Apua paikalle. Kooste avuspyyntijärjetelmistä (pdf)

KÄKÄTE-oppaita
1/2011 Turvapuhelinopas
2/2011 Jaana Nykänen: Vanhuspalvelujen tietojärjestelmät
– Kooste asiakastieto-, toiminnanohjaus- ja toimintajärjestelmistä
3/2012 Kristina Forsberg: Teknologia avuksi ihmisten ja esineiden
paikantamisessa
4/2012 Seija Örn: Asunnon lukitusopas
5/2012 Ira Verma, Kirsti Pesola ja Sara Ikävalko: Kevythissi kotiin
6/2013 Kristina Forsberg: Tietokonepiste toimivaksi
– Opas palvelutaloille ja yhteisöille
7/2014 Kristina Forsberg ja Matti Lamponen: Apua paikalle
– Kooste avunpyyntöjärjestelmistä
KÄKÄTE-tutkimuksia
1/2012 Päivi Aro ja Sara Ikävalko: Automaatit ja maksupäätteet ikäihmisten
näkökulmasta
2/2013 Jenni Wessman, Kaaren Erhola, Satu Meriläinen-Porras, Richard Pieper
ja Minna-Liisa Luoma: Ikääntynyt ja teknologia – Kokemuksiani
teknologian käytöstä
7
K R I S T I N A F O R S B E R G J A M AT T I L A M P O N E N
Apua paikalle
– Kooste avunpyyntöjärjestelmistä
KÄKÄTE-oppaita 7/2014
KÄKÄTE-raportteja
1/2011 Outi Mäki: Ikäteknologian kokeilut Suomessa
2/2011 Ira Verma ja Johanna Hätönen: Ikäihmiset, asuminen ja teknologia
Kristina Forsberg ja Matti Lamponen
Apua paikalle
– Kooste avunpyyntöjärjestelmistä
KÄKÄTE-oppaita 7/2014
KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti)
www.ikateknologia.fi
Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ry
Malmin kauppatie 26
00700 HELSINKI
Puh 09 3508 600
www.vtkl.fi
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry
Hämeentie 58–60 A 52
00500 HELSINKI
Puh 09 7745 900
www.valli.fi
ISBN 978-951-806-199-4 (nid., Vanhustyön keskusliitto ry)
ISBN 978-952-9594-59-7 (nid., Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry)
ISBN 978-951-806-200-7 (PDF, Vanhustyön keskusliitto ry)
ISBN 978-952-9594-60-3 (PDF, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry)
KÄKÄTE-oppaita 7/2014
Apua paikalle – Kooste avunpyyntöjärjestelmistä
Tekijät: Kristina Forsberg ja Matti Lamponen
Yhteyshenkilö: Marika Nordlund, Vanhustyön keskusliitto ry
Tekstin stilisointi: Marika Nordlund ja Paula Ranta, Vanhustyön keskusliitto ry
Kannet ja taitto: Vitale Ay / Taina Leino
Paino: Kopio Niini Oy, Helsinki 2014
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton
yhteinen KÄKÄTE-projekti käynnistyi tammikuussa 2010.
Viisivuotisen RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on teknologian
keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä
helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä.
Lukijalle
Tähän oppaaseen on koottu palvelutaloihin sekä muihin ikäihmisten asumisyksiköihin
soveltuvia avunpyyntöjärjestelmiä. Osa järjestelmistä sopii myös kotihoidon asiakkaille, joten tarvittaessa palvelutalo voi käyttää samaa järjestelmää asiakkaidensa
omissa, erillisissä asunnoissa. Lisäksi useimmat avunpyyntöjärjestelmät soveltuvat
henkilökunnan turvajärjestelmäksi tai niihin voidaan integroida sellainen.
Perinteinen hälytyspainikkeella toimiva hoitajakutsu tuo enää harvoin asukkaille riittävän turvan. Automaattisesti hälyttävät turvalaitteet ovat usein välttämättömiä, sillä
asukkaat ovat entistä iäkkäämpiä ja hauraampia. Alan kehitys on viime vuosina ollut
nopeaa ja järjestelmät kehittyvät yhä monipuolisemmiksi ja muunneltavammiksi. Uudet
tekniset ratkaisut ovat mahdollistaneet kokonaan langattomat järjestelmät ja reaaliaikaisen paikannuksen sekä monen toimipisteen kokonaisuuksien hallinnan yhdestä
paikasta. Avunpyyntöjärjestelmät voidaan myös integroida toimimaan muiden järjestelmien, kuten paloilmoitin-, kulunvalvonta- tai potilastietojärjestelmien kanssa.
Tämän oppaan ensimmäisessä luvussa on perustietoa avunpyyntöjärjestelmistä ja
niiden laitteista sekä erilaisista hälyttimistä. Toisessa luvussa esitellään Suomessa
markkinoilla ja käytössä olevia hoitajakutsujärjestelmiä. Niiden valikoima elää kuitenkin jatkuvasti: uusia ratkaisuja tulee ja vanhoja järjestelmiä poistuu. Kaikista järjestelmistä on pyritty kertomaan samat perusasiat, mutta niitä ei ole vertailtu keskenään,
sillä eri järjestelmät sopivat erilaisiin käyttötarpeisiin. Kolmannessa luvussa käsitellään avunpyyntöjärjestelmän hankintaa.
Järjestelmien markkinoinnissa käytetään niiden osista hyvin sekalaista termistöä: jostakin laitteesta myyjät käyttävät useita eri nimikkeitä tai yhtä tiettyä termiä käytetään
eri merkityksissä. Tässä oppaassa pyritään käyttämään ensisijaisesti termejä, jotka on
valittu suositeltaviksi KÄKÄTE-projektin yhdessä eri toimijatahojen kanssa kokoamassa
ikäteknologiasanastossa. Kyseinen sanasto ei kuitenkaan sisällä kaikkia avunpyyntöjärjestelmiin liittyviä termejä, joten oppaassa käytetään em. termistön määritelmien
pohjalta sopivinta tai muuten yleisimmin käytettyä.
Oppaan kokoamisen on aloittanut Matti Lamponen työskennellessään Vanhustyön
keskusliitto ry:ssä teknisenä asiantuntijana ja työn on saattanut loppuun allekirjoittanut. Avunpyyntöjärjestelmien toimittajat ovat auliisti vastanneet kysymyksiini omista
ratkaisuistaan niin tapaamisissamme kuin puhelimessa ja sähköpostilla. Olen myös
keskustellut vanhuspalveluja tuottavien tahojen kanssa ja kuullut heidän kokemuk­
sistaan järjestelmien käyttäjinä. Koosteen muokkaamisessa ovat auttaneet KÄKÄTE-­
projektin työntekijät sekä Vanhustyön keskusliitto ry:n korjausneuvonnan päällikkö
Jukka Laakso.
Parhaimmat kiitokset teille kaikille!
Maaliskuussa 2014
Kristina Forsberg
3
Sisällys
Lukijalle........................................................................................................................ 3
1 Perustietoa avunpyyntöjärjestelmistä................................................... 7
1.1 Yleinen toimintaperiaate............................................................................. 7
1.2 Järjestelmän osat......................................................................................... 9
1.3 Hälyttimet.................................................................................................. 10
1.4 Puheyhteys................................................................................................ 13
1.5 Paikannus................................................................................................... 14
1.6 Poistumisvalvonta eli muistisairaan henkilön kulunvalvonta..................... 14
1.7 Hälytysten vastaanotto ja kuittaus............................................................. 14
1.8 Henkilökunnan lisäavunpyyntö ja henkilöturvahälytykset........................ 15
1.9 Tapahtumaloki ja raportoinnit................................................................... 15
1.10 Tekninen tuki............................................................................................. 16
1.11 Mahdollisiin ongelmatilanteisiin varautuminen........................................ 16
1.12 Järjestelmän ja laitteiden toiminnan varmistus......................................... 17
2 Erilaisia avunpyyntöjärjestelmiä............................................................ 18
2.1 9Solutions IPCS.......................................................................................... 18
2.2 All In One................................................................................................... 21
2.3 ArctiCare-järjestelmä................................................................................. 23
2.4 Avsec MultiCare......................................................................................... 26
2.5 BEST........................................................................................................... 28
2.6 CODACO IP................................................................................................. 30
2.7 CareCom.................................................................................................... 32
2.8 Ekahau Real Time Location System............................................................ 35
2.9 ELSI® Care Solution.................................................................................... 37
2.10 Everon Lyra................................................................................................ 40
2.11Hoitajakutsu.fi............................................................................................ 42
2.12MaxPro
...................................................................................................... 45
2.13 Miratel® Innova.......................................................................................... 47
2.14 Miratel® Optima........................................................................................ 49
2.15MIRELLA®................................................................................................... 51
2.16 Safebed Cloud............................................................................................ 53
2.17Senioriturva............................................................................................... 55
2.18 Smartti 5000.............................................................................................. 58
2.19 Tepo®+ monipalvelujärjestelmä................................................................. 60
2.20 Viasec potilas- ja henkilöturva................................................................... 62
2.21Vivago........................................................................................................ 64
3 Avunpyyntöjärjestelmän hankinta......................................................... 68
Sanastoa..................................................................................................................... 74
1
Perustietoa avunpyyntöjärjestelmistä
Avunpyyntöjärjestelmiä kutsutaan yleisesti myös hoitajakutsujärjestelmiksi, avustajakutsujärjestelmiksi, palvelukutsujärjestelmiksi ja kutsujärjestelmiksi. Nykyisiä kutsujärjestelmiä voidaan useimmiten käyttää hoitajakutsun ohella muihinkin tarkoituksiin, kuten henkilökunnan turvajärjestelmänä. Lisäksi avunpyytäjän kutsuun saattaa
vastata hoitajan lisäksi vaikka turvapalveluyrityksen työntekijä. Avunpyyntöjärjestelmä kattaakin terminä laajemman sisällön kuin hoitajakutsujärjestelmä, joten yleis­
tietoa antavissa osuuksissa tässä oppaassa käytetään tätä.
Avunpyyntöjärjestelmällä tarkoitetaan laitekokonaisuutta, jolla henkilö voi kutsua
apua taholta, jonka kanssa avun antamisesta on ennalta sovittu. Järjestelmään voidaan liittää turvalaitteita, jotka tekevät hälytyksen automaattisesti, eivätkä vaadi
käyttäjän tietoista toimintaa. Järjestelmän tarkoituksena on turvata asukkaiden/­
asiakkaiden avun saanti ja helpottaa hoitohenkilökunnan työtä.
1.1 Yleinen toimintaperiaate
Asukas lähettää avunpyynnön hälytyspainikkeella tai se lähtee automaattisesti,
­tiettyjen ennalta määriteltyjen ehtojen täyttyessä. Hälytykset välittyvät keskuslaitteelle, josta tieto avun tarpees­ta siirtyy kansliakojeelle tai -päätteelle sekä henkilökunnan puhelimiin viesteinä, puheena tai molempina. Järjestelmässä voi olla myös
paikannusominaisuus, jolloin hälytyksen tehnyt henkilö voidaan paikantaa jopa pihaalueelta.
Uudet järjestelmät mahdollistavat toimintahälytysten ohjaamisen eri vastaanottajille
vuorokauden aikojen tai viikonpäivien mukaan. Lisäksi paikallisesti toimivien hoito­
yksiköiden järjestelmiin voidaan yhdistää muiden, erillään sijaitsevien yksiköiden tai
jopa yksityiskotien hälytykset. Joillakin järjestelmillä voi myös tarkkailla reaaliaikaisesti asukkaan liikkumista, aktiivisuutta tai elintoimintoja.
Suuntaus langattomuuteen
Ennen langattomaksi kutsuttiin järjestelmää, jossa asukkaan käytös­sä oleva ranne­ke
oli langattomasti yhteydessä asuntoon asennettuun huonekojee­seen, asukaspäät­teeseen
tai järjestelmään liitettyyn tukiasemaan. Huonekojeet ja tuki­asemat kuitenkin tarvitsivat kaapeliyhteyden keskuslaitteelle.
Nykyisin myös asuntoon asennetta­vat huonekojeet sekä muut järjestelmään liitetyt
laitteet tai tukiasemat ovat langatto­masti yhteydessä järjestelmän keskusyksikköön.
7
Langaton yhteys voidaan toteuttaa GSM-yhteydellä tai paikallisesti WLAN-verkon,
Bluetooth-teknologian tai RF-tekniikoiden avulla.
Vaikka hälyt­timet, huonekojeet ja asukaspäätteet olisi langattomasti liitetty keskus­
yksikköön, on monet niistä liitettävä sähköverkkoon. Monet järjestelmät tarvitsevat
myös yleiskaapeloinnin tiedonsiirtoa ja puheyhteyttä varten. Uusiin kiinteistöihin
­nykyisin asennet­tava yleiskaapelointi (atk-kaapelointi) tai yleiskaapelointipiste
­(atk-piste) on usein tähän sopiva. Myös vanhojen kiinteistöjen puhelinkaapeliverkko
soveltuu sellaisenaan osalle.
IP-pohjaiset järjestelmät
Tietoliikenneverkossa toimivat järjestelmät ovat tulleet markkinoille viime vuosien
aika­na ja internet protokollaan (IP) pohjautuvat järjestelmät ovat yhä yleisempiä.
­Tässä oppaassa näitä järjestelmiä kutsutaan IP-pohjaisiksi järjestelmiksi.
IP-pohjainen järjestelmä vaatii toimiakseen internet-yhteyden. Se voi olla langallinen
(kiinteä) tai lan­gaton. Langaton yhteys voidaan toteuttaa WLAN-verkon avulla tai
mok­kulalla eli nettitikulla.
IP-pohjaisuus mahdollistaa sen, että palvelutaloon ei asenneta omaa kes­kusyksikköä
tai palvelinta ohjelmistoineen, vaan ne sijaitsevat toimittajan ylläpitämänä palvelinkeskuksessa. Järjestelmään on helppoa lisätä palvelu­talon ulkopuolisia asuntoja tai ­
se on laajennettavissa toimimaan erillään sijaitsevissa yksiköissä. Järjestelmän käyttö
tapahtuu selainpohjaisella ohjelmistolla palvelu­talon työasemilta tai jopa älypuhelimista ja taulutietokoneilta.
IP-pohjainen järjestelmä voi toimia myös perinteiseen tapaan yhdessä kohteessa ­
pai­kallisesti. Silloin järjestelmän keskuslaitteet ohjelmistoineen asennetaan
kohteeseen. Tällöin internet-verkon häiriöt ja kat­kokset eivät vaikuta järjestelmän
toimintaan.
Integroitavuus
Aiemmin oli hyvin tavanomainen näky, että palvelutalon kansli­assa saattoi olla useita tietokoneita eri käyttötarkoitusta varten. Yhdistämällä eli integroimalla hoito-, turva- ja hälytysjärjestelmät toimimaan yhdessä saadaan ko­konaisuus, jota hallinnoidaan yhdellä käyttöliittymällä. Jos järjestelmät toimivat yhdessä,
henkilökunnan työ helpottuu, kun kirjauksia ei tarvitse tehdä erikseen moneen ­
eri järjestelmään.
Monella toi­mittajalla onkin valmiina ns. rajapinta erilaisten järjestelmien, kuten
taloteknisten sekä turvallisuus- tai toiminnanohjausjärjestelmien liittämiseen.
Henkilökunta voi siten saada puhelimeensa avunpyyntöjen lisäksi esimerkiksi soitot ovipuhelimista, paloilmoitinlaitteiden hälytykset ja laitevikailmoitukset.
Integraation hyötynä voidaan nähdä ainakin kustannussäästöt, informaation kulun
tehostuminen sekä järjestelmien käytön hallinnan paraneminen yhtenäisten
käyttötapojen myötä.
8
1.2Järjestelmän osat
Avunpyyntöjärjestelmä koostuu hälyttimistä, huo­nekojeista tai asukaspäätteistä,
­kes­kus­laitteista ja hallintaohjelmistosta sekä hälytysten vastaanottimista.
Tänä päivänä hälytykset saapuvat yleisimmin henkilökunnan langattomiin GSM-,
DECT- ja IP-puhelimiin. Lisäksi hälytykset voidaan ilmaista käytävänäytöissä, huonemerkkivaloissa, kansliakojeissa tai graafisessa pohjakuvassa tieto­koneen näytöllä.
Puheyhteydellisissä järjestelmissä asukkaan huoneessa on huonekoje tai asukas­­-
pää­te, joihin henkilökunta saa omista puhelimistaan avattua kaksisuuntaisen puhe­
yhteyden. Näissä laitteissa on tavallisesti pai­nikkeet hälytystä, hälytyksen kuittausta,
läsnäoloa tai lisäavun pyyntöä varten ja niihin voi liittää myös langallisia hälyttimiä.
Asukaspääte on huonekojetta monipuolisempi laite; sen kautta voidaan soittaa puheluita, ohjata valais­tusta sekä radio- ja tv-kanavia.
Järjestelmä tarvitsee toimiakseen myös keskuslaitteen. Keskuslaitetta nimitetään
­järjestelmästä riippuen myös keskusyksiköksi tai keskittimeksi. Kes­kuslaite voi sijaita
kohteessa tai internet- ja GSM-verkossa toimivissa järjestel­mis­sä myös järjestelmän
toimittajan palvelinkeskuksessa. Langallisissa järjestelmissä eri laitteet, kuten huonekojeet, asukaspäätteet ja hälyttimet, kaapeloidaan ja liitetään keskusyksikköön. Joissakin kaapeloitavissa järjestelmissä hälyttimet voivat olla myös langattomassa yhteydessä keskuslaitteeseen. Tie­dot liitetyistä laitteista ja tarvittavista asetuksista ohjelmoidaan keskuslaitteelle sen omalla näppäimistöllä tai tietoko­neen avulla.
Palvelin voi sijaita palvelutalossa tai järjestelmän toimittajan operoimana palvelin­kes­kuksessa. Palvelimella on järjestelmän tarvitsema ohjelmisto ja sinne tallentuvat
myös kaikki ohjelmistoon tehdyt hälytysasetukset sekä tapahtumaloki. Lisäksi palvelinta tarvitaan järjestelmän hälyttimiltä ja il­maisimilta saatujen tietojen analysointiin
ja niiden pohjalta laadittavien johtopäätösten tekoon.
Järjestelmää hallinnoidaan ohjelmistolla, joka sijaitsee järjestel­mästä riippuen
keskus­laitteella, toimittajan toimesta varmennetussa palvelinhotellis­sa tai toimittajan
palvelimella. Hallinta tapahtuu joko suoraan keskusyksi­költä, palvelutalon työasemilta tai joillakin järjestelmillä myös mobiililaitteilla. Ohjelmiston avulla mm. määritetään hälytysten aktivointirajat sekä niiden vastaanottajat eri vuorokauden aikoina.
Ohjelmistoon voi myös liittyä lokitiedosto, johon kerätään häly­tyk­siin liittyvät tiedot.
Alla on lyhyt esittely järjestelmiin tavallisesti kuuluvista laitteista. Kaikissa järjestelmissä ei kuitenkaan ole näitä kaikkia. Hälyttimet esitellään seuraavassa luvussa.
Keskusyksikkö (keskuslaite, keskitin) on järjestelmän ydin, joka ohjaa kaikkea
­toimintaa. Keskuslaitteelle liitetään kaikki järjestelmän laitteet joko kaapeloimalla ­
tai langattomasti. Sinne myös ohjelmoidaan kaikki järjestelmän toiminnan kannalta
tarpeellinen tieto, mm. tiedot hälyttimistä ja hälytysrajoista. IP-järjestelmissä keskusyksikön toiminnat hoitaa ohjelmisto, joka sijaitsee järjestelmän toimittajan palvelimella.
Kansliakoje (kansliapääte) ilmaisee hälytysten tiedot järjestelmissä, joissa tiedot eivät
tule tietokoneen näytölle. Laitteessa voi olla myös kaksisuuntainen puheyhteys.
9
Tukiasema on järjestelmään kuuluva langallinen tai langaton laite, jonka kautta
langat­tomat hälyttimet ovat yhteydessä järjestelmän keskusyksikköön.
Toistimen avulla saadaan keskuslaitteen toiminta-aluetta laajennettua. Toistin voi
olla yhteydessä keskuslaitteeseen langattomasti tai kaapeloituna.
Huonekoje on asukashuoneen viestintälaite, jossa yleensä on puheyhteys ja hälytyspainike sekä mahdollisesti myös muita painikkeita ja toimintoja. Huonekojeeseen
­voidaan liit­tää erilaisia langallisia tai langattomia hälyttimiä.
Asukaspääte on huonekojetta monipuolisempi asukashuoneen viestintälaite. Puhe­
yhteyden ja hälytystoiminnon lisäksi laitteella voidaan ohjata valoja, valita tv- ja radio­
kanavia ja sää­tää niiden äänenvoimakkuutta. Asukaspäätteeseen voidaan liittää
­erilaisia lan­gallisia ja langattomia hälyttimiä.
Ovipielikoje, huoneepaneeli (huoneterminaali, painikepaneeli) voi koostua pelkistä
painikkeista tai niiden lisäksi myös näytöstä, kaiuttimesta, mikrofonista ja mahdollisista muista osista. Lisäksi siihen saattaa olla mahdollista liittää ulkopuolisia laitteita.
Painikkeiden toiminnot voivat olla ennalta määrättyjä tai ne voidaan ohjelmoida toimimaan halutulla tavalla.
Läsnäolopainike on henkilökunnan käyttöön tarkoitettu järjestelmään kuuluva painike, jonka avulla ilmoitetaan muulle henkilökunnalle, että joku on jo asukkaan luona.
Pai­nike voi olla erillinen tai se voi sijaita huonekojeessa, asukaspäätteessä tai huonepaneelissa.
Kuittauspainikkeella kuitataan hälytys vastaanotetuksi. Painike voi olla asunnon
­ovipielikojeessa, huonekojeessa tai asukkaan rannekkeessa. Joissakin järjestelmissä
hälytykset voidaan kuitata myös henkilökunnan puhelimista tai kansliakojeista.
Yleislähettimen avulla voidaan avunpyyntöjärjestelmään liittää langattomasti mikä
tahansa langallinen hälytin.
Huonemerkkilamppu on asunnon ulkopuolelle asennettava merkkivalo hälytyksen
­ilmaisemiseen.
Tagi eli RFID-tunnistin on pieni, langaton tunnistin, jota käytetään esimerkiksi poistumis-, paikannus- ja kulunvalvontajärjestelmien rannekkeissa. Tunnistimen mikrosiruun tallennetaan haluttu tieto, joka välittyy radioaaltojen avulla lukija-asemille.
Ovipuhelin on laitekokonaisuus, jonka avulla saadaan puheyhteys rakennuksen ulko-ovelta sisälle henkilökunnan puhelimeen. Järjestelmällä voidaan avata ulko-oven sähkölukko
kiinteistöstä käsin. Ovipuhelinjärjestelmä sisältää usein myös videokamerayhteyden.
1.3Hälyttimet
Hälyttimet voivat olla langallisia tai langattomia. Hälytys voi lähteä napin painalluksesta tai hälytykset voivat tapahtua automaattisesti määritellyissä tilanteissa ilman
käyttäjän tietoista toimintaa. Järjestelmään liitettyjen laitteiden avulla voidaan
10
t­ oteuttaa myös passiivisuushälytys, joka tapahtuu automaattisesti, jos henkilön liikkuminen tai toiminta asunnossa on vähäisempää kuin asetetut raja-arvot. Automaattiset hälytykset voidaan ohjelmoida tapahtuvaksi kunkin asukkaan kohdalla tai eri
vuorokauden aikoina eri tavoin.
Tyypillisimpiä langattomia hälyttimiä, jotka vaativat käyttäjän toimintaa, ovat ranne­k­
keessa tai kaulanauhassa olevat hälytyspainikkeet. Automaattisia hälyttimiä ovat
mm. ovihälytin, hälytinmatto tai kaatumishälytin. Ne voidaan järjestelmästä riippuen
toteuttaa langallisesti tai langattomasti. Monet hälyttimet, varsinkin langattomat,
voidaan liittää vain tiettyyn järjestel­mään, kun taas langalliset hälyttimet ovat liitettävissä mihin järjestelmään tahansa lii­täntäyksikön avulla. Alla kerrotaan eri hälytin­
tyypeistä. Kaikkiin järjestelmiin ei välttämättä voi liittää kaikkia näitä, mutta laitteistoa hankittaessa on tärkeää tietää, mitä mahdollisuuksia on olemassa.
