peukaloisen retket - Kajaanin kaupunginteatteri

Transcription

Tämän tehtäväpaketin löydät myös internetistä: www.kajaaninteatteri.fi -> Peukaloisen retket
PEUKALOISEN RETKET -NÄYTELMÄÄN LIITTYVIÄ TEHTÄVIÄ
Peukaloisen retket on kaunis ja opettavainen tarina Nils-nimisestä pojasta, joka tempautuu
mukaan villihanhien muuttomatkalle ja palaa reissulta täysin muuttuneena. Nilsin lisäksi
näytelmässä on mukana lukuisia muita ihmis- ja eläinhahmoja, jotka joutuvat jos jonkinnäköisiin
seikkailuihin. Näytelmän ikäsuositus on 7 vuotta. Esityksen on tuottanut Kajaanin
Kaupunginteatterin alueteatteriryhmä.
Nils Holgersson on köyhän mäkitupalaisen poika Etelä-Ruotsista, Skoonesta. Eräänä päivänä kodin haltija
kyllästyy pojan kolttosiin ja kutistaa hänet peukalon pituiseksi. Samaan aikaan perheen kesy Martti-hanhi
kuulee villihanhien kutsun ja päättää seurata niitä muuttomatkalle Lappiin. Peukaloinen tempautuu
hanhen matkaan ja siitä alkaa ikimuistoinen ja jännittävä seikkailu, jonka jälkeen ei mikään - ei edes Nils itse
- ole enää entisensä.
Millaisiin koettelemuksiin Nils ja Martti joutuvatkaan? Entä kuinka Nilsin käy; pääseekö hän enää koskaan
kotiin ja palautuuko hän enää ikinä takaisin ihmiseksi?
Monen sukupolven rakastama Peukaloisen retket perustuu Selma Lagerlöfin klassikkokirjaan. Se on kaunis,
koskettava ja opettavainen kasvutarina pojasta, jonka suhde luontoon ja luontokappaleisiin muuttuu
hänen seikkaillessaan villihanhien matkassa ja jouduttuaan luonnon armoille.
Näytelmän trailerin löydät: http://www.kajaaninteatteri.fi/?pid=887
Piirroskuva: Markku Hernetkoski
1
Joskus teatteriin tuleminen ja esityksen katsominen voi olla lapselle jännittävämpi ja tunteita
herättävämpi kokemus kuin mitä aikuiset osaavat aavistaakaan. Esitys voi myös laukaista
lapsessa sellaisia tunteita, jotka liittyvät vaikkapa elämään kotona tai johonkin muuhun
sellaiseen lapsen kokemusmaailmaan, josta esimerkiksi opettajat eivät aina ole tietoisia.
Esityksen katsomiskokemuksen purkaminen joko keskustellen tai erilaisten tehtävien avulla
onkin etenkin lasten toimiessa katsojina suositeltavaa, sillä silloin heränneet ajatukset ja
tunteet tulevat käsitellyiksi ja puretuksi, eikä lapsi jää niiden kanssa yksin. Samassa yhteydessä
lapsen on mahdollista esittää mahdollisesti hänen mieltään askarruttavia kysymyksiä ja ilmaista
mahdollista hämmennystään. Ennen esityksen katsomista toteutettava keskustelu- ja/ tai
tehtävätuokio puolestaan voi madaltaa teatteriin tulokynnystä, helpottaa jännitystä, lisätä
lasten kiinnostusta ja motivaatiota esityksen katsomiseen, ruokkia heidän omaa luovuuttaan ja
ajatteluaan sekä edesauttaa isonkin lapsiryhmän keskittymistä itse esitystilanteessa.
Peukaloisen retket -esitykseen liittyviä tehtäviä ja harjoituksia voi tehdä vanhempien johdolla
kotona tai opettajan johdolla oppitunneilla. Vanhemmat ja opettajat voivat valita niistä
sopivimmat ja soveltaa niitä omaan käyttötarkoitukseensa sopiviksi. Suurin osa tehtävistä on
tarkoitettu tehtäväksi esityksen katsomisen jälkeen, mutta mukana on myös muutama
ennakkotehtävä (sivut 4–12 + sivun 50 musiikkikappale).
Koska paketti on suunniteltu niin, että sen avulla ja sitä soveltaen voisi Peukaloisen retket teosta, Nilsin tarinaa ja sen lukuisia teemoja, joista tässä paketissa korostettuna on ihmisen
luontosuhde, käsitellä vaikkapa kokonaisen lukuvuoden ajan tai
kouluprojektina,
voi
paketti
ensisilmäyksellä
tuntua
hyvinkin
parin kuukauden
tuhdilta.
Tehtävien
oppiainekohtainen jaottelu on tarkoitettu helpottamaan harjoitteiden valintaa. Pakettia
tehdessä on myös pyritty ohjeistamaan tehtävät niin, että niiden ”pointti” avautuisi nopeallakin
läpilukaisulla.
Paketin tehtävät voi jakaa muistutteleviin / lämmitteleviin / orientoiviin leikkeihin ja peleihin,
näytelmän tarinaa ja teemoja käsitteleviin harjoituksiin (etäännytetysti Nilsin tarinan kautta tai
tarkoituksella omakohtaista suhdetta asiaan hakemalla), ympäristö- ja luontokasvatuksellisiin
sekä omaa luontosuhdetta luotaaviin tehtäviin (erityisenä suosituksena sivujen 63–65
harjoitukset).
2
SISÄLTÖ
Ennakkotehtäviä
Mitä tiedät teatterista?
4
Taustaa Peukaloisen retket -teoksen synnystä
10
Aikakausi
11
Esityksen jälkeen
Tietokilpailu / Mitä muistat esityksestä?
13
Tehtäviä eri oppitunneille
20
Maantieto / Biologia / Ympäristöoppi
24
Kuvaamataito / Käsityö / Askartelu
38
Musiikki
46
Äidinkieli & Liikunta
51
Oma luontosuhde
63
Linkkejä ja lisämateriaaleja
66
3
Ennakkotehtäviä / Mitä tiedät teatterista?
1) Mitä tiedät teatterista? Miten teatteri eroaa elokuvasta?
2) Mitä teatterin ammatteja tiedät?
3) Tässä on lista Peukaloisen retket -esityksen työryhmästä, löytyykö siitä ammatteja, joita et
äsken muistanut tai keksinyt?
Dramatisointi (1
Sanna Heikkinen
Ohjaus (2
Sanna Heikkinen
Nukkien suunnittelu ja valmistus
Säde Oinonen
Näyttelijät
Teija Töyry, Antti Hovilainen, Esko Vatula, Tapani
Hyvönen
Lavastus (3
Markku Hernetkoski
Pukusuunnittelu
Tiina Siltala
Valosuunnittelu
Mikko Kemppainen
Äänisuunnittelu
Jaakko Vattulainen
Kampaukset ja maskeeraus
Tarja Torniainen
Pukujen valmistus
Pirkko Paananen (puvustonhoitaja), Ulla Heikkinen
(ompelija)
Lavastuksen toteutus
Eero Juutinen (metallimies), Jarmo Kemppainen
(puuseppä), Reija Leinonen (harj.)
Tarpeisto (4
Minna Hyvönen
Tuotantojärjestäjä-kuiskaaja (5
Mika Huttunen
Näyttämömestari (6
Juha Komppa
Valo- ja äänimies (7
Henri Pyy
4
Autonkuljettaja (8
Jukka Kortelainen
Piirroskuvat (9
Markku Hernetkoski
Valokuvat (10
Ia Samoil
Graafinen muotoilu (11
Teemu Sirviö
1) Mitä tarkoittaa dramatisoida?
V: Muokata näytelmäksi (tilanteiksi, toiminnaksi, vuorosanoiksi eli repliikeiksi, dialogiksi eli
vuoropuheluksi / keskusteluksi), muuttaa ”teatterin kielelle” (dramatisoinnin tekijää kutsutaan
dramaturgiksi, joka on siis henkilö, joka kirjoittaa ja työstää käsikirjoituksen). Alla
esimerkkipätkä
Peukaloisen
retket
-näytelmäkäsikirjoituksesta,
joka
on
dramatisoitu
samannimisestä romaanista.
Maatalon piha. Oosa ja Matti häkin äärellä. Häkissä orava.
MATTI
Toivottavasti isä ja äiti antavat meidän pitää sen.
OOSA
Miten soma se onkaan! Niin uteliaat silmät ja uljas häntä!
MATTI
Laitetaan sille pähkinöitä niin saa syödäkseen.
Katsovat oravaa ja odottavat.
OOSA
Miksi se ei liiku? Kummaa. Miten vikkelä ja leikkisä se äsken olikaan, ja nyt vain kyyhöttää
paikallaan.
5
MATTI
Kyllä se siitä. Antaa totutella.
Oosa ja Matti siirtyvät leikkimään hieman kauemmas. Nils saapuu pihalle. Seuraa lasten touhuja.
Orava huomaa Nilsin. Yrittää saada Nilsin huomion itseensä. Lopulta Nils kuulee Oravan kutsun.
ORAVA
Luojan kiitos, tulit parahiksi paikalle! Sinun täytyy auttaa minua! Poikaseni ovat tuolla tallissa
yksin, nälissään reppanat, ja voi kuinka ne ikävöivätkään äitiään. Kuuntele. (Nils kuulee
oravapoikasten itkun.) Et toisi heitä luokseni?
NILS
Ollaan sitä nyt niin hyvää pataa. Viimeksi kun tapasimme ja minä olin apua vailla, ei sitä sinulta
liiemmin herunut.
ORAVA
Kiltti Nils.. Poikaseni nääntyvät nälkään elleivät he pian pääse luokseni!
… kuinka tilanne jatkuu selviää Sinulle, kun tulet katsomaan esitystä.. ;)
2) Mitä ohjaaja tekee?
V: ”Teatteriohjaaja on teatterissa henkilö, joka on vastuussa esityksen taiteellisesta
kokonaisuudesta ja jonka näkemyksen mukaan esitys toteutetaan. Ohjaajan vastuulla on viime
kädessä se, millainen esityksestä eri osa-alueineen muodostuu, ja hän ohjeistaa muita
työryhmän jäseniä. Ohjaaja työskentelee yhteistyössä näyttelijöiden, valosuunnittelijan,
äänisuunnittelijan, puvustajan, lavastajan ja muiden mahdollisten työryhmän jäsenten kanssa.
Usein ohjaaja toimii myös esityksen dramaturgina, ja osittain ohjaajan ja dramaturgin tehtävät
ovatkin päällekkäisiä; monet alalle koulutetut toimivat molemmissa ammateissa. Ohjaaja toimii
6
myös yhteistyössä esityksen tuottajan kanssa muun muassa produktion kokonaissuunnittelun
ja roolituksen saralla.”1
3) Mitä lavastaja tekee?
V: Lavastaja suunnittelee lavasteet. Lavasteet ovat näyttämöllä olevia elementtejä, kuten
seiniä, huonekaluja jne. Lavasteet luovat tapahtumapaikan. Lavasteista katsoja voi päätellä
”missä ollaan” ja ”milloin” (sijoittuuko näytelmä vaikkapa 1900-luvun alkuun niin kuin
Peukaloisen retkissä). Lavastaja miettii lavasteiden koot, materiaalit, värit, muodot ym. ja
suunnittelee yhdessä ohjaajan, pukusuunnittelijan ja valosuunnittelijan kanssa näytelmän
visuaalista kokonaisuutta. Lavastamon puusepät ja metallimiehet toteuttavat lavastajan
suunnittelemat lavasteet ohjeiden, piirrosten, kuvien ja mahdollisen pienoismallin pohjalta.
(Vrt. tarpeisto)
4) Mitä tarpeiston valmistaja ja -hoitaja tekee?
V: Tarpeiston hoitaja hankkii, tarpeiston valmistaja tekee itse, näytelmässä käytettävän
tarpeiston eli rekvisiitan eli tavarat ja esineet, joita näytelmässä tarvitaan.
5) Mitä kuiskaaja tekee? Entä tuotantojärjestäjä?
V: Kuiskaaja auttaa näyttelijää muistamaan repliikit eli vuorosanat. Esimerkki: näyttelijä
harjoittelee kohtausta, mutta unohtaa, kuinka hänen juuri aloittamansa lause jatkuu. Kuiskaaja,
joka seuraa koko ajan käsikirjoitusta, lukee käsikirjoituksesta repliikin lopun (tai seuraavat
sanat), jotta näyttelijä muistaa, kuinka vuorosana jatkuikaan. Kajaanin Kaupunginteatterissa
kuiskaajaa käytetään vain harjoitusvaiheessa, ei esityksissä.
Tuotantojärjestäjä (Kajaanin Kaupunginteatterissa) ”huolehtii, että kaikki asiat sujuvat” – hän
pitää huolta, että ihmiset ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa tekemässä oikeita asioita. Hän
osallistuu laajemmin koko teatterin toiminnan kuin myös päivittäisen toiminnan suunnitteluun
ja aikataulutukseen sekä käytännön asioiden järjestämiseen. Hän tekee aikataulut ja huolehtii,
1
http://suomisanakirja.fi/teatteriohjaaja
7
että niiden mukaan toimitaan. Hän toimii tiedonvälittäjänä muihin työntekijöihin (jos vaikkapa
harjoitusten alkamisaika muuttuu) / hoitaa sisäisen tiedotuksen, tekee kohtausluettelon
(näytelmä voidaan jakaa pienempiin osiin, kohtauksiin – näytelmää harjoitellaan usein kohtaus
kerrallaan) ja harjoitusaikataulun (mitä kohtauksia harjoitellaan missäkin harjoituksessa), hoitaa
ovet auki ja lukkoon, valot päälle ja pois, hälytykset päälle ja pois, pitää huolta, että
ensiaputarvikkeet, käsiohjelmat ym. tarvittavat tarvikkeet ovat siellä, missä niitä milloinkin
tarvitaan.
6) Mitä näyttämömestari tekee?
V: Kajaanin Kaupunginteatterin näyttämömestari vastaa tiloista, teknisestä henkilökunnasta
sekä teknisestä kalustosta. Hän huolehtii yleisön ja työntekijöiden turvallisuudesta, rakenteiden
turvallisuudesta, lavasteiden pystytyksestä, purusta (teatterissa harjoitellaan ja esitetään joskus
viikon aikana useitakin eri näytelmiä, ja koska jokaisen näytelmän lavasteet ovat erit, joudutaan
niitä purkamaan, varastoimaan ja pystyttämään), varastoinnista ja huollosta (sekä edellä
mainittujen
toimien
aikataulutuksesta),
koko
teknisen
toiminnan
suunnittelusta
ja
aikataulutuksesta sekä työnjaosta. Näyttämömestarilla on koko teknisen henkilökunnan
vetovastuu.
7) Mitä valo- ja äänimies tekee?
V: Kajaanin Kaupunginteatterin valo- ja äänimies ”ajaa” valot ja / tai äänet esityksissä. Valo- ja
äänisuunnittelijat ohjelmoivat suunnittelemansa valotilanteet ja äänet (tehosteet, musiikit jne.)
tietokoneille, joiden kautta ne pitää jokaisessa esityksessä laittaa ”päälle” / kuulumaan juuri
oikeaan aikaan esitystä. Valo- ja äänimies osallistuu näytelmien lavasteiden ja teknisen kaluston
pystytyksiin, purkuihin sekä varastointiin.
8) Miksi työryhmään sisältyy autonkuljettaja?
V: Kajaanin Kaupunginteatteri on yksi Suomen viidestä alueteatterista. Alueteatteri on teatteri,
joka kiertää omalla alueellaan eli se vie esityksiä myös muille paikkakunnille. Kajaanin
Kaupunginteatterin pienelle näyttämölle tehdyt esitykset ovat lähes kaikki myös kiertue8
esityksiä, joita esitetään ympäri entistä Oulun lääniä, joskus kauempanakin. Esityksen työryhmä,
lavasteet, tekninen kalusto yms. kuljetetaan toisille paikkakunnille teatterin omalla
kiertuebussilla, jota ajaa teatterin oma bussinkuljettaja (joka on myös osa teknistä
henkilökuntaa).
9) Miksi työryhmälistassa lukee ”piirroskuvat”?
V: Joskus näytelmien markkinointikuvina ja julistekuvina halutaan käyttää piirrosta. Piirroksen
tekijä voi vaihdella. Peukaloisen retkien julisteen, banderollin ja käsiohjelman piirrokset on
tehnyt lavastaja Markku Hernetkoski.
10) Miksi työryhmälistassa lukee ”valokuvat”?
V: Näytelmistä otetaan valokuvia muun muassa markkinoinnin ja lehdistön käyttöön. Teatterin
valokuvat ottaa valokuvaaja Ia Samoil. Valokuvia Peukaloisen retket -esityksestä löydät
www.kajaaninteatteri.fi -> Media -> Lehdistökuvat -> Peukaloisen retket.
11) Mitä tarkoittaa ”graafinen muotoilu”?
V: Näytelmien yhteyteen tulee paljon erilaista materiaalia, kuten juliste, käsiohjelma, banderolli,
joskus flyeri (”pieni esite”, jota voidaan jakaa ihmisille), A4 – tai jonkin muun kokoinen ja
mallinen esite jne. Erilaisia Kajaanin Kaupunginteatterin materiaaleja suunnittelee ja toteuttaa
graafinen muotoilija Teemu Sirviö yhdessä teatterin markkinoinnin kanssa. (Peukaloisen retket näytelmän käsiohjelman värit, kuviot, muodot, tekstin ja kuvien asettelun, tekstifontin jne. on
valinnut ja toteuttanut juuri Teemu).
9
Taustaa Peukaloisen retket -teoksen synnystä
Ruotsalainen opettajanakin toiminut kirjailija Selma Lagerlöf kirjoitti Peukaloisen retket
oppimateriaaliksi Ruotsin kouluille. Häntä oli pyydetty kirjoittamaan 9-11 -vuotiaille lapsille
sopiva kirja, joka sisältäisi Ruotsin pienoiskoossa: maantietoa, talouselämää, kulttuuria,
historiaa, eläin- ja kasvioppia. Lagerlöf oli kuullut tarinan kesyhanhesta, joka liittyi villihanhien
parveen ja hän käytti sitä kehyskertomuksena. Kirja ilmestyi kahtena osana 1906 ja 1907.
Peukaloisen retket -romaanin pohjalta on sen ilmestymisen jälkeen tehty useita muita
kirjaversioita, kuten lyhennelmiä ja kuvitettuja painoksia, tv-piirrossarja, sarjakuvalehti ja
näytelmäversioita, joista yhden näet Kajaanin Kaupunginteatterin esittämänä. Alueteatterin
näytelmä on uusi dramatisointi ja se pohjautuu 1952 vuonna julkaistuun Juhani Ahon
suomennokseen.
