULUN PARHAAT LAHJAT ILVES-SHOPISTA!
Vauvasta vaariin koko perheen lahjat Ilves-Shopista!
Mukit, kynttilät, joulukoristeet, saunamittarit, golfpallot ym. ym.
Runsas pipovalikoima
aikuisille ja lapsille
Talvitakki valkoinen ja musta
Naisille oma
mallisto
UUTUUKSIA !!!
Ilves-Shopin joulumyynti 14.-22.12.2012:
KOSKIKESKUKSESSA
Ilves-Shopilla Hakametsässä
arkisin 10-19, la ja su 10-17
arkisin 16-19, la ja su 12-15
Lisäksi Ilves-tuotteita myyvät: Sportia 10 - Prismat: Kaleva, Lielahti, Linnainmaa, Koivistonkylä, Ideapark, Kangasala - Intersportit Lielahti, Elo (Ylöjärvi), Koskikeskus - Sportia Pekka, Lielahti - Stockmann
Avoinna
Ma-To klo 16–23
Pe-La klo 14–24
Su klo 14–23
Aleksanterinkatu 26
33100 Tampere
puh. (03) 212 9394
www.hotwings.fi
15
Veriveljiä ja urheilumiehiä
Hintsanen
ja
Selo
Valokeilassa. Sami Hintsanen (oik.) ja
Jussi Selo ovat
tottuneet olemaan valokeilassa näyttelijöinä
ja muusikoina.
Teksti: Vesa Suonsyrjä
Kuva: Sami Raiskio
•••Näyttelijä-muusikko Sami Hintsanen ja muusikko-näyttelijä Jussi Selo
ovat molemmat vaihtoroolissa Tampereen Teatterin
syksyn merkkiteoksessa,
joka on brittimusikaali Veriveljet. Se on tarina köyhän äidin kaksospojista,
jotka joutuvat jo vauvoina
erilleen ja siitä, mitä pojille tapahtuu tämän jälkeen.
Molemmat ovat myös innokkaita urheilumiehiä.
S
ami Hintsasta luonnehditaan musikaalikonkariksi, mutta miten
Jussi Selo päätyi mukaan musikaaliin.
- Tampereen teatterin johtaja Reino
Bragge soitti ja pyysi mukaan. Itselleni tämä pyyntö oli täysi yllätys, sillä en
omannut minkäänlaista aiempaa kokemusta teatterialalta, kertoo Selo.
- Maailmalla on hyvinkin yleistä, että
musikaaleihin kutsutaan pop/rock-artisteja juurikin laulutaitojen vuoksi, taustoittaa Hintsanen.
Molemmilla musikaalissa kertojan roolissa vuorottelevilla miehillä on monta
rautaa tulessa.
- Minulla on nyt tämä Veriveljet ja sen
lisäksi Tampereen työväen teatterissa seitsemättä vuotta esitettävä manserockmusikaali Vuonna 85, joka päättyy
nyt jouluna. Television puolella menee
myös seitsemättä vuotta musiikkiviihdeohjelma Tartu Mikkiin. Näiden lisäksi
teen ajoittain laulukeikkoja lähinnä yritysten juhlissa, sillä baarikeikat alkavat
turhan myöhään näin kahden lapsen isän
näkökulmasta, selvittää myös TTT-klubia
buukkaava Sami Hintsanen.
- Minulta ilmestyi maaliskuussa soololevy (Jussi Selo & Nefernefernefer),
jonka myötä olemme kiertäneet juuri päättymässä olevaa kiertuetta. Vuoden lopulla olemme menossa Uniklubin
kanssa studiolle ja tarkoitus olisi, että
uusi levy olisi julkaisukunnossa syksyllä
2013, paljastaa Selo joka on ollut tyytyväinen soololevynsä vastaanottoon.
Urheilutausta yhdistää
Kaksikkoa yhdistää teatterin lisäksi urheilutausta, sillä molemmat ovat pelanneet nuoruudessaan vähintäänkin puolitosissaan.
- Pelasin maalivahtina Hämeenkyrön Hokkareissa jääkiekkoa ja jalkapalloa Hämeenkyrön Apasseissa aina seitsemäntoistavuotiaaksi, kun musiikki alkoi
viedä mennessään. Nykyisin käyn kesäisin pelaamassa puistofutista Dogs Ballin
joukkueessa, itsensä enemmän jalkapalloihmiseksi luokitteleva Selo kertoo.
- Harrastin monipuolisesti kaikkea urheilua kuten valtaosa muistakin tam-
perelaisista siinä iässä. Enemmän tosissaan pelasin jalkapalloa Ilveksen
ikäkausijoukkueissa ja pelaamista jatkoin alasarjoissa. Nykyisin käyn pelaamassa hyväntekeväisyysjoukkue Manchester Broilersissa ikämiesotteluita,
juttelee omaa kuntoaan naureskeleva
Hintsanen.
Teatteri on joukkuepeliä
Esko Roine sanoi viime vuonna Ilves-Sanomien haastattelussa, että teatteri on
mitä suurimmassa määrin joukkuepeliä.
- Ehdottomasti. Hienointa teatterissa
ovat juuri ne hetket, kun ryhmänä saadaan aikaan jokin yhteinen asia. Itselleni
hienointa lavalla on antaa Raipemaisesti
sellainen repliikki, johon toisen näyttelijän on helppo jatkaa, herkuttelee Hintsanen.
- Juurikin näin. Bändihommissakin aina huomaa, jos joudutaan turvautumaan
tuuraajaan, jolloin bändin kemia hajoaa,
ja energiataso laskee. Niissä hetkissä tajuaa jokaisen ihmisen tärkeyden kokonaisuudessa, komppaa Selo.
Kun puhe kääntyy jääkiekkoon ja Ilvekseen, alkaa eroavaisuuksia löytyä
miesten väliltä.
- Olen koko ikäni ollut ja olen yhä Ilveksen intohimoinen kannattaja. Aikanaan toimin ottelukuuluttajana kotiotteluissa ja olen tehnyt fanikappaleen
”Ilves murisee” vuosituhannen vaihteessa. Pyrin käymään paikan päällä mahdollisimman monessa ottelussa ja ostin täksikin kaudeksi kaksi kausikorttia,
paljastaa myös NHL- ja MM-jääkiekkoa
seuraava Hintsanen.
- Minulla jääkiekon seuraaminen rajoittuu nykyisin MM-kisojen katsomiseen. SM-liigan seuraaminen on jäänyt
vähemmälle sen jälkeen, kun itse lopetin
pelaamisen. Ilves on minulle tullut tutuksi lapsuuteni naapurin ex-Ilves Mikko
Kuukan kautta ja oikeastaan jalkapalloIlveksen kautta olen löytämässä Ilvestä
uudelleen, selvittää nuorempana hienojen pelipaitojen vuoksi Jokereita kannattanut Jussi Selo.
Puheen kääntyessä omiin suosikkipelaajiin nyökkäilevät molemmat toistensa
valinnoille.
- Raimo ”Raipe” Helminen on kiistatta kaikkien aikojen kiekkoilija Euroopan
kaukaloissa. Olen muutenkin aina ol-
lut taitavien pelaajien ystävä ja olenkin
ilolla seurannut Jesse Niinimäen nousua
parrasvaloihin. Nykykiekkoilijoista kovin lienee Jevgeni Malkin, joka on hieno
yhdistelmä kokoa, nopeutta ja taitoa, listaa Hintsanen.
- Aikanaan suosikkipelaajiini kuuluivat
lähinnä maalivahdit kuten Ari Sulander,
Patrick Roy ja Dominik Hasek. Kenttäpelaajista itselleni ykkönen on aina ollut
Teemu Selänne, muistelee Selo.
Julkisuus ei rasita
Julkinen työ tuo mukanaan julkisuutta.
Moilemmat ovat jo siihen rutinoituneet.
- Julkisuus on pakko hyväksyä. Tietty tunnettavuus on kuitenkin tärkeätä jo
työnsaanninkin kannalta. On julkisuudella tietenkin ikävätkin puolensa, mutta itsehän näihin töihin haetaan, pohtii Hintsanen.
- Itse en koe julkisuutta ahdistavaksi
tai häiritseväksi, sillä Suomessa on kuitenkin aika pientä kaikki pyöritys ollut
Dingon jälkeen. Olen pyrkinyt pitämään
julkisuuskuvani hyvänä ja se varmasti
auttaa, kertoo Jussi Selo. ••
16
Kahden polven
Ilves-ikonit. Lasse Oksanen (vas.)
ja Risto Jalo olivat
molemmat todellisia
taitopelaajia.
120 vuotta Ilves-taitoa
Oka
Teksti: Ilkka Uitti
Kuvat: Sami Raiskio
•••Ilveksessä on pelannut
vuosien saatossa lukuisia
legendaarisia kiekkoilijoita. Risto Jalo ja Lasse
Oksanen ovat hyviä esimerkkejä ilvesläisistä taitokiekkoilijoista.
K
aksikkoa yhdistää moni asia kumpikin täyttää tänä vuonna
pyöreitä lukuja, molemmat ovat
edustaneet KooVeeta, kaksikko
on luonut hienot maajoukkueurat, pelanneet myös Italiassa, mutta ennen kaikkea Tampereen Ilves. Hakametsän jäähallin katossa riippuu seitsemän
Ilves-paitaa kunnianosoituksena ja kaksi vierekkäistä ovat Jalon (#13) ja Oksasen (#14).
Oksanen täyttää joulukuussa 70 vuotta. Hän on ollut jo hetken eläkkeellä,
mutta on istunut Tampereen kunnanvaltuutettuna jo 16 vuotta - ja jatkoa tuli
äskettäin pidetyissä kunnallisvaaleissa.
- Olen oppinut tuntemaan paljon ihmisiä. Tampere kiinnostaa minua, haluan
kuunnella muiden mielipiteitä ja auttaa
ihmisiä - kun on hyvä joukkuepelaaja, niin pärjää. Tämä on työn makuinen
harrastus, ”Oka” sanoo.
Jalo vietti viime kesänä 50-vuotisjuhliaan yhdessä kahden vanhan ystävänsä
ja Ilveksessäkin uransa aikana pelanneiden Pekka ”Rono” Järvelän ja Juha ”Ruben” Rajalan kanssa. Jalo toimii painoja tulostuspalveluita tarjoavan yrityksen
Kopijyvä Oy:n aluejohtajana TampereHämeenlinna -sektorilla. Tämän lisäksi
”Ripa” on Kopijyvän tytäryhtiön, käännöstoimisto Lingoneerin toimitusjohtaja.
- Olen myös Kopijyvän johtoryhmän
ja
Ripa
Lasse Oksanen - tänä
vuonna 70 vuotta....
kossa kiekkoilemassa, mutta vaalityön
aikana käynnit jäivät yhteen per viikko.
Ilveksen otteluissa Oka käy säännöllisen
epäsäännöllisesti, sillä hänen lastenlapsensa harrastukset vievät aikaa.
- Olen eräänlainen varaventtiili ja kuskaan heitä harrastuksiin. Syksyn aikana
olen käynyt 3-4 kertaa Ilveksen peleissä.
Palava halu ja
paljon toistoja
..ja Risto Jalo - tänä vuonna 50 vuotta.
jäsen. Panostaja on pääomistajamme, ja
olen yksi neljästä henkilöosakkaasta, Jalo kertoo.
Ikä on vain numeroita
Sekä Jalo että Oksanen pitävät vuosilukuja pelkkinä numeroina. He korostavat
ympärillään olevien ihmisten merkitystä
ajattelumaailmaansa.
- Valtuustossakin on eri-ikäisiä ihmisiä
ympärillä. Siellä tuntee itsekin olevansa nuori. Kun henki on hyvä, niin iällä ei
ole mitään merkitystä, Oka muistuttaa.
- Itsestä se on kiinni. Meilläkin on
töissä 20-60 –vuotiaita, niin pysyn helposti notkeana. Pitää ymmärtää myös
nuorten ajatuksia, sillä heissä on tulevaisuus. Olisi pirun itsekästä, jos ajattelisi
maailmaa vain oman ikänsä näkökulmasta, komppaa Jalo.
Jalo käy vuoden aikana 15–20 kertaa
pelailemassa kiekkoa, mutta tämä syksy
on jäänyt väliin pienten vaivojen vuoksi.
Hän pitää itseään kunnossa hiihtämällä.
- Olen hurahtanut siihen lajiin täysin,
joten kiekkoilu on jäänyt vähemmälle.
Hiihdän 400–700 kilometriä vuodessa.
Oksanen pyrkii käymään kahdesti vii-
Jalo pelasi uransa aikana SM-liigassa 594 ottelua ja tehtaili komeat pisteet
(237+410=647) - tämän lisäksi hän pelasi NHL:ssäkin piste per peli -tahtia, kun
kolme ottelua tuotti yhtä monta syöttöpistettä...
Oksanen tahkosi SM-sarjaa ja -liigaa
477 kamppailua nakuttaen 498 tehopistettä (268+230) - pitää muistaa, että suurimman osan Oksasen urasta syöttöpisteitä annettiin vain yhdelle. Kummankin
peli perustui yksilötaitoon ja erinomaiseen pelinäkemykseen.
- Tärkeintä on palava halu ja tahto.
Olen oppinut näkemällä, koska laji on
kiinnostanut. Olen seurannut esikuviani
ja parempia pelaajia, katsonut miten he
toimivat ja kokeillut itse perässä, Oksanen kertoo taustoja taidoistaan.
Molemmat harjoittelivat paljon. Siis
PALJON! Ripa muisteleekin, kuinka he
olivat kavereidensa kanssa 7-12 –vuotiaina jokaisen ylimääräisen hetken pelaamassa.
- Pelasimme katulätkää ja pihahöntsyjä. Koulun jälkeen olimme 5-6 tuntia
kentällä, välillä piti käydä puoliväkisin
syömässä ja taas takaisin pelaamaan. Se
toistojen määrä on ollut järjetön. Se pitää lähteä itsestä ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Kun lapsi lajista riippumatta urheilee leikin varjolla, ei siihen väsy,
hän sanoo.
- Minun aikanani myös lauantaisin oli
koulua. Kun pääsin kotiin, niin kahdeksan tuntia vierähti kentällä. Pyhäaamuna
katsoin ikkunasta, milloin ensimmäinen
kaveri menee Viinikan kentälle ja säntä-
17
sin perässä, Oksanen muistelee.
Yksilötaito tuo aikaa
Oksanen poimi uransa aikana erilaisia
kikkoja, harhautuksia ja syöttöjä ”varastoon”. Kun tuli paikka ratkaista, hän
pystyi kaivamaan vielä yhden ylimääräisen valttikortin hihastaan. Yksilötaito toi
kaukalossa muutamia ylimääräisiä hetkiä lisää.
- Taito tuo kiekkovarmuuden ja kun
peliä rakentaa, se antaa lisäaikaa. Pyrin aina miettimään, miten peli etenee se oli kuin shakin pelaamista, kun piti
miettiä monta siirtoa eteenpäin, Jalo kuvailee.
Ripa kehuukin Oksasen kykyä hallita kiekkoa kahden metrin säteellä. Tuli
kiekko eteen, taakse tai jalkoihin, se ei
haitannut, vaan peliväline jäi lapaan.
- Liigassa pelaa tänäkin päivänä jätkiä,
joilta kiekko menee liian helposti jalan
ja mailan välistä, eivätkä he saa sitä haltuun, kommentoi Ripa.
Molemmat taitoniekat pystyivät hahmottamaan pelin kulun, mutta sen lisäksi he näkivät kentän äärimmäisen hyvin.
- Kun pelasin, piti nähdä laajasti sekä
vasemmalle että oikealle, vaikka olisikin katsonut suoraan eteenpäin. Kaikilla
ei tätä mahdollisuutta ole, Oksanen korostaa.
Taklauksen vastaanotto
vaatii myös taitoa
Oksanen muistuttaa, että nykyajan taitokiekko korostuu monista palasista.
- Kaukalossa tapahtuu paljon asioita,
joita katsojat eivät välttämättä näe. Jollain pelaajilla on erityisiä kykyjä enemmän kuin muilla. Yksi asia on taklausten
vastaanottaminen. Kun menee laitaan
kiinni toisen taklatessa tai osaa antaa oikea-aikaisen vastataklauksen, niin saat
kiekollisena jopa vauhtia ja toinen jää
taakse.
- ”Raipe” oli tässä erinomainen. Ei
häntä pystytty kulmassa horjuttamaan,
vaikka usein yritettiin taklata jopa ylikovaa ja sääntöjen rajamailla. Nykyään
taklattava pelaa tilanteet liian usein löysästi - aina ei taklaajassa ole vika, korostaa Ripa.
- Jevgeni Malkin ja Aleksander Ovetshkin ovat tämän päivän taitopelaajia. He
ovat fyysisesti täyttä rautaa, isokokoisia,
kiekko pysyy mukana ja laukaisutaito on
erinomainen. He ovat lähes täydellisiä.
Toisaalta Mikael Granlund on esimerkki siitä, ettei tarvitse olla jättiläisen kokoinen, vaan peliälyllä ja oikea-aikaisuudella pärjää. Myös Ville Peltosta pitää
ihailla - hän ei erotu kaukalossa nopeudellaan tai lujalla laukauksellaan, mutta hän osaa olla oikeassa paikassa, eikä
tee virheitä. Hän on ratkaisijatyyppi, kehuu Jalo.
Taitoa kehitettävä jatkuvasti
Oksanen ja Jalo pelasivat pitkät urat,
mutta joutuivat jatkuvasti kehittämään
itseään, sillä jääkiekko muutti muotoaan ja pelitavat kehittyivät. Jalolle suurin muutos oli 1990-luvun taitteessa tullut kiekoton puolustuspelaaminen.
- Djurgården menestyi Ruotsissa, kun
he puolustivat 1-2-2- tai 1-3-1 -kuvioilla.
Kun tämä tuli myös Suomeen, niin jouduin muuttamaan omaa ajattelumaailmaani.
Molemmat ovat lievästi harmissaan,
kun jääkiekosta ”poistettiin” punaviiva.
Nykyään hyökkäävä joukkue voi avata
suoraan vastustajan siniviivalle, kun aikoinaan punaviiva oli rajana.
- Karvaaminen loppui. Ennen yritettiin
nopeasti sisään alueelle, karvattiin ja tuli paljon enemmän hyökkäystilanteita.
Nyt joudutaan nostamaan omalle siniselle. Jos punaviiva olisi yhä käytössä, voisimme nähdä neljän tai viiden miehen
karvaamista, huomauttavat molemmat
ex-kiekkoilijat.
