tästä - Karjalan Sanomat

Transcription

Uutiset: Kansalliskieliset lehdet
tähtäävät nettiin. Sivu 2.
Keskiviikko 31. 12. 2014
Numero 50 (16167) 95. vuosikerta
+ Viikon vieras
Irina Syrjäläinen
www.karjalansanomat.ru
Onnellista uutta vuotta 2015!
Taikajoulu Pohjoismaissa -kilpailuun osallistuneet petroskoilaiset Jelena (vas.), Kolja, Ivan ja Dima Ridal harrastavat mielellään askartelua vapaa-aikanaan. Kuva: Marina Tolstyh
Pohjoismaiden joulu
Petroskoissa
Joulukilpailu. Kirjava joulukuusimetsä, kankaiset joulupukit, pulleat
lumiukot sekä maalaukset ja jouluaiheiset tarinat ovat täyttäneet Karjalan
tasavallan lasten pääkirjaston lukusalit Petroskoissa. Kirjaston jo 14 vuotta
järjestämä Taikajoulu Pohjoismaissa -näyttely on innostanut lapsia ja
perheitä askartelemaan, maalaamaan ja sepittämään. Sivu 3.
Huomio!
Karjalan Sanomat -lehden seuraava numero ilmestyy 14. tammikuuta.
2
Karjalan
Sanomat
Karjalan
Sanomat
PUOLUEISTA RIIPPUMATON KARJALAN VÄESTÖN LEHTI
PERUSTETTU 1920
Postiosoite: Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tasavalta
Puh: (814-2) 782 928 • Fax: (814-2) 783 629
e-mail: karjalansanomat@sampo.ru
Tilausnumero 50240
Irtonumeron hinta Karjalassa 25 ruplaa
2
Karjalan Sanomat
Keskiviikkona 31. 12. 2014
Uutiset
www.karjalansanomat.ru
Julkaisijat
Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, Kuibyshevink. 5, 185035 Petroskoi
Karjalan tasavallan hallitus, Lenininkatu 19, 185035 Petroskoi
KUSTANTAJA JA JULKAISIJA
Periodika-kustantamo, Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi
Lehti rekisteröitiin Venäjän tietoliikennettä, tietotekniikkaa
ja tiedotusvälineitä valvovassa virastossa (Roskomnadzorissa) 6.3.2014.
Rekisterinumero ПИ № ТУ10-00280
PAINO
Verso-kirjapaino, Varkauden rantakatu 1 A, 185031 Petroskoi
PÄÄTOIMITTAJA
Mikko Nesvitski (814-2) 782 915
TOIMITUSSIHTEERI
Marina Bagajeva (814-2) 782 928
OSASTOJEN YHTEYSTIEDOT
Uutistoimitus (814-2) 780 540 • Taloustoimitus (814-2) 783 002
Kulttuuritoimitus (814-2) 782 917
Lehti allekirjoitetaan painettavaksi aikataulun mukaan kello 15.00.
Numero 50 allekirjoitettiin 30.12.2014 kello 15.00.
Tilaus 999. Painos 1000
Pääkirjoitus
Haasteellista,
mutta kiintoisaa
V
uosi 2014 on ollut lehdellemme, samoin
kuin kustantamomme muille kansalliskielisille julkaisuille, ensimmäinen, jolloin on
eletty valtion suojissa. Toisin sanoen valtio
on kustantanut sataprosenttisesti kaikki kulumme.
Edelliseen nähden parannusta on ollut sen osalta, että osan niin sanotuista suunnitelman ylittävistä tuloista olemme voineet käyttää tarpeisiimme,
muun muassa maksaa vähäistä lisäystä toimittajiemme muutenkin pienten palkkojen päälle.
Päättyvä vuosi on ollut haasteellista, mutta
kiintoisaa aikaa. Ainoan pahan yllätyksen koimme viime kesänä, jolloin Venäjän postin ahneesti nostamat tilaushinnat veivät noin 50 tilaajaa
lukijakunnastamme.
O
lemme saaneet paljon aikaan. Suomen
kieltä lukeville oppilaille järjestimme Suomen Petroskoin-konsulaatin kanssa ainekilpailun Minun Karjalani. Omin voimin
järjestimme valokuvakilpailun Lemmikki lomalla sekä joulukorttikilpailun lapsille. Jälkimmäisen
suosio on parissa vuodessa nelinkertaistunut, ja tänä vuonna saimme koululaisilta 85 joulukorttia.
Ensimmäisen kerran lehden historiassa järjestimme kaksipäiväisen lukijamatkan Ruskealaan,
Sortavalaan ja Lahdenpohjaan. Tapasimme lukijoita myös Jouluklubissa, jonka aikana opimme tekemään kortteja ja piparkakkutalon ja paistamaan
joulutorttuja. Yhdessä petroskoilaisten lukijoiden
kanssa vietimme pikkujoulua, johon toimme lisäksi
Sortavalan Inkeri-seurasta toistakymmentä jäsentä.
Y
htä runsaita suunnitelmia on ensi vuodellekin, jolloin Karjalan Sanomat täyttää 95
vuotta. Juhlapäivän kunniaksi panostamme
entistä enemmän työhön lukijoiden kanssa.
Lukijamatkalla lähdemme katsomaan Kinnermäkeä ja Vieljärven Karjalan kielen kotia. Vierailemme
myös Prääsän ja Tšalnan etnokulttuurikeskuksissa.
Ensi lokakuussa haluamme tuoda Suomesta bussillisen suomalaisia lukijoitamme 95-vuotispäiväjuhlaamme. Houkuttelemme lapsia tekemään onnittelukortin Karjalan Sanomille ja aikuisia lukijoita kilpailemaan lehden toimittajien kanssa tietovisassa.
Toivotamme meille kaikille, että suunnitellut
hankkeet toteutuvat mistään pakotteista ja alinomaa muuttuvista talouspoliittisista suhdanteista huolimatta ja saamme
nauttia täysin sieluin juhlavuoden anneista. Menestystä ja valoa koko
vuodelle 2015!
Kansalliskieliset lehdet
tähtäävät nettiin
,,
Media
Suomeksi,
karjalaksi
ja vepsäksi
ilmestyvät
lehdet tehostavat
toimintaansa
tietoverkossa.
Verkkosivut ovat
uudistumassa.
Lehtien arkisto
materiaaleja voi
lukea piakkoin
digimuodossa.
Sergei Karpov
Karjalan Sanomat
Petroskoi
karjalansanomat@sampo.ru
Karjalan kansalliskielisten
lehtien verkkosivujen edistäminen on yksi Petroskoin
Periodika-kustantamon tärkeimmistä tehtävistä painatteiden julkaisemisen rinnalla. Lehtien tasavallan budjetista saamaa rahoitusta ei ole
toki tarkoitettu verkkosivujen ylläpitämiseen, joskin
tällaista tukea on saatu jonkin verran. Siitä huolimatta
Viikon kuva
Karjalan kuusi
tapasi vieraita
Petroskoi. 26.12.2014. Lapset koko Karjalasta ovat käyneet katsomassa suurta kuusta Petroskoin Musiikkiteatterissa. Karjalan tasavallan päämies
Aleksandr Hudilainen onnitteli lahjakkaita koululaisia uudenvuoden johdosta. Tämä tilaisuus järjestettiin 17. kerran ja siinä oli 500 oppilasta.
Mikko Nesvitski
päätoimittaja
Kuva: andrei rajev
lehdet haluavat edistää julkaisujaan ja palveluitaan netissä ja ovat valmiita panostamaan myös omia varojaan
tähän tarkoitukseen.
— Tällä hetkellä kustantamolla ja kaikilla lehdillämme
on omat verkkosivut ja sivut
sosiaalisissa medioissa kuten
Vkontaktessa, Facebookissa
sekä Twitterissä. Yksikään
Karjalan venäjänkielinen lehti ei voi kehua tällaisilla tuloksilla, Periodika-kustantamon
johtaja Aleksei Makarov totesi Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten
neuvoston istunnossa viime viikolla.
Makarovin mukaan kansalliskielisten lehtien näkyvyys verkossa on merkittävä aikaansaannos. Edessä on kuitenkin vielä paljon
tehtävää. Suunnitelmissa
on muun muassa laajentaa
verkkojulkaisujen lukijakuntaa, kehittää verkkopalvelujen ja digitaalijulkaisujen
myyntiä, sijoittaa verkkoon
audio- ja videomateriaaleja
sekä lisätä kirjoitusten määrää verkkosivuilla.
Uudet verkkosivut
käynnissä
Ensimmäiset askeleet netissä
Kansallis
kielisten
lehtien
näkyvyys
tietoverkossa
on merkittävä
aikaan
saannos.
Aleksei Makarov
Karjalan kansalliskieliset lehdet tekivät 2000-luvun alussa, jolloin avattiin Periodikan,
Karjalan Sanomien ja Carelian verkkosivut. Vuonna 2008
omat verkkosivut saivat karjalankieliset lehdet Oma Mua ja
Vienan Karjala. Vuodesta 2013
näillä on ollut yhteinen verkkosivusto, jolla on aineistoa
niin livvin kuin varsinaiskarjalan murteella.
— Kuluva vuosi on huomattava, koska tänä vuonna vepsänkielinen Kodima
ja kolmella kielellä ilmestyvä Kipinä ovat saaneet omat
nettisivut. Nyt niitä viimeistellään ja täydennetään, Makarov kertoo.
Makarovin mielestä Kipinä-lastenlehden venäjänkielinen versio niin paine-
tussa kuin digimuodossa on
hyvin tarpeen. Lastenlehtiä
on muutenkin vähän. Lisäksi
venäjänkielisillä lapsilla olisi
hyvä mahdollisuus perehtyä
Karjalan alkuperäiskansojen
kulttuuriin ja taiteeseen.
Tärkeänä tapahtumana
on ollut myös Carelia-aikakauslehden uuden nettisivun
käynnistys, joka tapahtui jouluaattona 24. joulukuuta. Sitä
ennen lehden verkkosivu oli
jumissa pari vuotta.
— Nettisivu ei tule kopioimaan paperilehteä. Sillä voi
lukea lehden päätoimittajan
Armas Mašinin ja kirjoitta
jien kirjoituksia, ennakkokirjoituksia ja katsauksia lehden edellisistä numeroista.
Sivu olisi myös hyvä kenttä
lehden toimituksen ja lukijoiden vuorovaikutukselle,
Makarov huomauttaa.
Tällä hetkellä on päättymäisillään suuri hanke, jonka vetäjänä on Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriö.
Hankkeen mukaan kaikkien
kansalliskielisten lehtien vuodesta 1991 ilmestyneet numerot saadaan skannattua ja
muokattua digimuotoon. Sen
jälkeen ne sijoitetaan lehtien
verkkosivuille, ja jokainen lukija voi tutustua niihin. ks
Karjalan Sanomat
3
"Lasten jouluaiheiset työt auttavat aikuisia
uskomaan ihmeisiin, satuihin ja yleensä hyvään."
Svetlana Zolotova
Viikko
minuutissa
-------------------Onnittelu
Kantele-yhtyeen lasten ryhmän laulaja Liza Ivanova laulaa suomeksi Taikajoulu Pohjoismaissa -joulunäyttelyn avajaisissa Petroskoin lasten pääkirjastossa.
Kuva: Marina Tolstyh
Taikajoulu Pohjoismaiden
innosti askartelijoita
Joulukilpailu
Karjalan tasavallan
lasten pääkirjasto
Petroskoissa
sai luovaan
joulukilpailuun
satoja piirustuksia,
puhdetöitä ja
kirjoituksia
jouluaiheesta.
taja Svetlana Zolotova sanoo.
Kirjasto sai joulukilpailuun yli
1000 lasten tekemää joulukoristetta ja nukkea, maalausta ja joulutarinaa. Perinteen mukaan kaikki kilpailutyöt jaetaan kolmeen sarjaan
eli joulukorttiin, joululaahjaan ja
joulutarinaan.
— Lasten mielikuvitus on niin
rajaton, että on usein vaikea jakaa
työt sarjoihin. Omat kirjoituksensa
lapset kuvittavat myös itse. Samassa askartelussa yhdistellään eri tekniikoita, kirjaston työntekijä Tatjana Jermolina huomauttaa.
Marina Tolstyh
Askartelu koko perheelle
Karjalan Sanomat
Petroskoi
Pavuista, muovihaarukoista, appelsiinien viipaleista sekä nauhoista ja
langoista tehdyt joulukuuset ovat
kasvaneet lasten pääkirjastossa
Petroskoissa. Taikametsän kautta ajavat joulupukit, toiset poroilla, toiset valkoisilla hevosilla tai
husky-koirilla.
Metsää ympäröivät tekstiilistä,
väripaperista ja käytetyistä materiaaleista askarreltuja lumiukkoja sekä satusankareita ja olemuksia. Seiniä koristavat piirustukset
ja maalaukset.
— Kirjaston työntekijät suhtautuvat lasten töihin hyvin herttaisesti. Työt auttavat aikuisia uskomaan ihmeisiin, satuihin ja yleensä
hyvään. Lapset puolestaan uskovat
voimakkaasti, että joulu ja uudenvuoden juhla ovat taikavoimaisimpia tapahtumia, kirjaston varajoh-
Ridalien perhe Petroskoista on tuonut kilpailunäyttelyyn yhteensä
viisi työtään. Vanhin poika Kolja,
12, leikkasi kuviosahalla puisen valaisimen. Hänen veljensä Dima, 8,
teki ison lumiukon paperitaitelulla.
Hän askarteli yhdessä mummonsa
kanssa reilut kaksi viikkoa.
— Tykkäämme askartelusta paljon. Se auttaa poikiemme kasvattamisessa, äiti Jelena sanoo.
Nainen työskentelee työnopettajana kaupungin 34. koulussa. Juuri
hän on herättänyt kiinnostusta luomistöihin lapsissaan. Omien lasten
töiden lisäksi hän ehdotti näyttelyyn
myös 13 työtä, jotka tekivät koulun
oppilaat hänen opastuksellaan.
Poikien isä Ivan harrastaa askartelua yhdessä puolisonsa ja lastensa kanssa. Puolisot tekivät pakkasukon ja lumitytön paperipuvut, jotka
he laittoivat sitten samppanjapullojen päälle.
— Pidämme askartelusta enem-
män kuin television katselusta,
Ivan lisää.
Näyttelyssä vanhemmat ja lapset
ihailevat jokainen omaa. Isää miellyttää esimerkiksi tuohista tehty kirja, äidin katse pysähtyy batiikkimaalauksiin. Nuorin poika katselee värilangoista tehtyjä lumiukkoja.
Taikajoulu on kestänyt
14 vuotta
Karjalan tasavallan lasten pääkirjasto on järjestänyt Taikajoulu Pohjoismaissa -kilpailunäyttelyn jo 14
vuotta peräkkäin. Vuosien aikana
askartelu- ja piirustuskilpailuun on
osallistunut tuhansia lapsia Karjalan tasavallasta ja muualta Venäjältä sekä myös Suomesta, Ruotsista,
Norjasta ja Ukrainasta.
Tänä vuonna kirjastoon tuli töitä myös Arkangelista, Magnitogorskista ja Surgutista. Näin Surgutin kaupungin kirjastot olivat
pitäneet aiemmin paikallisen Joulu 60 leveyspiirillä-askartelunäyttelynsä, josta Petroskoihin valittiin
13 parasta työtä.
— Tuntuu, että kirjaston jo niin
pitkään järjestämä joulukilpailu on
hyvin suosittu lasten keskuudessa.
Kilpailusta on kehittynyt kirjaston
brändi, Karjalan kulttuuriministeriön asiantuntija Anna Tomtšik
varmentaa.
Kirjaston työntekijä Tatjana Jermolina puolestaan lisää, että joulukilpailu on merkittävä tapahtuma
erityisesti piireissä ja maaseudulla asuville lapsille:
— Kilpailu auttaa lapsiaan paljastamaan kykyjään. Lisäksi osallistu-
minen kilpailuun on ilmainen. Valitettavasti lapsille tarkoitettujen ilmaisten kilpailujen määrä on nyt
melko vähäinen.
Kilpailijoiden määrä voisi
lisääntyä
Karjala—Suomi-ystävyysseuran
hallinnon jäsen Natalja Solomennikova koordinoi kilpailua kolmen
vuoden aikana, kun hän oli töisä
kirjastossa:
