Esri Finland asiakaslehden

1/2013
Asiakaslehti
CityEngine apuna
kaavoituksessa
12
Mihin sijoittaisi
uusia McDonald’seja? 6
Ajankohtaista asiaa
Sovelluskohteita
Tuotetietoa
Käyttäjävinkkejä
ArcGISillä tehty
karttoja Marsista
31
Kuljetussuunnitteluun
ArcGIS Online -palvelu
14
Uutisia
Tapahtumia ja koulutusta
Logica on nyt CGI
CGI panostaa vahvasti sijaintipohjaisiin ratkaisuihin ja on keskittänyt
alan osaamisensa kymmeneen paikkatiedon osaamiskeskukseen.
Yksi niistä on aivan lähelläsi täällä Suomessa.
Ota yhteyttä, kerromme mielellämme kuinka voit paikkatiedolla
tehostaa liiketoimintaasi.
Lisätietoja: Emmi Jouslehto, 040 172 3657, emmi.jouslehto@cgi.com
CGI tarjoaa palveluja it:n ja liiketoimintaprosessien kehittämisen tueksi. Konsultoimme
asiakkaitamme liiketoiminnan kehittämisessä, integroimme tietojärjestelmiä ja olemme
asiakkaidemme ulkoistus-kumppani. Meitä on 71 000 asiantuntijaa yli 40 maassa. Asiakaskeskeinen toimintamallimme takaa sen, että asiakkaidemme käytössä on pysyvä,
omistautunut ja joustava tiimi, joka vastaa toiminnasta paikallisesti, lähellä asiakasta.
Lisätietoa cgi.fi.
Pääkirjoitus
1/2013
“Esri Finland voi toimittaa asiakkaan
tiettyyn tarpeeseen valmiin ratkaisupaketin,
jota pääsee hyödyntämään heti.”
Jukka Rouhe
Toimitusjohtaja
Esri Finland
Esri Inc:n investointien tuloksena asiakkaat saavat yhä uusia sovelluksia,
joiden avulla paikkatiedon hyödyntäminen käy aina vaan helpommaksi ja
integroituu muihin työkaluihin ja järjestelmiin, kuten Officeen, Sharepointiin,
Cognokseen, Business Objectsiin sekä CRM- ja ERP-järjestelmiin.
Organisaatioiden toimintaan liittyy loputtomasti missä-kysymyksiä, joihin
Esrin työkaluilla saa vastauksia, kunhan käytettävissä on sopivaa dataa. Missä
ovat parhaat asiakkaamme, missä on paras paikka uudelle toimipisteellemme,
missä myyntimme kaipaa kohennusta, missä pohjavesi uhkaa saastua, missä
sairastavuus ja ympäröivät olosuhteet korreloivat – kysymyslistan pituutta
rajoittaa vain mielikuvitus.
Jotta organisaatio pystyisi vastaamaan missä-kysymyksiin, sen omaa dataa
täytyy usein rikastaa ulkopuolisilla aineistoilla. Kaupan kanta-asiakastietojen
arvo moninkertaistuu, kun niitä rikastetaan väestötiedoilla, jotka kertovat
250×250 metristen karttaruutujen tarkkuudella myymälän vaikutusalueella
asuvan väestön ikä- ja sukupuolijakauman, ostovoiman, koulutustason,
kotitalouksien koon ja paljon muuta. Parasta tontin paikkaa uudelle
asuinkerrostalolle etsivä rakennuttaja puolestaan saa omasta datastaan
paljon enemmän irti, kun sitä rikastetaan tiedolla muista rakennushankkeista,
väestöstä, maaperästä, liikenteestä ja kaavoituksesta.
Oman tiedon rikastaminen ulkopuolisilla aineistoilla käy kätevästi Esrin
työkaluilla. Lopputuotoksena voi olla esimerkiksi älykäs web-kartta,
joka esittää rikastetun tiedon havainnollisessa ja helposti hyödynnettävässä
muodossa. Ja web-karttaa voi käyttää milloin vaan, missä vaan ja lähes millä
tahansa päätelaitteella, kuten iPadilla ja älypuhelimella.
Viranomaisilla ja muilla toimijoilla on valtava määrä hyödyllisiä
paikkatietoaineistoja, joilla organisaatiot voivat rikastaa omaa dataansa.
Tehdäkseen aineistojen löytämisen ja käytön mahdollisimman helpoksi,
Esri Finland on pystyttänyt verkkopalvelun (aineistot.esri.fi), jonka kautta
tarjoamme erilaisia aineistoja valmiiksi käyttöönotettavassa muodossa ja
pääosin ilmaiseksi ArcGIS-käyttäjille.
Jos organisaatio tai vaikkapa vain yksi päätöksentekijä haluaa saada
rikastettua paikkatietoa tiettyyn tarpeeseen vieläkin helpommin, nopeammin
ja kustannustehokkaammin, Esri Finland voi markkinoiden ainoana
toimittajana rakentaa valmiin ratkaisupaketin, jota pääsee hyödyntämään
heti. Paketti sisältää ArcGIS Online -järjestelmän, jonka työkaluilla esimerkiksi
saa Excel-taulun tiedot parilla hiiren klikkauksella kartalle ja julkaistua
ArcGIS Onlinessa. Paketti sisältää myös aineistot, joilla asiakkaan omaa
dataa rikastetaan, sekä valmiiksi tehdyn älykkään web-kartan, jonka kautta
rikastettu paikkatieto on heti käytettävissä. ■
3
1/2013
Julkaisija
Esri Finland Oy
Esri Finland Oy:n asiakaslehti
ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Osoitelähde: Esri Finland Oy:n
asiakas- ja markkinointirekisteri.
Osoitteenmuutokset,
tilaukset ja peruutukset: info@esri.fi
Päätoimittaja: Nina-Maarit Laitinen
Tuotanto: Press Features Oy
(jorma.t.mattila@pp.inet.fi), Salaperä Oy
(martti.nevanpera@gmail.com)
Paino: Forssa Print 2013
Painos: 5 000 kpl
441 612
Painotuote
PEFC/02-31-162
Yhteystiedot
Esri Finland Oy
Sinikalliontie 3 B
02630 Espoo
Puh. 0207 435 435
Fax 0207 435 430
Sähköposti: info@esri.fi
Internet: esri.fi
Myynti: Puh. 0207 435 435
myynti@esri.fi
Käyttäjätuki: Puh. 0207 435 445
tuki@esri.fi
Metsäninventoijien
reitit optimaalisiksi
Suomen metsäkeskuksen tutkimus- ja
kehityshankkeessa selvitetään, voitaisiinko
maastossa tehtävää metsäninventointia
tehostaa reitinoptimoinnin avulla.
esri.fi
Esri Finlandin internet-sivuilta löydät esimerkkejä paikkatiedon hyödyntämismahdollisuuksista eri
toimialoilla sekä tietoa Esri Finlandin tarjoamista tuotteista, palveluista ja koulutuksista. Sivusto
tarjoaa myös vinkkejä ohjelmistojen käyttöön sekä ajankohtaisia uutisia ja tietoja tulevista
tapahtumista.
Esri.fi-sivuston lisäksi Esri Finland on läsnä verkossa myös Facebookissa ja Youtubessa, joista
löydät sivumme helpoiten googlettamalla ”Esri Finland”. Ethän myöskään unohda tutustua
uuteen aineistopalveluumme osoitteessa aineistot.esri.fi sekä ArcGIS Onlinen suomenkieliseen
tutustumissivuun osoitteessa agol.esri.fi!
Esri Finland asiakaslehti selailtavissa myös internetissä
Voit lukea Esri Finland asiakaslehden myös internetissä helppokäyttöisenä selailuversiona.
Lehti löytyy suoraan esri.fi-etusivulta.
Tilaa sähköinen uutiskirje ja pysyt ajan tasalla
Esri Finlandin sähköisen uutiskirjeen kautta saat tuoretta tietoa ohjelmistopäivityksistä, tulevista
koulutuksista ja tapahtumista ynnä muista ajankohtaisista asioista. Voit tilata uutiskirjeen joko
osoitteessa esri.fi tai lähettämällä sähköpostia osoitteella info@esri.fi otsikolla ”Sähköisen uutiskirjeen tilaus”.
4
24
Sisältö
1/2013
9
Paikkatiedolla
tehoa puuhuoltoon
16
30
Puolustusvoimille
uudet analyysimallit
20
McDonald’s etsii uusia paikkoja ravintoloilleen 6
Reitinoptimoinnilla tehoa metsäninventointiin maastossa
24
Uudenlaisia karttapalveluja
9
Esri tukee vahvasti Windows 8 -teknologiaa 26
Tarkkoja karttoja
monikosketusnäytölle
ArcGIS Onlinesta
sovellusmallipohjia
Tässä numerossa:
Tietääkö organisaatiosi, mitä paikkatietoa sillä on?
10
ArcGIS Onlineen uusia ominaisuuksia 26
Kotimaisia aineistoja Esrin verkkopalvelusta 11
Tyylikkäitä karttoja representaatioiden avulla
28
Virroilla innostuttiin hyödyntämään CityEngineä
12
Tietoa ja tukea Esrin ohjelmistoista
29
Kuljetussuunnittelua palveluna
14
ArcGIS Onlinessa runsaasti valmiita sovellusmallipohjia 30
Puutavaralogistiikkaan lisää kustannustehokkuutta 16
GIS in Action
18
Koulutusta 34
Puolustusvoimat uudisti maastoanalyysisovelluksen
20
Tapahtumia 35
Sovellus piirisuunnitteluun
23
Uutisia 31
5
1/2013
McDonald’s etsii
uusia paikkoja
ravintoloilleen
Ravintoloidensa määrän kasvuun tähtäävä
McDonald’s Oy on ottanut ArcGIS Onlinen
avuksi uusien liikepaikkojen suunnittelussa.
Yhtiö etsii paikkatiedon avulla uusia
sijaintipaikkoja myös monille jo olemassa oleville
ravintoloilleen.
Ensimmäinen McDonald’s avattiin Suomessa 1984 Tampereelle. Nykyisin ketjulla on Suomessa 83 ravintolaa. Maailmalla
Mäkkäreitä on yli sadassa maassa yhteensä noin 33 000. Niillä on päivittäin jopa
64 miljoonaa asiakasta, ja työntekijöitä
ketjulla on 1,7 miljoonaa.
Suomessa Mäkkäreitä on lähinnä suuremmissa taajamissa, ja valtaosa niistä on
avattu 1980- ja 1990-luvuilla. 2000-luvulla Mäkkäreiden määrä ei ole Suomessa
juurikaan kasvanut. Nyt ketjulla kuitenkin
on kiinteistöpäällikkö Kirsi Soikkelin
mukaan selkeät kasvutavoitteet.
”Meidän pitäisi löytää sijaintipaikkoja
uusille ravintoloille ja myös uudelleensi-
joittaa joitain jo olemassa olevia ravintoloita. Nyt on oikea hetki hakea niille
entistä parempaa sijaintipaikkaa”, hän
kertoo.
Apuvälineeksi liikepaikkojen suunnitteluun McDonald’s on ottanut ArcGIS Online for Organizationsin.
Kartat korvaamaan
helikopterilentoja
Kun Mäkkäreitä nousi 1980-90-luvuilla
Suomeen kuin sieniä sateella, menetelmät sijaintipaikkojen etsimiseksi olivat
kovin erilaisia kuin nyt. Sopivaa paikkaa
McDonald’sin Esri Finlandilla teettämistä analyyseistä selviää esimerkiksi ajoaikavyöhykkeet
Tampereen Mäkkäreihin sekä erilaista tietoa ravintoloiden vaikutusalueiden väestöstä ja
työpaikoista.
6
ArcGIS Onlinesta on tullut Kirsi
Soikkelille keskeinen apuväline, kun
hän etsii työkseen sijaintipaikkoja
McDonald’sin ravintoloille.
ravintolalle saatettiin Soikkelin mukaan
etsiä jopa tutkimalla kaupunkimaisemia
helikopterilennoilla.
Ehdotetun kiinteistön pihaan saatettiin
myös tilata nosturiauto, jonka ylös nostetulla lavalla joku heilutteli lakanaa sillä
aikaa, kun toiset ajelivat lähitienoon teillä ja kaduilla tähyilemässä, mihin kaikkialle Mäkkärin mainosta markkeeraava
lakana näkyi. Samaa tehtiin myös narun
päässä ilmaan päästettyjen ilmapallojen
avulla.
”Nykyäänhän on aivan loistavaa, kun
kaikista alueista on olemassa laserkeilausaineistot. Niissä näkyvät maaston
korkeuserot, joten näkyvyyksiä pystytään
tarkastelemaan kartalla”, Soikkeli huomauttaa.
Myös liiketoimintasuunnitelmat olivat
vielä 1980-90-luvuilla aika manuaalisia ja
staattisia. Niissä ei ollut Soikkelin mukaan
1/2013
mahdollisuuksia tarkastella asioita dynaamisesti, tehdä muutoksia ja katsoa niiden
vaikutuksia.
Visualisoinnilla
suuri merkitys
ArcGIS Online for Organizationsia
McDonald’s käyttää Soikkelin mukaan
ennen kaikkea tiedon visualisointiin.
”Itse kunkin on helpompi katsoa asioita
kartalta kuin lukumuodossa. Visualisoinnilla, sillä miltä asiat näyttävät, on yllättävän suuri merkitys”, hän sanoo.
Kartalle voidaan esimerkiksi laittaa
ketjun nykyiset ravintolat ja suunnitellut
uudet sijaintipaikat sekä ajoaikavyöhykkeet, jotka näyttävät, mistä kaikkialta
ravintoloihin pääsee vaikkapa 15 tai 5
minuutissa eri kulkumuotoja käyttäen.
”Silloin pystyy ihan silmämääräisestikin
arvioimaan, kuinka paljon mahdollinen
uusi ravintola vaikuttaisi olemassa olevaan ravintolaan. Sellaista olen tehnyt, ja
se on erittäin helppoa.”
Kartalle voi laittaa myös ajoaikavyöhykkeiden väestömäärän ja taustakartaksi voi
valita vaikkapa satelliittikuvan. Visualisointi paljastaa tällöin myös asioita, jotka
eivät nouse esiin pelkän numerotiedon
viemisellä kartalle.
Ravintolan hyvän sijaintipaikan kannalta merkitystä on esimerkiksi maantieteellisillä jakajilla, kuten isoilla kaduilla.
Helsingissä esimerkiksi Hämeentie on
Soikkelin mukaan jakaja, jonka yli ihmiset
eivät hevin kävele, vaan valitsevat ravintolan sen mukaan, millä puolella tietä he
valmiiksi ovat.
”Pelkkiin numeroihin perustuvaa
totuutta ei ole olemassakaan. Moni
totuus tulee tuntumasta, ja karttaohjelmalla sitä tuntumaa saa.”
Helposti tietoa
päätöksentekoon
McDonald’s on teettänyt Esri Finlandilla
analyysin, jossa ketjun kaikkien ravintoloiden vaikutusalueille on laskettu
Tilastokeskuksen ruututietokannan
aineistosta joukko keskeisiä tunnuslukuja, kuten väestön, työssäkäyvien ja
teini-ikäisten määrä, työpaikat ja väestön ostovoima.
Lisäksi McDonald’silla on käytettävissä aiemminkin eri konsulteilla teetettyjä
analyysejä, joiden tulokset on viety ArcGIS
Onlineen.
”Kun aineistot ovat ArcGIS Onlinessa,
voin ottaa ne pohjaksi ja lisätä sinne muu-
7
1/2013
Kävellen kulkevien asiakkaiden pitää McDonald’sin tavoitteiden mukaan löytää lähin
Mäkkäri viidessä minuutissa. Ravintolat, joissa on autoilijoille Drive through -kaista, laajentavat huomattavasti ravintolan vaikutusaluetta. Noutoruoan kasvavan suosion myötä Drive
through -ravintolat tuovat lisähaastetta liikepaikkojen sijainnin suunnitteluun.
ta tietoa, kuten jonkun uuden sijaintipaikan tai kilpailijan, ja yhdistää tietoja keskenään. Voin siis hyödyntää tietoja paljon
pidemmälle, jolloin niiden arvo on paljon
suurempi kuin yhden analyysin arvo”,
Soikkeli kertoo.
Hänen mukaansa nykyisin on saatavissa
avoimena datana valtava määrä tietoa, ja
lähes kaikille merkittäville asioille on saatavissa myös osoitteet tai koordinaatit,
joiden avulla tieto saadaan kartalle.
Soikkeli on itse laittanut ArcGIS
Onlinessa kartalle esimerkiksi kuntarajoja,
kilpailijoiden ravintoloita, päivittäistavarakauppojen myymälöitä ja paljon muuta.
”Se on helppoa kuin heinänteko”, hän
toteaa.
Kun taustalla ovat perustiedot omien
ravintoloiden vaikutusalueista, liikennemääristä ja erilaisista ennusteista, ArcGIS
Onlinessa pystyy Soikkelin mukaan tekemään helposti karkeaa analyysiä, jonka
avulla näkee nopeasti, kannattaako asiasta ryhtyä tekemään jotain suurempaa
analyysiä tarkemmin tiedoin.
Asioita on myös helppo varioida, muuttaa vaikkapa jotain parametreja ja tuottaa
päätöksentekijöille eri vaihtoehtoja pohdittavaksi.
”Karttapohjalle on erittäin helppo
tulostaa erilaisia näkökulmia, kun teen
esimerkiksi Powerpoint-esityksiä ja esittelen asioita eteenpäin.” ■
Paikkatietoummikosta sujuvaksi käyttäjäksi
Kun Kirsi Soikkeli vuosi sitten palkattiin
McDonald'siin etsimään uusia liikepaikkoja, hänellä ei alkuvaiheessa ollut juuri
muita apuvälineitä kuin Google Maps.
Varsin pian hän kuitenkin löysi ja hankki
työkalukseen ArcGIS Online for Organizationsin.
Paikkatietomaailma oli Soikkelille
jotakin aivan uutta ja outoa. Hän on
rakennusalan diplomi-insinööri eikä
ollut lähinnä yksittäisiin rakennuskohteisiin liittyneissä työtehtävissään joutunut aikaisemman työuransa aikana
lainkaan tekemisiin paikkatietoteknologian kanssa.
ArcGIS Onlinen käyttö osoittautui
paikkatietoummikolle aluksi aika vaikeaksi, mutta lopulta kuitenkin helpoksi. Monet asiat Soikkeli pystyi selvittämään omin päin, mutta hän kertoo
myös saaneensa ihan korvaamatonta
apua ja tukea Esri Finlandin "mahtavalta" porukalta.
Esrin koulutuskurssin käymisen jälkeen ArcGIS Onlinen käyttö alkoi sujua
entistäkin sutjakkaammin. Soikkeli
muun muassa oppi siirtämään karttapohjalle CSV-aineistoja sekä käyttämään Esri Maps for Officea, jolla Excelin
8
taulukkotiedot saa kartalle muutamalla
klikkauksella.
"Excel on tullut mieleeni muutenkin
monta kertaa. Jos henkilö tykkää käyttää Exceliä, hän tykkää kyllä käyttää
myös ArcGIS Onlinea."
Kaikkiin niihin asioihin, mitä Soikkeli nykyisin ArcGIS Onlinella tekee, hän
sanoo jo olevansa itsekin aika tyytyväinen.
"Niistä on minulle oikeasti hyötyä,
koska pystyn tekemään ne asiat niin
nopeasti."
Käyttöönotto helppoa
A rc G I S O n l i n e n k ä y t t ö ö n o t o n
McDonald'sissa Soikkeli pystyi pääosin
hoitamaan itse. Yhtiön it-tuen osuus
rajoittui Esri Maps for Officen lataamiseen hänen Exceliinsä.
"Kaiken muun olen tehnyt itse. Se
kertoo, että ArcGIS Online on tosi helppo ottaa käyttöön."