Jokainen versio – oli se sitten alkuperäisteoksesta tehty elokuva, näytelmä tai sarjakuva – on
oma tulkintansa ja näkemyksensä alkuperäisteoksesta. Siksi jokainen versio on erilainen.
Versioita on usein lyhennetty, muutettu tai niihin on lisätty jotain. Jokaisella versiolla on myös
oma painopisteensä / näkökulmansa / aiheensa – ne voivat painottaa eri asioita. Painottaminen
voidaan tehdä vaikkapa niin, että jollekin näytelmässä tapahtuvalle asialle annetaan aikaa –
näytetään, mitkä asiat johtivat tapahtumaan, näytetään itse tapahtuma, sen seuraukset, eri
hahmojen reaktiot siihen jne.
Kajaanin Kaupunginteatterin näytelmä Peukaloisen retket on päähenkilö Nilsin kasvutarina.
Kasvutarina seuraa, kuinka Nilsin suhtautuminen muihin luontokappaleisiin muuttuu hänen
seikkaillessaan
villihanhien
mukana.
Lisäksi
näytelmässä
painotetaan
ystävyyden
ja
uhrautumisen teemoja. Alkuperäisteoksessa Nilsin kerrotaan olevan 14-vuotias nuorukainen,
mutta Kajaanin Kaupunginteatterin työryhmä kuvitteli hänet 10-vuotiaaksi pojaksi.
10
Aikakausi
Peukaloisen retket tapahtuu 1900 -luvun alun Ruotsissa. Nils on köyhän mäkitupalaisen poika
Västra Vemmenhögistä, Skoonesta.
1) Mitä tarkoittaa ’mäkitupalainen’?
V: ”Mäkitupa tarkoittaa jonkin maatilan alueella olevaa vuokra-asumusta, pikku tupaa, johon
yleensä ei kuulunut mainittavammin viljelypinta-alaa. Asukkaita kutsuttiin mäkitupalaisiksi.
Järjestelmä
oli
käytössä
1700-luvun
loppupuolelta
lähtien
1900-luvun
alkupuolelle.
Mäkitupalaiset työskentelivät yleensä palkollisina ulkopuolisissa töissä, ja muodostivat
huomattavan osan maaseudun työvoimareservistä. [--] Vuokrattu mäkitupa käsitti yleensä vain
pienen talon. Viljelysalaa sopimukseen ei kuulunut ollenkaan tai sitä oli vain hyvin vähän.
Mäkitupalaiset saivat elantonsa pääasiassa ulkopuolisilla töillä; toisten tilojen renkeinä ja
piikoina tai käsityöläisinä. Työsuhteet olivat usein lyhytaikaisia. Lisäksi mäkitupalaisen tuli
hoitaa tilalliselle tuvan vuokra työvelvoitteena, taksvärkkinä.
Sääty-yhteiskunnassa asumismuoto määritti myös yhteiskunnallista asemaa: mäkitupalaiset
miellettiin osaksi alempia yhteiskuntaluokkia, niukasti irtolaisväestön yläpuolelle. Henki- ja
kirkonkirjoissa mäkitupalaiset eroteltiin esimerkiksi talollisista, torppareista, käsityöläisistä ja
irtolaisista.2
2) Mitä eroja tiedät tai voisit kuvitella olevan 1900-luvun alun ja nykypäivän välillä seuraavissa
asioissa:
*lapsen arkipäivä (toimet ja askareet sekä niiden aikataulu)
*nuoren arkipäivä
*aikuisen arkipäivä
*vanhuksen arkipäivä
*elinkeinot / toimeentulon saaminen
*vapaa-ajan viettotavat
2
http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4kitupalainen
11
*ravinto
*liikkuminen / kulkeminen
*kaupankäynti ja vähittäistavarat
*työkalut ja tarvikkeet
*asumukset
*pukeutuminen, ulkonäkö ja kauneudenhoito
Mitä voisimme oppia 1900-luvun alun ihmisiltä tai ottaa uudelleen käyttöön ja miksi?
12
Tietokilpailu / Mitä muistat esityksestä? Vastaukset kysymysten jälkeen.
1) Aivan esityksen alussa näyttämöllä olevassa valokeilassa on jotain, jonka päälle sitten
suuri kenkä tömähtää, mitä?
2) Näytelmän alussa Nils kohtelee kaltoin eläimiä – mitä hän tekee?
3) Mitkä kotihommat Nilsin isä oli antanut pojalleen tehtäväksi?
4) Nils jää kiinni kolttosistaan kotieläimiä kohtaan – kuinka vanhemmat rankaisevat häntä?
5) Nilsin nukkuessa Raamatun edessä Haltija saapuu – mistä?
6) Mitä Haltija ensitöikseen tekee?
7) Millä Nils ottaa Haltijan kiinni?
8) Miten Haltija tietää niin paljon Nilsistä?
9) Mitä Nils haluaa palkinnoksi Haltijan vapauttamisesta?
10) Mistä Nils huomaa kutistuneensa?
11) Nils juoksee pihalle etsimään Haltijaa. Mitkä eläimet pihalla naureskelevat kutistuneelle
Nilsille?
12) Nils itkee kiviaidan päällä kohtaloaan. Mikä häntä surettaa ja mitä hän pelkää?
13) Miksi Martti haluaa villihanhien mukaan?
14) Millaisia ensihaasteita Nils kohtaa metsässä joen rannalla illan tultua?
15) Aluksi, Martin lähtiessä villihanhien matkaan, hän haluaa Nilsistä eroon. Joen rannalla
hän kuitenkin tulee toisiin aatoksiin. Minkä luulet olevan syynä Martin mielen
muuttumiseen?
16) Miksi Akka Kebnekaiselainen käskee Nilsin mennä tiehensä, kun he ensi kerran
kohtaavat kasvokkain?
17) Muistatko villihanhia vaanivan ketun nimen?
18) Kettua puuhun paettuaan Nils huomaa viereisessä puussa olevan oravan. Orava
kieltäytyy auttamasta Nilsiä, koska hän tietää pojan kolttosista. Mistä tekosista orava oli
kuullut?
19) Orava tulee paljastaneeksi Nilsille ensimmäisen ehdon, minkä avulla Nils palautuisi
takaisin ihmiseksi. Mikä se on?
20) Akka antaa Nilsillekin luvan matkata villihanhien mukana Lappiin. Miksi Akka muutti
mieltään?
13
21) Miten lasten kiinni ottama orava käyttäytyy häkissä?
22) Mitä erikoista Kullabergin vuorella tapahtuu?
23) Mikä eläinten juhlien huipennus on?
24) Mitä ketulle tapahtui tämän käytyä yhden hanhen kimppuun Kullabergilla?
25) Miksi hanhet iloitsevat vesisateesta ja pitävät ihmisiä vähäjärkisinä?
26) Nils kuulee kaupungissa Korpin ja Pöllön keskustelun. Hän saa tietää lisää taian ehdoista.
Mitä hänelle paljastuu?
27) Nilsin ollessa kaupungilla Martti tapaa Hienohöyhenen. Miksi Hienohöyhen oli jätetty
yksin rannalle?
28) Lintumetsällä
oleva Isäntä
kertoo
koiralleen
illalla
järjestettävästä
tärkeästä
tilaisuudesta. Mistä tilaisuudesta Isäntä puhuu? Entäpä muistatko koiran nimen?
29) Mikä saa Isännän empimään järven kuivattamista?
30) Ketkä kaikki hyötyvät uudesta metsästä, jota koululaiset taimista kasvattavat, ja miten?
31) Tunturijärven rannalla Akka kertoo Nilsille Gorgon tarinan. Mitä Gorgon vanhemmille
tapahtui?
32) Mitä Akka antoi Gorgolle ruuaksi?
33) Mitä eroavaisuuksia Gorgo huomasi itsensä ja villihanhien välillä?
34) Mitä uutta Martille ja Hienohöyhenelle kesän aikana Lapissa tapahtui?’
35) Paluumatkalla Akka paljastaa Nilsille taian todellisen ehdon – mikä se on?
36) Miksi Akka ja Nils tapaavat Gorgon ja Haltijan karilla?
37) Haltija kertoo Nilsille ikäviä kuulumisia tämän kotoa. Millainen tilanne Nilsin kotona on?
38) Kaksi Nuoljalainen mainitsee Nilsin kotipaikkakunnan nimen – muistatko sen?
39) Miksi Martti vei Hienohöyhenen ja poikasensa Nilsin kotiin?
40) Mikä teko / tapahtuma sai taian raukeamaan ja Nilsin muuttumaan takaisin ihmiseksi?
41) Muistatko millaiseen loppukuvaan näytelmä päättyy?
14
Tietokilpailun kysymykset vastauksineen.
1) Aivan esityksen alussa näyttämöllä olevassa valokeilassa on jotain, jonka päälle sitten
suuri kenkä tömähtää, mitä?
V: Kukka.
2) Näytelmän alussa Nils kohtelee kaltoin eläimiä – mitä hän tekee?
V: Nils kiduttaa hyönteistä sekä köyttää Mirri-kissan puuhun ja ampuu tätä ritsallaan.
3) Mitkä kotihommat Nilsin isä oli antanut pojalleen tehtäväksi?
V: Kanojen ruokkimisen ja maitokiulujen kantamisen navetasta.
4) Nils jää kiinni kolttosistaan kotieläimiä kohtaan – kuinka vanhemmat rankaisevat häntä?
V: Nilsin pitää opetella saarna kotona sillä aikaa, kun vanhemmat ovat kirkossa.
5) Nilsin nukkuessa Raamatun edessä Haltija saapuu – mistä?
V: Puisesta kirstusta.
6) Mitä Haltija ensitöikseen tekee?
V: Hän putsaa kirstun kannessa olevan peilin lattialta nostamallaan liinalla.
7) Millä Nils ottaa Haltijan kiinni?
V: Haavilla.
8) Miten Haltija tietää niin paljon Nilsistä?
V: Haltija on asunut tuvassa kauemmin kuin Nilsin perhe ja hän on ollut seuraamassa
kaikkia Nilsin perheen vaiheita heidän muutostaan ensimmäisten eläinten saapumiseen
ja peltotilkun kuokkimiseen.
9) Mitä Nils haluaa palkinnoksi Haltijan vapauttamisesta?
V: Ensin saarnan siirtymisen hänen muistiinsa ilman, että hänen tulisi lukea saarnaa,
kaupanpäällisiksi taalarin rahan ja hopealusikan ja lopulta lisää rahoja ja kultakellon.
10) Mistä Nils huomaa kutistuneensa?
V: Ensin hän huomaa Raamatun ja kirstun muuttuneen k0vin suuriksi, sitten hän näkee
itsensä arkun peilistä.
11) Nils juoksee pihalle etsimään Haltijaa. Mitkä eläimet pihalla naureskelevat kutistuneelle
Nilsille?
V: Pikkulintu ja kukko.
15
12) Nils itkee kiviaidan päällä kohtaloaan. Mikä häntä surettaa ja mitä hän pelkää?
V: Hän pelkää, ettei hän koskaan palaudu entiselleen, ja ettei hän enää koskaan voisi
leikkiä poikien kanssa, ryhtyä torpan isännäksi ja mennä naimisiin. Lisäksi häntä surettaa
se, mitä vanhemmat sanovat – miten paljon hän on heille jo murhetta tuonut.
13) Miksi Martti haluaa villihanhien mukaan?
V: Hän haluaa näyttää, että kesyistä hanhistakin on johonkin.
14) Millaisia ensihaasteita Nils kohtaa metsässä illan tultua?
V: Hänellä on kylmä ja nälkä, lisäksi metsän eläimet saattavat olla hänelle vaaraksi.
15) Aluksi, Martin lähtiessä villihanhien matkaan hän haluaa Nilsistä eroon. Joen rannalla
hän kuitenkin tulee toisiin aatoksiin. Minkä luulet olevan syynä Martin mielen
muuttumiseen?
V: Martti tajuaa tarvitsevansa Nilsin mukaansa – pojasta olisi varmaankin apua matkalla.
16) Miksi Akka Kebnekaiselainen käskee Nilsin mennä tiehensä, kun he ensi kerran
kohtaavat kasvokkain?
V: Akka sanoo, että hänet on opetettu pelkäämään kaikkea, mikä ihmisen nimeä kantaa.
17) Muistatko villihanhia vaanivan ketun nimen?
V: Smirre.
18) Smirreä puuhun paettuaan Nils huomaa viereisessä puussa olevan oravan. Orava
kieltäytyy auttamasta Nilsiä, koska hän tietää pojan kolttosista. Mistä tekosista orava oli
kuullut?
V: Siitä, miten Nils oli repinyt pääskyjen pesiä, särkenyt kottaraisten pönttöjä, heitellyt
variksen poikia savikuoppaan ja pyydystänyt rastaita rihmoilla.
19) Orava tulee paljastaneeksi Nilsille ensimmäisen ehdon, minkä avulla Nils palautuisi
takaisin ihmiseksi. Mikä se on?
V: Nilsin tulee viedä Martti Lappiin.
20) Akka antaa Nilsillekin luvan matkata villihanhien mukana Lappiin. Miksi Akka muutti
mieltään?
V: Nils osoitti villihanhille olevansa näiden puolella. Lisäksi Nils osoitti urheutensa
pelastaessaan hanhen ketun kynsistä. Nils voitti villihanhien luottamuksen.
21) Miten lasten kiinni ottama orava käyttäytyy häkissä?
V: Se ei liiku. Se vaan kyyhöttää paikallaan.
16
22) Mitä erikoista Kullabergin vuorella tapahtuu?
V: On suuri juhlapäivä. Kaikki eläimet kokoontuvat joka vuosi samaan aikaan juhlimaan
kesän tuloa. Kyseisenä päivänä vallitsee rauha ja sovinto kaikkien välillä.
23) Mikä eläinten juhlien huipennus on?
V: Kurkien tanssi.
24) Mitä Smirrelle tapahtuu tämän käytyä yhden hanhen kimppuun?
V: Kettujoukko puraisee Smirren korvasta palan pois, jotta kaikki näkisivät tämän
rikkoneen suuren päivän rauhaa. Lisäksi Smirre häädetään maanpakoon eikä hän
koskaan saa palata perheensä luo.
25) Miksi hanhet iloitsevat vesisateesta ja pitävät ihmisiä vähäjärkisinä?
V: Hanhet iloitsevat siitä, että sade tuo ruokaa ja saa sadon kasvamaan. Hanhien
mielestä ihmiset ovat höpsöjä juostessaan sadetta sisälle karkuun ja kirotessaan säätä.
Ihmiset eivät tajua sateen merkitystä – sitä, miten ihmisetkin ovat sateesta riippuvaisia.
26) Nils kuulee kaupungissa Korpin ja Pöllön keskustelun. Hän saa tietää lisää taian ehdoista.
Mitä hänelle paljastuu?
V: Nils saa tietää, että hänen pitäisi viedä Martti Lappiin ja palauttaa tämä sitten
vahingoittumattomana takaisin kotiin.
27) Nilsin ollessa kaupungilla Martti tapaa Hienohöyhenen. Miksi Hienohöyhen oli jätetty
yksin rannalle?
V: Hienohöyhenen parvi ei voinut jäädä odottamaan hänen siipensä paranemista, koska
kukaan ei tiennyt paranisiko siipi ylipäätään, ja kuinka kauan paraneminen kestäisi.
Heidän oli ollut pakko jatkaa matkaa ja jättää Hienohöyhen yksin rannalle.
28) Lintumetsällä
oleva Isäntä
kertoo
koiralleen
illalla
järjestettävästä
tärkeästä
tilaisuudesta. Mistä tilaisuudesta Isäntä puhuu? Entäpä muistatko koiran nimen?
V: Koiran nimi on Cesar. Isäntä kertoo koiralleen, että illalla järjestettäisiin
rannanomistajien kokous. Siellä Isäntä yrittäisi kääntää viimeistenkin rannanomistajien
päät, jotta järvi kuivattaisiin pelloksi.
29) Mikä saa Isännän empimään järven kuivattamista?
V: Isäntä kuulee lintujen surulliset äänet. Hän alkaa pohtia eläinten kohtaloa rannan
kuivattamisen jälkeen ja sitä, mitä Jumala tuumaisi, kun ihmiset menisivät hänen
järjestystään muuttamaan. Isäntä miettii myös sitä, miten arvokas järvi on
17
sellaisenaankin ollut tarjotessaan paikan kalastamiselle ja uimiselle. Isäntä tuumii järven
olevan itsessäänkin jo arvokas perintö pojalle jätettäväksi.
30) Ketkä kaikki hyötyvät uudesta metsästä, jota koululaiset taimista kasvattavat, ja miten?
V: Eläimet saavat metsästä hyvän kodin ja ravintoa. Ihmiset saavat puista
rakennusainetta muun muassa taloja varten sekä vattuja ja mustikoita syödäkseen.
31) Tunturijärven rannalla Akka kertoo Nilsille Gorgon tarinan. Mitä Gorgon vanhemmille
tapahtui?
V: Ne oli todennäköisesti ammuttu.
32) Mitä Akka antoi Gorgolle ruuaksi?
V: Kaloja ja sammakoita.
33) Mitä eroavaisuuksia Gorgo huomasi itsensä ja villihanhien välillä?
V: Hän oli taitava lentäjä, mutta hän ei osannut uida kuten hanhenpojat. Gorgo huomasi
muiden pelkäävän häntä (koska tällä oli niin suuret siivet). Muut linnut ilkkuivat häntä
kotkaksi, mikä ihmetytti Gorgoa, joka piti itseään hanhena. Gorgo oli myös rajumpi kuin
hanhet, ja kasvettuaan hänen alkoi tehdä mieli syödä muita lintuja.
34) Mitä uutta Martille ja Hienohöyhenelle kesän aikana Lapissa tapahtui?’
V: Heille syntyi poikasia (poikanen).
35) Paluumatkalla Akka paljastaa Nilsille taian todellisen ehdon – mikä se on?
V: Nils palaa takaisin ihmiseksi, jos hän voi palauttaa Martin Lapista takaisin kotiin niin,
että Nilsin äiti voi viedä Martin teurastuspenkille.
36) Miksi Akka ja Nils tapaavat Gorgon ja Haltijan karilla?
V: Akka oli pyytänyt Gorgoa avukseen. Kaikki toivovat, että Haltija muuttaisi taian
ehtoja. Haltija kuitenkin kertoo, ettei voisi vaikuttaa niihin.
37) Haltija kertoo Nilsille ikäviä kuulumisia tämän kotoa. Millainen tilanne Nilsin kotona on?
V: Nilsin vanhemmat ovat joutuneet myymään Nilsin sedän velkojen vuoksi kaiken
saamansa viljasadon eikä heillä ollut jäljellä edes yhtä säkillistä siemenviljaa, mistä
kasvattaa uutta satoa. Mikäli he eivät saisi mistään apua, joutuisivat he myymään myös
Nilsin kodin.