—Tietysti on mieluisa, että Taikajoulua jatketaan. Aiemmin kilpailijoita oli kuitenkin melkein kaksi
kertaa enemmän. Kaksi vuotta sitten ystävyysseuran ja kirjaston välisen hankkeen avulla parhaat työt
olivat esillä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä.
Kilpailuun tulisi vielä enemmän
töitä, jos Venäjän posti toimisi nopeasti ja varmasti sekä Pohjoismaissa jokin taho edistäisi Petroskoin joulukilpailua.
— Odotamme lisää töitä Murmanskista ja ulkomailta. Suojärvellä asuvat koululaiset lähettivät
töitään hakuajan alussa, mutta ne
eivät ole vieläkään päässeet perille, kilpailunäyttelyn koordinaattori
Tatjana Korobitsina harmittelee.
Tuomaristo valitsee yhteensä
noin 60 voittajaa ja lisäksi 60 osallistujaa saa palkinnon. KS
Palkintojen luovutustilaisuus pidetään
25. tammikuuta Petroskoin nukketeatterissa kello 15.00.
Arvoisat ystävämme!
Onnittelemme teitä uudenvuoden juhlan johdosta.
Päättymäisillään oleva vuosi on
ollut kotimaalle vakavien koettelemusten ja tärkeiden toteutusten
vuosi. Hankalat ajat ovat osoittaneet, että olemme pystyneet väistämään iskut ja voittamaan vaikeudet. Meille kaikille hankala jakso
on todistanut samalla, että toimiemme menestys riippuu meistä jokaisesta.
Sellaisen yhtenäisyyden ja kansalaisvastuun eläväksi esimerkiksi
on tullut paikallisten aloitteiden tukiohjelma, jonka ansiosta Karjalan
asukkaiden arki on muuttunut viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi.
Joulukuussa hyväksytty Karjalan satavuotispäivään tähtäävä liittovaltion kohdeohjelma on avannut uusia taloudellisen ja sosiaalikehityksen näkymiä.
Tähän mennessä on tehty paljon ja edessämme on paljon uusia
tehtäviä. Karjala astuu uuteen vuoteen suurine suunnitelmineen. Ensi vuonna tasavallassa jatketaan piirien liittämistä kaasulämpöverkkoon, ryhdytään rakentamaan
asuintaloja ja teitä. Samalla jatketaan terveys-, opetus- ja kulttuurialan kehitystä.
Meillä on yhteinen päämäärä:
tehdä tasavaltamme kukoistavaksi alueeksi, jossa eläminen ja lasten kasvatus tuntuvat mukavilta.
Olemme menossa siihen suuntaan.
Tuokoon uusi vuosi tullessaan
sopusointua ja onnea jokaiselle perheelle. Lujittakoon varmuutta ja lisätköön optimismia. Onnea, terveyttä ja rakkautta!
Aleksandr Hudilainen
Karjalan päämies
Vladimir Semjonov
Karjalan lainsäädäntökokouksen
puheenjohtaja
Aleksandr Hynninen
Karjalan ylitarkastaja
Onnittelemme
Karjalan Sanomien ja Oma Muan monivuotinen työntekijä, eläkkeellä nyt oleva Vladimir Kettunen
täytti 75 vuotta eilen 30. joulukuuta. Onnittelemme lämpimästi kollegaamme ja toivotamme hänelle
terveyttä ja hilpeää mieltä! ks
4 Karjalan Sanomat
Talous & työ
Nykyaikainen saha
Pääjärvelle
Teollisuus. Karjalan puunjalostusyhtiöiden sahaustuotteet
ovat olleet kysyttyjä ja hyvin kilpailukykyisiä niin kotimaassa kuin
ulkomaillakin. Yksi alan nopeasti kehittyvistä yhtiöistä on Fintek,
joka esitteli hankettaan Karjalan
satavuotispäivän valmistelua valvovan valtionkomission istunnossa joulukuun puolivälissä.
Yhtiö perustettiin tammikuussa 2010 Kostamuksen huonekalutehtaan pohjalle. Fintekista on hyvin pian tullut
puunhankinnan ja puunjalostusteollisuuden yksi nopeasti kehittyvistä yhtiöistä Karjalan pohjoisosassa.
Fintekin pääjohtajan Andrei
Aleksejenkon mukaan vuoden
2012 lopulla yhtiö aloitti puunhankinnan, sahatavaran kuivaamisen sekä liimattujen parrujen
ja palkkien tuotannon.
Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutettua puutuotteiden
kysyntä osoittautui riittäväksi ja
yhtiö teki päätöksen tuotannon
laajentamisesta ja nykyaikaistamisesta.
Vuonna 2013 yhtiön esittämä investointihanke hyväksyttiin ja liitettiin Venäjän kauppaja teollisuusministeriön ensisijaisten hankkeiden listalle.
Hankkeen toinen rakennusvaihe on paraikaa meneillään.
Tuotannollisten tilojen rakentaminen lähenee loppuaan. Yhtiö
on hankkinut uuden sahausjätteillä toimivan pannuhuoneen ja
täysin automatisoidun tehtaan,
jossa valmistetaan liimattuja
parruja ja palkkeja.
Fintekin ja Karjalan hallituksen yhteispäätöksen mukaan
sahalaitos rakennetaan Louhen
piiriin Pääjärven taajamaan. Yhtiö työllistää 250 henkeä.
Fintekin tuotteet ovat kilpailukykyisiä suomalaisiin vastaaviin puutuotteisiin verrattuna,
mutta yhtiö kuitenkin tarvitsee
apua ja tukea valtion taholta.
Andrei Aleksejenkon mukaan
saha liittyy kokonaan Karjalan
talouteen. KS
Alumiinitehdas
aloittaa
lämpöpattereiden
tuotannon
Nadvoitsa. Karjalan hallitus,
Sual-alumiiniyhtiö ja Elso Baza -yhtiö allekirjoittivat 17. joulukuuta yhteistyösopimuksen
lämpöpattereiden tuotannon
järjestämisestä Nadvoitsan alumiinitehtaan tiloissa.
Karjalan talousministerin Valentin Tšmilin mukaan hanke on
hyvin ajankohtainen talouspakotteiden oloissa. Se on myös
tärkeä Nadvoitsan alumiinitehtaan säilyttämiseksi ja uusien
työpaikkojen perustamiseksi.
Talousministeri Tšmil toivoo,
että Sual-alumiiniyhtiö osallistuu jatkossa toiseenkin hankkeeseen, joka koskee alumiinifolion tuotannon perustamista Nadvoitsaan. Karjalan hallitus
on puolestaan valmis myötävaikuttamaan siihen, että hanke
toteutuisi lyhyessä ajassa. ks
,,Kaupungista
ei ole löytynyt
monta halukasta
tekemään puiden
hoitoleikkauksia.
Petroskoin oloissa oksasilppuri sopii parhaiten muutaman päivän kestäviin
pienurakoihin. Käyttäjän on helppo syöttää oksia leveään täyttösuppiloon.
Kaupungin
viheralueet
kuntoon
Kuva: Oleg Gerasjuk
Kunnostustyö
Kaupunkimetsien
puoltaja ja
yksityisyrittäjä Sergei
Popkov avustajineen
on tehnyt lehmusten,
orapihlajan ja
syreenin oksien
hoitoleikkauksia
Petroskoin
keskustassa.
Oleg Gerasjuk
Karjalan Sanomat
Petroskoi
Gogolinkatu on ainoa katu Petroskoissa, jonka varrella kasvavia puita hoidetaan nykyisin säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Muiden
lehtikujien, puistojen ja puistikoiden ja yleensä virealueiden osalta
rahoitus järjestyy, jos vuoden lopulla kaupungin kassaan jää varoja tarkoitukseen.
— Kyllä kuivien oksien karsinta keskellä kaupunkia ja varsinkin
joulukuun lumisateessa tuntuu oudolta. On se kaupunginhallituksen
mielestä paras aika tehdä puunhoitotöitä, kun kaikki alan työntekijät
ovat mukana istutustöissä ja nurmetuksissa touko-kesäkuussa.
Vuoden lopulla on enemmän vapaita työntekijöitä ja tästä työstä maksetaan vähemmän, yksityisyrittäjä
Sergei Popkov toteaa.
Tähän mennessä ei kaupungista
ole kuitenkaan löytynyt monta halukasta tekemään puiden hoitoleikkauksia. Tarjouskilpailuun hakeutui vain kaksi ehdokasta.
Popkovin mukaan kaupungissa
ruvettiin suhtautumaan viheristutuksiin paljon harkitummin ja huo-
Työtä on yllin kyllin
Kaupungissa on monta kunnostuksen tarpeessa olevaa virkistysaluetta.
Yksi ainoa tähän mennessä kunnostettu metsäsaareke kaupungin rajoissa on
Kukonmäen lähiössä oleva Oravansaari, jossa asukkaat voivat liikkua vapaasti
lapsineen ja lastenvaunuineen.
Nyt siihen ei muodostu paljon roskia. Yli kaksi vuotta sitten alue kunnostettiin ja kodittomat ihmiset muuttivat
pois siitä.
— Kunnostettavien paikkojen listalla on kolme viheraluetta Perevalssin,
Kljutševajan ja Drevljankan lähiössä,
joissa pitää tehdä kaatuneiden puiden
raivaus ja rakentaa kävelypolut, Sergei
Popkov kertoo.
Kaupunkimetsät on siivottava ja
kuunnostettava siten, jotta kaikki asukkaat saisivat käyttää niitä virkistykseen.
Popkov on varma, että suurin osa silmiin pistävistä kaupungin ongelmista on
ratkaistavissa hyvin helposti. Sen sijaan
kaupunkirakentaminen vaatii suurta älyllistä työtä ja paljon eri tahojen, omistajien
ja virastojen välisiä sovitteluita. ks
Sergei Popkov leikkaa puunlatvoja. Kuva: Oleg Gerasjuk
lellisemmin vasta kolme vuotta sitten, jolloin puunhoitotöitä tehtiin
ensimmäistä kertaa Kalinininkadun ja Kuibyševinkadun varrella.
Sitä ennen ei puihin kiinnitetty
huomiota ollenkaan. Silloin kun
ne olivat tiellä tai häiritsivät jollain tavalla, leikattiin puunlatvat
kokonaan. Useista puista jäi kahden metrin pätkiä. Lenininkadulla ja Marxinkadulla on useita puoleen leikattuja poppeleita.
Puunjätteet
hyötykäyttöön
Tämä urakka Gogolinkadulla kesti noin kuukauden ja päättyi joulukuun lopulla. Neljän hengen porukka leikkasi kuivat, revenneet
ja ylikasvaneet oksat noin 90 lehmuspuusta. Kaikki hoikat oksat
hienonnettiin silppurissa paikan
päällä ja saman tien kasattiin isoihin säkkeihin.
— Kaikki nämä hakkeet vien kesämökilleni ja käytän maanparannukseen samoin kuin paksummat oksan-
pätkät, jotka soveltuvat hyvin polttopuuksi. Osan oksista joutunemme
kuljettamaan kaatopaikalle, jos emme ehdi pilkkomaan ja sahaamaan
niitä ajoissa paikan päällä, Sergei
Popkov toteaa.
Lehmus on hyvin pehmeä puulaji ja sen hienontaminen ei vie paljon aikaa. Yhdellä oksasilppurilla
saadaan päivässä puolitoista kuutiometriä haketta.
— Petroskoissa puujätteiden
kuljetus kaatopaikalle on edullisempi vaihtoehto kuin niiden käsittely. Silloin, kun kyseessä on
muutaman päivän kestävä urakka
määrätyn alueen rajoissa, osoittautuu oksasilppuri usein kuorma-autoa tehokkaammaksi, Sergei Popkov myöntää.
Kaupunkimetsien innokkaiden
puoltajien joukossa monta vuotta
ollut Sergei Popkov on varma, että
kaikkien pitää pyrkiä vähentämään
jätteiden määriä. Ainakin puujätteiden käsittely ja hyötykäyttö tuntuvat ehkä kaikista helpoimmilta. ks
Karjalan Sanomat
5
"Kohta luostari alkaa tuottaa mozzarellaa, ricottaa,
caciottaa ja savustettua bianconia."
Lehmät viihtyvät
uudessa navetassa
Korjaus
Valamon karjatilan
modernisointi
mahdollistaa
karjakannan
lisäämistä.
Marina Petrova
Karjalan Sanomat
Petroskoi
Valamon maatilan korjaustyöt ovat
päättyneet. Lehmät on siirretty rappeutuneista navetoista lämpimiin
tiloihin. Ajanmukaiset koneet helpottavat nyt rehunjakelua, lypsämistä ja tilojen siivousta.
— Tärkeintä on se, että mukavuus
on kasvanut tilalla. Automaattiset
rehunjakelujärjestelmät ja juottolaitteet helpottavat munkkien työtä ja auttavat optimoimaan eläinten hyvinvointia ja karjatilan tuotantoa, maatilan päällikkö munkki
Agapi kertoo.
Tupaantuliaisten johdosta pappi Aleksi piti kiitosjumalanpalveluksen uudessa navetassa, pirskotti
vihkivettä kaikkien läsnäolijoiden
ja muun muassa lehmien ylle.
— Maatilan juhlalliset avajaiset
pidetään luostarin perustajien, pyhien Sergein ja Hermannin nimikkojuhlan päivänä 11. heinäkuuta.
Juhlaan kutsutaan Moskovan ja
koko Venäjän patriarkka Kirill. Siihen saakka maatilan uusia koneita
kokeillaan ja korjataan asennus- ja
korjausvirheitä, Agapi sanoo.
Valamon uusiin navettoihin on
hankittu ajanmukaiset lypsy- ja
siivouskoneet sekä automaattiset
rehunjakelujärjestelmät. Lisäksi
meijerille asennettiin uutta italialaista laitteistoa. Kohta luostari alkaa tuottaa mozzarellan, ricottan,
caciottan, morlacin ja savustetun
bianconin juustoja. Niiden valmistukseen maatilan päällikkö Agapi
perehtyi Italian Sfoggia-tehtaalla.
Karjatilan työntekijöitä
supistetaan
Maatilan korjausta ovat ohjanneet
asiantuntijat Serbiasta. Hanke on
käynnistynyt Venäjän sähkövoimajärjestelmät Oy:n aloitteesta.
Vähintään 140 vuotta sitten ra-
Kalanistutus. Uuden vuoden aattona Uikujoen ja Kemin kalanviljelylaitokset istuttivat Vienanmereen laskeviin
jokiin yli 350 000 lohenpoikasta ja panivat hautomoon noin
400 000 lohen mätimunaa.
Tiedetään, että meri- tai järvilohi voi kasvaa puolentoista
metrin pituiseksi ja 40 kiloa painavaksi. Viime vuonna Kierettijoen suussa kalojen tutkijat saivat 47-kiloisen lohen. Tutkijoiden mukaan kala oli 13-vuotias.
Tänä vuonna iktyologit istuttivat Kierettijokeen, Kemijokeen, Uikujokeen ja Kuusemajokeen taimenen poikasia.
Laajamittaisen kalanistutuksen tuloksia nähdään lähivuosina. Toivottavasti kalakaupoissa
ruvetaan myymään enemmän
paikallista arvokalaa.
Seitsemän vuotta sitten Enkijärveen istutettiin kuhan poikasia. Nyt Louhen piirin kalastajien verkkoihin menee usein
viisi- ja kuusikoloisia kuhia. Karjalan pohjoisosan asukkaat ovat
synnynnäisiä kalastajia. Vienanmeri ja sisävesistöt antavat heille hyvän mahdollisuuden kalastaa ympäri vuoden ja monipuolistaa ruokavalikoimaansa.
Kalastajien juhlapöydässä on aina tarjolla verestä kalaa.
Valeri Behterev
8 000 kiloa maitoa
lehmää kohden
Maitotuotanto. Ennakko-
Tšaika ja Rjazan ovat mukauttaneet uusiin olosuhteisiin. Kuva: valferma.vk.com
kennetut navetat kaipasivat kovasti peruskorjausta.
Navetat korjattiin noin puolessa vuodessa, vaikka vanhoista rakennuksista säilytettiin vain seinät.
Katto, parret, lautapäällysteet purettiin ja rakennettiin uudet.