Ripaa ja Okaa pidettiin herrasmiespelaajina. He eivät sortuneet ylilyönteihin,
vaan keskittyivät pelaamiseen. Selitys
tähän on yksinkertainen.
- Oli kova voitontahto ja halusin ratkoa pelejä. Ei yksinkertaisesti ollut varaa ottaa typeriä jäähyjä. Usein olisi
huvittanut kostaa tai muistuttaa vastustajaa - kyllä meiltä myös luonnetta olisi
löytynyt, naurahtaa Jalo.
Oksasellakin löytyy uransa ajalta muutama tilanne, kun hänen on täytynyt
näyttää kovuuttaan kaukalossa. Aikoinaan USA:n joukkue pelasi Suomea vastaan ns. hampparikiekkoa, sillä he tiesivät, että suomalaiset sulavat koiruuksien
ja kovien otteiden takia.
- Kerran sovimme ennen maaottelua,
että kun ensimmäinen jenkki tökkäisee
ketä tahansa meistä, niin heti vedetään
takaisin. Näytetään niille, että turha yrittää! Tietenkin se osui minun kohdalleni.
Tein kuten olimme sopineet, niin heidän
sikailunsa loppuivat siihen, kun he havahtuivat, että täältäkin pesee tarvittaessa, Oksanen kertoo.
Nuorten luonne tarkkailuun
Ilveksen juniorimylly on tuottanut liigaseuralle useita hyviä pelaajia, mutta viime vuosina tahti on hiipunut. He, jotka
ovat olleet nuorina suuriakin lupauksia, eivät pysty nousemaan liigajoukkueeseen. Sekä Jalo että Oksanen korostavatkin juniorivalmentajien vastuuta ja
selkeää seurantaa.
- Valmentajien pitäisi katsoa nuorten
sielunelämään jo aikaisin. Poikien luonteen laatua tulisi tutkia paremmin. Kuka
kestää kovaa treeniä, kuka luistaa harjoitteista, kuka valittaa ja kuka ei. Ehkä
muilla paikkakunnilla ollaan enemmän
kulmikkaita sällejä - siellä on kenties
enemmän tahtoa ja sisäistä paloa, pyörittelee Oka.
- Kun pelipaikka pitää ottaa, kukaan
muu ei voi tehdä sitä sinun puolestasi.
Tarpeeksi hyvät ottavat paikkansa kovistakin joukkueista. Perustaidot ovat täällä kunnossa, mutta tietoa pojista pitäisi
kerätä lisää - miten fysiikka on kehittynyt, miten koulu menee ja niin edelleen.
Seuranta pitäisi heti saada käyntiin Cnuorista alkaen, Jalo korostaa.
Tampereen Ilves merkitsee molemmille erittäin paljon. Ripa kiittelee, että on
saanut olla palanen Ilveksen kaltaisessa instituutiossa. Hän on myös tyytyväinen, että jalkapallopuolella Ilves nousi
Ykköseen.
- Aina tarvitaan esikuvia nuorisolle,
mihin samaistua. Tampereella on ollut
sosiaalinen tilaus Ilves-nimiselle futisporukalle - nousukamppailukin osoitti sen.
Toivottavasti myös kiekkopuoli nousisi jaloilleen. Ilveksen kautta olen saanut
tavata ihmisiä, joiden kanssa olen kokenut yhtä sun toista. Hienoja muistoja, Jalo sanoo.
Sukupolvesta toiseen
Oksanen kertoo huvittuneena, kuinka
hän ja 60 vuotta nuoremmat pikkupojat
tulevat hyvin toimeen. Hän muistuttaakin, että on aikoinaan itsekin ollut samanlainen pieni harrastaja kuin hänen
lastenlapsensa nyt.
- Kun nuoren kanssa juttelee, siihen
samaistuu - löytyy heti yhteinen sävel.
Tulee hyvänolontunne - sitä Ilves saa aikaan sukupolvesta toiseen. Kun mietitään nuorten syrjäytymistä, niin eihän Ilvestä parempaa apukeinoa ole! Se kerää
ihmisiä ja on tunnetila, Oka hehkuttaa.
- Hienointa olisi nähdä 5-10 vuoden sisällä Ilves-merkkinen jalkapalloseura
pääsarjatasolla ja Ilves kamppailemassa
mitaleista uudella Keskusareenalla, ja että Ilves-perhe olisi vihdoinkin yhtä. Meillä on kova potentiaali. Turhien riitojen
takia isoa mahdollisuutta ei ole kyetty
hyödyntämään. ••
PALVELEVA
TILITOIMISTO
www.scantilit.fi
Lounastella
Kotiruokaa
noutopöydästä
Arkisin 7.30-15.00
Lounas 10.30-14.30
Teollisuustie 39
Pirkkala
18
Hau-Hau Champion Täyslihaherkut ovat
maistuva ratkaisu koiran koulutukseen, aktivointiin
ja hemmotteluun. Ne ovat 100 % luontaisista ainesosista
valmistettuja, eivätkä sisällä lisä-, väri- tai säilöntäaineita.
Lue lisää: www.hauhau.fi
Ei lisä- tai
säilöntäaineita!
100 % lihaa
Vehnätön
Uutuus!
Pakastekuivatut
herkut nyt
kaupoissa!
www.hauhau.fi
POHJOLAN
TÄYSOSUMAT
KOTI
KENTÄLLÄ
Asunto Oy Pirkkalan
Kurikankulma
on juuri valmistunut asuntoyhtiö.
Erinomainen sijainti, vain 400 m
Pirkkalan keskustasta.
Päiväkodit, esikoulu, 1-2 luokat
ja kaikki palvelut lähellä.
Ensiluokkainen varustus
ja materiaalit. Arvostetun
arkkitehtitoimiston suunnittelemat
asunnot sopivat myös sijoittajalle.
Varaa omasi heti!
Esittely ja lisätiedot:
As Oy Pirkkalan Kurikankulma
, Hosakuja 1
Tuukka Salomaa,
Kiinteistömaailma Pirkkala,
Siltra Oy LKV,
Puh. 0500 621 330, tuukka.salomaa@kiinteistomaailma.fi
Asunto Oy Tampereen
Lentävänniemen Lokki
Nyt lennossa Lentävänniemen kärkeen!
Lielahdenkatu 41:een,
rauhalliselle paikalle
lähelle Jänissaaren
sataman sekä Näsijärven
upeita nykymiä valmistuu
uusi asuntoyhtiö, jossa on
kaksi erillistä rakennusta
ja 35 asuntoa. Huoneistokoot 44,5 m2 - 82,5 m2.
Kaikissa asunnoissa tilavat
parvekkeet ja oma sauna.
lahdenkatu 41
Asuntojen arvioitu
niemen Lokki, Lie
än
äv
nt
Le
en
re
valmistumisajankohta on
As Oy Tampe
maaliskuu 2013.
Esittely ja lisätiedot:
Isto Matalamäki,
Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Tampere,
050 389 6804, isto.matalamaki@op.fi.
Rakennustoimisto Pohjola Oy
Puh. 020 775 9600, fax 020 775 9601
pohjola@pohjolarak.fi
19
Kimmo Leinonen
on jääkiekon monitoimimies
Teksti: Riku Teiskonlahti
Kuva: Jarmo Syvänen
Jääkiekon monitoimimies.
Kimmo Leinonen
huolehtii nykyisin jääkiekkomuseosta.
•••Ilveksen markkinointipäällikkö, Jokerien hallituksen jäsen, SM-liigan
markkinointipäällikkö, Kohon markkinointipäällikkö,
olympiakisojen tekninen
delegaatti, jääkiekon MMkisojen pääsihteeri, Hockey
Nightin juontaja ja niin
edelleen. Hän on jääkiekon
monitoimiosaaja Kimmo
Leinonen.
L
einosen, 63, meriittilista kiekkoilun parissa hakee vertaistaan. Kaiken edellä mainitun lisäksi Leinonen on ollut aktiivinen Suomen
jääkiekkomuseon parissa. Hän oli Juhani Linkosuon, Aarne Honkavaaran, Usko
Teromaan, Harry Lindbladin ja Kalervo
Kummolan kanssa perustamassa museota vuonna 1979. Museon puheenjohtajaksi Leinonen siirtyi vuonna 2011.
- Tapasin Kummolan kanssa ja sanoin,
että olisi tällainen idea olemassa ja kerroin miksi se olisi kaupallisuuden ja julkisuuden kannalta hyvä. Kale sanoi, että
kokoa porukka ja aletaan touhuta, Leinonen muistelee.
Mukaan lähteneet entiset pelaajat olivat avainasemassa, kun ensimmäisiä tavaroita hankittiin. He soittelivat entisille
pelikavereilleen ja saivat lahjoituksia.
Myös Tampereen Aluesäästöpankin ja
erityisesti pankinjohtajan Pekka Terhon
rooli oli tärkeä. Pankissa oli perustamisaikoihin kiekkoon liittyvä näyttely, koska asian arvioitiin yhdistävän tamperelaisia. Näyttelyn jälkeen rekvisiittaa ja
esineitä siirtyi jääkiekkomuseolle.
Nykyisellään Vapriikissa majaansa pitävä museo vetää vuosittain rutkasti väkeä.
- Muutama puuttuu, että saisimme 70
000 kävijää. Tämä on ollut paras vuosi,
mutta tietysti kävijämäärät riippuvat aina siitä, mitä muuta täällä on näytteillä.
Me hyödymme siitä, jos on muita kiinnostavia näyttelyitä. Silloin koko perhe
voi tulla tänne yhdessä.
Hockey Night lisäsi
kiekon kiinnostavuutta
Televisiokasvo Leinosesta tuli 1980-luvulla. Yhdessä Pentti Lindegrenin kanssa
hän selosti Hockey Nightia alkaen vuodesta 1988. Kaksikko teki pioneerityötä
siinä, että selostamossa oli kaksi ihmistä
Kanadan malliin. Kaksikosta Lindegren
keskittyi selostamiseen, Leinonen kommentointiin.
Leinonen tunsi pelaajia henkilökohtaisesti, sillä hän oli toiminut Koholla
maila- ja varustetyössä sekä SM-liigassa
markkinointipäällikkönä. Lindegrenillä
oli pelaajataustaa ja historiatietämystä.
- Meillä synkkasi hyvin ja synkkaa
edelleen. Oli hauskaa tehdä lähetyksiä,
koska molemmat tiesimme jääkiekon samalla lailla.
Alkujaan Leinosen ei pitänyt olla
Hockey Nightissa selostajana. Hän oli
tuottajana Jarmo Porolan ja Kalervo
Kummolan perustamassa VipVisionissa.
Kun lähetykset alkoivat, toiseksi selostajaksi palkattu henkilö ei saapunut paikalle Hämeenlinnassa ensimmäiseen otteluun.
- Porolan Jarmo sanoi, että luurit päähän ja ääntä. Siitä se lähti, Leinonen
muistelee.
Leinosen mukaan Lindegrenin ja hänen pyrkimyksenä oli se, että tiedoilla ei
kinasteltu suorassa lähetyksessä. Virheitä käytiin läpi erätauoilla kahden kesken
ja ne korjattiin, mikäli se katsottiin tarpeelliseksi.
Erätauoilla Leinonen hoiteli myös pelaaja- ja valmentajahaastatteluita suoraan lähetykseen. Yksi vuosien varrella
kaksikolle sattuneista hauskoista hetkistä liittyy juuri siihen, kun Leinonen saapui selostamoon Lindegrenin jo selostaessa.
- Kerran hain makkaraa tullessani, kun
ajattelin, että syön siinä samalla. Pentti
huomasi, kun haukkasin ja kysyi saman
tien kysymyksen. Kummasti sitä puolikkaan kuuman makkarankin nielaisee,
kun tosipaikka tulee.
Hockey Nightin katsojalukujen Leinonen muistelee pyörineen 300 000 katsojan molemmin puolin. Luku kertoo tilauksesta, joka jääkiekkolähetyksille
oli 80-luvun loppupuolella. Katsojamäärää arvioitaessa tulee myös muistaa, että Kolmoskanava tavoitti ainoastaan 66
prosenttia väestöstä. Tuotteeseen uskoivat sekä mainostajat että kanava.
Seurat eivät nähneet lähetyksiä alkuaikoina ainoastaan positiivisena asiana.
Tulot olivat paljon kiinni lipputuloista,
joita lähetys söi.
- Televisioon yritettiin antaa mahdollisimman huono peli, että lipputulot eivät
kärsisi siitä. Televisioväki yritti vakuuttaa jo silloin, että kannattaa antaa paras
ottelu, jolloin kiinnostavuus laajenee ja
lisääntyy. Ja oikeassahan siinä oltiin. Mitä parempaa tuotetta pystyy isolle joukolle esittämään, sitä enemmän kiinnostus kasvaa.
Jaettujen kisojen kehittelijä
Hockey Nightissa lopettamisen jälkeen
Leinonen on toiminut esimerkiksi jääkiekon MM-kisojen pääsihteerinä. Hän
oli mukana ajamassa jaettuja kisoja, jotka toteutuivat ensimmäisen kerran viime
keväänä, kun Suomi ja Ruotsi isännöivät
kisoja kahdestaan. Samat maat ovat vuorossa uudestaan ensi keväänä.
- Kannatan kisoja, koska esimerkiksi Suomen, Ruotsin, Tshekin ja Slovakian talous ei kestä, jos kisoja on vain 20
vuoden kierrolla. Jos turnauksessa on
kaksi kotijoukkuetta, se maksimoi tulot.
Toinen halli yhdessä maassa kattaa juuri
ja juuri kulut. Se että kisat ovat samoissa maissa perä perää ei ole optimi. Viiden vuoden kierto olisi sopiva aikataulu.
Leinonen toivoo, että Tampere olisi
vielä tulevaisuudessa kisakaupunki. Se
vaatii uuden hallin nousemista.
- Hallin pitää olla niin iso, että kisat
ovat mahdolliset. Pääsylipputulot ovat
ainoa iso tulonlähde järjestäjämaalle.
Muut oikeudet ovat kansainvälisellä jääkiekkoliitolla.
Suurhalli on Leinosen mielestä seuraava iso askel, joka kiekkoilun Tampereella pitää pystyä ottamaan.
- Kyllä se halli varmasti tulee, mutta aikataulu on tietysti vielä avoin. Ei
ole ihan yksinkertaista rakennuttaa sitä. Mutta pitää korostaa, että molempien jääkiekko-organisaatioiden pitää olla
valmiimpia siirtymään sinne kuin ne tällä hetkellä ovat. Tuotteesta pitää saada
mielenkiintoisempi.
Tampere on Leinosen mielestä tulevaisuudessakin selkeästi kahden joukkueen
kaupunki.
- Kun täällä on kaksi menestyvää joukkuetta, se on kaikkien osapuolten etu.
Helsingissä nähtiin Jokereiden ollessa
divarissa, että myös HIFK voi huonommin ja kiekkoinnostus oli laimeampaa.
Tämä on tarpeeksi suuri talousalue elättämään kaksi joukkuetta.
Jääkiekko nousi
omalla tekemisellä
Kimmo Leinonen on elämänsä aikana
nähnyt jääkiekon kulkevan valtavan pitkän matkan ulkokenttien lajista maan
valtalajiksi. Käännekohtia suomalaisen
kiekon matkalla Leinonen löytää monta.
- Ensimmäinen käännekohta oli se, että keksittiin pelata päiväpelien sijaan otteluita iltavaloissa. Sen jälkeen tuli keinojää ja ymmärrys hakea valmennusta
ja tietotaitoa ulkomailta. Olosuhteita on
pyritty parantamaan jääkiekossa määrätietoisesti. SM-liigan tulo oli myös tärkeää.
SM-liiga aloitti toimintansa 1975. Liigamuotoisen toiminnan avulla huipputason
seurat saivat määräysvaltaa huipputason
kiekkoilun edistämisestä.
- Seura ja ääni –periaatteessa oli kohtuutonta, että seurat, jotka pelaavat kolmos- ja nelosdivisioonassa päättävät,
kuinka Suomen johtavaa kiekkosarjaa
pitää tehdä. Se vaikutti maajoukkuetoimintaan ja kaikkeen muuhun. Oli onnenpotku, että suomalainen kiekkoilu ymmärsi tehdä muutoksen.
Suomen ykköslajiksi nousussa on Leinosen mukaan ollut keskeistä se, että
jääkiekkoilu on pystynyt tekemään asioita itse.
- Juttelin äskettäin toisen urheilulajin
miesten kanssa ja he sanoivat, että valitettavasti heidän lajissaan ei ole pystytty
tekemään samanlaisia juttuja ja että välillä harmittaa, kun lajin sisällä itketään
olosuhteista ja muista asioista. Jääkiekko pystyi aikoinaan tekemään asiat itse
ja vaikuttamaan eteenpäinmenoon.
Tulevaisuuden ykköshaasteeksi Leinonen nostaa kansainvälisessä kilpailussa
mukana pysymisen. Jääkiekko leviää ja
esimerkiksi Tanskalla on jo puolentusinaa NHL-pelaajaa. Kotimaassa kaivataan
lisäksi uusien massojen kiinnittämistä
lajin pariin.
Sarjakiekkoilussa Leinonen uskoo ylikansallisen sarjan tulevan aikanaan tavalla tai toisella.
- Itse haluaisin nähdä huippupelaajia
Suomessa livenä. Siihen syntyisi mahdollisuus, jos Suomi olisi mukana KHL:ssä.
Se ei sulkisi pois sitä, että Suomessa olisi yhä hyvä kansallinen sarja, Leinonen
tiivistää. ••
20
Juhani
Lahtinen
oli oman aikansa huippumaalivahti,
jonka ura alkoi jo Koulukadulla
•••Ilveksen tolppien välissä on nähty vuosikymmenien ajan erinomaisia, maajoukkuetason maalivahteja. Yksi heistä on Juhani ”Jussi” Lahtinen, joka
edusti koko uransa ajan Ilvestä pelaten tamperelaisten riveissä peräti 15 kautta. Hän oli myös Suomen
maajoukkueen kiistaton ykkösmaalivahti kymmenkunta vuotta.
Teksti: Ilkka Uitti
Kuvat: Jarmo Syvänen
L
ahtisen peliura Ilveksen SM-sarjajoukkueen maalivahtina alkoi
1955. Siihen aikaan pelaajat edustivat samaa joukkuetta, eikä seuran vaihtoja tapahtunut kuin har-
voin.
- Ajan henki ei ollut vaihtaa seuroja.