38) Kaksi Nuoljalainen mainitsee Nilsin kotipaikkakunnan nimen – muistatko sen?
V: Västra Vemmenhög.
18
39) Miksi Martti vei Hienohöyhenen ja poikasensa Nilsin kotiin?
V: Martti oli luvannut heille, että he jäisivät sinne asumaan. Martti halusi näyttää heille
paikkoja etukäteen.
40) Mikä teko / tapahtuma sai taian raukeamaan ja Nilsin muuttumaan takaisin ihmiseksi?
V: Nils rientää Martin ja vanhempiensa väliin puolustaakseen Marttia ja estääkseen
vanhempiaan ottamasta tätä kiinni.
41) Muistatko millaiseen loppukuvaan näytelmä päättyy?
V: Näytelmän loppukuvassa Nils istuu maassa toisella puolellaan Martti, toisella puolella
kukka. Nils ja Martti seuraavat katseellaan poislentäviä villihanhia.
19
Tehtäviä eri oppitunneille
”Tämän maailman ei pitäisi olla ainoastaan ihmistä varten.” (Akka Kebnekaiselainen)
Näytelmän esittelyssä sanotaan sen olevan Nilsin kasvutarina. Mitähän kasvutarinalla
mahdetaan tarkoittaa?
Esittelyssä paljastetaan myös, että näytelmän aikana Nilsin suhde muihin luontokappaleisiin
muuttuu tämän seikkaillessa villihanhien mukana. Muistatko vielä, mitä luontokappaleita
esityksen alussa nähtiin? Miten Nils suhtautui niihin, miten hän kohteli niitä? Miten Nils muuttui
seikkailun aikana?
Näytelmän aikana Akka sanoo nähdessään koululaisten istuttavan taimia kulon polttaman
metsän tilalle: ”Eivätpä ihmiset aina niin mitättömiä olekaan. Järkevästi ja hyvin osaavat ne
tehdä, jos vain milloin haluavat.” Mitähän Akka tällä tarkoittaa?
Miten muutoin ihmiset voivat olla luonnolle avuksi kuin taimia kasvattamalla ja hoitamalla
metsää? Tiedätkö muuten, miten metsää hoidetaan?
Näytelmän lopussa Akka puolestaan toteaa Nilsille: ”Jos olet meidän seurassamme oppinut
jotakin, niin toivon, että olet oppinut sen, että tämän maailman ei pitäisi olla ainoastaan ihmistä
varten.” Mitähän Akka tällä tarkoittaa?
Kajaanin Kaupunginteatterin Peukaloisen retket -näytelmä käsittelee ihmisen luontosuhdetta.
Tästä syystä näytelmä, samoin kuin sitä laajempi alkuperäisteos, soveltuu mainiosti osaksi
kouluissa toteutettavaa ympäristökasvatusta. Tarinan ympärille voidaan koostaa paljon tietoa,
erilaisia elämyksiä ja ympäristöherkkyyttä lisääviä kokemuksia, arvojen tarkastelua sekä
luonnontuntemusta ja jokaisen henkilökohtaisen luontosuhteen pohdintaa.
Nykypäivänä on saatavilla runsaasti erilaista toiminnalliseen oppimiseen ja elämyksellisyyteen
perustuvaa koulujen ympäristö- ja luontokasvatukseen liittyvää opetusmateriaalia, joiden
20
tekijät ovat alansa asiantuntijoita. Draamaa ja ympäristökasvatusta yhdistävä ’vihreä draama’
puolestaan on erikoistunut jo omaksi soveltavan draaman lajikseen. (”Vihreä draama on
yleisnimitys toiminnalle, jossa itseilmaisua ja teatterin elementtejä käytetään ympäristöasioiden
käsittelyyn ja omien ympäristökäsitysten selkeyttämiseen. [--] tavoitteena on ihmisen
toiminnan muutos – ympäristöä vähemmän kuormittava elämäntapa.”3)
Tämä paketti sisältää joukon muista lähteistä poimittuja, kontekstiin sopivia ympäristö- ja
luontokasvatukseen liittyviä harjoituksia ja tehtäviä. Suurin osa poiminnoista on peräisin
laajemmista toiminnalliseen oppimiseen tarkoitetuista paketeista. Lähdetietojen perusteella
löydät koko paketit, joista suurin osa onkin internetin välityksellä helposti saatavilla. Tämän
paketin lopusta löydät myös listan muutamista muista oivallisista tehtäväpaketeista ja niiden
lähteistä.
Tehtäviä ennen vielä muutama sananen ympäristö- ja luontokasvatuksesta:
”Ympäristökasvatuksen tärkeimpiä tavoitteita on myönteisen luontosuhteen rakentuminen.
Monipuoliset, omakohtaiset ja elämykselliset kokemukset luonnossa ovat niitä aineksia, joista
luontosuhde rakentuu.”4
[--]
”Ympäristöä
säästävät
toimintatavat
päiväkodissa
ja
koulussa
ovat
konkreettista
ympäristökasvatusta, ja ne kuuluvat luontevaksi osaksi niin arkea kuin opetusta. Pienestä
pitäen omaksutut tavat siirtyvät lasten mukana elämän eri tilanteisiin: ne kulkeutuvat
päiväkodista ja koulusta kotiin sekä säilyvät mielessä ja toiminnassa vanhempanakin”.5
[--]
3
Konivuori, Heli. Vihreää Draamaa lelumaassa, s. 3–4. http://www.kierratyskeskus.fi/files/28/leludraama.pdf
4
Sunikka, Johanna (toim.) 2010, s. 5. Kiuru ja Koppakuoriainen -opas,
http://www.kierratyskeskus.fi/files/3204/kiurujakoppis.web.pdf
5
Emt. S. 28.
21
”Jotta kestävä ja vastuullinen elämäntapa tuntuisi omalta ja tärkeältä asialta, on olennaista
ymmärtää, mistä kaikki käyttämämme tavarat ovat peräisin. Kaikki käytössämme oleva
materiaali otetaan luonnosta. Mikään materiaali tai raaka-aine ei vain ilmesty tyhjästä eikä
myöskään vain häviä jonnekin. Ei ole olemassa paikkaa nimeltä ”pois”. Lasten kanssa onkin
tärkeää puhua, mistä tavarat ja ruoka on valmistettu sekä mistä ne tulevat meille kotiin tai
lautaselle. On myös hyvä käydä läpi, mitä kaikille tuottamillemme jätteille tehdään: minne ne
viedään ja mitä niille tapahtuu kaatopaikalla tai kierrätyksessä. Maailma on monimutkainen,
mutta sitä voi yrittää hahmottaa piirtämällä, leikkimällä tai vaikkapa jumppaamalla”.6
[--]
”Vinkki: Vihreä lippu on päiväkotien ja koulujen oma kestävän kehityksen ohjelma. Se on
käytännönläheinen ja tehokas työkalu, jonka avulla vähennetään ympäristökuormitusta,
toteutetaan kestävän kehityksen kasvatusta ja lisätään lasten osallisuutta. Ohjelmassa valitaan
joka vuodelle yksi kuudesta teemasta, joita ovat kestävä kulutus, jätteiden vähentäminen, vesi,
energia, lähiympäristö sekä yhteinen maapallo. Ohjelman kriteerit täyttävä toimija saa ohjelman
tunnuksen eli vihreän lipun käyttöoikeuden. Lisätietoja saa Suomessa ohjelmaa koordinoivalta
Suomen Ympäristökasvatuksen Seuralta sekä osoitteesta www.vihrealippu.fi.”7
[--]
”Luontonäkemyksestä häviävät yleensä kouluiän myötä ihmiset ja iso osa ihmisen luomasta.
Pienten lasten käsitys luonnosta on hyvin kokonaisvaltainen ja siihen kuuluu koko se ympäristö,
jossa elämme. Jostain syystä kouluikäinen ei enää tunne olevansa osa luontoa. Jotta ihminen,
yksi monista luontokappaleista, ei putoaisi luontokäsityksestä, kannattaa pienten lasten
luontokäsitystä vahvistaa.
Yksinkertaisena ajattelun apuna voidaan ajatella, että
*luontoa ovat kaikki eliöt ja niiden elollinen ja eloton ympäristö, johon kuuluu myös taivas
*ihminen on eräs eliö, joka kuuluu kädellisiin nisäkkäisiin
6
7
Emt.
22
*jos eliöiden eloton ympäristö luetaan luonnoksi, niin siihen kuuluu myös ihmisen eloton ja
elollinen ympäristö esim. talot, kaupungit ja ihmisen muokkaama ympäristö esim. puistot,
pellot ja talousmetsät. Mistään maapallolta ei itse asiassa löydy enää kolkkaa, johon ihminen ei
tavalla tai toisella olisi vaikuttanut.”8
[--]
Päiväkotien ja koulujen ympäristökasvatukseen sopii mainiosti seuraavat ajatukset:
*”Kaiken minkä teemme ympärillä olevalle luonnolle, teemme lopulta myös itsellemme.” 9
*”Kaikki kiva, mitä voi tehdä sisällä, muuttuu ulkona paljon hauskemmaksi.”10
*Ulkona olemisesta ja leikkimisestä voi nauttia milloin vain oikeanlaisen pukeutumisen ansiosta,
sateesta, loskasta ja pakkasesta huolimatta! Itse asiassa vaikkapa kurakelileikit ovat kaikkein
hauskimpia!11
8
Rosenberg, Tove 1993, s. 2. Pienestä pitäen: ympäristökasvatus ja päiväkodin ekologinen arki. Rakennusalan
kustantajat. Espoo.
9
Emt. S.3.
10
Emt. S. 6.
11
Emt. S. 9.
23
Maantieto / Biologia / Ympäristöoppi
Ennen tehtävien tekemistä on syytä opetella ja kerrata Jokamiehen oikeudet.
JOKAMIEHENOIKEUDET12:
Saat:
• liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin
sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta
• oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla
suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin
• poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
• onkia ja pilkkiä
• veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä
Et saa:
• aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille
• häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
• häiritä poroja ja riistaeläimiä
• kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja,
sammalta tms. toisen maalta
• tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta
• häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla
12
Suomen Ympäristökeskus. www.ymparisto.fi/jokamiehenoikeudet
24
• roskata ympäristöä
• ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa
• kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
1) Nils tekee villihanhien matkassa melkoisen retken Ruotsin läpi. Tässä on joitakin
alkuperäisteoksessa mainituista paikoista, joissa Nils ja hanhet käyvät tai joiden ylitse he
lentävät. Tutki itseksesi tai ryhmässä Ruotsin karttaa ja paikkalistaa – löydättekö paikat kartasta
ja saatteko hahmotettua kartalle reitin, mitä pitkin kumppanukset halki Ruotsin maan aina
Lappiin saakka matkaavat?
-
Västra Vemmenhög, Etelä-Ruotsi, Skoone (Nilsin kotipaikka)
-
Vombsjön järvi
-
Linderödsoosin (Linderödsås) katajamäet ja karut kukkulat
-
Kullabergin vuori (Möllessä) meren rannalla (eläinten juhlat / kurkien tanssi)
-
Ronnebyn joki – Karlskrona
-
Öölannin saaren eteläisin niemi
-
Lilla Karslsön saari (Gotlanti)
-
Jönköpingin paperitehdas ja kaupunki, jossa puisto, jossa patsas
-
Vetterin (Vättern) ranta ja tulitikkutehdas sen rannalla
-
Tookern-järvi (Tåkern, jonka rannalla Cesar-koira asustaa Isäntänsä kanssa)13
-
Kolmården – korkeiden ja mahtavien puiden kasvupaikka, aarniometsä
-
Örebro ja sen suuret karjamarkkinat
-
Tukholma – suuri kaupunki meren rannalla
-
Määlarin tulvivat joet
13
Mielenkiintoista lisätietoa Tookern-järvestä (kohtaus, jossa Nils tapaa Isännän ja Cesar-koiran, tapahtuu kyseisen
järven rannalla): ”Tåkern on järvi Vadstenan, Ödeshögin ja Mjölbyn kuntien alueella Itä-Götanmaan läänissä Ruotsissa.
Pinta-alaa järvellä on 45 km² ja suurin syvyys on ainoastaan 0,8 metriä. Järven pintaa laskettiin 1840-luvulla 2,5
metristä nykyiseen, ja 1900-luvun alussa oli suunnitelmia koko järven kuivaamisesta, mutta kansalaisliike Selma
Lagerlöfin johdolla sai sen estetyksi. Tåkern laskee vetensä Mjölnajokea pitkin Ruotsin toiseksi suurimpaan järveen
Vätterniin. Järven pituus on 12 km ja leveys 5 km. Tåkernin ja Vätternin erottaa toisistaan Omberg -niminen horsti.
Tåkern on kuulunut 5. joulukuuta 1974 lähtien Ramsarin sopimuksen piiriin ja kuuluu myös Natura 2000 -hankkeen
piiriin. Tåkern on merkittävimpiä lintujärviä Euroopassa. Esimerkiksi lokakuussa 1988 järvellä tavattiin 50 000
metsähanhea. Lintujen lisäksi Tåkernin ympäristössä kasvaa monia eri kasvilajeja. Huhtikuusta heinäkuun loppuun
järvelle ei pääse vierailualueita ja kävelyreittejä lukuun ottamatta.” (http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A5kern)
25
-
Upsala (Uppsala) – opiskelukaupunki
-
Rättvikin kirkonkellot
-
Taalainmaa, jossa vietetään vappua eli valpurinmessuiltaa, jolloin lapset saavat
sytyttää kokkoja palamaan (Nilsin uni)
-
Medelbad (Medelpad, yksi Ruotsin maakunnista, pääkaupunki Sundsvall), missä ei
ollut muuta kuin autiota metsää
-
Ongermanlant (Ångermanland, yksi Ruotsin maakunnista), missä on maaseutukyliä
-
Tunturijärvi Lapinmaassa (etsi tunturijärviä ja valitse niistä yksi, esimerkkejä
Råstojaure, Sitasjaure, Akkajaure, Altajaure jne.)
2) Jos saisit tehdä samankaltaisen retken villihanhien kanssa, mutta Suomen halki, missä
paikoissa vierailisit tai minkä ylitse lentäisit? Ota Suomen kartta ja hahmottele reittisi. Voit
aloittaa Suomen eteläkärjestä ja matkata valitsemiesi etappien kautta aina Suomen Lapin
tunturijärvelle saakka. Jos haluat, voit yrittää sisällyttää matkasi varrelle samankaltaisia
kohteita, joissa Nilskin vieraili ja joita hän näki Ruotsissa – mitkä voisivat olla Suomen vastaavia
paikkoja seuraaville:
-
Suomen toiseksi suurin järvi
-
mäkinen ja kukkulainen paikka
-
vuori / vaara / tunturi / mäki meren rannalla
-
suomalainen saari ja sen eteläisin niemi
-
kaupunki / kunta, jossa on paperitehdas
-
kaupunki / kunta, jossa on puisto, jossa on patsas
-
kaupunki / kunta, jonka alueella virtaa joki, jonka rannalla sijaitsee jokin tehdas
-
järvi, jota halutaan suojella
-
paikka, missä kasvaa aarniometsää
-
kaupunki / kunta, missä pidetään suuret markkinat
-
jokin maamme suurimmista kaupungeista
-
paikka, missä joet tulvivat usein
-
suomalainen opiskelukaupunki
-
kaupunki / kunta, jonka kirkko on tunnettu
-
kaupunki / kunta, joka on tunnettu joistakin juhlistaan tai festivaaleistaan
26
-
alue, missä ei ole paljoakaan asutusta vaan paljon metsää
-
jokin pieni suomalainen maaseutukylä
-
tunturijärvi Suomen Lapissa
3) Sulje silmäsi ja mieti, millainen maisema mieleesi piirtyy, kun ajattelet Suomea? Voitte jakaa
toisillenne mielikuvanne – ovatko ne samankaltaisia vai erilaisia?
4) Nils näkee retkellään paljon erilaisia maisemia. Mieti / miettikää, millaisia erilaisia maisemia
Suomesta löytyy?
5)
Tiedätkö,
mitä
tarkoittaa
kansallismaisema?
Etsi
tietoa
erilaisista
suomalaisista
kansallismaisemista? Miten niistä on tullut kansallismaisemia?
6) Entä tiedätkö, mitä tarkoittaa sielunmaisema? Millainen sinun sielunmaisema olisi? Mitä
luonnonelementtejä se sisältäisi? Entä mitä värejä, muotoja, pintoja? Voitte jakaa toisillenne
mielikuvanne – ovatko ne samankaltaisia vai erilaisia? Esiintyykö niissä samoja asioita kuin
suomalaista (teht. 3) ja kansallismaisemaa (teht. 5) pohtiessanne? Voit maalata ja piirtää
sielunmaisemasi. Mitä luulet sielunmaisemasi kertovan sinusta?
7) Seuraavaan peliin tarvitaan vähintään kaksi pelaajaa (kahden henkilön pelissä myös tiimalasi
tai ajastin) sekä kortit, jotka tehdään seuraavalla tavalla:
-
leikkaa pahvista n. 50–100 pelikorttia
-
kirjoita kortteihin aakkosia isoilla ja selkeillä kirjaimilla, yksi kirjain per kortti
(halutessasi voit jättää vaikeampia, vierasperäisiä kirjaimia pois), samoja helppoja,
Suomessa käytettäviä kirjaimia voi – ja kannattaakin – olla useissa korteissa
-
jos laminoit kortit, saat niistä kestäviä
Pelin kulku (tässä esimerkissä opettajalla on kortit, luokan oppilaat ovat pelaajia):
-
valitaan jokin luontoon liittyvä aihe (esim. nisäkkäät, linnut, matelijat, maat,
kaupungit, joet jne.)
