docTiliposti&Palkka_12015
download 
Report Transcription
Tiliposti&Palkka_12015
TILIPOSTI & Palkka Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti 1 • 2015 | Verotuksen ja ennakkoperinnän avaintietoja vuodelle 2015 | Riihimäen Tilitieto osaksi Rantalaista | Arvonlisäverotuksen sudenkuopat ulkomaankaupassa HSSR:n Anssi Väätäinen uskoo korjausrakentamisen kasvuun Kuva: Tarmo Valmela Tapasimme asiakkaan Pienen on vaikea ponnistaa vientiin Kolmannen polven yrittäjä ja keinuntekijä Petri Saari uskoo, että Keski-Euroopassa olisi markkinoita perinteiselle käsin tehdylle keinutuolille. Urjalan Keinukaluste Ky tunnetaan perinteisistä koivuvalmisteisista keinutuoleistaan. Mitä hyötyä vahvasta keinutuolibrändistä on yritykselle? ”Keinutuolit edustavat käsityöosaamistamme. Yrityksen liikevaihdosta 60 prosenttia tulee kuitenkin jo muusta kuin omasta huonekaluvalmistuksesta. Teemme alihankkijana massiivipuusta melkein mitä tahansa rakennusteollisuudelle ja muulle huonekaluteollisuudelle.” Kuinka paljon mallistonne vanhimmassa tuotteessa, perinteisessä Urjala-keinussa on käsityötä? ”Tuotantoketju on omissa käsissämme koivutukin kuivatuksesta valmiin tuotteen pakkaamiseen. Käsityötä keinutuolin valmistuksesta on 75 prosenttia. Käytämme CNC-työstötekniikkaa joidenkin osien tekemiseen määrätyissä työvaiheissa, jottei keinun hinta nouse ihan tolkuttomaksi.” Urjala-keinullanne olisi kysyntää Keski-Euroopassa etenkin Alppien seudulla? ”Myymme koko ajan tuoleja Eurooppaan, mutta yksittäisten tuolien kuluttajakauppana vienti ei lähde lentoon, koska lähetysrahdit nousevat liian suuriksi. Keinutuolien myyminen ulkomaille olisi paljon helpompaa, jos saisimme Keski-Eurooppaan 1–2 jälleenmyyjää tai oman ison varaston jonnekin Etelä-Saksaan.” ”Vielä en ole kuullut sellaisesta vienninedistämishankkeesta, joka konsulttien tekemien raporttien sijasta perustuisi suoraan kaupantekoon. Pitäisi löytää edes oikeanlaiset messut, jonne voisi lähteä itse solmimaan suhteita ja luomaan verkostoja.” Yrityksellänne on sinun ja vaimosi lisäksi viisi työntekijää. Millaista Urjalassa Etelä-Pirkanmaalla on yrittää? ”Ainoa miinus on työvoiman huono saatavuus. Tarvitsisimme myös uudet toimitilat. Isäni alun perin vanhaan kansakouluun rakentamaa verstasta on laajennettu moneen otteeseen. Tilat ovat nykytoimintaamme ahtaat ja epäkäytännölliset.” Keinutuolissa keinuttelu tyynnyttää tehokkaasti rauhattoman mielen. Mitä muita terveysvaikutuksia keinutuolilla on? ”Se on ainoa tuoli, joka stimuloi lihaksia, etenkin vatsa- ja selkälihaksia. Sen vuoksi sitä on käytetty apuna muun muassa vanhusten kuntoutuksessa. Keinutuoli helpottaa myös niska-, selkä- ja synnytyskipuja.” ”Keinutuolien myyminen Eurooppaan olisi helpompaa, jos saisimme sinne pari jälleenmyyjää tai edes oman varaston.” TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 Mitä harrastat? ”Metsästystä, vetokoiria ja Taekwondoa. Se on korealainen itsepuolustuslaji, jonka aloitin uudelleen pari vuotta sitten pitkän tauon jälkeen. Metsällä käyn hirvi- ja peurajahdissa. Perheellämme on kaksi alaskanmalamuuttia. Kesät ne makaavat koirankopin alle kaivamissaan montuissa ja valpastuvat vasta talvipakkasella.” Petri Saaren mielestä keinutuoli kuuluu myös jokaisen yrityksen taukotilaan, koska keinuminen rentouttaa ja stimuloi lihaksia. 2 Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti 1 • 2015 Tässä numerossa | Pienen on vaikea ponnistaa vientiin | Pääkirjoitus: Tavoitteet ja toiminta eri paria Kuva: Tarmo Valmela | Korjausuunnittelussa on kasvunvaraa HSSR Oy:n Anssi Väätäinen sanoo, että taloyhtiöiden remontit muuttuvat koko ajan suuremmiksi ja vaativammiksi. | Ennakoi ulkomaankaupan arvonlisäverotuksen sudenkuopat | Verotuksen ja ennakkoperinnän avaintietoja vuodelle 2015 | Rantalainen osti Riihimäen Tilitiedon | Vuoden yrittäjät uskovat laatuun Anne Rantalaiselle Yrittäjien timanttiristi | Ulkopuolinen terävöittää pk-yrityksen hallitustyöskentelyä Tavoitteet ja toiminta eri paria Yrittäjiä huudetaan alati apuun pelastamaan Suomi taloushistoriamme pahimmasta suosta. Alkanut talvi ei ole tuonut Kataisen hallituksen jo lähes neljä vuotta sitten lupaamaa nousukautta. Asiakaskuntamme välittämän kokemuksen mukaan suunta on pikemminkin päinvastainen. Juhlapuheissa yrittäjyys on pelastava tekijä, mutta käytännössä yritystoiminalle ladataan liukuhihnalta hölmöjä rajoitteita ja sääntöjä. Kaikki muistavat ns. viskigaten, joka liittyi viski-sanan käyttöön yrityksen rekisteröidyssä toiminimessä. Jupakka kääntyi lopulta tapahtumajärjestäjän onneksi, kun yleisö kiinnostui kohun kohteena olleesta tapahtumasta. Toinen surkuhupaisa esimerkki on kuljetusalalta. Vapaapalokunnat eivät voi jäädyttää luistinratoja, koska niillä ei ole kaupalliselta kuljetusliiketoiminnalta edellytettäviä ammattikuljetusdirektiivin mukaisia ammattikuljettajan jatkokoulutuspahveja. Palokunnilla ei ole varaa eikä ydintoiminnasta johtuvaa velvoitetta hankkia tuhansien eurojen arvoisia koulutuksia. Kuljetusala on muutoinkin vaikea ja kilpailtu liiketoiminta-alue, jota suomalaisviranomaisten direktiivitulkinnat eivät ainakaan helpota. Rakennusalalla byrokratiaa on lisätty merkittävästi harmaan talouden kitkemiseksi. Uusimpana keinona on syksyllä aloitettu rakentajan ilmoitusmenettely. Se toimii varmasti kuin junan vessa heti, kun harmaan talouden toimijat alkavat postitella ilmoituslappujaan. Siihen asti toiminnasta koituu lähinnä lisäkustannuksia ja vaivaa rehellisille alan yrittäjille. Hyvä esimerkki toiminnan tehostamiseen liittyvästä nimby-ilmiöstä (”ei minun takapihalleni”) on oman alamme kattojärjestö Taloushallintoliitto. Se vastustaa kirjanpitolain muutosta, jolla kevennetään hallintoa poistamalla yksityisten liikkeen- harjoittajien tilinpäätösvelvollisuus. Muutos vähentää tilitoimistojen laskutettavaa työtä. Jarruttamisen sijaan taloushallintoalan pitäisi miettiä, miten hallinnon vähentämisestä saatava kustannushyöty siirretään asiakkaalle siten, että myös oma toiminta kehittyy paremmaksi ja tuloksellisemmaksi. Se kuuluisa win-win odottaa löytämistään. Kaikkien toimijoiden tulee kehittää ja keventää hallinnollista toimintaa. Hallinnollisten hölmöyksien välttämiseksi virkamiesten pitää tavoitella kaikessa entisen pääministerin peräänkuuluttamaa tolkun yhteiskuntaa. Pelkät puheet eivät enää riitä. Sääntelyn purkamiseksi ja tulkintojen järkeistämiseksi tarvitaan tekoja. Muutos ei tule annettuna, se täytyy tehdä. Kimmo Martikainen Päätoimittaja Toimitusjohtaja, Rantalainen Lahti Kuva: Tarmo Valmela TILIPOSTI & Palkka | Sähköinen taloushallinto tekee yrityksen myymisestäkin helpompaa |Kolumni | Unelmaduunissa tilitoimistossa Julkaisija Rantalainen Yhtiöt/Tilipalvelu Rantalainen Oy Päätoimittaja Kimmo Martikainen kimmo.martikainen@rantalainen.fi Ulkoasu Futuuri Oy Kannen kuva Tarmo Valmela Paino Kirjapaino Markprint Oy ISSN 2341-9806 (painettu) ISSN 2341-9814 (verkkojulkaisu) Osoitelähde Tilipalvelu Rantalainen Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset kimmo.martikainen@rantalainen.fi Lue lehti verkossa rantalainen.fi Anna palautetta ja juttutoiveita kimmo. martikainen@rantalainen.fi Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2015. Lehden paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman julkaisijan kirjallista lupaa. 