Paperittomien oikeus terveyteen-opas

Paperittomien
oikeus terveyteen
Oppaan suunnittelu ja toteutus: Nada Al Omair
Tekstit: Nada Al Omair ja Karoliina Heikinheimo
Oppaan taitto, graafinen suunnittelu ja kuvitus: Teemu Helenius
Oppaan oikoluku: Maija-Kaisa Myllymäki
Paino: Esa Print Oy, Lahti 2013
PEFC/02-31-170
Sisällysluettelo
Johdanto 5
1Paperittomuudesta 7
Kuka on paperiton? Miten paperittomaksi päädytään? Paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevat ihmiset Paperittoman oikeudellinen asema Paperittomien määrä Suomessa Paperittomat alttiita hyväksikäytölle Tutkimustieto paperittomuudesta 2 Oikeus terveyteen Kansainvälisoikeudellinen tausta Paperittomallakin on oikeus terveyteen Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset Lasten oikeus terveyteen Raskaana olevien naisten oikeus terveyteen 3 Paperittomien pääsy terveyspalveluihin Suomessa Suomen lainsäädäntö ja paperittomien terveydenhuolto Hoitoon pääsyn käytännön esteet Palvelut paperittomille: vapaaehtoisklinikoita ja oikeudellista neuvontaa Ratkaisumalleja paperittomien terveydenhoidon järjestämiseksi 4Paperittoman kohtaaminen Kohtaamisen aluksi Terveydenhuoltohenkilökunnan salassapitovelvollisuus Lääkärin etiikka Kohtaamisessa huomioitavia asioita Ohjaaminen oikeille tahoille Sanasto 7
7
8
9
10
10
10
13
13
14
15
15
16
19
19
20
20
21
23
23
23
24
25
27
30
Johdanto
Tämä opas käsittelee paperittomuutta ja paperittomien oikeutta
terveyteen. Opas on suunnattu ensisijaisesti terveydenhuoltoalan
ammattilaisille, mutta se tarjoaa hyödyllistä tietoa myös muille paperittomia kohtaaville.
Oppaassa on neljä lukua. Ensiksi perehdytään siihen, mitä paperittomuus tarkoittaa ja miten siihen päädytään. Oppaan toinen luku
käsittelee oikeutta terveyteen perustavanlaatuisena ihmisoikeutena,
jonka toteutumiseen Suomi on sitoutunut. Kolmannessa luvussa on
esitelty paperittomien asemaa ja oikeuksia Suomessa terveydenhuollon näkökulmasta. Neljäs luku käsittelee hoitohenkilökunnan salassapitovelvollisuutta ja lääkärin etiikkaa sekä tarjoaa hyödyllistä käytännön tietoa paperittomien kohtaamiseen. Oppaan lopussa on sanasto.
Oppaan on tuottanut Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hanke.
Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, jonka päätehtävä on antaa
oikeudellista apua turvapaikanhakijoille Suomessa. Paperittomathankkeessa tarjotaan oikeudellista neuvontaa paperittomille ja heitä työssään kohtaaville sekä tiedotetaan paperittomien oikeuksista.
Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja se on suunniteltu
kolmivuotiseksi.
5
1 Paperittomuudesta
Kuka on paperiton?
Paperittomalla siirtolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka oleskelee
valtion alueella ilman oleskelulupaa. Paperittomat ovat pääsääntöisesti EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Heidän
oleskelunsa ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperittomalla
saattaa olla esimerkiksi passi, verokortti
Paperittomalla tarkoi­
ja muita virallisia asiakirjoja. Paperittetaan henkilöä, joka
tomia kutsutaan joissain yhteyksissä
oleskelee Suomessa
laittomiksi maahanmuuttajiksi, mutilman oleskelulupaa.
ta esimerkiksi useat kansalaisjärjesHänen oleskelunsa ei
töt, Euroopan parlamentti, Euroopan
ole virallisesti viran­
neuvosto ja YK suosivat termejä kuten
omaisten tiedossa tai
undocumented migrants tai migrants in
sallimaa.
an irregular situation.
Miten paperittomaksi päädytään?
Paperittomaksi voi päätyä kielteisen turvapaikka- tai muun oleskelulupapäätöksen seurauksena tai olemassa olevan luvan mentyä umpeen.
Jotkut ovat voineet saada saatavuusharkinnan vuoksi kielteisen oleskelulupapäätöksen ja työskentelevät Suomessa ilman työlupaa. Osa
on jäänyt opintojen jälkeen etsimään töitä Suomeen. Osa on saanut
kielteisen päätöksen perheenyhdistämiseen. Joskus oleskelulupaa ei
ole haettu lainkaan. Paperittomuuteen on monenlaisia syitä ja joukkoon mahtuu myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä tiedä olevansa
paperittomia.
7
On monia syitä siihen, miksi ihmiset ovat joutuneet paperittomiksi tai he ovat päätyneet valitsemaan paperittomuuden. Paperittomuuden taustalla on usein pelko omasta turvallisuudesta lähtö- tai
kotimaassa. Paperittomilla saattaa olla Suomessa laillisesti oleskelevia perheenjäseniä, mutta perheenyhdistäminen on epäonnistunut.
Joillekin laiton oleskelu ja työskentely Suomessa tuntuu paremmalta
ratkaisulta kuin sota, konfliktit, vaino tai väkivalta kotimaassa. Paperittomuuteen johtavat syyt ovat erilaisia. Laiton oleskelu Suomessa
koetaan paremmaksi ratkaisuksi kuin täältä lähteminen, vaikka omat
oikeudet ja toimintamahdollisuudet ovat paperittomuuden vuoksi
lähes olemattomat.
Paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevat ihmiset
On olemassa ihmisryhmiä, joiden oleskelu Suomessa on laillista, mutta
joilla ei ole pääsyä esimerkiksi terveydenhuoltoon. Näihin ryhmiin
kuuluvat muun muassa Itä-Euroopan romanit. He eivät saa eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska heillä ei ole julkista sairausvakuutusta
kotimaassaan. Tämän vuoksi he eivät pääse julkiseen terveydenhuoltoon Suomessa. Myös henkilöillä, jotka odottavat laillisesti oleskelulupapäätöstä Suomessa tai joilla on tilapäiseen oleskeluun tarkoitettu
oleskelulupa, on hyvin rajoitettu oikeus terveydenhuoltoon.
Kaikilla ihmisillä on
oikeuksia oleskelu­
statuksesta huolimatta.
8
Paperittoman oikeudellinen asema
Paperittoman tieto suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja
oikeusjärjestelmästä on usein hyvin puutteellista. Paperittoman
elämänhistoria ja aiemmat kokemukset voivat aiheuttaa pelkoja ja
epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Oman oikeudellisen aseman
ymmärtäminen voi olla vaikeaa, vaikka henkilö olisi oleskellut jo pidempään Suomessa ja käynyt oleskelulupaprosessin läpi. Monimutkaisen lupa- ja oikeusjärjestelmän hallitseminen on haastavaa. Jos ihmisellä on esimerkiksi mielenterveysongelmia tai traumakokemuksia,
tilanteen käsittäminen on entistä vaikeampaa. Paperittomalla saattaa
joskus olla perusteet oleskelulupaan (ihmiskauppa, työ, kansainvälinen
suojelu), mutta hän ei uskalla tai ymmärrä hakea lupaa.
9
Paperittomien määrä Suomessa
Tarkkaa paperittomien lukumäärää on mahdotonta tietää. Suomessa
paperittomia on kuitenkin muihin Euroopan maihin verrattuna vähän.
Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa paperittomia arvellaan olevan joitakin kymmeniä tuhansia. Eri tahojen ehdottamat arviot paperittomien määrästä Suomessa vaihtelevat sadoista muutamaan tuhanteen
henkilöön. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2011 Suomessa tavattiin
noin 3300 laittomasti maassa oleskelevaa henkilöä. Poliisin tilastoima
luku sisältää myös henkilöt, jotka ovat myöhemmin hakeneet turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa ja näin
ollen laillistaneet oleskelunsa. Tämä
luku ei siis vastaa paperittomiMäärää oleellisempi
en todellista määrää Suomessa.
kysymys on se, toteu­
Määrää oleellisempi kysymys on
tuvatko paperittomien
se, toteutuvatko paperittomien
perustason ihmisoikeudet.
perustason ihmisoikeudet.
Paperittomat alttiita
hyväksikäytölle
Paperittoman arki on hyvin epävarmaa. Arkea leimaa jatkuva muutos ja huoli omasta tulevaisuudesta. Paperittomat ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle ja erilaiselle kaltoin kohtelulle. He ovat usein
riippuvaisia työnantajistaan tai puolisoistaan. Työnantajat saattavat
vaatia paperittomalta esimerkiksi jatkuvaa työntekoa ilman taukoja
ja lomia, heille ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja
joskus palkkaa ei makseta ollenkaan. Tällaista toimintaa kutsutaan
kiskonnantapaiseksi työsyrjinnäksi.
Tutkimustieto paperittomuudesta
Luotettavan tiedon saaminen paperittomuudesta on vaikeaa. Paperittomuutta on alettu tutkia vasta hiljattain ja keskustelu paperittomien tilanteesta on Suomessa vasta aluillaan. Paperittomuudesta on
haastavaa saada tietoa, koska paperittomia ei rekisteröidä tilastoihin
tai tunnisteta yhteiskunnan rakenteissa. Moni paperiton pelkää kiinnijäämistä ja elää sen vuoksi maan alla.
10
Lähteet:
FRA (European Union Agency for Fundamental Rights): Migrants in an irregular
situation: Access to Health Care in 10 European Union Member States (2011)
Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma 2012–2015 http://www.
intermin.fi/download/38506_372012_Lama_toimenpideohjelma_web.pdf
Life in the Shadows. Migrant Rights Centre Ireland (2007)
PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants):
Children First and Foremost. A guide to realising the rights of children and
families in an irregular migration situation (2013)
PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants):
Strategies to End Double Violence Against Undocumented Women (2012)
PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants):
Ten Ways to Protect Undocumented Migrant Workers (2005)
PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants):
Undocumented Migrants Have Rights! An Overview of the International
Human Rights Framework (2007)
11
12
2 Oikeus terveyteen
Oikeus terveyteen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, johon Suomi
on oikeudellisesti sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Oikeuden toteutuminen on turvattava myös paperittomien
kohdalla.
Kansainvälisoikeudellinen tausta
Oikeus terveyteen tarkoittaa, että jokaisella on oikeus korkeimpaan
saavutettavissa olevaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Ihmisoikeutena oikeus terveyteen on yksilön oikeus, joka ei ole riippuvainen
esimerkiksi henkilön oleskelun perusteista tietyssä maassa.
Suomi on oikeudellisesti sitoutunut useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joissa on sovittu oikeudesta terveyteen. Tärkeimpänä sopimuksena tämän oikeuden kannalta pidetään YK:n taloudellisia,
sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa yleissopimusta (TSSsopimus).