27
-
peli alkaa (luokan kanssa pelatessa voidaan pelata siihen asti, kun kortteja riittää,
jolloin ajastinta ei tarvita)
-
opettaja nostaa korttipakasta yhden kortin kerrallaan niin, että kaikki luokan
oppilaat näkevät sen yhtä aikaa
-
se oppilas, joka nopeimmin osaa mainita oikein jonkin kortissa olevalla kirjaimella
alkavan esimerkin valitusta aiheesta saa pisteen (esim. aihe = kaupunki, kortissa
oleva kirjain = B, oppilaan vastaus = Berliini -> piste oppilaalle)
-
pelin voittaa se, jolla on eniten pisteitä pelin päättyessä
-
peliä kahdestaan pelattaessa valitaan yhdessä aihe, näytetään toiselle kortteja toisen
yrittäessä keksiä kortissa olevalla kirjaimella alkavaa esimerkkiä tiimalasin mitatessa
aikaa per vuoro per pelaaja – vuoro vaihtuu, kun tiimalasin hiekka on valunut,
voittaja on se, jolla on eniten pisteitä, ”voitettuja kortteja”, kun peli loppuu (kun
kortit loppuvat), huom: tässä on tärkeää, että kortteja on parillinen määrä,
tasavertaisuutta helpottaa myös se jos molemmilla pelaajilla on omat korttipakat,
joissa molemmissa 28 korttia (joissa jokaisessa suomalainen aakkonen yhden kerran)
– omat kortit tulee kuitenkin sekoittaa ennen pelin alkua
8) Edellä mainittua peliä voidaan soveltaa myös Piirrä ja arvaa! / Pictionary -pelien ideaan
perustuvaksi. Myös tällöin valitaan aihe. Joku luokan oppilaista nostaa korttipakasta kortin
näyttämättä sitä muille (piirtäjän vuoroa voidaan vaihdella). Hän alkaa piirtää kortissa olevalla
kirjaimella alkavaa esimerkkiään, ”vastaustaan” / vihjettään muiden yrittäessä arvata, mistä
piirroksessa on kyse (esim. aihe = kaupunki, kortissa oleva kirjain = P, oppilas piirtää Eiffeltornin, baskeripäisen ihmisen tms. – se oppilaista, joka ensimmäisenä huutaa ’Pariisi’ saa
pisteen). Oikein arvannut saa siis pisteen.
9) Mitä kaikkea pakkaisit mukaan metsäretkelle, jonka aikana yövytään teltassa keskellä
luontoa? Tee lista mukaan otettavista asioista. Lopuksi voit katsoa, sisältyivätkö listaasi
seuraavat asiat:
Ainakin nämä on hyvä ottaa mukaan:
-
reppu / rinkka, jota on hyvä kantaa
28
-
säähän sopivat ja liikkumiseen tarkoitetut oikean kokoiset vaatteet, jotka eivät hierrä
-
hyvät liikkumiseen tarvittavat, kosteutta kestävät kengät
-
päähine (suojaamaan auringolta, tuulelta, pakkaselta..)
-
aurinkolasit ja aurinkorasva valoisina vuodenaikoina, huulirasva / pakkasvoide
talviaikana
-
villasukat
-
sadevarusteet, mahdollisesti rinkan sadesuoja tai jätesäkki, jolla voi peittää rinkan
sateen sattuessa
-
vähintään yksi kokonainen kuiva vaatekerta sukista ja alusvaatteista lähtien
-
lämmin pitkähihainen, kuten fleece, myös kesällä – tauoilla on syytä pukeutua
lämpimästi
-
halutessasi pieni pyyhe ja henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet
-
vesipullo täynnä vettä
-
kartta muovitaskussa
-
kompassi
-
hämärän ja pimeän aikaan taskulamppu (jossa ladatut patterit)
-
ensiaputarvikkeita
-
puukko ja / tai linkkari
-
mahdollisesti pakki tai trangia ruuanlaittoa varten
-
eväät tai ruokaa (kevyt ja hyvin säilyvä kuivamuona on oivallista retkiruokaa, lisäksi
taskuun kannattaa varata pähkinöitä, rusinoita, suklaata tai jotain proteiinipitoista
tuomaan tarvittaessa lisäenergiaa matkan teon aikana)
-
hyttysmyrkky kesällä ja syksyllä
-
puhelin (minigrip-muovipussissa, lataa akku täyteen ennen lähtöä)
-
tulitikut (minigrip-muovipussissa)
-
wc-paperia (muovipussissa)
-
makuupussi ja -alusta
-
teltta ja siihen tarvittavat muut varusteet
-
halutessasi kamera, kiikari, kalastustarvikkeita jne.
Muistathan Jokamiehen oikeudet sekä pitää luonnon puhtaana – tuothan roskasi luonnosta
pois niille varattuihin lajittelupaikkoihin!
29
10) Mitä teet, ettet eksy? Mitä teet jos kuitenkin satut eksymään? Materiaalista Eksyjät Välkky ja
Pölkky voi olla apua keinojen keksimisessä.14
11) Tee kartta lähiympäristöstäsi ja sen jälkeen (kuva-) suunnistusrata luokallesi tai kavereillesi
tai perheellesi. Kuvakartassa ja vihjeissä voi käyttää oppimiasi luonnon- ja lajituntemukseen
liittyviä vihjeitä ja / tai eri perspektiivejä esim. matojen, kettujen, perhosten ja lintujen tasot.
12) Etsitään kuvakirjoista tai internetistä seuraavien myrkyllisten kasvien kuvat ja opetellaan
tunnistamaan ne:
-
kielo
- leinikit
-sini- ja valkovuokot
-
oravanmarja
-sudenmarja
-suopursu
-
kalliokielo
-tuoreet katajanmarjat
-keltamaksaruoho
-
konnanmarja
-kullero
-näsiä
-
pelto- ja suokorte -suovehka
-tuomen ja terttuseljan siemenet
-
ulpukat
-puna-alpi
-
lehtokuusama
-lumme
Tiedätkö muita Suomessa kasvavia myrkyllisiä kasveja? Opettelun jälkeen voidaan pelata
seuraavaa Myrkkymarja -leikkiä.
13) Pelataan Myrkkymarja -leikkiä: Yksi vapaaehtoinen menee ulos luokasta. Opettaja levittää
luokan lattialle läjän kasveja (tai kasvien kuvia), jotka eivät ole myrkyllisiä, mutta sekaan myös
joitakin myrkyllisiä. Opettaja näyttää oppilaille selkeästi, mitkä kasveista ovat juuri ne
myrkylliset. Ulkona oleva kutsutaan luokkaan. Hän alkaa kerätä lattialla olevia kasveja yrittäen
välttää koskemasta myrkyllisiin. Muut oppilaat laskevat (tai nimeävät) kasveja sitä mukaa, kun
ulkoa tullut oppilas kerää niitä. Jos hän nostaa jonkin myrkyllisistä kasveista huutavat muut
”myrkkymarja!”, mikä on sen merkki, että kerääminen on kyseisen oppilaan kohdalla ohitse.
Leikistä voidaan soveltaa myös kilpailu siitä, kenen onnistuu kerätä eniten myrkyttömiä kasveja.
14
Akkanen, Jussi. Eksyjät Välkky ja Pölkky.
http://www.oppimispolku.fi/metsa_suomi/polku.nsf/allbyid/299D979FDBEDBE35C2257308004BB5E9?opendocument
&p1=3
30
14) Kim-leikit: ”Luonnossa ja sisälläkin voi leikkiä luonnonesineillä kim-leikkejä. Liinan päälle
maahan tai lattialle asetetaan luonnonesineitä. Lapset kääntyvät selin ja ohjaaja ottaa liinalta
pois yhden esineen. Lapset arvaavat, mikä hävisi. Erilaisia luonnonesineitä voi myös ryhmitellä
yhdessä esimerkiksi elottomiin ja joskus elävinä olleisiin tai kasvikuntaan, sienikuntaan ja
kivikuntaan.”15 Kim-leikin avulla voidaan kerrata ja vahvistaa muistamaan koulussa opeteltuja
asioita (leikin elementteinä voivat toimia vaikkapa tehtävän 12 myrkylliset kasvit tai kuvat
niistä).
15) Tunnustellaan erilaisia luonnonelementtejä, kuten kasvien eri osia, kiviä, maan koostumusta
jne. Mitä tunnustelemme? Miltä elementit tuntuvat – sileältä, karhealta, pehmeältä? Onko
elementti iso vai pieni, kevyt vai painava? Minkä muotoinen? Peitetään silmät ja yritetään jatkaa
elementtien tunnistamista tunnustelemalla niitä.
16) Parit, joista toisesta tehdään sokko. Tämän jälkeen toinen parista etsii sokon
tunnusteltavaksi jonkin luonnonelementin / -materiaalin. Sokko yrittää arvata, mikä se on.
17) Tuntovastakohtia: ”Etsitään maasta ja muualtakin ympäristöstä erilaisia materiaaleja ja
tehdään näistä vastakohtapareja [--] mm. kuiva – kostea, kylmä – lämmin, terävä – tylppä, sileä
– rosoinen ja kevyt- painava.”16
18) Tunnusteluleikkejä: ”Kangaspusseihin voi kätkeä luonnonesineitä ja antaa lasten tunnustella
ja arvata, mitä pussissa on. Luonnonesineitä voi myös laittaa laatikkoon, jossa on
kädenmentävä kolo. Käsi työnnetään laatikkoon ja tunnustellaan esineitä. Samoin jokaiselle voi
antaa selän taakse käsiin tunnusteltavaksi esineen. Esineet kerätään pois ja laitetaan keskellä
olevalle liinalle. Jokainen saa etsiä oman esineensä muiden joukosta. Tässä yhdistyvät
tuntoaistin ja näköaistin yhteinen muisti. Samaa voi leikkiä niin, että kaikki istuvat tai seisovat
ringissä kädet selän takana. Jokaiselle annetaan jokin kolmesta esineestä: kivi, käpy tai lehti.
Yksi saa kuvailla miltä hänen esineensä tuntuu, mutta ei saa kertoa mikä se on. Ne jotka
15
16
Emt. S. 8.
31
arvelevat, että heillä on sama esine, ottavat kätensä eteen ja näyttävät muille. Jos arvaus ei
mennyt oikein, kädet pannaan uudestaan selän taakse.”17
19) Haistellaan seuraavia vahvasti tuoksuvia suomalaisia luonnonelementtejä:
-
koivu
-kuusi
-mänty
-
kataja
-mustaherukka
-tilli
-
suopursu
-rahkasammal
-multa
20) Hajuretket: ”Keväällä voi tehdä hajumatkan heräilevään luontoon ja haistella kaikkea
keväistä: hiirenkorvia, multaa, maatuneita lehtiä. Kaikilla kasveilla on ominaistuoksunsa. Hyvän
tuoksuelämyksen saa, kun lehtiä rusennellaan käsien välissä ja haistellaan. Kevään edistyessä
kasvillisuutta on jo enemmän, jolloin ohjaaja voi kerätä pieniin kangaspusseihin erilaisia,
voimakkaasti tuoksuvia asioita. Näitä voivat olla murskatut havunneulaset, ruoho, jäkälä ja
koivunlehdet. Pussien avulla voi leikkiä vaikka vainukoiria: hajupussit laitetaan roikkumaan puun
oksalle ja lapset saavat käydä haistelemassa niitä. Yhteen, erilliseen pussiin voi laittaa jotain
tiettyä hajua ja sama haju pitää löytää oksassa roikkuvien pussien joukosta. Haistelujen lomassa
jutellaan hajuaistin merkityksestä eri eläimille ja ihmiselle.”18
21) Kuinka monta luonnonelementtiä tunnistat tuoksun perusteella?
22) Maistiaiset: ”Retkillä voi aina tilaisuuden tullen maistella luonnon makuja kuten ketunleipää
tai suolaheinää, syksyllä tietenkin myös erilaisia marjoja. Maistelujen yhteydessä pitää tietenkin
muistuttaa siitä, että osa kasveista ja marjoista on myrkyllisiä. Siksi opetellaan tuntemaan
hyvin syötävät marjat ja varomaan myrkyllisiä. Hyvä nyrkkisääntö on, että kaikki suuhun
menevät kasvit näytetään aina ensin ohjaajalle syömäkelpoisuuden varmistamiseksi.
Makuelämyksiä voi hakea myös torilta tai ruokakaupan tuoretiskiltä. Syksyllä nautitaan
vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen tuoreudesta ja mausta.”19
17
18
Emt. S. 9.
19
Emt. S. 9. Sic: Lihavoinnit tehtäväpaketin tekijän.
32
Maisteltavia luonnonherkkuja ovat mm.
-
maitohorsman nuoret versot
-nokkosen nuoret versot (ryöpättyinä)
-
voikukan nuoret lehdet
-puna- ja valkoapilan kukat
-
kuusenkerkät
-mustaherkun lehdet (esim. teelehtinä)
-
ketunleipä
-suolaheinä
-
mustikka
-puolukka
-
metsämansikka
-lakka
-
karpalo
23) Rajataan kuvitteellisesti ulkoa jokin alue. Muiden pitäessä silmiä kiinni, yksi ryhmän jäsenistä
asettaa haluamaansa paikkaan alueen sisällä paikkaan muutoin kuulumattoman asia. Käskystä
muut avaavat silmänsä ja yrittävät löytää esineen. Tämän harjoituksen avulla tarkkaavaisuus
lähiympäristöön lisääntyy ja sellaisia asioita voi tulla havaituksi, mitä muutoin ei huomaisi. Peliä
voidaan soveltaa myös ’avaimen piilotusta’ -pelin periaatteilla toimivaksi.
24) Pitäkää kirjaa kevään merkeistä. Säätilojen vaihteluista, muuttolintujen saapumisesta,
metsän eläinten touhuista, muista kevään tuomista muutoksista, joita havaitsette. Tehkää
samoin syksyllä. Esimerkkitehtäviä alla. Päiväkirjaan voi liittää myös itse otettuja valokuvia.
25) Oma kevättontti tai kevätreitti: ”Rajataan lähistöltä rehevästä paikasta narulla pieni alue,
jonka kasvillisuuden heräämistä käydään joka viikko katsomassa. Mikä kasvi nousee
ensimmäisenä maan alta, mikä kukkii ensimmäisenä? Rajatun alueen sijasta voi myös kulkea
aina saman kävelyreitin, jonka varrella havainnoidaan, miten kevät edistyy niin kasvi- kuin
eläinmaailmassakin. Pysähdytään aina samoilla, lasten helposti muistettavissa olevilla, paikoilla.
Tätä pystyy tekemään hyvin myös kaupunkimaisessa ympäristössä. Jokaisella retkellä
muistellaan, millaista viimeksi oli ja onko jokin muuttunut. Reitin varrella kuunnellaan,
haistellaan, katsellaan ja nautitaan. Kevätretkien havaintoja kirjataan ja piirretään luontokirjaan
ja siihen voidaan liimata vaikkapa näytteitä kevätkasveista.”20
20
Sunikka, Johanna (toim.), 2010, s. 14. Kiuru ja Koppakuoriainen -opas,
33
26) Kevätpäiväkirja: ”Kevät tulee joinakin vuosina aikaisemmin, toisina myöhemmin, mutta aina
se tuntuu menevän ohi kovin nopeasti. Kevään edistymisestä voi lasten kanssa laatia
päiväkirjan, johon merkitään luontohavaintoja vaikkapa joka päivä tai ainakin silloin, kun
huomaa jonkin selvän kevään merkin. Esimerkiksi ensimmäinen kevätpuro, leskenlehti,
hiirenkorva ja sitruunaperhonen kannattaa merkitä muistiin. Myös retkistä voi kirjoittaa ja
piirtää mukavia muistoja. Päiväkirjan sivuille voi tallettaa myös vaikkapa kuivattuja silmuja ja
lehtiä. Kevään edistymistä on hauska vertailla eri vuosina, mikäli päiväkirjaa on pidetty useana
vuonna.”21
27) Vinkki: ”Kevään etenemistä voi seurata myös Luonto-Liiton kevätseurantalomakkeen avulla.
Kevätseurannassa on joka vuosi vaihtuva teema, jonka myötä opitaan uusia asioita
ympäristöstä. Kevätseuranta on tarkoitettu myös kaupunkioloissa asuville. Lisätietoja ja
runsaasti muutakin ympäristökasvatusmateriaalia saa Luonto-Liitosta www.luontoliitto.fi.”22
28) Lumitutkimuksia: ”Etenkin koululaisten kanssa lunta ja sen puhtautta voi ryhtyä tutkimaan.
Ensiksi käydään keräämässä lunta eri paikoista, sulatetaan ja kaadetaan valkoisen
kahvinsuodattimen läpi. Lasten kanssa mietitään mikä on luonnollista likaa, kuten hiekkaa,
neulasia, oksia, ja mikä esimerkiksi pakokaasuista tullutta nokea. Noki jää yleensä tummaksi
raidaksi suodattimen ylälaitaan. Lumen paksuutta mittaillaan eri paikoissa tavallisilla kepeillä.
Mihin tulee suurin kinos ja miksi se syntyy? Katsellaan pakkaslumen tai huurteen kiteitä paljain
silmin tai suurennuslasilla. Tummaa kangasta tai pahvia vasten kiteet erottuvat parhaiten.
Katsoessa pidätetään hengitystä tai pidetään lapasta suun edessä, ettei lämmin hengitys sulata
kidettä ennen kuin ehtii nähdä mitään. Talvipäivät jos mitkä ovat tosi vaihtelevia. Joskus
aurinko paistaa häikäisevän kirkkaasti, joskus on maailman nuhruisinta. Näitäkin eroja mietitään
säähavaintojen teon yhteydessä.”23
29) Kasvien kasvattaminen: ”Hedelmien siemenistä voi myös yrittää kasvattaa viherkasveja.
Esimerkiksi sitruunasta ja muista sitrushedelmistä se onnistuu helposti. Sitruunansiemenestä
21
Sunikka, Johanna (toim.), 2010, s. 14–15. Kiuru ja Koppakuoriainen -opas,
22
Emt. S. 15.
23
Emt. S. 22.
34
voi kasvattaa jopa toista metriä pitkän puun/pensaan, jonka lehdetkin tuoksuvat raikkaalta
sitruunalta. Laitetaan vaikka mandariinin, appelsiinin, sitruunan ja greipin siemeniä omiin
purkkeihinsa ja vertaillaan niiden kasvua. Myös esim. avokado, bataatti ja muut eksoottisemmat
hedelmät ja vihannekset kasvavat siemenestä. Jos ei ole mahdollista kasvattaa ja hoitaa
pysyvästi huonekasveja, voi muutaman kerran vuodessa kasvattaa kukan tai viherkasvin
esimerkiksi lahjaksi äidille, isälle tai isovanhemmille. Myös kesäkukkia kuten kehäkukkia, yrttejä
tms. voi kasvattaa lahjaksi tai vaikka kevätmyyjäisiin myyntiin.”24
30) Pienoiskasvimaa: ”Päiväkodeilla tai kouluilla ei ole aina mahdollisuutta perustaa kasvimaata
pihalleen. Sen sijaan lasten kanssa voi perustaa kasvimaan laatikkoon pihalle. Kaupungin
viheralueyksiköltä tai puutarhamyymälöistä voi pyytää kukkalaatikoita omaan viljelykäyttöön.
Ruokakaupoista saa myös ilmaiseksi puisia hedelmälaatikoita, jotka sopivat erinomaisesti
viljelyyn kunhan ne vuoraa ensin jätesäkillä tai muulla muovilla. Puulaatikoista saa kivannäköiset
yksityiskohdat pihalle, kun maalaa ne lasten kanssa. Viljelyä voi kokeilla myös muoviämpärissä.