Hälytyspainike (turvapainike, kutsupainike) on hälyttävän turvalaitteen painike, jota
painamalla laite ottaa yhteyden ennalta määritellylle taholle. Hälytyspainike voi olla
kiinteä osa turvalaitetta tai se voidaan liittää turvalaitteeseen kiinteästi tai langattomasti. Tavallisimpia langattomia hälytyspainikkeita ovat hälytysranneke (turvaranneke, kutsuranneke) ja riipuspainike joiden lisäksi painiketta voidaan kantaa vyöllä tai
kiinnittää klipsillä vaatteisiin. Henkilökohtaiset hälytyspainikkeet kestävät yleensä hyvin kosteutta, joten ne toimivat vaikka suihkussa. Kiinteitä painikkeita, jotka voidaan
asentaa langallisesti tai langattomasti, ovat sänkyjen luona käytettävä johtopainike
(päärynäpainike), seinälle asennettava kutsupainike ja vetonaruhälytin, jota yleisimmin käytetään wc-tiloissa.
Hätäpainike on henkilökunnan käyttöön tarkoitettu, järjestelmään kuuluva painike,
jonka avulla henkilökuntaan kuuluva voi ilmoittaa akuutista hädästä eli tehdä hen­
kilöturvahälytyksen. Painike voi olla erillinen tai se voi sijaita puhelimessa, huone­
kojeessa tai asukaspäätteessä.
Lisäapupainike on henkilökunnan käyttöön tarkoitettu painike, jonka avulla henkilökuntaan kuuluva voi ilmoittaa tarvitsevansa asukkaan luona lisä­apua. Lisäapupainike
on tarkoitettu kiireettömiin avunpyyntöihin. Painike voi olla erilli­nen painike tai se voi
sijaita huonekojeessa tai asukaspäätteessä.
Ovi- ja ikkunahälytin tunnistaa oven tai ikkunan avaamisen tai sulkemisen ja tekee
tarvittaessa hälytyksen. Hälytys voidaan ajastaa toimi­maan vain tiettyinä vuoro­
kauden aikoina, esimerkiksi yöllä. Jotkin laitteet voidaan myös ohjelmoida hälyttämään, jos henkilö ei palaa takaisin määritellyn ajan kuluessa.
Poistumisvalvontatunniste (dementiarenneke) on muistisairaan henkilön kulun­
valvontaan tarkoitettu tunniste, yleensä ranneke. Kun tunnistetta kantava henkilö
­tulee valvontaan tarkoitetun tukiaseman vaiku­tuskenttään, esimerkiksi ulko-ovelle,
aktivoituu automaattihäly­tys. Usein rannekkeessa ei ole lainkaan hälytyspainiketta ­
tai se on ohjelmoitu pois toiminnasta.
Epilepsiahälytin asennetaan epilepsiaa sairastavan henkilön sänkyyn petauspatjan
alle ja se tunnistaa alkavan epilepsiakohtauksen rekisteröimällä tärinän patjan läpi.
Kun tä­rinän määrä vastaa ennalta säädettyä asetusta, laite käynnistää hälytyksen.
11
Inkontinenssihälytin on vuoteeseen sijoitettava tunnistinlaite, joka havaitsee vuoteen kastumisen.
Hälytinmatto (tunnistinmatto) on siirrettävä, lattialle tai muulle pinnalle asetettava
turvalaite, joka hälyttää kun sen päälle astutaan. Hälytinmatto voidaan asettaa
esimerkiksi oven eteen tai vuoteen vierelle. Hälytinmatto voi toimia myös toisinpäin, eli se hälyttää kun paino siirtyy pois sen päältä. Tällaista käytetään tuolihälyttimenä
esimerkiksi, kun halutaan saadaan tieto kaatumisalttiin henkilön liikkeelle lähdöstä.
Kaatumishälytin voi olla turvarannekkeen tai henkilöpaikantimen osa tai se voi olla
erillinen laite, joka kiinnitetään esimerkiksi vyötärölle. Kaatumishälyttimen toiminta
voi myös perustua tilassa oleviin ilmaisimiin. Hälytin tunnistaa liikkeen perusteella
kaatumisen ja hälyttää automaattisesti apua.
Vesivuotohälytin (kosteushälytin) tunnistaa kosteuden tai vuotavan veden ja tekee
hälytyksen. Sitä käytetään esimerkiksi keittiö- ja kodinhoitotiloissa ehkäisemään vesivahinkoja, kun vesi vuotaa pesukoneesta lattialle.
Vuodehälytin (sänkyhälytin) seuraa henkilön vuoteessa oloa ja sieltä nousemista ja tekee tarvittaessa automaattisen hälytyksen. Hälytys tapahtuu määriteltyjen
ehtojen mukaan, esimerkiksi kun henkilö lähtee vuoteesta tai jos hän ei ole palannut
vuoteeseen määritellyn ajan kuluessa. Jotkin vuodehälyttimet rekisteröivät myös
elintoimintoja, unen laatua tai henkilön liikkeitä. Ne voivat myös tunnistaa
sairaskohtauksen.
Liesivahti (hellavahti) seuraa lieden lämpötilaa, tehoa tai käyttöaikaa ja tarvittaessa
katkaisee sähkövirran automaattisesti tai sammuttaa alkaneen palon. Avunpyyntö­
järjestelmään kytkettynä se ilmoittaa vaaratilanteesta myös henkilökunnalle.
Palovaroitin havaitsee alkavan palon ja varoittaa paikalla olevia henkilöitä. Joissakin
järjestelmissä asuntojen palovaroittimien hälytykset voidaan yhdistää myös avunpyyntöjärjestelmään. Yleensä asumisyksiköissä on paloilmoitinlaitteisto, joka antaa
automaattisesti ja välittömästi ilmoituksen alkavasta palosta tai laitteiston toimintavalmiutta vaarantavista vioista sekä paikallisesti että hätäkeskukseen.
Häkävaroitin (CO-varoitin) varoittaa paikalla olevia henkilöitä havaittuaan ilmassa
häkää. Joissakin järjestelmissä asuntojen häkävaroittimen hälytykset voidaan yhdistää myös avunpyyntöjärjestelmään.
Lämpötilahälytin seuraa ympäristönsä lämpötilaa ja tekee hälytyksen, jos lämpötila
muuttuu hyvin nopeasti tai jos se ylittää tai alittaa ennalta säädetyt arvot. Lämpötilahälytin voi olla hyödyllinen esimerkiksi silloin, jos puulämmitteistä taloa unohdetaan
lämmittää ja huoneiden lämpötila laskee huomattavasti. Lämpötilahälytin ei korvaa
palovaroitinta.
Muistuttava lääkeannostelija muistuttaa lääkkeiden ottamisesta äänimerkin tai
muun merkin avulla. Käyttäjä voi ottaa vain valmiiksi annostellut lääkkeet ennalta
määriteltynä aikana ja jos lääkkeitä ei ole tällöin otettu, voi lääkeannostelija lähettää
hälytyksen.
12
Liikeilmaisin tunnistaa liikkeen ja lähettää tiedon havainnosta eteenpäin. Liikeilmai­
simet on yleensä säädetty toimimaan niin, että ne tunnistavat ihmisen liikkumisen
­tilassa eivätkä reagoi esimerkiksi kotieläinten liikkumiseen. Niillä voidaan ilmaista
­esimerkiksi vuoteesta nousu tai kylpyhuoneeseen meno.
Liiketunnistin on laite, joka tunnistaa liikkeen. Liiketunnistimen voi liittää muihin laitteisiin, joiden avulla voi esimerkiksi ohjelmoida valot syttymään tai ovet aukeamaan
automaattisesti, kun henkilö lähestyy ovia tai tulee huoneeseen.
Älylattia on lattiapinnoitteen alle asennettava hälyttävä turvalaite, joka havaitsee
henkilön liikkumisen tai kaatumisen ja tekee tarvittaessa automaattisen hälytyksen
tai muun toiminnon. Älylattian avulla voidaan myös kerätä tietoa henkilön liikkeistä
tai esimerkiksi sytyttää valot tilaan, jossa henkilö liikkuu.
Nimitystä turvalattia käytetään luistamattomista lattiamateriaaleista, joihin ei liity
­hälytystä.
Erikoisratkaisuja
Mikäli asukkaan voimat ovat heikentyneet tai heikentynyt toimintakyky haittaa tavanomaisten hälytyspainikkeiden käyttöä, voidaan useimpiin järjestelmiin asentaa
vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat hälytyksen teon. Tässä muutamia esimerkkejä:
Kosketushälytintä voidaan painaa muullakin kuin sormella, eikä sen painamiseen
tarvita paljon voi­maa. Se voidaan tarvittaessa säätää niin herkäksi, että pelkkä hipaisu riittää hälytyksen tekemiseksi.
Suuret käyttökytkimet voivat sopia niille, joiden on vaikea käyttää pientä nappia.
Äänihälytin on ääneen reagoiva hälytin. Se sopii henkilöille, jotka pystyvät käyttämään ääntään kontrolloidusti, mutta eivät voi käyttää tavallisia kytkimiä.
1.4Puheyhteys
Puheyhteys asukkaan huoneeseen voidaan muodostaa huonekojeen, asukaspää­tteen
tai eräässä järjestelmässä myös turvarannekkeen kautta. Henkilökunta voi hälytysten
yhteydessä avata puheyhteyden asukkaaseen joko omasta kannettavasta puhelimestaan tai kansliapuhelimesta. Puhelimen kautta voidaan tiedustella hälytyksen syitä ja
myös rauhoitella hälytyksen tehnyttä henkilöä kertomalla, että apu on tulos­sa. Moni
paikantava järjestelmä avaa puheyh­tey­den lähimpään huonekojeeseen tai asukaspäätteeseen riippumatta siitä, kuka hä­lyttää.
Henkilökunta voi yleensä soittaa asukkaille myös muulloin kuin hälytysten yhteydessä. Joihinkin laitteisiin on myös mahdollista ohjelmoida sallittuja puhelinnumeroita,
joista esimerkiksi omaiset voivat soittaa automaattisesti aukeavan puhelun lähei­
selleen.
13
1.5Paikannus
Moniin avunpyyntöjärjestelmiin on liitetty paikannustoiminto, jonka avulla saadaan
hälytyksen yhteydessä tieto asukkaan olinpaikasta sisätiloissa ja usein myös piha­
piirissä. Paikannusta varten on rakennuksessa, ja tarvittaessa myös ulkona, oltava
­tukiasemaverkko ja asukkailla paikannustunniste (esimerkiksi ranneke). Paikannus voi
olla aluekohtaista, jolloin saadaan vain tieto alueesta, kuten osastosta tai kerroksesta,
jossa hälyttäjä on. Huonekohtaisessa paikannuksessa tukiasema on asennettava jokaiseen huoneeseen.
Nykyään myös reaaliaikainen paikannus on mahdollista toteut­taa helposti ja edullisesti. Uusimmilla ratkaisuilla voidaan paikantaa asukkaiden, henkilökunnan sekä
­laitteiden sijain­ti sisätiloissa jopa muutaman metrin tarkkuudella. Joissa­kin järjes­
telmissä sijaintitietoja voidaan tarvittaessa tarkastella re­aali­aikaisesti pohjakuvasta
näyttöpäätteeltä.
1.6Poistumisvalvonta eli muistisairaan henkilön kulunvalvonta
Poistumisvalvonnalla valvotaan tai rajoitetaan esimerkiksi muistisairaan henkilön liikkumista. Henkilöllä, jonka liikkumista on seurattava, on mukanaan poistumisvalvontaan liitetty tunniste, kuten ranneke. Tarvittaville oville asen­netaan valvontaan liittyvät laitteet. Asetuksilla voidaan määritellä, lähteekö hälytys kun tunnistetta kantava
henkilö lähestyy ovea tai vasta kun hän kulkee ovesta. Hälytykset voidaan myös asettaa aktivoitumaan erilailla eri vuorokauden aikoina. Järjestelmien ja sähkölukkojen
avulla on mahdollista myös lu­kita ovi auto­maattisesti silloin, kun tunnistetta kantava
henkilö on oven läheisyydessä tai avata lukosta sallittu ovi, esimerkiksi vain omaan
asuinhuoneeseen.
Poistumisvalvonta voi olla osa avunpyyntöjärjestelmää tai siihen liitetty erillinen
­järjestelmä. Erillinen järjestelmä ilmaisee mistä ovesta ollaan poistumassa, mutta ei
kerro, kuka poistuu. Kun järjestelmä on osa avunpyyntöjärjestelmää, on mahdollista
saada tieto myös henkilöstä.
Reaaliaikaisesti paikantavissa järjestelmissä poistumisvalvonta tehdään hallintaohjelman avulla pohjakuvaan. Kullekin asiakkaalle voidaan määritellä yksilölliset alueet,
joilta poistumisesta aiheutuu hälytys.
1.7 Hälytysten vastaanotto ja kuittaus
Järjestelmän hankkija voi vaikuttaa paljon siihen, miten hälytykset välitetään ja miten
ne näkyvät talossa. Monet järjestelmät taipuvat erilaisiin toteutusmahdollisuuksiin,
joita voidaan myös jälkeenpäin muuttaa. Ohjelmistoilla voidaan yleensä myös muokata hälytystekstejä, jolloin niistä saadaan toimipaikkaan sopivat ja mahdollisimman
selkeät.
Ilman puheyhteyttä olevissa järjestelmässä käytetään hälytysten ilmaisuun usein
­käytävänäyttöjä, huone­merk­kilamppuja ja kansliakojeita. Puheyhteydellisissä
14
j­ärjestelmissä hälytykset voidaan lisäksi välittää joko hoitajien GSM-, DECT- tai IP-­
puhelimiin. Hälytykset saapuvat puhe­limiin soittoina, tekstiviesteinä tai molempina.
Tekstiviestissä on hälyttäjän tiedot ja paikantavissa järjestelmissä myös paikkatieto.
IP-pohjaisissa avunpyyntöjärjestelmissä hälytykset sekä muut järjestelmän ilmoitukset voidaan välittää myös sähköposteina sovituille tahoille.
Puhelimiin tulevat hälytykset voidaan ohjelmoida esimerkiksi hälytystyypin mukaan
välittymään koko henkilökunnalle, tietyille henkilöille tai eri vuorokauden aikoina eri
tahoille. Joissakin järjestelmissä hälytysviestejä voidaan myös priorisoida ja esittää
niitä selkeillä värikoodeilla ja symboleilla. Näin saadaan nousemaan esiin kiireellisimmät hälytykset, kuten henkilöturva- tai palohälytykset.
Hälytysten kuittaus toimii eri järjestelmissä eri tavoin: joissakin järjestelmissä ne voidaan kuitata henkilökunnan puhelimista tai kansliakojeista, jolloin käynti asiakkaan
luona voi kuitenkin jäädä kiireessä tekemättä. Toisissa järjestelmissä kuittaus puhelimesta merkitsee vasta työn vastaanottoa ja työn suoritus kuitataan asiakkaan luona
joko huonekojeesta tai asukkaan rannekkeesta. Jos hälytystä ei kuitata vastaanotetuksi, voidaan hälytyksestä myös muistuttaa automaattisesti, jottei avunpyyntö
unohdu.
Huonekojeessa voi olla myös mahdollisuus läsnäolokuittaukseen, jolloin tieto voi välittyä järjestelmän kautta muiden työntekijöiden puhelimiin ja käytävämerkkivaloihin
tai järjestelmään voidaan ohjelmoida muita toimintoja. Huoneen hälytyspainikkeet
saadaan esimerkiksi toimimaan henkilöturvajärjestelmän hälytyspainikkeina, jolloin
henkilöstö voi helposti kutsua lisäapua. Lisäksi saatetaan estää muiden hälytysten ja
puheluiden saapuminen kyseisen työntekijän puhelimeen.
1.8 Henkilökunnan lisäavunpyyntö ja henkilöturvahälytykset
Useimmat avunpyyntöjärjestelmät pystyvät toteuttamaan myös hoitajien lisäavunpyynnöt ja henkilöturvahälytykset. Molemmat toiminnot voidaan ohjelmoida lähtemään organisaation tarpeiden mukaan halutuille tahoille. Lisäavunpyyntö esimerkiksi
asiakkaan nostotilanteessa lähtee vain omalle työryhmälle. Henkilöturvahälytys voi
lähteä esimerkiksi toiselle osastolle, koko henkilökunnalle tai yöaikaan vaikka turvapalveluyrityksen hälytyskeskukseen. Toiminnot voivat käynnistyä hoitajien puhelimista, huonekojeista, erillisistä hälytyspainikkeista tai hoitajien omista rannekkeista tai
riipushälyttimistä. Hälytykset voidaan saada myös kaatumisesta tai liikkumattomuudesta. Paikannusjärjestelmän avulla saadaan selville hälyttäjän sijainti.
1.9Tapahtumaloki ja raportoinnit
Avunpyyntöjärjestelmien ohjelmistoon sisältyy yleensä tapahtumarekisteri (tapah­
tumaloki, tapahtumahistoria, hälytysloki tms.), johon tallennetaan kaikki järjestelmän tapahtumat. Ohjelmistosta voidaan jälkeenpäin tarkastella tallennettuja tietoja,
kuten tapahtuman tarkka ajankohta, hälytystyyppi, mihin hälytys on ohjautunut ja
onko hälytys otettu vastaan ja kuitattu sekä hälyttimien aktivointirajat ja niihin ­tehdyt
15
muutokset. Tapahtumiin voi pystyä lisäämään merkintöjä esimerkiksi hälytyksen
syystä tai annetusta hoidosta kansliapäätteellä tai joillakin järjestelmillä myös äly­
puhelimilla ja taulutietokoneilla.
Ohjelmista voidaan tulostaa raportteja, kuten esimerkiksi tietyn asukkaan hälytys­
tapahtumat. Niistä voi olla mahdollista tehdä myös suodatettuja hakuja eri kriteerien
mukaan, kuten tapahtumapäivä, hälytystyyppi tai sijainti.
1.10Tekninen tuki
Järjestelmien käytössä tarvitaan teknistä tukea erityisesti käyttöönottovaiheessa. Tuki voi olla saatavilla vain arkisin päiväaikaan, toisilla myös iltaisin ja viikonloppuina
ja joillakin kaikkina vuoden päivinä ympäri vuorokauden. Tuki voi olla erikseen
­maksullista, siitä voidaan tehdä palvelusopimus tai järjestelmä toimitetaan kokonaispalveluna, joka sisältää myös ympärivuorokautisen huolto- ja ylläpitopalvelun. Uusissa järjestelmissä monet ongelmatilanteet voidaan ratkaista etähallinnan kautta,
ilman että asentaja tulee paikalle.
1.11Mahdollisiin ongelmatilanteisiin varautuminen
Henkilökunta tarvitsee käyttöönottovaiheessa tukea ympäri vuorokauden, sillä ongelmatilanteet voivat tulla vastaan yöllä, eikä yksintyöskentelevällä yöhoitajalla ole edes
työkaveria, jolta kysyä neuvoja. Uuden järjestelmän käyttöönotto onnistuu harvoin
­ilman pientä alkukangertelua ja jonkinasteisia ongelmia tulee usein myös ohjelmistojen päivitysten yhteydessä.
Ohjelmistoihin liittyviä ongelmia ovat olleet mm. vieraskielisyys ja yleisesti käytettä­
vien ohjelmien käytännöistä poikkeavat toiminnot (esimerkiksi ohjelma ei sulkeudukaan oikeassa yläkulmassa olevasta ruksista). Vaikka ohjelmistoa voisikin käyttää
useilta eri päätelaitteilta, voi joissakin järjestelmissä vain yksi käyttäjä kerrallaan tehdä kirjauksia ja samanaikaisesti tulevat hälytykset voivat vielä jumittaa työpöydän
keskeyttäen työskentelyn.
Henkilökunta voi ohjelmiston kautta säätää hälytysrajoja, liittää uusia hälyttimiä ja
­nimetä niitä. Ohjelmistojen käytettävyys voi olla heikko ja hälytysrajojen asettaminen
turhan monimutkaista ja vaikeaa. Hälytystoimintoihin liittyviä aktivointirajoja, kuten
aikarajaa, ei välttämättä pysty säätämään sopivaksi kaikkien asukkaiden kohdalla.
­Nopean ja luotettavan toiminnan takaamiseksi hälytykset ja ohjelmiston omat ilmoitukset pitäisi saada selväkielisinä viesteinä eikä koodeina. Joissakin järjestelmissä
tämä ei ole mahdollista esimerkiksi rajattujen merkkimäärien vuoksi. Työntekijät ovat
myös kokeneet, että laitteiden säätö voi olla vaikeaa, johtuen joko kyseisestä laitteesta tai sen puutteellisista käyttöohjeista.
Avunpyyntöjärjestelmä voi kuormittaa tietojärjestelmää ja henkilökunnan puhelimia
odottamattoman paljon. Saapuvat puhelut talon sisältä, ulkoa ja ovipuhelimista sekä hälytysjärjestelmä ja siihen integroitujen järjestelmien hälytykset vievät virtaa.
16
Puhelimien akkuja joudutaan lataamaan usein ja latauksen aikana kyseisillä työn­
tekijöillä ei välttämättä ole käytössään puhelinta. Tapahtumien suuresta määrästä
johtuen on myös vaarana, että kaikki viestit tai yhteydenotot eivät edes tule perille.
Järjestelmien käytössä on ollut lukuisia ongelmia, joista moniin on varmasti löytynyt
jo ratkaisu. Esimerkiksi luurilliset puhelimet ovat olleet joillekin käyttäjille hankalia,
sillä luuri on jäänyt pois paikaltaan, eikä laite näin ollen ole ollut toiminnassa. Nyt
käytössä olevat huonekojeet ovat yleensä luurittomia ja henkilökunta voi ottaa automaattisesti avautuvan puheyhteyden asukkaaseen. Hyvä puheyhteys vaatii kuitenkin
sen, että laitteet on sijoitettu oikein, jotta ääni kuuluu keskustelukumppaneille molempiin suuntiin. Järjestelmä voi myös valvoa toimintaansa ja ilmoittaa jos johto on
irrotettu pistorasiasta.
Järjestelmän toimintaongelmia ovat olleet mm. vikahälytykset ja poistumisvalvonnan
viiveet sekä epävarmat paikkatiedot. Järjestelmää säätämällä, laitteiden sijoittelua
muuttamalla tai lisäämällä uusia laitteita löydetään yleensä ongelmiin ratkaisut.
L­isäksi on huomioitava, että radiotaajuuksilla toimiviin järjestelmiin häiriöitä voivat aiheuttaa sen omien laitteiden vikojen lisäksi muut ympäristössä olevat
­laitteet.
Langattomat laitteet toimivat paristoilla tai akuilla (poikkeus: RFID-tunnistimet eivät
vaadi kumpaakaan). Useimmat järjestelmät tarkkailevat itse laitteidensa toimintaa ja
ilmoittavat paristojen vaihdon tai akun latauksen tarpeesta. Jos näin ei ole, joutuu
henkilökunta testaamaan ja tarkkailemaan niitä. Akuilla varustetuissa laitteissa on ollut ongelmana, että akun täyttymistä ei ole ilmaistu millään tavalla, joten latauksen
lopettaminen on hankalaa.
1.12Järjestelmän ja laitteiden toiminnan varmistus
Järjestelmän toimintaa voidaan varmistaa monin eri tavoin. Virransyötön turvaamiseksi järjestelmässä voi olla UPS-järjestelmä tai -laite, joka pystyy turvaamaan sähkön
saannin lyhyiden virtakatkosten aikana. Joissakin verkkovirtaa käyttävissä laitteissa
on myös itsessään akkuvarmistus. Monet järjestelmät voivat myös tarkkailla itse laitteiden ja hälytysten toimivuutta. Esimerkiksi langattomat hälyttimet tekevät testi­
hälytykset tietyin väliajoin ja jos niitä ei tule, laukeaa hälytys. Nykyiset langattomat
hälyttimet lähettävät yleensä tiedon paristojen jännitteen alenemisesta.
Matkapuhelinverkkojen kautta toimivissa järjestelmissä voi olla mahdollisuus kahden
eri operaattorin SIM-kortin liittämiseen, jolloin järjestelmä itse valitsee niistä toimivimman yhteyden.
IP-järjestelmien toimintaa voidaan valvoa jatkuvasti etänä ja puuttua ongelmatilanteisiin välittömästi. Järjestelmien ohjelmistot sijaitsevat toimittajien omilla tai heidän
valitsemillaan palvelimilla. Ainakin isoimmat toimijat ovat varmistaneet toiminnan
keskeytyksettömyyden sillä, että kaikki tiedot varmuuskopioidaan reaaliajassa useammalle palvelimelle. Jos yhden palvelimen toiminnassa on jostain syystä häiriöitä, jatkuu toiminta välittömästi toisen palvelimen kautta.
17
2
Erilaisia avunpyyntöjärjestelmiä
Tässä luvussa esitellään avunpyyntöjärjestelmät aakkosjärjestyksessä. Luvussa esitetään kuvaus kunkin järjestelmän kokoonpanosta ja toiminnasta sekä puhe­yhteyden,
paikannuksen ja poistumisvalvonnan toteuttamisesta. Kunkin järjestelmän osalta
­selvitetään myös mahdollinen kaapeloinnin tarve ja lisälaitevalikoima.
2.1 9Solutions IPCS
IPCS (Integrated positioning and Communication
System) on langaton reaaliaikaisesti paikantava
kutsu- ja hoitajien turvajärjestelmä.
Järjestelmän kokoa ei ole rajattu. Saman organisaa­tion kohteita voi hallita
keskitetysti riippumatta kohteiden
maantieteellisestä sijainnista.
Käyttöliittymää voidaan käyttää lähes
kaikilla internet-yhteensopivilla laitteilla.
Kokoonpano
Kuva: 9Solutions Oy
Perusjärjestelmä koostuu paikannettaviin
kohteisiin liitettävistä radiotunnisteista (Tageista),
tukiasemaverkosta (Node-verkosta), keskusyksiköistä eli
yhdyskäytävistä (CCU) ja internetin kautta pilvipalvelimilla toimivasta ohjelmistosta.
Pai­kannettava kohde voi olla myös mikä tahansa Bluetooth® Low Energy -laite, kuten
Apple iPhone ja iPad. Paikantavat tukiasemat ovat langattomasti yhteydessä toisiinsa
sekä yhdyskäytävään.
Järjestelmän muut langattomat laitteet, kuten huonekoje, sänkyvahti ja erilaiset
­kiinteät hälyttimet, liittyvät automaattisesti tukiasemien muodostamaan verkkoon.
Myös kulunvalvonta hyödyntää samaa verkkoa. Laitteet tarkkailevat omaa tilaansa ja
ilmoittavat, jos esimerkiksi tukiasema irrotetaan virtalähteestä.
Samaa järjestelmää voidaan käyttää kulunhallintajärjestelmänä, henkilöturva­
järjestel­mänä, laitevarkauksien ehkäisyyn ja laitteiden paikantamiseen kiinteistössä.
Käyttöliittymän kautta voidaan hallita kaikkia järjestelmän toimintoja, kuten esimerkiksi ylläpitää ja hallita kohteiden ja henkilöiden tietoja, hälytyksiä, tehtäviä, lähettää
ja vastaanottaa viestejä, suorittaa hakuja ja tulostaa raportteja. Lisäksi Android-,
iPhone- ja iPad-laitteille on saatavana sovelluksia järjestelmän hallintaan.
18
9Solutions valvoo kaikkia asennettuja järjestelmiä ympäri vuorokauden jokaisena
vuoden päivänä. Mikäli järjestelmä vikaantuu, pyritään vika korjaamaan automaattisesti etänä. Tukikeskus -sivusto on käytettävissä suoraan käyttöliittymästä sisältäen
järjestelmän yksityiskohtaiset käyttöohjeet, käyttöesimerkkejä, koulutusmateriaaleja,
ratkaisuehdotuksia yleisimpiin vikatilanteisiin, sekä vianetsintä- ja tukipalvelut.
Puheyhteys
Kaksisuuntainen puheyhteys on mahdollista huoneisiin sijoitettavien huonekojeiden
kautta. Kun huoneesta tulee hälytys, voi hoitaja avata yhteyden huonekojeeseen ja
keskustella asiakkaan kanssa. Huonekoje on varustettu sim-kortilla ja se toimii myös
yksinkertaisena puhelimena. Omaiset ja läheiset voivat myös soittaa huonekojeeseen, mikäli heidän puhelinnumeronsa on ohjelmoitu sallituksi numeroksi.
Paikannus
Paikannus on reaaliaikainen ja se toteutetaan tukiasemaverkon avulla. Paikan­nus­
tarkkuus riippuu siten tukiasemien lukumäärästä. Järjestelmän laitepaikannusratkaisu mahdollistaa myös laitteiden nopean ja tehokkaan paikannuksen. Laitteisiin
­kiinnitettävät tagit voidaan ohjelmoida tarpeiden mukaan ja saada myös hälytys, jos ne irrotetaan laitteesta.
Poistumisvalvonta
Poistumisvalvonta toteutetaan myös tukiasemaverkon avulla. Järjes­telmän asetuksiin
määritellään asukas- tai ryhmäkohtaisesti hälytysten päälläoloajat ja alueet, joiden rajojen ylityksestä saadaan hälytys. Myös ovien valvonta ja lukituksen ohjaus on mahdollista.
Hälytykset
Paikannustukiasemat ottavat hälytykset vastaan ja välittä­vät ne langattomasti yhdyskäytävän kautta palvelimelle. Hälytykset on mahdollista saada työasemille, käytävänäyttöihin, tekstiviesteinä DECT- ja GSM-puhelimiin tai ne voidaan välittää ulkopuoliseen turvapalveluyritykseen.
Hälytysten siirtoa voidaan ohjata ajan, viikonpäivän tai paikan mukaan sekä henkilökohtaisesti, ryhmäkohtaisesti tai viestityypin mukaan.
Turvaranneketta käyttävän henkilön päivittäinen aktiivisuus voidaan tallentaa aktii­
visuusprofiiliksi. Järjestelmä voi lähettää hälytyksen, jos henkilön aktiivisuus poikkeaa
liikaa suhteessa pitkän aikavälin aktiivisuusprofiiliin.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Järjestelmään kuuluu yksin työskentelevän suojatunniste, joka mahdollistaa ihmisten
reaaliaikaisen paikannuksen ja useita hälytysvaihtoehtoja. Laitteessa on kolme ohjelmoitavaa painiketta sekä kiihtyvyysmittari, jonka avulla saadaan myös liikkumattomuus- ja kaatumishälytykset.
19
Henkilökunta voi myös käyttää rannekkeita, joiden avulla he voivat kätevästi pyytää
apua työtovereiltaan tai tehdä hälytyksen. Lisäksi tiloihin voidaan asentaa erillisiä
turvanappeja.
Lisälaitteet
Langallisia lisälaitteita, kuten erilaisia painikkeita tai hälytinmatto, voidaan liittää
­jär­jestelmään tukiasemien kautta.
Muunneltavuus
Langattomuus mahdollistaa järjestelmän nopean muokkaamisen ja sen siirtämisen
toi­seen kohteeseen. Langattomia tukiasemia tai tageja voidaan lisätä tai poistaa
­normaalin käytön aikana.
Integroitavuus
Järjestelmä on integroitavissa muihin järjestelmiin ja siihen on mahdollista integroida
muita järjestelmiä, kuten DECT- ja paloilmoitinjärjestelmiä. Järjestelmässä on ohjelmointirajapinta, joka mahdol­listaa integroinnin joko internetin tai lähiverkon välityksellä.
Kaapelointitarve
Yhdyskäytäville tarvitaan yleiskaapelointipiste. Sähköliitäntä (pistorasia) tarvitaan
huonekojeille ja tukiasemille.
Tapahtumarekisteri
9Solutions-järjestelmä tallentaa kaikki tapahtumat tapahtumalokiin. Tapahtumiin
­voidaan lisätä huomautuksia tai kommentteja käyttäen 9Solutions Smooth -graafista
käyttöliittymää tai 9Solutions-sovelluksia Android-, iPhone- ja iPad-laitteille.
Tapahtumia voidaan hakea ja suodattaa helposti henkilön, hälytystyypin, sijainnin,
ajan tai päivämäärän perusteella. Raportit mahdollistavat graafisten ja tekstipohjaisten raporttien luomisen järjestelmän tallentaman tiedon pohjalta. Järjestel­mä mahdollistaa myös reaaliaikaisen tilojen käyttöasteen seurannan ja työaikarapor­toinnin.
Järjestelmään voidaan myös tallentaa asukkaiden henkilökohtainen palvelusuunnitelma
ja siihen liittyvät tehtävät. Avoinna olevat tehtävät on helppo tarkistaa. Lisäksi järjestelmä
tallentaa tiedot siitä kuka tehtävän hoiti ja paljonko siihen meni työntekijän aikaa.
Yhteystiedot
9Solutions Oy
Teknologiantie 2, 90590 Oulu
puh. 020 752 9050
sales@9solutions.com
www.9solutions.com
20
2.2All In One
Langaton hoitaja- ja potilaskutsujärjestelmä All In One on suunniteltu käytettäväksi
mm. palvelutaloissa, hoitokodeissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Hälytykset eri
rakennuksista voidaan ohjata samaan keskusyksikköön.
Kokoonpano
Järjestelmä koostuu langattomista tai langallisista hätä- ja kutsupainikkeista sekä
huonekojeista, kuittauspainikkeista ja keskusyksiköstä. Järjestelmän ohjelmointi
­tapahtuu joko paikallisesti tietokoneella USB-väylää myöten tai etäohjelmointina
GSM-verkon kautta. Hälytykset voidaan ohjata eri aikoina eri tahoille tai aktivoitumaan vuorokaudenajan mukaan eritavoin. Keskusyksiköitä on kahta eri tyyppiä ja ­
ne eroavat toisistaan mm. niihin liitettävien laitteiden määrillä.
Järjestelmä testaa ja valvoo säännöllisin väliajoin laitteiden ja verkoston toiminnan.
Langattomien laitteiden paristojen kesto on n. 2-3 vuotta, riippuen niiden käytön
määrästä.
Puheyhteys
Järjestelmässä ei ole puheyhteyttä.
Kuva: ViestinFI / WS T.Juvonen
21
Paikannus
Järjestelmään voidaan liittää Langaton Paikantava Ultra -järjestelmä. Järjestelmä
koostuu paikannustukiasemaverkostosta ja langattomista kutsupainikkeista. Kun
­kutsupainiketta painetaan, saa henkilökunta GSM-matkapuhelimeen tekstiviestinä
hälytyksen ja tiedon siitä, minkä paikannustukiaseman alueelta kutsu on tullut.
Poistumisvalvonta
Järjestelmään voidaan liittää Langaton Dementiaportti. Laitteisto koostuu verkko­
virralla toimivasta ovihälytinyksiköstä ja asukkaan rannekelähettimestä. Kun henkilö
yrittää avata oven tai poistua avoimesta ovesta, ilmoittaa järjestelmä siitä vilkkuvin
valoin ja äänimerkillä. Lisäksi henkilökunta saa GSM-puhelimiinsa hälytyksen tekstiviestinä, jossa on myös tieto miltä ovelta hälytys on tullut.
Hälytykset
Asukas voi itse kutsua apua erilaisilla hälytyspainikkeilla tai hälytykset lähtevät automaattisesti esimerkiksi liiketunnistimien ja ovikoskettimien kautta. Ne välitetään henkilökunnan GPS-puhelimiin tekstiviesteinä jopa 30 vastaanottajalle. Hälytykset kuitataan
asukashuoneiden kuittauspainikkeista, huonekojeilta tai käyttölaitteelta kansliasta.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Lisäapua kutsutaan huonekojeella. Henkilöturvahälytykset tehdään langattomilla hälytyspainikkeilla, jolloin saadaan myös paikkatieto, mikäli paikannusjärjestelmä on käytössä.
Lisälaitteet
Langattomia tai johdollisia lähettimiä, kuten kutsupainikkeita, liikeilmaisimia tai ovikoskettimia voidaan liittää keskusyksiköstä riippuen enintään 120 kpl.
Muunneltavuus
Henkilökunta voi itse lisätä tai siirtää langattomia hälyttimiä. Muutokset ohjelmistoon
tekee asentaja.
Integroitavuus
Järjestelmään voidaan liittää aiemmin mainitut Langaton Paikantava Ultra -järjestelmä
ja Langaton Dementiaportti. Siihen ei voi integroida muita järjestelmiä eikä sitä voi
integroida muihin järjestelmiin.
Kaapelointitarve
Järjestelmä on langaton, mutta toteutustavasta riippuen voidaan tarvita kaapeloin­
teja esimerkiksi tukiasemilta tai vahvistimilta keskusyksikölle. Osa laitteista tarvitsee
myös sähkönsyötön.
22
Tapahtumarekisteri
Järjestelmän muistiin voidaan tarvittaessa tallentaa noin miljoona viimeisintä hälytystapahtumaa. Tallenteessa on tarkat tiedot hätä- tai kutsuhälytysten tapahtumista,
­niiden ajankohdista sekä kuittaajista. Tulosteet tapahtumista saa järjestelmän toimittajan kautta. Niistä voi tilata esimerkiksi kuukausittaiset raportit sähköpostiin.
Yhteystiedot
ViestinFI / WS T.Juvonen
Asepajankatu 2, 11100 Riihimäki
puh. 0400 408 597
www.viestin.fi
timo.juvonen@viestin.fi
2.3ArctiCare-järjestelmä
Arcticare-järjestelmä on IP-pohjainen langaton ratkaisu palvelutaloihin ja koteihin.
Järjestelmää voidaan muokata ja kasvattaa, joten siihen voidaan liittää jopa satoja
päätelaitteita. Laitteet voivat olla maantieteellisesti samassa paikassa, kuten
­palvelutalossa, tai hajautettuna kotona asuvien luona. Järjestelmää voidaan käyttää
esimerkiksi vain yhteydenpitoon, mutta modulaarisen rakenteen myötä järjestelmään voidaan saumattomasti liittää mm. kutsu-, paikannus- ja automaattihälytys­
toimintoja.
Kokoonpano
Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, radiovastaanottimista, tukiasemista,
kotipäätteestä (kosketusnäytöllinen tietokone), paikannusantureista, sekä palvelutalon työasemalle asennettavasta valvomo- ja asiakasohjelmistoista.
Asukkaan asuntoon asennetaan internet-yhteydellä sekä kosketusnäytöllisellä kuvapuhelimella varustettu kotipääte, jossa on helppokäyttöohjelmisto. Näyttöpääte voidaan jättää myös pois kokonaisuudesta, jos puhe- ja kuvayhteys eivät ole tarpeellisia.
Internet-yhteys voi olla langaton tai langallinen. Asukkaan kotipäätteellä voidaan hyödyntää sähköisiä lisäpalveluita, esimerkiksi ohjattuja liikuntaryhmiä. Lisäksi laitetta on
mahdollista käyttää esimerkiksi Internetin selailuun.
Järjestelmä on saatavilla joko kokonaispalveluna tai sen ylläpito ja hallinta voidaan
hankkia palveluntuottajalta. Järjestelmä liitetään Internetin välityksellä järjestelmätoimittajan hallinnoimaan ja ylläpitämään, palvelinkeskuksessa sijaitsevaan ohjelmistoon. Palvelutalon työasemalle asennettavaan suomenkieliseen asiakasohjelmistoon
luodaan asukaskohtaiset säännöt, millaisissa tilanteista hälytykset muodostuvat (turvapäättelysäännöt) sekä säännöt, miten ja mihin hälytykset välitetään (viestien välityssäännöt). Järjestelmän pääkäyttäjä voi tehdä muutoksia näihin asetuksiin. Ohjelmistoa tarvitaan myös paikannukseen ja kuvallisen puheyhteyden muodostamiseen
23
palvelutalon ulkopuolelle, esimerkiksi omaisiin ja ystäviin. Ohjelmiston avulla toinen
vastaavaa järjestelmää käyttävä palvelutalo voi myös toimia varavastauspaikkana.
ArctiCare Technologies valvoo jatkuvasti järjestelmien toimintaa. Ohjelmiston päivitykset toteutetaan etäyhteydellä. Verkkovirtaan liitetyille laitteille saadaan tarvittaessa akkuvarmennus. Langattomien lähettimien (rannekkeiden) paristojen virran vähenemisestä tulee ilmoitus pääkäyttäjälle.
ArctiCare-järjestelmä laajenee lähitulevaisuudessa Hoivaamo-palveluksi, jonka avulla
asukkaalle voidaan tarjota turva-, virike- ja viihdepalveluja ja hänen elinympäristönsä
tilaa voidaan seurata monipuolisesti etäpalveluna.
Puheyhteys
Kotipäätteen kautta asukas ja henkilökunta voivat olla puhe- ja kuvayhteydessä toisiinsa hälytysten tapahduttua ja myös muulloin. Tarvittaessa henkilökunta voi avata
puheyhteyden automaattisesti. Lisäksi asukas voi olla yhteydessä läheisiinsä tai
­hänelle voidaan soittaa vain ennalta määritellyiltä tahoilta. Järjestelmä tukee kuva­
puheluita, perinteisiä äänipuheluita ja hätäpuheluita (112).
Hälytykset
Hälytykset syntyvät automaattisesti turvapäättelysääntöihin pohjautuen tai koti­
päätteen kosketusnäytön kuvakkeesta tai rannekkeen hälytyspainikkeella.
Hälytykset välittyvät viesteinä aina hoitajien työasemalle palvelutaloon, jonka lisäksi
ne voidaan ohjelmoida välittymään ennalta sovittuihin vastauspaikkoihin (omaiset,
ystävät) tekstiviesteinä ja sähköposteina ennalta määrättyinä aikoina. Jos asukkaalla
on kotipääte, avataan puheyhteys hoitajille.
Hälytys kuitataan järjestelmään työasemalta tai vastaamalla tekstiviestiin ­kännykällä.
Henkilökunnan turvahälytykset
Henkilökunta voi lähettää hätäviestit langattomilla lähettimillä. Lisäksi järjestelmään
voidaan liittää Turvapaikannin, jolloin paikkatieto saadaan ulkotiloista hätäkutsun/
-puhelun yhteydessä GPS-paikannuksella.
Paikannus
Sisätilapaikannusta varten rakennuksen uloskäynteihin ja tarvittaessa myös piha­piiriin
sekä huoneisiin asennetaan antureita, joiden avulla paikannus voidaan ­toteuttaa
­huonekohtaisella tarkkuudella reaaliaikaisesti. Paikannusanturi lähettää paikkatietonsa
lähettyvillä olevalle rannekkeelle, joka lähettää sen yksilöintitietonsa ohella radio­
vastaanottimelle ja tämän kautta tieto välittyy henkilökunnalle. Järjes­telmään voidaan
liittää pihapiiristä poistumisvalvonta sekä Turvapaikannin, jonka GPS-toiminnon avulla
käyttäjä voidaan paikantaa ulkona. Laitteessa on kaksisuuntainen GSM-puheyhteys
sekä selkeä hälytyspainike, jolla voidaan lähettää hälytystekstiviesti.
24
Poistumisvalvonta
Henkilöön, aikaan ja paikkaan
perustuvilla turvapäättelysäännöillä määritellään ­alueet, joista luodaan erilaisia hälytyksiä.
Hälytys voi tapahtua esimerkiksi silloin, ­kun asukas poistuu
määritellyltä alueelta tai tilasta, tai jos hän on ollut liian
kauan poissa tietyltä alueelta.
Lisäksi poistumisvalvontaan
voidaan käyttää mm. ovi­
valvontaa.
Kuva: ArctiCare Technologies Oy
Lisälaitteet
Järjestelmään on liitettävissä langattomia lisälaitteita, kuten esimerkiksi vesivahti,
hellavahti ja verenpainemittari.
Muunneltavuus
Muutokset järjestelmän tietoihin tekee pääkäyttäjä ja rakenteisiin toimittaja.
Integroitavuus
Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin ja siihen voi integroida muiden
järjestelmien palveluja. Integrointirajapinnat sovitaan tapauskohtaisesti.
Kaapelointitarve
Kotipääte ja radiovastaanotin tarvitsevat sähkönsyötön, josta kaapeloidaan myös
­paikannusantureiden sähkönsyötöt heikkovirtakaapelointina sekä mahdolliset huonepuhelimet palvelutaloon. Järjestelmä toimii hyödyntäen laajakaistaverkkoa.
Tapahtumaloki
Kaikki järjestelmän tapahtumat tarkkoine kellonaikoineen tallentuvat lokiin. Hälytystietojen yhteyteen voidaan kirjata hälytyksen syy ja tehdyt toimenpiteet. Tietoja voidaan tulostaa esimerkiksi asukas- tai hoitajakohtaisesti.
Yhteystiedot
ArctiCare Technologies Oy
Malmin kauppatie 8, 00700 Helsinki
puh. 050 500 2003
info@arcticare.com
www.arcticare.com
25
2.4Avsec MultiCare
Järjestelmä sopii palvelutaloihin ja hoitokoteihin ja se on paikallinen, yhden kiinteistön alueella toimiva. Järjestelmän laitteiden yhteydenpito toimii radiosignaaleilla ja
siinä ei ole vakiolaitteistolla puheyhteyttä. Puheyhteys voidaan toteuttaa GSM- tai
DECT-puhelimilla, järjestelmään integroitavalla erillisellä järjestelmällä. Järjestelmää
voidaan käyttää myös kiinteistön ulkoalueilla.
Kokoonpano
Perusjärjestelmä koostuu hälyttimistä ja lähettimistä, jotka ovat langattomasti yhteydessä kanslia- eli pääyksikköön. Järjestelmän toimittaja ohjelmoi kaikki tarvittavat asetukset valmiiksi pääyksikölle. Hälytystekstit muotoillaan asiakkaan toiveiden mukaan.
Langattomien hälyttimien kantama on 150–200 metriä kiinteistön rakenteesta riippuen.
Tar­vittaessa järjestelmän kokoa ja sen toiminta-aluetta kiinteistössä voidaan laajentaa
pääyksikköön liitettävillä alayksiköillä eli tukiasemilla, jotka ovat myös näytöllisiä. Ala­
yksiköitä tarvitaan myös silloin, jos järjestel­mään halutaan liittää käytävänäyttöjä.
Huonekoje voidaan asentaa vuoteen lähelle, jolloin ei välttämättä tarvita muita
­kutsulaitteita. Huonekojeessa on kolme painiketta: kutsu-, kuittaus-/läsnäolo- ja
­lisäavunpyyntöpainikkeet.
Pääyksikön toiminta on akkuvarmennettu ja hälyttimissä on pariston jännitteen tason
ilmaisin. Lisäksi järjestelmä tarkistaa laitteidensa toiminnan säännöllisesti. Paristojen
kesto on tavanomaisessa käytössä noin 2 vuotta.
Puheyhteys
Puheyhteys voidaan toteuttaa GSM- tai DECT-puhelimilla, järjestelmään integroitavalla erillisellä järjestelmällä.
Paikannus
Järjestelmä on aluekohtaisesti paikantava. Paikannus toteutetaan poistumisvalvontaan tarkoitettujen laitteiden avulla. Hälytyksen yhteydessä ranneke lähettää viimeksi
saadun paikkatiedon pääyksi­kölle.
Poistumisvalvonta
Valvottavalle ovelle asennetaan laitteisto, joka reagoi poistumisvalvontaan tarkoi­
tettuun rannekkeeseen. Rannekkeen tyypistä riippuen saa­daan hälytys, joka näkyy
paikallisesti ovella tai hälytys, joka näkyy myös pääyksi­köllä. Lisälaitteen avulla ovi
voi­daan tarvittaessa myös lukita.
Hälytykset
Asukas voi tehdä hälytyksen langattomilla hälyttimillä tai se voi aktivoitua esimerkiksi
ovihälyttimistä tai langattomista savuhälyttimistä. Hälytykset ilmaistaan kansliaan
26
Kuva: Avsec Communications Oy
asennettavan pääyksikön näytöllä, käytävänäytöillä ja huonemerkkilamppujen avulla.
Hälytykset voidaan välittää myös GSM- tai DECT-puhelimiin tekstiviesteinä. Hälytys
kuitataan ratkaisutavasta riippuen joko kansliasta tai kuittausmagneetilla asukkaan
rannekkeesta. Mikäli järjestelmään on liitetty myös alayksiköitä eli tukiasemia, hälytykset voidaan kuitata myös näistä.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Henkilöturvahälytykset ovat mahdollisia työntekijöiden käyttämillä hälytysrannekkeilla. Järjestelmää voidaan jopa käyttää pelkkiin henkilöturvahälytyksiin, vaikka
­hoitajakutsujärjestelmä olisikin toteutettu muulla tavalla.
Lisälaitteet
Yhteen järjestelmään voidaan liittää 500 langatonta hälytintä. Langattoman huone­
kojeen/seinähälyttimen avulla järjestelmään voidaan liittää myös langallisia hälyttimiä.
Muunneltavuus
Muutokset järjestelmään tekee asennusliike. Asiakkaalle voidaan rakentaa myös
­tarvittaessa asiakaskohtainen ohjelmisto, jolla henkilökunta voi tehdä muutokset i­tse.
Integroitavuus
Järjestelmään voidaan integroida mm. henkilönhaku, DECT-puhelimet, langattomat
palo- ja häkävaroittimet sekä kiinteistön ovipuhelimet.
Kaapelointitarve
Perusjärjestelmä on langaton, eikä vaadi erillistä kaapelointia. Jos jär­jestelmään liitetään alayksikkö tai käytävänäyttöjä, tarvitaan niiden ja pääyksikön välille kaapelointi.
27
Lisäsksi kaapeloidaan huonekojeeseen liitettävät huonemerkkilamput. Ovivalvontaa
varten asennettavat laitteet sekä akkuvarmennetut pää- ja alayksiköt tarvitsevat
­sähkönsyötön.
Tapahtumarekisteri
Tapahtumatiedot voidaan tallentaa erillisellä ohjelmalla myöhempää käyttöä varten.
Yhteystiedot
Avsec Communications Oy
Rautatehtaankatu 8, 20200 Turku
puh. 02 250 4250
avsec@avsec.fi
www.avsec.fi
2.5BEST
Best-tuoteperheeseen kuuluu eri kokoluokan kohteisiin soveltuvia kaapeloitavia järjestelmiä, jotka toimivat paikallisesti yhden kiinteistön alueella. Best 1000 on pieniin
kohteisiin soveltuva ja BEST 9600 sekä BEST IQ 9800 soveltuvat käytet­täväksi esi­
merkiksi palvelutaloissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa.
Kokoonpano
Järjestelmät koostuvat langattomista tai langallisista hälyttimistä, jotka liitetään
­asuk­kaalle asennettavaan huonekojeeseen tai huonepaneeleihin, hälytyksen kuittauspainikkeista ja huonemerkkiva­loista sekä keskusyksiköstä ja kansliakojeista.
Kaikki seuraavissa kappaleissa mainitut toiminnot eivät koske kaikkia em. BEST-järjestelmiä, mutta järjestelmän toimittajalta selviää, mikä ratkaisuista vastaa parhaiten
kohteen tarpeita.
Kuva: Avsec Communications Oy
28
Järjestelmän toimittaja ohjelmoi kaikki tarvittavat asetukset valmiiksi pääyksikölle.
Hälytystekstit muotoillaan asiakkaan toiveiden mukaan. Toimintoja voidaan ohjata
viikonpäivän ja kellonajan mukaan. Esimerkiksi päiväaikaan hälytykset menevät kunkin osaston omille työntekijöille, mutta yöllä kaikkien osastojen hälytykset voidaan
ohjata yöhoitajalle.
Sisäänrakennettu automaattinen vikavalvonta seuraa jokaista järjestelmään liitettyä
laitetta. Jos käyttöön on otettu automaattinen vikahälytys, informoi järjestelmä tästä
välittömästi eteenpäin esimerkiksi huoltoyhtiölle tai kiinteistönhoitajalle. Lokitiedoista voidaan lukea vianaiheuttaja ja säästyä turhalta selvitystyöltä.
Puheyhteys
Järjestelmissä ei ole puheyhteyttä asukkaan ja henkilökunnan välille. Täysin varustetussa huonepaneelissa on kuitenkin puheyhteys henkilökunnan välistä viestintää varten.
Paikannus
Järjestelmillä on mahdollista paikantaa hälytykset huoneen tarkkuudella, mutta
­hälyttävää henkilöä ei voi yksilöidä.
Poistumisvalvonta
Poistumisvalvonta toteutetaan erillisellä, hoitajakutsujärjestelmään integroitavalla
järjestelmällä.
Hälytykset
Hälytys tehdään rannekkeesta, vetonaruhälyttimestä tai johtopainikkeesta, joka on asennettu asukkaan sängyn viereen. Hälytykset välittyvät kansliakojeisiin, jonka
­lisäksi ne voidaan ilmaista merkkivaloilla asuntojen ulkopuolella tai ne voidaan ohjata
langattomaan puhelinjärjestelmään. Hälytykset kuitataan asuntoon asennettavista
kuittauskojeista.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Järjestelmiin voidaan liittää langaton ultraäänitekniikalla toimiva turvanappi, jolla
kutsutaan apua. Lisäksi huonepaneelissa on kutsupainike ja läsnäolopainike. Kun
työntekijä on kuittautunut sisään huoneeseen, toimii kutsupainike hätäkutsuna.
Lisälaitteet
Järjestelmiin voidaan liittää niihin kuuluvia langallisia ultraäänitekniikkaan perustuvia
hälyttimiä.
Muunneltavuus
Muutokset järjestelmiin tekee asennusliike.
29
Integroitavuus
Järjestelmiin voidaan integroida useita erilaisia lisäjärjestelmiä, kuten DECT- ja henkilönhakujärjestelmä sekä ovipuhelinjärjestelmät.
Kaapelointitarve
Järjestelmät ovat väyläpohjaisia eli ne kaa­peloidaan huonekojeelta toiselle. Jos kiinteistössä on vanha hoitajakutsujärjestelmä­kaapelointi, voidaan sitä usein hyödyntää.
Tapahtumarekisteri
BEST 9600 ja BEST IQ 9800 järjestelmissä on hallinnointiohjelmisto, josta voi seurata
järjestelmän lokitietoja ja kutsuliikennettä sekä tulostaa kyseisiä tietoja.
Yhteystiedot
Avsec Communications OySecco Systems Ky
Rautatehtaankatu 8, 20200 Turku Jaalaranta 10 B 28, 00180 Helsinki
puh. 02 250 4250
Postiosoite: PL 62, 00981 Helsinki
avsec@avsec.fi
puh. 040 511 1527
www.avsec.fisecco@kolumbus.fi
www.seccosystems.fi
2.6 CODACO IP
Järjestelmä sopii palvelutaloihin, terveyskeskuksiin ja sairaaloihin. Se on paikallinen
eli toimii vain yhden kiinteistön alueella. Järjestelmä toimii LAN-lähiverkon kautta ja
vaatii siten yleiskaapeloinnin.
Kokoonpano
Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä ja huonemerkkivaloista sekä yleis­
kaapelointipisteisiin liitettävistä huoneterminaaleista, huonekojeista, datakytkimistä
ja pääterminaalista. Järjestelmässä on automaattinen vianmääritys ja diagnosointi,
joka tekee mm. automaattisen hälytyskutsun, jos potilaspuhelin on irrotettu tai epäkunnossa.
Järjestelmän toimittaja ohjelmoi kaikki tarvittavat asetukset valmiiksi pääyksikölle.
Hälytystekstit muotoillaan asiakkaan toiveiden mukaan. Toimintoja voidaan ohjata
viikonpäivän ja kellonajan mukaan. Järjestelmässä on mahdollista priorisoida tiettyjä
kutsuja tärkeämmiksi kuin toisia. Esimerkiksi potilaan vuodeyksiköstä lähettämä kutsu voi saada korkeamman prioriteetin kuin WC-tilasta lähetetty. Yhdellä järjestelmällä voidaan hallita useita eri osastoja yhtäaikaisesti. Kaikki hallinnointi tapahtuu pääterminaalin välityksellä. Pääterminaalilla hoitaja voi tehdä tarvittavia muutoksia osastoihin, ottaa niitä seurantaan tai jättää seuraamatta. Järjestelmä voidaan liittää myös
osaksi kiinteistön yleisäänentoistoa ja kuulutusjärjestelmää.
30
Kuva: Avsec Communications Oy
Puheyhteys
Puheyhteys asukkaaseen saadaan asukaspäätteen kautta. Päätteitä on montaa eri
mallia: vaatimattomimmassa on vain puheyhteys ja hälytyspainike, mutta tarvittaessa voidaan valita malli, jolla on mahdollista ohjata valoja, valita tv- ja radiokanavia ja
sää­tää niiden äänenvoimakkuutta.
Paikannus
Voidaan tarvittaessa toteuttaa erillisellä, kokonaisuuteen liitettävällä järjestelmällä.
Poistumisvalvonta
Voidaan tarvittaessa toteuttaa erillisellä, kokonaisuuteen liitettävällä järjestelmällä.
Hälytykset
Hälytykset ilmaistaan huonemerkkivaloilla sekä pääterminaalin näytöllä. Lisäksi ne on mahdollista ohjata langattomiin DECT-puhelimiin. Hälytykset kuitataan asiakkaan
huoneesta erillisellä kuittauspainikkeella, huoneterminaalista (huonepaneelista) tai
asukaspäätteestä.
Henkilökunta voi myös käyttää rekisteröityjä RFID-kortteja, joilla kuitataan ja tehdään
kutsuja. RFID -korteilla voidaan toteuttaa myös kulunvalvontajärjestelmä, jonka
­tapahtumat rekisteröityvät ja taltioituvat järjestelmälokiin.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Huoneterminaaleissa on henkilökunnan lisäapu-painike, jolla kutsutaan apua.
Lisälaitteet
Järjestelmään voidaan liittää siihen kuuluvia langallisia ja langattomia lisälaitteita.
31
Muunneltavuus
Muutokset järjestelmiin tekee asennusliike.
Integroitavuus
Järjestelmään voidaan integroida mm. DECT ja/tai GSM-puhelinjärjestelmät. Integrointirajapinnat on so­vittava erikseen tapaus- ja järjestelmäkohtaisesti.
Kaapelointitarve
Huoneterminaaleille, asukaspäätteille ja pääterminaalille tarvitaan CAT-yleis­
kaapelointi.
Tapahtumarekisteri
Kosketusnäytölliseltä näyttöpäätteeltä tapahtumia voidaan tarkastella sekä reaali­
aikaisesti että tutkia tallennettua kutsuhistoriaa. Tiedot voi myös tulostaa myöhempää käyttöä varten.
Yhteystiedot
Avsec Communications OySecco Systems Ky
Rautatehtaankatu 8, 20200 Turku Jaalaranta 10 B 28, 00180 Helsinki
puh. 02 250 4250
Postiosoite: PL 62, 00981 Helsinki
avsec@avsec.fi
puh. 040 511 1527
www.avsec.fisecco@kolumbus.fi
www.seccosystems.fi
2.7CareCom
CareCom on IP-pohjainen hoitajakutsu- ja henkilöturvajärjestelmä. Saman organisaation eri toimipisteet voidaan yh­distää tarvittaessa yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi ja
siihen voidaan lisätä myös lähiasuntojen turvapuhelimet. Järjestelmään liitettävien
laitteiden ja asuk­kaiden lukumäärää ei ole rajoitettu.
Kokoonpano
Järjestelmä koostuu hälyttimistä, radiovastaanottimista, huonekojeista, keskusyksiköstä
sekä hälytysten hallintaohjelmistosta. Ohjelmiston avulla hallinnoidaan kaikkia järjes­
telmän toimintoja, kuten esimerkiksi asukastietoja sekä hälytysten aktivointirajoja ja
ohjausta eri aikoina eri tahoille. Ohjelmisto myös valvoo, että hälytyksiin reagoidaan.
IP-pohjaisista radiovastaanottimista rakennetaan koko kiinteistön, ja tarvittaessa
­lähiulkoalueen, kattava radioverkko, joka ottaa vastaan rannekkeiden ja langattomien
hälytti­mien hälytykset. Vastaanottimien määrä riippuu rakennuksen koosta sekä
­seinärakenteista. Hälytysten vastaanottoon ja yhteydenpitoon voidaan käyttää DECT- tai GSM-puhelimia.
32
Kuva: Tunstall Oy
Järjestelmässä on automaattinen vianmääritys ja diagnosointi, joka tarkkailee laitteiden toimintaa ja ilmoittaa vikatilanteista. Jos keskusyksikkö on kytketty internetiin,
Tunstall voi auttaa asiakasta tarvittaessa etäyhteydellä. Järjestelmän virransaanti
­sähkökatkosten varalta on varmennettu UPS-laitteilla.
Puheyhteys
Huonekoje, jolla saadaan kaksisuuntainen puheyhteys, voi olla kiinteä tai siirrettävä,
jolloin sitä voidaan tarpeen mukaan siirtää asunnosta toiseen. Puheyhteys toimii
­aktivoidun hälytyksen aikana ja huonekojeeseen voidaan myös soittaa suoraan.
Paikannus
Paikantamisjärjestelmällä voidaan kattaa sekä asuinrakennukset että pihapiiri.
­Paikannustunnistimet sijoitetaan haluttuihin paikkoihin, kuten kulkuväylille ja ovien
läheisyyteen.
Paikannuslähetin, jota asukas kuljettaa mukanaan, vastaanottaa signaaleja paikannustunnistimista. Aina, kun hän kulkee tunnistimen ohi, päivittyy tunnistimen paikkakoodi hälyttimeen. Kun asukas painaa hälytyspainiketta, välittyy hänen viimeisin
­sijaintitietonsa henkilökunnalle.
Poistumisvalvonta
Valvonta toteutetaan paikannusjärjestelmän avulla. Kun järjestelmä tunnistaa
­hälytystilanteen, kuten asetetun rajan ylityksen tai ovesta poistumisen, se lähettää
hälytyksen henkilökunnan langattomiin puhelimiin sekä muihin näyttölaitteisiin.
­Hälytysviestissä on tiedot hälytystyypistä (automaattinen vai itse aktivoitu), häly­
tyksen lähettäjästä ja lähetyspaikasta. Ohjelmistoon tehtyjen määrittelyiden mukaan
hälytin voi aktivoida myös ovien lukituksen tai estää hissin kulun.
33
Hälytykset ja niiden kuittaus
Asukas voi aktivoida hälyttimen manuaalisesti esimerkiksi rannehälyttimestä tai hälytys voi lähteä automaattisesti järjestelmään liitetyistä laitteista, kuten liiketunnistimista ja ovihälyttimistä. Hälytykset voidaan ohjata eri aikoihin eri tahoille, esimerkiksi päivisin oman osaston henkilökunnalle ja öisin yöhoitajan puhelimeen. Hälytyksiä
voidaan jaotella myös hälytystyypin mukaan.
Hälytystiedot ohjautuvat palvelimelle, josta ne lähetetään henkilökunnan langattomiin puhelimiin, kanslia- ja käytävänäyttöihin sekä toisiin huonekojeisiin. Mikäli käytössä on paikantunnistava hälytysjärjestelmä, hoitaja saa hälyttäjän ja huonetiedon
lisäksi myös sen hetkisen sijaintitiedon paikannusalueiden mukaisella tarkkuudella.
Kun joku henkilöstöryhmästä hyväksyy hälytyksen, kaikille ryhmän jäsenille lähetetään tieto siitä, kuka on sen kuitannut. Hoitohenkilöstö voi lisäksi tehdä asukkaan
huonekojeesta läsnäolo- ja poistumismerkinnät, jotka samalla tallentuvat järjestelmän lokitietoihin.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Henkilökunta voi tehdä hälytyksen DECT-puhelimesta tai erillisestä langattomasta
­hälyttimestä, jota voi pitää kaulanauhassa tai klipsillä taskun tai kauluksen reunassa.
Hälyttimestä voidaan tehdä eritasoisia hälytyksiä ja ne voidaan ohjata eri vuoro­
kauden aikana eri tahoille, esimerkiksi talon ulkopuolelle vartiointiliikkeeseen.
Lisälaitteet
Järjestelmään voidaan kytkeä langallisia hälyttimiä, kuten mm. liikeantureita, veto­
naruhälyttimiä ja merkkilamppuja. Hälyttimet kytketään langattoman yleislähettimen
tai kaapeloitavan I/O-yksikön avulla. Myös huonekojeessa on paikka langallisia hälyttimiä varten. Huonekojeella voidaan myös ohjata huonemerkkivaloja.
Muunneltavuus
Järjestelmän ohjelmallisia toimintoja ja asetuksia voi käyttäjä muokata internetpohjai­sen sovelluksen avulla halutuilta työasemilta.
Integroitavuus
Järjestelmä on integroitavissa muihin järjestelmiin, esimerkiksi paloilmoitin- ja ovi­
puhelinjärjestelmiin. Integrointirajapinnat on sovittava järjestelmä- ja tapauskohtaisesti.
Kaapelointitarve
Langallisessa versiossa tarvitaan yleiskaapelointipiste jokaiselle huoneko­jeelle ja
DECT-puhelinjärjestelmän tukiasemille. Langattomassa DECT-versiossa tar­vitaan yleiskaapelointipiste DECT-tukiasemille. Lisäksi paikannuslähettimet tarvitsevat sähkönsyötön.
34
Tapahtumarekisteri
Kaikki tapahtumat tallentuvat yksityiskohtaisesti palvelimelle hälytyslokiohjelmaan.
Sinne tallennetaan mm. tarkat aikatiedot, mistä hälytys tulee ja hälytystyyppi sekä
mihin puhelimeen hälytys on ohjautunut ja mistä se on kuitattu. Ohjelmistosta
­voidaan seurata hälytyshistoriaa ja käyttää tietoja tapahtumien ja toimintojen ana­
lysointiin ja raportointiin.
Yhteystiedot
Tunstall Oy
Teknobulevardi 3–5 (PL 35), 01530 Vantaa
puh. 010 320 1690
www.tunstallnordic.com
info@tunstallnordic.com
2.8Ekahau Real Time Location System
Ekahau Real Time Location System on IP-pohjainen, reaaliaikaisesti paikantava, langaton kutsu- ja henkilökunnan turvajär­jestelmä. Saman organisaation eri kohteet voidaan yhdistää yhdeksi toimi­vaksi kokonaisuudeksi, jolloin järjestelmän palvelin ohjelmistoineen sijaitsee jossakin organisaatioon kuuluvassa kiinteistössä. Eri kohteet ovat
internetin välityksellä yhtey­dessä palvelimeen.
Kokoonpano
Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, WLAN-tukiasemista, paikannusmajakoista, hakulaitteista, puhelimista ja toimipaikan työasemalle asennetusta palvelin­
ohjelmistosta (Ekahau Vision). Suomenkielisen käyttöliittymän kautta (valittavissa on
myös muita kielivaihtoehtoja) voidaan paikantaa henkilöitä ja laitteita, muokata ryhmiä sekä hallita hälytyksiä ja tapahtumia. Ohjel­mis­to sijaitsee järjestelmän toimittajan ylläpitämänä palvelinkeskuksessa.
Järjestelmä voidaan toteuttaa myös paikallisesti asentamalla palvelin ja hallinta­ohjel­
misto organisaation omiin tiloihin.
Järjestelmä valvoo toimintaansa
ja ilmoittaa vioista määritellyille
tahoille. Järjestelmän toiminta
voidaan varmentaa kahdentamalla palvelimet, jolloin toisen toiminnan keskeytyessä järjestelmä
siirtyy automaattisesti käyttämään toista. Palvelimien virran
saanti mahdollisten sähkökatkojen aikana voidaan turvata UPSlaitteilla.
Kuva: Ekahau Europe
35
Puheyhteys
Järjestelmässä ei ole puheyhteyttä.
Paikannus
Paikannettavissa kohteissa on WLAN-pohjaiset RFID-tunnisteet, jotka voidaan pai­
kantaa kohteen WLAN-verkon sisällä muutaman metrin tarkkuudella. Asukkaat ja
henkilökunta voivat käyttää tarkoitukseen suunniteltua hälytyspainikkeella varustettua ranneketta. WLAN-verkon on oltava katta­vampi ja tiheämpi kuin normaali tiedonsiirtoon käytetty verkko. Paikannus perustuu paikannettavan kohteen historiatietoihin ja kohteen signaalin vahvuuden mittaamiseen usean WLAN-verkon tukiaseman
avulla. Tunnisteiden sijainti on mahdollista nähdä näyttöpäätteeltä rakennuksen
­pohjapiirustuksessa reaaliaikaisesti riippuen tunnisteiden määrityksistä.
Järjestelmällä voidaan myös paikantaa mikä tahansa WLAN-verkossa toimiva laite
(älypuhelin, kannet­tava tietokone, taulutietokone, DECT- tai GSM-puhelin), johon on asennettu paikannusta tukeva sovellus.
Poistumisvalvonta
Hallintaohjelmaan voidaan määritellä asukas- tai ryhmäkohtaisesti alueet ja ajan­
kohdat, joilta poistumisesta halutaan saada hälytys.
Hälyttimiin on saatavana rannekkeet, joiden poisriisumisen laite tunnistaa ja lähettää
hälytyksen.
Hälytykset
Rannehälyttimissä on hälytyspainike, jota painamalla paikkatiedon sisältävät hälytykset välittyvät järjestelmään kuuluviin ja WLAN-verkossa toimiviin hakulaitteisiin sekä
DECT-, VoIP- ja GSM-puhelimiin tekstiviesteinä. Lisäksi ne näkyvät käytävänäytöissä
sekä pohjakuvassa kanslian työasemalla. Hälyttimessä on lisäksi kaksivärinen led-valo
ja värinätoiminto, jotka viestittävät käyttäjälle laitteen toiminnoista. Laitteella voi
myös ottaa vastaan henkilökunnan lähettämän kutsun ennalta sovittuun paikkaan tai
toimenpiteeseen ja kuitata kutsun tulleeksi perille laitteen painikkeella.
Hälytykset voidaan kuitata samoilla laitteilla, joilla hälytykset otetaan vastaan.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Paikkatiedon sisältävä lisäavunpyyntö ja hätäkutsu voidaan tehdä järjestelmään kuuluvilla kaulanauhassa tai taskussa pidettävillä korttimaisilla laitteilla (Staff Badge Tag).
Niissä on pieni näyttöruutu viestien lukuun, kolme ohjelmoitavaa painiketta sekä nopeasti ladattava akku. Hälytykset voidaan välittää määritellyille tahoille tekstiviesteinä tai sähköpostilla; tarvittaessa myös turvapalveluyrityksen hälytyspäivystykseen.
Lisälaitteet
Järjestelmään voidaan liittää järjestelmän omia langattomia laitteita.
36
Muunneltavuus
WLAN-verkkon muutokset tekee asennusliike. Rannekkeiden ja muiden langattomien
hälyttimien vaatimat muutokset ja lisäykset jär­jestelmään voi henkilökunta tehdä
itse.
Integroitavuus
Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin ja siihen voi integroida muita
­järjestelmiä. Integrointirajapinnat on so­vittava erikseen tapaus- ja järjestelmäkohtaisesti.
Kaapelointitarve
Jos kiinteistössä ei ole paikannukseen soveltuvaa WLAN-verkkoa, pitää verkon
­tukiasemille kaapeloida yleiskaapelointipiste. Tukiaseman kantama paikannus­
tarkoituksessa on noin 10–20 metriä riippuen tukiaseman ominaisuuksista ja kiin­
teistön olo­suh­teista.
Tapahtumarekisteri
Järjestelmän hallintaohjelmisto kerää tiedot kaikista tapahtumista ja siitä voi tulostaa
lukuisia erilaisia raportteja käyttöasteista, paikkatiedoista ja hälytyksistä.
Yhteystiedot
Ekahau Europe
Hiilikatu 3, 00180 Helsinki
puh. 020 743 5910
sales-europe@ekahau.com
www.ekahau.com
2.9ELSI® Care Solution
Järjestelmä on IP-pohjainen ja sopii kaikkiin ikäihmisten asuinkohteisiin: senioritaloihin, hoivakoteihin, palveluasumiseen sekä yksityiskoteihin. Järjestelmään liitettävien
tilojen lukumäärää kiinteistössä ei ole rajoi­tettu ja yhdellä päätteellä voidaan hallinnoida myös useissa eri rakennuksissa olevia laitteita.
Kokoonpano
Perusjärjestelmä koostuu lattiapinnoitteen alle asennettavasta, millimetrin osien paksuisesta anturikalvosta, mittausyksiköistä ja koh­tee­seen asennettavasta keskusyksiköstä (sovelluspalvelimesta). Yhden tilan maksimikoko yhdellä mittausyksiköllä on
noin 25 m². Anturikalvo ei sovellu pesutilojen valvontaan, mutta niiden valvonta voidaan toteuttaa toimittajan muilla ratkaisuilla. Järjestelmään voidaan yhdistää valinnaisia tarvikkeita, kuten langattomia hälyttimiä.
37
Järjestelmää hallinnoidaan selainpohjai­
sella, suomenkielisellä (valittavana myös
muita kieliä) käyttöliittymällä, jolla tehdään asukaskohtaiset
asetukset. Ohjelmisto sijaitsee kohteeseen sijoitetulla palvelimella. Laitteiden
ja yhteyksien toimivuuden valvonta on
mahdollista hankkia
järjestelmän toimittajalta huoltosopimuksella.
Puheyhteys
Kuva: Elsi Technologies Oy
Järjestelmässä itsessään ei ole puhe­
yhteyttä. Se voidaan toteuttaa asentamalla asukkaille IP-pohjaiset turvapuhelimet,
­joihin henkilökunta saa hälytysten yhteydessä avattua puheyhteyden.
Paikannus
Järjestelmä havaitsee henkilön sijain­nin, liikkeen ja ”asennon” tilassa, johon lattia­
sensorit on asennettu, mutta ei tunnista hen­kilöitä. Lisäksi järjestelmällä voidaan ohjata esimerkiksi valaistusta ja sytyttää kylpyhuoneen valot, kun asukas menee tilaan.
Poistumisvalvonta
Ohjelmiston avulla voidaan määritellä eri vuorokauden aikojen mukaan ja huonekohtaisesti alueet, joilta poistumisesta saadaan hälytys. Järjestelmään voidaan liittää
myös ovihälyttimiä.
Hälytykset
Järjestelmä havainnoi liikkumisen tilassa, johon lattiasensorit on asennettu. Se tekee
automaattisesti ennalta määritellyt hälytykset mm. kaatumisesta, vuoteesta noususta, tilasta poistumi­sesta tai liian pitkästä poissaolosta määritellyltä alueelta. Järjestelmään voidaan liittää myös muita hälyttimiä, kuten hälytysrannekkeita ja vetonaruhälyttimiä.
Hälytykset on ajastettavissa yksilöllisesti toimimaan eri tavoin eri vuorokaudenaikoina. Ne välittyvät henkilökunnan puhelimiin ja näyttöpäätteille. Hälytykset kuitataan
puhelimesta.
38
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Asukashuoneiden oven luona on läsnäolopainike, jolla henkilökunta (ja vierailija)
kuittaavat läsnäolonsa ja kaikki tavanomaiset hälytykset estyvät. Mikäli tänä aikana
huoneessa painetaan hälytyspainiketta, lähtee hätäkutsu muulle henkilökunnalle.
Lisälaitteet
Järjestelmään voidaan liittää Elsi-tarvikkeita, kuten hälytysrannekkeita, langallisia
­hälytyspainikkeita ja vetonaruhälyttimiä.
Muunneltavuus
Henkilökunta voi tehdä muutokset hallinnointiohjelmalla esimerkiksi eri hälytysten
päälle kytkeytymisestä. Paikannettavien tilojen lisäämisen järjestelmään voi tehdä
vain asennusliike.
Integroitavuus
Järjestelmään voidaan integroida muita järjestelmiä ja se voidaan integroida muihin
jär­jestelmiin. Integrointirajapinnat on sovittava tapauskohtaisesti erikseen.
Kaapelointitarve
Tiloissa on oltava yleiskaapelointipiste tai useampia riippuen tilan koosta ja muo­
dosta.
Tapahtumarekisteri
Järjestelmä tallentaa liikkumishistorian, joka esitetään merkeillä pohjapiirroksessa.
Henkilökunta voi katsoa tapahtumien nauhoituksia esimerkiksi asukkaan kaaduttua
ja tarkastella hänen liikehdintäänsä minuutteja ennen tapahtunutta. Näin heillä on
mahdollisuus pohtia ennalta ehkäiseviä toimia, jotta kyseisen asukkaan kaatumis­
vaara pienenisi. Seuranta toimii hoitajan apuna etenkin yöaikaan, kun hoitaja näkee
ruudulta, onko asukas liikkeellä vai vuoteessaan. Lisäksi vältytään herkkäunisten
asukkaiden heräämisiltä ”tarkastuskierroksilla”, kun ovea ei välttämättä tarvitse
­avata.
Järjestelmästä voi tulostaa tapahtumaraportteja viimeisen puolen vuoden ajalta.
­Näitä ovat esimerkiksi tiedot tapahtuneista hälytyksistä tai hälytysasetushistoriasta.
Yhteystiedot
Elsi Technologies Oy
Pohjantähdentie 17 B, 01450 Vantaa
puh. 040 556 9953
asiakaspalvelu@elsitechnologies.fi
www.elsitechnologies.com
39
2.10Everon Lyra
Everon Lyra on täysin langaton, IP-pohjainen järjestelmä palvelutalo-, terveyskeskusja muihin hoivaympäristöihin. Pienin järjestelmäkokoonpano on yksi tukiasema ja
­siihen liitetyt hälyttimet, eikä maksimikokoonpanoa ole rajoitettu mitenkään. Järjestelmää voidaan käyttää organisaation eri kohteissa, myös asukkaiden omissa erillisasunnoissa, ja kokonaisuutta voidaan hallita yhdestä paikasta.
Kokoonpano
Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, huonelaitteista ja datatukiasemista
sekä palvelinpohjaisesta ohjelmistosta. Paikallista tietokonetta tai palvelinta ei tarvita
lainkaan. Järjestelmän palveli­met sijaitsevat varmennetuissa palvelinkeskuksissa.
­Ohjelmistoa hallinnoidaan internet-pohjaisella käyttöliittymällä palvelutalon työasemilta, älypuhelimista tai tableteilta. Graafinen käyttöliittymä mahdollistaa laitteiden
nimeämisen ja hälytysketjujen hallitsemisen omien tarpeiden mukaan.
Järjestelmä voidaan hankkia investointina + kiinteähintaisina palvelumaksuina tai kokonaispalveluna, johon sisältyy laitteiden lisäksi hälytysten varmistetut toimitukset,
järjestelmän ylläpito, kaikkien laitteiden automaattinen valvonta, päivitykset ohjelmistoihin ja laitteistoihin, datayhteydet ja SIM-kortit. Lisäksi palvelumaksuihin sisältyy asiakastuki, joka voi etäyhteydellä diagnostisoida järjestelmää, korjata ongelmia
ja vaihtaa asetuksia. Järjestelmän laitteita, yhteyksiä ja hälytysliikennettä valvotaan
kokoaikaisesti. Palvelumaksuihin kuuluu aina perushuoltosopimus.
Puheyhteys
Jokaisessa tukiasemassa tai erillisessä, tukiasemaan langattomasti liitettävässä,
­mikrofoni-kaiutinyksikössä on puheyhteys. Henkilökunta voi avata kaksisuuntaisen
puheyhteyden hälytysten yhteydessä sekä tarvittaessa myös muulloin. Lisäksi tukiasemiin voi soittaa ennalta hyväksytyistä, talon ulkopuolisista numeroista, joten asukkaat voivat keskustella niiden kautta omaistensa ja läheistensä kanssa. Puheyhteys
voidaan ohjelmoida pois käytöstä sellaisilta tukiasemilta, joissa se on tarpeeton.
Paikannus
Paikannus tapahtuu palvelutaloon asennettavan tukiasemaverkon avulla ja se perustuu rannekkeen radiosignaalin voimakkuuteen. Paikannus on mahdollista tukiaseman
tarkkuudella, joten huonekohtaisessa paikannuksessa on tukiasema oltava joka asunnossa. Kaikissa hälytyksissä on aina mukana paikannustieto.
Käytettäessä valmistajan Vega-ranneketta voidaan asukas paikantaa sekä talon sisällä
että ulkona. Ulkona paikannus tapahtuu GPS- ja GSM-verkkojen avulla. Myös Vegarannekkeeseen saa puheyhteyden.
Poistumisvalvonta
Oville ja käytäville voidaan asentaa tukiasemiksi valvontamajakoita, jotka hälyttävät
automaattisesti, kun paikannettava ranneke on sen lähellä. Hälytys on mahdollista
40
ohjelmoida tapahtuvaksi vain silloin, kun läsnäolohavainnon lisäksi myös läheinen ovi
on samanaikaisesti avoinna. Järjestelmällä on mahdollista ohjata ovien sähkölukitusta ja lukita tai avata ovi lukosta sen mukaan, mitä kunkin henkilön kantaman tunnisteen yhteyteen on ohjelmoitu.
Vega-rannekkeen käyttäjälle voidaan määritellä turvalliseksi alueeksi myös oma asunto tai ulkoympäristössä alue, joka on määritelty paikannusjärjestelmän ohjelmiston
kartalle. Alueelta poistuminen lähettää automaattisesti hälytyksen. Päivä- ja yöaikaan
turvalliset alueet voivat olla eri kokoiset.
Hälytykset
Langattomien hälyttimien aktivointi kulkee radiotaajuuksilla tukiasemille, jotka välittävät viestit edelleen GPRS-verkon kautta palvelimelle. Hälytykset ohjataan soittoina,
tekstiviesteinä tai molempina hoitajien GSM-puhelimiin ja käytävä- tai kanslianäytöille. Kiireettö­mät hälytykset tai järjestelmän tekemät ilmoitukset voidaan ohjata
sähköpostei­hin. Toistuvia hälytyksiä voidaan tarvittaessa suodattaa.
Hälytykset kuittaantuvat kun niihin vastataan. Tapahtumalokiin tallentuu samalla
merkintä, mistä puhelimesta on vastattu. Kuittaus voidaan tehdä myös asukkaan
huoneessa kuittauspainikkeesta. Lisäksi henkilökunnalla voi olla käytössään henkilökohtaiset kuittaustunnistimet, joilla he merkitsevät läsnäolonsa ja poistumisensa
huoneen tukiasemaan. Samalla mahdolliset huonemerkkivalot reagoivat näihin
­ilmoituksiin.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Järjestelmää voidaan käyttää lisäavun kutsumiseen sekä turvajärjestelmänä. Henkilöturvahälytykset voidaan tarvittaessa ohjata suoraan turvapalveluyritysten hälytys­
keskuksiin.
Lisälaitteet
Yhteen tukiasemaan on mahdollista asentaa jopa 64 kappaletta erilaisia hälyttimiä tai lisä- ja päätelaitetta. Järjestelmä tunnistaa liitettävät lisälaitteet automaattisesti.
Järjestelmään voidaan liittää myös kulunvalvonta, oviohjaukset, porttipuhelimet ja
laitevalvonta sekä oheisjärjestelmien, kuten talotekniikan ohjaus ja valvonta.
Järjestelmään voidaan liittää ovilukot, jotka eivät vaadi kaapelointeja. Lukot ohjelmoidaan avautumaan vain tietyillä tunnistimilla (rannekkeilla), joten esimerkiksi
muistisairas pääsee sisälle vain omaan huoneeseensa.
Muunneltavuus
Järjestelmää on helppo muokata ja laajentaa jälkikäteen ja henkilökunta voi itse lisätä uusia langattomia laitteita. Ohjelmointi ei vaadi asen­tajan käyntiä, vaan se voidaan
suorittaa etäyhteydellä. Laitteet voidaan siirtää paikasta ja kohteesta toiseen, ja yhteen järjestelmään voi kuulua useita kohteita tai kiinteistöjä.
41
Integroitavuus
Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin ja siihen voidaan integroida
­muita järjestelmiä. Integrointirajapinnat noudattavat yleisiä standardeja.
Kaapelointitarve
Järjestelmä on langaton eikä tarvitse toimiakseen erillistä kaapelointia. Tukiasemat ja
jotkin lisälaitteet tar­vitsevat sähkönsyötön, ja niissä on akku sähkökatkojen varalta.
Sähkönsyöttö voidaan toteuttaa myös keskitetysti yhdellä tai useammalla virta­
lähteellä yhdestä paikasta moneen tukiasemaan. Tällöin tarvitaan kaapelointi tukiaseman ja vir­talähteiden välille.
Tapahtumarekisteri
Kaikki järjestelmän toimintaan liittyvät tiedot tallentuvat tapahtumalokiin. Käyttäjätunnuksilla kirjautunut voi selata niitä miltä tahansa
päätteeltä. Tiedoista voidaan tulostaa raportteja ja tietoja voidaan
siirtää standardimuodossa esi­
merkiksi excel-ohjelmaan.
Yhteystiedot
Everon Oy/Ab
Vakiotie 9, 21420 Lieto
puh. 0207 920 702
info.fi@everon.net
www.everon.fi
Kuva: Everon Oy/Ab
2.11Hoitajakutsu.fi
Järjestelmä on langaton ja sopii erikokoisiin palvelutaloihin ja terveyskeskuksiin.
­Viestintä tapahtuu omassa, suojatussa radioverkossa.
Kokoonpano
Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, huonekojeista, toistimista, tasku­
vastaanottimista ja toiminnenäytöistä sekä keskuslaitteesta. Järjestelmään liitettä­vien
huonekojeiden tai muiden hälytyslaitteiden lukumäärää ei ole rajoitettu.
Huonekojeessa on neljä painiketta: yksi asukkaan hoitajakutsuun ja kolme henkilökunnan käyttöön (lisäapu, hätäkutsu ja kuittaus). Huonekojeet toimivat paristoilla ja
niihin voidaan liittää erilaisia langattomia hälyttimiä. Paristojen kestoksi luvataan normaalikäytössä vähintään 1,5 vuotta ja laitteet ilmoittavat automaattisesti paristojen
42
virran heikkenemisestä. Näyttölaitteet, tukiasemat ja puheyhteyden tarjoavat turvapuhelimet tarvitsevat virransyötön ja ne ovat akkuvarmennettuja.
Keskuslaitteen käyttökieli on suomi ja näytöillä näkyvien tekstien sisältö ja muoto
­voidaan muokata oman tarpeen mukaisesti ja myös vaihtaa tarvittaessa itse.
Järjestelmä testaa säännöllisin väliajoin automaattisesti laitteiden ja verkoston
­yhteyksien toimivuuden. Paristojen virran heikkenemisestä tulee ilmoitus.
Puheyhteys
Huonekojeessa ei ole puheyhteyttä, mutta asukkaille, jotka hyötyvät puheyhteydestä,
asennetaan GSM-pöytäpuhelin. Hälytyksen saapuessa henkilökunta tekee automaattisesti avautuvan vastasoiton. Henkilökunta voi avata puheyhteyden huoneeseen
myös ilman asukkaan tekemää kutsua. Lisäksi asukkaiden GSM-pöytäpuhelimiin
­voidaan soittaa ennalta sallituista numeroista talon ulkopuolelta.
Paikannus
Paikannus voidaan toteuttaa erillisellä, kokonaisuuteen liitettävällä järjestelmällä.
Hoivakoti-konseptiin voidaan liittää myös laitteiden valvonta, jolloin ne löydetään
­nopeasti ja saadaan hälytys, jos jokin viedään ulos valvotuilta ovilta.
Poistumisvalvonta
Asukkaan käyttöön on pieni, lukittavalla nauhalla kiinnitettävä ranneke. Valvottaville
oville asennetaan valvontatukiasemat, jotka havaitsevat kyseisen rannekkeen läheisyyden ja joko lähettävät hälytyksen tai lukitsevat oven. Asukkaiden vieraille voidaan
tarvittaessa antaa käynnin ajaksi vierailijapassi, jolloin asukas pääsee ulos tiloista läheistensä kanssa aiheuttamatta hälytystä. Hälytysten toiminta-ajat ja -rajat, voidaan
määrittää yksilöllisesti eri vuorokauden aikoina.
Hälytykset
Hälytykset välitetään viesteinä taskuvastaanottimiin, joissa on värinä ja äänihälytys.
Tarvittaessa ne voidaan välittää myös GSM-puhelimiin. Lisäksi hälytykset näkyvät toiminnenäytöillä rakennuksen pohjakuvassa viesteinä tai värillisinä merkintöinä. Henkilökunta voi ottaa vastaan avunpyynnöt toiminnenäytöltä ja samalla viestiä muille hoitajille, että on matkalla hoitamaan kutsua. Kutsu kuitataan asukkaan kutsulaitteesta.
Kutsut voidaan päiväaikaan ryhmitellä esimerkiksi osastoittain omille hoitajille ja yöaikaan yöhoitajille. Samoin henkilöturvahälytykset voidaan ohjelmoida yöaikaan
­välittymään vaikka vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen. Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Sekä lisäapupyyntö että hätäkutsu voidaan tehdä asukkaiden huonekojeesta. Lisäksi
hätäkutsut voidaan tehdä mukanakannettavista langattomista hälyttimistä.
43
Lisälaitteet
Huonekojeessa on kaksi erikseen ohjelmoitavaa liitäntä­
paikkaa, joihin voidaan liittää
mikä tahansa langallinen
­hälytin tai tunnistin erillisellä
­liitäntäkaapelilla.
Muunneltavuus
Henkilökunta voi itse lisätä
­langattomia laitteita järjestelmään tai poistaa niitä siitä.
Kuva: Hoitajakutsu.fi Oy
Integroitavuus
Järjestelmään voidaan tarvittaessa liittää viesteinä hälytyksiä muista järjestelmistä.
In­tegrointirajapinnat on sovittava tapauskohtaisesti erikseen.
Kaapelointitarve
Laitekaapelointeja ei tarvita. Näyttölaitteet, tukiasemat ja GSM-pöytäpuhelimet
­tarvitsevat virransyötön.
Tapahtumarekisteri
Tapahtumat kerätään yksilöityyn lokitiedostoon. Sivun tiedot voidaan tarvittaessa
esittää myös potilaan omaisille, jotta voidaan todentaa hälytystapahtumien kulkua.
Huonekohtaiselta sivulta saa mm. yksilöidyt tiedot tarkkoine ajankohtineen hälytyksistä ja niiden ­tyypistä (kutsu/lisäapu/hätä) sekä hälytyksen kuittauksesta.
Järjestelmään voi myös tallentaa seurantakäynnit jatkuvaa seurantaa vaativien potilaiden luona. Hoitohenkilöstö painaa potilaan tilan tarkistettuaan huoneen kutsu­
laitteen ”kuitti” -painiketta, jolloin seurantakäynnin päivämäärä ja kellonaika tallen­
tuvat järjestelmään. Yhteystiedot
Hoitajakutsu.fi Oy
PL 76, 04201 Kerava
Janne Sipilä
puh. 044 010 0310
janne@hoitajakutsu.fi
Hannu Sipilä
puh. 045 279 5990
hannu@hoitajakutsu.fi
www.hoitajakutsu.fi
44
2.12MaxPro
Langaton hoitaja- ja potilaskutsujärjestelmä MaxPro on suunniteltu käytettäväksi
mm. palvelutaloissa, hoitokodeissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Järjestelmässä
ei ole puheyhteyttä ja se toimii paikallisesti yhden kiinteistön alueella. Tarvittaessa
toiminta-aluetta voidaan laajentaa langattomilla toistimilla.
Kokoonpano
Järjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, käyttöpaneeleista, toistimista ja
­keskusyksiköstä. Järjestelmän ohjelmointi tapahtuu suomenkielisellä käyttöliittymällä
keskusyksikön näppäimistöltä. Lisäksi uutena toimintona on tulossa mahdollisuus ohjelmointiin etäyhteydellä GSM-verkon kautta. Keskusyksikössä on varmistusakku, jolla
pidetään järjestelmä toiminnassa sähkökatkoksen aikana (noin 12 tuntia). Järjestelmän akut ja paristot kestävät normaalikäytössä jopa viisi vuotta.
Puheyhteys
Järjestelmässä ei ole puheyhteyttä.
Paikannus
Järjestelmään voidaan liittää Langaton Paikantava Ultra -järjestelmä. Järjestelmä
koostuu verkkovirralla toimivasta paikannustukiasemaverkostosta ja langattomista
kutsupainikkeista. Paikannus tapahtuu tukiaseman tarkkuudella ja se voidaan toteuttaa tarvittaessa huonekohtaisella tark­kuudella. Kun kutsupainiketta painetaan, saa
henkilökunta GSM-matkapuhelimeen tekstiviestinä hälytyksen ja tiedon siitä, minkä
paikannustukiaseman alueelta kutsu on tullut.
Poistumisvalvonta
Järjestelmään voidaan liittää Langaton Dementiaportti. Laitteisto koostuu verkko­
virralla toimivasta ovihälytinyksiköstä ja asukkaan rannekelähettimestä. Kun henkilö
yrittää avata oven tai poistua avoimesta ovesta, ilmoittaa järjestelmä siitä vilkkuvin
valoin ja äänimerkillä. Lisäksi henkilökunta saa GSM-puhelimiinsa hälytyksen tekstiviestinä, jossa on myös tieto miltä ovelta hälytys on tullut.
Poistumisia voidaan valvoa myös ovihälyttimillä, esimerkiksi, jos sitä tarvitaan vain
yöllä.
Hälytykset
Asukas voi itse kutsua apua erilaisilla hälytyspainikkeilla tai hälytykset lähtevät automaattisesti liiketunnistimien ja ovikoskettimien kautta. Hälytykset ilmaistaan keskuslaitteella, jonka lisäksi ne voidaan välittää henkilökunnan GSM-puhelimiin teksti­
viesteinä enintään neljälle vastaanottajalle, kun keskusyksikön sisälle sijoitetaan
GSM-modeemi. Hälytykset kuitataan keskusyksiköltä.
45
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Ei voida toteuttaa tällä järjestelmällä.
Lisälaitteet
Järjestelmään on liitettävissä siihen kuuluvia langattomia hälyttimiä kuten kutsu- ja
hätäpainikkeita, liikeilmaisimia ja ovi- ja ikkunahälyttimiä.
Muunneltavuus
Henkilökunta voi lisätä ja poistaa järjestelmään kuuluvia hälyttimiä ja toistimia
­toimittajan ohjeita noudattaen tai muutokset tekee järjestelmän toimit­taja.
Integroitavuus
Järjestelmään voidaan liittää aiemmin mainitut Langaton Paikantava Ultra -järjestelmä ja Langaton Dementiaportti. Siihen ei voi integroida muita järjestelmiä eikä sitä
voi integroida muihin järjestelmiin.
Kaapelointitarve
Järjestelmä on langaton, eikä tarvitse kaapelointia. Keskusyksikkö, paikannustukiasemat ja ovihälytinyksiköt tarvitsevat sähkön­syötön.
Kuva: ViestinFI / WS T.Juvonen
46
Tapahtumarekisteri
Järjestelmässä on tapahtumamuisti, joka tallentaa keskuslaitteesta riippuen enintään
1000 hälytystapahtuman tiedot tarkkoine ajankohtineen. Tapahtumia voidaan selata
keskusyksikön näytöltä.
Yhteystiedot
ViestinFI / WS T.Juvonen
Asepajankatu 2, 11100 Riihimäki
puh. 0400 408 597
www.viestin.fi
timo.juvonen@viestin.fi
2.13Miratel® Innova
Miratel Innova on IP-pohjainen, terveydenhuollon laitoksille, yhteisöille ja palvelu­
yrityksille suunniteltu ratkaisu, joka sopii yksittäiseen palvelutaloon tai pal­velutalo­
ketjun kokonaisratkaisuksi. Järjestelmäkokonaisuuden palvelin voi sijaita missä
­kohteessa tahansa.
Kokoonpano
Järjestelmä koostuu hälyttimistä, lähetin-vastaanotinyksiköistä, kansliakojeista, käyttäjän palvelimella olevasta hallinnointiohjelmistosta sekä tarvittavista lisälaitteista,
kuten esimerkiksi asukaspäätteistä ja käytävänäytöistä. Langattomat hälyttimet ovat
yhteydessä radiotaajuuden kautta lähetin-vastaanotinyksiköihin. Järjestelmäkokonaisuuden laitteet ja järjestelmät liitetään toisiinsa lähiverkon kautta.
Hoitajakutsujärjestelmää hallinnoidaan Aurora Osasto -sovelluksen avulla. Sovelluksen perusnäkymä on yhden tai useamman osaston sisältävä pohjakuva, johon on
­piirretty osaston huoneet ja vuodepaikat sekä kutsu- ja valvontakalusteet. Osastolle
tulevat asukkaat lisätään pohjakuvaan, jossa näkyvät myös järjestelmän laitteista tulevat kutsut. Pohjakuva toimii karttana ja siitä on helppo paikantaa asukkaiden sijainti. Sovelluksella voi mm. ohjata asukaskohtaisesti kutsut halutulle hoitajaryhmälle,
seurata hälytyksiä ja tulostaa raportteja.
Palvelimien toiminta voidaan varmistaa UPS-laitteilla sähkökatkojen varalta. Järjes­
telmä valvoo toimintaansa ja ilmoittaa häiriötilanteesta Ascom Miratelin tekniseen
tukeen. Myös langattomien lähettimien paristojen virran heikkenemisestä saadaan
­ilmoitus.
Ascom Miratel tarjoaa teknisen tuen ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.
Käytössä on etähallintapalvelut, jolloin huoltokäyntejä kohteessa ei välttämättä tar­
vita. Järjestelmän luotettava toiminta varmistetaan hajautetulla palvelinratkaisulla,
jossa laajan järjestelmän vikasietoisuutta saadaan parannettua kohdekohtaisella
­paikallispalvelimella.
47
Puheyhteys
Puheyhteys on mahdollinen asuntoon asennettavan asukaspäätteen kautta. Sen kautta voidaan myös kutsua apua, kuunnella radiokanavia ja toistaa kuulutuksia. Asukaspäätteeseen liitettävää puhelinta voidaan käyttää yhteydenpitoon omaisten kanssa.
Asukaspääte on myös henkilökunnan käyttöliittymä, jota varten siinä on läsnä-, lisäapu- ja hätäkutsupainikkeet sekä kutsujen poiminta -painike, jolla henkilökunta voi
vastata muista asukaspäätteistä tehtyihin kutsuihin. Henkilökunta voi tehdä myös
kuulutuksen halutulle alueelle mistä tahansa järjestelmän hoitajapuhelimesta.
Paikannus
Paikannusta varten kiinteistöön asennetaan paikkalähetinyksiköitä, joiden määrä
­riippuu halutusta paikannustarkkuudesta. Yksiköt lähet­tävät paikkatiedon paikannukseen soveltuville rannekkeille, jotka lähettävät sen edel­leen hälytyksen yhteydessä
järjestelmään.
Poistumisvalvonta
Poistumisvalvonta toteutetaan järjestelmän paikannuksen avulla. Paikkalähetin lähettää hälytyksen, kun se havaitsee valvontaan liittyvän rannekkeen valvottavalla alueella.
Hälytykset
Asukkaat voivat lähettää hälytyksen langattomista hälyttimistä tai langallisista kutsukalusteista. Lisäksi hälytykset voivat lähteä automaattisesti esimerkiksi poistumis­
valvonnan kautta.
Hälytykset voidaan välittää kansliakojeisiin, hakulaitteisiin ja langattomiin puhelin­
järjestelmiin, joilla hälytykset myös kuitataan. Käytettävissä on myös kutsuparkki-­
toiminto: hoitaja vastaa kutsuun ja kertoo kutsujalle, että on nyt varattuna, mutta
­tulossa hetken kuluttua. Jos kutsujan luo meno viivästyy, järjestelmä muistuttaa siitä
ilman, että kutsu pitää tehdä uudelleen.
Henkilöturva
Henkilöturvahälytys voidaan toteuttaa järjestelmässä monella tavalla. Henkilökunta voi
tehdä henkilöturvahälytyksen DECT-puhelimen hälytyspainikkeella. Hälytys on hiljainen
ja huomaamaton, puhelimen kaiutin on mykistetty. Viestin vastaanottaneet voivat
kuunnella hälytyksen tehnyttä henkilöä ja puhua keskenään PTT-toiminnon (Push-ToTalk) avulla. Henkilöturvahälytys voidaan tehdä myös langattomalla hälyttimellä tai
­erillisistä, kalusteisiin sijoitettavista henkilöturvahälyttimistä. Henkilöturvahälytykset
voidaan myös toteuttaa erillisellä Miratel Innovaan integroidulla järjestelmällä.
Lisälaitteet
Järjestelmä on yhteensopiva muiden Ascom Miratel -järjestelmien ja -laitteiden kanssa. Järjestelmään voidaan liittää mm. kiinteistöhälytykset, sisä- ja ulkopuhelut sekä
ovipuhelimet ulko-oville.
48
Muunneltavuus
Laajennukset ja muutokset järjestelmään tekee asennusliike.
Integroitavuus
Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin ja siihen voidaan integroida
­muita järjestelmiä, kuten paloilmoitinjärjestelmiä. Integrointirajapinnat on sovittava
tapauskohtaisesti erikseen. Järjestelmä voidaan mm. liittää osaksi sairaalan potilastietojärjestelmää, jolloin esimerkiksi sisään-/uloskirjaukset tehdään vain sairaalan
järjestelmään.
Kaapelointitarve
Miratel Innova hyödyntää asiakkaan olemassa olevaa verkkoinfrastruktuuria:
­useimmat järjestelmän laitteet kytketään yleiskaapelointiin.
Tapahtumarekisteri
Kaikki järjestelmän tapahtumat tallennetaan yksityiskohtaisesti tietokantaan. Tapahtumista voidaan kerätä tietoja raportointia varten ja käyttää niitä apuna toiminnan
kehittämisessä ja kustannusseurannassa.
Yhteystiedot
Ascom Miratel Oy
Postiosoite: PL 59, 20101 Turku
Mustionkatu 2 B, 20750 Turku
puh. 02 415 1200
myynti@ascom.com
www.ascom.fi
Kuva: Ascom Miratel Oy
2.14Miratel® Optima
Miratel Optima on hoivakodeissa ja palvelutaloissa käytettäväksi tarkoitet­tu langaton
hoi­tajakutsuratkaisu. Järjestelmä toimii paikallisesti yhden kiinteistön alueella.
Kokoonpano
Perusjärjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, lähetin-vastaanotinyksiköistä,
hälytysvastaanottimista ja palvelimesta. Järjestelmää käytetään ja hallinnoidaan
­selainpohjaisella ohjelmalla palvelutalon työ­asemalta. Kaikki järjestelmän asetukset,
kuten asukkaiden nimet, tahot, joille hälytykset ohjataan, hälytystyypit, huoneiden
numerot ja sijainnit tallennetaan palvelimelle.
Jokainen järjestelmään kuuluva lähetin-vastaanotinyksikkö ottaa hälyttimien hälytykset vastaan ja välittävät ne keskusyksikölle. Yhden lähetin-vastaanotinyksikön kantama
49
on noin 50–100 metriä kiinteistön rakenteesta riippuen. Tarvittaessa yhteen järjestelmään voi­daan liittää 32 yksikköä. Erilaisia langattomia hälyttimiä voi yhdessä järjestelmässä olla 250 kappaletta.
Palvelimien toiminta voidaan varmistaa UPS-laitteilla sähkökatkojen varalta. Radiopainike valvoo paristoaan säännöllisesti ja lähettää paristohälytyksen, jos paristo
heikkenee. Lisäksi radiopainikkeeseen on mahdollista määrittää säännöllinen testi­
hälytys, joka voidaan vastaanottaa hälytysvastaanottimilla. Pariston kesto riippuu radiopainikkeen tyypistä ja käyttötavasta ja voi olla puolesta vuodesta useaan vuoteen.
Puheyhteys
Järjestelmän puheyhteys toteutetaan GSM-verkossa toimivien turvapuhelimien avulla. Puheyhteydellisessä versiossa puheyhteys kytkeytyy paikannuksen perusteella
oman asunnon turvapuhelimeen tai lähimpään yleistilaan asennettuun turvapuhelimeen, joka on paikannusalueella.
Paikannus
Paikannusta varten kiinteistöön asennetaan paikkalähettimiä, joiden määrä riippuu halutusta paikannustarkkuudesta. Yksiköt lähet­tävät paikkatiedon paikannukseen soveltuville rannekkeille, jotka lähettävät sen edel­leen hälytyksen yhteydessä järjestelmään.
Poistumisvalvonta
Poistumisvalvonta toteutetaan paikkalähettimien avulla, jotka tyypillisesti asetetaan
valvottaville oville. Paikkalähetin lähettää hälytyksen, kun se havaitsee valvontaan
liittyvän rannekkeen valvottavalla alueella.
Ovilta tulevien turhien hälytysten välttämiseksi oviin asennetaan magneettikoskettimet.
Tällöin oven ol­lessa kiinni hälytystä ei tule kuljettaessa oven lähettyvillä.
Hälytykset
Hälytykset välitetään hälytysvastaanottimiin selkeänä tekstinä, jonka lisäksi vastaanottimissa on äänimerkki ja värinätoiminnot. Hälytykset myös kuitataan hälytys­
vastaanottimista. Lisäksi hälytykset voidaan välittää turvapuhelimien kautta.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Lisäapukutsu voidaan tehdä hälytysvastaanottimesta. Henkilöturvahälytys toteutetaan langattomalla paikantavalla radiopainikkeella, jonka hälytysviesti sisältää pai­
kannuslähettimien avulla saadun paikkatiedon.
Lisälaitteet
Järjestelmään voidaan lisätä muita hälyttimiä ja laitteita, kuten esimerkiksi savu­
hälytin, hälytinmatto, liiketunnistin ja sireeni.
50
Muunneltavuus
Muutokset järjestelmään tekee asennusliike.
Integroitavuus
Järjestelmään voi integroida muiden järjestelmien hälytyksiä, esimerkiksi palo­
hälytyksiä.
Kaapelointitarve
Lähetin-vastaanotinyksiköt voivat hyödyntää
­asiakkaan olemassa olevaa yleiskaapelointia.
Tapahtumarekisteri
Kaikki järjestelmän tapahtumat tallentuvat
­tiedostoon, josta ne voidaan myös tulostaa.
Yhteystiedot
Ascom Miratel Oy
Postiosoite: PL 59, 20101 Turku
Mustionkatu 2 B, 20750 Turku
puh. 02 415 1200
myynti@ascom.com
www.ascom.fi
Kuva: Ascom Miratel Oy
2.15MIRELLA®
Langaton Mirella®-etähyvinvointipalveluratkaisu on IP-pohjainen järjestelmä, joka on
suunniteltu pienten, kodinomaisten palvelutalojen ja senioritalojen sekä kotihoidon
avuksi. Perusratkaisun sisältämien tuotepakettien tarkoitus on kattaa normaalin
asuinkaksion seuranta. Tuotepaketit ovat myös räätälöitävissä, joten erilaisia toimintoja voidaan lisätä ja poistaa. Näin voidaan kattaa melkein minkä kokoinen asuintila
tahansa. Tilat voivat sijaita erillään, esimerkiksi eri puolilla asuinaluetta.
Kokoonpano
Järjestelmä seuraa keskeytyksettä asukkaan kotona tapahtuvia päivittäisiä rutiineja.
Sen avulla ennakoidaan mahdollisia riskitilanteita ja minimoidaan vahinkojen syntyminen.
Asukkaan ei tarvitse pitää mukanaan mitään laitteita eikä huolehtia niiden toiminnasta. Järjestelmä koostuu mm. asuntoon asennettavista langattomista liike- ja lämpö­
tila-antureista, seurantalaitteista, joilla tarkkaillaan asukkaan päivittäistä toimintaa ja
asuntokohtaisesta keskuslaitteesta sekä palvelinsovelluksesta.
51
Anturit välittävät tiedot radioaalloilla keskuslaitteelle, joka välittää ne internetin kautta palvelimelle. Ohjelmistoa hallinnoidaan tietokoneella selainohjelman kautta tai
älypuhelimilla ja tableteilla mobiilikäyttöliittymän avulla. Kaikkia toimintoihin liittyviä
asetuksia voidaan säätää käyttöliittymän kautta ja määritellä esimerkiksi ovivalvonnan hälytysten aktivointi erilaiseksi yöllä ja päivällä. Langattomien antureiden paristojen kesto on noin 1–1,5 vuotta.
Puheyhteys
On saatavilla turvapuhelin-integraatiolla.
Paikannus
Järjestelmään voidaan liittää GPS-paikannuslaite, jonka kanssa asukas voi liikkua
­ulkona turvallisesti. Laitteessa on hälytyspainike ja puheyhteys. Järjestelmä voidaan
asettaa hälyttämään automaattisesti mm., jos käyttäjä poistuu ennalta määritellyltä
alueelta.
Poistumisvalvonta
Voidaan toteuttaa liikeseurannan ja ovivalvonnan avulla. Jos käytössä on paikannus,
voidaan valvonnassa hyödyntää myös sitä.
Hälytykset
Määriteltyjen asukaskohtaisten seurantasääntöjen perusteella järjestelmä havaitsee
poikkeamat ja välittää toimintasuosituksen eli hälytyksen. Toimintasuositukset luokitellaan niiden kriittisyyden mukaan ja ohjataan ennalta määriteltyjen vastuuhenkilöiden matkapuhelimiin tekstiviestinä. Organisaatiot voivat käyttää myös valvomopalveluiden tarjoajia, jotka välittävät hälytykset hoitajille.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Järjestelmässä ei toistaiseksi ole näitä toimintoja.
Lisälaitteet
Järjestelmään voidaan liittää siihen kuuluvia laitteita; yhteen keskusyksikköön 16
­anturia. Muiden lisähälyttimien liittäminen ratkaistaan tapauskohtaisesti erikseen.
Muunneltavuus
Langattomia antureita on helppo siirtää, joten järjestelmä voidaan käyttötarpeen loputtua siirtää käyttöön toiselle asukkaalle. Organisaation oma, tehtävään koulutettu
henkilökunta voi tehdä muutokset ja asennukset itse.
Integroitavuus
Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin, esimerkiksi turvapuhelin- ja po­
tilastietojärjestelmiin. Integrointiratkaisut on sovittava tapauskohtaisesti erikseen.
52
Kaapelointitarve
Keskusyksikkö tarvitsee verkkovirran (pistorasia) ja internet-yhteyden, joka voi olla
kiinteä tai 3G-mokkula. Vuodeanturi toimii paristoilla tai verkkovirralla.
Tapahtumarekisteri
Kaikki toimintasuositukset eli hälytykset tallentuvat sovellukseen. Tapahtumahistoriaa
voidaan tarkastella asiakaskohtaisesti. Ohjelmistosta voi tulostaa myös anturikohtaiset graafit, joista voidaan tarkastella tietoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Järjestelmään sisältyy monitorointi-osio, jonka avulla seurataan hoivaorganisaation palveluasiakkaiden hyvinvoinnin tilaa keskitetysti ja keskeytymättä ympäri vuorokauden.
Monitoroinnin käyttäjä (omainen/hoitaja) saa käyttöönsä tunnukset, joilla kirjaudutaan seuraamaan asukkaan rutiineja. Lisäksi monitoroinnissa on nähtävissä toimintasuositukset, niiden laatu sekä aiemmat kuitatut suositukset.
Yhteystiedot
IsCom Oy
Lönnrotinkatu 12 A 1. krs.,
87100 Kajaani
puh. 044 450 4820
www.iscom.fi
myynti@iscom.fi
Kuva: IsCom Oy
2.16Safebed Cloud
Emfit Oy:n Safebed Cloud on kehitetty palvelutaloihin helpottamaan yöhoitajien
­työkuormaa sekä kotona yksinasuvien vanhusten turvaksi. Mobiilin dataverkon tai
langattoman lähiverkon ja selainpohjaisen käyttöliittymänsä avulla se on helposti
­laajennettavissa jopa satoja laitteita käsittäväksi kokonaisuudeksi.
Kokoonpano
Järjestelmä koostuu sängyn patjan alle piiloon tulevasta anturista, pienestä elektroniikkalaitteesta sekä web-sovelluksesta. Järjestelmän asennus onnistuu ilman ammattihenkilön apua. Laitteet ovat yhteydessä palvelimeen GSM-verkon tai internetin
(LAN tai WLAN) kautta.
Käyttö ja hallinnointi tapahtuvat internet-pohjaisella käyttöliittymällä tietokoneilta,
älypuhelimilta tai taulutietokoneilta. Asukkaille voidaan asettaa yksilöllisiä hälytys­
rajoja esimerkiksi siitä, miten pitkä poissaolo sängystä yöllä aiheuttaa hälytyksen.
Järjestelmän avulla voidaan seurata asukkaan hyvinvointia ja huolehtia turvallisuudesta. Järjestelmä mittaa unen kestoa ja laatua sekä asukkaan päivittäistä aktiivisuutta. Se havainnoi myös vuoteesta poistumiset sekä mittaa haluttaessa levon ajalta
myös sydämen sykkeen ja hengityksen sekä esittää niiden pitkäaikaisia trendejä.
53
­ enkilökohtaiselta aikajanalta voidaan tarkastella kaikkia näitä tietoja ja järjestelmä
H
voi lähettää päivittäiset yhteenvetoraportit myös tekstiviestillä GSM-puhelimeen.
­Safebed Cloud -palvelun avulla myös yksityishenkilöt voivat seurata kotona yksin
­asuvan läheisensä hyvinvointia ja turvallista asumista.
Puheyhteys
Järjestelmässä ei ole puheyhteyttä, mutta se voidaan toteuttaa asentamalla asukkaille
IP-pohjaiset turvapuhelimet.
Paikannus
Järjestelmä ei ole paikantava.
Poistumisvalvonta
Järjestelmä voidaan ohjelmoida hälyttämään, jos asukas on poistunut vuoteesta tai
ollut liian kauan poissa vuo­teesta. Hälytykset on mahdollista ajastaa toimimaan eri
tavoin eri vuorokauden­aikoina.
Hälytykset
Järjestelmä hälyttää automaattisesti esimerkiksi, jos henkilö ei ole mennyt illalla nukkumaan, tai ei ole yöllä sängystä poistuttuaan palannut sinne takaisin määritellyn
ajan kuluessa. Hälytykset lähetetään tekstiviestein ohjelmoituihin puhelinnumeroihin.
Seurattavien henkilöiden tiedot päivittyvät reaaliaikaisesti henkilökunnan tietokoneelle
tai älypuhelimeen. Henkilöiden järjestys listauksessa määräytyy avuntarpeen kiireellisyyden mukaan ja tapahtumatilat esitetään selkein värillisin kuvasymbolein.
Järjestelmään saa myös hälytysrannekkeen, jolla asukas voi itse kutsua apua.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset on mahdollista toteuttaa
järjestelmässä.
Lisälaitteet
Järjestelmään on liitettävissä erilaisia langattomia
hälyttimiä, kuten esimerkiksi hälytyspainike, liiketunnistin tai hälytinmatto.
Muunneltavuus
Henkilökunta voi tehdä
muutokset järjestelmään
itse.
54
Kuva: Emfit Oy
Integroitavuus
Järjestelmä on integroitavissa muihin jär­jestelmiin. Integrointirajapinnat on sovittava
tapauskohtaisesti erikseen.
Kaapelointitarve
Järjestelmä on langaton (WLAN/GSM), joten erillistä kaapelointia ei tarvita.
Laitteita on saatavissa myös langallisia. Langallisessa versiossa laitteelle tarvitaan
yleiskaapelointipiste. Järjestelmän langattomassa WLAN-versiossa tarvitaan kiinteistön kattava WLAN-verk­ko.
Järjestelmän WLAN- ja GSM-versiossa laitteille tarvitaan pistorasia. Muuta kaapelointia ei tarvita.
Tapahtumarekisteri
Kaikki järjestelmän tapahtumat tallennetaan palvelimelle ja tiedot ovat luettavissa
selaimella. Tietoja voidaan seurata myös reaaliaikaisesti ja tarkistaa esimerkiksi yöllä
ovatko asukkaat vuoteissaan vai jalkeilla.
Yhteystiedot
Emfit Oy
Konttisentie 8, 40800 Vaajakoski
puh. 020 778 0870
info@emfit.com
www.safebed.fi
2.17Senioriturva
Senioriturva-järjestelmällä voidaan yhdistää eri valvonta- ja hälytysjärjestelmät yhdellä käyttöliittymällä hoidettavaksi kokonaisuu­deksi. Järjestelmään voidaan liittää
myös palvelutalon ulkopuolisten asuntojen valvonta.
Kokoonpano
Järjestelmän lähtökohta on, että tarvittavat hälytykset ja toiminalliset tiedot lähtevät
automaattisesti, ilman asukkaan tietoista toimintaa. Asukkaaseen ei tarvitse kiinnittää antureita tai hälyttimiä. Järjestelmään voi­daan kuitenkin tarvittaessa liittää myös
hälytysrannekkeita ja muita henkilökohtaisia hälytti­miä. Kokonaisuutta hallitaan
opastavalla, suomenkielisellä käyttöliittymällä joko työasemalta, DECT-puhe­limesta,
älypuhelimesta tai tabletilta.
Järjestelmän kokoonpano riippuu siihen valittavista osajärjestelmistä, joita on mahdollista valita aluksi vaikka vain yksi ja liittää siihen jäl­kikäteen myös muita osia. Liitettävät osajärjestelmät toimivat itsenäisesti, jol­loin vikatilanne jossakin osa­
55
järjestelmässä ei vaikuta kokonaisuuden toimintaan. Se­niori­tur­vaan yhdistettävät
osajärjestelmät ovat:
ohoitajakutsujärjestelmä
opoistumisvalvonta
o
hoivakutsujärjestelmä (liiketunnistukseen perustuva tarkkaileva järjestelmä)
okulunvalvonta
ovideovalvonta
opaloilmoitinjärjestelmä
omobiili-puhelinjärjestelmä
Järjestelmän hallintaohjelmasta voidaan tarkistaa esimerkiksi laitteiden tila ja akkujen varaustaso. Järjestelmässä on automaattinen vianmääritys, joka mm. ilmoittaa,
jos omissa kodeissaan asuvien järjestelmän käyttöön liittyvä internet- tai GSM-yhteys
on poikki.
Kuva: Seniortek Oy
Puheyhteys
Puheyhteys voidaan toteuttaa hoitajakut­sujär­jestelmän avulla. Asukkaan asuntoon
asennetaan puheyhteydellä varustettu huone­koje, josta saadaan puheyhteys hoitajien
langattomiin puhelimiin. Omaisten ja läheisten puhelut voidaan tarvittaessa yhdistää
asukkaille henkilökunnan mobiilipäätelaitteen kautta.
56
Paikannus
Paikannus voidaan toteuttaa erillisellä, kokonaisuuteen liitettävällä järjestelmällä,
sekä asumispalveluyksiköissä että kotihoidossa.
Poistumisvalvonta
Poistumisvalvonta toteutetaan ovivalvonnan, liiketunnistuksen, kameravalvonnan ja
kulunvalvonnan avulla. Järjestelmässä on mm. ominaisuus, jolla voidaan valvoa asunnosta tai huoneesta poistumista. Asumisyksiköissä nähdään mistä asunnosta on lähdetty liikkeelle, ja missä liikkumista on sen jälkeen havaittu.
Hälytykset
Hälytysten aktivointirajat voidaan säätää tarpeiden mukaan yksilöllisesti ja eri vuorokauden ajoille eri tavoin. Hälytykset välitetään viesteinä langattomiin puhelimiin ja
hälytysnäyttöihin sekä näytetään symbolein pohjakuvissa kanslian työasemalla. Hälytykset voidaan kuitata puhelimista tai mobiilipäätelaitteista.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Huonekojeista voidaan tehdä perushälytysten lisäksi esimerkiksi elvytyshälytys, jolloin kutsu välittyy ennalta määriteltyihin puhelimiin. Henkilöturvahälytykset voidaan
tehdä sekä langattomista puhelimista että erillisistä hälyttimistä. Puhelinta käytet­
täessä aukeaa puheyhteys kaikkiin yhteyspuhelimiin.
Lisälaitteet
Liitettävät lisälaitteet määräytyvät yhdistettävistä osajärjestelmistä. Lisälaitteet voivat olla langallisia tai langattomia. Järjestelmässä käytetään avoimia rajapintoja,
mikä mah­dollistaa lähes kaikkien luotettavien laitevalmistajien päätelaitteiden
­käytön.
Muunneltavuus
Käyttäjä voi tehdä ohjaukset ja pienet muutokset käyttöliittymän kautta. Suurimmat
muutostyöt ja lisäykset tekee toimittaja tai valtuutettu huoltoliike.
Integroitavuus
Senioriturva on integroitu kokonaisuus, johon voidaan yhdistää myös muita luette­
lossa mainitsemattomia järjestelmiä. Yhdistettävästä järjestelmästä on sovittava
­erikseen toimittajan kanssa.
Kaapelointitarve
Kaapelointitarve riippuu yhdistettävistä osajärjestelmistä. Kaapeloinniksi soveltuu
yleis­kaapelointi.
57
Tapahtumarekisteri
Järjestelmän avulla saadaan reaaliaikaista tietoa tapahtumista ja samalla se tallentaa
tiedot yksityiskohtaisesti. Sinne voidaan myös tallentaa asiakaskohtaisia muistilappuja tulevista tapahtumista. Lokitiedostoihin voidaan lisätä tiedot hälytysten syistä ja
tehdyistä toimenpiteistä. Ohjelmistossa on valmiita raporttipohjia, joiden avulla voidaan koota ja tulostaa tarvittavat tiedot eri tarkoituksiin.
Yhteystiedot
Seniortek Oy Rantavitikantie 33, 96300 Rovaniemi
puh. 045 7731 1950
myynti@seniortek.fi
www.seniortek.fi
2.18Smartti 5000
Smartti 5000 on kaapeloitava, paikallisen radioverkon kautta toimiva hoitajakutsu- ja hälytysjärjes­telmä. Järjestelmä toimii paikallisesti, eikä siihen voida liittää toimi­
paikan ulkopuolisia kohteita. Järjestelmään liitettyjen laitteiden lukumäärää ei ole
­rajoitettu.
Kokoonpano
Perusjärjestelmä koostuu langattomista hälyttimistä, huonekojeista, hälytysten
­vastaanottolaitteista ja päänäyttövastaanottimesta sekä tarvittaessa keskusyksiköstä.
Keskus­yksikkö tarvitaan vain, jos järjestelmään liitetään puheyhteys, paikannus tai
poistumisvalvonta. Järjestelmän asetuksia, kuten langattomien hälyttimien yksilöintejä, voidaan muuttaa päänäyttövastaanottimelta. Huonekojeet toimivat radiotukiasemina ja niistä muodostetaan yhdessä näytöttömien tukiasemien kanssa koko
­kiinteistön kattava verkko. Tukiasemat vastaanottavat hälytykset ja välittävät ne
­päänäyttövastaanottimelle tai keskusyksikölle.