Lehmät makaavat nyt mukavammin kumimatolla kuin laitumella.
Pehmeä alusta antaa niiden levätä.
Mukavuudet lisäävät lehmien hyvinvointia ja maitotuotosta.
— Karjatilalla hoidetaan 70 lehmää, joista lypsylehmiä on 25. Uudet navetat ovat entisiä tilavampia,
siis lypsylehmien määrä voi lisätä
30 päähän, Agapi ajattelee.
Agapin mukaan karjatilalla toimii kolme lypsäjää, neljä karjanhoitajaa ja kolme ruokkijaa. Kuitenkin
uusien koneiden käyttöönotto aiheuttaa työntekijöiden määrän
supistamista. ks
Pappi Aleksi piti kiitosjumalanpalveluksen ja pirskotti vihkivettä muun muassa
lehmien ylle. Kuva: valferma.vk.com
Munkit tavoittelevat maineen
palautusta
Valamon maatila on peräisin 1900luvulta. Ensimmäiset rakennukset rakennettiin vuonna 1881. Silloinkin maatilalla oli ajanmukaisia koneita. Höyrykoneen avulla pumpattiin vettä
karjatiloihin. Maatilalla tuotettiin voita
ja perunajauhoja.
Valamon sisävesistöllä luostarin
munkit viljelivät lohta, nieriää ja siikaa.
Perunaa, vihanneksia ja heinää viljeltiin
Arvokalaa
Vienanmerestä
160 hehtaarilla.
Alunperäisesti karjatilalla hoidettiin
70 lehmää. Rehua toimitettiin sisätiloihin kiskoilla. Kuivaheinää varastoitiin
navetan vintillä.
1900-luvun lopussa Valamon maatila oli alan johtava yritys. Tämänvuotisen laajamittaisen korjauksen jälkeen
munkit tavoittelevat maatilan menetetyn maineen palauttamista. ks
tietojen mukaan vuonna 2014
Karjalassa maitoa tuotetaan 4,5
prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Tasavallan
maatalousyritykset tuottavat lähes 59 000 tonnia maitoa.
Lehmien keskimääräinen
maidontuotos on tänä vuonna
6 800 kiloa, seitsemässä maatalousyrityksessä se on noussut
7 000 kiloon.
Karjala on nyt Venäjän parhaimpien maidontuottajien joukossa. Paikalliset maatilat hyödyntävät ajanmukaisia tuotantomenetelmiä ja hankkivat
rotukarjaa. Oikeasti valitut ruokinta- ja lypsymenetelmät ja
lehmien hyvinvointi lisäävät lehmien maidontuotosta.
Tänä vuonna Tuuksan maatalousyrityksessä lehmäkohtainen maidontuotos on kasvanut
ja lehmät lypsävät keskimäärin
8 060 kiloa vuodessa, mikä on
1517 kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Siis maidontuotanto kasvaa 55 prosenttia, ja
lypsylehmien kanta on kasvanut
233 päätä.
Yrityksen suunnitelmissa on
jatkaa karjatilan modernisointia,
lisätä lypsylehmien määrää ja
ottaa käyttöön uusia tuotantomenetelmiä muun muassa kasvinviljelyssä. KS keskustele:
Maatilan päällikkö munkki Agapi (vas.) ohjaa uuden laitteiston De Laval asennusta.
Kuva: valferma.vk.com
www.facebook.com/
karjalansanomat
6 Karjalan Sanomat
Karjalan piirit
Sortavalan luterilaiseen
kirkkoon uutta verta
Kirkko
Inkerin kirkon
Sortavalan
kirkkoherraksi
vihittiin Pavel Isajev.
Tilaisuuteen saapui
suomalaisia vieraita.
Sortavalan luterilaisen kirkon diakoniksi ja kirkkoherraksi vihittiin
Pavel Isajev viimeisenä adventtisunnuntaina. Jumalanpalveluksessa siunattiin myös diakoni Kari Mäkisalo Jumalan palvelutyöhön
Ruskealan kirkkoon.
Vihkimisen suoritti Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Vihkiäisseremoniaan osallistuivat pastori, läänirovastiksi valittu Petroskoin kirkkoherra Aleksei Krongolm,
Kupanitsan kirkkoherra Ivan Laptev ja Kontupohjan kirkkoherra Vadim Lysenko. Vihkimisjuhlaan tuli
suuri joukko vieraita Savonlinnasta, Joensuusta, Mikkelistä sekä Inkerin kirkon seurakunnista.
Liturgeina toimivat Kontupohjan kirkkoherra Vadim Lysenko ja
Kouvolan seurakunnan diakoniatyön johtajan virkaa hoitava Kari
Mäkisalo, joka vuodesta 2009 on
,,Muistan
pikkutyttönä
nähneeni
mummoni
talossa erilaisia
ihmisiä, jotka
kokoontuivat
omiin seuroihin.
Tatjana Nazarova
Pavel Isajev vihitään Sortavalan luterilaisen kirkon papiksi. Kuva: Ksenija Isajeva
ollut myös Ruskealan seurakunnan pappina.
Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi saarnasi jumalanpalveluksessa. Ehtoollisen jakoon osallistuivat Aarre Kuukauppi, Vadim Lysenko, Kari Mäkisalo ja vastavihitty
diakoni Pavel Isaev oli jakamassa
pyhää ehtoollista.
Sortavalan kirkon vaikeita
vaiheita
Sortavalan vanha luterilainen kirk-
ko paloi sodassa. Sodan jälkeen,
kun monet inkeriläiset perheet tulivat rakentamaan elämäänsä Karjalan tasavaltaan, he myös alkoivat
kokoontua «koti-seuroihin».
Lapsuudestani muistan, että
mummoni luona kerran viikossa
kävi «mummoja» pitämässä seurat
oven takana. Me, lapset, emme saanut olla samassa huoneessa. Vasta
nuorena ymmärsin, miksi lapset eivät osallistuneet seuroihin. Nämä
seurat oli kielletty.
1990-luvulla Sortavalaan tuli pappeja Suomesta pitämään jumalanpalveluksia. Seurakunta sai
silloin ensimmäisen tilansa entisessä Sähkötalossa, johon jumalanpalveluksiin voi kokoontua yli sata ihmistä. Sitten seurakunta siirtyi paloaseman entiseen rakennukseen.
Vasta huhtikuussa 1998 Inkerin
evankelis-luterilaisen kirkon piispa
Aarre Kuukauppi ja Kuopion hiippakunnan piispa Matti Sihvonen
vihkivät seurakuntatalon Karels-
kajakadulla. Nykyisin Sortavalan
kirkon jäseniä on noin 60.
Kuluvan vuoden alussa Sortavalan luterilainen kirkko ja Sortavalan Inkeri-liitto sopivat yhteistyöstä, mm. konserttien ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä.
Tatjana Nazarova
Kirjoittaja on Sortavalan Inkeri-liiton
puheenjohtaja.
Muistomerkki suomalaisuhreille
Sandarmoh
Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto on
tehnyt korjauksia alkuperäiseen muistomerkin pystyttämiseen liittyvään suunnitelmaansa.
Oleg Gerasjuk
Karjalan Sanomat
Petroskoi
Karjalan Inkeri-liitto ei ole kieltäytynyt hankkeestaan, mutta on joutunut korjaamaan suunnitelmaansa ja työaikatauluaan hankkeen kalleuden vuoksi.
Muistomerkki paljastetaan toivot-
tavasti ensi vuonna poliittisten uhrien muistopäivänä viidentenä elokuuta Sandarmohin hautausmaalla
Karhumäen piirissä. Liitto toivoo saavansa apua kaikilta tahoilta niin Venäjältä kuin ulkomailtakin.
Muistomerkiksi sopivaa materiaalia etsiessä Inkeri-liitto päätyi
alun perin ulkomaiseen graniittiin. Kotimainen kivi ei ole käynyt
tarkoitukseen eri syistä. Näistä suurin oli se, ettei kukaan kotimaisista kivenlouhijoista voinut antaa takuuta kivelle.
Inkeri-liiton puheenjohtajan
Vladimir Kolomaisen mukaan
hankkeen kustannukset kertyivät
hyvin suuriksi ja loppujen lopuksi
päädyttiin karjalaiseen graniittiin.
Rakentaminen lykkääntyi
lähes vuodella
Alkuperäisen suunnitelman mu-
kaan työt oli pitänyt tehdä tänä
vuonna kesäkuussa, mutta eri syistä muistomerkin jalustan rakentaminen lykkääntyi lähes vuodella.
Muistomerkin alkuperäinen kustannusarvio oli 2,2 miljoonaa ruplaa ja hanke oli hyvin riskialtis. Rahankeräyskään ei ole sujunut vuoden jälkipuoliskolla niin hyvin kuin
olisi toivonut. Hankkeen kustannusarvio supistui puoleen suunnitelman muutettua.
— Inkeri-liiton tavoitteena on yhdistää kaikkien itämerensuomalaisten kansalaispiirien ponnistelut, eikä sille voi keksiä parempaa
tilaisuutta kuin muistomerkin pystyttäminen, Inkeri-liiton puheenjohtaja korostaa.
Liiton puheenjohtajan aloitteesta nuori petroskoilainen kuvanveistäjä Pavel Kaltygin on tehnyt tulevan muistomerkin pienoismal-
lin. Monoliittinen teräsbetoninen
kantava osa tulee maan alle, josta 2,8 metrin korkea muistomerkki kohoaa.
Graniittilohkare
käsitellään Karjalassa
Patsaan valmistukseen osallistuvat sorvaaja, jyrsijä, kiillottaja ja
kokoonpanija. Kuvanveistäjä viimeistelee patsaan paikan päällä
Sandarmohissa.
— Pyrin tekemään kaikkeni, jottemme joutuisi lykkäämään paljastustilaisuutta tuonnemmaksi.
Hanke on tärkeä koko Karjalan tasavallalle ja se epäilemättä herättää
kiinnostusta ulkomaillakin ja ensisijaisesti suomalaisten osalta, Vladimir Kolomainen tiivistää.
Tähän mennessä on kerätty tarkoitukseen 400 000 ruplaa. ks
Liitto toivoo
saavansa apua
• Hankkeen yhteisrahoitukseen
voi osallistua lähettämällä
rahavaroja Karjalan Inkeri-liiton
tilille. Pankkiyhteystiedot ovat
seuraavat:
• Venäjän Sberbank-pankin
haaraosasto nro 8628,
Petroskoi
• Vastaanottopankin БИК
048602673
• Vastaanottajapankin tili
30101810600000000673
• Vastaanottajan tili
40703810725000092240
• Vastaanottaja: Karjalan
alueellinen kansalaisjärjestö
Karjalan suomalaisten Inkeriliitto
• Vastaanottajan
henkilökohtainen veronumero
1001991733
Karjalan Sanomat
7
"Jalgorassa on lumetusjärjestelmä, valaistut
hiihtoladut ja kesän aikana parannetut rinteet."
Aika ja hinnat
Kalakauppa SavuKari lopettaa
• Hiihtokeskus palvelee klo
12.00—23.00. Viikonloppuisin
ja juhlapäivinä keskus alkaa
toimintansa klo 10.00.
• Maanantaista perjantaihin
yhden tunnin hissilippu maksaa
300 ruplaa aikuiselta ja 150
ruplaa lapselta. Viikonloppuisin
hinta on 350 ja 250 ruplaa
vastaavasti.
• Aikuisen viiden tunnin
hissilippu maksaa 500
ruplaa ja lapsen 300 ruplaa.
Viikonloppuisin hinta on 700 ja
400 ruplaa vastaavasti.
• Yli 12-vuotias maksaa aikuisen
hinnan.
• Lippu pelkälle köysiradalle
maksaa 100 ruplaa yhteen
suuntaan.
• Mäkikävely on ilmainen.
Kalakauppa Savu-Kari lopettaa kauppansa Imatralla ja Haminassa. Syynä lopettamiseen
on erityisesti venäläisasiakkaiden määrän väheneminen.
— Venäläisturistien määrä on
vähentynyt meillä noin 90 prosenttia, Savu-Karin toimitusjohtaja Valeria Hirvonen sanoo.
Hänen mukaansa venäläisasiakkaat seuraavat nyt erittäin tarkasti ruplan kurssia ennen ostojen tekemistä.
Hirvosen mukaan myös kilpailun kiristyminen ja Venäjän tullin
valvonnan tiukentuminen vaikuttivat lopettamispäätökseen.
— Yksityishenkilöiden elintarvikkeiden tuontia valvotaan
nyt tosi tiukasti Venäjällä. Tuoda
voi vain viisi kiloa ja elintarvikkeiden pitää olla kestopakkauksissa esimerkiksi vakuumissa.
Savu-Karin kauppojen lopettaminen johtaa 18 työntekijän
irtisanomiseen, joista neljä on
Imatralla ja loput Haminassa. Savu-Karille jää kaupat vielä Lappeenrantaan ja Helsinkiin.
Myös Helsingin liike on hyvissä
kantimissa, koska sen toiminta
ei riippuu venäläisistä.
,,Alppihiihdon
ja mäkikävelyn
lisäksi
hiihtokeskuksessa
on tarjolla
hiihtokoulu
palvelut ja
pukuhuoneet.
Siinä toimii myös
vuokraamo ja
kahvila.
Vähittäiskauppa
odottaa huonoja
aikoja
Köysiradalla korkeudelle, jolta sitten
heti alas. Kuva: jalgora.ru
Talvikausi on päässyt
vauhtiin Jalgorassa
Jallahti
Aktiivisten
laskettelijoiden
lisäksi keskukseen
ovat tervetulleita
myös ihmiset, jotka
pitävät rauhallisesta
ajanvietosta.
Ilona Veikkolainen
Karjalan Sanomat
Petroskoi
Karjalan hiihto- ja laskettelukeskus Jalgora on avannut talvikauden. Satoja ihmisiä lähtee Jalgoraan laskettelemaan, hiihtämään
ja luistelemaan.
Hiihto- ja laskettelukeskus Jal-
gora sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Petroskoista.
Talviurheilun harrastajien lisäksi keskus odottaa ihmisiä, jotka pitävät rauhallisesta ajanvietosta.
Heille on tarjolla mäkikävely. Jalgora-mäeltä avautuu kauniita näkymiä. Keskuksessa oletetaan, että
niin sanottu rauhallinen loma houkuttelee myös paljon turisteja.
Rinnetoimintojen ja kävelyn lisäksi hiihtokeskuksessa tarjotaan
hiihtokoulupalvelut ja pukuhuoneet. Siinä toimii vuokraamo ja
kahvila. Keskuksesta voi vuokrata
mäki- ja kilpasukset, lumilaudan ja
luistimet.
Helmikuussa 2014 avattu hiihtokeskus modernisoitiin kesällä. Nyt
keskuksessa on lumetusjärjestelmä
ja valaistut hiihtoladut. Parannetut
rinteet tarjoavat laskettelumahdollisuuksia sekä aloittelijalle että ko-
keneelle urheilijalle. Lähtöpaikka
mäen huipulla on tullut suuremmaksi. Parkkipaikka on laajentunut.
Korjaustyöt kestivät koko kesän.
Harrastusmahdollisuuksia
vuoden ympäri
Matkailuportaali Travel.ru on laatinut Venäjän hiihto- ja laskettelukeskusten luettelon. Siihen kuuluu 30 keskusta. Laatijat kertovat
muun muassa palveluiden laadusta ja hinnoista keskuksissa.
Matkailuportaalin mukaan Jalgorassa voi viettää vapaa-aikaa mukavissa oloissa kohtuullisella hinnalla. Muiden keskusten joukossa
Jalgora on toisella sijalla. Yksi päivä Karjalan hiihtokeskuksessa maksaa 2 570 ruplaa.
Jalgora-keskuksen johtajana
toimii venäläinen lumilautailija
Dmitri Vaitkus. Kaksi vuotta sitten
hän ryhtyi elvyttämään hylätyn
hiihtokeskuksen.
Johtajan mukaan keskuksessa
panostetaan erityisesti lapsiper
heisiin ja aloittaviin urheilijoihin.
Dmitri Vaitkusin tavoitteena on
tehdä Jalgorasta monipuolinen
urheilukeskus, joka tarjoaa har
rastusmahdollisuuksia sekä talvella
että kesälläkin.
— Keskuksessa halutaan myös
rakentaa lisää hyppyrejä, laajentaa
latuverkostoa ja tarjota lisää har
rastusmahdollisuuksia lumilau
