docYhtymän viestiliikenneperusteet – vaatimukset ja laatiminen
download 
Report Transcription
Yhtymän viestiliikenneperusteet – vaatimukset ja laatiminen
16 Viestimies 2/2011 TEKSTI: JUKKA EISTE KUVAT: JUKKA EISTE, JUKKA-PEKKA VIRTANEN Yhtymän viestiliikenneperusteet – vaatimukset ja laatiminen Kapteeni Jukka Eiste palvelee tutkijaupseerina Viestikoululla. - laatijan ja verkkojen käyttäjien välistä yhteistyötä Tulenjohtaja kuulee vieressään olevalta joukkueenjohtajalta käskyn lamauttaa edessä oleva vastustajan tukikohta. Tulenjohtaja antaa tulenjohtoaliupseerille tehtävän etäisyyden mittaamisesta. Etäisyyden kuultuaan tulenjohtaja muotoilee partion viestimiehen kanssa tulikomennon, joka lähetetään tulenjohtopartion radiolla tuliyksikköön. Hetken kuluttua tulenjohtopartion sanomalaite herää eloon ja antaa tulevan sanoman merkkiäänen. Kuittauksen luettuaan tulenjohtaja tietää, että sanoma on mennyt perille ja tuliyksikkö toteuttaa hetken kuluttua lähetetyn tulikomennon. Taistelun ja johtamisen mahdollistaja Edellinen kuvaus nostaa esille viestiliikenneperusteiden vaatimukset ja arkipäiväisyyden. Perusteita ei juuri näy, mutta ne ovat kuitenkin mukana lähes kaikessa yhtymän toiminnassa. Esimerkissä tulenjohtajalla on sanomalaite, jossa on sanomalaitetunnus. Tulikomento 34873_Viestimies_2_2011.pmd 16 Tulenjohtopartion toiminta edustaa klassista esimerkkiä viestiliikenneperusteiden käytöstä. Onnistunut tulikomentoliikenne kertoo viestisuunnittelun onnistumisesta ja todistaa myös sitä, että yhtymän taistelu ei ole mahdollista ilman toimivia viestiliikenneperusteita. lähetetään radiolla jossain radioverkossa, jolla on taajuus tai toimintakanava. Lisäksi tulikomento lähetetään johonkin tulikomento-osoitteeseen, joka on myös sanomalaitetunnus. Voidaankin sanoa, että viestiliikenneperusteet ovat keskeisessä osassa sekä yhtymän johtamisessa, että sen voimien keskittämisessä halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Kääntäen voidaan myös todeta, että yhtymän taistelu ei ole mahdollista ilman toimivia viestiliikenneperusteita. Mitä sitten kuuluu viestiliikenneperusteisiin? Perinteisesti ajatellaan, että viestiliikenneperusteisiin kuuluu loppukäyttäjän viestityksen mahdollistavat johtamisjärjestelmäkäskyn liitteet - puhelinluettelo, radioliikennetaulukot ja sanomalaitetunnukset sekä käytettävät avaimistot. Nykyään viestiliikenneperusteita pitää kuitenkin ajatella laajemmin. Johtamisjärjestelmien digitalisoituminen ja sähköisten palveluiden tuleminen taistelukentälle lisäävät huomatta- 24.5.2011, 11:32 Viestimies 2/2011 17 vasti viestiliikenneperusteiden tarvetta. Tämä siitä syystä, että tietoliikenneverkoissa olevat uudet laitteet ja niiden avulla välitettävät palvelut vaativat teknisiä perusteita. Laajasti voidaankin ajatella, että viestiliikenneperusteisiin kuuluu kaikki johtamisjärjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät tekniset perusteet. Viestierikoismääräyksestä johtamisjärjestelmäkäskyksi Viestiliikenneperusteet eivät ole uusi asia. Kaikilla aikakausilla on ollut omat perusteensa, jotka ovat mahdollistaneet johtamisjärjestelmien käytön ja toiminnan. Perusteiden nimikin on muuttunut aikojen saatossa. Oman palvelusurani alussa oli viestierikoismääräys (VEM), joka sisälsi tiedot käytettävistä viestiverkoista, puhelinluettelot, radioliikennetaulukot, paikantamismenetelmän ja puhepeitteistöt. Viestiyhteyksien rakentaminen käskettiin viestikäskyllä, joka sisälsi muun muassa tehtävät viestijoukoille, viestikeskukset, puhelinyhteyskaavion, johtokaavion, johtokytkennät viestiasemittain ja johtamispaikoittain, rakennettavat linkki-, kaapeli- ja HF-yhteydet sekä viestihuollon. Yhtymän viestijärjestelmän (YVI) ja sanomalaitteiden tulo muutti käytettäviä perusteita. Yhtymän viestijärjestelmän rakennetta kuvattiin tämän jälkeen YVIkaaviolla ja sanomalaiteverkon rakennetta KSL-kaaviolla (keskussanomalaite-kaavio). Puhelinluettelo muuttui siten, että puhelinnumerot sidottiin käyttäjiin, jolloin kenttäteleverkon tilaaja pystyi liikkumaan keskuksesta toiseen puhelinnumeron pysyessä samana. Uutena perusteena tulivat käyttöön sanomalaitetunnukset. YVI-ajan viestikäsky piti sisällään vähintään tehtävän viestiyksikölle, edellä kuvatut kenttäteleverkon ja sanomalaiteverkon verkkokuvat, käytettävät avaimistot sekä HF-yhteyksien toteuttamisen. Seuraavassa vaiheessa kaikki viestiliikenteen toteuttamisessa tarvittavat perusteet yhdistettiin viestikäskyksi. 2000luvun puolessa välissä viesti-sana korvautui aikaansa mukaillen johtamisjärjestelmällä, jolloin viestikäskykin muuttui johtamisjärjestelmäkäskyksi, vaikka käskyn sisältö pysyi samana. Verkkojen rakennekuvat ja tehtävä verkkojen ra- 34873_Viestimies_2_2011.pmd 17 Viestiliikenneperusteita on tarvittu läpi viestiliikenteellisen historian. Sisältöjä on luonnollisesti jouduttu säätämään verkojen ja järjestelmien kehittyessä, mutta tarkoitus on säilynyt muuttumattomana - mahdollistaa viestiliikenteessä käytettävien järjestelmien toiminta. kentamisesta ovat eriytyneet viime vuosikymmenen lopussa uudelleen ja tällä hetkellä ne käsketään johtamisjärjestelmäverkkokäskyssä. Aikaan ennen tietokoneita perusteet tehtiin käsin tai paremminkin kirjoituskoneella, mikä oli erittäin työlästä. Puhelinluettelot olivat yleensä melko muuttumattomia, mikä luonnollisesti helpotti niiden laatimista. Radioliikennetaulukot käytettävine taajuuksineen piti kuitenkin tehdä aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi tykistön kesäleireillä Rovajärvellä pataljoonan viestiupseerin tehtävänä oli oman harjoituspatteriston radioliikennetaulukon tekeminen. Tehtävä ei yleensä ollut kovin mieluisa. Taulukon tekemisessä oli melkoinen homma ja virheistä sai takuuvarmasti kuulla koko harjoituksen ajan. Tietokoneiden yleistyminen helpotti perusteiden tekemistä ja nykyään perusteet laaditaan Exceltaulukkolaskentaan perustuvalla johtamisjärjestelmäkokonaisuudella. Vaatimukset yhteyksien käyttäjiltä ja verkkojen rakentajilta Viestiliikenneperusteiden vaatimukset tulevat käyttäjiltä eli kaikilta yhtymään kuuluvilta joukko- ja erillisyksiköiltä. Viestiliikenneperusteiden laatijalla on oltava hyvä kuva yhtymään kuuluvien joukko- ja