Saavissa voi hyvin kasvattaa esimerkiksi mustaherukkapensaan, perunaa, tomaattia, paprikaa,
sipulia, porkkanaa, mausteyrttejä ja kesäkukkia. Ämpärin pohjalle kannattaa puhkaista
muutama reikä, jotta ylimääräinen vesi pääsee ulos ämpäristä. Pohjalle laitetaan myös 1–2 cm:n
kerros soraa salaojaksi. Laatikkoja ei kannata laittaa kovin paahteiseen paikkaan. Laatikkoja
joutuu muutenkin kastelemaan hieman useammin kuin tavallista kasvimaata. Tämä voi rajoittaa
kasviviljelyä etenkin kouluissa ja niissä päiväkodeissa, jotka ovat suljettuja kesäaikaan.”25
31) Miksi lajitella ja kierrättää?
”Jätteiden lajittelulle ja kierrättämiselle on monta hyvää syytä. Kierrättäminen vähentää
kaatopaikalle
päätyvän
sekajätteen
määrää.
Tämä
vähentää
kiinteistön
jätehuoltokustannuksiakin. Erittäin tärkeä syy kierrättämiselle on luonnonvarojen säästäminen.
Erikseen kerätyt jätemateriaalit hyödynnetään raaka-aineena uusien tuotteiden valmistuksessa.
24
25
Emt. S. 27.
35
Tämä säästää myös yleensä energiaa verrattuna ns. neitseellisten luonnonvarojen käyttöön.
Esimerkiksi kierrätysalumiinin käyttäminen raaka-aineena säästää jopa 91 % energiaa.”26
Lajitteluleikki:
”Jätteiden lajitteluakin voi opetella leikkimällä. Lajitteluleikkiä varten piirretään ja
mahdollisuuksien mukaan laminoidaan jäteastiakuvat. Olisi hyvä jos kuvat muistuttaisivat
värimaailmaltaan oikeita jätteen keräysastioita (vihreä - paperi, sininen - kartonki, ruskea biojäte, punainen - ongelmajäte, tummanharmaa - sekajäte jne.). Ohjaaja tuo lapsille pussillisen
erilaisia puhdistettuja jätteitä, jotka kaadetaan lattialle. Kukin ottaa vuorollaan kasasta jätteen
ja vie sen oikean keräysastian luokse. Lajitteluleikkiä voi leikkiä myös paritehtävänä tai vaikka
kilpailuna. Ennen lajitteluleikkiä on hyvä kerrata lajitteluohjeet ja leikin jälkeen keskustella
kierrättämisen merkityksestä. Jos ei kierrätettäisi, niin aina pitäisi ottaa lisää ja lisää raakaaineita luonnosta. Kierrätysmateriaalien käytöllä voidaan korvata osa uuden tavaran
valmistamiseen tarvittavista materiaaleista ja näin säästyy luonnonvaroja.”27
Lajitteluleikissä voidaan hyödyntää myös Lajittelukortteja, jotka löytyvät osoitteesta
www.kierratyskeskus.fi/files/3498/LAJITTELUKORTIT_72ppi_vedos.pdf.28
Lisää lajitteluaiheisia tehtäviä (kuten väritystehtäviä, tietovisa ja tietokonepeli) löydät googlen
avulla sekä www-sivulta
http://www.lajitteluapuri.fi/paivakodit_ja_koulut/lajitteluaiheisia_tehtavia
32) Mistä erilaiset materiaalit ovat peräisin – miten niitä saadaan?
Selvitä, mistä esimerkiksi öljy, kumi, metalli, muovi ja pahvi ovat peräisin? Voitte tehdä
selvitystyön vaikkapa ryhmätyönä ja pitää vastauksista sitten esitelmän muulle luokalle.
Mainioita tutkimus- ja esitelmän kohteita ovat myös erilaiset energiamuodot. Samalla voitte
selvittää, miten on mahdollista, että kodeissamme ja kouluissamme on sisällä lämmintä vaikka
ulkona on pakkasta, mistä rakennuksissamme olevien valaisinten valo tulee sekä mistä vesi, jota
saamme hanoista, ja jota tulee wc:n pytyistä, on peräisin. Mitkä ovat eri energiamuotojen
26
27
Emt. S. 31.
28
http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/ymparistokasvatusmateriaaleja/alakoulu
36
plussat ja miinukset? Minkä energiamuodon itse valitsisit omaan taloosi? Miten voimme säästää
energiaa ja miksi niin kannattaa tehdä?
33) Paperin elinkaari sarjakuvaksi: ”Tavaran elinkaaren hahmottamiseksi lapset voivat piirtää
esimerkiksi paperin elinkaaren sarjakuvana. Opettaja luettelee paperin elinkaaren vaiheita ja
lapset piirtävät. Yksinkertaistettuna elinkaaressa on seuraavat vaiheet: ensin siemenestä
kasvaa metsässä suuri puu, aikuinen puu kaadetaan ja viedään paperitehtaalle, tehtaalta valmis
paperi viedään kauppaan ja sieltä kotiin. Entä mihin paperin matka sitten jatkuu? Kotona,
päiväkodissa ja koulussa voimme jokainen valita, mitä paperille tapahtuu seuraavaksi: saako
paperi uuden elämän kierrätyksen kautta vai päätyykö se kaatopaikalle mätänemään.
Kannattaa myös pohtia, mistä saadaan lisää paperia, jos vanha paperi päätyy kaatopaikalle.
Entä jos se päätyykin kierrätykseen? Tällöin paperin valmistukseen ei tarvita uutta puuta, vaan
kierrätyspaperi korvaa puun ja elinkaaresta muodostuukin paperitehtaan, kaupan ja kodin väliä
kiertävä kehä.”29
34) Paperinkierrätysjumppa: ”Paperin elinkaarta voi hahmottaa myös paperinkierrätysjumpan
avulla. Ensiksi ollaan aivan pienen pieniä siemeniä, joista kasvetaan isoiksi puiksi. Tämän jälkeen
tulee metsäkone ja kaataa puut maahan pötkölleen. Metsäkone nostaa puut auton lavalle ja
auton kyydissä pompitaan paperitehtaalle. Sitten kieritään ja hytkytään tehtaan liukuhihnalla
eteenpäin. Tehtaassa mennään aivan littanaksi valmiiksi paperiksi, josta lopulta tulee
sanomalehti. Pian lehti pomppaa postiluukusta sisään. Sitten seistään suorana, auotaan käsiä ja
leikitään, että joku lukee meitä pikkusanomalehtiä. Luettu sanomalehti heitetään
paperinkeräysastiaan, taas päädytään tehtaan hihnalle hytkymään, ja leikissä alkaa uusi
kierros.”30
29
30
Emt. S. 30.
37
Kuvaamataito / Käsityö / Askartelu
1) Etsi tietoa Skandinaavisesta kansan pukeutumisesta, kansanperinteestä, perinneasuista ja
folkloresta. Voit käyttää seuraavia www-osoitteita ja hakusanoja esimerkiksi googleen (näiden
hakusanojen alta löytyy kuvia, joista osa on toiminut lavastajan ja pukusuunnittelijan –
Peukaloisen retkien visualistien – inspiraation lähteinä):
-
scandinavian folklore
-
http://folklorefashion.durantextiles.com/new-website-for-the-books-scandinavianfolklore-vol-1-2/
-
suomalaiset kansallispuvut kuvina
-
kansallisromantiikka suomalaisessa kuvataiteessa
-
jugend Suomessa
-
Carl Larsson (kuvataiteilija)
-
John Bauer (satukuvittaja)
-
tutustu kainuulaiseen kansallispukuun
(http://www.kaukametsa.fi/fi/kansalaisopisto/kainuun-naisen-ja-miehenkansallispuvut/kainuun-naisen-kansallispuku)
2) Tehkää aivoriihi: miettikää, mitä mielikuvia ja ajatuksia sana ’käsityöläisyys’ tuo teidän
mieleenne?
3) Palauttele mieleesi sivun 11 ja 12 tehtäviä sekä niitä tehdessäsi syntyneitä ajatuksia. Vertaile
sitten 1900-luvun alun ja nykypäivän pukeutumista – mikä on samaa ja mikä erilaista? Mistä
luulet erojen johtuvan?
4) Piirrä / maalaa Nils. Halutessasi voit tehdä kaksi kuvaa – toisen ennen esitystä ja toisen
esityksen jälkeen. Muuttuiko mielikuvasi Nilsistä?
5) Pukusuunnittelija, joka suunnittelee, millaiset vaatteet kullekin roolihenkilölle tulee, pohtii ja
tarkastelee muun muassa seuraavia asioita:
38
-
roolihenkilön sukupuoli
-roolihenkilön ikä
-
harrastukset, vapaa-ajan viettotavat
-arvot, mistä pitää, mitä kunnioittaa
-
persoonallisuus, luonne
-suhde muihin henkilöihin
-
mahdollinen roolihenkilössä tapahtuva muutos näytelmän aikana -> sen mahdollinen
ilmentyminen myös pukeutumisessa
Toimi pukusuunnittelijana ja suunnittele vaatteet Nilsille. Mieti, mitä kaikkea Nilsiin liittyvää,
näytelmän antamaa tietoa voit käyttää hyväksesi? Alkuperäisteoksessa Nils on siis 14-vuotias
poika 1900-luvun alun Etelä-Ruotsista. Halutessasi voit ottaa inspiraatiota myös tehtävän 1
kuvahakujen tuloksista.
6) Toisenlaiset pukuluonnokset: Piirrä yksinkertaiset ääriviivat, jotka kuuluvat murrosikäiselle
pojalle. Pyydä opettajaa ottamaan piirroksestasi kopio niin, että sinulla on kaksi identtistä
ihmisen hahmoa. Piirrä ensimmäisen hahmon ylle asu, joka mielestäsi kuvastaa kajaanilaista, 14vuotiasta Niiloa, joka vihaa ulkoilua, liikuntaa, kaikkea terveellistä ja tervehenkistä. Niiloa, joka
viihtyy sisällä itsekseen, ja joka on usein huonolla tuulella. Piirrä toisen hahmon ylle asu, joka
kuvastaa samaa Niiloa, mutta muuttuneena – 14-vuotiasta kajaanilaista poikaa, joka rakastaa
ulkoilua, liikuntaa, kaikkea terveellistä ja tervehenkistä. Hyväntuulista Niiloa, joka viihtyy
ihmisten parissa ja muualla kuin kotona. Vertaile sitten kuvia keskenään.
7) Piirrä / maalaa / tee pienoismalli Nilsin kodin pihapiiristä (mäkitupalaisten piha)
8) Ota selvää, millaisia kenkiä entisaikana käytettiin? Entäpä hattuja? Entä koruja?
9) Monien vuosisatojen ajan polvihousut ja pitkät sukat (myös miehillä) ovat olleet tyypillisiä
vaatekappaleita? Vetäkää jalkoihinne polvisukat (lahkeiden päälle). Mitä luulet, miksi pitkiä
sukkia on käytetty niin paljon kautta aikain? Mitä hyötyä luulet niistä olevan?
10) Suunnittele tämän päivän pipo tai laukku, joka sopii nykypäivän käyttötarkoitukseen, mutta
joka on ottanut inspiraationsa 1900-luvun alun pukeutumisesta.
11) Suunnittele tinapaperista ja rautalangasta perinnekoru.
39
12) Keksi oma kirjailutapasi. Piirrä toistuva kirjontakuviosi ruutupaperille käyttäen ruudun
täyttäviä x-merkkejä. Voit suunnitella paperille myös kirjonnan värit. Toteuta kirjontasi
esimerkiksi vohvelikankaalle.
13) Peukaloisen retket -esityksen nukeista osa on tehty huovuttamalla. Opetelkaa
huovuttamaan ja tehkää itsellenne vaikka huovutettu laukku.
14) Ota selvää, miten villalanka syntyy?
15) Kasvivärjäys: ”Monilla luonnonmateriaaleilla voi värjätä lankoja. Helpoin tapa on kokeilla
sipulin kuoria, joita voi luvan saatuaan kerätä kauppiaan sipulilaarista. [--] Parhaiten värjäytyy
valkaisematon villalanka. Lanka yleensä puretetaan ennen varsinaista värjäystä. Apteekista
saatava puretusaine tarttuu lankaan ja varsinainen väriaine sitten puretusaineeseen.”31
16) Kankaanpainanta: ”Vanha tuttu tapa käyttää kasveja on myös maalata niiden alapinnat ja
painaa lehtien kuvat kankaalle tai paperille. Kangasväreillä taiteillen voi tehdä vaikkapa hienoja
kasseja tai paitoja vanhemmille lahjoiksi tai myyjäisiin myytäviksi ja samalla voi hauskasti
kartuttaa lajintuntemusta.”32
17) Etsikää luonnosta valmiita taideteoksia. Kiertäkää katsomassa toistenne löytämiä teoksia.
18) Kuvatkaa löytämänne taideteokset ja tehkää kuvista oma valokuvanäyttely.
19) Ota kuva luonnosta. Tulosta kuva. Piirrä / maalaa näkymä kuvaa apuna käyttäen.
20) Kerää erilaisia luonnonmateriaaleja ja tee niistä taideteos. Muistathan Jokamiehen
oikeudet.
31
32
Emt.
40
21) Tee taideteos käyttämällä materiaalina ainoastaan kierrätysjätettä.
21) Sateenkaari maassa: ”Kuvitellaan, että sateenkaari on mennyt rikki ja kaikki sen värit ovat
levinneet ympäristöön. Näitä sateenkaaren palasia, esimerkiksi kukkia, lehtiä ja oksia, etsitään
luonnosta ja kootaan niistä sateenkaari uudelleen ”ehjäksi” maahan tai lakanalle. Vastaavasti
voi tehdä värisuoran. Maastoon voi myös ottaa mukaan värikkään kankaan ja etsiä kaikkia sen
värejä vastaavia asioita luonnosta. Vanhojen värikarttojen tai eriväristen pahvinpalojen avulla
on myös hauska etsiä samaa väriä olevia asioita luonnosta. Mitä värejä on helppo löytää ja mitä
vaikea? Tätä voi kokeilla myös talvella.”33
22) Luonnon tilkkutäkki: ”Kaikkihan tietävät miltä tilkkutäkki näyttää. Sellaisen voi tehdä myös
luonnonmateriaaleista. Tehdään kepeistä ruudukko maahan, mielellään kalliolle tai hiekalle.
Ruudukon ruutuihin etsitään luonnosta erivärisiä, eri muotoisia ja eri kokoisia asioita. Laitetaan
yksi ruutu täyteen aina samaa asiaa. Ohjaaja voi laittaa joihinkin ruutuihin jo valmiiksi jotain, ja
lapset etsivät lisää samanlaisia asioita ruudun täytteeksi. Lopputuloksena on hurmaava luonnon
tilkkutäkki.”34
23) Luonnonlahjat: ”Etsitään kaunein asia, joka luonnosta löytyy ja tuodaan se kaverille lahjaksi.
Laitetaan kaikkien lahjat esille lakanan päälle ja ihastellaan niitä yhdessä.”35
24) Vesimaalausta: ”Kastellaan kastelukannuilla kaikenlaisia asioita ympäristössä ja katsotaan
miten värit kirkastuvat. Käytetään suurta pensseliä ja maalataan vedellä kivien, oksien ja lehtien
pintaa. Erityisesti kivet ja kalliot näyttävät maalattuina hienolta.”36
25) Luontotaidetta: ”Mennään luontopaikkaan piirustuslehtiöiden, värikynien tai vesivärien
kanssa ja ollaan taiteilijoita. Vesivärimaalaukseen tarvitaan monta pientä vesipulloa, joiden
33
34
Emt. s. 10.
35
Emt. s. 10.
36
Emt. S. 10.
41
suusta vesiväripensseli mahtuu. Käytetyt shampoopullot ja muut muoviset pikkupullot käyvät
tähän tarkoitukseen hyvin.”37
26) Peukaloisen retket näytelmässä Nils seikkailee monenmoisissa paikoissa ja näkee
monenlaisia maisemia. Mikä paikka tai maisema jäi parhaiten mieleesi. Muistele paikan
tunnelmaa. Piirrä / maalaa paikka sellaisena kuin sinä muistat ja koet sen.
27) Mennään metsäretkelle. Millaisia muotoja metsästä löytyy? Entä kuvioita? Entä värejä?
Ennen retkelle lähtöä voitte rakentaa jokaiselle omat taulunkehykset ja ottaa ne mukaan
metsään. Metsässä jokainen voi etsiä mieleisensä paikan, kiinnostavan kohteen, jonka haluaa
teokseensa. Jokainen asettaa kehyksensä haluamalleen paikalle tai pitää sitä tietyssä kohdassa.
Lopulta kierretään katsomassa erilaisia teoksia.
28) Muodostetaan parit. Toisen parista silmät peitetään. Sokolle annetaan paperia ja kynä.
Toinen parista puolestaan saa opettajalta jonkin luonnonelementin. Näkevä parista kuvailee
elementtiään ja ohjeistaa pariaan piirtämistä varten. Sokko puolestaan yrittää piirtää
elementtiä näkemättä sitä, ainoastaan parinsa kuvailuiden ja ohjeiden avulla. Lopuksi
katsotaan, kuinka paljon piirros ja luonnonelementti muistuttavat toisiaan.
29) Tarkkailkaa erilaisia valotilanteita sisällä ja ulkona. Millaisia huomioita voitte tehdä valosta?
Miten valo, varjot ja värit vaikuttavat toisiinsa? Entä millaisia tunnelmia ja mielikuvia ne luovat?
30) Vieläkö muistat näytelmässä olevan Kurkien tanssin Kullabergin vuorella? Esityksessä tanssi
toteutetaan varjoteatterina. Tehkää itse omat varjoteatteriesitykset. Mikäli teillä on
käytössänne tarpeeksi tilaa, tarpeeksi suuri kangas ja sopiva valonlähde, voitte itse toimia
varjoteatterin esiintyjinä. Tai sitten voitte tehdä varjoteatteria pienoiskoossa askartelemalla tai
muovailemalla esiintyjät itse (esimerkiksi kartonkiset hahmot tikkujen nokkaan). Perinteisin
varjoteatterin muodoista lienee varjohahmojen tekeminen omalla kädellä ja sen eri asennoilla.
37
42
31) Taittele itsellesi Kurki-origami. Löydät useita erilaisia ohjeita, myös opetusvideoita
googlettamalla hakusanat ’kurki-origami ohjeet’
32) Puu. Tarvitset kolme paperia, joista yhteen maalataan vihreän eri sävyjä, toiseen ruskean eri
sävyjä ja kolmanteen oranssin sekä keltaisen eri sävyjä. Paperit leikellään paloiksi ja niistä
muodostetaan puita liimaamalla ne vaikkapa mustalle pahvialustalle.
33) Kasvata itse raeruohoa.
