Tänään

Transcription

Tänään
KESKISUOMALAINEN 21
PERJANTAINA 19.10.2012
Tänään
Tuottaja:
Juho Hämäläinen,
p. 014 622 304
Sähköposti:
tanaan@keskisuomalainen.fi
menot@keskisuomalainen.fi
etunimi.sukunimi@keskisuomalainen.fi
Osoite:
Tänään,
PL 159, 40101 Jyväskylä
MULTIA
VIRRAT
KEURUU
Marian Petrescun
kvartetti Multialle
Virrat-päivässä
musiikkia ja muistamisia
Kuumat Altot ja
Suvi Isotalo Kimarassa
Perinteistä Virrat-päivää juhlitaan Virtain Nuorisokeskus
Marttisessa lauantaina kello 17
alkaen. Ohjelmassa ovat perinteiseen tapaan muun muassa tämän vuoden Virrat-palkinnon
sekä elämänlaatua ja terveyttä
edistävästä toiminnasta jaettavan kunniakirjan saajien julkistamiset.
Lauluyhtye Kuumat Altot tuo
Nainen kaikkivoipainen -lauluiltansa Keuruun Kimaran lavalle lauantaina ja sunnuntaina.
Yhtyeen jäsenten keski-ikä on
66 vuotta, ja kaikkien heidän
esittämiensä kappaleiden tekstit ovat heidän omiaan. Kuumat
Altot Pirkko Ursin, Päivi Korpela,
Liisa Savolainen ja Leena Valvan-
Jyväskyläläinen kokoonpano
Marian Petrescu Quartet konsertoi Multian seurakuntasalissa sunnuntaina kello 18 alkaen. Ohjelmistossa on klassisen musiikin helmien lisäksi
jazzin ja swingin ikivihreitä,
muun muassa Dizzy Gillespien A Night in Tunisia ja Jerry
Hermanin Hello Dolly.
Kvartetissa soittavat Marian Petrescun, piano, lisäksi
Mihai Petrescu, kontrabasso,
Juha Lauttamus, trumpetti,
ja Raimo Väyrynen, rummut.
Kokoonpano on esiintynyt
useita kertoja itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentinlinnassa. Konsertin järjestää Multian Musiikkiyhdistys.
Tervetulopuheen pitää kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki
ja katsauksen kaupungin tilaan
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalevi Saloranta (kok.).
Lisäksi ohjelmassa on musiikkia. Estradilla nähdään kaksikko
Retriikka Koivunen ja Eija Länsiaho, käsikello-orkesteri Kide
ja trubaduuri Jussi Salli.
Tahtoo jodlata!
O
n lokakuu, ja pimeys laskeutuu
raskaana vilttinä
päälle. Jotain pitäisi keksiä, ettei
masennus valtaa. On tunnettu
tosiasia, että laulaminen piristää ihmistä. Ja mikä olisikaan
pirteämpää laulamista kuin
jodlaus! Kurssille on lähdettävä ja heti.
neuvomaan. Soita Dani Jurisille, hän on helsinkiläinen kuoronjohtaja, joka on asunut Itävallassa.
Juuriltaan keskieurooppalainen Juris vastaa puhelimeen,
mutta hänkään ei ala jodlata.
–!Voi apua, nyt on pakko sanoa,
etten osaa yhtään. Olen asunut
vuoden Itävallassa ja kuullut sitä kyllä. Sain siellä lahjaksi cd:n
Näin opit jodlaamaan, mutta en
todellakaan ole opetellut.
Jodlausvinkkien löytyminen
näyttää olevan jo mahdotonta,
kunnes kolmen viikon kuluttua saapuu jälleen sähköpostia
Suomi-Itävalta -yhdistyksestä.
Sihteeri Lauri Kallio kirjoittaa:
Olemme nyt saaneet viimeiset
vastaukset kyselyihimme jodlauksesta. Hallituksessamme
Kas kummaa, Jyväskylän
kansalaisopiston kurssitarjottimella ei jodlausta ole. Musiikkikoulu Moodissa opetetaan kokonaisvaltaista äänenkäytön tekniikkaa (CVT), ehkä se on jotain
jodlaamiseen liittyvää.