Oikeus terveyteen on hyvin laaja oikeus. Se sisältää paljon muutakin
kuin oikeuden saada terveydenhuoltoa tai lääkkeitä. TSS-sopimusta
tulkitseva YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia
käsittelevä komitea (TSS-komitea) on määritellyt valtioille ydinvelvoitteet koskien oikeutta terveyteen. Valtion täytyy muun muassa
järjestää kaikille Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) määrittelemät välttämättömät lääkkeet ja turvata kaikille oikeus päästä terveystilojen, -hyödykkeiden ja -palveluiden piiriin
ilman syrjintää, huomioiden erityisesti haavoittuvat ja marginaalissa
olevat ryhmät. Tämän oikeuden ytimeen kuuluu myös perustason
suojan, majoituksen ja sanitaation turvaaminen, koska ne ovat terveydelle välttämättömiä.
13
Paperittomallakin on oikeus terveyteen
Oikeus terveyteen kuuluu kaikille. TSS-komitean mukaan TSS-sopimuksen oikeudet koskevat kaikkia riippumatta siitä, mikä heidän oikeudellinen asemansa on tai millaiset asiakirjat he omistavat. Komitea
on korostanut, että valtioiden tulee noudattaa velvollisuuksiaan, jotka
oikeus terveyteen asettaa, rajoittamatta yhtäläistä pääsyä ennalta
ehkäiseviin, hoitaviin ja oireita lievittäviin terveyspalveluihin. Tämä
koskee myös paperittomien siirtolaisten pääsyä terveyspalveluihin.
Valtiot ovat sitoutuneet siihen, että oikeus terveyteen toteutuu ilman
minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään,
omaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa syrjintää.
Oikeus terveyteen on kaikille
kuuluva ihmisoikeus. Sitä ei
ole rajattu koskemaan vain
tiettyjä henkilöitä. Valtiolla on
velvollisuus turvata, että oikeus
terveyteen toteutuu kaikille
sen alueella oleskeleville.
Oikeus terveyteen kuuluu siis
myös paperittomille.
14
Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset
Paperittomat siirtolaiset kuuluvat yhteiskunnan haavoittuvaisimpiin
ryhmiin. Paperittomien joukossa on myös erityisen haavoittuvaisiin
ryhmiin kuuluvia ihmisiä, kuten lapsia ja raskaana olevia naisia. TSSkomitean mukaan on erityisen tärkeää, että oikeus terveyteen toteutuu erityisesti haavoittuvien ja marginaalissa olevien ryhmien osalta.
Ruotsia koskevassa raportissaan YK:n erikoisraportoija on huomauttanut, että paperittomat siirtolaiset kuuluvat ruotsalaisen yhteiskunnan
haavoittuvimpiin yksilöihin. Paperittomien voidaan myös Suomessa
katsoa kuuluvan tähän ryhmään. Erikoisraportoijan mukaan heiltä ei
voida evätä terveyspalveluihin pääsyä.
TSS-komitea on määritellyt mittareita, joilla voidaan tarkastella
toteutuuko oikeus terveyteen. Komitean mukaan valtio on epäonnistunut velvollisuuksiensa täyttämisessä esimerkiksi, jos julkisia varoja
ohjataan siten, että oikeus terveyteen ei toteudu erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai syrjäytyneiden ryhmien tai yksilöiden
kohdalla.
TSS-sopimuksen lisäksi esimerkiksi paperittomien lasten ja raskaana olevien naisten oikeus terveyteen on vahvistettu myös erillisissä
sopimuksissa. TSS-komitea on painottanut, että kaikilla valtion alueella olevilla lapsilla, mukaan lukien paperittomilla, tulee olla pääsy
edulliseen terveydenhuoltoon.
Lasten oikeus terveyteen
YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista (Lapsen oikeuksien yleissopimus) sopimusvaltiot ovat sitoutuneet takaamaan jokaiselle lapselle
henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset mahdollisimman täysimääräisesti. Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa on sovittu myös
jokaisen lapsen oikeudesta terveyteen.
15
Lapsen oikeuksien yleissopimuksessa sopimusvaltiot tunnustavat, että lapsella on oikeus parhaaseen
mahdolliseen terveydentilaan sekä palveluihin,
jotka on tarkoitettu sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen. Sopimusvaltiot
pyrkivät varmistamaan, ettei yksikään
lapsi joudu luopumaan tästä oikeudesta.
Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet
ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin
toimiin varmistaakseen, että lasta
suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä ja rangaistukselta, joka perustuu
hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden perheenjäsentensä
asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin. Paperittomien lasten oikeus
terveyteen voidaan yksiselitteisesti johtaa
lapsen oikeuksien yleissopimuksesta.
Raskaana olevien naisten
oikeus terveyteen
Odottavan äidin terveys on erityisen
haavoittuva. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa valtiot ovat sitoutuneet
varmistamaan naisille asianmukaiset
palvelut raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisenä aikana. Valtioiden
täytyy antaa palveluita tarvittaessa
maksuttomasti ja niiden täytyy taata äideille riittävä ravinto raskauden
ja imettämisen aikana. Myös TSSsopimuksessa on korostettu, että
äideille on myönnettävä erityistä
suojelua ennen lapsen syntymää
ja sen jälkeen.
16
Lähteet:
Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean suositus
nro 26: General recommendation No. 26 on women migrant workers,
CEDAW/C/2009/WP.1/R, 5.12.2008
Report of the Special Rapporteur on the right of everyone to the enjoyment of
the highest attainable standard of physical and mental health, Paul Hunt.