Palvelun varsinaisessa käyttämisessä
lähtökitka oli kuitenkin suuri ennen
kuin ensimmäiset kartat olivat ruudulla
ja tiedot kartalla.
Asioista, joita Kirsi Soikkeli nykyisin jo
pystyy ArcGIS Onlinella tekemään, on
hänelle oikeasti hyötyä, koska hän pystyy
tekemään ne niin nopeasti.
"Kun siitä selviää, ArcGIS Online on
erittäin anteeksiantava ja myös hyvin
luotettava. Se ei ole koskaan kaatunut,
mikä on nykyisessä maailmassa todella
hieno asia", Soikkeli sanoo. ■
1/2013
Nuuksion uuteen luontokeskus Haltiaan yleisön
käyttöön tulevan monikosketusnäytön alla myhäilevät
kehitystyöhönsä tyytyväisinä vasemmalta lukien
tutkijat Susanne Suvanto ja Mikko Rönneberg sekä
osastonjohtaja Tapani Sarjakoski ja tutkimuspäällikkö
Juha Oksanen.
Uudenlaisia karttapalveluja
Geodeettinen laitos kehittää
luonnossa liikkujille monikanavaisia karttapalveluja, joissa
hyödynnetään uusimman tietotekniikan ja hyvin tarkkojen
laserkeilausaineistojen tarjoamia mahdollisuuksia.
Pääosin Tekes-rahoitteisissa
MenoMaps I ja MenoMaps
II -projekteissa Geodeettisen
laitoksen ja sen yhteistyökumppanien tavoitteena on
kehittää menetelmiä, prototyyppejä ja pilotteja nykyistä
parempien karttojen ja karttapalvelujen tuottamiseksi luonnossa liikkujille.
"Koska käytettävissä on erilaisia jakelukanavia, kuten kännykät, internet, paperikartat ja
monikosketusnäytöt, tutkimme myös, miten niitä kaikkia
voitaisiin hyödyntää yhdessä",
Geoinformatiikan ja kartografian osaston johtaja, professori
Tapani Sarjakoski kertoo.
Testiympäristönä projekteissa on käytetty Nuuksion kansallispuistoa, jonne toukokuun
lopussa avattavan upouuden
Suomen luontokeskus Haltian
kanssa hankkeissa on tehty
alusta asti läheistä yhteistyötä.
Kehitystyötä varten Nuuksion alueesta teetettiin laserkeilaus. Sen pistetiheys on
niin suuri, että siitä erottuvat
yksittäisten puiden paikat,
puiden korkeus ja leveys sekä
infrapunakuvien avulla myös
puuston laji.
"Kartografista esitystä varten tiedot on yleistetty. Emme
näytä jokaista puuta, mutta ne
jotka näytämme, ovat oikeilla
paikoilla", Sarjakoski sanoo.
Laserkeilausaineistosta on
saatu myös todella tarkka
korkeusmalli. Sen pohjalta on
voitu tehdä tekstuuririkkaita
rinnevarjostuksia, jotka synnyttävät kartalla puolittaisen
3D-vaikutelman.
Lisäksi Nuuksiosta teetettiin tarkat ortokuvat, joiden
oikaisussa käytetyn tarkan
korkeusmallin ansiosta oikaistuissa ortokuvissa on sijain-
tivirheitä käytännössä vain
yhden pikselin verran.
"Olemme kehittäneet sellaisenkin tuotteen, jossa myös
ortokuvaan on yhdistetty
rinnevarjostus, jolloin siihenkin syntyy 3D-vaikutelma",
hankkeiden karttadesignista
vastannut tutkimuspäällikkö
Juha Oksanen kertoo.
Yleisön käyttöön
luontokeskuksessa
Nuuksion jälkeen MenoMapsprojekteissa on tehty uudenlaisia karttoja myös koko pääkaupunkiseudun luonto- ja
viheralueista, Viherkehästä.
Uudenlaisten karttojen ja karttapalveluiden prototyypit projekteissa on tuotettu kaikille
eri jakelukanaville.
Suoraan kansalaisten käyttöön prototyypeistä päätyy
ainakin Nuuksion uuteen
luontokeskukseen tulevalla
monikosketusnäytöllä esitet-
tävät kartat ja karttapalvelut.
Yksittäisten sormienkin paikan
ja liikkeet tunnistavaan monikosketusnäyttöön on kehitetty niin intuitiivista käyttöliittymää, että sen toiminnot oppii
jo muutamassa sekunnissa.
Viherkehän kartat ovat
pääosin syntyneet ArcGIS-työkaluilla, jotka ovat Geodeettisella laitoksella prototyyppien
alustana ja työkaluna monissa
muissakin tutkimuksissa.
"Tällaisissa integroiduissa
ympäristöissä on hienoa se,
että koko ketju aineistojen
esiprosessoinnista karttadesignin kautta loppuun asti eli
siihen, että saadaan rasteroidut tiilet ulos, voidaan tehdä yhdessä ja samassa ympäristössä", hän toteaa.
Kaikkien Tekes-rahoitteisten
tutkimusprojektien lailla Meno­
Maps-projektienkin tavoite on,
että yksityiset yritykset ryhtyisivät jatkokehittämään ja kaupallistamaan projekteissa kehitettyjä uusia menetelmiä. ■
9
1/2013
Tietääkö organisaatiosi,
mitä paikkatietoa sillä on?
Monilla organisaatioilla on enemmän paikkatietoa tai sellaiseksi
muunnettavissa olevaa tietoa kuin ne tulevat ajatelleeksikaan. Moni
hyöty jää saamatta, jos kaikkea paikkatietoa ei ole tunnistettu.
Paikkatietona pidetään usein
vain tietoa, jonka sisältämän
osoitteen tai koordinaattien
avulla tieto on suoraan siirrettävissä kartalle. Tällöin
saattaa jäädä hyödyntämättä
paljon sellaista tietoa, joka ei
suoraan sisällä osoitteita eikä
koordinaatteja, mutta on helposti muunnettavissa paikkatiedoksi jonkin liiketoimintatietoon sisältyvän paikantavan ominaisuuden ja sopivan
sijaintiaineiston avulla.
Jos johonkin tietoon esimerkiksi liittyy paikantavana ominaisuutena postinumero, kyse
ei vielä ole paikkatiedosta.
Kun postinumero yhdistetään
postinumeroalueiden rajoja
koskevaan sijaintiaineistoon,
kaikki postinumeroiden avulla paikantuva tieto saadaan
muutettua paikkatiedoksi.
Paikantava tieto
askeleiden päässä
Kaikilla organisaatioilla on
liiketoiminnastaan taulukkomuotoista tietoa, jolla on
myös paikantava ominaisuus.
Usein sitä ei ehkä ole tunnis-
Esimerkiksi ArcGIS Online for Organizationsiin kuuluva Esri Maps for Office sisältää seitsemän erilaista
sijaintiaineistoa sekä mahdollisuuden lisätä omia aineistoja. Niiden avulla Excel-taulun sisältämä liiketoimintatieto saadaan sijoitettua kartalle, jos Excel-taulussa on jokin paikantava ominaisuus, joka
voidaan sitoa sijaintiaineistoon. Kuvassa sijaintiaineistona on ”kunta”.
tettu, koska paikantava ominaisuus on yhden tai useamman askeleen päässä tiedosta,
jolle se auttaisi määrittämään
sijainnin.
Yrityksellä voi esimerkiksi
olla viisi myyntipiiriä, jotka
kattavat koko valtakunnan.
Raportointijärjestelmän tauluissa myyntipiirien tunnistetietona ovat vain numerot
1:stä 5:een. Jossakin yrityksellä on kuitenkin paikantava ominaisuustieto, jonka
mukaan esimerkiksi myyntipiirin 1 muodostaa vaikkapa
Uudenmaan maakunta, myyntipiirin 2 Varsinais-Suomen,
Satakunnan ja Pirkanmaan
maakunnat jne.
Kun sijaintiaineistoksi otetaan maakuntarajat kartalle sijoittava aineisto, kaikki
myyntipiireihin liittyvä liiketoimintatieto saadaan muutettua
paikkatiedoksi, joka pystytään
esittämään myös kartalla.
Sijaintiaineisto voitaisiin tehdä myös digitoimalla myyntipiirit kartalle. Sillä tavalla
sijaintiaineisto saadaan yleensä tehtyä, vaikka tarkoitukseen sopivaa valmista aineistoa ei olisi olemassa.
Paikantavan ominaisuuden
sisältävää tietoa organisaatioilla voi olla lukemattomista asioista: huoltopiireistä,
sairaanhoitopiireistä, vaalipiireistä, äänestysalueista,
aluepäälliköiden vastuualueista, kunnista, koulupiireistä,
kotisairaanhoitajien alueista,
pelloista, palstoista, tonteista, tulva-alueista, geologisista
muodostumista, luonnonsuo-
jelualueista, viheralueista ja
vaikka mistä muusta.
Aluemaisten kohteiden lisäksi
tieto voi liittyä myös pistemäisiin
kohteisiin, kuten asiakkaisiin,
nouto- tai toimituskohteisiin
ja rakennuksiin, tai viivamaisiin kohteisiin, kuten maantie-,
rautatie-, sähkö-, vesijohto- ja
viemäriverkostoihin tai jakelureitteihin.
Jos ihminen pystyy mielessään yhdistämään tietyn
tiedon johonkin maantieteelliseen sijaintiin, tiedolle mitä
todennäköisimmin löytyy
jokin paikantava ominaisuus.
Paikantavalle ominaisuudelle
taas on valmiina tai voidaan
tehdä sellainen sijaintiaineisto, jonka avulla tieto saadaan
muutettua paikkatiedoksi ja
sijoitettua kartalle.
Esri Maps for
Officessa voidaan
käyttää myös
organisaation omia tai
kolmannen osapuolen
sijaintiaineistoja,
joiden avulla Exceltaulun tiedot saadaan
sijoitettua kartalle
Excel-tiedoissa olevan
tai sinne varta vasten
lisätyn paikantavan
ominaisuuden
mukaisesti.
10
1/2013
Esri Finland tarjoaa käytettäväksi erilaisia sijaintiaineistoja aineistot.esri.fi-verkkopalvelussaan ja voi myös
tehdä asiakkaille tilaustyönä
sijaintiaineiston tiettyyn käyttötarkoitukseen.
ArcGIS-tuotteissa sijaintiaineistoina voi myös käyttää
esimerkiksi organisaatioiden
omia aluejakoja, jotka eivät
perustu mihinkään yhteiskunnassa yleisesti käytettyyn aluejakoon.
Uutta näkemystä
liiketoiminnasta
Kun liiketoimintatieto saadaan
muutettua paikkatiedoksi jonkin paikantavan ominaisuuden ja sijaintiaineiston avulla,
avautuu kokonaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan tarkastelemiseen.
Pelkästään liiketoimintatiedon visualisointi kartalle
saattaa jo monissa organisaatioissa synnyttää olennai-
sia ahaa-elämyksiä. Sijainnin
saaneen liiketoimintatiedon
pohjalta voidaan kuitenkin
tehdä myös paikkatietoanalyysejä, jotka tuottavat täysin
uutta tietoa.
Analyysit voivat esimerkiksi paljastaa sellaisia asioiden
välisiä riippuvuussuhteita, joita
taulukkomuotoisesta datasta
on vaikea tai jopa mahdoton
havaita. Organisaatio voi myös
rikastuttaa vaikkapa omia
asiakastietojaan ulkopuolelta
hankituilla demografiatiedoilla, jolloin paikkatietoanalyyseistä saadaan vielä paljon
enemmän irti.
Uudet helppokäyttöiset
työkalut, kuten Esri Maps
for Office, Esri Maps for IBM
Cognos ja ArcGIS Online for
Organizations, mahdollistavat
paikkatiedon hyödyntämisen
lähes kenelle tahansa käyttäjälle ilman paikkatietoteknologian osaamista ja ilman
koodaustaitoja. ■
Kotimaisia aineistoja
Esrin verkkopalvelusta
Esri Finland on avannut verkkopalvelun,
josta yleisimmin käytetyt kotimaiset paikkatietoaineistot ovat ArcGIS-käyttäjien
saatavissa pääosin maksutta helposti
käyttöönotettavassa muodossa rajapintapalveluna.
Uuteen palveluun (http://aineistot.esri.
fi) on koottu sellaisia perusaineistoja,
kuten taustakarttoja, hallinnollisia rajoja,
teema-aineistoja ja kohdeaineistoja, joita ArcGIS-käyttäjät useimmin tarvitsevat
omien aineistojensa täydennykseksi käytännön työssään.
”Myöhemmin laajennamme palvelutarjontaa myös toimialakohtaisilla aineistoilla, joille on riittävästi käyttäjäkuntaa.
Aineistotarjonta
Huhtikuun alussa julkistetussa verkkopalvelussa on tällä hetkellä seuraavat aineistot, mutta tarjontaa
täydennetään jatkuvasti:
● Taustakartta
● Ilmakuvat
● Harmaasävykartta
● Maakuntarajat
● Kuntarajat
● Kaupunkialueet
● Väestö
● Maakuntakaavat
● Rakennukset
● Nimistö
Tarkemmat esittelyt ja käyttöehdot tarjolla olevista aineistoista löytyvät verkkopalvelusta. ■
aineistot.esri.fi
Esimerkiksi kiinteistöalaa kiinnostavat
tonttien rajat ja kaivosalaa maaperää koskevat aineistot”, projektipäällikkö Jussi
Lehtonen kertoo.
Palveluun tuodaan hänen mukaansa
nimenomaan sisältöä, joka tukee ArcGIStuotteiden käyttöä ja jota Esri tai muut
tahot eivät ole tähän asti tarjonneet helposti käyttöönotettavassa muodossa.
Esimerkiksi Maanmittauslaitos tarjoaa
avoimeksi dataksi muutetut taustakarttansa JPG-tiedostoina, joita ei sellaisenaan
saa helposti käyttöön vaikkapa mobiilipalveluissa, vaan niistä on ensin tehtävä palvelinympäristössä pyörivä karttapalvelu.
”Esri Finlandin verkkopalvelussa aineistot ovat ArcGIS Serverillä, josta käyttäjät
saavat ne rajapintapalveluna lataamatta
aineistoja itselleen. Omat aineistonsa
käyttäjät voivat sitten tuoda muualta”,
Lehtonen sanoo.
Verkkopalvelun aineistot auttavat aloittelevia ArcGIS-käyttäjiä pääsemään nopeammin liikkeelle, koska järjestelmään on heti
helposti saatavilla suomalaisia perusaineistoja. Edistyneemmät käyttäjät puolestaan
hyötyvät muun muassa siitä, että aineistoja ei tarvitse ladata omille koneille, vaan
ne ovat käytettävissä palveluna. Lisäksi Esri
myös huolehtii aineistojen päivityksistä.
”Jos palvelusta esimerkiksi nappaa kuntaraja-aineiston, voi luottaa siihen, että
vuodenvaihteen jälkeen aineisto päivittyy
eikä itse tarvitse tehdä mitään sen eteen.”
Tällä hetkellä kaikki verkkopalvelussa
olevat aineistot ovat maksuttomia. Jatkossa sinne voidaan Lehtosen mukaan
tuoda myös spesifimpiin tarkoituksiin tar-
Esri Finlandin uuteen verkkopalveluun on
koottu perusaineistoja, kuten taustakarttoja, hallinnollisia rajoja, teema-aineistoja
ja kohdeaineistoja, joita ArcGIS-käyttäjät
useimmin tarvitsevat omien aineistojensa
täydennykseksi käytännön työssään.
jottavia maksullisia aineistoja.
”Harkitsemme vuosimaksuun perustuvaa
käyttöoikeutta sellaisille palveluille, joiden
tuottaminen vaatii erityisosaamista tai ylläpito vie runsaasti aikaa - esimerkkinä tilastoista johdetut, pitkälle viedyt analyysit.”
Maksullisiksi tulevat myös palvelut, jotka perustuvat maksullisiin tuotteisiin tai
lisensointiin, kuten kaupallisten toimijoiden ylläpitämiin rekistereihin ja tilastoihin.
”Joka tapauksessa tällaisetkin aineistot
saa Esri Finlandin palvelusta käyttöön helpommin.”
Esri Finland ottaa Lehtosen mukaan
mielellään vastaan ehdotuksia verkkopalvelussa tarjolle tuotavista aineistoista sekä
palautetta palvelusta ja sen sisällöstä.
Esri Finlandilla on aineistopalvelun
lisäksi myös verkkopalvelu (http://kartat.
esri.fi), jonne on koottu joitakin hyviä esimerkkejä ArcGIS-tuotteilla toteutetuista
sovelluksista ja karttapalveluista. ■
11
1/2013
Virroilla innostuttiin
hyödyntämään CityEngineä
Virroilla tehdään kuntalaisille ja päättäjille havainnollisia 3Dvirtuaalimalleja kaavahankkeista Esrin SLG ELA -kuntalisenssiin kuuluvalla
CityEnginellä, mutta sille nähdään paljon muitakin käyttökohteita.
Virtain kaupungin paikkatietoinsinööri Marko Saastamoinen kuuli 3D-virtuaalimallien tekemiseen tarkoitetusta
CityEnginestä jo pari vuotta
sitten. Hän kuitenkin rohkaistui tutustumaan siihen tarkemmin vasta viime syksynä
huomattuaan, että ohjelmisto
oli tullut Esrin kuntalisenssisopimuksen piiriin, joten sen
käyttö ei aiheuttaisi kaupungille mitään lisäkustannuksia.
Tehtyään CityEnginellä
iltapuhteina kotonaan hyvin
onnistuneen harjoitustyön
Saastamoinen oivalsi, että
kaupunki voisi ohjelmiston
avulla tehdä omin voimin
3D-virtuaalimalleja kaavahankkeistaan.
”Virtuaalimallejahan ei ole
pakko tehdä kaavoituksessa,
joten niitä ei ole kustannussyistä yleensä tehty, vaan on
tyydytty tavallisiin 2D-havainnepiirustuksiin”, hän kertoo.
Virroilla oli juuri tuolloin
sopivassa vaiheessa KeituriVihriälän kaavahanke, josta
Saastamoinen ryhtyi tekemään 3D-virtuaalimallia. Harjoitustyössään hän oli kolmessa tunnissa jo oppinut CityEnginen käytön perusteet ja
mietti nyt tavat, joiden mukaisesti 3D-mallin tekeminen
saataisiin säännönmukaiseksi
osaksi kaavoitusprosessia.
Googlettamalla
ilmaisia 3D-objekteja
Uuden kaavan valmistuessa
ehdotusvaiheeseen kaavakartasta ja havainnepiirustukses-
12
ta kannattaa Saastamoisen
mukaan tuoda CityEngineen
seuraavat perusasiat: katujen
keskilinjat, talojen keskipisteet
ja niiden harjan suunta sekä
kortteli- ja puistoalueet.
Näistä aineksista 3D-mallia
voi alkaa rakentaa CityEnginellä.
Katujen keskilinjat Saastamoinen valmisteli ensin
ArcMapissa, samoin mallin
pohjalle asetettavan korkeusvärirasterin, joka tehtiin
Maanmittauslaitokselta
hankitusta korkeusmallista.
”CityEngine osaa lukea
värirasterin niin, että se
tekee sen mukaan maaston
pinnanmuodot 3D-malliin.
Lisäksi pintaan voi kiinnittää
rasterimuotoisen ilmavalokuvan, jolloin pinnanmuodoista syntyy 3D-vaikutelma
ilmakuvan avulla.”
Korttelialueet Saastamoinen nosti mallissa esiin
maalaamalla niiden pinnan
CityEnginen valikoimista löytyneellä nurmikkorasterilla.
Puistoalueet puolestaan syntyivät naputtelemalle vapaalla
kädellä alueille pisteitä, joista
CityEngine kasvatti hiiren klikkauksella 3D-puita.