tailijoille ja freestylehiihtäjille.
Kesällä keskus tarjoaa palveluja
vesiurheilun harrastajille, Vaitkus
sanoo.
Nyt jokaisella Karjalan asuk
kaalla on mahdollisuus kokeilla
laskettelua ja nousua köysiradalla
Jalgoroan rinteelle yli 300 metrin
korkeuteen. ks
Elinkeinoelämän Keskusliiton
luottamusindikaattorissa vähittäiskauppa on laskenut ennätyksellisen vaisuihin lukemiin.
Suomen vähittäiskaupan tunnelmat ovat eurooppalaisittainkin harmaimmasta päästä.
Kaupan ala mittaili
tuntemuksiaan verkkaisen
myyntisyksyn koettelemana.
Tavarataloketjujen myynti laski
marraskuussa 7,5 prosenttia
viimevuotisesta. Ruokakauppaa
pienensi pyhäinpäivän aaton
sijoittuminen lokakuulle, mutta
käyttötavaran kauppaa painoi
myös lämmin marraskuu.
Pukeutumisen tuoteryhmässä
marraskuun liikevaihto laski yli
13 prosenttia vuodentakaisesta.
Asuntojen hinnat
ovat sahanneet
alas
Vanhojen kerros- ja rivitalojen
asunnot halpenivat suhteellisen
selvästi.
Osakeasuntojen hinnat
laskivat koko maassa 1,7
prosenttia lokakuusta
marraskuuhun. Vuodentakaiseen
nähden hinnat laskivat jo 2,6
prosenttia.
Vanhojen asuntojen hinnat
ovat sahanneet halvempaan
suuntaan kuluvan vuoden
aikana. Pääkaupunkiseudulla
neliömetrin hinta oli
marraskuussa keskimäärin 3
474 euroa, kun viime vuoden
lopulla hinta oli 3 700 euron
tuntumassa.
Pääkaupunkiseudun
ulkopuolella neliömetrin hinta
oli marraskuussa keskimäärin
3 474 euroa. Koko maassa
keskimääräinen neliöhinta
8 Karjalan Sanomat
Yhteiskunta
Säästöt
kouluruoassa
vääristävät
ruokatottumuksia
Ravitsemuksen professori Raija
Tahvonen on järkyttynyt suomalaislasten nopeasti vääristyneistä
ruokailutottumuksista. Tahvosen
mukaan lasten huonot tottumukset ovat ainakin osittain seurausta
kouluruokasäästöistä.
Ravinnon vaikutus aivoihin
alkaa jo varhaisella iällä. Ruokavalion merkitystä muun muassa ylivilkkauteen ja mielialahäi
riöihin tutkitaan nyt vilkkaasti
eri puolilla maailmaa.
— Kouluruokailusta ei missään tapauksessa saisi säästää.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että
toisella kymmenellä olevat koululaiset, varsinkin tytöt, saavat
yli puolet päivän energiasta välipaloista. Syynä tähän on se, ettei kouluruoka maistu. Välipalat
eivät suinkaan ole täysipainoista
ravintoa, Raija Tahvonen toteaa.
— Kouluissa kasvikset ovat
halvimmasta päästä, ja terveelliset välipalat on poistettu useimmista kouluista. Se on järkyttävää.
Kahvi voi suojata
taudeista
Itä-Suomen yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kahvi vaikuttaa elimistöön
myönteisesti.
Vuosikymmeniä sitten kahvia
pidettiin haitallisena, koska sen
sisältämä kofeiini on piriste. Ajateltiin, että sen nauttiminen voi
johtaa keskushermoston uupumiseen ja nostaa verenpainetta
sekä aivohalvauksen riskiä.
— Ilmeisesti näin ei ole. Kahvin haitallisuutta sydäntautien
ja aivohalvauksen kannalta ei
ole pystytty osoittamaan. Kahvi nostaa verenpainetta, elimistö sopeutuu siihen, jos kahvia
nauttii säännöllisesti. Verenpaine nousee vain niillä, jotka juovat kahvia harvoin, Itä-Suomen
yliopiston ravitsemusepidemiologian dosentti Jaakko Mursu
kertoo.
Kofeiini on kahvin tutkituin
aine. Se parantaa fyysistä ja
psyykkistä suorituskykyä sekä
vähentää kivun tunnetta.
Kaikille kofeiini ei kuitenkaan
sovi. Kahvin sivuvaikutuksina
voi ilmetä levottomuutta, ahdistusta ja vatsakipua. Kofeiinin
sietokyky on yksilöllistä, mutta
Mursun mukaan enintään neljä
kahvikupillista päivässä on monille sopiva määrä.
Hänen tutkimuksissaan on
havaittu, että antioksidanttina
toimivalla klorogeenihapolla on
suojaava vaikutus kakkostyypin
diabetesta vastaan.
— Kokonaisuutena näyttää siltä, että kahvi voi suojata
diabetekselta ja myös erilaisilta muistisairauksilta. Kahvin ehkäisevä vaikutus diabetekseen
kasvaa suorassa suhteessa. Mitä
enemmän kahvia juo, sitä suurempi vaikutus on.
Uutiset on lainattu Yle Uutisista.
Lisää uutisia www.yle.fi.
Kulttuurifoorumissa yhteistyökumppanilla on mahdollisuus kahdenkeskisiin neuvotteluihin tulkin avustamana. Kuvassa on viime vuoden hankeneuvottelut Oulun
kulttuurifoorumissa. Kuva: kultforum.ru
Partnerihaku on
aikaistettu
Kulttuurifoorumi
Järjestelykomitea
on jo aloittanut
venäläisten
toimijoiden hankeehdotusten
vastaanoton.
Jelena Maloduševa
Karjalan Sanomat
Petroskoi
14. suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi järjestetään ensi vuonna 24.—28. syyskuuta Petroskoissa.
Foorumin pääteemana on Kulttuuri muuttuvassa maailmassa.
Foorumi järjestetään Petroskoissa ensimmäistä kertaa. Ennen
isäntäkaupunkeina Venäjän puolella olivat Saransk ja Novgorod. Viime vuonna kulttuurifoorumi vieraili Suomen Oulussa.
Foorumille hyväksytään 300 yhteistyöhanketta. Venäläisillä toimijoilla on mahdollisuus esitellä
vain yksi hanke-ehdotus per toimija, suomalaisilla kolme hankeehdotusta.
Tänä vuonna hakuprosessi on
edelliseen nähden aikaistettu.
— Partnerihaku on jo avattu Venäjällä. Venäläisten toimijoiden pitää tehdä hanke-ehdotukset helmikuuhun mennessä kulttuurifoorumin kaksikielisessä tietokannassa
osoitteessa http://kultforum.org,
Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön asiantuntija Viktoria Ustinova selittää.
Foorumille voi hakeutua sähköisesti osoitteessa: http://kultforum.org.
Kaikki toimijat, jotka lähettivät
hanke-ehdotuksiaan kulttuurifoorumiin 2014, ovat tervetulleita kulttuurifoorumiin Petroskoihin ja ne
on jo rekisteröity kulttuurifoorumin verkkojärjestelmässä.
Suomalainen osapuoli aloittaa
suomalaisten partneriehdokkaiden
rekrytoinnin maalis—huhtikuussa
2015. Suomalaiset toimijat vastaavat venäläisten ehdotuksiin kulttuurifoorumin internet-sivuilla.
Hanketiedot valmistuvat 15.5.2015
mennessä, sitten ne käännetään venäjäksi 30.6.2015 mennessä.
Foorumin ohjelma ei vielä
valmis
Suomalainen ja venäläinen osapuolet vahvistavat partneriparit ja osallistumisensa Petroskoin kulttuurifoorumiin heinäkuun loppuun
mennessä. Kulttuurifoorumin aikana partneriparit keskustelevat yhteishankkeiden yksityiskohdista.
— Foorumin ohjelma ei ole vielä
valmis ja siitä neuvotellaan suomalaisten koordinoijien kanssa. Foorumin vieraat osallistuvat seminaareihin, neuvotteluihin ja heille
tarjotaan kulttuuriohjelma. Haluamme esitellä vieraille Karjalaa.
Suunnitelmissa on käynti Kižin saarella, Sortavalassa ja Martsialnyje
vodyssa, Viktoria Ustinova jatkaa.
Samoin kuin Oulun kulttuurifoorumissa hanke-ehdotuksia tehneillä tai niihin vastanneilla toimijoilla
on mahdollisuus kahdenkeskisiin
neuvotteluihin yhteistyökumppanin kanssa tulkin avustamana. Lisäksi jokainen pääsee tutustumaan
alakohtaisessa seminaarissa oman
alansa kysymyksiin ja toimijoihin.
Vapaamuotoisille keskusteluille on
aikaa mm. iltavastaanottojen aikana. Lisäksi foorumissa on tarjolla
hankeneuvontaa ja tietoa uusista
rahoitusohjelmista.
Yhteistyölle haetaan
jatkoa
— Tänä vuonna Karjalan tasavallan nukketeatteri ja Segežan kirjasto ovat jo ilmoittaneet haluavansa osallistua kulttuurifoorumiin.
Suunnitellaan, että foorumiin osallistuu noin 380 toimijaa Suomesta
ja Venäjältä, Ustinova laskee.
Nukketeatteri osallistui Oulun
kulttuurifoorumiin syksyllä 2014.
Neuvottelujen aikana Petroskoin ja
Oulun nukketeatterit sopivat vierailuista. Yhteishankkeen puitteissa
vuonna 2016 Petroskoin nukketeatteri vierailee kansainvälisillä nukketeattereiden festivaaleilla Oulussa ja
sitten odottaa Oulun nukketeatteria
vastavierailulle Petroskoihin.
— Meillä on kolme yhteistyöpartneria Suomessa. Ne ovat Joensuun,
Rovaniemen ja Oulun nukketeatterit. Viime talvena vierailimme Rovaniemellä. Suomalaiset lapset katsoivat Aurinko ja lumi-ihmiset -esityksen. Lasten nukketeattereiden
festivaalilla Joensuussa esittelimme Sammol-lappalainen -näytelmän. Toivottavasti tänä vuonna
jatkamme yhteistyötä, Karjalan tasavallan nukketeatterin johtaja Ljubov Vasiljeva kertoo.
Karjalasta aktiivinen
kumppani
Viime vuonna kulttuurifoorumissa hyväksyttiin Venäjän puolelta
17 hanke-ehdotusta, jotka rahoitti
Venäjän kulttuuriministeriö. Vielä kolme rahoitti Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö. Budjetista
myönnettiin 350 000 ruplaa niiden
toteuttamiseen.
Karjalan tasavallan taidemuseo yhdessä Joensuun, Rovaniemen ja Oulun taiteilijoiden kanssa
järjestää taidenäyttelyn Kalevalan
ensimmäisen painoksen juhlavuoden kunniaksi. Helmikuussa
2015 tulee kuluneeksi 180 vuotta niin sanotun Vanhan Kalevalan
ilmestymisestä.
Toisena hankkeena oli 6. kansainvälisen LandArt -festivaalin
järjestäminen. Petroskoin LandArtjärjestö ja suomalaisten taiteilijoiden Lila-liitto olivat hankkeessa
partnereina.
Kolmantena hankkeena oli kesäleiri nuorille muusikoille ja taiteilijoille. Opiskelemme yhdessä -hanke auttoi musiikkiopiston ja Petroskoin, Sortavalan ja Kontupohjan
taidekoulujen oppilaita käymään
Suomen Lohjassa kesäleirillä. Ensi kesänä opiskelijat Lohjasta vierailevat Petroskoissa. KS
Karjalan Sanomat 9
Ensi vuonna aiotaan julkaista Suuri venäläiskarjalainen sanakirja varsinaiskarjalan murteella.
Uutta kirjallisuutta
kansalliskielillä
,,
Kirjallisuus
Kymmenisen uutta
kirjaa suomen,
karjalan ja vepsän
kielellä on ilmestynyt
tänä vuonna
Petroskoin Periodikakustantamossa.
Rahoitusta on
saatu Karjalan
tasavallan budjetista
ja suomalaisilta
järjestöiltä.
Sergei Karpov
Karjalan Sanomat
Petroskoi
Seitsemän uutta kaunokirjaa on ilmestynyt tänä vuonna Karjalan
kansallisuuspolitiikan ministeriön
tuella. Kuusi kirjaa on suomen, karjalan ja vepsän kielellä ja yksi kirja
venäjän kielellä.
— Suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä kirjoja on julkaistu jo monena vuotena Karjalan budjettivaroilla Kansallinen kirjallisuus
-hankkeen mukaan. Tänä vuonna
rahoitus on ollut miljoona ruplaa,
Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan varaministeri Jelizaveta Haritonova toteaa.
Kaikki kirjat on julkaistu kilpailun mukaan, josta vastaa erikoiskomissio. Komission jäsenen, Karjalan
tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin kansanrunouden ja kirjallisuuden osaston
asiantuntijan Natalja Tšikinan mukaan on yleensä vaikea valita kilpailun voittajia. Venäjäksi kirjoittavat
ovat taitavampia kuin kansalliskielillä kirjoittavat ja heidän teoksensa ovat suurempia. Jälkimmäisten
joukossa on taas eniten niitä, jotka kirjoittavat karjalaksi. Suomeksi ja vepsäksi kirjoittavia on hyvin
niukasti.
— Haluaisimme kannustaa niitä,
Raamatun
kään
nösinstituutin
tuella on julkaistu
Solomonan
sananpolvien
kniigu.
jotka osaavat kirjoittaa suomeksi ja
vepsäksi. Kun on mahdollista saada rahoitusta tasavallan budjetista
teosten julkaisuun, sitä pitää käyttää hyväksi, Tšikina sanoo.
Kaunokirjallisuuden rinnalla
kansallisuuspolitiikan ministeriö
tukee myös oppi- ja sanakirjojen
julkaisua. Näin tänä vuonna julkaistiin ylimääräinen painos Olga
Karlovan ja Olga Žarinovan oppikirjoista, jotka sisältävät karjalan
kielen alkeita kahdella murteella.
Syynä on ollut niiden suuri kysyntä
karjalan kielen kursseilla, jotka on
järjestetty Karjalan asukkaille Petroskoissa ja tasavallan piireissä.
Ensi vuonna aiotaan julkaista
Suuri venäläis-karjalainen sanakirja varsinaiskarjalan murteella. Sanakirjaa on laadittu jo monia vuosia, ja nyt työ on päättymäisillään.
Vuonna 2011 ilmestyi sellainen sanakirja livvin murteella. Sillä on ollut aika suuri kysyntä, varsinkin sen
digiversiolla.
Periodika
pääjulkaisijana
Tänä vuonna Karjalan kansallisuusministeriön tuella ilmestyi
neljä kirjaa karjalaksi, yksi kirja
suomeksi ja yksi vepsäksi.
Karjalan kielen varsinaiskarjalan
murteella ovat Valentina Karakinan
ja Galina Lettijevan Vienan tyynet
ta tuulet, johon kuuluu viiden karjalaisen kirjailijan kertomuksia, ja Valentina Saburovan Kun juuret alkau
herätä -runoja laulukirja. Lapsille
tarkoitetut Tatjana Baranovan Runonkerä ja Olga Ognevan Kumalikko
ovat karjalan livvin murteella.
Vepsän kielellä ilmestyi Valenti-
,,Haluaisimme
Karjalan television kansalliskielinen toimittaja Olga Ogneva on kerännyt Kumalikko-kirjaansa eri kirjoittajien kertomuksia,
satuja ja runoja karjalan kielen livvin murteella. Kuva: Sergei Karpov
na Rogozinan Runod lapsile ja suomen kielellä Dmitri Novikovin Pohjolan tenho, jonka alkuperäiskielenä on venäjä.
Suomen-,
karjalan- ja
vepsänkielisiä
kirjoja on
julkaistu jo
monena vuotena
Kansallinen
kirjallisuus
-hankkeen
mukaan.
Kuva: Sergei Karpov
Ministeriön tuella venäjäksi ilmestynyt Konstantin Gnetnevin