–!Kyllä CVT-tekniikalla voi
opetella jodlaamaankin, ei kuitenkaan ehkä aivan virtuoositasolle. Sen verran, että laulu kuulostaa jodlaamiselta, oppii
nopeastikin, sanoo laulunja äänenkäytön opettaja Sini Spoof.
Jodlauskurssia ei ole kuitenkaan tähän hätään saatavissa, sillä Spoof on parhaillaan äitiyslomalla.
Seppo
Pänkäläinen
Taas luvataan
yhdeksän hyvää
niimme. Valitettavasti emme
kuitenkaan löytäneet ketään,
joka olisi tällä hetkellä Suomessa ja jolla olisi ammattitaitoa
jodlauksessa.
Kallio kertoo vielä, että hallituksen jäsenen mukaan jodlauksen edellytyksenä on usein
jonkinlainen kokemus tai koulutus esimerkiksi äänenkäytöstä tai kuorolaulusta, ja
kehottaa suuntaamaan etsinnän
kuoropiireihin
Itävallassa.
Jodlaus on
kuulemma Itävallassa muotia, ja Wienissä järjestetään
myös säännöllisiä
jodlaustapahtumia.
Kallio lähettää linkin
kyseisten tapahtuminen
nettisivuille, joilta löytyykin ratkaiseva yhteystieto.
Maria Nasswetter on Wienissä asuva sosiologi, ”maallikkojodlaaja”, joka perusti Jodeln to
go -nimisen tapahtuman syyskuussa 2011. Kerran kuussa noin
50 ihmistä kokoontuu yhteen
ja jodlaa alkuillasta puoleenyöhön.
–!Jodlaus on meillä nyt
suositumpaa kuin ennen.
Opettelin jodlaamaan, koska se on mielestäni hyvin
jännittävä ja rentouttava tapa ilmaista itseä. Minusta on
tärkeää jodlata yhdessä toisten
kanssa. Jodlaus on tunteikasta
ja vuorovaikutteista kommunikointia. Olen tutkinut aihetta ja
tein siitä tänä vuonna sosiologian master-työn Wienin yliopistoon, Nasswetter sanoo.
Hän vakuuttaa, että jodlaamaan voi oppia omin päin, vaikka helpompaa se toki olisi porukassa.
–!Jodlauksessa matala rintaääni ja korkeampi pää-ääni vaihtelevat hyvin nopeasti. Rintaäänellä toistetaan tiettyjä tavuja kuten i, tri, ri ja niin edelleen, ja
pää-äänellä jo, hul, ham ja niin
edelleen. Kun vaihdat äänialasta toiseen, sinun pitää antaa
mennä vapaasti, kuvittele vaikka
hyppiväsi trampoliinilla. Ja tänne Wieniin voi tulla harjoittelemaan meidän kanssa.
Jodlaaminen keksittiin Alpeilla, kun oli tarve viestiä vuoren
laelta toiselle. Nyt se on tärkeä
osa Itävallan ja Sveitsin kansanmusiikkiperinnettä. Kenties maiden ystävyysseurat järjestävät jodlausopetusta?
Suomi-Itävalta Yhdistyksen
puheenjohtaja Tom Grönberg
Helsingistä vastaa nopeasti sähköpostiin. Hän lupaa selvitellä
asiaa, jonka arvelee kiinnostavan
myös jäsenistöä, ja palata asiaan
myöhemmin.
Sveitsin ystävät Suomessa -yhdistyksellä on paikallisosasto Jyväskylässäkin. Otetaan puhelu
puheenjohtaja Matti Eerolalle.
Hän on vetänyt kaupungissa
25 vuotta toiminutta yhdistystä noin 17 vuotta.