Jos rakennuksista olisi tuotu
CityEngineen pohjapiirrokset
kaavan 2D-havainnekuvasta,
myös rakennukset olisi voitu kasvattaa 3D-objekteiksi
napin painalluksella jonkin
CityEnginen valmiin säännön
perusteella.
”Päädyin kuitenkin siihen,
että vien rakennukset sinne
valmiina 3D-objekteina, jotka
ovat näyttävämmän näköisiä
Tältä KeituriVihriälän kaava-alue
näytti 2D-kuvana
ArcMapissa ennen
kuin 3D-mallia
alettiin rakentaa
CityEnginessä.
kuin säännöillä kasvatetut.
Etsin googlaamalla ilmaisia
3D-malleja suomalaiseen
ympäristöön sopivista omakoti- ja rivitaloista ja muista
rakennuksista ja löysin muutaman mallin, joita pystyin
käyttämään.”
Kadut malliin syntyivät
CityEnginen sääntöjen avulla.
Käyttäjä voi valita, montako
Keituri-Vihriälän kaavaalueesta syntyi CityEnginen
avulla nopein askelin valmis
3D-virtuaalimalli, johon
kuntalaiset ja päättäjät
voivat tutustua kaupungin
verkkosivuilla julkaistun
web-sovelluksen muodossa.
kaistaa katuihin halutaan,
kuinka tiheässä ovat katuvalopylväät jne. Kadut saa
1/2013
CityEngine kuuluu Esrin
kuntalisenssiin, joten se ei ole
vaatinut Virtain kaupungilta
mitään hankintoja. ”Kyse on
vain siitä, että on oivallettu
käyttää sitä”, Marko Saastamoinen sanoo.
myötäilemään maaston pinnanmuotoja, ja jopa sillat ja
tasoristeykset syntyvät hiirtä
klikkailemalla.
Valmis malli
nettiin kuntalaisten
nähtäväksi
Kun 3D-malli on saatu CityEnginessä valmiiksi, siitä voi
tuottaa automaattisesti
virtuaali­mallin, joka toimii
selaimessa. Tällaisen selainsovelluksen avulla Virroillakin on
jaettu Keituri-Vihriälän kaavaalueesta tehty 3D-malli kuntalaisten nähtäväksi nettisivuilla.
”Selainsovelluksessa on
tiettyjä hienoja ominaisuuksia. Siinä voi esimerkiksi katsoa, miten vaikkapa korkean
rakennuksen varjot vaikuttavat kyseisellä alueella eri vuodenaikoina ja kellonaikoina”,
Saastamoinen sanoo.
Virtuaalimallin tekemisellä ehdotusvaiheessa olevasta
kaava-alueesta pyritään Saastamoisen mukaan Virroilla ennen
kaikkea luomaan sekä päättäjille että kuntalaisille havainnollinen mielikuva siitä, miltä kaavaalue tulevaisuudessa näyttäisi.
”3D-malli kertoo paljon
enemmän kuin kaavakartta,
josta moni ei tahdo ymmärtää mitään. Malli konkretisoi, mitä oikeasti tarkoittaa,
kun kaavassa on tietty määrä
rakennuksia, katujen paikat ja
muuta.”
Myöskään 2D-havainnepiirrustukset eivät paljasta mattimeikäläiselle, miltä kaavaalue todellisuudessa näyttäisi,
koska ne ovat pelkkiä ylhäältä
päin kuvattuja pohjapiirroksia
alueesta.
3D-arkisto yhteiskäyttöön
CityEnginessä on runsaasti valmiita sääntöjä ja
3D-objekteja, joiden avulla
virtuaalimalleja voi rakentaa.
Rakennusten 3D-mallit eivät
kuitenkaan välttämättä ole
suomalaisen rakennustyylin
mukaisia eikä valmiita sääntöjäkään riitä joka lähtöön,
mutta niitä voi tehdä itse
lisää.
Marko Saastamoinen
toivoo, että CityEnginen
käytön yleistyessä kunnat
voisivat ryhtyä yhteistyö-
Paljon muitakin
käyttömahdollisuuksia
CityEnginea voidaan Saastamoisen mukaan käyttää
kaavoituksen apuna myös jo
suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi kaava-alueen maastosta
voidaan tehdä laserkeilausaineistoon perustuvan korkeusmallin avulla 3D-virtuaalimalli,
josta voidaan vaikkapa etsiä
maaston luontaisia tasanteita,
joihin rakennuksia ja katuja
kannattaa sijoittaa.
”3D-korkeusmalliin voidaan
CityEnginessä tehdä myös keinotekoisia leikkauksia maastoon ja katsoa, miltä maasto
näyttäisi muokattuna.”
hön ja hyödyntää toistensa
tekemiä uusia sääntöjä ja
3D-objekteja.
”Jos joku on tehnyt jonkun hyvän säännön, ei ole
mitään järkeä, että joku
toinen käyttää paljon aikaa
samanlaisen säännön tekemiseen. Eikö olisi järkevämpää, että olisi olemassa jonkinlainen 3D-arkisto, josta
suomalaiset CityEnginen
käyttäjät saisivat sääntöjä ja
3D-objekteja käyttöönsä”,
hän pohtii. ■
Vastaavasti 3D-mallin avulla voidaan tutkia, miten jokin
suunniteltu uudisrakennus tai
asuinalue sulautuu olemassa
olevaan rakennettuun ympäristöön tai arvokkaaseen luonnonmaisemaan.
”Selainsovelluksessa kuntalaisille voitaisiin eri karttatasoilla näyttää, miltä suunniteltu alue näyttää tällä hetkellä ja
miltä se näyttäisi sen jälkeen,
kun uudet rakennukset on
rakennettu sinne.”
Monenlaista muutakin
käyttö Saastamoinen on CityEnginelle ideoinut. Sen avulla
voitaisiin esimerkiksi tehdä
kuntalaisille webiin 3D-malli
kaupungin hyvin mäkisessä
maastossa kulkevista latureiteistä.
Metsäasioissa ohjelmiston
avulla voitaisiin vaikka tutkia,
miltä tietty maisema näyttää,
jos alueella tehdään isompi
avohakkuu. Näin luotaisiin
ehkä hieman erilainen mielikuva avohakkuualueesta kuin
vain katsomalla kartalta, että
tiettyyn kohtaan tulee reikä
metsään.
”CityEnginen käytölle on
todella paljon mahdollisuuksia. En itsekään osaa niitä
kaikkia vielä kuvitella. Kun
tilanteita tulee vastaan, varmaan huomaamme, että hei,
miksi emme muuten käyttäisi
CityEngineä tässä”, Saastamoinen toteaa. ■
13
1/2013
ArcGIS Online -palveluna saatava
Transportation Analytics -ratkaisu
madaltaa olennaisesti kynnystä
kuljetussuunnittelun aloittamiselle
tehokkuutta ja kustannussäästöjä
tuovan paikkatietoteknologian avulla.
Kuljetussuunnittelua palveluna
Esrin kuljetussuunnittelujärjestelmä on nyt saatavissa helposti käyttöönotettavana ArcGIS Online -palveluna. Suurten ajoneuvomäärien kuljetussuunnitteluun tarjolla on ArcGIS for Server -pohjainen valmisratkaisu.
Esrin uutuuspalvelu Transportation Analytics ArcGIS Online on kevyt valmisratkaisu, joka mahdollistaa kerta-ajolla
korkeintaan 50 ajoneuvon kuljetussuunnittelun ja reitinoptimoinnin. Toki ajoja
on mahdollista tehdä päivän aikana
useita, jolloin ratkaisulla voi hoitaa suuremmankin ajoneuvomäärän kuljetus- ja
reittisuunnittelun.
Kevytversion rinnalle Esri on tuonut
ArcGIS for Server -pohjaisen Tranportation Analytics Enterprise -ratkaisun, joka
toimii asiakkaan omassa omistuksessa ja
hallinnassa. Sillä pystytään tekemään kerta-ajolla kohtuullisessa ajassa muutaman
sadan ajoneuvon tai kahden tuhannen
nouto-toimitusparin kuljetus- ja reittisuunnitelmat. Jos käyttäjiä on enemmän
kuin yksi, voidaan myös ajoja tehdä rinnakkain useampia.
14
Uudet ratkaisut korvaavat Esrin ArcLogistics-tuotteen, jonka tuki jatkuu vielä
pitkään, vaikka sen tuotekehittely on nyt
päättynyt.
Online- ja Enterprise-versioissa on sama
avoimen lähdekoodin client-ohjelmisto,
joka hyödyntää ArcGIS Onlinen tai ArcGIS
for Serverin osoitepaikannus-, taustakartta- ja reitityspalveluita. Ratkaisujen perustoiminnot ovat pitkälti samoja kuin ArcLogisticsissa, mutta niissä on aikaisempaa
helpompi käyttöliittymä ja paljon muuta
uutta.
Uusia toimintoja
Transportation Analytics -ratkaisujen avulla kaikenlaiset ajo- ja kuljetusjärjestelyjä
hoitavat organisaatiot pystyvät laatimaan
kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset ajoreitit ja aikataulut.
Ratkaisut ottavat suunnittelussa huomioon useita tekijöitä, kuten aikarajat,
asiakkaiden erityistarpeet, ajojärjestyksen,
tieverkoston nopeusrajoitukset sekä ajoneuvojen määrän, kapasiteetin ja varustuksen.
Ajoneuvojen ominaisuuksien lisäksi
huomioon voidaan ottaa myös kuljettajien ominaisuuksia, vaikkapa kodinkoneiden asennustaitoja kotiinkuljetustehtävissä. Kuljettajille voidaan myös määritellä
työaikalainsäädännön mukaiset työ- ja
lepoajat.
Ratkaisut ovat entistäkin helpommin
integroitavissa organisaation muihin tietojärjestelmiin, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmään, jossa kuljetussuunnitteluun tarvittavia tilaustietoja ylläpidetään.
1/2013
Jos organisaatio käyttää ajoneuvoseurantajärjestelmää, myös se saadaan
integroitua Esrin ratkaisuihin, joihin voidaan myös luoda dashboard-näkymä
koko kuljetustoimintaan. Ajoneuvoista
voidaan esimerkiksi kuitata toimitukset
suoritetuksi ja tieto siitä näkyy heti toimistolla.
Ratkaisuista voidaan lähettää reittisuunnitelmat ja ohjeet Esrin omaan
navigointisovellukseen, ajoneuvotietokoneeseen tai kuljettajan mobiililaitteeseen.
Jos saatavilla on reaaliaikaista liikennetietoa, sitä pystytään hyödyntämään
ratkaisuissa.
Tilauksille voidaan käyttöliittymässä
konfiguroida tarvittava määrä lisäkenttiä pakollisten kenttien täydennykseksi.
Raportointi on sisäänrakennettuna, ja
raportit voidaan räätälöidä halutunlaisiksi.
Nopeasti käyttöön
Transportation Analytics ArcGIS Online
riittää varmasti useimpien suomalaisten
organisaatioiden kuljetussuunnittelun
tarpeisiin. Sen ratkaiseva etu on erittäin
helppo ja nopea käyttöönotto, joka ei
vaadi investointeja enempää laitteistoihin
kuin ohjelmistoihinkaan.
Online-versiota voi alkaa käyttää ArcGIS
Online for Organizationsin vuosimaksulla.
Se sisältää tietyn määrän nimettyjä käyttäjiä ja käytön mukaan kuluvia krediittejä,
jotka ovat palvelun "valuuttaa".
ArcGIS Online for Organizations sisältää myös suuren joukon muita paikkatietotyökaluja ja aineistoja, jotka asiakas
saa käyttöönsä. Esimerkiksi Esri Maps for
Officen avulla Excelissä olevan taulukon
tiedot saa karttapohjalle yhtä helposti
kuin Excelissä syntyy graafi. ■
Kuljetus- ja liikennesuunnittelu
yhteiselle paikkatietoalustalle
ArcGIS-järjestelmä tarjoaa julkisen liikenteen, eri kuljetusmuotojen ja liikenneverkostojen suunnittelijoille yhteisen alustan, joka mahdollistaa eri osapuolten
yhteistyön ja toimintojen koordinoinnin.
Julkisen liikenteen virastoilla ja muilla kuljetus- ja liikennealan toimijoilla on
käytössä monenlaista tietotekniikkaa.
Ratkaisuja ei kuitenkaan ole useinkaan
integroitu toimivaksi kokonaisuudeksi,
joka mahdollistaisi eri kuljetusmuotojen,
liikenneverkostojen ja niitä koskevien
toimintojen kokonaisvaltaisen tarkastelun ja tasapainoisen kehittämisen.
"Esrin mielestä paikkatieto auttaisi
toimijoita tuomaan eri palaset ja komponentit yhteen kokonaisvaltaiseksi järjestelmäksi", toteaa Ian Koeppel, Esri
Europen Transportation-alueen Business
Development Manager.
Esimerkiksi Euroopan Unioni pyrkii
hänen mukaansa tasapainottamaan eri
liikenneverkostojen käyttöä, jotta ihmisten ja tavaroiden liikuttelu ei painottuisi
nykyiseen tapaan liiaksi tieverkostoon.
"Miten siis saada eri kuljetusmuotojen ja eri liikenneverkostojen suunnittelijat tekemään yhteistyötä ja esimerkiksi
käyttämään yhteisiä tietomalleja? Eri toimijat eivät välttämättä aina edes puhu
keskenään", Koeppel pohtii.
Hän uskoo, että Esrin ArcGIS-järjestelmä
voi auttaa eri toimijoita tekemään yhteistyötä, jakamaan resursseja ja hyödyntämään toistensa datavarantoja yhteisellä ja
yhdenmukaisella paikkatietoalustalla.
Esrin tanskalainen yhteistyökumppani
on esimerkiksi rakentanut EU:lle ArcGISpohjaisen liikenteensuunnitteluratkaisun,
jotta suunnittelijat eri maissa voisivat
puhua samaa kieltä ja käyttää samoja työkaluja.
Esri on Koeppelin mukaan myös seurannut kiinnostuksella, miten eri liikennemuotojen hallinnon yhdistäminen
yhden viraston alaisuuteen on edistänyt
tasapainoisempaa suunnittelua esimerkiksi Suomessa ja Norjassa.
Yhteiset työkalut
yhteistyötä varten
Lisätietoja:
Ilkka Suojanen
Manager
Solutions
Esri Finland
Lisätietoja:
Jalmari Talola
Account Manager
Esri Finland
Esimerkiksi Pariisin liikennevirastolla
RATP:llä on Koeppelin mukaan Esrin
ELA-sopimus, jonka ansiosta viraston eri
osastot voivat käyttää vapaasti lisenssiin
Ian Koeppelin mielestä paikkatietojärjestelmä voi tarjota perustan kuljetus- ja
liikennealan eri toimijoiden yhteistyölle.
kuuluvia ArcGIS-ohjelmistoja aina, kun
tarpeita ilmenee.
"Se luo yhtenäisen paikkatietoalustan
osastojen kesken ja säästää paljon aikaa
ja vaivaa, koska paikkatietoteknologiaa
voi alkaa käyttää saman tien tarvitsematta aina järjestää tarjouskilpailuja ja solmia
uusia sopimuksia eri toimittajien kanssa."
RATP:n vastuulla ovat Pariisissa metro-,
raitiovaunu-, bussi- ja paikallisjunaliikenne, joiden muodostamaa kokonaisuutta
viraston on pystyttävä suunnittelemaan
ja kehittämään kokonaisvaltaisesti.
"Matkustajatkaan eivät valitse vain
yhtä kulkumuotoa, vaan käyttävät julkisen liikenteen eri kulkumuotojen yhdistelmää", Koeppel huomauttaa.
Espanjassa ja Norjassa ilmailuhallinnot
ovat hänen mukaansa vastuussa sekä
ilmatilasta että lentoasemista ja käyttävät
Esrin ohjelmistoja molemmilla osa-alueilla.
"Eri toimintojen koordinointi ilmailualalla on hyvin monimutkaista. Paikkatietojärjestelmä voi olla liima ja perusta,
jonka avulla eri toiminnot voivat puhaltaa paremmin yhteen hiileen."
Kuljetus- ja liikennealalla täytyy myös
tehdä yhteistyötä monien muiden toimialojen kanssa, koska liikenne liittyy
vahvasti muun muassa kaupunkisuunnitteluun ja turvallisuusviranomaisten,
kuten poliisin, toimintaan. Vastaavasti
esimerkiksi sähkö-, kaasu-, vesi- ja viemäriverkoston ylläpitotyöt vaikuttavat
liikennejärjestelyihin.
"Myös tällaiseen yhteistyöhön Esri voi
tarjota yhteisiä työkaluja, joiden avulla
eri osapuolet voivat jakaa tietoa keskenään, hyödyntää erilaisia tietolähteitä
ja koordinoida toimintojaan", Koeppel
sanoo. ■
15
1/2013
Puutavaralogistiikkaan
lisää kustannustehokkuutta
Paikkatiedon tehokkaampi
hyödyntäminen auttaa lisäämään
puuhuollon koko logistiikkaketjun
tuottavuutta ja kustannustehokkuutta,
mikä puolestaan parantaa
metsäteollisuuden kansainvälistä
kilpailukykyä.
Puuhuollon logistiikan haasteista kertoo muun muassa se, että kuvan tienvarsipinosta
Kirkkonummelta puutavara on menossa puulajin, laadun ja järeyden perusteella neljään
eri tehtaaseen eri puolille Suomea.
Suomen metsäsektori hyödyntää paikkatietoa useimpia muita toimialoja laajemmin lähes kaikessa toiminnassaan ja
erityisesti puuhuollon logistiikassa puukaupoista ja puun korjuusta aina tehdaskuljetuksiin asti.
”Alan koko toimintahan perustuu siihen, että hakattavilla leimikoilla ja puutavaravarastoilla teiden varsilla on tietty
sijainti, kuten myös tehtailla, jonne puut
kuljetetaan. Ketjun varrella eritasoista paikkatietoa hyödynnetään kaiken aikaa ja kattavasti koko maassa”, Metsätehon tutkimuspäällikkö Jarmo Hämäläinen toteaa.
Metsäteho on suurten metsäteollisuusyritysten, Metsähallituksen ja eräiden metsäalan järjestöjen omistama
tutkimus- ja kehitysyhtiö, joka kehittää
metsäteollisuuden puuhuoltoa ja erityisesti puutavaran toimitusketjua metsästä
tuotantolaitoksille. Se pyrkii ennen muuta
alan operatiivisten toimintojen kustannustehokkuuden parantamiseen.
Vuosi sitten Metsäteho teki omistajiensa kanssa Puutavaralogistiikka 2020
-kehittämisvision ja t&k-ohjelman. Sen
tavoitteena on, että puuraaka-aineen toi-
16
mitusketjun kustannustehokkuus vuonna
2020 on 30 prosenttia nykyistä parempi
ja täyttää samalla kestävän kehityksen
vaatimukset.
Tavoitteen toteuttamiseen ei ole mitään
yhtä keinoa, vaan tulokset on saatava pienemmistä puroista ottamalla enemmän
irti nykyisistä metsäkoneista ja kuljetuskalustosta sekä hyödyntämällä tehokkaammin tietotekniikkaa.
”Paikkatieto nähtiin yhdeksi merkittäväksi kehittämisalueeksi. Sen merkitys
kasvaa kaikkien puuhuollon toimijoiden
parissa. Siinä on uutta potentiaalia, jota
metsäala ei ole vielä täysin hyödyntänyt”,
Hämäläinen kertoo.
Metsäteho satsaakin nyt Hämäläisen mukaan paikkatietoasioihin entistä
enemmän ja on hiljattain muun muassa
korvannut aiemmat paikkatietovälineensä
Esrin tehokkaammilla ArcGIS for Desktop
-työkaluilla.
”Meillä pitää olla sellaiset välineet, jotka antavat kasvuvaraa, koska näköpiirissä
olevat kysymyksenasettelut ovat aiempaa
isompia ja merkittävämpiä myös tutkimustehtävien kannalta”, hän sanoo.