Mission to Sweden. A/HRC/4/28/Add.2, 28.2.2007
The Right to Health, Joint fact Sheet WHO/OHCHR323, August 2007:
http://www.who.int/mediacentre/factsheet/fs323_en.pdf
Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus, lapsen
oikeuksien yleissopimus ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus : www.finlex.fi
Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia
käsittelevän komitean yleinen kannanotto nro 14: The Right to the Highest
Attainable Standard of Health, E/C.12/2000/14, 8.11.2000
Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia
käsittelevän komitean yleinen kannanotto nro 20: Non-discrimination in
economic, social and cultural rights, E/C.12/GC/20, 2.7.2009
17
18
3 Paperittomien
pääsy
terveyspalveluihin
Suomessa
Suomi on oikeudellisesti sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joissa
on sovittu oikeudesta terveyteen. Nykytilanteessa Suomi ei noudata
edellä esiteltyjä kansainvälisiä sitoumuksiaan, koska se ei tarjoa paperittomille pääsyä terveydenhuoltoon.
Suomen lainsäädäntö ja paperittomien terveydenhuolto
Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan
ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava,
sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. ”Jokaisella” tarkoitetaan jokaista Suomen
lainkäyttöpiiriin kuuluvaa. Paperittomat kuuluvat tähän ryhmään.
Perustuslain mukaan riittävistä terveyspalveluista säädetään tarkemmin lailla. Lainsäädännössä kaikkia koskee ainoastaan oikeus
kiireelliseen terveydenhuoltoon. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen
sairastumisen, vamman, pitkäKaikille on aina
aikaissairauden vaikeutumisen
annettava kiireellinen
tai toimintakyvyn alenemisen
hoito. Laajemman
edellyttämää välitöntä arviota ja
hoidon antaminen ei
hoitoa, jota ei voida siirtää ilman
ole laitonta.
sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Lainsäädäntö
rakentuu ajatukselle siitä, että po19
tilas siirretään kotikuntansa jatkohoitopaikkaan, kun kiireellinen tilanne on
ohi. Paperittomilla ei kuitenkaan ole
kotikuntaa.
Suomen lainsäädännössä ei ole
erillisiä säännöksiä koskien paperittomien lapsien ja raskaana olevien
naisten pääsyä terveyspalveluihin.
Myös heille Suomen lainsäädäntö
turvaa ainoastaan kiireellisen terveydenhuollon. Kansainväliset sopimukset korostavat velvollisuutta
kiinnittää erityishuomiota lasten ja
raskaana olevien naisten terveydellisiin oikeuksiin.
Suomessa paperittomille
lapsille ei ole turvattu
kuin kiireellinen tervey­
denhoito, vaikka Suomi
on lapsen oikeuksien sopi­
muksessa tunnustanut
kaikkien lapsien oikeuden
parhaaseen mahdolliseen
terveydentilaan ja hoidon
saamiseen.
Hoitoon pääsyn
käytännön esteet
Kunta on velvollinen järjestämään asukkailleen terveyspalvelut, koska
Suomessa terveydenhoitojärjestelmä rakentuu asuinpaikan vastuulle. Paperittomilla ei ole kotikuntaa Suomessa, joten käytännössä kiireellistä terveydenhoitoa lukuun ottamatta kukaan ei ole velvollinen
järjestämään paperittomien terveydenhuoltoa.
Paperittomilta peritään Suomessa maksu kiireellisestä hoidosta
hoidon todellisten kustannusten mukaan. Perustuslakia tulkittaessa
on korostettu, etteivät asiakasmaksut saa viedä palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin. Kustannusten on nähty muodostavan esteen
sille, että oikeus terveyteen toteutuisi, sillä hoidosta perittävät summat ovat usein varsin korkeita.
Palvelut paperittomille: vapaaehtoisklinikoita ja
oikeudellista neuvontaa
Paperittomien terveydenhuolto on tällä hetkellä vapaaehtoistoiminnan varassa. Helsinkiin avattiin vuonna 2011 vapaaehtoisten lääkärien
ja hoitajien ylläpitämä terveyspiste, Global Clinic. Klinikalla tarjotaan
perusterveydenhuoltoa paperittomille. Myös Oulussa toimii pape20
rittomien klinikka ja Turkuun avataan uusi toimipiste keväällä 2013.
Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hanke on ensimmäinen yksinomaan paperittomiin keskittyvä hanke ja se aloitettiin keväällä 2012.
Hankkeessa tarjotaan oikeudellista neuvontaa paperittomille ja tiedotetaan paperittomien oikeuksista. Lisäksi uskonnolliset yhteisöt
sekä yksittäiset järjestöt ja toimijat ovat auttaneet paperittomia jo
useiden vuosien ajan.
Ratkaisumalleja paperittomien terveydenhoidon
järjestämiseksi
Paperittomien terveyspalveluiden turvaamiseksi on olemassa erilaisia
vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto olisi turvata paperittomille samantasoinen hoito kuin turvapaikanhakijoille, eli kiireellinen ja välttämätön
hoito, minkä kunnat olisivat velvollisia järjestämään. Valtio korvaisi
kunnille paperittomien terveydenhoidosta aiheutuneet kohtuulliset
kulut. Toinen vaihtoehto olisi, että Kansaneläkelaitos korvaisi kunnille
kulut, joita paperittomien hoidosta aiheutuu. Tämä tapahtuisi samoin
periaattein kuin tapauksissa, joissa hoitoon hakeutuu henkilö, joka
on oikeutettu Suomessa julkisiin terveyspalveluihin EU:n lainsäädännön tai sosiaaliturvasopimuksen nojalla. Kolmas ratkaisu olisi perustaa
pääkaupunkiseudulle, Ouluun, Turkuun ja mahdollisesti Tampereelle
toimipisteet, jotka tarjoavat välttämättömiä terveyspalveluita paperittomille. Kaupunki tai yksityinen sektori voisi tuottaa palvelut joko
omana yksikkönä tai osana jotakin olemassa olevaa terveysasemaa.