3 TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 Kuvat: Tarmo Valmela Asiakkuus ”Hienoa, että taloyhtiöt uskaltavat tehdä kiperiä päätöksiä kalliista remonteista myös taloudellisesti epävarmoina aikoina.” Korjaussuunnittelussa on kasvunvaraa Suunnittelu- ja rakennuttajatehtäviin erikoistunut HSSR Oy haluaa kasvaa. Se uskoo, että kiinteistöjen korjaussuunnittelussa on kasvunvaraa, kun taloyhtiöiden korjaushankkeet laajenevat entisestään. TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 4 Taloyhtiöiden korjaushankkeet laajenevat. AS Oy Satokallio Helsingin Porvoonkadulla uusii koko ulkovaipan vesikattoa lukuun ottamatta. Neljän talon julkisivuremontin kustannusarvio on 16 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Anssi Väätäinen HSSR Oy:stä (vas.) ja työnjohtaja Heikki Rusanen Asko Kokkonen Oy:stä tietävät, että vanhaa korjatessa ei voi aina välttyä yllätyksiltä. Tämän talon alla pohjavesi oli noussut korkealle, kun kellarin sisäpuolinen salaojitus ei ollut toiminut vuosiin. Loppuvuoden nuhruinen sää ei hidasta tahtia As Oy Sato N:o 1:n linjasaneeraustyömaalla Helsingin Mäkelänkadulla. Elokuussa alkanut 170 huoneiston ja kuuden kerrostalon putkiremontti on edennyt aikataulussa huolimatta muutamista rakennustyön aikaisista yllätyksistä. Niiltä on vaikea välttyä taloissa, jotka ovat valmistuneet sotavuosina ennen Helsingin vuoden 1944 suurpommituksia. Putkiremontti on jo toinen taloyhtiön historiassa. Ensimmäinen tehtiin 1970-luvulla. Tämänkertaisen remontin kustannusarvio on kuusi miljoonaa euroa. Sillä uusitaan viemäri- ja käyttövesiputkien lisäksi muun muassa saunaosastot ja talopesulat. Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:lle As Oy Sato N:o 1 on tyypillinen asiakas. HSSR on tehnyt koko korjaustyön arkkitehti-, rakenneja lvis-suunnittelun ja toimii taloyhtiön valvojana remontissa. - Aloittaessamme toimintamme kymmenen vuotta sitten valtaosa toimeksiannoista oli taloyhtiöiden ulkovaippojen korjauksia. Nykyään yli puolet liikevaihdostamme tulee putkiremonttien suunnittelusta, rakennuttamisesta ja valvonnasta, kertoo HSSR:n toimitusjohtaja Anssi Väätäinen. Yhä suurempia hankkeita Vuosi 2014 oli HSSR:lle hyvä. Sen asiakkaat käynnistivät vuoden aikana useampiakin isoja korjauskohteita. Sellaisia olivat 22 rivitalon vesikattojen uusiminen Helsingin Siltamäessä, 765 asuntoa sisältävän neljän ker5 rostalon julkisivuremontti Vallilassa ja julkisivujen ryhmäkorjaushanke kymmenessä taloyhtiössä Rajatorpassa. Väätäinen sanoo, että korjausrakentaminen vetää vielä toistaiseksi hyvin ja taloyhtiöiden remontit muuttuvat koko ajan suuremmiksi ja vaativammiksi. Esimerkiksi julkisivuremonteissa käydään yhä useammin läpi koko ulkovaippa vesikattoa myöten ja korjataan samalla pihaakin. - On hienoa, että taloyhtiöiden osakkaat eivät ole pelästyneet taloudellisesti epävarmoja aikoja, vaan huolehtivat omaisuudestaan ja uskaltavat tehdä kiperiä päätöksiä kalliista remonteista, Väätäinen sanoo. Voimakasta kasvua HSSR kasvoi viime vuonna voimakkaasti sekä henkilömäärässä että liikevaihdossa. Se on nyt neljällätoista työntekijällään vähintäänkin keskisuuri suunnittelutoimisto korjausrakentamisessa. Yritys palkkasi vuoden aikana kuusi uutta työntekijää. Parhaillaan yritys hakee rakennesuunnittelijoita ja korjaustyön valvojia sekä lvis-suunnittelijoita. Pääkaupunkiseudulla ei ole helppo löytää kokenutta ja osaavaa työvoimaa korjausrakentamiseen. Sen vuoksi puolet viime vuonna palkatuista työntekijöistä oli vastavalmistuneita rakennesuunnittelijoita, joista HSSR kouluttaa itse haluamiansa osaajia. Väätäisen mukaan hyvä korjaussuunnittelija tuntee eri aikakausien rakennustavat ja rakenneratkaisut ja osaa tulkita erilaisia piirustuksia. TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 - Yleensä rakennuksia joudutaan korjaamaan sen takia, että rakenteiden yksityiskohdat eivät ole kestäneet ikääntymistä ja säiden vaihtelua. Tämän takia korjaussuunnittelussa paneudutaan enemmän rakennusfysikaalisiin yksityiskohtiin kuin uudisrakennusten rakennesuunnittelussa. Uutta teknologiaa Työntekijöitä HSSR motivoi muun muassa tekemällä työnteosta niin sujuvaa ja mukavaa kuin mahdollista. - Pyrimme luomaan avoimen ja keskustelevan ilmapiirin, jossa on helppo pyytää apua muilta. Emme tingi työvälineistä, koska huonoilla välineillä on turha heilua, Väätäinen kertoo. HSSR on juuri ottanut käyttöön valvojan mobiilin tarkastusasiakirjan ja korjaushankkeen suunnitteluvaiheessa käytettävän nettipohjaisen asukastiedotusjärjestelmän. Niillä yritys pyrkii myös erottumaan kilpailijoistaan. - Asiakkaat ja viranomaiset ovat tulleet tarkemmiksi korjaushankkeiden raportoinnista ja dokumentoinnista. Nykyään lähes kaikki työvaiheet pitää dokumentoida. Silloin raporttien tuottaminen helposti ja nopeasti on meille entistä tärkeämpää, Väätäinen sanoo. Apua omistusjärjestelyissä HSSR Oy syntyi vuonna 2005, kun neljä Suomen Talokeskuksen työntekijää ja työkaveria päätti tehdä työnteosta enemmän itsensä näköistä. - Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa asiakassuhteet ovat hyvin henkilösidonnaisia. Töitä tilataan luottohenkilöiltä eikä niinkään heidän edustamiltaan yrityksiltä, Väätäinen sanoo. Osakkuus on yksi tapa pitää avainhenkilöt talossa. HSSR:lle on luotu pelisäännöt, joiden mukaan osakkuutta voidaan tarjota viiden yrityksessä tehdyn vuoden jälkeen. HSSR:n tuorein osakas, rakennesuunnittelija Mikko Suuronen liittyi omistajiin loppuvuodesta. ”Nyt tuntuu ensimmäisen kerran siltä, että tilitoimisto on meitä eikä me sitä varten.” TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 HSSR:n suunnittelija Simo Vanhakartano näyttää, kuinka valvojan pöytäkirja syntyy tabletilla tarkastuskäynnin yhteydessä ja voidaan lähettää asiakkaalle saman tien. Omistusjärjestelyiden luomisessa ja toteuttamisessa suunnattuine osakeanteineen auttoivat Rantalaisen asiantuntijat Lahdesta. Väätäisen mielestä on tärkeää, että tilitoimistolla on osaamista ja resursseja muuhunkin kuin kirjanpitoon ja palkanlaskentaan. Asiakasta varten HSSR siirtyi kesäkuussa ostolaskujen sähköiseen kierrätykseen ja on juuri aloittamassa sähköisten myyntilaskujen lähettämistä. Rantalainen hoitaa sille kaikki taloushallinnon palvelut paitsi myyntilaskujen teon. HSSR:n myyntilaskutus on sidottu ValueFrame-projektinhallintajärjestelmään. - Voimme tehdä yhteen projektiin kiinteähintaista ja tuntiveloitteista työtä tai projektiin voi osallistua useampi henkilö, Väätäinen selittää. Myyntitietojen yhteenvedon HSSR toimittaa kuukausittain konekielisenä Rantalaiselle. Väätäinen sanoo sähköisen taloushallinnon säästäneen ennen kaikkea hänen työaikaansa. HSSR:llä on menossa historiansa kolmas tilitoimisto ja kolmas kirjanpitäjä Rantalaisella. Väätäisen mielestä tekniikan ja talouden ihmiset ovat vähän kuin öljy ja vesi. Siinä, 6 missä rakentaminen on krouvia hommaa ja perusinsinööri tarkastelee yrityksen taloutta mieluiten tilin saldon perusteella, kirjanpitäjä tekee pilkuntarkkaa työtä ja pitää asiakastaan ruodussa. - Nyt tuntuu kuitenkin ensimmäisen kerran siltä, että tilitoimisto on meitä eikä me sitä varten, Väätäinen sanoo. HSSR