Siellä, missä joet alkavat –kirja kertoo Karjalasta ja sen ihmisistä 1900luvun lopulla.
Yllä mainitut kirjat suomen, karjalan ja vepsän kielellä ilmestyivät
Petroskoin Periodika-kustantamossa. Kustantamossa on ilmestynyt tänä vuonna myös neljä kirjaa, joihin
on käytetty yksityisiä varoja.
Vladimir Brendojevin Suurembua ei ole ozua livvin murteella on
ilmestynyt osana Karjalan kirjallisuuden klassikot -sarjaa. Suomalainen Juminkeko-säätiö on rahoittanut kirjan julkaisun.
Suomen Raamatunkäännösinstituutin tuella kustantamo on julkaissut Solomonan sananpolvien
kniigu -kirjan karjalan kielen livvin
murteella.
Tunnetun karjalaisen kirjailijan
Antti Timosen poika Eino Timonen
kannustaa niitä,
jotka osaavat
kirjoittaa
suomeksi ja
vepsäksi.
Natalja Tšikina
on julkaistanut oman kirjansa venäjän kielellä. Kirjan pohjana ovat
Einon muistelmat ja hänen isänsä
kertomat tarinat.
Neljäs kirja on venäjän kielellä ja
on kotiseutukirjallisuutta. Se kertoo Leonid Katanandovin elämästä. Hän oli Karjalan suurimman
Glavsevzapstroj-rakennusyhtiön
johtajana 1965—1986. ks
10 Karjalan Sanomat
Kulttuuri
Kumpi
taiteilijaliitto on
parempi?
Äänisen paletti -vuosinäyttely tarjoaa katsottavaa
ja mietittävää.
Nuoret ovat rohkeat
Näyttely
tuotannossaan, mutta
atsojat astuvat museon ensimmäirohkeus ilman koulutusta
seen saliin ja hämmästelevät, että
missä olemme? Värikäs näyttely ih- on vaarallista.
K
metyttää. Esillä on Juri Vysokovskin,
Marina Klimovan, Pjotr Moisejevin, Valeri
Beljakovin ja Vjatšeslav Agapitovin tauluja.
Nykyinen näyttely esittelee taiteilijaliittoon
kuuluvien mestareiden teoksia. Liiton vuosinäyttely ilahduttaa katsojia maalauksien
monipuolisuudella. Siinä on muun muassa
nuorten taiteilijoiden teoksia.
Näyttelyssä muotoilija Tatjana Vajan
esittelee tyylikkäitä nahka- ja metallikoris
teitaan.
— Joskus teokset eivät ole ihannekuvia,
mutta taiteilijaliiton jäsenet eivät pelkää kokeilla jotakin uutta tai menettää arvovaltansa, Tatjana Vajan sanoo.
Taidemaalari Žanna Sviridnikova on
myös taiteilijaliiton jäsen. Näyttelyssä on
esillä hänen klassiseen tyyliin maalaamansa muotokuva. Monet katsojat istuvat kuvan
edessä kauan ja kertovat, että nimenomaan
romanttiseen mekkoon pukeutuneen nuoren tytön kuva on jäänyt mieleen. Maalaus
oli esillä näyttelyssä Syktyvkarissa Komin
tasavallassa.
Toisessa salissa esillä ovat Dmitri
Utšuvatkinin Kalevalan sävelet -triptyykki ja pieni henkilökuva, joka ei jätä ketään
välinpitämättömäksi.
,,
Samassa salissa rakennetulle lavalle on sijoitettu puusta tehdyt veistokset ja muut näyttelyesineet. Siellä on kokeneiden mestareiden
Georgi Ivanovin ja Natalia Košelevan teoksia.
Taiteilija Ksenija Trofimovan akvarellit täydentävät näyttelyä. Tauluissaan lahjakas nuori nainen kuvaa taitavasti talven kynnyksellä
olevan marraskuun tunnelmaa.
Julia Korosovan akvarellit antavat näyttelylle erikoisen sävyn. Katsojat näkevät myös
Jana Malinovskajan nukkeja, Jekaterina Melkujevan akvarelleja, Juri Varivodan elämäniloisia ja kodikkaita maalauksia, Olga Jerohinan kevyen, mutta sielua koskevan pastellin,
jossa on kuvattu kitaraa soittava tyttö.
Näyttelyn avajaisissa Karjalan taidekoulun mestari Venäjän kansantaiteilija Boris Pomortsev onnitteli henkilökohtaisesti Sofia
Tervinskajaa ensimmäiseen näyttelyyn osallistumisen johdosta. Tervinskaja on karjalaisen graafikon Vladimir Tervinskin lapsenlapsi. Hänen opettajansa on Arkadi Morozov.
— Joka näyttelyssä on teoksia, joista pi-
dän, ja teoksia, jotka eivät kosketta sieluani. Äänisen paletissa voin mainita noin kymmenen teosta, joihin olen kiinnittänyt eniten
huomiota. Kun valitsimme teokset näyttelyä
varten, arvostelimme ne taiteellisesta näkökulmasta. Näyttelyssä on paljon nuorten taiteilijoiden teoksia. Nuoret ovat rohkeat tuotannossaan, mutta rohkeus ilman koulutusta
on vaarallista. Kieltäydyimme muutamista
töistä, koska contemporary art -tekniikassa
tehdyt teokset eivät ole taideteoksia. Tietysti emme olleet kovin vaativia teosten valinnassa, taiteilija ja näyttelyn järjestäjä Georgi Ivanov selittää.
Kaksi liittoa kilpailee keskenään
Näyttelyn helmenä on Žanna Sviridnikovan tekemä romanttiseen mekkoon pukeutuneen tytön
muotokuva. Taidemaalari maalaa klassiseen tyyliin. Taulu oli esillä näyttelyssä Syktyvkarissa.
Kuva: irina larionova
,, Jäsenyys liitossa
Tämänvuotisessa näyttelyssä on käynyt paljon taiteilijoita ja katsojia. Se puhuu siitä, että näyttely on
kiinnostava. Kuva: Andrei Rajev
Karjalassa on kaksi taiteilijaliittoa: Venäjän
taiteilijaliiton Karjalan osasto ja Karjalan taiteilijaliitto, joka perustettiin vuonna 2002.
Näyttely on korostanut tätä ongelmaa. Kolmen vuoden ajan on puhuttu liittojen eristyneisyydestä. Oli aikaa, kun molemman liiton
taiteilijat ja vapaatkin taiteilijat osallistuivat
näyttelyyn. Näyttelyä ja avajaisten jälkeen
käyvää keskustelua odotettiin innolla.
Nykyään kumpikin taiteilijaliitto haluaa oman näyttelyn museoon. Nuoretkin haluavat osallistua näyttelyyn. He haluavat
nähdä, kehittyvätkö he vai eivät. Teoksista ei keskustella ja taiteilijat, joiden teoksia
ei valita näyttelyyn, eivät tiedä, miksi heidän maalauksensa ja veistoksensa tulivat
hylätyksi.
Venäjän taiteilijaliiton Karjalan tasavallan
osaston jäsenet ovat tunnustettuja ja arvostettuja taiteilijoita. Heistä moni on ollut liiton jäsen Neuvostoliiton ajoilta. Nuoria tai-
antaa mahdollisuuden
esitellä teoksia
näyttelyissä.
teilijoita liitossa on vähän.
— Viime vuosina Ilja Rastaturin, Mihail Burin, Roman Leontjev, Anna Grjaznova ja Natalija Jegorova pääsivät liiton jäseniksi. Jelena Novikova Aunuksesta, petroskoilaiset Julia Korosova ja Žanna Sviridnikova haluavat
tulla liiton jäseniksi ensi vuonna, Venäjän taiteilijaliiton Karjalan tasavallan osaston lehdistöavustaja Natalija Igrakova kertoo.
Karjalan taiteilijaliitto yhdistää taiteilijoita, jotka eivät joistakin syistä päässeet Venäjän taiteilijaliittoon, ja nuoria, jotka eivät ole
vielä valmiita liittymään siihen. Venäjän taiteilijaliitossa ollaan sitä mieltä, että siihen
kuuluvat taiteilijat ovat pätevämmät. Muutamat Karjalan taiteilijaliitosta kuuluvat Venäjän taiteilijaliittoon.
Jäsenyys liitossa antaa mahdollisuuden esitellä teoksiaan näyttelyissä. Ennen liitto järjesti matkoja ja näyttelyitä eri
paikkoihin.
Tämänvuotisessa näyttelyssä on käynyt
paljon taiteilijoita ja katsojia. Näyttely on
kiinnostava riippumatta siitä, kumpi liitto
sen järjestää.
Irina Larionova
Karjalan Sanomat 11
Elokuvia esitetään Petroskoissa ja muissa paikoissa,
joissa elää kuvausten silminnäkijöitä.
Esillä vanhoja filmejä Karjalasta
Tasavallassa on etsitty entisiä filmauspaikkoja sekä kuvausten osanottajia ja silminnäkijöitä.
Projekti
V
anhojen elokuvien filmaukseen eri
vuosina osallistuneet henkilöt palaavat muistelmissaan elämänsä
nuoruusvuosiin ja kokevat miellyttäviä tunteita. Heidän joukossaan on eniten
entisiä eläkeikäisiä satunnaisia näyttelijöitä, jotka pyrkivät parantamaan vointiaan ja
välttämään masentuneita mietteitä. Mikään
muu ei voi auttaa siinä mielessä niin tehokkaasti kuin nuoruudessa yhdessä elettyjen
emootioiden nauttiminen.
Heinäkuusta alkaen Karjalassa on etsitty
täyttä vauhtia elokuvien ja dokumenttien filmauspaikkoja sekä kuvausten osanottajia ja
silminnäkijöitä. Tutkimustyö on ulottunut
Vienanmeren rannikolta Kalevalan seudulle
sekä Ääniseltä Kentjärvelle. Retkikunnat ovat
käyneet Kemissä, Belomorskissa, Paanajärvellä, Sumposadissa, Virmassa, Vuokkiniemellä, Gridinossa, Njuhtšassa, Hirvaksessa,
Munjärvenlahdella ja Koosalmessa.
Projekti on menneillään Gennadi
Timtšenkon perustaman hyväntekeväisyyssäätiön ja Uusi koulutus-säätiön tuella.
Tutkimustyö antaa optimismia
Tutkimustyön tulokset hämmästyttävät,
ihastuttavat ja ällistyttävät. Ne antavat ihmisille energiaa ja optimismia.
Vanhemman sukupolven ihmiset kirjaimellisesti nuortuvat silmin nähden kertoen
menneitä ja auttaen tutkijoita luomaan elokuvien filmaukseen liittyvien tapahtumien
keskeytymätöntä sidettä. Nuoret ja lapset
kuuntelevat heitä innolla, mutta epäilevästi. Silminnäkijät kertovat mielellään kuvauksista tajuten samalla, että heistä on tullut kotimaamme ja maailman kulttuurihistorian osa.
Saimme kuulla ihmeellisiä kertomuksia.
Esimerkiksi kuuluisan ja hyvin suositun Derevnja Utka eli Sorsan Kylä -elokuvan filmauspaikkana oli Utukin kylän lähistö ja monet kyläläiset muistavat niitä filmauspäiviä
oikein hyvin. Utukin asukkaat katsoivat sitä
elokuvaa yhdessä ja vaihtoivat mieleen jääneitä elämyksiään. Siitä meille on kertonut
Hirvaksen kirjastonhoitaja Vera Tširkova.
Hänen aviomiehensä oli elokuvausten silminnäkijänä. Munjärvenlahden kyläkoulun oppilaat osallistuivat karsintakilpailuihin. Osa heistä valittiin elokuvien näytteli-
,, Silminnäkijät kertovat
Kuuluisan Sorsan Kylä -elokuvan filmauspaikkana oli Utukin kylän lähistö ja monet kyläläiset muistavat
niitä filmauspäiviä oikein hyvin. Kuva: Jelena Rybalova
kuvauksista tajuten
samalla, että heistä on
tullut kotimaamme
kulttuurihistorian osa.
jöiksi. Lapset esiintyivät Homselän tienoilla
kuvatuissa sota-aiheisissa filmeissä.
Kuuluisa yhdysvaltalainen näyttelijä ja
laulaja Dean Reed esiintyi Koosalmen lähettyvillä kuvatussa filmissä ja käveli Petroskoin katuja pitkin.
Yli sata elokuvaa ja dokumenttia
Tuntuu uskomattomalta, mutta Karjalas-
sa on filmattu kaikkiaan yli sata elokuvaa ja
dokumenttia.
Ensimmäinen kuvaus tapahtui Petroskoissa vuonna 1914. Vuonna 1925 Karjalan
kuvia näytettiin Ledohod (Dva dyma) eli
Jäänlähtö (Kaksi savua) -mykkäelokuvassa,
johon sisältyi Petroskoin laiturin ja kauppatorin sekä Kontupohjan kuvien tallenteita.
Kahden vuoden päästä Karjalassa filmattiin monta elokuvaa, joiden joukossa olivat
Djevuška s daljokoi reki eli Tyttö kaukaiselta joelta, Hibu ja Severnaja ljubov eli Pohjoinen rakkaus.
Moni venäläinen, suomalainen, norjalainen, ruotsalainen, englantilainen ja
azerbaidžanilainen elokuvaohjaaja on tehnyt filmejään Karjalassa. Esimerkiksi venäläinen elokuvaohjaaja Aleksandr Ptuško on
kuvannut Kalevala-eepokseen pohjautuvan
Sampo-elokuvan rinnakkaisesti venäjän ja
suomen kielellä.
Suomalaiset ohjaajat Karjalassa
Jelena Rybalova kävi Munjärvenlahdella tapaamassa kuvausten silminnäkijöitä.
Historiallisen Paanajärven kylän asukkaat kertoivat ylpeillen tutkimusryhmälle suomalaisten ohjaajien tekemästä dokumenttielokuvasta, joka kertoo Anna
Vasiljevnasta.
Suomalainen muotoilija Tuula Karppinen kertoi meille yksityiskohtaisesti dokumentin filmauksesta ja hämmästytti sillä,
että hän mielellään käy Paanajärven kylässä olevalla vuorella kuuntelemassa revon
tulien kuminaa.
Kalevalan ja Vuokkiniemen asukkaat osallistuivat monesti filmien kuvaukseen ja hyvin usein myös karjalan kielellä. He kertovat
niistä päivistä, omista perinteistä, elinoloista, juhlista ja arjesta ylpeästi ja yksinkertaisesti, välillä hyvin filosofisesti ja viisaasti. Kalevalan seudulla on tehty monta filmiä. Niiden joukossa ovat Karjalan helmi, Karjalan
metsissä ja Isoäiti.
Ostrov eli Saari-elokuvasta meille kerrot-
Suomalainen muotoilija Tuula Karppinen kävi
Karjalassa tekemässä dokumenttielokuvan,
joka kertoo Anna Vasiljevnasta.
Kuva: Jelena Rybalova
tiin Kemissä. Karhumäellä filmattiin Ljubov i
golubi eli Rakkaus ja kyyhkyset -elokuva.
Elokuvia esitetään silminnäkijöille
Karjalassa ei löydy varmaankaan yhtäkään asukasta, joka ei olisi kuullut mitään
elokuvasta A zori zdes tihije eli Ja ilta oli
rauhaisa.
Petroskoilaiset muistelevat kuuluisan elokuvan filmauksista Äänisen rantakadulla, Solomannissa ja Perevalssin lähiössä Frunzenkadun lähettyvillä. Vähän aikaa sitten Kižin
saarella filmattiin Anna Kareninaa.
Nyt hankkeen toinen vaihe on päättymässä. Tietojen kerääminen ja tapahtumien silminnäkijöiden haku lähenee loppuaan. Työn
tulokset ovat ylittäneet kaikki odotukset.
Pian alkaa projektin kolmas vaihe. Elokuvia esitetään Petroskoissa ja muissa paikoissa, joissa elää kuvausten silminnäkijöitä. Hankkeen vetäjät odottavat elokuvateollisuuden mestareiden vierailua Karjalaan.
Tasavallassa filmattujen vanhojen eloku
vien yhteinen katselu elävöittäisi eläkeläisten ja maalaisasukkaiden elämää.
Projektin tavoitteena on parantaa eläkeläisten elämänlaatua eri puolilla Karjalaa ja varsinkin niissä piireissä, joissa ei ole
elokuvateattereita.
Jelena Rybalova
12 Karjalan Sanomat
Kotiseutu
,, Pikkujoulun
vietto oli
tiedekunnan vanha
perinne, joka toi
joulutunnelmaa