Ainoastaan työpaikan tai opiskeluiden
takia tapahtuneet siirrot olivat hyväksyttäviä, Lahtinen muistelee.
”Jussi” ehti harrastaa monipuolisesti
liikuntaa, ennen kuin jääkiekosta tuli hänen ykköslajinsa. Tampereen Pyrinnön
riveissä hän voitti nuorten SM-kultaa
seiväshypyssä ja 4 x 100 metrin viestijuoksussa. Sitä ennen hän harrasti myös
voimistelua.
- Honkavaaran Aarne sai meidät innostumaan. Se oli kaikista oleellisinta, eikä tekniikalla ollut merkitystä. Itse opin seiväshypyn tekniikan, kun Bob
Richards tuli Pyynikille hyppäämään.
Tarkkailin, miten hän sen tekee ja yritin
toimia perässä, sanoo Lahtinen, jonka
virallinen ennätys on 420 ja sadan metrin ennätys on kiitettävä 10,8.
Jääkiekko kiehtoi
Jo Lahtisen nuoruusvuosina harjoiteltiin
ympäri vuoden, joten piti tehdä päätös,
minkä lajin parissa jatkaa. Lopulta Lahtinen valitsi jääkiekon koko Suomen kansan onneksi.
- Koin kiekon kiehtovammaksi. Moni mies puhaltaa samaan hiileen ja pystytään toteuttamaan laajamittaisemmin
taktiikkaa. Sadan metrin juoksun ainoa
taktiikka on juosta niin lujaa kuin kintuista lähtee, hymyilee 74-vuotias Lahtinen.
Jussi myöntää, että yleisurheilutaustasta oli hänelle paljon hyötyä jääkiekossa.
- Se on yksilölaji kuten jääkiekkomaalivahdinkin homma. Pitää itse tehdä eikä odottaa muiden apuja. Olin fyysisesti erittäin vahva ja voimistelussa opin
käyttämään kroppaani.
Lahtisen peliuran aikana maalivahtien
suojat olivat olemattomia. Kasvosuojustakin Jussi alkoi käyttää vastan pakon
edessä, kun maajoukkueen päävalmentaja Gustav Bubnik niin vaati.
- Esimerkki puuttui – emme olleet
nähneet suojuksia, joten emme osanneet
sellaisia kaivata. Maalivahti laittoi kaksi paksua tumppua käteensä ja sillä oli
hyvä ottaa koppeja. Kasvoissani on sata tikkiä, mutta onneksi ne eivät näy hyvän ihoni ansiosta. Urani loppuvaiheessa oli pakko nöyrtyä ja laitettava maski
päähän, kun Bubnik antoi kaksi vaihtoehtoa – joko pelaan maajoukkueessa tai
keskityn kotimaan sarjaan. Onneksi annoin periksi ja päädyin järkevään ratkaisuun, Lahtinen naurahtaa.
Tosin sen ajan maskit olivat mitä olivat.
- Kerran maila osui maskiini, minkä seurauksena suojuksen reuna painoi
haavan silmäni alle ja siihen tarvittiin
kolme tikkiä. Suojus vain hajotti iskun,
mutta ei pienentänyt sitä. Uudet kasvosuojat muuttivat maalivahdin peliä. Se
supisti näkökenttää ja molarit joutuivat
kääntämään enemmän päätään. Toisaalta se antoi myös turvaa, vaikka eivät ne
laukaukset silloin erikoisia olleet, vähättelee Lahtinen.
Töistä harjoituksiin
Pelaajat opiskelivat tai tekivät töitä pelaamisen ohella, sillä peliraha oli hyvin
olematon. Lahtinen oli hommissa setänsä omistamassa Tampereen Asepajalla.
Jussi muistelee, että työ ei liioin häirinnyt harjoittelua tai pelaamista, vaan hän
pääsi lopulta vähällä.
- Harjoitukset alkoivat Koulukadulla yleensä kello 18-18.30. Kesäisin pojat
ampuivat levyltä ja se oli hyvää harjoitusta. Pelasin 65–70 prosenttia vasemmalla kädellä, enkä ollut luontainen
maalivahti, joten nuo toistot olivat tärkeitä. Minulle opetettiin, että kättä pitää liikuttaa pystysuuntaan, koska silloin
isot lihakset aktivoituvat ja tulee nopeutta lisää.
Lahtisen uran loppuvaiheessa alkoi tekojäitä olla lähes joka paikassa, mutta
aluksi niitä oli vain Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Muut ottelut pelattiin
luonnonjäillä.
- Sarjat olivat lyhyitä ja paljon otteluita jouduttiin perumaan olosuhteiden takia. Olemme pelanneet sarjoja, missä oli
vain 11 ottelua – niistäkin osa rämmittiin vedessä. Se ei ollut kehittävää jääkiekkoa, Lahtinen sanoo.
Ei sääliä SaiPalle
Pelireissut tehtiin suurimmaksi osaksi
linja-autolla, mutta esimerkiksi Hämeenlinnaan kuljettiin junalla ja olipa joukossa muutamia reissuja, jotka tehtiin lentämälläkin!
- Yksi ikimuistoinen vierasottelu käytiin Lappeenrannassa 1950-luvun lopulla. Olimme varmistaneet mestaruutemme jo ennen sitä peliä. Lappeenrannan
kiekko ei ollut vielä korkealla tasolla ja
yleisö huusi murteellaan: ”Antakee SaiPan voittaa!” Silloin oli pudota tumput
käsistä. Emme me antaneet voittaa, mutta anomus esitettiin hyvin, nauraa Lahti-
nen, joka voitti uransa aikana viisi Suomen mestaruutta Ilveksessä.
Lahtinen edusti Suomea kahdeksan
kertaa MM-kisoissa ja kahdesti olympialaisissa. Tuohon aikaan Suomi oli vielä
pieni kiekkomaa ja tasapelikin parempia
maita vastaan vaati suurta venymistä ja
jopa onnea.
- Pohjoisamerikkalaiset olivat pahimpia vastustajia, sillä heillä ei ollut mitään kaavaa pelissään. He tulivat ja ampuivat paljon enemmän kuin muut.
Maalilla sai olla koko tunnin varuillaan.
Kanadalaiset olivat pelanneet pienissä
kaukaloissa, he runnoivat suomalaisia
21
Tuttuja paikkoja. Juhani Lahtisen uran alkuaikoina Koulukadulle tehtiin Suomen
ensimmäinen tekojäärata, mutta muilla paikkakunnilla pelattiin silloin vielä luonnonjäillä. Jussi pelasi monenlaisessa kelissä - välillä roiskittiin vesisateessa ja välillä rämmittiin lumessa.
dattiin. Junioritasolla olen ollut Ruotsia kaatamassa, mutta valitettavasti se
jäi miesten maajoukkueessa haaveeksi, vaikka kovasti olisin heidät halunnut
kaataa.
All Stars -kenttään
viidesti peräkkäin
Paluu Koulukadulle. Juhani Lahtinen on monet
kerrat luistellut vaihtoaition
luukusta Koulukadun jäälle.
sivuun ja ampuivat hyvin. Ennen kaikkea heidän laukaisuvalmiutensa oli eri
tasolla muiden kanssa. He osasivat kytätä tilanteita ja tiesivät, miten maalivahdit sijoittuvat.
”Iivari” (Erkki) oli puolustajana ja yritti ottaa vastustajan punaviivan jälkeen
kiinni, mutta kun hän kääntyi takaperin
luistelusta, vastustajan keskushyökkääjä tuli jo kädet pystyssä vastaan, nauraa
Lahtinen silloiselle tasoerolle.
MM-uran alku 24-0!
Suomi taisteli siihen aikaan Länsi-Saksan kanssa tasaväkisesti. Muutamia yllätyksiäkin nähtiin, kun Suomi onnistui
nitistämään pisteitä muun muassa Ruotsilta.
Lahtisen ura MM-kisoissa ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, sillä Oslon
kisoissa vuonna 1958 Kanada pöllytti
suomalaisia rumasti lukemin 24-0.
- Se peli painaa edelleen takaraivossa,
hymähtää Jussi.
- Salmen Jorma taisi saada pari kertaa
lyötyä kiekon Kanadan päätyyn. Koison
- Muistaakseni Ostravassa pelasimme
tasan 4-4. Se oli aikamoinen saavutus,
mutta täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että se oli huonoin Ruotsi, joka koh-
Lahtinen valittiin viisi kertaa peräkkäin
SM-sarjan All Starsiin (1962–66). Hän
myöntääkin, että oli tuona aikana uransa
huipulla. Vaikka 1963 Lahtisen pelit eivät
sujuneetkaan parhaalla mahdollisella tavalla, silloinen päävalmentaja Viljo ”Joe”
Wirkkunen valitsi hänet Tukholman MMkisoihin. Kisojen aikana Lahtinen sai
hienon kunnianosoituksen.
- Kungsgatanilla sijaitsi iso tavaratalo.
Joku raati tarkkaili kisojen aikana meitä maalivahteja. Onnistuin hyvin Neuvostoliittoa vastaan ja minulle tultiin kertomaan, että pelikuvani tullaan laittamaan
näyteikkunaan. Ajattelin, että kyseessä
on pieni kuva, mutta se olikin luonnollisessa koossa. Ihan jokaiselle ei tällaista
ole päässyt tapahtumaan, Lahtinen virnuilee.
Lahtinen lopetti uransa aiemmin kuin
oli suunnittelut. Kun hänen setänsä kuoli, Lahtinen osti yrityksen kuolinpesältä. Lopulta Jussi myi Asepajan pois ja
alkoi keskittyä konepajateollisuuteen –
hän tekikin pitkän uran Konepaja J. Lahtinen Oy:n (myöhemmin Finn Gear Oy)
omistajana. Tosin peliura sai vielä pienimuotoista jatkoa, kun Jussia pyydettiin Ilveksen varamaalivahdiksi kaudella
1977–78 – lähes kymmenen vuotta aktiiviuran päättymisestä.
- Suostuin sillä ehdolla, etten joudu kentälle... Ajattelin, että saan parempaa harjoitusta kuin veteraanikiekossa.
Hieman sain taas touhusta otetta, mutta kun katselin, kuinka nopeaksi peli oli
muuttunut, niin olin tyytyväinen, etten
peleissä joutunut maalille, nauraa Lahtinen.
Espanjaan asumaan
Lahtinen muutti vaimonsa kanssa Espanjaan 1980-luvun puolivälin jälkeen ja
asustelee edelleen Nueva Andaluciassa
– noin seitsemän kilometriä Marbellasta länteen.
- Joskus olen ajatellut, että luitani en
sinne jätä, vaan palaan vielä Suomeen,
mutta toivottavasti en vielä hetkeen,
Jussi kertoo.
Jääkiekko on aivan eri laji tänä päivänä kuin 1950–60 -luvuilla. Lahtinen on
tyytyväinen, että suomalaiset ovat pysy-
neet kehityksessä mukana.
- NHL:ssä, KHL:ssä ja muissa huippusarjoissa pelaa paljon suomalaisia maalivahteja ja kenttäpelaajia. Seurojen ei
tarvitse ottaa yhtään huonoa pelaajaa,
joten on ilahduttavaa nähdä, että suomalaiset pärjäävät.
- Toisaalta en pidä tuosta pelitavasta.
Se on liian gladiaattorimaista – mennään
kovaa ja voimalla, mutta klassinen taito
on kadonnut. Jääkiekko ei ole enää sitä,
mitä itse arvostan, mutta aika muuttuu
ja peli myös, Lahtinen tuumaa.
Hän toivoo, että pelaajat ampuisivat
paljon enemmän. Lahtinen kehuu pelaajien laukaisuvalmiutta ja taitoa, mutta
ihmettelee, miksi peleissä lauotaan liian harvoin.
- Aikoinaan oli sanonta, että ammutaan kassari rikki. Ei sellaista Suomessa
juurikaan tapahtunut. Odotan laukauksia
enemmän. Jos joka kymmenes maalia
kohti menevä laukaus uppoaa keskimäärin sisään, niin sitä määrää saa joskus
odottaa kaksikin erää.
- Olen joskus pojille ihmetellyt, että
miksi laukauksia harjoitellaan, mutta sitä ei opita tai kuteja säästellään. Peltosen Jorma ampui lähes joka paikasta ja
oli maalikuningas. Hän ei yrittänyt hienostella, vaan ampui kiekot tylysti sisään, muistelee ex-maalivahti.
Pelinopeus kasvanut rajusti
Yksi suurimpia eroja Lahtisen peliajoista tähän päivään on luonnollisesti pelinopeus.
- Se on aivan eri sfääreissä. Peliä pystytään rakentamaan nopeasti, tilanteet
vaihtelevat vauhdilla. Maalivahdit ovat
tottuneet tähän pienestä pitäen, eikä
vauhdin lisääntyminen ole heille mikään
ongelma, mutta jos itse menisin nyt
maaliin, se olisi ihan hirveä hetki, huumorintajuinen Jussi nauraa.
Suomalaiset maalivahdit ovat maailman eliittiä. Kun huippuliigojen kokoonpanoja katsoo, vilkkuu siellä yhä useampia suomalaismolareita maan pienestä
väkiluvusta huolimatta.
- Suomesta tulee suhteessa paljon
erinomaisia maalivahteja. Maalivahtivalmennus on hyvää ja asioita tehdään
oikein – on tehty jo kauan. Se on kuitenkin suppea koulu ja maalivahteja
kyetään kehittämään tehokkaasti. Näin
saadaan myös tuloksia. Kenties junioritasolta pystytään koulimaan ajoissa sopivat ainekset, miettii Lahtinen. ••
22
MITÄ TARVITSETKIN
LASTUAVAAN TYÖSTÖÖN
KOKONAISTOIMITTAJA
Seco Toolsin tuotevalikoimassa on yli
25 000 tuotetta, pitimistä lastuavaan särmään.
ASIANTUNTEMUS
Ei ainoastaan tuotteet vaan pätevä henkilöstö auttaa oikeiden työkalujen ja
menetelmien valinassa.
ERIKOISTYÖKALUT JA KOULUTUS
Paranna yrityksen tuottavuutta ja tietotaitoa erikoistyökaluilla tai STEP-koulutuksella. 15 ammattilaista palveluksessasi!