Oy •Tekee korjausrakentamisen konsultointia, suunnittelua, rakennuttamista ja valvontaa. •Asiakkaita asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt. • Perustettu v. 2005. • Viisi osakasta, jotka kaikki työskentelevät yrityksessä. • Toimitilat Helsingin Malmilla. • Toimii pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. • Työntekijöitä 14, joista puolet suunnittelijoita ja puolet valvojia. • Liikevaihto 2,4 milj. euroa. Fiksu ennakoi ulkomaankaupan arvonlisäverotuksen sudenkuopat Ulkomaankauppaa aloittelevan tai sitä laajentavan yrityksen pitää selvittää, millaisia arvonlisävelvoitteita kaupantekoon liittyy kotimaassa ja ulkomailla. Arvonlisäverotus vaikuttaa myös ulkomaankaupan sopimusten sisältöön. Veroasiantuntija Kari Alhola Profiducia Oy:stä, mitkä ovat ulkomaankauppaa aloittelevan yrityksen tyypillisimmät virheet arvonlisäverotuksessa? ”Ulkomaankaupan arvonlisäverotus sisältää paljon muodollisuuksia. Ulkomaankauppaa aloittelevat yritykset tekevät virheitä etenkin laskumuodollisuuksissa, verokantojen soveltamisessa ja raportoinnissa. Siinä vaiheessa ei myöskään muisteta aina kertoa tilitoimistolle, että ollaan myymässä ulkomaille tavaraa tai palvelua.” Mitä ulkomaankauppaa aloittelevan pitäisi huomioida arvonlisäverotuksessa? ”Ennen kuin yritys alkaa käydä kauppaa uusien ulkomaisten toimijoiden kanssa, asiasta on syytä keskustella myös kirjanpitäjän kanssa. Sopimuksissa on hyvä sopia selkeästi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kaupan osapuolet.” ”Toimitustapalausekkeissa pitää olla tarkkana, jotta niistä ei synny turhia hallinnollisia koukeroita ja kustannuksia. Esimerkiksi paikoilleen asennettuihin toimituksiin ei sovelleta yhteisömyyntisäännöksiä, vaan niistä on olemassa oma erityissäännös, johon liittyy paljon selvitettäviä asioita. Kannattaa sopia tarkkaan myös siitä, kuka hoitaa ja maksaa tavaran kuljetuksen ja miten myyjä saa todisteen siitä, että tavara on kulkenut rajojen yli.” Tavaran siirto Suomesta toiseen yhteisömaahan ei ole vientiä vaan arvonlisäverolain mukaan yhteisömyyntiä. Entäpä palvelukauppa? ”Tavaroiden kaupassa voidaan tehdä selkeä jako yhteisökauppaan eli EU:n sisäiseen kauppaan ja toisaalta EU:n ulkopuoliseen kauppaan, josta voidaan puhua myös vientitai tuontikauppana. Palvelukaupassa tällaista jakoa on vaikeampi tehdä. Siellä suurin osa säännöksistä koskee sekä EU:n sisäistä että ulkopuolista kauppaa, vaikka esimerkiksi raportoinnissa onkin huomattavia eroja.” Kuinka montaa erilaista verokantaa yritys voi joutua soveltamaan kansainvälisessä kaupassa? ”Pääsääntö yritysten välisessä kaupassa on se, että sekä tavaran että palvelun myynti toiseen EU-maahan tai sen ulkopuolelle on suomalaisyritykselle yleensä verotonta. Lisäksi ulkomaanmyynteihin sovelletaan usein käännettyä verotusta, mikä tarkoittaa sitä, että ostaja maksaa veron myyjän puolesta. Käännetty verokanta määräytyy sen maan mukaan, jossa myynnin arvonlisäverosäännösten mukaan katsotaan tapahtuvan.” ”EU:ssa verokannat ovat yleisesti 15-27 prosenttiin, mutta alennettuja verokantoja- kin on. Useimmiten suomalaisen yrityksen ei silti tarvitse huolehtia kuin kotimaan verokannoista. Isompi ongelma voi syntyä siitä, että jos käännetty verotus ei toimi vastaanottomaassa, suomalainen yritys voi joutua rekisteröitymään asianomaiseen maahan ja noudattamaan paikallista arvonlisäverotusta.” ”Käytännössä tällaisia sisältyy niin EU-maiden kuin EU:n ulkopuolisten maiden säännöksiin monissa erilaisissa kauppatilanteissa. Esimerkiksi kiinteistöön kohdistuvissa palveluissa säännökset poikkeavat EU-alueellakin maasta toiseen.” ”Vuoden alusta EU:ssa tuli voimaan merkittävä muutos sähköisten palvelujen kuluttajakaupassa. Sen mukaan myyjä voi vaihtoehtoisesti rekisteröityä kuhunkin kuluttajaostajan EU-maahan tai hoitaa maksuja ilmoitusvelvoitteensa eritysjärjestelmän kautta esimerkiksi Suomesta käsin (ns. Mini-One-Stop-Shop).” Minkälaisia seuraamuksia yritykselle voi tulla virheistä? ”Jos yritys on esimerkiksi myynyt tavaraa toiseen EU-maahan, mutta toimituksesta ei ole näyttöä, kuten rahtikirjaa tai vastaavaa, myynti saatetaan verottaa Suomessa. Verojen myöhässä maksamisesta tulee sievoiset sanktiot. Rekisteröitymisvelvollisuuden laiminlyönti voi myös tulla todella kalliiksi. Laskumuodollisuuksien virheistä ei välttämättä tule isoja veronkorotuksia, jos yritys on muuten toiminut oikein.” RANTALAINEN KOULUTTAJANA. SEURAA KOULUTUSTARJONTAAMME NETISTÄ! rantalainen.fi/koulutukset WWW.RANTALAINEN.FI 7 TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 Verotuksen ja ennakkoperinnän avaintietoja vuodelle 2015 TULOVEROLAIN MUUTOKSIA • Ansiotulo • Pääomatulo • Yhteisöjen tuloveroprosentti • Asuntolainan korkovähennys LUONTOISETUARVOT • Vapaa autoetu Auton käyttöönottovuosi % auton uushankinnasta JA € kuukaudessa TAI euroa/km • Käyttöetu % auton uushankintahinnasta JA € kuukaudessa TAI euroa/km • Kotipuhelin • Matkapuhelinetu • Ravintoetu • Lounasseteli tai muu ruokalipuke • Asuntoetu Alue Helsinki 1 Helsinki 2¹ Helsinki 3, Espoo, Kauniainen Helsinki 4, Vantaa Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat², muu Helsinki Muu Suomi 2015 € Vero alarajan kohdalla, € 8 541 3 271 9 957,50 15 491 16 500– 24 700 24 700– 40 300 40 300– 71 400 71 400 – 9 0 000 90 000– Vero alarajan ylittävästä tulosta % 6,50 17,50 21,50 29,75 31,75 2014 Vero alarajan kohdalla, € € 16 300– 24 300 24 300– 39 700 39 700– 71 400 70 400–100 000 1000 000 – 8 528 3 223 10 038,50 18 547 Vero alarajan ylittävästä tulosta % 6,50 17,50 21,50 29,75 31,75 vero 30 % 30 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 33 % 20 % 65 % asuntovelan korosta vero 30 % 40 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 32 % 20 % 75 % asuntovelan korosta Ikäryhmä A 2013–2015 1,4 % 285 € 0,19 €/km Ikäryhmä A 2012–2014 1,4 % 285 € 0,19 €/km Ikäryhmä B 2010–2012 1,2 % 300 € 0,20 €/km Ikäryhmä C Ennen v. 2010 0,9 % 315 € 0,21 €/km 1,4 % 1,2 % 0,9 % 105 € 120 € 135 € 0,07 €/km 0,08 €/km 0,09 €/km 20,00 € 20,00 € (sisältää myös teksti- ja multimediaviestit) 6,20 €, kun välittömät kustannukset ja niiden arvonlisävero on välillä 6,20–10,10 € 75 % nimellisarvosta, kun nimellisarvo on 6,20-10,10 € ¹ Sisältää myös uudet alueet Jätkäsaaren ja Kalasataman. ² Kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia. 171 € + 8,00 €/m² 147 € + 7,10 €/m² TYÖNTEKIJÄMAKSUT • Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu • Sairaanhoitomaksu ja sairaanhoitomaksun korotus (eläke ja etuus) • Päivärahamaksu ja yrittäjän päivärahamaksun korotus • Työntekijän eläkemaksu alle 53-vuotiaat 53 v. täyttäneet • Yrittäjien eläkemaksu alle 53-vuotiaat 53 v. täyttäneet ARVONLISÄVERO • Yleinen verokanta • Alennetut verokannat - Elintarvikkeet, rehut, ravintola- ja ateriapalvelut -Muut 3 TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 Ikäryhmä C Ennen v. 2009 0,9 % 315 € 0,21 €/km 1,4 % 1,2 % 0,9 % 105 € 120 € 135 € 0,07 €/km 0,08 €/km 0,09 €/km 20,00 € 20,00 € 6,10 €, kun välittömät kustannukset ja niiden arvonlisävero on välillä 6,10–10,00 € 75 % nimellisarvosta, kun nimellisarvo on 6,10-10,00 € Edun arvo €/kk 268 € + 11,70 €/m² 260 € + 10,60 €/m² 227 € + 9,50 €/m² 179 € + 9,50 €/m² TYÖNANTAJAMAKSUT • Työttömyysvakuutusmaksu Palkkasumma enintään 2 025 000 € Siitä palkkasumman osasta, joka ylittää 2 025 000 € • Työeläkevakuutus TA:n keskimääräinen TyEL-maksu • Työnantajan sairausvakuutusmaksu (sosiaaliturvamaksu) Ikäryhmä B 2009–2011 1,2 % 300 € 0,20 €/km 2015 2014 0,80 % 3,15 % 18,00 % 2,08 % 0,75 % 2,95 % 17,75 % 2,14 % 0,65 % 1,32 % 0,17 % 0,78 % 0,13 % 0,5 % 1,32 % 0,17 % 0,84 % 0,13 % 5,70 % 7,20 % 5,55 % 7,05 % 23,70 % 25,20 % 23,30 % 24,80 % 24 % 24 % 14 % 10 % 14 % 10 % 8 SEURAA AVAINTIETOJA LINKKI: www.rantalainen.fi/ avaintiedot Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy, henkilökuljetus, majoituspalvelut ja televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset 3 Asuntoedun perusteena sijainti Vuoden alusta työsuhdeasunnon luontoisarvo lasketaan yksinomaan asunnon sijainnin perusteella. Asunnon valmistumisvuotta ei oteta enää huomioon asuntoedun perusteena. - Muutoksen tavoitteena on saada luontoisetuarvot vastaamaan paremmin asunnon käypää vuokraa, sanoo verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtaja Tomi Peltomäki Verohallinnosta. Asuntoedun arvostuksen määrittämiseksi Suomi on jaettu kuuteen alueeseen. Niistä neljä koskee Helsinkiä, joka on jaettu postinumeron perusteella neljään alueeseen. Kaupungin keskustassa luontoisarvot ovat suuremmat kuin lähiössä. Maakuntakeskukset ja Kehä III:n ympäristössä olevat kehyskunnat sekä Sipoosta Helsinkiin muutama vuosi sitten siirretyt alueet on erotettu omaksi alueekseen muusta Suomesta. Luontoisetujen arvostuksen perusteena on Tilastokeskuksen neljännesvuosittain julkaisemat tilastot vapaarahoitteisten asuntojen vuokrista. Arvostus on 93 prosenttia tilastoiduista toteutuneista vuokrista. Peltomäki sanoo, että asuntoedun rakenteellinen muutos toimii molempiin suuntiin. - Helsingin keskustassa ja sen liepeillä sekä Espoossa ja Kauniaisissa työsuhdeasuntojen luontoisarvot kasvavat 8–20 prosenttia. Helsingin lähiöissä ja Vantaalla luontoisarvot pysyvät entisellään, mutta maakuntakeskuksissa ja kehyskunnissa ne kasvavat 4–12 prosenttia. Muualla Suomessa luontoisarvot laskevat enimmillään noin kymmenen prosenttia. Kohtuusyistä verohallinnon päätöksessä on ”jarrusääntö”, jonka mukaan asunnon luontoisarvo voi nousta saman vuokralaisen käytössä enintään kaksikymmentä prosenttia vuodessa. Lisätietoja: Viereisen sivun taulukosta sekä vero.fi -> syventävät vero-ohjeet -> verohallinnon päätökset 2014 -> Verohallinnon päätös vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista. Tärkeät päivämäärät 2015 31.1. vuosi-ilmoitukset pääsääntöisesti 31.1. vuoden 2015 verokorttitietojen suorasiirtopyynnöt 3.2. sähköiset työnantajan ja suorituksen maksajan vuosi-ilmoitukset sekä vuosi ilmoitukset rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista, maksetuista osingoista ja välitetyistä ulkomaisista osingoista 15.2. korkotulon lähdeveronalaiset korot 20.2. ay-jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut 24.2. pääomatuloksi luettavat osakaslainat ja niiden takaisinmaksut 13.3. korjaukset vuosi-ilmoituksiin 7.8. mennessä korjatut tiedot ehtivät vielä korjausverotuspäätöksille. 15.10. mennessä tehdyt korjaukset vuosi-ilmoituksiin ehtivät säännönmukaiseen verotukseen Verovapaat matkakustannusten korvaukset 2015 • Kotimaan päivärahat - yli 6 h työmatka, osapäiväraha - yli 10 h työmatka, kokopäiväraha • Ateriakorvaus • Yömatkaraha • Kilometrikorvaukset - Oman auton käytöstä - Käyttöetuauton käytöstä 18,00 € 40,00 € 10,00 € 12,00 € 0,44 €/km 0,12 €/km Edustuskuluista taas puolet vähennyskelpoisia Yritysten edustusmenojen vähennysoikeus palautettiin vuoden 2015 alusta. Yritykset voivat taas vähentää puolet edustuskuluistaan tuloverotuksessa. Edustuskulujen verovähennysoikeuden palauttamisesta päätettiin viime kesänä minihallitusneuvotteluissa. Edustuskulut ehtivät olla kokonaan vähennyskelvottomia vain viime vuoden. Autoedun perusarvo määräytyy kaupantekopäivän mukaan Autoedun verotusarvo määräytyy vuoden alusta ajoneuvon kaupantekohetken hintojen perusteella eli samojen periaatteiden mukaan kuin autovero. Aiemmin luontoisedun arvo määräytyi käyttöönottokuukauden ensimmäisen päivän listahinnan mukaan, mikä saattoi tuottaa työsuhdeautoilijoille ikäviä yllätyksiä arvioidusta luontoisedun arvosta. Vastedes tieto työsuhdeauton palkkavaikutuksesta selviää kuitenkin jo kaupantekohetkellä. Sääntöä sovelletaan vuoden 2015 alusta käyttöön otettaville uusille autoille. Käytettyjen autojen verotusarvoon sovelletaan edelleen käyttöönottokuukauden alussa voimassa olevaa hintaa. Lisätietoja: vero.fi/autoetulaskuri Rantalainen uusiin tiloihin Hämeenlinnassa ja Vantaalla Rantalainen keskitti vuodenvaihteessa toimintojaan saman katon alle pääkaupunkiseudulla ja Hämeenlinnassa. Samalla toimipisteet asiakaspalveluineen saatiin Rantalaisen brändin mukaiseen toimintaympäristöön. Rantalainen Helsingin toiminta Vantaan Tikkurilassa kasvaa, ja Tikkurilan toimipisteestä tulee myös Rantalaisen pääkaupunkiseudun palkkapalveluiden keskus. Tikkurilan uudet toimitilat sijaitsevat toimisto- ja liikekeskus Dixin 8. kerroksessa, osoitteessa Ratatie 11. Toimitiloissa työskentelee 25 työntekijää. Rantalainen toimii pääkaupunkiseudulla Tikkurilan lisäksi Helsingin Kampissa ja Pa- silassa sekä Vantaan Myyrmäessä. Kampissa Rantalainen muuttaa alkuvuodesta uusin toimitiloihin samassa rakennuksessa. Toiminta Pasilassa ja Myyrmäessä jatkuu nykyisissä tiloissa. Tilatehokkuus parani Hämeenlinnassa Rantalaisen koko henkilöstö siirtyi loppuvuodesta samaan osoitteeseen ydinkeskustassa. Tilipalvelu Rantalaisen uudet toimitilat sijaitsevat katutasossa Kauppakeskus Goodmanin viereisessä talossa, osoitteessa Kaivokatu 9. Tiloissa työskentelee 25 henkeä. Tilatehokkuus paranee uusissa moniti9 laympäristöiksi suunnitelluissa toimitiloissa Vantaalla, Kampissa ja Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa toimitilojen neliöt puolittuivat ja Vantaalla ne vähenivät kolmanneksen, mutta työpisteiden määrä kasvoi. - Monitilaympäristössä sisäinen kommunikaatio ja toiminnan tehokkuus paranevat samalla, kun toimintatavat sähköistyvät entisestään, sanoo Tilipalvelu Rantalaisen toimitusjohtaja Mikko Tuomainen. - Monitilaympäristö tukee myös paremmin tiimityöskentelyä kuin koppikonttori mahdollistaen entistä paremman asiakaspalvelun, hän jatkaa. TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 Riihimäen Tilitiedon toimitusjohtaja Petri Paakkari ja palvelujohtaja Minna Sainio uskovat paikalliseen osaamiseen ja läsnäoloon taloushallinnon palveluiden tarjonnassa. Rantalainen osti Riihimäen Tilitiedon Rantalainen-yhtiöt vahvisti asemiaan Hyvinkään ja Riihimäen talousalueella ostamalla lokakuussa Riihimäen Tilitieto Oy:n liiketoiminnan. Tilitiedon liikevaihto on 1,2 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskentelee 18 taloushallinnon ammattilaista. Kaupan jälkeen Riihimäen Tilitieto jatkaa toimintaansa omalla nimellään kolmella paikkakunnalla: Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Mäntsälässä. Yhtiön Espoon toiminnot yhdistetään Rantalainen Helsinki Oy:n Myyrmäen toimistoon. Asiakkaiden yhteyshenkilöt ja palvelut säilyvät entisellään. Riihimäen Tilitiedolle kauppa paikallisen Tilipalvelu