Metsäsektori näkee Jarmo Hämäläisen
(vas.) ja Tapio Räsäsen mukaan suurta
kehittämispotentiaalia paikkatiedon
hyödyntämisessä, joten myös Metsäteho
panostaa siihen tutkimus- ja kehitystyössään entistä enemmän.
Lisäarvoa etsitään
uusista tietolähteistä
Ajantasaiset, sijaintiin sidotut metsävaraja olosuhdetiedot ovat tehokkaan puuhuollon perusta. Tarkat tiedot puustosta
1/2013
telmästä. Sinänsähän uusi järjestelmä on
vienyt asioita mukavasti eteenpäin, mutta
tarpeet tiedon tarkkuudelle kasvavat.”
Puutavaraterminaalit
oikeille paikoille
Metsätehon alustavissa testeissä laserkeilauksen maastomalliin ja siitä laskettavaan
kosteusindeksiin perustuva menetelmä on osoittautunut lupaavaksi tavaksi kuvata maastokohtia, joihin vesi kerääntyy ja jotka voivat olla metsäkoneiden liikkumisen kannalta
ongelmallisia.
sekä korjuu- ja kuljetusolosuhteista auttavat suunnittelemaan ja ohjaamaan koko
logistiikkaketjua.
Maasto- ja tiekarttojen, ilmakuvien ja
metsävaratietojen käyttö on metsäsektorilla arkipäivää. Metsäteho tutkii erityisesti
uusien tietolähteiden, kuten laserkeilaukseen perustuvan korkeusmallin, siitä
johdetun kosteusindeksin, maaperäkarttojen ja kosteutta kuvaavien gammasäteilyaineistojen mahdollisesti tuomaa
lisäarvoa.
Uudet tietolähteet saattavat tarjota
entistä tarkempia perusteita puunkorjuun ja kuljetusten ajankohtien valintaan
sekä ajourien sijoitteluun niin, että vältetään maaston upottavat riskikohdat ja
vähennetään puunkorjuun aiheuttamia
vaurioita.
ArcGIS Spatial Analyst -lisäosa on
Hämäläisen mukaan näppärä työväline
tutkimuksessa. Sen avulla analysoidaan
eri tietolähteiden tietoja ja esimerkiksi
vaihtoehtoisten kosteusindeksin laskentaalgoritmien soveltuvuutta maaston kantavuuden arviointiin.
Seuraavana tavoitteena on ottaa säädatan ja säämallien avulla huomioon
myös kulkukelpoisuuteen vaikuttavat
muuttuvat olosuhteet, kuten sademäärä
ja routaantuminen.
Mikäli tiedot osoittautuvat hyödyllisiksi, Metsäteho tekee lopulta ehdotuksen,
miten metsäyhtiöt sekä puunkorjuu- ja
kuljetusyritykset voisivat käyttää niitä
osana suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiään.
Käytännössä tiedot voisivat Hämäläisen
mielestä olla tulevaisuudessa saatavilla
julkishallinnon avoimena datana, jonka
voi ladata uudeksi karttatasoksi metsäsektorin järjestelmiin.
”Metsäsektorin toive kaiken kaikkiaan on, että eri tahojen julkiset aineistot
saadaan nopeasti ja kattavasti käyttöön
mahdollisimman käyttökelpoisessa muodossa ja että uusia tietolähteitä kehitetään myös puuhuollon tarpeista lähtien”, hän toteaa.
Puustosta yhä
tarkempaa tietoa
Yhtenä tavoitteena metsäsektorilla on
myös puustoa koskevan tiedon tarkentaminen niin, että hakattavan leimikon
katkomista erilaisilla ostajien käyttämillä
katkontaperiaatteilla voitaisiin jo etukäteen simuloida, jotta tiedettäisiin, minkälaista raaka-ainetta ja kuinka paljon
mistäkin leimikosta on luvassa.
”Uusilla laserkeilausmenetelmillä pystytään puustoa kuvaamaan aika hyvin. Tiedon ajantasaisuus ratkaisee aika pitkälti
sen, pitääkö tietoon sitten lisätä jotain
puuston kasvun mallinnusta”, Metsätehon erikoistutkija Tapio Räsänen sanoo.
Nykyisestä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta puuston laatutekijät,
kuten järeys, oksaisuus, lenkous, mutkaisuus ja tyvilaho, eivät kuitenkaan suoraan
vielä selviä riittävän hyvin.
Kaikkien hakattavien leimikoiden mittauksiin paikanpäällä eivät kenenkään
resurssit nykyisin riitä, joten tieto haluttaisiin Räsäsen mukaan saada kaukokartoituksella.
”Hyvä tietenkin olisi, että tieto saataisiin
olemassa olevasta metsävaratietojärjes-
Metsäteollisuuden rakennemuutokset ja
esimerkiksi energiapuun käytön lisääntyminen ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat muutoksia puuraaka-aineen kuljetusetäisyyksissä ja eri kuljetusmuotojen osuuksissa.
Sen vuoksi Metsäteho aikoo Hämäläisen mukaan tutkia jatkossa myös hakkuukohteista, kuljetusväylistä ja tuotantolaitoksista koostuvaa kuljetusverkostoa, mihin tarkoitukseen se on hankkinut
ArcGIS Network Analyst -lisäosan.
”Tutkimme, miten puuvirrat nykyisin
suuntautuvat ja tarjoamme siitä tietoa esimerkiksi tienpidosta vastaaville organisaatioille. Myös ne jakavat rajallisia resursseja, joten kannattaisi tietenkin kunnostaa
väyliä, joilla on suurin merkitys.”
Lisäksi tutkimuskohteeksi nousevat
puutavaraterminaalien sijainnin optimointiin liittyvät kysymykset. Tie- ja rataverkoston varrelle tarvitaan nykyistä suurempia
välivarastointi- ja kuormauspaikkoja, jotka
auttavat säästämään kuljetuskustannuksia ja parantavat puun toimitusvarmuutta
erityisesti kelirikkokauden aikana. ■
Tavoitteena 350
miljoonan säästöt
Logistiikkakustannusten osuus
metsäteollisuusyritysten liikevaihdosta on Suomessa lähes 20
prosenttia. Puutavaralogistiikan
kokonaiskustannukset ovat noin
1,2 miljardia euroa vuodessa.
Metsätehon kehittämisvision ja
t&k-ohjelman tavoite puutavaralogistiikan kustannustehokkuuden parantamisesta 30 prosentilla
vuoteen 2020 mennessä merkitsisi
noin 350 miljoonan euron kustannussäästöjä vuosittain metsäteollisuuden puuhuollossa.
Vision toteuttamiseksi haetaan
nopeasti käyttöön sovellettavia
ratkaisuja jokaisella logistiikkaketjun osa-alueella. Yhdeksi kehittämisalueeksi t&k-ohjelmassa on
nostettu paikkatiedon entistä
tehokkaampi hyödyntäminen. ■
17
1/2013
GIS in Action
Suomen Esri-käyttäjäpäivien GIS in Action -osuudessa syntyi tänä vuonna
muun muassa tieliikenneonnettomuuksia koskeva kartta yleisön silmien
edessä ja nähtiin innovatiivisia kuntasovelluksia.
Excelissä ollut avoin data
liikenneonnettomuuksista
sisälsi tietoa muun muassa
onnettomuuden lajista, tapahtumavuodesta, vakavuudesta
ja sijainnista. Tiedot Account
Manager Antti Ahola siirsi
kartalle nappaamalla hiirellä
kiinni Excel-tiedostosta ja raahaamalla sen kartan päälle.
Sinne tupsahtivat.
Muutamalla napin painalluksella Ahola pystyi ArcGIS
Onlinessa myös teemoittamaan dataa, jotta onnettomuustieto olisi ymmärrettävämpää. Tarkemmat tiedot
onnettomuuksista näkyivät
web-kartan puhekuplissa.
BlomStreet-katunäkymäpalvelusta onnettomuuspaikkoja
tarkasteltiin 360 asteen valokuvista. Oikea sijainti katunäkymään löytyi samoilla Exceltaulukossa olleilla koordinaateilla, joilla onnettomuuspaikat saatiin kartallekin.
Onnettomuustarkastajaa
esittänyt projektipäällikkö Jus-
si Lehtonen näytti, että sama
web-kartta saatiin näkyviin eri
mobiililaitteissa ja käyttöjärjestelmissä Panasonicin Toughpadista ja Trimblen GeoExplorerista iPhoneen ja Windows
8:sta Androidiin. Toki sama
kartta toimii myös selaimella.
Lehtonen demosi, kuinka
maksuttoman Collector for
ArcGIS -sovelluksen avulla voi
suorittaa maastossa onnettomuuspaikan tarkastuksen ja
raportoida tiedot eteenpäin
ArcGIS Onlinen kautta.
Sovelluksella voi muun
muassa katsella kohdetta koskevia tietoja ja editoida niitä,
lisätä kartalle uusia kohteita ja
liittää raporttiin mobiililaitteen
kameralla otettuja tai kirjastosta haettuja kuvia.
”Koko tämä järjestelmä
vaatii investoinnin vain ArcGIS
Online for Organizationsiin.
Kaikki aineistot ja työkalut
ovat siellä”, Lehtonen totesi.
Aivan uutena työkaluna
Onlinessa on Dashboard-sovel-
Kenttätiedonkeruuseen tarkoitetun Collector for ArcGIS -sovelluksen avulla voi vaikkapa tarkastaa maastossa liikenneonnettomuuspaikan ja raportoida tiedot eteenpäin ArcGIS Onlinen kautta.
lus, jonka avulla toimistolla
voidaan seurata kartalla, missä
kenttäväki liikkuu ja mitä tietoa he syöttävät järjestelmään.
Lisäksi sovellukseen voidaan
määritellä vapaasti erilaisia mittareita toiminnan seurantaan.
Kaavakatselmointia
mobiililaitteella
Uudenlaisia kuntasovelluksia
GIS in Action -osuudessa esitteli
Aholan kanssa Marko Saastamoinen Virtain kaupungista.
ArcGIS Online kiinnosti
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY)
paikkatietoasiantuntija Henna-Kaisa Räsänen osallistui
ensimmäistä kertaa Esri-käyttäjäpäiville ja oli tyytyväinen
tapahtumaan.
”Järjestelyt, tila ja tarjoilu toimivat hyvin. Aikataulut
pitivät, esitykset olivat mielenEsri-käyttäjäpäivien ohjelma
toimi Henna-Kaisa Räsäsen
mukaan hyvänä muistutuksena
Esri-ohjelmistojen monipuolisista mahdollisuuksista ja
tarjosi kotiinviemisiksi myös
ideoita myöhempää käyttöä
varten.
18
kiintoisia ja tukivat toisiaan.
Sisältö oli monipuolinen ja
kattava. Myös verkostoitumiseen oli aikaa, ja Esrin edustajilta pääsi kysymään asioita
kasvotusten”, hän summaa.
HSY käyttää Esri-ohjelmistoja muun muassa aineistojen tarkastelussa ja vaativissa paikkatietoanalyyseissä.
ArcGIS Onlinessa HSY:llä
on esillä avoimet datansa ja
kartalle sijoitetut toimipisteensä.
Käyttäjäpäivillä Räsänen
kuunteli lähinnä käyttäjäesityksiä ja Desktop GIS -ohjelmalinjan esityksiä. Erityisesti
häntä kiinnosti ArcGIS Online
for Organizations.
”Meidän pitäisi HSY:ssä
selvittää, miten voisimme sitä
hyödyntää ja siirrymmekö
käyttämään sitä. Organisaatioversiohan on paljon monipuolisempi kuin kaikille avoin
versio, ja sitä voisi hyödyntää
enemmän”, hän sanoo.
Tapahtuman toisena päivänä Räsäsellä oli oma esitys,
jossa hän kertoi HSY:n seudullisten paikkatietoaineistojen julkaisemisesta avoimena datana. Aineistot löytyvät osoitteesta www.hsy.fi/
avoindata. ■
1/2013
Virrat on Oriveden, MänttäVilppulan, Ruoveden ja Pälkäneen kanssa perustanut
ArcGIS Onlineen paikkatietopalvelujen portaalin, jota kunnat käyttävät sekä sisäisesti
että paikkatiedon jakelukanavana kuntalaisille.
Palvelussa on muun muassa
Virtain kaupungin palvelukartta, jossa käytetään paikkatietopalvelimella olevia aineistoja REST-rajapinnan kautta.
Ratkaisun ansiosta kaupunki
pystyy Saastamoisen mukaan
ylläpitämään palvelua helposti
omin voimin. Myös käyttöliittymän palveluun kaupunki on
rakentanut itse ArcGIS Viewer
for Flexillä.
Myös kaavoituksessa käytetään Virroilla apuna ArcGIS
Onlinea ja iPadissa toimivaa
Virtain kaupunki ylläpitää omin voimin monipuolista palvelukarttaa, jonka käyttöliittymänkin kaupunki on rakentanut itse
ArcGIS Viewer for Flexillä.
Collector for ArcGIS -sovellusta.
Kaavoittajat voivat ladata kaavan työversion iPadiin ja käydä
sen avulla tarkastelemassa pai-
kan päällä kaavan istuvuutta
todelliseen maastoon.
Kaikki maastossa iPadiin
kirjatut huomiot, muutokset
ja paikalla otetut valokuvat
tallentuvat suoraan paikkatietojärjestelmään, josta ne ovat
käytettävissä ArcMapissa tai
ArcGIS Onlinen työkaluilla.
Virroilla on myös ryhdytty
visualisoimaan tulevia kaavoitusalueita Esrin kuntalisenssiin kuuluvan City Engine
-ohjelman avulla. Se muuttaa 2D-paikkatietoaineistot
3D-aineistoiksi ja luo kaavoitusalueista 3D-virtuaalimalleja
vaikkapa kuntalaisille esitettäväksi ArcGIS Onlinen kautta.
”Meillä on ajatuksena viedä työkalu kaavoitusprosessin
tasolle. Jatkossa yksi osa prosessia on, että kaavasta voidaan luoda 3D-virtuaalimalli,
jonka avulla visualisoidaan
tulevia kohteita”, Saastamoinen kertoi. ■
Digimaailma rikastuttaa
Suomen Esri-käyttäjäpäivien
2013 keynote-esiintyjä, liikkeenjohdon neuvonantaja ja
visionääri Esko Kilpi pohti
esityksessään, miten fyysinen
ja digitaalinen maailma voivat
kohdata rikastavalla tavalla
toisensa.
Asiakassuhteiden näkökulmasta elämme Kilven mukaan
nyt valintojen aikakautta, jolloin yritysten keskeinen menestystekijä on ollut asiakkaille
annettu mahdollisuus konfiguroida yritysten tarjontaa omista tarpeistaan lähtien. Enää
sekään ei kuitenkaan riitä.
”Yrityksen ja asiakkaan välillä vallinnut transaktiosuhde
muuttuu interaktiosuhteeksi,
jolloin asiakasvuorovaikutus
ja siinä tapahtuva oppiminen
ovat kaikkein keskeisimmät
menestystekijät”, Kilpi sanoi.
Suurin haaste yrityksen
toiminnassa ei enää ole sisäisen tehokkuuden lisääminen,
vaan läsnäolo tilanteissa,
joissa asiakkaat käyttävät yrityksen tuotteita ja palveluja,
luovat niillä arvoa itselleen
sekä keskustelevat niistä esimerkiksi sosiaalisen median
yhteisöissä.
”Jokainen asiakassuhde
pitäisi määritellä oppimissuhteeksi. Mitä enemmän asiakas
oppii yrityksestä, sitä lojaalimpi hän on, ja mitä enemmän
yritys oppii asiakkaasta, sitä
enemmän yrityksen tuotteet
kehittyvät.”
Yrityksen läsnäolo tuotteidensa käyttötilanteissa on
mahdollista nimenomaan
digitaalisesti aikana, jolloin
ihmiset tutkimusten mukaan
osaavat käyttää esimerkiksi älypuhelimiaan paremmin
kuin keittiön uunia. Ongelmana on, että asioita tehdään yrityksissä yhä vanhoilla tavoilla,
vaikka uudet tavat ja teknologiat ovat jo olemassa.
Työ on oppimista
Työ on Kilven mukaan toisiaan
tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta. Työn arkkitehtuuri ei
enää muodostu organisaatio-
Digitaalisessa kulttuurissa
koodaaminen on Esko
Kilven mielestä uusi
kansalaistaito, jonka avulla
itse kukin voi tehdä omia
tarpeitaan palvelevia
sovelluksia.
hierarkiasta tai prosessikartasta, vaan tietoverkosta. Työnteko ei ole ensisijaisesti fyysinen
tapahtuma, vaan digitaalinen
vuorovaikutustapahtuma.
Työnteolle ei ole enää tayloristisesti yhtä oikeaa tapaa,
vaan työ on luovaa oppimista. Työntekijöiden rekrytoinnissakaan tärkeintä ei ole se,
mitä hakijat osaavat, vaan se,
kuinka hyvin ja nopeasti he
pystyvät hyödyntämään vuorovaikutusverkostoa, jossa he
ovat mukana.
”Osaaminen ei ole yksilön
korvien välissä oleva ominai-
suus, vaan verkoston vuorovaikutuksen ominaisuus. Ykköshaasteena on kehittää työntekijöiden kykyä olla vuorovaikutuksessa sellaisella tavalla, että
kaikkien yhteinen älykkyys ja
osaaminen kasvavat.”
Olemme Kilven mukaan
siirtymässä aikaan, jolloin
ihmiset eivät enää palvele
koneita, vaan koneet palvelevat ihmisiä. Tietotekniikka
saadaan hänen mielestään
palvelemaan ihmisiä vain sitä
kautta, että käyttäjät pystyvät
itse tekemään sovelluksia, jotka palvelevat heitä. ■
19
1/2013
Rami Immonen on kuvassa Puolustusvoimien paikkatietokontissa,
jonka varustus sisältää tietokoneet, paikkatieto-ohjelmistot, A0-koon
skannerin, kaksi A0-tulostinta, pari pienempää tulostinta sekä viestintäyhteydet. Kontti voidaan siirtää kuorma-autolla minne tahansa,
esimerkiksi sotaharjoitusalueelle tai EU:n taisteluosaston tehtäviin.
Puolustusvoimat uudisti
maastoanalyysisovelluksen
Puolustusvoimat on uudistanut Esri Finlandilla teettämässään Terra
III -projektissa ArcGIS-pohjaisen maastoanalyysisovelluksensa ja sillä
tehtävät analyysit, jotka palvelevat nyt entistä kattavammin operatiivisen
suunnittelun tarpeita maavoimien eri aselajeissa.
Puolustusvoimilla on ollut vuodesta 2005
lähtien ArcGIS-alustalla toimiva maastoanalyysisovellus, Terra II, jonka avulla on
tehty operatiivisessa suunnittelussa tarvittavia analyysejä muun muassa maaston
kulkukelpoisuudesta, linnoitettavuudesta
ja rakennuspuun määrästä.
Kun Terra II:n ArcGIS-versio haluttiin
päivittää, Puolustusvoimat päätti samalla päivittää myös maastoanalyysien lähtöaineistot, tehdä analyysisovellukseen
joukon kokonaan uusia analyysejä sekä
uudistaa sen käyttöliittymän.
Työ tilattiin kokonaistoimituksena Esri
Finlandilta, ja tuloksena on nyt syntynyt
täysin uusittu maastoanalyysisovellus,
Terra III, jonka testausvaihe on parhaillaan
käynnissä Puolustusvoimissa.
”Terra II:ssa oli pitkälti ne analyysit, mitä
20
aikoinaan ajattelin sotilaiden haluavan ja
mitä pioneerit tarvitsevat. Terra III:n kaikki uudet analyysit ovat nyt sellaisia, joihin
tarve on tullut muista aselajeista, lähinnä
maavoimista”, kertoo Pioneerirykmentin
Pioneeri- ja suojelukoulussa paikkatietoteknologian hyödyntämistä vuodesta
1995 lähtien kehittänyt geologi, FM Rami
Immonen, joka on tehnyt Terra III:n määrittelytyön ja sen analyyseissä käytettävät
laskenta-algoritmit.