–!Musiikkikurssia on ehkä joskus ajateltu, mutta paremminkin
lauluja, ei niinkään jodlausta. En
itse osaa jodlata yhtään. Jyväskylästä löytyy kyllä alppitorven
soittaja, Lauri Räty. Alppitorvi tuodaan Jyväskylään
Helsingistä, kun täällä
on juhlia. Kannattaa
soittaa Rädylle, Eerola
suosittelee.
Lauri Räty vastaa
jodlaamisosaamisen
tiedusteluun ensin iloisella naurulla.
–!En kyllä osaa jodlata. Olen enemmän tai vähemmän tällainen totinen
torvensoittaja. Jodlatessa
pitää hallita äänen käyttöä,
en minä semmoista osaa.
Mutta Varosen Rita voisi osata, hän on pätevä ja unkarilainen, vähän sieltä päin.
Rita Varonen on kuoronjohtaja ja kuoronjohdon lehtori.
Hän tapailee jodlausta hieman puhelimessa, mutta sanoo, ettei osaa sitä
kovin hyvin.
–!Pitäisi olla joku
natiivi itävaltalainen
on kaksi itävaltalaistaustaista
henkilöä, jotka molemmat olivat asiassa erityisen aktiivisia.
Olimme muun muassa yhteydessä Suomessa oleviin itävaltalaismuusikoihin
ja joihinkin entisiin jäse-
Kuumat Altot Keuruun Kimarassa
la 20.10. klo 19 ja su 21.10. klo 15.
KOLUMNI
Jodlaaminen: Suomesta on vaikeaa, ellei mahdotonta löytää jotakuta,
joka opettaisi jodlaamaan. Itsekin voi onneksi päästä ainakin alkuun.
JYVÄSKYLÄ
Tuula Puranen
ne käsittelevät lauluissaan ikääntymistä, naiseutta, isovanhemmuutta, seksuaalisuutta ja kuolemaa. Vaikka aiheet ovat väliin
vakavia, on mukana huumoria.
Keuruulla yhtyeen kanssa on lavalla muusikko Suvi Isotalo.
Netin Youtubesta löytyy harjoittelun tueksi paljon jodlausvideoita, esimerkiksi hakusanalla Franzl Klang, joka on ehkä
maailman tunnetuin jodlaaja, tai
hakusanalla yodling tai jodling.
Hol-di-ri-diia-hoo!
N
aurattaa muutaman kokeneen
kuntapoliitikon
vaali-ilmoittelu.
Nimittäin, kuinka uskottava
on poliitikko, joka pitkään
kaupunginvaltuustossa
olleena ilmoittaa tuovansa
näissä vaaleissa kuntapolitiikkaan uuden suunnan?
Miksi vasta nyt, miksi
nämä ehdokkaat eivät ole
jo aiemmin valtuutettuina
ottaneet sitä uutta suuntaa?
Onko syynä ehkä se, että
valtuutetut lopulta ovat vain
pieniä pelinappuloita isossa
päätöksentekokoneistossa.
Demokratiassahan on ehkä
enemmänkin kyse järjestelmän uskottavuudesta kuin
sen toimivuudesta.
??? Mille eläkkeelle kansliapäällikkö Raimo Sailas
jää? Sailaseläkkeelle?
Poliittinen järjestelmä, joka
perustuu vaaliperiodeihin
(4 tai 6 vuotta, ihan sama),
ei koskaan voi olla menestys. Etenkin, jos ajatellaan,
että päättäjät oikeasti
tekevät päätöksiä äänestäjiään palkiten. Nimittäin
poliitikkojen pitäisi miettiä
ratkaisuja 20–30 vuoden
periodilla. Vähintään. Muutoin 20–30 vuoden kuluttua
ihmetellään jotakin sellaista
asiaa, josta joku viisas puhuu ja kirjoittaa jo nyt.
??? Milloin ravintoloiden anniskeluoikeuksiin
puututaan? Silloin, kun
ravintolat myyvät selvästi
päihtyneille.