Lähteet:
Lääkäriliiton muistio: Ratkaisumalleja paperittomien välttämättömien terveyspalveluiden ratkaisemiseksi (2012)
Suomalainen lainsäädäntö (Suomen perustuslaki, erikoissairaanhoitolaki, laki
potilaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä,
terveydenhuoltolaki) : www.finlex.fi
21
22
4 Paperittoman
kohtaaminen
Kohtaamisen aluksi
Paperiton pelkää jatkuvasti, että hänestä ilmoitetaan poliisille. Lääkärin tai hoitajan on heti aluksi tärkeää kertoa oma roolinsa sekä korostaa, että häntä sitoo salassapitovelvollisuus. Hänellä ei ole oikeutta
ilmoittaa poliisille paperittomasta. On hyvä painottaa paperittomalle,
että kaikki mitä tapaamisen aikana tulee
esille, on ehdottoman luottamuksellista. On syytä varautua siihen, etPaperittoman hoita­
tei paperiton kerro ensimmäisellä
minen ei ole rikos, eikä
kerralla koko totuutta esimerkiksi
lääkärillä ole oikeutta
terveydentilastaan tai taustasilmoittaa viranomaisille
taan. Jos lääkäri tai hoitaja kirjoitlaittomasta maassa
taa asiakkaasta tietoja ylös, on täroleskelusta.
keää selittää, miksi näin tehdään.
Terveydenhuoltohenkilökunnan
salassapitovelvollisuus
Terveydenhuollon ammattihenkilön toiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä
sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.
Paperittoman hoitaminen ei ole rikos, eikä lääkärillä ole oikeutta
ilmoittaa viranomaisille laittomasta maassa oleskelusta. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee Suomen lainsäädännön mukaan aina
antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua.
Terveydenhuoltohenkilökunnan salassapitovelvollisuus on hyvin
laaja. Potilaan terveystietoja koskevan lääkärin salassapitovelvollisuu23
den tarkoituksena on säilyttää hoidon ja
hoitoon hakeutumisen kannalta tärkeä
Terveydenhoito­
lääkärin ja potilaan luottamuksellinen
henkilökunnan
suhde.
salassapitovelvollisuus
Terveydenhuoltohenkilökunnan
on hyvin laaja.
salassapitoon on säädetty muutamia
poikkeuksia. Nämä liittyvät pääosin
tiettyihin erityisen törkeiksi katsottaviin
rikoksiin, todistamiseen törkeissä rikosasioissa, tartuntatautien hallintaan, lastensuojeluun, sosiaali- ja terveysviranomaisten tehtävien
hoitamiseen, asiakas- tai potilasturvallisuuteen sekä elinympäristöön
tai väestön terveyteen tai turvallisuuteen. Salassapitovelvollisuudesta
voidaan poiketa ainoastaan, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty. Esimerkiksi rikokset, joista on ilmoitettava salassapitosäännöksestä huolimatta,
on tyhjentävästi lueteltu rikoslaissa.
Lääkärin etiikka
Suomen Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan kannanoton mukaan
lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, eikä hän saa antaa rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden
tai yhteiskunnallisen aseman vaiLääkärin tulee kohdella
kuttaa toimintaansa heitä kohpotilaitaan tasa-arvoisina,
taan. Yhteiskunta ei saa evätä
eikä hän saa antaa rodun,
potilailta oikeutta saada riittäuskonnon, poliittisten
vää hoitoa, eikä se saa puutmielipiteiden tai yhteiskun­
tua lääkärin velvollisuuteen
nallisen aseman vaikuttaa
hoitaa potilaita yksinomaan
toimintaansa. Yhteiskunta ei
kliinisen tarpeen perusteella.
saa evätä potilailta oikeutta
Taloudelliset syyt eivät saa olla
saada riittävää hoitoa, eikä
esteenä näihin henkilöryhmiin
se saa puuttua lääkärin
kuuluvien asianmukaiselle hoivelvollisuuteen hoitaa poti­
dolle. Lääkärille pitää antaa asilaita yksinomaan kliinisen
anmukaisesti aikaa ja riittävästi
tarpeen perusteella.
voimavaroja näiden potilaiden
hoitoon.
24
Lääkäriä ei saa velvoittaa osallistumaan paperittomien rankaisemiseen tai oikeudenkäyntitoimiin eikä tekemään heille sellaisia tutkimus- tai hoitotoimenpiteitä, jotka eivät perustu lääketieteellisiin
syihin, kuten rauhoittavien antamiseen maasta
poistamisen helpottamiseksi. Hoitoon hakeutuminen ei saa johtaa potilaan poistaHoitoon hakeu­
miseen maasta.
tuminen ei saa
Suomalainen terveydenhuoltojärjesjohtaa potilaan
telmä on rakennettu siten, että käytänpoistamiseen
nössä terveydenhuollon ammattihenkilöt
maasta.
joutuvat tilanteisiin, joissa he joutuvat
epäämään potilailta tarpeellisen hoidon
potilaan oleskelustatuksen takia. Lääkärien
tulisi kuitenkin käytännön työssä pyrkiä toimimaan lääkärin etiikan
mukaisesti siten, että potilaita hoidetaan yksinomaan kliinisen tarpeen perusteella.