Esikäsittelyt uusiksi
Osa projektissa päivitetyistä maastoanalyysien lähtöaineistoista saatiin suoraan
eri tahoilta, kuten Maanmittauslaitokselta, ja osan Puolustusvoimat tekee itse
yhdistelemällä Terra III:n avulla eri tahoilta
saatuja aineistoja.
Lähtöaineistojen yhdistely ja kaikkien
aineistojen muuttaminen rasteriaineistoiksi tapahtuu Esri Finlandin Terra III:een
tekemien esikäsittelymallien avulla. Rasteriaineistot puolestaan toimivat varsinaisten maastoanalyysien lähtöaineistona.
”Käytännössä kaikki esikäsittelymallit
menivät projektissa uusiksi, koska vanhojakin analyysejä varten otettiin käyttöön
paljon uusia aineistoja”, Immonen sanoo.
Tulosaineistojen tarkkuutta parannettiin projektissa 25 × 25 metristä pääsääntöisesti 10 × 10 metriin, koska monet
lähtöaineistot ovat tarkentuneet ja tietokoneiden laskentatehokin riittää nyt tarkemman aineiston käsittelyyn.
Aiemmin lähtöaineistojen esikäsitte-
1/2013
ly tehtiin tiedostoina olleista 80 × 80
kilometrin karttalehdistä yksi kerrallaan,
mutta Terra III:ssa lähtöaineisto on tietokannassa koko maasta ja esikäsitellään
kerralla.
Monipuolisia lähtöaineistoja
Maastoanalyysien lähtöaineistoista tärkein on Immosen mukaan sotilasmaaperäaineisto, joka on tehty yhdistelemällä
Geologian tutkimuskeskuksen eri mittakaavaisia maaperäaineistoja sekä maastotietokannan tiettyjä elementtejä.
”Terra III tekee aineistoista analyysejä
varten luokittelun, joka kuvaa sotilaallisesta näkökulmasta maaperän käyttöteknisiä ominaisuuksia. Se on lähtökohtana
erittäin monessa analyysissä”, hän kertoo.
Maastotietokannasta tulevat myös tiedot asutuksesta, rakennuksista, vesistöistä, teistä ja urista. Tiestön osalta tietoja
täydennettiin Terra III:ssa Liikenneviraston
Digiroad-aineistolla.
Maaston kaltevuusaineisto lasketaan
Terra III:ssa maastotietokannan tietyistä
elementeistä ja maaston korkeusmallista.
Metsäntutkimuslaitoksen puustoaineistoja käytetään useissa eri analyyseissä.
Tietyt tiedot, kuten puuston kuutiotilavuus ja puiden runkolukumäärä, saadaan
aineistoista suoraan, mutta puiden etäisyys toisistaan sekä puuston laatu lasketaan aineistojen pohjalta Terra III:ssa.
Suomen ympäristökeskuksen jää-, lumija routa-aineistoista käytetään rauhanajan
suunnittelussa eri vuodenaikoja koskevia
tilastotietoja, mutta kriisitilanteessa voidaan käyttää tietyltä alueelta juuri silloin
varta vasten mitattuja lukuja.
”Riittää, että meillä on halutulta alueelta vähintään kolmen eri pisteen mittaustiedot. Syötämme ne järjestelmään, ja se
laskee kaikki analyysit uudestaan mittaustietojen perusteella”, Immonen sanoo.
Muut analyyseissä käytettävät lähtöaineistot liittyvät muun muassa rinnevarjostukseen, tiestön puskurivyöhykkeisiin
sekä pintamaalajien yhdistelmään, joka
sisältää myös suot ja maastossa olevat
lohkareet.
Eri vuodenajoille
omat analyysinsä
Esikäsiteltyjen lähtöaineistojen pohjalta
Puolustusvoimat tekee Terra III:lla varsi-
T72-taistelupanssarivaunulle
tehty kulkukelpoisuusanalyysi
kertoo, kuinka
hyvin sillä
voi missäkin
kesällä liikkua
asteikolla,
joka ulottuu
mahdottomasta
erinomaiseen.
Routa-analyysin
tuloksena
syntyneestä
kartasta näkee,
kuinka paksua
routa on eri
puolilla maata
keväällä aukeilla
paikoilla.
naiset maastoanalyysit koko maasta Esri
Finlandin projektissa toteuttamien geoprosessointimallien avulla.
Terra II:ssakin jo olleet analyysit tehtiin
projektissa uudestaan, ja ne koskevat kaivettavuutta, kulkukelpoisuutta, estevaikutusta ja linnoitettavuutta.
Esimerkiksi kulkukelpoisuusanalyysin
lähtöaineistoina ovat entiseen tapaan
maaperäaineisto, kaltevuusaineisto sekä
lumi-, jää- ja routa-aineistot ja kokonaan
uutena aineisto, joka kuvaa puiden etäisyyttä toisistaan.
Kulkukelpoisuusanalyysi tehdään erikseen eri kulkuneuvoille ja monien muiden
analyysien tapaan myös eri vuodenajoille
ottaen huomioon, että talvi lumineen,
jäineen ja routineen on eripituinen eri
puolilla maata.
Kulkukelpoisuusanalyysiin voidaan
Immosen mukaan lisätä mitä tahansa
uusia ajoneuvotyyppejä syöttämällä niistä järjestelmään erilaisia kantavuustietoja.
Paljon kokonaan
uusia analyysejä
Terra III -projektissa tehtyjen uusien maastoanalyysien aiheita ovat näkemä, tykistön
ja ilmatorjunnan tuliasemat, puuston suojaisuus, johtamispaikat ja vesistöjen rannat.
Lisäksi projektissa automatisoitiin peitteistön nimeämisprosessi, jossa annetaan
taustakartalla oleville tietyille kohteille,
kuten tienristeyksille, koodinimet, jotta
sotilaat voivat kommunikoida niistä paljastamatta vastustajalle, mistä paikoista
he puhuvat.
Esimerkiksi uuden näkemäanalyysin
tarkoituksena on Immosen mukaan kertoa, miten hyvin nähdään metsän sisälle
tai metsän sisällä.
”Siinä käytetään kahta aineistoa,
puuston runkolukua ja puuston keskiläpimittaa. Niistä lasketaan, kuinka paljon
puusto peittää 10 metrin levyisen ruudun
takaseinästä.”
21
1/2013
Haastava projekti
Esri Finlandin asiantuntijoille Terra
III oli mielenkiintoinen ja iso projekti, jossa oli myös haasteita, koska
aiemman Terra II:n maastoanalyysien geoprosessointimallit eivät olleet
Esri Finlandin vaan kumppaniyrityksen tekemiä.
”Taisi olla meille molemmille
ensimmäinen kerta, kun jouduimme ensin kaivamaan esiin jonkun
toisen tekemistä malleista, mitä ne
oikein tekevät. Yleensä olemme
aina tehneet mallit alusta asti itse”,
Esrin paikkatietoanalyytikot Tiia
Palvimo ja Aki Kaapro kertovat.
Tällaista selvitystyötä oli paljon,
sillä Terra II:n analyysit piti tehdä
uudestaan Terra III:n ArcGIS 10.0
-alustalle, jonka työkalut eivät ole
kaikilta osin samanlaisia kuin Terra
II:n ArcGIS 9.1:ssä.
”Jotkut geoprosessointimallit olivat erittäin isoja, ja niitä piti lähteä
purkamaan osiin, jotta saimme selville, mitä mikin osa tekee kokonaisuuden kannalta”, Kaapro toteaa.
Terra III:n kokonaan uudet analyysit Palvimo ja Kaapro rakensivat
alusta asti itse. Työtä riitti myös lähtöaineistojen päivityksessä, täysin
uusien lähtöaineistojen sisällyttämisessä järjestelmään ja esikäsittelymallien rakentamisessa kaikille
lähtöaineistoille.
Terra III:n entistä helppokäyttöisemmän käyttöliittymän Esrillä
rakensi Antti Hannikainen.
”Aiemmin käyttöliittymässä
oli lähinnä vain taulukkonäkymiä, joita piti täytellä ennen
kuin pystyi ajamaan malleja. Nyt
tilalla on yksinkertainen valikko,
josta valitaan, mikä analyysi ajetaan ja mille vuodenajalle ja sitten ajetaan se”, Palvimo sanoo.
Terra III:n varsin tarkat määrittelyt ja analyyseissä käytettävät
laskenta-algoritmit Esri Finland
sai Puolustusvoimilta, käytännössä Rami Immoselta, mutta
toki niitä hiottiin yhteistyössä
projektin aikana.
”Asiakas oli erittäin asiantunteva, joten yhteistyötä oli mukava tehdä. Puhuimme samaa
kieltä alusta alkaen”, Palvimo
toteaa. ■
22
Lopputulosta käytetään hyväksi, kun
esimerkiksi arvioidaan, mistä metsässä
olevasta tähystyspaikasta nähdään läheiselle tielle tai kun linnoitettavuusanalyysin
tuloksiin yhdistettynä arvioidaan, mihin
tulipesäkkeet kannattaa sijoittaa ja paljonko puustoa pitää kaataa pois tulialueiden tieltä.
Tykistön tuliasemien analyysissä puolestaan käytetään aineistoja, jotka kuvaavat
maaperän kantavuutta, tiestöluokkaa,
tien läheisyyttä, puuston pituutta ja etäisyyttä toisistaan, asutusta, aukeita, lunta,
routaa ja rinnevarjostusta.
Haasteena on Immosen mukaan määritellä analyysin parametrit niin, ettei hyviksi tykistön tuliasemapaikoiksi tulisi puolet
koko maasta. Tavoitteena on, että viitisen
prosenttia maasta saadaan peitettyä kolmeen eri luokkaan luokitelluilla paikoilla.
”Niidenkään ei ole tarkoitus ohjata
päätöksentekoa muuten kuin niin, että
ne ohjaavat maastotiedustelun otollisiin
paikkoihin.”
Käyttöliittymä
entistä helpompi
Terra II perustui Terra III:n tapaan ArcGISjärjestelmään, mutta siinä piti avata
ArcCatalog, jonka päällä sovellus varsinaisesti toimi. Terra III:n uudistettu käyttöliit-
tymä on Immosen mukaan helppokäyttöisempi ja sisältää paljon uutta toiminnallisuutta Terra II:een verrattuna.
”Siinä ei ollut läheskään kaikkia ArcMapin ominaisuuksia käytössä, mutta Terra
III:ssa kaikki ArcMapin natiivit ominaisuudet ovat suoraan käytettävissä, tehtiinpä esikäsittelyä tai analyysejä. Terra III:n
käyttöliittymä on ikään kuin komponentti
ArcMapissä, joten siihen ei tarvinnut tehdä kokonaan räätälöityä käyttöliittymää”,
hän kertoo.
Lisää ominaisuuksia ja toiminnallisuutta Terra III:een toi se, että ArcGIS-versio
päivitettiin projektissa 9.1:stä suoraan
10.0:aan.
Uudistettua maastoanalyysisovellusta
käyttävät Puolustusvoimien paikkatietoammattilaiset, joita on Immosen lisäksi
Topografikunnassa ja maavoimien esikunnassa sekä tulevaisuudessa ehkä eri
joukko-osastoissakin. Sotilaat hyödyntävät vain analyysien lopputuloksia.
Terra III:ea voidaan käyttää jatkossa
myös ulkomailla rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä, kunhan saatavilla on
tarvittavia lähtöaineistoja kohdemaasta.
Terra II:llakin tehtiin jo aikoinaan rauhanturvatehtäviin liittyviä kulkukelpoisuusanalyysejä Keski-Afrikan Tsadista.
”On mukava tietää, kuinka paljon elinpiiri kutistuu, kun sadekausi alkaa tropiikissa”, Immonen toteaa. ■
Tykistön tuliasemia koskevassa analyysissä ei ole luokiteltu koko maasta jokaista 10 × 10
metrin ruutua, vaan on etsitty tarkoitukseen parhaiten soveltuvat paikat.
1/2013
Kun piirisuunnittelu­
sovelluksessa siirtää hiirellä
koulupiirien rajoja, pylväsgraafi näyttää lennosta,
kuinka paljon tiettyinä
vuosina syntyneitä lapsia
valitun koulun alueella on.
Tero Seitsonen on tyytyväinen testaamaansa
piirisuunnittelusovellukseen
ja uskoo, että se otetaan
käyttöön laajemminkin
Järvenpäässä.
Sovellus piirisuunnitteluun
Esri Finland on tehnyt kuntaasiakkailleen ArcGIS for Serverin päällä toimivan selainkäyttöisen valmissovelluksen
sivistys- ja sotetoimen erilaisten
piirijakojen suunnittelua varten.
Järvenpään kaupunki testaa
sovellusta parhaillaan peruskoulun oppilaaksiottoalueiden
suunnittelussa, jota aiemmin
tehtiin käyttäjän kannalta paljon vaativammalla ArcGIS for
Desktopilla.
”Oppilaaksiottoalueita tarkastellaan vain kerran vuodessa, joten aiemmin jouduin
aina muistelemaan, miten
desktop-ohjelmaa oikein käytettiinkään. Uusi sovellus on
paljon käyttäjäystävällisempi
ja helpompi”, kertoo kaupungin Lasten ja nuorten palvelualueen erikoissuunnittelija
Tero Seitsonen.
Sovelluksessa on taustakartalla vanhat oppilaaksiottoalueiden rajat, joihin voi
tarttua hiirellä ja siirrellä niitä.
Vieressä oleva pylväsgrafiikka
näyttää, kuinka paljon tiettyinä vuosina syntyneitä lapsia
valitun koulun alueella on, ja
luvut muuttuvat lennosta, kun
rajoja siirrellään.
”Sovelluksella pystyy tekemään erilaisia hahmotelmia
alueista sekä tallentamaan
niitä ja vertailemaan niitä”,
Seitsonen sanoo.
Tiedot alueilla asuvista
lapsista tulevat Väestörekisteristä ja päivittyvät automaattisesti kahden viikon
välein. Karttatasoa vaihtamalla kaikki lapset saadaan
kartalle pisteinä.
Asiakkaiden toivomuksesta Esri Finland on lisäämässä
sovellukseen sellaisen toiminnon, että lapsia kuvaavia
pisteitä klikkaamalla saadaan
pop up -ikkunaan perustiedot
kustakin lapsesta.
Piirisuunnittelusovellusta
voidaan käyttää myös neuvolapiirien ja päiväkotipiirien
sekä sosiaali- ja terveystoimen erilaisten piirijakojen
suunnittelussa. Esri Finlandin
asiakkaat saavat sovelluksen
käyttöönsä sovituskustannuksilla.
Esri Finland on tehnyt kuntaasiakkaitaan varten myös sovelluksen, jolla voidaan helposti
mitata kodin ja koulun välinen
etäisyys koulukuljetusten suunnittelua silmällä pitäen. ■
Kunnille kymmeniä ilmaisia sovelluksia
Kuntasektorin ilmaiset valmissovellukset
auttavat saamaan kunnan ArcGIS-järjestelmästä paljon enemmän irti nopeasti ja
helposti.
Esrillä on tarjota kuntasektorille noin 50
ilmaista ArcGIS-alustalla toimivaa valmissovellusta ja älykästä web-karttaa, joiden
avulla kunnat saavat nopeasti pystytettyä
paikkatietoratkaisuja lukuisten eri tehtäviensä hoitamiseen useimmilla eri hallinnonaloilla.
Sovellukset ja kartat on rakennettu
yhteisen tietomallin pohjalle, joten ne
toimivat integroidusti yhteen yli hallintorajojen, mikä helpottaa entisestään myös
niiden käyttöönottoa ja ylläpitoa.
Sovellukset ja kartat on organisoitu
moduuleiksi, jotka tarjoavat ratkaisuja
tehtävien hoitamiseen eri hallinnonalojen
johdosta aina kenttätyöntekijöihin asti.
Tällä hetkellä moduuleita on muun
muassa seuraavilta alueilta: maankäyttö,
kaavoitus ja palautepalvelu, kuntainfran
hallinta sekä vesi- ja viemäriverkoston hallinta. Luvassa on moduuleita muun muassa julkiseen terveydenhoitoon sekä viher-
alueisiin ja vapaa-ajan palveluihin liittyen.
Osa sovelluksista on helppo ottaa käyttöön jopa kunnan oman henkilöstön toimesta. Tarvittaessa Esri Finland voi toteuttaa pienen projektin, jossa sovellus konfiguroidaan kunnan erityistarpeisiin, lokalisoidaan Suomen olosuhteisiin ja ladataan
sen tietomalliin kunnan oma data.
Esri on myös julkaissut ArcGIS Online
-alustalla toimivan Operations Dashboardin, jonka pohjalle on rakennettu useita
valmiita johdon tilannekuvasovelluksia eri
hallinnonaloille.
Uutta ArcGIS Onlinessa ovat myös kuljetussuunnitteluun tarkoitettu sovellus,
paikkatietoanalyysit mahdollistava Spatial Analysis -toiminto ja CityEngine Web
Viewer. Näille kunnissa voi olla käyttöä
monissa eri tehtävissä. ■
Lisätietoja osoitteessa resources.arcgis.
com/en/communities/local-government/.
23
1/2013
Reitinoptimoinnilla tehoa
metsäninventointiin maastossa
Suomen metsäkeskus selvittää tutkimus- ja kehityshankkeessa,
voitaisiinko maastossa tehtävää metsäninventointia tehostaa reitin­
optimoinnin avulla. Logistisesti vaativassa hankkeessa reitinoptimointi on
automatisoitu ArcGISin perustyökaluilla.
Perinteisesti metsäninventointia on tehty
lampsimalla saappaat jalassa maastoon
keräämään tiedot halutuilta metsikkökuvioilta.
Vuodesta 2010 alkaen pääosa työstä
on tehty koealamittaukseen, ilmakuvaukseen ja laserkeilaukseen perustuvien
aineistojen avulla. Ongelmaksi kuitenkin
jäävät metsämaaston aukkopaikat ja taimikot, jotka joudutaan edelleen inventoimaan paikan päällä maastossa.
"Puhumme kohdennetusta maastoinventoinnista, jossa käydään vain niillä
metsikkökuvioilla, joista ei saada riittävän
tarkkaa tietoa kaukokartoituksen perusteella", Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksikössä toimiva paikkatietoasiantuntija Henna Etula kertoo.
Kaukokartoituksen avulla tavoitteena
on ollut lisätä vuosittain inventoitavan
metsäalan määrää 800 000 hehtaarista
1,5 miljoonaan hehtaariin sekä pudottaa
samalla tiedonkeruun hehtaarikohtaisia
kustannuksia jopa 40 prosentilla. Apuna
Suomen metsäkeskuksella ja sen alueyksiköillä on ArcGIS-pohjainen metsävaratietojärjestelmä Aarni, joka kattaa kaikki
inventointiprosessin vaatimat toiminnot.
Tavoitteet ovat Etulan mukaan pitkälti
jo toteutuneet, mutta nyt lisätehokkuutta etsitään reitinoptimoinnista, joka voisi
ehkä nopeuttaa prosessin pullonkaulaksi
muodostunutta taimikoiden ja aukkopaikkojen inventointia maastossa. Vuosittain
tällaisia alueita on noin 25 prosenttia 1,5
miljoonan hehtaarin kokonaismäärästä.
"Jos tässä vaiheessa saataisiin edes
kahdenkin prosentin säästöt, kyse olisi
koko maan tasolla isoista rahasummista",
Etula sanoo.
Reitti valmistuu
kolmessa vaiheessa
Reitinoptimoinnin haaste maastossa on
se, missä järjestyksessä metsäneuvojan
kannattaa käydä läpi päivittäin inventoitavat metsikkökuviot, mitä reittiä hän siirtyy
kuviolta toiselle ja mitä reittiä hän kulkee
kuvion sisällä.