Huonekojeessa on hälytyspainikkeen lisäksi painikkeet henkilökunnalle läsnäolo- ja
poistumismerkintöjä varten. Huonekojeissa on myös liitäntäpaikka erilaisille lisähälyttimille tai merkki­valoille.
Järjestelmän tehonsyöttö tulee erilliseltä akkuvarmennetulta virtalähteeltä. Pää­
näyttövastaanottimella voidaan testata järjestelmän toiminta. Langattomien hälytyspainikkeiden jännitteen alenemisesta saadaan tieto siltä tehdyn hälytyksen yhteydessä.
Puheyhteys
Puheyhteydellisessä järjestelmässä tarvitaan lisäksi keskusyksikkö. Puheyhteys saadaan kaikkiin asuntoihin ja tiloihin, joi­hin on asennettu puheyhteydellinen huone­
koje. Hälytyksen yhteydessä hoitaja saa avattua puheyhteyden automaattisesti.
58
Paikannus
Paikannus toteutetaan RFID-radiolähettimen ja sen yhteydessä käytettävien ELVIS-­
hälytyspainikkeiden avulla. Hälytyksen yhteydessä välittyy myös asukkaan sen hetkinen paikkatieto.
Poistumisvalvonta
Valvonta toteutetaan paikannuksessa käytettävällä RFID-tekniikalla. Asukkaalla on
mukanaan järjestelmään kuuluva tunniste ja ulko-oville asennetaan lukija/lähetin­
laitteet, jotka tunnistavat kulkijan ja välittävät tiedot eteenpäin. Ovikoskettimella
­hälytykset voidaan kytkeä pois päältä esimerkiksi aina päiväsaikaan tai oven ollessa
kiinni. Näin oviympäristössä oleva henkilö ei tur­haan aiheuta hälytystä arjen toimien
yhteydessä.
Hälytykset
Hälytykset välitetään tekstiviesteinä langattomiin puhelimiin, jonka jälkeen puhe­-
yh­teydellisessä järjestelmässä on mahdollista avata puheyhteys hälyttäneeseen asuntoon. Lisäksi hälytykset voidaan ilmaista näyttövastaanottimissa, huonekojeissa ja
käytävänäytöissä.
Hälytykset kuitataan näyttövastaanottimista tai huonekojeista. Kun hoitaja on läsnä
huoneessa, hän voi myös vastaanottaa toisesta huoneesta tehdyn hälytyksen ja saada hälyttävään huoneeseen puheyhteyden.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Lisäapupyynnöt tehdään huonekojeista läsnäolokuittauksen jälkeen. Henkilöturva­
hälytykset voidaan tehdä langattomilla hälyttimillä, siirrettävillä hälyttimillä sekä
­kalusteisiin kiinnitettävillä ryöstöpainikkeilla.
Lisälaitteet
Järjestelmään voidaan liittää sen omia hälyttimiä
sekä liitäntälaitteiden avulla erilaisia muiden
­järjestelmien laitteita.
Muunneltavuus
Henkilökunta tekee itse jokapäiväiset käyttötoimenpiteet. Laajennukset ja muutokset järjestelmään
­tekee asennusliike.
Integroitavuus
Järjestelmä voidaan integroida muihin järjestelmiin
ja siihen voi integroida muita järjestelmiä.
Kuva: Oy Hedengren Security Ab
59
Kaapelointitarve
Perusjärjestelmä ilman puheyhteyttä on väyläpohjainen eli se kaapeloidaan kojeelta
ko­jeelle. Puheyhteydellisessä järjestelmässä tarvitaan lisäksi kaapeli jokaiselta
huoneko­jeelta keskusyksikölle.
Tapahtumarekisteri
Lokiohjelma sisältyy CareTechin Basic- ja Mobil-hälytysvastaanottokeskuksiin. Kaikki
järjestelmän tapahtumat tallentuvat lokitietokantaan ja tapahtumatiedot voidaan
tar­vittaessa tulostaa.
Yhteystiedot
Oy Hedengren Security Ab
PL 110, 00201 Helsinki
Lauttasaarentie 50, 00200 Helsinki
puh. 0207 638 000
security@hedengren.fi
www.hedengrensecurity.fi
2.19Tepo®+ monipalvelujärjestelmä
Tepo+ on kaapeloitava, digitaalinen viestintäjärjestelmä, joka toimii hoitajakutsu-,
paikannus-, poistumisvalvonta-, henkilöturva- ja puhelinjärjestelmänä.
Kokoonpano
Perusjärjestelmä koostuu langallisista ja langattomista hälyttimistä, hä­lytyksen kuittauspainikkeista, kansliapäätteestä sekä hälytysten näyttölaitteista. Kansliapäätteeseen voidaan liittää tietokone, jolla tallennetaan asukastiedot sekä esimerkiksi kunkin
ruokavalioon ja hoitoon liittyviä ohjeita. Tietokoneelle voidaan ohjelmoida osastokohtaiset kartat, joista kaikki hoitamattomat kutsut voi nähdä yhdellä silmäyksellä.
Langattomien hälyttimien paristojen virran heikkenemisestä saadaan haluttaessa
­ilmoitus. Järjestelmän toimittajan vikapäivystys vastaa puhelimeen ympäri vuoro­
kauden. Yritykseltä voi myös tilata vuosittaisen ylläpitotarkastuksen sekä tarpeellisiksi
katsotut huolto- ja muutostyöt. Ylläpitotarkastuksessa paneudutaan mahdollisiin
­häiriötekijöihin ja etsitään toimintavarmuutta ylläpitävät ratkaisut sekä opastetaan
henkilökuntaa järjestelmän käytössä.
Puheyhteys
Puheyhteydellisessä järjestelmässä keskus on varustettava lisäosalla, joka mahdollistaa puheyhteyden. Puheyhteys saadaan kaikkiin asuntoihin tai huonetiloihin, joihin
asennetaan potilas­pääte. Laitteella voidaan lisäksi ohjata valoja, hoitaa sisäiset ja
­ulkoiset puhelut sekä kuunnella radiota.
60
Paikannus
Järjestelmään on saatavana paikannus. Paikannus toimii ultraäänellä tai tarkkarajai­sella
RFID-tekniikalla. Paikannusta varten palvelutaloon asennetaan ultraääni- tai RFIDvastaanottimet niihin tiloihin, joista halutaan paikannustieto. Asukkailla on oltava
­järjestelmään liittyvä tunniste, esimerkiksi ranneke. Paikannuksesta saadaan huonekohtainen asentamalla vastaanottimet käytävälle, huonetilaan johtavan oven päälle.
Poistumisvalvonta
Poistumisvalvonta voidaan toteuttaa oville asennettavilla valvontalaitteilla. Yksin­
kertaisemmalla järjestelmällä saadaan vain tieto, että joku on poistumassa. Toisena
toteutustapana on henkilön tunnistava poistumisvalvonta. Ovi voidaan myös lukita,
kun tunnistetta kantava henkilö tulee oven läheisyyteen.
Hälytykset
Tiedot kutsupainikkeista sekä automaattisista hälytyksistä välitetään kansliapäätteelle,
kanslian tietokoneelle ja käytävänäytöille sekä tekstiviesteinä GSM- ja DECT-puhelimiin.
Hälytykset kuitataan erillisillä kuittauspainikkeilla.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Henkilökunta voi pyytää lisäapua tai tehdä henkilöturvahälytyksen erillisillä toimintoihin tarkoitetuilla painikkeilla. Järjestelmään voidaan liittää myös paikantava hoitajien hätäkutsujärjestelmä ”Lauri, langaton kutsu- ja päällekarkaushälytin”. Hälytin on
luottokorttikotelon kokoinen ja etupaneeli näyttää tavalliselta henkilökortilta. Hälytykset voidaan siirtää selväkielisenä tekstinä esimerkiksi käytävänäyttöihin, DECT-puhelimiin ja valvontapäätteisiin. Valvontapäätteenä voi toimia myös PC, jonka näytöltä
kyseisen kohteen karttapohjalta nähdään hälyttävän henkilön nimi ja jopa kuva.
Lisälaitteet
Järjestelmään voidaan liittää
langallisia ja/tai langattomia
järjestelmään kuuluvia lisä­
laitteita.
Muunneltavuus
Muutokset järjestelmään
­tekee asennusliike.
Integroitavuus
Järjestelmä on integroitavissa
muihin järjestelmiin, raja­
pinnat on sovittava tapauskohtai­sesti erikseen.
Kuva: Teletalo Oy
61
Kaapelointitarve
Järjestelmä vaatii toimiakseen kaapeloinnin, joko puhelinsisäjohtokaapelin tai yleiskaapelin. Oville asennettavat valvontayksiköt tarvitsevat sähkösyötön.
Yhteystiedot
Teletalo Oy
Yrittäjäntie 4, 01800 Klaukkala
puh. 040 715 4545
www.teletalo.fi
huolto@teletalo.fi
2.20Viasec potilas- ja henkilöturva
Viasec on IP-pohjainen, reaaliaikaisesti paikantava turva- ja viestijärjestelmä. Sillä
­voidaan hallinnoida yhdestä paikasta eri kohteissa, myös yksittäisissä asunnoissa olevia järjestelmiä. Järjestelmästä on saatavissa täysin langaton versio, jossa tukiasemat
välittävät tiedot hälytyksistä Bluetooth-yhteydellä keskusyksikölle.
Kokoonpano
Järjestelmä koostuu tunnistimista, langattomista tai langallisista hälyttimistä ja tukiasemista, asukaspäätteistä sekä keskusyksiköstä (tietokone) ja selainpohjaisesta,
­suomenkielisestä valvontaohjelmistosta. Hälytyksiin liittyvät asetukset sekä ilmoitustekstit ohjelmoidaan käyttäjän toiveiden mukaan ja pääkäyttäjä voi myös myöhemmin muokata niitä. Langaton tunniste voi olla ranneke, vaatteeseen tai laitteeseen
kiinnitettävä tagi tai henkilökortti. Järjestelmän keskusyksikkö voi sijaita kohteessa ­
tai järjestelmätoimittajan hallinnoimana palvelinkeskuksessa.
Järjestelmään voidaan yhdistää kulunvalvonta ja työajanseuranta, kun henkilökunta
käyttää tunnistimenaan järjestelmään liittyvää henkilökorttia. Kortin avulla voidaan
myös avata sähkötoimiset lukot.
Automaattinen vikavalvonta seuraa järjestelmän toimintaa. Vikailmoitukset ja
­hälytykset paristojen virran heikkenemisestä välittyvät sähköpostilla määritellyille
tahoille. Viasec Huolto voi myös ottaa etäyhteyden järjestelmään ja auttaa vian
­paikallistamisessa ja korjaamisessa. Ylläpitosopimuksen tehneiden asiakkaiden
luokse tehdään säännölliset huoltokäynnit, joiden yhteydessä myös koulutetaan
pääkäyttäjiä.
Puheyhteys
Puheyhteys toteutetaan palvelutaloon asennettavan puhelinvaihteen ja asuntohin
asennettavien asukaspäätteiden avulla. Puhelinvaihde ja asukaspäätteet voivat olla
analogisia, IP-pohjaisia tai digitaalisia. Puheyhteys voidaan toteuttaa myös GSM-­
pohjaisella asukaspäätteellä, tällöin erillistä puhelinvaihdetta ei tarvita.
62
Puheyhteys avautuu paikantavassa
­versiossa automaattisesti hälyttäneeseen tilaan, jos siellä on asukaspääte.
Asukaspäätteen kautta voidaan myös
soittaa puheluita. IP-versiossa asukas
voi asukaspäätteen kautta ohjata myös
valoja, radiota ja televisiota.
Paikannus
Kuva: Viasec Oy
Paikannus toteutetaan järjestelmään
asennettavilla paikannustukiasemilla ­
ja se toimii tukiaseman tarkkuudella.
Huonekohtaisessa paikannuksessa on tukiasema oltava joka huoneessa.
Järjestelmään on mahdollista liittää ns. mittalaitetunnistus. Laitteisiin kiinnitetään
tunnistimet, joiden avulla ne voidaan paikantaa kiinteistön sisällä. Tunnistimet toimivat myös varashälyttiminä, jos laitetta yritetään viedä pois kiinteistöstä.
Poistumisvalvonta
Poistumisvalvonta toteutetaan paikannuksen avulla. Tukiasema ohjelmoidaan poistumisvalvontaan soveltuvaksi, ja se asennetaan esimerkiksi oven läheisyyteen. Tukiasema
lähettää hälytyksen, kun se havaitsee valvontaan liittyvän tunnistimen. Järjestelmällä
voidaan ohjata myös sähkölukollisten ovien toimintaa.
Hälytykset
Asukas voi tehdä hälytyksen esimerkiksi hälytysrannekkeesta tai automaattiset
­hälytykset voivat lähteä mm. asukkaan kaatuessa tai poistuessa ovesta. Tukiasemat
vastaanottavat hälytykset ja reagoivat niihin ohjelmoidulla tavalla.
Hälytykset ilmaistaan kansliapäätteellä, kanslian tietokoneella graafisella ohjelmistolla ja käytävänäytöissä sekä tekstiviesteinä ja/tai puheluina GSM- ja DECT-puhelimiin.
Ne voidaan välittää myös sähköpostiviesteinä sovituille tahoille. Hälytykset kuitataan
asukaspäätteistä, DECT- tai GSM-puhelimista.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Lisäapua kutsutaan asukaspäätteellä. Henkilöturvahälytykset tehdään langattomilla
hälyttimillä, jolloin saadaan myös paikkatieto, mikäli paikannusjärjestelmä on
­käytössä.
Lisälaitteet
Järjestelmään on liitettävissä siihen kuuluvia langattomia hälyttimiä. Langalliset
­hälyttimet liitetään erillisen kytkentäyksikön avulla. Liitettävien laitteiden ja tunnis­
timien määrää ei ole rajoitettu.
63
Muunneltavuus
Henkilökunta voi lisätä kaikkia langattomia tuotteita lähes rajattomasti ja tehdä muutoksia järjestelmään suomenkielisellä selainpohjaisella käyttöliittymällä. Tarvittaessa
ohjelmointi suoritetaan etäyhteydellä internetin kautta.
Integroitavuus
Järjestelmä voidaan integroida suoraan toimittajan kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmien kanssa. Muihin järjestelmiin integrointirajapinnat on sovittava tapauskohtaisesti erikseen.
Kaapelointitarve
Puheyhteyttä varten tarvitaan kaapelointi asunnon ja puhelinvaihteen välille, jos kiinteistössä ei ole toimivaa puhelin- tai yleiskaapelointia. Jos puheyhteys toteutetaan
GSM-asukaspäätteillä, ei kaapelointia tarvita. Paikannustukiasemille tarvitaan yleiskaapelointi. Langattomat tukiasemat tarvitsevat vain sähkönsyötön.
Tapahtumarekisteri
Tapahtumalokiin kertyvät kaikki tiedot hälytyksistä ja niiden kuittauksista. Tiedot
­voidaan myös tulostaa. Lisäksi voidaan reaaliaikaisesti tarkastella esimerkiksi vuodehälyttimen tilatietoja, jolloin nähdään onko asukas yöllä vuoteessaan.
Yhteystiedot
Viasec Oy
PL 163, 01721 Vantaa
puh. 0400 157 321
info@viasec.fi
www.viasec.fi
2.21Vivago
Vivagon ratkaisut muodostavat reaaliaikaisen turva- ja hyvinvointijärjestelmän.
­Järjestelmä täyttää perinteisen hoitajakutsujärjestelmän vaatimukset, jonka lisäksi
­Vivago pystyy tekemään automaattisen hälytyksen tilanteessa, jossa henkilö ei itse
pysty kutsumaan apua, esimerkiksi ollessaan tajuttomana. Toiminta perustuu ­Vivago
CARE -kel­lon keräämän aktiviteettitiedon hyödyntämiseen asiakkaan ­terveydentilan
seurannassa ja hälyttämisessä.
Vivago-järjestelmä on joustava ja se sopii sekä pienille palvelutaloille että suurille
­organisaatioille. Järjestelmä voidaan toteuttaa paikallisena ratkaisuna tai myös keskitettynä ratkaisuna, jolloin organisaation eri kohteet ovat yhteydessä yhteiselle palvelimelle tietoliikenneyhteyksien kautta.
64
Kokoonpano
Järjestelmän kokonaisuuden perustana ovat Vivago-tuotteet: CARE-kellot, Vista-ohjelmisto sekä rakennukseen asennetut Viva POINT -tukiasemat. Lisäksi järjestelmään
voidaan liittää Room POINT -huonekojeita, langattomia perinteisiä AddOn-painikkeita
sekä mm. langallisia hälytyspainikkeita ja vetonaruhälyttimiä.
Vista VIVA -ohjelmiston kautta henkilökunta voi muokata asukkaiden henkilökohtaiset hälytysasetukset aina kellon käyttäjälle sopiviksi. Lisäominaisuuksien, kuten esimerkiksi palohälyttimien, kytkentä palvelutalojärjestelmään on mahdollista ja lisäksi
järjestelmä voidaan liittää erilaisiin puhelinjärjestelmiin.
Järjestelmää voi tarpeen tullen laajentaa Vivago GO -poistumisvalvontaratkaisulla ­
ja Vivago VITA -hyvinvointiratkaisulla. VITA:n avulla seurataan asukkaiden hyvin­
vointia ja terveyttä sekä siinä tapahtuvia muutoksia. CARE-kello tarkkailee asukkaan
aktiivisuutta ja välittää tiedot palvelimelle. Ratkaisun avulla voidaan saada reaali­
aikaista tietoa, kuten onko asukas liikkeellä vai nukkumassa. Asukkaalle voidaan ottaa myös käyttöön korkea aktiivisuus -hälytys, joka kertoo, kun asukas herää yöllä.
CARE-kello kulkee aina asukkaan mukana ja ilmoittaa henkilökunnalle, jos asukas
poistaa sen ranteestaan. Kellossa on ladattava akku ja kello ilmoittaa automaattisesti,
kun akku on lähes tyhjä. Akun latausväli on 2–6 kuukautta ja sen lataus kestää noin
yhden tunnin.
Järjestelmässä on automaattinen itsediagnostiikka, joka ilmoittaa laitteiston ja järjestelmän toimintahäiriöistä halutulle taholle.
Puheyhteys
Room POINT -huonekoje voidaan asentaa haluttuihin kohteisiin. Hälytyksen yhteydessä
hoitaja voi muodostaa automaattisesti avautuvan kaksisuuntaisen puheyhteyden
Kuva: Vivago Oy
65
asukkaaseen. Laitteessa on myös hälytyspainike ja sillä on mahdollista mitata hoita­
jien huoneessa viettämä aika. Myös asukkaan omia ympäristöhallintalaitteita on
mahdollista liittää osaksi hoitajakutsujärjestelmää. Lisäksi se toimii tukiasemana
­välittäen hälytykset eteenpäin.
Paikannus
Paikannus perustuu Viva POINT ja Room POINT -tukiasemaverkostoon, jonka avulla
saadaan hälytystilanteissa tieto hälyttäjän sijainnista tukiaseman tarkkuudella.
Poistumisvalvonta
Valvotuille oville asennetaan järjestelmään kuuluvat poistumisvalvontaan tarkoitetut
tu­kiasemat. Valvotuilla henkilöillä on poistumisvalvontaominaisuudella varustetut
CARE-kellot. Valvonta-asetukset voidaan määritellä asukaskohtaisesti. Poistumis­
valvontatoiminto on myös lisättävissä jälkikäteen, jos se tulee tarpeelliseksi myö­
hemmin.
Hälytykset
Asukas voi kutsua apua esimerkiksi CARE-kellon painikkeella tai huonekojeen hälytyspainikkeella. Järjestelmä tekee automaattiset hälytykset henkilön liikkumattomuudesta tai äkillisen terveystilanteen muutoksista sekä järjestelmään liitettyjen hälytyslaitteiden aktivoiduttua.
Hälytys välitetään hoitohenkilökunnalle puhelimeen ääni- tai tekstiviestinä. Viesti
­sisältää tiedon keneltä hälytys on tullut, mikä hälytys on kyseessä sekä tiedon mistä
päin rakennusta hälytys on tullut. Hälytyksen yhteydessä henkilökunta voi halutessaan avata puheyhteyden hälyttäneeseen henkilöön, jos hänellä on asunnossaan
huonekoje. Hälytyksiä voi tarkastella myös tie­tokoneen näytöltä.
Henkilökunnan lisäapupyynnöt ja henkilöturvahälytykset
Henkilökunnan turvahälytykset voidaan toteuttaa joko AddOn -painikkeella tai CARE-kellolla. Langaton, kolikon kokoinen AddOn-painike kulkee mukana joko kaulassa, taskussa tai vyöllä. CARE-kello hälyttää apua myös tilanteissa, joissa hoitaja ei voi
itse painaa nappia, esimerkiksi hoitajan menettäessä tajuntansa. Henkilöturvahälytyksiä voidaan ohjata eri aikoina eri tahoille, esimerkiksi päiväsaikaan toiselle osastolle ja yöaikaan rakennuksen ulkopuolelle vartiointiliikkeeseen. Hälytystilanteessa hälytyksen vastaanottaja saa tiedon keneltä hälytys on tullut, mikä hälytys on kyseessä ja
missä kyseinen henkilö sijaitsee.
Lisälaitteet
Järjestelmään voidaan liittää Vivagon omia laitteita sekä laiteliittimen avulla joustavasti myös muita ympäristönhallintalaitteita.
66
Muunneltavuus
Järjestelmään voidaan liittää uusia asiakkaita tai lisälaitteita ilman erillistä asen­nus­
työtä ja ohjelmistolaajennukset voidaan tehdä etäasennuksena. Henkilökunta voi
tehdä asiakkaiden henkilökohtaisten asetusten muuttamisen.
Integroitavuus
Järjestelmä on integroitavissa muihin järjestelmiin, kuten esimerkiksi paloilmoitin- ­
ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Siihen voidaan myös integroida muita järjestelmiä.
Integrointirajapinnat on sovittava tapauskohtaisesti erikseen.
Kaapelointitarve
Järjestelmän tukiasemat vaativat yleiskaapeloinnin, muuten hälyttimet toimivat
­langattomasti.
Tapahtumarekisteri
Vista-ohjelmisto tallentaa kaikki järjestelmän tapahtumat sekä asukkaasta Vivago-­
kellon avulla kerätyt tiedot. Tiedostoihin voidaan lisätä esimerkiksi lääkitykseen muutoksiin liittyviä viestejä. Kerättyjä tietoja voidaan tarkastella ohjelmiston tai selainpohjaisen ratkaisun kautta ja tulostaa sekä aktiivisuuskäyrinä että taulukoina. Ohjelmistossa on monipuoliset raportointimahdollisuudet, joiden avulla voidaan varmistaa
laatua ja kohdentaa resursseja.
Yhteystiedot
Vivago Oy
Itsehallintokuja 4, 02600 Espoo
puh. 010 2190 610
info@vivago.fi
www.vivago.fi
67
3
Avunpyyntöjärjestelmän hankinta
Hankittaessa uutta avunpyyntöjärjestelmää on sille asetettavia vaatimuksia mietittävä sekä asiakkaiden, hoitotyön että talon toiminnan kannalta. Organisaation eri kohteissa, kuten myös palvelutalon eri osastoilla, voi olla erilaiset tarpeet. Esimerkiksi
jossain tarvitaan puheyhteyttä, toisaalla reaaliaikaista paikannusta ja kolmannessa
paikassa riittää pelkkä ovivalvonta.
Lisäksi voidaan joutua huomioimaan rakennukseen tulevaisuudessa toteutettavat
laajennusosat tai etäämmälle tehtävät uudet rakennukset. Hankintaa voivat myös
vaikeuttaa samassa yhteydessä hankittavat turvallisuus-, puhelin- tai kulunvalvontajärjestelmät tai nykyisten järjestelmien integrointi uuteen avunpyyntöjärjestelmään.
Tarpeiden kartoitus kannattaa tehdä perusteellisesti keskustelemalla henkilökunnan ja
mahdollisesti myös asukkaiden kanssa. Kaikki kokemukset, ideat ja toiveet kannattaa
aluksi merkitä muistiin. Tämän jälkeen ne tutkitaan, perustellaan ja asetetaan tärkeysjärjestykseen vaikka luokittelemalla ne kolmeen luokkaan: välttämättömät, tärkeät ja
vähemmän tärkeät. Tämä lista on apuna sitten, kun vertaillaan eri toimittajien järjestelmiä ja joudutaan miettimään, mitä toiminnoista saadaan käytettävissä olevilla varoilla.
Monet avunpyyntöjärjestelmät liittyvät ainakin joiltakin osin organisaation tieto- ja
viestintätekniikkaan. Ennen järjestelmän hankintaa on keskusteltava IT-palveluista
vastaavien kanssa, ja saatava tarkat tiedot siitä, mitä vaatimuksia tietotekninen ja
työasemaympäristö asettavat valittavalle järjestelmälle. Lisäksi oleellista merkitystä
voi olla kuntien laatimilla hyvinvointiteknologiaratkaisujen vähimmäisvaatimuksilla,
jotka vaikuttavat ostopalveluiden hankintaan.
Vinkki: Jotkut toimittajat tarjoavat järjestelmän koekäyttömahdollisuutta.
Asennus
Toimituksesta kannattaa pyytää ns. kokonaisurakka. Tällöin toi­mittaja huolehtii ja
­vastaa kaikesta tarvittavasta: laitteista, asennuksesta, kaapeloinnista, tarvitta­vista
sähkönsyötöistä, käyttöönotosta, ohjelmoinnista ja koulutuksesta. Näin vältytään
­turhilta urakkarajojen määrityksiltä ja toimittaja vastaa alihankkijoidensa työstä ja
­tuloksista kuin omastaan.
Toinen urakkamuoto on asennus valmiiseen kaapelointiin. Näin voidaan toimia eri­
tyisesti silloin, kun kohteessa tehdään muutakin kuin avunpyyntöjärjestelmän uusi­
minen. Tällöin kaapeloinnin tekee kohteen sähköurakoitsija avunpyyntöjärjestelmän
toimittajan ohjeiden mukaisesti. Toimittajalle jää järjestelmänsä ja mahdollisten välirasioiden asennus ja kytkentä sekä ohjelmointi, käyttöönotto ja koulutus.
68
Koulutus ja käyttöönotto-ohjelmointi
Ennen kuin avunpyyntöjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön, pitää henkilökunnalle
opettaa sen käyttö ja laitteiden huolto. Koulutus ja sen määrä on kirjattava jo tarjouspyyntöihin ja eriteltävä sen sisältö. Pelkkä laitetoimitukseen liittyvä perehdytys ei
välttämättä riitä, vaan koulutusta voidaan tarvita vielä myöhemminkin. Kou­lutusta
kannattaa pyytää useammassa erässä, koska henkilökunnassa on usein vuorotyöläisiä. Työntekijöistä valitaan yleensä muutama henkilö, jotka perehtyvät järjes­telmään
muita perusteellisemmin. He toimivat järjestelmän pääkäyttäjinä, jotka voi­vat tehdä
muutoksia järjestelmään. He myös toimivat opastajina muille työntekijöille.
Järjestelmään tehdään myös ohjelmointia ja mää­ritellään monia asetuksia. Osan
­asetuksista tekee toimittaja ja osan henkilökunta. Keskuslaitteeseen määritellään
mm. huonekojeiden sekä asukas­päätteiden tunnukset, paikantimien sijainnit sekä
­hälytysten päälläoloajat ja tahot, joille hä­lytykset välitetään eri vuorokauden aikoina.
Keskuslaitteeseen ohjelmoidaan myös puhelimiin tai näyttöihin väli­tettävät hälytysja muut tekstit.
Käyttöönoton yhteydessä tehdään kenttävoimakkuusmittaukset mahdollisille tu­ki­
ase­mille ja paikantimille sekä koehälytykset rannekkeista kaikissa tiloissa kantavuuden varmistamiseksi. Ohjelmoinnin oikeellisuus ja järjestelmän toimiminen tarkastetaan tässä vaiheessa.
Tarjouspyynnössä sovitun käyttöönottokoulutuksen ja -ohjelmoinnin jälkeen kirjataan muistio, jossa todetaan järjestelmä toimi­vaksi ja vastaanotetuksi. Järjestelmän
takuuaika alkaa tämän muistion päivämäärästä.
Järjestelmän ylläpito ja huolto
Takuuajan jälkeen avunpyyntöjärjestelmä tarvitsee edelleen tuotetukea, koulutusta
ja huoltoa. Järjestelmään tulee vikoja, sen osat rikkoutuvat, palvelutalon henkilö­
kunta vaihtuu tai keskuslaitteiden ja langattomien lähettimien akut ja paristot vanhenevat. Avunpyyntöjärjestelmää ylläpitävä ja huoltava yritys ei välttämättä ole sama
yritys kuin sen toimittava. Järjestelmän toimittajan käytäntö on hyvä selvittää jo tarjouspyynnön yhtey­dessä. Huollon ja varaosien tulisi olla saatavissa omalta paikka­
kunnalta tai mahdollisim­man läheltä.
Järjestelmän käyttöönoton alkuvaiheessa saattaa esiintyä ongelmia lait­teiden toimimattomuuden, käyttövirheiden tai ohjelmointivirheiden vuoksi. Ongelmatilanteet
saattavat myös toistua ohjelmistojen päivitysten tai uusien versioiden asennusten
­yhteydessä. Tuotetukea tulee olla saatavilla riittävästi erityisesti ensimmäisten kuukausien aikana. Koulutuksen jälkeiset palvelut sovitaan järjestelmätoimittajan kanssa
erikseen. Laiteviat on laitetoi­mittajan korjattava takuuseen kuuluvana. Nykyään
­laitetoimittajat voivat tehdä muutok­sia järjestelmään myös etänä ottamalla yhteyden
keskuslaitteistoon inter­netin välityksellä.
Keskuslaitteet on aina varustettu katkeamattoman virransyötön varmistavalla laitteis­
tolla (UPS) tai akuilla sähkökatkojen varalta. Akkujen toimintakyky laskee noin 6–8
vuoden jälkeen, minkä jälkeen ne pitää uusia.
69
Myös langattomissa hälyttimissä ja lähes kaikissa rannekkeissa on paristo, joka on
säännöllisin välein vaihdettava. Paristojen vaihtotapa ja kustannukset vaihtelevat;
­joi­hinkin hälyttimiin paristo voidaan vaihtaa itse, kun taas joissakin tapauksissa
­vaihdon voi tehdä vain järjestelmän toimittanut yritys tai hyväksytty jälleenmyyjä.
Tarjouspyyn­nön yhteydessä kannattaa pyytää selvitys paristojen vaihtoväleistä ja
­paristojen vaih­dosta aiheutuvista kustannuksista.
Toimittajalta kannattaa pyytää tarjous ylläpito- ja huoltosopimuksesta, joka kattaa
mm. pariston vaihdot, akkujen testauksen ja vaihdon tarvittaessa sekä hälyttimien,
paikan­nuskenttien ym. testaukset ja tarvittavat säädöt.
Tarjouspyyntö
Mikäli organisaatiosta ei löydy henkilöä, joka hallitsee tarjouspyynnön laatimiseen, kannattaa apua hankkia asiaan perehtyneeltä.
Mallia tarjouspyynnön laatimiseen voi katsoa HILMAn sivuilla julkaistuista hankinta­
ilmoituksista www.hankintailmoitukset.fi . HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön
­ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat
­julkisista hankinnoistaan.
Julkisiin hankintoihin liittyvät säädökset, ohjeet ja neuvot löytyvät Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta www.tem.fi > kuluttajat ja markkinat > Julkiset hankinnat.
Hankinnan lähtökohtana on tarpeiden määrittely
Nykytilan kartoitus ja integrointitarpeet
• M
ikä on asukkaiden määrä nyt ja lähitulevaisuudessa? Mitkä ovat tyypilliset
ongelmat asukkaiden hoidossa? Kykenevätkö asukkaat käyttämään teknisiä
laitteita? Onko asukkailla näkemiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen liittyviä
rajoitteita? Mikä on asukkaiden yleiskunto ja onko heillä liikkumisrajoitteita?
• Paljonko henkilökuntaa on töissä kerralla eri vuoroissa? Paljonko tarvitsette
langattomia puhelimia ja henkilöturvahälyttimiä?
• Jääkö osaan tiloista vielä toimimaan jokin vanha järjestelmä – mitä se vaikuttaa
esim. hälytysten vastaanottoon?
• Onko käytössä hälyttimiä tai muita laitteita, kuten esimerkiksi ovivalot ja
käytävämerkkivalot, joita voisi ehkä hyödyntää myös jatkossa? Voiko hankittavaan
järjestelmään liittää muita kuin sen omia laitteita?
• Halutaanko paikallisesti toimiva järjestelmä vai halutaanko siihen liittää myös
muita organisaation toimipaikkoja tai yksityiskoteja nyt tai myöhemmin?
• Onko lähivuosina tulossa isoja remontteja, joissa toimintoja joudutaan siirtämään
väistötiloihin? Pitäisikö silloin pystyä siirtämään myös nyt hankittavat laitteet
helposti muihin tiloihin?
• Mitä kaapelointeja järjestelmä vaatii? Ovatko ne valmiina vai joudutaanko
tekemään uusia? Onko kaapeloinneista olemassa piirroskuvat, jotka voidaan
toimittaa valitulle toimittajalle?
70
• M
illä ovilla on jo sähkölukot? Mille vielä tarvittaisiin?
• Mitä vaatimuksia tietotekninen ja työasemaympäristö asettavat hankittavalle
järjestelmälle?
• Onko järjestelmä integroitavissa nykyisiin tai tulevaisuudessa hankittaviin
järjestelmiin, kuten esimerkiksi toiminnanohjaus- ja paloilmoitinjärjestelmiin?
• Liitetäänkö järjestelmään kulunvalvonta ja ovipuhelimet?
• Onko käytössä nyt toimivat ja internet-yhteydellä varustetut tietokoneet ja
järjestelmän kanssa sopivat henkilökunnan langattomat puhelimet vai tuleeko
tarjouksen sisältää myös uudet laitteet?
• Asennetaanko ohjelmistot omille koneille vai käytetäänkö niitä internetselaimella?
Tarvittavat toiminnot
Hälytykset
• Pystyvätkö asukkaat itse hälyttämään apua vai tarvitaanko automaattisia
hälytyksiä mm. asukkaan vuoteesta noususta, kaatumisesta,
liikkumattomuudesta?
• Halutaanko tarkkailla myös elintoimintoja tai päivittäisiä rutiineja, jotta voidaan
havaita niiden muutokset tai saada automaattinen hälytys hätätilanteissa?
• Millainen hälytysnappi käyttäjille tarvitaan, pitäisikö sen kestää vettä ja pakkasta
(mikäli hälytystä tarvitaan myös pihapiirissä)? Pitäisikö kiinnittää huomiota
mahdollisen hälytysrannekkeen painoon, kokoon ja ulkonäköön? Pitäisikö ranneke
pystyä joko lukitsemaan paikoilleen tai pitäisikö sen lähettää hälytys, mikäli
ranneke riisutaan pois? Onko sillä merkitystä, kuinka kauan paristo kestää tai
miten se vaihdetaan?
• Missä paikoissa tarvitaan muita hälyttimiä, esimerkiksi vetonaruhälyttimiä tai
seinäpainikkeita?
• Pitäisikö hälytysten toimia vain omassa huoneessa, kaikkialla kiinteistössä tai
lisäksi piha-alueella?
• Pitäisikö hälytykset ohjata eri tahoille tai aktivoida eri tavoin eri viikonpäivinä ja
kellonaikoina?
• Pitäisikö hälytykset pystyä priorisoimaan ja nostamaan esiin merkkiväreillä tai
symboleilla kiireellisimmiksi luokitellut?
• Mihin ja millaisiin laitteisiin (esimerkiksi langattomat puhelimet, kansliakojeet,
huonevalot) hälytykset halutaan vastaanottaa?
• Kuinka hälytykset halutaan kuitata? Hälytyksen tultua puhelimesta tai
kansliakojeesta vai asukkaan luona hänen rannekkeestaan tai huonekojeesta?
• Halutaanko, että muut työntekijät saavat tiedon kuittauksesta tai hälytyksen
vastaanotosta?
• Tarvitaanko yksilöllisiä, aikataulutettuja hälytyksiä? (Esim. muistutus
henkilökunnalle, että asiakas on vietävä tiettyyn toimenpiteeseen.)
Lisäavun pyyntö ja henkilöturvahälytys
• Tarvitseeko henkilökunta apua työssään toisilta työntekijöiltä esimerkiksi raskaissa
nostotöissä?
71
• T arvitaanko henkilöturvahälytys päällekarkaus- tai tapaturmatilanteiden varalle?
• Keille kutsu halutaan välittää? Pitäisikö kutsun mennä eri aikoina eri
tahoille? Tarvitaanko esimerkiksi yövuorolaisen turvaksi hätäkutsun ohjaus
turvapalveluyrityksen hälytyskeskukseen?
• Millaisilla eri laitteilla hälytykset on tarpeen tehdä?
Puheyhteys
• Tarvitaanko puheyhteys asukashuoneisiin vaikka vain osallekin asukkaista?
• Tarvitaanko puheyhteys vain hälytyksen yhteydessä vai halutaanko yhteys avata
myös muulloin?
• Pitäisikö puheyhteyden avautua automaattisesti?
• Liikkuvatko asukkaat itsenäisesti oman huoneensa ulkopuolella, joten pitäisikö
puhelun avautua lähimpään puheyhteyden mahdollistavaan laitteeseen?
• Haluavatko myös omaiset soittaa asukkaalle? Pitäisikö sen tapahtua keskuksen
kautta vai suoraan huonekojeeseen?
• Tarvitaanko myös kuvayhteys?
Poistumisvalvonta
• Tarvitaanko tiloissa poistumisvalvonta eli muistisairaan henkilön kulunvalvontaa?
• Riittääkö, että se toteutetaan ovivalvonnalla? Mitä ovia on valvottava? Riittääkö,
että laitteisto hälyttää aina, kun joku kulkee ovesta vai halutaanko laitteiston
hälyttävän vain tiettyjen henkilöiden lähestyessä ovea tai kulkiessa siitä?
• Halutaanko, että ovet lukkiutuvat, kun muistisairas lähestyy niitä tai oman
huoneen ovi aukeaa lukosta, kun hän lähestyy sitä? Mihin kaikkiin oviin tarvitaan
sähkölukot?
• Pitääkö valvoa myös hissien käyttöä?
• Tarvitaanko erilaisia kulkurajoja eri vuorokauden aikoina?
• Jos on lukittuja ovia, miten henkilökunta avaa ne tai pitäisikö henkilökunnalla olla
tunnisteet, joilla lukot aukeavat automaattisesti?
Paikannus
• Liikkuvatko asukkaat omatoimisesti eri puolilla rakennusta ja sen pihapiirissä?
• Tarvitaanko poistumisvalvontaa, joka perustuu alueelliseen valvontaan?
• Tarvitaanko paikannusjärjestelmä, joka näyttää hätätilanteessa asukkaan tai
työntekijän sijainnin?
• Kuinka tarkka paikannuksen tulee olla: riittääkö aluepaikannus vai
huonekohtainen paikannus?
• Halutaanko paikkatieto vain avunpyynnön yhteydessä vai jatkuva seuranta?
• Halutaanko liittää mukaan myös laitteiden paikannus?
Lisälaitteet ja muunneltavuus
• Mitä lisälaitteita pitäisi pystyä liittämään? (Esimerkiksi erilaisia hälyttimiä, joista
luvussa 1.3 on lisää tietoa.)
• Pitäisikö asukkaiden hälytys- ja yhteydenpitolaitteita pystyä muuttamaan
asunnosta toiseen tai lisäämään niihin helposti? Hyötyvätkö esimerkiksi kaikki
asukkaat puheyhteydestä vai pitäisikö sellaisen mahdollistava laite pystyä
siirtämään niille, jotka siitä kulloinkin hyötyvät?
72
Muuta järjestelmän hankinnassa huomioitavaa
• P
itäisikö järjestelmän käyttöliittymän olla suomenkielinen? Tarvitaanko muita
kielivaihtoehtoja?
• Halutaanko hälytystekstit sekä muut ilmoitukset muokata itse?
• Tarvitaanko tapahtumaloki, johon kaikki järjestelmän toimintaan liittyvät tiedot
tallentuvat? Halutaanko kirjata lokitietojen yhteyteen esim. hälytysten syyt ja
tehdyt toimenpiteet? Millaisia raportteja on tarve tulostaa lokista?
• Millä laitteilla työntekijät käyttävät ja hallinnoivat käyttöjärjestelmää? Ovatko
työntekijät tottuneita tekniikan käyttäjiä vai pitäisikö käyttöliittymä olla
mahdollisimman selkeä ja helposti käytettävä sekä näyttöpäätteellä että
henkilökunnan puhelimilla ja mahdollisilla taulutietokoneilla?
• Paljonko ja millaista käyttöönottoon liittyvää koulutusta tarvitaan?
• Pitäisikö käyttötuen olla saatavilla 24/7?
• Millaista turvallisuus- ja käyttövarmuustasoa järjestelmältä vaaditaan? Pystyykö
henkilökunta tarkkailemaan järjestelmän toimivuutta ja vastaamaan järjestelmän
ja sen laitteiden toiminnasta? Kuinka merkittävää on, että järjestelmän toiminta
on varmennettu järjestelmän toimittajan taholta jatkuvasti ympäri vuorokauden?
• Halutaanko järjestelmän käyttäjät tunnistaa, eli pitäisikö kaikilla työntekijöillä olla
henkilökohtaiset käyttäjätunnukset ja salasanat ohjelmiston käyttöön?
• Kuinka kauan voidaan vikatilanteissa odottaa korjausta: pitäisikö huollon löytyä
mahdollisimman läheltä tai pitäisikö ylläpidolla olla mahdollisuus korjata
järjestelmän vikoja etäyhteyden kautta? Löytyykö omilta työntekijöiltä osaamista
ylläpitoon? Ollaanko valmiita maksamaan jatkuvasta huoltosopimuksesta vai
maksetaanko tuntiveloituksella tarvittavasta työstä?
Edellä oleva lista ei varmasti ole täydellinen, mutta siihen on pyritty keräämään
­runsaasti pohdittavia yksityiskohtia. Näiden lisäksi hankinnassa kannattaa kiinnittää
huomiota ainakin järjestelmän takuuaikaan ja sen sisältöön sekä huoltosopimuksen
sisältöön. Hyvin laaditussa tarjouspyynnössä huomioidaan kaikki tarvittavat, järjestelmän hankintaan liittyvät yksityiskohdat, eikä budjetti ylity yllättävistä lisäkuluista.
73
4
Sanastoa
Avunpyyntöjärjestelmien osat löytyvät luvusta 1.2 ja hälyttimet luvusta 1.3.
DECT (Digital Enhanced Cordless Telecommunications) on rakennuksen sisällä tai ­
sen välittömässä läheisyydessä toimiva langaton puhelinjärjestelmä, joka toimii
tukiasema-verkon avulla.
GSM (Global System for Mobile Communications) on maailmanlaajuisesti käytetty ­
di­gitaalinen matkapuhelinjärjestelmä. Kaikki Suomessa myytävät kännykät
toimivat siinä.
IP (Internet Protocol) on tapa, jolla laitteet ovat yhteydessä toisiinsa internetin
kautta.
IP-koodi, IP-luokitus (International Protection Rating) on kansainvälinen järjestelmä
sähkölaitteiden tiiviyden määrittämiseksi. Luokitus kertoo laitteen suojauksen
ulkoisia uhkia, kuten pölyä ja vettä vastaan. Esimerkiksi laitteen merkintä IP 64
kertoo, että laite on täysin pölytiivis ja kestää roiskevettä.
LAN (Local Area Network) on rajoitetulla alueella toimiva tietoliikenneverkko jonka
kautta eri laitteet voivat kommunikoida keskenään; esimerkiksi yhden talon
koneiden muodostama tietokoneverkko tai yksittäisen yrityksen yhden
toimipisteen verkko.
Push-To-Talk, PTT on yhteysmuoto, jolla voidaan luoda yksisuuntaisia puheyhteyksiä.
Ryhmässä kaikki käyttäjät kuulevat toistensa puheen, mutta kukin käyttäjä voi
lähettää omaa puhettaan vain painaessaan tiettyä painiketta.
Mokkula eli nettitikku on USB-porttiin liitettävä, ulkoinen, matkapuhelinverkkoon
yhdistyvä verkkosovitin. Tietotekniikan termitalkoot suosittelee nimeksi USBmodeemia.
RFID (Radio Frequency Identification) on radiotaajuudella toimiva menetelmä, jolla
etälukuna voidaan tunnistaa, havaita ja yksilöidä henkilöitä, tuotteita ja tietoja.
Esineeseen kiinnitetyn tunnisteeseen eli tagiin ohjelmoidaan haluttu tieto, jota voidaan myös myöhemmin muuttaa. Tieto välittyy radioaaltojen avulla
lukuetäisyydellä olevalla RFID-lukijalle, johon ei tarvitse olla suoraa näköyhteyttä.
RFID-tunnistin eli tagi on pieni, langaton tunnistin, jota käytetään esimerkiksi
poistumis-, paikannus- ja kulunvalvontajärjestelmien rannekkeissa. Tunnistimen
mikrosiruun tallennetaan haluttu tieto, joka välitetään radioaaltojen avulla RFID-lukijalle.
74
SaaS-palvelu (Software as a Service) on toimintamalli, jossa asiakas hankkii järjes­
telmän ohjelmiston kokonaispalveluna, joka sisältää toimittajan ylläpito- ja
tukipalvelut sekä yleensä myös ohjelmiston versiopäivitykset. Ohjelmistoja ei
asenneta organisaation omille koneille, vaan niitä käytetään internet-selaimella.
Ohjelmistot sijaitsevat toimittajan palvelimella, jonne myös tiedot tallennetaan.
Käytöstä maksetaan yleensä käytön laajuuden mukaan. SaaS-palvelut ovat osa
pilvipalveluita, joilla tarkoitetaan ulkoistettua sovellus- ja palvelinympäristöä.
UPS (Uninterruptible Power Supply) on järjestelmä tai laite, jonka tehtävä on taata
tasainen virransyöttö lyhyissä katkoksissa ja syöttöjännitteen epätasaisuuksissa.
UPS liitetään virtalähteen ja virtaa käyttävän laitteen väliin ja se lataa akustoaan,
kun sähkönjakelu toimii normaalisti. Sähkökatkon aikana se tuottaa korvaavaa
vaihtosähköä akuston kapasiteetin mukaan.
VoIP eli IP-puhe (Voice over Internet Protocol) on teknologia, joka mahdollistaa
puhelut tietoliikenneverkkoa, esimerkiksi internetiä käyttäen. VoIP-puheluita ­
voi soittaa minkä tahansa kahden VoIP-tekniikkaa tukevan laitteen välillä, kuten
tietokoneiden tai matkapuhelimien.
WLAN-verkko (Wireless Local Area Network) on langaton tietoverkko, jonka avulla tietokoneet ja muut verkkoon liitet­tävät atk-laitteet ovat yhteydessä
toisiinsa ja internetiin. Verkkoa varten kiinteistöön asennetaan riittävä määrä
WLAN-tukiasemia.
Yleiskaapelointi on kiinteistön peruskaapelointi, joka soveltuu erilaisiin
käyttötarkoituksiin, kuten datan ja puheen siirtoon sekä turvallisuusjärjestelmien
ja kiinteistöautomatiikan tarpeisiin.
75
KÄKÄTE-oppaita
1/2011 Turvapuhelinopas
2/2011 Jaana Nykänen: Vanhuspalvelujen tietojärjestelmät
– Kooste asiakastieto-, toiminnanohjaus- ja toimintajärjestelmistä
3/2012 Kristina Forsberg: Teknologia avuksi ihmisten ja esineiden
paikantamisessa
4/2012 Seija Örn: Asunnon lukitusopas
5/2012 Ira Verma, Kirsti Pesola ja Sara Ikävalko: Kevythissi kotiin
6/2013 Kristina Forsberg: Tietokonepiste toimivaksi
– Opas palvelutaloille ja yhteisöille
7/2014 Kristina Forsberg ja Matti Lamponen: Apua paikalle
– Kooste avunpyyntöjärjestelmistä
KÄKÄTE-tutkimuksia
1/2012 Päivi Aro ja Sara Ikävalko: Automaatit ja maksupäätteet ikäihmisten
näkökulmasta
2/2013 Jenni Wessman, Kaaren Erhola, Satu Meriläinen-Porras, Richard Pieper
ja Minna-Liisa Luoma: Ikääntynyt ja teknologia – Kokemuksiani
teknologian käytöstä
7
K R I S T I N A F O R S B E R G J A M AT T I L A M P O N E N
Apua paikalle
– Kooste avunpyyntöjärjestelmistä
KÄKÄTE-oppaita 7/2014
KÄKÄTE-raportteja
1/2011 Outi Mäki: Ikäteknologian kokeilut Suomessa
2/2011 Ira Verma ja Johanna Hätönen: Ikäihmiset, asuminen ja teknologia