Rantalainen Oy:n kanssa oli luonteva valinta. - Jaamme Rantalaisen kanssa samat arvot ja toimintaperiaatteet kasvollisesta omistajuudesta ja paikallisesta palvelusta. Yrittäjän on helpompi asioida kasvollisen taloushallinnon kumppanin kanssa, sanoo Riihimäen Tilitiedon toimitusjohtaja Petri Paakkari. Rantalaiselle yrityskaupassa ei ollut kyse vain kirjanpitopalveluista vaan laajemminkin taloushallinnon osaamisen säilyttämisestä Rantalaisen kotiseudulla Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 ”Suurimmat kilpailijamme toimivat juuri päinvastoin kuin me keskittäessään tuotantoyksikkönsä Helsinkiin ja Pohjois-Pohjanmaalle”, sanoo konsernijohtaja Antti Rantalainen. Riihimäen Tilitieto oli Rantalainen-yhtiöille jo viides yrityskauppa tänä vuonna ja noin seitsemäskymmenes sen koko historiassa. Yhtiö tavoittelee yli kymmenen prosentin vuosikasvua pääasiassa yritysostoin. ”Se on kova suoritus olosuhteissa, joissa markkinat eivät kasva lainkaan”, Antti Rantalainen sanoo. Hän sanoo Rantalainen-yhtiöiden varautuneen kasvuun sukupolvenvaihdoksella ja rekrytoimalla viime vuosina nuorta kyvykästä johtoa, joka kykenee ottamaan haltuun uutta liiketoimintaa. Yrittäjän resurssikontti Riihimäen Tilitiedon toimitusjohtaja ja pääosakas Petri Paakkari päätti luopua kymmenen vuotta kehittämästään yrityksestä, koska aika ei riitä kahden vaativan bisneksen pyörittämiseen. Hän palaa vähitellen päätoimiseksi liikkeenjohdon konsultiksi. Vähemmistöosakas, liiketoimintajohtaja Minna Sainio jää johtamaan Tilitiedon toimintaa. 10 Paakkari on ollut viime talvesta mukana rakentamassa Raaka totuus -palvelua. Se on Suomen Tuotekehitysyhdistys Sytky ry:n hallinnoima konsulttiverkosto, joka tarjoaa tuotekehityksen ja muun liikkeenjohdon konsultointia pk-yrityksille. Raaka totuus -palveluntuottajat haluavat erottua neuvonantajien massasta tekemällä asioita tarpeen mukaan omin käsin. Jos esimerkiksi myynti ei vedä, konsultti menee itse myymään yrityksen tuotetta messuille tai suoraan asiakkaille. - Toimimme yrittäjän resurssikonttina ja puhumme samaa kieltä hänen kanssaan. Kaikilla konsulteillamme on kokemusta yrittäjyydestä. Meidät on myös valittu toteuttamaan ELY-keskusten uusia yritysten kehittämispalveluja, Paakkari kertoo. Raaka totuus -palvelun kohderyhmänä ovat 2-5 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset. - Sen kokoisilla yrityksillä on jo resursseja tehdä kehitystyöltä ja myös potentiaalia onnistua siinä, Paakkari perustelee. Lisätietoja: raakatotuus.fi Vuoden yrittäjät uskovat laatuun Vuoden 2014 yrittäjinä palkitut Rantalaisen asiakasyritykset ovat tehneet tulosta tinkimättömällä laadulla, luotettavuudella ja ahkeralla työllä. Kuva: Hämeen Yritysviestintä/Jouni Lehtonen Koneistus- ja kokoonpanopalveluja tuottava hämeenlinnalainen Työstöhankinta Reponen Oy on oiva esimerkki siitä, miten pienikin yritys voi olla kehityksen kärjessä ja harjoittaa valmistavaa teollisuutta kannattavasti Suomessa. Hämeenlinnan vuoden yrittäjäksi valittu perheyritys investoi säännöllisesti tuotantoteknologiaan ja etsii kehitysprojekteilla uusia ratkaisuja niin tuotantoon kuin myyntiin. - Parhaillaan on menossa vienninedistämishanke Venäjän markkinoille. Alkamas- Vuoden yrittäjäksi Hämeenlinnassa valittu Työstöhankinta Reponen Oy investoi ja kehittää rohkeasti tuotantoteknologiaansa, kertoo toimitusjohtaja Esa Reponen. sa on myös Tekes-projekti, joka liittyy robotin ja ihmisen välisen yhteistyön kehittämiseen, toimitusjohtaja Esa Reponen kertoo. Kahden miljoonan liikevaihtoa tekevä yritys on investoinut kolmen vuoden aikana kaksi miljoonaa euroa uusin koneisiin ja lisätiloihin. Viidentoista työntekijän rinnalla ahkeroi kaksitoista teollisuusrobottia. Reposen valmistamia komponentteja käytetään ympäri maailmaa traktoreissa, dieselmoottoreissa, nostimissa, laivoissa, öljynporauslautoissa, ajoneuvoissa sekä kaivosteollisuuden koneissa. Suoraa vientiä yrityksellä on kuitenkin vain pari prosenttia myynnistä. - Viennin osuutta on tarkoitus kasvattaa viidessä vuodessa viiteentoista prosenttiin liikevaihdosta, Esa Reponen sanoo. Kasvoja naisyrittäjyydelle Tammelan vuoden yrittäjinä palkitut ravintoloitsijat Tiina ja Veli-Matti Koski haluavat tarjota asiakkailleen laadukkaista paikallisista raaka-aineista valmistettua lähiruokaa. Koskien omistama MokkerMeija vastaa Tammelassa sijaitsevan Eerikkilän urheiluopiston ravintolapalveluista. Lisäksi yritys huolehtii urheiluopiston naapurissa sijaitsevan Hämeen Luontokeskuksen kahvilasta. MokkerMeijassa työskentelee 15 vakituista työntekijää ja kuusi extraajaa. Liikevaihto on 1,5 miljoonaa euroa. Tiina Koski valittiin myös Forssan seudun vuoden yrittäjänaiseksi. Koski on toiminut aktiivisesti yrittäjänaisissa vuodesta 2000 lähtien. Hän on nyt toista kautta Suomen Yrittäjänaisten hallituksessa. Koskelle Yrittäjänaiset on tärkeä henkireikä ja vertaistuki. Hänen mielestään naisyrittäjyydessä on omat ominaispiirteensä ja ongelmansa, joita varten tarvitaan aktiivista edunvalvontatyötä. Kiviä maailmalle Virolahti-Miehikkälä yrittäjäyhdistyksen vuoden yrittäjäpalkinnon sai Husun Metsäkuljetus Oy Muurikkalasta. Yritys kuljettaa kiviä Ylämaan ja Virolahden louhoksista Kotkan satamaan. Kuljetusliikkeellä on seitsemän perävaunuyhdistelmää kivien ja yksi puiden kuljetukseen. Välivaunulla kivirekan kokonaispaino nousee enimmillään 68 tonniin. Yrittäjäpariskunnan lisäksi yrityksessä työskentelee kuusi kuljettajaa. Maailman myllerrykset näkyvät kivikuljetuksissakin, mutta Jaakko Husu uskoo silti tulevaisuuteen. Alihankkija hajauttaa Orimattilan vuoden yrittäjä HJ-Koneistus Oy tekee alihankintana teollisuudelle sorvausta, hitsausta, jyrsintää ja CNC-koneistusta. Alihankkijan asema tuotantoketjun osana ei ole kaikkein helpoin. Kuuden hengen yritys on silti luovinut läpi talonrakennuksen, laivanrakennuksen ja muidenkin teollisuudenalojen suhdannevaihtelut vuodesta 1980 alkaen. - Siinä auttaa paljon, kun tekee monelle toimialalle töitä eikä päästä yhtä asiakasta liian isoksi, sanoo toimitusjohtaja Janne Pitkänen. HJ-Koneistuksessa tehtiin sukupolvenvaihdos isältä pojalle vuonna 2009. Pitkäsellä on selkeä näkemys yrityksen osaamisesta. Konekantaa hän uusii tarpeen mukaan, mutta ei halua investoida velaksi. Anne Rantalainen on saanut Yrittäjäristin timanttiristin kolmenkymmenen vuoden ansioistaan yrittäjänä. Palkinto myönnettiin Hyvinkään Yrittäjien vuosijuhlassa marraskuussa. Anne Rantalainen on yhdessä puolisonsa Antti Rantalaisen kanssa kehittänyt tilitoimistoyritystään niin, että siitä on kasvanut Suomen suurin taloushallinnon perheyhtiö, joka työllistää yhdeksällätoista paikkakunnalla yhteensä 350 työntekijää. Yrityksessä on aloitettu sukupolvenvaihdos, kun Rantalaisten tyttärestä Elna Kyllösestä tuli puolisonsa Juha Kyllösen kanssa yhtiön merkittäviä omistajia vuonna 2012. - Yrittäjälle tunnustus työstä on kuin palkkapäivä. Vuodet ovat menneet ällistyttävän nopeasti. On ollut antoisaa kasvaa yrityksen mukana ihmisenä, työnantajana ja yrittäjänä. Paljon asioita on täytynyt tehdä oikein, että nyt ollaan tässä, ison ja upean ammattilaisten joukon ympäröimänä, Anne Rantalainen sanoo. Rantalainen on toiminut aktiivisesti yrittäjäjärjestöissä 1990-luvun alusta lähtien. Hän on Hyvinkään Yrittäjien puheenjohtaja ja Uudenmaan Yrittäjien hallituksen jäsen ja toimi kaksi vuotta myös Suomen Yrittäjien hallituksessa. 