Valmiiseen tieverkkoon pohjautuva
reitinoptimointi autolle on aika helppoa.
Metsäninventoinnissa kuljetaan kuiten-
kin jalan maastossa, jossa metsikkökuviot
sijaitsevat miten sattuu eikä niiden välillä
ole mitään valmista reittiverkostoa.
"Auton parkkeerauspaikasta voi lähteä
mihin suuntaan tahansa. Se tekee optimoinnista hankalan logistisen tehtävän",
toteaa Etula, joka tekee kehityshankkeen
yhteydessä aiheesta myös väitöskirjaa
Oulun yliopiston maantieteen laitokselle.
Kehitetyssä ratkaisussa ensimmäisenä
vaiheena on asiantuntijoiden suullisten
arvioiden pohjalta tapahtuva maaston
mallinnus, jonka tuloksena maastosta
syntyy jalankulkemisen miellyttävyyttä
kuvaava kustannuspinta. Kustannuspinta
teemoitetaan, jolloin värikoodit kartalla
kertovat, kuinka helppo- tai vaikeakulkuista maasto on.
Toisessa vaiheessa ratkaisulla lasketaan, missä järjestyksessä metsikkökuviot
on optimaalisinta käydä läpi. Tätä varten
Inventoitavien metsikkökuvioiden
sijainti on reitinoptimoinnin
kannalta epämääräinen ja niiden
muoto ja pinta-ala vaihtelevat.
Punainen piste kuvassa osoittaa
paikan, johon metsäneuvoja jättää
autonsa.
Valmista reittiä kuvaava kartta
näyttää inventoitavat metsikkökuviot, värikoodein teemoitetun
maaston kustannuspinnan, optimaalisen järjestyksen, jossa kuviot
kannattaa käydä läpi, reitit kuviolta
seuraavalle sekä sisääntulo- ja
ulosmenopisteet joka kuviolla.
24
1/2013
Kohdennettua maastoinventointia tekee Henna Etulan mukaan yli sata
henkilöä noin satana päivänä vuodessa, joten reitinoptimoinnilla voidaan
potentiaalisesti saavuttaa varsin suuria kustannussäästöjä.
"Tarkoitus on tehdä kuvion sisällä sellainen reitti, että kuvion pinta-alasta tulee
nähdyksi riittävän suuri osuus, esimerkiksi 60 prosenttia, mutta niin, että reitti on
kuitenkin mahdollisimman lyhyt, koska
tavoitteena on tehostaa toimintaa."
Ratkaisu testaukseen
kesän aikana
kustannuspinnalle tuotetaan ikään kuin
tieverkkoa vastaava viivasto, jonka ansiosta reitinoptimoinnissa voidaan käyttää
samoja laskentamenetelmiä kuin tieverkon päälle optimoitaessa.
Kolmannessa vaiheessa ratkaisulla optimoidaan lopullinen reitti, jonka mukaisesti metsikkökuviot käydään läpi, ja
tuotetaan kuvioille pisteet, joiden kautta
inventoija tulee kuviolle ja poistuu sieltä.
Kaikki nämä reitinoptimointiratkaisun
vaiheet Etula on toteuttanut itse työkaluinaan ArcGIS 10.1 for Desktop Advanced
sekä Spatial Analyst ja Network Analyst.
Lisäksi Esri Finlandin analyytikkotiimillä on
teetetty erityisen vaativa geoprosessointimalli, jolla tuotetaan metsikkökuvioiden
sisällä kuljettava optimoitu reitti.
Optimointiratkaisua ryhdytään Etulan
mukaan testaamaan maastossa kesän
aikana kymmenen testaajan voimin eri
puolilla maata. Tarkoitus on selvittää,
parantaako reitinoptimointi työn tuottavuutta.
Nähtäväksi jää, tuleeko mahdollinen
lisätehokkuus siitä, että optimointi vie
metsikkökuviolta toiselle helppokulkuisinta reittiä vai siitä, että kuviot käydään
läpi optimaalisessa järjestyksessä.
Mikäli testitulokset ovat myönteisiä,
reitinoptimointi aiotaan Etulan mukaan
integroida metsävaratietojärjestelmään.
Metsikkökuvioiden kustannuspinnat
ja reitinoptimointi syntyvät järjestelmässä automaattisesti, ja inventoijat saavat
reittiviivat maastotietokoneille, joihin he
tallentavat inventointitiedot. ■
Kaikki irti osaamisesta
Esri Finlandilla teetetyn geoprosessointimallin avulla optimoidaan Suomen metsäkeskuksen reitinoptimointijärjestelmässä metsäkuvioiden sisällä kuljettava reitti
niin, että inventoija näkee kuvion pintaalasta riittävän osuuden, esimerkiksi 60
prosenttia.
Laskentaratkaisua varten metsäkeskuksen asiantuntijat määrittelevät etukäteen kuvioiden halutun peittoprosentin,
näkyvyyttä kuvaavan puskurivyöhykkeen
leveyden reitin varrelle, kuvioiden sisääntulo- ja ulosmenopisteet, pistematriisin
pisteiden etäisyyden sekä niiden pisteiden
määrän, joiden kautta reitin tulee kulkea.
Jos mallissa kokeiltaisiin kaikki mahdolliset reitit, vaihtoehtojen määrä voisi
nousta jopa miljardiin. Siksi Esrin analyytikko Antti Mansikka kehitti kokonaan
toisenlaisen lähestymistavan.
Mallissa luodaan metsäkuviolle 20 metrin pistematriisi ja pisteiden välille Network Analystin käyttämä kuljetusverkko
laskemalla viivat kaikista pisteistä muihin
pisteisiin.
Lisäksi lasketaan, missä on kuvion
keskipiste. Sen jälkeen luodaan kuvion
sisääntulo- ja ulosmenopisteiden välille lyhin mahdollinen siemenreitti. Sitten
matriisipisteille lasketaan keskeisyysindeksi, joka kuvaa kuinka lähellä ne ovat
keskipistettä ja siemenreittiä.
Jos reitin pitää kulkea kuvion sisällä esimerkiksi kuuden pisteen kautta,
keskeisyysindeksin mukaiseen järjestykseen laitetuista matriisipisteistä valitaan
ensimmäiseksi pisteet 1.–6., lasketaan
niiden välille optimoitu reitti ja katsotaan,
tuleeko nähdyksi 60 prosenttia kuvion
pinta-alasta. Jos ei, tehdään sama pisteille
2.–7., pisteille 3.–8. jne.
Iterointikierrokset loppuvat, kun peittoprosentti saavutetaan tai kun kaikki
menetelmän mahdollistamat pistekombinaatiot on käyty läpi. Käyttäjä voi myös
määritellä, että malli saa tehdä enintään
vaikkapa kymmenen iterointikierrosta.
Syntynyt geoprosessointimalli on tehty Network Analystilla ilman koodausta käyttämällä Model Builderia, jolla on
Geoprosessointimalli luo metsikkökuvion
sisälle optimoidun reitin, jolta inventoija
näkee 60 prosenttia kuvion koko pintaalasta.
vedelty graafisessa käyttöliittymässä eri
työkaluja toistensa jatkeeksi malliin.
”Tämä on ehkä kaikkein monimutkaisin Model Builderilla rakennettu malli,
mitä olen koskaan tehnyt. Jouduin kyllä
ottamaan kaiken irti omasta osaamisestani”, Mansikka kertoo. ■
25
1/2013
ArcGIS
Uuden SDK:n beta-versiolla tehdyssä testisovelluksessa on visualisoitu aineistot.esri.fi-sivustolla
käytettävissä olevia aineistoja.
Esri tukee vahvasti
Windows 8 -teknologiaa
Esri toimii jatkuvasti läheisessä yhteistyössä
Microsoftin kanssa ja tukee vahvasti myös uutta Windows 8 -teknologiaa. Viime marraskuussa Esri julkisti Windows 8 -teknologiaa varten
avoimena beta-versiona ArcGIS Runtime SDK
for Windows Store -sovelluskehitysympäristön.
Esri Finlandin sovellusarkkitehdin Antti
Kajanuksen mukaan uusi SDK noudattaa
samoja toimintaperiaatteita kuin Esrin aiemmatkin Windows-ympäristöön tarkoitetut
sovelluskehitysympäristöt.
"Se on nopeasti ja sujuvasti toimiva kehitysympäristö. Sillä pystyy tekemään helposti
ja nopeasti pieniä, yksinkertaisia sovelluksia,
jotka vastaavat juuri sen hetkisiä käyttäjien
tarpeita", hän toteaa.
Jos sovelluskehittäjä on käyttänyt Esrin Silverlight-, WPF- ja/tai Windows Phone -sovelluskehitysvälineitä, valtaosa kertyneestä osaamisesta on Kajanuksen mukaan sellaisenaan
hyödynnettävissä myös Windows 8:lle tarkoitetun SDK:n käytössä.
"Se pienentää oppimiseen tarvittavia investointeja, ja liikkeelle pääsee tosi nopeasti."
Suunnittelussa korostuu sisältö
Perinteiseen pöytäkoneiden Windows-ympäristöön voi Kajanuksen mukaan edelleen tehdä paikkatietosovelluksia Esrin jo aikaisemmin
julkaisemilla Windowsin sovelluskehitysympäristöillä.
Uusi SDK on tarkoitettu ensisijaisesti Windows Store -sovellusten eli Windows 8 -alustalla toimivien kosketusnäyttösovellusten kehittämistä varten. Laitteet ovat tällöin tabletteja tai
muita kevyitä, mukana kuljetettavia laitteita.
"Olennaista on, että Windows Store -sovelluksia pystyy kuitenkin käyttämään myös pc-
26
laitteilla hiiren ja näppäimistön kautta", Kajanus huomauttaa.
Windows Store -sovellusten suunnittelussa
uudenlaisena trendinä on hänen mukaansa se,
että suunnittelu keskittyy ennen muuta sisältöön.
"Sisältö tuodaan esille niin, että sovelluksesta
häivytetään pois näkyvistä turhia elementtejä. Silloin korostuu nimenomaan se, mikä sovelluksessa on olennaista. Tulee olemaan mielenkiintoista
nähdä, miten tämä vaikuttaa karttasovelluksiin."
Kaikki tervetulleita
testaamaan beta-versiota
Koska uusi SDK on nyt saatavilla avoimena
beta-versiona, kaikki siitä kiinnostuneet voivat
Kajanuksen mukaan vielä vaikuttaa siihen, millaisia toiminnallisuuksia ensimmäisessä virallisessa versiossa tulee olemaan.
"Jokainen, joka haluaa osallistua beta-versio
testaukseen, on tervetullut esittämään omia
näkemyksiään ja ehdotuksiaan", hän sanoo.
Virallinen versio julkaistaan todennäköisesti kesän aikana. Kajanus ennustaa, että
SDK kehittyy erittäin nopeasti myös ensimmäisen virallisen version julkaisemisen
jälkeen vielä tämän vuoden aikana.
Esriltä on tulossa myös Windows Phone
8:lle tarkoitettu SDK, mutta siitä ei ole vielä
julkaistu beta-versiota.
ArcGIS Runtime SDK for Windows Store
-sovelluskehitysympäristön beta-version voi ladata osoitteessa http://beta.esri.com/community.
Beta-versiosta löytyy lisätietoa, dokumentaatiota ja paljon muuta Esrin uudelta sovelluskehittäjille tarkoitetulta sivustolta osoitteesta
http://developers.arcgis.com. Siellä Windows
Store SDK on osoitteessa http://developers.
arcgis.com/en/windows-store/. ■
ArcGIS Online uudistuu ja kehittyy tiuhaan tahtiin. Tuorein
versiopäivitys julkaistiin maaliskuussa 2013, sitä edellinen
joulukuussa 2012 ja seuraava
on luvassa heinäkuussa 2013.
Maaliskuun päivityksessä
uutta on muun muassa reittiohjeiden sisällyttäminen
ArcGIS Online Map Vieweriin.
Reittiohjeita saa kahden tai
useamman kohteen välille.
Web-karttoihin voi nyt lisätä OGC Web Map Tile Services (WMTS) -tasoja, tiilitettyjä
tasoja ja GeoRSS-tasoja.
ArcGIS Server 10.1:stä webkarttaan omaksi tasokseen
lisätyissä dynaamisissa karttapalveluissa pystyy muuttamaan ja muokkaamaan symboleita haluamansa laisiksi.
Kun julkaistaan houstattuja
palveluja ArcGIS Onlinessa, ziptiedostoon voi sisällyttää useita
shape-tiedostoja, mikä helpottaa ja nopeuttaa toimintaa.
ArcGIS Onlinen sovellusmallipohjia (template) on uudistettu. Editointimallipohjalla
on helpompi muokata webkartan muokattavissa olevia
tasoja ja sitä on helpompi
käyttää mobiililaitteissa. Kahden web-kartan rinnakkaiseen
vertailuun tarkoitettu pyyhkäisymallipohja on nyt saatavilla sovellusgalleriassa.
CityEngine Web Viewerissä
kommentit ovat nyt paikkatietoisia ja niitä voi tarkastella
3D-avaruudessa. Malleja voi
Palvelupaketti
auttaa alkuun
ArcGIS Onlinessa
Esri Finlandilla on ArcGIS
Online for Organizationsin
käyttöä aloitteleville asiakkaille tarjolla palvelupaketti,
jonka avulla Online-käytössä
pääsee vauhtiin ensimmäisestä päivästä lähtien.
Palvelussa Esrin edusta-
1/2013
Onlineen uusia ominaisuuksia
Uudet konfigurointivaihtoehdot Esri Maps for Officessa monipuolistavat klusterointi- ja heat map -toimintoja,
joilla havainnollistetaan ilmiöiden ryvästymistä tai tiheyttä.
Karttakohteita voi nyt suodattaa Esri Maps for Officessa selitteen kautta. Geokoodaustyökaluja on parannettu,
ja taustakarttagallerian voi
konfiguroida Excelissä mieleisekseen.
Operations Dashboard
for ArcGISiä varten on uusia
tutoriaaleja ja videoita, jotka
helpottavat sovelluksen käyttöönottoa.
Beta-versiona ArcGIS
Onlinessa on veloituksetta
testattavissa ja käytettävissä
monia uusia ominaisuuksia,
kuten sisäänkirjautuminen
Online-tilille samoilla tunnuksilla, joilla käyttäjä kirjautuu
omalle tietokoneelleen.
Myös Spatial Analysis -toiminnot, joilla voi tehdä muun
muassa päällekkäisyys- ja vyöhykkeistämisanalyysejä, ovat
kokeiltavissa beta-versiona.
Lisäksi saatavilla on valmiita
elämäntyyli- ja väestökarttoja
Yhdysvalloista ja 19 Euroopan maasta, myös Suomesta.
Ne löytyvät ArcGIS Onlinen
Demographics and Lifestyle
-ryhmästä.
ArcGIS Onlinen versiopäivitykset ovat automaattisesti
kaikkien käytettävissä, eikä
käyttäjien tarvitse tehdä niiden eteen mitään.
ArcGIS Online for Organiza-
Esri julkaisi alkuvuonna iOS- ja
Android-pohjaisissa älypuhelimissa ja tableteissa toimivan
Collector for ArcGIS -sovelluksen, joka on tarkoitettu kentällä
tapahtuvaan tiedonkeruuseen.
Collector-sovellusta käytettäessä luodaan ensin ArcGIS
Onlinessa web-kartta. Webkartan kautta määritellään
mitä tietoa ja mistä asioista sitä
kentällä kerätään. Web-kartan
asetuksiin on myös mahdollista määrittää kenttähenkilökunnan reaaliaikainen sijainnin
seuranta esimerkiksi tilannekuvan tarkkailua varten.
Sovelluksella voi katsella
kohdetta koskevia tietoja ja
editoida niitä, lisätä kartalle
uusia kohteita, ja liittää niihin
mobiililaitteen kameralla otettuja tai kuvakirjastosta haettuja kuvia ja videoita.
Kohteet, joihin kerättävä
tieto liittyy, voidaan paikantaa
kartalle mobiililaitteen GPS:llä
tai tökkäämällä kosketusnäyttöä. Kerätyt tiedot päivittyvät automaattisesti ArcGIS
Onlinessa olevalle web-kartalle, ja niitä pääsevät katsomaan
kaikki, joilla on pääsy karttaan.
Tiedon keruun ja editoinnin
lisäksi sovellus mahdollistaa
muun muassa erilaisten hakujen tekemisen, reitityksen eri
paikkojen välillä ja mittaustyökalujen käytön.
Collector for ArcGIS toimii
toistaiseksi vain online-tilassa,
joten tiedonkeruu offline-tilassa ei vielä ole mahdollista.
ArcGIS Online for Organizations -asiakkaat voivat ladata sovelluksen veloituksetta
AppStoresta tai Google play
-verkkokaupasta.
Lisätietoja osoitteessa http:
//resources.arcgis.com/en/collector/. ■
Collector for ArcGIS -sovelluksen käyttöliittymä on suunniteltu varta vasten kentällä
tapahtuvaa tiedonkeruuta
silmällä pitäen.
ja laittaa yhdessä asiakkaan
kanssa Online-tilin pystyyn ja
asetukset kuntoon sekä luo
käyttäjätilit ja käyttäjäryhmät.
Lisäksi hän antaa saman päivän aikana asiakkaan kaikille
Online-käyttäjille peruskoulutuksen kädestä pitäen.
”Aika käytetään tehokkaasti nimenomaan käytön
opettelemiseen eikä tilin pystyttämisen ja asetusten tekemiseen, joihin kuuluu yleensä
vain puolisen tuntia. Käyttäjät
pääsevät nopeasti itse tekemään asioita”, Esri Finlandin
GIS-asiantuntija Sanna Paavilainen kertoo.
Asiakkaan omia datoja
hyödyntävässä koulutuksessa
otetaan huomioon asiakkaan
tarpeet ja koulutukseen osallistuvien osaamistaso. Onlinekäytön perusteet voi Paavilaisen mukaan oppia koulutuksessa, vaikka henkilöllä ei olisi
lainkaan kokemusta paikkatietoasioista.
”Koulutettavat saavat hyvin
nopeasti aikaan konkreettisia
asioita ArcGIS Onlinessa. He
ovat yleensä aika innostuneita, kun he huomaavat, minkälaisia asioita organisaation
omalla aineistolla voi tehdä.
Omaan aineistoon saa aivan
uuden näkökulman”, hän
sanoo.
Koulutuksessa käydään
myös läpi paikkatiedon ja
ArcGIS Onlinen keskeisimmät
peruskäsitteet, jotta käyttäjät
pystyvät myöhemmin hyödyntämään helpommin ArcGIS
Onlinen help-dokumentteja.
Palvelupaketin avulla myös
kokeneet ArcGIS-käyttäjät
pääsevät Paavilaisen mukaan
tehokkaimmin liikkeelle ArcGIS
Onlinen käytössä, koska siihen
liittyy koko joukko heillekin
uudenlaisia asioita. ■
ArcGIS Onlineen on tuotu
beta-versiona valmiita
elämäntyyli- ja väestökarttoja
Yhdysvalloista ja 19 Euroopan
maasta, myös Suomesta.
vertailla rinnakkain ja niistä
voi keskustella kommenttien
avulla. Muun muassa taivaan
heijastusten ja veden visualisointia on parannettu.
Uusi sovellus
tiedonkeruuseen
ArcGIS Onlinessa on nyt
mahdollisuus tehdä paikkatietoanalyysejä beta-versiona
julkaistulla Spatial Analysis
-toiminnolla.
tions -tilien järjestelmänvalvojat
saavat päivityksistä tietoa Esriltä
sähköpostitse. Päivitysten sisällöstä kerrotaan myös ArcGIS
Onlinen Helpin What’s new
-osiossa, Esrin blogeissa sekä
Esri Finlandin kotisivuilla. ■
27
1/2013
Kaksoiskatkoviiva on muutettu vapaaksi
representaatioksi ja sen osat jaettu erillisiksi
representaatiogeometrioiksi, joiden geometriaa ja
ominaisuuksia on muokattu.