Kohtaamisessa huomioitavia asioita
Tulkin käyttäminen
Sujuva ja ammattitaitoinen tulkkaus on välttämätöntä, jos yhteistä
kieltä ei löydy. Jos tapaamisessa on mukana tulkki, hoitohenkilökunnan on tärkeää käydä läpi myös tulkin rooli ja salassapitovelvollisuus.
Tulkin voi tilata esimerkiksi alueellisista tulkkikeskuksista tai käyttää
yksityisiä tulkkikeskuksia tai freelance-tulkkeja. Aikaa varatessa on
tärkeää mainita asiakkaan äidinkieli, ei ainoastaan se, mistä maasta
hän tulee. Tapaamisessa on hyvä varmistaa sekä potilaalta että tulkilta, että he ymmärtävät toisiaan. On hyvä ottaa huomioon, että
joskus asiakkaalle saattaa olla helpompaa asioida samaa sukupuolta
olevan tulkin kanssa.
Kulttuuritaustan huomioiminen
Asiakkaan kulttuuritaustan huomioonottaminen on tärkeää niin
paperittomien kuin muiden maahanmuuttotaustaisten henkilöiden
kohtaamisessa. Eri kulttuureissa voi olla erilaiset käsitykset sairauksista ja terveydestä. Myös sopivien tutkimusmenetelmien kanssa voi
olla eroja kulttuurista riippuen. Erityisesti mielenterveysongelmien
ymmärtäminen ja hoitaminen vaihtelee paljon eri kulttuurien välillä.
25
Hoitohenkilökunta ei voi tuntea kaikkien eri kulttuurien käsityksiä
ja toimintatapoja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Tärkeintä olisi,
että paperitonta hoitava on tietoinen kulttuurierojen olemassaolosta
ja varmistaa, että asiakas hyväksyy yhdessä sovitut hoitomenetelmät.
Esimerkiksi potilaan toivetta asioida omaa sukupuolta olevan työntekijän kanssa tulee pyrkiä kunnioittamaan.
Henkilöllisyyden varmistaminen
Paperiton saattaa tulla lääkärin vastaanotolle jonkun Suomessa laillisesti asuvan henkilön henkilöpapereilla. Tämä voi aiheuttaa vaaratilanteita asiakasta hoidettaessa, esimerkiksi jos henkilöllä on eri veriryhmä
kuin henkilöpapereiden omistajalla. Tarvittaessa terveydenhoidon
ammattilainen voi ottaa esille väärän henkilöllisyyden käyttämisestä
aiheutuvat terveysriskit.
Tapaamisessa läsnä olevat henkilöt
Paperiton saattaa tulla vastaanotolle läheisensä tai tuttavansa kanssa.
Jos epäilet saattajan tai tulkkina toimivan ystävän olevan hyväksikäyttäjä, pyri sopimaan potilaan kanssa uusi aika esimerkiksi jälkitarkastusta varten, jossa paperittoman voi tavata ilman saattajaa. Seuraavassa
tapaamisessa tai mahdollisuuksien mukaan jo ensimmäisellä kerralla
voi tuoda esille erilaisia auttajatahoja Suomessa.
Raskaana olevat naiset
Paperittomilla naisilla ei välttämättä ole mahdollisuutta raskauden
ehkäisyyn tai raskauden seurantaan. Sveitsissä tehdyn tutkimuksen
mukaan paperittomien naisten raskaus on useammin ei-toivottu, he
kohtaavat useammin väkivaltaa ja heillä on puutteellisemmat tiedot
raskauden ehkäisystä ja jälkiehkäisystä kuin maassa laillisesti oleskelevilla naisilla.
Ihmiskaupan uhrit
Osa paperittomista saattaa olla ihmiskaupan uhreja. Ihmiskauppa on
Suomen lainsäädännön mukaan pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa
loukkaaviin olosuhteisiin saattaminen, paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö ja elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Epäiltyä ihmiskaupan uhria voi pyytää olemaan yhteydessä
ihmiskauppaan erikoistuneisiin toimijoihin, kuten Pro-tukipisteeseen
tai Pakolaisneuvontaan. Ihmiskaupan uhreille on olemassa myös oma
26
auttamisjärjestelmänsä, jota hallinnoi Joutsenon vastaanottokeskus.
Mielenterveysongelmat
Paperittomuus pahentaa usein jo olemassa olevia terveydellisiä ongelmia ja vanhoja traumakokemuksia. Joitakin paperittomia on myös
kidutettu kotimaassaan. Kidutuksen oireet voivat tulla esille pitkienkin
aikojen päästä. Kaikilla paperittomilla ei ole taustalla traumaattisia
kokemuksia, vaan osa on tullut Suomeen opiskelemaan tai työskentelemään ja vasta paperittomuus aiheuttaa heille psyykkisesti vaikean
tilanteen.
Ohjaaminen oikeille tahoille
Paperittoman tilanne saattaa olla niin hankala, ettei yksi ihminen tai
taho riitä auttamaan häntä. Tällöin on hyvä tietää, minne paperittoman voi ohjata. Ohessa on lueteltu toimijoita, joihin voit ohjata
kohtaamasi henkilön.