Jorma Ollilaa pidetään
viisaana miehenä. Aina
kun hän sanoo jotain, se
on uutinen. Niin tai näin,
on hyvä muistaa, että Ollila
istuu kaksilla housuilla,
kun hän puhuu talouskasvun puolesta ja on samalla
huolissaan ympäristön
tilasta. Muistetaan sekin,
että kovasta valtiovarainministeristä Iiro Viinasesta
tuli luontoaktivisti vasta
eläkepäivillään.
??? Mitä olisi tullut, jos
Felix Baumgartnerin en-
”
Maria Nasswetter
JA
R
KK
OV
EH
NIÄ
INE
N
Jalkapallomaajoukkueen
joulukuusesta putosi viimeistään Georgia-ottelun
myötä neulaset ja valot.
Sinällään ei mikään yllätys,
sillä Suomi on jalkapallon
lilliputti. Pitää silti ihmetellä valmentaja Miksu Paatelaista, joka sokeasti luottaa
sellaisiin nimiin kuin
Aleksei Eremenko jr. ja Perparim Hetemaj. Laitetaan
nämä miehet ensin Kansallisteatteriin, otetaan heidän
tilalleen pari asenteeltaan
oikein orientoitunutta
nuorta ja aletaan vihdoin
rakentaa sitä tulevaisuuden
joukkuetta. Bonus tällaisessa uudistetussa joulukuusessa olisi, että Pukkikin
vielä joskus tulisi...
??? Mitä tunnettu energiajuomayhtiö olisi todennut, jos Felix Baumgartnerin ennätyshyppy olisi
mennyt pieleen? Red Bull
antaa siivet.
Tästä aiheesta olen joutunut usein väittelyyn. Itse
olen nimittäin sitä mieltä,
että suomalaisten tv-katsojien iltahartaus eli noin
puoli yhdeksän uutiset on
tylsä puolituntinen virallista suomitotuutta. Poliitikot
saavat käydä puhumassa
kameran edessä puuta heinää, virkamiehet esitellä
kapulakieltään ja ulkomaanelävät herättää ihmetystä. Eikä ne MTV3:n tai
Nelosen uutiset ole kovin
kaksiset nekään, enempi
samaa tuubaa. Sitä vaan,
että kuinkahan erilainen
kuva ihmisillä olisi yhteiskunnasta, jos tv-uutiset
hoitaisivat tonttinsa.
??? Mitä voidaan sanoa
pornotähti Emmanuellen
kuolemasta, kun hän nukkui pois omassa sängyssään? Kyseessä oli varmastikin luonnollinen kuolema...
Kuinka uskottava dopingasiantuntija on urheiluoikeuden professori, jonka
nimi on Antti Aine?
Laulusarja
Pietarin silmin
JYVÄSKYLÄ, KARSTULA
Mirja Laukka-Kiikkala
Jodlaus on
tunteikasta ja
vuorovaikutteista
kommunikointia.
nätyshyppy olisi mennyt
pieleen? Felix-ketsuppia?
Uuden Testamentin tapahtumia Pietarin silmin kuvaava 16-osainen, dramatisoitu
laulusarja esitetään viikonvaihteessa Jyväskylässä ja
Karstulassa.
Pietari kuului Jeesuksen lähimpiin opetuslapsiin. Hänen
elämänsä tapahtumia käydään läpi nuoren kalastajan
haaveista ja opetuslapseksi
kutsumisesta pääsiäisaamun
tapahtumien kautta apostolin viimeisiin vaiheisiin asti.
Kirjailija Tytti Issakaisen
tekstit avaavat Raamatun
tapahtumiin uusia näkökulmia. Teoksen on säveltänyt
muusikko Lasse Heikkilä.
Pietaria esittää Sauli Ahvenjärvi ja pianisteina vuorottelevat Lasse Heikkilä ja tamperelainen pianisti Vesa Kemi.
Pietari-silminnäkijä -laulusarjan on ohjannut näyttelijä Ritva Tuutti-Friman.
Pietari-silminnäkijä Halssilan kirkossa la 20.10 klo 17, su 21.10. klo
19 Karstulan seurakuntatalossa.
Karstulan tilaisuuden järjestävät
seurakunta ja kunnan kulttuuripalvelut.