Alkuperäinen polkusymboli (vertailuna harmaa
viiva) on muutettu mustan kaksoiskatkoviivan
kuvaavaksi representaatiosäännöksi.
Tyylikkäitä karttoja
representaatioiden avulla
ArcGIS-maailmassa representaatiot tarjoavat mahdollisuuden kuvata
kohteita selkeällä ja tarvittaessa yksilöllisellä kartografialla.
Representaatiot ovat eräänlainen tallennusmalli, jossa
kohteen tai kohteiden esitystapa tallennetaan geometrian
mukana ominaisuustiedoksi
kohdeluokan sisään. Yhdellä
kohdeluokalla voi olla useita representaatioita, jolloin
sama data voidaan esittää eri
tavoin kartografisista tarpeista riippuen. Representaatioita
hallitaan käytännössä karttatasoina.
Representaation voi luoda
suoraan kohdeluokalle sen
ominaisuustietojen kautta.
Toinen tapa representaation
luomiseksi on muuntaa karttatason symbologia representaatiokarttatasoksi.
Representaatiot perustuvat representaatiosääntöihin,
joista kukin kuvaa yksilöllisen
symbolin. Säännön peruselementtejä ovat symbolitasot,
joilla määritetään haluttujen
kohteiden piirtotapa. Symbolitasot ovat joko piste-,
28
viiva- tai täyttösymbolityyppisiä.
Esimerkiksi useammalla
päällekkäisellä viivasymbolitasolla voidaan muodostaa
erilaisia porrasviivoja. Täyttösymbolin muodostavia pistesymboleja voidaan sijoitella
alueen sisään erilaisten sääntöjen mukaisesti sekä muokata aivan kuten normaaleja
yksittäisiä pistesymboleita.
Representaatiosääntö voi
sisältää symbolitasojen lisäksi geometriatehosteita, joilla
voidaan muuttaa kohteiden
geometriaa piirtovaiheessa
dynaamisesti ilman, että itse
kohteiden geometria tai spatiaaliset suhteet muuttuvat.
Tehosteilla voidaan myös
muuttaa geometriatyyppejä
representaation niin vaatiessa. Geometriatehosteet ovat
joko paikallisia tai globaaleja riippuen siitä, koskevatko
ne yhtä vai kaikkia säännön
symbolitasoja. Tehosteita käy-
tetään peräkkäin eli edellisen
tehosteen ”tulos” toimii syötteenä järjestyksessä seuraavalle tehosteelle.
Poikkeuksia
sääntöihin
Representaatiopoikkeukset
ovat poikkeuksia representaatiosääntöihin. Niillä voidaan
muotoilla yksittäisiä kohteita.
Poikkeukset voivat olla ominaisuuksiin tai geometriaan
kohdistuvia.
Äärimmäinen vaihtoehto
täysin erilaisen tai monimutkaisen kohteen esitykseen on
käyttää niin kutsuttua vapaata
representaatiota, jolla kohteen
esitystavan voi luoda ja muokata täysin vapaasti.
Vapaan representaation
representaatiosääntö kohdistuu aina vain yhdelle kohteelle, ja sille voikin lisätä vaikkapa
uusia symbolitasoja tai geo-
metriatyyppejä. Esimerkiksi
viivakohteen yhteyteen voi
piirtää monikulmion, jonka
muoto ja koko tallennetaan
kokonaisuudessaan viivakohteen symbologiaan muuttamatta kuitenkaan itse viivan
geometriatietoja.
Vapaita representaatioita
kannattaa käyttää vain yksittäistapauksissa.
Representaatioiden symbologian muokkaamista ja
representaatioiden hallintaa
varten ArcGIS tarjoaa lukuisan joukon geoprosessointityökaluja.
Desktop-lisenssitasoista
Basic sallii representaatiokarttatason ja sen ominaisuuksien
katselun. Representaatioiden
luominen ja muokkaaminen
vaativat Standard-lisenssin,
jolla pystyy myös käyttämään
osaa representaatioita koskevia geoprosessointityökaluja.
Kaikki työkalut saa käyttöönsä
Advanced-lisenssitasolla. ■
1/2013
Tietoa ja tukea
Esrin ohjelmistoista
Esri Finland ja Esri tarjoavat monia eri
kanavia, joista löytyy asiakkaille ja kumppaneille tärkeää tietoa olipa kyse ongelman ratkaisemisesta, demon tekemisestä
tai ajan tasalla pysymisestä.
Useassa tapauksessa asiakas ei ole
yksin ongelmansa kanssa, vaan jollain
muulla on sama ongelma. Esri Finlandin
verkkosivuston käyttäjätuki-osio tarjoaa
apua ongelmatilanteisiin suomen kielellä.
Parhaiten apua ongelmatilanteisiin löytyy Esrin tukisivuilta (support.esri.com)
sekä Esrin keskustelupalstoilta (forums.
arcgis.com).
Asiakkaamme voivat myös soittaa tai
lähettää sähköpostia Esri Finlandin käyttäjätukeen.
Esrillä on lukuisia internet-sivustoja, jotka
auttavat tutustumaan Esrin tuotteisiin,
kouluttautumaan niiden käyttöön ja ratkomaan käyttöongelmia.
Käyttöoppaat ja
referenssit
Paikkatietokoulutus
Esri Finlandin kotisivuilta löytyy ArcGISohjelmistojen asennusohjeita suomen
kielellä. Lisäksi Esrin kansainvälisiltä
sivuilta löytyy käyttöohjeita ja apua
(help.arcgis.com).
ArcGIS Resource Center tarjoaa runsaasti tietoa ja referenssejä erilaisista
tuotteista ja ratkaisuista (resources.arcgis.
com).
Sovelluskehittäjille Esrillä on oma sivusto, joka sisältää runsaasti tietoa ja dokumentaatiota sovelluskehityksen avuksi
(developers.arcgis.com).
Esri Finland järjestää paikkatietokursseja
niin aloittelijoille, edistyneille käyttäjille
kuin sovelluskehittäjille. Esrin auktorisoitujen kouluttajien pitämät paikkatietokurssit
mahdollistavat Esrin paikkatieto-ohjelmistojen nopean ja tehokkaan oppimisen
sekä osaamisen ylläpidon.
Kurssit koostuvat luento-osioista sekä
harjoituksista, jotka yhdessä muodostavat
harkitun kokonaisuuden.
Kursseja järjestetään sekä kurssikalenterin mukaisesti että erikseen sovittavina
Tips&Tricks
siirtyy nettiin
Aikaisemmin asiakaslehdessä ilmestyneet Tips&Tricks -artikkelit julkaistaan
jatkossa vain Esri Finlandin internetsivuilla. Tips&Tricks -vinkit ovat usein
dynaamisia, ja niitä pitää pystyä päivittämään uusien ohjelmistoversioiden myötä.
Esri haluaa tarjota asiakkailleen
tuoreita ja ajantasaisia käyttövinkkejä
tarpeellisine linkkeineen, ja se onnistuu parhaiten netissä.
Tutustu uudistuneeseen käyttövinkit-sivuun osoitteessa esri.fi/kayttajatuki/vinkit/. ■
ajankohtina tai asiakaskohtaisesti. Tutustu kurssikalenteriimme sekä erikseen
järjestettävien kurssien kurssikuvauksiin
kotisivullamme ja ota meihin yhteyttä.
Lisäksi Esri tarjoaa kaikille kiinnostuneille erittäin mielenkiintoisia webinaareja, joista monet ovat ilmaisia. Tarjolla
on myös live-seminaareja (training.esri.
com).
Pysy ajan tasalla
Seuraamalla Esrin lukuisia blogeja kuulet aina ensimmäisenä tuoteuutuuksista
ja päivityksistä (blogs.esri.com). Esri ja
Esri Finland ovat myös aktiivisia sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa
ja Twitterissä. Sekä Esri Finlandin että
Esrin julkaisemista videoista saa myös
paljon hyödyllistä tietoa (youtube.com/
esrifinland, video.esri.com). ■
Esri Finland käyttäjätuki:
tuki@esri.fi
puh. 0207 435 445
esri.fi/kayttajatuki
Esri Finlandin asiakaslehdessä perinteisesti julkaistut Tips&Tricks-artikkelit
ilmestyvät jatkossa vain netissä, jotta ne
palvelisivat asiakkaita paremmin.
Koulutus:
koulutus@esri.fi
puh. 0207 435 445
esri.fi/koulutus
29
1/2013
Kuvassa on kahden eri sovellusmallipohjan avulla tehdyt web-kartat, joilla
esitetään Digitrafficistä peräisin olevaa tietoa pääkaupunkiseudun liikenteestä.
Toisessa kuvassa pop up -ikkunassa näkyy liikennekameran kuva valitusta
kohteesta ja toisessa Twitter-viesti sosiaalisesta mediasta.
ArcGIS Onlinessa runsaasti
valmiita sovellusmallipohjia
Web-karttojen tekeminen
ArcGIS Onlinessa on helppoa,
kun käyttää jotakin tarjolla
olevista sovellusmallipohjista,
joissa kartan ulkoasu ja toiminnallisuudet ovat valmiina.
Mallipohjat ovat avointa lähdekoodia, joten niitä voi myös
itse muokata eteenpäin.
A rc G I S O n l i n e s s a o n
vapaasti käytettävissä jo parikymmentä erilaista sovellusmallipohjaa (template), joiden
avulla voi tehdä web-karttoja
valmiine toiminnallisuuksineen moniin eri tarkoituksiin
ilman koodin kirjoittamista.
”Esri panostaa kovasti siihen, että ArcGIS-alustalle on
saatavilla nopeita ja yksinkertaisia työkaluja, joiden
avulla organisaatiot voivat
jakaa paikkatietoaineistoja
sekä sisäisesti että ulkoisesti.
Uusia mallipohjia ja mallipohjien uusia ominaisuuksia tulee
koko ajan lisää”, Esri Finlandin
sovellusarkkitehti Antti Kajanus kertoo.
Tehdessään web-karttaa
ArcGIS Onlinessa käyttäjä
valitsee haluamansa taustakartan sekä omat ja/tai ulkopuoliset paikkatietoaineistot,
jotka hän haluaa web-kartassa näyttää eri karttatasoina.
30
Sen jälkeen käyttäjä voi valita
ArcGIS Onlinessa sovellusmallipohjan, jonka ulkoasu ja valmiit toiminnallisuudet vastaavat käyttäjän tarpeita.
”Web-kartta on ikään kuin
määrittelytiedosto, joka kertoo, mitä taustakarttaa ja
aineistoja kartassa käytetään.
Sovellusmallipohja osaa sitten
näyttää määrittelyn mukaisen
kartan ja tuo siihen ne toiminnallisuudet ja ulkoasun, jotka
mallipohjaan on luotu ja jotka
toimivat yhdessä kartan kanssa”, Kajanus sanoo.
Jos käyttäjä ei itse valitse
mitään sovellusmallipohjaa,
ArcGIS Online käyttää webkarttaan perusmallipohjaa,
Basic Vieweriä.
Web-kartat toimivat
kaikissa selaimissa
Kun taustakartta, kartalla näytettävä aineisto ja mallipohja
on valittu, kartan tekijä voi
esikatselussa tarkastella, miltä
web-kartta näyttää.
Joissakin mallipohjissa on
myös klikkailemalla konfiguroitavia toimintoja, jotka voi
ottaa tai olla ottamatta käyttöön. Hiiren klikkauksilla kar-
tan tekijä voi myös kokeilla
eri mallipohjia, kunnes löytää
omiin tarkoituksiinsa sopivimman.
”Tavallisen käyttäjän ei tarvitse ajatella sitä, miten hän
saa esimerkiksi mittaustyökalun tai reititysohjetoiminnon
web-karttaansa, koska hän voi
vain valita mallipohjan, jossa
halutut toiminnallisuudet ovat
valmiina”, Kajanus korostaa.
Kun käyttäjä on tyytyväinen
lopputulokseen, hän voi muutamalla klikkauksella julkaista
web-kartan ArcGIS Onlinessa.
Html-, JavaScript- ja CSSteknologioilla toteutetut mallipohjat toimivat missä tahansa
selaimessa, eikä niitä siis tarvitse ladata omalle koneelleen
päästäkseen katsomaan niillä
toteutettuja web-karttoja.
Web-kartan määrittelytiedosto ja mallipohja houstataan Kajanuksen mukaan
kokonaan ArcGIS Onlinessa,
joten kartan tekijän ei tarvitse
ladata niitä oman organisaationsa palvelimelle missään
vaiheessa.
”Teknisesti asiat menevät
niin, että sovellusmallipohjalle
annetaan tunnistetieto webkartan määrittelytiedostoon,
minkä jälkeen se osaa hakea
taustakartan ja aineistot webkarttaan.”
Aineistoa web-karttaan voi
tuoda muun muassa ArcGIS
Onlinesta, omalta ArcGIS Serveriltä, Excelistä, erilaisista
CSV-tiedostoista ja kolmansien
osapuolten aineistopalveluista.
Valmiita pohjia
sovelluskehittäjille
Kaikki ArcGIS Onlinen tarjoamat sovellusmallipohjat ovat
avointa lähdekoodia, jonka
sovelluskehittäjät voivat ladata
itselleen ja ryhtyä kooditasolla
muokkaamaan mallipohjaan
organisaation kenties tarvitsemia lisäominaisuuksia, joita
mallipohjissa ei ole valmiina.
”Organisaatioissa voidaan
näin hyödyntää Esrin kehityspanosta eikä tarvitse tehdä
kaikkea alusta asti itse, mikä
vaatisi tietenkin paljon enemmän työtä”, Kajanus toteaa.
ArcGIS Onlinen sovellusmallipohjista löytyy sovelluskehittäjille runsaasti tietoa GitHubpalvelusta (esri.github.com),
jonka kautta on saatavissa
myös paljon muuta Esrin avoimen lähdekoodin materiaalia. ■
Uutisia
1/2013
Paikkatieto apuna Mars-tutkimusmatkalla
Mars-tutkimusmatkan suunnittelijat NASA ja Jet Propulsion Laboratory (JPL) riemuitsivat, kun yksi avaruustutkimuksen historian edistyneimmistä
tieteellisistä laitteista laskeutui Marsin pinnalle elokuussa
2012. Kyseessä oli jo NASAn
seitsemäs onnistunut laskeutuminen Marsiin.
Mars Science Laboratory (MSL) eli auton kokoinen
Curiosity-mönkijä vaeltaa
Marsin meteoriittikraatterissa
etsien vihjeitä planeetan historiasta. Mönkijä on varustettu huippuluokan optiikalla ja
antureilla, ja se kerää ja lähettää tietoja takaisin maahan
ainakin kahden vuoden ajan.
Liikkuminen avaruudessa ja
laskeutuminen planeetan pinnalle oli vain osa insinöörien
haasteesta. Kuusipyöräisen
mönkijän tehtävänä on kuljettaa sisältämäänsä laboratoriota
ennalta määrättyihin paikkoihin ja tehdä erilaisia kokeita.
Sen on selviydyttävä Marsin
maastossa omin voimin.
Mars on täynnä rosoisia kiviä
ja lohkareita, jotka voivat milloin tahansa pysäyttää koko
operaation. Siksi tehtävän huolellinen mallinnus ja suunnittelu oli erityisen tärkeää. NASA
ja JPL halusivat kartoittaa tutkimusmatkansa etukäteen käyttämällä paikkatietoa ja paikkatietotyökaluja mallintamiseen
ja analysointiin.
Operaation suunnittelijat
käyttivät ArcGISiä ja aiemmilla
Mars-lennoilla kerättyä kuvaaineistoa saadakseen parhaan
mahdollisen tiedon planeetan
vaihtelevasta maastosta ja
monimutkaisista olosuhteista.
Tarkkoja karttoja
planeetan pinnasta
Satelliittikuvat ovat erittäin
tärkeitä karttoja rakennettaessa, olipa kyse planeetasta,
kuusta tai asteroidista. Kuvat
Kuvan 25×20
kilometrin kartoissa
on neljä lopullista
soikioilla kuvattua
laskeutumisalue­
vaihtoehtoa. Niistä
laskeutumispaikaksi
valittiin lopulta
b-kartan Galekraatteri, jonne
Curiosity laskeutui 5.
elokuuta 2012.
Kaltevuuskartta (a)
ja HiRISE-kuva (b)
näyttävät violetin
värisillä viivoilla
Curiosity-mönkijän
kulkukelpoiset reitit
tieteellisesti
kiinnostavien
savi- ja sulfaattiesiintymien läpi
Gale-kraaatterin
laskeutumissoikion eteläpuolella.
Pienet ympyrät
osoittavat paikat,
joissa reittien on
pakko kulkea
kapeiden kanjonien
läpi.
Mars-operaation suunnitteluun tulivat kolmesta satelliitista, jotka ovat kiertäneet
Marsia jo vuosia ja tuottaneet
monispektristä kuvatietoa planeetan pinnasta.
Kolmesta satelliitista uusin
on Mars Reconnaissance
Orbiter, joka saavutti planeetan kiertoradan 2006. Siinä on
pisimmälle kehittynyttä optiikkaa ja parhaat kuvausominaisuudet, ja se antaa eväitä
myös tulevaisuuden tutkimusmatkoille Marsiin.
Mönkijä haluttiin geologisesti rikkaalle alueelle, jonka
lähellä on myös suhteellisen
tasaista maastoa, jonne mönkijä voisi laskeutua turvallisesti
ja edetä sieltä kohdaten mah-
dollisimman vähän esteitä.
Satelliittikuvista ArcGISin
avulla tehdyt kartat olivat laskeutusmispaikan valinnassa
olennaisena apuna. Suunnittelijat toteuttivat erillisen paikkatietoprojektin kustakin laskeutumispaikkakandidaatista
käsitellen kymmeniä gigatavuja geospatiaalista dataa,
kuten korkeusmalleja ja tietoa
planeetan pinnan kivikoista.
ArcGIS auttoi suunnittelijatiimiä saavuttamaan parhaan
mahdollisen geodeettisen
kontrollin Mars-aluksen laskeutumista varten. Syntyneet
kartat kattavat jopa 85 prosenttia laskeutumisaluesoikioista, mikä on enemmän kuin
tarpeeksi tukemaan sijaintiin
liittyvää tietoisuutta koko tutkimusmatkan ajan.
Paikkatieto toimii myös
Curiosity-mönkijän kulkureitin
suunnittelun taktisena ja strategisena välineenä sekä tukee
uuden tieteellisen tiedon luomista ja arviointia koko tutkimusmatkan ajan.
Kanavat ja kanjonit Marsissa
viittaavat siihen, että kaukaisessa menneisyydessä planeetan pinnalla on liikkunut suuria määriä nestemäistä vettä.
Curiosityn ensisijainen tehtävä
on tarjota yksityiskohtaisempaa
ymmärrystä Marsin kehityshistoriasta, geofysikaalisista prosesseista ja olosuhteista, jotka
olisivat voineet mahdollistaa
elämän synnyn planeetalla. ■
31
1/2013
Uutisia
Motion Mapper tunnistaa
käden liikkeet ja puheen
Esrin seuraava Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan käyttäjäkonferenssi järjestetään Münchenissä Saksassa.
Esrin käyttäjäkonferenssi
Münchenissä – lähde
mukaan!
Esrin Euroopan, Lähi-idän ja
Afrikan käyttäjäkonferenssi (EMEAUC) järjestetään
23.–25. lokakuuta Münchenissä Saksassa. Lähde
mukaan verkostoitumaan
sekä kuulemaan paikkatietoteknologian uusimmista
trendeistä, viimeisimmät
kuulumiset Esrin ratkaisuista sekä oppimaan parhaita
käytäntöjä eri toimialoilta.
Voit myös ehdottaa
omaa esitystäsi mukaan
tapahtuman luento-ohjelmaan 28.6. mennessä.