erillisyksiköiden toiminnasta ja niiden käytössä olevasta kalustosta. On tiedettävä mitä joukkoja yhtymän viesti- ja tietoverkkoihin liittyy, mitä radioverkkoja ja radioita käyttäjillä on ja mitä sanomalaitetunnuksia ja puhelinnumeroita liittyjä käyttää. Lisäksi suunnittelijan on tiedettävä liittyjän tietojärjestelmät, miten joukko ja sen johtamispaikat liitetään yhtymän viesti- ja tietoverkkoihin sekä periaatteet alajohtoportaiden viestiverkkojen toimeenpanosta. Perusteiden laatijaa ei helpota aselajeittain vaihtelevat käytännöt verkkojen nimeämisestä. Hyvä esimerkki radioverkkojen erilaisesta ja joukkokohtaisesta käytöstä on sanomalaiteverkon tukiasemat. Yhtymän viestiverkon (YVI) viestiasemissa verkot ovat tukiasemia, kun taas tykistön komentopaikoilla näitä nimitetään tulikomentoverkoiksi. Verkoissa on tyypillisesti sama kalusto ja samat asetukset. Nimellä on kuitenkin haluttu korostaa verkon ensisijaista käyttötarkoitusta. Epäilemättä tykistöllä asiaan liittyy myös vahvoja perinteitä, joista ei haluta luopua. Viestiliikenneperusteiden laatijan on tiedettävä eri joukkojen käyttämät radioverkot, jotta kaikki käyttäjät saavat niissä tarvittavat tiedot viestiliikenneperusteissa. Oman, tutuksi käyneen joukon radioverkkojen määrittäminen on yleensä helppoa, mutta perusteiden laatiminen vieraille joukoille käy usein haaste- 24.5.2011, 11:32 18 Viestimies 2/2011 elliseksi. Valmiusyhtymän omissa harjoituksissa toimeenpantavat pataljoonien, patteristojen ja muiden joukkoyksiköiden verkot sekä niissä käytettävä kalusto ovat pitkälti vakioituja. Usein käytettävät radioverkot ovat johtamisjärjestelmäkäskyn pohjassa valmiina. Haasteen tuo tilanne, jossa valmiusyhtymälle alistetaan pataljoona tai patteristo, joka ei olekaan kokoonpanoltaan tai varustukseltaan valmiusprikaatin joukkoyksiköitä vastaava, vaan esimerkiksi vanhemmalta aikakaudelta periytyvä jääkäriprikaatin pataljoona. Esimerkkeinä verkkojen moninaisuudesta toimivat tykistön ja ilmatorjunnan valtakunnalliset ampumaharjoitukset sekä jokaiselle saapumiserälle järjestettävä loppusota eli yhtymäharjoitus. Joukot näihin harjoituksiin tulevat eri varuskunnista ja niiden koulutuskokoonpanot vaihtelevat suuresti. Osa kouluttaa varusmiehiä valmiusprikaateihin tai muihin operatiivisiin joukkoihin. Osa taas alueellisiin joukkoihin, joiden kalustokirjo voi olla varsin suuri. Perusteiden laatijan onkin tehtävässä onnistuakseen oltava aktiivisessa kanssakäymisessä kaikkien harjoitukseen osallistuvien joukko-osastojen kanssa ja selvitettävä etupainoisesti osallistuvien yksiköiden tarvitsemat perusteet sekä joukon käyttämä kalusto. Digitaalisen ja analogisen radiokaluston yhteensovittamista Radiokaluston vaatimukset koskevat radion toimintaa, taajuuksia ja kanavavälejä. Radioverkoille osoitettavien taajuuksien on toimittava kaikkien verkoissa liikennöivien radioiden kanssa - laitetyyppiin katsomatta. Tästä syystä perusteiden laatijan on selvitettävä verkkokohtaisesti millaisia radiolaitteita verkkoon on suunniteltu. Esimerkiksi valmiusprikaatin käytössä oleva digitaalinen kenttäradio on yhteensopiva vanhan analogisen radiokaluston kanssa vain selväkielisessä toimintamoodissa. Tästä syystä radioverkoissa, joissa toimii samanaikaisesti sekä uutta että vanhaa radiokalustoa on liikennöitävä selväkielimoodissa tai vaihtoehdoksi jää laatia analogiselle radiokalustoille omat versionsa vastaavista verkoista. 34873_Viestimies_2_2011.pmd 18 Viestiperusteiden suunnitteluprosessi etenee hierarkisesti ylhäältä alaspäin kytkeytyen vahvasti operatiiviseen suunnitteluun. Yhtymätasolla perusteiden laatimisesta vastaa viestipäällikkö. Käytännön työ tehdään yhteistoiminnassa esikunnan viestiupseereiden ja esikunta- ja viestipataljoonan esikunnan kanssa. Verkkojen taajuuksiin vaikuttaa käytettävien radioiden taajuusalue ja kanavaväli. Yleisesti kenttäradioiden taajuusalue on 30.000-88.000 MHz ja kanavaväli 25 KHz. Poikkeuksen muodostaa muun muassa LV217-radiokalusto, jonka taajuusalue on 30.000-75.950 MHz ja kanavaväli 50 KHz. Lisäksi käytössä on vaunuradioita, joiden taajuusalue voi olla esimerkiksi 30.000-52.000 MHz. Mainitut poikkeamat vaikuttavat merkittävästi verkkojen taajuushallintaan. Mikäli radioverkossa toimii digitaalisten kenttäradioiden lisäksi LV217-radioita ja vaunuradioita tulee verkolle määrättävät taajuudet olla väliltä 30.000-52.000 ja kanavavälin 50 KHz. Taajuushallintaan vaikuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen käyttöön varatut taajuudet. Taajuuksissa on valtakunnallisten rajoitusten lisäksi myös alueellisia rajoituksia. Tästä syystä viestiliikenneperusteiden laatijan on tarkastettava operaatiokohtaisesti käytössä oleva taajuusalue ja poistettava toimintaalueella kielletyt taajuudet. Yleensä käytöstä poistetaan kiellettyjen taajuuksien lisäksi varo-, erotuomari- ja pelastuspalvelutoiminnassa käytettävät taajuudet, kaikkien alueella toimivien kiinteiden tukiasemien taajuudet sekä varuskunnalli- set varotaajuudet, mikäli sellaisia on. Pyrkimyksenä vakioidut ratkaisut Joukon kolmimerkkisten sanomalaitetunnusten suunnitteluun vaikuttaa sanoma- ja johtamislaitteiden määrä. Perusteiden laatijan on suunnitteluvaiheessa selvitettävä tarvittavat tunnukset ja niiden perusjako. Näillä perusteilla suunnittelija sijoittaa tunnukset sanomalaitetunnusmatriisiin. Tavoitteena on, että joukon normaaliaikana käyttämät sanomalaitetunnukset eivät vaihdu. Tähän ei kuitenkaan aina päästä. Esimerkiksi, jos valmiusprikaatille alistetaan pataljoona jostain muusta joukko-osastosta, sovitetaan sen tunnukset valmiusprikaatin tunnuksiin, jolloin joukon sanomalaitetunnuksen ensimmäinen merkki yleensä vaihtuu. Joukon puhelinluettelo laaditaan televerkkoihin liittyneiden tilaajien mukaan. Yksittäisellä tilaajalla voi olla useita puhelinnumeroita käytettävien järjestelmien mukaan. Omien taktisten puhepalveluiden lisäksi joukoilla saattaa olla käytössään Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen tuottamia ja ylläpitämiä operatiivisia puhepalveluita, jolloin 24.5.2011, 11:32 Viestimies 2/2011 19 heillä on myös palveluiden tarvitsemat päätelaitteet ja numerot. Perusteiden laatijan on tästä syystä selvitettävä verkkoon liittyneiden tilaajien puhepalvelut ja eri joukkojen puhelinnumerotarpeet. Hankittujen tietojen perusteella syntyy puhelinluettelo, josta selviää puhepalveluiden käyttäjät ja heidän puhelinnumeronsa. Suunnitteluprosessin lopputuotteena on johtamisjärjestelmäkäsky, joka sisältää puhelinluettelon, radioliikennetaulukot, VIRVE-radioliikennetaulukon, sanomalaitetunnuskentän, puheen ja numeroiden peittämismenetelmän sekä YVIverkkojen teknisessä suunnittelussa tarvittavan teknisen puhelinluettelon. Laadittu asiakirja jaetaan yhtymän joukoille. Viestiliikenneperusteiden laadinnasta vastaa yhtymän esikunta. Käytännön työ tehdään yleensä esikunta- ja viestipataljoonan esikunnassa. Tekninen suunnittelu yhä keskeisemmässä asemassa Alun esimerkki tulenjohtajan tulikomentoliikenteestä sopii myös yhtymän johtamisjärjestelmien tarkasteluun. Tulenjohtaja voi lähettää tulikomennon suoraan tykistöpatteriston tulikomentoverkon kautta patteriston komentopaikalle, jolloin yhtymän viesti- ja tietoverkkoja ei käytetä sanoman välittämiseen. Tällöin yhteysetäisyys kasvaa usein pitkäksi ja vaara vastustajan suorittamalle häirinnälle on ilmeinen. Yhtymän sanomaverkko ja sen tiedonsiirtoalustana toimiva kenttäteleverkko tuovat tukiasemapalvelut lähelle tulenjohtajaa, jolloin etäisyyden lyhentyessä ja viestitysvaihtoehtojen lisääntyessä saadaan tulikomentoliikenteeseen varmuutta ja taistelunkestävyyttä. Tilannekuvajärjestelmän, tulenkäytön ja johtamisen tiedonsiirtoalustana olevat yhtymän viesti- ja tietoverkot vaativat myös oman suunnittelunsa ja perusteensa. Tähän tarkoitetut perusteet eivät näy loppukäyttäjälle, mutta ovat verkkojen rakentamisen kannalta välttämättömiä. Johtamisjärjestelmien digitalisointi ja erilaisten johtamista tukevien tietojärjestelmäpalveluiden jalkautuminen entistä alemmille tasoille lisää teknisen suunnittelun tarvetta. Käytännössä digitalisointi tarkoittaa reitittimien tuloa komentopaikoille ja viestiasemille. Lisäk- 34873_Viestimies_2_2011.pmd 19 Tilannekuvajärjestelmän, tulenkäytön ja johtamisen tiedonsiirtoalustana toimivat yhtymän viesti- ja tietoverkot vaativat omat tekniset perusteensa, jotka eivät näy loppukäyttäjälle, mutta ovat verkkojen rakentamisen kannalta välttämättömiä. si entistä suurempi osa viestiasemista sisältää sanomaverkon palvelimen ja tukiaseman. Komentopaikkakalustoon kuuluvat PC-pohjaiset johtamislaitteet ovat syrjäyttäneet sanomalaitteen. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen tuottamat operatiiviset palvelut ovat yhtymän johtamispaikkojen käytössä. Lisäksi osalla loppukäyttäjistä voi olla YVI-puhelimen tilalla VOIP-puhelin. Yhtymän viesti- ja tietoverkkojen viestiliikenneperusteet tarkoittavat toisaalta verkkojen rakenteita sekä verkkokuvia ja toisaalta eri laitteille annettavia teknisiä perusteita. Yhtymän operatiivisessa suunnittelussa määritetään viestija tietoverkkojen painopisteet ja tehtävät. Näiden lisäksi viestipäällikkö määrittää ainakin yhteyksien tärkeysjärjestyksen ja ne tietojärjestelmäpalvelut mitä kullekin komentopaikalle tuotetaan. Operatiivisten perusteiden pohjalta esikunta- ja viestipataljoonan esikunnassa laaditaan perusteet verkkosuunnittelulle ja käsketään viestikomppanialle kenttäteleverkon suunnittelu ja toteuttaminen. Yhtymän kenttäteleverkon rakenne riippuu kaikissa tilanteissa operaatiosta sekä yhtymän komentopaikkojen ja alajohtoportaiden liikkeistä. Kenttäteleverkon sisällä virtuaalisina toimivat data- verkko, sanomaverkot ja tietojärjestelmäyhteydet sen sijaan ovat rakenteeltaan vakioidumpia, jolloin ne eivät yleensä tarvitse paljoakaan operaatiokohtaista suunnittelua. Yhtymän johtamisjärjestelmien tekniset perusteet ovat laitteiden alustustietoja, joita koordinoidaan keskitetysti. Tällaisia teknisiä perusteita ovat esimerkiksi keskusten numerot, televerkon suuntanumerot, laitteiden nimet ja IPosoitteet sekä laitteiden porttien IPosoitteet. Lisäksi komentopaikoilla ja johtamisajoneuvoissa on lähiverkkoja, joissa on erilaisia palvelimia, työasemia, tulostimia, VOIP-puhelimia ja muita tarvittavia päätelaitteita. Nämäkin tarvitsevat vähintään IP-osoitteen ja osa myös sanomalaitetunnuksen tai puhelinnumeron. Yhteispelillä haasteiden tulisi hoitua Nykyisen johtamisjärjestelmän viestiliikenneperusteet ja tekninen suunnittelu on monitahoinen kokonaisuus, jossa lukuisista yksityiskohdista muodostuu suuri kokonaisuus. Suunnittelussa suurin haaste onkin yksityiskohtien hallinnassa. Pieni asia voi muuttua toiminnan 24.5.2011, 11:32 20 Viestimies 2/2011 kantoa. Näin vältetään pahimmista pahin tilanne, jossa ollaan ilman puhelinta ja ilman yhteyttä. On ymmärrettävä ja eritoten hyväksyttävä, että tänä päivänä kyse ei useinkaan ole pelkästä fyysisestä kytkemisestä. Palveluiden toimivuus edellyttää usein mittavan määrän eri johtoportaissa suoritettavaa ohjelmointityötä, jolloin pientenkin muutosten tekeminen voi olla hankalaa ja viedä harmillisen paljon aikaa. Huolellisella valmistelulla, yhteistyöllä ja toimintojen vakioinnilla perusteet saadaan kuitenkin laadittua ja ainakin pohja muutoksille on valmiina. Viestintuojaa en kuitenkaan suosittele ammuttavaksi, koska täysin virheettömiä viestiliikenneperusteita taitaa olla tänä päivänä mahdoton laatia. ©2010 Accenture. All rights reserved. aikana suureksi. Esimerkiksi tulenkeskittäminen, jossa usean joukon tuliyksikkö ampuu yhteen ja samaan maaliin voi epäonnistua, mikäli tulenkeskittämistunnusta ei ole suunniteltu joukkojen välisen sanomaverkon rajapinnan tunnushallintaan. Suunnittelu vie paljon aikaa. Perusteiden laadinta ei onnistu ilman hyvää ja aktiivista yhteistyötä suunnittelijan ja verkkojen käyttäjän kesken. Yhteistyön pitää olla molemminpuolista. Käyttäjän on annettava suunnittelijalle tämän tarvitsemat tiedot hyvissä ajoin. Äkkiväärällä toteamuksella, että tänne on tullut puhelin ja yhteydet pyytämättä 70-luvulta lähtein, ei välttämättä enää onnistuta. Asiakkaan on opeteltava toimimaan asiakkaana, johon toimintamalliin kuuluu molemminpuolista vastuun- Is your business in shape to compete? To see how our research and experience can help you become a high-performance business, visit accenture.com 34873_Viestimies_2_2011.pmd 20 24.5.2011, 11:32