LISÄTIETOA
09 - 2511 7200
tai aluemyyjiltämme. Yhteystiedot, katso
http://www.secotools.com/fi
Lastuavan työstön vahva ammattilainen
23
HOTELLI JA RAVINTOLA
ESTOLIX OY
HALLILAN PIZZERIA & PUB
KAHVILA-RAVINTOLA TAMMELAN HOVI
KOTIPIZZA LINNAINMAA
KULMAN GRILLI SIBYLLA- NEKALANTIE
LOUNAS- JA PITOPALVELU KAHVISAARI
LOUNASKAHVILA MARI
OLUTRAVINTOLA KONTTORI
PITOPALVELU PADAT & PIDOT
PUB PEYTON PLACE
RAVINTOLA ARTTURI
RAVINTOLA ESPLANADI
RAVINTOLA FRANKLY
RAVINTOLA LENTSUN KROUVI
RAVINTOLA MUSTA PEKKA
RAVINTOLA NATALIE
RAVINTOLA ROAD HOUSE
RAVINTOLA SIIPIWEIKOT
RAVINTOLA TIPTOP
RAVINTOLA.FI
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA
AMALGAAMI-ARSKA
AVOMINNE PÄIHDEKLINIKKA
DEVISYS OY
HAMMASLABORATORIO KATARIINA RUISVAARA OY
KAISUN KAUNEUSPISTE
KELO JA KALLIO ADVENTURES
KIPUKOUKKU
MANSEKART OY
TERAPIA-TEAM OY
TMI MIKA HIPPELÄINEN
KAUPANALA
BONUSKIRPPIS
HIFIHUONE
HÄMEEN PRO - AMMATTIASUT
IIVON LEIPÄ OY
JUUSTOSOPPI
KANGASALAN AUTOHUOLTO
K-MARKET PIRKKALAISTORI
K-MARKET SATAMAKATU
LAATUPALKINTO VIRTANEN KY
LECTICA
MAKEIS-EXTRA
NOLLAKOLME
NORDPEL OY
OY NEPTOLUX AB
PAPERIPALVELU
POSTIMERKKIPALVELU VETOLA OY
PUKKILA
SHELL VALKEAKOSKI
SUOMEN ERIKOISRUUVI OY
TAMMER-TUKKU OY
TAMPEREEN ARVOHUONEISTOT OY
TAMPEREEN BRODEERAUSPALVELU OY
VALOKUVAUSLIIKE POTRETTIPAJA
KIINTEISTÖPALVELUT
DELETE
JYKÄN KLAPI
KIRATEK OY
LAVI SERVICE OY
PIRKANMAAN PESUPALVELUT OY
PIRKANMAAN PRO VÄLITYS
SIIVOUSPALVELU TAIDOX
TALOYHTIÖSI PARHAAKSI - ARS.FI
TAMPEREEN LAMPPU JA TARVIKE KY
Y-YHTIÖT OY
KULJETUS JA LOGISTIIKKA
ARPECO OY
ARPONEN OY
AUTOILIJA JARMO VIITANEN TMI
BUXI PIKKUBUSSIT
HEMILÄ JUKKA TMI
JESSE GAB
JH-SPEED OY
JJLIIKENNE.FI
KULJETUS KANKAANPÄÄ JARMO OY
KULJETUS PÄHKINÄ KY
KULJETUS TOUKOLA OY
KULJETUSLIIKE AKI HERRANEN
KULJETUSLIIKE JARI OY
KULJETUSPALVELUT PETTERI RANTALA
PACKLINK OY
PG-TRANS OY
SHELL NOKIA
TAKSI JUHANI SEPPÄ
TAMPEREEN TOP CAB OY
TJT-ASENNUS KY
TRAER OY
YLIJOKI KULJETUS OY
MARKKINOINTI
JA VIESTINTÄ
DUGEMZ PRODUCTIONS
DIMEDIA MEDIATEHDAS
MAINOSTOIMISTO VÄRIKÄS OY
POPSTER KY
TAMPEREEN LEIMASINTEHDAS
TAMPEREEN MAINOSTEKO OY
WESTLUX OY
PALVELUT JA MUUT
ADCONSYS OY
AKAANVAUNU
ASUNTONOKIA OY LKV
AX-KONSULTIT OY
ELEMA OY
ESTOLA & CO. KY
EUROPCAR AUTOVUOKRAAMO
HÄMEEN KOLARIKORJAUSKESKUS OY
JO- HUOLTO
JÄRVENSIVUN LEIPOMO OY
KALEVAN AUTOKOULU
KANGASALAN AUTOMAALAAMO OY
KIRJAPAINO SARIO
KOTIHELMI LKV
KOTINELIÖ OY LKV
LAINETAR
MT-AUTO&FIX OY
MUUTTOAPU BRANDT KY
N.A.P NEKALAN AUTOPESU OY
NEB-SAILS KY
NIEMI-KAPEEN TILA
NÄSIN SUUTARI
OITTISEN TILA
OSAMYYNTI MATTILA
PESUKEISARIT OY
PIRKANMAAN TURVATUOTTEET OY
PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY
POP-PANKKI, TAMPERE
SANSER OY
ST1 KYRÖNLAHTI, KYRÖNLAHDEN LIIKEKESKUS
T:MI VILLE LAMBERG
TAMPEREEN MESSUT OY
TAMPEREEN PATENTTITOIMISTO OY
TAMPEREEN YKKÖSJAKELUT OY
TESKU AVOIN YHTIÖ
TESTPOWER OY
TULOSPURJE
TURVALLISUUSPALVELU MATTI RÖNKÄ
VARASTOPALVELU VATIALA OY
VISIOSTORE OY
WWW.AUTONOSAT.FI
YLINEN PARTNERS OY
RAKENTAMINEN
AIR ASSEMBLY- ILMASTOINTIASENNUKSET
AJARMATIC OY
AKB- RAKENNUS JA MAALAUS
AL-SÄHKÖ OY
ARTELLI-KEITTIÖT
BEST-SÄHKÖ OY
EG KAIVIN OY
ENERAK OY
ERIKOISMUURAUS OY
FINN-PIIPPU OY
GLAMOCELL
GRANLUND TAMPERE OY
HÄMEEN KATTOHUOLTO OY
HÄMEEN KATTOKESKUS OY
ILMANVAIHTOTYÖT A. SAARINEN OY
INSINÖÖRITOIMISTO JONECON OY
INSINÖÖRITOIMISTO JORMA JÄÄSKELÄINEN OY
INSINÖÖRITOIMISTO LARA OY
INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO ILVESMÄKI OY
INSINÖÖRITOIMISTO SALMINEN OY
INSINÖÖRITOIMISTO SUUNNITTELUKIDE OY
INSINÖÖRITOIMISTO TOMTALOT OY
KATTO & RAKENNUSPALVELU VILLE OPAS
KESKINEN ANTTI OY
KM REMONTTIPALVELUT
KONE-LAPPIS OY
KS-PELTI OY
KURA & KAUHA KY
LAATTA -JA KIVITYÖT T.PRUSI
LVI T. KAAPU OY
LÄMPÖVIRRAT OY
MAALAUS J PÄÄSKY KY
MAANKAIVU JUKKA NIEMI
MAANRAKENNUS ESKO HALME OY
MAANRAKENNUS LASSE TOIKKA
MAANRAKENNUS MOREENI KY
MAARAKENNUS T.HAAVISTO OY
METSÄKYLÄN KULJETUS JA KAIVIN OY
MP-NOSTOT OY
MUURAUS JA REMONTOINTI TIILENPÄÄT
MUURAUSLIIKE MUURIKIVI OY
NAS-OVI OY
NETTO-KEITTIÖT TAMPERE
NUNNAUUNI MYYMÄLÄ TAMPERE
NURMIX OY
PARKETTITYÖ SAARINEN JK-PALVELU OY
PEPEN RAKENNUSPALVELU
PIKIKOLMIO OY
PINTAVILEN OY
PIRKANMAAN ATLAS-OVET
PIRKANMAAN KAIHDINTEHDAS OY
PIRKANMAAN KEITTIÖKALUSTETUKKU OY
PIRKANMAAN RAPPAUS- JA MAALAUSPALVELU OY
PK-KAIVIN OY
PMK-MAALAAMO KY
PORTAANKORVAN PUUTYÖ OY
PROTEKNIIKKA ITP OY
PUTKIASENNUS R.WIGELIUS
PUTKILIIKE P. NUORA OY
PUUSTELLI TAMPERE
RAKENNUS & LAVASTUS JOUNI SAVISTO
RAKENNUS- JA MAALAUSPALVELU VIKMAN OY
RAKENNUSLIIKE VIMARAK
RAKENNUSPALVELU A. MÄENPÄÄ OY
RAKENNUSPALVELU AHMAVUO
RAKENNUSPALVELU ASUMANIEMI KY
RAKENNUSPALVELU J. KORTTEISTO
RAKENNUSPALVELU JARMO MÄNTYLÄ OY
RAKENNUSPALVELU V.J. SALMINEN
RAKENNUSPALVELU VESA MUSTALAHTI
RAKENNUSTOIMISTO RANTA
RAXASET OY
REA KEITTÖT JA REMONTIT
REMONTTIKAKSIO OY
REMONTTIPALVELU VILLE MÄKELÄ
REMONTTIPALVELUT JATJAT OY
RESTONE OY
RMP RAKENNUS OY
SAARIO K. TMI
SAARIS-SÄHKÖ OY
SAMOUT SANEERAUS OY
SANEERAUS A. LUUKKONEN OY
SÄHKÖ OK
SÄHKÖASENNUS M. NIEMINEN
TAITOKAARI OY
TAJ-PALVELUT
TAMLANS OY AB
TAMMER-RAKENNUS OY
TAMPEREEN BITUMIKATE OY
TAMPEREEN HIETARAKENNE OY
TAMPEREEN MAALAAMO OY
TAMPEREEN PELTIMESTARIT OY
TAMPEREEN PORAUSTEAM OY
TEKNIPLAST OY
TIMORA KY
TMI KARI NIEMI RAKENNUSPALVELUT
TRUKKIHUOLTO PARTANEN & LÖNNQVIST OY
TUPATEC OY
URETEK OY URETAANITEKNIIKKA
URHEILULATTIAT-INDOORS OY
WWW.HESETALO.FI
WWW.PIENRAKENTAJAT.FI
YLÖ-ASBEST OY
TEOLLISUUS
AALTOSPAINO OY
AVEMET OY
FINNTEPA OY
HYDRAULIIKKA VIRTANEN
INNOMETALLI OY
JALOTERÄT OY
JR-MUOVI OY
KONEISTAMO VALTSU OY
KRUUNUTEKNIIKKA OY
LEVYTYÖ SÄRKINEN
M. SOINI OY
MAKRUM OY
METALLISORVAAMO LUHTALA OY
METALLISORVAAMO SUNILA KY
METLAB OY
MILCON OY
MODULIGHT OY
MTP KONEPAJA OY
NEONTEKNIIKKA OY
NLT NOSTOLAITETARKASTUS OY
NOKIAN TRUKIT OY
OY JOHNSON METALL AB
PIPU KY
PIRKAN KOVAKROMAUS OY
PLATESETTER OY
PROFINNTEC CONSULTING ENGINEERS OY
RAUTARAKENNE LEHTINEN
SANTEN OY
SAV OY
SCAN-CAST OY
TAMMISALO JARKKO TMI
TAMPEREEN ÖLJYTUKKU OY
TASOWHEEL
TERÄSPEKAT OY
TUOTEPALVELU ISOHANNU OY
VINK FINLAND OY
VSA-AUTOMATION OY
TIETOLIIKENNE
JA TEKNIIKKA
BLOMIT KY
BRAVO PLAZA
ELOVAINION AUTOHUOLTO
HARCON KY
PIRKANMAAN KONTTORIKONE OY
SOFIA DIGITAL OY
TRIUVARE OY
24
TIITOLAT
Ilves-perhe ja Ilves-suku
Teksti: Jari Vainio
Kuvat: Ilveksen arkisto,
Suomen Jääkiekkomuseo ja
Seppo Tiitolan kokoelma
Ilves 20.1.1935.
Viisi veljestä samassa joukkueessa. Takarivi (vas.): Martti
Tiitola, Jaakko Tiitola, Matti Tiitola, Jussi Tiitola ja Risto Tiitola. Eturivi (vas.):
Risto Lindroos, Teuvo Castren, Kalevi
Sutinen ja Feyzi Ahsen Böre. (Kuva: Ilveksen arkisto )
•••Pyynikintiellä sijainnut
Tiitolan talo ja sauna tulivat varsin tutuiksi paikoiksi
varhaisille ilveksille 1930-luvulla. Saunalla sulateltiin
jäädytysletkuja, kuivateltiin
kastuneita varusteita, oiottiin mailoja, rakennettiin
fiiberistä suojuksia ja vietettiin muutenkin aikaa yhdessä.
Mestarijoukkue
1938: (Vas.) Murat
Ahsen Böre, Erkki
Rintala, Feyzi Ahsen
Böre, Risto Tiitola,
Jussi Tiitola, Matti Wasama, Seppo
Jaakkola, Kalevi Sutinen ja Teuvo Castren. (Kuva: Ilveksen
arkisto )
T
alon isännälle, Kangasalan Vehoniemestä kotoisin olleelle rakennusmestari ja myöhemmin kunnallisneuvos Heikki Tiitolalle
(1874–1952) ja hänen Hanna Maria vaimolleen (1874–1943) syntyi yhteensä 12
lasta: kymmenen poikaa ja kaksi tytärtä.
Veljeksistä peräti viisi pelasi jääkiekkoa
Ilveksen SM-sarjajoukkueessa ja yksi,
Mikko, piirinsarjatasolla. Myös suurperheen molemmat tyttäret liittyvät läheisesti Ilveksen historiaan.
Lehtori Niilo Tammisaloa (1894–1982)
pidetään Ilveksen isänä. Hänen aikaansaannoksensa Ilveksen perustamisessa on tullut tutuksi useiden historiikkien
kautta. Niilo Tammisalo kuului myös Tiitoloiden lähisukuun: hän oli naimisissa
suurperheen nuoremman tyttären, AnnaLiisan (s.1905), kanssa. Tammisalo voitti pelaajana Ilveksessä yhden pronssin,
mutta hän oli aiemmin voittanut mestaruudet sekä HJK:n että TaPa:n paidassa.
Niilo Tammisalo toimi Viipurin Reippaan
valmentajana, kun jääkiekkoilun ensimmäinen Suomen mestaruus (1928) ratkesi viipurilaisten hyväksi. Ilves-valmentajana hän voitti kaksi kultaa ja hopean sekä
pronssin.
Sisaruskatraan esikoinen oli tytär Eeva
(s.1897). Hän meni naimisiin varatuomari Urho Jaakkolan kanssa. Perheen lapsista kaksi poikaa, Seppo (s.1920) ja Tero (s.1929), oli kumpikin kaksinkertaisia
SM-kultamitalisteja Ilveksen paidassa,
joskin hiukan eri aikaan. Sepon päätettyä
Ilves uransa kauteen 1943–44, debytoi Tero seuraavalla kaudella vasta 15-vuotiaana Ilveksen edustusmiehistössä. Seppo,
kadettiupseeri kapteenin arvossa, toimi
sodan jälkeen jonkin aikaa aktiivipalveluksessa Puolustusvoimissa, mutta erosi
virastaan ja siirtyi Nokian henkilöstöpäälliköksi, jossa toimi eläkeikään asti. Seppo ylennettiin reservissä everstiluutnantiksi. Varatuomari Tero Jaakkola seurasi
isänsä Urhon jalanjälkiä pitäen veljensä
Juhanin kanssa asianajotoimistoa Tampereella.
Tiitolan perheen isän, Heikin, sisar Miina nai Jussi Havulinnan. Heidän poikansa
Kalle Havulinna (s.1924) voitti Ilveksessä kahdeksan SM-mitalia, joista viisi kultaista. Miina Havulinna menehtyi vuonna
1927 ja Jussi meni uusiin naimisiin. Tämän perheen pojista Matti (s.1931) pelasi
jääkiekkoa Pyynikin Haukoissa ja oli kova meloja osallistuen Helsingin kesäolym-
Suomen maajoukkueen ensimmäinen
virallinen maaotteluvoitto saavutettiin Helsingissä Viroa
vastaan 10.2.1937.
Lopputulos oli 2-1.
Ilvesläiset maajoukkuemiehet rivissä:
Risto Tiitola (vas.),
Jussi Tiitola ja Matti Wasama. (Kuva: Ilveksen arkisto )
piakisoihin 1952 kanadalaiskaksikoissa.
Toinen poika, Jukka (s.1935), pelasi kolme kautta Ilveksen edustusmiehistössä (1954–56) ja voitti nuorten SM-kultaa
1953. Havulinnoista Matti ja Jukka eivät siis ole Tiitoloiden verisukulaisia, kun
taas Kalle on.
Kalle Havulinnan ura Ilveksessä oli
merkittävä. Hän kuului tärkeänä lenkkinä
Ilveksen mainetta niittäneeseen H-ketjuun
Havulinna, Honkavaara, Huhti (myöhemmin Hakala). ”Kilun” parhaana ominaisuutena pidettiin hänen kovaa luistelunopeuttaan, mutta hän oli tunnettu myös hyvän
pelikäsityksen omaavana tarkkana syöttelijänä.
Onpa kerrottu, että mikäli tuohon aikaan olisi pidetty tarkkaa lukua maalien
syöttäjistä, hänen SM-sarjan maalisyöttöjensä määrä olisi moninkertainen nykytilastoissa olevaan määrään 39 nähden.
Kalle jakaa Aarne Honkavaaran kanssa SM-jääkiekkoilun yhden ottelun maaliennätyksen: 8 maalia. Havulinnan ennätys syntyi ottelussa Ilves - ÅIFK (21-5)
18.1.1948, Aarne oli tehnyt oman oktettinsa kahta viikkoa aikaisemmin TPS-murskajaisissa (31-0).
Havulinna lopetti pelaajauransa kauden 1950–51 jälkeen ja oli koko seuraavan kauden pelaamatta, mutta kun Aarne
loukkaantui pahasti maajoukkueen Puolan matkalla tammikuun alussa 1953, ilmoittautui Kalle vielä paikkaamaan Aarnen jättämää aukkoa kaudeksi 1952–53.
Tammi-/helmikuussa pelattu SM-kausi ei tuonut kuitenkaan mitalia. Kallen viimeiseksi jääneen kauden tehoilta osui
otteluun Ilves - Pyrkivä (11-2) 8.2.1953,
jossa hän teki kaksi maalia ja syötti viisi.
Monissa lähteissä Kalle Havulinnalle on
merkitty vain neljä SM-kultaa, mutta vaikka hän ei kauden 1944–45 jälkeen mitalia
rintapieleensä saanutkaan, koska mitalit
jaettiin vain viimeisessä ottelussa mukana olleille, kuului hän joukkueeseen tehden yhden maalinkin ja häntä voitaneen
pitää mestarina myös tuolta kaudelta. Kallen velipuoli Jukka debytoi Ilveksen edustusmiehistössä seuraavalla kaudella. Kalle Havulinna valmistui sähköinsinööriksi
ja teki työuransa Havulinnan insinööritoimistossa.
Tiitolan veljesten jääkiekkoura poiki
huomattavaa menestystä mitalien muodossa. Yhteensä veljekset saalistivat
21 SM-mitalia: 10 kultaa, 4 hopeaa ja 7
pronssia. Risto voitti yhden SM-kullan jo
ennen Ilveksen perustamista TaPa:n paidassa 1931 ja sekä Jaakko että Matti olivat pelaamassa kultaa HJK:lle 1932. Kaikki muut veljesten mitalit ovat tulleet
Tiitolan veljekset yhteiskuvassa
1920-luvun lopulla. Takarivi vasemmalta: Martti, Matti, Esko, Risto, Jaakko ja Jussi. Eturivi vasemmalta: Paavo,
Erkki, Timo ja Mikko. (Kuva: Seppo Tiitolan kokoelma )
Ilves-paidassa. Kun veljesten 21 mitaliin
lisätään lähisukulaisten Kalle Havulinnan
ja Jaakkolan veljesten mitalit, niin kokonaismääräksi saadaan huikea 35 (19-7-9).
Niilo Tammisalon saavutukset pelaajana
lisäävät perhepiirin saldoa vielä kolmella:
38 (21-7-10). Ilves-pelaajina näistä on siis
hankittu 32 (16-7-9).
Tiitolan perheen veljeksistä pelasi siis
parhaimmillaan viisi samassa Ilveksen
joukkueessa. Urheilun ohella veljekset
menestyivät elämässään hyvin saavuttaen
mm. seuraavia oppiarvoja tai asemia työelämässä. Veljesten urat olivat mittavia,
joten tässä vain joitain mainintoja:
Jääkiekkoa
pelanneet veljekset
• Martti (s.1904), DI, Yhtyneet Paperitehtaat OY
• Jaakko (s.1907), ekonomi, Havulinnan
sähköliikkeen/Sähkölinna OY:n toimitusjohtaja
• Matti (s.1909), everstiluutnantti
• Jussi, oik. Heikki Juhani (s.1910), varatuomari, notaari, kaatui talvisodassa
20.12.1939
• Risto (s.1915), DI, A Ahlström OY:n lasiteollisuuden tekninen johtaja
• Mikko (s.1901), pelasi piirinsarjatasolla,
insinööri, A Ahlström OY:n Strömforsin
tehtaan tehtaanjohtaja
Veljekset, jotka eivät
pelanneet jääkiekkoa
• Paavo (s.1899), arkkitehti
• Erkki (s.1903), ns. kana-Tiitola, perusti
kanalan aluksi Kangasalan Vehoniemeen
ja sittemmin mainetta niittäneen suurkanalan Pälkäneen Saarikyliin
• Esko (s.1912), aikoi myös kana-alalle
Erkin tapaan, mutta menehtyi 7.10.1929
veneonnettomuudessa syysmyrskyssä Roineella yrittäessään pelastaa veden varaan
joutunutta Iida-tätiään
• Timo (s.1918) toimi Fennosilk OY:n johtajana
Maajoukkueurat
Maajoukkue oli aloittanut taipaleensa jo
ennen Ilveksen perustamista vuonna 1928
tappiolla Ruotsia vastaan. Ensimmäiset
maajoukkueilvekset olivat Valter Tuomi ja
Niilo Tammisalo, jotka matkustivat maajoukkueen mukana Tukholmaan, jossa hävittiin 17.2.1933 Ruotsille maalein 11-1.
Tämä ottelu jäi Niilo Tammisalon ainoaksi viralliseksi maaotteluksi. Vajaa kuukausi myöhemmin 12.3.1933 Helsingissä
pelatussa maajoukkueen epävirallisessa
ottelussa Suomen maajoukkue - Hammarby IF (0-1) ilvesläisistä mukana olivat ket-
25
Niilo Tammisalo. (Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo )
Kalle Havulinna. (Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo )
juna pelanneet Jaakko Tiitola, Risto Tiitola ja Niilo Tammisalo sekä Risto Lindroos
ja Valter Tuomi sekä todennäköisesti
myös Jussi Tiitola.