Tapahtumaan voi ilmoittautua myös näytteilleasettajaksi.
Lisätietoja: emeauc.esri.
com ■
Esri on kehittänyt Motion
Mapper -sovelluksen, joka
mahdollistaa vuorovaikutuksen kartan kanssa puheen ja
käden liikkeiden avulla.
Motion Mapper on rakennettu käyttäen Esrin ArcGIS
Runtime for WPF:ää ja Microsoftin Kinect for Windows
SDK:ta. Sovellus käyttää
Kinectin äänen ja liikkeen
tunnistusta ja hyödyntää
Landsat-satelliittikuvia ilman
näppäimistöä tai hiirtä.
Hieman yli vuosi sitten Esri
julkaisi ArcGlobe-laajennusosan, jonka avulla käyttäjä
voi navigoida kartalla kolmiulotteisesti käyttämällä käsien liikkeitä. Kun tarkkailtiin,
miten ihmiset käyttivät sovellusta, havaittiin nopeasti, että
käden ja käsivarren liikuttamisen säännöt olivat liian monimutkaisia.
Näiden havaintojen ja
Microsoftin suosituksien
perusteella Esri tutki vaihto-
ehtoisia tekniikoita Kinectintegraatioon.
Netflixin ja Xbox 360 -pelikonsolin sovellusten innoittamana Esri päätti, että puhe
oli avainasemassa karttatyökaluissa. Sen sijaan, että käytetään monimutkaisia käden
liikkeitä tarkoittamaan eri
karttatoimintoja, toiminnosta toiseen, kuten pannauksesta zoomaukseen, voidaan
nyt siirtyä puheohjauksen
avulla.
Kehittämistyön tuloksena
käsillä elehtiminen on sovelluksessa paljon aiempaa yksinkertaisempaa, mutta puheohjaustoiminnot vievät toisaalta
hieman enemmän aikaa.
Esrin kansainvälisillä nettisivuilla on havainnollinen
video, jossa näytetään, miten
Motion Mapper toimii. Video
löytyy osoitteesta http://blogs.
esri.com/esri/apl/2013/01/14/
motion-mapper/. ■
IBM Cognos -kumppanit yhteistyöhön Esrin kanssa
Monet suomalaiset IBM
Cognos -kumppanit tarjoavat yhteistyössä Esri Finlandin kanssa asiakkailleen
uutta Esri Maps for IBM
Cognos -tuotetta, jonka
avulla Cognos-raporteissa
olevaa liiketoimintatietoa
voidaan esittää ja analysoida karttapohjaisesti sekä
rikastuttaa muunlaisella
paikkatiedolla.
”Kun yhdistämme voimavaroja ja osaamisia yhteistyökumppaneiden kanssa,
pystymme tarjoamaan asiakkaille entistä parempaa
palvelua”, Esri Finlandin
myyntijohtaja Juha Raunama toteaa.
IBM Finlandilla on puoli-
32
sen tusinaa Cognos-kumppania, jotka ovat tehneet jo
aiemminkin sekä Cognosiin
että paikkatietoon liittyviä
ratkaisuja.
”Asiakkaat ovat kiinnostuneita hyödyntämään
tiedon analysoinnissa ja
ymmärtämisessä myös
paikkatietoa, joten Esri
Maps for IBM Cognos on
luonnollinen ratkaisu IBM:n
kumppaneille”, sanoo johtaja Tommi Tulisalo, liiketoiminnan analytiikka, Oy
IBM Finland Ab.
Esri Maps for IBM Cognos -osaamista on hänen
mukaansa seuraavilla IBM
Cognos -kumppaneilla Suomessa: Affecto Finland Oy
ja sen sisaryhtiö Karttakeskus Oy, Capgemini Finland
Oy, CGI Suomi Oy, Midanos
Oy, OlapCon Oy, Rongo Oy
ja Tieto Finland Oy.
Karttakeskuksen toimitusjohtaja Mika Leivo arvioi, että Cognosin käyttäjäorganisaatioista noin 30-50
prosenttia on sellaisia, joille
paikkatietoulottuvuus toisi
välitöntä lisäarvoa.
”Se on sen verran suuri
potentiaali, että olemme
innostuneita asian edistämisestä ja uskomme, että
tästä saadaan kunnon liiketoimintaa aikaiseksi”, hän
toteaa.
Paikkatieto ei ole Leivon
mukaan vain sitä, että esi-
tetään asioita kartan avulla.
Kyse on ylimalkaan siitä,
että tiedolla on sijainti ja
tiedon yhtenä attribuuttina
voidaan käyttää sen sijaintia.
”Sen avulla yritykset voivat kysyä esimerkiksi, missä uusi kauppa kannattaa
avata tai pitäisikö alueella
X autojen vakuutusehtojen olla tavallista tiukempia
– tai tehdä hakuja, joissa
kysytään, paljonko yritys on
tehnyt myyntiä Helsingissä
yhteensä ja miten se jakautuu eri kaupunginosien
sisällä sen sijaan, että kysyttäisiin, mikä oli myyntimme
viime kuussa.” ■
Uutisia
1/2013
Esri ja
Microsoft
tarjoavat
yhdessä apua
katastrofeissa
Esri Finlandin näyttelyosastolla riitti LOGISTICS 13 -tapahtumassa kävijöitä.
Esri herätti kiinnostusta
LOGISTICS 13 -tapahtumassa
Esri Finland oli mukana Helsingissä Wanhassa Satamassa 9.4.2013 järjestetyssä
LOGISTICS 13 -tapahtumassa esittelemässä Esrin ratkai-
suja logistiikan haasteisiin.
Osastolla vieraili kiitettävästi aiheesta kiinnostuneita
kävijöitä, ja myös Location
Analytics -aiheinen tietoisku
keräsi runsaasti kuulijoita.
Tapahtumaan osallistui tänä
vuonna 651 logistiikka-alan
asiantuntijaa ja päätöksentekijää. ■
Vuoden GIS-palkinto Porin kaupungille
Esri Finland myönsi käyttäjäpäivillä tammikuussa vuoden
2013 GIS-palkinnon Porin
kaupungille. Palkinto myönnetään vuosittain organisaatiolle tai henkilölle, joka on
hyödyntänyt toiminnassaan
innovatiivisesti ja merkittävällä tavalla paikkatietoa tai
muutoin tukenut paikkatiedon tunnettuutta ja hyödyntämistä Suomessa.
Porin kaupunki on käyttänyt Esrin tuotteita yli kymmenen vuotta ja erityisen
intensiivisesti 2–3 viime vuoden aikana. Se on toteuttanut ArcGIS-alustan päälle
muun muassa lumenaurauksen reitinoptimointiin tarkoitetun sovelluksen, joka on
tuonut selkeitä kustannussäästöjä.
Yhdessä seudun kahdeksan
muun kunnan kanssa Pori on
ottanut käyttöön internetissä ja
mobiililaitteissa toimivan karttapalvelun, joka auttaa valitsemaan erityyppisiä pyöräilyreittejä ja suunnistamaan niillä.
Kuntalisenssin hankinnan
myötä Pori sai viime vuonna
käyttöönsä paljon aiempaa
monipuolisemman ArcGIStuotevalikoiman. Kaupunki
pystyy nyt laajentamaan paikkatiedon hyödyntämistä muun
muassa kaupunki- ja katusuunnitteluun, opetuskäyttöön sekä
paikkatiedon tuottamiseen
ja jakeluun kaupungin koko
organisaatiossa. ■
Vuoden 2013 GIS-palkinnon
otti Esri-käyttäjäpäivillä vastaan
Porin kaupungin puolesta
tietopalveluasiantuntija Timo
Widbom.
Esri ja Microsoft ovat
solmineet strategisen
liittoutuman avustaakseen julkisia ja yksityisiä
organisaatioita ja kansalaisia ympäri maailman
suuronnettomuuksissa
ja luonnonkatastrofeissa.
Microsoft sijoittaa
Esrin julkistamat tietopalvelukartat Disaster
Response Incident Portal -palvelunsa sivuille ja
ohjaa kansalaisia karttojen ääreen online-palvelujensa, kuten MSN:n ja
Bingin kautta.
ArcGIS-integraatio
Microsoftin lukuisten
katastrofitilanteiden
hallintaan tarkoitettujen
sovellusten kanssa tarjoaa valtioille ja johtaville
avustusjärjestöille kattavamman työkaluvalikoiman, joka auttaa niitä
vastaamaan katastrofitilanteiden haasteisiin.
”Mahdollisuus sisällyttää Esrin älykkäitä, interaktiivisia web-karttoja
Microsoftin katastrofienhallinnan sovelluksiin parantaa kykyämme
auttaa viranomaisia ja
kansalaisia. Sekä avustusjoukot että kansalaiset saavat katastrofin
vaikutuksista yksityiskohtaisempaa tietoa,
joka auttaa tekemään
tietoon perustuvia päätöksiä”, toteaa Harmony Mabrey, Senior
Operations Manager,
Microsoft Disaster Response. ■
33
1/2013
Koulutusta
ArcGIS Online
tutuksi YouTubessa
ArcGIS Online on Esrin pilvessä toimiva palvelu, jolla voidaan tehdä muun
muassa paikkatietoanalyysejä, koota
monikäyttöisiä web-karttoja erilaisista
paikkatietoaineistoista ja luoda sovelluksia vaivattomasti valmiisiin malleihin
pohjautuen. ArcGIS Onlinesta on saatavilla sekä organisaatioille että yksityishenkilöille suunnattu versio.
ArcGIS Onlinen herättämän kiinnostuksen ja suosion kasvun myötä Esri
Finland on ryhtynyt toteuttamaan erilaisia ArcGIS Online -aiheisia videoita
YouTubeen. Videopätkät ovat lyhyitä ja
ytimekkäitä, ja niissä esitetään käyttäjälle tiettyyn teemaan keskittyvä työnkulku. Videoiden kautta asiakkaamme
voivat perehtyä itsenäisesti ArcGIS
Onlinen toiminnallisuuksiin sekä saada hyödyllisiä käyttövinkkejä ja uusia
ideoita omaan työhönsä.
Videoilla puhutaan suomea tai niissä on suomenkielinen tekstitys. Videot
onkin suunnattu suomalaisille asiakkaillemme, ja ne on suunniteltu heidän
tarpeitaan silmällä pitäen.
Tällä hetkellä videoita löytyy noin
20 kappaletta, ja tarkoituksena on
tuottaa niitä tasaisin väliajoin lisää
ajankohtaisiin ArcGIS Online -aiheisiin
liittyen. Videot löytyvät YouTubesta
hakusanalla Esri Finland. ■
Poimintoja syksyn 2013 kursseista
Online ja pilvipalvelu
ArcGIS Online ja Esri Maps for Microsoft Office
Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita tiedon
hyödyntämisestä ja jakamisesta karttojen avulla. Uudistunut
ArcGIS Online on joko itsenäinen palvelu tai täydentävä osa
ArcGIS-järjestelmää. Esri Maps for Office on Esrin ja Microsoftin yhteistyössä kehittämä Office-tuotteiden karttalaajennus,
joka mahdollistaa karttojen luomisen taulukkomuotoisesta
datasta suoraan Excelissä sekä interaktiivisten karttojen upottamisen osaksi PowerPoint-esityksiä ja karttojen julkaisemisen
ArcGIS Onlinessa. Vastaavasti ArcGIS Onlinen geospatiaalinen
sisältö on otettavissa käyttöön Office-tuotteiss­a.
Liikenneverkot
Verkostoanalyysit – Network Analyst
ja logistiikkatehokäyttöön
Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat selvittää tieverkkoaineiston avulla kohteiden välisiä etäisyyksiä, kohteiden saavutettavuutta ajan tai matkan suhteen, tehdä
yhden tai useamman ajoneuvon ajojärjestelysuunnittelua
tai analysoida esimerkiksi myymäläverkoston kattavuutta.
Kurssi esittelee verkostoanalyysien koko kirjon käsitellen
niistä saatavia hyötyjä monipuolisesti.
Imagery ja LAS
Laserkeilausaineiston hyödyt
tehokäyttöön
Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat hyödyntää
laserkeilausaineistoa tarkkojen korkeusmallien tekemiseen
ja analysoida sitä. Kurssin aikana opetellaan muun muassa
käsittelemään laserkeilausaineistoa, hyödyntämään LAStyökaluja, tuottamaan Lidar-pohjainen korkeusmalli, jakamaan laserkeilausaineistoja ja suorittamaan laserkeilausaineistolle tehtäviä toimenpiteitä ja analyyseja.
Rasterianalyysit
Rasterianalyysit - johdanto Spatial
Analystin käyttöön UUSI KURSSI!
Kurssi on yhden päivän tehokas katsaus Spatial Analyst
-laajennusosan toiminnallisuuteen sekä rasteriaineistojen
hallintaan. Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat oppia käsittelemään rastereita. Voit olla uusi Spatial Analyst -laajennusosan käyttäjä tai käyttänyt laajennusta jo vuosia, mutta
haluat oppia hyödyntämään rastereiden analyysimahdollisuuksia monipuolisemmin.
Spatial Analyst -laajennusosassa on yli 200 työkalua ja
funktiota. Kurssin keskeinen sisältö on oppia periaatteet
työkalujen käyttöön. Kurssilla esitellään kaikki työkaluryhmät ja työnkulun logiikka; esimerkiksi miten korkeuspisteaineistosta luodaan korkeuspinta, josta lasketaan
hydrologiatyökaluilla valuma-alueet ja jokiverkosto, tai
miten sijoituspaikka-analyysi rakentuu lähtötietojen prosessoinnista aina painotettuun päällekkäisyysanalyysiin
asti. Kaikki rasterianalyysit pohjautuvat rasterialgebraan,
jonka periaatteiden ymmärtäminen on luonnollisesti osa
kurssin sisältöä. Kurssilla käsitellään myös ympäristöasetusten vaikutusta rasterien prosessointiin.
Demografisen paikka-
tiedon jalostaminen Tilastoruuduista tehokkuutta
päätöksentekoon
Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka pyrkivät löytämään
mahdollisimman hyvän sijainnin palvelulle suhteessa kysyntään. Ruututietokannasta voidaan luoda erityyppisiä kysyntää
kuvaavia alueellisia tietoaineistoja, joihin oma liiketoiminta on
mahdollista yhdistää sijainnin kautta. Kurssin aikana opitaan
hyödyllisiä taitoja paikkatietoaineiston valmistelusta analysointia varten sekä monipuolisia paikkatietoanalyysimenetelmiä ja
niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Opittuja taitoja on mahdollista hyödyntää jatkossa myös muilla vastaavilla aineistoilla.
34
Tapahtumia
1/2013
Paikkatietoaineiston
Editointi ja paikkatietokannan rakentaminen
muokkaaminen ja hallintaKurssi on tarkoitettu kaikille paikkatietoaineistojen käyt-
täjille, ylläpitäjille ja tuottajille. Kurssin ensimmäisenä
päivänä editoidaan eli luodaan ja muokataan paikkatietoaineistoa monipuolisesti hyödyntäen Desktop 10.1 -ohjelman uusimpia toimintoja. Toisena päivänä suunnitellaan
ja rakennetaan paikkatietokanta ja harjoitellaan aineiston
ominaisuustietojen laadun varmistusta. Kolmas päivä
perehdyttää edistyneisiin tekniikoihin, joiden avulla voidaan varmistaa myös geometrinen laatu ja luoda erilaisia
esittämistekniikoita.
Palvelin-GIS
ArcGIS for Server: Sharing GIS Content
on the Web
Tämä ArcGIS for Server- introkurssi on suunnattu paikkatietoanalyytikoille, asiantuntijoille ja muille kokeneille ArcGISkäyttäjille, jotka haluavat jakaa paikkatietoa web-kartoissa
ja karttasovelluksissa. Kurssi soveltuu myös sovelluskehittäjille, jotka haluavat sisällyttää paikkatietopalveluita ja
web-karttoja osaksi räätälöityjä sovelluksia. Kurssilla opitaan jakamaan paikkatietoa siten, että se on tehokkaasti
kollegoiden, päätöksentekijöiden ja muun kuin GIS-yleisön
käytettävissä. Opit jakamaan ammattimaisia karttojasi
aineistoa ja työnkulkuja luomalla ja julkaisemalla suorituskykyisiä paikkatietopalveluita, joita voidaan edelleen hyödyntää työasemilla, internetselaimilla ja mobiililaitteissa.
Maksuttomia seminaareja! CodeCampit jatkuvat kesäkuussa 2013
Viime joulukuussa järjestetty ensimmäinen CodeCampseminaari ”Getting started with mobile and web GIS application development” keräsi parikymmentä osallistujaa ja
varsin hyvää palautetta. Kehittäjille suunnatut CodeCampiltaseminaarit jatkuvat kesällä ja syksyn 2013 aikana teemalla ArcGIS Online ja sen tuomat mahdollisuudet sovelluskehityksen näkökulmasta.
ArcGIS Online CodeCamp -seminaarisarjassa pyritään antamaan kehittäjille kattava kuva siitä, mikä ArcGIS Online on
ja miten sen tarjoamia palveluita voidaan hyödyntää erilaisissa käyttötarpeissa. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa paikkatietoinfrastruktuurin luominen suoraan pilveen,
erilaisten reititys- ja osoitepaikannuspalveluiden käyttäminen, sijaintitiedon visualisointi, ArcGIS Onlinen tarjoamien
valmiiden kartta-aineistojen hyödyntäminen sekä ArcGIS
Onlinen sisällön jakaminen sovelluksiin.
CodeCamp-seminaareja pyritään järjestämään vähintään
kolme, ja ne pyritään rakentamaan omiksi kokonaisuuksikseen, jotta osallistujat voivat valita heitä kiinnostavat
aiheet tai halutessaan osallistua kaikkiin. Tapahtumat ovat
osallistujille maksuttomia ja ne pidetään joko suomeksi tai
englanniksi.
Aikataulut ja täsmälliset aiheet ilmoitetaan myöhemmin,
joten nyt on hyvä aika ottaa myös kantaa tapahtumien sisältöön. Sisältöehdotuksia voi lähettää osoitteeseen info@esri.fi.
Samasta osoitteesta saa myös lisätietoa tapahtumista.
Tarkemmat kurssikuvaukset: esri.fi/koulutus/
kurssikuvaukset/
Kurssikalenteri: esri.fi/koulutus/kurssikalenteri/
Mikäli kurssikalenterista ei löydy organisaatiosi
tarpeisiin sopivaa kurssia tai ajankohtaa, ota yhteyttä:
koulutus@esri.fi
Tulevia
tapahtumia
Esri Education GIS Conference
2013
6.–9.7.2013
San Diego, Kalifornia
Lisätietoja: esri.com/educ
Esri International
User Conference 2013
8.–12.7.2013
San Diego, Kalifornia
Lisätietoja: esri.com/uc
Geodesign Summit Europe
19.–20.9.2013
Herwijnen, Hollanti
Lisätietoja: geodesignsummit.
com/europe/
Esri Europe, Middle East and
Africa (EMEA) User Conference
2013
23.–25.10.2013
München, Saksa
Lisätietoja: esri.com/emeauc
Paikkatietomarkkinat 2013
5.–6.11.2013
Helsingin Messukeskus,
Kongressisiipi
Lisätietoja: maanmittauslaitos.fi
Suomen Esri-käyttäjäpäivät
2014
22.– 23.1.2014
Royal at Crowne Plaza Helsinki
Lisätietoja: esri.fi
Seuraa päivittyviä tapahtumatietoja osoitteessa:
esri.fi ■
35
Integraatioon
tarvitaan kaksi.
GIS BI
Affecto ja Karttakeskus tarjoavat ainutlaatuista osaamista,
jossa integroituvat Location Analytics ja Business Intelligence.
Kun haluat että sijaintitiedolla johtaminen sujuu integroidusti,
ota yhteyttä Karttakeskuksen analytiikkatiimiin:
jarmo.suoranta@karttakeskus.fi
www.karttakeskus.fi