docTerveyskeskusmaksut pois – kotipalvelut kuntoon!
download 
Report Transcription
Terveyskeskusmaksut pois – kotipalvelut kuntoon!
Uusi Invalidi 4/2013 1 T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 4/ 2 0 1 3 Terveyskeskusmaksut pois – kotipalvelut kuntoon! Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja kriisien terveysuhat puhuttivat syysseminaarissa, jota vietettiin liiton 65-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Seminaarista lisää sivuilla 6-7. Tsil ry:n Liittohallitus 21.9.2013 Päätösvalta terveydenhuollon voimavaroista on säilytettävä demokraattisesti valituilla toimielimillä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ei hyväksy eduskuntakäsittelyssä olevaa EU:n potilasdirektiivin täytäntöönpanoon (HE 103/2013) liittyvää terveydenhuoltolain 7 a § 2. momentin muotoilua, jolla hämärrettäisiin suomalaisen terveydenhuollon yleistä hoidontarveperiaatetta. u u u Nykyään hoitopäätöksiä ohjaavat ensisijaisesti hoidon tarve ja viimeiseen näyttöön perustuvat käypä hoito-linjaukset. Tämä lähestymistapa sulkee riittävän tehokkaasti pois tehottomat ja tarpeetto- mat hoidot. Tämän lisäksi jo nykykäytännön mukaan potilaslain mukaan hoitoa annetaan niiden voimavarojen puitteissa, jotka ovat kulloinkin terveydenhuollon käytettävissä. Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton arvion mukaan lain muutos, jossa korvattavan hoidon kriteeriksi nostetaan potilaan tarpeen ohella eräissä tapauksissa hoidon kustannukset, avaisi pään toiminnalle, jossa välttämättömiä ja tarpeellisia hoitoja saatetaan evätä hoidon kalleuteen vetoamalla. u u u Lakiesityksessä aiotaan siirtää päätösvalta yhteiskunnan kustantaman terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelystä suljetulle viranomaistoimielimelle, jonka päätöksistä ei voi valittaa. Tällä tavoin aiemmin poliittiseen harkintaan ja vastuunottoon liittyvä terveyspalvelujen voimavarojen määrittelyvalta siirtyisi kansalaisille poliittisessa vastuussa olevien elinten päätösvallan ulkopuolelle. Kaavailtu päätöksentekomalli loukkaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten oikeuksia ja samalla rikkoo suomalaisen sopimusyhteiskunnan yleistä periaatetta, jossa ne yhteiskunnan osapuolet, joita asia koskee, ovat mukana päätöksen teossa. u u u Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ei voi hyväksyä kaavailtua lakimuutosta esitetyssä muodossa. Vaadimme, että terveydenhuollon palveluvalikoimasta päättävään toimielimeen on saatava potilasjärjestöjen edustus. Lopullista terveyspalvelujen voimavarojen määrittelyvaltaa ei saa siirtää ulkoparlamentaariselle suljetulle toimielimelle. Terveyspalvelujen voimavarojen määrittelyn ja siihen liitty- vän priorisoinnin on oltava julkista demokraattisten toimielimien ydintoimintaa. Hoitopäätösten on edelleen perustuttava ensi sijassa hoidon tarpeeseen. Kannanotto osoitettiin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle, eduskuntaryhmille sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille. Samoihin asiakohtiin kiinnitti huomiota sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöjärjestö SOSTE ry lausunnossaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 14.11.2013. 2 Uusi Invalidi 4/2013 Pääkirjoitus 4/2013 Terveyden tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ”Jos perusterveydenhuoltoa ei olisi jaettu ’tarpeellisten kansalaisten’ työterveyshuoltoon ja ’hyödyttömien kansalaisten’ terveyskeskuksiin, vaan kaikki olisivat samoissa terveyskeskusjonoissa, terveyskeskuksissa olisi paljon vähemmän jonoja. Useimmissa kunnissa enemmistö kunnanvaltuustojen jäsenistä on työterveyshuollon asiakkaita, eikä terveyskeskusten rappio siksi ole heille läheinen asia”, kirjoittaa tutkija ja tunnettu vihreiden poliitikko Osmo Soininvaara kesällä 2013 julkaisemassaan kirjoituksessa. Soininvaara väittää, että Suomen terveydenhuolto on OECD-maiden eriarvoisin. Sormella hän osoittaa sitä poliittista eliittiä, johon hän itsekin on kuulunut. Viime vuosikymmeninä harjoitettu sosiaali- ja terveyspolitiikka on ollut eriarvoistavaa päinvastaisista julkisista julistuksista ja lupauksista huolimatta, kuten Soininvaara todistaa. Soininvaara ottaa artikkelissaan esimerkiksi vuoden 1999 hallitusneuvottelut. Hän kertoo niistä seuraavaa: ”Suomessa otettiin vuoden 1999 hallitusneuvotteluissa harppaus kohti terveydenhuollon yksityistämistä ja eriarvoistamista, kun työterveyshuoltona annettujen sairaanhoitopalvelujen Kelakorvauksia parannettiin. Irvokasta on, että tämä hyvin oikeistolainen askel otettiin poliittisen vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksesta. Tiesittekö, että Kela maksaa paljon enemmän korvausta siitä, jos käytte työnantajan maksamana yksityislääkärillä kuin jos kävisitte siellä itse maksaen?” Tähän samaan asiaan kiinnitti huomiota Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, kun vaadimme ensiaskeleena terveyspalvelujen rahoituksen yksikanavaistamiseksi terveyskeskusmaksujen poistamista siten, että Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus alkaa korvata terveyskeskusmaksun verran terveyskeskuksen rahoitusta. Näin palvelut tulisivat käyttäjälle maksuttomiksi samalla tavalla kuin työterveyspalvelut. Tämä olisi häviävän pieni, mutta oikeasuuntainen myönnytys kolmikantaeliitiltä yhteiskunnallisen tasa-arvon suuntaan. Se olisi tasa-arvoteko nykyhallitukselta jatkona hallituksen alkuvaiheen päätöksille tehdä tasokorotuksia työttömyysturvaan ja pienellä murusella toimeentulotukeen. Teko ei olisi kuitenkaan riittävä. u u u Viime viikkojen julkisessa keskustelussa on tullut esille, että terveyskeskusten palvelut ovat valtakunnallisesti supistuneet samaan aikaan kuin työterveyshuollon resurssit ovat lisääntyneet. Monia terveyskeskuksia vaivaa myös lääkäripula, jota lääkärityövoimaa välittävät voittoa tuottavat ylikansalliset firmat käyttävät hyväkseen rahastamalla kuntia myymillään lääkäripalveluilla. Samalla ne kierrättävät varojaan ”laillisesti” veroparatiiseihin ja maksavat osan lääkärille kuuluvista palkoista pääomatuloina. Vaurioituneet terveyskeskukset ja hyväksi käytetyt kunnat tarvitsisivat elvytyspaketin, jolla heitä autettaisiin ulos ylikansallisten terveysfirmojen holhouksesta siirtämällä vääristynyt ja ulkopuolisten agenttien ohjaama toiminta kansanterveyslain perusperiaatteen mukaiseksi toiminnaksi. Kuvatun vääristymän aiheuttamat epäkohdat ovat tulleet niin ilmeisiksi, että Lahdessa joka kotiin jaetun kokoomuslaisen vaalilehden arvio julki- sen terveydenhuollon tilasta oli tiivistetty seuraavaksi toteamukseksi: ”Perusterveydenhuollossa on unohdettu perustehtävä. Viimeisen kymmenen vuoden ajan perusterveydenhuoltoa on ajettu alas säästöjen nimissä ja luotu markkinoita yksityiselle terveydenhuollolle.” Perusongelmaa voi tuskin tuota selkeämmin sanoa. Paikallisten kokoomuspoliitikkojen lahtelaiskokemukseen perustuvasta analyysista huolimatta valtakunnallisella tasolla ministeri Risikon julkiset lausunnot viittaavat 1999 valitun linjan jatkamiseen, eli ylikansallisten terveysfirmojen holhouspolitiikan laillistamiseen. u u u Ikääntyessä monen näkökulma kapenee ja kyvyt ehtyvät tai vamman hoito ohitti tärkeysjärjestyksessä muut. Kallossa pääasiassa aivojen ja ajattelun ohjelmoimina tehtäviään hoitavien aistiesi kuten näön, kuulon ja suunta- ja tasapainoelimiesi sekä raajojesi kulloinenkin toimintakyky laajentaa tai supistaa näkökulmaasi fyysispsyykkisillä toiminta-alueilla. Nykyterveydenhuollon toimenpitein voidaan monia elimiä korvata teknisin ratkaisuin pidentäen elinikää ja palauttaen toimintakykyä. Näkyvät ja sympaattisuudesta ensirivissä yhteiskunnan tukea saavat kuten liikunta- ja näkövammat voidaan korjata uusilla, alkuperäisiä paremmilla keinonivelillä tai silmäleikkauksin sekä liikkumista ja näkemistä korvaavilla teknisillä apuvälineillä. Välineet kuten tietokone helpottavat oppimista ja asiointia. Samalla atk-taidottomista on välikäsiavutta oman onnensa varaan jätettyinä tulossa uusköyhälistöä. Lapsuuden jälkeenkin kehittyminen sekä vammaisen ja sairaan elin- ja palvelutason säilyttäminen vaativat ihmistyövoimaa ja varoja, osan mieluusti yhteiskunnan kukkarosta. Yhdistystemme ja jäsentemme solidaarisuus paikkaa enemmän henkisen kuin materiaalisen tuen tarvetta. Kotosalla esimerkiksi vielä näkevä ja yhä kuuleva muodostavat toimivan parin. Hyvinvointivaltion alasajo on heikentämässä sosiaaliturvaa saaneen elämää supistaen myös fyysisten tarpeitten toteutumattomuudesta johtuen tämän näkökulmaa. Antti Holopainen Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja Onneksi lääkärikunta maalaislääkäri Kiminkisen rohkealla ulostulolla on mobilisoimassa lääkärikuntaa laajemminkin vastustamaan tätä terveyskeskuksia rapauttavaa terveysbisnestä. Oli hienoa todeta A-studion keskustelussa, että paitsi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen johto myös Lääkäriliiton johto ja keskustelussa mu kana ollut yksityislääkäri päätyivät yhteisesti vaatimaan terveyskeskusten voimavarojen vahvistamista. Tämän asi- Näkökulma: Pauli Toikka Syntymästä liikuntasi vie sinut makaamisen ja paikallaan olon, konttaamisen, pystyynnousun, kiipeilyn, kävelyn ja juoksun kautta jo lapsena välineitse kuten pyörin, suksin, motorisoituna nopeasti, pitkälle ja korkealle. Vammaisille on apuvälineillä tässä ja vielä elämänehtoossakin liikuntakykyä säilyttävä ja paikoilleenjääntiä hidastava erityismerkitys. Terveystalouden tutkija Harri Sintonen kyseli väitöskirjaa valmistellessaan koeryhmältä, mistä aistista tai kyvystä kukin pakon edessä ensin, sitten ja viimeksi luopuisi. Ensimmäisiä olivat kuulo, sitten lähinnä liikkumiseen vaikuttavat kyvyt. Ehdottomasti viimeiseen hengenvetoon haluttiin säilyttää ymmärrys ja ajattelu. Kuitenkin aina omalle kohdalle sattuvan sairauden antuntijaraadin suosituksesta poliitikkojen olisi syytä tehdä johtopäätöksiä sekä vasemmalla että oikealla. Terveysreformi tulisi aloittaa terveyskeskuspalvelujen elvyttämisellä auttamalla valtiovallan toimesta yksityisbisneksen holhoukseen joutuneiden terveyskeskusten pääsemistä takaisin perustehtävän eli julkisten ja käyttäjille maksuttomien kansanterveyspalveluiden asiakaslähtöiseen tuottamiseen. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto tukee terveysreformia, joka lisää terveyspalvelujen tasa-arvoisuutta lähtemällä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluiden turvaamisesta, matalakynnyksisen hoitoon pääsyn mahdollistamisesta ja terveyskeskuksen perustehtävän palauttamisesta kunnan perustehtäväksi ilman voiton tavoittelua. Terveisiä Vammaisneuvostopäiviltä Vammaisneuvostopäivät järjestettiin tänä vuonna Nokialla kylpylä Edenissä 6.–7.11. Päivien teemana oli vammaisten työllistyminen. Mielestäni nämä olivat parhaat VANE-päivät mihin olen osallistunut, vaikkakin turhan tiiviit. Keskusteluille oli varattu liiPauli Toikka an vähän aikaa, ja kaikki aiheet Tsil ry:n liittovaltuuston herättivät runsaasti ajatuksia. puheenjohtaja Ensimmäisenä päivänä työllisyydestä puhuivat Patrik Tötterman Työ- ja elinkeinoministeriöstä, Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriöstä ja Tarja Paulaniemi Pirkanmaan TE-keskuksesta. Heidän mukaansa – ja kuten me tiedämmekin – vammaisten ja vajaatyökykyisten työllisyystilanne on huono. Erilaisia tukitoimia on runsaastikin, mutta niistä ei tiedetä tarpeeksi eikä niitä osata hyödyntää. Kiuruveden vammaisneu- Antiikin runoilijafilosofi Horatius painotti tärkeimpänä elämänohjeena ”Carpe diem” eli tartu hetkeen, elä tämä päivä, nauti elämästäsi, kun se on vielä mahdollista! Muistathan: yksin ja yhdessä. Uusi Invalidi 4/2013 3 Yhteiskuntasuhdanteet näkyvät kansalaisten kanteluissa Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on se paikka, jonka puoleen vääryyttä kärsineet ja vailla oikeutta olevat kansalaiset useimmiten kääntyvät. On vääriä laintulkintoja, lain rikkomuksia, oikean tiedon puutetta, tulkintaeroja kuntien välillä, vakuutusyhtiöiden mielivaltaa, kunnallista alibudjetointia ja niin edelleen. Oikeusasiamiehillä on työnjako, jonka mukaan muun muassa sosiaalihuollon, kuten sosiaalipalveluiden ja lastensuojelun alan kanteluihin vastaa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Tuore tilasto kertoo kanteluiden määrän selvästä kasvusta. – Vuonna 2012 oikeusasiamiehen kansliaan saapui kanteluita 4 355 eli noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat asiaryhmät ovat sosiaaliturva (sosiaalihuolto ja sosiaalivakuutus), poliisiviranomaiset, terveydenhuoltoviranomaiset ja vankeinhoitoviranomaiset, Sakslin sanoo. Subjektiiviset ja harkinnanvaraiset etuudet, lainmukaiset palvelut tai niistä leikkaaminen ja monet muut ongelmakohdat toistuvat eduskunnan oikeusasiamiesten käsittelyyn tulevissa kanteluissa. – Olen joissain ratkaisuissani todennut, että jos kunnan päättäjät tietoisesti alibudjetoivat, he ovat myös oikeudellisessa vastuussa siitä, etteivät oikeudet toteudu, sanoo apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin. Sakslin kertoo, että viime vuonna ratkaistuja tapauksia oli sosiaalihuollossa 663, sosiaalivakuutuksessa 338 ja terveydenhuollon puolella 529. Puolentoista tuhatta ratkaisua vuodessa viranomaisen työpöydän kautta on melkoinen määrä. Onko näille tapauksille ja niiden määrän kasvulle jotain yhteistä tekijää nähtävissä vai onko kyse erillisistä ongelmakohdista? Entä muuttuvatko ongelmaryhmien keskinäiset painotukset vuosien mittaan? – Saapuneiden kanteluiden määrä on vuosien ajan kasva- voston puheenjohtaja Vuokko Niemelä ei pitänyt paikkakuntansa tilannetta kovinkaan huonona. Kokemusasiantuntijoina kuultiin Juha Ojaniemeä, joka oli työllistänyt itsensä ITalalla, ja hallintopäällikkö Simo Kilpeläistä. Päivän huipennus oli tietysti työministeri Lauri Ihalaisen vierailu. Ihalainen puhui myös tukitoimista, mitä vajaatyökykyisten työllistämiseksi on olemassa, ja herätti toiveita työllistymismahdollisuuksista kaikille voimavarojensa ja kykynsä mukaan. Kysymyksien esittämiseen ei työministerin tiukan aikataulun takia aikaa ollut. Toisena päivänä käsiteltiin lähinnä erityispalveluiden saatavuutta ja tulevaisuuden näkymiä. Kainuun tilanteesta kertoi vammaispalvelujen vastuualuepäällikkö Anna-Liisa Kainulainen. Tilastoista kertoi erittäin mielenkiintoisesti mm. kuuden ison kaupungin vertailuluvuilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Päivi Nurmi-Koikkalainen. Tampereen vammaisneuvoston puheenjohtaja puhui vaikutusmahdollisuuksista palvelujen kehittämiseen. Kokemusasiantuntijoina kuultiin Raija Kujalaa ja Arvo Lehtomäkeä. Lopuksi uudistuvasta vammaislainsäädännöstä puhui neuvotteleva virkamies Jaana Huhta Sosiaali- ja terveysministeriöstä, ja Kalle Könkkölän aiheena oli ”Mitä odotamme uudistuvalta vammaispalvelulailta”. Tämä osio herätti paljon puheenvuoroja. Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton edustaja Eero Salonen toi myös esiin huolemme priorisoinnista ja siitä, etteivät hoitopäätökset karkaa joillekin kasvottomille byrokraateille – vain hoidontarve saa ratkaista hoitoon pääsyn. Toivotaan ja tehdään parhaamme, ettei laista tule rahanvallan priorisointipaperia, vaan oikeudenmukaisesti vammaisten asioita hoitava laki. Ritva Korhonen Lahti Tahallisesta alibudjetoinnista oikeudelliseen vastuuseen nut tasaisesti. Yhteiskuntasuhdanteet vaikuttavat – esimerkiksi työttömyyden kasvaessa kohtaamiset työvoimaviranomaisten ja sosiaaliviranomaisten kanssa lisääntyvät, samalla työttömyysturvaa koskevat kantelut lisääntyvät. Sama ilmiö näkyy toimeentulotuen piirissä. Viime vuosien tapaan sosiaalihuollossa suurin osa (206) toimenpideratkaisuista koski toimeentulotukea – yleisin aihe oli kuten aiemminkin hakemuksen pitkä käsittelyaika. Sakslin jatkaa, että vammaispalveluissa kannellaan usein kuljetuspalvelun toteuttamisesta ja asiakasmaksuista, samoin asumispalveluista ja palvelusuunnitelmien laatimisesta. – Esimerkiksi vanhustenhuollossa on kanteluiden perusteella ohjattu kuntia kotihoidon järjestämisessä, ryhmäkodeissa ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien puutteellisuudesta sekä velvollisuudesta tehdä palveluista ja palvelumaksuista päätöksiä, jolloin niihin tyytymätön voi hakea muutosta. Kantelupiikkejä on voinut tulla mediassa esille olleesta asiasta, kuten esimerkiksi sairaalan lakkauttamisesta. Kuntien ja valtion välisen työnjaon ja rahoituksen ongelmat (kuntien lisääntyvät tehtävät ja supistuvat valtionavut) koettelevat palveluja ja niiden käyttäjiä. Onko kuntien alibudjetoinnilla ja kanteluiden määrällä nähtävissä yhteyttä toisiinsa? – Kanteluissa esitetään silloin tällöin tällaisia väitteitä. Olen joissain ratkaisuissani todennut, että jos kunnan päättäjät tietoisesti alibudjetoivat, he ovat myös oikeudellisessa, ei ainoastaan poliittisessa vastuussa siitä etteivät oikeudet toteudu. Subjektiivisten ja ei-subjektiivisten palvelujen suhde ja niiden välinen rajanveto tulee usein esille mediassa yksittäisten tapausten yhteydessä. Sakslin toteaa, että selkeästi lainsäädännössä määritellyt oikeudet ovat joskus tehokkaammin valvottavissa, mutta harkinnanvaraisuutta voi myös käyttää asiakkaan eduksi. – Oikeudet, joiden toteuttaminen jättää paljon harkinnanvaraa etuutta tai palvelua myöntävälle, saattavat joskus olla hyviä hakijan kannalta, koska silloin voidaan ottaa huomioon hänen tilanteensa yksilöllisesti. Laillisuusvalvonnassa päätöksentekoa ohjataan erityisesti perusoikeusmyönteisen laintulkinnan ja perusoikeuksien edistämisen perusteella. – Tärkeänä subjektiivisena oikeutena on valvontakäytännössä noussut päivähoidossa asiakasmaksut erityiskysymyksenä kehitysvammaisten lasten kohdalla, koska mikäli päivähoito katsotaan lapsen erityishuolloksi, se on maksutonta. Päätöstä voi moittia mutta ei muuttaa Myös omaishoidon tukea rajataan kuntakohtaisesti vastoin lainsäätäjän tahtoa. Julkisuudessa on kummasteltu, miten on mahdollista, että yksittäinen kunta voi lakkauttaa kokonaan omaishoidon tuen maksamisen. Voiko kunnan saattaa juridiseen ja sitä kautta taloudelliseen vastuuseen lain rikkomisesta? – Omaishoidon tuki on lakisääteinen palvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Jos ehtoja muutetaan, voi valittaa tuomioistuimeen. Jos omaishoidon tuki lakkautetaan, täytyy palvelut järjestää muulla tavoin, tehtävän palvelusuunnitelman puitteissa. Sakslin on kirjoittanut aiheesta puheenvuorossaan, joka sisältyy oikeusasiamiehen eduskunnalle antamaan vuoden 2012 kertomukseen. Hän toteaa, että moitittavaa tulee, jos tahallaan alibudjetoidaan ja asiakas ei saa tarvitsemiaan palveluita. Kun julkisia palveluja yksityistetään, pysyykö vastuu suhteessa lakiin edelleen kunnalla, siirtyykö se yksityiselle palveluntuottajalle vai katoaako se kokonaan? – Viime kädessä kunta on aina vastuussa palvelujen toteuttamisesta. Mutta ulkopuolisten palvelujen osto lisää valvontavelvollisuuksia kunnissa. Kunnan on järjestettävä tietyt sosiaalipalvelut, mutta kunta voi ostaa palvelun yksityiseltä. Lain mukaan ostopalvelujen laadun tulee olla samalla tasolla kuin vastaavassa kunnan tuottamassa palvelussa. Entä oikeudenmukaisuuden valvonta eläkevakuutusyhtiöiden ja muiden vakuutusyhtiöiden päätöksissä. Miten laillisuus toteutuu ja miten ison osan nämä tapaukset muodostavat kansalaisten yhteydenotoista? – Vuoden 2012 kertomuksen mukaan työeläkelaitoksia, tapaturmalaitoksia ja liikennevakuutuslaitoksia koskevia ratkaisuja oli 70 eli paljon, yleensä määrä on 50 hujakoilla. Tyypillisesti arvostelun kohteena on viranomaisen antaman ratkaisun lopputulos. Oikeusasiamies ei kuitenkaan voi muuttaa päätöstä eikä muutoinkaan puuttua harkintavallan puitteissa annettuun ratkaisuun. Muutoksen saamiseksi tulee aina käyttää muutoksenhakukeinoja ja tehdä esimerkiksi oikaisupyyntö. Kansalaisrohkeutta tarvitaan aina Kun lopuksi kysyn, tarvitaanko uusia keinoja laillisuuden, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden valvontaan ja mitä ne voisivat olla, ei Sakslin lähde arvuuttelemaan mitään yksittäistä keinoa. Mutta yleispätevä vinkki hänellä kuitenkin on. – On tärkeää, että kansalaiset ovat aktiivisia, sanoo Sakslin. Ilman kansalaisten valppautta ja rohkeaa asioihin puuttumista mikään instanssi tai viranomainen ei voi toimia tehokkaasti oikeuden toteutumiseksi yksittäisissä tapauksissa. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen 4 Uusi Invalidi 4/2013 Sosiaalistaloudellinen kriisi uhkaa terveyttä Sota, nälkä, luonnonkatastrofit ja tuhoisat tautiepidemiat ovat perinteinen uhka väestöjen terveydelle. 1900-luvulla näihin liitettiin taloudelliset kriisit, kuten vuonna 1929 Yhdysvalloista alkanut lamakausi. Eurooppa on vuodesta 2008 lähtien kokenut sosiaalistaloudellisen kriisin, joka on koetellut varsinkin Kreikkaa, Espanjaa, Portugalia, Italiaa ja Kyprosta, mutta myös esimerkiksi Irlantia ja Islantia. Monet sairastavuutta lisäävistä sosiaalisista tekijöistä, kuten köyhyys ja työttömyys, ovat kriisin myötä yleistyneet erityisesti Etelä-Euroopan maissa, joihin myös vielä huonommista oloista Välimeren etelä- ja itäpuolelta sotaa, sortoa, nälkää ja toivottomuutta pakoon lähteneet ensiksi päätyvät, jos ovat siihen asti säilyneet hengissä. u u u Toisen maailmansodan jälkeen sosialistinen ja kapitalistinen maailma kilpailivat keskenään ja työväenliike oli vahvoissa asemissa useissa Länsi-Euroopan maissa, mikä mahdollisti julkisen terveys- ja sosiaalihuollon rakentamisen – hyvinvointivaltiot syntyivät. Tämä vaihe huipentui diktatuurien sortumiseen 1970-luvulla Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa. Tilanne muuttui Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden ajautuessa syveneviin ongelmiin, jotka johtivat koko sosialistisen järjestelmän romahtamiseen 1990-luvun alussa. Samalla alkoi julkisen terveys- ja sosiaalihuollon ja hyvinvointivaltion alistaminen pääoman voittojen saalistukselle uusliberalistisen talouspolitiikan puitteissa. Tätä pääoman lähes ehdotonta valtaa vasten on nähtävä myös nykyisen kriisin oloissa harjoitettu politiikka ja kriisin heijastuminen terveyteen. Nykyisen taloudellisen kriisin oloissa Euroopan maat ja erityisesti kansainvälisen taloudellisen tuen varaan ajautuneet maat, kuten Kreikka, ovat noudattaneet tiukkaa julkisten menojen leikkausta, jonka kohteeksi myös terveydenhuolto on joutunut. Seurauksena on ollut muun muassa palvelujen yksityistämistä, julkisen sairaalasektorin alasajoa ja kustannusten siirtämistä palvelujen käyttäjien maksettavaksi. Kysymys on, kuinka paljon terveystilanteen heikentyminen on suoraa seurausta hei- kentyneistä taloudellisista ja sosiaalisista oloista ja kuinka paljon seurausta toteutetuista julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon leikkauksista? Ilman vastausta on myös kysymys, mitä pitkäaikaisvaikutuksia julkisen sosiaali- ja terveyssektorin alasajolla on? u u u Viime vuosina on nopeutuvaan tahtiin ilmestynyt tutkimuksia, joissa on osoitettu mielenterveysongelmien lisääntyneen (itsemurhat, masennus), aikuisväestön yleisen terveydentilan heikentyneen ja infektiotautien (kuten HIV) lisääntyneen sosiaalistaloudellisen kriisin kokeneissa maissa. Paljon huomiota on saanut tuberkuloosi, jonka on todettu kytkeytyvän taloudellisen kriisin aiheuttamaan köyhyyteen, asumisahtauteen ja terveydenhuollon puutteisiin. Sosiaalis-taloudellisen kriisin oloissa myös tauteja levittävät hyönteiset, kuten hyttyset leviävät uusissa ekologisissa oloissa. Kotoperäinen (endeeminen) malaria katosi Euroopasta, kun Kreikka sai vuonna 1974 virallisesti malariavapaan maan aseman. Nykyisen kriisin oloissa kotoperäinen malaria on jälleen asettunut eripuolille Kreikkaa. Monet tekijät avaavat mahdollisuuden malarian laajamittaiselle leviämiselle. Kreikan julkinen terveydenhuolto on kriisissä, mukaan luettuna ennaltaehkäise- vä terveydenhuolto. Asumisolot varsinkin maaseudulla ovat kehnot erityisesti suurella joukolla malariaendeemisiltä alueilta Aasiasta kotoisin olevilla siirtotyöläisillä. Samanaikaisesti on kehittynyt hyvät ekologiset olosuhteet malariaa levittäville hyttysille. Kuvaavaa kapitalistiselle maailmantaloudelle on, että talouden muutoksia lehdistö raportoi lähes reaaliaikaisesti, mutta arvioidaan, että luotettavia tietoja kuolleisuuden ja terveyden muutoksista on odotettava noin kaksi vuotta. Huonoimmassa asemassa ovat ne väestöryhmät, joi- den oloista tietomme ovat huonoimmat: erilaiset etniset vähemmistöt, ”laittomat” maahanmuuttajat ja muut sosiaalisesti syrjäytyneet ryhmät, kuten vangit, narkomaanit, alkoholistit jne. u u u Hyvinvointivaltion säilyttämisen (tai uudelleen rakentamisen) lisäksi tarvitaan ainakin kahden tasoisia toimenpiteitä: 1) Jo tapahtuneet lähinnä Etelä-Euroopan väestön terveydelliset vauriot on korjattava ja 2) On toteutettava toimenpiteitä ensisijaisesti Etelä-Euroo- pan (Kreikan, Espanjan, Portugalin ja Italian) väestön terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Tilanne Etelä-Euroopassa vaatii sitä, että myös Suomessa on varauduttava terveydellisten uhkien ehkäisemiseen. Lisäksi on muistettava, että Eurooppa ei toivottavasti ainakaan vielä ole linnoitus, joka on suljettu sen ulkopuolelta tulevilta. Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Helsingin ja Tampereen yliopistoissa Myös Suomessa on varauduttava sosiaalistaloudellisesta kriisistä seuraavien terveydellisten uhkien ehkäisemiseen, totesi Heikki S. Vuorinen liiton syysseminaarissa. Kuva: Pauli Västilä. Toteutuuko oikeudenmukaisuus? Toteutuuko oikeudenmukaisuus vai ei? No ei, monessa asiassa oikeudenmukaisuus on sivuutettu, joko tahallaan tai tahattomasti. Verotus tuntuu aika epäoikeudenmukaiselta. Eläkeläinen ja työttömyyskorvauksen saaja maksavat tuloistaan saman kuin erittäin isoa palkkaa saava ja isot pääomatulot kuittaava henkilö. Meille on sitä yritetty selvittää, mistä se johtuu, ja annettu ymmärtää, että se on oikein. Varmasti niin on ja lisäksi laillistakin, mutta ei oikeudenmukaista. Epäoikeudenmukaisuutta on myös eri kuntien eriarvoinen palvelutoiminta. Se johtunee kuntien vaikeasta taloudellisesta tilanteesta, mutta en tarkoita sitä vaan lähinnä vammaispalveluihin ja omaishoitoon liittyviä eri kuntien erilaisia käytäntöjä ja kriteerejä. Joissain kunnissa on vaikeuksia saada riittävä määrä tukipalveluja, lähinnä kuljetuspalvelua. Tosin hiukan on kehittynyt parempaan suuntaan sekin käytäntö. Siitä huolimatta takapakkia on pienin askelin koko vammaisasioiden puolella alettu mennä, ikään kuin huomaamatta. Joissakin kunnissa on kaikki omaishoitajat irtisanottu ja tarkastelun jälkeen palkattu uudelleen, ei toki kaikkia heistä. Kummallista ristiriitaa tässäkin asiassa on uudistuvan vanhus- ja vammaispalvelujärjestelmän tiimoilta havaittavissa. Tulee mieleen se lintu, joka nokkii iänkaiken. Olisi vaikka kuinka paljon epäoikeudenmukaisuuksia, mutta tila ei riitä. Onko sitten tasa-arvoa? No ei, ei sitäkään, kuten ei oikeudenmukaisuuttakaan. Lapset kärsivät ehkä eniten tasa-arvon puutteesta, vai onko se kuitenkin oikeudenmukaisuuden puutetta? Nämä asiat ovat niin lähellä toisiaan. Minä kannan huolta etenkin vähävaraisten perheiden lapsista. Esimerkiksi harrastusmahdollisuudet eivät ole ollenkaan tasa-arvoisia. Jääkiekko on monelle liian kallis, samoin kaikki hiihtourheiluun liittyvä, etenkin jos se muuntuu kilpailuharrastukseksi. Vaikka miten hyvä ja lahjakas on, jos ei ole rahaa, ei ole mahdollisuuksia. Lapset syrjäytyvät jo lapsina. Epätasa-arvoa on myös vammaisen ihmisen työllistymisessä. Vapaaehtoistyöhön kyllä «kelpaa», mutta kun palkkaa pitäisi maksaa, katoaa työkyky ja äly saman tien, ainakin työnantajan mielestä. Miten ne pyörät ihmisen alla vaikuttavatkin niin voimakkaasti, enkä nyt tarkoita autoa. Palkattunakin se ansio on pienempi kuin vammattomalla. Kaikkein räikeimmistä tapauksista on kai jo päästy, siis vähän pehmentymää on tullut. Onko meillä siis oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa? Kysyy Pirkko Vaittinen Lahti Uusi Invalidi 4/2013 5 Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013 – miten se on helpottanut vanhusten elämää täällä ikähaitarin loppupäässä? Itse olen vielä kyennyt omalta osaltani asiani hoitamaan, mutta niin moni on joutunut ilman omaa syytään ikään kuin toisten armoille – turvautumaan ns. ”hyvinvointiyhteiskunnan” apuun. Siksipä olen katsonut velvollisuudekseni olla hereillä ja samalla seurata, mitä on mahdollisesti odotettavissa, kunhan aika myöskin kohdaltani etenee riittävän pitkälle. Enhän ole korviani myöden mukana varsinaisessa hoitotyössä, mutta he jotka ovat, kertovat esimerkiksi henkilökohtaisissa keskusteluissa ja lehtienkin palstoilla monista vaikeuksista. Hoitohenkilökuntaa on lai- toshoidon piirissä liian vähän. Vanhuksille ei ehditä riittävän usein edes vaippoja vaihtamaan eikä heitä pesemään. Ymmärryksessä olevan vanhuksen pyytäessä apua tarpeilleen pääsemiseksi siihen ei ole riittävästi hoitohenkilökunnalla aikaa. Märissään ja jopa ulosteissaan he altistuvat infektioille, joita sitten koetetaan hoitaa voiteilla ja jopa lääkkeillä. Tämä puolestaan aiheuttaa väsymystä ja koettelee kärsivällisyyttä, mikä johtaa kärsimättömyyden aiheuttamaan pahantuulisuuteen ja ikävään käyttäytymiseen kanssaeläjiä kohtaan. Sama suunta tuntuu olevan kotihoidon ja palveluasumisen taholla. Vanhuksille määrätään sairauksiin ja vaivoihin aina uusia lääkkeitä eikä joudeta katsomaan, sopivatko ne lääkkeet entisten kanssa yhtä aikaa nautittaviksi. Tästäkin saattaa johtua aina uutta ja uutta lääkinnällistä tarvetta, joka tuntuu johtavan liikalääkitykseen omine seuraamuksineen. Nyt kyllä tarvittaisiin parannusten aikaansaamiseksi sitä Valviran (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston) mukanaoloa ja tarkkaa seurantaa. Onko tällä virastolla tarpeeksi resursseja? Ei riitä, että asioiden seuraamiseksi kysellään suorittavalta hen- kilökunnalta, jotka omaakin etuaan ajatellen ovat lojaaleja työyhteisölleen ja ehkä heidän lausuntonsa siinä tapauksessa onkin sitten kysyjän toiveiden mukainen (”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella pesä”). Ei ole yhtään liikaa vaadittu, että asioiden lisävalvojaksi perustetaan maahamme ennenkin puhuttu vanhusasiain valtuutetun virka. Olisi kyllä erittäin tärkeää, että kuntalain 27 §:n mukaiset vanhusneuvostot olisivat valppaita seuraamaan myöskin vanhusten hoitoa laitoksissa sekä koti- ja palveluasunnoissa antaen palautteensa näkemästään ja kokemastaan kunnalli- sille päättäjille, muun tärkeän vanhustyön ohessa. Paljon on tästä asiasta mielessä, mutta tämä tällä kertaa. Tauno Paakkonen Puheenjohtaja Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry. Kansalaisaloitteilla ihmisoikeuksien puolesta Kansalaisaloite on uusi kanava, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden saada lakialoitteensa eduskunnan käsiteltäväksi ja samalla nostaa tärkeäksi koettu asia julkisuuteen. Kun aloitteelle on kuuden kuukauden sisällä saatu vähintään 50 000 kannattajaa, on eduskunnalla velvoite ottaa asia käsiteltäväkseen. Kansalaisaloitteita voivat kannattaa äänioikeutetut Suomen kansalaiset. Ei kilpailutukselle – kyllä ihmisoikeuksille! Lokakuussa alkoi kannattaji- ”Hyväksi koettuja palveluja, joihin olemme tottuneet ja oppineet, ei tule muuttaa huonommiksi vain siksi, että niillä on halpa hinta.” Aloitteen vireillepanijoina ovat ”Pertti Kurikan YK:n vammaisten ih- Nimipäivät”-bändistä tutut misten oikeuksia koskevan Sami Helle ja Kari Aalto. yleissopimuksen mukaan vammaisella henkilöllä on Oikeus ulkoiluun oikeus valita asuinpaikkan- ympärivuorokautisessa sa sijainti ja asuinkaverin- hoidossa oleville! sa. Nykyinen hankintalain muodostama kilpailutuskäy- Tällä Ikäinstituutin aloitteestäntö kuitenkin suurelta osin ta marraskuussa käynnistetylestää tämän toteutumisen. lä kansalaisaloitteella vedotaan ”Kilpailuttamisessa raha eduskuntaan, että valmisteilla ratkaisee, kehitysvammais- olevaan itsemääräämisoikeusten ja meidän omaistemme lakiin sisällytettäisiin päivittäija ystäviemme ääntä ei kuul- nen tunnin ulkoiluoikeus ymla”, todetaan aloitteessa, pärivuorokautisessa pitkäaien kerääminen kansalaisaloitteeseen, jossa vaaditaan hankintalain muuttamista niin, että kaikki kehitysvammaisia ihmisiä koskevat palvelut jätetään kokonaan valtion ja kuntien kilpailutuksen ulkopuolelle. kaishoidossa oleville ihmisille. Ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevat ihmiset ansaitsisivat oikeuden päivittäiseen ulkoiluun – sellainen on nykyisin lailla turvattu vangeillekin. Ulkoiluoikeuden sisällyttäminen lakiin vahvistaisi pitkäaikaishoidon asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja tukisi heidän hyvinvointiaan. leen aloitteille. Aloitteen kannattaminen netissä edellyttää ns. vahvaa sähköistä tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnisteilla. Tunnistautumisen jälkeen voi saman istunnon aikana kannattaa useita aloitteita. Kansalaisaloite.fi -pal velu tarkistaa kannattajien äänioikeuden ja tunnistaa, jos henkilö yrittää kannattaa samaa aloitetta useamKannatusilmoitus paan kertaan. Kannattajien lomakkeella tai netissä nimet eivät keräysvaiheesKansalaisaloitepalvelun netti- sa ole muiden nähtävissä. Nyt vain vaikuttamaan sivuilla, www.kansalaisaloite. fi, on tarkempia tietoja näistä – myös uusin keinoin! ja muista vireillä olevista aloitteista ja siellä voi sähköisesti antaa kannatuksensa haluamil- Marja-Leena Kalkkinen Terveyskeskusten lääkäripula ajaa yksityiselle Mitä voidaan tehdä? Tietenkin kouluttaa lisää ja tarpeellinen määrä lääkäreitä, että heitä riittää myös kunnallisiin terveyskeskuksiin. Työttömiksihän hekään eivät halua. Lääkärien etujärjestöstä kuuluu sitten ikään kuin jarruna, että ei ole riittävästi kouluttajalääkäreitä. Muutakin työvoimaa otetaan ulkomailta. Otettakoon myöskin lääkärien kouluttajia. Onko lääkärien etujärjestö Lääkäriliitto niin voimakas liittymä, että se voi edesauttaa kansanterveyslain vesittämistä ja omien jäsentensä yksityisvastaanottojen sekä lääkäriasemien rahakkaampaa toimintaa? Meidän tavallisten pulliaisten tulisi kaikin voimin ja kai- killa tahoilla toimia, että lääkärien pula terveyskeskuksissa ei estä myös kansakunnan vähävaraisten pääsyä pätevien lääkäreiden vastaanotoille terveyskeskuksiin. Nyt on vallitseva suuntaus, että terveyskeskuksissa ei saa lääkäriaikoja tarvittaessa. ”Kaikki lääkäriajat ovat jo menneet”, vastataan terveysasemien puhelimiin sinne soitettaessa – päivänä, jolloin näitä aikoja ainoastaan annetaan. Se täytynee johtua siitä, että ei ole tarpeeksi lääkäreitä. Tai johtuneeko siitä, että heidän pitää joutua harjoittamaan praktiikkaansa mahdollisille yksityisvastaanotoille, jonne lääkäriapua tarvitsevat ohjautuvat? Meidän ”tavisten” tulisi jat- kuvasti valvoa etujamme ja vaatia kaikilla tahoilla lääkärien koulutuksen lisäämistä. Sitä toimintaa voitaisiin toteuttaa esimerkiksi ottamalla yhteyttä kansanedustajiimme, niin henkilökohtaisesti kuin yhdistyksinäkin, että he ajaisivat asiaa maan hallituksessa ja eduskunnassa tilanteen korjaamiseksi. Meilläkin on Tapaturmaja sairausinvalidien liitto ry. Myös sieltä voisi laittaa paineita lääkärien määrän lisäämiseksi ja tarvittaessa heidän kouluttajien saamiseksi. Meidän tulisi ottaa asia esille niin ikään eri eläkeläisyhdistyksissä sekä muissakin kansalaisjärjestöissä saadaksemme paineita asiantilan korjaamiseksi. Mikäli me emme tee mitään, niin kohta emme pääse ter- veyskeskuksiin lääkärien vastaanotoille, vaan joudumme vaivoinemme menemään aina kalliiseen yksityiseen lääkäriin ja vain sitä kautta saamaan helpotusta vaivoihimme. Myönnän, että onhan tälläkin sektorilla uudistuksillekin sijaa, mutta mikäli ne johtavat aina vain kalliimpaan ja kalliimpaan terveyden ja sairauksien hoitoon, niin siihen ei ole varaa meillä tavallisilla entisillä ja nykyisilläkään duunareilla. Ei auta sekään, että vaikka saataisiin Kela kompensoimaan isommalla osuudella lääkäripalkkioita. Omaan nilkkaan sekin kolahtaa, joskin eri teitä. Vaikutus saattaisi olla lääkärien palkkioiden kohoaminen entisestään, sillä he- kin tietenkin yleisen ahneen tavan mukaan haluaisivat osansa Kelan kassasta. Rikkaiden rikastumismahdollisuudethan ovat nykymaailmassa laillistettuja – konstilla millä hyvänsä. Senhän me olemme nähneet ja kuulleet. Asioiden perällä on kuitenkin jatkuvasti tärkeä olla – ja mieluummin tämän jutun tekijää viisaampien ihmisten toimesta, joita tiedän olevan paljon. Kuitenkin mielestäni olisi välttämätöntä, että puhallettaisiin yhteen hiileen. Hiljaa olemalla ja vain katseella seuraten tulos olisi kuin kaikki kusta lorotettaisiin samaan nuotioon. Heino Luukinen Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n OSTI:n jäsen 6 Uusi Invalidi 4/2013 Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja kriisien terveysuhat puhuttivat liiton seminaarissa Perinteinen syysseminaari järjestettiin tänä vuonna liiton 65-vuotisjuhlavuoden merkeissä viikonloppuna 5.–6. lokakuuta Vähäjärvellä. Väkeä olikin kokoontunut eri puolilta maata lomakodin juhlasalin täydeltä. Liiton juhlavuoden hengessä tarkasteltiin seminaarissa Suomen sosiaali- ja terveysturvan kehitystä oikein ”pitkällä kaarella”, kuten puheenjohtaja Antti Holopainen avauspuheenvuorossaan totesi. Kaikkien aikojen paras seminaari, kiittelivät monet sun- nuntai-iltapäivänä, eikä ihme: Innostavat ja aiheensa laajaalaisesti tuntevat alustajat herättivät kuulijoiden mielenkiinnon ja paljon ajatuksia ja keskustelua. Hyvinvointivaltiota rakennettiin – mutta kuinkas sitten kävikään? Liiton entinen puheenjohtaja, Helsingin kaupungin sosiaalipäivystyksen päällikkö Olli Salin tarkasteli alustuksessaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentamista ja lainsää- VUODEN 2014 TUETUT LOMAT HAETTAVISSA Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry. järjestää yhteistyössä Solaris-lomat ry:n kanssa Raha-automaattiyhdistyksen tukemia MONIVAMMAISTEN VIRKISTYSLOMIA Vähäjärven lomakodissa, Hämeenlinnan Hauholla Viiden vuorokauden täysihoitolomalla viihtyisässä lomakodissa on tarjolla sekä asiapitoista että monenlaista virkistys-, harrastus-, liikunta ym. toimintaa. Lomia voivat hakea vammaiset henkilöt, jotka eivät vuonna 2013 olleet tuetulla lomalla. Loman omavastuuosuus on 50 euroa. dännön kehitystä kautta vuosikymmenten, sotien jälkeisestä ajasta ja liiton perustamisvuosista alkaen. Mieleen palautuivat monet merkittävät edistysaskeleet, mm. lapsilisät, työeläkkeet, sairausvakuutus ja vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet vammaispalvelulain myötä, ja hankkeet, kuten maksuttoman terveydenhuollon tavoite kansanterveyslain laatimisen yhteydessä. Lähemmäs nykypäivää tultaessa oli Ollin kuvaus koruttomampaa kertomaa: Jo 1990-luku merkitsi monien parannusten valmistelun jäädyttämistä ja palvelujen ja tukien heikentämistä. Laman varjolla tehtyjä heikennyksiä ei ole sittemmin juuri korjattu. Nykyisin voidaankin sitten puhua suoranaisesta hyvinvointivaltion romuttamisesta. – Järjestelmä on edelleen olemassa, mutta sen rahoitusta on romutettu, totesi Olli Salin, kuntien velvoitteet säilyvät, mutta edellytykset toteutukselle heikkenevät ja seurauksena on palvelujen supistaminen ja harventaminen. Hyvinvointipalvelujen taloudellista pohjaa rapauttavat indeksikorotuksien jäädytys, kuntien valtionosuuksien alentaminen ja julkisen talouden tiukka raamiohjaus. Hallitus vaatii julkisten palvelujen karsimista lähivuosina miljardien eurojen ”säästöjen” aikaansaamiseksi. Olli Salin kuvaili elävästi hyvinvointivaltion historiaa, sen rakentamista ja rapauttamista ja muistutti taas kerran: ”Ei pidä antaa periksi!” Kuntapalveluja ulkoiste- tarvittaessa on uskallettava vataan, yksityistetään ja mark- littaa ja kannella, jotta kunnat kinallistetaan. Suoria lähipal- saadaan noudattamaan lakia veluja pyritään yhä enemmän vaikka uhkasakon uhalla, ei pikorvaamaan sähköisillä ”itse- dä antaa periksi! palveluilla”, terveyskioskeilla ja nettineuvoloilla. Sosiaalistaloudelliset Myös subjektiiviset oikeu- kriisit uhkana terveydelle det ovat taas uhattuina, koh- tänäkin päivänä teina mm. lasten päivähoito ja vammaispalvelut. Hyvinvointivaltiosta, sen kriiLopuksi Olli kehotti keskit- seistä ja pelastamisen tarpeesta tymään erityisesti paikallisiin puhui myös LKT, lääketieteen kamppailuihin lähipalvelujen historian dosentti Heikki S. pelastamiseksi. Terveysasemat Vuorinen. Sosiaalistaloudelovat monissa kunnissa tulilin- listen kriisien vaikutus ihmisjalla. Keskeisiä kysymyksiä ten terveyteen oli uusi ja palovat myös mm. kotihoidon tila jon keskustelua ja ajatuksia heja vammaisten oikeudet. Kam- rättävä näkökulma. panjoihin mukaan tulisi saada Vaikka Heikki on lääketiekuntalaisia laajalla rintamal- teen historian dosentti – muula: asukkaat, kaupungin työn- ten ainoa laatuaan Suomessa – tekijät, eri järjestöt, seurakun- ei puhe ollut todellakaan vain nat jne. menneistä ajoista vaan nimenJa vielä Ollin kannustus: omaan tästä päivästä ja tulevai– Palveluja pitää vaatia ja suudesta. Lomia on haettavissa seuraaville lomajaksoille: Lomaviikot (ma–la) 26.–31. toukokuuta 21.–26. heinäkuuta 15.–20. syyskuuta Hakemukset liiton toimistoon viimeistään 19. helmikuuta 14. huhtikuuta 9. kesäkuuta Lomia haetaan Solaris-lomien lomakkeilla. Huolella täytetyt lomakkeet toimitetaan hyvissä ajoin liiton toimistoon osoitteella: Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto Kulmavuorenkatu 5 00500 Helsinki. Iloista yhdessäoloa Kaamoksen kaatajaisissa Tampereella Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidit ry järjesti 3.11. Kaamoksen kaatajaiset Uudenkylän Tapiolassa. Yhdistys oli kutsunut kaa- mosta kaatamaan Pirkanmaalla toimivia sisaryhdistyksiä, ja kutsu oli kuultu Nokialla, Valkeakoskella ja Vilppulassa. Tilaisuuden alussa tarjottiin Hakulomakkeen voi myös tulostaa tai tehdä sähköisen hakemuksen Solaris-lomien nettisivuilla osoitteessa: http://www.solaris-lomat.fi/tuetut_lomat/hakeminen. Lomien myöntämisestä päättää Solaris-lomat hakemusten perusteella. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota loman tarpeen perusteluihin. Loman saajille Solaris-lomat lähettää noin kuukausi ennen lomaa kirjeen ja laskun omavastuuosuudesta. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa liiton paikallisyhdistyksistä, kotisivuilta (www.tsil.fi), toimistosta (p. 09 713 990, tsil@tsil.fi) ja lomakodista (p. 03 6543 124) sekä Solaris-lomien kotisivuilta (www.solaris-lomat.fi). Kutsu Kaamoksen kaatajaisiin Tampereelle oli kuultu Nokialla, Valkeakoskella ja Vilppulassa. Väkeä oli Tapiolan salin täydeltä. maukas keitto, ja sen jälkeen oli vuorossa tilaisuuden ohjelma. Keravalainen Soile Thun esitteli naisen elämän unelmia ja pettymyksiä niin Betty Sieväsen, kotiapulaisen kuin pohjalaisen likankin näkövinkkelistä. Puheessaan Tarja Västilä käsitteli kuntien säästöjä, etenkin niiden kohdistumista lakisääteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä päättäjien vastuuta kuntalaisten peruspalveluista. Tilaisuuden musiikista vastasivat Kaarina Valtanen laulullaan ja Matti Arajärvi haitarillaan. Arpajaisten ja kahvien jälkeen oli vielä varattu aikaa tanssiin. Tarja Västilä Uusi Invalidi 4/2013 Taloudellisten kriisien seurauksia kun ovat mm. työttömyyden kasvu ja julkisen talouden supistuksista johtuvat terveydenhuollon ja sosiaaliturvan leikkaukset. Näistä puolestaan seuraa mielenterveysongelmien lisääntymistä, yleistä terveydentilan heikentymistä ja infektiotautien yleistymistä, puhumattakaan kriisien välillisistä vaikutuksista. Mitä sitten pitäisi tehdä? Heikin mukaan tarvitaan monia toimenpiteitä. – Tärkeintä on kuitenkin hyvinvointivaltion säilyttäminen (tai uudelleen rakentaminen). Lisää tästä aiheesta on sivun 4 artikkelissa, joka on Heikki S. Vuorisen lyhennelmä alustuksestaan. Kotipalvelut kuntoon ja terveyskeskusmaksut pois! Alustajien innostava esiintyminen ja tuoreet näkökulmat virittivät seminaarin osallistujat vilkkaaseen keskusteluun ja pohdintaan. Julkituotiin mm. epäilyjä, onko meillä hyvinvointivaltiota enää ollenkaan. Ja tietävätkö päättäjät ylipäätään, mitä päättävät. Alustukset johdattelivat keskustelun vahvasti kuntapalveluihin. Erityisesti huolestuttavat terveys-, vammais- ja kotipalvelujen heikentämiset, jotka osaltaan lisäävät terveysriskejä etenkin heikoimmissa väestöryhmissä. Monille vammaisille ja vanhuksille tuiki tarpeellinen kotisiivous on 1990-luvulta alkaen jätetty kunnissa kuntapalvelujen ulkopuolelle ja yksityisiltä ostettavaksi, vaikka voimassa olevan sosiaalihuoltolain mukaan kunnallisiin kotipalveluihin kuuluu myös siivous. Jos siivouspalvelua haettaessa tulee kunnilta kielteisiä päätöksiä, olisi siinä siis aihetta kantelulle. Muistutettiin myös, että vanhuspalvelulain mukaisia palvelusuunnitelmia tehtäessä on syytä huolehtia, että suunnitelmaan kirjataan myös siivouspalvelun tarve. Keskeisenä kysymyksenä nousi esille terveyskeskusmaksujen poistaminen valtakunnallisesti, mikä on ollut jo pitkään liiton vaatimuksena. Helsingin kaupunki on tässä suhteessa nyt hyvänä esimerkkinä muille kunnille. Keskustelussa kehkeytyi ajatus, että asian voisi nostaa liiton aloitteeksi muille järjestötahoille laajapohjaisen kansalaisaloitekampanjan käynnistämiseksi. Myös vaatimusta lääkäreiden riittävästä määrästä julkisessa terveydenhuollossa on syytä pitää esillä terveyden- Y H D I S T Y S T E N V Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n Hämeenlinnan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Vuosikokous keskiviikkona 19.2.2014 klo 16 Hämeenlinnan Järjestösäätiön toimitilassa, Birger Jaarlin katu 12 A. Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat sekä muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Jyväskylän Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Vuosikokous keskiviikkona 19.2.2014 klo 13 Saiholla, Saihokatu 4. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kaikki jäsenet mukaan! Kotkan seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry vuosikokous järjestetään keskiviikkona 19.2.2014 klo 17.00 Kotkan Kumppanuustalolla, os. Satamakatu 1, Kotka. Kuopion Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n Vuosikokous pidetään sunnuntaina 23.2.2014 klo 13.00 kerholla, Raviradantie 8. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat, mm. valitaan yhdistyksen hallitus. Tervetuloa! Hallitus Lahden Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Vuosikokous torstaina 27.2.2014 klo 12.00 Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Vuosikokous keskiviikkona 19.2.2014 alkaen klo 12.00 Palvelukeskussäätiön kokoustilassa, Perillistenkatu 3. Sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Hallitus Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 13.00 Osuuspankin kokoustilassa, Kauppakatu 8, 4. kerros. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus kohentami- Välillä toki juhlittiinkin Asiapitoisen ja keskustelevan seminaarin lomassa vietettiin lauantai-iltana pienimuotoinen liiton 65-vuotisjuhlatilaisuus: nautittiin tervetuliaismaljat ja kuultiin puheenjohtajan juhlapuhe, yhdistysten ja jäsenten onnitteluja liitolle sekä lauluja runoesityksiä. Ja lauantai-illan päätteeksi tietysti yhteislaulua Antikaisen Paavon vetämänä. Teksti: Marja-Leena Kalkkinen Kuva: Pauli Västilä O S I K O K O U S I A Vuosikokous pidetään tiistaina 18.2.2014 klo 9.00 Aleksinkulman Pohjansalissa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Sääntömääräinen vuosikokous tiistaina 18.2.2014 klo 10.00 Nuorisotalolla, huone 3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus Rauman Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Vuosikokous tiistaina 18.2.2014. klo 14.00 Järjestötalolla, Siikapolku 1. Sääntömääräiset asiat, toimihenkilöiden valinnat toimintavuodelle 2014. Kaikki jäsenet tervetuloa paikalle. Kaffe ja pulla kans´ tarjoll! Hallitus Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Vuosikokous pidetään torstaina 27.2.2014 alkaen klo 12.00 Domuksella Vammaisjärjestöjen kokoustilassa, Pellervonkatu 9. Liiton edustaja paikalla. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa! Hallitus Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Vuosikokous lauantaina 22.2.2014 klo 11.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Edustaja liitosta mukana. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidit ry Vuosikokous torstaina 20.2.2014 klo 14.00 Nordea-pankin kokoustilassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kokoukseen! Johtokunta Uuden johtokunnan järjestäytymiskokous heti vuosikokouksen jälkeen. Vilppulan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Vuosikokous sunnuntaina 16.2.2014 klo 13.00 Anja Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 15, Vilppula. Jäsenet tervetuloa. Kahvitarjoilu. Hallitus VÄHÄJÄRVEN LOMAKOTI kutsuu talvilomalle hinnat : K Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry. sääntömääräinen vuosikokous torstaina 20.2.2014 alkaen klo 13 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58–60), Kerhohuone 1, 1. krs, Helsinki. Kahvitarjoilu, tervetuloa. huoltopalvelujen seksi. U 7 A-osa 57euroa/vrk/hlö, B-osa 55 euroa/vrk/hlö Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa, viihtyisiä tiloja, saunan löylyjä ja mukavaa yhdessäoloa Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan paikan päälle tai vieraile kotisivuillamme. Vähäjärven lomakoti Muntsilantie 19 14680 Hauho (Hämeenlinna) p. (03) 6543 124 www.tsil.fi/lomakoti 8 Uusi Invalidi 4/2013 RAUHALLISTA JOULUNAIKAA Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Hämeenlinnan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Keravan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Kuopion Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Lahden Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Nokian Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Rauman Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidit ry Vilppulan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Sairaus- ja tapaturmavammasäätiö rs Terveysrintama ry Turun Työväen Eläkeläiset ry Tapiola Uudenkylän Työväentalo, Tampere SNDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö ry Tuwe:n veteraanikerho Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry Päivi Koivunen Senja Räsänen Pirkko Piiroinen Riitta Mikkonen Juha Kovanen Timo Piippo Pauli Toikka Olavi Nurminen Jussi Lilja Terttu Tylli Olli ja Marketta Salin Leo Partanen Eila Achren Anna-Liisa Nikkanen Soile Valli Terttu Simpanen Yrjö Hakanen Kirsti Sohlberg Maija Laitinen Ilpo Laitinen Lea Uhtio Marja Peltonen Anja Blomqvist Liisa ja Väinö Pusa Katri Pitkänen Hannu Kautto Mailis Kouhi Eino Aalto Maija Öfverberg Hämeenlinnan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Eino Jaakkola Pasi Ranki Anja Jokinen Irja Huovinen Eeli Huotari Taina Talikka Jorma Talikka Helmi Virtanen Keravan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pirkko Laaksonen Tapio Tenhunen Pekka Rosenberg Pirkko Ahonen Leena Toivonen Maikki Partanen Raili Kumpulainen Marjatta Rosenqvist Helmi Tiilikainen Kuopion Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry Paavo Antikainen Tarja Antikainen Helena Räsänen Maija Räsänen Antti Kokkonen Helka Karhunen Kyösti Könönen Aila Antikainen Marjatta Kankkunen Kalle Rasa Anja Rasa Siiri Kauppinen Toini Antikainen Raili Koponen Erkki Ikäheimonen Ritva Ikäheimonen Pentti Koponen Leena Turunen Tenho Kaipainen Aino Kaipainen Lahden Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry Ritva Korhonen Irja Laitinen Mauno Laitinen Pirjo Hirvonen Raili Nurminen Rauha Maikkunen Pirkko Vaittinen Aino Forsander Marja Kokko Aino Meriläinen Esko Jokinen Raimo Heikkilä Toini Gröndahl Eeva Malin Lempi Gröndahl Aini Rantonen Lea Partanen Sakari Kosonen Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Anneli Tiainen Armi Kohonen Liisa Pikkarainen Eeva Björkholm Milja Heikkonen Hilkka ja Mikko Smolander Seija Tams Anna-Liisa Cederström Eila Kosonen Margit Hirvisaari Anna Lohko Terttu Keltanen Laila Pöntinen Raimo Kärmeniemi Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Eero Salonen Orvokki Murto Liisa Myllynen Eeva Ronkainen Hilkka Kuusisto Laina Mäkinen Raili Palonen Kaarina Seppälä Erkki Jalvanti Erkki Nokelainen Tarja Nokelainen Helena Laukkanen Raija Salmi Veijo Salmi Aili Hakanen Maritta Alakoski Lea Immonen Sirkkaliisa Hakanen Raimo Hakanen Reetta Nisula Raili Pakka Leila Ahola Herkku Hernesniemi Tuula Palomäki Pauli Schadrin Aila Lehtinen Merja Tuupainen Olli Tuupainen Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Heikki Kangas Tuulikki Väisänen Aino Knuutila Eila Moilanen Kirsti Mankinen Lyyli Lapintaival Kerttu Järvelä Terttu Niemelä Einari Alajarva Annikki Jurvakainen Laila ja Heino Luukinen Seppo Pitkäaho Leila Siira Laimi Arponen Kaija Annala Rauni Nupponen Seija ja Paavo Raappana Seija ja Olli Juujärvi Anna-Liisa Satalahti Matti Marjetta Anneli ja Vilho Kelloniemi Kaarina Närhi Juhani Karvonen Raimo ja Taimi Anttila Anna-Liisa Nissinen Tauno Paakkonen Anja Keltamäki Tuomo Keltamäki Matti Mustonen Matti Perttunen Aarne Kutilainen Helena Kylmäaho Tauno Kauppila Teuvo ja Aune Heiska Hannes Jäälinoja Kyllikki Anttila Vilho Nevala Iida ja Niilo Huovinen Anna ja Taisto Alatalo Aune ja Esko Kukkonen Kaarina ja Matti Nisula Aili ja Timo Vilppola Elsa ja Veli Kurkela Saara Greus Edvin ja Leena Mattila Irja Sipola Taisto ja Raili Korvala Eila Korvala Tapio Kärenaho Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Aili Mannila Mirja Koskela Lahja Nieminen Virpi Kiviheimo Elise Seittonen Eila Martti Tuija Siltanen Lauri Peltomaa Anna-Liisa Pahkuri Anja Mäkelä Kirsi Juhola perh. Jaska Mattila Anna-Liisa Mäkinen Pasi Pahkuri Mervi Backman Raili Saunaluoma Rauno Huhmarniemi Pentti Ruohoniemi Mari Nousiainen Timo Nousiainen Terttu Elomaa Pentti Elomaa Pirkko Sirpola Lea Heikkilä Liisa Söderman Heimo Laine Antti Lehtola Kirsti Lehtola Heikki Loimupalo Irja A. Nevala Raila Aho Risto Jokisuo Uusi Invalidi 4/2013 9 JA ONNEA UUDELLE VUODELLE LÄMMINTÄ JOULUA JA VALOISAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE LUKIJOILLE, YHDISTYKSILLE, LIITOLLE, HENKILÖKUNNALLE JA KANNATUSJÄSENILLE! t. Jyväskylän Seudun Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry Hilkka Kulmala Antti Kulmala Alice Mäki Arja Pitkälä Irma Halonen Eine Altonen Ritva Karinen Aino Niskanen Aili Pärnä Liisa ja Pentti Uusi-Luomalahti Aarre Mäkelä Armi Ranta Reijo Ranta Eeva Uksjärvi Hannu Uksjärvi Terttu Mäkelä Taimi Hely Hilkka Kulomaa Ritva Kerola Anneli Pihlavisto Ritva Smolander Arja Rosenqvist Antti Rosenqvist Antti Lepistö Sirkka Aarrejoki Kauko Salonen Anni Lehtinen Voitto Santala Eila Jokisuo Reijo Jokisuo Rauman Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Reino Leino Rauno Glad Raija Vikstedt Olavi Hanhiluoto Toini Roininen Jorma Kisamaa Eeva Hautala Tuomo Grundström Kalevi Mäkelä Anneli Mäkelä Kalevi Tuominen Oili Juvela Pirjo-Riitta Lindholm Raimo Lindholm Katri Lindholm-Lehtinen Katri Jalonen Mauno Jalonen Kaisa Siltanen Aune Varho Manu T. Laihonen Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Anna-Maija Ahonen Rauha Järvinen Airi Perttala Meeri Lähdeaho Kauko Kyllönen Veli Koskinen Kaarina Valtanen Anita Alm Sauli Haapakoski Jari Heinonen Pertti Keihänen Elvi Oja Väinö Luoma Pirkko Kallioaho Leo Mantila Seija Vehmas Maire Mäkinen Aino Laine Anja Kivipensas Kalle ja Ritva Irmeli Saarijärvi Eino Saarijärvi Pirkko Mäkelä Reijo Mäkelä Taavi Lintunen Ritva Laaksonen Leena Vartti Maija-Liisa Marttunen Raimo Marttunen Marjatta Kulovuori Mirja Kauppila Irja Koivisto Terttu Autio Sulo Kannisto Anja Volanen Hilkka Koivula Pauli Hujo Ritva Mäkelä Kaarina Vuori Antti Vuori Riitta Suokas Sauli Siidoroff Aili Wallenius Riitta Halonen Hannu Oittinen Anna-Maija ja Pentti Koivisto Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Kurt Laine Ritva Normasto Pirkko Peuralahti Jorma Rantanen Olli Aarnio Airi Aarnio Helena Pyy Elvi Tuominen Eira Kejonen Anja Lehtovirta Maija Niemi Aarno ja Pirjo Ylitalo Aili Lehtimäki Ritva Pahikkala Mika Kopra Ritva Reunanen Esko Ollila Rauno ja Johanna Onerva ja Reijo Ritva Piispanen Irja Hakala Eila Granlund Sirkka Hummelin Hannu Hyytiäinen Eira ja Pentti Puhakka Matti Koivu Helli Koivu Sirkka Leinonen Taina Soramäki Harri Takala Taina Lehtonen Liisa Aho Seija Kaleva Timo Kaleva Ensio Laine Kaisa Koivu Juhani Koivu Lahja Korpela Arja Kurko Aimo ja Annikki Tähtinen Reima ja Seija Runko Helena Oksanen Eila Oiva Arja Elo Raija Auranen Merja Ohvo Ritva Blomroos Tauno Takala Keijo Takala Alvar Saarinen Maija Vuorela Eila Nieminen Kyllikki Vuorinen Riitta Mäkinen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014! Hilkka Karvonen Raija Tunnila Kauko Kuokkanen Saimi Tuovinen Raili Kaksonen Sinikka Holopainen Kirsti Kastegren Eira Itkonen Taisto Tuovinen Aila Hypén Signe Miettinen Eila Koponen Saimi Happonen Elli Tiainen Eila Pöllänen Saara Tuovinen Kalle-Pekka Tuovinen Pekka Salonen Rauno Malminen Riitta ja Aku Airi Stenman Hilkka Tulva Riitta Vesala Paula Svärd Soili Kantola Silja Toukoniemi Kirsti Hämäläinen Veikko Hämäläinen Helmi Poskiparta Eeva-Liisa Nikkanen Sinikka Niittonen Liisa Oivanen Jorma Eloranta Ari ja Anne Maija-Liisa Mäkinen Pertti Tuominen Alpo Vuorinen Kaisa Isomaa Ken Helenius Kirsti Kaire Eila Huhtala Pertti Huhtala Norma Kiviö Kaija Kiessling Liittohallitus Antti Holopainen Paavo Antikainen Terttu Elomaa Ritva Korhonen Aino Laine Kurt Laine Erkki Matikainen Tauno Paakkonen Timo Piippo Vesa Ruskeeniemi Eero Salonen Tapio Tenhunen Anni Tiainen Pauli Toikka Kalevi Tuominen Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidit ry Martta Kuronen Annikki Jussilainen Arja Toivonen Maila Rämä Tuure Hietanen Kari Saukkonen Pirkko Rantala Reino Rantala Hilja Menna Antti Keränen Helli Lahti Eila Viinikainen Aini Vikman Aili Lehtinen Pekka Lehtinen Pauli Västilä Anna Ruskeeniemi Tiina Laaksonen Pekka Laaksonen Maritta Ruskeeniemi Vesa Ruskeeniemi Liiton ja lomakodin henkilökunta Pekka Alin Pekka Naukkarinen Pirjo Tuominen Tarja Västilä Marja-Leena Kalkkinen Minna Nieminen Varkauden Vammaiset ry Meeri Ruuskanen Pekka Tuovinen Milja Tuovinen Lauri Karvonen Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta toivottaa Saimaan Turistiliikenne Oy Rauhallista Joulua ja oppimisen iloa uudelle vuodelle! SATAKUNNAN PAINOTUOTE OY Ratastie 6, 32800 KOKEMÄKI puh. 02-523 2500 • www.satakunnanpainotuote.fi Demokraattinen Sivistysliitto ry. 10 Uusi Invalidi 4/2013 ASKARTELUKURSSI tiistai-torstai 28.–30. tammikuuta 2014 Vähäjärven lomakodissa. Ohjelmassa mm. kangas- ja paperitöitä. Opettajana Riitta Halonen. + tarvikkeet. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.1. mennessä Vähäjärven lomakotiin p. (03) 6543 124. Kurssi järjestetään yhteisKurssin hinta (sis. täysi- työssä DSL:n opintokeskukhoidon kurssin ajalta): 100 € sen kanssa. TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY:n LIITTOKOKOUS Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään sunnuntaina 16. maaliskuuta 2014 alkaen klo 10.00 Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19. Valtakirjojen tarkastus alkaa kokouspaikalla klo 9.00. Liiton sääntöjen 5 §:n mukaan kukin liiton jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan jokaiselta alkavalta kolmeltasadalta (300) jäseneltään. Jäsenmääräksi katsotaan se määrä, jolta yhdistys on suorittanut liiton jäsenmaksun vuodelta 2013. In memoriam Elma Mikkonen Suruviesti Lappeenrannasta kertoi Elma Mikkosen nukkuneen pois 31.10. Elma Mikkonen syntyi 15.5.1941 Keiteleellä. Varkauden ja Tampereen kautta Elman tie kulki Lappeenrantaan. Elämänsä varrella hänestä oli moneksi jäätelötehtaalta siivousyrittäjäksi. Eläkkeelle hän jäi ammattikoulun vahtimestarin työstä. Järjestötoiminta Tapaturma- ja sairausinvalideissa ja Eläkeläiset ry:ssä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti oli Elmalle tärkeää. Hän toimi Lappeenrannan tapaturmaja sairausinvalidit ry:n puheenjohtajana useita vuosia ja Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton liittohallituksen aktiivisena jäsenenä neljä kautta. Elma oli lauluihminen. Muistamme hänen esityksensä kulttuuripäivillä kuin illanvietoissakin. Yhdistyksessä Elma tunnettiin auttavaisena ihmisenä. Hän oli aina valmis auttamaan lomakkeiden täytössä ja muussakin asioinnissa. Järjestöasioissa hän oli jämpti ja kehotti muitakin hoitamaan asiat huolella. Muistamme Elman energisenä ja iloisena ihmisenä. Elman muistoa kunnioittaen ja omaisten suruun osaa ottaen Järjestötoverit Kokousta edeltää liittokokousseminaari lauantaina 15.3.2014. Seminaarin ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin yhdistyskirjeissä. Liittohallitus Vilppulan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit tapahtumia: Pikkujoulu lauantaina 14.12.2013 klo 14.00 Hilma ja Onniravintolassa. Vuosikokous sunnuntaina 16.2.2013 klo 13.00 Anja Ylä-Ajoksella, Kitusuontie 15, Vilppula. Jäsenet tervetuloa! Kahvitarjoilu. Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Muistio kevätkaudelle 2014 Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12.00 – 15.00, Näsilinnankatu 22 A 37, 6. kerros. Puh. (03) 2142 678. Kerhot torstaisin alkaen 9.1. klo 11.00 Pellervonkatu 9, Vammaisjärjestöjen tiloissa. Tule keskustelemaan ja kuulemaan hyviä alustajia. Yhteislaulua kerran kuussa. Lisäksi painonvartijat ja tuoliym. jumppaa joka kolmas viikko. Soppaa 5 euron hintaan 23.1., 20.2., 20.3., 17.4. ja 15.5. Lisäksi arpajaisia kerran kuussa. Tule ja tuo ystäväsikin. Vuosikokous torstaina 27.2. (katso ilmoitus) Kevätrieha 4.5. Tapiolassa. Matkat ja retket: Kysy Irmeliltä puh. (03) 3180 649 tai 050 589 4644. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille! Jyväskylän Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidien kevät 2014 Opintotilaisuudet: keskiviikkona alkaen klo 13.00: 8.1., 12.2., 12.3., 9.4., 14.5. ja 11.6. Käsityökerho: keskiviikkona klo 10.00: 15.1., 19.2., 19.3., 16.4., 21.5., ja 18.6. Lukupiirit: keskiviikkona klo 11.00: 22.1., 26.2., 26.3., 23.4. ja 28.5. Vähäjärven retket sovitaan vuoden 2014 alussa. Kotiseuturetket sovitaan erikseen. Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Kerhot ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry. Toimintakalenteri keväälle 2014 Käsityökerhot: Nuorisotalo, huone 4 klo 11.00 – 14.00 Maanantaisin 13.1., 27.1., 3.2., 10.2., 17.2., 24.2., 3.3., 10.3., 17.3., 24.3. ja 31.3. Tiistaikerhot: Nuorisotalo, huone 3 klo 10.30 – 13.30 7.1., 4.2., 4.3., 18.3. ja 1.4. 20.-24.1. IKMO-kurssi Vähäjärven lomakodissa Vuosikokous tiistaina 18.2. klo 10.00 – 13.30 Nuorisotalolla, huone 3. Hallituksen kokoukset: Nuorisotalo, huone 3 klo 14.00 – 15.30 Maanantaisin 27.1., 24.2. ja 31.3. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla. Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Toimintakalenteri kevätkaudelle 2014 Osuuspankin kokoustiloissa, Kauppakatu 8, 4.kerros, tiistaisin klo 13.00: 14.1.kerho 28.1. kokous (Kerholassa) 11.2.kerho 25.2.vuosikokous 11.3.kerho 25.3.kokous 8.4.kerho 22.4.kokous 6.5.kerho 20.5.kokous Kaikki jäsenet tervetuloa! Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan kokouksissa, kerhoissa ja Nokian Uutisissa Kuopion seudun sairausja tapaturmainvalidit ry tapahtumakalenteri Kevään kerhot aloitamme 7.1.2014 klo 10.00 kerholla. Kevään aikana teemme pieniä retkiä lähiseutujen grilleille. Niistä ilmoitetaan myöhemmin kerhossa. Kerhon kevät päättyy 13.5.2014 Äitienpäivään. 9.9.2014 aloitamme syksyn kerhot normaalisti tiistaisin klo 10.00. Vuosikokous pidetään 23.2.2013 klo 13.00 kerholla osoitteessa Raviradantie 8. Kerhon toimikunta toivoo runsasta osanottoa kaikkiin tapahtumiin. Uusi Invalidi 4/2013 Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry:n tapahtumia 2014: TAMMIKUU: Keräämme voimia ja valmistaudumme tulevia varten. HELMIKUU: 10.2. Piknik-risteily 22.2. Vuosikokous T-talon kokoustiloissa klo 11.00. Osoite Vanha Hämeentie 29, Turku. MAALISKUU: 29.3. Teatterimatka Tampereelle. TTT:n esityksenä Dario Fon riemukas farssi ”Ei makseta, ei makseta”. Näytelmä on yksi Dario Fon tunnetuimmista teksteistä ja sitä on esitetty ympäri maailman. Kannattaa varata liput ajoissa. Tämä on päivänäytös. HUHTIKUU: Mietinnässä vielä... TOUKOKUU: 20.5. Iki-ihanat Sokkotreffit. KESÄKUU: 9.6. Iltaristeily Viking Linen m/s GRACE-laivalla HEINÄKUU: 12.7. Musiikillista kesäteatteria Raumalla. Tuttuja säveliä 60-luvulta ”Suklaasydän”-esityksessä. Mukana Annika Eklund, Anna Hanski, Otto Kanerva, Juhani Laitala ja Sani. Huom! Tarkemmat tiedot lähtöajoista ja hinnoista lähiaikoina. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Ritva p. 040 519 8434 tai Helli p. 0400 636 046 tai toimisto p. (02) 232 8526. Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry:n tapahtumia: Kerhot ovat talvilomalla. Torstaikerhon kevätkausi 2014 alkaa 9. tammikuuta. Kerho kokoontuu torstaisin klo 13 – 14.45 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A (sisäänkäynti myös Hämeentie 58–60), Helsinki, kerhohuoneessa 1, 1. krs. Askartelukerhon toiminnasta tiedotetaan myöhemmin. Vuoden 2014 jäsenmaksu on 15 €/jäsen (vuosikokouksen päätös 21.2.2013). Tsil ry:n Ikääntyvät monivammaiset – syrjäytymistä ehkäisemässä - kurssi helsinkiläisille 24.–28.3.2014. Lisätietoja toimistolta. Toimiston aukioloajoissa on poikkeuksia; jotta ei tulisi hukkareissua, kannattaa soittaa ensin ja varmistaa, että toimisto on auki. Toimiston puhelin 09 713991. Toimiston ollessa suljettuna kääntyvät puhelut automaattisesti yhdistyksen puheenjohtaja Timo Piipolle. Uusi Invalidi-lehden aikataulu vuonna 2014 Lehden numero Ilmestyy viikolla 1/14 2/14 3/14 4/14 Aineisto liiton toimistoon viim. vko 13 (maaliskuussa) 3.3.2014 vko 22 (toukokuussa) 5.5.2014 vko 39 (syyskuussa) 1.9.2014 vko 50 (joulukuussa) 17.11.2014 Aineistot liiton toimistoon sähköpostilla tsil@tsil.fi, faksilla p. 09 713 787 tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenk. 5, 00500 Helsinki. Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. 11 Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki Puh. (09) 713 990 Faksi (09) 713 787 Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48 BIC-koodi: OKOYFIHH Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry Toimisto: Kulmavuorenkatu 5 00500 Helsinki ark. klo 12–15 hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991, fax.(09)713787 Hämeenlinnan Tapaturmaja Sairausinvalidit ry siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C 27 13130 Hämeenlinna 050 5722627 pasiranki@jippii.fi Jyväskylän Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry Tsto: Saihokatu 4 40630 Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen 040 5837991 erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E 63 04200 Kerava (09) 2944770, 040 7571604 Kuopion Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21 70780 Kuopio 040 7537505 paavo.antikainen@dnainternet.net Lahden Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B 20 15100 Lahti 044 2610028 ritva.a.korhonen@phnet.fi Lappeenrannan Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Vpj. Hilkka Smolander Marjankatu 6 D 31 53600 Lappeenranta 040 771 9055 Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A 10 37100 Nokia 050 5851735 Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Vpj. Anneli Kelloniemi Kuorimokatu 2 A 21 90520 Oulu 050 571 9961 anneli.kelloniemi@luukku. com Porin Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D 14 28200 Pori 050 9180111 Rauman Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Pj. Reino Leino Kuusistonk. 6 as. 12 26100 Rauma 050 3369124 Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Tsto: Näsilinnankatu 22 A 37 33210 Tampere (03) 2142678 av. ke klo 12–15 Pj. Anja Kivipensas Ojavainionkatu 4 B 12 33710 Tampere 045 8059 778 Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Tsto: Yliopistonkatu 11 a E 79 20100 Turku avoinna ma ja ke klo 10–14 (02) 232 8526, fax (02) 232 8525 tur.tsi@pp.inet.fi Pj. Kurt Laine 050 3074203 kurt.laine@luukku.com Valkeakosken Ammattitautija Sairausinvalidit ry Pj. Reino Rantala Apiankatu 9 A 14 37600 Valkeakoski 0400 620 725 reino.p.rantala@gmail.com Varkauden Vammaiset ry Pj. Saara Tuovinen Luttilantie 5 as. 2 78400 Varkaus saaratuovinen@hotmail.com Vilppulan Sairausja Tapaturmainvalidit ry Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie 15 35700 Vilppula (03) 4716997 050 3138422 Julkaisija Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki toimisto avoinna ark. 8.30–16.00 Puh. ja faksi puh. (09) 713 990, faksi (09) 713 787 Sähköposti ja kotisivut tsil@tsil.fi, www.tsil.fi/uusi-invalidi Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48 BIC-koodi: OKOYFIHH Päätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, 15100 Lahti puh. 0400 417 390, sp. antti.holopainen@a-klinikka.fi Toimituskunta Ritva Korhonen, Hannu Oittinen, Timo Piippo, Vesa Ruskeeniemi, Pauli Toikka Toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Taitto Asmo Koste Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki ISSN-numero0787-7021 12 Uusi Invalidi 4/2013 Ay-liikkeestä työsuojelun kautta vammaisliikkeeseen Yli kolme vuosikymmentä Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien puheenjohtajana toiminut Timo Piippo ei suinkaan ole paljasjalkainen stadin kundi, vaikka äkkinäinen voisi niin luulla. Hän on 50-luvulla korpeen raivatun uudistilan poika Kiuruveden Korpijoelta. Ihan Timon varhaisimmat vuodet perhe asui kirkonkylällä, mutta Korpijoki oli se varsinainen lapsuusmaisema. – Olin vanhin kolmesta lapsesta. Kotitilan raivauksen ja viljelyn lisäksi isä teki metsäja rakennustöitä talvisaikaan, äiti hoiti lapsia ja kotia. Meillä ei ollut aluksi viljelystä eikä karjaa ollenkaan. Vuosien mittaan isä raivasi kymmenen hehtaaria peltoa, vaikka muutamat naapurit panivat jo peltoja pakettiin, Piippo kertoo lapsuudestaan. Vaikka ”kylmätilat” eivät paljon tuottaneet, sivutöillä ja pellonraivauspalkkioilla elettiin. Rahaa jaettiin myös ”ruotsalaisraivauksen” kautta, kun suomenruotsalainen parempi väki mieluummin antoi rahaa ympäri maata valtion kautta kuin otti siirtolaisia ja köyhää kansaa kotikonnuilleen. Kokemusta vaikka muille jakaa Alle vuoden iässä sairastettu polio vaikutti niin, että Timo oppi kävelemään vasta kaksivuotiaana. Sairaus ja niukat olot arvatenkin varjostivat Timon lapsuutta, mutta ne myös karaisivat ja rohkaisivat tarttumaan toimeen. – Seitsemäntoista iässä läksin ensi kertaa maailmalle ja sillä tiellä olen. Aloitin Invalidien ammattikoulussa rakennus- ja teollisuuspeltisepän linjalla. Tein peltisepän hommia, esimerkiksi suurkeittiökalus- teita ja kymmenen vuotta olin töissä Kopal Oy:llä. Pisimmän työrupeaman, noin 30 vuotta Piippo oli Teknillisellä korkeakoululla laboratoriomestarina. Sieltä hän jäi eläkkeelle viitisen vuotta sitten osa-aikaisen työeläkkeen kautta. Globaalit tuulet alkoivat puhallella viimeisten työvuosien aikana. – Kun korkeakoululle tuli kiinalaisia opiskelijoita, olin heidän kanssa mukana muutaman väitöskirjan teossa. Tällainen oli esimerkiksi raudan sulamisprosessia käsittelevä väitös. Työelämässä ammattiyhdistystoiminta ja työsuojelu veivät aktiivisen miehen mukanaan. Piippo ehti olla mukana työpaikkansa luottamusmiehenä ja monissa työsuojelutehtävissä. Tämä aktiivisuus ja varhaislapsuudessa sairastettu kova tauti puolestaan olivat sysäys vammaisliikkeen toimintaan. – Liityin Helsingin yhdistykseen vuonna 1977. Tunsin liiton ja yhdistyksen väkeä, ja halusin toimia tässä liitossa. Parin vuoden kuluessa minut valittiin yhdistyksen johtokuntaan ja pian sen jälkeen puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä yhä olen. Pestiä on helpottanut se, että Helsingin yhdistyksellä on koko ajan ollut toimistotyöntekijä päivittäisiä asioita hoitamassa. Voittoja ja tappioita mahtuu mukaan Piippo toteaa, että moni asia on pysynyt vuosikymmenten mittaan samanlaisena, mutta moni asia on muuttunutkin. – Takavuosikymmeninä mu kaan tulleilla jäsenillä oli vankka kokemus ay-liikkeestä ja muusta järjestötoiminnasta. Silloin myös kilpailtiin ja ää- sin meidän yhdistyksen ansiota ollut, mutta näyttävästi olimme mukana. Tänä vuonna olemme olleet kansalaisliikkeen toiminnassa terveysasemien määrän karsimista vastaan. Liitto yhdistää ja lomakoti virkistää Timo Piippo on paneutunut erityisesti esteettömyyden edistämiseen. Kuvassa Piippo Helsingin yhdistyksen toimistolla. nestettiin tehtäviin pääsystä. Toisin on nyt, kun uusia vastuunkantajia on vaikea löytää. Eri järjestöt kilpailevat samoista aktiiveista. Oman yhdistyksen tehtävien lisäksi Piipon toimintaan vammaisliikkeessä on kuulunut Helsingin kaupungin vammaisneuvoston jäsenyys useaan otteeseen. – Kun vammaisneuvostoilla ei ole budjettivaltaa, jää niiden vaikutus usein vähäiseksi. Mutta jo esitysoikeuden kautta on mahdollista saada asioita eteenpäin. Yksittäisistä asioista esteettömyys on se, jonka parissa Piippo on tehnyt paljon työtä vammaisliikkeessä. Vaikka aihe on tullut laajempaan julkisuuteen vasta alle kymmenen vuotta sitten, on sillä Piipon mukaan paljon pitempi tausta. – YK:n Vammaisten vuosi 1978 nosti esteettömyyden tapetille. Vammaiskuljetukset ja siihen liittyen esteetön liikku- minen ovat siitä saakka olleet esillä päätöksenteossa ja lainvalmistelussa. Itse käytin paljon Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston kirjastoa tietämykseni laajentamiseen. Piipon mukaan liikenteen, asumisen ja palvelujen esteettömyydessä on menty paljon eteenpäin, mutta paljon on vielä tehtävää. Paljon on myös eroja eri kuntien ja alueiden välillä. – Julkisella puolella on tapahtunut paljon muutosta parempaan, mutta yksityinen puoli laahaa jäljessä. Vanhat asunnot ovat kaikista hankalimpia, niin käytännössä kuin määräystasollakin. Mutta esteettömyys ei ole ollut ainoa kamppailukohde Helsingin yhdistyksen toiminnassa, vaan monessa on oltu mukana. – Teimme vuosien ajan töitä terveyskeskusmaksun poistamiseksi, ja tämän vuoden alusta se vihdoin toteutui. Ei se yk- Piippoa ja koko Helsingin yhdistystä – kuten koko liittoa – työllistäviä toimia ovat olleet ja ovat edelleen kamppailut terveyspalvelujen yhtenäisen ja pohjoismaista tasoa vastaavan maksukaton puolesta. – Yhdistetyt maksukatot ovat nyt yli 1500 euroa, mutta tavoitteemme on yhtenäinen 350 euron maksukatto. Tässä asiassa emme ole saaneet juurikaan tukea muilta, ei edes sosiaalialan järjestöiltä. Tässä ja muussa Tapaturmaja sairausinvalidien liiton yhteisessä toiminnassa Piippo on ollut mukana 1980-luvun alkuvuosilta saakka. Liittohallituksen jäseneksi hän tuli vuonna 1982 ja pesti jatkuu edelleen. Ja jokainen liiton toiminnassa oleva on mukana myös liiton lomakodin Vähäjärven elämässä tavalla tai toisella. Piippo sanoo käyvänsä Vähäjärvellä vähintään kerran kuukaudessa, usein kaksikin kertaa. Mukaan mahtuu lepoa ja lomaa, mutta myös kursseja ja kokouksia, joskus talkoitakin. – Kun väki on ikääntynyttä, ei ole enää rahkeita rakennustalkoisiin, mutta porukalla on maalattu ihan viime vuosina. Ikä ja vaivat tekevät sen, että yhä useampi viettää Vähäjärvellä myös lomansa, sanoo Timo Piippo. Niinpä niin: Vähäjärvi on esteetön lomapaikka. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Lahdessa pirteä toimintavuosi Syyskuussa olimme osoittamassa mieltä matkapalvelukeskusta vastaan kaupungintalolla. Paikalla oli toistakymmentä jäsentämme ja saman verran muita. Valtuuston jäsenet kuuntelivat kyllä meitä ja keskustelivat kanssamme vilkkaasti. Asia oli esillä myös valtuuston kokouksessa ja sii- tä käytiin vilkasta keskustelua. Paikallinen radio ja lehtikin huomioivat tapahtuman hyvin. Vielä ei ole tapahtunut mitään ratkaisevaa, ainoastaan tunnin auton odotus on lyhentynyt, mutta yhä tulee rollaattoria käyttäville korkeita autoja eikä ruuhka-aikaan tahdo saada yhteyttä tilauskeskuk- seen. Tilaussoitto on yhä maksullinen, vaikka se on laitonta. Kesällä vierailimme Hollolassa Sarvikuutissa yli parinkymmenen jäsenen voimin. Pesäkallion kesäteatterissa katsoimme näytelmän Rauli Badding Somerjoesta yhdessä Kiveriön ja Kärpäsen eläkeläisten kanssa. Olemme myös osallistuneet liiton koulutuksiin, seminaareihin ja kulttuuripäiville. Lahdessa käymme Invakeskuksen ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Kesä MäSä-tapahtuma Lahden satamassa on jo muodostunut jokakeväiseksi perinteeksi. Tätä kirjoittaessa on vielä tulossa Itsenäisyyspäivän juhla yhdessä Lahti Vasemmalle-yhdistyksen kanssa, joulumyyjäiset Invakeskuksessa ja tietysti pikkujoulu. Ritva Korhonen Lahden seudun sairausja tapaturmainvalidit