2000-luvulla Rantalainen oli pitkään Hyvinkään Yrittäjänaisten puheenjohtaja. 11 Kuva: Hannu Salmi Anne Rantalaiselle Yrittäjien timanttiristi Anne Rantalaiselle yrittäjyys on ollut itsestäänselvä valinta. TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 Ulkopuolinen terävöittää pk-yrityksen hallitustyöskentelyä Yrittäjän ei tarvitse olla yksin suurten ratkaisujensa kanssa, jos hänellä on toimiva hallitus yrityksessään. Ulkopuolisia valitaan entistä pienempien yritysten hallituksiin kehittämään liiketoimintaa. Nastolalaisen Dosetec Exact Oy:n hallitukseen palkattiin ulkopuolinen jäsen runsas vuosi sitten, kun yhtiön pitkäaikainen osakas ja varatoimitusjohtaja oli jäämässä eläkkeelle. Omistajat halusivat ulkopuolisen avulla terävöittää hallitustyöskentelyään ja tuoda uutta näkemystä yrityksen kehittämiseen. Yrityksessä oli turvauduttu aiemminkin hallitustyöskentelyssä ulkopuolisiin asiantuntijajäseniin, mutta ei kuitenkaan viimeiseen kymmeneen vuoteen. Kuva: Tarmo Valmela ”Jokainen yritys, joka haluaa kasvaa ja kehittyä, tarvitsee toimivan hallituksen.” - Mietimme ensin omia kontaktejamme ja yrittäjäkollegoita. Sitten löysimme Lahden Hallituspartnerit netistä, ja pyysimme heiltä ehdotuksia henkilöistä, joilla on kokemusta myynnistä, markkinoinnista ja projektikaupasta ulkomaille, kertoo Dosetec Exactin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen. Dosetec Exact suunnittelee ja valmistaa annostusjärjestelmiä sekä punnitus- ja annostelulaitteita elintarvike-, kemian-, rakennusaine- ja terästeollisuudelle. Puolet yrityksen viiden miljoonan euron liikevaihdosta tulee viennistä. Koskinen on ollut tyytyväinen valituksi tulleeseen Heikki Sonniseen, joka on tuonut näkemystä ja osaamista eritoten yrityksen Venäjän-kauppaan. - Uutena asiana olemme myös lisänneet raportointia hallitukselle, Koskinen kertoo. Hänen mielestään hallitus voi olla yrittäjälle todella tärkeä keskustelufoorumi ja -kumppani, kunhan yrittäjä vain uskaltaa avata toimintaansa ulkopuolisille. - Ulkopuolinen sitoutuu yritykseen ihan eri tavalla hallituksen jäsenenä kuin konsulttina, hän muistuttaa. Ulkopuolinen aktivoi Pk-yrityksen hallitus on useimmiten yhtä kuin sen omistajat tai sitten hallitukseen on valittu sukulaisia, joilla ei ole annettavaa yrityksen strategialle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, ettei yrityksessä ole hallitustyöskentelyä. - Yrittäjät ovat yleensä vahvempia omalla ammattialallaan kuin johtamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä. He eivät aina edes hahmota hallituksen ja yhtiökokouksen rooleja ja tehtäviä, vaan pitävät niitä yhtiömuotoon kuuluvana pakkona, sanoo johtaja Juha Sundberg Rantalaiselta Lahdesta. Hän on ollut Lahden Hallituspartnereiden hallituksen jäsen toiminnan alusta lähtien. Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen on Helsingin Hallituspartnereiden jäsen ja toimii jäsenenä useiden yhtiöiden hallituksissa talouden ja liiketoiminnan osaajana. Hallituspartnerit on kahdeksan paikallisyhdistyksen muodostama valtakunnallinen verkosto. Se välittää ulkopuolisia hallituksen jäseniä pk-yrityksille ja järjestää Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutusta yhdessä kauppakamarien kanssa. Sundbergin mielestä jokainen yritys, joka haluaa kasvaa ja kehittyä, tarvitsee toimivan hallituksen. Sen takia ulkopuolisen palkkaamista hallitukseen ei pidä lähestyä yrityksen koon kautta. - Yrittäjän pitää selvittää itselle, mihin hän haluaa yritystään viedä. Pienelläkin yrityksellä voi olla kasvuhaluja, hän sanoo. Kaikki yritystoiminnan taitekohdat, kuten sukupolvenvaihdos, yritysostot, kansainvälistyminen tai muu laajeneminen ovat hyviä syitä hallitustyöskentelyn kehittämiseen. Kriisiyhtiöön ja vasta perustettavaan yhtiöön voi olla kuitenkin vaikea löytää ulkopuolista hallituksen jäsentä. - Ketään ei pidä kuitenkaan ottaa hallitukseen vain yhtä asiaa, esimerkiksi omistusjärjestelyä varten. Siihen voi ostaa konsultointia, Sundberg muistuttaa. Yrityksen hallituksen tehtävät Nastolalaiseen Dosetec Exactiin löydettiin hallitusammattilainen Lahden Hallituspartnereiden kautta. Yrityksen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen sanoo, että hyvissä ehdokkaissa oli varaa valita. TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 12 • Strategian määrittely. • Liiketoiminnan kehittäminen. • Valvonta (ml. yrityksen tuloksen suunnittelu ja seuranta). Käytössä kokousten välillä Lahden Messujen toimitusjohtaja, DI Jussi Eerikäinen on toiminut pari vuotta lahtelaisen Woodim Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hänet rekrytoitiin Hallituspartnereiden kautta tuomaan näkemystä siitä, miten liiketoiminnan jatkuminen järjestetään tulevaisuudessa. Woodim on hyvin menestyvä jalopuiden ja massiivisten liimalevyjen maahantuoja ja tukkuliike. Liikevaihto on vajaat neljä miljoonaa euroa, ja väkeä on alle kymmenen. Yleensä ulkopuolisen puheenjohtajuutta puoltaa se, että hallitusammattilainen osaa vaatia yrityksen johdolta oikeat asiat. Lisääntynyt raportointi ja muu työmäärä saattaakin tulla yllätyksenä monelle pk-yrityksen toimitusjohtajalle. Eerikäiselle puheenjohtajuus on antanut enemmän toimintaedellytyksiä ja vaikuttavuutta tekemiselle kuin hallituksen rivijäsenyys. Hän haluaa olla yrityksen johdon käytettävissä myös kokousten välillä. Se on yleensä myös kuukausipalkkion peruste. Hallituksen jäsenen palkkio on kuitenkin sopimuskysymys. Woodimille on rakennettu systemaattinen hallitustyöskentely, jota sillä ei aiemmin ollut. Hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa ja käsittelee hyvin valmistautuneena esityslistan mukaiset asiat. Toimiva hallitus nostaa yrityksen uskottavuutta myynti- ja rahoitustilanteessa. Ostoneuvotteluja on ihan erilaista käydä sellaisen yrityksen kanssa, jolla on toimiva hallitus kuin jos vastassa olisi vain yksi ihminen. - Rahoituskin onnistuu helpommin, koska rahoittaja arvioi aina myös johdon kompetenssia, Eerikäinen sanoo. Lisätietoja: hallituspartnerit.fi Miksi ulkopuolinen hallitukseen? • Aktivoimaan hallitustyöskentelyä. • Kehittämään ja kasvattamaan yritystä. • Yrittäjän keskustelu- ja sparraus kumppaniksi. • Erilaisissa liiketoiminnan taite kohdissa tarvitaan osaavaa hallitusta (mm. omistajanvaihdos, kansain väistyminen ja markkinahäiriöt). • Yrityksen johtaminen jämäköityy ja haavoittuvuus vähenee. • Toimiva hallitus lisää yrityksen uskottavuutta sidosryhmien, kuten rahoittajien keskuudessa. Sähköinen taloushallinto tekee yrityksen myymisestäkin helpompaa Sähköinen kirjanpito ja dokumenttiarkisto helpottavat yritysjärjestelyitä ja talousraportointia rahoittajille. Merkittävä kustannus yrityskaupoissa on asiakirjojen kasaaminen due diligence -selvitystä varten. Sillä myyjän on pystyttävä kertomaan tyhjentävästi taloudellisesta tilanteestaan mahdollisille ostajille. - Kun myyjän täytyy toimittaa lyhyessä ajassa valtava määrä tietoa ostajaehdokkaille, se käy nopeammin, jos tieto on valmiiksi sähköisessä muodossa systemaattisesti arkistoituna, sanoo u-blox Espoon taloushallinnosta vastaava Jukka