opiskelijoille ja
auttoi unohtamaan
ongelmat.
Jevgeni Vlasov
Pikkujoulussa oli aina iloinen ja rento
tunnelma opiskelijoiden ja opettajien
keskuudessa. Kuva: yliopiston arkistosta
Pikkujoulu ei yhdistänyt
Petroskoin valtioyliopistossa suomea opiskelevat opiskelijat eivät järjestäneet tänä vuonna pikkujoulua. Syitä oli kaksi: tenttiviikon siirtäminen jouluaikaan ja laimea kiinnostus suomen kieleen.
Perinne
Anna Tarzalainen
Karjalan Sanomat
Petroskoi
P
etroskoin valtioyliopiston filologisen tiedekunnan itämerensuomalaisten kielten laitoksella ei vietetty
pikkujoulua tänä vuonna. Pikkujoulun vietto on ollut pitkäaikainen
perinne yliopiston entisessä itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekunnassa. Joka vuosi neljännen tai viidennen vuosikurssin
opiskelijat järjestivät pikkujoulua
tiedekunnan opiskelijoille, opettajille ja muille vieraille.
— Osallistuin pikkujoulun jär-
jestämiseen joka vuosi. Se oli tiedekunnan vanha perinne, joka toi
joulutunnelmaa opiskelijoille ja
auttoi unohtamaan ongelmat. Pikkujoulun järjestäminen oli erittäin
tärkeä sinä vuonna, kun itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin
tiedekunta liitettiin filologiseen tiedekuntaan, tiedekunnasta vuonna 2013 valmistunut Jevgeni Vlasov muistelee.
Itämerensuomalaisten kielten ja
kulttuurin tiedekunnasta valmistuneet toteavat, että pikkujoulu yhdisti opiskelijoita ja opettajia. Juhlaa vietettiin aina suomen kielellä,
mikä loi aidon suomalaisen juhlan
tunnelman.
— Pikkujoulun pitäminen oli harvoja juhlia, jotka järjestettiin koko
sydämestä. Juhlassa oli aina läm-
,, Valitettavasti
tänä vuonna
pikkujoulua ei
järjestetty tenttien
suorittamisen
vuoksi.
Inna Lesnina
min tunnelma, Vlasov lisää.
Kiinnostaako pikkujoulu vielä
opiskelijoita?
Jouluviikolla itämerensuomalaisten kielten laitoksella tuntui
juhlan oleminen. Jokaisessa luokassa opettaja kertoi joulun symboleista, ruoasta ja perinteistä. Kynttilät paloivat pöydillä. Opiskelijat
maistelivat piparkakkuja ja joivat
glögiä.
— Joulun aikana jokaisella kurssilla puhutaan edelleenkin juhlan
perinteistä, lauletaan joululauluja
ja luetaan jotakin uutta tietoa joulusta, itämerensuomalaisten kielten laitoksen suomen kielen opettaja Olga Gorškova sanoo.
Pikkujoulun järjestäminen riippuu kuitenkin opiskelijoista ja heidän kiinnostuksesta juhlaan.
— Meidän kurssimme järjesti
pikkujoulun viime vuonna. Myös
minä osallistuin siihen. Me kutsutimme Jeans Kantele -yhtyeen, joka auttoi meitä uppoamaan uppoutumaan suomalais-ugrilaisen maailmaan. Valitettavasti tänä vuonna
neljännen vuosikurssin opiskelijoilla ei riittänyt aikaa pikkujoulun
järjestämiseen, koska heillä oli samaan aikaan tenttejä, viiden vuosikurssin opiskelija Inna Lesnina
kertoo.
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijan Julia Knjazevan mielestä
pikkujoulua ei vietetty myös sen
takia, että jopa ensimmäisellä vuosikurssilla suurin osa opiskelijoista ei ole aidosti kiinnostunut suomen kielestä.
— On harmi, ettei tänä vuonna järjestetty juhlaa, koska meidän joukossamme on niitä, jotka pitävät suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista ja yrittävät
käydä erilaisissa suomalaisissa ja
suomenkielisissä tapahtumissa
Petroskoissa, Knjazeva huomauttaa. KS
Voittajat näkivät Syndyn ensimmäisinä
Kilpailu
Anna Tarzalainen
Karjalan Sanomat
Petroskoi
K
arjalaisen joulun järjestäjät tekivät kilpailun lopputulokset. Joulukilpailun
osanottajat kilpailivat neljässä sarjassa: joulusatu, -kortti,
-esine ja -piirrosfilmi. Kilpailuun
osallistui eri-ikäisiä ihmisiä.
— Kilpailu on järjestetty ensimmäisen kerran, ja osallistujia oli
aika paljon. Toivomme, että ensi
vuoden kilpailuun tulee nykyistä
enemmän satuja, piirroksia, käsitöitä ja piirrosfilmejä, Petroskoin
infokeskuksen johtaja Aleksandra
Jermolenko sanoo.
Järjestäjien oli vaikea valita parhaimmat työt, siksi kolmannen sijan saivat kaksi osallistujaa. Suurin
osa töistä on tullut Prääsästä, Pet-
roskoista, Kontupohjasta, Pitkärannasta ja Aunuksesta.
— Olemme saaneet yli 24 satua,
joista suuremman osan on kirjoittanut 13—18-vuotiaita. Joulukortteja on piirtänyt eniten 9—12-vuotiai
ta. Kilpailuun osallistui lapset vanhempineen, kilpailun järjestäjä
Anna Rybalova huomauttaa.
Syndy jakoi lahjoja
Kilpailun osanottajien työt ilahduttivat tuomaristoa ja 22 osallistujaa
sai lahjat. Niiden joukossa olivat
sertifikaatit, jotka antavat oikeuden ilmaiseen leijahiihtovarusteiden ja huskyvaljakkoajeluun. Yllätyksenä oli se, että lahjat voittajille luovutti karjalaisen joulun henki
Syndy. Kilpailun voittajat näkivät
sen ensimmäisinä.
— Olen osallistunut moniin kilpailuihin ja mielelläni osallistunut
tähän kilpailuun. Ompelen kansallisia nukkeja ja tähän kilpailuun
olen tehnyt Pakkaine-nuken. Toi-
von, että tämä kilpailu järjestetään
edelleen, koska se luo hyvää joulutunnelmaa, kilpailun voittaja Natalja Gotšijeva kertoo.
Kilpailun järjestäjät korostivat,
että monet omin käsin tehdyt esineet ovat ainutlaatuisia ja laadukkaita. Tuomariston mielestä käsityöesineistä voivat tulla uudet karjalaiset matkamuistot. KS
Karjalan Sanomat 13
Tilaisuuden yleisvaikutelma: Karjalassa
on riittävän paljon lahjakkaita lapsia.
Nuoret kotiseuduntutkijat
esittivät teoksiaan
Koululaiset ovat tutkineet vepsäläisten ja karjalaisten historiaa, kulttuuria
ja kansanperinteitä.
Kilpailu
P
etroskoin suomalais-ugrilainen Elias Lönnrotin koulu ja Karjalan Vladimir Morozovin lasten ja nuorten
kirjasto pitivät joulukuun lopulla nuorten kotiseuduntutkijoiden
konferenssin.
Tilaisuuden antama yleisvaikutelma oli hyvin myönteinen: Karjalassa on riittävän paljon lahjakkaita lapsia.
Konferenssin aloitteentekijöinä
ovat kirjaston kotiseuduntutkimuksen ja bibliografian osaston johtaja
Julia Zavjalova ja koulun vanhempi kirjastonhoitaja Tatjana Sysojeva. Konferenssi omistettiin kolmelle merkkitapahtumalle eli Venäjän
kulttuurivuodelle ja Karjalan tuleville 95- ja 100-vuotispäiville.
Konferenssin avajaisissa lausuttiin muun muassa vepsäläisen runoilijan Nikolai Abramovin runoja.
Sen jälkeen alkoi luovien hankkeiden puolustus eri jaostoissa nimeltään Nuoret tähtöset, Kotikaupunki, Karjalan tuntijat, Kulttuuri ja
Karjalan kirjallisuus, Karjala lasten
silmin ja Sotahistoria. Sotahistorian
sarjassa esiintyi Karjalan kadettikoulun kasvatteja. Lasten teoksia
arvosteltiin ikäryhmittäin.
Ainutlaatuisen teoksen esitti vanhimman ikäryhmän osanottaja
Darja Vasiljeva Äänisenrannan piiristä Puujoen keskikoulusta. Lautakunta arvosteli hänen Perheeni
historia -teostaan kokoavana kuvana, joka kertoo vepsäläiskansan
perinteistä.
Tutkimustyössään Darja Vasiljeva vertaa perheensä historiaa kotimaansa historiaan, mikä hänen
mukaansa on työn tärkein aspekti. Kertomuksensa päätteeksi hän
on keksinyt runomittaisen sadun
vepsäläisistä. Teoksen joka sivu on
koristettu suolataikinasta tehdyillä pienillä, pohjoiskansojen kes-
,, Villalankaan
lisättiin hevosen
jouhia, minkä
ansiosta lapasesta
tuli hyvin jäykkä ja
vedenkestävä.
kuudessa suosiossa olevilla hahmoilla ja esineillä.
Liza Osipova asuu Suojärven piirissä Gumarinon taajamassa ja opiskelee Porajärven koulussa. Hänen
sukunsa historia sai alkunsa Seesjärven karjalaisista. Liza vierailee
Seesjärven seudulla hyvin usein.
Hänen työnsä on omistettu kotiseudun perinteille ja nimittäin lapasten neulonnalle. Tyttö on oppinut neulomaan lapasia kotitekoisella ohuella puupuikolla. Aivan
varmasti vain harva tietää, minkä
mallisia lapasia ovat käyttäneet ja
käyttävät edelleenkin seesjärveläiset miehet kalalle tai metsään
lähtiessään.
Kävi ilmi, että lapasia neulottiin
lampaanvillasta. Villalankaan lisättiin hevosen jouhia, minkä ansiosta lapasesta tuli hyvin jäykkä ja vedenkestävä. Käteen vedetyssä lapasissa veri kiertää paremmin, eikä
kalastaja tunne kylmyyttä.
Lizalla oli mukana äidilleen ja
isälleen omin käsin neulotut lapaset. Lisäksi tyttö on tutkinut seesjärveläisten kalastajien kieltoja ja
tapoja, osa joista on säilynyt nykypäiviimme asti ja nykyajan nuoret
ovat noudattaneet niitä.
Natalja Timbajeva suomalaisugrilaisesta koulusta on kertonut
työssään tunnetuista henkilöistä,
jotka ovat useita vuosia kehittäneet vepsäläisten kirjakieltä, kirjallisuutta ja säilyttäneet kansanperinteitä. Kyse on lähinnä Zinaida
Strogalštšikovasta, Nina Zaitsevasta ja Svetlana Pasjukovasta.
Liza Osipovan tutkimustyö on omistettu kotiseudun perinteille ja nimittäin lapasten
neulonnalle. Kuva: Natalja Krasavtseva
Ja taas koulun juhlasali täyttyi lapsista, joille myönnetiin lahjoja ja
kunniakirjoja. Opettajia ja vanhempia kohtaan lausuttiin paljon
hyvää. Kiitossanojen rinnalla lautakunta teki aiheellisia huomautuksia osanottajien töiden suhteen.
Lapset ovat käyttäneet töissään
liian paljon Internetistä lainattuja tietoja, joihin ei kannata luottaa
täydessä määrin. Lisäksi minkä tahansa kilpailun säännöt edellyttävät omatoimista tutkimustyötä.
Nyt konferensiin osanottajilla on
aikaa epäkohtien korjaamiseen.
Tämä on vasta ensimmäinen kilpailu alaikäisten kotiseuduntutkijoiden kesken ja suuren hankkeen
alku. Eräitä korjauksia tehtiin spontaanisti kilpailun aikana. Näin karjalainen kirjailija Vladimir Sofijenko ehdotti osanottajien töiden
lähettämistä seuraavaan festivaaliin nimeltään Petroglif eli Kalliopiirros. Konferenssin järjestelykomitea kannatti ehdotusta.
Natalja Krasavtseva
Matkaile ekotehokkaasti Karjalassa!
Kuinka voi matkailla ekotehokkaasti Karjalassa, siitä kertoo Petropress-kustantamossa julkaistu
opaskirjan venäjänkielinen versio. Matkaile ekotehokkaasti Karjalassa -opaskirja sisältää tietoja Sininen tie -reitillä sijaitsevista ekotehokkaista matkailukohteista, sen
infrastruktuurista sekä tarjottavista kuljetuspalveluista.
Kyseessä ovat esimerkiksi Suomen Ilomantsissa sijaitsevat erämatkailukeskus Käenkoski, Möh-
kön ruukki, Parppeinvaaran
runokylä ja Petkeljärven kansallispuisto. Kirjassa on esitelty tietoja muun muassa Karjalan tasavallan Prääsän piirin Kolatselän Magu
Pala -levähdysalueesta, Sortavalan
Piipun Piha -hotellista, Ruskealan
marmoripuistosta sekä Sortavalan
piirin Värtsilän kylän Jänismäkikauppakeskuksesta.
Matkailuyrittäjät löytävät vuorostaan kirjasta vihjeitä ekotehokkaan teknologian käyttämises-
tä. Opaskirjan avulla turistit saavat tietää siitä, miten matkustaa
ekotehokkaasti.
Kirjan laatijat ovat Suomen ympäristökeskuksen edustaja Suvi
Kärmeniemi sekä Pohjois-Karjalan
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajat Timo J. Hokkanen ja Daisy Silvennoinen. Heidän aineistoaan täydentävät valokuvaajien Sami Niemeläisen, Joona
Kotilaisen ja Jaana-Marja Rotisen
tekemät kuvat. Venäjäksi kirjan on
kääntänyt petroskoilainen kääntäjä Vadim Byrkland.
Aineistoa Karjalan tasavallan
matkailukohteista on antanut Eco
Efficient tourism -hankkeen koordinaattori Venäjältä Igor Ševtšuk ja
niiden valokuvia valokuvaaja Anton Juško.
Kirja on julkaistu kansainvälisen
Karelia ENPI CBC -ohjelman avulla
Euroopan Unionin, Suomen ja Karjalan tasavallan tuella.
Valeri Sidorkin
Filmi
inkeriläisistä
on nyt
netissä
Pietarin alueen inkeriläisten kulttuurista kertova elokuva on esillä netissä. Se kertoo äyrämöisten ja savakoiden kansallisista puvuista,
ruoasta, elinkeinosta sekä
lauluja tanssiperinteistä.
Filmin henkilöt ovat inkeriläisiä, jotka vaalivat esiisien perinteitä ja uskontoa.
Vuodesta toiseen he ovat tavanneet kansallisissa juhlissa, joissa näyttäneet pukujansa, vanhoja kotitaloustarvikkeita sekä laulaneet
kansallisia lauluja.
Elokuvan päähahmona
on tuli. Se symboloi jälleensyntymistä ja sielun puhdistusta kaikesta pahasta. Siitä syystä inkeriläiset ovat tavanneet juhannuksena ja
polttaneet kokkoja, joiden
juuri uskottiin puhdistavan
sielua. Vuosittain inkeriläiset
koko Venäjältä viettävät juhannusta Inkerinmaalla.
Dokumentti on tuotettu Venäjän suomalais-ugrilaisessa keskuksessa. Se filmattiin tutkimusmatkoilla, jotka
tehtiin Pietariin sekä Siestarjoen ja Seuloskoin piireihin lokakuussa 2013 ja kesäkuussa 2014.
Dokumentin voi katsoa
verkossa osoitteesta: www.
fusee.tv. KS
Visakoivusta
kolmas
tutkielma
ulos
Koivua on aina pidetty Venäjän symbolina. Harvinaisesta visakoivusta on puolestaan tullut Karjalan brändi. Visakoivun runko ei ole kaunis,
mutta puuaines omalta sisäkuvioltaan muistuttaa paljolti marmoria. Siis visakoivusta
tehdään kauniita esineitä.
Karjalan tiedemiehet ovat
huolestuneet Karjalan visakoivuvarojen elvyttämisestä. Venäjän tiedeakatemian
Karjalan tiedekeskuksen metsän instituutissa on tutkittu jo
1990-luvulta, miten kasvattaa visakoivua. Monta vuotta peräkkäin biologian tohtori
Lidija Vetšinnikova on tuottanut visakoivua instituutin
laboratoriossa keinotekoisesti. Kloonien tuottaminen on
tehokas keino. Tutkimuksien tuloksista Vetšinnikova on
kirjoittanut kaksi tutkielmaa.
Tänä vuonna Lidija
Vetšinnikova, Aleksandr Titov ja Ruotsissa asuva biologi Tatjana Kuznetsova
kirjoittivat kolmannen tutkielman visakoivusta. Kirja esiteltiin Karjalan kansallisessa kirjastossa.
Valeri Sidorkin
14 Karjalan Sanomat
Vapaa-aika
”Tunne siitä, että olin pihamaalla, jolla isoäiti
oli lapsena leikkinyt, tempaisi mukaansa.”
Niin on juuria taas etsitty
Mistä kumpuaa halu, joka saa ihmisen etsimään juuriaan, kiinnostus lähteä matkalle menneisyyteen,
istua linja-auton kyydissä pitkin Vienan Karjalan mutkaisia ja kuoppaisia teitä löytääkseen mahdollisesti sen pihamaan, jolla isoäiti on lapsena leikkinyt?
J
uureni ovat Vienan Karjalassa,
Uhtualla. Isoisäni Iivo Mitrofanoffin tarkkaa kotipaikkaa
en tiedä. Isoäitini Anna, omaa
sukua Dorofejeff, oli lähtöisin Lamminpohjasta. Viena-henkisinä ja
heimotyöstä innostuneina karjalaisten sivistyksen ja taloudellisen aseman edistäminen oli heille
sydämen asia. He olivatkin niiden
karjalaislähtöisten, Suomessa asuvien joukossa, jotka olivat vuonna
1906 perustamassa Vienan Karjalaisten Liittoa, josta myöhemmin
tuli Karjalan Sivistysseura.
Kotona ja suvun parissa puhuttiin aika paljon Iivon ja Annan Uhtuasta. Sukutaustasta oltiin ylpeitä,
tarinoita menneistä ajoista kerrottiin vapaasti, oltiinhan Suomeen tultu vapaaehtoisesti. Isovanhemmat
olivat jo nuorina oleskelleet Suomen puolelle muuttaneiden sukulaistensa luona, käyneet kouluakin.
Lapsesta oli jännittävää, kun suvussa oli Mitrofanoffeja, Dorofejeffeja,
Sofronoffeja ja Klementjeffeja. Sukuun liittyi jotakin mystistä.
Isovanhempani olivat tavanneet Uhtualla hyvin varhain, pieni Iivo oli
lähetetty ostamaan tupakkaa Annan
äidin kaupasta. Kotiin tultuansa Iivo oli todennut, että ”Siellä oli soma
tyttöni, sen mie nain”. Anna oli tuolloin kolmen vanha, Iivo viisi.
Rakkaustarina heidän välilleen
sitten syntyi ja oli todellinen. Olen
saanut periä heidän rakkauskirjeensä vuosilta 1903–1906, ne kertovat
todellisesta lemmen palosta. Tammikuussa 1906 Anna ja Iivo menivät
naimisiin ja ottivat Suomeen asetuttuaan nimekseen Kaukoniemi.
Rakkaus kesti 13 lapsen syntymän,
usean pienokaisen kuoleman, erillään olot ja rajan ylitykset, rankat
taloudelliset ajat, Iivon osallistumisen 1. maailmansotaan tsaarin armeijassa, vakavan sairauden ja aikaisen menehtymisen.
Tiesin, että Lamminpohjassa
olisi löydettävissä sen talon paikka, jossa isoäitini oli lapsuudes-
,, Kirjoitettujen viestien
avulla voin matkata runsaan
sadan vuoden taakse
menneeseen.
Mansardikattoinen talo ja lehtikuuset, olen löytänyt pihapiirin, jossa aikaisemmin oli isoäitini synnyinkoti.
saan ollut. Lähdin menneenä kesänä Uhtualle (tai siis Kalevalaan,
mutta meille Suomessa asuville on niin vaikeaa puhua muusta
kuin Uhtuasta), kun Afanasjevien
sukuseura teki sinne matkan. Sukuyhteyteni heihin on kovin kaukainen, mutta hyvin valmisteltu
matka ja kiinnostava ohjelma ratkaisivat osallistumiseni.
Karjalan Heimossa on 1990-luvulla julkaistu sukututkija Irja Rämän
selvityksiä uhtualaisista suvuista.
Kirkonkirjoista ja muista lähteistä
Topi Louhikosken
selfie, taustalla
Uhut-seuran
mökki ja
heimosisaria,
Topin laseissa
bussimme ja
matkalaisia.
kootun tiedon pohjalta oli Uhtualta laadittu myös karttoja, joihin on
merkitty tietoa siitä, millä alueella mikäkin suku on asunut. Karjalan Heimon jutussa olleiden tietojen ja jo tuonilmaisiin siirtyneen
tädin kertoman perusteella sitten
suunnistin. Piti löytää mansardikattoinen talo ja sen vieressä olevat lehtikuuset.
Vaikka Uhtuanjoen uomaa on
ajan kuluessa ruopattu ja muutettu, olivat karttoihin piirretyt maisemat tunnistettavissa. Joen varressa on ollut monien talokuntien rypäs. Siinä missä joki tekee mutkan,
on vanhan kyläkartan Suvikon talon paikalla ollut alun perin Terosen
Mikin eli Nikifor Dorofejeffin eli isoäitini isän suuri suomalaiseen malliin rakennettu talo. Siinä isoäitini
Anna oli syntynyt.
Lehtikuuset olivat mainio vihje paikan etsimiseen. Pysäytimme
bussimme tien päähän ja kas, edes
ulos emme ehtineet astua, kun jo joku huomasi puut. Ja mansardikattoisen, tyhjänä olevan talon. Ulos
siis ja etsimään yli polven kasvavasta heinikosta uunin pohjaa, josta tätini oli vuosia sitten ottanut muistoksi muutaman kiven. Uunin paikka ei löytynyt, mutta ei väliä. Tunne
siitä, että olin pihamaalla, jolla isoäiti oli lapsena leikkinyt, tempaisi mukaansa. Matkanjohtajamme
tajusi isoisänsä Otto Louhikosken
asuneen samoilla tanhuvilla. Ikätoveri kun Otto oli isoäitini kanssa, oletettavaa on, että olivat keskenään siinä joskus leikkineet.
Oton jälkeläinen kolmannessa
polvessa on Topi Alasuutari, nuori mies, joka oli matkalla sisarensa
ja vanhempiensa keralla. Sukuselvitykset Topi jätti äitinsä huoleksi,
kiinnostavaa hänen mielestään oli
nähdä Vienan Karjala ja siellä asustavat ihmiset. Metsät, joet, ne kuuluisat kuoppaiset tiet. Saada nähdä
miten Uhtualla eletään ja ollaan, tutustua paikallisiin asukkaisiin.
Kun uhtualaisista vain osa enää
puhuu karjalaa tai suomea, otettiin
nuorten kesken avuksi tekniikka.
Keskustelu sujui riittävästi internetistä ladattavan sanakirjan avulla.
Jutustelu Sommelon katrillin jälkitunnelmissa Kuitin rannalla pääsikin hyvään vauhtiin, mutta sitten
paikallisen keskustelukumppanin
tyttöystävä sai tarpeekseen.
Mitä minulle sitten jäi tästä juurien etsimismatkasta? Omin silmin nähty paikka, jossa isoäiti oli
oleskellut, todellinen paikka, josta olin kuullut kerrottavan? Sinnekö siirryn ajatuksissani, kun
mietin olemassa oloani, vienalaisuuttani ja rakennan historiallista
menneisyyttäni?
Ehkä joskus tutustun todella
kaikkeen siihen materiaaliin, jota
minulla on isovanhemmistani: rakkauskirjeisiin, sukukirjoihin, joita
on kirjoitettu Sofronoffien eli Annan
äidinäidin suvusta, sukutauluihin,
asiakirjoihin, joiden joukossa on todistus isovanhemmille myönnetystä Suomen kansalaisuudesta.
Silloin luen sitten perusteellisesti myös ne sadat postikortit,
jotka ovat tallessa isoäidin jouluksi 1902 Iivolta saamassa albumissa. Niihin kirjoitettujen viestien
avulla voin matkata runsaan sadan vuoden taakse menneeseen
ja seurata, kuinka Iivo kiersi ympäri Vienaa ja kävi jopa Pietarissa
kauppamatkoillaan.
Liitän sitten kaiken sen Vienassa
näkemääni ja kokemaani, luon kaikesta tuosta ymmärrykseni isän suvun historiallisesta elämästä.
Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajana lämmin kiitokseni kaikille karjalaisille ystävilleni. Tämä on ollut hieno
vuosi saada tehdä yhteistyötä teidän
kanssanne. Toivotan oikein hyvää vuoden vaihdetta. 2015 on kirjallisuuden
vuosi ja Kalevalan 180-vuotisjuhlavuosi
molemmissa maissa. Tehkäämme noista teemoista yhdessä näkyviä.
Eeva-Kaisa Linna
Kirjoittaja on Karjalan Sivistysseuran
puheenjohtaja.
Karjalan Sanomat 15
Menot 31.12. – 14.01.
Horoskooppi
Teatterit
Lapsille
Kansallinen teatteri
Musiikkiteatteri
2.01. Peter Pan. Barrie. Jouluesitys,
suuri näyttämö, koko perheen näytelmä, suositeltava yli 6-vuotiaille,
klo 11.00, 14.00. Muut esitykset 3.01.,
4.01., 5.01., 6.01. klo 11.00, 14.00.
31.12. Morozko. Maksimov. Musiikkisatu lapsille ja aikuisille, suuri näyttämö, koko perheen näytelmä, suositeltava pienimmille, kesto 50 min., klo
12.00. Lippujen hinnat 50—300 rpl.
Muut esitykset 2.01., 3.01. klo 11.00,
14.00, 17.00, 18.01. klo 13.00.
4.01. Nasto-kaunotar. Salo. Karjalaiseen satuun pohjautuva yksinäytöksinen musiikkisatu, suositeltava yli
6-vuotiaille, suuri näyttämö, klo 11.00,
Muut esitykset 5.01. klo 11.00, 14.00,
6.01. klo 11.00, 14.00, 17.00.
Karl Marxin katu 19, puh. 782674
Kirovinaukio 4
Musiikkiteatteri
Kirovinaukio 4, puh. 783738
13.01. Yöesitys: Baletin gaala. Teatterin solistit ja balettikuoro esittävät
katkelmia suosituista baleteista. Klo
Karjalan draamateatteri
Kirovinkatu 12, puh. 767127
3.01. Kauneuskuningatar. McDonah. Yksinäytöksinen komediatrilleri, klo
19.00. Liput 300 rpl.
4.01. 13. Cooney. Kaksinäytöksinen tilannekomedia, klo 19.00. Liput 500 rpl.
6.01. Nastasja Filippovna.
Klimontovitš. Dostojevskin Idiootin
mukaan, suositeltava yli 16-vuotiaille,
klo 19.00. Liput 600 rpl.
7.01. Akka Chanel. Koljada. Kaksinäytöksinen komedia aikuisille, klo 19.00.
Liput 600 rpl.
8.01. Granaattirannerengas.
Klimontovitš. Kaksinäytöksinen romanssi, klo 19.00. Liput 500 rpl. Muu
esitys 13.01. klo 19.00.
9.01. Se sama Dulcinea. Volodin. Kolminäytöksiset historiikit, klo 19.00. Liput 400 rpl.
10.01. Minusta ja minun äidistäni. Isajeva. Kaksinäytöksiset muistelmat, klo
19.00. Liput 500 rpl.
11.01. Kaksi isossa kaupungissa.
Moskvina. Klo 19.00. Liput 600 rpl.
Musiikki
Kantele-talon sali
Karl Marxin katu 6
3.01. Joulukuusi Kantele-talossa.
Kantele-yhtyeen joululle ja uudellevuodelle omistetussa ohjelmassa perinteisiä karjalan- ja venäjänkielisiä joululeikkejä ja -lauluja. Suositeltava koko
perheelle. Klo 15.00. 350 rpl. Muut esitykset 5.01. klo 17.00, 6.01. klo 12.00.
Filharmonian suuri sali
Kansallinen teatteri
Joulupukkia tapaamaan!
Teatterit
2.01. Vierailulle Joulupukin luokse. Lapsia ja aikuisia kutsutaan tapaamaan Joulupukkia. Joulupukkina näyttelijä Andrei Gorškov. Pieni näyttämö,
klo 13.00, 16.00. Liput 500 rpl. Kansallinen teatteri, Karl Marxin katu 19.
U
usivuosi ja Joulu ovat merkittäviä juhlia jokaiselle lapselle. Vartuttuammekin haluamme uutenavuotena palata hetkeksi
lapsuuteen ja satuomaiseen juhlatunnelmaan. Karjalan kansallinen teatteri
28.02. asti. Kerran 40 vuotta sitten. Neuvostokansalaisten 1970-luvun
arkielämästä kertovassa näyttelyssä
museoesineitä, 1970-luvun dokumentteja ja valokuvia museon ja yksityisistä
kokoelmista.
Karjalan taidemuseo
Karl Marxin katu 8, ti—su 10.00—18.00,
to 12.00—20.00, puh. 783713, Liput
30—100 rpl.
Näyttelyt
3.01. Joululoma taidemuseossa.
Lapsille ja aikuisille suunnattu ohjelma,
jossa valistuspelejä ja mestariluokkia.
Myös 4.01., 6.01., 8.01., 9.01., 10.00.
Mestariluokan lipun hinta 250 rpl.
18.01. asti. Baltian maiden mestarit
ja Jadviga Žilvinska. Taidemuseon ja
Unik Art -antiikkisalongin yhteisnäyttelyssä Liettuan, Latvian ja Viron taiteilijoiden teoksia.
25.01. asti. Äänisen paletti. Karjalan
taiteilijoiden vuosinäyttelyssä maalauksia, piirroksia, taidekäsitöitä ja objekteja. Avajaiset klo 16.00. Vapaa pääsy
22.02. asti. Konstantin Korovin.
Esillä 59 ”venäläisen impressionistin”
Konstantin Korovinin maalausta ja piirrosta Pietarin Venäläisen museon kokoelmista.
Karjalan kansallinen museo
Kaupungin näyttelysali
29.01. asti. Itä-Fennoskandian palvontapaikat. Barentsin alueiden museoiden yhteistyönä syntyneessä näyttelyssä Igor Georgijevskin (Petroskoi), Mark Šahnovitšin (Petroskoi) ja
Vjatšeslav Mizinin (Pietari) valokuvia
Karjalan ja Kuolan niemimaan tunnetuista palvontapaikoista.
11.01. asti. Pastellirunous. Esillä petroskoilaisten nuorten ja kokeneiden taiteilijoiden pastellitöitä ja muita piirroksia.
Kirovinkatu 12
5.01. Costa del Sol. Joulukonsertissa
Vitali Kis (kitara, Moskova), Jelena Kis
(laulu, Moskova), Mihail Totski (harmonikka, Petroskoi) ja yhtye A-Jazz soittavat rock’n’rollia, tangoa, latinoa, bluesia ja jazzia. Klo 18.00. Lippujen hinnat 350—1100 rpl. Muu konsertti 6.01.
klo 18.00.
13.01. Loyko. Musiikkiristeyksessä-kausisarjan toisessa konsertissa Karjalan
sinfoniaorkesteri ja Loyko-trio soittavat
kapellimestari Aleksei Njagan johdolla
mustalaista ja venäläistä musiikkia. Klo
Lenininaukio 1, ti—su 10.00—17.30, puh.
769479, liput 20—200 rpl.
Lenininkatu 26, ti—su 12.00—19.00,
puh. 781650, liput 20—50 rpl.
Mediakeskus Vyhod
Karl Marxin katu 14, ti—la 12.00—19.00,
su 12.00—17.00, puh. 761441, liput 10—
20 rpl.
tarjoaa tänä vuonna sellaisen mahdollisuuden venäjänkielisessä ohjelmassaan Vierailulle Joulupukin luokse.
Teatterin pienellä näyttämöllä
pieniä ja aikuisia lapsia odottaa mukaansatempaava matka pohjoiseen
maahan hyväntahtoisen Joulupukin
luokse. Kiikkutuolillaan istuva maailmankuulu ukki lupaa löytää aikaa jokaiselle lapselle. Lapsia odottavat
myös iloiset kilpailut, leikit ja valokuva
