doc50vuotta menestyksekästä autokauppaa
download 
Report Transcription
50vuotta menestyksekästä autokauppaa
1/2010 Autotalo Laakkosen asiakaslehti Kuopion autotalo tuplaa tilansa Naisenergiaa Keravalla 50 vuotta menestyksekästä autokauppaa pääkirjoitus Vetreänä kohti tulevia vuosikymmeniä L aakkosen taival autokaupan eturintamassa on jatkunut vahvana vuosikymmenestä toiseen. Viime vuonna sen markkinaosuus kasvoi uusien henkilöautojen myynnistä Suomessa 8,18 prosenttiin. Henkilökunnan kokonaismäärä on pysytellyt viime vuosina Laakkosella reilussa tuhannessa. Taloustaantumassakaan autoyhtiöt eivät ole olleet massalomautuksista tai -irtisanomisista kertovissa uutisissa. Henkilökunta on sitoutettu jatkuvaan koulutusketjuun, jolla osaltaan on pystytty varmistamaan kustannustehokas, nopea ja laadukas palvelu kaikkina aikoina. On kaikkien etu, että arvokas voimavara – pätevä henkilökunta – on pystytty säilyttämään kohti parempia aikoja. Autoliikkeitä on uusittu viime vuodet vilkkaasti, jotta kasvavaan kysyntään on pystytty vastaamaan laadukkaasti. Tänä kesänä avataan uusin autoliike Kuopion Leväselle, minne siirtyvät Laakkosen Volkswagen- ja Audi-palvelut Kallantieltä. Uuteen liikkeeseen tarvitaan töihin lisää väkeä, joten Volkswagenin ja Audin parissa työskentelevien määrä nousee Kuopiossa yli viiteenkymmeneen. Lähikuukaudet ovat Laakkosella myös haikeiden hyvästien aikaa, kun useat suuren ikäpolven edustajat vaihtavat vapaalle. Autokaupan tukiryhmän johtotehtävissä pitkän työuran tehneet luotsaavat seuraajiaan tehtäviinsä. Työvuosien kuluessa hankittu hiljainen tieto siirtyy luontevasti uusille osaajille ja viisikymppisen yrityksen matka kohti tulevia vuosikymmeniä jatkuu vetreänä. Päivi Martikainen paivi.martikainen@laakkonen.fi Laakkoset 1/2010 Autotalo Laakkosen asiakaslehti Päätoimittaja: Päivi Martikainen Toimitusneuvosto: Seppo Kärki, Päivi Martikainen, Martti Mäkelä, Tuuli Männistö, Marko Pakarinen, Heikki Peutere, Jari Puronen, Simo Ahlgren ja Pirjo Puustinen. Toimitus: Viestintätoimisto Tietoputki Oy Julkaisija: Autotalo Laakkonen Oy Painopaikka: PunaMusta, Joensuu Painos: 77.000 kpl www.laakkonen.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@laakkonen.fi Luotettava Autotalo Laakkonen volkswagen.laakkonen.fi Teksti: Heikki Peutere Kuvat: Piia Arnould Uusi toimitusjohtaja luottaa perheyrityksen voimaan A utotalo Laakkonen oli juuri saanut mediassa varauksettomat kehut esimerkillisesti hoidetusta jälkimarkkinoinnista, kun tuore toimitusjohtaja Timo Yli-Salomäki otti ohjat käsiinsä. – Kun vielä Volkswagenin ja Audin markkinaosuudet olivat laman aikana vahvistuneet ja valtavat vaihtoautovarastot ohennettu, oli tulla urheilutermein ”hyvän olon tunne”. Siihen ei meillä sen paremmin kuin kilpailijoillakaan ole varaa, sillä vaikka taantuman pohja onkin ehkä ohitettu, töitä on tehtävä hartiavoimin saavuttaaksemme hyvien vuosien myyntiluvut. – Perusasiat ovat kunnossa. Eli meillä on pääosin uudet, toimivat myyntitilat, ja huollossa ammattitaitoiset mekaanikot huoltavat ja korjaavat asiakkaidemme autot uudenaikaisilla testi- yms. laitteilla. Myyjät kuten huoltohenkilöstökin ovat sisäistäneet perinteisen perheyrityksen yrittäjähengen, mikä tarkoittaa asiakkaan edun huomioonottamista kaikessa palvelussa. Ihmiset eivät ole täällä vain töissä vaan panevat kaiken ammatillisen ja henkisen osaamisensa siihen, että meillä on vain tyytyväisiä, pitkäaikaisia asiakkaita, jotka ostavat, huollattavat ja vaihtavat autonsa Autotalo Laakkosilla, YliSalomäki lisää. Koskaan asiat eivät ole niin hyvin, etteikö niitä voisi tehdä vielä paremmin. Kilpailu pitää mielen virkeänä ja pakottaa kehittämään palvelu- ja muita konsepteja koko ajan. Se täytyy pitää mielessä, muuten kilpailijat ajavat ”oikealta ohi”. Yli-Salomäen mukaan hän aikoo ensi töikseen tarttua siihen, miten toimintaa saadaan kehitettyä vielä tehokkaammaksi ja virtaviivaisemmaksi niin, että huonoja päiviä ei olisi lainkaan. Kaikista talouden sykleistä voi oppia jotakin. – Lama opetti ainakin sen, miten vaarallista on pitää autokaupassa ylisuuriksi paisuneita niin uusien kuin vaihtoautojenkin varastoja. Niissä on kiinni paljon pääomaa, mikä vaikuttaa suoraan kannattavuuteen. Uusien autojen sijasta kysyntä kallistui vaihtoautoihin. Asiakkaat halusivat vaihtaa autoa, mutta monet tyytyivät perustellusti taloudellisen epävarmuuden vuoksi hyvään vaihtoautoon. Meillä oli runsaasti hyviä vaihdokkeja ja varastot ohenivat reippaasti. Huoltoon lama ei iskenyt, sillä ainahan autoja on huollettava ja korjattava, Yli-Salomäki lisää. Volkswagen on vahva merkki ja tuotepaletti ehkä monipuolisempi kuin koskaan aiemmin. Huonoina aikoina ihmiset turvautuvat entistä hanakammin tuttuun ja turvalliseen merkkiin. – Auton ostajille tehdyssä ostoaietutkimuksessa joka toinen asiakas harkitsee ostavansa Volkswagenin yhtenä potentiaalisen vaihtoehtona. Volkswagen-konserni on suunnannäyttäjä ja kipuamassa maailman suurimmaksi autonvalmistajaksi. ”Henkilöstö on sisäistänyt perinteisen perheyrityksen yrittäjähengen.” 3 Vuoden 1961 lopulla avattiin Joensuun Autokalusto ky:n ensimmäinen oma huoltokorjaamo, jossa oli tilaa 3 000 kuutiota ja paikat kymmenelle henkilöautolle sekä yhdelle kuorma-autolle. silloisista uudenaikaisista laitteista mainittiin lehtiuutisessa mm. korjaus- ja pesunosturit, ohjauksen tarkistuslaitteet sekä pyörien tasapainotuslaitteet. onen k k a a L e n o u h Kauppa ä e r t e v n e n i p p iisikym v ritykseksi raaksi perhey u a v ka ik lo ne en Oy:n pitkä ä Kauppahuo n n o ä kk iv a ä p La . e 1 n n o u . Heinäku Kauppahu alan metsistä rj a -K is jo h Po alkoi a. yttää 50 vuott tä n e n o kk a La 4 Teksti: Heikki Peutere Kuvat: Maija Yrjölä ja Laakkoset Oy arkisto (alla) laakkoset-konsernin isä tauno laakkonen perusti ensimmäisen oman yrityksensä, puutavaraliikkeen, jo vuonna 1925. hänet tunnettiin koko maakunnassa ja laajalti sen ulkopuolellakin taitavana, luotettavana ja myös muut ihmiset huomioon ottavana liikemiehenä. P uutavarakauppaa siivitti 50-luvun alussa mm. Korean sota, sitä seurannut jälleenrakentaminen ja maailmanlaajuinen korkeasuhdanne. Isä-Taunon ja veljessarjan vanhimman Reinon vuonna 1960 perustamaa autoliikettä jatkoivat isän kuoltua kolme veljestä Reino, Erkki ja veljessarjan kuopus Yrjö. Ajan myötä autokaupasta on kasvanut yrityksen tukeva kivijalka kirjapainotoiminnan ja kiinteistöbisneksen lisäksi. Laakkosten nousu suomalaisen autokaupan kärkikaartiin henkilöityy paljolti Yrjö Laakkoseen, joka tunnetaan suoraviivaisena, räiskyvänä, karjalaista huumoria hersyvästi haastavana johtajana. Mutta ennen kaikkea hänet muistetaan niin omalle henkilökunnalleen kuin asiakkailleen lojaalina yrittäjänä, jonka sanaan voi luottaa. Vaikka Yrjö onkin istunut ohjauspyörän takana vuodesta 1963, hän ei missään vaiheessa hyväksy ajatusta, että Laakkosen menestystarina olisi yhden miehen aikaansaannoksia. – Kyllä tämä yrityksen johtaminen ja rakentaminen on tiimityötä. Meillä on aina arvostettu työntekijöitä ja pyritty kouluttamaan heistä entistä parempia ammattiosaajia. Vaikka ihmiset ovat erilaisia, heissä kaikissa on omat hyvät puolensa, jotka täytyy vain osata kaivaa esiin. Virheitä sattuu, ja niitä pitää sallia. On kuitenkin hyvä muistaa, että viisas ei tee samaa virhettä kahta kertaa. Yrittäjiksi synnytään paljolti esimerkin kautta. Isä-Tauno aloitti 1930-luvulla puutavarakaupan ja loi sillä perusvarallisuuden. Hän oli mielessään jo suunnitellut veljesten luonteenpiirteitä peilaten, mitä heistä ”suurina” tulisi. Reino tykkäsi samoilla metsissä, ja hän valmistui metsäteknikoksi. Autokaupan alkupääomia kartuttivat mm. Egyptin parrusta saadut vientitulot. Reinon vaistolla ja tietämyksellä harjoitettiin myös tuottavaa sijoitustoimintaa mm. pörssissä. Erkki taas oli kädentaitaja, joka nuoresta pitäen, ennen kuin hänellä oli edes ajokorttia, hoiti puutavara-autojen huollon. Hän oli jo koulupoikana palavan innostunut moottoreista ja nipisti usein tunnin pari koulusta iltapäivällä ja livahti seuraamaan kuorma-autojen huoltoa ja korjausta. Yrjö oli isän kuollessa vasta 17-vuotias. – Iän myötä minussa alkoi vähitellen kehittyä kauppamiehen piirteitä, ja kävin kauppaopiston. Autokauppa kiinnosti pienestä pitäen. Veljeksillä oli Volkswagen-liike jo 50-luvulla, mutta se myytiin pois. Pöllejä unkariin moottoripyöriä suomeen – Unkarin kansannousun jälkeen vuosina 1956–58 oli tiukat paikat, sillä vallan vaihtuessa oli epäselvää saammeko milloinkaan puutavarakaupoista rästissä olevia maksuja. Onneksi kaikki järjestyi ns. ”oravannahkakauppoina”, kun Unkarista tuli rahan sijasta mattoja, lamppuja ja Pannonia-moottoripyöriä. Emmehän me matto- tai lamppukaupoista mitään ymmärtäneet, vaan myimme ne tukkureille. Sen sijaan kokosimme osista Pannonia-moottoripyörät, ja myimme ne hyvään hintaan eteenpäin, Yrjö muistelee. Moottoripyöräkaupasta virisi uudelleen kiinnostus autokauppaan. Vaikka veljeksillä oli hyvät suhteet pankkeihin ja puutavarakaupasta 5 Autokauppaa Joensuun Autokalustossa 1960-luvun alussa. oikealta erkki laakkonen, heikki kuikka, Yrjö laakkonen, Vilho Ratilainen ja Martti Paunimo. hankittu tukeva alkupääoma, autojen edustusten saaminen maahantuontioikeuksista puhumattakaan oli monen mutkan takana. Vuonna 1960 perustettiin Joensuun Autokalusto Ay ja aloitettiin Volkswagen Kuplan myynti. Tänä päivän Autotalo Laakkonen myy vuosittain noin 3 000 Volkswagen henkilö- ja pakettiautoa ja on maan suurin jälleenmyyjä. Autokaupan luonne on vuosien varrella muuttunut. – Joskus 1960-luvulla sitä lähdettiin Kuplalla maakuntaan suoraan asiakkaiden luokse. Tiet olivat kapeita ja varsinkin talvella jäisiä ja liukkaita. Ei ollut kovin harvinaista, että sitä joskus pöllähdettiin lumihankeen. Kerran kovalla pakkasella Kupla pyörähti jossakin Ilomatsin korvessa tienpenkkaan, ja tuulilasi meni säpäleiksi. Ei autoa voinut metsätaipaleelle jättää. Silloinen myyntipäällikkö Jorma Hyttinen lainasi Yrjöltä lammasnahkaturkin ja ajaa körötteli auton Joensuuhun. Tuskinpa moista suoritusta voisi edes kuvitella tänä päivänä. hinnoittelun avoimuus on yhteinen etu Kilpailu alalla on äärimmäisen tiukkaa. On kaikkien edun mukaista, että autojen hinnoittelu on avointa, mistä hyvänä esimerkkinä on autoveron määrän selkeä esiintuominen. Itse auton myynnissä pelaamme pienillä muutaman prosentin katteilla. Varsinainen autokaupan tulos syntyy jälkimarkkinoinnista eli huollosta, autojen korjauksista ja varaosien myynnistä. – Olemme aina satsanneet hyvään asiakaspalveluun ja tätä kautta onnistuneet luomaan pitkäaikaisia asiakassuhteita. Auton vaihtaminen uuteen tai käytettyyn on tässä prosessissa vain yksi linkki. Haluamme myös pitää huolen siitä, että myymämme auto toimii moitteettomasti huoltamalla sitä ja korjaamalla käytössä väistämättä syntyvät kulumiset ja viat. Meille olemassa oleva asiakas on paras asiakas, Yrjö Laakkonen kiteyttää. – Tunnen syystä tiettyä ylpeyttä, enkä kiellä, etteikö tässä yhteydessä myös rintakaari hieman laakkonen-konserni Kauppahuone Laakkonen Oy KESKUSHALLINTO MUU SIJOITUSTOIMINTA hallituksen puheenjohtaja Yrjö Laakkonen toimitusjohtaja Jyrki Laakkonen Autotalo Laakkonen Oy hallituksen puheenjohtaja Jyrki Laakkonen toimitusjohtaja Timo Yli-Salomäki 6 Autokiinteistöt Laakkonen Oy KIINTEISTÖT hallituksen puheenjohtaja Yrjö Laakkonen toimitusjohtaja Jyrki Laakkonen Veljekset Laakkonen Oy hallituksen puheenjohtaja Jyrki Laakkonen toimitusjohtaja Timo Yli-Salomäki Autokaupan lisäksi laakkonenkonserni omistaa kiinteistöjä ja tekee muuta sijoitustoimintaa. Autoliikkeitä on 20 kaupungissa ja autoedustuksia yhteensä 13. konserni työllistää yhteensä 1 025 henkilöä. kohoaisi, kun Tekniikan Maailma totesi testissään huoltomme maan ykköseksi. Se on selkeä ulkopuolisen arvioijan tunnustus määrätietoiselle työlle asiakaspalvelun hyväksi. Tämä kaikki on saavutettu teknisen henkilökunnan jatkuvalla ammattikoulutuksella ja myyjäpuolen valmennuksella siten, että asiakas kokee saavansa Laakkosilla joustavan ja hyvän palvelun ajasta ja autotalosta riippumatta. olen pyrkinyt tasapuolisuuteen Perheyrittäjällä on kasvot, johon työntekijät voivat luottaa. Ihmisiä motivoidaan pääsemään yhteisiin tavoitteisiin, ja jos ne saavutetaan, niistä toki palkitaan. – Mitä luvataan, se myös pidetään, on Laakkosten tinkimätön periaate. Yrityksessä pitää olla avoin ilmapiiri, ja ihmisillä on oikeus huomauttaa epäkohdista. Omasta puolestani olen yrittänyt olla tasapuolinen kaikkia kohtaan. Suuret autonvalmistajat kuten Volkswagenkonserni ovat tehneet määrätietoista työtä tuottaakseen entistä vähäpäästöisempiä ja turvallisempia autoja, jotka myös kuluttavat – kyllä tämä yrityksen johtaminen ja rakentaminen on tiimityötä. Meillä on aina arvostettu työntekijöitä ja pyritty kouluttamaan heistä entistä parempia ammattiosaajia. Vaikka ihmiset ovat erilaisia, heissä kaikissa on omat hyvät puolensa, jotka täytyy vain osata kaivaa esiin, Yrjö laakkonen sanoo. polttoainetta vähemmän. – Minusta on hyvä asia, että Suomessakin on juuri muutettu autoverotusta siten, että mitä vähemmän hiilidioksidia pakoputkesta tupruttaa, sitä pienemmällä autoverolla selviää. Sen sijaan fossiilisilla polttoaineilla on vielä pärjättävä pitkään, sillä vety- ja sähköautojen tulo markkinoille vie vielä muutaman vuosikymmenen. Laakkosella on autoliikkeitä 20 kaupungissa ympäri Suomea. Pohjoisin liike on Talvivaaran kaivoksen kupeessa Kajaanissa ja eteläisin Helsingissä. ”Mitään en kadu” Mitä olisit tehnyt toisin, kun katselet 50-vuotista taivalta taaksepäin? – Mitään en kadu, sillä se olisi turhanpäiväistä jälkiviisautta. Yksi tapaus muistuu kuitenkin elävästi mieleeni. Olin innokkaasti tekemässä kauppoja erään automerkin edustuksesta, mutta veljet toppuuttelivat varoittamalla, että saman tien saattaisivat mennä kaikki rahat ja yritys konkurssiin. Valitettavasti veljet olivat väärässä, sillä EKA-Osuuskunta teki merkin maahantuonnilla hyvät rahat ennen kuin myi edustuksen eteenpäin. Virkeän ja päättämään tottuneen ihmisen on vaikea vetäytyä taustalle. Emoyhtiö Kauppahuone Laakkosta johtaa Yrjön poika Jyrki Laakkonen. Hän on ehtinyt olla jo parikymmentä vuotta mukana perheyhtiössä. Emoyhtiön hallituksen puheenjohtaja isä-Yrjö, on siirtynyt tukijoukkoihin, joka neuvoo, kun kysytään, mutta ei tyrkytä mielipiteitään nuoremmille. – Kyllä he ovat paremmin tässä ajassa kiinni kuin minä näillä vuosirenkailla. Sen sijaan Yrjö Laakkonen omistautuu Kytäjän kartanon saneerauksen. Alueelle on suunnitteilla mm. maatilatori ja perinnepiha. Kytäjärven rannan tuntumaan nousee lähes 70 omakotitaloa, ja vireillä on kaava-alueen laajentaminen siten, että muutaman vuoden kuluttua alueelle nousisi toinen mokoma lisää. Alueella on kaksi Suomen parasta golfkenttää, joiden palveluja laajennetaan aloittamalla mm. kuljetukset lentokentältä Kytäjälle. Hyvinkääläisillä ja muillakin kansalaisilla on mahdollisuus samoilla kartanon metsissä, joista osa on suojeltua aluetta. Kartanon välittömässä läheisyydessä toimii maneesi, jossa voi hypätä islanninhevosen selkään ja tehdä ratsastusretkiä monimuotoiseen luontoon. – Nyt elämässä alkaa uusia aika, jonka keskiössä ovat vaimo ja lapset, siis todellista laatuaikaa. Matka jatkuu. osoituksena siitä, että laakkoset ovat edelleen alansa edelläkävijöitä, on muun muassa menestys tekniikan Maailman huoltovertailussa, jossa tuli ansaitusti ykkössija. 7 Kun Maintpartner Oy hoitaa kunnossa- ja käynnissäpidon, asiakas voi keskittyä täysillä omaan liiketoimintaansa. Otsalampun loisteessa kohti Jukolaa Teksti: Pietari Peutere Kuva: Maija Yrjölä Jari Väisänen on kokenut suunnistaja, joka on juossut Jukolan viestissä 14 kertaa. Ensi kesänä hän suunnistaa ensimmäisen kerran Laakkosen omassa joukkueessa. J oensuun Laakkosen huoltopäällikkö Jari Väisänen on innokas suunnistaja. Hän osallistui ensimmäisen kerran Jukolan viestiin vuonna 1985 Laitilassa. Väisänen muistaa tapahtuman hyvin. – Olin melko nuori kaveri ja minut laitettiin juoksemaan ankkuriosuus, joka oli yli 17 kilometriä pitkä. Käytin aikaa reilusti yli kaksi tuntia ja olin aika puhki, kun saavuin maaliin, hän muistelee. Väisänen kuitenkin korostaa, että kokemus oli ikimuistoisen hieno. Se ei ole yllättävää, sillä lähes kaikki Jukolan viestiin osallistuneet hehkuttavat tapahtumaa vuolaasti. – Jukolassa on yöllä mieletön fiilis, olit sitten juoksemassa tai vain katsomassa. Sieltä jää jokaiselle vahvat muistot, Väisänen kertoo. Jukola on joka kesä järjestettävä suunnistustapahtuma, joka on jaettu kahteen kilpailuun: miesten Jukolan viestiin ja naisten Venlojen viestiin. Kaiken kaikkiaan tapahtumaan osallistuu noin 40 000 ihmistä. Laakkosella oma joukkue ensimmäistä kertaa Väisänen, 44, on osallistunut Jukolaan 14 kertaa juoksijana ja kerran toimitsijana. Seuraava Jukola järjestetään Hyvinkään Kytäjällä 19.–20. kesäkuuta, ja Laakkosella on ensimmäistä kertaa mukana oma joukkue. Seitsemän suunnistajan ryhmä on koottu konsernin työntekijöistä. Joukossa on myös kokemattomia suunnistajia. Uskotko, että kaikki löytävät maaliin? – Kyllä sieltä maaliin kaikki löytävät, mutta toivottavasti käyvät rastit oikeassa järjestyksessä 8 läpi. Hauskaahan sinne lähdetään pitämään, mutta olisi hienoa, jos pääsisimme viestin läpi, Väisänen nauraa. Jukolassa muodostuu rastilta toiselle kulkevia harrastelijasuunnistajien letkoja, joten rastien löytämisen ei pitäisi olla mahdotonta. Väisänen kertoo, että hänen parhaat Jukola-muistonsa liittyvät juuri näissä ryhmissä kerrottuihin tarinoihin. – Tarinoita on aikaa kehitellä, kun mennään pitkän matkaa yhdessä. Kaikki jutut eivät ole aivan painokelpoisia, mutta Jukolassa ollaan huumorimielellä, hän naurahtaa. Rentoutumista ja luonnossa liikkumista Väisänen aikoo juosta Laakkosen joukkueessa toisen niistä yöosuuksista, jotka suunnistetaan pimeässä – otsalampun valossa. – Olen yleensä juossut pimeillä osuuksilla Jukolassa. Yösuunnistus on minulle lajin rakkain muoto, jossa menestystäkin on tullut jonkin verran. Kalevan Rastiin kuuluva Väisänen kuitenkin korostaa, että hän on aina ollut suunnistajana enemmän harrastaja kuin kilpailija. – Meidän perheessä vaimoni Mari on selvä ykkössuunnistaja. Hän on ollut maajoukkueessakin. Jari Väisäselle suunnistus tarjoaa miellyttävän tavan nauttia luonnosta, huolehtia kunnosta ja rentoutua työnteon keskellä. – Suunnistaminen on varma tapa katkaista stressi. Se vaatii niin paljon keskittymistä, että muut huolet unohtuvat. Laakkosen huoltopäällikkö Jari Väisänen on intohimoinen suunnistaja. ”Yösuunnistus on minulle lajin rakkain muoto, jossa menestystäkin on tullut jonkin verran.” laakkosella suuri autonäyttely Jukolassa leGenDAARinen Jukolan viesti järjestetään tänä vuonna 19.–20. kesäkuuta Hyvinkään Kytäjällä. Laakkonen on vahvasti esillä tapahtumassa, sillä se järjestää suuren autonäyttelyn kisa-alueella. Miesten Jukolan viestiin on ilmoittautunut 1 450 miesten joukkuetta. Venlojen viestissä kilpailee 1 020 naisten joukkuetta. Kaikkiaan tapahtumaan osallistuu noin 40 000 ihmistä yli 20 maasta. Kytäjä sijaitsee noin 60 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Jukolan kilpailunjohtajan Risto Pirisen mukaan se on mainio paikka tapahtuman järjestämiseen. – Kytäjä on niin keskeisellä paikalla. Sinne pääsee helposti myös lentokentiltä ja satamista, Pirinen sanoo. – Ja maasto on haastava sekä huipuille että kuntoilijoille, hän jatkaa. Jukolaan osallistuneet kuvailevat tapahtumaa yleensä ylistävin sanankääntein. Mikä tekee Jukolasta niin ainutlaatuisen? – Läpi yön jatkuva tiivis kokonaisuus. Jukola on koko maailman suunnistajien juhannus ja joulu samaan aikaan. 9 Jenni Repo (vas.), Jari Leikko, Marika Naaramo ja Sanna Laurila pyörittävät varaosaosastoa Keravan Autotalo Laakkosella. Naisia, naurua ja varaosia Teksti: Pietari Peutere Kuva: Heikki Tuuli Keravan autotalon varaosaosasto pyörii naisenergialla ja rempseällä huumorilla. K eravan Autotalo Laakkosen varaosaosastolla raikuu naisellinen nauru. Nelihenkisellä osastolla työskentelee kolme naista, mikä on harvinaista perinteisesti miesvaltaisella alalla. Osaston päällikkö Marika Naaramo kertoo ajautuneensa alalle puolivahingossa. Hänestä piti tulla lastenhoitaja. – Onhan tämäkin tietysti eräänlaista lastenhoitoa, kun on noiden asentajien kanssa tekemisissä, hän vitsailee. Oma korjaamo on osaston suurin asiakas, mutta tiskiltä myydään varaosia myös yksityis10 asiakkaille ja -huoltamoille. Naaramon mukaan varaosamyyjän tärkein ominaisuus on asiakaspalvelutaito. – Myyjän täytyy olla kiinnostunut asiakkaista, autoista ja tekniikasta. Keravalla paljon naisia Naaramon mukaan naisia ei vieläkään näy kovin paljon autotalojen varaosaosastoilla. Hänen mukaansa heitä kuitenkin tarvittaisiin tiskien taakse. – Naisasiakkaiden on silloin helpompi tulla liikkeisiin. Naaramo on myös huomannut, että joidenkin miesten kasvoilta paistaa helpotus, kun varaosatilauksen ottaa vastaan nainen. – Jos asiakas ei hirveästi ymmärrä autoista, hänen on yleensä helpompi lähestyä asiantuntevaa naista kuin miestä. Keravalla naisia vilisee lähes jokaisella osastolla. Puolet autotalon päälliköistäkin on naisia. – Se on ylemmän johdon ennakkoluulottoman asenteen ansiota, Naaramo arvioi. Hauska työporukka Autotalon varaosaosastolla vallitsee suorastaan hilpeä ilmapiiri. – Hommat hoidetaan kunnolla, mutta siinä sivussa voi vähän nauraakin, Naaramo muistuttaa. Huoltopäällikkö Heikki Rask (takana) ja varaosapäällikkö Kari Sipiläinen huolehtivat Lahden Laakkosella, että renkaat säilytetään paloturvallisissa varastoissa. Laakkosen rengassäilytyksessä panostetaan paloturvallisuuteen P Nelikko, johon kuuluu päällikön lisäksi varaosamyyjät Sanna Laurila, Jari Leikko ja Jenni Repo, viihtyy yhdessä myös vapaa-ajalla. – Välillä vietetään kimpassa saunailtoja. Silloin tytöt saunovat, ja Jarppi tekee ruokaa. Ja hyvää ruokaa tekeekin, Naaramo kertoo. Kuinka Leikko pärjää kolmen naisen puristuksessa? – Hyvin hän on pärjännyt. Ja silloin, kun tekee tiukkaa, Jarppi saa asentajilta tukea, Naaramo virnistää. Leikko itse kertoo viihtyvänsä mainiosti naisten valtaamalla osastolla. – Tässä porukassa työnteko on äärimmäisen mukavaa. Kaikki osaavat hommansa – ja kaikilta löytyy huumorintajua, Leikko kertoo. äijät-Hämeen pelastuslaitoksen apulaispelastusjohtajan Juhani Naskalin mukaan rengaspalot ovat Suomessa suhteellisen harvinaisia. – Onneksi, sillä ne ovat vaikeita tapauksia. Palavat renkaat tuottavat paljon lämpöä ja niistä lähtee mustaa savua. Autonrenkaiden säilytykseen liittyvät paloturvallisuussäädökset ovat Suomessa melko sallivia. Se johtuu siitä, että esimerkiksi kerrostaloissa asuvilla ihmisillä ei ole usein vaihtoehtoja säilytyspaikan suhteen, jos he haluavat säilyttää renkaansa omassa talossaan. – Eihän niitä renkaita kukaan omaan olohuoneeseen halua tuoda, Naskali naurahtaa. Rengassäilytyksen nyrkkisääntönä voi pitää sitä, ettei renkaita saa säilyttää kerrostalojen yleisissä tiloissa. – Omia renkaita saa esimerkiksi pitää omassa autotallissa, muttei yhteisissä autosuojissa. Renkaita voi säilyttää myös vinttikomerossa, jos mitään muuta paikkaa ei löydy, Naskali selventää. Nykyisin yhä useammat ihmiset jättävät renkaansa ammattilaisten huostaan, esimerkiksi Laakkosen autotalojen rengassäilytysvarastoihin. Niiden paloturvallisuusmääräykset ovat tiukempia. – Renkailla pitää olla oma varasto, jossa on palokuorman mukainen savunpoistojärjestelmä. Varastolla pitää olla myös palo-ovet, Naskali kertoo. Päijät-Hämeen pelastuslaitos tarkastaa esimerkiksi Lahden Autotalo Laakkosen rengasvaraston ja muut tilat vuosittain. Naskalin mukaan palotarkastukset ovat enemmänkin keskustelutilaisuuksia kuin paikkojen syynäämistä. – Niissä keskustellaan, kuinka kohde pidetään turvallisena, Naskali kuvailee. Lahden Laakkosen huoltopäällikkö Heikki Rask kertoo, että autotalo noudattaa tarkasti palomääräyksiä. – Turvallisuus on meille todella tärkeä asia, Rask sanoo. 11 Kuopiossa kova kesänodotus Teksti: Pietari Peutere Kuvat: Maija Yrjölä Kuopion Laakkonen muuttaa kesällä uusiin upeisiin tiloihin. Henkilökunta on innoissaan uudesta autotalosta. A utotalonjohtaja Mikko Heikkisen mukaan Kuopion Laakkosella odotetaan kuumeisesti kesää. Eikä ainoastaan helteen ja uimakelien takia. – Uusi autotalomme valmistuu kesällä. Ramppaamme siellä jo nyt koko ajan ja olemme intoa täynnä kuin ilmapallot, Heikkinen hehkuttaa. Laakkonen etsi pitkään Kuopiosta uutta paikkaa autotalolle, ja lopulta sopiva tontti löytyi Leväsentieltä, Valtatie 5:n ja vanhan Viitostien välistä. – Tämä on hyvä liikepaikka. Uskomme saavamme myös satunnaisia kävijöitä, koska liike näkyy moottoritielle. Kesällä ovensa avaava autotalo on komealla paikalla, sillä sen valtavista lasiseinistä aukeaa idyllinen näkymä viereiselle Leväsenlammelle. Volkswagenin ja Audin myyntiosastot on jaettu omiin taloihinsa uudella tontilla. Volkswagenin rakennuksen yläkertaan tulee tyylikäs 12 ”Muuton myötä tilamme jopa kaksinkertaistuvat.” ravintola, josta voi ihailla sekä lampimaisemaa että alakerrassa kiiltäviä autoja. Uusi tontti ratkaisee myös pysäköintiongelman, joka on vaivannut autotaloa. – Nykyisen liikkeen pihalla on liian vähän parkkipaikkoja. Kesästä lähtien kaikki asiakkaat saavat kätevästi autonsa parkkiin uuden autotalon eteen, Heikkinen sanoo hymy huulillaan ja astuu rakennusvaiheessa olevan autotalon ovesta sisään. – Tilamme kaksinkertaistuvat muuton myötä. Nyt saamme 8 000 neliötä uutta ja modernia tilaa, jonka avulla pystymme palvelemaan paremmin asiakkaitamme, hän kertoo. Mallisto paremmin esille Myös Volkswagenin myyntipuolen tuotepäällikkö Sami Kurki on innoissaan uusista tiloista. – Ei todellakaan haittaa, vaikka työmatkani vähän pitenee. Uudet siistit tilat piristävät varmasti koko joukkuetta, Kurki sanoo. Häntä miellyttää erityisesti suuri näyttelytila, jonka avulla koko Volkswagenin laaja mallisto saadaan näkyville. – Asiakkaan on helppo tutustua autoihin, kun on enemmän tilaa. Meille myyjille uudet tilat takaavat paremmat palvelumahdollisuudet, Kurki kertoo. Autotalonjohtaja Mikko Heikkinen uskoo, että myyntikäyrät kaartuvat ylöspäin uuden autotalon myötä. – Autokaupassa on näkynyt muutenkin syksystä alkaen piristymisen merkkejä. Tavoitteenamme on myydä tänä vuonna 530 uutta autoa, Heikkinen sanoo. Korjaamon kapasiteetti kasvaa Muuton myötä myös autotalon huoltopuolen kapasiteetti kasvaa merkittävästi. Uudessa autotalossa on 29 nosturipaikkaa entisen 19 sijaan. – Pystymme huoltamaan asiakkaiden autot entistä nopeammin, Heikkinen sanoo ja kävelee valtavaan korjaamotilaan. – Mekaanikoilta on loksahtanut suu auki, kun he ovat käyneet täällä, Heikkinen nauraa. Mekaanikko Marko Lipposen mukaan korjaushalli näyttää varsin mallikkaalta. – Hirmuisen iso ja avara hallihan se on. Ja koska uuteen korjaamoon tulee vielä lattialämmitys sekä uudet työkalut ja nosturit, niin hyvillä mielin lähdemme sinne. Lipposelle uudet tilat tarjoavat myös vaihtelua. – Olen ollut nykyisessä autotalossa 20 vuotta Kuopion Laakkosen autotalonjohtaja Mikko Heikkinen (vas.) ja tuotepäällikkö Sami Kurki odottavat innolla muuttoa uusiin tiloihin. töissä, joten paikat ovat käyneet aika tutuiksi, hän virnistää. Kiireinen kevät Autotalonjohtaja Heikkinen on tyytyväinen siihen, että uuden autotalon suunnittelussa on kuunneltu henkilökunnan toiveita. Viime kesänä aloitettu rakennusurakka on työllistänyt häntä jo jonkin verran, mutta kiireisin aika on vasta edessä. – Kevään ja alkukesän aikana rekrytoimme lisää työntekijöitä sekä suunnittelemme markkinointia, muuttoa ja tietenkin avajaisia. Avajaisten tarkka ajankohta on vielä auki, mutta niitä odotetaan kuumeisesti Kuopion Laakkosella. 13 laakkosen kenttäjohtaja Martti Mäkelä muuttaa espanjaan viettämään eläkepäiviään. ! s o g i m a Adios änä ävät tänä kevä jä ä jä ki te n ö le; Seppo viihtynyttä ty njan golfkentil osikymmeniä a vu sp E lla a se ta o n kk u a Kaksi La rtti Mäkelä su ttäjohtaja Ma n e K . lle e e kk elä . omen laduille Kärki suksii Su as ja yrittäjä. nen autokauppi – Yrjö on todelli htelee en staa kaik ja ko tää asioista, mui kuisista La tie lu si än yk H on än H en. . henkilökuntaa tekijöistä. iman nkilö- hyvin he viihtyneistä työn autokaupan hu tu et yt st hn vo nä ar on na ä ai el a on äk M lla se änen mukaans – Laakko tiopaikalta. H a. ai ta ot en in t. ks pa ty nu ä hi el ttu ke ntaa, Mäk hde on muu u Lahden ku ja asiakkaan su tu n is aa n ä pi tii el up ko äk ka n M aa artti asiakk lla tyylikäs n ennen mennä se oi at ko a ä Sa ak yl pp – La so hö o hi an al lo ik lAutot Joka pa yyntipää lä odotti kosella aluksi m lemaan, ja siel ällään. Ulkona te ak pä us La i ku sk el pu ke nt ita ke ta ra ös es liitu Hän ty ja vuod allisjohtajana kkanen vikisee. pöydässä. ein tausnä, sitten paik tuuli ulisee ja pa kö lik n da aat hankkivat us ai kk ep ia as ke pi sin a. ja yi it an yk ts aj N täjoht ittaa shor elä 1998 kent ylä. Laakkonen – Kohta saan la t auringosta, Mäk toa Internetistä. t joka paikan hö tie an lu ta nj ol n pa an le Es O miset alkaisiva om tia – a ut tu au itt no lin ti usko, että ih i päälle – ja na sil . vo an en ei lla a tä ss oi on Si jo sv – ut , ka A ys eyrit tistä. ana a hymy etjun on perh olla aidosti muk toja suoraan ne maalailee muike lkswagen-Audi-k akse vaan pitää tilata uusia au ta Vo n n stointi, että se dä ve ko öy in ak öp i La ty ur a Hän on on niin su kuun lopuss en lis in aa m nen m ta yy os a. rt ss sii joka nnioitus toiminna ä ja koeajaa en kenttäjohtaja, ta kuultaa ku ään Alicanten haluavat nähd es vi et äi he is ep pu m äk ih el än a el jö uj itt Mäk sti Yr östä. viettämään ansa ua – ja erityise lopullista päät sen omistajasuk ko ak . le La al sa n ris go pa aurin upan n. kennellyt autoka kosta – kohtaa Mäkelä on työs 85 alka- Laak 19 ta es od vu akkosella 47 vuotta ja La n akkosella pitkää M Teksti: Pietari Pe ikki Tuuli utere Kuvat: He ja Maija Yrjöl ä koon Pakkasta pa 14 koon panjan aurin eläkkeelle es an Laakkosella. uttineensa urasta Mäkelä kertoo na on valmistautu ien aikana hän Viimeisten vuos . iseen eläkkeelle jääm nut henkisesti uille. Kannattaa m s yö m en el itt os su tä Si – työyhteisöön, muuallekin kuin ja te ak nt ko a luod at työkaveritkin ppuvat, useimm lo öt ty n ku lä sil opastaa. toavat, Mäkelä ka i st se lli no on lu ttamisesta sen etelään muu Hän teki päätök ky osti mmenen iheessa. Mäkelä jo varhaisessa va panjasta. italoasunnon Es vuotta sitten riv sa viehättää? Mikä Espanjas elämänrytnnukset, leppoisa sta ku et lis ul Ed – ko, hän listaa. lämpö ja aurin in nk te tie kä se mi meltä. Eikö toisin Rovanie Mäkelä on ko ? a kestä kylmää . pohjoisen poik tullut kaveriani n aa sk ole ko ä sit ut – Pakkasesta ei an sa olen juuri siitä, että Ehkä se johtuu aa. ur na n hä a, oren tarpeeksi jo nu häntä innokerit kuvailevat av ök ty än el äk M n aio pyhittää ies ei kuitenkaa M si. rik lfa go si kaak e. ä golfviheriöill koko elämääns i, vaan yksi harän äv änteht – Golf ei ole eläm nä saa liikuntaa laan siksi, että sii rastuksistani. Pe huolehtiminen masta kunnosta kaupan päälle. O eä asia. on minulle tärk elä suosittelee n vaalimista Mäk de ey rv te an m O lle. äville työtoverei myös taloon jä ilata, niin aa tää lom ja hu – Muistakaa pi min töissäkin. jaksatte parem hanget kutsuvat S eppo Kärki sivakoi ketterästi tä, joka ei itsensä kehumisesta Lykynlammen ulkoiluk tai koreista eskuksen titteleistä välitä. Sen sijaan työnte hiihtoradalla. Hän on ko on vapaan hänelle ain a maistunut. tyylin miehiä. Kärjellä on kohta – Vaimo on välillä valitta enemmänkin aikaa hii nut, että olen hdolle, sillä hän lais ka, mutta olen sanonut, ett vaihtaa kevään aikana vap ä joka aamu aalle työelämästä. läh den töihin – ja teen pit – Aloitan elämäni kolm kiä päiviä, Kärki annen vaiheen. vir nistää mutta vakavoitu Ensin oli nuoruus, ja u hetken päästä. sitten 43 vuoden – Laakkosella on ain työura. Viimeinen osuus a kannustettu on vielä tekemättä. työntekoon ja yrittämi Lähden viettämään sitä seen. Sitä kautta hyvillä mielin. olemme saaneet aikaan Kärki on kotoisin Joe myös tuloksia. nsuusta, mutta Tuloksia Laakkosella hän aloitti työuransa on tosiaan synvaraosamyyjänä tynyt Kärjen työuran aik Sisu Autossa Helsingis ana. Laakkonen sä. Laakkosella oli on kasvanut vinhalla vau tuolloin Sisun varaosaed hdilla. ustus Joensuussa. – Meillä oli Joensuussa – Laakkosella tiedettiin kaksi autotaloa, , että olen täältä ku n aloitin. Nyt Laakkose kotoisin, ja he pyysivät lla on autoliiktöihin. Niinpä kei tä 20 kaupungissa eri pu palasin Sisun varaosaku olella Suomea. orman mukana Laakkosen lisäksi myös Joensuuhun. autot ja niihin myytävät varaosat ovat kehittyneet. Kärjen mu kaan autoissa reistailee nyk tuloksia työnteolla yisin lähinnä tietotekniikka. Hän aloitti Laakkosella varaosamyyjänä – Hieno teknologia ei ain 1974. Vuosien saatossa a tule toimeen työnkuva ja tittelit herra pakkasen kanssa ovat vaihtuneet. , hän veistelee. Kärki itse vaikuttaa nau – Viimeiset 23 vuotta ttivan kyseisen olen kiertänyt her ran seurasta. Nytkin pak ja auttanut Laakkosen kanen paukkuu liikkeitä jälki- Ly kynlammin hiihtorad markkinointipäällikön alla, kun Kärki ja varaosajohtajan liu’uttaa suksiaan tyylik hommissa. käästi eteenpäin. – Aion hiihtää talvisin ja Kärki on ollut merkittä keräillä kesäisin vässä roolissa marjo ja. Ja tietysti viettää aik Laakkosella, mutta hän aa perheen vaikuttaa miehelkanssa, Kärki valottaa elä kesuunnitelmiaan. laakkosen varaosajohtaja seppo kärki vaihtaa työelämästä vapaalle ja suuntaa suomen hiihtoladuille. 15 Autopartio turvaa rajan Teksti: Pietari Peutere Kuvat: Maija Yrjölä Pohjois-Karjalan rajavartioston kouluttajan Jarkko Säynevirran mukaan rajavartijoiden ajotahti kiihtyy, vaikka tekniset valvontavälineet kehittyvät. R ajavartija Jarkko Säynevirta ajaa hallitusti oranssivihreällä Volkswagen Transporterilla Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnan pihalla. Rajavartijoiden työ on muuttunut viime vuosikymmenillä valtavasti teknisen kehityksen vuoksi. Nykyisin osaa itärajasta valvotaan liiketunnistimien ja kameroiden avulla. Uusi teknologia ei ole kuitenkaan vähentänyt rajavartijoiden autoliikennettä. Pohjois-Karjalan 16 rajavartioston virka-autoilla ajettiin viime vuonna yhteensä lähes 1,4 miljoonaa kilometriä. – Autolla liikkuvia partioita tarvitaan aina. Tekninen laite antaa vain hälytyksen, joka partion pitää mennä tarkastamaan, Säynevirta muistuttaa. Jatkossa rajavartijoiden ajomäärät kasvavat entisestään. – Rajavartioasemia on lakkautettu rajanpinnasta, ja työtä tehdään kuntakeskuksista. Pohjois-Karjalan rajavartioston kouluttajan Jarkko Säynevirran mukaan autopartioita tarvitaan, vaikka tekniset valvontavälineet ovat kehittyneet. Partioautoina käytetään yleensä Volkswagen Transportereita. Partioautoja huolletaan Laakkosella Pohjois-Karjalan rajavartioston ajoneuvot ovat kovassa käytössä. Vartioston autoilla ajetaan yhteensä lähes 1,4 miljoonaa kilometriä vuodessa – enimmillään 85 000 kilometriä autoa kohden. Alueen asfaltti- ja soratiet ovat onneksi hyväkuntoisia. – Renkaiden kanssa on eniten ongelmia. Kun painavilla autoilla ajetaan karkealla sepelillä, niin rengasvaurioita tulee yllättävän paljon, ajomestari Jousia Haverinen kertoo. Rajavartioston käytössä on 37 Volkswagenia. Partioautot ovat yleensä erikoisvarustettuja nelivetoisia Transportereita. – Määräaikaishuollot tehdään Laakkosen merkkihuollossa Joensuussa, Kiteellä ja Lieksassa. Ajoneuvojen kova käyttö asettaa huollolle kovat vaatimukset, Haverinen sanoo. Se lisää ajamista merkittävästi. Säynevirta työskentelee Pohjois-Karjalan rajavartiostossa kouluttajana. Työnkuvaan kuuluu muun muassa henkilökunnan ajokoulutus. Rajavartijoiden ajotunneilla keskitytään ennakoivan ajon ja hälytysajon suorittamisen lisäksi esimerkiksi taloudelliseen ajamiseen sekä ajoneuvon tehokkaaseen ja turvalliseen käyttöön kaikissa tie- ja keliolosuhteissa. – Nykymuotoinen ajokoulutus on vasta alkutekijöissään, mutta uskon, että sillä tulee jatkossa olemaan merkittävä vaikutus esimerkiksi autojen kestävyyden kannalta. Rajavartiolaitoksen autot joutuvat koville tuhtien ajomäärien takia. Rajavartiosto käyttää partioautoina yleensä erikoisvarustettuja Transportereita. – Joissakin olosuhteissa saatamme tarvita maastoautoa, mutta pääsääntöisesti operoimme kohtuullisen hyväkuntoisilla teillä, Säynevirta sanoo. EU:n turvallisin itäraja Pohjois-Karjalan rajavartiostolla on 304 kilometriä Suomen ja Venäjän välistä rajaa valvottavana. Rajavartijat liikkuvat talvisin auton lisäksi moottorikelkalla ja suksilla. – Kesällä koirapartiot kulkevat rajan läheisyydessä jalkaisin. Koira on tärkein apuvälineemme, sillä se pystyy paljastamaan tehokkaasti maastosta mahdollisen rajanylittäjän jäljen, Säynevirta sanoo. Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluu rajojen vartioinnin lisäksi maahantuloon ja maastalähtöön liittyvät rajatarkastukset rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos torjuu myös rajat ylittävää rikollisuutta ja vastaa meriturvallisuudesta. – Lisäksi tehtäviimme kuuluu kansainvälinen yhteistyö ja sotilaallinen maanpuolustus. ”Tavoitteename on se, että Suomella on EU:n turvallisin itäraja.” Koulutamme muun muassa rajajääkäreitä, Säynevirta kertoo. Rajavartioston tärkein tehtävä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Suomen itäraja on myös Euroopan unionin itäraja. – Tavoitteenamme on, että Suomella on EU:n turvallisin itäraja. Suomalainen rajavartiointimalli on nähty Euroopassa tehokkaana. Haastavaa työtä Jarkko Säynevirran mukaan rajavartijat ovat nykyisin moniosaajia, joiden pitää pystyä toimimaan monissa haastavissa tehtävissä ja tilanteissa. Tämän takia hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto on tärkeää. – Pitää myös olla ennakkoluuloton ja omata korkea moraali, hän lisää. Säynevirta aloitti rajavartiolaitoksessa vuonna 1996. Hän mietti varusmiespalveluksen jälkeen, mille alalla suuntaisi, ja löysi lehdestä rajavartijoita käsittelevän artikkelin. – Työ tuntui mielenkiintoiselta ja päätin kokeilla siipiäni. Sillä tiellä olen edelleen, Säynevirta hymyilee. Hän ei ole katunut valintaansa. Mikä rajavartijan työssä viehättää? – Työ on haastavaa ja tehtäväkenttä laaja. Vapaus kehittää omaa toimintaa ja ammattitaitoa ovat hyvät. Se on vain kiinni omasta aktiivisuudesta. 17 nimitykset kauppahuone laakkonen -konserni MBA Timo Yli-Salomäki (43) on kutsuttu Kauppahuone Laakkosen tytäryhtiöiden Autotalo Laakkonen Oy:n ja Veljekset Laakkonen Oy:n toimitusjohtajaksi 1.1.2010 alkaen. Eläkkeelle siirtynyt toimitusjohtaja Eila Yrjölä jatkaa työskentelyään Laakkosella hallituksen jäsenenä. Kauppahuone Laakkonen -konsernin toimitusjohtajana jatkaa Jyrki Laakkonen ja hallituksen puheenjohtajana Yrjö Laakkonen. Kauppahuone Laakkonen -konsernin talousjohtajaksi on kutsuttu 1.1.2010 alkaen KTM Marjut Kurvinen (44). Kurvinen on työskennellyt viimeksi Pohjois-Karjalan Aikuisopistolla liiketalous- ja yrittäjyyspalveluissa johtamisen ja talouden kouluttajana. Veljekset laakkonen, Pieksämäki Autotalo laakkonen, Joensuu Jouni Kähkönen on nimitetty 1.1.2010 huoltoneuvojaksi Autotalo Laakkosen Joensuun liikkeeseen. Jouni on työskennellyt aiemmin talossa mekaanikkona ja hallityönjohtajana. Jouni toimii Volkswagen-talon työnjohdossa ja hänen erikoisvastuulla ovat Seat-huoltoneuvojan tehtävät. Autoteknikko Mika Elomaa (34) on nimitetty huoltoneuvojaksi Veljekset Laakkoselle Pieksämäelle 2.11.2009 alkaen. Mika tulee taloon Varkauden Kone Oy:stä, jossa hän työskenteli 10 vuotta. www.leijonat.fi Leijonalauman jäsenenä saat mahtavia etuja ja voit voittaa mm. 10 000 euron arvoisen MM2012 VIP -finaalipaketin Suomen kotikisoihin! Saat myös upeita tarjouksia ja sinua kiinnostavia Leijonauutisia suoraan sähköpostiisi sekä mahdollisuuden ostaa 2012 MM-kotikisojen lippupaketteja Leijonakatsomoon jo ennen varsinaista lipunmyyntiä. Liity Leijonalaumaan osoitteessa www.leijonat.fi KIEKKOA KAIKILLE. 09 756 750 • Fax 09 756 755 75 • leijonat@finhockey.fi SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY • Mäkelänkatu 91, 00610 HELSINKI • Puhelinvaihde 18 Vahingonsattuessa sattuessaota otasuoraan suoraanyhteyttä yhteyttäkorikorjaamo-maalaamoomme. korikorjaamo-maalaamoomme. Vahingon Autamme vahinkoilmoituksen teossa. Autamme vahinkoilmoituksen teossa. Teemme autostasi korjauskustannuslaskelman, jonka hyväksytämme vakuutusyhtiölläsi. Teemme autostasi korjauskustannuslaskelman, jonka hyväksytämme vakuutusyhtiölläsi. Korjaamme autosi alkuperäisosin. Korjaamme autosi alkuperäisosin. Korjauksen jälkeen voit olla varma, että autosi on yhtä alkuperäinen laatutuote ja sen jälleenmyyntiarvo säilyy. Korjauksen jälkeen voit olla varma, että autosi on yhtä alkuperäinen laatutuote ja sen jälleenmyyntiarvo säilyy. Oikein menetelmin ja tuottein suoritetut korjaukset varmistavat myös koritakuuehtojen säilymisen. Oikein menetelmin ja tuottein suoritetut korjaukset varmistavat myös koritakuuehtojen säilymisen. Hyvinkää Korikorjaamo Volkswagen Audi Seat -maalaamo M/H M/H *K eService huollon varaus netissä 24h e Autotalo Laakkonen Oy Veikkarinkatu 7 010 309 2800 M/H Autotalo Laakkonen Oy Helletorpankatu 31 C 010 309 2800 Hämeenlinna M/H M/H M/H *K e Autotalo Laakkonen Oy Tampereentie 169 010 309 2700 Iisalmi M/H H H *KM e Autotalo Laakkonen Oy Marjahaankierto 9 010 227 7200 Ikaalinen H *K Autotalo Laakkonen Oy Kortteenkatu 1 03 459 2205 V Veljekset Laakkonen Oy Kortteenkatu 1 03 459 2200 Joensuu e Autotalo Laakkonen Oy Voimatie 4-6 010 309 2500 M/H M/H M H *KM Veljekset Laakkonen Oy Voimatie 4-6 010 309 2500 Kajaani M/H H H 010 309 6400 Kerava M/H H H Kitee V/H *KM e Autotalo Laakkonen Oy Tikkapurontie 2 * Autotalo Laakkonen Oy Sarviniitynkatu 10 K Veljekset Laakkonen Oy Kiteentie 46B-48 Myynti 010 836 2001 09 875 860 Kiteentie 46B-48 Huolto 010 836 2006 Kiteentie 46B-48Varaosat 010 836 2003 Kuopio M/H M/H Lahti M/H H M M/H Autotalo Laakkonen Oy Kallantie 10 010 309 6000 *KM Veljekset Laakkonen Oy Kallantie 12 010 309 6100 *KM e Autotalo Laakkonen Oy Ajokatu 261 03 883 2200 *KM e Veljekset Laakkonen Oy Aukeankatu 1 03 883 2300 KM Veljekset Laakkonen Oy Pielisentie 82 013 264 3311 Pieksämäki V/H Porvoo M/H Lieksa Tampere V/H H M/H Veljekset Laakkonen Oy Vilhontie 2 H *KM e Autotalo Laakkonen Oy Ruiskumestarinkatu 4 M/H *KM e Autotalo Laakkonen Oy Hatanpään valtatie 42 03 288 8111 e Autotalo Laakkonen Oy Lokomonkatu 8 03 288 8111 *KM e Autotalo Laakkonen Oy Hatanpään puistokuja 32 03 288 8333 *K e Autotalo Laakkonen Oy Harjulantie 6 H/hyötyautot Varkaus M/H e M/H M/H H H 015 348 480 010 227 7300 010 309 6900 M=automyynti, V=Autotalo Laakkosen välittäjä, H=huolto ja varaosat, KM=korikorjaamo-maalaamo, K=korikorjaamo *=tuulilasin korjausta, e=eService, huollon varaus netissä 24 h. Puhelujen hinnat Laakkosen 010-, 09- ja 03*-alkuisiin numeroihin: Kiinteän verkon liittymästä 0,0821 euroa/puh + 0,059 euroa/min. Matkaviestinverkon liittymästä 0,0821 euroa/puh + 0,169 euroa/min. Hinnat sis. alv. 22 %. (* Lahden numerot) 19 volkswagen.laakkonen.fi volkswagen.laakkonen.fi volkswagen.laakkonen.fi
