Kalasääski viihtyy Teijolla

Politiikantoimitus
4.10
2.52
22.40 23.51
hs.politiikka@hs.fi +358 9 122 2533
Kotimaantoimitus
hs.kotimaa@hs.fi +358 9 122 7575
17.
toukokuuta
27.
heinäkuuta
A 8 HELSINGIN SANOMAT MAANANTAINA 8. HEINÄKUUTA 2013
KOTIMAA
Kalasääski viihtyy Teijolla
Suunnitellun kansallispuiston alueella on harvinainen kalasääskien tihentymä
VESA-MAT TI VÄ ÄR Ä
Teijon ylänkö on laajimpia
erämaisia metsä- ja suoalueita
Etelä-Suomessa. Suppealla
alueella on useita kalasääsken
pesiä. Kansallispuistoa
kannattaa 47 vuotta lintuja
rengastanut Juhani Karhumäki.
Heli Saavalainen HS
Salo
MÄNNYN latvasta näkyy kauas:
paljasta kalliota, lakimäntyjä,
pilkahdus vettä ja suota.
Salon Teijolla luonto on vaihtelevaa ja mosaiikkimaista. Ylänkömäisten kallioiden lomassa on
kosteikkoja, pieniä erämaasaarekkeita ja lehtoja. Meri tuo
oman lisänsä maisemaan.
Sammalella
pehmustetussa
pesässä jököttäviä kalasääsken
poikasia näköala ei kiinnosta,
mutta emo huomaa tulijat kaukaa ja nousee tarkkailemaan pesän tapahtumia taivaalta käsin.
Perniöläinen Juhani Karhumäki kiipeää tottuneesti puun
latvaan; takana on 47 vuotta lintujen rengastusta. Se on matematiikan professorille toinen
elämä.
”Täällä on kaksi poikasta. Vähän ovat pieniä vielä”, Karhumäki huikkaa pesältä.
Poikaset saavat nopeasti renkaan jalkaansa. Linnut mitataan
ja punnitaan: siivet alle kymmensenttiset, paino alle kilon.
Suopesästä löytynyt poikanen on jo iso, puolitoistakiloinen. Se saa Juhani Karhumäeltä renkaan jalkaansa.
TEIJOLLA on harvinainen kala-
sääskien keskittymä. Pesiä on
useita. Nyt on tarkoitus tarkistaa, asutaanko niissä.
Suon laidassa tulijat havaitaan
taas heti, ja kalasääskipari lehahtaa ilmaan. ”Asuttu pesä,
mutta jäljistä päätellen poikaset
ovat vielä ihan pieniä”, Karhumäki toteaa eikä kiipeä ylös.
Sen sijaan Punassuon keskellä
lintujen varoitusääntä ei kuulu.
Se on huono merkki. Pesää on
rakennettu keväällä, mutta nyt
se on tyhjä. Karhumäki löytää
sulkia suopursujen keskeltä:
”Lintu on syöty. Joko huuhkaja
tai merikotka on ollut asialla.”
täplittämällä
suolla hillat kypsyvät jo.
”Täällä on hienoja rannikkokeidassoita, kalliomäkiä ja erämaasaarekkeita”,
Karhumäki
luettelee perusteluja kansallispuiston perustamiseksi.
Puistoidean takana oleva arkkitehti Hannu Paunila korostaa,
että hakkuista huolimatta Teijon
ylänkö on laajimpia jäljellä olevia erämaisia metsä- ja suoaluei-
Rengastus yksilöi linnun.
Karttakeskus
5 km
EL HS
SALO
LÄHTEIKKÖJEN
Teijon
retkeilyalue
Teijo
Perniön as.
Matilda
Perniö
Rengastaja Juhani Karhumäki tarkastelee puun latvasta maisemia.
ta Etelä-Suomessa.
Teijo on myös kulttuuriympäristöä ruukkeineen.
Puistohankkeella on vahva
paikallinen tuki. Salon kaupunki, alueen matkailuyrittäjät ja
monet asukkaat ajavat sitä aktiivisesti. Se on valittu VarsinaisSuomen maakunnan kärkihankkeeksi, jonka toivotaan tuovan
alueelle kävijöitä ja rahaa.
Ainoa asia, joka hiertää, on
metsästys. Osa väestä haluaisi
sallia sen kansallispuistossakin.
Eripuraa on ollut myös kalastuksesta, sillä Matildanjärvellä se
nojaa kirjoloheen. Kansallispuistossa istutuksia ei sallittaisi.
kalliolta avautuu
upea näkymä Hamarinjärvelle.
Pesä löytyy kallion ja järven välissä olevalta suolta. ”Täällä on
kolme isoa poikasta”, Karhumäki raportoi puun latvasta.
Päivän saldoksi kertyy viisi
asuttua pesää, neljässä poikaset.
”On todella harvinaista, että
suppealla alueella on näin monta pesää.”
”Kyllä tänne tarvitaan kansallispuisto.”
NENUSTAN
Yhdessä pesässä oli myös muna.
FAK TA
Neljä kansallispuistohanketta
A Teijon lisäksi vireillä on
kolme kansallispuistoa.
A Käsivarren suurtuntureiden kansallispuisto suojelisi
herkkää tunturiluontoa.
A Pohjois-Pohjanmaan ja
Kainuun Olvassuo on laaja
aapasuo ja suoerämaa.
A Konnevesi on pohjoissavolaista järviseutua.
SI1 1