Virtamo. Hän oli vuonna 2012 valmistelemassa ja toteuttamassa satelliittipaikannukseen erikoistuneen espoolaisen Fastrax Oy:n myyntiä sveitsiläiselle u-bloxille. Yritys on keskittynyt paikannusteknologiaan ja langattomiin viestintäratkaisuihin. Parikymmentä henkeä työllistäneellä Fastraxilla oli tyypillinen startupin historia useampine rahoituskierroksineen ja omistusjärjestelyineen. Vuotta aiemmin yritys oli jo myynyt pois osan liiketoimintaansa. Virtamo arvioi, että Fastraxin myynnissä yrityksen sähköinen kirjanpito ja arkistointijärjestelmä nopeuttivat viikoilla aineiston toimittamista ostajalle. Myyntitilanteessa Virtamo pitää ensisijaisena sähköistä arkistointijärjestelmää, jonne on taltioitu hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat, patentit, projektidokumentaatio jne. - Sähköisestä kirjanpitoaineistosta pääsee taas tositteiden kautta nopeasti kiinni asioihin, joista ei ole lainkaan dokumenttia sähköisessä arkistossa tai joiden selvittäminen sieltä voisi kestää kauan. - Vaikka tuorein tieto on arvokkainta, tietoa pitää löytyy helposti myös useammalta vuodelta taaksepäin, koska ostajan kysymykset saattavat liittyä vuosien takaisiin liiketapahtumiin, hän jatkaa. Rahoittaja vaatii raportointia Pankit arvostavat yritysten talousraportoinnissa luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Säännöllinen raportointivelvollisuus on käytän- 13 nössä jo kaikilla yrityksillä, joilla on pankkilainaa. Sijoittajat arvostavat samoja asioita kuin pankitkin. Rahoittajat haluavat hyvin tehtyjä hallitusraportteja taloudesta. Kannattavuusja kassavirtalaskelmalla ja taseanalyysilla yrityksen pitää pystyä vakuuttamaan rahoittajat, että se on taloudellisesti vakaalla pohjalla ja sen johto tietää, miten yritys menestyy. Päijät-Hämeen Osuuspankin yrityspankinjohtaja Petri Hokkanen sanoo, että hyvin hoidettu kirjanpito ja talousraportointi parantavat yrityksen mahdollisuuksia neuvotella luottoehdoista. Yrityksen rahoitustarve ja taloudellinen asema vaikuttavat siihen, millaista raportointia pankki edellyttää. Investointilaskelmat sekä muut tulevaisuuden ennusteet ja perustelut yrityksen tulonmuodostukselle ja tulokselle ovat sitä tärkeämpiä, mitä pitempiaikaisesta luotosta on kysymys. -Tässä yritykseltä edellytetään yhteistyötä tilitoimiston kanssa, koska silläkään ei ole näitä laskelmia valmiina. Vielä parempi, jos laskelmat on avattu yrittäjälle niin, että hän pystyy ne itse kertomaan rahoittajalle, Hokkanen sanoo. Kassa tuottamaan Pankille ei ole merkitystä sillä, onko yritys sähköistänyt taloushallintonsa vai ei, kunhan kirjanpito ja raportointi ovat luotettavia ja ajan tasalla. Sen sijaan kasvuhakuisen yrittäjän kannattaisi Petri Hokkasen mielestä huomioida tilitoimistoa valitessaan, ettei tilitoimisto jää heti pieneksi, vaan se kykenee tuottamaan myös kasvavien yritysten tarvitsemat palvelut. Hän muistuttaa, että tilitoimiston valinnalla voi olla merkitystä myös taseen toisella puolella eli yrityksen varallisuuden hoidossa. - Jos yrityksellä on hyvä suunnitteluprosessi ja kassanhallintalaskelmat, se pystyy hallitsemaan paremmin kassaansa ja sijoittamaan kassavarojaan tehokkaasti. TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 Kolumni Niin minä mieleni pahoitin Itsenäisyyspäiväviikonloppuna on niin vahva positiivinen, jakamaton ylpeyden tunne siitä, miten isoisämme ovat uhrautuneet niin sodassa kuin jälleenrakentamisessa meidän puolestamme. He ovat ahkeruudellaan luoneet perustan meille niin itsestäänselvyytenä esiintyvään itsenäiseen ”hyvinvointivaltioon”. Suomella menee edelleen lähes kaikilla mittareilla suhteellisen hyvin. Suomessa on hyvä infra, turvallinen elinympäristö sekä korkeatasoinen terveydenhoito ja koulutusjärjestelmä. Työmarkkinamme eivät kuitenkaan tue hyvinvointimme tärkeintä elementtiä, työntekoa. Työmarkkinajärjestelmä on edelleen keskittynyt puolustamaan jäsentensä saavutettuja etuja pyrkien pitämään kaiken muuttumattomana. Kohta yli miljoona työikäistä kansalaista on työmarkkinoiden ulkopuolella. Nuorten yhä heikkenevä työllistyminen uhkaa pitkällä aikavälillä jopa yhteiskuntarauhaa niin kuin Euroopan sairaissa maissa. Tällaisia maita, joiden työmarkkinat ovat vielä hullummat kuin meillä, ovat esimerkiksi Ranska, Espanja, Italia ja Kreikka. Työvoimapolitiikkamme ei kannusta työllistymiseen, mutta suurempi ongelma on, etteivät työmarkkinoiden pelisäännöt kannusta työn antamiseen. Vahva irtisanomissuoja ja työehtosopimusten yleissitovuus kannustavat etsimään ratkaisuja, joilla työnantajariskiä voidaan vähentää tai välttää eli miten voidaan selvitä mahdollisimman pienellä henkilökunnalla. Siis hyvinvointivaltion sankari on yrittäjä, joka saa eniten aikaiseksi mahdollisimman pienellä henkilökunnalla! Niin minä mieleni pahoitin, kun MTV3:n ykkösuutinen oli, että aluehallintovirasto on taas paljastanut viisikymmentä prosenttia enemmän kyvyttömiä työnantajia, joille saa määrätä sanktioita. Olisin niin kaivannut uutista, jossa arvoisa viranomainen olisi kertonut, kuinka paljon enemmän he ovat taas onnistuneet ratkaisemaan työpaikoilla ilmenneitä ongelmia tai ristiriitoja! Miten onnistuimme taas turvaamaan hyvinvointimme perustaa, työnteon jatkumista? Pitkä nousukausi loi kuvitelman, että työmarkkinoilla voidaan elää ulkoisesta maailmasta välittämättä. Kasvun pysähtyessä ja taantuessa olemassa olevan ansiotason ylläpitäminen edellyttää työn tehostamista, siis vähentämistä. Kokonaistyövoiman tarve vähenee ja yhä suurempi osa työllisistä joutuu työmarkkinoiden ulkopuolelle. Siis onko kansalaisten eriarvoistaminen vain hinta, jonka olemme valmiit maksamaan, jotta työllisille taataan työsuhdeturva, joka näivettää koko hyvinvointimme perustan? Työnteko ei ole vain kansantaloudellinen hyvinvoinnin perusta, se on myös ihmisoikeus. Meille kaikille on tärkeää kuulua johonkin yhteisöön, työyhteisöön, olla tekemässä jotain merkityksellistä. Toteuttaa omia unelmia. Me koulutamme jälkikasvuamme, jotta heillä olisi parempi elämä ja he huolehtisivat vuorollaan meidänkin hyvinvoinnistamme. Koulutus on tärkeimpiä kilpailukykymme perustekijöitä. Hyväksymmekö me siitä huolimatta työmarkkinat, jotka eivät kannusta työn tarjoamiseen? Kansalaisen suurin ansio ja yhteiskuntavastuu pitäisi olla pyrkimys hyväksi työnantajaksi. Meidän pitäisi kouluttaa ja kannustaa nuoria työnantajiksi ja jos nykyiset työmarkkinat ovat siihen este, niin niitä pitää muuttaa siten, että haluamme kannustaa lapsiamme työnantajiksi! Hyvinvointimme perustuu kansalaisten päivittäiseen työntekoon. Velalla ylläpidetyltä osalta maksun maksaa eli työn tekee, aikanaan lapsemme. Työnteko on niin arvokas asia, että sen pitäisi olla kaikkien ulottuvilla, kaikkien oikeutena ja velvollisuutena. Työn antamisesta on tehtävä hyve ja työnantajasta sankari. Hyvää työpäivää kaikille, työn sankareista työn antamisen sankareiksi! Antti Rantalainen 30 v. työnantajana ja yhteiskuntavastuun kantajana Siirry sähköiseen taloushallintoon Visma Fivaldilla Nykyaikainen taloushallintojärjestelmä mahdollistaa uudenlaisen työskentelytavan tilitoimiston ja asiakkaan välillä. Työt voidaan jakaa joustavasti ja pilvipalvelussa molemmat osapuolet ovat jatkuvasti yhteisen, reaaliaikaisen tiedon äärellä. Lue