Joulupukin kanssa.
Joulupukin teatteriresidenssi on
avoinna joka päivä 2.01.—6.01. välisenä aikana. ks
31.12. asti. Joulumarkkinat. Karjalan käsityötaiteilijoiden myyntinäyttely. Vapaa pääsy
13.01. ЁКЛМН. Vanhan uudenvuoden
juhla. Ohjelmassa Minun juhlapöytä
-valokuvanäyttely, omin käsin koristettu joulukuusi, animaatioita, äänitteitä,
videoita, performansseja ja juhlapöytä.
Klo 22.00. Vapaa pääsy
Kižin näyttelykeskus
Fedosovankatu 19, ma—su 10.00—
18.00 (ke 12.00—20.00), puh. 775116,
liput 30—55 rpl.
2.01.—18.01. Pohjoiset joulujuhlat.
Ohjelmassa mm. jouluesitys, kansanleikkejä, vanhoja lauluja, omin käsin tehty käsipeili. Päivittäin klo 10.00—18.00.
1.02. asti. Ei-eräässä kuningaskunnassa. Pohjois-Venäjän kansansatujen
maailmasta kertova näyttely.
Käsityöammattien keskus
Kirovinkatu 13, ti—pe 10.00—19.00, ma
ja la 12.00—19.00, puh. 783062, liput
10—20 rpl.
31.12. asti. Joulumarkkinat. Karjalan käsityötaiteilijoiden myyntinäyttely. Vapaa pääsy
10.01. asti. Uudenvuoden tarinat.
Esillä petroskoilaistaiteilijoiden Viktorija Zorinan maalauksia, Nelli Grigorjevan piirroksia ja Alla Zatšosovan keramiikkatöitä. Aiheena joulu ja uusivuosi.
Nukkekoti-galleria
La Rochellen katu 13, ma—la 12.00—
17.00, puh. 773456
31.01. asti. Villa-akvarelli. Esillä käsityötaiteilijoiden Natalja Frolovan ja Jelena Kubrinan töitä.
2.01. Vierailulle Joulupukin luokse. Lapsia ja aikuisia kutsutaan tapaamaan Joulupukkia. Joulupukkina näyttelijä Andrei Gorškov. Pieni näyttämö, klo 13.00, 16.00. Liput 500 rpl.
(lapsi+aikuinen ja lahja lapselle). Myös
3.01., 4.01., 5.01., 6.01. klo 13.00, 16.00.
14.01. Samppanjaa! Heti! Tšehovin
mukaan. Pieni näyttämö, suomen kielellä, simultaanitulkkaus venäjäksi, kesto 2 h 10 min., klo 19.00.
Nukketeatteri
2.01. Peikkojen taikakirja. Uudenvuoden esitys 4—10-vuotiaille, kesto 1 h 20
min., klo 14.00. Liput 300 rpl. Muut esitykset 3.01. klo 14.00, 16.00, 5.01. klo
14.00, 6.01. klo 12.00, 7.01. klo 14.00.
4.01. Uusivuosi muksuille: vuodesta kolmeen. Uudenvuoden esitys 1—3vuotiaille, kesto 40 min., klo 18.00. Liput 300 rpl. Muu esitykset 5.01. klo
10.00, 18.00, 6.01. klo 10.00, 16.00,
18.00, 7.01. klo 10.00, 12.00, 16.00,
18.00, 8.01. klo 12.00.
5.01. Uusivuosi disko-tyyliin. Uudenvuoden esitys yli 9-vuotiaille, kesto
1 h, klo 16.00. Liput 250 rpl.
Ad Liberum -teatteri
Oktjabrskikatu 11, kassa avoinna pe—su
15—19, puh. 636979
3.01. Sammakkoprinsessa. Uudenvuoden esitys lapsille ja aikuisille. Koneenrakentajien kulttuuritalon salissa,
klo 11.00, 14.00. Liput 300 rpl. Muut
esitykset 4.01., 5.01. klo 11.00, 14.00.
Filharmonian pieni sali
Kirovinkatu 12
10.01. Puhaltimista, jazzista ja äänistä. Kahdesta viiteen -kausisarjan konsertissa Karjalan filharmonian solisteja.
2—3-vuotiaille klo 11.00, 4—5-vuotiaille
klo 12.00. Liput 100 rpl.
Rock & Pop
4.01. Frost. Luoteis-Venäjän rockfestivaalilla esiintyvät Brigadnyi Podryad ja
Stigmata. Klo 18.00. Klubi Amsterdam,
Karl Marxin katu 1a.
6.01. Guts Out. Esiintyvät Guts Out
(Moskova, NYHC), Steamboats (Petroskoi, pop-punk/hardcore), Footstep
(Petroskoi, hardcore) ja Boulder Dash
(Petroskoi, hardcore). Klo 19.00. Liput
200 rpl. Klubi Zavod, Kalinininkatu 1.
7.01. Joulukonsertti. Esiintyvät Samosad Bend & Asketics. Klo 20.00. Liput 100 rpl. Klubi Zavod, Kalinininkatu 1.
7.01. Akustinen konsertti. Esiintyjänä Angel NeBes (Pietari). Klo 18.30.
Lippujen hinnat 200—300 rpl. Klubi
Z.EFFIR, Krasnajakatu 10.
Oinas
21.03.–20.04.
Tällä jaksolla tähdet suosittelevat olla ottamatta riskejä. Teet virheellisiä päätöksiä.
Työssä menestyt neuvotteluissa vanhojen työpartnereiden kanssa.
Härkä
21.04.–20.05.
Jakson lopussa tunnet itsesi masentuneena. Juhlatouhu
on vienyt kaikki voimasi. Virkisty, edelläsi on vain onnellisia hetkiä.
Kaksoset
21.05.–21.06.
Työelämässä terävät ajatuksesi saattavat herättää jopa ärsytystä.
Harkitse huolella toisten esittämiä ehdotuksia. Jos et ole itsepäisenä työsuhteissa, voit
saada hyviä tuloksia.
Rapu
22.06.–22.07.
Jakso on hyvä ratkaisemaan
vaikeitakin ongelmia: pääasia,
että itse tiedät, missä mennään. Omaa taidokkuutta ei
ole kuitenkaan syytä lähteä todistelemaan kenellekään.
Leijona
23.07.–23.08.
Mieti, pärjäätkö asiassa ennen
kuin suostut siihen. Jos vauhtia ja vaarallisia tilanteita on yllin kyllin, vältä liian hätiköityjä
johtopäätöksiä. Tapahtumien
kulku riippuu sinusta itsestäsi
aika pitkälti.
Neitsyt
24.08.–23.09.
Joudut tekemään enemmän
kuin tavallisesti. Mutta lopussa
saat palkinnon. Uuden vuoden
alussa päätät, että tarvitset lisäkoulutusta. Uusien taitojen
hankkiminen auttaa tulevaisuudessa.
Vaaka
24.09.–23.10.
Tapaat mukavia ihmisiä. Kiinnitä enemmän huomiota ystäviin ja perheeseesi. Jos läheiset haluavat tulla luoksesi illalliseksi, kutsu ja nauti ihansta
hetkistä perheen kanssa.
Skorpioni
24.10.–22.11.
Sinun pitää aktivoitua ja innostua, näet paljon mahdollisuuksia. Neuvottelut onnistuvat. Intuitiosi on voimakas, sinun kannattaa nyt toimia sen
mukaan.
Jousimies
23.11.–21.12.
Vahva intuitio antaa hyvän
alun viikolle. Uusiin mahdollisuuksiin on syytä tarttua kaksin käsin. Olet onnettaren suosikki tällä jaksolla. Voit ryhtyä
rohkeasti peliin.
Kauris
22.12.–20.01.
Menestyt kaikessa, mihin ryhdyt. Osaat hoitaa asiat oikein.
Olet varsin tyytyväinen elämäntilanteeseesi. Viikonloppuna voi olla pelissä onnea,
osta arpa tai kaksi.
Vesimies
21.01.–19.02.
Olet hankalassa tilanteessa,
mutta sinun pitää ihan itse selvittää se. Onneksi saat tukea
ja apua tilanteessa, sekin on jo
paljon. Ota apu kiitollisuudella vastaan.
Kalat
20.02.–20.03.
Uuden vuoden ensimmäinen
viikko on lepoa varten. Kaipaat vaihtelua, mutta sen aika ei ole vielä. Et ole valmis ottamaan uusia asioita vastaan.
Odota vähän.
16 Karjalan Sanomat
Sää
-4 .. +1
0 .. -2
0 .. -1
Perjantaina
0 .. -1
0 .. -1
-6 .. +1
-3 .. +1
Paulo Coelho
Uudenvuoden
historia
-1 .. 0
-4 .. -1
”Unelmien toteuttaminen tekee elämän
mielenkiintoiseksi."
Fakta
Huomenna
-1 .. -3
-2 .. +1
Viikon vitsi
-1 .. -1
0 .. 0
-1 .. -1
0 .. +1
-3 .. +1
Viikonloppuna
0 .. 0
+1 .. -1
0 .. +2
+2 .. -1
— Miksi pukki ei jää eläkkeelle?
— Kun on töissä vain päivän
vuodessa, ei paljon eläkettä kartu.
+2 .. -1
Viikon vieras: Irina Syrjäläinen
,, Elämä on täynnä
töitä koulussa,
kielikursseilla
ja oppikirjojen
parissa.
1. tammikuuta monissa
maissa juhlitaan uuttavuotta. Päätöksen vuoden vaihtumisesta 1.01. teki Roomalainen valtiomies Julius Caesar vuonna 46 eKr.
1400
-luvulle
asti Venäjällä juhlittiin uuttavuotta 1. maaliskuuta kuin Roomassa tai 1. syyskuuta
kuin Bysantin valtakunnassa.
1700
vuonna Pietari Suuren määräyksestä tehtiin tammikuun 1:sestä uudenvuoden päivä
eurooppalaisen tavan mukaan.
1800
-luvun
lopulla ensimmäiset lasilliset joulupallot ilmestyivät Saksassa. Lauschassa tehtiin joulupalloja, jotka myytiin
moniin maihin. Silloin myös alettiin jättää lahjoja kuusen alle.
1895
vuonna
Yhdysvalloissa tehtiin ensimmäinen valoketju. Sillä koristeltiin kuusia maan presidentin talon edessä.
1918
vuodesta alkaen kuusi kiellettiin
käyttämästä joulupuuna Neuvostoliitossa. Vasta 27 vuoden
kuluttua alettiin uudestaan koristella kuusia. Samana vuonna
uudenvuoden hahmot pakkasukko ja lumityttö syntyivat.
1970
vuonna
Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev piti ensimmäisen uudenvuoden puheen.
2001
vuodesta alkaen
suomalainen joulupukki ja venäläinen
pakkasukko ovat tavanneet rajalla ja tervehtineet toisiaan.
2015
vuoden
symboli on
sininen puulammas. Venäjällä ensi vuosi on
julistettu kirjallisuuden vuodeksi.
Vapaa-aikana suomen kielen opettaja Syrjäläinen käy teattereissa, lukee ja matkustaa ympäri maailmaa. Kuitenkin Petroskoin rantakatu, Kivatš-vesiputous ja kesämökki
Spasskaja guba -kylässä ovat ihanimmat paikat. Kuva: Marina Tolstyh
”Elän kiintoisaa elämää”
Suomen kielen opettaja Irina Syrjäläinen on todettu Vuoden henkilöksi.
Marina Tolstyh
Karjalan Sanomat
Petroskoi
P
etroskoin 17. kymnaasin
suomen kielen opettajan
Irina Syrjäläisen nimi on hyvin tunnettu useille kielenopetuksen kehittäjille Karjalan tasavallassa ja sen ulkopuolellakin.
Hän on 2.—4. luokan oppikirjojen tekijä, Suomen konsulaatin
maahanmuuttajille järjestämien
valmennuskurssien suomen kielen
opettaja sekä kokenut opas omaperäisellä suomenkielisellä Suomalainen Petroskoi -kiertoajelullaan. Tämän lisäksi hän on opettanut suomea 17. kymnaasissa jo 25 vuotta.
— Kaksi lapseni on jo aikuistunut
ja nyt käytän mielelläni töihin hyvin
paljon aikaa. Viime viiden vuoden
kuluessa viikonloppuina ja yöaikana olen kirjoittanut suomen kielen
oppikirjoja, Syrjäläinen paljastaa.
Syrjäläisen oppikirjojen mukaan suomea opiskellaan nyt toisella, kolmannella ja neljännellä
luokalla. Viidennen luokan oppikirja on nyt tarkastelussa moskovalaisessa kustantamossa ja kuu-
dennen luokan oppikirja on vielä
opettajan tietokoneessa.
— En tee koskaan työtä rahan takia vaan siitä, että työ on itsestään
mielenkiintoinen. Työ antaa minulle mahdollisuuden saada tuoreita elämyksiä, nähdä paljon uutta ja tutustua erilaisiin ihmisiin.
Uratoiveiden perässä
Virosta Petroskoihin yläluokkalaisena muuttanut Syrjäläinen on
vuosien mitassa tehnyt itsestään
suomen kielen ammattilaisen.
Lapsuudessaan hän kuuli suomea
vanhemmiltaan ja inkerinsuomalaiselta mummoltaan. Koulun jälkeen hän sai suomen, venäjän ja
kirjallisuuden opettajan ammatin
Petroskoin yliopistossa.
— Olen aina pitänyt lapsista ja
hekin ovat minusta tykänneet. Kuitenkaan en koskaan ajatellut, että
työskentelen koulussa. Luulin, että oppaan työ turistien parissa on
maailman paras, opettaja kertoo.
Yliopiston kolmannen vuosikurssin jälkeen Syrjäläinen pääsi
suomalaisten turistien kanssa vuoden 1980 Moskovan olympiakisoihin, Sotšiin ja muihin viehättäviin
paikkoihin.
Viimeisellä vuosikurssilla hän
pääsi työharjoitteluun Petroskoin
17. keskikouluun, joka oli koulunjohtaja Pauli Corganin aloitteesta
erikoistunut suomen kielen opetukseen pitkänä vieraana kielenä.
Koulu teki Syrjäläiseen syvän vaikutuksen, mutta töihin sinne opettaja tuli vasta kymmenen vuoden
päästä yliopiston jälkeen. Sinä väliaikana hän opetti venäjää, kirjallisuutta ja suomea 20. keskikoulussa
ja synnytti myös kaksi lasta.
— Alussa työ 17. koulussa jännitti minua kovasti. Koulua pidettiin silloin tähtikouluna. Suomi oli
useille lapsille äidinkielenä ja koulussa työskenteli kuusi kokenutta
suomen kielen opettajaa. Kun suomea ryhdyttiin opettamaan myös
lyhyenä kielenä, opettajien määrä
lisääntyi, Syrjäläinen muistelee.
Uudenvuoden juhla ja
joulut yhdistävät perheen
Huolimatta suuresta rakkaudesta
työtä kohtaan oma perhe ja lapset
ovat olleet Syrjäläisellä aina etusijalla. Edessä on kaksi isoa juhlaa,
mikä tarkoittaa tapaamisia lapsensa perheiden, ystävien ja kavereiden kanssa.
— Vietän aina luterilaista joulua,
uudenvuoden juhlaa ja ortodoksista joulua. Suomalaisten joulua olen
juhlinut lasteni kanssa viime kymmenen vuoden aikana. Paistan sikakinkkua valkosipulissa ja sinapissa entisen työkaverini Elvira Leiposen reseptin mukaan. Teen myös
joulutorttuja, rosollia ja glögiä, Syrjäläinen kertoo.
Uudenvuoden juhlapöydälle ilmestyvät syltty, siili turkin alla, rahkapiirakka sekä uutta vuotta symboloiva uusi ateria verkkoreseptin
mukaan. Pöytäliinan alle emäntä ripottelee tavallisesti jyviä, jotta tuleva vuosi olisi koko perheelle rikas. Jotta Syrjäläisen iso perhe lapsineen ja lapsilapsineen olisi vahva
ensi vuonnakin, opettaja sitoo langalla tuolien jalat yhteen.
— Asunnon nurkkiin heittelen
kolikoita, jotta kotona olisi jatkossakin hyvinvointia ja rikkautta.
Kellon lyönnissä kirjoitamme lappuihin toivomuksemme, sitten poltamme lappuja, laitamme tuhkaa
samppanjaan ja juomme sen ennen, kun kello lyö 12 kerta, opettaja hymyilee. KS

tästä - Karjalan Sanomat

Transcription

Similar documents

Tasavalta - Karjalan Sanomat

Nika alkaa puhua suomeksi

ISTA Tuntemattoman sotilaan jalanjaljilla 2012.pdf

Petroskoin Laulujuhlien 2013 esite / käsiohjelma (pdf)

Uusi ja vanha vierekkäin Petroskoissa

VENÄJÄN MATKOISSA HUOMIOITAVAA! ! - Matka

2013 perinnematkat

XV Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, Oulu 30.9.

Kahdenkeskiset partnerineuvottelut - Suomalais

XVI Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, Petroskoi 24.

JS NRO 3 / 2011 - Jaakkiman Sanomat

TVERIIN KIELIHARJOITTELUUN KEVÄÄKSI 2016

tässä - Philabid

Kirja Tappajan muotokuva PDF-muodossa