34) Haaraniittiaskartelu: Tee valitsemasi Peukaloisen retket -näytelmän hahmo leikkaamalla
pahvista tai kartongista hahmon osat (pää, kädet, jalat, vartalo, siivet yms.) ja kiinnittämällä
osat yhteen haaraniteillä.
35) Askartelua luonnonmateriaaleista:
”Monet kaupasta ostettavat ja teollisesti tuotetut materiaalit voi helposti korvata
luonnonmateriaaleilla. Nämä materiaalit ovat kaiken lisäksi ilmaisia! Maasta löytää monenlaista
mielenkiintoista ja käyttökelpoista materiaalia, kuten heiniä, käpyjä, oksia, tikkuja ja lehtiä.
Materiaalia kerätessä kunnioitetaan elävää ja tarvittaessa voi kerrata jokamiehenoikeuksista,
mitä kaikkea luonnosta saa kerätä. Mikäli materiaalien keruu toteutetaan yhdessä lasten
kanssa, voidaan samalla tarkastella eri yksityiskohtia, kuten muotoja, värejä ja eri tuntuisia
pintoja. Materiaaleja voi myös hyödyntää kokonaisvaltaisesti eli käyttää esimerkiksi puiden ja
pensaiden lehtiä aluksi apuna lajintunnistuksessa, sitten opetella lehtien prässäämistä ja lopuksi
askarrella niistä kortteja tai muuta tarpeellista. Erilaisista tekemisistä muodostuu kokonaisuus
ja koulussa eri oppiaineita yhdistävä punainen lanka.
[--]
- Heinistä, hevonhierakoista, järviruo’oista ja muista pitkänhuiskeista kasveista voi tehdä
esimerkiksi punostöitä. Pienemmistäkin kasveista voi kutoa sellaisenaan matontapaisia
seinäkoristeita. Pieni tukko laitetaan lankojen väliin ja tehdään umpisolmut, sitten laitetaan ja
seuraava tukko ja taas seuraava. Oksaan tai oksista tehtyyn kehikkoon sidotaan lankaa tai
43
vaikkapa ohutta matokudetta loimeksi. Loimen väliin voi pujotella myös esimerkiksi heiniä ja
kanervia tai laittaa käpyjä roikkumaan.
- Vaahteransiemenistä, tammenterhoista tai pihlajanmarjoista voi pujotella helminauhoja tai
ikkunakoristeita.
- Kävyistä voi tehdä käpylehmiä ja muita eläimiä tai vaikkapa tonttuja. Takiaispalloista voi tehdä
pikkusiilejä laittamalla niille tikkujalat.
- Ihan tavallisista tikuista voi liimaamalla tehdä pieniä hirsimökkejä ja aitauksia pahvien päälle,
kunhan sorminäppäryys antaa myöden.
[--]
- Kuivatuista tai prässätyistä kasveista voi tehdä monenlaisia kortteja tai tauluja. Niistä voi
askarrella vaikka koko ryhmän voimin muistipelin liimaamalla kuivatut kasvit kartonginpaloille.
Askarteluista saa kestävimmät, jos kortit tai taulut on mahdollista laminoida. Kahden
kontaktimuovin väliin asetelluista prässätyistä kasveista saa ikkunataulun, josta valo pääsee
läpi.
- Kasveja voi ikuistaa niinkin, että paperin alle laitetaan lehti ja väritetään liidulla päälle. Sama
voidaan tehdä myös puun rungolle. Näin saadaan hieno jäljennös lehden tai puun pinnan
kuvioista. Jäljennöksistä voi tehdä vaikka isän- ja äitienpäiväkortteja tai seinätauluja tai ne
voidaan liittää omaan kasvikirjaan.”38
36) Ennen joulua on hauska tehdä itse kynttilöitä. Niitä voi antaa sitten lahjaksi perheenjäsenille
ja tutuille. Internetistä löytyy helposti useita helppoja kynttilänteko-ohjeita. Itsetehdyn
kynttilän voi myös koristella syksyllä kerätyillä ja painetuilla ruskaisilla puiden lehdillä.
ASKARTELUOPAS LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄJÄLLE – Suuri määrä monipuolisia ideoita ja
ohjeita
erilaisista
kierrätysmateriaaleista
tehtäviin
askartelu-
ja
ompelutöihin:
38
44
http://www.kierratyskeskus.fi/kadentaitopalvelu_napra/askarteluopas_luonnonvarojen_saastaj
alle
KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISIA KÄSITÖITÄ – Sisältää ohjeita eri koululuokille, ohjeita
kierrätysmateriaaleista valmistettaville käsitöille, tietoa erilaisista materiaaleista, tekniikoista ja
välineistä sekä paljon muuta: http://www.punomo.fi/teeitse/sub1/273/788
45
Musiikki
1) Maataan luokan tai liikuntasalin lattialla patjojen päällä silmät kiinni ja kuunnellaan. Mitä
ääniä kuulet omasta kehostasi? Mitä luokan sisällä olevia ääniä kuulet? Entä kuuluuko luokan
ulkopuolelta joitain ääniä? Ohjaajan käskystä noustaan ylös (huom: hiljaa), pukeudutaan ja
siirrytään ulos. Kävellään hiljaisuuden vallitessa jonkin matkan päähän opettajan valitsemaan
paikkaan. Opettaja voi pysäyttää porukan matkalla kuuntelemaan erilaisia ääniä. Lopuksi
päädytään keskelle luontoympäristöä ja asetutaan makuulle. Mitä ääniä omasta kehosta nyt
kuuluu? Entä mitä ääniä kuulet ympäriltäsi? Voitte alkaa tehdä äänimaisemaa hetken ääniä
kuunneltuanne. Jokainen alkaa matkia jotain ympäriltä kuuluvaa ääntä. Tavoitteena on saada
aikaan koko luokan yhteinen ääniteos, jonka volyymiä porukka voi itse säädellä, jos vain malttaa
kuunnella ja aistia toisia.
2) Luontokonsertti: ”Lähdetään lasten kanssa luontokonserttimatkalle paikkaan, jossa kuuluu
lintujen laulua ja tuulen huminaa. Istutaan lämpöisissä paikoissa puihin ja kiviin nojaten ja
kuunnellaan luonnon konserttia. Jutellaan erilaisista kuulluista äänistä. Mitkä niistä ovat
ihmisen tai koneen tuottamia ääniä, mitkä luonnon ääniä? Kumpia on tässä paikassa enemmän?
Vaihdetaan paikkaa ja tehdään sama kuuntelutehtävä uudelleen. Jos ohjaaja tai joku lapsista
tunnistaa eri lintujen lauluääniä, hän voi kertoa, mikä lintu kulloinkin laulaa. Äänien joukosta
yritetään löytää juuri tietyn linnun ääni. Ohjaaja voi nostaa vaikka peukalon pystyyn juuri, kun
talitintti aloittaa laulun. Harjoitellaan useamman kerran. Sitten lapset voivat nostaa peukalon
kuullessaan mielestään talitintin laulun. [--] Lopuksi voidaan keskustella, miltä eri lintujen laulut
kuulostavat. Mitä ne oikein mahtavat sanoa? Jutellaan myös siitä, miksi linnut oikeasti laulavat
(houkutellakseen
naaraita,
ilmoittaakseen
reviiristään;
lisäksi
kutsu-,
yhteys-
ja
varoitusäänet).”39
3) Omat luontosoittimet: ”Lasten kanssa voidaan myös tehdä itse ääniä erilaisilla
luonnonesineillä. Ääniä aikaansaadaan esimerkiksi, kun koputellaan ja kilkutellaan kiviä ja
keppejä vastakkain. Äänillä voi myös arvuutella. Kukin tekee vuorollaan luonnonesineillä ääniä
39
46
ja toiset arvaavat, mikä esine milloinkin on kyseessä. Tehdään kaverin korvan lähellä aivan
hiljaista ääntä vaikka heinätukolla tai oksan nipsaisulla. Avautuneesta kuusenkävystä lähtee
hyvä rapsutusääni, kun sitä rapsuttaa tikulla ja eripaksuisista puupalikoista voi tehdä ksylofonin
kalliolle tai kiveykselle. Keväällä opettaja voi veistää pajupillin, jos osaa ja joku voi vinguttaa
heinällä tai puhaltaa pulloääntä paksusta karhunputken varresta. Voidaan myös kokeilla, kuinka
kovan äänen koko porukka saa aikaan huutaessaan yhdessä ja kuunnellaan kaikuvatko äänet.
Erilaisista itse tehdyistä soittimista voi muodostaa orkesterin, jossa kaikki lapset pääsevät
kilkuttelemaan ja rapsuttelemaan samaan aikaan.”40
4) Laulut ja lorut: ”Lauluilla voi luoda jännittävää tunnelmaa, rauhoittaa tai purkaa ylimääräistä
energiaa. Voidaan myös laulaa retken aiheeseen tai tehtyihin havaintoihin sopivia lauluja.
Luonnosta, erityisesti nisäkkäistä ja linnuista, on tehty monenlaisia lauluja vanhoista
kansanlauluista lähtien. Retkellä voi joskus laulaa jonkin vanhan tutun laulun. Se alkaa oikeassa
ympäristössä elää herkästi lasten mielikuvituksessa omaa elämäänsä. Esimerkiksi tuttu
leijonanmetsästyslaulu saa aivan uusia piirteitä, kun metsästys tapahtuukin luonnossa: oikeissa
mutalätäköissä, heinikoissa tai risukoissa. Niitähän ei voi tietenkään ylittää, alittaa eikä kiertää,
vaan niistä täytyy mennä läpi – ja lopuksi rynnätä samaa reittiä takaisin turvaan.”41
5) Millaisia ääniä ja rytmejä omalla keholla voi tuottaa?
6) Eläinparit: Tarvitaan parillinen määrä osallistujia. Pelaajat jakautuvat ympäri tilaa, esim.
ympäri liikuntasalia. Jokainen pelaaja sulkee silmänsä ja pyörii viisi kertaa oman akselinsa
ympäri. Pelin vetäjä käy kuiskaamassa jokaisen pelaajan korvaan jonkin eläimen nimen niin,
etteivät toiset kuule. Jokaista eläinlajia tulee kuitenkin kaksi kappaletta eli jokaisella eläimellä
on oma lajikumppaninsa parikseen. Parit kannattaa jakaa ympäri tilaa, jottei peli olisi liian
helppo. Kun jokaisella pelaajalla on tiedossaan oma eläin, antaa vetäjä käskyn aloittaa peli.
Osallistujat alkavat tuottaa oman eläimensä ääntä ja löytää äänen perusteella itselleen pari
muiden salissa olevien eläinten joukossa.
40
41
Emt. s. 8.
47
7) Ääni-installaatiot: Listatkaa erilaisia luonnon paikkoja. Halutessanne voitte muistella erilaisia
tapahtumapaikkoja Peukaloisen retket -näytelmästä tai ottaa lähtökohdaksenne maisemia,
joita kuvaamataidon tehtävien yhteydessä teitte. Jakautukaa noin viiden hengen ryhmiin.
Jokainen ryhmä valitsee itselleen (tai saa itselleen) aiheen tai maiseman. Ryhmän tehtävänä on
tehdä äänimaisema: miettiä, millaisia erilaisia ääniä paikassa kuuluu. Äänimaisemat esitetään
muille ryhmille niin, että kuuntelijat pitävät silmänsä suljettuina yrittäen tunnistaa erilaisia ääniä
maisemasta.
8) Edellinen tehtävä voidaan toteuttaa myös niin, että ryhmä kertoo toisille ryhmille tarinan
käyttäen pelkästään erilaisia ääniä (mutta ei puhetta). Missä tarina tapahtuu? Mitä tarinassa
tapahtuu? Onko tarinassa päähenkilö tai -hahmo? Entä jokin yllättävä hetki, käännekohta?
9) Miettikää millainen merkitys erilaisilla äänillä on erilaisten tunnelmien luomisessa. Millaiset
äänet sopisivat mielestänne hetkeen, jossa podetaan ikävää? Entä mitkä äänet vahvistavat
jännityksen ja pelon tuntua? Entä millaiset äänet voisivat kuvata pidäteltyä kiukkua, entä
purkautuvaa vihaa? Millaisia olisivat iloiset äänet? Voitte ryhmissä tehdä erilaisia tunnelmia
äänillä muiden analysoidessa sitä, millainen tunnelma äänimaailmasta välittyi. Miten eri
elokuvien genret hyödyntävät äänitehosteita?
10) Mitä luonto- ja eläinaiheisia biisejä tiedät? Voitte ryhminä listata tuntemianne luonto- ja
eläinaiheisia kappaleita ja tehdä niiden pohjalta 5., 3. ja 1. pisteen vihjeet (joko sanalliset tai
kuvalliset). Muut ryhmät toimivat ”Bumbtsi-bum” -tyylisen musiikkivisailun kilpailijajoukkueina
yrittäen arvata, mihin biisiin vihjeet viittaavat. Oikeaa vastausta arvatessa tulee vastaavan
joukkueen laulaa pätkä kappaleesta. Jos ’luonto’ ja ’eläimet’ tuntuvat liian vaikeilta tai laajoilta
aiheilta, voi sitä rajata alaotsikkoihin, kuten ’suomalaiset metsän eläimet’, ’kotieläimet’, ’metsä’,
’laulut, joissa mainitaan vesi’, ’linnut’ jne. Toki myös Peukaloisen retket näytelmää, sen hahmoja
ja paikkoja muistellessa tulee varmasti mieleen useita tuttuja lauluja!
11) Luonto- ja eläinaiheinen biisikilpailu (haastava): Muodostetaan ympyrä. Ensimmäinen
vapaaehtoinen menee piirin keskelle ja alkaa laulaa jotain tuntemaansa suomenkielistä
luontoon tai eläimiin liittyvää musiikkikappaletta. Piirin kehällä olevat yrittävät keksiä jonkin
toisen laulun jostakin sen laulun sanasta, jota keskellä oleva parhaillaan laulaa. Se, joka
48
ensimmäisenä keksii jonkin toisen biisin, menee piirin keskelle päästäen keskellä olevan omalle
paikalleen. Esimerkki: keskellä oleva laulaa ”Lintu lensi oksalle lauloi niitä näitä..”, seuraava
muistaa ensimmäisestä sanasta toisen biisin, menee piirin keskellä alkaen laulaa ”Lapsella vain
voi silmät niin loistaa, lintuja kun hän katsella saa..”, jolloin seuraava keksii ”Tummat silmät,
ruskea tukka, niihin kerran langeta sain..”, jolloin seuraava muistaa Dingon biisin ”Tukka
pystyssä katuja astelen..”. Sanojen unohtuessa voi vain hyräillä melodiaa. Kuten esimerkistäkin
voi huomata, aihe tulee muuttumaan ja pakenemaan kauaskin siitä, mikä se alun perin oli.
Mutta sillä ei ole väliä, ei myöskään laulutaidoilla vaan rohkealla heittäytymisellä, hulluttelulla ja
hauskanpidolla. Virheet ovat sallittuja, eikä tässä pelissä kannata jäädä turhia mietiskelemään!
12) Seuraavalta sivulta löydät Peukaloisen retket -näytelmässä olevan biisin Sankari42.
Halutessanne voitte laulaa sitä ennen tai jälkeen esityksen.
42
Säv. Tapani Hyvönen, san. Sanna Heikkinen
49
50
Äidinkieli & Liikunta
1) Laiva on lastattu: Tehkää piiri. Lastatkaa laivaa kaikilla asioilla, hahmoilla, paikoilla ja esineillä,
joita sisältyy Peukaloisen retket -näytelmään. Mitä kaikkea muistatte?
2) Hippa: Voitte olla hippaa, jossa kiinniottaja on Smirre ja pakenija villihanhi. Kiinnijääneet
jähmettyvät paikoilleen. Heidät voi pelastaa halaamalla. Voitte välillä vaihtaa niin, että
kiinniottaja on villihanhi ja pakenija Susi.
3) Kahden tulen välissä: Seuraava peli pohjautuu Kahden tulen välissä -leikkiin. Pelaajat seisovat
jonossa, vaikkapa liikuntasalin keskellä olevan viivan päällä. Salin oikea seinä kuvastaa ”kotia” ja
vasen ”Lappia”. Leikin johtajan huutaessa ”koti”, tulee pelaajien juosta mahdollisimman
nopeasti salin oikean seinän luo ja leikin johtajan huutaessa ”Lappi” puolestaan vasemman
seinän luo. Ensimmäisenä seinän luo ehtinyt pääsee pelin johtajaksi huutamaan seuraavan
ohjeen.
4) Vettä kengässä -variaatio: Tähän peliin tarvitaan tasamäärä pelaajia (tai vaihtoehtoisesti
parin tilalla pelissä on myös yksi kolmen hengen ryhmä, jolloin yhdellä tilaan jäävällä on kaksi
kumppania tilan ulkopuolella). Koko porukka jaetaan puoliksi. Toinen ryhmä jää tilaan, toinen
siirtyy sen ulkopuolelle. Jokaiselle tilaan jääneelle sovitaan pari tilan ulkopuolella olevasta
ryhmästä (niin, ettei ulkopuolella olevat kuule valintoja). Kun näin on tehty, annetaan ulkona
oleville lupa aloittaa. Ulkoa olevista kukin saapuu tilaan yksi kerrallaan, menee yhden
valitsemansa henkilön eteen ja kysyy tältä ”pääsenkö mukananne Lappiin?”. Mikäli kysyjä
sattuu olemaan sille henkilölle sovittu ’pari’, joista aiemmin päätettiin, vastaa tilassa ollut
”Tottakai, tervetuloa!”. Jos kysyjä ei ole vastaajalle valittu pari, vastaa hän ”Kysyt asiaa
urheasti, mutta valitettavasti en voi ottaa Sinua matkalleni mukaan.” Tämän jälkeen kysyjän
täytyy hyppiä yhdellä jalalla ulos tilasta. Sitten tilaan saapuu seuraava henkilö tilan ulkopuolelta.
Peliä pelataan niin kauan, kun kaikki ovat löytäneet parinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että joskus
ulkopuolelta tuleva joutuu kysymään lähes kaikilta tilassa olevilta ennen kuin hän löytää oman
51
parinsa. Tällöin joka välissä täytyy hyppiä yhdellä jalalla tilan ulkopuolelle ja antaa vuoro
seuraavalle kysyjälle.
5) Väri-peili: Yksi ryhmän jäsenistä seisoo tilan reunalla, esim. seinän vieressä. Loput ovat rivissä
tilan toisella puolella. Yksin oleva keksii mielessään väitteitä, joihin myönteisesti vastatessaan
muun porukan jäsen / jäsenet saavat liikkua kohti kysyjää. Pelin kysymyksiä voi halutessaan
rajata liittymään vaikkapa matkustamiseen tai luontoon. Peli alkaa, kun yksin oleva seisoo selin
muuhun porukkaan. Hän keksii esimerkiksi seuraavanlaisen väitteen: ”Olen yöpynyt metsässä.”