lisää osoitteessa visma.fi/kerrallaoikein TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 14 Kuva: Tarmo Valmela Laadusta tekijä tunnetaan. Ari Grönblomilla on paikka kaikelle ja hänen jäljiltään kaikki tavarat ovat omilla paikoillaan toimiston keittiössä. Unelmaduunissa tilitoimistossa Oman paikan löytäminen työelämässä ei ole ollut helppoa Ari Grönblomille. Toimistoapulaisen vakipaikka tilitoimistossa on ollut vajaakuntoisena työelämäänsä taivaltaneelle miehelle kuin lottovoitto. Rantalainen Lahden toimistoapulainen Ari Grönblom olisi tuskin voinut keksiä parempaa työympäristöä kuin tilitoimisto. Grönblomin vahvuus heikkouteen asti on se, että hän haluaa tehdä asiat huolellisesti ja pedantisti. Yllättävät ja nopeasti vaihtuvat tilanteet ja useat samanaikaiset pyynnöt ja ohjeet stressaavat häntä. Hän keskittyy mieluummin yhteen asiaan kerrallaan ja omaksuu uudet asiat omaan tahtiinsa. - En saanut olla aiemmissa työpaikoissani aina niin huolellinen kuin olisin halunnut. Täällä ei kukaan paheksu tarkkuuttani, Grönblom sanoo. Hänet palkattiin Lahden Tilikeskukseen kolme vuotta sitten vajaakuntoisena työntekijänä huolehtimaan henkilökunta- ja kokouskahvituksista ja avustamaan toimiston ylläpitotöissä. Vuosi sitten Grönblomin työllistämiseen saatu palkkatuki loppui ja hänen kokoaikainen työsuhteensa vakinaistettiin. Rantalainen Lahden toimitusjohtajan Kimmo Martikaisen mielestä vajaakuntoisen työllistämisestä on tehty turhan byro- kraattista, vaikka sen pitäisi olla helpompaa kuin normaali rekrytointi. Martikainen löysi Grönblomin asiakkaan vinkistä, kun toimiston henkilökunta vaati parempaa juotavaa kahvitauoilleen. Oma barista osoittautui samanhintaiseksi kuin ulkoistettu kahvipalvelu. Laatu ja palvelutaso ovat kuitenkin aivan eri tasolla. - Vajaakuntoinen voi olla firman motivoitunein työntekijä. Ari jaksaa ainakin innostua ja hymyillä vielä senkin jälkeen, kun kaikki muut ovat jo väsähtäneet, Martikainen sanoo. Kannustava esimerkki Ari Grönblom kävi normaalit koulut ylioppilaaksi saakka. Armeijan hän suoritti lääkintämiehenä, minkä innoittamana lähti opiskelemaan terveydenhuoltoalalle, ja valmistui laborantiksi vuonna 2003. Ongelmat paljastuivat, kun Grönblomin piti siirtyä työelämään. Hän ei esimerkiksi koskaan hakenut laborantin töitä, koska ei mielestään osannut niitä tarpeeksi hyvin. Työttömyyden ja työharjoittelun jaksot vuorottelivat 2000-luvun puolivälistä 2010-luvulle saakka. - Mielessäni kävi jo, että näinköhän päädyn kohta työkyvyttömyyseläkkeelle, Grönblom kertoo. Hän pitää siitä, että työnkuva Rantalaisella on selkeä, mutta samalla hyvin vaihteleva. Uutena tehtävänä hän on toimittanut elo15 kuusta lähtien sisäistä kirjepostia Lahden Aleksanterinkadulle siirtyneille palkanlaskijoille. - Muualla eivät esimiehet osanneet aina selittää tehtäviä oikealla tavalla. Täällä ei ole sitä ongelmaa. Päällekkäiset kokouskahvituksetkin onnistuvat hyvin, kun tilaukset tulevat hyvissä ajoin ja vain yhden henkilön kautta, Grönblom sanoo. Hän haluaa esimerkillään kannustaa muita vajaakuntoisia työnhaussa ja rohkaista työnantajia palkkaamaan myös vajaakuntoisia ja vammaisia. Kimmo Martikaisen mielestä työnantajien pitäisi puutteiden sijasta kiinnittää enemmän huomiota työnhakijoiden vahvuuksiin. - Monet vajaakuntoisen ongelmista ratkeavat jo pelkästään oikeanlaisella työnohjauksella, hän sanoo. ARI GRÖNBLOM, 37 TYÖ Toimistoapulainen Rantalaisella Lahdessa. URA Työharjoittelua, työhönvalmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa mm. kaupunginmuseolla, kahvilassa, kiinteistönhuollossa, kirjansitomossa, verhoomossa ja romuliikkeessä. KOULUTUS Laborantti. PERHE Sinkku. HARRASTUKSET Lukeminen ja sauvakävely. TILIPOSTI & Palkka 1 • 2015 TALOUSHALLINNON ASIANTUNTIJA, KEHITTÄJÄ JA KUMPPANI. KOTIMAINEN PERHEYRITYS LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ PAIKALLINEN JA PALVELEVA VAHVA JA KANSAINVÄLINEN KOKONAISEDULLINEN WWW.RANTALAINEN.FI HYVINKÄÄ Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 019-4601 200 kaija.ojalehto@rantalainen.fi maija.turunen@rantalainen.fi ORIMATTILA Orimattilan Tilikeskus Oy Niementie 2, 16300 Orimattila Puhelin 03-887 440 juha.lassila@orimattilantilikeskus.fi Hyvinkään Tilitieto Hämeenkatu 21-23 2. krs, 05800 Hyvinkää Puhelin 050 408 2675 minna.sainio@tilitieto.fi HELSINKI, KAMPPI Rantalainen Oy Helsinki Salomonkatu 17 A, 6. krs, 00100 Helsinki Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi HÄMEENLINNA Kaivokatu 9, 13100 Hämeenlinna Puhelin 010 324 3190 birgitta.himberg@rantalainen.fi RIIHIMÄKI Riihimäen Tilitieto Tehtaankatu 13, 11710 Riihimäki Puhelin 050 309 0111 kirsi.lahtinen@tilitieto.fi MÄNTSÄLÄ Mäntsälän Tilitieto Osuustie 1 C 7, 04600 Mäntsälä Puhelin 050 309 5171 soili.turunen@tilitieto.fi LAHTI Lahden Tilikeskus Oy HS-Yrityspalvelu Askonkatu 9 B, 15100 Lahti Puhelin 03-87 180 kimmo.martikainen@lahdentilikeskus.fi Palkkapalvelu Rantalainen Aleksanterinkatu 15, 15110 Lahti Puhelin 03-87 180 raija.luostarinen@rantalainen.fi HELSINKI, PASILA Rantalainen Oy Helsinki Rantalainen Liikunta Radiokatu 20, 6. krs, 00240 Helsinki Puhelin 010 321 6700 anna.partala@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi FORSSA Kutomonkuja 2 A 3, 30100 Forssa Puhelin 03-4246 6600 kimmo joensuu@rantalainen.fi URJALA Kisatie 2, 31760 Urjala Puhelin 03-4246 6600 kimmo joensuu@rantalainen.fi NURMIJÄRVI Keskustie 6, 01900 Nurmijärvi Puhelin 09-8787 020 kaija.ojalehto@rantalainen.fi VANTAA, TIKKURILA Rantalainen Oy Helsinki Ratatie 11, 8. krs, 01300 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi.ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi VANTAA, MYYRMÄKI Rantalainen Oy Helsinki Myyrmäenraitti 2, 01600 Vantaa Puhelin 010 321 6700 jussi ala-risku@rantalainen.fi risto.iivonen@rantalainen.fi JÄRVENPÄÄ Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää Puhelin 09-2790 730 tuula.jarvinen@rantalainen.fi leena.rekola-nieminen@rantalainen.fi KERAVA Rantalainen & Vänttinen Oy Paasikivenkatu 13,04200 Kerava Puhelin 09-274 6620 lasse.vanttinen@rantalainen.fi TUUSULA Rantalainen & Rosling Oy Morokiventie 3, 04300 Tuusula Puhelin 010 3202 550 harriet.rosling@rantalainen.fi PORVOO Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Mannerheiminkatu 20 06100 Porvoo Puhelin 019-536 440 tuula.jarvinen@rantalainen.fi HAMINA Rantalainen & Talsi Oy Tili Talsi, Hamina Isoympyräkatu 32, 49400 Hamina Puhelin 05-340 880 sari.vuorela@tilitalsi.fi timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi KOUVOLA Rantalainen & Talsi Oy Tili Talsi, Kouvola Kauppalankatu 6 45100 Kouvola Puhelin 05-3418 711 tuula.saarimaa@tilitalsi.fi timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi KOTKA Rantalainen & Talsi Oy Tiliaktiiva, Kotka Kirkkokatu 1, 48100 Kotka Puhelin 05-2871 111 sari.vuorela@tilitalsi.fi timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi VIROJOKI Rantalainen & Talsi Oy Tili Talsi, Virojoki Kiputie 2, 49900 VirojokI Puhelin 05-3571 005 sari.vuorela@tilitalsi.fi timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi KHT-YHTEISÖ Tilintarkastus Rantalainen Oy Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää Puhelin 019-4601 200 antti@rantalainen.fi eelis.salo@rantalainen.fi