Suomen maajoukkue otti ensimmäisen
maaotteluvoittonsa 10.2.1937 Viroa vastaan maalein 2-1. Tiitoloista historiallista
voittoa olivat tuomassa Risto ja Jussi. Ilvesläisistä mukana olivat myös Matti Wasama ja varamaalivahtina Teuvo Castren
Maajoukkue osallistui ensimmäistä kertaa MM-kisoihin Baselissa Sveitsissä 1939.
Risto Tiitola ja Seppo Jaakkola olivat pelaajistossa mukana, Risto vieläpä joukkueen kapteenina. Martti Tiitola toimi kielitaitoisena miehenä joukkueenjohtajana.
Joukkueen tuloksena oli viisi tappiota ja
14. sija, mutta ensiaskelet MM-tasolla oli
otettu.
Kalle Havulinna pelasi kaikkiaan 28
maaottelua tehoilla 12+3=15 ollen mukana Tukholman MM-kisoissa 1949 (4 ott.
3+0=3) ja Pariisin MM-kisoissa 1951 (5
ott. 0+1=1). Kalle on myös aateloitu Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 13.
Tero Jaakkolakin puki maajoukkuepaidan
päälleen neljästi.
Olympiakisat eivät osuneet Tiitolan suvun jääkiekkoilijoiden kohdalle. Vuonna 1936 olympialainen komitea ei lähettänyt joukkuetta lainkaan kisoihin tiukan
äänestyksen jälkeen ja muut mahdolliset
varhaiset olympiareissut pilasi sota: miehet olivat sodassa eikä vuosina 1940 ja
1944 järjestetty olympialaisia lainkaan.
Vuoden 1948 St. Moritzin olympiajoukkueeseen olivat tiitolalaisista tyrkyllä Tero Jaakkola ja Kalle Havulinna. Kumpikin
oli mukana Kuopiossa 1947 järjestetyllä olympiavalmennusleirillä, mutta taas
päättäjät jättivät joukkueen lähettämättä
olympialaisiin.
Tiitolan suku on menestynyt monissa
urheilulajeissa SM-, EM- ja jopa MM-tasolla. Menestystä on jääkiekkoilun ohella tullut mm. ammunnassa, suunnistuksessa,
ampumahiihdossa, eri sotilasurheilulajeissa ja jopa ratsastuksessa. Olympiaurheilijakin suvusta löytyy: Erkki Tiitolan sukuhaaran Keijo Tiitola oli Sarajevossa 1984
ampumahiihdon 20 km:n matkalla 18. ja
hiihti erinomaisen avausosuuden Suomen
viestijoukkueessa ollen osuuden toiseksi
nopein. Suomi oli lopulta seitsemäs.
Tiitolan perheestä lähetettiin Talvisotaan yhdeksän veljestä ja tyttären poika
Seppo sekä vävy Niilo. Vaikka huomattavaa menestystä tuli myös sillä todellisella
rintamalla molemmissa sodissa, myös valtava menetys koettiin: Jussi Tiitola kaatui
Ägläjärvellä 30.12.1939.
Luottamustehtäviä jääkiekon saralla
kertyi Tiitolan suvulle useita. Ilveksen puheenjohtajina ovat toimineet Niilo Tammisalo (1931–35), Mikko Tiitola (1936), Jussi
Tiitola (1939) ja Tero Jaakkola (1965-70).
Suomen jääkiekkoliiton johtokunnan jäseninä ovat olleet Niilo Tammisalo (1932),
Matti Tiitola (1936), Risto Tiitola 1938 ja
Martti Tiitola (1945-1948). Seuran sisällä
on suvulla ollut lisäksi useita luottamustoimia. Esimerkiksi vuonna 1934 Ilvekseen perustettiin luistinratatoimikunta,
jonka johtoon valittiin ekonomistakin silmää omaava Mikko Tiitola.
Risto Lindroos, ilveksien ilves, muisteli Ilves ry:n 15-vuotisjulkaisussa vuonna 1946 Tiitolan taloa näin: ” Tästä Tiitolan talosta tuli Ilveksen keskeisin paikka.
Siellä pidettiin luennot, punottiin hyökkäyssuunnitelmat, sovittiin betonipuolustus ja niin edelleen. Jääharjoituksien jälkeen kokoonnuttiin kylpemään Tiitolan
saunaan. Siellä makeat löylyt norjistivat
kentällä väsyneitä lihaksiamme. Saunan
jälkeen talon emäntä kestitsi Ilveksen pelaajia kuin omia poikiaan. Tämä äidillinen
huolenpito kaikista seuramme pojista oli
omiaan kannustamaan meitä alkuvaikeuksien voittamisessa. Erikoisesti haluan tässä kohdistaa kiitokseni kunnallisneuvos
Heikki Tiitolalle ja hänen edesmenneelle
vaimolleen kaikesta siitä huolenpidosta,
mitä seuramme sai nauttia.”
Niinpä! Kiitos tiitolalaisille! ••
Lounaalla Baselissa 1939: Risto Tiitola, Kalevi Sutinen ja Teuvo Castren.
(Kuva: Ilveksen arkisto)
Ilveksen ensimmäisiä maajoukkuepelaajia. Jaakko Tiitola (vas.), Risto
Lindroos, Valter Tuomi, Risto Tiitola ja
Jussi Tiitola. (Kuva: Ilveksen arkisto)
Risto Tiitola (vas.) ja Niilo Tammisalo
harjoituksissa 1930-luvulla. (Kuva: Ilveksen arkisto )
Kalle Havulinna, Aarne Honkavaara ja
Seppo Jaakkola (alh.) 1944 (Kuva: Ilveksen arkisto )
Tiitolat
Havulinna, Kalle
27.09.1924 Tampere
1942-43
Ilves
7
6
2
8
0
P
1943-44
Ilves
2
2
0
2
0
1944-45
Ilves
1
1
0
1
0
K
1945-46
Ilves
8
12
4
16
0
K
1946-47
Ilves
7
9
4
13
0
K
1947-48
Ilves
6
16
3
19
0
H
1948-49
Ilves
7
11
3
14
0
H
1949-50
Ilves
7
6
6
12
4
K
1950-51
Ilves
9
14
12
26
0
K
1952-53
Ilves
8
3
5
8
0
Ilves
62
80
39
119
4
28 A-maaottelua, 12+3=15
Kahdet MM-kisat: 1949 Tukholma ja 1951 Pariisi
Jaakkola, Seppo 28.01.1920 Tampere
1936-37
Ilves
6
0
0
0
0
K
1937-38
Ilves
4
0
1
1
0
K
1938-39
Ilves
3
0
0
0
0
P
1943-44
Ilves
4
3
0
3
0
Ilves
17
3
1
4
0
5 A-maaottelua, 1+0=1
Yhdet MM-kisat: 1939 Basel
Jaakkola, Tero
12.06.1929 Tampere
1944-45
Ilves
1
0
0
0
0
1948-49
Ilves
7
11
0
11
2
H
1949-50
Ilves
6
4
3
7
0
K
1950-51
Ilves
8
5
0
5
0
K
Ilves
22
20
3
23
2
4 A-maaottelua, 1+0=1
Tiitola, Jaakko
23.07.1907 Tampere
1931-32
HJK
2
K
1932-33
Ilves
1
0
0
0
0
1933-34
Ilves
3
3
1
4
0
P
1934-35
Ilves
4
1
2
3
0
H
Ilves
8
4
3
7
0
yht.
10
4
3
7
0
Tiitola, Jussi
12.10.1910 Tampere
1933-34
Ilves
3
0
1
1
0
P
1934-35
Ilves
4
4
4
8
0
H
1935-36
Ilves
6
10
0
10
0
K
1936-37
Ilves
6
11
3
14
0
K
1937-38
Ilves
4
2
1
3
0
K
1938-39
Ilves
5
3
0
3
0
P
Ilves
28
30
9
39
0
1 A-maaottelu, 0+0=0
Tiitola, Martti 31.07.1904 Tampere
1933-34
Ilves
3
0
0
0
0
P
1934-35
Ilves
4
0
0
0
0
H
Ilves
7
0
0
0
0
Tiitola, Matti 24.02.1909 Tampere
1931-32
HJK
2
K
1933-34
HJK
3
0
0
0
0
1934-35
Ilves
4
1
0
1
0
H
Ilves
4
1
0
1
0
yht.
9
1
0
1
0
Tiitola, Risto 24.04.1915 Tampere
1930-31
TaPa
3
K
1932-33
Ilves
1
1
0
1
1933-34
Ilves
3
2
0
2
0
P
1934-35
Ilves
4
2
2
4
0
H
1935-36
Ilves
6
1
4
5
0
K
1936-37
Ilves
6
2
2
4
0
K
1937-38
Ilves
4
2
2
4
0
K
1938-39
Ilves
6
2
0
2
0
P
1940-41
Ilves
7
0
0
0
0
P
1944-45
Karhu-Kissat 8
0
0
0
0
Ilves
37
12
10
22
0
yht.
48
12
10
22
0
3 A-maaottelua, 0+0=1
Yhdet MM-kisat: 1939 Basel
–––––––––––––––––––––––––––––––––––
Havulinna, Jukka
07.08.1935 Tampere
1953-54
Ilves
1
0
0
0
0
1955-56
Ilves
7
1
1
1
0
Ilves
8
1
1
1
0
Kauden 1954-55 Ilves pelasi Suomen sarjassa
Tammisalo (Ekbom), Niilo
15.10.1894 Helsinki
1928-29
HJK
2
K
1930-31
TaPa
2
K
1931-32
Ilves
1
1932-33
Ilves
1
0
0
0
0
1933-34
Ilves
3
0
0
0
0
P
Ilves
5
0
0
0
0
yht.
9
0
0
0
0
1 A-maaottelu, 0+0=0
Valmentajana: 3 SM-kultaa (1928 Viipurin Reipas, 1936 Ilves,
1937 Ilves),
1 SM-hopea (1935 Ilves) ja 1 SM-pronssi (1934 Ilves)
26
TILAA NYT
ILVEKSELLE RÄÄTÄLÖITYÄ VIINIÄ
omaan nautintoon tai lahjaksi Ilveksen ystäville!
Voit tilata Ilvesviinejä ympäri
vuoden!
Ilves Hockey Oy jatkaa maukasta yhteistyötä Ranskassa
sijaitsevan, suomalaisomisteisen Château Carsinin viinitilan kanssa. Tila sijaitsee maailman tunnetuimmalla
viinialueella, Ranskan Bordeaux’ssa.
Cuvée Ilves 2010 -valkoviini
Semillonista ja Sauvignon Blancista valmistettu tuoreen eloisa ja hedelmäinen valkoviini
seurusteluun, sekä kala- ja äyriäisruokien
seuraan.
Viinilaatikon hinta 120 euroa / 12 pll laatikko
(hinta sis. verot.)
Cuvée Ilves 2007 -punaviini
Mehevän muheva, hennon paahteinen, mustaherukkaa ja luumua aromeiltaan muistuttava viini on valmistettu Merlot- ja Cabernet
Franc- lajikkeista. Viini sopii mukavasti tummien liharuokien ja täyteläisten pastaruokien
seuraan. Myös kovat, suolaiset juustot.
Viinilaatikon hinta 142 euroa / 12 pll laatikko
(hinta sis. verot.)
Viinien hintoihin lisätään kuljetuskustannukset, jotka ovat 25 euroa / tilaus (sis. alv.
23%). Ostamalla siis kerralla useamman
laatikon saat alhaisemmat kuljetuskustannukset / pullo.
Korostamme että Ilves Hockey Oy ei
toimi kaupan osapuolena. Ilves -viinien
myyjänä toimii S.A.R.L.Carsin Wines –
niminen yhtiö Ranskassa.
Suomalainen Juha Berglund hankki sisarensa kanssa Château Carsin
-nimisen viinitilan vuonna 1990. Tila on alusta lähtien niittänyt mainetta kansainvälisesti ja saanut arvostusta maailman viinikriitikoilta.
Perinteisellä Ranskan viinialueella sijaitseva tila tuottaa valko-, rose- ja
punaviinejä, makeita valkoviinejä unohtamatta. Château Carsinin
yhteistyö Ilves Hockey Oy:n kanssa alkoi Raimo ”Raipe” Helmisen viimeisen pelaajakevään aikana. Läksiäislahjaksi viininystäväksi tunnettu
Raipe sai Ilves Hockeyltä muun muassa kyseisen viinitilan tuotteita.
Château Carsin on tuottanut ja myy Ilveksen ystäville kahta Cuvée
Ilves -viiniä, jotka ovat nyt kaikkien tilattavissa. Ilves-viinien etiketit on
suunniteltu yhteistyössä Ilves Hockey Oy:n kanssa. Näitä Ilves-viinejä ei
ole vähittäismyynnissä saatavilla, vaan viinit ovat myynnissä ainoastaan
viinitilan verkkokaupassa. Ilves-viinien tilaaminen tapahtuu viinitilan
verkkokaupan sivuilla www.carsinshop.com jonka vasemmalla olevasta
valikosta löydät Ilves-viinit –painikkeen. Viinien minimitilausmäärä on
laatikko (12 pll). Ohessa on kuvaukset molemmista myynnissä olevista
Cuvée Ilves -viineistä. Tilaa itsellesi tai ystävällesi lahjaksi. Ilves-viinit
ovat myös mitä erinomaisin yrityslahja, jolla ilahdutat Ilves-ystäviä.
Lisätietoa viineistä ja Château Carsinin toiminnasta:
www.carsinshop.com
tai Jukka Orasjärvi
jukka.orasjarvi@carsin.com
0400-852850
HRK VuokrakoneRATKAISUT:
Työmaa-aikainen
lämmitys
Putoamissuojaus
– tuenta ja kaidekalusto
Henkilönostimet
1200 nostimen
valikoimasta
HRK-Rakennuskoneet ja
homma onnistuu!
– soita 03 2772 555
www.hrk.fi
Vantaa
Tampere
Kangasala
Hämeenlinna
Lahti
Teollisuuden
kylmälaitteiden
- suunnittelu- ja asennuspalvelut
- huolto- ja kunnossapitopalvelut
Ammattitaidolla!
Pinninkatu 53B
33100 Tampere
27
Herkkuja uunista.
Helena Ranniston
uuni on hiukan suurempi kuin kotikeittiön neljälevyisessä
liedessä.
Helena kipparoi
klubikeittiötä kokemuksella
Klubikeittiön
ydintiimi. Oikealta Helena Rannisto, Sinikka
Nummi, Iida Koivula, Katja Liete
ja Irmeli Pohjoisaho.
Teksti: Ilkka Uitti
Kuvat: Mikko Helin
I
lves Business Clubilla (IBC) otteluiden yhteydessä olevat asiakkaat tunnistavat Helena Ranniston kasvoilta, mutta harva tietää, mitä kaikkea
klubikeittiön ahertaja puuhaa. Klubilla
on seitsemän henkilöä töissä mahdollistamassa asiakkaiden viihtyvyyden.
- Vastaan oikeastaan kaikesta. Suunnittelen ruokalistat, teen ruuat, tilaan
tarvikkeet ja hälytän muun henkilökunnan paikalle. Pelin aikana hoidan keittiön - joskus toimin myös tiskarina. Meillä
täällä klubilla kaikki tekevät vähän kaikkea. Juomapisteiden hoidosta vastaavat
henkilöt, joilla on alkoholipassit, mutta välillä hekin kuivaavat astioita, tiskaavat ja niin edelleen, kertoo Rannisto rooleista.
tuomme lämpövaunut, pistämme kaikki pöydät oikeille paikoilleen, pyyhimme
tasot ja pystypöydät. Tekemistä riittää,
hän hymyilee.
Vaihteleva menu
Määrän arviointi vaikeaa
IBC:n ruoka- ja juomatarvikkeet tulevat
useilta eri yhteistyökumppaneilta sopimusten mukaisesti.
- Pyrimme siihen, että kauden aikana ei ole samaa ruokalajia tarjolla, sillä meillä on niin hyvät kumppanit ja tavarantoimittajat, että voimme valmistaa
oikeastaan minkälaista ruokaa tahansa,
kiittelee Rannisto.
Helenan omat työpäivät hallilla ovat
pitkiä. Arkisin hän saapuu klubikeittiölle kello 12 ja lauantaipeleihin kello 9-10.
Kotiin lähtemisen aika on kymmenen
tuntia myöhemmin.
- Kun tulen keittiölle, alan heti valmistaa ruokaa ja keittelen kahvia, mitä kuluu illan aikana todella runsaasti.
Viemme ottelun tuomaristolle voileivät,
lehdistölle toimitamme kahvit, pullaa ja
joskus myös leipiä, pelaajien puolisoille
hoidamme kahvit. Joukkueelle teemme
täytetyt ruisleivät vierasotteluihin, Helena luettelee.
- Asetamme IBC-tiloihin pöytäliinat,
Yksi suurimmista haasteista on hahmottaa, kuinka paljon ruokaa pitää valmistaa, sillä klubikortteja on lähemmäs 300
kappaletta, mutta suinkaan jokainen klubilainen ei saavu paikalle.
- Kauden edetessä hahmottaminen on
helpompaa, mutta joihinkin peleihin väkeä tulee yllättävän paljon, joten muutaman kerran ovat pihvit valitettavasti
loppuneet kesken. Se ei suinkaan johdu
pihistelystä, naurahtaa Rannisto.
- Alkukaudesta klubilaisia on paljon
paikalla, mutta sitten joidenkin messujen aikana voi olla vähänkin väkeä. Koskaan emme voi olla varmoja, kuinka moni saapuu paikalle ruokailemaan.
Vaikka Rannistolla alkoi jo 16. kausi klubikeittiössä, kiirettä ei voi välttää.
Valmistelut sujuvat jo rutiinilla, mutta
hiki iskee automaattisesti pintaan.
- Ruoka ei voi seistä liian kauan - aina meillä on kova härdelli päällä. Ensimmäisen erän jälkeen korjaamme ruokailuvermeet pois ja katamme kahvipöydän
kuntoon, joten se on aikamoista touhuamista. Tiskiä syntyy ja niiden parissa
saamme urakoida tosissamme. Kun asiakkaat lähtevät katsomoon, meillä alkaa
juokseminen. On siinä vauhtia pidettävä, kun siivoamme 250 ihmisen jäljet ja
teemme uudet kattaukset tilalle. Ehdimme juuri hien pyyhkiä otsalta, kun väki
palaa erätaukoa viettämään, Helena kertoo hymyillen henkilökunnan vilskeestä.
Töitä ottelun jälkeenkin
IBC-tiloihin tullaan vielä ottelun jälkeen
nauttimaan virvokkeita ja kuuntelemaan
haastatteluita. Tilat sulkeutuvat noin
puoli tuntia ottelun päättymisestä.
- Jos Ilveksen pelin jälkeen seuraava
ottelu Hakametsässä on Tapparan isännöimä, me keräämme kaikki astiat ja liinat sivuun, siirrämme vaunut, juomat ja
kaikki meidän materiaalimme pois. Mikäli Ilveksellä on toinen kotiottelu putkeen, alamme jo valmistella sitä illan
päätteeksi.
Ranniston ensimmäinen kausi keittiövastaavana oli 1996-97. Hän on katsonut keittiövihostaan, että ensimmäisessä
klubissa oli 27 jäsentä, joten kasvua on
ollut runsaasti niistä päivistä.
- Muutama vuosi myöhemmin klubilai-
sia oli noin 70. Alkuaikoihin verrattuna
tilat ovat oikein hyvät - silloin ne olivat
varsin askeettiset. Olosuhteisiin nähden
pitää olla tyytyväinen, miten viihtyisäksi klubi ja keittiötilat on saatu. Joka kesä tänne tehdään jotain pientä remonttia, hän sanoo.
Perjantai- ja lauantaiotteluissa väkeä
on IBC-tiloissa muita iltoja enemmän.
Myös juomia kuluu huomattavasti runsaammin, mutta muuten viikonpäivällä ei ole merkitystä klubihenkilökunnan
toimintaan.
- Kun on kolme kotipeliä samalla viikolla, niin on aika kova kaaos ja melkein
saisi sängyn tuoda hallille. Alkukaudesta
menestys ei vaikuta väkimäärään, vaan
asiakkaita käy hyvin. Jos pelit ovat menneet heikommin, loppukaudesta ihmisiä on vähemmän pelin jälkeen kuuntelemassa haastatteluita, hymyilee Helena.
Peliä ehdi katsomaan
Töitä riittää ottelun aikana siinä määrin,
että henkilökunta ei ehdi ottelun tapahtumia seuraamaan.
- Kysyn väeltä erän jälkeen, mikä on
tilanne. Toki kun Ilves tekee maalin,
niin meteli kuuluu meille alakertaan hyvin. Joskus ehdimme viimeisen erän loppuhetkiä katsomaan IBC:n televisioista.
Vieraspelien tilanteita seuraan kotioloissa, joten olen kyllä kiinnostunut joukkueen esityksistä.
Palaute on aina tärkeää ja ilman sitä ei
kehitystä synny. Tämä koskee myös klubin keittiötoimintaa.
- Rakentava palaute menee pääasiallisesti toimistolle ja se koskee usein tilanteita, jos ruoka on jostain syystä päässyt
loppumaan ja vastaavaa. Meille hallilla
tulee sen sijaan lähinnä positiivista palautetta. Paras ja mieltä lämmittävin kiitos on se, kun asiakkaat huikkaavat henkilökunnallemme kiitokset ruuasta ja
palvelusta. Siitä tulee hyvä mieli. ••
28
Joukkuepelillä painovoimaa
www.punamusta.com
Korkea laatu ja
uusin tekniikka
tekevät meistä
luotettavan pelikaverin monella
kentällä.
– PunaMusta,
pelissä mukana
Ota yhteyttä ja
kysy lisää!
Rotaatio
Jälkikäsittely
Arkkipaino
Postitus
Repro
www.punamusta.com
29
Autojen parissa.
Leipätyökseen Kai
Heinonen myy autoja - ei kuitenkaan
kämmenelle sopivia.
Kai Heinonen on Hakametsän virallinen
ILVES-ÄÄNI
Kuuluttaja
työmaallaan.
Ei jääkiekko mitään liian vakavaa saa olla!
Teksti: Mikko Helin
Kuvat: Sami Raiskio
K
ai ”Kaitsu” Heinonen on tuttu mies kaikille Ilveksen peleissä käyville. Alkukuulutuksista
maalihehkutuksiin Kaitsu on kohonnut Hakametsän Viralliseksi Ääneksi. Varsinaiseksi leipätyökseen Heinonen
myy autoja Autotalo Laakkosella.
- Jos nyt oikein muistan, niin kahdeksan kautta tässä on tullut oltua, muistelee Kaitsu.
Kuten niin monella Ilveksen eteen
työskentelevällä, niin ensimmäisenä oli
halu auttaa rakastamaansa seuraa. Joskus suuri suukin avaa ovia.
- Kun Peltomaan Timo oli toimistolla töissä, minä tyhmänä avasin suuni, ja
sanoin, että kyllä voisin kuuluttamisen
hoitaa. Tinke sitten soitti minulle juuri
ennen Tampere cupia, että nyt tulet lunastamaan lupauksesi, naureskelee Kaitsu.
Samalla miehelle tehtiin sopimus, joka
on voimassa ”toistaiseksi. ” - Kahdeksan vuotta sitten tehtiin sopimus, eikä ole ollut tarvetta juuri tarkistaa, hymyilee Heinonen.
Vaikka Autotalo Laakkonen onkin Ilveksen sponsori, niin työpaikalta löytyy niin Ilveksen kuin Tapparankin miehiä. Vedonlyöntiäkin on harrastettu, ja
paikallismatsien jälkeinen kuittailu on
Laakkosella arkipäivää kuten monella
työpaikalla Tampereella.
- Muistan kun Pitkämäen Juhan isällä
Penalla oli Tapparanmiehen kanssa sellainen veto, että paikallispelin jälkeen
hävinnyt osapuoli pitää voittajajoukkueen pipoa päässä lounastaukoon asti,
nauraa Kaitsu.
Työvaihde löytyy aina
Heinonen on tietty Ilves henkeen ja vereen, ja työvaihde löytyy aina päälle.
- Tottakai peli aina jännittää - ei siitä
mihinkään pääse. Aamulla katsotaan netistä uutiset ja Ilves.comin ennakko. On
se aina erityinen päivä.
Pelipäivän rutiineihin kuuluu paljon
muutakin.
-Toimistolta Fihlin Lassen kanssa soittelen vielä viimeisimmät uutiset. Omalta osaltani haluan tietenkin koostaa illan
käsikirjoituksen mahdollisimman hyvin.
Vastustajajoukkueen läpikäyminen kuuluu tietenkin päivän rutiineihin. Kultakypärät tietysti kummaltakin
tärkeimpinä, mutta muutenkin käyn läpi pelaajarosterit kummaltakin joukkueelta.
Työpäivän jälkeen Kaitsu suuntaa
hallille viimeistään tuntia ennen peliä.
- Siellä käydään läpi kaikki mainokset, aitiovieraat, fanimatkakuulutukset ja
kaikki sellaiset.
Kaitsu ei ole outo näky myöskään Ilveksen kopilla.
- Kun on saatu ottelun kuviot sovittua,
niin yleensä poikkea kopilla kahvilla kun
jätkät on lämmittelemässä. Kai minäkin
olen aika rutinoitunut hallielämään, puntaroi Kaitsu.
Kuuluttamo, hallin dj, tilastomiehet,
videotarkastaja ja muu tukihenkilöstö
muodostavat melkoisen tiimin.
- Onhan siinä hommaa. Osa porukasta kiertää satunnaisesti, ja osa on tietty
Ilveksen valitsemaa kuten kuuluttaja ja
tiskijukka. Radioyhteys käy välillä pelin
aikana aika kuumana, kertoo Kaitsu.
Kuuluttajan tehtävä on tietenkin kertoa maalintekijät, syöttäjät sekä jäähyt
ynnä muut tärkeät asiat. Kaitsu pistää
pienestä hehkuttelustaan huolimatta kuitenkin työmoodin käyntiin, kun istahtaa
mikrofonin ääreen.
- Yritin katsoa sitä TPS-Ilves (25.10 Ilves voitti 3-5) peliä, mutta ei vaan pumppu kestänyt katsoa kolmatta erää. Työvuorossa Hakametsässä on pakko olla
koko ajan hermolla, mutta fanina on välillä hermoja raastavaa. Kaitsu myöntääkin avoimesti, että tuulettaa Ilveksen
ihan avoimesti - varsinkin voittomaaleja.
-Tottakai. Olen Ilveksellä töissä, totta-
kai juhlin.
Vähän kotiinpäin...
Ilves sai taannoin SM-liigalta hieman
noottia siitä, että vastustajien maalit lähestulkoon kuiskattiin.
-Se oli ihan mietittyä provokaatiota.
NHL:ssä New York Rangersin ja Islandersin peleissä ei aina edes tiedä, että
vastustaja oli tehnyt maalin, joten otettiin siitä vähän oppia, virnistää Kaitsu.
Liigan otteluvalvoja kuitenkin huomautti, että vastustajan maalitkin pitäisi
kuuluttaa muutenkin kuin kuiskaamalla.
-Kyllä silti kotiinpäin vedetään. Tietenkin.
Hyviä kuuluttajia ei ole jonoksi asti, ja
Kaitsuakin on kysytty tuuraamaan myös
naapurin pelejä.
-Kohteliaasti sanoin, ettei pysty. Sse
jäi siihen.
Peli käy kiivaana, ja kuuluttamossa
herkeämättä seurataan pelin etenemistä.
-Kyllä me siellä herjaa heitämme ihan
niin kuin katsomossakin. Seuraamme
muitakin pelejä tietenkin siinä ohessa, ja
porukasta riippuen kuittaillaan sen mukaan.
”Kahta viimeistä peliminuuttia” Kaitsu
ei suostu kuuluttamaan.
-Viimeisiä peliminuutteja ei ole kuin
yksi, kuittaa Heinonen.
Vaikka videotarkastus ei kuuluttajan
töihin kuulukaan, niin katsojia ihmetyttää aina, miksi se kestää niin kauan.
-Videotuomareilla on Hakametsässä
käytössä nauhatekniikka. Usein käyvät
Finnemanin Ristolta (Ilveksen virallinen
videokuvaaja) kysymässä oliko maali vai
ei. Finnemanilla on digitaalitekniikka
käytössä, joten käyvät sieltä joskus tarkistamassa.
Jos tulee rumasti turpaan, niin osa Hakametsän yleisöä on jo kotimatkalla kolmannessa erässä.
-Se on se työmoodi. Hommat hoidetaan loppuun asti. ••
30
Nyt yrityksenne
henkilöstötarpeet
kuntoon yli 1000
SM-liigaottelun rutiinilla.
Me tiedämme asenteen ja
osaamisen merkityksen
myös työelämässä.
Soita meidät käymään.
Pasi Määttänen 045 257 4422
Jarkko Varvio 045 310 3150
www.stafflink.fi
Tämänkin
lehden jakoi
Tampereen Ykkösjakelut
p. 03 314 04 200
www.ykkosjakelut.fi
Jarkko Varvio
Pasi Määttänen
31
Oikeat värit. Marko Herckman ”löysi”
Ilveksen kouluikäisenä ja sitten se olikin
menoa!.
TOSIFANI
Marko Herckmanille Ilves on elämäntapa
Teksti: Ilkka Uitti
Kuva: Timo Koistinen
M
arko Herckman elää ja hengittää Ilvestä. 29-vuotias tamperelainen löysi oman seuransa
kouluikäisenä kaveriporukastaan, sillä miehen vanhemmat eivät olleet erityisen kiinnostuneita jääkiekosta.
- Ensimmäisen Ilveksen pelin näin
muistaakseni 7-vuotiaana, mutta sitä ennen olin käynyt Tesoman jäähallissa katsomassa kamppailun Ikurin Vire –
Tesoman Tiikerit, muistelee Herckman.
Tämän jälkeen on tapahtunut paljon.
Nykyisin ”Herkku” on jääkiekon ja etenkin Ilves-kiekon suurkuluttaja. Mies pyrkii näkemään kaikki liigajoukkueen koti- ja vieraspelit, mutta niiden otteluiden
lisäksi hän yrittää ehtiä seuraamaan paikan päältä myös A-nuorten, B-juniorien
ja vielä jopa C-junnujen otteluita. Kaiken
kukkuraksi mies suuntaa Lempäälään
seuraamaan Mestis-kiekkoa, jos Ilveksen
sopimuspelaajia esiintyy LeKin riveissä.
Herckman kävi katsomassa Ilveksen jalkapallo-otteluitakin kesän aikana kymmenkunta kertaa.
- Kieltämättä tämä vie aikaa, naurahtaa Herckman.
- Syksyisin ja talvisin ei muuta ehdikään, kun päivisin on töissä ja vapaaaika kuluu kiekkopeleissä. Maanantait
ovat oikeastaan ainoita vapaapäiviä, kun
ei pelejä ole. Sunnuntaisin saattaa tulla
jopa kolmen ottelun päivä.
Veri vetää peleihin
Mikä saa Koivistonkylässä asuvan kannattajan jaksamaan tätä rumbaa?
- Ilves ja sen otteet kaukalossa – ne
ovat tärkeimmät. Sen lisäksi olen saanut
paljon tuttuja ja ystäviä Ilveksen kautta.
Tämä on elämäntapa. Veri vetää peleihin. On hirveää, kun joskus joutuu ole-
maan pois otteluista – silloin tuntuu hyvin omituiselta, Herckman sanoo.
Herckman on yrittänyt viimeisen kolmen kauden aikana ehtiä kiertämään
kaikki koti- ja vieraspelit ja onkin onnistunut tässä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Toki useita vuosia hän
on jo nähnyt jokaisen Hakametsässä pelatun Ilves-matsin.
- Jos vierasotteluihin ei lähde fanibussia, niin Ilves-henkisiä starttaa pelistä riippuen yhdestä henkilöautosta kolmeen. Meillä on tiivis porukka kasassa.
Pari ystävääni on ottanut saman tavoitteen eli nähdä Ilveksen kaikki pelit kauden aikana, jos vain mitenkään pakollisilta menoiltaan ehtivät.
”Herkku” on laskenut, että viime kaudella kilometrejä Ilveksen perässä kertyi yhteensä noin 9700. Lähes siis kymmenen tuhatta! Kova suoritus – se on
myönnettävä.
- Olisi tarvittu vielä yksi vierasottelu,
niin kymppi olisi mennyt rikki, hymyilee
Herckman.
- Yleensä tulemme pelin jälkeen kotiin, mutta joskus olemme yöpyneet Oulussa. Aamuisin kuitenkin pitää mennä
töihin, joten yötä vasten ajamme takaisin. Tampere on hyvällä sijainnilla, sillä useimmat liigapaikkakunnat ovat alle kahden tunnin ajomatkan päässä. Vain
Lappeenranta, Kuopio ja Oulu ovat pidempiä reissuja.
Kova Ilves-kannattaja jakaa kiitosta
matkaseuralaisilleen.
- Yksin ei jaksaisi vieraspelejä kiertää
– jossain vaiheessa siihen kypsyisi. On
todella tärkeää, että on kavereita mukana. Peleihin on vain mentävä. Ilves on
meille se tärkein yhdistävä tekijä, alleviivaa Herckman.
Ilvesläisyys on kunnia-asia
Kotiotteluissa näkee paljon tuttuja hal-
lilla ja heidän kanssaan on mukava vaihtaa ajatuksia peleistä, mutta vieraspelit
ovat jääneet hauskojen reissujen ansiosta mieleen. Etenkin harjoituspeleistä
Herckman on saanut hienoja muistoja.
- Muutama vuosi sitten Ilves pelasi Riiassa – se oli mielenkiintoinen ja hauska
reissu kuten myös vuosi sitten pelattu
Etelä-Saimaa -turnaus Lappeenrannassa.
Ne ovat jääneet hyvin mieleeni. Oikeastaan kaikkialla vieraspaikkakunnilla on
ollut mukavia kokemuksia, mutta nuo
ovat päällimmäisenä mielessäni, virnuilee Herckman.
Sen sijaan karsintaotteluita ”Herkku”
ei muistele yhtä leppoisin mielin.
- Ne ovat hirveitä pelejä. Viime keväänä Vaasan toisessa ottelussa en ole koskaan jännittänyt niin paljoa. En pystynyt
menemään katsomoon enää kolmannessa ja jatkoerässä. Reissuina nuokin ovat
olleet lopulta hauskoja, mutta peleissä
on jännittänyt suunnattomasti.
Hieno yhteisö
Herckmanin mielestä ilvesläisyydessä
on parasta koko yhteisö. Ilves on todella monelle ihmiselle tärkeä asia ja se yhdistää väkeä ainutlaatuisella tavalla.
- Kun miettii, kuinka monelta eri alalta olevia ihmisiä on jäähallissa ja heistä
on tullut kavereita ja ystäviä, niin enhän
minä olisi ikinä heitä oppinut tuntemaan
ilman Ilvestä. Pidän ilvesläisyyttä kunnia-asiana. Olen ylpeä, kun olen Ilveksen
kannattaja. Vaikka välillä menee huonosti, ei Ilvestä ja ilvesläisyyttä pidä koskaan hävetä, hän korostaa.
”Herkku” ei halua luokitella kannattajia mihinkään kategorioihin, kuka on tosifani, kuka fani ja kuka siltä väliltä.
- Ei siihen ole tarvetta. Ketään ei tarvitse nostaa jalustalle, enkä minä voi sanoa toiselle, että hän on huono fani, kun
ei tule joka peliin. Kun Ilvestä kantaa sy-
dämessään, se on kaikista tärkeintä.
Joskus Herckmankin joutuu miettimään, miten hän jaksaa läpi pimeän syksyn ja pitkän talven reissata ympäri Suomea.
- Yritän kiertää niin kauan, kunnes Ilves nousee jaloilleen. Haluan osoittaa
joukkueelle tukea. Uskon, että hekin arvostavat, kun kannattajat kiertävät heidän mukanaan paikasta ja kelistä riippumatta. Ei tämä aina hauskaa ole, kun
tulee vaikkapa Lappeenrannasta kotiin
aivan väsyneenä, kaikkensa antaneena ja
turpaan on tullut 7-2.
Pelaajatkin kiittävät
Hän kertoo, että ei pyri olemaan pelaajien kanssa liikaa tekemisissä, mutta silloin tällöin kannattajat ja pelaajat vaihtavat muutaman sanan pelin jälkeen, jos
he sattuvat tapaamaan. Lappeenrannassa
joukkue pelasi heikon ottelun ja rumien
lukemin jälkeen hyökkääjä Tomi Wilenius huikkasi kannattajille terveiset.
- ”Olemme kauhean pahoillamme esityksestämme.” Ei pelaajien meiltä anteeksi tarvitsisi pyytää, mutta mukavalta
se tuntuu, kun meidätkin huomataan ja
joskus kiitetään kannustuksesta. Se on
faneille pirun tärkeää, että pelaajat jollain tavoin kiittävät ja huomaavat.
Herckman toivoo tältä kaudelta, että
joukkue pelaisi niin hyvin kuin nykymateriaalilla on mahdollista.
- Se riittää, jos pelataan täydellä sydämellä ja annetaan kaikkensa. Ei tässä
pidemmälle tarvitse tällä hetkellä miettiä. Eniten toivon, että seurasta tulisi yhtenäinen. Että kaikki vetäisivät samasta narusta. Toivottavasti jokainen, joka
tuntee hiemankin olevansa ilvesläinen,
antaisi oman tukensa seuralle ja joukkueelle. Yhdessä olemme vahvempia. ••
32
Miika Wiikmanilla on ollut pitkä
ja värikäs tie Tampereelle.
Miika Wiikman
viihtyy erinomaisesti Tampereella
Teksti: Ilkka Uitti
Kuva: Jarmo Syvänen
Miika Wiikman
syttyy jokaiseen otteluun tutuksi tulleiden rutiinien avulla.
•••Ilveksen maalivahdin
Miika Wiikmanin (28)
tausta on hyvin poikkeuksellinen. Yleensä tamperelaismaalilla on nähty seuran omia kasvatteja, mutta
Wiikmanin tie Ilvekseen
on kulkenut aivan eri polkuja pitkin.
W
iikman syntyi Ruotsissa ja
pelasi siellä aina 18-vuotiaaksi saakka, kunnes
muutti Suomeen Mestistä
pelaamaan Kokkolan Hermekseen kaudeksi 2003-04.
- Vanhempani ovat Suomesta kotoisin
ja tapasivat Ruotsissa - molemmat olivat siellä töissä. Nykyään hekin asuvat
taas Suomessa. En pidä itseäni täysin
suomalaisena, vaan olen puoliksi ruotsalainen, sillä olen käynyt kaikki koulut
länsinaapurissa, kertoo Wiikman taustoistaan. Ruotsista ei löytynyt sopivaa
mielenkiintoa ja halusin lähteä kokeilemaan uutta. Muutin lukion jälkeen Kokkolaan pelaamaan.
Wiikman ehti edustaa synnyinmaassaan neljää eri ikäluokan maajoukkuetta. Hänellä oli jo silloin kova halu ja
tahto tulla ammattilaiseksi.
- Silloin maalivahtivalmennus oli Suomessa aivan eri tasolla, mutta nyt Ruotsi on ottanut etumatkaa kiinni. Sen
huomaa siitäkin, että nykyään PohjoisAmerikassa pelaa paljon ruotsalaisveskareita.
Miehen pelit sujuivat Hermeksessä
erinomaisesti. Hämeenlinnan Pallokerho
olisi halunnut saada Wiikmanin riveihinsä jo kesken kauden, mutta hän päätti
viettää kauden loppuun saakka Kokkolassa. ”Wisse” pelasi kauden aikana alle
20-vuotiaiden mukana harjoitusotteluita Mestis-porukoita vastaan ja syksyllä
mies oli yhdessä turnauksessa mukana.
Suomessa pelatuissa nuorten MM-kisoissa Wiikman oli kolmosmaalivahti, kun
ykkösvastuun otti NHL:ssäkin jo esiintynyt Hannu Toivonen.
Hermes-kauden päätteeksi tuli HPKsiirto ajankohtaiseksi, ja mies viettikin
kolme mitalikautta Hämeenlinnassa Jukka Jalosen valmennuksessa.
- Ensimmäisen kauden aikana aloitimme Joni Puurulan kanssa, mutta kun tuli
NHL-työsulku, niin Puurula lähti Venäjälle ja Mika Noronen tuli Kerhoon. Peliaikani tippui selkeästi.
Pronssiin päättynyttä kautta seurasi täysosuma, kun Wiikman oli torjumassa HPK:lle mestaruutta kaudella 2005-
06. Hänet kruunattiin keväällä Jari Kurri
-palkinnolla pudotuspelien parhaana pelaajana.
- Mestaruus opetti, kuinka paljon pitää
tehdä töitä voittamisen eteen. Ei voinut
yhtään laiskotella. Meillä oli kovia puntteja ja treenejä läpi koko kauden, ja vasta ennen pudotuspelejä aloimme himmata ja keskittyä enemmän peleihin. Kulta
ja kaksi pronssia - totta kai niistä vuosista jäivät hyvät muistot. Meillä oli joka
kausi mahdollisuus voittaa mestaruus.
Siellä osattiin scoutata pelaajia fiksusti,
hän muistelee.
33
Kolme kautta
Pohjois-Amerikassa
Wiikman siirtyi kaudeksi 2007-08 Hartford Wolf Packin riveihin. Mies solmi
aluksi AHL-sopimuksen, mutta hyvin sujuneen kauden päätteeksi hän sai itselleen NHL-diilin. Jälkikäteen ajateltuna
mies ei ole aivan varma, oliko siirto siinä vaiheessa järkevä.
- Ne olivat opettavaisia kausia.
AHL:ssä ei ollut minkäänlaista maalivahtivalmennusta, vaan piti pärjätä omilla
avuilla. Ehkä kerran kuussa molarikoutsi New Yorkista saattoi tulla käymään,
mutta siinä kaikki. Se oli iso ero, sillä
HPK:ssa olin ollut päivittäin mv-valmentaja Jari Kaarelan kanssa tekemisissä.
Hän pelasi myös joitakin otteluita
ECHL:ssä (East Coast Hockey League).
Ero AHL:ään oli selkeä.
- ECHL on enemmän höntsysarja. Siellä ei olla niin tosissaan kuin AHL:ssä. Se
on tasoltaan SM-liigan ja Mestiksen välimaastoa. Kuljimme maanteitä pitkin 1415 tunnin matkoja ja nukuimme bussissa. Seuraavana päivänä oli peli ja taas
jatkettiin seuraavalle paikkakunnalle.
Oulun- ja Lappeenrannan-pelireissut eivät tunnu enää miltään, naurahtaa Wiikman.
- AHL:ssä lennettiin jonkun verran pelipaikoille, mutta pelimatkat olivat myös
lyhyitä - tunnin ajomatkan päässä oli
useampia joukkueita, joita vastaan pelattiin 4-6 kertaa vieraissa. Se on tasollisesti hyvä ja ammattimainen liiga.
Kotoisen SM-liigan ja AHL:n välillä
suurin ero tulee ottelutahdissa. PohjoisAmerikassa taukoja on lähinnä tähdistöottelun ja joulun tienoilla, mutta silloinkin vain muutamia päiviä. Muuten pelejä
on kahdesta neljään per viikko.
- Pelien ehdoilla menimme. Ei siellä
ehtinyt paljoa muuta tekemään kuin pelaamaan, olemaan kotona ja hieman ostareilla pyörimään. Hieman jäi harmittamaan, ettei tullut käytyä useammin New
Yorkissa tai Bostonissa - ne olivat lähellä ja upeita paikkoja.
Lukon kautta Ilvekseen
Wiikman teki paluun SM-liigaan, kun hän
solmi Rauman Lukon kanssa sopimuksen kaudelle 2010-11. Lopulta visiitti jäi
lyhyeksi, ja siirto Ilvekseen tuli ajankohtaiseksi, kun Lukko vahvisti maalivahtiosastoaan Norosella.
- Harjoituspelit ja kauden alku menivät vielä hyvin, mutta sitten iski vaisumpi jakso. Peli ei kulkenut ja tuli yliyrittämistä. Kun Noronen tuli, kysyin suoraan
Lukon johdolta, mikä on tilanne ja he sanoivat, että Ilves on kiinnostunut. Täällä pelit menivät hyvin, ja seurat tekivät
loppukauden mittaisen lainasopimuksen.
Maalivahti on viihtynyt perheineen
erinomaisesti Tampereella. Vaikka seuran ympärillä on sattunut ja tapahtunut,
niin sillä ei ole ollut merkitystä joukkueen toimintaan.
- Kaupunki on loistava, sopivan kokoinen ja tekemistä riittää. Olen viihtynyt myös seurassa hyvin. Viime vuosi oli
nihkeä koko joukkueelta, mutta toivottavasti tämän kauden aikana saamme kelkan käännettyä. Pystymme pelaamaan
hyvin - pitää vain tehdä koko ajan töitä ja näyttää yleisölle, että voimme myös
voittaa.
Ilveksen viime kausi päättyi vasta karsintaotteluiden jälkeen. Lopulta Ilves
säilytti liigapaikkansa Vaasan Sportia
vastaan voitoin 4-1.
- Ensimmäisen pelin alussa hieman
jännitti, kun Sport sai hyvän lähdön ja
heillä oli äänekäs faniryhmä tukenaan.
Muutaman torjunnan jälkeen tilanne rauhoittui. Lopulta joukkue hoiti hommansa hyvin - ei ollut hätää. En ottanut niistä peleistä ylimääräisiä paineita, sillä
lataan itselleni joka otteluun kovat odotukset. Toki maalivahdilla on aina paineita, kun yksikin virhe kostautuu heti
Kroppa notkeaksi. Maalivahdilta vaaditaan notkeata kroppaa
- Miika Wiikman
tietää, miten sitä
harjoitellaan.
maalin muodossa, myöntää Wiikman.
Jatkuvasti valmiina
Maalivahdin pitää olla jatkuvasti hereillä ja valmiina. Pieneenkään herpaantumiseen ei ole varaa, sillä muuten omissa
kolisee, ellei tuuri ole puolella. Tämä on
Wiikmanin mukaan haastavinta.
- Ei voi yhtään huijata itseään, vaan
pitää olla keskittynyt 100-prosenttisesti. Totta kai joskus tulee otteluita, ettei pääse peliin käsiksi, jos laukauksia ei
tule alussa. Se on inhimillistä. Jenkeissä
saatettiin tulla hallille 20 minuuttia ennen alkuverryttelyä, emmekä olleet syöneet mitään. Se on kuitenkin hyvä tietää,
että vaikka asiat menevät pieleen, voi
silti pelata hyvin.
Wiikman syttyy joka otteluun rutiinien
kautta, jotka ohjaavat toimintaa osin tiedostamattakin.
- Se tulee jo automaattisesti tässä iässä, mutta nuorempana saattoi olla vaikeampaa.
Otteluiden aikana ”Wisse” on niin keskittynyt, ettei muista pelistä juuri mitään. Vain päästetyt maalit jäävät muistiin.
- En muista edes torjuntojani kuin harvoin. Tuuletan paljon meidän maalejamme - se tulee automaattisesti, kun olen
niin pelin sisällä ja toivon joukkueelle
parasta.
Suomesta tulee
erinomaisia maalivahteja
Wiikman muistelee, että nuorempana hänen maalivahtivalmentajanaan toimi oma
isä. Suomessa sen sijaan riittää päteviä
valmentajia pikkujunnuista lähtien. Miika myöntääkin, että kunnon valmennus
tietyssä iässä olisi tehnyt hänestä nopeammin kypsemmän maalivahdin.
- Vasta nyt alkaa ymmärtää näistä asioista enemmän. Jos olisin saanut Ruotsissa oikeaa valmennusta, kuka tietää,
vaikka olisin päässyt pelaamaan nuorten
kisoissa, saanut varauksen ja pelannut
NHL:ssäkn, hän pyörittelee.
Suomessa monet pikkupojat haluavat
olla pihapeleissä tolppien välissä, ja he
pitävät maalivahteja esikuvinaan. Tämä
kertoo Wiikmanin mielestä tietystä kulttuurista, mikä on ajan myötä kehittynyt.
- Kilpailu on heti kovaa, sillä maalivahteja on rajallinen määrä. Kilpailuasetelma, hyvä valmennus ja kulttuuri tuottavat paljon kansainvälisen tason
kassareita.
Loikkia ja hyppyjä
Maalivahtien harjoittelu eroaa hieman
muiden treeneistä. Pitkälti mennään sa-
moilla linjoilla, mutta eroavaisuuksiakin löytyy.
- Kesäharjoittelussa teemme enemmän loikka- ja hyppyharjoituksia, ja
kun muut lähtevät metsään lenkille, me
teemme omia juttujamme. Punttitreenit
voivat joskus olla erilaisia kuin muulla
joukkueella. Jäälle menemme 15-20 minuuttia ennen muita. Käymme omia juttujamme ”Karhun” (maalivahtivalmentaja Markus Korhonen) kanssa läpi ja
välillä joku pelaaja tulee mukaan ampumaan, jotta saamme harjoituksiimme sivuttaisliikkeitä ja vaihtelua. Karhun
kanssa homma on toiminut erittäin hyvin, sillä hän osaa lukea ja tulkita meitä
oman pelihistoriansa ansiosta. Joka pelin jälkeen käymme videoita läpi ja katsomme, missä on parannettavaa, kehuu
Wiikman.
Viisikkopuolustamisessa
parannettavaa
Otteluiden aikana Wiikman yrittää saada kaikki häiriötekijät pois mielestään.
Hän pyrkii olemaan katsomatta yleisöön,
mutta pieni poikkeus löytyy.
- Joskus katson, missä vaimo ja poika
ovat - siitä tulee hyvä fiilis, kun heidät
näkee, Wiikman myöntää.
Wiikmanin onkin syytä olla tähyilemättä katsomoon, sillä tapahtumia riittää
kaukalossa. Ilveksen viisikkopuolustaminen ei ole ollut vielä sillä tasolla, että
maalilla voisi ottaa rennommin. ”Wisse”
kuvailee sitä vuoristoratamaiseksi.
- Välillä puolustuspelaamisemme on
todella hyvää ja yhtäkkiä tulee notkahduksia - joskus oikein hirvittää. Tällä osa-alueella riittää töitä. Jotkut liigajoukkueet puolustavat niin hyvin, että
tekopaikoille on vaikea päästä, mutta
meitä vastaan hyviä paikkoja syntyy hieman liikaa - aika pirun kova maalivahti
saa olla, jos kaikki ne tilanteet selvittää,
hän hymyilee.
Ennen ottelua joukkue käy vastustajasta perusasiat läpi - ylivoimapeli, sisäänviennit ja puolustuspelaaminen.
Yksittäisiä pelaajia ei tarkkailla, sillä liigatasolla vastustajat tunnetaan jo hyvin.
- Joskus sanon jätkille, että ampukaa
paljon, jos huomaan vastustajan veräjänvartijan olevan epävarma ja tiputtelevan
kiekkoja.
Wiikmanin sopimus Ilveksen kanssa päättyy keväällä. Jatkosta ei ole ollut
haastatteluhetkellä puhetta.
- Keväällä mietitään jatkosta - ei sitä kauden aikana kannata pohtia. Pidän
kaikki ovet auki, mutta ulkomaat (Ruotsi, Venäjä ja Pohjois-Amerikka) kyllä
kiinnostavat.
Vahvuutena tasaisuus
Wiikman pitää vahvuutenaan tasaisuutta.
- Vahvuuteni on se, etten ole missään
huono, mutta toisaalta en myöskään
huippu. Olen aika tasainen. Hieman otteet ailahtelevat ottelun sisällä, mutta sekin on parantunut Rauman-ajoista
selvästi. Mailapelissä olen liigan keskitasoa. Se on paljon itseluottamuksesta
kiinni ja siitä, mitä on joukkueen kanssa sovittu. Liigassa on maalivahteja, jotka näyttävät olevan hyviä mailapelaamisessa, mutta se osin johtuu sovituista
asioista.
Wiikman myöntää, että ajoittain päästetyt maalit jäävät pyörimään mieleen,
vaikka ne pitäisi pystyä unohtamaan nopeasti. Nuorempana hän pohti myös, mitä muut ajattelevat esityksistään.
- Onneksi tätä ei ole enää. Joskus nuorena melkein itkin pelien jälkeen, kun
meni huonosti ja ajattelin, mitä kaikkea
ikävää muut puhuvat minusta.
Jääkiekko on kehittynyt huimasti viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta nyt laji on alkanut saavuttaa sitä pistettä, mistä ei suuria kehitysharppauksia
välttämättä enää oteta. Maalivahtien
suojuksia on pienennetty pariin otteeseen ja myös maalien suurentamisesta on heitetty ajatuksia. Tämän Wiikman
tyrmää.
- Pelitavoissa ja -systeemeissä voi tulla kehitystä, kuten varusteissakin, mutta vauhti ja muut alkavat olla tapissa.
Jos aletaan siniviivoja poistaa tai maaleja suurentaa, niin kaikki historiatilastot
menevät uusiksi. Peli on aivan eri ja joudutaan lähtemään nollista liikkeelle. Siinä ei ole mielestäni järkeä.
Wiikman on aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Facebookissa hän käy
ajoittain, mutta Twitteriin mies on jäänyt
enemmän koukkuun. Hän sanoo olevansa joukkueen aktiivisin ”twiittaaja”.
- Viime talvena kokeilin sitä ja se oli
hauskaa. Puran Twitterissä ajatuksiani ja
yritän herättää keskustelua.
Pelaajien ja fanien kanssakäymisessä
on selkeitä eroja, kun verrataan SM-liigaa Pohjois-Amerikan sarjoihin.
- Täällä se ei ole niin läheistä. Siellä
on paljon tapahtumia, mihin osallistuvat
pelaajat ja kannattajat. Käydään keilaamassa, on fanitapaamisia ja harrastetaan
hyväntekeväisyyttä. Olisin ilman muuta
mukana, jos SM-liigassa tulisi enemmän
tämän kaltaista toimintaa! Ennen kaikkea hyväntekeväisyys on upea asia. Kun
käymme vaikka lastensairaalassa, niin
se on sykähdyttävää. Olemme niin etuoikeutettuja, kun saamme pelata jääkiekkoa ja olla terveitä. ••
34
Ilvestä
tukemassa
antilit.fi
RTS Rakennus Oy
Neste Hervannan
Kotipizzasta
Tällä kupongilla
Kahden
täytteen
normaali
pizza
Tällä kupongilla
Kolmen
täytteen
normaali
pizza
4,90
5,90
perhe
perhe
www.pwc.com/fi
Paljon onnea
Ipa 80 vuotta!
Vastustajan verkko
heilukoon myös
tulevaisuudessa!
9,90 11,90
Menestyksekäs liiketoiminta, kuten jääkiekkokin, on
enemmän kuin osiensa summa. Oikein viritetyt tiimitykset
johtavat tehokkuuteen ja tukevat korkealle asetettuja
tavoitteita.
PwC tarjoaa sinulle liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä
yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja 158
maassa. Apunasi on maailmanlaajuisesti 169 000 ja Suomessa yli 700 alansa
vankkaa ammattilaista – on yrityksesi sitten kasvuyhtiö, perheyritys,
pörssilistattu tai julkissektorin toimija. PwC viittaa PricewaterhouseCoopers
International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen
jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lue lisää: www.pwc.com/fi.
35
Niko Peltola
palasi onnistuneesti sairastuvalta
Teksti: Riku Teiskonlahti
Kuva: Sami Raiskio
•••Vuosimallin 1991 Volkswagen Golf täynnä tavaraa. Uusi kaupunki edessä. Tavoitteena mahtua pelaamaan A-nuorten
1-divisioonaa.
Näistä lähtökohdista Niko Peltola lähti kauden 2007-08 jälkeen kaverinsa kanssa kohti
Vaasaa. Edellisellä kaudella Peltola oli pelannut Suomi-Sarjaa
Huittisissa, Lauttakylän Lujan
riveissä.
M
arraskuussa 2012 Pyynikin näkötornin kahviossa istuu jo
kolmatta liigakautta aloittava
Ilves-puolustaja. Peltola, 22, oli
ensimmäisellä Sport-kaudella mukana
nostamassa Sportia A-nuorten liigaan.
Toisella kaudella A-nuorten liigapelien
lisäksi vastuuta tuli myös Mestis-tasolla. Ilves huomasi puolustajalupauksen ja
hankki hänet riveihinsä.
- Ensimmäinen vuosi Ilveksessä oli sinänsä helppo, että ei ollut itsellä mitään
odotuksia eikä kenelläkään muullakaan,
Peltola muistelee.
Tehokasta kuntoutusta
Nyt meneillään olevan kolmannen Ilveskauden ensimmäisiä liigapelejä Peltola
joutui odottamaan kauan. Pitsiturnauksessa tulleen vamman takia Peltola avasi kautensa vasta Turussa lokakuun 25.
päivä.
- Luistin jäi Pitsiturnauksessa kiinni
railoon ja kaaduin selälleni. Luistimen
reuna löi pohjeluun poikki ja repäisi nivelraon isommaksi, Peltola kertaa vamman syntyä.
Hyvin menneen kesän jälkeen tullut vamma otti kunnolla kupoliin, sillä Peltola arvioi tehneensä kesällä töitä paremmin kuin koskaan ja saaneensa
lihasmassan kasvamisen myötä lisää painoa. Loukkaantumisen myötä tuntui siltä, että työ menee hukkaan.
Lopulta takapakki jäi Peltolan mielestä vähäiseksi. Aki Sipilän johdolla tehty
kuntoutus käynnistyi nopeasti vamman
jälkeen, ja esimerkiksi pyörää Peltola
pääsi polkemaan varsin nopeasti.
- Treenasimme joka päivä. On hyvä, että Aki on meidän mukana. Kesällä hän
on ollut muutenkin mukana, mutta vasta tällä kaudella myös loukkaantuneiden
kanssa kauden aikana, Peltola valottaa.
Kahdeksan tuntia kitaransoittoa toipilaspäivinä
Kuntoutumisharjoitusten ulkopuolella
Peltola kulutti aikaansa kitaran varressa. Soittoharrastus on jatkunut jo kuusi vuotta. Välillä innostusta löytyy joka
päivä, mutta pisimmillään tauot venyvät
puoleen vuoteen asti.
- Soitin varmaan kahdeksan tuntia päivässä, kun ei ollut muuta tekemistä. Jos
jotain positiivista haluaa loukkaantumisesta hakea, niin tuli kehitystä siinä
hommassa. Olen saanut Kantolan Kaitsun houkuteltua soittohommaan. Kaitsu
on soittanut puolisen vuotta ja kehittynyt hyvin, kun olen koittanut opettaa.
Kitaramiehiksi Ilveksestä Peltola listaa
myös hieroja Mikko Ruokkeisen ja fysioterapeutti Teppo Lahtisen. Edellisen kerran Peltola on käynyt livekeikalla juuri
heidän kanssaan.
- Olimme katsomassa Pakkahuoneella,
että nähtiin miten ammattimies soittaa.
Ilves-bändiä ei toistaiseksi ole kasattu.
Siihen tarvittaisiin neljää kitaristia laajempi otos soittimia.
- Pitäisi katsoa kuka meistä on huonoin ja lyödä basso käteen.
Omalta musiikkimaultaan Peltola tunnustautuu monipuoliseksi.
- Tykkään soitella Iron Maidenia ja
Metallicaa, mutta kuuntelen paljon esimerkiksi rappia. Paljon riippuu siitä,
millainen fiilis on. Ei ennen peliä viitsi
mitään rakkauslauluja kuunnella, mutta
jos on kotona ja masentaa, ei välttämättä jaksa kuunnella mitään oksennusheviäkään.
Viime kausi opetti nöyryyttä
Paluuottelussaan Turussa Peltola pelasi
vahvan ottelun. Kruunuksi Peltola tarjoili liki 40-metrisen syötön Teemu Huhtalalle, joka polki tekemään Ilveksen toisen maalin toisessa erässä.
Juhlaotteluaan pelannut TPS jäi Ilveksen jalkoihin ja Peltola pääsi mukaan
niin hyvin, että yllättyi itsekin.
- Pari ensimmäistä peliä meni kivuttomasti ja rauhallisesti. Tuntui, että tämä
on helppoa hommaa. Sitten tuli pari vaikeampaa peliä. Itsekin vähän odotti, että ei tämä näin helposti voi mennä. Suhteellisen tyytyväinen olen alkuun. Jalka
on toiminut suhteellisen hyvin. Olisi voinut mennä paljon huonomminkin.
Peltola kehuu Ilveksen alkukauden otteita ja nousukykyä lopussa. Loppua
kohden pistetahti harveni, mutta ennen
maaottelutaukoa joukkue kaatoi kotipelissä Bluesin.
- Se oli tärkeä voitto. Kaikki joukkueet
liigassa ovat todella hyviä. Yhtään voittoa ei tule helpolla. Joka kerta joutuu
pelaamaan ylärajoilla.
Viime kaudella joukkue joutui pelaa-
maan karsintapelejä. Vaasaan palaaminen karsintojen myötä oli Peltolan mukaan kamala paikka, vaikka tunnelma
olikin hieno.
Peltola tuli Ilvekseen toissakertaisten
karsintojen jälkeen, joten Tampereella
pelattu sarjan ensimmäinen peli oli hänelle ensimmäinen karsintaottelu.
- Se oli kamalin, kun ei tiennyt mitä
odottaa. Jätkät olivat kopissa hiljaa ja
kuului, kun Sportin fanit huusivat. Kopin
katto tärisi ja oli gladiaattoriolo.
Peltola arvioi viime kauden olleen
myös henkilökohtaisesti vaikeampi kuin
ensimmäisen.
- Omat odotukset olivat liian korkealla
ja päälle tuli luulotautia. Luulin itsestäni
vähän liikoja. Viime vuodesta oppi on ollut se, että kesän aikana oppi tekemään
kunnolla töitä. Nöyryyttä on tullut lisää.
Pakkeja sairastuvalla
Ilveksen puolustuskalustossa muutkin
kuin Peltola ovat kokeneet kovia tällä
kaudella. Taukoa edeltävistä otteluista
sivussa oli kolme puolustajaa: Arto Tukio, Martti Järventie ja Teemu Kesä.
Vielä missään vaiheessa joukkue ei
ole päässyt pelaamaan siten, että kaikki
puolustajat olisivat terveitä.
- Varmasti se väkisin kokonaisuuteen
vaikuttaa, jos puolustajia on paljon sairastuvalla. Mutta yksilöiden tekemiseen
sillä ei ole mitään vaikutusta, Peltola arvioi.
Joukkueen tavoite käynnissä olevalle
kaudelle on selkeä. Kukaan ei halua pelata karsintoja toista kertaa ja pudotuspeleihin halutaan päästä.
- Jos pudotuspeleihin ei haluttaisi, niin
eihän pelaamisessa olisi mitään järkeä.
Mutta helppoa se ei tule olemaan, Peltola tiivistää. ••
36
Ilveksen hampaat hoitaa
MATTI TÄHTINEN
hammaslääkäri
Team-Dental Oy
Hämeenkatu 18 5. krs
33200 Tampere
Puh. (03) 213 0924
Jos haluat osua, ota Sihti
p. 010 320 6500
KLIKKAA
www.pirkanmaan-jatehuolto.fi
kurkkaa lajitteluohjeet
etsi ekopisteet
kysy nettineuvojalta
vieraile Kiertorilla
liity jätehuoltoon
anna palautetta
37
Miro Hovinen
Miro Hovinen
aloitti armeijan kesäkuussa ja palvelusta on jäljellä enää kuukauden
verran. Sen jälkeen
puolustaja voi taas
keskittyä jääkiekkoon täysillä.
Ensimmäinen kausi SM-liigassa
Teksti: Kirsi Teiskonlahti
Kuva: Sami Raiskio
•••Ilveksessä tällä kaudella aloittanut isokokoinen
(192cm/95kg) puolustaja Miro Hovinen siirtyi Tampereelle viime keväänä Jokereiden A-nuorista. Hovinen
on urallaan edustanut Ilveksen lisäksi Jokereita ja Bluesia seurojen juniorijoukkueissa. Myös useammat arvokisat
ovat tulleet tutuiksi.
H
ovisella on vahva urheilutausta. Isä Seppo Hovinen on kaksinkertainen Suomenmestari keihäänheitossa ja äiti Ulla (o.s.
Lundholm) nelinkertainen Suomenmestari kiekonheitossa. Veljistä puolustajan
paikkaa pelannut Rami edusti SM-liigassa kolmen ottelun verran HIFK:ta kaudella 2005-06. Toinen veli Niko Hovinen
luo edelleen lupaavasti alkanutta uraansa jääkiekkomaalivahtina. Niko on voittanut muun muassa SM-hopeaa Lahden
Pelicansissa viime keväänä torjuttuaan
ansiokkaasti 41 runkosarjan ottelussa ja
kahdeksassa pudotuspelissä.
Ilveksessä hyvin kautensa aloittanut
puolustaja on nuorempana kokeillut jääkiekon lisäksi yleisurheilua ja jalkapalloa. Yleisurheilun puolelta keihäänheitto
on tuntunut omimmalta lajilta.
- Joka viikonloppu käytiin isän kanssa
heittämässä keihästä. Kävin jonkin verran treenaamassa yleisurheilua, mutta
en käynyt koskaan kisoissa. Samaan aikaan harrastin jääkiekkoa ja jalkapalloa.
Jalkapallon aloitin joskus ala-asteella ja
pelasin aluksi pari kolme vuotta. Sitten
pelasin pari vuotta vain kesäisin jalkapalloa ja talvet meni jääkiekon kanssa.
20-vuotias Hovinen on siis ehtinyt kokeilla montaa lajia, mutta lopulta jääkiekko vei voiton.
- Pienestä pitäen minua on viety moniin urheilupaikkoihin, ja olen päässyt
tutustumaan eri lajeihin. Jotenkin jääkiekko kuitenkin kiehtoi. Varmastikin
sen tähden, kun Niko aloitti pelaamisen
ja olin aina seuraamassa, niin halusi itsekin mennä kokeilemaan.
Jääkiekkoharrastuksen alkutaipaleella
Miro Hovinen pelasi vähän aikaa keskushyökkääjänä. Sitten tuli valmentaja, joka näki Hovisessa enemmän potentiaalia
puolustajana. Useiden lajien harrastamisen Hovinen näkee myönteisenä asiana.
- Luulen, että muista lajeista on ollut
apua. On päässyt urheilemaan paljon ja
sitä kautta on tullut urheilullisuutta.
Paljon vastuuta junioreissa
ja maajoukkueessa
Hovisen kasvattiseura on Espoon Jääklubi. Jokereihin hän siirtyi kaudella
2007-08 C-juniorina ja toimi joukkueen
kapteenina. Samalla kaudella Jokereiden C-juniorit voittivat hopeaa ja Hovinen pääsi edustamaan Suomea U16maajoukkueeseen. Seuraavalla kaudella
Hovinen pelasi Jokereiden B-junioreissa
sekä Suomen U17-maajoukkueessa varakapteenin vastuuta kantaen. Kaudella
2009-10 puolustaja siirtyi Bluesin juniorijoukkueeseen. Vuoden 2010 U18-kisoihin
Minskiin Hovinen sai myös kutsun. Kotiintuomisina kisoista oli pronssia.
Seuraavat kaksi kautta Hovinen pelasi jälleen Jokereissa A-junioreissa. Viime kaudella rinnassa komeili muutaman
kauden tauon jälkeen taas varakapteenin merkkinä A-kirjain ja juniorijoukkue
saavutti hopeasijan.
- Uran hienoimpia hetkiä ovat olleet
MM-pronssi 18-vuotiaiden kisoissa ja
20-vuotiaiden kisat, vaikka sieltä ei mitalia tullutkaan. Ne kisat oli kuitenkin hieno kokemus.
Nuori puolustaja ei ole välttynyt loukkaantumisilta. Noin puolitoista vuotta sitten olkapää täytyi leikata alkulämmöissä sattuneen haaverin takia.
- Olimme vieraspelissä Oulussa ja päätettiin ottaa poikien kanssa painiturnaus, siinä se olkapää sitten meni. Parantelussa kesti 16-18 viikkoa, ja olkapäätä
ollaan vasta nyt saamassa kuntoon.
Raimo Helminen innosti
tulemaan Ilvekseen
Viime vuonna Hovinen pääsi tutustumaan Ilveksen nykyisen päävalmentaja
Raimo Helmisen valmennustyyliin U20maajoukkueessa. Helmisen valmennustapa teki vaikutuksen saman tien, minkä
johdosta Ilvekseen oli helppo tulla.
- Raipe vaikutti Ilvekseen tuloon aika
paljon, kun tiesi 20-vuotiaiden kisojen
jälkeen, millainen valmentaja hän on.
Raipe on vaativa valmentaja - joka päivä
treenataan kovaa.
Kun kuluvasta kaudesta oli pelattu
kolmannes ja Hovinen oli saanut peliaikaa keskimäärin 15.37 minuuttia ottelua
kohden - muutamassa pelissä vastuuta
on tullut yli 20 minuuttia.
- Alkukausi on itsellä mennyt ihan ok.
Kun on päässyt pelaamaan paljon, niin
itseluottamusta on tullut koko ajan lisää, ja peli on parantunut. Jämäkkyyttä
odotan itseltäni vielä nykyistä enemmän.
Ilveksen pelaajia on ollut syksyn mittaan useita sairastuvalla. Erityisesti puolustajista on ajoittain ollut huutava pula.
Kun sairastupa alkaa tyhjetä, niin myös
konkaripakit palaavat askiin.
- Nyt ruvetaan entistä kovemmin taistelemaan pelipaikasta. Alkukaudesta,
kun puolustajia on ollut paljon sairastuvalla, on päässyt hyvin pelaamaan. Pitää yrittää näyttää parasta ja taistella
paikasta, että pääsee jatkossakin pelaamaan.
Joukkueen peli
on ailahdellut
Maaottelutauolle Ilves lähti sarjan viimeiseltä sijalta. Viimeisestä pelistä ennen taukoa joukkue nappasi kuitenkin
maistuvan voiton Bluesista varsinaisella
peliajalla. Hovinen näkee, että ailahtelevaisuus on nuoren joukkueen suurimpia
ongelmia, eikä kausi ole startannut ihan
suunnitelmien mukaan.
- Jos me pelaamme siten kun osaamme ja teemme niitä sovittuja juttuja, niin
pystymme voittamaan minkä jengin ta-
hansa.
NHL:n työsulun jatkuessa myös Ilvekseen on saatu kaksi kovan luokan vahvistusta. Maalia on vartioinut lokakuun
lopulta alkaen Tampa Bay Lightningin pelaaja Anders Lindbäck. Tuoreempi vahvistus on Max Talbot, joka saapui
maaottelutauolla Tampereelle. Hovinen
on tarkkaillut rapakon takaa tulleita pelaajia.
- Heidän pelaamistaan on hienoa katsella. Sen huomaa, että miksi he pelaavat NHL:ssä.
Aitiossa pelikavereita tsemppaava Hovinen luonnehtii itseään puolustavaksi
puolustajaksi.
- Yritän hoitaa omassa päässä omat
hommat niin hyvin kuin pystyn ja olla
kova maalin edessä. Jos on paikka, niin
sitten lähden hyökkäyksiin mukaan.
Hovisen sopimus Ilveksessä kattaa
vielä ensi vuoden. Sen jälkeen suunnitelmat ovat vielä avoinna.
- Tähän asti olen ollut tosi tyytyväinen
ja luulen, että jatkan täällä, jos siihen on
mahdollisuus. Olen kotiutunut tänne tosi hyvin ja päässyt hyvin mukaan - miksi
siis lähtisin vaihtamaan joukkuetta.
Hovisella on myös KHL-varaus vuodelta 2009, jolloin HK Dynamo Moskova varasi puolustajan 78. pelaajana. Varaus
tuli pelaajalle itselleenkin täytenä yllätyksenä, eikä seurasta ole kuulunut mitään varauksen jälkeenkään.
- En edes tiennyt koko varauksesta
enkä osannut aavistaa sitä. Kuulin siitä
seuraavana päivänä kaverilta.
Syksy armeijassa
Tällä hetkellä Hovinen suorittaa asevelvollisuuttaan Lahden urheilukoulussa yhdessä Ilves-pelaajien Konsta Mäkisen, Ville Kolppasen ja Mikael Kurosen kanssa.
Harjoituksiin ja peleihin pääsee urheilukomennuksella, eikä kulkeminen paikkakuntien välillä ole erityisen raskasta. Matkat taittuvat usein kimppakyydillä
joukkuetovereiden kanssa.
- Armeijassa oleminen ei vaikuta paljon
pelaamiseen ja treenaamiseen, kun kuitenkin pääsee molemmissa käymään. ••
38
Max Talbot
Kumppanit Talbotin takana
39
Seuraa
aikaasi.
LIPUT
PELIIN
LIPPUPISTEESTÄ
WWW.LIPPU.FI
0600 900 900
1,97 e/min + pvm (klo 7-22)
MYYNTIPISTEET
R-KIOSKIT