Kaikki ne toisen ryhmän jäsenet, jotka ovat yöpyneet metsässä voivat liikkua kohti kysyjää.
Kysyjällä puolestaan on hetkenä minä hyvänsä mahdollisuus kääntyä katsomaan toiseen
ryhmään päin. Jos hän havaitsee jonkun liikkuvan, hän sanoo kyseisen henkilön nimen, jolloin
tämä henkilö joutuu palaamaan lähtöpaikkaan. Sitten kysyjä keksii toisen väitteen, esimerkiksi:
”Tunnistan jäniksen jäljet”. Tällöin kaikki ne, jotka osaavat tunnistaa jäniksen jäljet saavat liikkua
jne. Peliä pelataan niin kauan, kunnes joku muun ryhmän jäsenistä pääsee koskettamaan
kysyjää. Henkilöstä, joka onnistuu koskettamaan kysyjää, tulee uusi kysyjä ja peli alkaa alusta.
6) Täältä tullaan: Porukka jaetaan kahteen ryhmään: ryhmä A:han ja ryhmä B:hen. Ryhmät
muodostavat rivit tilan vastapäisten seinien luo (tai sovitun etäisyyden päähän toisistaan).
Ryhmä A aloittaa pelin keksimällä jonkin aiheen / otsikon ryhmä B:lle, esimerkiksi ’suomalainen
eläin’. Ryhmä B kokoontuu valitsemaan jonkin suomalaisen eläimen, esimerkiksi ’poro’. Ryhmä
A ei saa kuulla B:n valintaa. Tämän jälkeen ryhmä B muodostaa jälleen rivin. Sitten ryhmän
jäsenet ottavat toisiaan käsikynkästä ja lähtevät marssimaan kohti ryhmä A:ta hokien ”täältä
tullaan, täältä tullaan, täältä tullaan”. Kun marssijat ovat noin 1,5 metrin etäisyydellä ryhmä
A:sta, nostaa ryhmä A:n jäsenet kätensä suoraan eteen kuin ”stop”-merkiksi sanoen ”Seis!”,
jolloin ryhmä B pysähtyy ja sen jäsenet irrottavat otteensa toisistaan. Tämän jälkeen Bryhmäläiset alkavat esittää valitsemaansa suomalaista eläintä (tässä tapauksessa poroa)
pantomiimillä A-ryhmäläisten yrittäessä arvata kuuluvalla äänellä, mistä eläimestä on kyse. Kun
joku ryhmä A:n jäsenistä arvaa oikein, lähtevät ryhmä B:n jäsenet juoksemaan turvaan omalle
puolelleen A-ryhmäläisten yrittäessä ottaa heitä kiinni. Kiinni jääneet joutuvat vastakkaisen
joukkueen puolelle. Tämän jälkeen on ryhmä B:n vuoro keksiä aihe / otsikko A-ryhmälle.
52
7) Eläin-pantomiimi: Miten erilaiset metsän eläimet liikkuvat ja ääntävät? Esittäkää eri metsän
eläimiä toisillenne ja arvatkaa, mikä eläin on kyseessä.
8) Laiva on lastattu liikkeellä ja äänellä: Miettikää, mitä kaikkea luonnossa on. Mitä siellä voi
nähdä? Keksikää erilaisille luonnonelementeille, kuten kasveille, metsän eläimille jne. tapa
liikkua ja ääntää Laiva on lastattu -leikin periaatteella. Leikki toteutetaan piirissä. Jokainen
piirissä oleva keksii liikkeen (esimerkiksi tuulessa heiluvaa heinää kuvaavan), jolla lastaa laivan.
Seuraavat piirissä olevat toistavat aina edellisten keksimät liikkeet ja lisäävät liikkeiden jatkoksi
oman liikkeensä. Lopulta muodostuu liikesarja, jota harjoittelemalla ja liikkeitä sulavaksi
jatkumoksi yhdistelemällä voi tehdä ihan oman tanssin. Tärkeää ei ole se, kuinka hyvin liike ja
ääni kuvastavat sen kohdetta – liike ja ääni voi olla abstrakti, epärealistinen, täysin kuviteltu.
9) Puuhat metsässä: Mitä kaikkea metsässä voi tehdä? Esittäkää toisille pantomiimina eli ilman
puhetta ja ääniä. Toiset yrittävät arvata, mistä esityksessä on kyse.
10) Ihminen metsässä: Myös ihminen voi liikkua metsässä monin eri tavoin. Näyttäkää
toisillenne miten hiihdetään, luistellaan, tarvotaan umpihangessa, lasketaan mäkeä, hypitään
mättäältä toiselle, yritetään tavoitella korkealla olevia puun oksia, pujotellaan puiden väleistä,
kerätään marjoja ja sieniä, ryömitään kaatuneen puun ali jne.
11) Tehkää ja leikkikää tarina: Piiri. Ryhmän jäsenet lähtevät mielikuvitusretkelle metsään.
Retken aikana sääolosuhteet ja maasto voivat vaihtua silmänräpäyksessä täysin toiseksi. Ehkä
jopa maa tai maanosakin voi vaihtua retken aikana! Ensimmäinen aloittaa kertomalla, missä ja
miten liikutaan. Esimerkiksi: ”Aloitamme retken lähtemällä kävelemään suomalaiseen
kangasmetsään.” Kaikki kävelevät piirissä omalla paikallaan kuin kangasmetsässä kävellen.
Seuraava piirissä oleva jatkaa: ”Hetken kuluttua eteemme tulee kallio, jonka taitavina
kalliokiipeilijöinä kiipeämme ylös.” Ja näin tehdään. Seuraava voi jatkaa: ”Kallion päällä maasto
muuttuu möykkyiseksi, kiviä ja kumpareita täynnä olevaksi ”pirunpelloksi”.” Näin tarina etenee
aina niin pitkälle, kun sitä halutaan jatkaa. Samaa peliä voidaan olla myös niin, että pelaajat
53
liikkuvat ristiin rastiin tilassa ja ken haluaa, huutaa ehdotuksen kuinka liikutaan, esimerkiksi
”Ryömitään juurakoiden alitse!”, jolloin kaikki tekevät niin, kunnes seuraava huutaa, miten
liikutaan.
12) Myös Peukaloisen retket -näytelmässä liikutaan monin eri tavoin. Muistatko miten
näytelmän hahmot ja henkilöt liikkuvat? Voit myös itse keksiä heille aivan oman liikkumistavan.
Näyttäkää hahmonne muille. Roolihahmot ja henkilöt:
Nils
Äiti
Isä
Haltija
Mirri-kissa
Kukko
Pikkulintu
Akka Kebnekaiselainen
Kaksi Nuoljalainen
kesyhanhi Martti
Smirre-kettu
Orava
Pikkutyttö
Pikkupoika
Kurjet
Nainen parvekkeella
Korppi
Pöllö
Hienohöyhen
Isäntä
Cesar-koira
Gorgo-kotka
Kana
Hanhenpoikanen
54
13) Entäpä miten seuraavissa tilanteissa liikuttiin / liikuttaisiin:
-Kun hiivitään Smirreä pakoon! Kun juostaan Smirreä pakoon! Kun kiivetään puuhun Smirreä
pakoon!
-Kun opetellaan lentämään! Kun lennetään vastatuulessa! Myrskyssä! Kun lennetään
myötätuulessa kiireettömänä ja nautiskellen! Kun lennetään ylemmäs ja ylemmäs metsästäjien
luoteja pakoon! Kun liidellään kuin kotka välillä maahan syöksähdellen!
-Kun liikutaan ketterästi kuin orava!
-Kun uidaan kuin kala!
-Kun kävellään suuressa kaupungissa kaikkea ympärillä olevaa ihaillen!
-Kun onnutaan kuin jossakin kehon jäsenessä olisi vamma!
14) Esterata: Nilsillä, Martilla ja villihanhilla on Lapin matkallaan monenlaisia esteitä ja vaikeuksia
voitettavanaan. Suunnitelkaa rata, jossa on erilaisia esteitä ja tehtäviä. Sen jälkeen voitte pitää
kilpailun, joko niin, että jokainen vuorollaan suorittaa rastiradan tai niin, että se suoritetaan
kahden joukkueen välisenä viestikilpailuna.
15) Mitä tilanteita muistat Peukaloisen retket -näytelmästä? Tehkää tilanteista valokuvia (joissa
ryhmän jäsenet seisovat jähmettyneinä kuin valokuvassa konsanaan), joita esitätte ryhmissä
toisillenne muiden ryhmien yrittäessä arvata, mistä näytelmän tilanteesta valokuvassa oli kyse.
Valokuvissa ei saa käyttää ääntä, puhetta tai liikettä. Tämän tehtävän voi toteuttaa myös niin,
että jokainen ryhmän jäsen valitsee mielessään mieleenpainuvimman hetken näytelmästä ja
ohjeistaa muut ryhmän jäsenet esittämään kuvaa siitä.
16) Voitte jatkaa edellistä tehtävää niin, että ryhmät tekevät valokuvien pohjalta kohtauksia eli
pieniä esityksiä, joissa kuvat ikään kuin alkavat elää. Tässä vaiheessa saa liikkua, ääntää ja
puhua.
55
17) Lisää valokuvia: Ryhmät. Opettaja antaa kaikille ryhmille saman aiheen (esimerkiksi luonto,
seikkailu, Lappi, muuttaminen jne). Ryhmillä on 3 minuuttia aikaa tehdä valokuva annetusta
aiheesta. Samaisen tehtävän voi toteuttaa myös niin, että kaikki seisovat piirissä selkä piirin
keskustaa päin. Opettaja (tai jokainen piirissä oleva vuorollaan) sanoo kuvalle otsikon. Kun aihe
on sanottu, kääntyy jokainen piirissä oleva välittömästi piirin keskustaa päin ottaen heti
asennon ja ilmeen (tai vaihtoehtoisesti tehden asiaa kuvaavaa liikettä ja ääntä), joka otsikosta
ensimmäisenä mieleen tulee. Mielikuva tulee fyysistää välittömästi ilman turhaa tuumailua –
kyse on assosiaatiosta.
18) Millaisen matkan haluaisit tehdä? Tehkää ryhmissä valokuvat niin, että jokainen valokuva
vuorollaan kuvastaa jonkun ryhmän jäsenen toiveita siitä, millaisen matkan (ja / tai minne) hän
haluaisi joskus tehdä. Kuvat näytetään toisille toisten yrittäessä arvata, mistä kuvassa on kyse.
19) Tehkää samoissa ryhmissä myös patsaat tai valokuvat, jotka käsittelevät ystävyyttä.
Tehtävän voi suorittaa myös niin, että ryhmät tekevät liikkuvat patsaat, ”koneet”. Silloin
kuvassa olevat voivat tehdä liikettä (yhtä ja toistuvaa) ja ääntä (yhtä ja toistuvaa), jotka tulevat
mieleen sanasta ’ystävyys’. Jokaisella patsaassa olevalla henkilöllä voi olla oma liikkeensä ja
äänensä.
20) Millainen on hyvä ystävä? Keskustelkaa siitä, millainen on hyvä ystävä. Kirjoita ystävällesi
kiitoskirje tai puhe.
21) Mitä tarkoittaa luottamus? Kehen sinä luotat? Miksi? Jokainen miettii henkilön, johon
luottaa, mutta ei kerro muille, kenet on valinnut. Sitten yritetään vuorotellen ottaa selvää
henkilöistä, jonka kukin on valinnut niin, että toiset saavat esittää kysymyksiä, mutta se, jonka
luottohenkilöstä yritetään ottaa selvyys, saa vastata vain sanomalla ”kyllä” tai ”ei”. Muiden
tehtävänä on arvata, kuka kunkin luottohenkilö on.
22) Nils pelkää istuessaan yksin puussa pimeässä metsässä Smirren vaaniessa häntä puun
juurella. Hän ikävöi vanhempiaan ja luulee hanhien hylänneen hänet. Mitä sanoisit Nilsille
rohkaisuksi ja kannustukseksi? Voitte jakaa ehdotuksenne suusanallisesti tai kirjoittaa Nilsille
56
kirjeen, jossa annatte hänelle vinkkejä ja neuvoja pelon voittamiseen? Mitä sinä pelkäät? Miltä ja
missä pelko tuntuu? Jokainen miettii, millainen ääni voisi kuvata pelkoa? Entä millainen liike, ele
tai asento? Esittäkää toisillenne liike/ ele/ asento ja ääni vuorotellen niin, että toiset toistavat
perässä. Perään voi tehdä samanmoisen harjoituksen, mutta niin, että mietitään liike/ ele/
asento ja ääni rohkeudelle ja pelon voittamiselle.
23) Näytelmän alussa Nils kiusaa kotipihansa eläimiä. Oletko Sinä nähnyt omassa elämässäsi
jonkun kiusaamistilanteen? Miten toimit tuolloin tai miten olisit halunnut toimia? Mitä tekisit
nyt, jos saapuisit kiusaamistilanteeseen? Tehkää ryhmissä pieni esitys kiusaamisesta niin, että
näytätte, kuinka tilanteen voisi ratkaista positiivisella tavalla. Esitysten jälkeen on hyvä purkaa
kokemuksia sekä keskustella kiusaamisesta ja erilaisista ratkaisumalleista.
24) Miksiköhän Nils käyttäytyi näytelmän alussa niin ilkeästi eläimiä kohtaan? Mitä luulet olevan
asian taustalla? Keskustelkaa, millaisia erilaisia mahdollisia syitä Nilsin käytökseen voisi olla.
25) Nilsin vanhemmat rankaisevat poikaa käskemällä tämän opetella Raamatusta saarna sillä
aikaa, kun he ovat kirkossa. Oletko Sinä tehnyt joskus jotain ilkeää, jotain sellaista, jonka olet
tiennyt olevan väärin, tai kenties jotain, mistä olet arvannut saavasi rangaistuksen?
Keskustelkaa, millaisia oppeja olette saaneet (miten olette itse oppineet ja oivaltaneet) siitä,
mikä on oikein ja mikä väärin. Miettikää, miten Nilsin ja hänen vanhempien välinen riitatilanne
olisi voinut mennä toisin? Tehkää esitykset, joissa Nils jää kiinni ”pahanteosta” vanhemmilleen,
minkä jälkeen vanhemmat selvittelevät tilannetta yhdessä Nilsin kanssa sopien yhdessä
mahdollisesta seuraamuksesta. Miten teidän mielestänne tilanne päättyisi reiluiten?
26) Kesyhanhi Martti kertoo Akka Kebnekaiselaiselle, että hän tahtoisi matkata villihanhien
mukana Lappiin, jotta villihanhet näkisivät, että kesystä hanhestakin on johonkin. Koetko Sinä
joskus tunnetta, että joku aliarvioi Sinua? Ettei joku usko tai luota kykyihisi? Entäpä onko
olemassa jokin asia tai taito, jonka haluaisit näyttää jollekulle Sinulle tärkeälle ihmiselle (se voi
olla myös taito, jota et vielä osaa, mutta jonka oppimisesta unelmoit)? Tehkää ryhmissä pienet
esitykset, jotka kertovat vuorotellen ryhmän jäsenten kokemuksista / toiveista. Esitysten
57
jälkeen kirjoittakaa itsellenne kannustuskirje, jossa valatte itseenne (aivan kuin johonkin toiseen
henkilöön, kaveriin) luottamusta ja toivoa.
27) Nils kokee matkan aikana hetkiä, jolloin hän tuntee itsensä kovin yksinäiseksi. Miettikää
kukin itseksenne hetkeä, jolloin Sinä olet tuntenut itsesi yksinäiseksi. Kirjoittakaa pieni tarina
tilanteesta. Kun tarinat ovat valmiit, jokainen antaa oman tarinansa jollekulle toiselle
luettavaksi. Luettuaan saamansa tarinan, jokainen kirjoittaa kirjeen sille tarinan henkilölle, joka
kokee yksinäisyyttä. Mitä haluaisit sanoa tarinan henkilölle? Kuinka voisit kannustaa ja
lohduttaa häntä? Keksisitkö joitain neuvoja, joiden ansiosta henkilölle voisi tulla parempi mieli ja
joiden ansiosta alakuloisuus voisi helpottaa?
28) Akka Kebnekaiselainen sanoo, että hänet on opetettu pelkäämään kaikkea, mikä ihmisen
nimeä kantaa – mitähän Akka mahtaa tällä tarkoittaa? Miettikää tilanteita, joiden myötä Akka
on oppinut pelkäämään ihmistä. Tehkää ryhmissä esitykset ja esittäkää ne toisillenne. Miettikää
sitten tilanteita, joissa ihminen on luonnolle ja eläimille avuksi sekä hyödyksi. Tehkää tilanteista
esitykset ja esittäkää ne toisillenne.
29) Leikatkaa lehdistä kuvia ja tekstejä, jotka liittyvät ihmisen ja luonnon suhteeseen. Tehkää
niistä kollaaseja, joissa yhdistätte kuvia ja tekstejä. Voitte kirjoittaa kollaasiin myös omia
ajatuksianne ihmisen ja luonnon suhteesta.
30) Selailkaa lehtiä ja leikatkaa niistä uutisia, kuvia ja tekstejä, jotka kuvaavat luonnon
kärsimystä ja hätää. Sen jälkeen etsikää kuvia ja tekstejä, joissa luonto voi hyvin. Tehkää
kollaasit vastakkaisuuksista. Keskustelkaa sitten niistä. Mistä erot ja vastakkaisuudet johtuvat?
Samaan kollaasiin voitte etsiä myös vastakohtia ihmisen roolista suhteessa luontoon: Ihmisen
hyvä suhteessa luontoon & Ihminen luonnon vihollisena. Vertailkaa kollaasejanne ja
keskustelkaa niistä.
31) Mikä on rakkain luontoon liittyvä muistosi? Kirjoita siitä aine. Voitte tehdä muistoistanne
myös esitykset.
58
32) Mitä leikkejä ja pelejä pelattiin ”ennen vanhaan”? Muistelkaa, etsikää tietoa, opetelkaa ja
pelatkaa niitä! Tiedätkö esimerkiksi, kuinka pelataan peliä Kyykkä, Mölkky, Kymmenen tikkua
laudalla, Tervapata tai Kirkonrotta?
Lopuksi luontoaiheisia leikkejä ja tehtäviä:
33) Vanhaa kasviperinnettä:
”Muistatkos vielä vanhoja loruja ja tarinoita erilaisista kasveista? Lapsille voi kertoilla entisajan
ihmisten käsitystä siitä, mihin kasveja saattoi käyttää tai mitä niillä voi esimerkiksi ennustaa.