Global Clinic
Klinikan puhelinnumero on 044 948 1698. Numerosta tavoittaa joko
hoitajan, lääkärin tai lääketieteen kandidaatin, jolta saa mm. neuvoa
mihin ja millä kiireellisyydellä tietyn terveysongelman kanssa tulee
hakeutua hoitoon. Sähköpostiosoite: global.clinic.finland@gmail.com
Joutsenon vastaanottokeskus
Joutsenon vastaanottokeskus vastaa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän hallinnoimisesta, puhelinnumero on 071 876 3170. Lisätietoja: www.ihmiskauppa.fi
Kidutettujen kuntoutuskeskus
Kidutettujen kuntoutuskeskus on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvia kidutuksen
vuoksi traumatisoituneita turvapaikanhakijoita sekä heidän perheenjäseniään. Sähköposti: kitu@hdl.fi
Monika-Naiset liitto ry
Järjestö tarjoaa tukea ja neuvontaa väkivaltaa kohdanneille tai sen
uhan alla eläville maahanmuuttajanaisille. Puhelut ovat luottamuksellisia, voi soittaa myös nimettömänä. Monika-Naisten valtakun27
nallinen, ympärivuorokautinen päivystävä puhelin on 09 692 2304 ja
sähköposti: info@monikanaiset.fi
Paperittomat-hanke
Hankkeen puhelinpäivystys on maanantaisin klo 15–16 puh. 045-237
7104. Lakimies päivystää Global Clinicillä joka tiistai klo 17–19. Voit
myös ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteessa paperittomat@pakolaisneuvonta.fi. Lisätietoja: www.paperittomat.fi
Pro-tukipiste ry
Järjestö tarjoaa nimettömiä ja maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä oikeudellista neuvontaa seksi- ja erotiikka-alalla työskenteleville ihmisille.
Pro-tukipiste Helsinki osoite: Vilhonkatu 4 B 20, puh. 09 2512 730;
sähköposti: toimisto@pro-tukipiste.fi
Pro-tukipiste Tampere osoite: Aleksis Kiven katu 10 E, puh. 03 3454
2200; sähköposti: tampere@pro-tukipiste.fi
Rikosuhripäivystys ry
Auttavassa puhelimessa päivystetään ma–ti klo 13–21 ja ke–pe klo
17–21, puhelinnumero 0203 16116. Järjestö tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden keskustella henkilön kanssa, joka ymmärtää mitä rikoksen
kohteeksi joutuminen voi merkitä. Juristin puhelinneuvonta päivystää
ma–to klo 17–19, puhelinnumero 0203 16117. Neuvonnassa rikoksen
uhri saa mahdollisuuden tarkistaa juridisia oikeuksiaan ja saada näihin
asioihin liittyvää ohjausta.
Sosiaalipäivystykset
Sosiaalipäivystykset vastaavat kiireelliseen sosiaaliseen avuntarpeeseen ympärivuorokautisesti joka päivä. Sosiaalipäivystykset on tarkoitettu lähtökohtaisesti kaikille kiireellistä apua, hoivaa ja turvaa
tarvitseville. Päivystykset on järjestetty kuntakohtaisesti. Sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät mm. kuntien internet-sivuilta.
SOS-kriisikeskus
Helsingin SOS-kriisikeskus tarjoaa nopeaa kriisiapua. Yhteyttä voi
ottaa nimettömästi ja ilman lähetettä. Valtakunnallinen kriisipuhelin
01019 5202 (vain suomeksi). Kriisivastaanotto (09) 4135 0510. Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus
28
Vailla vakinaista asuntoa ry
Vva ry toimii kolmannella sektorilla asunnottomien edunvalvojana
vaikuttaen yksilötasolla kunkin asunnottoman tilanteeseen sekä yhteiskunnallisella tasolla lainsäädäntöön. Yhdistys ylläpitää Helsingissä
yökeskus Kalkkerssia osoitteessa Mäkelänkatu 50 B. Yhdistys on uskonnollisesti ja poliittisesti riippumaton. Osoite Kinaporinkatu 2 A 8,
00500 Helsinki, puh. 044 7044310 Lisätietoja: http://www.vvary.fi/
Vapaa liikkuvuus -verkosto
Verkosto neuvoo ulkomaalaisia kaikissa ulkomaalaisasioihin liittyvissä
kysymyksissä. Neuvontaa joka maanantai klo 15–17 osoitteessa Päijänteentie 35, puh. 040 241 0662, sähköposti: vapaaliikkuvuus@gmail.
com. Lisätietoja: www.vapaaliikkuvuus.net
Vähemmistövaltuutettu
Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa Suomessa sekä ehkäistä etnistä syrjintää. Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on
omakohtaisesti kokenut etnistä syrjintää tai on muuten havainnut sitä
tapahtuvan. Asiakaspalvelunumero: 071 878 8666. Puhelinpäivystys
arkisin 10–12.
Lähteet:
Bremer, L. ja Haavikko, A. 2009. Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia: opas
mielenterveystyöhön yli kulttuurirajojen. Suomen mielenterveysseura. SMStuotanto Oy.
Lääkärin etiikka. 7. painos, Suomen Lääkäriliitto, 2013. http://www.laakariliitto.fi/
files/laakarin_etiikka_2013.pdf
Priebe et al. 2011. Good practice in health care for migrants: views and
experiences of care professionals in 16 European countries, BMC Public
Health, 11:187
Terve tulevaisuus, DVD-käsikirja työntekijöille. International Organisation for
Migration. (2011)
Wolff H., Epiney M., Lourenco A.P., Costanza M.C., Delieutraz-Marchand J.,
Andreoli N., Dubuisson J.B., Gaspoz J.M., Irion O. 2008. Undocumented
migrants lack access to pregnancy care and prevention BMC Public Health.
Mar 19;8:93
29
Sanasto
Asumisperustaisuus: Järjestelmä, jonka mukaan henkilön kotikunta vastaa tämän
sosiaali- ja terveyspalveluista. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä rakentuu asumisperustaisuudelle.
Ihmiskauppa: Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusloukkaus, jossa hyväksikäytetään ja kontrolloidaan toista ihmistä. Ihmiskauppa ja törkeä
ihmiskauppa on säädetty rikoslain nojalla rangaistaviksi teoiksi. Ulkomaalaislaissa on säännelty oleskeluluvan myöntämisestä ihmiskaupan uhrille. YK:n ihmiskauppaa koskevassa lisäpöytäkirjassa ilmiön määritelmä
muodostuu kolmesta kriteeristä, joiden kaikkien tulee täyttyä: toiminta,
keino ja tarkoitus. Ihmiskaupalla tarkoitetaan riippuvaisen aseman tai
turvattoman tilan hyväksikäyttöä. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään
toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen
hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu
orjuuden kaltainen käytäntö tai orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen.
Ihmisoikeudet: Ihmisoikeudet ovat lähtökohtaisesti universaaleja, eli ne kuuluvat
kaikille ihmisille kaikkialla. Vain tietyt ihmisoikeudet, kuten äänioikeus,
on rajoitettu koskemaan pelkästään esimerkiksi tietyn valtion kansalaisia. Juridisesti ihmisoikeuksiksi katsotaan ne oikeudet, jotka on turvattu
kansainvälisissä valtioiden välisissä sopimuksissa.
Kansainvälinen suojelu: Suomen lainsäädännössä kansainvälinen suojelu sisältää
oleskeluluvan turvapaikan perusteella, toissijaisen suojelun perusteella
tai humanitaarisen suojelun perusteella. Turvapaikka, eli pakolaisstatus,
myönnetään henkilökohtaisen vainon perusteella. Vainon syyn tulee olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään
kuuluminen tai poliittinen mielipide. Lisäksi edellytetään, ettei henkilö
voi turvautua kansallisvaltionsa suojeluun. Toissijaista suojelua voidaan
myöntää, kun turvapaikan edellytykset eivät täyty, mutta henkilöä uhkaa
kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, teloitus,
kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai
rangaistus. Toissijaista suojelua voidaan myöntää myös, jos henkilö on
vaarassa joutua vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan kotimaassa vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi. Humanitaarista suojelua myönnetään ympäristökatastrofin tai henkilön kotimaassa vallitsevan huonon
turvallisuustilanteen takia.
30
Kiireellinen hoito: Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen
edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua.
Kiskonnantapainen työsyrjintä: Kiskonnantapainen työsyrjintä on rikos. Jos
työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän
taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on tuomittava
kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Epäedullinen asema voi ilmetä esimerkiksi muihin työntekijöihin verrattuna huomattavasti alhaisemman
palkan maksamisena tai epäasiallisina työaikoina. Ulkomaalaislaissa on
säännelty kiskonnantapaisen työsyrjinnän uhrin oleskeluluvasta.
Laiton maahantulo ja maassa oleskelu: Suomen rajan ylittäminen tai ylittämisen
yritys ilman siihen oikeuttavaa passia tai muuta matkustamisoikeuden
osoittavaa asiakirjaa tai muuten rajan ylittämisestä annettujen säännösten rikkominen on rikos, josta voidaan rikoslain mukaan rangaista
sakolla tai enintään vuoden vankeudella. Tahallisesta laittomasta maassa
oleskelusta voidaan ulkomaalaislain mukaan rangaista sakkoon ulkomaalaisrikkomuksesta. Ks. myös ”Oikeus hakea turvapaikkaa”.
Oikeus hakea turvapaikkaa: Jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa. Pakolaisten
oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa (nk. Geneven pakolaissopimus tai YK:n pakolaissopimus) sopimusvaltiot ovat sitoutuneet olemaan
rankaisematta laittoman maahan saapumisen tai oleskelun johdosta niitä
pakolaisia, jotka tulevat suoraan maasta, missä heidän elämänsä tai vapautensa on ollut uhattuna sopimuksessa tarkoitetulla tavalla ja jotka
ovat luvatta tulleet tai luvatta oleskelevat sopimusvaltion alueella, kuitenkin edellyttäen, että nämä ilmoittautuvat viipymättä viranomaisille ja
esittävät hyväksyttäviä syitä laittomalle saapumiselleen tai oleskelulleen.
Edellä esitetty on sisällytetty myös Suomen kansalliseen lainsäädäntöön.
Oikeus terveyteen: Oikeus terveyteen on jokaisen oikeus mahdollisimman korkeaan saavutettavissa olevaan fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Oikeus
terveyteen on laaja ja se kattaa paljon muuta kuin ainoastaan oikeuden
olla terve tai oikeuden terveyspalveluihin. Oikeus terveyteen on perustavanlaatuinen jakamaton ihmisoikeus, josta on säädetty kansainvälisesti
ja oikeudellisesti sitovasti.
Paperiton: Paperiton on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten
tiedossa tai sallimaa. Paperiton oleskelee maassa kokonaan ilman lupaa
tai on ylittänyt myönnetyn oleskeluluvan. Turvapaikanhakuprosessissa
olevia henkilöitä ei lasketa paperittomiksi, sillä heillä on lupa oleskella
Suomessa hakemuksen käsittelyn ajan.
31