Kasveihin liittyy paljon leikkejä, tarinoita ja legendoja. Tässä joitakin tuttuja arvuuttelujuttuja.
• Kukko vai kana -leikkiä leikitään näin: Hapsuisesta heinästä tartutaan hapsujen alapuolelta
kiinni. Kysytään toiselta kukko, kana vai tipu? Vetäistään vartta pitkin niin, että hapsut jäävät
käteen. Jos tupsuun jää muita pitempiä hapsuja, se on kukko. Jos hapsut ovat suunnilleen
samanpituiset, se on kana. Jos hapsuja on tosi vähän ja pieni nippu niin se on tipu.
• Piharatamolla voi leikkiä siten, että toinen ottaa lehden ruodista kiinni ja toinen kiskaisee
lehden leveästä päästä varovasti. Niin monta ruotia kuin ruodista pitäjän lehteen jää kiinni, niin
monta lasta hän saa.
• Piharatamolla voi parantaa haavoja ja hiertymiä. Jos joku kaatuu polvilleen hiekalle, otetaan
muutama ratamon lehti, huuhdotaan ne ja muussataan pieneksi ja laitetaan seosta hiertymän
kohdalle.
• Päivänkakkaran tai saunakukan eli pihasaunion kukilla kokeillaan rakastaako ystävä vai ei
nyppimällä yksitellen terälehtiä.”43
34) Puuhippa: ”Puihin voi tutustua myös puuhippaleikin avulla. Puuhippa sopii vaikkapa
puulajien kertaukseen ja vaikeusastetta voi vaihdella leikkijöiden ikä- ja taitotason mukaan.
Puuhipassa turva-alueena on aina tietty puulaji kerrallaan. Aluksi kannattaa valita joku helposti
tunnistettava puu, esim. koivu. Leikkialueella hippa jahtaa muita leikkijöitä, jotka voivat
43
59
pelastautua koskettamalla jotakin koivua. Jonkin ajan kuluttua turvapuulajia vaihdetaan, jolloin
leikinvetäjä voi kesken kaiken huutaa vaikkapa ”Mänty!”, minkä jälkeen kaikki leikkialueen
männyt ovat turvapaikkoja. Leikkialue rajataan sopivaksi ja merkitään näkyvästi vaikkapa
repuilla ja huiveilla.”44
35) Pakkanen ja pikkulinnut: ”Leikki sopii kaikenikäisille ja leikittäväksi erityisesti syksyllä ja
talvella. Leikin aluksi voi pohtia, mikä uhkaa pikkulintuja talvella. Varsin nopeasti lapset
keksivät, että kylmyys ja ravinnon puute. Tässä leikissä koko ryhmä on pikkulintuina, vaikkapa
tiaisina, joita näkee talvisinkin. Yksi leikkijä valitaan pakkaseksi. Pakkanen ottaa pikkulintuja
kiinni. Mikäli pakkanen on nopeampi, pikkulintu joutuu jähmettymään paikalleen. Toiset
pikkulinnut voivat kuitenkin käydä pelastamassa jähmettyneen linnun halaamalla tämän
lämpimäksi, jolloin jähmettynyt pikkulintu pääsee takaisin liikkumaan. Leikkiä voi muunnella
suuren ryhmän kanssa niin, että pakkasia onkin kaksi. Tai sitten voidaan sopia, että
pelastamiseen tarvitaankin 2 lintua, jotka ottavat toisiaan käsistä kiinni ja lämmittävät jäätyneen
linnun siipiensä suojissa. Leikkiä voi myös niin, että toisten pikkulintujen sijasta jähmettyneet
linnut pelastaakin lämmittävä kevätaurinko, joka on yksi leikkijöistä. Tällöin leikki sopii hyvin
myös kevättalveen.”45
36) Jälkien seuraaminen: ”Talviretkillä on hauska seurata eläinten jälkiä lumella. Katsellaan
eläinten jälkiä ja seurataan niitä. Mietitään yhdessä, mitä jälkien jättäjä on kussakin paikassa
tehnyt. Opettaja tai ohjaaja voi kertoa lisää eläimen puuhista talvella. Lapset voivat myös tehdä
kävellen jälkireittejä toisilleen.”46
44
45
Emt. S. 22.
46
Emt.
60
37) Juoniretkellä: ”Retkille voi keksiä myös pienen juonen. Metsän pienin haltija on kutsunut
meidät vanhan puun syntymäpäiville. Reitti puun luokse on merkitty esimerkiksi
tuohitötteröillä, joita lapset matkalta etsivät. Haltija on kirjoittanut merkkeihin tehtäviä matkan
varrella suoritettavaksi. Tehtävät voivat liittyä syntymäpäiväjuhlaan. Jokainen kerää kolme
erilaista kukkivaa kasvia tai talventörröttäjää kukkakimpuksi tai yhteiseen lahjaseppeleeseen tai
etsii jänniä luonnonesineitä lahjaksi puuvanhukselle. Perillä lahjat ripustetaan puuhun tai
laitetaan puun juurelle. Myöhemmillä retkillä lapset saattavat törmätä tuttuun puuhun ja se on
hauskaa. Talvella vähän hämärässä retki saattaa olla erityisen jännittävä. Talvireitille voi laittaa
valaistukseksi kynttilöitä lasipurkkeihin palamaan.”47
38) Kadonneen aarteen etsintä: ”Mihin tahansa retkeen saa uutta intoa, kun johonkin on
piilotettu tai ”kadonnut” aarre tai vaikkapa tuttu nalle. Aarteenetsinnässä ympäristöä tulee
katsottua hyvin tarkasti. Ohjaaja voi antaa pieniä vihjeitä, jotka helpottavat aarteen
löytämistä.”48
39) Tietäjän taikaesineet: ”Etsitään jänniä luonnonesineitä ja keksitään, mitä ne voisivat leikisti
olla. Tiedä vaikka ne olisivat pudonneet tietäjän tai menninkäisen repusta ja olisivatkin
taikaesineitä.”49
40) Peukaloisen maailma: ”Etsitään luonnon helmasta peukaloisten kyliä, kotikoloja ja
leikkitantereita. Voidaan ottaa esimerkiksi luupit avuksi tutkittaessa näitä minimaailmoja.
Katsellaan ihan läheltä esimerkiksi sammaleisia kiviä ja mietitään, mitä peukaloiset tässä
puuhailevat. Rakennetaan metsän pienten otusten majoja ja kotikoloja puiden juurille ja
sammaleisten kivien päälle. Mietitään, mitkä luonnonesineet olisivat hyviä huonekaluja tai
47
48
Emt.
49
Emt.
61
makuupaikkoja. Entä mistä materiaalista saataisiin ihanimmat pehmusteet vuoteeksi, mistä
kuppeja astioiksi? Missä kulkee peukaloisen polkuja? Mitä peukaloinen voisi syödä? Kenen
kaveri se on? Miten se viettää talvensa? Sisällä voidaan piirtää kuvia peukaloisen maasta ja
asumuksista. Kaikenlaisissa rakentelutehtävissä on hyvä muistuttaa lapsia siitä, mitä
rakennustarpeiksi saa ottaa ja mitä ei. Perussääntönä on, että kaikki maassa oleva, kuten tikut,
kepit, heinät ja kivet, on hyvää rakennusmateriaalia, mutta hitaasti kasvavat sammalet ja jäkälät
sekä elävät kasvit on syytä jättää kasvamaan kaikkien iloksi.”50
41) Mä taimi olen tai toukka: ”Leikitään siementä, joka rupeaa kasvamaan taimeksi. Ensin
kasviin puhkeaa lehdet ja se kukkii. Kukissa pörisevät hyönteiset. Kasviin tulee siemeniä, jotka
se lopulta ravistelee pois ja lopulta se kuihtuu syksyllä. Varisseista siemenistä kasvaa uusi taimi
ja tämän uudesta siemenestä kasvaa taas uusi kasvi ja näin leikki jatkuu uudelleen ja uudelleen.
Samalla idealla voidaan myös leikkiä perhosen munaa. Se on ensin ihan liikkumaton. Munasta
kuoriutuu sitten toukka, joka popsii kasveja ja joka koteloituu liikkumattomaksi. Kotilosta
kuoriutuu perhonen, joka munii uuden munan ja tästä syntyy taas uusi toukka, josta kasvaa taas
perhonen. Ohjaaja kertoo ja samalla lapset esittävät tarinaa yhdessä, kukin tavallaan.”51
50
51
Emt.
62
Oma luontosuhde
Miksi luonto on ihmiselle tärkeä?
Leena Vilkan mielestä aikamme ympäristöongelmien taustalla on ihmisen välineellinen suhde
luontoon. Välineellinen suhde tarkoittaa sitä, että ihminen haluaa hyötyä luonnon avulla joko
niin, että luonto on ihmiselle vain raaka-aine tai se toimii välikappaleena tuotannollisten,
taloudellisten ja teknologisten päämäärien saavuttamiseksi.52
Mieti esimerkkejä siitä, miten eri tavoin luonto toimii raaka-aineena?
Entäpä millaisia esimerkkejä luonnon avulla saavutettavista tuotannollisista,
taloudellisista ja teknologisista tavoitteista keksit?
Luonto voi olla ihmiselle myös paljon muuta.
Vilkan mielestä ”ihmisen on opittava kunnioittamaan elinympäristöään myös itseisarvoisena,
jos eläintensuojelu- ja ympäristöongelmat halutaan ratkaista”.53
Mitä edellä mainittu luonnon itseisarvoisuus voisi tarkoittaa?
Ihminen on riippuvainen luonnosta monestakin syystä.
Mitä eri syitä keksit?
Ihminen on oikeastaan osa luontoa. Ja luonto on osa ihmistä.
Miten osaisit perustella tämän väitteen.
Usein kuulee sanottavan, että joku lähtee ”luontoon”. Eikö olekin hassua, että
nykykielessämme luonto vaikuttaisi olevan jokin erillinen, oma paikkansa, minne on matkaa ja
minne mennään erikseen – vaikka oikeastaan luonto on koko ajan läsnä kaikkialla siellä, missä
ikinä mekin olemme.54 
52
Vilkka, Leena 1996. Ympäristöetiikka – luonnon arvot ja ihmisen asenteet. Teoksessa Vilkka, Leena & Pitkänen,
Pirkko (toim.) 1996. Ihmisen suhde luontoon – Luonnon arvottamisen filosofiaa. Joensuun yliopiston
täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja. Joensuu.
53
Emt.
54
Cantell, Hannele (toim.) 2004, s. 35. Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus. WS Bookwell Oy. Juva.
63
Mitä kaikkea luonto merkitsee Sinulle?
Piirrä elämänkaaresi. Sijoita sille kuvin ja tekstein luontoon liittyviä kokemuksia ja
muistoja elämäsi varrelta. Mikä on ensimmäinen luontoon liittyvä muistosi, jonka
pystyt muistamaan? Kenen kanssa viimeksi jaoit luontoon liittyvän kokemuksen?
Kuka / ketkä ovat opettaneet sinulle asioita ja taitoja liittyen luontoon? Mitkä ovat
ikimuistoisimmat paikat, missä olet käynyt / jotka olet nähnyt? Millaisen
luontokokemuksen haluaisit vielä joskus kokea? Mikä luontoon liittyvä on
hauskinta / jännittävintä / haikeinta/ kauneinta/ tylsintä?
”..jokainen ihminen kantaa henkilökohtaisen vastuun elämänlaadusta ja ympäristön tilasta.”55
Mitä tällä mahdetaan tarkoittaa? Miten jokainen meistä voi kantaa oman
vastuunsa?
Kaikki eivät ole asiasta samaa mieltä. On ihmisiä, jotka kokevat, ettei luonto ole heille kovin
merkityksellinen. Ehkä he eivät ole vielä tiedostaneet olevansa riippuvaisia luonnosta ja sitä,
että sen, minkä teemme luonnolle, teemme samalla myös itsellemme? On myös olemassa
ihmisiä, jotka periaatteessa kannattavat luonnosta huolehtimista ja ympäristöystävällisyyttä,
mutta he eivät itse ole valmiita tekemään mitään asian eteen.. Heitä kutsutaan
vapaamatkustajiksi. Teoilleen tai tekemättä jättämisilleen he saattavat käyttää perusteena
vertaamista muihin – esimerkiksi ”Miksi meidän suomalaisten kannattaa kierrättää, kun
amerikkalaisia on monin kerroin enemmän?” tai ”Onko minun, yhden ihmisen, arkisilla
ympäristöteoilla mitään hyötyä jos naapurin tehdas saastuttaa luontoa alituiseen?”.
Hannele Cantell kirjoittaa näin: ” Ihmiset saattavat olla taipuvaisia kannattamaan hyviä asioita
periaatteessa, mutta samalla he haluavat tehdä mahdollisimman vähän omakohtaisia
uhrauksia. Muiden toivotaan käyttäytyvän ympäristöystävällisesti, mutta itse halutaan
mieluiten vain nauttia tuloksista. Vapaamatkustamisesta ollaan valmiita luopumaan, jos on
takeita siitä, että muutkin käyttäytyvät kyseisen normin mukaan”.56
55
YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987. Yhteinen tulevaisuutemme (” Brundtland-raportti”, alk.per.
Our Common Future -report). www.un-dokuments.net/our-common-future.pdf
56
Cantell, Hannele (toim.) 2004, s. 67. Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus. WS Bookwell Oy. Juva.
64
Mietit ehkä jo aiemman kysymyksen kohdalla erilaisia tekoja, joilla ihminen voi
kantaa henkilökohtaisen vastuunsa ympäristöstä. Onko / olisiko joidenkin tekojen
tekeminen / tai tekemättä jättäminen ympäristön parasta silmällä pitäen erityisen
vaikeaa sinulle?
Keksi esimerkkejä erilaisista vapaamatkustajista ja luo erilaisia tekosyitä
selitykseksi heidän toiminnalleen.
Muistele näytelmän alkua – Nilsin perheen sunnuntai-aamua, jona ennen kirkkoon lähtöä on
joitakin pakollisia kotitöitä tehtävänä.
Millainen sinun sunnuntai-aamusi useimmiten on? Mitä teet, mitä syöt, mitä
välineitä, tarvikkeita ja teknisiä laitteita käytät mihinkin tarkoitukseen?
Pohdi, millainen voisi olla a) miljoonakaupungissa, b) kehitysmaassa, c)
kaatopaikan viereisessä slummissa, d) sademetsässä heimonsa kanssa asuvan
lapsen sunnuntaiaamu.
Mieti myös, miten muutoin elämäsi muualla asuvan samanikäisen lapsen kanssa
eroaa toisistaan? Entä mitä yhteistä teillä on?
Luonto on kuin peili ihmiselle. Se näyttää sen, mitä ihmiselle kuuluu, ja millainen ihminen oikein
on.57
Etsi lehdestä kuva, jossa luonto ei voi hyvin. Tarkastele kuvaa ja mieti, mitä kuva
kertoo ihmisestä – siitä, mitä hänelle kuuluu, ja millainen ihminen on.
Piirrä tai tee lehdistä erilaisia kuvia leikkelemällä ja niitä yhdistelemällä kollaasi
luonnosta, joka voi hyvin. Miten luonnon hyvinvointi ilmenee? Mitä valmis kuva
kertoo ihmisestä?
Kumpaa ihmiskuvaa sinä itse haluaisit edustaa?
57
Väyrynen, Kari 2006, s.24. Ympäristöfilosofian historia maaäitimyytistä Marxiin. Eurooppalaisen filosofian seura ry.
Juvenes Print. Tampere.
65
Linkkejä ja lisämateriaaleja:
*Metsämörri -kirjat (Kirj. Nikkinen, Irja. Julkaisija Suomen Latu)
*Metsän oppimispolku (valmiita harjoituksia ja leikkejä eri ikäluokittain kohdennettuina):
http://www.oppimispolku.fi/metsa_suomi/polku.nsf/nMateriaaliika?openview&count=1000&ex
pand=2&p1=3
*Metsän oppimispolku, vinkkejä opetukseen:
http://www.oppimispolku.fi/metsa_suomi/polku.nsf/allbyid/7A94E1600475A164C2257308003BB
B2A?opendocument&p1=5
*Ekologiaa leikkien: http://www.lahti.fi/suomi/ekologiaa
*Metsän aarteiden etsintä: http://www.lahti.fi/suomi/metsa
*Suotehtäviä: http://www.lahti.fi/suomi/metsa
*Vesi ja lumi -tehtäviä: http://www.lahti.fi/suomi/vesi
*Selkärangattomat -tehtäviä: http://www.lahti.fi/suomi/selkarangattomat
*Sienet -tehtäviä: http://www.lahti.fi/suomi/selkarangattomat
*Keväisiä tehtäviä ja leikkejä: http://www.lahti.fi/suomi/selkarangattomat
*Syksyisiä tehtäviä ja leikkejä: http://www.lahti.fi/suomi/selkarangattomat
*Lajittelukortit:
http://www.kierratyskeskus.fi/ymparistokoulu_polku/ymparistokasvatusmateriaaleja/alakoulu
*Lennu Liito-orava ja suuri mysteeri (+ opettajan lisämateriaali):
http://www.kierratyskeskus.fi/files/24/lennu_opas.pdf
*Ekoaskarteluohjeita: http://www.kierratyskeskus.fi/files/69/askarteluohjeita.indd.pdf
*Arvojen selkiyttämisharjoituksia:
http://www.kierratyskeskus.fi/files/4952/4v_mikaonarvokastaA5_lowres.pdf
*Kattava paketti erilaisia ympäristökasvatusharjoituksia, -pelejä ja -leikkejä:
66
*Vihreää draamaa lelumaassa: http://www.kierratyskeskus.fi/files/28/leludraama.pdf
*Keijukaiskuningattaren lahja -vihreää draamaa:
http://www.kierratyskeskus.fi/files/57/keijukaiskuningatar.pdf
*Lasten maapalloretki (leikkejä, lauluja, pelejä, tietoiskuja):
http://www.kierratyskeskus.fi/files/56/Lasten_maapalloretki_pieni.pdf
*Jouluisen satupolun ohjeet: http://www.kierratyskeskus.fi/files/4310/joulupolku_pieni.pdf
Lisää ympäristökasvatustehtäviä:
*http://www.ymparistokoulu.utu.fi/files/opettajanopas_vihko.pdf
*http://cc.oulu.fi/~ejeronen/research/herodot/tyot/tyo15/sivu3.htm -> alaotsikosta 2.1 alkaen
*http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23020&lan=fi
Tehtäväpaketin suunnittelu ja toteutus: Sanna Heikkinen, sanna.k.heikkinen@kajaani.fi
67

peukaloisen retket - Kajaanin kaupunginteatteri

Transcription

Similar documents

KhjA, LuhA ja RASSI juhlineet pyoreita vuosiaan - V

Matokompostori sisätiloihin - Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy