Liittokokousasiakirja

2
Puheenjohtajan tervehdys
3 Ohjelma
4 Info
6
Piirin tervehdykset
7 Liittariopas
9 Esityslista
10 Menettelytapajärjestys
12 Toimintasuunnitelma 2015
22 Talousarvio 2015 ja talousraportti 2014
27
Hallituksen kertomus toiminnastaan 36Aloitteet
62 Kohti vihreää kasvua
75 Keskustanuorten vaaliohjelma
76
Kymmenen virran maa
Onhan tätä jo odotettukin. Liittokokous
on vuoden kohokohta ja Keskustanuorten ylin päättävä elin. Teillä, jäsenistöä edustavalla kokousväellä on valta
käsissänne.
Tämän Oulun liittokokouksen painopiste
on asioissa ja politiikan linjassa. Tuomme
kokouksen käsiteltäväksi kattavan
vihreän talouden ohjelman, joka määrittelee kantojamme esimerkiksi energiaan ja
ruoantuotantoon. Tavoitteena on löytää
keinoja saada Suomeen kestävää kasvua
luonnon kierrosta ja taistella samalla
globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutosta vastaan.
Aloitteita kokoukseen on tullut kentältä
reilut kahdeksankymmentä Venäjäpakotteista päihdepolitiikkaan. Ne ovat
tärkeä väylä muodostaa liiton kanta
pinnalla oleviin aiheisiin, joita ohjelmat
eivät kata. Lisäksi kokousväellä on jatkovalmistelua varten evästettävänä tuleva
Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma.
Odotan vilkasta keskustelua sekä valiokunnassa että suuressa salissa. On itseisarvo, että kantoja pöyhitään kunnolla
ja eri näkökulmista. Liittari jää laimeaksi
ilman tunteita kuumentavaa, mutta asiapitoista ja toisia kunnioittavaa väittelyä.
Se tarkoittaa, että välitämme asioista.
T
arvittaessa äänestää pätkäytetään
demokratian hengessä. Uurnille päästään
myös henkilövalinnoista, kun hallitukseen valitaan viisi uutta jäsentä. On
ilonaihe, että ehdolle on rohkaistunut
liuta erilaisia, kyvykkäitä keskustanuoria
ympäri Suomea.
Minulle liittokokous on neljäs. Mieleenpainuvin on tietysti ollut Mikkeli, jossa
valikoiduin pestiini rautaisen kovasta
viisikosta. On vaikea uskoa, että tuosta
kokouksesta on kulunut jo vuosi – ja
toisaalta kokemuksia on kertynyt useammankin vuoden edestä. Nuorkeskustalaisen liikkeen puheenhoitajana toimiminen on vaativa ja palkitseva tehtävä,
2
johon voima tulee ennen kaikkea omien
luottamuksesta ja tuesta. Kiitos siitä.
Kokouksen evästämisen jätän eräälle jo
manan maille menneelle kaljupäiselle valtiomiehelle. ”Joissakin kansankerroksissa
puhe yhteiskunnallisesta uudistamisesta
aiheuttaa suonenvetokohtauksia. Mutta
keskustan radikaalisen ja ennakkoluulottoman nuorisoliikkeen mieli on uudistuksille altis.” Antoisaa liittokokousta!
Teppo Säkkinen
Puheenjohtaja
Ohjelma
24.10. Perjantai
18.00 Liiton hallituksen kokous, Hotelli Lasaretin kokoustilat
18.00 Majoittuminen hotellilla alkaa
21.30 Liittari-info
22.00 alkaen liittohallitusehdokkaat esittäytyvät hotellilla
25.10. Lauantai
7.30-10.00 Aamiainen
9.00-12.00 Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus hotellin aulassa
10.00 Liittokokous alkaa
12.00-14.00 lounas
13.00 Kokous keskeytetään
14.00 Kokous jatkuu
15.30-16.30 Reilun kaupan päiväkahvit
16.00 Kokous keskeytetään
16.30-19.00 Valiokuntien kokoukset
19.30 yhteislähtö hotellilta kaupungin vastaanotolle kävellen
20.00 -21.30 Kaupungin vastaanotto, Oulun kaupungintalo
21.30 Jatkot Amarillo (K18)
21.30-00.00 Saunat ja uima-allas käytössä hotellilla
26.10. Sunnuntai
7.30-10.00 Aamiainen
8.00-9.30 Valiokuntien kokoukset tarvittaessa
9.30 Kokous jatkuu
12.00-14.00 Lounas
13.00 Kokous keskeytetään
14.00 Kokous jatkuu
18.00 Kokous päättyy
3
Info
Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous 25.-26.10.2014
Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13
Liittokokous on Suomen Keskustanuoret ry:n ylin päättävä elin. Liittokokoukseen voivat Suomen Keskustanuoret
ry:n jäsenyhdistykset (piirit, osastot ja aluejärjestöt) lähettää edustajiaan liiton sääntöjen mukaisesti. Kokousta voi
tulla myös vain seuraamaan. Liittokokous linjaa Keskustanuorten poliittisia ja järjestöllisiä tavoitteita ja valitsee hallituksen jäseniä.
Majoitus
Majoitus tapahtuu hotelli Lasaretissa. Ilmoittautumisessa esitetyt huonekaveritoiveet pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon.
Perjantai-iltana Lasarettiin saapuvia otetaan vastaan klo 18 alkaen hotellilla, Kasarmintie 13. Ilmoittautuminen
vastaanottoon päättyy klo 23, jonka jälkeen saapuvien tulee ilmoittaa myöhäisestä tulostaan ETUKÄTEEN Leena
Siirille (leena.siiri@keskustanuoret.fi, 0447514256). Lauantaina majoittuvat voivat ilmoittautua suoraan hotellin
vastaanottoon.
HUOM! Huoneet on luovutettava sunnuntaina klo 12 mennessä! Matkatavaroille on säilytyspiste hotellilla.
Pysäköinti
Hotellin yhteydestä löytyy runsaasti maksutonta parkkitilaa.
Kokouspaikka
Kokous pidetään hotelli Lasaretissa, Aurora-salissa.
Valtakirjojen tarkastus
Virallisten edustajien tulee ilmoittautua kokouspaikalla lauantaina 25.10. klo 9-12. Mukana tulee olla valtakirja tai
pöytäkirjanote. Ilmoittautumisen yhteydessä edustaja saa myös äänestysliput ja kokousmateriaalin. Epäviralliset
edustajat voivat ilmoittautua kokouksen infopisteellä koko viikonlopun ajan.
Info
Liittokokouksen infopiste sijaitsee kokoussalin välittömässä läheisyydessä.
Tunniste
Valtakirjojen tarkastuksen ja ilmoittautumisen yhteydessä saat kaulassa pidettävän tunnisteen, joka on turvallisuussyistä pidettävä esillä koko ajan liittokokouspaikalla liikuttaessa. Tunniste toimii myös sisäänpääsynä iltaohjelmaan.
Kokouksen seuraaminen
Kokousta voi seurata kokoussalissa tai virtuaalitupaillan tavoin netin välityksellä.
Henkilövalinnat
Liittohallitusehdokkaita voi käydä tenttaamassa perjantai-iltana hotelli Lasaretin kabinetissa.
Liittokokous valitsee Keskustanuorten viisi liittohallituksen jäsentä sunnuntaina 26.10. äänestyksissä.
HUOM! Pidä huolta äänestyslapuistasi, sillä uusia ei saa.
Nettiyhteys kokouspaikalla
Kokouspaikalla on käytettävissä langaton panOULU verkko.
Ruokailu
Lasaretissa majoittuville tarjoillaan aamiainen hotellissa.
Ruokailut tapahtuvat hotellin ravintola Virrassa. Ilmoittautumisen yhteydessä esitetyt erityisruokavaliot otetaan
huomioon. Lauantain päivällinen tarjoillaan kaupungin vastaanotolla Oulun kaupungintalolla.
Ravintola Virrasta on mahdollisuus ostaa kahvia, teetä, virvokkeita ja pientä syötävää molempina kokouspäivinä.
4
Lapset
Myös lapset ovat tervetulleita Keskustanuorten liittokokoukseen. Lapsille on kokouspaikalla varattu erillinen leikkinurkkaus.
Ehdokkaiden esittelypisteet
Liittokokouksen ehdokkaiden esittelypisteet sijaitsevat kokoussalin takaosassa.
Kekkosen Haarikka
Kekkosen Haarikka on jälleen kaksiosainen. Ensimmäinen arvioitava suoritus on perinteisesti piirien viralliset puheenvuorot kokoussalissa.
Toinen osa tapahtuu sosiaalisen median kanavissa Twitterissä ja Instagramissa. Kummankin välineen osalta piirit
laitetaan paremmuusjärjestykseen kiinnostavuuden, vuorovaikutuksellisuuden ja oivaltavuuden perusteella.
Päivityksissä täytyy käyttää aihetunnistetta #kekkosenhaarikka ja huomioida, että esim. Instagram-tili on julkinen, jotta
tuomarit voivat päivityksen nähdä. Kisassa huomioidaan la 26.10. klo 20 mennessä tehdyt päivitykset.
Piirin nimi tulee ilmetä jollain tavalla twiitistä tai kuvasta, mutta niiden ei tarvitse tulla piirin viralliselta tililtä. Piirin
osallistujien tai yhden osallistujan päivitysten määrää ei ole rajoitettu. Sijoitusten määräytymisessä puheella on 50%, Instagramilla 25% ja Twitterillä 25% painoarvo. Näiden perusteella lasketaan piirin sijoitus tässä osakilpailussa.
Iltaohjelma
Perjantai-iltana on mahdollista tavata liittohallitusehdokkaita hotelli Lasaretin kabinetissa klo 22-24.
Sitä ennen, klo 21.30 järjestetään liittari-info (30 min.).
Lauantaina iltaohjelma alkaa Oulun kaupunginvastaanotolla klo 20.00 Oulun kaupungintalolla. Olethan ajoissa paikalla!
Lauantaina iltaohjelman jatkona on vaihtoehtoisesti klo 21.30 alkaen ravintola Amarillo (K18), Pakkahuoneenkatu 16
tai hotellin sauna- ja uima-allastilat klo 24 asti. Saunatiloissa on tarjolla pientä naposteltavaa.
Ensiapu
Ensiaputilanteessa voit olla yhteydessä ensiapuvastaaviin: Jenni Ristiluoma (040 560 8273) ja
Jussi Sallinen (050 575 4118)
Lisätietoja
Kokouksen käsiteltävistä asioista ja kokouksen kulusta: Jussi Sallinen, 050 575 4118.
Majoitusasiat: Leena Siiri 044 7514256
Muut kokousasiat: (mm. ruokailut, iltaohjelma, kokoustilat) Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Sanna-Mari Talala,
040 591 9006.
5
Arvoisa liittokokousväki,
olette lämpimästi tervetulleita Pohjois-Pohjanmaalle! Suuret kiitokset siitä, että valitsitte kokouspaikaksenne Oulun.
Monivuotinen työ Keskustanuorissa ei voisi hienompaa kruunua saada, kuin järjestön suurimman tapahtuman kotipaikkakunnalle.
Keskustanuorten työ missionsa toteuttamiseksi jatkuu, mutta tuloksia se tuottaa kokoajan. Esimerkkeinä vaikkapa nuoret kansanedustajat.
Minut valittiin Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajaksi suoraan nuorten
piirin puheenjohtajan paikalta. Se kertoo nuorten järjestämien koulutusten,
vaikuttamiseen kasvattamisen ja verkostojen rakentamisen tehokkuudesta.
Haluan lämpimästi kiittää niitä satoja keskustanuoria, joihin olen vuosien
varrella liittokokouksissa saanut tutustua ja yhteistyötä tehdä. Olen saanut
kokea voiton tunteita ja välillä niellä tappion karvasta kalkkia. Nämä tunteet
kuuluvat olennaisesti politiikkaan, joten niitä on hyvä oppia käsittelemään jo
nuorena.
Tehkää hyviä päätöksiä rakentavalla asenteella!
Matias Ojalehto
Pohjois-Pohjanmaan Keskustan puheenjohtaja
Arvon liittokokousvieras,
olet astumassa Suomen nuorimmalle maaperälle, jolla on voimakas taloudellinen rakennemuutos käynnissä omalla alueellaan. Maakunnassa ja tarkemmin sanottuna Oulun seudulla on irtisanottu tuhansia työntekijöitä muutaman vuoden
aikana. Irtisanomiset ulottuvat myös irtisanottujen lähipiiriin ja kotiseudulle. Muutos on hitsannut pohjoispohjalaiset
yhteen ja täällä uskotaan omaan sekä naapurin tekemiseen.
Me nuoret luomme kivijalkaa täällä Pohjois-Pohjanmaalla paremmalle huomiselle ja tuleville sukupolville. Ikäluokkamme on ratkaisevassa asemassa tulevaisuuden aloitteiden ja innovaatioiden osalta. Ei siis jäädä poteroihin muuallakaan Suomessa, vaan tuodaan omaa näkökulmaa rohkeasti keskusteluun. Puhukaa ja uskaltakaa. Harvoin tullaan
pyytämään, älkää siis odottako.
Keskustanuoret tähtäävät tulevaisuuteen paikallisesti,
alueellisesti ja liittotasolla. Olemme jatkossakin Suomen
suurin nuorisopoliittinen järjestö ja usko tulevaisuuteen
realistisella maailmankuvalla varustettuna on meidän käyntikorttimme.
Kauaskantoisia ja rohkeita päätöksiä!
Jussi Ylitalo
Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja
6
Liittariopas
nissa. Jos esityksen tehnyt henkilö kokee, että valiokunta on
ottanut esityksen huomioon, voi hän vetää oman esityksensä
pois. Jos näin taas ei ole, niin esitys jää valiokunnan käsittelystä tai vastakkaisesta kannasta huolimatta voimaan ja siitä
äänestetään.
Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 2014
Ohjeita liittokokousedustajille
Jos esitystä ei ole tehty yleiskeskustelun aikana, ei valiokunta
ole sitä voinut käsitellä, ja silloin se on esitettävä kyseisessä
asian kohdassa. Jos sitä kannatetaan, niin se otetaan käsittelyyn ja siitä äänestetään.
1. Tervetuloa liittokokoukseen
Suomen Keskustanuoret ry:llä on vuodessa kaksi
sääntömääräistä yleistä kokousta. Keväällä valtuuskunta, jossa
on kolme edustajaa/piiri + liiton puheenjohtajista sekä syksyllä
liittokokous. Käsittelyssä ovat samat asiat kuin vaikkapa osastojen ja piirien kevät- ja syyskokouksissakin.
Usein valiokunnan kanta koetaan merkityksellisemmäksi kuin
yksittäisen edustajan kanta. Siksi kannattaakin tehdä omat
esityksensä yleiskeskustelun aikana ja pyrkiä saamaan myös
valiokunta samalle kannalle esimerkiksi osallistumalla itse
kyseisen valiokunnan työskentelyyn. Yleiskeskustelun aikana
tehtyjä esityksiä on myös muilla kokousedustajilla enemmän
aikaa miettiä, kuin vasta kyseisessä asiankohdassa tehtyjä
Suomen Keskustanuoret ry:tä kutsutaan myös liitoksi. Liitolla
tarkoitetaan sitä, että kaikki Keskustanuorten osastot, aluejärjestöt ja piirit ovat Suomen Keskustanuoret ry:n jäseniä.
Näin liitolla ei ole yhtään henkilöjäsentä, vaan Keskustanuorten jäsenet ovat jonkun Keskustanuorten piirin tai osaston
jäseniä. Tämän takia kaikilla Keskustanuorten jäsenillä ei ole
myöskään automaattisesti virallista edustusoikeutta (oikeutta
tehdä esityksiä ja äänestää) liittokokouksessa. Jokaisella piirillä, osastolla ja aluejärjestöllä on oikeus asettaa tietty määrä
edustajia liittokokoukseen jäsenmääränsä pohjalta. Tästä
määrätään liiton säännöissä.
Yleiskeskustelu
Asiaa koskeva esitys
- Virallisena edustajana voit tehdä mitä tahansa asiaa
koskevan esityksen.
- Jotta esitystä voidaan käsitellä tarvitsee väh. 1
virallisen kokousedustajan sitä kannattaa.
H enkilöä koskeva esitys
- Virallisena edustajana voit esittää henkilöä
mihin tahansa käsittelyssä olevaan vaaliin.
- Esityksesi käsitellään sellaisenaan eli
se ei vaadi kannatusta.
Valiokunnan käsittely
Piirit, osastot, aluejärjestöt ovat nimenneet omat edustajansa
liittokokoukseen ja todistuksena tästä pitää liittokokoukseen
osallistuvalla edustajalla olla mukanaan liiton viralliselle
pohjalle tehty valtakirja tai ote kyseisen kokouksen pöytäkirjasta.
Valiokunta käsittelee esityksen
- Virallisena edustajana voit osallistua valiokunnan työskentelyyn.
Kyseinen asiankohta
Valiokunnan esitys
- Jos esitys tyydyttää sinua, voit vetää oman yleiskeskustelun aikana tekemäsi esityksen pois.
- Jos esitys ei tyydytä sinua, voit jättää esityksesi voimaan
ja se käsitellään ja siitä tarvittaessa äänestetään.
Tässä oppaassa on ohjeita, joiden avulla liittokokousedustajan
toimiminen on selkeämpää, kuten myös sen seuraaminen.
Esitys
- Jos et tehnyt yleiskeskustelun aikana esityksiä ja jos et ole
tyytyväinen valiokunnan esitykseen tai jos asia tulee mieleesi vasta nyt,
voit tehdä asiaa koskevan esityksen.
- Jos esitystäsi nyt joku virallinen edustaja kannattaa se käsitellään ja siitä
äänestetään tarvittaessa.
2. Päätöksenteko liittokokouksessa
Kaikista kokouksessa olevista asioista voi tehdä kuka tahansa
virallinen edustaja esityksiä joko yleiskeskustelun aikana tai
kyseisessä asiankohdassa.
Päätös
Jotta asioihin liittyvät esitykset voidaan ottaa huomioon, on
jonkun toisen virallisen edustajan kannatettava tehtyä esitystä. Muutoin esitys raukeaa, eikä sitä käsitellä.
esityksiä. Tämä kaikki takaa esityksen tekijälle paremmat mahdollisuudet saada kantansa hyväksytyksi kokouksessa.
Henkilöitä esitettäessä kannatusta ei tarvita, vaan esitys
otetaan huomioon ilmankin.
Katso taulukko 1.
Taulukko 1. Päätöksenteko ja esitykset liittokokouksessa.
Jos esitys on muutos- tai vastaesitys (kuten virallisten edustajien esitykset käytännössä liittokokouksessa aina ovat, koska
hallitus on jo tehnyt varsinaiset esitykset) tai jos esityksiä on
monia, niistä äänestetään.
2.1 Asioista äänestäminen liittokokouksessa
Yleiskeskustelun aikana tehdyt esitykset käsitellään valiokun-
- Ehdotusten toteaminen ja tarkistaminen
Aluksi puheenjohtaja toteaa, mitkä tulevat olemaan äänestyksen eri vaiheet:
7
- Äänestystavasta päättäminen
- Äänestysjärjestyksestä päättäminen
- Äänestäminen
- Tuloksen toteaminen
2.2 Henkilövaali liittokokouksessa
Menettely on pitkälti sama kuin asioista äänestettäessä.
2.1.1 Ehdotusten toteaminen ja tarkastaminen
Puheenjohtaja tulee ennen äänestystä luettelemaan tehdyt ehdotukset ja niiden tekijät ja kannattajat ja että tämän jälkeen
tulet tiedustelemaan onko selostus oikea.
Tässä vaiheessa on mahdollisuus kokouksen osallistujilla tehdä
korjauksia tai täsmennyksiä.
2.1.2 Äänestystavasta päättäminen
Kokouksen puheenjohtaja tai menettelytapavaliokunta tekee
aina ennen äänestystä esityksen äänestystavasta. Tämän
jälkeen puheenjohtaja teetättää päätöksen äänestystavasta,
tällöin kokous päättää puheenjohtajan esityksen pohjalta
äänestystavasta yksinkertaisella enemmistöllä.
2.1.3 Äänestysjärjestyksestä päätöksen teettäminen
Puheenjohtaja tekee ennen äänestyksiä esityksen siitä, miten
eri ehdotukset asetetaan vastakkain äänestyksessä ja kuinka
lopullinen päätös syntyy.
1. Puheenjohtaja avaa käsiteltävän kohdan
2. menettelytapavaliokunnan edustaja esittää kokoukselle
vaalimenettelyn
3. Puheenjohtaja avaa keskustelun vaalimenettelystä
4. päätetään vaalimenettelystä
5. puheenjohtaja toistaa kertoo miten vaali tapahtuu esim.
mitä lippua käytetään ja miten monta nimeä kirjoitetaan sekä
äänestyspaikat
6. Ääntenlaskijat sekä avustavat toimihenkilöt (esim. toiminnanjohtajat) siirtyvät äänestyspaikoille.
Äänestyspaikalla on valmiina äänestyslistat sekä vaaliuurnat
7. Muut kuin viralliset kokousedustajat sekä vaalitoimihenkilöt
poistetaan vaalihuoneesta.
8. Puheenjohtaja julistaa vaalirauhan
Vaalihuoneeseen ei oteta enää myöhästyneitä virallisia kokousedustajia äänestämään
9. Suoritetaan vaali:
Vaalikelpoiset kokousedustajat täyttävät äänestyslipun
puheenjohtajan aikaisemmin antamien ohjeiden mukaisesti.
Edustajat menevät piireittäin osoitetuille vaalipaikoille.
2.1.4 Äänestys
Jos on päädytty äänestykseen avoimilla lipuilla, puheenjohtaja
kertoo selvästi kunkin äänestyksen kohdalla vastakkain
olevat esitykset, eli sen, mitä esitystä kannatetaan vihreällä
JAA kortilla ja mitä punaisella EI kortilla. Samoin jokaisessa
äänestyksessä puheenjohtaja kertoo selvästi milloin laput pitää
nostaa ylös ja laskea alas.
Äänestyksen aikana kaikkien salissa olevien on ehdottomasti
istuttava paikallaan.
Jos päädytään suljettuun lippuäänestykseen puheenjohtaja
selvittää ennen äänestystä tarkasti sen, mistä äänestetään,
mitä äänestyslappua käytetään sekä mitkä ovat lappuun
kirjoitettavat vaihtoehdot. Jos päädytään suljettuun lippuäänestykseen, noudatetaan vaalin menettelytapaa.
Ainoastaan kokouksen puheenjohtajalla on oikeus julistaa vaalin tai äänestyksen tulos. Puheenjohtaja tulee vahvistuttamaan
tuloksen, eli kertomaan annetun äänimäärän sekä äänten
jakautumisen. Lopuksi puheenjohtaja julistaa päätöksen.
Tässä vaiheessa kokouksen edustajilla on mahdollisuus jättää
eriävä mielipide päätöksestä. Lopuksi puheenjohtaja päättää
asiakohdan käsittelyn.
8
Vaalipaikalla on kaksi toimihenkilöä. Toinen heistä huutaa
ilmoittautumislistan mukaisessa järjestyksessä kokousedustajat jättämään äänestyslippunsa uurnaan. Toinen (yleensä ääntenlaskija) merkkaa listaan oikean äänestysnumeron kohdalle
lipun jätetyksi.
Lipun jättämisen jälkeen kokousedustaja poistuu vaalihuoneesta.
10. Puheenjohtaja julistaa äänestyksen jälkeen vaalin päättyneeksi.
Suomen Keskustanuorten liittokokouksen 2014 esityslista
1. Kokouksen avaus, puheenjohtaja Teppo Säkkinen
2. Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
a. Liittokokous kutsutaan koolle liiton järjestölehdessä tai Suomen Keskusta rp:n pää-äänenkannattajassa julkaistulla
tiedonannolla vähintään kahta (2) kuukautta ennen varsinaisen liittokokouksen alkamista sekä vähintään yhtä (1) kuukautta ennen ylimääräisen liittokokouksen alkamista
3. Kokouksen järjestäytyminen
a.Valitaan kokoukselle
i. Kolme puheenjohtajaa
ii. Pääsihteeri ja kaksi muuta sihteeriä
iii. Kaksi pöytäkirjantarkastajaa
iv. Viisi ääntenlaskijaa
4. Tervehdykset
5. Kokouksen esityslistan ja menettelytapajärjestyksen hyväksyminen
6. Valiokuntien asettaminen
- Menettelytapajärjestyksen mukaisesti asetetaan neljä valiokuntaa:
- poliittinen valiokunta
- menettelytapavaliokunta
- järjestövaliokunta
- Vihreän talouden valiokunta
7. Yleis- ja lähetekeskustelu
7.1 Poliittiset ja järjestölliset asiat
7.2 Henkilövaalien esitykset
- kohdat 7.1 ja 7.2 esitetään käytäväksi yhdessä keskustelussa
7.3. Henkilövaalien puheet
8. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta päättäminen
9. Tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien edustajien
matkakorvauksista ja palkkioista päättäminen
10. Vuonna 2015 kannettavista jäsenmaksuista päättäminen
11. Vuoden 2015 tulo- ja menoarvioista päättäminen
12. Viiden alle 30-vuotiaan varsinaisen jäsenen valinta kaksivuotiskaudeksi 2015–2016 liiton hallitukseen
13. Ansiomerkkien jako
14. Kahden alle 30-vuotiaan varajäsenen valinta liiton hallitukseen vuodeksi 2015
15. Edustajaehdokkaan valinta Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitukseen
16. Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajien valinta liiton hallitukseen
17. Keskustanuorten valtuuskunnan asettaminen
18. Kahden tilintarkastajan ja heidän varahenkilöiden valinta
19. Vihreän talouden ohjelmasta päättäminen
20. Lähetekeskustelu eduskuntavaalien pääteemoista
21. Liittokokousaloitteista päättäminen
22. Liittokokouksen kannanotoista päättäminen
23. Muut asiat, jotka liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi
24. Kokouksen päättäminen
9
Menettelytapajärjestys
vuoroja, mikäli siitä on mainittu puheenvuoroa pyydettäessä.
Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 2014
Asian esittäjille annetaan mahdollisuus lyhyihin vastauspuheenvuoroihin.
1. Järjestäytyminen
Liittokokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, pääsihteeri
ja kaksi (2) sihteeriä, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa sekä viisi
(5) ääntenlaskijaa.
Liittokokous asettaa päätösten valmistelua varten seuraavat
valiokunnat:
1) Menettelytapavaliokunta
- valtakirjojen tarkastaminen ja äänioikeutettujen toteaminen
- ehdotuksen tekeminen hallituksen viiden alle 30-vuotiaan
varsinaisen jäsenen vaalista
- ehdotuksen tekeminen hallituksen kahden alle 30-vuotiaan
varajäsenen vaalista
- ehdotuksen tekeminen Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajista liiton hallituksessa
- ehdotuksen tekeminen liiton kahdesta (2) tilintarkastajasta,
joista toisen tulee olla auktorisoitu ja
heille varatilintarkastajistaan,
- ehdotuksen tekeminen liiton edustajaehdokkaasta ja varaedustajaehdokkaasta puoluehallituksessa
- ehdotuksen tekeminen liiton edustajaehdokkaasta Keskustan
Opiskelijaliiton hallitukseen
- ehdotuksen tekeminen muista tarvittavista menettelytavoista
kokouksessa
2) Poliittinen valiokunta
- ehdotuksen tekeminen poliittisista aloitteista
- ehdotuksen tekeminen liittokokouksen kannanotoista
- ehdotuksen tekeminen Keskustanuorten eduskuntavaalien
pääteemoista
3) Järjestö- ja talousvaliokunta
- ehdotuksen tekeminen liiton vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta
- ehdotuksen tekeminen tilintarkastajien palkkioista, hallituksen
jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien edustajien matkakorvauksista ja palkkioista
- ehdotuksen tekeminen vuonna 2015 kannettavista liiton jäsenmaksuista
- ehdotuksen tekeminen vuoden 2015 tulo- ja menoarviosta
- ehdotuksen tekeminen järjestöllisistä aloitteista
4) Vihreän talouden valiokunta
- ehdotuksen tekeminen Keskustanuorten ohjelmasta Kohti
Vihreää kasvua
- ehdotuksen tekeminen Kohti vihreää kasvua -ohjelmaan liittyvistä aloitteista
Piirijärjestön virallisen puheenvuoron saa ennen muita puheenvuoroja. Puheenvuorojen pituus on yksi minuutti, ellei kokous
erikseen toisin päätä. Kokous voi myös päättää puheenvuorojen
lukumääräisestä rajoittamisesta. Valiokuntien esityksiä käsiteltäessä voidaan käyttää yhden (1) minuutin puheenvuoroja
tehtäessä muutosesityksiä päätösehdotuksiin.
Henkilövaalien puheenvuorot ovat pituudeltaan korkeintaan
kolme (3) minuuttia hallitusehdokkaille ja kaksi (2) minuuttia
muille ehdokkaille.
Mikäli henkilövaaleja koskevassa keskustelussa joku ehdotetuista haluaa käyttää puheenvuoron, niin se annetaan hänelle välittömästi ohi muiden pyydettyjen puheenvuorojen. Puheenvuorot
on esitettävä tarkoitukseen varatulta puhujapaikalta. Puheenvuoron käyttäjän on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Ellei
puhuja näin menettele, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä
palaamaan asiaan. Muutoin puheenvuoro voidaan keskeyttää.
3. Äänestysmenettely
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa äänten mennessä
tasan ratkaisee arpa. Ennen äänestystä puheenjohtajan on
ilmoitettava kannatetut ja kannattamatta jääneet ehdotukset.
Puheenjohtaja tekee äänestysehdotuksen, jolloin käytettävissä
ovat suljettu lippuäänestys tai avoin äänestys valtakirjalla, jonka
toiselle puolella on JAA ja toisella EI. Valiokuntien kannanotoista päätettäessä suoritetaan aina ensin koeäänestys. Käsittelyn
pohjana on liittokokouksen valiokunnan esitys. Mikäli liittokokous tyytyy puheenjohtajan tulkintaan koe-äänestyksen
tuloksesta, ei varsinaista äänestystä tarvitse suorittaa. Äänestys
on suoritettava, kun viisi kokousvaltuutettua sitä pyytää. Asiakysymyksiä käsiteltäessä voidaan äänestys suorittaa myös suljetulla
lippuäänestyksellä, jos viisi kokousvaltuutettua sitä pyytää.
4. Vaalimenettely
Vaali suoritetaan suljetuin lipuin numeroiduilla äänestyslipuilla,
jollei kokous toisin päätä. Kokouksen puheenjohtaja määrää
valiokunnan esityksen pohjalta äänestysehdotusta tehdessään,
mitä äänestyslippua vaalissa käytetään. Päätetyn äänestystavan
vastaiset äänestysliput hylätään.
5. Vaalitoimitus
Liittokokouksen menettelytapavaliokunta toteaa äänioikeutetut
kokousedustajat 25.10.2014 klo 12 mennessä jätettyjen valtakirjojen perusteella.
2. Puheenvuorot
Puheenvuorot pyydetään kokouksen puheenjohtajalta kirjallisesti tarkoitusta varten varatuilla lipuilla.
Pyyntöön on merkittävä se työjärjestyksen kohta, mihin se
pyydetään.
Avoimissa äänestyksissä kokouksen valitsemat ääntenlaskijat
jakaantuvat kokoussalin eri puolille voidakseen suorittaa ääntenlaskennan mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti. Äänten
laskeminen tapahtuu kokouksen puheenjohtajiston valvonnassa.
Piirijärjestön virallinen kannanotto käsiteltävään asiaan tai esitys
päätökseksi voidaan esittää ennen yksityisten edustajien puheen-
10
Vaalit toimitetaan kokouksen puheenjohtajiston johdolla.
Edustajat jättävät vaalilippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan
piiriryhmittäin siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä on
kirjoitettu virallisten edustajien ilmoittautumisluetteloon. Luetteloon tehdään merkintä vaaliin osallistumisesta. Nimenhuudon
ja osallistumismerkinnän suorittaa kokouksen sihteeristö
piirijärjestöjen toiminnanjohtajien avustamana. Puheenjohtaja
julistaa vaalin päättyneeksi välittömästi sen jälkeen, kun nimenhuuto on suoritettu loppuun. Tämän jälkeen ei vaaliin enää voi
osallistua.
virallisia edustajia, seuraavat kokousta heille varatuilta paikoilta.
Liittokokousta pääsevät seuraamaan myös Keskustanuorten ja
Suomen Keskustan jäsenet ja ulkopuoliset tiedotusvälineiden
edustajat heille erikseen varatuille paikoille. Liittokokousta voi
tekniikan salliessa seurata myös sähköisillä menetelmillä.
Äänestysliput sisältävä uurna luovutetaan vaalin päätyttyä
ääntenlaskijoille, jotka aloittavat välittömästi äänten laskennan.
Menettelytapavaliokunnan puheenjohtaja ilmoittaa vaalin tuloksen ja kokouksen puheenjohtaja tekee sen pohjalta päätösehdotuksen. Muilla henkilöillä ei ole vaalin tuloksen ilmoitusoikeutta
tai esitysoikeutta päätösehdotuksen tekemiseen.
6. Edustajien sijoittuminen kokoussaliin
Viralliset kokousedustajat sijoittuvat kokoussaliin varatuille
paikoille. Edustajan on vältettävä tarpeetonta liikkumista kokouksen kuluessa ja pysyttävä ehdottomasti paikallaan avointen
äänestysten aikana ja odotettava omilla paikoillaan lippuäänestykseen osallistumista.
7. Liittokokouksen seuraaminen
Kutsuvieraat sekä liiton hallituksen jäsenet, jotka eivät ole
11
Toimintasuunnitelma 2015
1
2
3
Sisältö
4
1. YLEISTÄ
5
2. KESKUSTANUORTEN STRATEGIA5
6
2.1 ARVOT
7
2.2 TOIMINTA-AJATUS
8
2.3 VISIO
9
3. KOHDERYHMÄAJATTELU
10
3.1 AKTIIVITOIMIJAT
11
3.2 PAIKALLISTOIMIJAT
12
3.3 NUORET VAIKUTTAJAT
13
3.4 UUDET NUORET
14
3.5 TUKIJÄSENET
4. KESKUSTANUORTEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTU- 15
16
MAKALENTERI
5. KESKUSTANUORTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUT- 17
18
TAMINEN
5.1 KESKUSTANUORTEN TOIMINNAN PÄÄPAINOPISTE- 19
20
ALUEET
21
5.1.1 EDUSKUNTAVAALIT 2015
22
5.1.2 KESKUSTANUORET 70 VUOTTA YHTEISKUNNAN
23
UUDISTUKSEN KÄRJESSÄ
24
5.2 TOIMINTA TAVOITTEIDEN ETEEN
25
5.2.1 KESKUSTA R.P.
26
5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT
27
5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT
28
5.2.4 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
29
5.2.5 VAALIT
30
5.2.6 VERKOSTOITUMINEN
31
5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI
6. NUORTEN AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN KASVAT- 32
33
TAMINEN
34
6.1.1 LUMIMYRSKY
35
6.1.2 KESÄPÄIVÄ
36
6.1.3 ELOKOULU
37
6.1.4 PUOLUEEN TILAISUUDET
38
6.1.5 KEKKOSEN HAARIKKA
39
6.2. KOULUTUS
40
6.2.1 UUDEN JÄSENEN KOULUTUS
41
6.2.4 PIIRIEN JOHTOKUNTAKOULUTUS
42
6.2.5 POLITIIKAN AKATEMIAT
43
6.2.6 TJ+PJ15 – KOULUTUS
44
6.2.7 TYÖNTEKIJÄ-TAPAAMISET
45
6.2.8 PUHEENJOHTAJATAPAAMISET
46
6.2.9 UUDEN TYÖNTEKIJÄN KOULUTUS
47
6.2.10 LIITTOHALLITUKSEN KOULUTUS
48
6.2.11 PRIIMUSKURSSI
50
6.3 TOIMINTAMALLIT
51
6.3.1 KUNTAVAIKUTTAJIEN KOHTAAMISET
52
6.3.3 IDEAPAJAT
53
6.3.4 MONIKULTTUURINEN TOIMINTA
54
6.3.5 JÄSENHANKINTA 2015
55
6.4 TOIMINNAN SEURANTA
56
7. VIESTINTÄ
57
7.1 VIESTINTÄSUUNNITELMA
58
7.2 VIESTINTÄOPPAAT
59
7.3 TIEDOTTAMINEN
60
7.3.1 POLIITTINEN TIEDOTTAMINEN
61
7.3.2 KESKUSTANUORTEN UUTISKIRJE
62
7.3.3 KESKUSTANUORET.FI
63
7.3.4 SOSIAALISET MEDIAT
64
7.3.5 JUURI-LEHTI
65
7.4 MARKKINOINTI
66
7.4.1 BRÄNDI
12
7.4.2 MESSUT JA KESÄTAPAHTUMAT
8. HALLINTO
8.1 LIITTOKOKOUS
8.2 VALTUUSKUNTA
8.3 HALLITUS
8.4 TYÖVALIOKUNTA
8.5 TYÖRYHMÄT
8.6 LIITTOTOIMISTO
8.7 PIIRIN TYÖNTEKIJÄN SIIRTYMINEN LIITON ALAISUUTEEN
9. TALOUS
9.1 TALOUS- JA HALLINTO-OSASTO
9.2 VARAINHANKINTA
9.3 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
9.4 RAHOITUSHAKEMUKSET
1. Yleistä
Keskustanuorten vuosi 2015 rakentuu voimakkaasti eduskuntavaalien ja Keskustanuorten juhlavuoden ympärille.
Alkuvuonna 2015 keskustanuoret kautta maan jalkautuvat
ihmisten pariin kertomaan Keskustanuorten vaihtoehdosta
yhteiskunnan uudistamiseksi. Eduskuntavaaleihin liittyvät tilaisuudet ovat käytännön koetus viimeisten vuosien aikana tehdylle
ohjelma- ja koulutustyölle. Näissä vaaleissa Keskustanuorten
keskuudessa olevalla työllä on erityisen suuri merkitys äänestysaktiivisuuden ja vaalien yleisen kiinnostuksen nostamiseksi.
Keskustanuoret tekee osansa nuorten poliittisen aktiivisuuden
nostamiseksi myös vaalien ulkopuolella. Vaalien kautta noussutta aktiivisuutta ruokitaan tarjoamalla Keskustanuorissa runsaasti
uusia jäseniä kiinnostavaa toimintaa.
Keskustanuoret kouluttaa toimijoitaan järjestöllisissä ja poliittisissa asioissa. Kaikille tarjotaan kaikkea, mutta kaikkien ei
oleteta osallistuvan kaikkeen. Keskustanuorten toiminnassa on
mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan omien kiinnostusten
mukaisesti.
Keskustanuorten vuoden 2015 toinen pääpainopiste on Keskustanuorten 70-vuotisen historian juhlallisuuksissa. Juhlavuosi ei
ole pelkästään menneiden muistelua, vaan historiasta ammennetaan vahvasti ajatuksia tulevaisuuden toimintaan.
Juhlavuoden tilaisuudet käynnistetään eduskuntavaalien
jälkeisellä ajalla. Juhlat alkavat Keskustanuorten Kesäpäiviltä,
jatkuvat ympäri Suomea järjestettävissä tilaisuuksissa ja Kenupikkubussin kyydissä, saavat kansainvälistä väriä Euroopan Liberaalinuorten syyskongressista sekä huipentuvat lopulta syksyn
liittokokoukseen ja vuosijuhliin.
Historiallisen tiedon kautta haetaan uusia näkemyksiä tulevaisuuteen. Keskustanuoret tukee jäsenistönsä omia ja itseohjautuvia tulevaisuuteen suuntaavia ideapajoja erillisellä tukimuodolla,
joka tulee kaikkien yksittäisten keskustanuorten haettavaksi.
Erilaisten ajatusten ja ideoiden tuominen yhteen on Keskustanuorten vahvuus.
Keskustanuoret jatkaa vuonna 2015 strategiansa mukaisesta
yhteistyötä liiton ja piirien välillä. Piirien yhteisistä puheenjohtajatapaamisista tehdään vakituinen käytäntö ja Keskustanuorten
työntekijöiden yhteiset tilaisuudet vakiinnutetaan.
2. Keskustanuorten strategia
Keskustanuorten strategia määrittelee järjestön toiminnan keskeiset suuntaviivat ja suuntaa järjestön kehittämistä seuraavan
kymmenen vuoden ajalle. Toimintaa kehitetään strategian mukaisena sujuvasti asteittain. Strategian toteuttaminen rakentuu
vapaaehtoisuuden ja vastuullisuuden pohjalle.
Strategian toteutumista seurataan vuosittain Keskustanuorten
valtuuskunnassa.
2.1 Arvot
Keskustanuorten arvot pohjautuvat ihmisyysaatteeseen.
Keskustanuorten mielestä yhteiskunnallisen päätöksenteon on
oltava ihmisläheistä ja -lähtöistä. Emme määrittele yhteiskunnan
ja valtion tehtäviä pääomien hallitsemisen näkökulmasta vaan
ihmisen hyvinvoinnin, ihmisyyden, on oltava kaiken yhteiskunnan kehittämisen päällimmäisenä arvona.
Keskustanuorten aatteellinen pohja kumpuaa uskosta ihmiseen;
ihminen on luonnostaan aktiivinen ja kehittymishaluinen toimija, jonka henkistä kasvua tulee tukea. Keskustanuorten mielestä
ihmisten henkinen kehittyminen eli sivistyminen, on lähtökohta
koko yhteiskunnan kehittymiselle. Keskustanuoret korostavat
ihmisten hyvinvoinnin henkistä puolta: mahdollisuutta itsensä
kehittämiseen, opiskeluun, työhön, harrastamiseen, itsensä ilmaisuun, hyviin ihmissuhteisiin, aktiiviseen suvaitsevaisuuteen,
vapauteen ja vastuuseen sekä elämänlaadun kohottamiseen.
Ihmisyysaatteesta kumpuavat neljä arvoamme:
- Yhteisöllisyys
- Yhdenvertaisuus
- Kestävä kehitys
- Sivistys
2.2 Toiminta-ajatus
Toiminta-ajatus kuvaa järjestön perustarkoitusta ja se on luonteeltaan pysyvä. Keskustanuorten toiminta -ajatus on:
Keskustanuoret kasvattaa vaikuttamaan.
Keskustanuorten toiminta-ajatusta täsmennetään järjestön
ydintehtävillä:
Keskustanuoret kasvattavat nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen
alkiolaisten arvojen pohjalta.
Keskustanuoret vaikuttavat arvojensa mukaisesti ympäröivään
yhteiskuntaan paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja
globaalilla tasolla.
2.3 Visio
Keskustanuoret on kasvattava vaikuttamisen väylä ja rakennamme aktiivisesti arvojemme mukaista yhteiskuntaa.
3. Kohderyhmäajattelu
Keskustanuorten jäsenet ja muut toimintoihin osallistuvat
nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko samanlaisine tarpeineen
ja odotuksineen. Kohderyhmät on toiminnan suunnittelun
apuväline ja yksi jäsen voi ”kuulua” moneenkin kohderyhmään.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
13
Keskustanuorten kohderyhmät on segmentoitu seuraavanlaisesti.
3.1 Aktiivitoimijat
Aktiivitoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka
yleensä ovat mukana Keskustanuorten piiri- ja liittotason toiminnassa ja vaikuttavat Keskustanuorten sisällä ja ulkopuolella
mm. Keskustanuorten edustuspaikkojen kautta.
3.2 Paikallistoimijat
Paikallistoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka
toteuttavat Keskustanuorten toimintaa osastoissa ja osastojen
erilaisissa toimintaryhmissä.
3.3 Nuoret vaikuttajat
Nuoret vaikuttajat ovat nuorkeskustalaisittain ajattelevia alle
30-vuotiaita nuoria, jotka toimivat erilaisina vaikuttajina kuntien
valtuustoissa, lautakunnissa, nuorisovaltuustoissa, erilaisissa yhdistysten ja yritysten hallituksissa tai ovat ehdokkaina tällaisiin
paikkoihin.
3.4 Uudet nuoret
Uusilla nuorilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät välttämättä ole
ennen osallistuneet poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan,
mutta joilla on halu kehittää omia aktiivisen kansalaisen tietoja
ja taitoja ja toimia nuorena aktiivisena kansalaisena.
3.5 Tukijäsenet
Tukijäsenet ovat niitä Keskustanuorten jäseniä, jotka haluavat
olla Keskustanuoria, mutta eivät tällä hetkellä aktiivisesti osallistu Keskustanuorten toimintaan.
4. Keskustanuorten valtakunnallinen tapahtumakalenteri
(Kurssien viikonloput vielä kalenterin ulkopuolella)
Johtokuntakoulutukset tammikuu
Politiikan akatemia ja puolueristeily 7.-8.2.2015
Lumimyrsky 7.–8.3.2015
Valtuuskunta 25.–26.4.2015
Keskustanuorten kesäpäivät
13. – 15.6.2015
TJ-PJ-päivät8.-9.8.2015
Elokoulu 5.-6.9.2015
Liittokokous 25. – 26.10.2015
LYMEC-liittokokous lokakuu
TJ-PJ-päivät
12. – 13.12.2015
Politiikan akatemioiden järjestämistapa syksyn osalta päätetään
kevään 2015 aikana.
5. Keskustanuorten yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Keskustanuoret vaikuttavat yhteiskunnassa politiikan keinoin.
Keskustanuoret ottavat aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen
keskusteluun, seuraavat aikaansa ja tuovat aloitteellisesti uusia
kysymyksiä keskusteluun ja päätöksentekoon. Keskustanuoret
konkretisoivat poliittisiin ohjelmiinsa ja tavoitteisiinsa kirjatut
ajatukset käytännön vaikuttamistyöksi ja osallistumiseksi. Keskustanuoret vaikuttavat omien linjaustensa ja päätöstensä mukaisesti politiikkaan. Keskustanuoret on aktiivinen ja vaikuttava
toimija nuorisojärjestökentässä sekä laajemmin kansalaisyhteis- 1
kunnassa.
2
3
Kuvio 1. Keskustanuorten politiikkaympyrä.
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
5.1 KESKUSTANUORTEN TOIMINNAN PÄÄPAINOPISTE- 22
ALUEET
23
24
Jatkamme nuorkeskustalaisen luottamusyhteiskunnan rakenta- 25
mista panostamalla kevään 2015 vaalien poliittiseen keskuste- 26
luun varmistamalla paikkamme keskustelun toisena osapuolena. 27
Valmistaudumme olemaan eduskuntavaalien jälkeen oleellinen 28
osa hallitusneuvotteluja.
29
30
Toiminnan toinen painopistealue on juhlavuotemme, jonka
31
tiimoilta tavoittelemme valtakunnallista ja maakunnallista
32
näkyvyyttä panostamalla poliittisiin koulutuksiin ja tapahtumiin 33
ympäri Suomen.
34
35
5.1.1 Eduskuntavaalit 2015
36
37
Keskustanuoret tavoittelee vuoden 2015 vaaleissa poliittista
38
nuorisojärjestöistä suurinta äänimäärää ja viittä nuorta kansan- 39
edustajaa.
40
41
Edustakuntavaalien poliittinen valmistelu on aloitettu jo periaa- 42
teohjelman (2013) luomisen ja jalkauttamisen osalta. Periaate- 43
ohjelma toimii eduskuntavaalien poliittisten linjojen pohjana.
44
Muut aiemmin valmistellut ja hyväksytyt ohjelmat täydentävät 45
kokonaisuutta ja kattavuutta.
46
47
Tavoittelemme vaikuttavaa roolia eduskuntavaalien keskustelun 48
osapuolena. Tämä vaatii aktiivista profiloitumista ja valmis50
tautumista kuumien aiheiden ympärillä. Pyrkimyksemme on
51
olla rakentavan näkökulman tuova poliittinen nuorisojärjestö
52
kysymyksissä jotka koemme itsellemme tärkeiksi.
53
54
Poliittinen valmistautuminen ja periaateohjelmaan pohjaava
55
ohjelmatyö koostuu neljästä isosta kokonaisuudesta. Näistä
56
turvallispoliittiset linjaukset ja vihreän talouden ohjelma on jo 57
valmisteltu aiempien vuosien aikana. Kaksi muuta isoa koko58
naisuutta ovat vastaukset Suomen valtionvelan lisääntymisen
59
pysäyttämiseen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Lisäksi
60
otetaan kantaa ajankohtaisiin nuoria puhutteleviin aiheisiin.
61
62
Eduskuntavaalit ovat Keskustanuorille myös alueelliset vaalit
63
ja politiikkaamme tehdään alueet huomioiden. Liittokokouk64
seen 2014 saadun aloitteen mukaisesti teemme aluepoliittisen
65
ohjelman, jossa jokainen alue huomioidaan piirien tuottamilla 66
14
tavoitteilla.
5.1.2 Keskustanuoret 70 vuotta yhteiskunnan uudistuksen
kärjessä
Vuonna 2015 Keskustanuoret juhlii 70-vuotiasta historiaansa
ja hakee historiastaan innoitusta tulevaisuuden yhteiskunnan
rakentamiseen. Juhlavuoden tiimoilta tulemme nostattamaan
keskusteluun meille tärkeitä aiheita erityisesti Kohti luottamusyhteiskuntaa – periaateohjelman sekä Kohti vihreää kasvua –
ohjelman pohjalta.
Juhlavuosi näkyy toiminnassa niin tapahtumien, tempauksien
kuin koulutuksien kautta. Juhlavuoden tilaisuudet käynnistyvät
Keskustanuorten Kesäpäiviltä ja jatkuvat syksyn aikana eri tilaisuuksissa. Vuosijuhlan kunniaksi liittokokouksemme järjestetään liiton perustamispiirissä, Varsinais-Suomessa. Juhlavuoden
päätapahtuma on marraskuussa järjestettävä vuosijuhla.
Juhlavuosi tulee näkymään Keskustanuorten viestinnässä,
ilmeessä ja markkinointimateriaalissa.
5.2 Toiminta tavoitteiden eteen
5.2.1 KESKUSTA R.P.
5.2.1.1 Puoluevaltuusto
Keskustanuoret vaikuttavat edustajiensa kautta puoluevaltuustossa. Puoluevaltuustossa
järjestetään nuorten edustajien tapaamiset, joissa käydään läpi
Keskustanuorten tavoitteita.
5.2.1.2 Puoluehallitus
Keskustanuorten puheenjohtaja kuuluu puoluehallitukseen,
jossa hän toimii nuorkeskustalaisten aatteen puolestapuhujana.
5.2.1.3 Puolueen työvaliokunta
Keskustanuorten puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus
puolueen työvaliokunnassa, jossa
hän vie Keskustanuorten tavoitteita eteenpäin.
5.2.1.4 Puolueen työryhmät
Keskustanuoret vaikuttaa puolueen työryhmissä, kuten järjestötyön uudistamisen työryhmässä, ohjelmatyö-, strategiatyö sekä
nettisivut ja sosiaalinen media-työryhmässä. Tuomme aktiivisten toimijoidemme kautta puolueen politiikan valmistelutyöhön
nuorkeskustalaista näkökulmaa.
5.2.1.5 Eduskuntaryhmä
Keskustanuoret ovat tiiviissä yhteydessä Keskustan eduskuntaryhmään ja edistävät tavoitteitaan sitä kautta. Keskustanuorten
puheenjohtajalla on ryhmäkokouksessa läsnäolo-oikeus. Lisäksi
selvitetään mahdollisuutta osallistua eduskuntaryhmän ohjelmia
valmisteleviin työryhmiin.
5.2.1.6 Europarlamentaarikkoryhmä
Keskustanuoret vahvistaa yhteistyövuorovaikutustaan Keskustan
kolmeen europarlamentaarikkoon ja heidän avustajatiimiinsä.
Valittujen parlamentaarikkojen kanssa tehdään yhteistyötä mm.
puolueyhteisön harjoittelupankin ja vierailujen kautta.
5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT
5.2.2.1 Keskustaopiskelijat
Hyödynnetään yhteisiä resursseja erilaisten jäsenmateriaalien,
tapahtumien ja koulutusten tuottamisessa. Keskustanuorilla on
puhe- ja läsnäolo-oikeus liittohallituksessa.
5.2.2.2 Vesaiset
Tiivistetään entisestään yhteistyötä ja pyritään löytämään uusia
malleja Keskustanuorten toiminnasta kiinnostuneiden yli
13-vuotiaiden Vesaisten tavoittamiseksi.
5.2.2.3 Keskustanaiset
Etsitään synergiaetuja esimerkiksi molempien järjestöjen lehtien
osalta muun muassa yhteistä kuvapankkia suunnittelemalla.
5.2.2.4 Maaseudun sivistysliitto
Hyödynnetään MSL:n järjestöpalveluita koulutuksellisena asiantuntijana ja yhteistyökumppanina erilaisissa koulutushankkeissa.
5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT
Keskustanuoret toimivat aktiivisesti yhteistyössä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin puitteissa. Lisäksi olemme aktiivisesti
jäsenjärjestönä mukana Suomen YK-Liitossa, Kehitysyhteistyön
Palvelukeskuksessa KEPA:ssa, Suomen Retkeilymajajärjestössä
SRM:ssä, Kesälukioseurassa, Huoltoliitossa, Lomayhtymässä,
Maaseudun Sivistysliitossa, Suomenmaa-yhtiössä, SuomiVenäjä-seurassa, Alkio-opistossa, Harrastajateatteriliitossa,
Nuorisoasuntoliitossa, Pohjola-Nordenissa, DEMO ry:ssa ja
Eurooppanuorissa.
5.2.4 Kansainvälinen toiminta
Keskustanuorten kansainvälinen toiminta kuuluu koko järjestölle. Kansainvälistä toimintaa ohjaa liittohallituksen alainen
kv-ryhmä, joka vastaa liiton poliittisen linjan edistämisestä
kansainvälisissä järjestöissä. Lisäksi liitto kouluttaa uusia toimijoitaan kansainvälisiin toimintoihin ja tarjoaa työntekijöilleen
mahdollisuuden laajentaa osaamistaan omilla erityisalueillaan
kansainvälisissä koulutuksissa.
Vuoden 2015 aikana Keskustanuoret mahdollistaa yhä useamman Keskustanuorten jäsenen osallistumista kansainväliseen
toimintaan.
5.2.4.1 Pohjolan Keskustanuoret NCF (Nordiska Centerungdomens Förbund)
Keskustanuoret osallistuu Pohjolan Keskustanuorten kahteen
päätapahtumaan, alkuvuoden edustajakokoukseen ja syksyiseen
huippukokoukseen. Keskustanuorten edustajat NCF:n hallituksessa toimivat aktiivisesti myös päätapahtumien välillä.
Keskustanuorten edustaja osallistuu syksyllä osana NCF:n ryhmää Pohjoismaiden nuorten neuvoston kokoukseen.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
15
5.2.4.2 Euroopan Liberaalinuoret LYMEC (European Liberal
Youth)
Keskustanuoret lähettää delegaation LYMEC:n keväällä ja
syksyllä järjestettäviin kongresseihin. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan myös LYMEC:n seminaareihin ja tarjoamme
tätä kautta toimijoillemme ja työntekijöillemme mahdollisuuden
kehittää osaamistaan.
Tavoitteenamme on vaikuttaa voimakkaasti LYMEC:n poliittisiin linjauksiin. Keskustanuorten kv-ryhmä valmistelee päätöslauselmaehdotuksia linjauksiin. Olemme aktiivisesti yhteydessä
ja vaikuttamassa parlamentin keskiryhmän toimintaan.
Keskustanuoret järjestää syksyllä 2015 yhdessä Keskustan
opiskelijaliiton ja Svensk Ungdomin kanssa LYMEC:n syyskongressin Suomessa.
5.2.4.3 Maailman Liberaalinuoret IFLRY (International Federation of Liberal Youth)
Keskustanuoret lähettää mahdollisuuksien mukaan delegaation
IFLRY:n vuosikokoukseen. Tarkoituksena on osallistua mahdollisuuksien mukaan myös IFLRY:n seminaareihin ja koulutuksiin.
5.2.5 VAALIT
5.2.5.1 Eduskuntavaalit
Tavoite:
Nostaa nuorten kiinnostusta ja aktiivisuutta vaaleihin sekä aktivoida jäsenistöä vaalien kautta
Toimenpide:
Keskustanuorten ehdokkaat ja aktiivit kiertävät aktiivisesti
nuorisotapahtumissa ja muiden järjestöjen järjestämissä koulupaneeleissa. Keskustanuoret huolehtii laajasti poliittisen viestin
välittymisestä nuorille ja kutsuu alueittain muiden puolueiden
nuorisojärjestöt mukaan talkoisiin. Tuomme vaalit jäsenistömme lähelle niin, että jokaisella Keskustanuorella on rooli
eduskuntavaaleissa ja äänestysprosentin nostamisessa.
Tavoite:
Keskustanuorten tavoitteena on olla äänimäärällä mitattuna vaalien menestynein nuorisojärjestö ja kasvattaa nuorten keskustalaisten valittujen kansanedustajien määrä viiteen.
Toimenpide:
Varsinainen kampanjointi painottuu ehdokkaiden omiin kampanjoihin, joita liiton ja piirien toteuttama poliittiseen nuorisotyöhön aktivoiva kampanja tukee.
Koulutamme ehdokkaamme kampanjatiimeineen hyvin ja huolehdimme heidän jatkamisestaan ja poliittisesta aktiivisuudesta
myös vaalien jälkeen. Tarkemmat toimenpiteet on määritelty
luvussa koulutus.
5.2.6 VERKOSTOITUMINEN
Tavoite:
Keskustanuorten tavoitteena on olla laajasti tunnettu ja arvostettu yhteistyökumppani ja vaikuttaja.
Toimenpide:
Keskustanuoret tapaa laajasti eri sidosryhmien toimijoita
sekä kutsuu kiinnostavia ja eri näkökulmia edustavia puhujia
tilaisuuksiinsa sekä järjestävät vierailuja ja tutustumiskäyntejä
mielenkiintoisiin kohteisiin. Pyrimme huomioimaan poliittisessa valmistelussa eri näkemykset ja intressit. Kutsumme myös
sidosryhmiä ottamaan osaa juhlavuoden tapahtumiin. Erityisesti
huolehdimme entisten keskustanuorten kautta tiedonsiirrosta
uusille toimijoille.
5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI
5.2.7.1 Eduskuntavaaliohjelma
Tavoite:
Eduskuntavaaliohjelma tiivistää Keskustanuorten teemat ja
tukee ehdokkaiden kampanjointia
Toimenpide:
Hallitus hyväksyy liittokokouksen keskustelun pohjalta eduskuntavaaliohjelman
5.2.7.2 Aluepoliittinen ohjelma ja eduskuntavaalit
Keskustanuoret valmistautuvat eduskuntavaaleihin luomalla
kattavan pohjan poliittisista linjoista ja keräämällä maakuntia
käsittelevän aluepoliittisen ohjelman.
Tavoite:
Meillä on valmius ottaa osaa keskusteluun haastavistakin aiheista valmiiksi pohdittujen mielipiteiden muodossa. Aktivoimme
toimijamme keskustelemaan niin laajoista kuin paikallisista
asioista vaalien aikana.
Toimenpide:
Keskustanuorten liittotoimistolla valmistellaan mahdollisimman
laaja ja kattava kokonaisuus poliittisista linjoistamme toimijoidemme käyttöön. Kokonaisuudella valmistaudutaan ottamaan
osaa nopeasti keskusteluun ja tuomaan oma näkökulmamme
esiin. Piireille luodaan pohja, jolla heidän on mahdollista järjestää ideapaja alueellisen ohjelman tavoitteiden kartoittamiseksi.
Aluekohtaisessa ohjelmassa piiri tai piirit määrittelevät tavoitteet
sekä tarpeet omalle maakunnalleen. Liitto kokoaa alueohjelmat
ja luo näistä aluepoliittisen ohjelman, jossa jokainen maakunta
huomioidaan.
5.2.7.3. Ajassa elävät huomiokampanjat ja kannanotot
Keskustanuoret jatkaa vuonna 2014 omaksuttua tapaa tehostaa
viestintää tarvittaessa huomiokampanjoilla, kuvilla ja grafiikoilla.
Tavoite:
Jokainen Keskustanuorten kannanotto on kiinnostava ja tuo
uuden näkökulman.
Toimenpide:
Kannanotot suunnataan erityisesti ajankohtaisiin aiheisiin sekä
näkökulmiin, jotka eivät yleisessä keskustelussa tule muuten esille. Viesti tehdään helposti välitettäväksi monella välineellä.
5.2.7.4 Politiikan akatemiat ja muut valtakunnalliset tapahtumat
Keskustanuorten tapahtumat toimivat aina politiikan tekemisen
kanavoina. Koulutuksissa ja tapahtumissa käyty keskustelu on
osa poliittista ideointiamme ja poliittisen linjan luomista.
Tavoite:
Jokainen keskustanuori voi olla osa poliittista valmistelua.
Toimenpide:
Koulutuksissa ja tapahtumien yhteydessä järjestetään työpajo-
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
16
ja, keskusteluita tai muita vastaavia osuuksia, joiden tuloksia
käytetään poliittiseen valmisteluun. Kannustamme myös piirejä
järjestämään vastaavia osuuksia ja hyödyntämään tuotoksia joko
omassa valmistelussa tai toimittamaan ne liittotoimistolle.
5.2.7.5 Jäsenistön politiikkabarometrit
Tavoite:
Saadaan jäsenistöltä ajantasaista tietoa politiikan polttavista
kysymyksistä.
Toimenpide:
Otetaan uudelleen käyttöön nettisivuilla ollut jäsenistön politiikkabarometri, jonka kautta kerätään tietoja jäsenistön näkemyksistä.
6. Nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen
Keskustanuorten tavoitteena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia,
joilla on halu, kyky ja mahdollisuus:
- osallistua ja vaikuttaa
- yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen
- kehittää omaa maailmakatsomustaan
- olla vastuussa itsestään, muista, luonnosta ja elinympäristöstään
- toimia suvaitsevaisesti ja monikulttuurisuutta edistäen
- sivistää itseään
- toimia kansainvälisesti
- terveisiin elämäntapoihin
Toimenpide:
Keskustanuoret kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen erilaisten
koulutusten ja tapahtumien avulla.
6.1.1 Lumimyrsky
Lumimyrsky on Keskustanuorten vauhdikas, jokavuotinen talvitapahtuma, joka järjestetään 7.–8.3.2015.
Tavoite:
Lumimyrskyn tavoitteena on saada erityisesti uudet toimijat
matalan kynnyksen periaatteella toimintaan mukaan. Vuoden
erityisteema on saada jäsenistö innostumaan viimeisen kuukauden vaalirutistuksesta ja kehittää ratkaisuja kentältä nouseviin
politiikan ongelmakohtiin.
Toimenpide:
Lumimyrskyn ohjelma rakennetaan kampanjoinnin ja ihmisten kohtaamisen ympärille, aatetta ja politiikkaa unohtamatta.
Käymme viikonlopun aikana läpi politiikan viimeisimpiä käänteitä keskittyen ympäri Suomea koskettavien tulevien ongelmien
ratkaisuun.
6.1.2 Kesäpäivä
Keskustanuorten Kesäpäivät on joka toinen vuosi järjestettävä
kesätilaisuus.
Tavoite:
Kesäpäivien tavoite on tuoda vanhoja ja nykyisiä Keskustanuoria yhteen. Tilaisuudessa Keskustanuoret eri vuosikymmeniltä
pääsevät ääneen ja kehittävät yhdessä ratkaisuja ihmiskunnan
ongelmiin. Tavoitteena on luoda sukupolvien väliset hyvät suhteet ja suunnata Keskustanuorten 70-vuotista taivalta eteenpäin.
Toimenpide:
Kesäpäivillä annetaan alustusvastuu nykyisille Keskustanuorille,
jotka pääsevät alustamaan itseään kiinnostavasta yhteiskunnallisesta tai järjestöllisestä teemasta. Kokeneemmat toimijat
toimivat kommentoijina ja keskustelijoina ja tuovat näin oman
osaamisensa yhteiseen keskusteluun. Tilaisuudessa myös testataan nykyisten ja entisten osaamista keskustalaisille tyypillisissä
urheilulajeissa.
Kesäpäiville kutsutaan erityisesti eduskuntavaaleissa ehdokkaiden tukiryhmissä olleita nuoria.
6.1.3 Elokoulu
Elokoulu on Keskustanuorten perinteinen syyskauden avaava
tapahtuma.
Tavoite:
Elokoulun tavoitteena on laajentaa Keskustanuorten laajan jäsenistön osaamista politiikan sisällöistä ja järjestötoiminnasta.
Toimenpide:
Tapahtumassa huolehditaan erityisesti ensikertalaisten mukaan
ottamisesta poliittiseen keskusteluun. Osallistaminen tapahtuu
mm. monenlaisissa työpajoissa ja pienryhmäkeskusteluissa.
Vuoden teema päätetään kesällä ajankohtaisen poliittisen tilanteen mukaisesti.
6.1.4 Puolueen tilaisuudet
Keskustanuoret osallistuu aktiivisesti puolueen järjestämiin tilaisuuksiin omilla delegaatioillaan. Tilaisuuksista merkittävimmät
ovat puolueen politiikka- ja toimintapäivät, puoluekokous sekä
puoluevaltuuston kokoukset. Keskustanuorilla on myös edustus
puolueen työvaliokunnassa ja puoluehallituksessa.
Tavoite:
Keskustanuoret on vaikuttava ja näkyvä tekijä puolueen tilaisuuksissa ja päätöksentekoelimissä. Keskustanuoret vaikuttavat
puolueen tilaisuuksien asiasisältöön ja nostavat esiin nuorille
tärkeitä teemoja.
Toimenpide:
Keskustanuoret osallistuu tapahtumiin laajalla ja asiantuntevalla
joukolla sekä vaikuttaa niissä suunnitelmallisesti.
6.1.5 Kekkosen Haarikka
Kekkosen Haarikka on Keskustanuorten piirien välinen leikkimielinen kilpailu presidentti Urho Kekkosen aikoinaan luovuttamasta kiertopalkinnosta. Kekkosen Haarikasta kilpaillaan
Keskustanuorten valtakunnallisissa tapahtumissa ja kiertopalkinto luovutetaan voittajalle liittokokouksessa 2014.
Tavoite:
Nostaa piirien yhteishenkeä koko vuoden kestävällä kilpailulla ja
tuoda esille Keskustanuorten piilotettuja lahjakkuuksia. Kilpailulla pidetään yllä vuosikymmenten mittaista perinnettä.
Toimenpide:
Kilpailun lajeja järjestetään Lumimyrskyssä, Elokoulussa ja liittokokouksessa. Lajeissa huomioidaan paikkakunnan ja tilaisuuden teemojen erityispiirteet. Lisäksi lajit tasapainotetaan niin,
että kokonaiskilpailun voittoon tarvitaan niin fyysistä voimaa,
älyllistä heittäytymistä kuin retorista lahjakkuutta. Kilpailun
historiaa ja siitä kertomista painotetaan erityisesti juhlavuonna
2015.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
17
6.2. Koulutus
6.2.1 Uuden jäsenen koulutus
Keskustanuoret kehittävät uusille jäsenille suunnattua perehdyttämiseen koulutus- ja toimintamallia, jota myös osastot ja piirit
voivat hyödyntää. Tavoitteena on madaltaa uusien toimijoiden
kynnystä lähteä mukaan keskustanuorten toimintaan ja tehdä
perehdyttämisestä järjestelmällistä. Liitto tukee piirejä järjestämään yhteistyössä lähipiirien vähintään yhden uusien toimijoiden peruskoulutuksen vuodessa.
Tavoite:
Vuonna 2015 järjestetään vähintään 5 alueellista tai piirikohtaista uusien iltaa. Toimintamuoto tulee toimijoille tutuksi.
Toimenpide:
Liitto tarjoaa piireille valmiin mallin, jota piirit voivat hyödyntää
yksin tai yhteistyössä lähipiirien kanssa. Tapahtumien valmistelussa ja toteutuksessa ovat kiinteästi mukana nykyiset aktiivit,
jolloin varmistetaan tiedon siirtyminen kokeneemmilta uusille.
Yhtenäistetään uuden jäsenen tietopakettiin liittyvät tiedot liiton
ja piirien yhteistyöllä.
Uuden jäsenen koulutukselle haetaan liiton aktiivitoimijoiden
ulkopuolisia kouluttajia, esimerkiksi alumnien joukosta.
6.2.4 Piirien johtokuntakoulutus
Piirien johtokunnat koulutetaan tammikuun aikana. Koulutus
rakentuu järjestötoiminnan perusteiden ympärille, jossa aiheena
on muun muassa johtokunnassa toimiminen, puheenjohtajan ja
sihteerin rooli, hallinnon ja talouden perusteet.
Tavoite:
Vuonna 2015 johtokuntakoulutukset järjestetään alueellisina
koulutuksina, joissa on mukana osallistujia jokaisesta Keskustanuorten piiristä. Osallistujat saavat johtokunnan työskentelyssä
tarvittavia järjestötyön perustietoja ja – taitoja.
Toimenpide:
Johtokuntakoulutusten sisältöä kehitetään aiempien vuosien
palautteiden pohjalta. Järjestetään neljä alueellista koulutusta
tammikuussa 2015. Näissä painotetaan sopivaa asiapitoisuuden
ja toiminnallisuuden yhdistämistä, ryhmäyttämistä unohtamatta. Kampanjoinnin lisäksi huomioidaan varainhankinnan
tehostaminen.
6.2.5 Politiikan akatemiat
Politiikan akatemiat ovat viikonlopun mittaisia, eri aihealueisiin
keskittyviä koulutuksia, jotka koostuvat korkeatasoisista alustuksista, ideapajoista ja keskustelusta. Tavoitteena on kouluttaa
osallistujia ja syventää heidän osaamistaan. Samalla tarkoitus on
käyttää viikonlopun aikana syntyneitä ajatuksia Keskustanuorten poliittisessa toiminnassa.
Viikonloput ovat tarkoitettu nuorkeskustalaisille toimijoille, sekä
toiminnastamme kiinnostuneille, jotka haluavat syventää tuntemustaan kyseisen politiikan osa-alueen ajankohtaisista asioista
sekä haasteista, joita joudumme tulevaisuudessa kohtaamaan.
Innostus ja kiinnostus aihetta kohtaan ovat tärkeimpiä vaadittavia ominaisuuksia. Jokaiseen kurssiin ilmoittaudutaan erikseen,
siten että osallistuja voi valita itselleen kiinnostavat aihe-alueet.
Kurssien tavoitteena on lisätä osallistujien tieto-taito-tasoa,
kasvattaa myös ajattelemaan, kyseenalaistamaan ja keskuste-
lemaan syvällisesti. Kursseille ei ole pääsyvaatimuksia ja niille
suositellaan osallistumista vaikka olisi suorittanutkin aiemmin
politiikan akatemian kurssimuotoisena.
Vuoden aluksi järjestetään Politiikan akatemia Keskustaristeilyn yhteydessä yksipäiväisenä. Sisältö suunnitellaan erityisesti
ehdokkaiden tarpeiden ja eduskuntavaalien näkökulmasta.
Alkuvuosi rauhoitetaan muulta osin koulutuksista vaalikevään
myötä.
Eduskuntavaalien tulos määrittelee merkittävästi vaalien jälkeisen ajan painotukset. Samoin haluamme kunnioittaa juhlavuottamme myös Politiikan akatemioiden osalta. Tarpeen on myös
kasvattaa koulutettavien määrää. Näitä näkökulmia huomioiden
toteutamme syksyn 2015 Politiikan akatemiat jollakin vaihtoehtoisella tavalla:
-
Nykymuotoiset, edellä kuvatun mukaiset koulutukset.
Pidämme kaksi koulutusviikonloppua ajankohtaisista ja juhlavuotta huomioivista aiheista.
-
Paluu aiempaan Politiikan akatemiaan. Syksyn aluksi
järjestetään avoin haku koulutukseen. Valituille ja koulutukseen
sitoutuville toteutetaan lukuvuoden mittainen ja neljään intensiiviviikonloppuun keskittyvä koulutus.
-
Alueelliset Politiikan akatemiat. Juhlavuoden
kunniaksi Politiikan akatemiat järjestetään alueittain yhdessä
piirien kanssa. Sisällössä huomioidaan maakunnan ja alueitten
erityispiirteet. Akatemiat olisivat tällöin juhlaseminaareja, jotka
järjestettäisiin koko maan kattavasti noin neljän seminaarin
kokonaisuutena.
-
Poliittisen koulutuksen järjestäminen verkkomuotoisesti
Tavoite:
Kouluttaa yhä isompi osa toimijoitamme intensiivisissä koulutuskokonaisuuksissa eri politiikanaihealueisiin.
Toimenpide:
Koulutustilaisuuksien kehittäminen niin markkinoinnin,
sisällön kuin tavoitettavuuden osalta, tarpeen vaatiessa teemme
kokonaisvaltaisen uudistuksen.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
6.2.6 TJ+PJ15 – koulutus
38
39
Järjestetään perinteinen koulutus 13–14.12.2014 piirien työn40
tekijöille ja vuoden 2015 puheenjohtajille, jossa käydään läpi
41
vuoden 2015 toimintaa ja politiikkaa. Järjestetään toinen tj-pj
42
koulutus 8-9.8.2015.
43
44
Tavoite:
45
Vuoden 2015 toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat (ml. vara46
puheenjohtajat) saavat uuden vuoden hyvissä ajoin käyntiin ja 47
tj-pj-vpj-kolmikosta tulee aidosti tiimi, joka vie asioita piirissä 48
yhdessä eteenpäin. Samalla liiton ja piirien yhteistyölle luodaan 50
pohja, kun toimijat tutustuvat toisiinsa.
51
52
Toimenpide:
53
Järjestetään tj-pj-koulutus jo vuoden 2014 lopulla, jotta piirissä 54
tapahtuvalle omalle suunnittelulle ja toiminnan käynnistämiselle 55
jää paremmin aikaa alkuvuonna. Koulutuksessa painotetaan
56
vapaaehtoisten kanssa tarvittavien taitojen harjoittelua, ryh57
mäyttämismenetelmiä, tiedonkulkua piirien ja liiton välillä sekä 58
vertaistukea piiritoimijoiden välillä. Lisäksi kehitetään keinoja 59
piirien varainhankinnan tehostamiseksi.
60
61
62
6.2.7 Työntekijä-tapaamiset
63
64
65
Tavoite:
66
18
Pitää kaikki Keskustanuorten työntekijät tietoisena ajankohtaisista asioista, ratkoa yksittäisiä ongelmakohtia ja suunnitella
Keskustanuorten toimintaa
Toimenpide:
Liiton ja piirien työntekijöiden tapaamisia järjestetään TJ-PJpäivien lisäksi kaksi, joista toinen yhdessä muun puolueyhteisön
kanssa. Lisäksi järjestetään videoneuvottelun kautta työntekijätapaaminen joka kuukausi.
6.2.8 Puheenjohtajatapaamiset
Tiivistä yhteydenpitoa liiton ja piirien välillä edistetään jatkamalla piirien puheenjohtajien ja liiton johdon yhteisiä tapaamisia. Tapaamissa annetaan vertaistukea piirien johtamiseen,
suunnitellaan liiton poliittista toimintaa sekä käsitellään liiton ja
piirien hallinnollisia asioita.
Tavoite:
Kokoontumiset tukevat puheenjohtajien kasvua johtamistehtävässään ja kehittävät Keskustanuorten toimintaa alueilla.
Toimenpide:
Tapaamisia pidetään valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä
ja alkuvuodesta sovittavissa erillisissä tapaamisissa.
6.2.9 Uuden työntekijän koulutus
Keskustanuorten koulutus uusille piirien työntekijöille, jossa
käydään läpi liiton ja piirin välisiä asioita. Koulutukset järjestetään Helsingissä tai työntekijän kotipiirissä sitä mukaan, kun
uusia toiminnanjohtajia aloittaa tehtävissään.
Tavoite:
Uusi työntekijä perehdytetään hyvin tehtäväänsä.
Toimenpide:
Liittotoimiston henkilökunta perehdyttää uuden työntekijän
toiminnanjohtajan tehtäviin ja keskeisiin tietoteknisiin sovelluksiin. Uuden toiminnanjohtajan työtä tukee toiminnanjohtajien
verkosto.
6.2.10 Liittohallituksen koulutus
Tavoite:
Käynnistää liittohallituksen työ tehokkaasti ja luoda yhteinen
käsitys Keskustanuorten vuoden tavoitteista.
Toimenpide:
Liittohallituksen ensimmäinen kokous 9–11.1.2015 keskittyy
toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman laadintaan ja
liittohallituksen kouluttamiseen.
6.2.11 Priimuskurssi
Keskustanuoret järjesti yhdessä Maaseudun sivistysliiton kanssa
vuosina 2011–2012 Priimuskurssin parlamenttiin nuorille
vaikuttajille, joilla oli halu asettaa korkeita tavoitteita yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Priimuskurssille on jälleen tarve,
kun vaalien jälkeen nuoret ehdokkaat miettivät mitä tekisivät
seuraavaksi.
Tavoite:
Tuetaan ehdokkaana olleiden nuorten urasuunnitelmia ja saa-
daan ehdokkaana olleiden poliittiset ajatukset laajasti Keskustanuorten käyttöön.
Toimenpide:
Järjestetään yhdessä MSL:n kanssa Priimuskurssi joka suunnataan ehdolla olleille nuorille. Annetaan eduskuntavaaleissa
ehdolla olleille nuorille vertaistuen ja laadukkaan poliittisen
koulutuksen avulla mahdollisuus oman poliittisen uran ja
ideologian kehittämiseen. Kurssia kehitetään edellisen kurssin
palautteen perusteella.
6.3 Toimintamallit
6.3.1 Kuntavaikuttajien kohtaamiset
Puolueen ja nuorten valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä
pyritään myös kokoamaan yhteen nuoret kuntavaikuttajat eri
puolilta Suomea.
6.3.3 Ideapajat
Keskustanuoret tuottaa Politiikan akatemioiden teemojen
mukaisesti piirien, osastojen ja yksittäisten aktiivien käyttöön
pohjan poliittisesta ideapajasta, jota voi käyttää sellaisenaan tai
sovellettuna paikallistason tapahtuman pohjana.
Ideapajat ovat matalan kynnyksen tapahtumia poliittisen keskustelun käymiselle, jossa kaikki nuoret - uudet, vanhat ja puolueeseen kuulumattomat – voivat käydä poliittista keskustelua ja
esittää mielipiteitään omien näkemystensä pohjalta. Ideapajassa
on tavoitteena tarjota pohjatietoja politiikan eri osa-alueista sekä
antaa virikkeitä poliittiseen vaikuttamiseen.
6.3.4 Monikulttuurinen toiminta
Keskustanuorten tavoite on saada maahanmuuttajataustaiset
sekä muut monikulttuuriset nuoret mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Monikulttuuriseen toimintaan löytyy ohjeet
Keskustanuorten ohjepankista, josta löytyy vuoden 2014 lopussa
päivitetty monikulttuurisen toiminnan opas. Keskustanuoret
kannustavat myös piirejä huomioimaan monikulttuurisuuden
omassa toiminnassa.
Monikulttuurisuus huomioidaan Keskustanuorten toiminnassa
kolmella eri tavoin:
1. Keskustanuoret pyrkivät madaltamaan niitä toiminnan
kynnyksiä, joita monikulttuuriset ja maahanmuuttajanuoret
kohtaavat suomalaisessa järjestötoiminnassa. Tällaisia kynnyksiä
voi olla esimerkiksi heikko suomen kielen taito tai tiedon puute
eri osallistumismahdollisuuksista.
2. Keskustanuoret pyrkivät tuomaan toimintansa lähelle
maahanmuuttajanuoria sekä muita monikulttuurisia nuoria ja
kertomaan aktiivisesti nuorille Keskustanuorten tarjoamista
toimintamahdollisuuksista.
3. Kynnyksen madaltamisen ja aktiivisen markkinoinnin lisäksi
nostamme monikulttuurisuuden eri tavoin toiminnassamme
painopisteeksi. Monikulttuurinen painopiste näkyy esim. monikulttuurisissa toimintaryhmissä, monikulttuurisissa tapahtumissa, Keskustanuorten koulutusteemoissa sekä Keskustanuorten
poliittisten keskustelujen areenoilla.
6.3.5 Jäsenhankinta 2015
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
Tavoite:
Saadaan Keskustanuorille 500 uutta jäsentä vuoden aikana.
Toimenpide:
Keskustanuorten oma Kenu-pikkubussi kiertää maakunnallisia
ja paikallisia tapahtumia. Bussi on liikkuva ja näkyvä kampanjamobiili, jonka luokse on helppo tulla ja joka houkuttelee
nuoria mukaan. Lisäksi Keskustanuoret osallistuvat puolueen
jäsenhankintakampanjaan ja nostavat jäsenyyden kautta nuorten
poliittista aktiivisuutta.
6.4 Toiminnan seuranta
Liitto käy jokaisen piirin kanssa keskustelut loppuvuoden 2015
aikana seuraavan vuoden toiminnasta kunkin piirin alueella.
Toiminnan tuloksia seurataan läpi vuoden sähköisellä toimintarekisterillä. Liittohallitus tekee tavoitteiden toteutumisesta ja
omasta toiminnastaan itsearvioinnin kerran vuodessa.
7. Viestintä
7.1 Viestintäsuunnitelma
Vuosittain päivitettävä viestintäsuunnitelma täsmentää liiton sisäistä ja ulkoista viestintää. Suunnitelmaan kirjataan viestinnän
ohjeistukset ja vastuut.
7.2 Viestintäoppaat
Keskustanuorten liittotoimisto on valmistellut työntekijöille
suunnatun viestintäoppaan. Opas sisältää ohjeita ja vinkkejä
viestinnän suunnitteluun, ulkoiseen ja sisäiseen viestintään,
tapahtumaviestintään, verkkoviestintään, sosiaalisen median
kenttään sekä visuaaliseen viestintään. Lisäksi liittotoimisto on
laatinut toimijoille graafisen ohjeiston sekä Juuri -lehden ohjeistuksen, joita pidetään ajan tasalla ja kehitetään. Yhteistyössä
MSL:n kanssa järjestetään viestintäkoulutusta toiminnanjohtajille ja piirien aktiiveille.
Tavoite:
Yhtenäistää liiton ja piirien viestintää ja toteuttaa viestinnässä
brändikäsikirjan mukaisia ohjeistuksia.
Toimenpide:
Annetaan piireille ohjeistuksia ja vinkkejä viestinnästä viestintäsuunnitelman tai viestinnän ABC:n muodossa.
7.3 Tiedottaminen
7.3.1 Poliittinen tiedottaminen
Tavoite:
Saamme näkyvyyttä järjestölle ja sen poliittisille linjauksille.
Pääsemme keskustelun keskipisteeseen.
Toimenpide:
Keskustanuoret tiedottavat politiikastaan medialle ja muille
kohderyhmille. Poliittista tiedottamista lisätään myös keskustanuoret.fi – sivuilla, Facebook-sivulla, Keskustanuorten Uutiskirjeessä sekä muiden mahdollisten poliittisten tiedotteiden
muodoissa. Isommista asioista tiedotetaan lehdistötilaisuuksissa.
19
Seuraamme viestimme kuuluvuutta mediaseurantapalvelulla.
7.3.2 Keskustanuorten Uutiskirje
Keskustanuorten Uutiskirje on kerran kuussa ilmestyvä sähköpostitiedote, joka tiedottaa Keskustanuorten ajankohtaisesta
politiikasta ja toiminnasta.
Tavoite:
Pidetään jäsenistö tiedotettuna tulevaisuuden tapahtumista ja
muusta ajankohtaisesta.
Toimenpide:
Kerätään tärkeimmät tapahtumat ja uutiset uutiskirjeeseen, joka
ilmestyy useamman kerran vuodessa.
7.3.3 Keskustanuoret.fi
Tavoite:
Keskustanuorten kotisivujen on tarkoitus palvella hyvin yhtälailla omia toimijoita ja nykyisiä jäseniä sekä olla houkutteleva
uusille, kiinnostuneille vierailijoille.
Toimenpide:
Sivustoa uudistetaan ja ylläpidetään jatkuvasti ja tärkeät asiat
(kuten liittyminen ja politiikan osa-alueet) ovat löydettävissä
sivuilta helposti. Sivuston englannin- ja ruotsinkielisiä versioita täydennetään vuoden 2014–2015 aikana. Sivut muutetaan
mobiilimuotoon vuoden 2015 aikana.
7.3.4 Sosiaaliset mediat
Tavoite:
Keskustanuoret ovat mukana merkittävimmissä sosiaalisissa
medioissa ja kehittävät uusia toimintatapoja, joissa hyödynnetään verkon monimuotoisuutta. Keskustanuoret haluavat viestiä
itsestään sosiaalisen median avulla ja olla samalla mukana
keskustelussa ja sosiaalisen median kehityksessä.
Toimenpide:
Keskustanuoret tarkkailee aktiivisesti uusia sosiaalisia medioita
ja ottaa niitä käyttöönsä, mikäli niiden koetaan tuovan lisäarvoa
viestinnälle. Sosiaalisista medioista ja niiden käytöstä pidetään
koulutusta.
Tärkeimpänä sosiaalisena mediana päivitetään Keskustanuorten Facebook-sivua. Muita käytettäviä sosiaalisia medioita ovat
Twitter, Instagram ja Youtube. Nettisivuilla on myös aktiivinen
blogi, johon kirjoittavat säännöllisesti hallituksen ja piirien
toimijat.
7.3.5 Juuri-lehti
Juuri on nuorkeskustalainen aikakausilehti joka jaetaan ilmaiseksi kaikille jäsenille. Se välittää tietoa Keskustanuorten toiminnasta, politiikasta sekä ajankohtaisista asioista kaikille jäsenille
sekä toimii ulkoisen viestinnän kanavana. Juuri ilmestyy neljä
kertaa vuoden aikana ja siitä vastaavat päätoimittaja ja lehden
toimitussihteerinä työskentelevä viestinnän koordinaattori.
Juuren normaalipainos on noin 11000.
Tavoite:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
20
Pidetään lehti laadukkaana ja kiinnostavana sekä omille jäsenille
sekä ulkopuolisille. Lehdestä löydyttävä kovan politiikan lisäksi
myös paljon lifestyle-tyyppisiä juttuja.
Toimenpide:
Juuren sisällössä painottuvat poliittiset ilmiöt ja Keskustanuorille tärkeät asiat, mutta se ei ole pelkästään poliittinen julistaja
vaan vakavasti otettava journalistinen väline ja oppimispaikka
nuorille toimittajille.
Keskustanuoret laajentaa lehden toimittajakuntaa kouluttamalla
yhteistyössä Suomenmaan ja Keskustan opiskelijaliiton kanssa
toimittajia.
Kevään Juuri on vaalipiirikohtainen. Juuri osallistuu juhlavuoteen muistamalla Keskustanuorten kautta historian laajaa
julkaisutoimintaa.
7.4 Markkinointi
7.4.1 Brändi
Keskustanuorten brändiuudistus ja ilmeen uudistus tehtiin vuoden 2012 aikana. Brändin kirkastamista jatketaan muun muassa
toimijoiden koulutuksilla sekä viestintämateriaalin uudistamisella. Uutta brändiä tuodaan esille muun muassa vaatetuksessa,
jakomateriaalissa sekä messu- ym. tapahtumailmeissä.
Tavoite:
Pidetään brändikäsikirjan mukaisesta yhtenäisestä viestinnän
linjasta kiinni. Näyttäydytään houkuttelevana, lämminhenkisenä
ja vastaanottavaisena järjestönä.
Toimenpide:
Keskustanuoret kehittävät markkinointiviestintäänsä houkuttelevammaksi. Tavoitekuvan mukaista profiilia rakennetaan
määrätietoisesti niin liitto- kuin piiritasolla. Markkinointia toteutetaan suunnitelmallisesi sekä hyödynnetään uusia medioita.
Keskustanuoret kiinnittää huomiota urbaanin ja maalaismaisen
näkyvyyden tasapuoliseen huomiointiin brändiviestinnässään.
7.4.2 Messut ja kesätapahtumat
Keskustanuoret osallistuu aktiivisesti valtakunnallisille ja alueellisille messuille. Vuonna 2015 laaditaan messustrategia, jossa
huomioidaan tärkeimmät kansalliset ja alueelliset messut sekä
linjataan Keskustanuorten osallistumisperusteista.
Tavoite:
Olemme nuorisojärjestöjen ja nuorten keskuudessa näkyviä.
Messut tukevat jäsenhankintaamme ja tietoisuutta poliittisesta
viestistämme.
Toimenpide:
Keskustanuoret osallistuvat valtakunnallisille Next Step 2.0 - ja
Studia – messuille ja muille strategian mukaisille messuille.
Keskustanuorilla on selkeä messuilme jota voi jakaa tarvittaessa
myös piirien käyttöön. Laadimme messustrategian ja tuemme
messuilla tapahtuvaa toimintaa Kenu-pikkubussilla.
8. Hallinto
8.1 Liittokokous
Varsinais-Suomessa 24.–25.10.2015 järjestettävä liittokokous
on Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen kokous,
jonne liiton jäsenyhdistykset voivat lähettää edustajiaan. Liiton
jäsenjärjestöt voivat hakea liittokokouksen järjestämisoikeutta
liittohallituksella. Liitto kiinnittää huomiota liittokokouksen
turvallisuuteen ja kouluttaa tarvittavan määrän ensiapu – ja
järjestysmiesvastaavia liittokokouspiirin toimijoista.
1
2
3
4
5
6
7
Liittokokous on osa Keskustanuorten juhlavuoden tapahtumia 8
ja pidetään Varsinais-Suomessa kunnianosoituksena Keskusta- 9
nuorten Salossa pidetylle perustamiskokoukselle.
10
8.2 Valtuuskunta
11
12
25.-26.4.2015 järjestettävä valtuuskunta on Keskustanuorten
13
sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää
14
edustajansa.
15
16
8.3 Hallitus
17
18
Keskustanuorten hallitus sopii kokouksistaan ja työskentelymal- 19
leistaan vuoden ensimmäisessä kokouksessaan.
20
21
8.4 Työvaliokunta
22
23
Keskustanuorten työvaliokunta toimii hallituksen työnyrkkinä 24
erityisesti järjestöllisissä ja taloudellisissa asioissa. Työvaliokunta 25
sopii kokouksistaan ja työskentelymalleistaan vuoden ensimmäi- 26
sessä kokouksessaan.
27
28
8.5 Työryhmät
29
30
Työryhmien tehtävänä on toimia hallituksen työskentelyn
31
apuvälineenä työryhmälle määrätystä aiheesta. Hallitus asettaa 32
tarpeelliseksi katsomansa poliittiset ja järjestölliset työryhmät. 33
34
8.6 Liittotoimisto
35
36
Liittotoimiston tehtävänä on tehdä politiikkaa, toimintaa, talo- 37
utta ja hallintoa koskevia esityksiä liittohallitukselle sekä toimia 38
liittohallituksen päätösten mukaisesti. Liittotoimisto organisoi 39
ja ohjaa valtakunnallista toimintaa, tuottaa palveluita jäsenil40
leen, pitää yllä yhteistyöverkostoa sekä vastaa valtakunnallisesta 41
viestinnästä. Liittotoimiston jäsenpalveluita ovat neuvonta,
42
menetelmien tuottaminen, koulutus, materiaalin tuottaminen ja 43
toimitus, talous- ja hallintopalvelut.
44
45
Liittotoimistoon voi kuulua myös Helsingin ulkopuolella työs- 46
kenteleviä työntekijöitä. Heidän työpanostaan käytetään piirien 47
toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi sopivissa määrin liiton
48
yhteisten koulutusten kehittämiseen sekä muuhun järjestölliseen 50
tai poliittiseen suunnittelutyöhön.
51
52
8.7 Piirin työntekijän siirtyminen liiton alaisuuteen
53
54
Strategian mukaisesti on mahdollista, että piirin työntekijän
55
työsuhde siirtyy liittoon. Piirin työntekijä työskentelee edelleen 56
aikaisemman mukaisesti piiritoimistolla, mutta hän on työsuh- 57
teessa piirin sijaan Suomen Keskustanuoriin.
58
59
Vuoden 2014 lopussa liiton kautta hoidetaan kahdeksan piirin 60
työntekijäasiat.
61
62
9. Talous
63
64
9.1 Talous- ja hallinto-osasto
65
66
21
Liiton taloudesta huolehtii liiton omalla palkkalistalla oleva
talousassistentti. Yhdessä puolueen hallintojohtajan kanssa
he vastaavat myös lähes kaikkien piirien tilinkirjanpidosta ja
tilinpäätöksistä.
9.2 Varainhankinta
Varainhankinnan tarkoitus on vahvistaa Keskustanuorten toimintaedellytyksiä ja lisätä itsenäisyyttä eri toimintojen kohdalla.
Varainhankinnan osalta liittohallitus pidetään tietoisena tuottojen kehittymistä.
9.3 Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Rahoitustuottoja haetaan eri sijoitustoimenpitein. Pääasiallisena
sijoitusmuotona ovat vakaat rahastosijoitukset. Sijoitus- rahoitustoiminnalla pyritään saamaan katetta niin, että tuottoja
voidaan ohjata varsinaiseen toimintaan. Tärkeää on saada myös
näillä toimilla pidettyä tase tasapainossa. Keskustanuoret huomioivat eettiset tekijät sijoitus- ja rahoitustoiminnassaan.
9.4 Rahoitushakemukset
Keskustanuoret hakevat vuodelle 2015 yleisavustusta opetus- ja
kulttuuriministeriöltä. Piirijärjestöillemme jaamme 45% yleisavustuksen kokonaissummasta. Jako perustuu Keskustanuorten itseohjausjärjestelmään jota kehitetään piirien toiminnan
kehittymisen kautta.
Suomen Keskustanuoret ry
Vuoden 2014 toteuma 1.1-30.9. ei sisällä vielä syyskuussa olleen Elokoulun ja Juuren 3/2014 menoja, yhteensä noin 20 000 euroa.
ToteumaTilinpäätös
Tuloslaskelma
Budjetti 2015
1.1.-30.9.2014
Budjetti 2014
1.1.-31.12.2013
Varsinainen toiminta Tuotot
3010 Osanottomaksut
30 000,00
16 137,00
30 000,00
39 588,50
3030 Opintokeskustuotot
3 000,00
1 461,75
3 000,00
2 357,55
3040 Vuokratuotot
2 000,00
3 882,24
2 000,00
3 882,24
3060 Ilmoitustuotot
0,00
1 400,00
0,00
1 605,00
3070 Muut tuotot
110 000,00
86 027,44
107 000,00
75 087,39
Tuotot
145 000,00
108 908,43
142 000,00
122 520,68
Kulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
5010 Palkat ja palkkiot
-260 500,00
-209 370,38
-245 500,00
-212 418,92
5140 Lomapalkkavarauksen muutos 0,00
0,00
0,00
-4 090,67
Palkat ja palkkiot
-260 500,00
-209 370,38
-245 500,00
-216 509,59
Eläkkeet
5110 Lisäeläkemaksut
0,00
0,00
0,00
0,00
5130 Eläkevastuun muutos
0,00
0,00
0,00
0,00
Eläkkeet
0,00
0,00
0,00
0,00
Luontoisedut
5410 Ravintoedut
-10 000,00
-7 954,40
-8 000,00
-8 165,60
5430 Puhelinedut
-2 100,00
-1 960,00
-1 920,00
-1 410,00
5490 Luontoisetujen vastatili
12 000,00
9 914,40
11 000,00
9 575,60
Luontoisedut
-100,00
0,00
1 080,00
0,00
Henkilösivukulut
6130 Tyel-maksut
-62 520,00
-52 238,97
-56 000,00
-61 464,49
6140 Työntekijäin Tyel-maksut 15 109,00
11 238,00
8 500,00
11 200,32
Henkilösivukulut
-47 411,00
-41 000,97
-47 500,00
-50 264,17
Muut henkilösivukulut
6300 Sosiaaliturvamaksut
-5 574,70
-4 645,70
-5 200,00
-4 499,22
6400 Tapaturmavakuutusmaksut -2 000,00
-1 854,06
-1 500,00
-1 418,67
6410 Työttömyysvakuutusmaksut -494,95
-2 102,94
-3 660,00
-788,77
6420 Työntekijöiden
työttömyysvakuutusmaksut
-1 302,50
35,03
950,00
82,37
6430 Ryhmähenkivakuutus maksut200,00-184,96170,00-147,00
Muut henkilösivukulut
-9 172,15
-8 752,63
-9 240,00
-6 771,29
Henkilöstökulut
-317 183,15
-259 123,98
-301 160,00
-273 545,05
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
6830 Poisto aineettomista
hyödykkeistä0,000,000,000,00
6890 Poisto aineellisista
hyödykkeistä0,000,000,000,00
Suunnitelman mukaiset poistot
0,00
0,00
0,00
0,00
Poistot ja arvonalentumiset
0,00
0,00
0,00
0,00
Muut kulut
Vapaaehtoiset henkilösivukulut
7000 Henkilökunnan koulutus
-2 000,00
-739,00
-2 000,00
-1 411,03
7010 Sisäiset palaverit ja
henkilökuntajuhlat0,000,000,000,00
7020 Virkistys- ja
harrastustoiminta-1 020,00-991,00-1 020,00-1 629,99
7050 Työterveyshuolto
-4 500,00
-3 483,86
-4 000,00
-3 365,93
7060 Kelakorvaukset
2 300,00
1 169,98
2 300,00
327,28
22
7070 Henkilökunnan ruokailu/lounassetelit
-14 400,00
7110 Kahvitarvikkeet
-500,00
7160 Lahjat henkilökunnalle
-20 120,00
Vapaaehtoiset henkilösivukulut
0,00
Toimitilakulut
7230 Vuokrat ja vastikkeet
-28 000,00
7340 Korjaukset ja huolto
-4 000,00
7360 Siivous ja puhtaanapito
-600,00
7390 Sähkö ja kaasu
-1 000,00
7410 Vahinkovakuutukset
0,00
7470 Muut toimitilakulut
0,00
Toimitilakulut
-33 600,00
Atk-laite ja -ohjelmistokulut
7660 Atk-ohjelmistot, päivitykset ja ylläpito
-5 000,00
7670 Atk-laitehuollot, korjaukset ja asennukset
0,00
7680 Atk-laitehankinnat (< 3v. Kalusto)
0,00
7690 Atk-laitteisen pienhankinnat
0,00
Atk-laite ja -ohjelmistokulut
-5 000,00
Muut kone- ja kalustokulut
7720 Kone- ja kalustovuokrat
-3 000,00
7730 Kone- ja kalustohuolto ja korjaus
0,00
7740 Kone- ja kalustohankinnat (< 3v. kalusto)
0,00
7710 Leasingmaksut 0,00
Muut kone- ja kalustokulut
-3 000,00
Matkakulut
7800 Matkaliput
-33 000,00
7810 Taksikulut
-1 500,00
7820 Hotelli- ym. majoitus
-45 000,00
7830 Ruokailut matkalla
-7 000,00
7840 Matkavakuutukset
-500,00
7850 Paikoituskulut
-250,00
7860 Muut matkakulut
-1 000,00
7870 Kilometrikorvaukset
-8 000,00
7880 Päivärahat
-3 000,00
Matkakulut
-99 250,00
Markkinointikulut
8050 Mainostoimistopalvelut
-1 000,00
8070 Ilmoitusmainonta
-4 500,00
8080 TV- ja radiomainonta
0,00
8090 Keskustanuoret.fi ja Kohtaamo.net
-2 000,00
8100 Mainosteippaukset
0,00
8120 Mainosmateriaali ja tarvikkeet
-42 000,00
8140 Muut mainoskulut
-5 000,00
8150 Markkinointitilaisuudet
-5 000,00
8170 Messut ja näyttelyt
-5 000,00
8250 Suhdetoimintakulut
-2 800,00
8270 Huomionosoitukset
-800,00
Markkinointikulut
-68 100,00
Hallintopalvelut
8380 Taloushallintopalvelut
0,00
8390 Tilintarkastuspalvelut
-1 800,00
8410 Laki-, konsultointi- ja koulutuspalvelut
-1 000,00
Hallintopalvelut
-2 800,00
Muut toimistokulut
8450 Kirjat
-1 000,00
8460 Lehdet
-4 000,00
8470 Tietopalvelut
-1 000,00
8480 Jäsenmaksut
-15 000,00
23
-11 302,00
-100,28
-39,90
-15 486,06
-14 400,00
-500,00
0,00
-19 620,00
-13 845,00
-58,60
-201,00
-20 184,27
-20 891,52
0,00
-3 161,58
-558,04
0,00
-7,00
-24 618,14
-28 000,00
0,00
-4 000,00
-600,00
-1 000,00
0,00
-33 600,00
-27 978,96
-461,90
-3 990,54
-563,22
0,00
0,00
-32 994,62
0,00
0,00
-199,00
0,00
-199,00
-5 000,00
0,00
0,00
0,00
-5 000,00
-7 272,48
-80,60
-817,00
-96,90
-8 266,98
0,00
0,00
-748,80
0,00
-748,80
-3 000,00
0,00
0,00
0,00
-3 000,00
0,00
0,00
-4 583,78
0,00
-4 583,78
-16 981,00
-515,89
-29 772,71
-204,71
-511,44
-59,60
-632,53
-7 477,87
-3 228,00
-59 383,75
-35 000,00
-2 000,00
-55 000,00
-7 000,00
-500,00
-250,00
-1 000,00
-8 000,00
-3 000,00
-111 750,00
-26 542,04
-1 142,10
-49 263,68
-615,11
-305,22
0,00
-1 458,10
-9 957,93
-3 377,50
-92 661,68
-338,00
-16 347,51
0,00
-1 527,96
0,00
-14 785,19
0,00
-871,50
-3 567,51
-1 535,52
-607,92
-39 581,11
-1 000,00
-5 000,00
0,00
-2 000,00
0,00
-30 000,00
-5 000,00
-12 000,00
-10 000,00
-2 800,00
-800,00
-68 600,00
-7 455,00
-3 946,10
0,00
-1 737,08
0,00
-16 843,09
-927,54
0,00
-9 670,93
-1 509,10
-2 527,96
-44 616,80
-1 807,80
-1 736,00
0,00
-3 543,80
0,00
-1 800,00
-1 000,00
-2 800,00
-3 148,01
-1 736,00
-15 828,68
-20 712,69
-114,60
-2 326,57
-373,20
-12 119,68
-1 000,00
-4 000,00
-1 000,00
-15 000,00
-4 488,15
-3 808,13
-447,84
-11 561,94
8500 Puhelin, fax ja datakulut
-5 000,00
-2 550,91
-5 000,00
-2 635,88
8540 Posti- ja lähettikulut
-30 000,00
-13 770,88
-34 000,00
-26 267,37
8560 Pankkikulut
-900,00
-434,17
-900,00
-613,67
8580 Vakuutukset
0,00
-1 154,06
0,00
-866,20
8610 Kummilapsimaksut
-324,00
-243,00
-324,00
-324,00
8620 Toimistotarvikkeet
-3 000,00
-1 536,46
-3 000,00
-236,42
8630 Lomakkeet ja painatuskulut
-30 000,00
-12 728,90
-33 000,00
-21 410,96
8640 Valokopiot
-4 000,00
0,00
-4 000,00
-3 679,80
8650 Kokous-, koulutus- ja neuvottelukulut -61 000,00
-16 634,72
-71 000,00
-34 553,67
8680 Muut toimistokulut
-25 000,00
-3 530,80
-25 000,00
-7 642,88
8690 Tukimaksut ja avustukset
-8 000,00
-5 530,00
-9 000,00-
10 135,00
Muut toimistokulut
-188 224,00
-73 047,95
-206 224,00
-128 671,91
Poistot
Poistot aineettomista oikeuksista
-3 000,00
0,00
-3 000,00
0,00
Poistot kalustosta ja koneista
-3 500,00
0,00
-3 500,00
0,00
Poistot
-6 500,00
0,00
-6 500,00
0,00
Muut kulut yhteensä
-426 594,00
-216 608,61
-457 094,00
-352 692,73
Kulut yhteensä
-743 777,15
-475 732,59
-758 254,00
-626 237,78
Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä
-598 777,15
-366 824,16
-616 254,00
-503 717,10
Varainhankinta Tuotot
8810 Jäsenmaksut
3 000,00
0,00
3 000,00
3 332,10
8811 Avustukset, lahjoitukset,
kannatusmaksut
150 000,00
115 000,00
160 000,00
90 000,00
8812 Keräys- ja arpajaistuotot
0,00
0,00
0,00
0,00
8813 Myyntituotot
8 000,00
1 915,26
8 000,00
5 803,52
8819 Muut tuotot
0,00
0,00
0,00
0,00
Tuotot
161 000,00
116 915,26
171 000,00
99 135,62
Kulut
8820 Myyntiartikkelikulut
-5 000,00
0,00
-5 000,00
0,00
8821 Keräys- ja arpajaiskulut
0,00
0,00
0,00
-4 509,42
8829 Muut kulut
0,00
-17,19
0,00
-146,32
Kulut-5 000,00-17,19-5 000,00-4 655,74
Varainhankinta yhteensä
156 000,00
116 898,07
166 000,00
94 479,88
Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot
Korko- ja osinkotuotot
9220 Korkotuotot pankkisaamisista
9270 Osinkotuotot rahoitusarvopapereista 2 000,00
1 073,23
2 000,00
0,00
Korko- ja osinkotuotot
2 000,00
1 073,23
2 000,00
1 051,89
Tuotot2 000,001 073,232 000,001 051,89
Kulut
Muut rahoituskulut
9460 Korkokulut rahoituslaitoslainoista
0,00
-4,28
0,00
-26,52
9490 Korkokulut ostoveloista
-200,00
0,00
-200,00
-144,88
9540 Verojen viivästysseuraamukset
0,00
-54,70
0,00
-21,10
9570 Limiittipalkkiot
-950,00
-116,64
0,00
-114,54
9660 Saamisten luottotappiot
0,00
0,00
0,00
-151,60
9690 Muut rahoituskulut
0,00
0,00
-950,00
0,00
Kulut-1 150,00-175,62-1 150,00-458,64
Sijoitus- ja rahoitustoiminta 850,00897,61850,00593,25
Tuotto-/kulujäämä
-441 927,15
-249 028,48
-449 404,00
-408 643,97
Yleisavustukset Yleisavustukset tuotot
9700 Puoluetuki
24 000,00
18 000,00
24 000,00
24 000,00
9730 Valtion nuorisotyöavustus
760 000,00
498 815,00
770 000,00
670 000,00
Yleisavustukset tuotot
784 000,00
516 815,00
794 000,00
694 000,00
24
Yleisavustukset kulut
9740 Piiriavustus
-342 000,00
-233 125,74
-344 250,00
-291 102,37
Yleisavustukset kulut
-342 000,00
-233 125,74
-344 250,00
-291 102,37
Yleisavustukset 442 000,00
283 689,26
449 750,00
402 897,63
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
0,00
Satunnaiset kulut
0,00
Satunnaiset erät0,00
Tilikauden tulos 72,8534 660,78346,00-5 746,34
Tilinpäätössiirrot
Varausten muutos
0,00
-62,91
0,00
0,00
Tilinpäätössiirrot
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 72,85
34 597,87
346,00
-5 746,34
TASE30.9.201431.12.2013
Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
1049 Muut aineettomat oikeudet
Aineettomat oikeudet
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
1201 Kalusto ja muu irtain
4 254,94
Koneet ja kalusto
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Muut osakkeet ja osuudet
1447 Pörssiosakkeet
18 800,38
18 800,38
1461 Sijoitusrahasto-osuudet
17 185,57
29 966,82
Muut osakkeet ja osuudet
35 985,95
48 767,20
Sijoitukset35 985,9548 767,20
PYSYVÄT VASTAAVAT 40 240,8948 767,20
VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset
Siirtosaamiset
1681 Pitkäaikaiset siirtosaamiset
8 073,02
8 073,02
Siirtosaamiset8 073,028 073,02
Pitkäaikaiset saamiset8 073,028 073,02
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
1701 Myyntisaamiset
19 864,85
31 368,39
1702 Myyntisaamiset vanhat
8 170,00
8 170,00
Myyntisaamiset28 034,8539 538,39
Siirtosaamiset
1849 Siirtosaamiset
178,23
16 477,22
Siirtosaamiset178,2316 477,22
Lyhytaikaiset saamiset28 213,0856 015,61
Rahat ja pankkisaamiset
Rahat
1900 Käteisvarat
330,00
80,00
Rahat330,0080,00
Pankkisaamiset
1910 Pankkitili 1
31 648,65
0,00
1920 Pankkitili 2
31,20
31,20
Pankkisaamiset31 679,8531,20
25
Rahat ja pankkisaamiset32 009,85111,20
VAIHTUVAT VASTAAVAT 68 295,9564 199,83
Vastaavaa 108 536,84112 967,03
Vastattavaa OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien voitto (tappio)
2251 Edellisten tilikausien voitto/tappio
19 398,86
25 145,20
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
19 398,86
25 145,20
Tilikauden voitto (tappio)
2371 Tilikauden voitto
34 597,87
2375 Tilikauden tappio
0,00
-5 746,34
Tilikauden voitto (tappio)34 597,87-5 746,34
OMA PÄÄOMA 53 996,7319 398,86
PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset
2501 Eläkevaraukset
Eläkevaraukset
PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
2825 Lyhytaikainen rahoituslaina 0,00
11 343,03
Lainat rahoituslaitoksilta0,0011 343,03
Saadut ennakot
2861 Saadut ennakot
0,00
0,00
Saadut ennakot0,000,00
Ostovelat
2871 Ostovelat 1
30 361,04
44 502,18
Ostovelat30 361,04
Muut velat
2921 Ennakonpidätysvelka
3 755,85
0,00
2923 Sosiaaliturvamaksuvelka
436,46
0,00
2949 Muut lyhytaikaiset velat
0,00
0,00
Muut velat4 192,310,00
Siirtovelat
2962 Lomapalkkamenot (siirtovelat)
18 819,30
18 819,30
2979 Muut siirtovelat
1 167,46
18 903,66
Siirtovelat19 986,7637 722,96
Lyhytaikainen vieras pääoma54 540,1193 568,17
VIERAS PÄÄOMA 54 540,1193 568,17
Vastattavaa 108 536,84112 967,03
26
Hallituksen kertomus toiminnastaan
ajalta 1.1.2014-30.9.2014
Sisältö
1. YLEISTÄ
2. KESKUSTANUORTEN STRATEGIA4
2.1 ARVOT
2.2 TOIMINTA-AJATUS
2.3 VISIO
3. KOHDERYHMÄAJATTELU
3.1 AKTIIVITOIMIJAT
3.2 PAIKALLISTOIMIJAT
3.3 NUORET VAIKUTTAJAT
3.4 UUDET NUORET
3.5 TUKIJÄSENET
4. KESKUSTANUORTEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMAKALENTERI
5. KESKUSTANUORTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN
5.1 KESKUSTANUORTEN POLITIIKAN PAINOPISTEALUEET
5.1.1 LUOTTAMUSYHTEISKUNTA
5.1.2 ALKIOLAINEN EUROOPPA 2010-LUVULLA
5.1.2 JOHANNES VIROLAISEN SADAN VUODEN HISTORIA
5.2 TOIMINTA TAVOITTEIDEN ETEEN
5.2.1 KESKUSTA R.P. 5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT
5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT
5.2.4 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA
5.2.5 VAALIT
5.2.6 VERKOSTOITUMINEN JA LOBBAUS
5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI
6. NUORTEN AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN KASVATTAMINEN
6.1 VALTAKUNNALLINEN TOIMINTA
6.1.1 LUMIMYRSKY
6.1.3 ELOKOULU
6.1.4 PUOLUEEN TILAISUUDET
6.1.5 KEKKOSEN HAARIKKA
6.2. KOULUTUS
6.2.1 VAIKUTTAJAKOULUTUS
6.2.2. EUROOPPAPOLITIIKKA-KOULUTUS
6.2.3 UUDEN JÄSENEN KOULUTUS (MAIJU)
6.2.4 PIIRIEN JOHTOKUNTAKOULUTUS
6.2.5 POLITIIKAN AKATEMIAT
6.2.6 TJ+PJ14 – KOULUTUS
6.2.7 TYÖNTEKIJÄ-TAPAAMISET
6.2.8 PUHEENJOHTAJATAPAAMISET
6.2.9 UUDEN TYÖNTEKIJÄN KOULUTUS
6.2.10 LIITTOHALLITUKSEN KOULUTUS
6.3 TOIMINTAMALLIT
6.3.1 KUNTAVAIKUTTAJIEN FOORUMI
6.3.3 IDEAPAJAT
6.3.4 MONIKULTTUURINEN TOIMINTA
6.3.5 JÄSENHANKINTA 2014
6.5 TOIMINNAN SEURANTA
7. VIESTINTÄ
7.1 VIESTINTÄSUUNNITELMA
7.2 VIESTINTÄOPPAAT
7.3 TIEDOTTAMINEN
7.3.1 POLIITTINEN TIEDOTTAMINEN
7.3.2 KESKUSTANUORTEN UUTISKIRJE
7.3.3 KESKUSTANUORET.FI
7.3.4 SOSIAALISET MEDIAT
7.3.5 JUURI-LEHTI
7.4 MARKKINOINTI
7.4.1 BRÄNDI
7.4.2 MESSUT
7.4.3 KESÄTAPAHTUMAT
8. HALLINTO
8.1 LIITTOKOKOUS
8.2 VALTUUSKUNTA
8.3 HALLITUS
8.4 TYÖVALIOKUNTA
8.5 TYÖRYHMÄT
8.6 LIITTOTOIMISTO
8.7 PIIRIN TYÖNTEKIJÄN SIIRTYMINEN LIITON ALAISUUTEEN
9. TALOUS
9.1 TALOUS- JA HALLINTO-OSASTO
9.2 VARAINHANKINTA
9.3 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
9.4 RAHOITUSHAKEMUKSET
10. VUODEN AIKA JULKAISTUT KANNANOTOT
1. Yleistä
Keskustanuorten vuosi on rakentunut voimakkaasti koulutusten
ja vuoden sisällä käytyjen kaksien vaalien ympärille. Euroopan
parlamentin vaalit toukokuussa olivat Keskustanuorille ja viidelle nuorelle ehdokkaalle suuri ponnistus. Keskustan ehdokkaista
neljännes oli alle 30-vuotiaita, mikä oli eduskuntapuolueista ylivoimaisesti eniten. Nuorten ehdokkaiden tukiryhmät vastasivat
monella paikkakunnalla yksin eurovaalien näkyvyydestä muiden
puolueiden loistaessa poissaolollaan.
Politiikan osalta alkuvuonna keskityimme alkuvuonna Euroopan parlamentin vaaleihin ja EU-politiikkaan. Valtuuskunnassa
hyväksyimme eurovaalien päätavoitteet, joita olimme työstäneet
laajan kenttäkierroksen ohjeistuksien pohjalta. Valtuuskunnalle tehdyn aloitteen mukaisesti aloitimme seuraavan laajan
ohjelmakierroksen ja Vihreän talouden ohjelma on valmisteltu
hyväksyttäväksi liittokokoukseen.
Keskustanuoret asetti vuodelle 2014 kunnianhimoisen tavoitteen
parantaa kansainvälistä näkyvyyttään. Tässä työssä olemme
onnistuneet jopa ennakoitua paremmin ja kansainvälisissä järjestöissämme Keskustanuorten uusi tuleminen on jo suorastaan
käsite. Tämä työ on tehty laajentamalla kansainväliseen toimintaan osallistuvien henkilöiden määrää ja parantamalla kansainvälisen toiminnan valmistelua. Kansainvälisen työn huippuhetki
koettiin kesäkuun alussa, kun Keskustanuorten Markus Ylimaa
valittiin eurooppalaisen kattojärjestömme Lymecin hallitukseen.
27
Keskustanuorten koulutukset ovat keskittyneet politiikan sisältökeskusteluun ja jäsenistön aktivoimiseen. Kaikille avointen
koulutusten lisäksi olemme lisänneet erityisesti piirien johtokuntien puheenjohtajistolle annettavaa koulutusta ja vertaistukea. Loppuvuoden aikana Keskustanuoret saa vakiinnutettua
työntekijöiden yhteiset videopalaverit.
2. Keskustanuorten strategia
Keskustanuorten strategia määrittelee järjestön toiminnan keskeiset suuntaviivat ja suuntaa järjestön kehittämistä seuraavan
kymmenen vuoden ajalle. Toimintaa kehitetään strategian mukaisena sujuvasti asteittain. Strategian toteuttaminen rakentuu
vapaaehtoisuuden ja vastuullisuuden pohjalle.
Strategian toteutumista seurataan vuosittain Keskustanuorten
valtuuskunnassa. Tänä vuonna valtuuskunta keskittyi strategian
seuraamisessa Keskustanuorten organisaatioon ja antoi piireille
ohjeita sekä vaatimuksia puolueen järjestöuudistuksen edistämisestä.
2.1 Arvot
Keskustanuorten arvot pohjautuvat ihmisyysaatteeseen.
Keskustanuorten mielestä yhteiskunnallisen päätöksenteon on
oltava ihmisläheistä ja -lähtöistä. Emme määrittele yhteiskunnan
ja valtion tehtäviä pääomien hallitsemisen näkökulmasta vaan
ihmisen hyvinvoinnin, ihmisyyden, on oltava kaiken yhteiskunnan kehittämisen päällimmäisenä arvona.
Keskustanuorten aatteellinen pohja kumpuaa uskosta ihmiseen:
ihminen on luonnostaan aktiivinen ja kehittymishaluinen toimija, jonka henkistä kasvua tulee tukea. Keskustanuorten mielestä
ihmisten henkinen kehittyminen eli sivistyminen, on lähtökohta
koko yhteiskunnan kehittymiselle. Keskustanuoret korostavat
ihmisten hyvinvoinnin henkistä puolta: mahdollisuutta itsensä
kehittämiseen, opiskeluun, työhön, harrastamiseen, itsensä ilmaisuun, hyviin ihmissuhteisiin, aktiiviseen suvaitsevaisuuteen,
vapauteen ja vastuuseen sekä elämänlaadun kohottamiseen.
Ihmisyysaatteesta kumpuavat neljä arvoamme:
-Yhteisöllisyys
-Yhdenvertaisuus
-
Kestävä kehitys
-Sivistys
2.2 Toiminta-ajatus
Toiminta-ajatus kuvaa järjestön perustarkoitusta ja se on luonteeltaan pysyvä. Keskustanuorten toiminta -ajatus on:
Keskustanuoret kasvattaa vaikuttamaan.
Keskustanuorten toiminta-ajatusta täsmennetään järjestön
ydintehtävillä:
Keskustanuoret kasvattavat nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen
alkiolaisten arvojen pohjalta.
Keskustanuoret vaikuttavat arvojensa mukaisesti ympäröivään
yhteiskuntaan paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja
globaalilla tasolla.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
28
2.3 Visio
Keskustanuoret on kasvattava vaikuttamisen väylä ja rakennamme aktiivisesti arvojemme mukaista yhteiskuntaa.
3. Kohderyhmäajattelu
Keskustanuorten jäsenet ja muut toimintoihin osallistuvat
nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko samanlaisine tarpeineen
ja odotuksineen. Kohderyhmät ovat toiminnan suunnittelun
apuväline ja yksi jäsen voi kuulua moneenkin kohderyhmään.
Keskustanuorten kohderyhmät on segmentoitu seuraavanlaisesti.
3.1 Aktiivitoimijat
Aktiivitoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka
yleensä ovat mukana Keskustanuorten piiri- ja liittotason toiminnassa ja vaikuttavat Keskustanuorten sisällä ja ulkopuolella
mm. Keskustanuorten edustuspaikkojen kautta.
3.2 Paikallistoimijat
Paikallistoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka
toteuttavat Keskustanuorten toimintaa osastoissa ja osastojen
erilaisissa toimintaryhmissä.
3.3 Nuoret vaikuttajat
Nuoret vaikuttajat ovat nuorkeskustalaisittain ajattelevia alle
30-vuotiaita nuoria, jotka toimivat erilaisina vaikuttajina kuntien
valtuustoissa, lautakunnissa, nuorisovaltuustoissa, erilaisissa yhdistysten ja yritysten hallituksissa jne. tai ovat ehdolla tällaisille
paikoille.
3.4 Uudet nuoret
Uusilla nuorilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät välttämättä ole
ennen osallistuneet poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan,
mutta joilla on halu kehittää omia aktiivisen kansalaisen tietoja
ja taitoja ja toimia nuorena aktiivisena kansalaisena.
3.5 Tukijäsenet
Tukijäsenet ovat niitä Keskustanuorten jäseniä, jotka haluavat
olla Keskustanuoria, mutta eivät tällä hetkellä aktiivisesti osallistu Keskustanuorten toimintaan.
4. Keskustanuorten valtakunnallinen tapahtumakalenteri
Pj-Tj-Koulutus 11-12.1.2014
Johtokuntakoulutukset
18-19.1.2014 ja 25-26.1.2014
Politiikan akatemia, Eurooppa
1-2.2.2014
Puolueen politiikka- ja toimintapäivät 8-9.2.2014
Lumimyrsky15.–16.3.2014
Valtuuskunta5-6.4.2014
Politiikan akatemia, tasa-arvo
26-27.4.2014
Keskustan puoluekokous 13-15.6.2014
Politiikan akatemia, eläke
6-7.9.2014
Elokoulu 19-21.9.2014
Keskustajärjestöjen neuvottelupäivät 22-23.9.2014
Liittokokous 25.–26.10.2014
Politiikan akatemia, työ
15.-16.11.2014
5. Keskustanuorten yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Keskustanuoret vaikuttavat yhteiskunnassa politiikan keinoin.
Keskustanuoret ottavat aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen
keskusteluun, seuraavat aikaansa ja tuovat aloitteellisesti uusia
kysymyksiä keskusteluun ja päätöksentekoon. Keskustanuoret
konkretisoivat poliittisiin ohjelmiinsa ja tavoitteisiinsa kirjatut
ajatukset käytännön vaikuttamistyöksi ja osallistumiseksi. Keskustanuoret vaikuttavat omien linjaustensa ja päätöstensä mukaisesti politiikkaan. Keskustanuoret on aktiivinen ja vaikuttava
toimija nuorisojärjestökentässä sekä laajemmin kansalaisyhteiskunnassa.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
Kuvio 1. Keskustanuorten politiikkaympyrä.
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
5.1 KESKUSTANUORTEN POLITIIKAN PAINOPISTEALU- 26
EET
27
28
5.1.1 Luottamusyhteiskunta
29
30
Keskustanuoret hyväksyi periaateohjelmansa Kohti luottamus- 31
yhteiskuntaa vuoden 2013 liittokokouksessa. Olemme jatkaneet 32
periaateohjelman teemojen mukaista poliittista työtä muussa
33
ohjelmatyössämme, erityisesti vuoden 2015 eduskuntavaalien
34
ohjelman sekä Vihreän talouden ohjelman valmistelussa.
35
36
Periaateohjelmaa hyväksyessämme meillä ei ollut aavistustakaan, 37
kuinka erilaiseksi maailma vuodessa voisi muuttua. Ukrainan
38
sodan aaltojen lyödessä jokaisesta uutislähetyksestä ja iltapäivä- 39
lehtien lööpistä ihmisten kasvoille, on luottamus omaan yhteis- 40
kuntaamme korostunut entisestään. Suomalaisen yhteiskunnan 41
rakentamisen tulee kireinäkin aikoina rakentua luottamukseen 42
ihmisten ja kansakuntien välillä. Tämä luottamusajattelu pohja- 43
namme olemme ottaneet kantaa maailmanpolitiikan kiristynee- 44
seen tilanteeseen.
45
46
5.1.2 Alkiolainen Eurooppa 2010-luvulla
47
48
Keskustanuoret ja Keskusta vastasivat Euroopan parlamenttivaa- 50
leissa nuorten aktivoinnista yhteensä viiden nuoren ehdokkaan 51
voimin. Ehdokkaidemme laaja maantieteellinen edustavuus
52
takasi sen, että ehdokkaamme olivat nuorten käytettävissä ym- 53
päri Suomea. Kohtaamisia tapahtui niin hyppytunnilla olevien 54
lukiolaisten kanssa Heinävedellä kuin aurinkoa palvoneiden
55
teekkareiden kanssa Pyynikin rannalla. Keskustanuorten ehdok- 56
kaiden kampanjointi oli laajaa, mutta vielä useammassa paikassa 57
nuoria olisi voinut kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen myös 58
silloin, kun ehdokkaat itse olivat toisaalla.
59
60
Valmistelimme vaaleja varten eurovaaliohjelman laajan kenttä- 61
kierroksen kautta.
62
63
5.1.2 Johannes Virolaisen sadan vuoden historia
64
65
Valtioneuvos Johannes Virolaisen satavuotinen historia on
66
29
näkynyt Keskustanuorten toiminnassa pitkin vuotta. Muistimme
perustajaamme laskemalla kukat hänen haudalleen tammikuussa, varsinaisena syntymäpäivänä. Elokoulussa keskityimme
Johanneksen laajaan historiaan ja erityisesti siihen, kuinka
nuoresta Yläsommin pojasta kasvoi koko Suomen Jussi.
5.2 Toiminta tavoitteiden eteen
5.2.1 KESKUSTA R.P.
5.2.1.1 Puoluevaltuusto
Keskustanuoret ovat vaikuttaneet edustajiensa kautta puoluevaltuustossa. Kevään 2014 puoluevaltuustossa Keskustanuoret
estivät suunnitellun uudistuksen, jonka perusteella puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäseninä olisivat voineet toimia vain
täysi-ikäiset. Vaikuttaminen kuuluu yhdenvertaisesti kaikille
puolueen jäsenille, se on Keskustanuorten linja.
5.2.1.2 Puoluehallitus
Keskustanuorten puheenjohtaja kuuluu puoluehallitukseen,
jossa hän toimii nuorkeskustalaisten aatteen puolestapuhujana.
Puheenjohtaja Säkkinen on nopeasti saavuttanut arvostusta
puoluehallituksen jäsenten keskuudessa ja hänen vaikutuksestaan puoluehallitus on onnistunut mm. ratkaisemaan pitkään
pöydällä olleen vesivoimakysymyksen.
5.2.1.3 Puolueen työvaliokunta
Keskustanuorten puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus
puolueen työvaliokunnassa, jossa
hän on vienyt Keskustanuorten tavoitteita eteenpäin.
5.2.1.4 Puolueen työryhmät
Keskustanuoret on vaikuttanut puolueen työryhmissä, kuten
järjestötyön uudistamisen työryhmässä, keskustakoulutuksen
ohjausryhmässä, ohjelmatyö-, strategiatyö sekä nettisivut ja
sosiaalisessa media-työryhmässä. Lisäksi toimijamme ovat olleet
mukana koulutuspolitiikkaa, talouspolitiikkaa ja aluepolitiikkaa
käsittelevissä ryhmissä. Tuomme aktiivisten toimijoidemme
kautta puolueen politiikan valmistelutyöhön nuorkeskustalaista
näkökulmaa.
5.2.1.5 Eduskuntaryhmä
Keskustanuoret ovat tiiviissä yhteydessä Keskustan eduskuntaryhmään ja edistävät tavoitteitaan sitä kautta. Keskustanuorten
puheenjohtajalla on ryhmäkokouksessa läsnäolo-oikeus ja
tämän lisäksi on hän tavannut runsaasti kansanedustajia vapaamuotoisissa tilaisuuksissa.
5.2.1.6 Europarlamentaarikkoryhmä
Keskustanuoret pyysi jokaiselta eurovaaliehdokkaalta ennen
vaaleja sitoumuksen, jolla ehdokkaat lupasivat valituksi tullessaan olla yhteydessä Keskustanuoriin ja ottaa vuorollaan yhden
harjoittelijoistaan puolueen yhteisen harjoittelijapankin kautta.
Keskustanuoret ovat olleet eri tilaisuuksissa yhteydessä valitun
europarlamenttiryhmän jäseniin.
5.2.1.7 Puoluekokous
Keskustanuoret kokosivat nopeasti rivinsä eurovaalien jälkeen
ja keskittyivät Turun puoluekokouksen kiihkeisiin henkilövaaleihin ja tiukkoihin asiakysymyksiin. Turussa Keskustanuoret
tukivat historiallisesti kolmea nuorta puolueen varapuheenjohtajaksi. Vaaleissa Annika Saarikko säilytti varapuheenjohtajapaikkansa. Katri Kulmuni ja Liisa Ansala tekivät hienot kampanjat,
jotka eivät valitettavasti riittäneet tällä kertaa puheenjohtajistoon
saakka.
Puoluekokouksesta monien mieleen on jäänyt elämään Keskustanuorten ja Kerttu-verkoston yhteinen ”Kahvit on keitetty – nyt
pelastetaan Suomi” tempaus, jossa tuettiin erityisesti nuorten
naisten poliittista aktiivisuutta.
5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT
5.2.2.1 Keskustaopiskelijat
Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat jakoivat tehtäviä eurovaaleihin liittyen. Lisäksi yhteistyötä on tehty puolueen järjestöuudistukseen liittyen. Järjestöillä on edustus toistensa liittohallituksissa.
5.2.2.2 Vesaiset
Olemme pyrkineet löytämään uusia malleja Keskustanuorten toiminnasta kiinnostuneiden yli 13-vuotiaiden Vesaisten
tavoittamiseksi. Lisäksi Keskustanuoret on käynyt keskustelua
Vesaisten kanssa järjestöuudistuksesta.
5.2.2.3 Keskustanaiset
Keskustanaisten kanssa on tehty yhteistyötä puolueen järjestöuudistuksen osalta. Yhteinen kuvapankki ei ole edennyt.
5.2.2.4 Maaseudun sivistysliitto
Hyödynnetään MSL:n järjestöpalveluita koulutuksellisena asiantuntijana ja yhteistyökumppanina erilaisissa koulutushankkeissa.
Vuonna 2014 yhteistyö on rajoittunut Vaikuttaja 2020-koulutukseen ja peruuntuneeseen suunnitelmaan Vaikuttaja-koulutuksesta maaseudun nuorille. Koulutus oli tarkoitus toteuttaa yhdessä
Maaseutunuorten kanssa.
5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT
Keskustanuoret toimivat aktiivisesti yhteistyössä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin puitteissa. Lisäksi olemme aktiivisesti
jäsenjärjestönä mukana Suomen YK-Liitossa, Kehitysyhteistyön
Palvelukeskuksessa KEPA:ssa, Suomen Retkeilymajajärjestössä
SRM:ssä, Kesälukioseurassa, Huoltoliitossa, Lomayhtymässä,
Maaseudun Sivistysliitossa, Suomenmaa-yhtiössä, SuomiVenäjä-seurassa, Alkio-opistossa, Harrastajateatteriliitossa,
Nuorisoasuntoliitossa, Pohjola-Nordenissa, DEMO ry:ssa ja
Eurooppanuorissa.
Keskustanuoret tiivistää vuoden 2014 aikana yhteistyötään
MTK:n Maaseutunuorten kanssa ja pyrkii järjestämään yhteisen
vaikuttajakoulutuksen maaseudun nuorille osaajille.
5.2.4 Kansainvälinen toiminta
Keskustanuorten kansainvälinen toiminta kuuluu koko järjestölle. Kansainvälistä toimintaa johtaa liittohallituksen alainen
kv-ryhmä, joka vastaa liiton poliittisen linjan edistämisestä
kansainvälisissä järjestöissä. Lisäksi liitto kouluttaa uusia toimijoitaan kansainvälisiin toimintoihin ja tarjoaa työntekijöilleen
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
30
mahdollisuuden laajentaa osaamistaan omilla erityisalueillaan
kansainvälisissä koulutuksissa.
5.2.4.1 Pohjolan Keskustanuoret NCF (Nordiska Centerungdomens Förbund)
Keskustanuoret on osallistunut Pohjolan Keskustanuorten
kahteen päätapahtumaan, alkuvuoden huippukokoukseen ja
syksyiseen edustajakokoukseen. Huippukokoukseen osallistui
Keskustanuorten edustajina Jussi Sallinen, Katja Asikainen,
Tapio Tiimonen sekä Kairit Tahvola. Syksyn edustajakokous
järjestettiin Helsingissä, jonne osallistuivat Teppo Säkkinen,
Katja Asikainen, Hilkka Kemppi, Sara Huhtanen sekä Camilla
Campbell.
Sara Huhtanen osallistuu Keskustanuorten edustajana lokakuussa osana NCF:n ryhmää Pohjoismaiden nuorten neuvoston
kokoukseen.
5.2.4.2 Euroopan Liberaalinuoret LYMEC (European Liberal
Youth)
Keskustanuoret lähetti delegaation LYMEC:n keväällä ja syksyllä
järjestettäviin kongresseihin. Kevään kongressiin Zagrebiin
lähtivät Markus Ylimaa, Katja Asikainen sekä Jukka Koivula.
Markus Ylimaa valittiin kokouksessa LYMEC:n hallitukseen.
Syksyn kongressi järjestetään lokakuussa Berliinissä, jonne
Keskustanuorten edustajana osallistuu Jukka Koivula. Säkkinen
osallistui syyskuussa LYMEC:n jäsenjärjestöjen puheenjohtajien
tapaamiseen Thessalonikissa.
5.2.4.3 Maailman Liberaalinuoret IFLRY (International Federation of Liberal Youth)
IFRLY:n kevään kongressi järjestettiin Krakovassa ja syksyn
kongressi Kiovassa. Molemmissa Keskustanuorten edustajana
toimi Teppo Säkkinen.
Keskustanuoret osallistui lisäksi keväällä Liberal Internationalin
kongressiin Rotterdamissa. Keskustanuorten edustajina IFLRY:n
kokoonpanossa olivat Markus Ylimaa sekä Emmi Korkalainen.
5.2.5 VAALIT
5.2.5.1 Euroopan parlamenttivaalit
Keskustanuorten tavoitteena oli olla äänimäärällä mitattuna
vaalien menestynein nuorisojärjestö. Tämä ei aivan toteutunut,
vaikka nuoret ehdokkaat tekivätkin alueellisesti hyviä tuloksia.
Nuoret tavoittelivat vaaleihin viittä omaa ehdokasta, ja tämä
tavoite saavutettiin. Ehdokkaiden tukemiseksi ja vaalien kiinnostuksen herättämiseksi liitto ja piirit järjestivät monenlaisia
tilaisuuksia. Varsinainen kampanjointi painottui ehdokkaiden
omiin kampanjoihin. Kampanjoiden kautta tuettiin myös järjestötoimijoiden osaamisen kasvattamista, ja tähän vaatimukseen
vaalit vastasivat.
Keskustan nuoret ehdokkaat saivat vaaleissa yhteensä 11 893
ääntä ja olivat omien vaalipiiriensä vahvoja nimiä. Ilman nuorten ehdokkaiden tekemää työtä monessakaan koulussa ja nuorten tilaisuudessa ei olisi ollut mahdollista kuulla keskustalaista
tai ylipäänsä minkäänlaista näkemystä EU:n kehittämisestä.
5.2.5.2 Eduskuntavaalit
Keskustanuorten eduskuntavaalivalmistautuminen on aloitettu
suunnittelutyöllä keväällä 2014 ja koulutuksissa syksyllä 2014.
Sekä ensimmäistä kertaa ehdolle lähtevien että kokeneempien
keskustanuorten vaalityötä tuetaan erityisellä ehdokaskoulutuksella. Koulutuksessa käydään läpi politiikan tekemisen ja
kampanjoinnin perusteita ja luodaan varmuutta omalle ehdokasidentiteetille. Ensimmäinen koulutusviikonloppu järjestettiin
elokuussa, ja se keräsi hyvän osallistujamäärän. Osallistujat
olivat hyvin tyytyväisiä viikonlopun antiin. Vastaava koulutus
järjestetään marraskuun viimeisenä viikonloppuna samansisältöisenä.
Keskustanuorten tavoite 40 nuoresta ehdokkaasta vuoden 2014
loppuun mennessä ei tule toteutumaan. Suurimpana yksittäisenä
syynä voidaan pitää vaalipiiriuudistusta, joka on vähentänyt ehdokaspaikkoja Keskustanuorten perinteisesti vahvoilta alueilta.
Ehdokkaiden työn tukemiseksi on käynnistetty mentorointiohjelma, jossa edellisellä kerralla ehdolla olleet nuoret tukevat nyt
ensimmäistä kertaa ehdolla olevia nuoria.
5.2.6 VERKOSTOITUMINEN JA LOBBAUS
5.2.6.1 Keskustanuorten Kekrit
Keskustanuoret kiittävät yhteistyötahojaan syksyllä järjestettävillä Kekri – kutsuilla.
5.2.6.2 Alumnitapaaminen
Keskustan puoluekokouksen yhteydessä kesäkuussa Keskustanuorten nykyiset ja entiset toimijat tapasivat. Keskustanuorten
alumnitoimijoita osallistui ilahduttavan paljon Keskustanuorten
varapuheenjohtajaehdokkaiden kampanjoihin.
5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI
5.2.7.1 Kampanjat Politiikan akatemia -teemojen mukaisesti
Keskustanuoret kehittivät Politiikan akatemioita 2014 vastaamaan myös muuhun poliittiseen valmisteluun. Aiemmin koulutusmuotoisena ja yksisuuntaisena toimineita akatemioita kehitettiin vuorovaikutteiseksi ja kahdensuuntaiseksi. Akatemioiden
teemat toimivat pohjana ja osana muuta keskustelua. Vuoden
ensimmäinen akatemia oli aiheeltaan Eurooppa ja se uppoutui
syvälle europarlamenttivaalien taustoihin ja sisältöihin. Samalla
se valmensi myös nuoria ehdokkaita ja antoi pohjaa myöhemmin valmisteltavaan Keskustanuorten eurovaaliohjelmaan.
Kevään toisen Politiikan akatemian aiheena oli tasa-arvo. Sen
tiimoilta uusi toimintamalli otettiin täyteen käyttöön. Akatemiaa
ja kampanjaa varten tilattiin oma ilme – kuvia tasa-arvon eri
muodoista. Piirit saivat niin ilmeen kuin ohjeistuksen omien
tilaisuuksien järjestämiseen. Politiikan akatemiassa pidettiin
erillinen tasa-arvo keskustelu, josta koostettiin liittohallituksen
käyttöön muistio. Tasa-arvotilaisuuksien järjestämiseksi piireissä
oli aikaa alkukeväästä alkaen kuluvan vuoden loppuun.
Syksyn ensimmäisen viikonlopun aiheena oli ajankohtainen
eläke. Haastavaa aihetta alustettiin ensin yhden päivän ajan. Toisena päivänä keskityttiin puhtaasti keskustelemaan ja luonnostelemaan päälinjat, jotka nähtiin ratkaisuksi eläkeuudistuksen
haasteissa. Päälinjat käsiteltiin liittohallituksen kokouksessa ja
hyväksyttiin Keskustanuorten eläkepoliittiseksi linjaukseksi.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
31
Akatemioihin osallistuneet ovat ottaneet hyvin positiivisesti vastaan mahdollisuuden tuottaa poliittista sisältöä Keskustanuorten
linjauksiin. Uudistetulla toimintatavalla on mahdollisuuksia,
mutta jatkokehittäminen on tarpeen.
5.2.7.2. Ajassa elävät huomiokampanjat
Keskustanuoret on parantanut reagointiaan ja aktiivisuuttaan
julkiseen keskusteluun nousevien asioiden kommentoinnissa
ja nostanut itselleen tärkeitä teemoja enemmän esille. Keskustanuoret osallistuivat mm. Pride-kulkueeseen kesäkuussa, ovat
olleet mukana seurakuntavaalikampanjoinnissa, järjestivät
pienen some-tempauksen vanhustenpäivän aikaan ja loppuvuodesta laitetaan vireille vielä pieniä yrityksiä tukeva Shop Small
Saturday-kampanja.
Keskustanuoret on parantanut tiedotteitaan liittämällä niihin
aina kuvia tai muuta aiheeseen liittyvää materiaalia, mikä
helpottaa asian jakamista ja huomion saavuttamista esimerkiksi
sosiaalisessa mediassa.
6. Nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen
Keskustanuorten tavoitteena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia,
joilla on halu, kyky ja mahdollisuus:
- osallistua ja vaikuttaa
- yhteiskunnalliseen- ja poliittiseen vaikuttamiseen
- kehittää omaa maailmakatsomustaan
- olla vastuussa itsestään, muista, luonnosta ja elinympäris-
töstään
- toimia suvaitsevaisesti ja monikulttuurisuutta edistäen
- sivistää itseään
- toimia kansainvälisesti
- terveisiin elämäntapoihin
Aktiiviseen kansalaisuuteen Keskustanuoret kasvattavat erilaisten koulutusten ja tapahtumien avulla.
6.1 Valtakunnallinen toiminta
6.1.1 Lumimyrsky
15.–16.3.2014 järjestettiin Lumimyrsky Ellivuorella Sastamalassa. Lumimyrsky on Keskustanuorten vauhdikas talvitapahtuma,
jonka tavoitteena on saada erityisesti uudet toimijat matalan
kynnyksen periaatteella toimintaan mukaan. Vuonna 2014
Lumimyrsky keräsi 80 osallistujaa.
Lumimyrsky keskittyi Keskustanuorten toiminnan ytimeen, antaen ideoita ja opastusta niin jäsenhankintaan kuin eurovaalien
asiakysymyksiin. Pääpaino viikonlopussa oli kuitenkin hauskalla
yhdessäololla, oppimisella, kehittymisellä ja liikkumisella.
6.1.3 Elokoulu
Elokoulu on Keskustanuorten syyskauden avaava tapahtuma.
Sisältö painottuu asioihin ja koulutuksiin kuitenkaan unohtamatta Kekkosen Haarikkaa sekä yhteistä ajanviettoa. Vuonna
2014 Elokoulussa valmistauduttiin seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin ja koulutettiin järjestötoimintaan. Teemana oli ulkoja turvallisuuspolitiikka, ja paikalla oli kovan tason alustajia
ulkoministeriä myöden.
6.1.4 Puolueen tilaisuudet
1
2
3
4
5
6
6.1.5 Kekkosen Haarikka
7
8
Kekkosen Haarikka on Keskustanuorten piirien välinen leik9
kimielinen kilpailu presidentti Urho Kekkosen aikoinaan luo- 10
vuttamasta kiertopalkinnosta. Kekkosen Haarikasta kilpaillaan 11
Keskustanuorten valtakunnallisissa tapahtumissa ja kiertopal- 12
kinto luovutetaan voittajalle liittokokouksessa 2014.
13
14
Haarikan osakilpailut koostuvat talvi-, kesä- ja taitolajeista.
15
16
Viiden kärki ennen liittokokousta on seuraava:
17
18
1. Pirkanmaa 21p.
19
2. Etelä-Pohjanmaa 20p.
20
3. Helsinki 16p.
21
4. Keski-Pohjanmaa 15,75p.
22
5. Pohjois-Pohjanmaa 11,25p.
23
24
6.2. Koulutus
25
26
6.2.1 Vaikuttajakoulutus
27
28
Vuonna 2013 alkanut Vaikuttaja 2020-koulutus päättyi Kes29
kustan puoluekokoukseen 2014. Alkusyksystä järjestettiin vielä 30
erillinen esiintymiseen ja politiikan tekemiseen keskittynyt
31
viikonloppu. Hanke päättyy kuluvan vuoden loppuun mennessä 32
ja sen tarkempaa onnistumista päästään arvioimaan loppurapor- 33
tin yhteydessä. Koulutus on saanut hyvää palautetta ja nuorten 34
osallistujien määrä on ollut merkittävä.
35
36
6.2.2. Eurooppapolitiikka-koulutus
37
38
Keskittyminen eurovaaleihin aloitettiin heti vuoden aluk39
si pidetyssä Politiikan akatemiassa. Viikonlopun mittainen
40
intensiivikoulutus koulutti toimijoita, ehdokkaita ja tukiryhmä- 41
läisiä vaalien aihealueeseen ja samalla valmensi osallistuneita
42
ehdokkaita osallistumaan kevään keskusteluihin. Ehdokkaiden 43
kanssa järjestettiin erillinen tapaaminen Keskustan politiikka- ja 44
toimintapäivien yhteydessä. Ehdokkaita koulutettiin erikseen
45
vielä maaliskuussa pidetyssä eurovaalikoulutuksessa, jossa pyrit- 46
tiin antamaan eväitä myös esiintymiseen ja politiikan sisältöihin. 47
48
6.2.3 Uuden jäsenen koulutus
50
51
Keskustanuoret on kehittänyt uusille jäsenille suunnattua
52
perehdyttämisen koulutus- ja toimintamallia, jota myös osastot 53
ja piirit voivat hyödyntää. Tavoitteena on madaltaa uusien toi- 54
mijoiden kynnystä lähteä mukaan keskustanuorten toimintaan 55
ja tehdä perehdyttämisestä järjestelmällistä. Liitto tukee piirejä 56
järjestämään yhteistyössä lähipiirien kanssa vähintään yhden
57
uusien toimijoiden peruskoulutuksen vuodessa. Loppuvuodesta 58
valmistuu ”Keskustanuoret ABC” sekä päivitetty versio piireille 59
suunnatusta uusien jäsenten koulutuspaketista.
60
6.2.4 Piirien johtokuntakoulutus
61
62
Piirien johtokunnat koulutettiin tammikuun aikana. Koulutus 63
rakentui järjestötoiminnan perusteiden ympärille, aiheina oli
64
muun muassa johtokunnassa toimiminen, puheenjohtajan ja
65
sihteerin rooli, hallinnon ja talouden perusteet. Tänä vuonna
66
Keskustanuoret osallistuu aktiivisesti puolueen järjestämiin tilaisuuksiin omilla delegaatioillaan. Tilaisuuksista merkittävimmät
ovat puolueen politiikka- ja toimintapäivät, puoluekokous sekä
puoluevaltuuston kokoukset.
32
koulutukset järjestettiin alueellisesti viikonlopun mittaisina,
joten ryhmäytymiselle ja tutustumiselle jäi paremmin aikaa.
6.2.5 Politiikan akatemiat
Viikonlopun mittaisia, eri aihealueisiin keskittyviä koulutuksia
järjestetään vuoden aikana neljä kappaletta, tähän mennessä kolme. Vuoden 2014 Politiikan akatemioiden teemat ovat Euroopan
unioni, tasa-arvopolitiikka, eläkepolitiikka ja vielä tulossa oleva
työelämä.
Viikonlopun mittaiset kurssit koostuvat korkeatasoisista alustuksista, ideapajoista ja keskustelusta. Tavoitteena on ollut kouluttaa
osallistujia ja syventää heidän osaamistaan. Viikonlopun aikana
syntyneitä ajatuksia on käytetty pohjana Keskustanuorten muuhun poliittiseen valmisteluun.
Viikonloppuihin on osallistunut omia toimijoitamme sekä toiminnastamme kiinnostuneita.
Järjestetyt Politiikan akatemiat:
Eurooppapolitiikka, 1.-2.2., alustajina muun muassa: Risto Volanen, Anna Ranki, Olavi Ala-Nissilä ja etänä Olli Rehn.
Tasa-arvopolitiikka, 26.4., alustajina muun muassa: Eva Biaudet,
Pirkko Mäkinen, Milla Halme, Mikkel Näkkäläjärvi ja Annika
Saarikko.
Eläkepolitiikka, 6.-7.9., alustajina muun muassa: Janne Pelkonen, Anu Vehviläinen, Mikko Kautto, Kaija Kallinen ja Mikko
Valtonen.
6.2.6 TJ+PJ14 – koulutus
11–12.1.2014 järjestettiin perinteinen koulutus piirin työntekijöille ja vuoden 2014 puheenjohtajille. Koulutuksessa käytiin läpi
vuoden 2014 toimintaa ja politiikkaa, vapaaehtoisten motivointia, työnantaja-asioita sekä muuta ajankohtaista. Tänä vuonna
koulutus oli kaksipäiväinen, joten tutustumiselle ja ryhmäytymiselle jäi paremmin aikaa kuin aiempina vuosina.
6.2.7 Työntekijä-tapaamiset
Liiton ja piirien yhteisiä työntekijätapaamisia on järjestetty tähän
mennessä kolme. Yksi pidettiin yhdessä piirien puheenjohtajien
kanssa, yksi omalla joukolla ja yksi puolueen suurten neuvottelupäivien yhteydessä. Lisäksi loppuvuoden aikana käyttöön
vakiinnutetaan kuukausittaiset videopalaverit.
6.2.8 Puheenjohtajatapaamiset
Liiton puheenjohtajisto on tiivistänyt yhteydenpitoa piirien
puheenjohtajien kanssa pitämällä valtakunnallisten tapahtumien
yhteydessä piirien puheenjohtajien tapaamisia. Tapaamisissa on
suunniteltu liiton poliittista toimintaa sekä käsitelty hallinnollisia asioita.
6.2.9 Uuden työntekijän koulutus
Keskustanuoret järjestää koulutusta uusille piirien työntekijöille.
Perehdytyksessä käydään läpi liiton ja piirin välisiä asioita ja
se räätälöidään jokaisen uuden työntekijän tarpeiden mukaan.
Koulutukset järjestetään Helsingissä tai työntekijän kotipiirissä
sitä mukaa, kun uusia toiminnanjohtajia aloittaa tehtävissään.
Tarkoituksena on siirtää käytännön taitoja uudelle työntekijälle
ja koulutus onkin hyvin käytännönläheinen. Molemmat vuoden
2014 aikana aloittaneet uudet toiminnanjohtajat ovat saaneet
perehdytyksen.
6.2.10 Liittohallituksen koulutus
Keskustanuorten liittohallitus koulutettiin vuoden alussa puheenjohtajan johdolla.
6.3 Toimintamallit
6.3.1 Kuntavaikuttajien foorumi
Puolueen ja nuorten valtakunnalliset tapahtumat ovat koonneet
yhteen nuoria kuntavaikuttajia ympäri Suomea. Erityisesti soteuudistus on puhututtanut ja vaatinut vertailua eri kuntien välillä.
6.3.3 Ideapajat
Keskustanuoret on tuottanut Politiikan akatemioiden teemojen
mukaisesti piirien, osastojen ja yksittäisten aktiivien käyttöön
pohjan poliittisesta ideapajasta. Ideapajoja toteutettiin erityisesti
eurovaaliohjelman suunnittelun yhteydessä.
6.3.4 Monikulttuurinen toiminta
Keskustanuorten tavoite on saada maahanmuuttajataustaiset
sekä muut monikulttuuriset nuoret mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Monikulttuuriseen toimintaan löytyy ohjeet
Keskustanuorten ohjepankista. Vuoden 2014 lopulla julkaistaan
päivitetty versio Monikulttuurisen toiminnan oppaasta, ja siihen
lisätään vinkkejä, miten monikulttuurisuutta voi piiritasolla
käsitellä.
Monikulttuurisuus huomioidaan Keskustanuorten toiminnassa
kolmella eri tavalla:
1. Keskustanuoret pyrkivät madaltamaan niitä toiminnan
kynnyksiä, joita monikulttuuriset ja maahanmuuttajanuoret
kohtaavat suomalaisessa järjestötoiminnassa. Tällaisia kynnyksiä
voi olla esimerkiksi heikko suomen kielen taito tai tiedon puute
eri osallistumismahdollisuuksista.
2. Keskustanuoret pyrkivät tuomaan toimintansa lähelle
maahanmuuttajanuoria sekä muita monikulttuurisia nuoria ja
kertomaan aktiivisesti nuorille Keskustanuorten tarjoamista
toimintamahdollisuuksista.
3. Kynnyksen madaltamisen ja aktiivisen markkinoinnin lisäksi
nostamme monikulttuurisuuden eri tavoin toiminnassamme
painopisteeksi. Monikulttuurinen painopiste näkyy esim. monikulttuurisissa toimintaryhmissä, monikulttuurisissa tapahtumissa, Keskustanuorten koulutusteemoissa sekä Keskustanuorten
poliittisten keskustelujen areenoilla.
6.3.5 Jäsenhankinta 2014
Keskustanuoret on kampanjoinut vuonna 2014 jäsenhankinnan
merkeissä kahdella eri kärjellä. Alkuvuodesta kampanjoimme
Euroopan parlamenttivaalien yhteydessä omalla esitteellä, jonka
kautta uudeksi jäseneksi oli helppo liittyä. Loppuvuoden aikana
kampanjointi on tapahtunut jo jäsenenä olevien aktiivien kautta,
kun liittokokouksen ilmoittautumiseen on luvattu alennus
jokaista hankittua jäsentä kohden.
Keskustanuoret on kouluttanut jäseniään jäsenhankintaan ja ihmisten kohtaamiseen. Lisäksi olemme tuottaneet jäsenhankintaa
auttavan yleisvideon sekä jokaiselle piirille kuuluvat jäsenhankintakansiot.
Erillistä tutkimusta jäsenhankinnan tueksi ei varojen puutteesta
toteutettu.
6.5 Toiminnan seuranta
Liitto käy jokaisen piirin kanssa keskustelut loppuvuoden 2014
aikana seuraavan vuoden toiminnasta kunkin piirin alueella.
Vuoden alun johtokuntakoulutuksista haettiin piirien ja liiton
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
33
yhteisiä tavoitteita.
7. Viestintä
7.1 Viestintäsuunnitelma
Viestintäsuunnitelma täsmentää liiton sisäistä ja ulkoista viestintää. Suunnitelmaan kirjataan viestinnän ohjeistukset ja vastuut.
7.2 Viestintäoppaat
Keskustanuorten liittotoimisto on valmistellut pienimuotoista
työntekijöille suunnattua viestintä- ja tapahtumaopasta. Opas
sisältää tietoa viestintämateriaaleista sekä ohjeita ja vinkkejä
viestinnän suunnitteluun, ulkoiseen ja sisäiseen viestintään,
tapahtumaviestintään, verkkoviestintään, sosiaalisen median
kenttään, visuaaliseen viestintään. Lisäksi liittotoimisto on laatinut toimijoille graafisen ohjeiston sekä Juuri -lehden ohjeistuksen, joita pidetään ajan tasalla ja kehitetään. Yhteistyössä MSL:n
kanssa järjestetään viestintäkoulutusta toiminnanjohtajille ja
piirien aktiiveille.
7.3 Tiedottaminen
7.3.1 Poliittinen tiedottaminen
Keskustanuoret on tiedottanut politiikastaan medialle ja muille
kohderyhmille. Poliittista tiedottamista on lisätty myös keskustanuoret.fi – sivuilla, Twitterissä sekä Facebook-sivulla.
7.3.2 Keskustanuorten Uutiskirje
Keskustanuorten Uutiskirje on 4-6 kertaa vuodessa ilmestyvä
sähköpostitiedote, joka tiedottaa Keskustanuorten ajankohtaisesta politiikasta ja toiminnasta. Keskustanuoret on tiedottanut
uutiskirjeellä toiminnastaan ja tapahtumistaan vuoden 2014
aikana useasti. Uutiskirjeen vastaanottajalistaa on kasvatettu ja
uudet jäsenet lisätään aina uutiskirjeen vastaanottajiksi.
7.3.3 Keskustanuoret.fi
Keskustanuorten kotisivujen on tarkoitus palvella hyvin
yhtälailla omia toimijoita ja nykyisiä jäseniä sekä olla houkutteleva uusille, kiinnostuneille vierailijoille. Keskustanuorten
nettisivuja on kehitetty vuoden 2014 aikana mm. selkeyttämällä valikkoja, helpottamalla jäseneksi liittymistä, tuomalla
sivuille uusia elementtejä (mm. twitter-feed) sekä päivittämällä sivun toimijalle-osiota jäseniä paremmin palvelevaksi.
7.3.4 Sosiaaliset mediat
Keskustanuoret ovat mukana merkittävimmissä sosiaalisissa medioissa ja kehittävät uusia toimintatapoja, joissa hyödynnetään
verkon monimuotoisuutta. Keskustanuoret tarkkailee aktiivisesti
uusia sosiaalisia medioita ja ottaa niitä käyttöönsä, mikäli niiden
koetaan tuovan lisäarvoa viestinnälle. Sosiaalisista medioista ja
niiden käytöstä on luotu ohjeita ja vinkkejä viestintäoppaaseen.
Tärkeimpänä sosiaalisena mediana on päivitetty Keskustanuorten Facebook-sivua. Muita käytettyjä sosiaalisia medioita ovat
Twitter, Instagram ja Youtube. Erityisesti Instagramin käyttöä
on lisätty paljon vuoden 2014 aikana. Lisäksi nettisivuilla on
pidetty yllä aktiivien kirjoittamaa blogia, johon on tullut uusia
tekstejä viikoittain.
7.3.5 Juuri-lehti
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
Juuri on nuorkeskustalainen aikakausilehti, joka jaetaan ilmai- 33
seksi kaikille jäsenille. Se välittää tietoa Keskustanuorten toimin- 34
nasta, politiikasta sekä ajankohtaisista asioista kaikille jäsenille 35
sekä toimii ulkoisen viestinnän kanavana. Juuri ilmestyy neljä 36
kertaa vuoden aikana ja siitä vastaavat päätoimittaja ja lehden 37
toimitussihteerinä työskentelevä viestinnän koordinaattori.
38
39
Juuren normaalipainos on ollut 12000. Juuren sisällössä painot- 40
tuvat poliittiset ilmiöt ja Keskustanuorille tärkeät asiat, mutta
41
se ei ole pelkästään poliittinen julistaja vaan vakavasti otettava 42
journalistinen väline ja oppimispaikka nuorille toimittajille.
43
44
Keskustanuoret on kehittänyt JUURI-lehteä vuonna 2014
45
laajentamalla toimittajien kenttää ja ottamalla mukaan myös
46
valokuvaajia, kuvittajia ja sarjakuvapiirtäjiä. Alkuvuonna 2014 47
perustettiin Juuren lukijapaneeli, joka antaa palautteen ja
48
kehitysideansa toimitukselle jokaisen numeron jälkeen. Myös 50
lehden suunnittelijakuntaa on laajennettu ottamalla suunnitte- 51
lupalavereihin mukaan seuraavan numeron teeman mukainen 52
asiantuntija.
53
54
7.4 Markkinointi
55
56
7.4.1 Brändi
57
58
Keskustanuorten brändiuudistus ja ilmeen uudistus tehtiin vuo- 59
den 2012 aikana. Brändin kirkastamista jatketaan muun muassa 60
toimijoiden koulutuksilla sekä viestintämateriaalin uudistami- 61
sella. Uutta brändiä tuodaan esille muun muassa vaatetuksessa, 62
jakomateriaalissa sekä messu- ym. tapahtumailmeissä.
63
64
Markkinointiviestintää on kehitetty laajentamalla näkyvyyttä
65
erityisesti videopuolella. Vuoden 2014 aikana tapahtumissa
66
34
kuvatuista videopätkistä koostettiin jäsenhankintaan ja markkinointiin tarkoitettu yleisvideo Keskustanuorten toiminnasta,
jota on jaettu ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Alkuvuoden
aikana liittotoimisto valmisteli piirien käyttöön brändikuvaa
kirkastavia jäsenhankintakansioita, joita voi käyttää messuilla ja
muissa jäsenhankintatapahtumissa. Kansioita on jaettu jokaiseen
piiriin useampi kappale. Keskustanuoret ovat lisänneet vuonna
2014 brändin mukaiseen tuotevalikoimaansa myös mm. Vihreän
talouden ohjelman mukaisia Reilun Kaupan kasseja.
7.4.2 Messut
Keskustanuoret osallistuivat alkuvuodesta valtakunnallisille
Next Step – messuille ja loppuvuodesta osallistuvat Studia –
messuille. Messuilla on käytetty selkeää messuilmettä, jota voi
jakaa tarvittaessa myös piirien käyttöön.
7.4.3 Kesätapahtumat
Nuorkeskustalaiset ovat kiertäneet kesätapahtumissa ja muissa
nuorten suosimissa tapahtumissa. Keskustanuoret osallistuivat
aktiivisesti mm. kesäkuussa järjestettyyn Pride-kulkueeseen Hel
singissä ja heinäkuussa Porissa järjestettyyn Suomi Areenaan.
8. Hallinto
8.1 Liittokokous
Oulussa 25.–26.10.2014 järjestettävä liittokokous on Suomen
Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen kokous, jonne liiton
jäsenyhdistykset voivat lähettää edustajiaan. Liiton jäsenjärjestöt
voivat hakea liittokokouksen järjestämisoikeutta liittohallitukselta. Liitto ja järjestävä Pohjois-Pohjanmaan piiri ovat kiinnittäneet vuonna 2014 erityistä huomiota liittokokouksen turvallisuuteen ja tilaisuudessa on riittävä määrä koulutettua ensiapu- ja
järjestyksenvalvojahenkilökuntaa.
Vuoden 2014 liittokokouksen pääteemoina ovat Vihreän talouden ohjelma, eduskuntavaalien teemat sekä historiallisen suuri
määrä liittokokousaloitteita.
8.2 Valtuuskunta
Laukaalla 5.-6.4.2013 järjestetty valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri pystyy lähettämään kolme virallista edustajansa. Valtuuskuntaan osallistui 49
äänivaltaista edustajaa. Valtuuskunta antoi piireille ja osastoille
ohjeistuksen henkilöjäsenten jäsenmaksujen perintätavasta
sekä suuruudesta. Lisäksi valtuuskunta pyysi piirejä miettimään
järjestörakenteen tulevaisuutta alueellaan.
8.3 Hallitus
Keskustanuorten hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 5-6.1.2014 Riihimäelle. Hallitus valmisteli kokouksessaan
toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaa ja kevään
aikataulua. Hallitus ryhmäytyi rennosti Suomen pikkuleijonien
maailmanmestaruutta juhlien.
Hallitus on kokoontunut vuoden aikana seuraavasti:
5-6.1.2014 Riihimäki
2.2.2014 Jyväskylä
1.3.2014 Helsinki
16.3.2014 Ellivuori
4-5.4.2014 Laukaa
27.4.2014 Vantaa
29.5.2014 Liperi
24.8.2014 Helsinki
19.8.2014 Hollola
5.10.2014 Helsinki
10–12.10.2014 sähköpostikokous
24.10.2014 Oulu
Loppuvuoden aikana liittohallitus on alkanut hyödyntää kokouksissaan videoneuvottelujärjestelmää, mikä on vähentänyt
hallituksen matkakuluja ja mahdollistanut osallistumisen useammalle hallituksen jäsenelle. Toimintakauden aikana hallitus
on myös käynyt laajasti keskustelua kokousten ulkopuolella
sosiaalisen median kautta.
8.4 Työvaliokunta
Keskustanuorten työvaliokunta on toiminut Keskustanuorten
hallituksen hyväksymän päätöksentekomatriisin mukaisesti
erityisesti liiton taloudesta ja hallinnosta päätöksiä tekevänä
elimenä. Lisäksi työvaliokunta on tukenut liittotoimiston työtä
osallistumalla yhteisiin suunnittelupalavereihin.
8.5 Työryhmät
Työryhmien tehtävänä on toimia hallituksen työskentelyn apuvälineenä työryhmälle määrätystä aiheesta. Hallitus on asettanut vuoden aikana laajan työryhmän valmistelemaan Vihreän
talouden ohjelmaa. Lisäksi liittohallituksen alla on työskennellyt
kansainvälisen toiminnan jaosto.
8.6 Liittotoimisto
Liittotoimiston tehtävänä on tehdä politiikkaa, toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia esityksiä liittohallitukselle sekä toimia
liittohallituksen päätösten mukaisesti. Liittotoimisto organisoi
ja ohjaa valtakunnallista toimintaa, tuottaa palveluita jäsenilleen, pitää yllä yhteistyöverkostoa sekä vastaa valtakunnallisesta
viestinnästä. Liittotoimiston jäsenpalveluita ovat neuvonta,
menetelmien tuottaminen, koulutus, materiaalin tuottaminen ja
toimitus, talous- ja hallintopalvelut.
Vuoden aikana liittotoimiston kokoonpano on pysynyt muuttumattomana. Liittotoimisto on tullut varsin suosituksi työharjoittelupaikaksi ja liitolla on ollut useita TET-harjoittelijoita
auttamassa päivittäisissä rutiineissa. Liittotoimistolla on haluttu
antaa TET-harjoittelijoille myös vaativia tehtäviä, jotta työharjoittelu aidosti hyödyttäisi harjoittelijaa.
8.7 Piirin työntekijän siirtyminen liiton alaisuuteen
Strategian mukaisesti on mahdollista, että piirin työntekijän
työsuhde siirtyy liittoon. Piirin työntekijä työskentelee edelleen
aikaisemman mallin mukaisesti piiritoimistolla, mutta hän on
työsuhteessa piirin sijaan Suomen Keskustanuoriin.
Vuoden alusta uudet ostopalvelusopimukset ovat käynnistyneet
Pirkanmaalla, Itä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa.
Lisäksi vanhat sopimukset jatkuivat Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa.
Viimeksi mainittu irtisanoi ostopalvelusopimuksen taloudellisista syistä huhtikuussa 2014.
8.8 Puolueen järjestöuudistus
Keskustanuorten piirit ja osastot ovat osaltaan toteuttaneet puolueen järjestöuudistusta vuoden aikana. Piirit ovat käyneet itse
päättämällään tavalla läpi jäsenlistojaan ja tarkistaneet jäsenten
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
35
yhteystietoja. Samalla on myös poistettu PRH:n rekisteristä jo
omista rekistereistämme aiemmin poistettuja yhdistyksiä sekä
yhdistelty toimivia yhdistyksiä paremman järjestörakenteen
aikaansaamiseksi. Tätä työtä liitto on tukenut valtuuskunnan
päätöksillä.
9. Talous
9.1 Talous- ja hallinto-osasto
Liiton taloudesta huolehtii oma talousassistentti. Yhdessä puolueen hallintojohtajan kanssa he vastaavat myös lähes kaikkien
piirien tilinkirjanpidosta ja tilinpäätöksistä.
9.2 Varainhankinta
Varainhankinnan tarkoitus on vahvistaa Keskustanuorten toimintaedellytyksiä ja lisätä itsenäisyyttä eri toiminnoissa. Varainhankinnan osalta liittohallitus on pidetty ajan tasalla tuottojen
kehittymisestä.
9.3 Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Rahoitustuottoja haetaan eri sijoitustoimenpitein. Pääasiallisena sijoitusmuotona ovat vakaat rahastosijoitukset. Sijoitus- ja
rahoitustoiminnalla pyritään saamaan katetta niin, että tuottoja
voidaan ohjata varsinaiseen toimintaan. Tärkeää on saada myös
näillä toimilla pidettyä tase tasapainossa. Keskustanuoret huomioivat eettiset tekijät sijoitus- ja rahoitustoiminnassaan.
Sijoitustoiminta on tuottanut Keskustanuorille tasaisen varmaa
tuottoa samalla turvaten Keskustanuorten maksuvalmiutta.
9.4 Rahoitushakemukset
Keskustanuoret haki vuodelle 2013 yleisavustusta opetus- ja
kulttuuriministeriöltä 770 000 euroa. Toukokuulle venynyt avustuspäätös oli lopulta 662 630 euroa. Vuodelle 2014 ei ole haettu
erityisavustuksia. 18 piirijärjestöllemme olemme jakaneet 45%
yleisavustuksen kokonaissummasta.
10. Vuoden aikana julkaistut kannanotot
18.9.2014 Fennovoiman täydennysluvalle punaista valoa
11.9.2014 Suomi ja Tuomioja oikeassa jarruttaessaan pakotteita
7.9.2014 Keskustanuoret ja -opiskelijat eläkeneuvotteuihin: Ei
eläkemaksuja alaikäisille!
19.8.2014 Useampia käsipareja, enemmän työtunteja - ei pidempiä työpäiviä
17.8.2014 Pohjoismaiden Keskustanuoret: Itä-Ukrainan humanitaariseen kriisiin vastattava
12.6.2014 Kalateistä lisävesivoiman ehto
24.4.2014 Suomi ja Ruotsi puolustusliittoon
7.4.2014 ennovoiman lupahakemus evättävä
22.3.2014 Poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt: EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusneuvottelut avoimiksi ja investointisuojasta neuvotteleminen jäihin
12.3.2014 Sijaissynnytykset sallittava Suomessa
26.2.2014 Lapsille elatusvastuu ikääntyvistä vanhemmista
31.1.2014 Arctian jäänmurtajat Koillisväylälle
10.1.2014 Suomen ja Ruotsin tehtävä liittoutumisratkaisut käsi
kädessä
ALOITTEET LIITTOKOKOUKSELLE 2014
Liiton sääntöjen 15§ kohdan 20 mukaisesti liittokokouksessa
”käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta
ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä
liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi.”
Liiton hallitukselle on tullut määräaikaan mennessä 84 aloitetta.
Liittohallitus on valmistellut aloitteisiin ehdotuksen liittokokouksen vastauksiksi. Liittohallitus esittää että aloitteet 1-54
käsitellään poliittisessa valiokunnassa, aloitteet 55-68 järjestövaliokunnassa ja aloitteet 69-84 vihreän talouden valiokunnassa.
POLIITTISET ALOITTEET
1. Kainuun Keskustanuoret: Suomen sanouduttava irti
Venäjä-pakotteista
Keskustanuorten Kainuun piiri vaatii, että Keskustanuorten on
otettava kanta Suomen irtisanoutumiseksi EU:n Venäjälle asettamista pakotteista. Ne eivät palvele eurooppalaista vakautta tai
Suomen etuja. Historiallisesti pakotteet ovat toimineet vain, jos
suurimmat valtiovallat ovat olleet niissä mukana. Valitettavasti
nyt asia ei ole kuitenkaan näin.
Tässä tilanteessa EU:n suurimmat valtiot suojaavat selustansa
pakotteiden laadinnassa ja pienemmät valtiot joutuvat sijaiskärsijöiksi, Suomi mukaan lukien. Venäjän toimia ei voida hyväksyä, mutta osan NATO-maiden käyttämä voimakas, ärhäkkä
käytös Venäjää kohtaan on vain turhaa vihan lietsontaa. Näissä
olosuhteissa se ei edesauta tilanteen rauhoittumista yhtään.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Suomi ei voi hyväksyä itsenäisen valtion alueen miehittämistä
ja vakauden horjuttamista voimatoimin. Venäjä on toimillaan
rikkonut useita kansainvälisiä sopimuksia, kuten Helsingissä
1975 pidetyn ETY-kokouksen pöytäkirjaa. EU:n jäsenmaiden
yhteispäätöksellä asettamien pakotteiden syy on näihin toimiin
vastaaminen. Venäjä asetti omat vastapakotteensa vastauksena
EU-pakotteisiin.
Suomi on kuitenkin toiminut oikein jarruttaessaan uusien pakotteiden voimaantuloa. Pakotteiden tavoitteena voi olla ainoastaan
tukea diplomatian tietä neuvotteluratkaisun löytämiseksi Ukrainan kriisiin. Mikäli tilanne Itä-Ukrainassa vakiintuu ja selkeitä
edistysaskeleita on ulkopuolisten tarkkailijoiden, kuten ETYJ:n
mukaan osoitettavissa, on pakotteita kumottava asteittain.
Suomen on toimittava aloitteellisesti rauhanomaisen ratkaisun
edistämiseksi. Suomen hyvät kahdenväliset suhteet voivat tukea
orastavia neuvotteluja ja vuoropuhelua eri tahojen välillä. Tavoitteena on oltava Euroopan vakauden ja Ukrainan suvereniteetin
ja tasapainoisen kehityksen turvaaminen. Kriisin lientyminen
on myös paras tapa normalisoida EU-maiden ja Venäjän väliset
taloudelliset suhteet ja arkinen vuorovaikutus.
Suomen Pankin arvion mukaan pakotteiden ja vastapakotteiden
vaikutus Suomen talouteen on noin 0,1 %. Vaikutus kohdistuu
kuitenkin suhteettomasti tietyille aloille, kuten elintarviketeollisuuden koko tuotantoketjuun. Pakotteet myös lisäävät yleistä
talouden epävarmuutta. EU-maiden joukosta Suomen vientiin
kohdistuva vaikutus on suhteellisesti suurimpia. Pakotteiden vaikutuksia on tasattava sekä EU:n toimesta että kansallisesti.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
36
2. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Paikallisradiobuumi Suomeen!
Paikallisradiokulttuuri on vahvistumassa Suomessa: Radioalalle
on tullut uusia toimijoita pitkän tauon jälkeen. Tehtävää kuitenkin riittää. Suomessa on edelleen melko vähän oikeita paikallisradioita. Tähän osaltaan on vaikuttanut se, että toimilupia ei
ole myönnetty riittävässä määrin uusille toimijoille. Suurin osa
toimiluvista on myönnetty ketjuradioille, joiden lähettämä ohjelmasisältö ei vastaa paikallisradiolta odotettavaa sisältöä. Suurin
osa ketjuradioiden lähettämästä ohjelmasisällöstä on valtakunnallista lähetysvirtaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön on syytä kiinnittää huomiota
lupahakemuksissa median moniäänisyyteen sekä paikallisen ohjelmatuotannon määrään, mikä vauhdittaa uusien radiotoimijoiden syntyä ympäri Suomen. Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret pyrkivät kaikin keinoin vaikuttamaan
siihen, että Suomeen syntyy uudelleen paikallisradiobuumi!
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret pitää paikallisradioita tärkeänä väylänä paikalliseen tiedonvälitykseen. Paikallisradio pystyy olemaan valtakunnallista radiokanavaa kriittisempi ja käsittelemään paremmin
alueelle tärkeitä asioita. Keskustanuoret uskoo, että paikallisradioiden lisääntyminen osaltaan vahvistaisi paikallista identiteettiä
ja kasvattaisi kansalaisten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin,
aiheiden koskettaessa lähialueita. Paikallisradiot ovat myös merkittäviä harjoittelupaikkoja nuorille, jotka aikovat media-alalle.
3. Iisalmen Keskustanuoret: Sektorikohtainen ajattelu myös
terveydenhuoltoon
Sosiaali- ja terveydenhuolto kehittyy jatkuvasti ja yhtenä
ongelmana on ollut terveydenhuollon toteuttaminen siten, että
jokainen ihmisryhmä saa sopivan ja räätälöidyn hoidon viivästymättä. Nykyisen järjestelmän ongelma on mm. ollut se, että
järjestelmää ovat kuormittaneet henkilöt, ketkä eivät ole muun
terveydenhuollon (opiskelu, työ, yksityinen) piirissä.
Iisalmen Keskustanuorten mielestä sosiaali- ja terveydenhuoltoa
olisi kehitettävä sektorilähtöisesti eri ihmisryhmiä ajatellen. Mallissa kaikki ihmisryhmät kuuluisivat saman katon alle, mutta jokaiselle ihmisryhmälle räätälöitäisiin omat hoito- ja hoivapolut.
Ei ole mitään mieltä, että eläkeläistä hoidetaan samoja hoitopolkuja pitki, kuin opiskelijaa, toteavat Keskustanuoret Iisalmesta.
Mallia toiminnan kehittämiseen voitaisiin ottaa esimerkiksi
ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä, joka on erikoistunut
opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Mallia soveltamalla löytyvät
varmasti hoitopolut lapsille- ja nuorille, työssä oleville, työttömille ja senioreille.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Suomalainen palvelurakenne on muodostunut vuosien saatossa
sektorikohtaisen ajattelun ympärille, kuten koulutuspalvelut,
maankäyttö ja kaavoitus tai sosiaali- ja terveyspalvelut. Tiukat
sektorirajat ovat liian usein esteenä vaikuttavan palvelutuotannon
muodostamisessa, kun asukkaan sijasta palvelutuotannon keskiössä onkin hallinto ja toimiala.
Keskustanuoret kannattaa ajatusta ikäryhmäperusteisesta
palveluntuotannosta. Tällaisessa palveluntuotannossa esimerkiksi kaikki lapsiperheiden palvelut olisivat saatavissa samasta
organisaatiosta, olipa kyse sitten neuvolatoiminnasta, päivähoidosta tai leikkikenttien rakentamisesta. Vastaavalla tavalla yhteen
koottaisiin niin nuorten, työikäisten kuin ikäihmistenkin palvelut.
Tulevaisuudessa kunnalliset lautakunnat voisivat kokoontua
vaikkapa käsittelemään yleisesti nuorten asioita. Samalla asukas,
ihminen, siirtyy päätöksenteon luonnolliseen keskiöön.
4. Kymenlaakson Keskustanuoret: KiVa Koulu saatava kaikkiin kouluihin
Kiusaamisen vastainen työ on edennyt viime vuosina Suomessa.
Erilaiset sosiaalisen median kampanjat kiinnittävät huomiota
yksilöiden toimintaan, mutta kiusaamisen pitää puuttua myös
organisaatiotasolla systemaattisesti.
Suomessa on kehitetty työkalu puuttua kiusaamiseen, KiVa
Koulu -ohjelma. Se on käytössä valtaosassa Suomen perusopetuksesta vastaavista kouluista, ja tulokset ovat olleet pääosin
erinomaisia. Tarkoituksena on estää kiusaamista puuttumalla
kiusaamistapauksiin mahdollisimman aikaisin.
KiVa Koulu on kuitenkin riippuvainen koulutoimen ja sivistystoimen johtajien sekä opettajien aktiivisuudesta. Huolimatta
ohjelman laajuudesta, se on otettu osaksi jokapäiväistä kouluelämää vain paikoin.
Kuntalaisilla ja kunnallispoliitikoilla on KiVa Koulun edistämisessä oma vastuunsa. Kukin meistäkin voi soittaa oman kunnan
sivistystoimenjohtajalle ja kysyä KiVa Koulu -mappeja nähtäväksi.
Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuoret sekä järjestönä että kukin jäsen yksilönä edistää KiVa
Koulu -ohjelman toimintaa Suomessa ja tarvittaessa pyrkii
vaikuttamaan siihen, että KiVa Koulu -ohjelma kirjataan lakiin,
jossa jo nyt koulut velvoitetaan puuttumaan kiusaamiseen.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
KiVa-koulu on toimivaksi havaittu konsepti koulukiusaamisen kitkemiseen. Se ei kuitenkaan ole täydelliseksi hiottu, vaan
sitäkin kehitetään jatkuvasti. Näin ollen sen kirjaaminen lakiin
aiheuttaisi epäselvyyden siitä, mihin laki todella velvoittaisi.
Koulukiusaamisen vastaisen työn kehittämisen on oltava jatkuvaa
kaikissa oppilaitoksissa. Ei siis voida tuudittautua siihen, että yksi
ainoa ohjelma ratkaisisi ongelman. Kuten aloitteessa todetaan,
laki velvoittaa jo koulut puuttumaan kiusaamiseen. Jokainen
voi koululaisena, vanhempana, opettajana ja kuntalaisena olla
vaikuttamassa siihen, miten koulukiusaamiseen oman kunnan
kouluissa puututaan.
5. Kymenlaakson Keskustanuoret: Sanssi-kortin ehtoja väljemmiksi
Nuorisotakuun tarkoituksena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-,
työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään
kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.
Yksi keino, jolla nuorten työllistymistä pyritään edistämään, on
nuorten palkkatuki, eli niin sanottu Sanssi-kortti.
TE-toimisto voi antaa alle 30-vuotiaalle nuorelle Sanssi-kortin,
joka kertoo mahdolliselle työnantajalle, että nuoren työttömän
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
37
työnhakijan työllistämiseen voi saada palkkatukea. Työnantaja
saa Sanssi-kortilla palkkatukea noin 700 euroa kuukaudessa
enintään 10 kuukauden ajan. Sanssi-kortti edistää nuorten työllistymistä kompensoimalla nuorilta puuttuvaa työkokemusta.
Sanssi-kortin käytölle on asetettu yksi tiukka ehto: työsuhteen
voi aloittaa vasta sen jälkeen, kun TE-toimisto on myöntänyt
palkkatuen työnantajalle. Käytännössä tämä on rajannut aktiivisia nuoria pois palkkatuen piiristä, jos he ovat allekirjoittaneet
työsopimuksen ennen kuin päätös palkkatuen myöntämisestä
on tehty.
Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuoret kannattaa muutosta Sanssi-kortin ehtoihin siten, että
nuori voi aloittaa työsuhteen jo ennen palkkatukipäätöstä, ja
palkkatuki voidaan myöntää myös sinä aikana, kun nuori on
työsuhteessa koeajalla.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Nuorten työsuhteet ovat usein nopeasti solmittuja esim. kiireapua
varten ja tuolloin Sanssi-kortti-päätöstä ei voida jäädä odottamaan. Sanssi-kortin tarjoama palkkatuki pitäisi pystyä antamaan
työnantajalle takautuvasti jos tämä voi todistaa työsopimuksella
työntekijän aloittaneen työt palkkatuen hakupäivänä. Sanssi-kortin ajateltua apua nuorten palkkaamisessa heikentää käsittelyaika
TE-toimistossa. Käsittelyajat voivat vaihdella alueellisesti erittäin
paljon.
6. Kymenlaakson Keskustanuoret: Koululiikunta sekaryhmiin
Koululiikunta on ainoa perusopetuksen oppiaine, jossa lapset
ja nuoret edelleen erotellaan sukupuolen perusteella. Erottelu
tapahtuu siitä huolimatta, että opetuksen tulee perusopetuslain
mukaan edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa
sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin
kehittää itseään elämänsä aikana.
On tavallista, että koulujen liikuntatunneilla tyttöjen ja poikien
ryhmät harrastavat eri lajeja, vaikka koulun ei instituutiona tule
edistää tyttöjen ja poikien erottelua tai vahvistaa stereotypioita
tytöille ja pojille sopivista liikuntalajeista ja -tavoista. Liikunnan
ilot ja urheilun mahdollisuudet eivät katso sukupuolta. Lasten ja
nuorten tulee saada itse määritellä ne liikuntalajit ja -tavat, joista
he pitävät, eikä koululiikunnan pidä tarjota heille vain sukupuoleen perustuvaa roolia tai liikkumisen mallia.
Periaateohjelmansa mukaisesti Keskustanuoret pyrkii kehittämään peruskoulua sellaiseksi, mikä tukee lapsen henkilökohtaista kasvua, vuorovaikutustaitoja ja oppimistyylejä. Liikuntaryhmäjako, jossa tytöt ja pojat liikkuvat yhdessä, tukee oppilaiden
kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan
jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja
taitoja. Urheilemalla joukkueina eri sukupuolta olevien kesken,
lapset ja nuoret oppivat toimimaan ryhmässä erilaisten ihmisten
kanssa, mikä tukee suoraan myöhempää opiskelu- ja työelämää.
On vihdoin aika siirtyä pois “tyttö-” ja “poikaliikunnasta” ja
tarjota tilalle liikuntaa.
Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen
Keskustanuoret kannattaa koululiikunnan sekaryhmiä ja siten
aktiivisesti vastustaa sukupuoleen perustuvaa jakoa “meihin” ja
“muihin”.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
1
2
Jokainen lapsi ja nuori on yksilö, jolla on omat fyysiset ja henkiset 3
ominaisuutensa ja liikunnalliset kiinnostuksensa. Pojat eivät ole 4
samasta muotista veistettyjä, kuten eivät tytötkään. Molemmista 5
sukupuolista löytyy niitä, jotka haluavat liikkua vauhdikkaasti
6
ja niitä, jotka ovat rauhallisempia. Koululiikunnassa ei pitäisi
7
erotella sukupuolen mukaan, vaan tarvittaessa järjestää erilaisia 8
ryhmiä joustavien opetusjärjestelyjen ja samanaikaisopetuksen
9
turvin.
10
11
12
7. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Pedofiileille tarjottava
13
ennaltaehkäisevää hoitoa
14
15
Seksuaalirikoksia ennaltaehkäisevällä hoidolla tarkoitetaan pe- 16
dofiileille suunnattua vapaaehtoista hoitoa, jonka tavoitteena on 17
auttaa osallistujaa ymmärtämään omaa seksuaalista kiinnostus- 18
taan, välttämään ja kontrolloimaan siihen liittyvää käyttäytymis- 19
tä. Hoitomuotoja on monia, seksuaaliterapiasta lääkehoitoon.
20
Pedofilian esiintyvyys on noin yksi prosentti, joten Suomessa
21
olisi noin 19 000 yli 18-vuotiasta pedofiiliä. Tämä ei suinkaan
22
tarkoita sitä, että jokainen heistä syyllistyisi vakavaan rikokseen. 23
Ilmoituksia lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tai niiden 24
yrityksistä tulee kuitenkin poliisin tietoon yhä enemmän. Ran- 25
gaistukset eivät toimi ongelman ratkaisussa.
26
27
Esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa, Hollannissa ja Itävallassa on
28
käytössä erilaisia ennaltaehkäiseviä hoitomuotoja, joista on saatu 29
hyviä tuloksia. Riihimäen vankilassa käytetään ns. STOP-ohjel- 30
maa jo rikokseen syyllistyneiden, korkean uusintariskin omaa- 31
vien henkilöiden hoidossa. Tämän on arvioitu voivan vähentää 32
rikoksen uusintariskiä jopa puoleen. Tutkimustulosten valossa 33
onkin outoa, ettei Suomessa ei ole vielä lähdetty systemaattisesti 34
ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia.
35
36
Ottaen huomioon lapseen kohdistuvan seksuaalirikoksen haitat 37
lapsen kehitykselle ja tunne-elämälle, on tällaisia rikoksia eh38
käistävä rakentavin keinoin. Tulevaisuudessa jokaisen sosiaali- ja 39
terveydenhuollon järjestävän alueen tulisi tarjota pedofiileille
40
suunniteltuja hoitomuotoja, jotka toimisivat seksuaalirikoksia
41
ennaltaehkäisevinä.
42
43
Liittokokous yhtyy aloitteeseen.
44
45
Kuten kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa, myös pedofiilien 46
hoidossa, ennaltaehkäisyllä voidaan saada aikaan merkittäviä
47
säästöjä niin inhimillisestä kuin rahallisesta näkökulmasta.
48
Pedofiliaa sairastavalle tulee olla tarjolla matalan kynnyksen pal- 50
veluita, joiden avulla haitallista käytöstä ehkäistään ja rikoksen 51
uusimisen riskiä vähennetään. Pedofiliaa sairastavilla on usein
52
myös muita päihde- ja mielenterveyspuolen haasteita, joita tulisi 53
hoitaa samanaikaisesti pedofilian ehkäisyn kanssa.
54
55
56
8. Lapin Keskustanuoret: Elintasosairauksien hoitokäytäntöjä 57
muutettava
58
59
Erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on Suomessa ja 60
koko läntisessä maailmassa kasvanut räjähdysmäisesti 2000-lu- 61
vulla. Suomessa kakkostyypin diabeetikkoja on tällä hetkellä
62
noin 300 000, kun vuosituhannen vaihteessa heitä oli 200 000. 63
64
Tyypin 2 diabetes aiheutuu pääsääntöisesti perinnöllisen
65
alttiuden lisäksi lihavuudesta ja liikkumattomuudesta. Hoitona 66
38
käytetään insuliinipistoshoitoa, tabletteja sekä liikuntaa ja ruokavaliota. Diabeteksesta johtuvien liitännäissairauksien, esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta, silmänpohjien rappeutuminen,
sydän- ja verisuonitaudit, jopa amputaatioihin johtavat ääreisverenkiertohäiriöt, ehkäisemiseksi, diabeetikkojen toiminta- ja
työkyvyn ylläpitämiseksi sekä elinajanodotteen pitenemiseksi
parasta olisi, että tyypin 2 diabeetikot muuttaisivat elintapojaan
terveellisemmiksi, laihtuisivat ja alkaisivat harrastamaan säännöllistä liikuntaa.
Diabeetikoiden lääkkeet kuuluvat pääsääntöisesti KELAn erityiskorvattavuuden piiriin, jolloin valtiolle koituvat kustannukset lasketaan vuosittain kymmenissä ja jopa sadoissa miljoonissa
euroissa. Ruokavaliotaan muuttamalla, liikuntaa lisäämällä ja
laihtumalla tyypin 2 diabeteksesta – ja lääketarpeesta - voi päästä kokonaan eroon.
Lapin Keskustanuoret esittävät, että tyypin 2 diabetesta sairastaville aletaan tarjota lääkereseptien ohella hyvinvointireseptejä. Hyvinvointireseptillä voisi hankkia itselleen esimerkiksi
ravitsemusterapeutin, henkilökohtaisen liikuntaneuvojan tai
muunlaisen elämänhallintavalmentajan, ja saada suoran KELAkorvauksen kustannusten kattamiseen.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittohallitus yhtyy Lapin keskustanuorten huoleen, siitä kuinka
tyypin 2 diabetes on kasvava kansatauti, jota voi luonnehtia
elintasosairaudeksi. Aivan kuten Lapin keskustanuoret toteaa kalliiden lääkehoitojen sijasta, hoidossa tulisi keskittyä yhä enemmän
potilaan elintapoihin, kuten ruokavalioon ja liikuntaan. Hyvinvointiresepti olisi oiva konkreettinen vaihtoehto, jolla voitaisiin
saada tehokkuutta ja laatua sairauden hoitoon sekä samalla
parannettua potilaan elämänlaatua liikunnan ilolla.
9. Lapin Keskustanuoret: SOTE-uudistuksella setvimään
hallintorajoja
Vuosien saatossa hallinnollisia rajoja on muovattu ja myllätty
uuteen uskoon. Kihlakuntia ei enää ole, läänit ovat yhdistyneet
ja lopulta kadonneet kokonaan ja jopa maakuntien rajat ovat eläneet. Tavallinen ihminen on jo vuosia sitten tippunut kärryiltä
tässä hallintouudistusten piirileikissä.
Epäselvintä elämä on ollut näiden sisäisten rajojen rajaseuduilla asuvilla ihmisillä. Asiasta riippuen ihmiset ovat joutuneet
asioimaan täysin poikkeavissa ilmansuunnissa olevissa hallintokeskuksissa.
SOTE-uudistuksen tuoma suuri mahdollisuus on näiden epäselvyyksien poistaminen. Lapin Keskustanuoret esittävät, että
SOTE-alueita pienempien hallinnollisten alueiden tuleekin olla
saman SOTE-alueen sisällä, olipa sitten kyse vaalipiireistä, maakunnista tai seutukunnista. Rajojen yhtenäistämisellä luodaan
pohjaa myös alueellisen itsehallinnon toteuttamiselle.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Kansalaisten perusoikeuksia ovat hyvä ja selkeä hallinto. Päättäjien täytyy kyetä muokkaamaan hallintorajat kansalaisten
kannalta yhtenäiseen ja politiikkaa sekä valmistelua tukevaan
muotoon. Tällöin luonnollista olisi, että myös hallintorajat kulkisivat SOTE-alueiden sisällä. Liittokokous ei kuitenkaan halua, että
väliportaan hallintoa tai vaalipiirejä kasvatetaan tarpeettoman
isoiksi, jolloin läheisyysperiaate kärsii.
10.Lapin Keskustanuoret: Digipalveluilla laatua ja säästöjä
kunnille
Sähköiset palvelut ovat olleet arkipäivää yksityisellä sektorilla
jo vuosikymmenen, mutta julkisella sektorilla kehitys on ollut
hidasta. Kuntalaisia juoksutetaan palvelupisteille toimittamaan
lomakkeita, jotka voisi monessa tapauksessa täyttää myös
sähköisesti omalta sohvalta. Työaikaa tuhrautuu muun muassa
papereiden lähettelyyn, lisätietojen kyselyyn ja allekirjoitusten metsästämiseen. Toimiva sähköinen asiointi säästää aikaa
oikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Onnistunut palvelujen
digitalisointi parantaa palvelun saavutettavuutta ja laatua sekä
säästää rahaa.
Lapin Keskustanuoret esittävät, että kuntapalveluita on digitalisoitava asteittain, ketterästi kokeillen ja asiakaslähtöisesti yhdessä kuntalaisten kanssa kehittäen. Esimerkiksi luvat, hakemukset
ja ilmoitukset voisivat olla ensimmäisiä askelia sähköisiin
kuntapalveluihin siirtymisessä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokous kuitenkin korostaa, että kuntapalveluiden digitalisointi edellyttää toimivaa laajakaistainfrastruktuuria. On
myös tiettyjä henkilökohtaista ohjausta tai moniammatillisuutta
vaativia palveluja – kuten esimerkiksi työvoimaneuvonta – joissa
on huolehdittava, että asiakas pääsee halutessaan hoitamaan asiaansa toimipisteessä. Digitalisointi ei saa olla tällöin keino säästää
asiakaspalvelusta.
Toisaalta liittokokous näkee, että pitkien etäisyyksien alueilla
digitalisaation (etäyhteyksien) avulla juurikin erikoispalvelut
ovat myös syrjäseutujen ihmisten saatavilla. Tällöin etäyhteyden
kautta voidaan antaa jotakin tiettyä asiantuntemusta vaativia
henkilökohtaisia palveluja.
Digitalisaation avulla on lisäksi mahdollista osallistaa ihmisiä
päätöksentekoon ja kehittää näitä eri osallistumisen muotoja.
Liittokokous vaatii, että palveluiden digitalisointi on tehtävä hyvin
ja asiakaslähtöisesti. Liittokokous pitää erityisen hyvänä aloitteen
esitystä siitä, että digipalveluita kehitetään yhdessä kuntalaisten
kanssa. Yhteiskehittelystä syntyvät parhaat sosiaaliset ja tekniset
innovaatiot.
11. Keski-Suomen Keskustanuoret: Venäjä ei ole uhka
Keski-Suomen Keskustanuoret toivoo malttia venäjäsuhteissa.
Suomen ja Venäjän välinen yhteinen raja on mahdollistanut
monenlaisen yhteistyön vuosikymmenten ajan maiden välillä
ja tätä yhteistyötä pitää vaalia. Meidän on vahvasti pidettävä
huoli kansallisista eduistamme ja turvattava toimivat ja hyvät
naapurisuhteet.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat perustuneet vilkkaisiin
talous- ja kauppasuhteisiin, ihmisten välisen arkisen kanssakäymisen edistämiseen ja mutkattomiin kahdenvälisiin suhteisiin. Ne
ovat tuoneet molemmille maille paljon hyvää. Rajanaapureiden
välillä on jatkossakin sadoittain yhteistyötä vaativia käytännön
asioita.
Venäjä ei tällä hetkellä muodosta välitöntä uhkaa Suomelle.
Ukrainan tapahtumat ja Venäjän sisäinen epädemokraattinen
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
39
kehitys ovat kuitenkin herättäneet ansaittua huolta. Suomen
ja Venäjän välinen suhde ei muodostu umpiossa, vaan myös
kansainvälinen tilanne heijastuu siihen. Venäjän vakaa kehitys
ja sitoutuminen kansainvälisiin järjestöihin ja sopimuksiin on
myös Suomen kansallinen etu. Tätä Suomi voi osaltaan edistää
ylläpitämällä vuoropuhelua vaikeissakin oloissa.
12. Keski-Suomen Keskustanuoret: Keskustanuorten tehtävä
laaja aluepoliittinen ohjelma
Keskusta ja Keskustanuoret tunnetaan aluepolitiikan aktiivisina
puolestapuhujina. Tästä huolimatta laaja aluepoliittinen ohjelma
puuttuu. Keskusta ja Keskustanuoret ovat unohtaneet luontaisimman toimintakenttänsä – koko Suomen puolustamisen.
Tämä puute on korjattava.
Tarvitsemme ohjelman, jossa pureudutaan aluepolitiikan
mahdollisuuksiin yrittämisen ja elämisen näkökulmasta. Aluepoliittisen ohjelman on selkeästi määritettävä millaiset elinolosuhteet julkisen sektorin on mahdollistettava asutuskeskuksista
haja-asutusalueisiin koko valtakunnan tasolla. Keskustanuorten
on huomioitava kaikkien alueiden vahvuudet ja mahdollistettava ohjelmatyön kautta kasvun eväät koko Suomelle. Erityisesti
vihreä talous ja ekologinen asuminen on huomioitava. Ilman
laajoja investointeja alueisiin aina Hangosta Utsjoelle emme saa
Suomea tukevalle kasvu-uralle.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokous muistuttaa, että Keskustanuorten periaateohjelmassa
ja varsinkin valmisteilla olevassa Vihreän talouden ohjelmassa on
jo huomioitu huomattavasti aluepolitiikkaa sekä aloitteen mainitsemaa vihreän taloutta ja ekologista asumista.
Liittokokous pitää tärkeänä, että aloitteessa nostetaan keskusteluun julkisen sektorin mahdollistama palvelutaso koko maan
laajuisesti. Julkisen talouden säästöpaine ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset edellyttävät myös Keskustanuorilta keskustelua
palveluiden priorisoinnista. Liittokokous korostaa, että alueiden
vahvuudet kasvumahdollisuudet ovat mahdollisuuksia koko Suomelle. Alueiden eriarvoistuminen ja näivettyminen tarkoittaisivat
näiden mahdollisuuksien laiminlyömistä. Koko maan vahvuuksien hyödyntäminen ja valjastaminen palvelee parhaiten Suomen
menestystä.
Liittokokous esittää, että eduskuntavaaleja 2015 varten jokainen
piiri valmistelee oman alueensa ohjelman maakunnallisena.
Aluekohtaisessa ohjelmassa piiri tai piirit määrittelevät tavoitteet
sekä tarpeet omalle maakunnalleen. Liitto kokoaa alueohjelmat
ja luo näistä aluepoliittisen ohjelman, jossa jokainen maakunta
huomioidaan.
13. Keski-Suomen Keskustanuoret: Nuorille asiantuntijapaikat lautakuntiin
Keski-Suomen Keskustanuoret vaativat nuorille lakisääteiset
asiantuntijapaikat kunnallisiin lautakuntiin. Nuorisolain pykälässä kahdeksan sanotaan: ”Nuorille tulee järjestää mahdollisuus
osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa
koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä
koskevissa asioissa.”
Monessa kunnassa toimii nuorisovaltuusto, mutta todellinen
nuorten kuuleminen ei yleensä toteudu. Siksi nuorille on myön-
nettävä lautakuntiin edustuspaikat. Nuorten on saatava läsnäoloja puheoikeus kaikkiin lautakuntien kokouksiin, ei vain silloin,
kun käsiteltävä asia on erikseen määritelty nuoria koskevaksi.
Näin nuoret saavat todellisen vaikuttamisen kanavan asioiden
valmisteluun näennäisten vaikut ja esilletuomiseen.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuorten pitkäaikaisen toiminnan tavoitteeksi on
strategiassa 2010-2020 kirjattu, että ”Keskustanuoret kasvattaa
vaikuttamaan.” Keskustanuorten tulee kaikessa toiminnassaan
tukea nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kaikilla yhteiskunnan
sektoreilla.
Aivan kuten Keski-Suomen keskustanuoret toteaa lakiimme on
kirjattu pykälä nuorten osallisuudesta päätöksentekoon: ”Nuorisolain 8 § sanotaan, että nuoria on kuultava heitä koskevissa
asioissa ja heillä tulee olla mahdollisuus osallistua paikallista
ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden
käsittelyyn.” Tämä kirjaus kuitenkin koskee vain alle 18-vuotiaita
nuoria, sillä heidät voidaan lukea ala-ikäisinä erillisryhmäksi,
joka tarvitsee oman väylänsä vaikuttaa. Yli 18-vuotiaat nuoret
ovat vaalikelpoisia osallistumaan valtakunnallisiin vaaleihin
täysvaltaisina kansalaisina.
Muutamat kunnat ovat edelläkävijöitä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantajina. Esimerkiksi Tampereella nuorisofoorumin edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kuudessa eri lauta- ja
johtokunnassa sekä kaupunginvaltuuston kokouksissa. Nuorten
osallistuminen päätöksentekoon on sementoitu Tampereella
pormestarin päätöksellä ”Tampereella lapsinäkökulma otetaan
huomioon kaikessa päätöksenteossa (Tampereen kaupunki, pormestarin pysyväismääräys 30.4.2008).”
Liittokokous yhtyy Keski-Suomen keskustanuorten aloitteeseen
kuitenkin rajaten nuori –käsitteen tässä yhteydessä koskemaan
alle 18-vuotiaita. Täysi-ikäisiä nuoria Keskustanuoret kannustavat liittymään poliittisten nuorisojärjestöjen kattavaan
toimintaan ja hyödyntämään niiden tarjoamia vaikuttamisen
väyliä. Poliittisten nuorisojärjestöjen toiminta tukee myös alle
18-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallisia pyrkimyksiä ja auttavat
laajentamaan käsitystä yhteiskunnallisesta toiminnasta oman
nuorisoryhmän ulkopuolella.
14. Uudenmaan Keskustanuoret: Turha populismi kitkettävä
Suomesta
Uudenmaan Keskustanuoret tahtovat kitkeä populismin rikkaruohon maastamme. Populismi pyrkii saavuttamaan kansansuosiota liian pitkälle yksinkertaistetulla kuvalla asiantilasta.
Populismi ei kannusta pohtimaan asioiden eri puolia, vaan
syöttää kansalle vahvan vaikuttajan mielipiteen asiasta. Se johtaa
ns. äänekkäiden demokratiaan, eli siihen, että yhden henkilön
mielipiteet saavat turhan paljon tilaa. Poliittisen vaikuttajan
tulisi pyrkiä ottamaan huomioon myös toisten mielipiteitä, ei
täyttämään koko tilaa omillaan. Yhteisöissä on annettava tilaa
alhaalta nouseville perustelluille näkemyksille.
Yhteiskunnallisen tiedon puute on kuin rikkaruohojen lannoittamista, mikä antaa kasvualaa populismille. Uudenmaan Keskustanuoret vaatii, että populistisiin ja jopa rasistisiin puheisiin
tulee voida puuttua nykyistä voimakkaammin ja Keskustanuorten tarjota jäsenilleen välineitä siihen puuttumiseen.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
40
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustalaisuuden ytimessä on itsekasvatus eli itsensä jatkuva
sivistäminen. Tärkeä osa sivistymistä on erilaisten näkemysten
ymmärtäminen ja erilaisuuden kohtaaminen. Keskustanuoret
pyrkii kasvatusjärjestönä edistämään jäsentensä kasvua aktiivisiksi ja sivistyneiksi kansalaisiksi, joihin ei populismi pure.
15. Uudenmaan Keskustanuoret: Nuorten syrjäytymiseen
puututtava kovemmalla kädellä
Uudenmaan Keskustanuoret ovat huolissaan nuorten syrjäytymisestä. Yli 10 000 nuorta on pudonnut yhteiskunnan eri turvaverkkojen väliin. Syitä ovat muun muassa nuorten mielenterveysongelmat, oppimisvaikeudet ja nuorisotyöttömyys.
Uudenmaan Keskustanuoret tahtovat lisätä oppilashuollon
resursseja oppilaitoksissa, mikä mahdollistaa esimerkiksi puuttumisen kiusaamiseen, oppilaiden/opiskelijoiden tukemisen
heille vaikeissa oppisisällöissä sekä mielenterveysongelmien
varhaisemman tunnistamisen. Tahdomme myös selkeitä keinoja
nuorten työllisyyden lisäämiseen tekemällä nuoren työvoiman
palkkaamisesta entistä houkuttelevampaa työnantajalle. Sanssikortit eivät saa jäädä vain hetkellisiksi kokeiluiksi eikä Nuorisotakuu yhden hallituskauden (alibudjetoiduksi) projektiksi!
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen tulee lisätä
resursseja ja nuorisotakuun työkaluja tulee kehittää entisestään.
1.8.2014 uusi oppilashuoltolaki astui voimaan ja laki edellyttää,
että jokainen oppilas pääsee halutessaan psykologille. Pakolliset
psykologikäynnit heikentävät avun tarvitsijoiden asemaa.
Kouluissa pääpaino on yhä perinteisessä opetusmenetelmässä, jossa oppilaat istuvat pulpeteissaan ja tekevät tehtäviään opettajan
johtaessa tuntia. Opetuksen tulisi vahvistaa oppilaiden tiimityöskentelytaitoja sekä kehittää heidän vuorovaikutustaitojaan. Tiimityöskentely auttaa löytämään omia vahvuuksia ja heikkouksia.
16. Uudenmaan Keskustanuoret: Reilun kaupan prostituutio
Uudenmaan Keskustanuoret esittävät, että seksin myynnille
tulisi asettaa reilut pelisäännöt. Yleiskriminalisoinnin sijaan
tulisi pohtia, kuinka seksityöläisten oloja pystyttäisiin parantamaan. Prostituutio ei kriminalisoinnin myötä tule katoamaan
mihinkään, vaan se muuttaisi toimintaympäristöä eli siirtäisi
toiminnan pois julkisilta paikoilta yksityisiin tiloihin. Kun seksin
myynti siirtyisi pois näkyvistä, seksityöläisten turvallisuus kärsisi
merkittävästi. Ei myöskään ole olemassa riittävää näyttöä siitä,
että kriminalisointi vähentäisi ihmiskauppaa.
Norjassa seksin oston täyskielto tuli voimaan vuonna 2009. Tänä
vuonna julkaistussa lakiarviossa todetaan, että seksityöläisten
asema on heikentynyt lakimuutoksen myötä. On ilmennyt
merkkejä, joiden mukaan luottamus seksityöläisten ja viranomaisten välillä on heikentynyt. Arvioon osallistuneet tukipalveluita tarjoavat järjestöt ovat todenneet, ettei prostituution
määrän muutoksesta voida olla varmoja.
Uudenmaan Keskustanuoret ehdottavatkin, että jokainen seksityöläinen oikeutettaisiin omaan y-tunnukseen. Tämä parantaisi
heidän asemaansa ja siten myös turvallisuutta. Tällä tavoin
heidät saataisiin myös verotuksen piiriin. Lisäksi tulisi kehittää
toimia, joilla heidän terveyttään saataisiin valvottua. Tällaisia
voisivat olla esimerkiksi työterveydenhuollossa tehtävät säännöl- 1
liset tutkimukset, joissa seurattaisiin fyysisen terveyden lisäksi
2
myös psyykkistä terveyttä.
3
4
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
5
6
Liittokokous yhtyy aloitteeseen sillä huomautuksella, että seksi7
työläinen on jo nyt velvoitettu maksamaan veroja ja näin ollen
8
hankkimaan y-tunnuksen ja toiminimen. Koska alaan liittyy niin 9
paljon muita ongelmia, verotuloja sieltä harvoin saadaan. Pros- 10
tituutioon liittyviä negatiivisia ilmiöitä on ehkäistävä muillakin 11
keinoilla kuin rikoslain muuttamisella. Vaikka ihminen tekee
12
jotain näennäisesti omasta tahdostaan, ei se aina tarkoita, että
13
kyseessä olisi todellinen vapaavalintaisuus. Esimerkiksi Suomessa 14
thaihieronta-liikkeissä prostituoituina työskentelevät naiset ovat 15
usein saaneet tietää vasta maahan saavuttuaan, että heidän on 16
työskenneltävä myös prostituoituna. Virallisesti he ovat yleensä
17
rekisteröityneet kosmetologi- tai hierojayrittäjiksi, mutta he teke- 18
vät myös seksityötä. Vieraassa maassa, kielitaidottomana, ilman 19
tukiverkostoa ja ilman tietoa omista oikeuksista on hyvin vaikeaa 20
päästä pakoon tällaisesta riippuvaisuustilanteesta.
21
22
Seksin myyminen ei Suomessa ole kiellettyä nykylainsäädännössä, 23
kuten ei sen ostaminenkaan. Parittaminen sen sijaan on perintei- 24
sesti ollut kiellettyä. Jo Ruotsin vuoden 1734 rikoslaissa parittami- 25
nen on ollut kielletty. Parittamispykälä ei kuitenkaan ainoastaan 26
suojele ihmiskaupan uhreja, vaan aiheuttaa heille myös ongelmia, 27
sillä lain mukaan esimerkiksi asunnon vuokraaminen prostitu28
oidulle on kiellettyä, jos hän ottaa asiakkaita vastaan kotonaan. 29
Seksinmyynti ilmoitusten julkaiseminen on myös paritusta, joten 30
kaikki tiedonvälitys kulkee enemmän ja vähemmän hämäriä
31
reittejä pitkin. Parituslainsäädännön takia seksin ostaminen
32
on käytännössä laillista ainoastaan prostituoidun omistamassa
33
kiinteistössä tai ostajan kotona, sillä asunnon vuokraaminen,
34
liiketilan vuokraaminen tai hotellihuoneen antaminen ovat kaikki 35
laskettavissa paritukseksi. Seksityötä tekevät eivät ole lain edessä 36
samassa asemassa kuin muuta työtä tekevät, sillä esimerkiksi
37
sopimuksella seksin ostosta ei ole lain tuomaa suojaa. Näin ollen 38
prostituoitu ei voi karhuta saamatta jääneitä palkkioitaan.
39
40
Prostituutio on erittäin naisvaltainen ala. 90% seksityötä tekevistä 41
on naisia ja 10% miehiä tai muita sukupuolia. Prostituutio
42
linkittyy hyvin vahvasti ihmiskauppaan, joka on hyvin sukupuo- 43
littunut rikollisuuden muoto. EU:n alueella ihmiskaupan uhreista 44
74% on naisia ja tyttöjä, kun taas ihmiskaupasta epäillyistä 75% 45
on miehiä. Turvattomassa asemassa olevat ihmiskaupan uhrit 46
voivat myös itse saada paritussyytteen, kun heidät on saatu mani- 47
puloitua toimimaan mukana. Esimerkiksi kahden prostituoidun 48
tekemä yhteistyö lasketaan paritukseksi. Lisäksi ihmiskaupan uhri 50
voi pelätä vaikkapa perheensä puolesta ja suostua siksi toimimaan 51
parittajien tahdon mukaisesti.
52
53
Työelämä – ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä vuodelta 2010 54
todetaan seuraavasti: ”Myös omasta suostumuksestaan prostituu- 55
tioon tullut henkilö voi olla ihmiskaupan uhri, jos hänen tosiasi- 56
alliset mahdollisuutensa irrottautua prostituutiotoiminnasta ovat 57
heikot esimerkiksi turvattoman tilan tai riippuvaisen aseman, pa- 58
ritustoiminnan olosuhteiden taikka häneen kohdistuvan väkival- 59
lan tai väkivallan uhan johdosta.” Prostituution dekriminalisointi 60
ei tarkoittaisi bordellien perustamista, vaan sitä että seksityötä
61
tekevät olisivat samassa asemassa muiden työtä tekevien kanssa. 62
Tilanne, jossa seksityötä tekevät olisivat normaalin työlainsäädän- 63
nön ja työterveyshuollon piirissä ja jossa alalla työskentelisi vain 64
ja ainoastaan siihen vapaaehtoisesti ryhtyneitä, olisi ihanteellinen. 65
66
41
Ostokieltoa muissa Pohjoismaissa on perusteltu sillä, että asenneilmapiirin muuttuessa kielteisemmäksi kysyntä vähenisi, ja
tätä kautta myös ihmiskaupan uhrien hyväksikäyttö vähenisi.
Ostokiellolla on ollut Norjassa ja Ruotsissa kuitenkin kielteisiä
vaikutuksia, sillä se on vaikeuttanut ennestäänkin heikossa asemassa olevien prostituoitujen asemaa. Asiaintilan parantamisessa
ainoa rooli ei ole rikoslain pykälien muuttamisella, eikä siihen ole
muitakaan yksinkertaisia, suoraviivaisia ratkaisuja. Tarvitaan
sosiaalipoliittisia toimia, jotta alalle ei tarvitsisi ajautua tai joutua
välillisesti pakon sanelemana. Jokaiselle alalla työskentelevälle
pitäisi olla selvää, että hänellä on muitakin mahdollisuuksia ja yhteiskunnan turvaverkot tukenaan samalla tavalla kuin muillakin
ihmisillä.
17. Uudenmaan Keskustanuoret: Kiusaaminen on liian kallista yhteiskunnalle
Viime aikoina on ansiokkaasti käynnistetty pilottihankkeita
koulukiusaamisen kitkemiseksi. Tämä suuntaus on erinomainen
ja sitä tulee jatkaa. On kuitenkin todettava, että myös kiusaaminen työpaikoilla ja viranomaistoimissa aiheuttaa vuosittain
huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia, työelämässä mm.
poissaolojen ja irtisanoutumisten muodossa. Lisäksi viranomaisten taholta henkilön toisinaan annetaan ymmärtää kuuluvan
alempaan kastiin. Tämä on omiaan passivoimaan apua hakemaan tullutta henkilöä.
Uudenmaan Keskustanuoret vaatii, että on perustettava Ilmianna kiusaaja-hanke, jolloin asiaan voidaan puuttua ja ohjata kohtelua oikeaan suuntaan. Aina kiusaaja ei edes tajua kiusaavansa.
Vastuuseen kiusaamisesta on saatava kiusaaja niin koulussa kuin
työpaikallakin. On pyrittävä eroon järjestelmästä, jossa kiusattu
joutuu lähtemään. Mikäli kiusaaminen olisi yleisesti käytössä
oleva yksiselitteinen irtisanomisperuste, toimisi asia varmasti
pelotteena kiusaajia kohtaan. Työnantajat, jotka rikkovat valvontavelvoitettaan, eivätkä anna varoituksia ja irtisano todistetusti
kiusaavia henkilöitä on voitava tuomita sakkoon osallisena
kiusaamiseen.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Kiusaamisen esiintymiseen työpaikoilla on puututtava tiukasti.
Koulu ei ole ainoa paikka, jossa kiusaamista tapahtuu. Lasten ja
nuorten käytös heijastelee aikuisten käytöstä ja asenteita muita
ihmisiä kohtaan.
Työnantajat nykyiset oikeudet puuttua kiusaajan toimiin ovat
rajalliset ja selkeissäkään kiusaamistapauksissa kiusaaminen ei
toimi irtisanomisperusteena. Työnantajille on annettava lisää
mahdollisuuksia puuttua kiusaajien toimintaa, tarpeen vaatiessa
myös tekemällä kiusaamisesta hyväksyttävä irtisanomisperuste.
18. Uudenmaan Keskustanuoret: Kaikilla oltava samat mahdollisuudet koulutukseen
Suomalainen yhteiskunta perustuu kaikkien tasa-arvoiseen
kohteluun ja oikeuteen saada koulutusta. Suomessa on perinteisesti voinut valmistua korkeakoulusta tai yliopistosta, vaikka
vanhemmat eivät ole kuuluneet korkeimpaan yhteiskuntaluokkaan. Pohja tälle rakennetaan jo peruskoulussa.
Uudenmaan Keskustanuorten mielestä peruskoulun tehtäviä ja
suoritteita ei voida vaatia suorittamaan maksullisilla välineillä,
vaan kaikkien tehtävien tulee olla tehtävissä ilmaiseksi toimi-
tetuilla välineillä. Ei pitäisi voida eriarvoistaa ihmisiä koulussa
perheen yhteiskunnallisen aseman perusteella. Uudenmaan
Keskustanuoret huomauttaa, että kaikilla perheillä ei ole varaa
hankkia lapsilleen esimerkiksi älypuhelimia tai tabletteja, joten
jos sellaisen käyttöä edellytetään koulussa, tulee koulutuksen
järjestäjän tarjota mahdollisuus sellaisen käyttöön.
Suomessa pitää jatkossakin kaikilla olla yhtäläinen ja tasavertainen mahdollisuus kouluttautua omia kykyjään vastaavaan
koulutukseen ilman suuria summia rahaa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
On äärimmäisen tärkeää, että koulu pysyy kehityksessä muun
yhteiskunnan mukana ja jopa sen edellä. Siksi on välttämätöntä,
että koulussa opetetaan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa,
jotta uusimpia teknisiä laitteita osattaisiin käyttää muuhunkin
kuin mobiilipelien pelaamiseen. Kukaan ei saa jäädä opetuksen
ulkopuolelle, joten koulujen on saatava resursseja laitteiden hankkimiseen opetuskäyttöön. Kustannuksia voidaan kompensoida
vähentämällä painettujen koulukirjojen käyttöä, kuten monessa
koulussa jo tehdäänkin.
19. Uudenmaan Keskustanuoret: Tapahtumien järjestyksenvalvontavaatimuksia helpotettava
Uudenmaan Keskustanuoret vaativat tapahtumien järjestyksenvalvontaa koskeviin vaatimuksiin helpotuksia. Nykytilanne ajaa
useat tapahtumien järjestäjät ostamaan järjestyksenvalvonnan
palveluna ulkopuoliselta. Erityisen suuria haasteita tämä tuottaa
tapahtumille, jotka vaativat suurta määrä järjestyksenvalvojia
kokoonsa nähden. Tällaisia ovat esimerkiksi laajalla alueella
tapahtuvat tilaisuudet. Tämän kaltaisissa tapahtumissa järjestyksenvalvonta muodostaa aivan liian suuren osan budjetista.
Uudenmaan Keskustanuoret esittävät, että vaatimuksia muutetaan niin, että tapahtumissa olisi nimetty, jokaista sopivan
kokoiseksi määriteltyä aluetta kohti yksi vastuullinen henkilö
järjestyksenvalvontaan, ja lopuille toimijoille otettaisiin käyttöön
kevennetty ilmoitusmenettely, jolloin heiltä ei vaadittaisi nykyisenlaista JV-korttia, vaan sen sijaan riittäisi perehdytys järjestäjän toimesta.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Järjestyksenvalvonnan ensisijainen tarkoitus on turvata tapahtumaan osallistuvien sekä sivullisten turvallisuus sekä estää rikoksia
ja onnettomuuksia. Vähentämällä järjestyksenvalvojien määrää
sekä yleisön turvallisuus sekä järjestyksenvalvojien työturvallisuus
vaarantuu. Keskustanuoret katsoo, ettei tapahtumien yleisön
turvallisuutta pidä vaarantaa ja muistuttaa mahdollisuudesta
käyttää tilapäisiä järjestyksenvalvojia, jotka voidaan asettaa
poliisin toimesta yhteen tilaisuuteen ilman jv-korttia.
Tätä menettelyä käytetään jo suurissa tapahtumissa ja menettelyä
kustuaan ”tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi”. Tällöin järjestyksenvalvojalta ei vaadita järjestyksenvalvojan koulutusta, mutta
hänet tulee asettaa etukäteen tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi
ja hänen tulee toimia henkilön kanssa, jolla on järjestyksenvalvojan koulutus suoritettuna. Ongelma on kuitenkin, että tilapäisen
järjestyksenvalvojan voidaan asettaa vain kokoontumislain
mukaisiin tapahtumiin.
20. Uudenmaan Keskustanuoret: Malmin lentokenttä säilytettävä
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
42
Uudenmaan Keskustanuoret vaativat, että Malmin lentokentän
tuhoaminen perutaan. Lentokenttä on osa suomalaista kulttuurihistoriaa ja se onkin osa valtakunnallisesti merkittävien
kulttuuriympäristöjen listaa. Se on kokonaisuudessaan listattu
myös kahdesti World Monuments Fundin 100 uhanalaisimman
kulttuurikohteen listalle, sillä se on yksi maailman parhaiten
ennen toista maailmansotaa rakennetuista lentokenttäkokonaisuuksista. Suomi on myös allekirjoittanut UNESCOn julkilausuman kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista vastaan, joten
suunnitelmat, joiden mukaan alueelle rakennettaisiin asunnot 20
000 asukkaalle, tuntuvat tässä valossa äärimmäisen kummallisilta. Ja vaikka lentokenttä on ollut käytössä jo lähes 80 vuotta, se
ei ole luontoa haitannut, sillä alueella pesii kolme lintulajia, jotka
on luokiteltu silmälläpidettäviksi ja on ainoa paikka Helsingissä,
jossa muun muassa isokuovia tavataan.
Malmin lentokenttä on yksi Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä yli 36 000 lentosuoritteellaan, vaikka siellä ei ole ollenkaan säännöllistä reittiliikennettä. Se on myös Suomen suurin
lentäjien koulutuskeskus ja kaksi kolmesta ammattilentäjästä
koulutetaan siellä. Tuntuukin käsittämättömältä, ettei näin
laajalle lentotoiminnalle ole osoitettu yhtään toimivaa korvaavaa
paikkaa. Puheet siitä, että toiminta siirrettäisiin Vihdin ja Hyvinkään kentille voidaan haudata välittömästi, sillä kummatkin
ovat valvomattomia ja näin ollen äärimmäisen riskialttiita näin
mittavalle toiminnalle. Myös Helsinki-Vantaa on huono vaihtoehto, sillä ennusteiden mukaan Suomen lentoliikenne kasvaa
jopa 70 prosenttia tulevien 20 vuoden aikana. Lähin kevyemmän
tilauslentoihin soveltuva aikatauluista vapaa kenttä on Turussa,
eikä se pysty mitenkään palvelemaan pääkaupunkiseudun liikeelämää bisneslentojen osalta.
Uudenmaan Keskustanuoret esittävätkin, että lentokentän
lakkauttamisen sijaan sitä aletaan kehittää kuten esimerkiksi
Tukholmassa sijaitsevaa Bromman lentokenttää. Tällä tavoin
Suomi pystyy vastaamaan lähialueilla kasvaneeseen kilpailuun
kansainvälisen lentoliikenteen solmukohtana ja Helsinki-Vantaa
pitämään hallussa nykyisen asemansa Pohjoismaiden johtavana
lentoasemana. Jos tämä asema menetetään, on se merkittävä
takaisku Suomen talouselämälle.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Malmin lentokentän säilyttäminen on ilmailualan ja koko Suomen asukkaiden etu. Lentokentän toiminnan siirtäminen toiseen
paikkakuntaan ei edesauta sen ylläpitämää kulttuuriperintöä tai
toimintaa esimerkiksi lentäjien kouluttajana. Malmin lentokentän
säilyttämisen puolesta on tehty kuntalaisaloite ja TNS Gallupin
teettämän kyselyn mukaan 67 % helsinkiläisistä puoltaa lentokentän säilyttämistä.
21. Uudenmaan Keskustanuoret: Yksinelävät politiikan
keskiöön
Yksinelävien määrä Suomessa on lisääntynyt vuodesta toiseen.
Vuoden 2013 lopussa yhden hengen asuntokuntia oli Suomessa
42%, ja suurissa kaupungeissa luvut ovat paljon suurempia. Silti
yksineläviä ei huomioida päätöksenteossa, vaikka heidän ongelmansa liittyvät lähes kaikkiin politiikan lohkoihin ja Suomessa
nuoret muuttavat verrattain varhain omilleen.
Kun puhutaan yksinelävistä, tulisi muistaa, että joillekin yksin
eläminen on tietoinen valinta eikä synonyymi yksinäisyydelle.
Silti vielä 2010-luvun Suomessa perheettömyyttään joutuu selit-
telemään. Perheellisiä ja yksineläviä ei pitäisi asettaa vastakkain,
eikä se, että asiasta puhutaan, ole perinteisestä keskustalaisesta
perhepolitiikasta pois. Politiikassa vallitsee hiljainen totuus, että
yksineläjyyttään ei kannata markkinoida, mutta perheellisyydellä sen sijaan saa ja pitää ratsastaa. Uudenmaan Keskustanuoret
haluaa nostaa yksineläjät myös Keskustanuorten politiikan
keskiöön ja yhtä arvokkaiksi kuin perheellisetkin.
Suurimmat ongelmat yksineläjillä liittyvät köyhyyteen ja asumiseen. Toimeentulotukea saaneista kotitalouksista yksinasuvien
osuus oli 72 % jo vuonna 2012. Yksinasuvien köyhyys oli toiseksi
suurinta Suomessa heti Bulgarian jälkeen. Pääkaupunkiseudulla
asuvan pariskunnan euro on yksinelävän 23 senttiä ja ero yksiöiden ja kaksioiden neliöhinnoissa keskimäärin yli 1 300 euroa
neliöltä. Myös yksiöiden vuokrat ovat suhteessa suurempia asuntoja kalliimmat. Pelkästään näiden lukujen valossa Uudenmaan
Keskustanuoret vaatii liittoa yksineläjien asialle!
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Merkittävä osa suomalaisista asuu yksin ja tämän tulisi näkyä
politiikanteossa enemmän. Yksinasuvien elämäntilanne tulisi huomioida aikaisempaa paremmin esimerkiksi asumis- ja veropolitiikassa sekä sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisessa. Yksinasuvien
elämästä ja arjen problematiikasta on saatava lisää tutkimustietoa ennaltaehkäisevien toimien ja politiikan suunnittelun tueksi.
22. Uudenmaan Keskustanuoret: Kuntien perheväkivallan
vastaiseen työhön systemaattisuutta
Lähisuhde- ja perheväkivalta on ilmiönä laaja: se voi olla
fyysistä, henkistä, seksuaalista, omaisuuteen kohdistuvaa tai
taloudellista väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Huomattavaa on,
että lähisuhde- ja perheväkivaltaa voi esiintyä missä tahansa
perheessä kulttuurista, koulutuksesta, sosiaalisesta asemasta tai
varallisuudesta riippumatta. Väkivallasta puhuminen ja sen näkyväksi tekeminen on yksi keino ehkäistä väkivaltaa. Varsinkin
kunnissa tarvittaisiin enemmän poikkisektorillista yhteistyötä
tilanteiden tunnistamiseksi.
Espoon kaupunki on hyvä esimerkki siitä, miten kunta voi suhtautua perheväkivaltaan systemaattisesti. Kaupungilla on jo vuosikaudet sitouduttu ilmiön ehkäisyyn toimintaohjelmatasoisesti
ja ehkäisytyö on osa turvallisuussuunnittelua –vain muutamia
toimenpiteitä mainitaksemme. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on
ilmiö, joka koskettaa jokaista kuntaa, pienintä ja syrjäisintäkin
kolkkaa. Uudenmaan Keskustanuorten mielestä kuntien pitäisi
luoda työhön selkeät rakenteet ja kiristyvästä taloudellisesta
tilanteesta huolimatta resursoida ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin riittävästi, jotta korjaaviin toimenpiteisiin ei mene
myöhemmin kymmenkertaista summaa. THL:llä on olemassa
valmiit ohjeetkin tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi, joten
tiedon puutteesta asia ei voi olla kiinni.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Yhdymme aloitteen esiin nostamaan huomioon lähisuhde- ja
perheväkivallan monimuotoisuudesta. Huomioitavaa on myös
että väkivallan kohde voi olla kuka tahansa, välittämättä henkilön
sukupuolesta tai sukupolviroolista. Ennaltaehkäisevätoiminta
on aina kannatettavaa ja sen tehokastoiminta vaatii useiden
viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Näemme että panostukset viranomaisyhteistyön parantamiseen ovat yksi tehokaskeino
erityisesti tunnistamiseen, toimenpideohjeiden sekä jaettujen
käytäntöjen lisäksi.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
43
23. Keskustanuorten Vantaan osasto: Huviveneet veronalaisiksi
Keskustanuorten Vantaan osasto esittää, että huviveneiltä, jotka
on velvollisuus rekisteröidä vesikulkuneuvorekisteriin, ryhdytään perimään samankaltaista veroa kuin ajoneuvovero. Vero
olisi ajoneuvoveron tavoin päästöperusteinen. Vaikka saatava
verotulo olisikin melko pieni, on verotus suuremmalta osin ympäristöteko, jolla annettaisiin selkeä viesti, että ympäristöarvot
on muistettava myös veneellä liikuttaessa.
Venerekisterissä on tällä hetkellä noin 200 000 kulkuneuvoa,
joista noin 180 000 on moottoriveneitä. Moottoriveneet saastuttavat ilmaa samalla tavalla kuin autot, joten on erikoista, ettei
niitä veroteta samalla tavalla. Toki niiden käyttö on pienempää
kuin autoilla, mutta joutuuhan harrasteautoistakin maksamaan
ajoneuvoveron (pl. museorekisterissä olevat). On myös muistettava, että huviveneillä on vaikutusta vesistöjen ja rantojen
hyvinvoinnille.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Veneily on kausittaista ja siitä saatavat verotulot ovat vähäisiä
sekä järjestelmää on vaikeaa valvoa. Huviveneistä pitäisi luoda
rekisteri niistä yksilöistä, joihin vero kohdistuisi ja kuka siitä
huviveneestä on verovelvollinen. Veneilijöille tulee joka tapauksessa jo veroja maksettavaksi polttoaineesta ettei se ilmaistakaan ole.
Näiden seikkojen valossa liittokokous kokee, ettei ole perusteltua
säätää huviveneitä veronalaisiksi.
Liittokokous näkee, että mieluummin kannustetaan veneilijöitä muilla tavoin ottamaan vastuuta veneilystä huomioimalla
ympäristöä eri tavoin. Venettä pestäessä veneilijä voisi käyttää
myrkyttömiä suojamaaleja. Veneilijä voi vähentää veneilyn
tuomia haittoja välttämällä pohjan pöllyttämistä sekä keräämällä kaikki roskansa talteen ja ylläpitämällä venettä, jotta se olisi
kunnossa mennessään vesille eikä päästäisi mitään ylimääräistä
haitta-aineksia veteen.
24. Pirkanmaan Keskustanuoret: Kansanopistojen toiminnan
jatkuvuus turvattava
Pirkanmaan Keskustanuoret ovat huolissaan kansanopistojen
tulevaisuudesta. Valtion myöntämiä määrärahoja on jatkuvasti
leikattu, minkä johdosta yt-neuvottelut, yhdistymishankkeet ja
kilpailu kansanopistojen välillä ovat lisääntyneet. Kansanopistojen rahoitus perustuu kasvuun: mitä enemmän opetusta, sitä
enemmän rahoitusta valtiolta. Tämän kilpailumallin johdosta
kansanopistoille jää entistä pienempi siivu rahaa käytettäväksi,
mikä taas on johtanut opiskelijoiden opintomaksujen kasvamiseen. Malli sotii kansanopistojen periaatteita vastaan. Samanaikaisesti kun puhutaan nuorten syrjäytymisestä ja nuorisotakuusta, on leikattu merkittävästi näistä oppilaitoksista, jotka
monille tarjoavat ainoana mahdollisena vaihtoehtona mielekästä
tekemistä ja miettimisaikaa, kun opiskelu- tai työpaikkaa ei ole
löytynyt.
Eri puolella Suomea toimivien 88 kansanopiston rooli suomalaisessa koulutuskentässä on merkittävä: yli 100 000 opiskelijaa
käyttää vuosittain niiden palveluja ja ne tarjoavat monipuolisesti
opetusta aina kymppiluokista avoimen yliopiston opintoihin ja
maahanmuuttajille suunnattuihin kursseihin. Ne ovat monille
nuorille ja vanhemmillekin opiskelijoille tärkeä paikka kasvaa,
oppia, itsenäistyä ja toteuttaa itseään.
Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät Keskustanuorten liittokokoukselle, että kansanopistojen kilpailuun perustuva rahoitusmalli uusittaisiin siten, että niiden toiminnan tulevaisuus
turvataan. Opistojen tulee jatkossakin pystyä antamaan opetusta
edullisesti, myös kaikkein vähävaraisimmille, eikä joutua
nostamaan opintomaksujaan. Kansanopistoissa opiskelevien
pitää vastaisuudessakin kuulua KELA:n myöntämän opintotuen
piiriin. Maanlaajuisesta opistoverkosta tulee pitää kiinni.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Kansanopistot ovat merkittävä osa suomalaista opetusjärjestelmää. Jokaiselle nuorelle tulee löytyä paikka yläasteen jälkeen.
Kansanopistojen karsiminen, tai koulutuksen merkittävä kallistuminen, tulisi johtamaan yhä useampaan nuoreen järjestelmän
ulkopuolella ja syrjäytymisvaarassa.
25. Pirkanmaan Keskustanuoret: Suomen katkaistava asekauppa Israelin kanssa
Pirkanmaan Keskustanuoret vaatii Suomen valtiota lopettamaan asekaupat Israelin kanssa siten, ettei Suomi osta Israelissa
suunniteltuja ja valmistettuja aseteollisuuden materiaaleja eikä
myöskään myy oman aseteollisuutensa tuotteita Israelin valtiolle.
Suomen tulisi lisäksi purkaa jo tehdyt asehankintojen optiosopimukset Israelin kanssa.
Israelin asemyynnin laajuus on huomattavan suurta, sillä Israel
oli esimerkiksi vuonna 2013 maailman kahdeksanneksi suurin
aseidenviejämaa (SIPRI & CRS-lähteet). Suomen on tiedostettava Israelin asevoimien ja maan aseteollisuuden vahva linkittyminen toisiinsa. Kannattamalla Israelin aseteollisuutta Suomi
mahdollistaa Israelin valtiontalouden vahvistumisen kautta
Israel-Gaza –kriisin pitkittymisen.
Vuodesta 1987 jatkunut konflikti palestiinalaisten kanssa voi
rauhoittua vain, jos Israelin valtio pakotetaan tekemään sisäpoliittisia muutoksia. Suomen on kannatettava kansainvälisen yhteisön roolin vahvistamista Israel-Gaza –kriisin ratkaisemiseksi.
Yhtenä painostuksen muotona Suomen on boikotoitava Israelin
valtion tuotantotaloutta, alkaen aseteollisuuden boikotista.
Päätös olisi erityisen ajankohtainen nyt, kun Suomi harkitsee
jatkohankintojen tekemistä vuonna 2013 ostettujen naamioitumisjärjestelmien täydentämiseksi.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Liittokokous tunnustaa aloitteessa esitetyn huolen Suomen asehankintojen ja Israelin valtion toimien välisestä yhteydestä. Aloitteen hyväksyminen vaikeuttaisi kuitenkin merkittävästi Suomen
puolustuskyvyn kannalta tarpeellisen hankintojen tekemistä.
Suurin osa Suomen asehankinnoista tehdään Yhdysvalloista,
Ranskasta ja muista EU-maista. Monien saksalaisten, sveitsiläisten tai tanskalaisten yritysten taustalla on kuitenkin israelilaista
teknologiaa tai alihankkijoita. Täysi Israelin aseteollisuuden
boikotti rajaisi suuren joukon alan yrityksiä hankintojen kilpailutuksen ulkopuolelle. Satojen miljoonien eurojen hankintoja
tehtäessä on tärkeää, että vaihtoehtoina on useita laadukkaita ja
kustannustehokkaita toimittajia. Esimerkiksi jalkaväkimiinoista
luopuminen Ottawan sopimuksen myötä on pakottanut etsimään
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
44
korvaavaa suorituskykyä. Liittokokous kuitenkin kehottaa huomioimaan yritysten yhteydet ja taustat hankintapäätöksiä tehtäessä.
Palestiinan konfliktin taustalla on paljon laajempia ja syvempiä
tekijöitä kuin Israelin taloudellinen hyöty. Siten maan talouden
heikentyminen boikotoinnin kautta tuskin edistäisi merkittävästi
konfliktin rauhanomaista ratkaisua. Keskustanuoret pitävät jatkuvia ponnisteluja konfliktin ratkaisemiseksi erittäin tärkeänä.
26. Pirkanmaan Keskustanuoret: Raitiotieratkaisut joukkoliikenteen pohjaksi
Houkutteleva ja helppokäyttöinen joukkoliikenne helpottaa
ihmisten liikkumista ja vähentää yksityisautoilua. Houkutteleva
joukkoliikenne on siis sekä liikennettä sujuvoittava että samalla
luonnollisesti ekologinen vaihtoehto.
Kaupunkiraitioliikenteeseen on 2010-luvulla tehty panostuksia enemmän kuin pitkiin aikoihin aikaisemmin. Paitsi että
raitiovaunut kulkevat Helsingissä, ollaan sellaisia lanseeraamassa
myös Tampereelle ja Turkuun. Raitiovaunut sujuvoittavat liikennettä, ovat houkuttava ja ekologinen ratkaisu.
Keskustanuorten tuleekin vahvasti edistää raitiotierakentamista
paitsi kaupungeissa, myös mahdollisuuksien mukaan maakuntien tasolla. Toimiva raitio/kaupunkijunaliikenne maakuntakeskuksissa ja niihin linkittyen sujuvoittaa kasvavien kaupunkien
liikennöintiä. Rataliikenteen ollessa joukkoliikenteen pohjana
voidaan linja-autoja käyttää täydentävänä elementtinä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Julkiseen liikenteen panostaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi. Se on myös yksi keskeisistä alueiden elinvoimaa
vauhdittavista tekijöistä. Kaupunkien sisäiseen raitiotieliikenteen kehittämisen on tapahduttava pääosin kaupunkien omalla
rahalla. VR:n tulee omassa toiminnassaan ottaa huomioon myös
aluetaloudelliset vaikutukset. Haja-asutusalueiden rataosuuksia
tulee hyödyttää nykyistä aktiivisemmin lähiliikennöinnin mahdollistamiseksi. Kiskobussien saaminen hiljaisemmille rataosuuksille
auttaa maakuntakeskuksien toimeliaisuutta säteilemään laajemmalle maakuntaan, sekä ylläpitää elämisen mahdollisuuksia myös
maaseudulla.
27. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Valtion ostettava
Suomeen tuntia isompi kello
Suomalaiset taistelevat nykyisin joka päivä ajankäytöllisten haasteiden kanssa. 24h tuntuu olevan kansalaisille paikka paikoin
riittämätön, kun pitäisi vuorokauden aikana ehtiä harrastamaan
politiikkaa, käydä päivätöissä, ehkä kokouksissa ja olla kotonakin. Kalentereistamme loppuu pahimpina päivinä tila kesken
ja joudutaan turvautumaan seuraavaan päivään. Monesti myös
iltaisin innostutaan ideoimaan ja on
perin harmillista, kun yhtäkkiä huomaakin vuorokauden päättyvän. Esitämmekin, että valtio ostaisi Suomeen tuntia isomman
kellon ja lisäisimme vuorokauteen näin lisätunnin. Uskoaksemme olisimme maailmalla edelläkävijöitä ja kansalaistemme aika
riittäisi hoitamaan kaikki päivän askareet saman vuorokauden
aikana. Uskoaksemme saisimme myös liittokokouksiin enempi
aloitteita, kun aktiivisilla toimijoilla olisi niitä tunti enempi aikaa
rustata.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Vaikka maapallon pyörimisnopeuden hidastaminen tulee pitkällä
tähtäimellä, liittotoimiston tekemien empiiristen korallitutkimuksien perusteella noin 320 miljoonan vuoden päästä, tarkoittamaan lisätunnin käyttöönottoa, emme näe vielä tarpeelliseksi
Suomen valtion hankkia 25-tuntista kelloa. Kilpailulainsäädännön haasteellisuuden ja vääjäämättömästi tulevan kilpailutuksen
onnistumisen puolesta esitämme kuitenkin hankintailmoituksen
välitöntä avaamista kellon hankkimiseksi.
28. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Nuuskanmyynti
sallittava Suomessa
Nuuskanmyynti on Suomessa ollut kiellettyä vuodesta 1995, kun
Suomi liittyi EU:hun. EU:n tasolla päätettiin kieltää nuuskan
myynti koko EU-alueella vuonna 1992. Ruotsi neuvotteli liittyessään Euroopan Unioniin itselleen poikkeusluvan nuuskanmyynnin sallimiseksi. Viranomaisten asettamasta myyntikiellosta huolimatta nuuskankäyttö on jatkunut Suomessa, mutta
nuuskat on hankittava joko Ruotsista, ruotsinlaivalta tai pimeiltä
markkinoilta. Esimerkiksi elokuun 2013 ja elokuun 2014
välisenä aikana Suomeen tuotiin 8,4 miljoonaa rasiaa nuuskaa.
Laki edellyttää, että nuuskaa saa tuoda maahan vain omaan
käyttöön, mutta määrästä on havaittavissa, että sitä tuodaan
pimeille markkinoille kotimaahan. Olipa niin tai näin niin tästä
määrästä on selkeästi havaittavissa Suomen valtion menettävän
merkittävän määrän verotuloja. Näinä tiukkoina taloudellisina
aikoina tämänkaltaisessa rahalahjoituksessa naapurimaahan ei
ole mitään järkeä. Esitämmekin, että Suomi anoo poikkeuslupaa
nuuskan myyntiin ja nuuskan myynti sallittaisiin jälleen Suomessa. Näin nuuskan käyttäjien ei tarvitsisi tukea tehdä erillisiä
hakureissuja Ruotsiin tai ostaa tuotteitaan pimeiltä markkinoilta
vaan nuuskat voitaisiin ostaa kotimaasta laillisesti sekä maksaa
asiaankuuluvat verot tänne.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Suomeen ei tarvita uusia laillisia päihteitä aiheuttamaan riippuvuuksia ja terveyshaittoja. Tupakointia on pyritty rajoittamaan
ja vähentämään lainsäädännöllä viime vuosina ja tässä onkin
onnistuttu. Tutkimusten mukaan tupakointi on vähentynyt huomattavasti ja esimerkiksi nuorten suhtautuminen tupakointiin on
muuttunut selvästi kielteisemmäksi viime vuosina. Kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen tupakointi on vähentynyt 2000- luvulla
ja poikien tupakointi lähti laskuun 2006 – 2007. Tässä tilanteessa
olisikin erikoista, jos ehdoin tahdoin lisättäisiin toisen päihteen käyttöä sallimalla sen myynti. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen mukaan nuuskan käyttö ei auta tupakoinnin lopettamiseen, kuten toisinaan väitetään. Kouluterveyskysely vahvistaa
tätä nuorten osalta, sillä pelkkää nuuskaa käyttävät nuoret ovat
harvassa, mutta sekä nuuskaa että tupakkaa käyttää moni.
Ruotsalaistutkimuksissa nuuskan käytön on havaittu aiheuttavan 2-tyypin diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja. Nuuska
aiheuttaa myös syöpää, kosmeettisia haittoja ja muita suu- ja
hammasongelmia. Raskauden aikainen nuuskankäyttö lisää lapsen kuoleman riskiä. Suomessa nuuskan käyttö on huomattavasti
vähäisempää kuin Ruotsissa, jossa nuuskan myynti on sallittu.
Ruotsalaismiehistä 29% käyttää päivittäin nuuskaa, kun taas suomalaismiehistä vain 1,2 - 2,9%. Niinpä ei ole perusteltua väittää,
etteikö nuuskan myynnin sallimisella olisi vaikutusta käyttäjämäärään. Kun otetaan huomioon nuuskankäytöstä aiheutuvat
terveyshaitat, eivät sen myynnistä saatavat verotulot ole tarpeeksi
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
45
painava peruste myynnin aloittamiselle sen enempää taloudellisesti kuin inhimillisestikään.
29. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Intersukupuolisten
lasten leikkaaminen tulee lailla kieltää
Tällä hetkellä intersukupuolisina syntyneet lapset leikataan jo
varhaisessa vaiheessa. Mielestämme tämä tulisi kieltää lailla,
sillä lapsen sukupuoli voidaan arvioida väärin ja tämä muiden
tekemä päätös voi myöhemmässä iässä osoittautua vääräksi.
Leikkauksissa ei ole kyse lasten oikeuksista, vaan vanhempien
tai lääkäreiden näkemyksestä oikeanlaisesta sukupuolisuudesta.
Kuitenkin intersukupuolisuutta on tutkittava lisää, sillä siitä on
olemassa vielä riittämättömästi tutkimustietoa.
Lapsen on saatava itse päättää kumpaa sukupuolta haluaa edustaa ja siksi olisikin ennen mahdollisia leikkauksia ja hormonihoitoja odotettava, että intersukupuolinen pystyy itse määrittämään sukupuolisen identiteettinsä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Intersukupuolisten lasten varhainen leikkaaminen tai hormonaalisesti hoitaminen rikkoo lapsen oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen. Leikkaus tai hormoonihoitoja tulee suorittaa vain
toimenpiteiden saajan omasta tahdosta. Intersukupuolisen lapsen
vanhempia on autettava varsinkin alun mahdollisesti järkyttävän
tilanteen käsittelyssä ja neuvottava sensitiivisessä kasvatuksessa
niin, että lapsi saa kasvaa ja kehittyä omaan identiteettiinsä ajan
myötä. Tietoa sekä fyysisen että sosiaalisen sukupuolen erilaisista
ilmentymistä tulee olla vanhempien saatavilla asian ymmärtämiseksi. Liittokokous yhtyy aloitteen vaatimukseen siitä, että
intersukupuolisuudesta tulisi saada lisää tutkittua tietoa.
30. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Subjektiivista
päivähoito-oikeutta ei saa rajata
Vuonna 2004 n.3 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista oli
sellaisia, joiden vanhemmista vähintään toinen oli kotona. Tästä
kun otetaan pois väsyneet, sairaat, erityisryhmät, vauvan kanssa
opiskelevat, pätkätöitä tekevät jne. ei jäljelle jää kovinkaan iso
joukko ns. sluibaajia. Jos
päivähoito-oikeutta rajoitetaan, korottaa se myös kynnystä hakea
apua - etenkin niissä perheissä, joissa puitteet ulkoisin puolin
pitäisi olla kunnossa. Rajoitukset myös heikentävät niiden perheiden tilannetta, jotka ovat jonkun perheenjäsenensä sairauden
takia uuvuksissa.
Paperien pyörittelyä ja byrokratiaa on tässä maassa tarpeeksi
jo muutenkin. Vähennetään byrokratiaa, lisätään vaihtoehtoja.
Esitämmekin, että Keskusta vaatii hallitusta ottamaan huomioon
eniten apua tarvitsevat.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Kokopäiväiseen päivähoitoon ei tulisi olla subjektiivista oikeutta,
mikäli toinen vanhemmista on kotona ilman erillistä perusteltua
syytä. Näitä ovat aloitteessa mainittujen lisäksi aktiivinen työnhaku. Keskustanuorten mielestä lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Tarjolla pitää olla avointa- ja osa-aikapäivähoitoa sekä
kotiapua että kolmannen sektorin tarjoamaa toiminta.
31. Etelä-Savon Keskustanuoret: Aluehallinto tarvitsee koko-
naisvaltaisen rakenneuudistuksen
Etelä-Savon Keskustanuoret vaatii välittömiä toimia aluehallinnon ja alueellisen toimivallan alasajon pysäyttämiseksi.
Viimeisin esimerkki alasajosta on ELY-keskuksiin suunnitellut
700 henkilön henkilöstöleikkaukset. Aiemmin rajuja leikkauksia
on koettu jo mm. TE-palvelujen toimipaikkojen lakkautusten
myötä.
On myönnettävä, että on ollut virhe keskittää lääninhallitusten,
työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten,
ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen tehtävät aluehallintovirastoihin ja ELY-keskuksiin.
Jotta pystyisimme turvaamaan aluekehittämisen voimavarat
maakunnissa, on vahvistettava aluehallinnon toimivallan säilyminen lähellä kansalaisia. Valtiolliset, massiiviset keskusvirastot
eivät sovi keskustalaiseen ajatusmaailmaan.
Etelä-Savon Keskustanuoret esittää maakuntaliittojen, ELYkeskusten ja AVI:en tehtävien kokoamista yhteisiin maakunnallisiin hallintoyksiköihin nykyisten maakuntaliittojen yhteyteen.
Uudistus tulee toteuttaa siten, että se vahvistaa maakunnallista
toimivaltaa ja sujuvoittaa näiden nyt erillään toimivien viranomaisten välistä yhteistyötä. Syntyvät säästöt on suunnattava
maakunnissa toteutettaviin kehittämisinvestointeihin. Vahva ja
mahdollisimman itsenäinen aluehallinto tukee kullekin alueelle
ominaisia aluekehittämisen päämääriä.
Tulevaisuuden aluehallintomallia edustaa myös maakuntavaalien kautta valittava maakuntavaltuusto. Maakuntavaalit järjestettäisiin yhtä aikaa kuntavaalien kanssa ja ehdokkaat voisivat
tällöin valita, ovatko ehdolla kummassakin vai vain toisessa
vaalissa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Aluehallintoa tulee kehittää nykyisiin rakenteisiin tukeutuen,
siten ettei byrokratiaa lisätä vaan viranomaistehtävien sujuvuutta
parannetaan ja aluekehittämistä vahvistetaan. Tätä tukee maakuntaliittojen sekä valtion aluehallinnon yhdistäminen maakuntakohtaisesti. Suomessa valtiolliset palvelut heikkenevät kaikkialla
muualla paitsi pääkaupunkiseudulla. Seuraavalla vaalikaudella
tämän kehityksen suunnan on muututtava. Keskustanuorten
mielestä asioita hoitavat parhaiten ne ihmiset, jotka toimivat
sitoutuneesti oman alueensa kehittämiseksi ja ymmärtävät erilaisten alueiden tarpeita.
Keskustanuoret pitää tärkeänä että nykyisin valtion aluehallinnolle kuuluvat valvontatehtävät pidetään kuntien yhteistoiminnasta
erillisenä.
32. Etelä-Savon Keskustanuoret: Itsellisesti työskentelevien
asema tunnistettava perusterveydenhuollossa
Määräaikaiset työsuhteet, freelancerit, mikroyrittäjät ja muut
ennen epätyypilliseksi tunnustetut työnteon muodot ovat juurtuneet tyypilliseksi osaksi suomalaista työelämää. Nämä tahot
ovat kuitenkin usein muita heikommassa osassa esimerkiksi
edunvalvonnan tai työterveyshuollon suhteen. Samalla heidän
elämässään tyypillistä on epävarmuus ja jatkuva huoli tulevaisuuden toimeentulosta.
Etelä-Savon Keskustanuoret katsoo, että julkisen perusterveydenhuollon on syytä tunnistaa paremmin pätkätyöläisyyden,
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
46
epätyypillisenä pidettyjen työsuhteiden ja sellaisen työnteon
luonne, missä sama ihminen saattaa toimia yhtäaikaisesti esimerkiksi yrittäjänä, osa-aikaisesti palkkatyössä että satunnaisena
palkkioluennoitsijana.
Työterveyshuollon ajatus perustuu sekä työn ja työolosuhteiden
että terveyden tuntemukseen. Perusterveydenhuollossa on syytä
olla ammattilaisia, jotka palvelevat asiakkaita samoin periaattein
ja tuntee nämä ”epätyypillisyyksien erityispiirteet”. Monitahoiset
tavoitteet, ajanhallinnan ongelmat, toimeentulon epävarmuus ja
työyhteisön mahdollinen puuttuminen kuormittavat itsellisesti
työskentelevien arkipäivää. Etelä-Savon Keskustanuoret katsoo,
että perusterveydenhuollossa on nyt aika toteuttaa kokeilu, jossa
kehitetään itsellisesti työskenteleviä tukeva moniammatillinen
palvelumalli. Mikäli malli todetaan toimivaksi, on se juurrutettava osaksi terveydenhuollon organisaatiota. Sote-uudistus on
hyvä ja ajankohtainen mahdollisuus toteuttaa tämä malli ensin
kokeiluna ja toimiessaan mahdollisesti vakiintuneena toimintatapana.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Monilla aloilla itsellisesti työskentelevä on alan pakosta eikä
välttämättä omasta tahdosta ja freelancer saatetaan luokitella
yrittäjäksi, jolloin hänenkin on itse järjestettävä terveydenhuoltonsa. Yhä useampi työllistää itsensä siten, että työskentelee
samanaikaisesti monen eri toimeksiannon parissa. Joskus saattaa
olla pitkiä ja haastavia työrupeamia, jolloin painetta sekä stressiä
saattaa kertyä ja satunnaisuus sekoitettuna luo epävarmuutta,
joka heijastuu yksilön terveyteen. Nämä seikat luovat erityispiirteitä ihmisiin, jotka ovat perusterveydenhuollon piirissä eikä heillä ole realistisia mahdollisuuksia työterveyshuoltoon. Liittohallitus
näkee tarpeelliseksi ajaa eteenpäin moniammattilista palvelumallia, joka palvelisi myös tätä henkilöryhmää, jotka saattavat joutua
heikompaan asemaan. Nyt se voitaisiin sulauttaa sopivasti yhteen
sote-uudistuksen kanssa.
33. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kansalaistaito takaisin opetussuunnitelmaan
Kehittyvässä nyky-yhteiskunnassa on paljon tarvittavia taitoja,
joita opetetaan kouluissa vähän tai ei ollenkaan. Opetuksen tulisi
olla tulevaisuuteen tähtäävää, mutta tällä hetkellä peruskoulu ei
pysy mukana yhteiskunnan kehityksessä ja sen vaatimuksissa.
On sivistyksellinen oikeus saada opetusta asioista, jotka tukevat
tulevaisuuden aikuista selviämään yhteiskunnan asettamista
vaatimuksista ja käyttämään hyväksi sen tarjoamia mahdollisuuksia.
Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että kansalaistaidon oppiaine palautetaan peruskouluihin. Vuonna 2000 lakkautettua
kansalaistaitoa seurannut terveystiedon oppiaine ei kata jokapäiväiseen elämään tarvittavien taitojen opetusta. Kansalaistaitoihin nykyajan Suomessa kuuluvat mm. elämänhallintataidot,
taloustaidot, viestintä- ja yhteistyötaidot, vallitsevien sääntöjen
ymmärtäminen, tietoisuus yhteiskunnan palveluista ja niiden
käyttäminen, asioiminen sekä yhteiskunnallinen osallistuminen.
Kansalaistaitoja tulisi opettaa alakoulusta lähtien.
Kansalaistaitoja opettava oppiaine kasvattaa lapsista ja nuorista
osallistuvia yhteiskunnan jäseniä, joilla on tietoa ja taitoa hallita
omaa elämää. Samalla kansalaistaitojen oppiaine toimii varhaisena ennaltaehkäisijänä syrjäytymiseen sekä muihin terveydellisiin
ja sosiaalisiin ongelmiin.
1
2
3
Kaikki aloitteessa mainitut taidot ovat niitä, joita tulisi oppia
kaikilla oppitunneilla. Oppiaineiden nimiä voidaan toki muuttaa, 4
mutta parempaan lopputulokseen päästään kehittämällä sisältöjä 5
esimerkiksi terveystiedossa ja yhteiskuntaopissa niin, että ne tarjo- 6
7
avat entistä paremmat eväät nuorten elämään.
8
9
34. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kokonaisvaltaista näkemystä 10
11
valtion talouden tasapainotukseen
12
13
Tasapainottaessa talouttaan on valtio viime vuosina leikannut
erityisesti pienempiin kuntiin ja niissä, sekä haja-asutusalueilla 14
15
asuviin kohdistuvasti. Poliisia ei juuri näy. Tiet rapistuvat.
Valtion palvelupisteitä on vähennetty rajusti. Tai erityisesti pie- 16
nempiin kuntiin rajulla tavalla iskeviä kuntien valtionosuuksia 17
on leikattu niin, että kuntakenttä alkaa olla henkihieverissä yhä 18
19
raskaamman valtion kunnille määräämien tehtävien hoitamisessa. Tätä menoa pienemmissä kunnissa ja haja-asutusalueilla 20
asuva ihminen voi aiheellisesti kysyä, mistä hyvästä hän valtion- 21
22
veroja maksaa.
23
24
On selvä, että valtiontaloutta pitää tasapainottaa, mutta se
25
vaatii nykyistä kokonaisvaltaisempaa näkemystä. Etelä-Savon
Keskustanuoret esittää, että valtion tulisi leikkauksia tehdessään 26
27
laatia kokonaisvaltainen vaikutusten arviointi ja suunnitelma,
mitä leikkaukset todella tarkoittavat koko yhteiskunnan näkö- 28
kulmasta. Esimerkiksi valtionosuuksien leikkaukset välillisesti 29
etäännyttävät palveluja ihmisistä, mikä lisää ihmisen liikkumista 30
31
palveluja saadakseen. Toisin sanoen monesti valtio menoja
leikatessaan, ne vain siirtyvät yksittäisen ihmisen maksettavaksi. 32
33
Mikä ei välttämättä vähennä kokonaiskustannusta laisinkaan,
34
vaan voi jopa suurentaa niitä.
35
36
Kokonaisvaltaisen vaikutusten arvioinnin lisäksi leikkausten
alaisille toiminnoille pitää tehdä myös suunnitelma, missä vaiku- 37
tusten arvioinnin tuloksia hyödynnetään. Esimerkiksi palveluja 38
leikatessa yksi hyvä vaihtoehto on liikkuvien palveluyksiköiden 39
40
hyödyntäminen. Näissä liikkuvissa palveluyksiköissä voi olla
41
terveydenhuollon palveluja tai valtion toimijoiden palveluja,
kuten poliisin lupapalveluista verotoimiston palveluihin. Suun- 42
nitelman näkökulmana on oltava kokonaisvaltainen tehokkuus 43
44
ja vaihtoehtoiskustannukset eli esimerkkinä miten paljon
yhteiskunta menettää, kun ihminen joutuu kulkemaan palvelun 45
perässä entistä pidemmän matkan ja näin menettää työaikaansa. 46
Ilman kokonaisvaltaisuuden näkemystä valtion menoleikkaukset 47
ovat kuin hölmöläisten peiton jatkaminen, missä kustannuksia 48
50
siirretään vain paikasta toiseen, ilman todellista menosäästöä.
51
52
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
53
Pitkittyneen taloustaantuman takia Suomen talous on vajonnut 54
55
historiallisen heikkoon tilaan. Kataisen ja Stubbin hallitukset
56
ovat yrittäneet tasapainottaa Suomen taloutta leikkauslistoin.
Leikkauslistat ja sopeuttamistoimet ovat heikentäneet palveluita 57
ympäri Suomea mutta eritoten se on tuntunut siellä missä palve- 58
59
lut ovat olleet vähäisiä jo alunalkujaan.
60
Keskustan tulee puolustaa aktiivisesti peruspalveluiden säilyttä- 61
62
mistä ympäri Suomea. Leikkauslistojen sijaan talouden tasapainottamisessa katse tulisi kohdistaa uuden kasvun luomiseen, 63
johon Keskustalla on rohkeita ratkaisuja tulevassa eduskuntavaa- 64
65
liohjelmassaan.
66
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
47
35. Etelä-Savon Keskustanuoret: Pienpanimoiden tuotteiden
ulosmyyntimahdollisuutta helpotettava
Suomalainen olut on perinteikäs ja oleellinen osa kulttuuriperintöä sekä myös yksi tärkeä yrittäjyyden osa-alue. Tuotantoketju
pelloilta kuluttajille pullotettuna lopputuotteena työllistää noin
30 000 suomalaista. Erilaisten ja -tyyppisten oluiden tarjonta
on Suomessa laajentunut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja tämä valikoiman laajeneminen on pitkälti
pienpanimoiden ansiosta, joiden toiminnan osaltaan EU-jäsenyys mahdollisti. Pienpanimoita toimii ympäri Suomea 24, joista
noin 60 % vuosituotanto on alle 200 000 litraa olutta. Panimoiden koko vaihtelee yhden henkilön mikroyrityksistä kymmeniä työntekijöitä työllistäviin pienyrityksiin. Pienpanimoiden
valmistamat tuotteet ovat isoja panimoja erikoistuneempia ja
selkeästi myös paikallisia, jotka vetoavat uudenlaisesta olutkulttuurista ja oluista kiinnostuneihin kuluttajiin.
Pienpanimoiden tuotteiden ulosmyyntimahdollisuutta on
rajattu lainsäädännöllä erittäin tiukaksi. Alkoholilain 14 §:n 2
momentissa säädetään käymisteitse valmistetun enintään 13
tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman
vähittäismyynnistä sosiaali- ja terveysministeriön määräämin
ehdoin. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1995 linjannut,
että em. ryhmään kuuluvien alkoholijuomien vähittäismyynti
muualla kuin Oy Alko Ab:n vähittäismyymälöissä on mahdollista tilaviinien ja sahdin osalta, mutta ei oluen.
Tällä hetkellä pienpanimoiden on mahdollista myydä alle 4,7
tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä tuotteitaan perustamalla panimon yhteyteen erillisen elintarvikekioski, joka täyttää
aluehallintoviraston kaikki elintarvikekioskille asettamat vaatimukset. Kioskin tuotelajitelmassa tulee olla määrätty määrä elintarvikkeita, kattavasti eri tuoteryhmistä, eikä alkoholin myynti
saa olla määräävässä osuudessa kioskin kokonaismyynnistä.
Tämä järjestely on kankea, eikä panimoiden kioskeille myönnetä
aina lupia, mikäli samalla alueella aluehallintovirasto katsoo olevan jo riittävän määrän elintarvikekioskeja. Oy Alko Ab:n kautta
tapahtuva jälleenmyynti vaatii suuremman tuotantovolyymin,
kuin useimpien pienpanimoiden tuotantotaso on.
Tuotteelle säädetty 4,7 tilavuusprosentin alkoholipitoisuudelle
raja on myös liian alhainen ajatellen erikoisoluiden eri ominaisuuksia. Esimerkiksi pintahiivaoluiden alkoholipitoisuus on
luonnollisen käymisen johdosta yleensä 7-8 tilavuusprosenttia.
Pienpanimoiden kioskityyppisen myynnin yhteydessä ulosmyytävien tuotteiden alkoholipitoisuuden rajaaminen 4,7 tilavuusprosenttiin rajoittaa tuotteiden laatua.
Pienpanimoiden, viinitilojen kanssa yhtäläinen, ulosmyyntioikeuden salliminen vähentäisi turhaa byrokratiaa, eikä tällä
muutoksella olisi sosiaalisesti tai kansanterveydellisesti haitallisia vaikutuksia. Olutharrastus on täysin verrattavissa viiniharrastukseen, eikä pienpanimoiden tuotteet johda alkoholin
ongelmakäyttöön.
Kansainvälisessä mittakaavassa monesta pienestä panimosta
on laadukkaiden tuotteidensa kautta tullut lyhyessä ajassa jopa
globaaleja tuotteita ja tuotemerkkejä. Kehitys mahdollistaa menestyksekästä kasvuyritystoimintaa elintarvike- ja matkailuelinkeinoihin, joka parantaa vaihtotasetta, ja luo kasvua pienpanimotoiminnassa työllistyvien määrään.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
36. Etelä-Savon Keskustanuoret: Politiikka puheeksi koulussa 1
2
Suomalaisten nuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat Euroopan
3
huippua. Mutta tiedetäänkö, mitä kaikkea eduskunnan, oikeis- 4
ton ja vasemmiston sekä 200 kansanedustajan taustalla on?
5
6
Samalla, kun nuorten tietotaso on korkea, kiinnostus vaikuttaa 7
on hyvin alhainen. Koulussa politiikka on tabu, jonka ymmär8
tämiseen oppilaita ei opeteta. Kielteinen tai välttelevä asenne
9
politiikkaa kohtaan on vuosien saatossa saanut aikaan sen, ettei 10
politiikkaa koeta tärkeänä. Puolueiden toiminta nähdään epä- 11
luotettavana vehkeilynä, kaukaisena ja monimutkaisena. Ei ole 12
ihme, ettei nuoria kiinnosta äänestää tai vaikuttaa muulla tavoin. 13
14
Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että jo peruskoulujen on
15
avattava ovensa poliittiselle keskustelulle ja puolueille. Jokai16
sen suomalaisen yläkoululaisen ja toisen asteen opiskelijoiden
17
opetukseen on kuuluttava opetusta laajemmin politiikasta.
18
Puolueiden on päästävä kouluihin esittelemään omaa toimin19
taansa - ei omaa aatettaan kaupitellen, vaan hyödyllistä tietoa ja 20
osallistumisen vaihtoehtoja tarjoten.
21
22
Sen sijaan, että luotaisiin pelkoa politiikkaa kohtaan, on toimit- 23
tava vastaanottavaisen ja avaran ilmapiirin puolesta. Politiikka 24
on keino ymmärtää niin suomalaista kuin globaalia yhteiskun- 25
taa kokonaisvaltaisemmin. Jokaisella on oikeus tietää elämäänsä 26
vaikuttavista asioista, jonka tasa-arvoista toteutumista yh27
teiskunnan tulisi edistää. Puolueet on nähtävä tasa-arvoisena
28
vaikutus- ja osallistumisväylänä muun järjestötoiminnan ohella. 29
Politiikan rantautuessa osaksi peruskoulun opetusta turvataan 30
demokratian säilymistä, kun poliittiseen vaikuttamiseen osatto- 31
mia on vähemmän.
32
33
Liittohallitus yhtyy aloitteeseen
34
35
Liittohallitus jakaa aloitteentekijöiden huolen suomalaisnuorten 36
poliittisten vaikuttamistaitojen turvaamisesta ja kehittämisestä. 37
Keskustanuoret pyrkii omalla koulutustoiminnallaan turvaamaan 38
kehittämään nuorten politiikan tuntemusta.
39
40
41
37. Etelä-Savon Keskustanuoret: Syrjäytymisen ehkäiseminen 42
kouluissa
43
44
Yhä useampi nuori syrjäytyy nyky-yhteiskunnassa ja samalla
45
aiheuttaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonan euron kulut. Syitä syrjäy- 46
tymiseen on monia, ja yksi niistä on koulukiusaaminen. Koulu- 47
kiusaaminen on ollut mediassa hyvin vähällä huomiolla, lukuun 48
ottamatta esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liiton #kutsumua
50
-kampanjaa. Median tulisin nostaa kiusaaminen jokapäiväisten 51
uutisten joukkoon ja painottaa sen seurauksia.
52
53
Suurin muutos on kuitenkin tehtävä koulumaailmassa. Suuret
54
ryhmäkoot vaikeuttavat syrjäytymiseen puuttumista, sillä
55
opettajilla ei ole aikaa jokaiselle oppilaalle. Opettajien koulutus- 56
kaan ei välttämättä riitä kaikkeen. Etelä-Savon Keskustanuoret 57
ajaa moniammatillisia oppilashuoltoryhmiä kouluihin, missä
58
opettajien lisäksi toimisi nuorisotyöntekijä-, terveydenhoitaja
59
ja koulupsykologi. Olisi tärkeää, että jokaisella olisi pakollisia
60
tarkkailukäyntejä esim. psykologilla, jolloin voitaisiin kartoittaa 61
mahdollisia kiusaajia, kiusattuja ja syrjäytyjiä. Näin tilanteeseen 62
olisi helpompi puuttua ja syitä esim. kiusaamiseen helpompi
63
selvittää.
64
65
Kouluissa painotetaan myös hyvin paljon individualistista
66
48
opetusmetodia, eli yksilöllinen opetus on yhteisöllistä koulutusta
tärkeämpää. Tällöin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret jäävät
helposti ryhmän ulkopuolelle jo varhain. Jos koulumaailmassa
olisi enemmän ryhmätöitä ja opiskelu olisi tiimimuotoista jo
alakouluista lähtien, pääsisivät kaikki nuoret yhteisöön mukaan.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen, kts. aloite 16
38. Etelä-Savon Keskustanuoret: Varamiehet ja -naiset osaksi
perheiden tukitoimia
Etelä-Savon Keskustanuoret on huolissaan perheiden jaksamisesta ja arjen pyörimisestä erilaisissa haastavissa tilanteissa.
On monia tilanteita, joissa perheillä voi olla tilapäinen tarve
saada apua tavallisessa arjessa, vaikka muutoin perhe muutoin
olisikin hyvinvoiva. Tällaisia ovat esimerkiksi toisen vanhemman pidemmät työmatkat tai pidemmät sairausajat, joissa toinen
vanhempi ei ole normaalisti kotona toisen vanhemman apuna ja
tukena. Tällöin kotona olevalla vanhemmalla voi arjen pyörittäminen tilapäisesti olla hyvinkin raskasta, eikä esimerkiksi
kunnallinen kotipalvelu voi riittävästi vastata tähän tarpeeseen.
Toisaalta monilla nuorilla ei ole käytännön kokemusta perheen
arjen pyörittämisestä ennen kuin on aika perustaa oma perhe.
Voidaan pohtia, olisiko nuorilla oltava vahvempi tietopohja
perhe-elämästä jo ennen päätöstä perustaa oma perhe. Neuvola
tarjoaa hyvin tukea odottaville perheille, mutta tätä ennen yhteiskunta ei riittävästi tue nuorten aikuisten perheen perustamista.
Etelä-Savon Keskustanuoret esittää ratkaisuksi eräänlaisia
varamiehiä ja -naisia. Keskustanuoret on periaateohjelmassaan linjannut, että tavoitteena tulee olla molempia sukupuolia
koskeva kansalaispalvelus. Varamiehet ja -naiset voisivat olla
kansalaispalvelustaan suorittavia nuoria, joille tämä olisi osa
perhetaitojen koulutusta. Tällä tavalla syntyisi luonnollinen
jatko peruskoulussa opetettavan kansalaistaidolle (ks. Etelä-Savon Keskustanuorten aloite aiheesta) painottuen perhe-elämän
tietoihin ja taitoihin.
Varamies tai -nainen tulee perheeseen tilapäisesti ennaltamäärätyksi ajanjaksoksi, jolloin perheen toinen vanhempi ei voi
osallistua tavalliseen perhe-elämään esimerkiksi useamman yön
kestävän työmatkan vuoksi. Varamiehellä tai -naisella on kaikki
poissaolevan perheenjäsenen velvollisuudet ja oikeudet perheessä ollessaan. Myös yksinhuoltajilla olisi tilapäisesti oikeus palveluun, vaikka käytännössä toinen vanhempi on poissa jatkuvasti.
Etelä-Savon Keskustanuoret vaatiikin, että Keskustanuorten
on kannettava huolta perheiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta
edistämällä varamiesten ja -naisten käyttöönottoa valtakunnallisesti.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Keskustanuoret uskoo, että perheen tarpeisiin vastaa paremmin
kunnallinen ammatti-ihmisten tarjoama perheapu. Neuvoloiden
tehtävänä tulee olla valmentaa vanhempia tilanteisiin, joissa pitää
pärjätä yksin.
39. Etelä-Savon Keskustanuoret: Virikesetelit kotona lasta
hoitavalle vanhemmalle
Työssäkäyvillä on usein oikeus työehtosopimuksen mukaisiin virikeseteleihin, joita voi käyttää esimerkiksi liikunta- tai
kulttuuripalveluihin. Seteleillä on tarkoitus edistää työntekijän
hyvinvointia ja sitä kautta parantaa työssä jaksamista sekä ennaltaehkäistä työuupumusta.
Viime aikoina perheiden hyvinvointi ja sen tukeminen on ollut
näkyvässä keskustelussa eri medioissa. Kotiin jäävä vanhempi
tai yksinhuoltaja voi kuormittua arjesta. Usein myös sosiaaliset
suhteet voivat vähentyä kotona olon aikana. Vanhemman jaksamisen tukemiseen ja ennaltaehkäisevään työhön yksi ratkaisu on
se, että kotona olevalla vanhemmalla on oikeus virikeseteleiden
käyttöön. Virikeseteli antaisi vanhemmalle myös taloudellisen
mahdollisuuden liikunta- ja kulttuuripalvelujen käyttämiseksi.
Virikesetelin muodossa toteutettuna palvelu on selkeästi rajoitettu ennaltaehkäisevään työhön ja virkistävään muotoon, jolloin
sillä voi olla todellinen uupumusta tai sosiaalisten suhteiden
karsiutumista ennaltaehkäisevä vaikutus.
Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että virikeseteli tulee ottaa
käyttöön kotiäideille ja koti-isille. Virikesetelit toimisivat yhtenä
ennaltaehkäisevänä keinona tukea vanhemman arjessa jaksamista ja tätä kautta koko perheen hyvinvointia.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Kotiäitien ja koti-isien tekemää työtä on arvostettava. Lapsen
kotihoito on merkittävä säästö valtiontaloudelle. Kaikki keinot
vanhemmuuden tukemiseen on käytettävä ja virikeseteli on kustannustehokas tapa pitää vanhemmat hyvinvoivina.
40. Pirkanmaan Keskustanuoret: Alkon monopoliaseman
purkaminen
Suomen valtion omistama Alko Oy on alkoholimarkkinoilla
operoiva osakeyhtiö muotoinen ”yritys”, jota suojelee erityislainsäädäntö, sekä joukko muita asetuksia, jotka takaavat sille
erityisaseman markkinoilla. Alkoa koskeva erityislainsäädäntö,
monopoli asema ja raskas sääntely vääristävät kilpailua, jonka
tulisi alkoholin myynnin kohdalla olla vapautettu.
Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä Alkon monopoli ja
lainsäädännöllinen suoja on purettava ja kilpailu vapautetta.
Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että monopoliaseman
purkaminen ja kilpailun vapauttaminen hyödyttäisi erityisesti
pk yrittäjiä, jotka operoivat tällä hetkellä Alkon dominoimilla
markkinoilla. Alkon pitäminen valtion omistama osakeyhtiönä saa Pirkanmaan Keskustanuorten tuen, mutta Alkoa tulee
koskea sama lainsäädäntö ja pelisäännöt, kuin muita samoilla
markkinoilla operoivia yrityksiä.
Keskustanuorten tulisi aktiivisesti pyrkiä kannanotoissaan ja
linjauksissaan Alkon monopoliaseman horjuttamiseen ja Valtion
johdon herättelyyn alkoholipoliitiikan lohkolla.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Liittokokouksen mielestä Alko Oy:n monopoliasema väkevien
alkoholijuomien osalta tulee säilyttää kansanterveydellisistä
syistä. Suomen jokainen alkoholilainsäädännön uudistus vuoden
2014 uudistusta lukuun ottamatta on ollut alkoholipolitiikkaa
löysentävä sekä kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti
kestämätön. Alkoholin aiheuttamat suorat kustannukset Suomen
valtiolle ovat 1,3 mrd euroa vuodessa. Välilliset vaikutukset esi-
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
49
merkiksi yritysten tuottavuuden heikentymisenä ja menetettyinä
elinvuosina ovat vielä huomattavasti tätä suuremmat. Suurin kustannus valtiolle ei koidu suurkuluttajista, vaan sadoista tuhansista
työssä käyvistä suomalaista, jotka kuluttavat alkoholia riskirajat
ylittäviä määriä.
Yleiseurooppalainen suuntaus alkoholipolitiikassa ei ole menossa
liberaalimpaan vaan tiukempaan suuntaan. Alkoholihaittojen
rajaamiselle on olemassa neljä tutkitusti toimivaa keinoja
-
alkoholin saatavuuden rajoittaminen
-
mainonnan rajoittaminen
-
alkoholin verotus
-
riskitilanteiden kontrollointi
Näistä Keskustanuoret suosii erityisesti alkoholin saatavuuden
ja mainonnan rajoittamista. Mainonnan rajoittamisessa Stubbin
hallituksen esitykset ovat menneet liian pitkälle ja mainonta tulisi
palauttaa maalaisjärkiseksi. Alkoholin saatavuuden rajoittamisen
osalta Alkon monopolin ylläpitäminen väkevien alkoholijuomien
osalta on merkittävä osa suomalaista kansanterveyden edistämistä. Sen sijaan pienpanimoiden oikeus myydä omia tuotteitaan
suoraan myymälöistä ei ole Keskustanuorten mielestä vielä uhka
Alkon monopolin oikeutukselle.
41. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Alkoholin osto internetissä
Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret ottavat kantaa alkoholin
ostoon internetin kautta ulkomailta. Alkoholin osto internetin kautta on kasvanut. Olemme huolissamme pystytäänkö
internetin kautta tehtyjä ostoja valvomaan kuka on tuotteen
vastaanottaja. Kenen tehtävä on valvoa että vastaanottaja on
täysi-ikäinen? Esitämme että internetin kautta kielletään alkoholin tilaaminen.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Keskustanuoret katsovat, että täydellistä valvontaa internetistä
tehtäviin tilauksiin on mahdotonta toteuttaa. Alkoholin internetkauppaa harjoittavan maan lainsäädäntö ohjaa kunkin palveluntarjoajan pelisääntöjä kotimaassa. Yhtenäiset sisämarkkinat
Euroopan talousalueella on kuitenkin yksi Euroopan unionin
peruskivistä. Suomessa voimme esimerkiksi painottaa vanhempien
velvollisuutta alaikäisten internetkäyttäytymisessä. Näemme, että
mahdollisuus tilata alkoholia internetistä edistää yksilönvapautta
ja toteuttaa markkinatalouden periaatteita edes hieman Suomessa, jossa Alko Oy:llä on monopoli alkoholin myynnissä.
42. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Opintotukea ei saa
muuttaa lainapainotteiseksi
Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret vastustavat opintotuen
muuttamista lainapainotteiseksi. Tänä päivänä ei ole varmaa
että opintojen jälkeen on työpaikka, jolla lainan maksaisi pois.
Lainapainotteisuus luo eriarvoisuutta opiskelijoiden välille.
Suuri opintolaina vaikeuttaa muita elämässä tehtäviä hankintoja.
Esitämme että opintotuki säilyy nykyisellään.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Opintotuen tulee pysyä opintorahapainotteisena, mutta etuutta
tulee kehittää vastaamaan paremmin koko opiskelijamassan tarpeita. Opintotuki nykyisillä ehdoillaan sulkee suuren joukon opiskelijoita etuuden ulkopuolelle. Tukea tulee kehittää muun muassa
muuttamalla opintotuen asumislisä ympärivuotiseksi, lisäämällä
joustoa osaopiskelukykyisten huomioimiseksi ja palauttamalla
opintotuen huoltajakorotus perheellisten opiskelijoiden tukemiseksi. Opintotuen tulisi olla ensisijaisesti opiskelijan sosiaaliturva
ja täyspäiväisen opiskelun mahdollistaja, ei koulutuspoliittinen
kontrollin väline.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
43. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Alv:n periminen
10
etukäteen
11
12
Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret esittävät että myynnistä mak- 13
settaisiin vasta sitten arvonlisävero kun myynnistä on tilitetty
14
maksu yrittäjälle. Tällä hetkellä pk yrityksillä on rahaa kiinni
15
arvonlisäverotuksessa vaikkei varsinaisesti rahaa olisi tullutkaan 16
vielä tilille. Kirjanpidollisesti tämä heikentää yrityksen kassavir- 17
taa.
18
19
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
20
21
Alv:n maksu on kirjanpidollinen asia. Alv:t tulee tilittää kuu22
kausittain 12.päivä valtiolle. Ennemmin tulisi ratkaista ongelma 23
kuinka asiakkaat saadaan maksamaan tuotteet tai palvelut ajal- 24
laan, jotta kuluneen 30 päivän alv-saatavat saataisiin maksettua 25
tuotteen tuomasta rahavirrasta tililtä. Yksi vaihtoehto on myydä 26
ilman laskua suoritusperusteisesti eli tuote/palvelu maksetaan
27
ostohetkellä.
28
29
30
44. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Liittohallitus työstä- 31
mään eduskuntavaaliohjelmaa heti
32
33
Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten mielestä nuorten vaalioh- 34
jelma on tullut liian myöhään ohjelman jalkauttamista ajatellen. 35
Esitämme että tulevan huhtikuun eduskuntavaaleja ajatellen
36
ohjelma olisi käytettävissä jo tammikuussa.
37
38
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
39
40
Yhdymme aloitteen toiveeseen saattaa nuorten eduskuntavaalioh- 41
jelma piirien käyttöön mahdollisimman aikaisin. Ohjelmatyö on 42
pitkäaikainen projekti. Kevään 2015 vaaleihin valmistautuminen 43
on ollut käynnissä kevään 2011 valtuuskunnasta alkaen, jolloin 44
hyväksyttiin Keskustanuorten oppositio-ohjelma. Periaateohjel- 45
ma osaltaan oli iso askel poliittisiin päälinjoihin, asettaen meille 46
selkeät tavoitteet myös tulevien eduskuntavaalien yli.
47
48
Kevään 2015 eduskuntavaalien poliittiset linjat rakentuvat neljän 50
suuren kokonaisuuden alle. Kaksi on jo valmiina; Keskustanuor- 51
ten turvallisuuspoliittiset linjat hyväksyttiin valtuuskunnassa 2014 52
ja ratkaisumme energia- sekä ruokakysymyksiin ovat liittokoko- 53
uksessa 2014 Kohti vihreää kasvua –ohjelman muodossa.
54
55
Työn alla on kaksi aihealuetta, joilla pyritään löytämään vastauk- 56
set Suomen kahteen suurhaasteeseen: millaisilla talousratkaisuilla 57
saamme velkaantumisen pysäytettyä ja Suomen kasvamaan, sekä 58
millainen on tulevaisuuden hyvinvointivaltio ja miten voimme sen 59
saavuttaa, ihmisten tarpeet täyttäen.
60
Liittokokous hyväksyy ja käsittelee näiltä osin päälinjat, jotka
61
ovat heti käytössänne. Politiikan akatemiat ja liittohallitus tulevat 62
keskittymään aiheeseen useampaan otteeseen ennen vaaleja.
63
64
Lisäksi aloite 13 esittää aluepoliittisen ohjelman valmistelua, joka 65
tulee osaltaan olemaan merkittävä osa kevään 2015 eduskun66
50
tavaalien vaaliohjelmakokonaisuutta. Niin liittohallituksella
kuin piireillä ja toimijoillamme riittää tekemistä myös poliittisen
valmistelun parissa.
45. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: 1-2 luokkalaisten
iltapäivätoiminta
Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten mielestä kuntien pitää ottaa
enemmän vastuuta 1-2 luokkalaisten iltapäivätoiminnasta. Ei
ole lapsen etu että hän joutuu olemaan yksin kotona useamman
tunnin ennen vanhempien kotiin tuloa. Hyvänä esimerkkinä
voitaisiin lapsille järjestää iltapäiväkerho.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
46. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Perintövero pois PKyrittäjiltä ja maatalousyrittäjiltä
Tällä hetkellä on kannattavampaa myydä perheyritys kuin jatkaa
sitä. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret esittävät että perheyrityksien ei tarvitsisi maksaa veroa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä
tai perintönä saadessa, jos yritystä ei myydä. Verot maksettaisiin
vasta sitten jos yritys myydään.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Nykymuotoinen perintövero koettelee yrityksiä, joiden omistuksesta merkittävä osa on perheellä tai suvulla. Perintötilanteissa
tällaisten yritysten taseet hupenevat investointien ja liiketoiminnan kehittämisen sijaan verorästeihin. Tällainen liiketoiminnasta liittymätön vero asettaa monet perheyritykset eriarvoiseen
asemaan verrattuna omistuspohjaltaan toisenlaisiin yrityksiin ja
rapauttaa kotimaista omistusta.
Perintöveron merkitys valtiontaloudelle on suuri – noin 650
miljoonaa euroa vuosittain ja määrän odotetaan nousevan.
Perintöveroa voitaisiin kohtuullistaa pidentämällä veron maksuaikaa tai vähentämällä yritysomaisuuden veron määräytymisessä
laskettavaa osuutta. Pitkällä aikavälillä perintövero voitaisiin
korvata korottamalla myytävän omaisuuden luovutusvoittoveroa
Ruotsin mallin mukaisesti.
47. Evijärven Keskustanuoret: Ministereille vähimmäisvaatimukset
Liikenneministerillä oltava vähintään C-kortti ja ammattipätevyydet. Puolustusministerillä oltava vähintään aliupseerikoulu
käytynä.
Liittohallitus ei yhdy aloitteeseen
Liittohallitus tunnistaa aloitteentekijöiden huolen ministereiden
osaamistasosta. Liittohallitus toteaa kuitenkin, että ministereiden
kelpoisuusvaatimukset määritellään jo Suomen perustuslaissa.
48. Evijärven Keskustanuoret: Asuntoautojen autoverovapaus
poistettava
Asuntoautojen verotus yhtenäistettävä muiden autojen kanssa.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
49. Evijärven Keskustanuoret: EU-alueelle minimi ja maksimi veroprosentit
EU:lla ei ole syytä tukea monikansallisia yhtiöitä kuten Googlea
tai Microsoftia, jotka kierrättävät rahoja Irlannin kautta. EUalueella oltava yhtenäinen asema missä tahansa
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Kansallisvaltioilla on itsemääräämisoikeus verotuksen sääntelemiseen ja jo nyt pääperiaatteena on, että kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä täytyy kohdella verotuksessa samalla tavalla.
Keskustanuoret eivät kannata EU:n integraation syventämistä
veroharmonisoimisen keinoin. Yhteinen minimi- ja maksimi taso
verotuksessa edellyttäisi Suomelta valmiutta kompromisseihin.
Suomen malli laajasta veropohjasta ei välttämättä saa tukea
muista EU:n jäsenvaltioista. Verotuksen kategoristen minimi- ja
maksimitasojen sijasta tulisi keskittyä haitallisen verokilpailun
torjumiseen nykyisen toimivallanjaon puitteissa esimerkiksi
harmaantalouden kitkemiseksi.
50. Evijärven Keskustanuoret: Opintotuki tulosperustaiseksi
Jos opintopisteitä alle 40 vuodessa, opintotukea leikataan 40%.
Kun opinnot ovat takaisin aikataulussa, niin tukea aletaan taas
maksaa normaalisti.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen, kts. aloitevastaus 43
51. Evijärven Keskustanuoret: Ammattiliitoilta valtion rahoitusta leikattava
Ammattiliitot ovat tällä hetkellä liian vahvoja. Kannustaa liittoja
tehostamaan toimintaansa.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Valtuuskunta 2013 hyväksyi aloitteen ”Ammattiyhdistysliikkeiden
jäsenmaksujen verovapaus poistettava”. Verovähennysten karsiminen lähivuosina laajemminkin on tavoitteellista. Haluamme
kuitenkin antaa tukemme ammatilliselle järjestäytymiselle jatkossakin, ja mahdollisuuden liitoille toimintansa tehostamiseen
oma-aloitteisesti.
52. Evijärven Keskustanuoret: EU:n korvattava talouspakotteiden aiheuttamat tulonmenetykset.
Valiolta katosi hyväkatteisten tuotteiden vientimahdollisuus
pakotteiden seurauksena.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen, kts. aloite 1
JÄRJESTÖLLISET ALOITTEET
53. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Liittohallitus liikkeelle
Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret esittävät että liittohallitus
pitäisi kokouksia ympäri Suomea. Ei riitä että liittohallitus jalkautuu vain valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä. Samalla
liittohallitus tutustuisi maakunnan toimijoihin ja eri piirien
toimintaan.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
51
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Liittohallitus valitaan jäsenten toimesta liittokokouksessa, ja sen
jäsenet ovat kotoisin eri puolelta Suomea. Vapaa-ajan ja resurssien niukkuudesta johtuen liittohallituksella ei ole mahdollisuutta
kokoontua merkittävästi nykyistä useammin. Lisäksi liittokokous
ottaa huomioon, että vuoden 2014 aikana järjestettävästä hallituksen 12 kokouksesta ainoastaan neljä on pidetty Helsingissä.
Runsas tapahtumakalenterimme pakottaa liittohallitusta järjestämään kokouksensa Keskustanuorten ja puoleen tapahtumien
yhteydessä.
Liittokokous katsoo, että liittohallituksen jäsenten tehtävänä
on toimia viestinviejinä liittotoimiston ja piirien välillä. Lisäksi
liiton puheenjohtajisto ja pääsihteeri pyrkivät kiertämään piirien
tapahtumissa aikataulujensa puitteissa.
54. Keski-Suomen Keskustanuoret: Kekkosen haarikan lajeihin lisää laatua
Kekkosen haarikka on perinteinen keskustanuoria ympäri
Suomen yhdistävä kunniallinen mittelö. Valitettavasti Kekkosen
haarikka on kärsinyt lamasta. Lajit ovat nopeasti keksittyjä ja
lajeissa tasa-arvoisuus ei toteudu. Keski-Suomen keskustanuorten mielestä lajeista on tehtävä entistä monipuolisempia. Niiden
suunnitteluun on panostettava ja tarvittaessa on perustettava
työryhmä – tai useampia. Nopeasti tehty on monesti heikkolaatuista. Tarvitaan aikaa ja resursseja, jotta Kekkosen haarikka kunnioittaa jälleen alkuperäistä merkitystään. Kekkosen
haarikan on kunnioitettava niitä elämisen osa-alueita, joita
tulevaisuuden vaikuttajat tarvitsevat. Puhe-, kirjoitus-, ja
esiintymistaitojen merkitys on oltava keskiössä. Samaan aikaan
fyysisen kestämisen taitoja on alleviivattava. Yksi kunniakkaimmista lajeista, puhekilpailu, on säilytettävä korostetun tärkeässä
roolissa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Kekkosen haarikka on perinteinen ja kunniakas kilpailu, joka
samaan aikaan valmentaa nuorkeskustalaisia toimijoita, sekä
tarjoaa virikkeellistä iltatoimintaa tapahtumien yhteydessä. Laatu on tavoiteltavaa kaikessa Keskustanuorten toiminnassa.
55. Kainuun Keskustanuoret: Liittosihteeri on palautettava
Keskustanuorten Kainuun piiri katsoo, että liittosihteerin muuttaminen pääsihteeriksi oli virhe. Tasavaltalaisessa liikkeessä
jäsen demokratia on ehdoton arvo. Näin ollen olisi liikkeen
itsensä kannalta suoraselkäisintä ja selkeintä, että järjestöllisistäkin asioista vastaa luottamushenkilö, joka nauttii jäsenistön
luottamusta. Liiton hallituksen on siis välittömästi aloitettava
sääntömuutos prosessi ja tuotava se seuraavaan liittokokoukseen hyväksyttäväksi, jossa Liittosihteerin toimi palautetaan
entiselleen ja hänen valintansa annetaan liittokokoukselle.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Liiton taloudesta ja hallinnosta vastaavan henkilön muutos
liittokokouksen valitsemasta liittosihteeristä liittohallituksen
palkkaamaan pääsihteeriin perustuu Suomen Keskustanuorten
strategiaan, jonka liittokokous hyväksyi vuonna 2010. Vuoden
2011 liittokokous hyväksyi sääntömuutoksen, jonka myötä siirryttiin liittokokouksen valitsemasta liittosihteeristä pääsihteeriin.
Muutos toimeenpantiin vuonna 2012.
Pääsihteerin valitsee liittohallitus. Liittohallitus puheenjohtajistoineen on liittokokouksen demo¬kraattisesti valitsema ja sen
tehtävä on muun ohessa huolehtia jäsenistön äänen kuulumisesta
kaikessa Suomen Keskustanuorten toiminnassa.
Pääsihteerin työnkuvana on johtaa liittotoimiston toimintaa,
vastata henkilöstö- ja taloushal¬linnosta sekä liiton järjestöllisestä kehittämisestä. Pääsihteeriä valittaessa hallitus on voinut
arvioida hakijoiden osaamista ja henkilökohtaisia ominaisuuksia suhteessa tehtävän vaatimuksiin ja painottaa erityisesti
henkilöstöjohtami¬seen ja hallintoon liittyviä taitoja.
56. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Piireille koulutusta
varainhankinnasta
Varainhankinnan merkitys on korostunut järjestötoiminnassa,
sillä toimivalla varainhankinnalla voidaan mahdollistaa esimerkiksi erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Lisäksi Keskustanuorten piirijärjestöt eivät voi olla ainoastaan OKM:n avustuksen
varassa, vaan omarahoitusta on oltava riittävästi.
Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä Keskustanuorten liiton
on järjestettävä varainhankintaan liittyvää koulutusta. Koulutuksessa esiteltäisiin järjestöjen ja yhdistysten varainhankinnan
moninaisia muotoja. Lisäksi koulutuksessa perehdyttäisiin
rahoitukseen liittyvään lainsäädäntöön ja annettaisiin eväitä
hyvään hallintoon.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Varainhankintaan keskittyvää koulutusta järjestetään piirien
johtokuntakoulutuksissa
57. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Mentorointitoimintaa
laajennettava
Mentorointi on toimintamenetelmä, jossa tietoa ja osaamista
siirretään kokeneelta kokemattomalle, mutta kehityshaluiselle
henkilölle. Mentorointitoiminta perustuu hyvään vuorovaikutukseen, avoimuuteen, luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen.
Parhaimmillaan mentorointitoiminta hyödyntää mentoroitavan
ohella myös mentoroijaa itseään.
Keskustan piirissä toimiva nuorten naisten yhteisö Kerttu-verkosto on olemassaolonsa ajan järjestänyt mentorointitoimintaa
kannustaakseen ja neuvoakseen nuoria naisia työ- ja luottamustehtävissä. Keskustanuoret puolestaan järjestää eduskuntavaalien alla mentorointitoimintaa nuorten ehdokkaiden kampanjoinnin tueksi.
Mentoroinnin tarve ulottuu nuorkeskustan piirissä nuoria
naisia ja eduskuntavaaliehdokkaita laajemmalle. Moni nuori
poliitikko ja luottamustehtäviä hoitava henkilö kokee tarvitsevansa kokeneemman tukea ja neuvoja paitsi kehittääkseen itseään politiikan toimijana, myös hoitaakseen luottamustehtäviään
parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti mentoroinnin tarvetta on kuntavaalien jälkeen uusilla nuorilla kuntapäättäjillä.
Pohjois-Savon Keskustanuoret toivoo mentorointikäytäntöjen
vakiintuvan pysyväksi osaksi Keskustanuorten ja Keskustan
toimintaa. Keskustanuorten tulee järjestönä ajaa mentoroinnin
käytäntöjen vakinaistamista koko Keskustaperheen piirissä.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
52
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuorten ajatusmaailman kulmakivenä on ylisukupolvisuus ja sukupolvien välinen vuorovaikutus. Tähän ajatukseen
mentorointi sopii toimintatapana erinomaisesti. Vuonna 2015
Keskustanuorten juhlavuosi korostaa entisestään nykyisten ja
entisten toimijoiden yhteistyötä, sekä historiasta oppimisen että
tulevaisuuden suunnittelun kannalta.
Keskustanuoret kannustaa puolueen toimijoita nuorten päättäjien mentoreiksi. Samalla edistetään ajatusta tehtävien luonnollisesta kierrosta, sillä hyvä mentorointi vähentää vanhojen
toimijoiden riskiä jämähtää paikoilleen. Näin saadaan laajempi
joukko keskustalaisia toimimaan yhteisen hyvän eteen.
58. Kymenlaakson Keskustanuoret: Nuorisojärjestöt oppilaitoksiin oppilaitosstrategialla
Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan 15-29-vuotiaiden
suomalaisnuorten tietämys yhteiskunnasta on eurooppalaista
huipputasoa, mutta samaan aikaan kiinnostuksessa yhteiskunnallisia asioita kohtaan suomalaiset nuoret sijoittuvat jälkijoukkoon. Nuorisobarometrin mukaan nuoret ovat kyllä aiempaa
kiinnostuneempia politiikasta, mutta yhteiskunnalliseen
toimintaan osallistumisesta ei ole vastaavia kasvun merkkejä.
Nuorten tärkeimpiä osallistumattomuuden syitä on mielekkään
vaikuttamiskeinon löytymättömyys sekä se, ettei nuoria ole
kannustettu tai pyydetty mukaan toimintaan.
Nuorisojärjestöt ovat avainasemassa kertomassa nuorille olemassa olevista vaikuttamismahdollisuuksista ja kannustamassa
heitä toimimaan tärkeiden asioiden puolesta. Tehokkain tapa
tuoda vaikutusmahdollisuudet nuorten tietoisuuteen on, että
nuorisojärjestöjen edustajat kertovat edustamiensa järjestöjen
toiminnasta mahdollisimman laajalle joukolle nuoria. Nuorisojärjestöjen yhteinen esittäytyminen toisen asteen oppilaitoksissa
on tässä tietoisuuden levittämisessä keskeisellä sijalla. Poliittiset
nuorisojärjestöt kohtaavat kuitenkin toistuvasti vaikeuksia, kun
ne tarjoutuvat esittäytymään oppilaitosten opiskelijoille.
Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen
Keskustanuorten laatii kattavan oppilaitosstrategian toisen
asteen oppilaitoksiin esittäytymään pääsemisen helpottamiseksi
yhdessä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Liittokokous pitää tärkeänä että oppilaitoksissa voidaan keskustella politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Suomen
Keskustanuoret toimii aktiivisesti yhdessä opiskelijajärjestöjen ja
Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin kanssa, että koulujen ovet
aukenisivat helpommin yhteiskunnalliselle toiminnalle. Samalla
liittokokous kannustaa piirejä edelleen jatkamaan yhteistyötä
koulukierroksien osalta alueen muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa. Erillisen strategian laatiminen ei kuitenkaan asiaa
edistä.
59. Kymenlaakson Keskustanuoret: Keskustanuorten böndeimagoa uudistettava
Periaatteidensa mukaan Suomen Keskustanuoret pyrkii voimakkaasti edistämään alueellista tasavertaisuutta ja nostamaan
esiin kotiseutujen tärkeyttä ihmisyydelle – kotiseudun sijain-
nista riippumatta. Kuitenkaan Keskustanuorten markkinointiaineistoksi tarkoitetuissa Mosaiikki A4 -julisteessa tai Suomen
Keskustanuoret 2014 -videossa ei esiinny ainuttakaan selkeästi
taajama- tai kaupunkialueella otettua kuvaa. Keskustanuorten
tulee alueellisen yhdenvertaisuuden vuoksi edistää myös urbaanien alueiden tasavertaisuutta ja nostaa esiin näillä alueilla
asuvien nuorten kotiseutuja.
1
2
3
4
5
6
7
8
Lisäksi poliittisten nuorisojärjestöjen on kyettävä uudistumaan 9
jatkuvasti kaupungistuvassa yhteiskunnassamme. Suomes10
sa on 50.000 maanviljelijää ja Keskusta-puolueella on noin
11
250.000 kannattaa – keskusta-aatteen kannattajat ovat siis
12
yhä useammin “city-kepulaisia”. Erityisesti kannattajakunnan 13
kaupunkilaistuminen on nähtävissä Keskustanuorten jäsenten 14
keskuudessa. Keskustanuoret eivät näin ollen voi kohdistaa
15
markkinointiaan vain maaseudun nuorille ja esittää, että koti- 16
seutumme on vain maaseutualueilla.
17
18
Mikäli Suomen Keskustanuoret haluaa jatkossakin olla Suomen 19
suurin ja paras poliittinen nuorisojärjestö, on sen ryhdyttävä
20
aktiivisesti uudistamaan imagoaan ja markkinointiaineistoaan 21
sellaiseksi, että niihin voi samaistua myös kaupungissa syntynyt 22
ja siellä koko elämänsä asunut nuori.
23
24
Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen 25
Keskustanuorten markkinointiaineistossa käytettävän kuvaston 26
kuvamateriaalista keskimäärin 40 prosenttia tulee olla kuvattu 27
taajama- ja kaupunkialueilla.
28
29
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
30
31
Liittokokous pitää Kymenlaakson Keskustanuorten huomiota tär- 32
keänä ja velvoittaa huomiomaan urbaanin ympäristön parem- 33
min markkinointimateriaalissa. Keskustanuorten materiaalissa 34
noudetaan brändiasiakirjaa.
35
36
37
60. Kymenlaakson Keskustanuoret: Keskustanuorten sauna- 38
kulttuuri tasa-arvoistettava
39
40
On tavanomaista, että Suomen Keskustanuorten tapahtumissa 41
lämpenee sauna. Empiirisiin havaintoihin perustuen voidaan 42
todeta, että useimmiten naiset saavat ensimmäisen sauna43
vuoron ja miehet menevät saunaan naisten jälkeen. Edelleen
44
empiirisiin havaintoihin perustuen voidaan todeta myös, että 45
naiset saunovat miehiä vähemmän aikaa, sillä pian naisten
46
saunavuoron alettua, miehet aloittavat hoputtamisen, jotta he 47
kerkeävät saunaan – missä he sitten tapaavat istua puoli yötä. 48
On Keskustanuorten yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista,
50
että saunomiskulttuuria uudistetaan siten, että naiset ja miehet 51
saavat saunottua yhtä pitkän ajan.
52
53
Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen 54
Keskustanuorten tilaisuuksissa järjestettävissä saunailtamissa 55
siirrytään noudattamaan tasa-arvoista saunakulttuuria: ensisi- 56
jaiseksi saunomisvaihtoehdoksi on tarjottava naisille ja miehille 57
yhteinen saunavuoro.
58
59
Kymenlaakson Keskustanuoret haluaa tuoda esiin, että näin
60
radikaalia aloitetta ei ole laadittu hetken mielijohteesta. On
61
selvää, että naisten ja miesten yhtäaikainen oleskelu saunassa 62
voi johtaa muutoksiin, kuten sukupuolittuneiden kuppikuntien 63
vähenemiseen. Sukupuolen mukaan jakautuneet hyväsisko- ja 64
hyväveliverkostot ovat perinteinen tapa hoitaa asioita Suomessa, 65
ja tällaisten perinteiden murtuminen voi vavisuttaa itsestäänsel- 66
53
vyyksinä pidettyjä rakenteita.
Ennen aloitteen laatimista Kymenlaakson Keskustanuoret on
ottanut riskin ja testannut, mitä tasa-arvoinen saunakulttuuri ja
edellä kuvattujen perinteiden murtaminen voivat saada aikaan.
Tasa-arvoista saunamenettelyä on kokeiltu niin johtokunnassa
kuin muiden Itä-Suomen piirien sekä poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa.
Tasa-arvoisen saunomismenettelyn on ennen kaikkea havaittu
lisäävän kaikkien osallistujien kesken vietettyä yhteistä aikaa.
Testauksen aikana on huomattu myös, että sukupuolen mukaan
jakautuneiden kuppikuntien suosio on todellakin lähtenyt
laskuun. Yllätyksekseen tämän kansallisperinteen romuttamisesta ei ole keksitty ensimmäistäkään haittapuolta. Testaukseen
osallistuneet eivät myöskään ole reklamoineet muusta kuin
lisääntyneestä toisten huomioimisesta.
Kymenlaakson Keskustanuoret katsoo, että tasa-arvoinen
saunakulttuuri on havaittu turvalliseksi, ja sitä voidaan alkaa
noudattaa kansallisesti. Joka tapauksessa tasa-arvoiseen saunakulttuuriin liittyvä lisääntynyt sauna-aika sisältää terveysriskejä.
Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret vapaamuotoisesti
ehdottaa, että halutessaan minimoida sekasaunaan liittyvät riskit Keskustanuoret voi ottaa käyttöön esimerkiksi avanto-uintipaikoilta tutut saunalakit. Saunalakeista voi vaikka lanseerata
uuden varainhankintahitin.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Liittokokous yhtyy Kymenlaakson Keskustanuorten empiirisiin
havaintoihin että naiset saunovat miehiä lyhyemmän aikaa ja
saunavuorot jakaantuvat perinteisesti aloitteessa kuvatulla tavalla. Keskustanuoret pitää tätä vääristyneenä ja vaatii yhtä pitkiä
sauna-aikoja miehille ja naisille.
Samalla liittokokous kuitenkin haluaa empiirisiin havantoihin
perustuen huomioida, että miesten saunavuorot on hyvin helposti
muutettavissa yhteissaunavuoroiksi niin yhdessä halutessa.
Yhteisen saunavuoron rakentaminen vaatii kuitenkin molemminpuolista asian hyväksyntää eikä Keskustanuoret halua näin
merkittävässä asiassa rajoittaa kenenkään itsemääräämisoikeutta ja näkemystä parhaasta saunakulttuurista.
Keskustanuoret kannustaa jäsenistöään sukupuolirajat, maakuntarajat, kielirajat, ikärajat, murrerajat, heimorajat ja aaterajat
ylittävään omaehtoiseen toimintaan, mutta ei lähde tekemään
valtakunnallista kaikkialla sovellettavaa linjausta keskustanuorten saunakulttuurista eikä aio ajaa asiaa tulevissa hallitusneuvotteluissa. Korostamme asiassa desentralismin hengessä
paikallista sopimista.
61. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustanuorten keskityttävä myös tulevaisuuden visiointiin
Nykyaikana erilaisten ideapajojen ja ajatushautomoiden ollessa
pinnalla, tulisi myös keskustanuorten perustaa keskustan historiasta ja perinteistä lähes riippumaton, innovatiivinen ja tulevaisuuteen keskittyvä ryhmä. Ideapajojen ja ajatushautomoiden
tarkoitus on olla tavanomaisen ajattelun ulkopuolella, rikkoa
sekä kyseenalaistaa kangistuneita kaavoja, rakenteita ja perinteitä. Ehdotamme, että keskustanuorten liittohallitus edesauttaisi
tälläisen ryhmän syntymistä ja tukisi sen ylläpitoa.
Keskustanuorten jäsenistä koostuva pienehkö ryhmä voisi
keskittyä pohtimaan esimerkiksi tulevaisuuden politiikkaa, yhteiskuntaa ja nykyisen kehityksen kulkua. Ryhmän tavoitteena
olisi löytää aivan uudenlaisia näkökulmia nykyisiin ja tuleviin
ongelmiin, sekä visioida, jopa lennokkaitakin ideoita ongelmien
ratkaisemiseksi ja ideaali yhteiskunnan rakentamiseksi.
1
2
3
4
5
6
Ryhmän ajatukset voisi kerätä pari kertaa vuodessa liittohalli- 7
tuksen luettavaksi. Tällaisen ryhmän jäsenissä toteutuisi luon- 8
nollisesti keskustan arvojen mukaisesti alueellinen, sukupuolten 9
välinen ja koulutuksellinen tasa-arvo.
10
11
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
12
13
Aloitteen esittämät periaatteet ovat hyviä ja kannatettavia.
14
Keskustanuorten poliittista toimintaa ohjaa lähtökohtaisesti tu- 15
levaisuuden visiointi. Tämän ei kuitenkaan pidä rajoittua yhden 16
ryhmän tehtäväksi. Erilaisten rajattujen poliittisten hankkeiden, 17
kuten ohjelmien tekemiseen asetetaan jatkossakin ryhmiä, joita 18
muodostettaessa huomioidaan aloitteessa mainittu tasa-arvo
19
ja edustavuus. Liittokokous kannustaa lisäksi keskustanuoria
20
kokoontumaan omatoimisesti yhteen lennokkaan tulevaisuuside- 21
oinnin ääreen.
22
23
Juhlavuoden kunniaksi Keskustanuoret järjestää tulevaisuuden 24
visiointiin perustuvan kirjoituskilpailun.
25
26
27
62. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Piirin johtokunnan
28
nimenkirjoitusoikeuden jakamista muutettava
29
30
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret hämmästelevät piirien johto- 31
kunnan nimenkirjoitusoikeuden rajaamista. Sääntöjen mukaan 32
piirien nimenkirjoittajiksi tulee valita piirin puheenjohtaja
33
ja varapuheenjohtaja yhdessä kolmannen henkilön kanssa.
34
Tämä tarkoittaa sitä, että piirin varapuheenjohtajana on oltava 35
täysivaltainen nimenkirjoittaja eli näin ollen täysi-ikäinen. Käy- 36
tännössä vaatimus nimenkirjoitusoikeudesta estää alaikäisen
37
toimijan toiminnan piirin varapuheenjohtajana.
38
39
Pohjois-Karjalan Keskustanuorten mielestä on epätarkoituk40
senmukaista, että Keskustanuorten omat säännöt tiukentavat
41
yhdistyslakia. Mielestämme Keskustanuorten ikärajan ollessa 42
15–30-vuotta, tulisi kaikkien tähän ikähaarukkaan kuuluvien 43
pystyä toimimaan myös vastuullisissa tehtävissä. Pohjois-Kar- 44
jalan Keskustanuoret esittävätkin, että sääntö nimenkirjoitus- 45
oikeuden jakamisesta muutettaisiin siten, että varapuheenjoh- 46
tajan nimenkirjoitusoikeus on mahdollista jakaa piirijärjestön 47
johtokunnan kesken heidän haluamallaan tavalla. Tällöin
48
ainoastaan puheenjohtajalla olisi pysyvä nimenkirjoitusoikeus. 50
Lisäksi nimenkirjoitusoikeutta hallinnoivan nuoren tulee olla 51
piirijärjestönsä johtokunnan jäsen.
52
53
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
54
55
Yhdistyslain 35§ mukaisesti yhdistyksen ”hallituksella on
56
oltava puheenjohtaja. Puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen. 57
Hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä.”
58
Hallituksen puheenjohtajaa koskeva kielto vajaavaltaisuudesta 59
tarkoittaa, että puheenjohtajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt
60
eikä hän saa olla holhottavaksi julistettu. Oikeuskäytännössä on 61
katsottu, että hallituksen puheenjohtajaa koskevat kelpoisuusvaa- 62
timukset koskevat myös hallituksen varapuheenjohtajaa.
63
64
Nimenkirjoittaminen on vain yksi osa varapuheenjohtajan tehtä- 65
viä. Varapuheenjohtaja on puheenjohtajan estyessä vastuullinen 66
54
huolehtimaan yhdistyksen puheenjohtajan kaikista tehtävistä.
Yhdistyslain määräyksien mukaisesti varapuheenjohtajana ei voi
toimia alle 18-vuotias, vaikka nimenkirjoittajaa koskevat pykälät
muutettaisiin piirien mallisäännöistä.
Keskustanuoret ajaa yhdistyslain kokonaisuudistusta yhtenä
seuraavan hallituskauden tavoitteena.
63. Uudenmaan Keskustanuoret: Keskustanuorille Green
Office-tunnus
Uudenmaan Keskustanuoret esittää, että Keskustanuorten tulee
liittyä WWF:n Green Office-järjestelmään. ”Green Office on
käytännönläheinen ympäristöohjelma, joka on toteuttamistavaltaan kevyt. Ohjelman tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen
vähentäminen.” (http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/greenoffice/
mika-green-office/)
Green Officen tarkoituksena on motivoida henkilöstöä (ja
Keskustanuorten tapauksessa myös luottamushenkilöitä) arjen
ekotekoihin, parantaa ympäristötietoisuutta ja tuoda kustannussäästöjä. Järjestelmästä hyötyvät sekä organisaatio että ympäristö. Tavoitteeksi voitaisiin ottaa myös koko puoluetoimiston
saaminen mukaan Green Officeen –tässä Keskustanuoret voivat
toimia esimerkkeinä ja edelläkävijöinä. Kriteerit tunnuksen
saamiselle eivät ole ylitsepääsemättömän korkeat, vaan merkin
käyttöoikeuden saadakseen on helppo noudattaa valmista
mallia.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Yksi Keskustanuorten toimintaa ja politiikkaa ohjaavista neljästä
arvoista on kestävä kehitys. Pyrimme politiikkamme ja toimintamme kautta edistämään arvojen toteutumista yhteiskunnassa.
Poliittisen nuorisojärjestön toiminta on yhdistelmä sanoja ja
tekoja, mikä pätee myös liittotoimiston toimintaan.
Nykyisellään Keskustanuorten liittotoimisto toimii jo monilla
tavoin arjessaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Kierrätys, resurssitehokkuus ja kohtuullisuus ovat osa normaalia
arkea. Kampanjatuotteita tilatessa kiinnitetään huomiota tuotteiden alkuperään sekä käytettävyyteen.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä muiden ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tulee jokaisen yksilön ja yhteisön
länsimaissa muuttaa toimintatapojaan. Green Office -tunnuksen
hankkiminen yhdessä puoluetoimiston kanssa olisi selkeä viesti
sekä jäsenistölle että sidosryhmille, että suhtaudumme ympäristöongelmiin vakavasti. Green office -järjestelmän vuosittaiset
kustannukset ovat kuitenkin erittäin korkeat (liittymismaksu
2000 euroa, vuosimaksu 2800 euroa työyhteisössä, jossa 31-60
työntekijää). Kustannukset järjestelmästä ovat näin ollen liian
korkeat kun Keskustanuoret ovat osa puoluetoimiston työyhteisöä
ja käyttää osittain samoja tiloja puolueen kanssa.
Ympäristöarvot huomioivia toimintamalleja tulee aktiivisesti
kehittää yhteistyössä puoluetoimiston kanssa. Keskustanuorten
tulee aktiivisesti edistää oman ympäristöohjelman saamista koko
puoluetoimistolle.
64. Helsingin Keskustanuoret: Keskustanuorille oma mobiilisovellus
Lähes kaikki nuoret käyttävät älypuhelinta ja/tai sosiaalista mediaa. Helsingin Keskustanuoret esittää oman mobiilisovelluksen
tekemistä Keskustanuorille Android, IOS ja Windows-alustoille.
Sovelluksen voisi helposti ladata eri alustojen sovelluskaupoista
ja se toimisi Keskustanuorten aktiivisten toimijoiden kohtaamispaikkana. Sovelluksen voisi ladata kuka vaan, mutta siihen
pitäisi sisäänkirjautua omilla jäsentunnuksillaan, jotta voidaan
estää ”turhia” latauksia ja haitallisia ohjelmia. Sovellus voisi
tarjota käyttäjilleen reaaliaikaista tietoa tapahtumista, poliittisesta tilanteesta ja muista ajankohtaisista asioista, se hyödyttäisi
tiedonvaihtoa eri toimijoiden kesken ja sen kautta voitaisiin
tiedottaa suurta joukkoa samaan aikaan ympäri Suomen. Oma
mobiilisovellus olisi tärkeä askel Keskustanuorille kohti vaikuttavinta digitaalista poliittista nuorisojärjestöä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että politiikan viestinnän
välineet nykyaikaistuvat uusien mahdollisuuksien syntyessä.
Toimintaympäristön nopea muutos kohti tietoyhteiskuntaa
pakottaa niin poliittiset kuin muutkin toimijat uuteen asemaan
viestinnässä.
Keskustanuoret on viime vuosina panostanut voimakkaasti viestinnän kehittämiseen brändityön, jäsenlehden sekä nettisivujen
uudistamisen sekä tapahtumissa tarjottujen koulutusten kautta.
Samaa kehitystä on edelleen jatkettava.
Nykyiset internetsivut ovat toimivat ja ajantasaiset, mutta mutta
niistä ei ole saatavilla erillistä mobiiliversiota. Älypuhelinkäytettävyyden helpottamiseksi liittokokous velvoittaa liittotoimiston
korjaamaan asian vuoden 2015 aikana.
Oman mobiilisovelluksen luominen katsotaan järkeväksi, mikäli
sovelluksen toteuttaminen onnistuu kustannuksitta esimerkiksi
opiskelijatyönä. Ennen projektin aloittamista tulee kuitenkin
kirkastaa, mikä on sovelluksen rooli suhteessa keskustanuoret.fi
-sivustoon, sekä sosiaalisen median tileihin.
65. Helsingin Keskustanuoret: Kokouksissa istumista vähennettävä
Helsingin Keskustanuoret kehottaa kaikkia Keskustan jäsenjärjestöjä vähentämään istumisen osuutta kokouksissa. Useat
tutkimukset ovat osoittaneet istumisen olevan terveydelle vaarallisempaa kuin jopa tupakointi. Suomalaiset istuvat keskimäärin suurimman osan päivästä: koulu- tai työmatkat, koulu- tai
työpäivän ajan ja vapaa-ajallaan kokouksissa tai kotisohvallaan.
Helsingin Keskustanuoret kannustaa Keskusta-järjestöjä näyttämään omalla toiminnallaan esimerkkiä istumisen vähentämisessä. Käytännössä tämä onnistuu esimerkiksi pitämällä
kokouksissa puheenvuorot aina seisten, tai vastaavasti pitämällä kokouksen muuten seisten, mutta puheenvuoron ajaksi
pääsee istumaan. Lisäksi esimerkiksi ideointia ja suunnittelua
sisältävän osan kokouksesta voi pitää kävelykokouksena. Kevyt
liikunta ja happihyppely parantavat aivojenkin verenkiertoa,
jolloin uusia ajatuksia syntyy helpommin. Esimerkiksi useat
liikuntajärjestöt antavat nettisivuillaan vinkkejä kävelykokouksen käytännöntoteuttamisesta.
Ihmisten hyvinvoinnin edistäminen vaatii puheiden sijaan
ennen kaikkea tekoja, mitä istumisen vähentäminen parhaalla
tavalla on.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
55
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret pitävät kaikkia terveyden edistämiseksi tehtäviä
toimia tärkeinä ja kannatettavina. Polittisen nuorisojärjestön
tehtävä on nostaa esiin hyviä järjestötoiminnan käytänteitä, ja
levittää niitä omia verkostojaan pitkin myös muihin järjestöihin
sekä työelämään.
Vuonna 2014 järjestetyillä Keskustanuorten tapahtumilla on panostettu liikuntaan tarjoamalla virkistävä aamujumppa päivän
aluksi. Lisäksi vapaamuotoiset lenkkipiirit ovat toimineet aktiivisesti. Vuoden 2015 tapahtumissa näitä käytäntöjä tulee kehittää
edelleen, ja kiinnittää yhä enenevissä määrin huomiota siihen,
että kokouksissa ja tapahtumissa istuttaisiin nykyistä vähemmän.
Keskustanuoret haastaa muut keskustajärjestöt vähentämään
istumista.
66. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Johtokuntiin puolueen piirin edustaja puhe- ja läsnäolo –oikeudella
Keskustanuorten piirin nykyisissä säännöissä säädetään, että
yhden johtokunnan varsinaisen jäsenen on oltava puolueen
piirin edustaja. Taustalla on varmasti tärkeä ajatus: tiedonkulku
järjestöjen välillä, hyvä yhteistyö ja sekä avunanto puolin ja
toisin.
Piirin jäsenen paikka tulee antaa keskustanuorelle, sillä on
tärkeää, että mahdollisimman moni uusi toimija pääsee heti
mukaan. Erityisesti johtokuntaan pääseminen ja sen toimintaan
osallistuminen on yksi opettavaisimmista paikoista aloittaa
toiminta Keskustanuorissa. Johtokunnissa päätetään nuorten
piirin toiminnasta sekä linjataan poliittisia kantoja. On tärkeää,
että johtokunnat ovat aktiivisia ja niiden koko on tarkoituksen
mukainen.
Keskustanuorten liittohallituksessa on puolueen edustaja puheja läsnäolo-oikeudella. Tämä käytäntö tulee ottaa käyttöön
myös Keskustanuorten piirien toiminnassa. Puhe- ja läsnäolo
oikeudella puolueen piirin edustaja pysyy nuorten toiminnasta
ajan tasalla ja yhteistyö säilyy.
Pohjois-Pohjanmaan Keskutanuoret esittävät, että Keskustanuoret muuttavat sääntöjään niin, että puolueen piirin edustaja
nimetään nuorten johtokuntaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella, ei
johtokunnan varsinaisena jäsenenä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liitto kiinnittää asiaan huomiota jos puolueen järjestöuudistuksen yhteydessä Keskustanuorten piirien säännöille tulee uudistustarve. Erillistä uudistusta ei vain tämän kohdan takia tehdä.
Liittokokous kiinnittää huomiota piirien johtokuntien kokoon ja
muistuttaa, että piirien toiminnassa on huomioitava aktiivisesti
myös johtokuntien ulkopuolella olevat henkilöt.
67. Uudenmaan Keskustanuoret: Keskustanuorten monikulttuurisuustyö nousuun
Keskustanuorilla on ollut 2000-luvulla muutamia menestyksekkäitä monikulttuurisuusprojekteja: vuonna 2005 oli isompi
projekti omine työntekijöineen, ja 2010 Helsingin Keskustanuo-
rilla Tilkku-ryhmä. Viime vuosina monikulttuurisuustyö on
kuitenkin jäänyt unholaan –aivan syyttä.
Monikulttuurisuuden arvostus tulisi Uudenmaan Keskustanuorten mielestä jälleen ottaa osaksi koko järjestön toimintaa.
Mikäli maahanmuuttaja- ja muiden monikulttuurisesta taustasta tulevien nuorten erityistarpeisiin ei kiinnitetä huomioita ja
heidän osallistumistaan toimintaan aktiivisesti edistetä, heitä ei
myöskään toiminnassa näy. Näin on käynyt valitettavasti myös
Keskustanuorissa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia nuoria ei toiminnassa
ole. Toimintaan osallistumisen kynnykset ovat erilaisia ja paljon
korkeampia kuin kantasuomalaisilla nuorilla. Nykyisellään
Keskustanuorten tiedotus ei myöskään tavoita monikulttuurisia
nuoria riittävästi.
Uudenmaan Keskustanuoret vaatii, että monikulttuuriseen
työhön panostetaan systemaattisesti esimerkiksi hakemalla projektirahaa toiminnalle, sillä muutoin asia ei itse itseään korjaa.
Pelkkä oppaiden päivittäminen ei riitä, vaan monikulttuurisuusteemat pitäisi saada osaksi kaikkea toimintaa esimerkiksi
globaalikasvatuksen keinoin. Projektia toteuttamaan tarvitaan
myös monikulttuurisesta taustasta tulevia nuoria, sillä kantasuomalaisten vetämänä millään tällaisella projektilla ei ole
tulevaisuutta.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokous kannustaa piirejä kehittämään monikulttuurista toimintaa alueellaan. Projektikohtainen rahoitus hyvälle hankkeelle
on mahdollista toteuttaa liiton kautta. Johtokuntakoulutuksissa
tuodaan malleja monikulttuuriseen toimintaan.
68. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Kekkosen haarikkaan uusia lajeja
Kekkosen haarikan voittoa tavoittelee moni, mutta harva sen
voittaa. Kuitenkin kilpailu on tärkeä, mutta jatkaaksemme
kilpailun suurta suosiota tulee sitä hiukan kehittää
ottamalla mukaan uusia lajeja. Kansankulttuuri on tärkeää ja se
onkin nostanut päätään viime vuosina erityisen paljon. Mielestämme olisi historian ja kansankulttuurin suurta arvostamista
jos nuorkeskustalainen kansanliike palaisi historiaan sekä ottaisi Kekkosen haarikan lajeiksi entisajan suvijuhlilla olleita lajeja.
Esitämmekin, että Kekkosen haarikan uusiksi lajeiksi
otetaan mukaan kansantanssi, kanteleen soitto sekä runonlausunta. Tämä myös tukee keskustalaisen kansanliikkeen asemaa
sivistyspuolueena ja tunnetustihan sivistykseen kuuluu myös
kulttuuri.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Kekkosen haarikka on perinteinen ja kunniakas kilpailu, joka
samaan aikaan valmentaa nuorkeskustalaisia toimijoita, sekä
tarjoaa virikkeellistä iltatoimintaa tapahtumien yhteydessä.
Laatu on tavoiteltavaa kaikessa Keskustanuorten toiminnassa. Ei
kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista rajata lajeja liian tarkasti,
vaan jättää operatiivisille toimijoille liikkumatilaa lajivalikoiman
suhteen. Lajien valintaan vaikuttavat aikataululliset sekä infrastruktuurisen olosuhteet.
VIHREÄÄN TALOUTEEN LIITTYVÄT ALOITTEET
69. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Luonnon monimuotoi-
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
56
suus pelastettava Lapissa
Suomi on toistaiseksi luonnon monimuotoisuuden ja puhtauden näkökulmasta yksi maailman kärkimaita. Lapin ja muun
Suomen luonnon monimuotoisuus ja rikkaudet ovat arvoja ja
asioita, joita meidän tulee vastuullisina vaikuttajina vaalia yli
elinikämme ja sukupolvien.
Viimeaikainen kehitys, jossa luonnon monimuotoisuuden
säilyttämisestä puhutaan, muttei sitä todellisuudessa huomioida, huolestuttaa Pohjois-Savon Keskustanuoria. Esimerkiksi
uutta vesivoimaa suunniteltaessa lohien nousu- ja vaellusmahdollisuudet huomioidaan, mutta samanaikaisesti tulevat
toimenpiteet ja linjaukset uhkaavat lohien kutemis- ja lisääntymisseutuja. Esimerkkinä muun muassa Soklin kaivosalueen
infrastruktuurin kehittäminen.
Pohjois-Savon Keskustanuoret vaativat, että Keskustanuorten
kestävän kehityksen mukaiset linjaukset ottavat huomioon
kaikki näkökulmat, eivätkä tyydy tarkastelemaan ilmiöitä ja
kehityksiä vain yhdestä näkökulmasta. Vain näin voimme puhua siitä, että luonnon monimuotoisuus todellisuudessa säilyy
Lapissa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuorten arvojen ytimessä on kestävä kehitys. Luonnon
monimuotoisuus ja ympäristöarvot ovat tärkeä näkökulma
punnittaessa esimerkiksi energia- tai kaivoshankkeita. Kaikki
taloudellinen toimeliaisuus jättää jäljen luontoon. Suomen onkin
pyrittävä maailman parhaaseen teknologiaan ympäristövaikutusten hallinnassa.
Keskustanuorten mielestä luontoa ei kuitenkaan pidä museoida,
vaan ihminen voi hyödyntää luonnon kiertoa ja luonnonvaroja
kestävällä tavalla. Käytännön vaikuttamisessa Keskustanuoret
ovat kuluvana vuonna nostaneet esille aloitteessa mainittuja
vaelluskalakantoja ja niiden elvyttämistä ja saaneet asiasta kirjauksen myös puolueen ohjelmiin.
70. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Kaivosteollisuutta kehitettävä vain jo turmeltuneilla alueilla
Vaikka muuta puhutaan, on Suomi todellisuudessa kaivosteollisuuden kehitysmaa. Kansainväliset kaivosteollisuuden jätit
tekevät valtauksia pitkin Suomea, merkittävän osan valtauksista
sijaitessa erilaisilla suojelualueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tällä hetkellä muun muassa Kevon luonnonpuistoon
ja Sokliin (Tuntsa, Kemihaara, Värriö) suunnitellaan kaivostoimintaa kansainvälisten toimijoiden puolesta.
Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät, ettei uusia kaivoslupia
myönnetä alueille, jotka ovat varattu luonnon suojelemiseen tai
virkistyskäyttöön (erämaa-alueet, luonnon- ja kansallispuistot
sekä erilaiset suojelualueet). Lupia ei pidä myöntää myöskään
edellä mainittujen alueiden läheisyyteen. Erityisesti lupien
myöntäminen tulee kieltää, mikäli on pienintäkään syytä epäillä, että kaivostoiminnalla on minkäänlaisia vaikutuksia alueen
biodiversitettiin.
Erityisenä huolena Pohjois-Savon Keskustanuoret kokevat vaikutukset vesistöihin, niin ylä- ja alajuoksuun. Tästä eteenpäin
keskustalaisten on tehtävä politiikkaa, joka on kestävän kehityksen mukaista todellisesti, eikä vain pintapuolisesti.
1
2
3
4
Liittokokous yhtyy aloitteen huoleen kaivostoiminnan vaiku5
tuksista ympäristöön erityisesti luonnonsuojelualueiden lähellä.
6
Kaivoshankkeet eivät ole veljiä keskenään. Esimerkiksi Kevon
7
luonnonpuiston yhteyteen suunniteltu kaivos ei ole saanut kun8
nan, ELY-keskuksen, Metsähallituksen tai saamelaisten tukea.
9
Paikallisten toimijoiden ja viranomaisten tuki on välttämätön
10
edellytys kaivoshankkeen etenemiselle.
11
Kaivosluvan myöntämisen osalta liittokokous katsoo, että nykyi- 12
13
nen sääntely on jo riittävän tiukka. Uuden kaivoslain voimas14
saoloaikana ei ole myönnetty toistaiseksi yhtään lupaa. Malminetsintälupia myönnetään keskimäärin 1-2 vuodessa, eivätkä 15
16
ne välttämättä johda kaivoksen perustamiseen. Lupaprosessin
17
hinta ja kesto on rajannut pienimmät kaivostoimijat etsinnän
18
ulkopuolelle.
19
20
Kaivostoiminnalla on aina kielteinen vaikutus ympäröivään
21
luontoon. Keskustanuoret on periaateohjelmassaan esittänyt,
22
että jokaisella kaivoksella on oltava vakuus jälkihoitoa varten
23
kaivostoiminnan päätyttyä. Vakuus kerättäisiin erityisesti siltä
24
varalta, että kaivosyhtiö ajautuu konkurssiin eikä kykene vastaamaan alueen ennallistamisesta. Kaivostoimintaan kohdistuu 25
26
normaalien yritysverojen lisäksi veroluontoisia maksuja, kuten
27
malminetsinnän hehtaarikohtaiset maksut ja louhintakorvaus
28
maanomistajille. Siten erilliselle kaivosverolle ei ole tarvetta.
29
30
Nykyinen elämäntapamme perustuu malmien ja mineraalien
31
hyödyntämiseen arkipäiväisistä tuotteista lähtien. Siten myös
32
kaivostoimintaa tullaan tarvitsemaan vielä pitkään, vaikka
33
resurssikierto tehostuisikin. Suomessa ympäristövaatimukset ja
työsuojelu on maailman kärkeä. Tuontimineraalien varaan las- 34
keminen tarkoittaisi ympäristöongelmien ulkoistamista maihin, 35
joissa niistä tai työntekijöiden oikeuksista ei välitetä niin paljon. 36
Siksi korkean vaatimustason kaivostoiminnan jatkuminen Suo- 37
38
messa on myös eettistä.
39
40
41
71. Iisalmen Keskustanuoret: IRTI METSISTÄMME
42
43
Nykyisen neoliberaalin ajattelutavan myötä valtionhallintoon
iskostunut tehokkuusajattelu on ajanut myös Metsähallituksen 44
45
epätoivoisiin tekoihin: Metsähallitus on joutunut myymään
metsiään mm. Lapissa päästäkseen tiukkoihin tulostavoitteisiin, 46
47
joita hallitus on sille asettanut. Metsähallituksella ei ole mer48
kittävää tuottavaa toimintaa, josta se voisi pikaisesti tulouttaa
varoja, vaan käytännössä lypsylehmänsä – siis metsien – myy- 50
51
minen on ollut ainoa keino saada nopeasti tuloja.
52
53
Metsät ovat Metsähallitukselle ja sen myötä Suomen kansalle
54
yhteisomaisuutta, joka kestävällä vaalimisella tuottaa pitkällä
aikavälillä tuottoa, joskin pientä sellaista. Metsistä saatu tuotto 55
on nykytiedon varassa varmaa ja turvallista, eikä sen myyminen 56
57
muutaman budjettikauden pelastukseksi ole järkevää.
Metsähallitus tekee paljon muutakin kuin vaalii metsiä. Metsä- 58
hallitus huoltaa mm. hallinnoimiensa alueiden palveluita, niin 59
60
teiden varsilla, kuin korvessakin. Mikäli Metsähallitus joutuu
61
edelleen myymään ainoan tuottavan toimintansa pois, ei se
kykene tuottamaan luonnonystäville palveluita, joista Suomi on 62
63
saanut kiitosta ympäri maailman.
64
Iisalmen Keskustanuoret vaativatkin, että Metsähallitukselle
65
annetaan työrauha, eikä sitä pakoteta toimimaan lyhytjänteisesti. Me emme halua tilannetta, joka vallitsee mm. Amerikan 66
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
57
Yhdysvalloissa, missä luontoon menemisestä ja siellä olevista
mitättömistä palveluista täytyy maksaa!
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokous jakaa Iisalmen keskustanuorten huolen suomalaisen
metsämaan myynnistä. Metsähallitus toimi maa- ja metsätalousministeriön omistajanohjauksen mukaisesti. Metsähallituksen
tuloista 85 prosenttia tulee puunmyynnistä mikä on kestävää.
Metsämaamme myyminen uhkaa tätä tulonlähdettä valtiolle.
Keskustanuoret eivät näe hyvänä, että Suomen kestävyysvajetta
kavennetaan lyhytnäköisellä talouspolitiikalla, mitä metsämaamme myyminen näyttelee. Tuottavan omaisuuden myynti ei ole
kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä.
Kohti vihreää kasvu -ohjelmassa ”vastuu metsästä” osiossa
keskustanuoret linjaa metsien monikäytön puolesta. Virkistys- ja
harrastekäyttö metsästyksestä marjastukseen, luonnon hyödyntäminen laaja-alaisesti ja kestävästi nousee tulevaisuudessa
tärkeään asemaan. Metsät ovat tulevaisuudessakin virkistyksen,
terveyden ja onnellisuuden lähde. Arvokkaat jokamiehenoikeudet
eivät saa murentua tulospaineiden alle.
72. Kymenlaakson Keskustanuoret: Luomualan kehittämisohjelman tavoitteet saavutettava
Vuonna 2014 julkaistun hallituksen luomualan kehittämisohjelman mukaisesti Suomessa on tavoitteena nostaa luonnonmukaisesti viljellyn peltoalan määrä kahteenkymmeneen
prosenttiin Suomen viljelysalasta vuoteen 2020 mennessä.
Kymenlaakson Keskustanuoret katsoo, että Suomessa on
aktiivisesti panostettava luonnonmukaisen ja turvallisen ruoan
tuotannon lisäämiseen, ja hallituksen tavoitteet luomu- ja lähiruoan osuuden kääntämisestä vahvaan nousuun on kannatettava myös nuorkeskustalaisesta näkökulmasta.
Jotta kehittämisohjelman mukaisiin kohtalaisen kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään, on niihin pyrittävä niin yksilöiden
kuin organisaatioidenkin.
Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen
Keskustanuoret vaati, että kaikkien valtion ja kuntien julkisten
laitosten ruokahankinnoista kaksikymmentä prosenttia tulee
olla luonnonmukaisesti tuotettua.
Liittokokous ei yhdy aloitteeseen
Aloitteessa käsitellään kahta erillistä, mutta kiinteästi toisiinsa
yhteydessä olevaa asiaa: luomupeltopinta-alan ja luomuraakaaineen osuuden kasvattamista julkisella sektorilla. Aloitteen
tavoitteet ovat linjassa Kataisen hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteiden kanssa. Liittokokous korostaa kuitenkin
seuraavaa kahta seikkaa, jotka on erityisesti otettava huomioon
aloitteen kohdalla.
1) Peltopinta-ala: Liittokokous toteaa, että esitetty tavoite on
haastava. Vuonna 2012 noin 9 % Suomen peltopinta-alasta
oli luomuviljelyssä. Keskustanuoret muistuttaa, että tuotantoolosuhteet vaihtelevat eri alueilla, millä on vaikutuksensa myös
tuotantotavan valintaan.
2) Keskustanuoret katsoo, ettei julkisten ammattikeittiöiden
ruokahankinnoissa ole syytä tavoitella vain luomuraaka-aineen
osuuden kasvamista, vaan myös lähellä kuluttajia tuotetun,
puhtaan ja kotimaisen raaka-aineen osuuden kasvua. Valtioneuvoston periaatepäätös 6/2013 suosittaa kunnille tällä hetkellä
luomun, sesonginmukaisen tai kasvisruuan tarjoamista 2 kertaa
viikossa.
Taloustutkimuksen mukaan tällä hetkellä ammattikeittiöissä
käytetään luomuraaka-aineita keskimäärin 5 %. Päiväkodeissa käyttöprosentti on jopa 10 %, mutta vanhustenpalveluissa
ainoastaan 2 % tai ei ollenkaan. Keskustanuoret korostaa, että
kuntien hankintaosaamisella on luomuraaka-aineidenkäyttöön
ratkaiseva merkitys ja että nimenomaan joukkoruokailujen
kautta luomuraaka-aineen käyttöä on lisättävissä. Luomu kelpaa
hankintakriteeriksi.
73. Pohjois-Pohjanmaan keskustanuoret: Suomessa aloitettava energiavallankumous
Energian saatavuus on sukupolvemme suurin haaste. Sen
ratkaiseminen tavalla tai toisella on välttämätöntä, koska kaikki
muut elämänalueet ovat siitä riippuvaisia. Kyse on paitsi kansan
taloudesta, niin suuressa määrin myös ulkopolitiikasta. Suomi
on saatava energiaomavaraiseksi.
Nykypäättäjät eivät ole tehneet riittäviä ratkaisuja energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Julkiset rahavarat, jotka ollaan sijoittamassa uuteen ydinvoimalaan, tulisi ennemmin korvamerkitä hajautetun energiaverkon rakentamiseen. Samaan aikaan
muualla Euroopassa 60–70 prosenttia uusista sähköntuotannon
investoinneista tehdään uusiutuvaan energiaan. Käynnissä on
energiavallankumous, jonka vauhdista Suomi on tippumassa.
Paras keino tukea hajautetun sähköntuotannon yleistymistä
on sähkön nettomittarointi. Esimerkiksi aurinkopaneeleilla
tuotetussa sähkössä, nettomittaroinnin avulla, pientuottajat pystyisivät paitsi ostamaan sähköä myös myymään ylituotantonsa.
Lopullinen sähkölasku muodostuisi tuotannon ja kulutuksen
erotuksesta. Nettomittaroinnin avulla kuluttajat muuttuisivat
osaksi hajautettua sähköntuotantoketjua. Päätösvalta energiaratkaisuista hajautuisi muutamalta suurtuottajalta koko
kansalle.
Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret vaativat, että ydinvoimaan
mahdollisesti käytettävä julkinen raha käytetään hajautetun
energiaverkon rakentamiseen ja sähkön nettomittarointi on
otettava käyttöön nopealla aikataululla. Tämä avaisi ovet sähkön hajautetulla tuotannolle ja käynnistäisi energiavallankumouksen Suomessa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Kohti vihreää kasvua –ohjelma vastaa kaikkiin aloitteessa todettuihin haasteisiin. Nettomittaroinnin osalta haasteena on sähkönhinnan vaihtelu, johon ohjelma ehdottaa ratkaisuksi SPOThinnoittelua. Talvella tarjonta ja kysyntä ovat toisella tasolla kuin
kesällä, näin nettomittarointi huomioisi kysynnän ja tarjonnan
mukaisen hinnanvaihtelun. Aloitteessa ollaan aivan oikeassa
tarjotessa hajautettua tuotantoa ydinvoiman tilalle, Fennovoimassa osallisena oleville kunnallisille toimijoille olisi otollisempaa
sijoittaa varat paikalliseen ja nopeammin tuottavaan uusiutuvaa
tai bioenergiaa hyödyntävään voimalaitokseen.
Keskustanuoret liehuttaa edistyksen vihreää lippua energiavallankumouksen barrikadeilla.
74. Uudenmaan Keskustanuoret: Yksityisten kotitalouksien
aurinkovoiman käyttöönottokustannuksia alennettava
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
58
Aurinkopaneelien hinnat ovat viime vuosien aikana laskeneet
mm. Kiinasta tuotavien halpojen paneelien vuoksi. Suomessa kotitaloudet eivät kuitenkaan saa tukea aurinkopaneelien
hankintaan, vaikka naapurissa Ruotsissa tukea maksetaan.
Kiinalaiset halpatuotteet eivät välttämättä edes sovellu Suomen
olosuhteisiin. Paneelien lisäksi tarvitaan myös paljon muita kalliita osia, jotta paneeli toimii. Oheislaitteet voivat maksaa saman
verran kuin itse paneelit.
Uudenmaan Keskustanuoret huomauttaa, että tukien avulla
aurinkoenergia voitaisiin tehdä kotitalouksille huomattavasti
houkuttelevammaksi kuin nykyisin esimerkiksi verohelpotuksilla tai saman tapaan kuin maalämpöön siirtymistä tuettiin
aiemmin valtion varoista. Aurinkoenergian tuottamista sähköverkkoonkaan ei tueta valtion varoista. Esimerkiksi Ruotsissa
paneelien hinnan saa tällä hetkellä takaisin noin kymmenen
vuoden käytöllä, ja näillä esimerkeillä ihmisiä voitaisiin kannustaa aurinkoenergian käytön lisäämiseen. Nykyisin myös
lupakäytännöt paneelien asentamiseksi vaihtelevat kunnittain,
ja monissa kunnissa vaaditaan rakennus- tai toimenpidelupa.
Uudenmaan Keskustanuoret vaatii, että näistä epäjohdonmukaisuuksista tulisi päästä eroon ja yhtenäistää käytännöt koko
maassa.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Yhdymme aloitteen huomioon tarpeeseen tukea aurinkosähköpaneelien yleistymistä sekä niiden hankkimista, asentamista ja
kuluja säätelevien asetusten ristiriitaisuudesta. Kohti vihreää
kasvua –ohjelma ottaa kantaa aurinkosähköpaneelien puolesta esittämällä investointituen ja syöttötariffien käytäntöjen
yhdenmukaistamista ja kattamista kaikille uusiutuvan energian
alueille, myös aurinkosähköön. Investointitukea tulee osoittaa
erityisesti innovaatiotukena ja syöttötariffien on oltava myös
tavallisten kuluttajien saatavilla tai vaihtoehtoisesti paremmin
nettomittaroinnin ja SPOT-hinnoittelun kautta.
75. Uudenmaan Keskustanuoret: Järkeä ilmastolakiin
Eduskunnan käsittelyssä on esitys ilmastolaista, joka koostuu
pitkän ja keskipitkän aikavälin tavoitteista. Pitkän aikavälin
tavoitteeksi on kirjattu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80%:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
Keskipitkän aikavälin tavoitteena valtioneuvosto velvoitettaisiin
laatimaan vaalikauden mittainen ilmastopolitiikan suunnitelma, sekä esittämään eduskunnalle vuosittaiset selonteot suunnitelman tavoitteiden onnistumisesta. Lakiesityksen päästövähennystavoitteet koskevat päästökaupan ulkopuolisia toimialoja.
Esityksen mukaisena ilmastolaki jää tyhjänpäiväiseksi. Tavoitteet jäävät hallitusten päätettäviksi ja ilmastopolitiikka
lyhytnäköiseksi, kun edellisen hallituksen alkuunpanema työ
keskeytyy seuraajien määritellessä uuden suunnan. Päästökaupan ulkopuolisia toimialoja koskevana laki jäisi myös liian
kapea-alaiseksi. Nykyisellään laista puuttuvat myös sitovat
välitavoitteet, seuranta ja sanktiot. Uudenmaan Keskustanuoret
vaatii, että ilmastolakiin kirjattaisiin muutakin kuin nelivuotissuunnitelma, joka on aina kustakin hallituksesta riippuvainen.
Tarvitaan numeerisia välitavoitteita sekä sanktioita, jos tavoitteita ei noudateta!
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Yhdymme aloitteen huoleen ilmastolain lyhyt näköisyydestä.
Liittokokous esittää parlamentaarisen työryhmän perustamista
kevään 2015 hallitusneuvotteluissa. Työryhmän tavoitteena olisi
luoda pitkäntähtäimen ja kaikkien allekirjoittamat tavoitteet
ilmastotavoitteiden toteuttamisesta.
76. Uudenmaan Keskustanuoret: Suomen autokantaa nuorennettava
Suomen autokanta on yksi Euroopan vanhimmista. Vuodelta
2010 olevan tilaston mukaan Suomen autokannan keski-ikä oli
11,9 vuotta, kun EU keskiarvo oli 8,3. Suomen autokanta on
vain jatkanut vanhenemistaan ja viime vuonna rekisterissä olevien autojen keski-ikä oli jo 13,2 vuotta. Myös ensirekisteröintien määrä on tippunut runsaasti vuoden 2005 huipusta, jolloin
ensirekisteröintejä tehtiin lähes 150 000 ja ennen autoveron
uudistustakin määrä oli reilut 125 000. Viime vuonna määrä oli
vain noin 100 000 ja tämä on näkynyt myös valtion saamissa verotuloissa, sillä autoverouudistuksen jälkeen saatavat verotulot
ovat laskeneet yli 130 miljoonalla eurolla. Autojen tekniikka on
kehittynyt runsaasti viime vuosien aikana, erityisesti turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden suhteen.
Uudenmaan Keskustanuoret vaativat toimia, joilla autokantaa
saataisiin uudistettua. Ensimmäiseksi voitaisiin laskea autoveroa uusiutuvia polttoaineita käyttävien autojen osalta, sekä
käyttövoimaveroa muiden kuin dieselin osalta. Tällä varmistettaisiin, että vaikka sähköautoista puhutaan paljon, emme
unohda myöskään muita energianlähteitä liikenteessä. Tämän
lisäksi tulisi tehdä selkeät linjaukset uusiutuvien polttoaineiden
käytöstä liikenteessä ja kuinka niiden käyttöönottoa saataisiin
vauhditettua ja osuutta kasvatettua. Tällä tavoin voitaisiin vauhdittaa uusiutuvien polttoaineiden kehitystyötä. Tällä hetkellä on
olemassa EU:n tavoite, että vuonna 2020 liikenteen polttoaineista 20 prosenttia olisi uusiutuvia, mutta tarvitaan vieläkin
kauaskatseisempia tavoitteita.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Kohti vihreää kasvua –ohjelma puhuu tulevaisuuden autoilun
puolesta. Mallissamme autot liikkuvat ruuhkasuomessa pääsääntöisesti sähköllä ja muualla suomessa biokaasun tai –öljyn voimalla. Yhdymme aloitteen tavoitteeseen nuorentaa Suomalaista
autokantaa. Se tulee tehdä kannustamalla ympäristöystävällisyyteen ajoneuvon hankinnassa.
77. Pirkanmaan Keskustanuoret: Kierrätyksessä parantamisen varaa
Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä kierrätyksen saralla
riittää vielä töitä. Suomalaiset hankkivat hanakasti uusia televisioita, stereoita ja tietokoneita vanhojen tilalle. Käyttämätöntä
elektroniikkaa kertyy nurkkiin ja kellarivarastoihin. Samalla
kasvaa houkutus rahdata pitkään palvellut kuvaputkitelevisio
taloyhtiön roskakatokseen yön pimeinä tunteina. Myös ns.
epävirallisia kaatopaikkoja syntyy metsiköiden siimeksiin.
Pirkanmaalaiset kiittelevät viime vuosien ponnistuksia kierrättämisen tehostamiseksi. Esimerkiksi kodinkoneliikkeiden
yhteyteen perustetut sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräyspisteet (SER-kierrätys) ovat askel oikeaan suuntaan. Näissä
pisteissä vastaanotetaan kuitenkin vain pienehköjä laitteita,
kuten leivänpaahtimia.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
59
Suomen kaupungeissa asuu rutkasti ihmisiä, jotka eivät omista
autoa. Harva lähtee kiikuttamaan bussilla vanhaa televisiota
jätteenkäsittelykeskukseen. Jätehuoltofirmojen noutopalveluista
pitää puolestaan pulittaa viidestäkymmenestä eurosta ylöspäin.
Roskaksi koettu vanha laite koetaan usein arvottomaksi eikä
sen poisviemisestä haluta maksaa.
Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä on pyrittävä siihen,
että kierrätys olisi mahdollisimman edullista kuluttajalle. Näin
saataisiin yhä suurempi osa hankalista jätteistä uusiokäyttöön. Ratkaisu ongelmaan voisivat olla kaupungeissa kiertävät
kuorma-autot, jotka ottaisivat ennalta sovitulta reitiltä ihmisten
suurehkot jätteet ilmaiseksi kyytiinsä.
Keskustanuoret voisi kannanotoilla jouduttaa kierrätysjärjestelmien kehitystä ja helpottaa kansalaisen mahdollisuutta tehdä
ympäristöystävällisempiä valintoja.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Liittokokous pitää erinomaisena aloitteessa esille tuotua ajatusta
kierrätysjätteen keräilyautosta. Keskustanuoret kiinnittävät
Vihreän talouden ohjelmassa huomiota kierrätyspisteiden
vähäiseen määrään, jätteiden lajitteluun ja uusiin kierrätysmuotoihin. Keskustanuoret pitää tärkeänä, että jätteiden lajitteluun
ja kokoamiseen on kansalaisille kannusteita, joista keskeisin on
yksinkertaisesti kierrätyksen mahdollistaminen eli keräyspisteiden määrän lisääminen. Kierrätyksen ongelmat kulminoituvat
etenkin niiden henkilöiden kohdalla, joiden liikkuminen julkisen
liikenteen varassa. Keskustanuoret korostaa, että keräyspisteet
on otettava huomioon jo uusien asuinalueiden suunnittelu- ja
rakennusvaiheessa.
Liittokokous pitää hyvin tärkeänä myös aloitteessa esille nostettua ongelmaa epävirallisista kaatopaikoista. Näitä on syntynyt
metsiimme vuosikymmenten aikana valtava määrä. Epäviralliset
kaatopaikat ovat riski paitsi ympäristölle (myrkkyvalumat) myös
eläimille.
78. Etelä-Savon Keskustanuoret: Suomalaisen ruoantuotannon kehittyminen tulevaisuudessa
Suomen omavaraisuusaste ruoantuotannossa on useisiin muihin valtioihin verrattuna varsin hyvä. Kuitenkin ruoantuotannon kehitys tulevaisuudessa saattaa vaikuttaa omavaraisuuden
asteeseen ja näin ollen jopa ruokaturvaan. Omavaraisuuden
ollessa kohtuullisen hyvä suomalainen ruoantuotanto kuitenkin
nojaa vahvasti tuontienergiaan, ulkomaisiin hyödykkeisiin ja
infrastruktuurin toimivuuteen, mikä johtaa ruokaturvan järkkymiseen mahdollisessa kriisissä tai konfliktissa.
Suomalaista omavaraisuutta ja näin ruokaturvaa edistää muun
muassa suomalaisten arvojen vahvistuminen kuluttajien
ostokäytöksen mukauttamiseksi. Myös käytännön päätökset
moninkertaisen byrokratian vähentämiseksi ruoantuotannossa
edistäisi alan harjoittamista. Suomalaisen laadukkaan, puhtaan
ja eettisen ruoan markkinointia tulisi edistää ulkomaita myöten
ja tunnustaa suomalaisen ruoan hyvä laatu.
Rakennemuutos on pakottanut ruoantuotannon pienistä
yksiköistä yhä suurempiin ja suurempiin. Käytännössä tämä luo
infrastruktuurisen ongelman mahdollisessa konfliktissa: ruoka
ei liiku tiloilta jalostamoille tai jalostamoilta kuluttajille. Käytännössä ruoantuotanto linkittyy kriisissä kaikkiin samanlaisiin
ongelmiin, kuin muutkin taloussektorit, tuleehan energia ja
hyödykkeet usein myös ulkomailta. Ruoantuotannon tulisikin
olla mahdollista ympäri Suomen ja esimerkiksi tukialueita
järkeistää tasa-arvon lisäämiseksi. Alueellisen tuotannon ja
aluetukipolitiikan tulisikin kohdata.
1
2
3
4
5
6
Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Suomen maatalouden 7
ja ruoantuotannon pysymistä Suomessa tuetaan ja että alkutuo- 8
tannon kotimaisuusastetta pyritään ylläpitämään siinä pisteessä, 9
kuin se on tällä hetkellä tai jopa nostamaan. Ruoantuotannon 10
erityyppisiä alueita tuetaan, mutta aluetukipolitiikka järkeis11
tetään. Ruoantuotannon keinoja tulisi kehittää markkinoiden 12
parantamiseksi ja nykyteknologiaa käyttää tässä hyödyksi usein 13
eri tavoin työllistäen näin paitsi uudenlaisia maatalousyrittäjiä, 14
myös tutkijoita. Suomalaista laadukasta ruokaa tulisi markki- 15
noida ulkomaille ja kotimaista moninkertaista byrokratiaa tulisi 16
vähentää ruoantuotannon helpottamiseksi. Omavaraisuutta
17
ja ruokaturvaa kannatetaan ja siinä pyritään mahdollisimman 18
kattavaan lopputulokseen.
19
20
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
21
22
23
79. Keskustanuorten Kajaanin seudun kylien osasto: Talvi- 24
vaaran kaivostoiminnan tukemista jatketaan
25
26
Keskustanuorten Kajaanin seudun kylien osasto ry vaatii että 27
Talvivaaran kaivostoiminnan tukemista jatketaan. Kaivoksella 28
on suuri taloudellinen merkitys sen lähialueilla. Talvivaara
29
työllistää Kainuussa ja Suomessa monia satoja ihmisiä. Verot
30
maksetaan Kainuun Sotkamoon eikä ulkomaille. Talvivaara on 31
myös tärkeä ammattiosaamisen kehittäjä ja Kainuun talousalu- 32
een tärkein teollinen työnantaja.
33
34
Talvivaaralla on Kainuussa myös laajat välilliset työllistämisvai- 35
kutukset. Aliurakoitsijat tulevat suurimmaksi osaksi muualta
36
kuin Kainuusta. Aliurakoitsijat käyttävät laajasti paikallisia pal- 37
veluita ja tuovat rahaa yrittäjille. Kainuussa työtilanne on huo- 38
nompi muuhun maahan verrattuna, joten kaivoksen toiminta 39
on ollut Kainuun kannalta hyvin merkittävä uusien työ- ja
40
liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa maakuntaan.
41
Sotkamossa, missä Talvivaara sijaitsee on toisena tärkeänä
42
elinkeinona matkailu. Talvivaara työllistää kuitenkin esimerkik- 43
si enemmän ihmisiä kuin mitä majoitustoimintaan on tilastoitu 44
työpaikkoja. Talvivaara on tehnyt Kainuuta tunnetuksi ympäri 45
Suomea ja muualla maailmassa, lisäksi Talvivaara on vahvista- 46
nut toiminnallaan Sotkamon veropohjaa.
47
Jos Talvivaara päästetään konkurssiin ei ole kenenkään etu, jos 48
valtio joutuu hoitamaan monta kymmentä vuotta ympäristöasi- 50
oita paikan päällä. Talvivaara on sitoutunut hoitamaan
51
teollisuusjätteensä vastuullisesti loppuun asti toimintansa
52
ohessa.
53
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
54
55
Yhdymme aloitteen huoleen Talvivaaran mahdollisesta kon56
kurssista syntyvistä kustannuksista Suomelle. Selvitysmiehen
57
30.9.2014 tekemä saneerausohjelmaehdotus on rakennettu
58
pitkälti tämä huoli huomioiden. Siksi on tärkeää antaa Talvivaa- 59
ran kaivokselle rauha saneerausohjelman tavoitteiden toteutta- 60
miseksi. Pitkällä tähtäimellä on otollisinta että kaivostoiminta
61
jatkuu jo sille valjastutulle alueella, mutta aiemman kaltaiset
62
vesivuoto-ongelmat tulee välttää. Kaivosyhtiön ja sitä valvovan 63
ELY-keskuksen on otettava ympäristöhuolet keskiöön. Kaivostoi- 64
minnan kannattavuus tulevaisuudessa ilman ylimääräistä tukea 65
on Suomen etu ja tavoite.
66
60
Pitkällä tähtäimellä on otollisinta että kaivostoiminta jatkuu jo
sille valjastutulle alueella, mutta aiemman kaltaisia vesivuotoongelmia ei saa syntyä eikä haitta-alue saa kasvaa.
80. Keskustanuorten Kuhmon osasto: Susille nopeasti kannanhoitosuunnitelma
Sudet ovat olleet jo pitkään negatiivisessa keskustelussa. Sudet
ovat tuottaneet harmia metsästäjille ja tuotannonharjoittajille
monessa suhteessa. Susi on rauhoitettu petoeläin Suomessa
vedoten lajin uhanalaisuuteen. Kuitenkaan susi ei ole globaalisti
eikä eurooppalaisittain uhanalainen eläinlaji. Suomessa sudet
ovat laaja-alaisesti levittäytyneet pitkin Suomea, mutta tietyt
alueet ovat kestämättömän määrän edessä, mikä aiheuttaa
pelkoa kansalaisissa.
Kuhmon keskustanuoret vaatii, että jo valmisteilla olevat
suunnitelmat suden kannanhoitosuunnitelman laatimiseksi
saatetaan loppuun, ja kannanhoitosuunnitelmaa päästäisiin
toteuttamaan jo vuoden 2015 aikana. Kannanhoitosuunnitelma
palauttaa arvojärjestyksen suden ja ihmisen välillä. Susi oppii
jälleen pelkäämään ihmistä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Keskustanuoret pitää tärkeänä, että kiistanalaista susikantaa
ryhdytään hoitamaan suunnitelmallisesti. Lisäksi Keskustanuoret
pitää tärkeänä, että kannanhoitosuunnitelmaan sisällytetään
mahdollisuus myöntää kannanhoidollisia kaatolupia karhun
tapaan. Suden saaminen laillisesti metsästettävien riistalajien
joukkoon olisi omiaan lisäämään kunnioitusta ja arvostusta lajia
kohtaan sekä ehkäisemään laitonta salatappamista. Suomen
laadittava kansallinen suurpetostrategia jossa määritellään tulevaisuuden kestävät määrät suurpetokannalle.
81. Keskustanuorten Kuhmon osasto: Suomen metsäpeura
pelastettava
Metsäpeura on yksi Kuhmon ja Kainuun ylpeyksistä. Metsäpeurakanta on Kainuussa kuitenkin uhan alla suuren susipopulaation takia. Pedot uhkaavat metsäpeuraa ja kanta on 2000-luvun alusta tippunut puolella. Kainuun metsäpeuroja oli enää
vuonna 2012 lentolaskennoissa havaittu 840 yksilöä.
Kuhmon keskustanuoret on huolissaan Kainuun metsäpeuran
tulevaisuudesta tämän hetken petopolitiikan takia. Kuhmon
keskustanuoret esittää, että on nopeasti otettava toimenpiteet
käyttöön metsäpeuran pelastamiseksi, ettei kanta kuole sukupuuttoon.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Metsäpeura on Suomen luontoon kuuluva eläin, joka valitettavasti jo kertaalleen on hävinnyt maastamme. Onneksi metsäpeura on kuitenkin saatu palautettua. Keskustanuoret katsookin,
että riistahallinnon on ryhdyttävä entistä voimakkaampiin toimiin kantojen säilyvyyden puolesta ja mahdollistettava kantojen
elpyminen kaikkien populaatioiden osalta. Suurpetojen kannanhoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota metsäpeurakantojen
kehitykseen.
82. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Ei – kotimaisen elin-
tarviketuotannon haittaverolle
Suomalaisella elintarviketuotannolla on monia itsestä riippumattomia haasteita kuten pohjoinen ilmasto, maaperä, kilpailu
ja Euroopan laajuinen matalasuhdanne. Etelä-Pohjanmaan
keskustanuoret esittävät liittokokoukselle aloitteen, jossa kotimaisen elintarviketuotannon verotusta kevennettäisiin. Tällä
hetkellä alkutuotannon kustannukset kasvavat mutta tulot eivät,
joten se ei kestä uusia veroja.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Kilpailutuksilla edellytyksillä Keskustanuoret kuitenkin tiedostaa,
että elintarvikkeille ei voi luoda erilaisia verokäytäntöjä alkuperämaan perusteella.
83. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Rauhoitetut linnut
Kuka valvoo, koska rauhoitettuja lintuja on liikaa. Runsaat
lintuparvet aiheuttavat ongelmia elinympäristöönsä. Esimerkiksi suuret lokkiparvet saastuttavat vesistöä. Suuret naakkaparvet
aiheuttavat ongelmia maaseudulla ja kaupungeissa. Ongelmien
välttämiseksi esitämme, että näiden lintujen rahoitustarvetta
tarkistetaan.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Rauhoittamattomien lintulajien rauhoituksen tarvetta tulee tarkastella säännöllisin väliajoin uudestaan. Lisäksi tulee poikkeuslupakäytäntöjä tehostaa ja lupien myöntämisaikoja lyhentää.
84. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Bioenergiantuotannolle yhtenäinen verotus ja tukijärjestelmä
Tuulivoima saa tällä hetkellä suurempaa tukea kuin muut
uusiutuvat energiamuodot. Tämä vääristää kilpailua energiamarkkinoilla. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret esittävät että
kaikki uusiutuvat energia muodot saisivat samanlaisen kohtelun
tukijärjestelmässä.
Liittokokous yhtyy aloitteeseen
Yhdymme aloitteen tavoitteeseen saattaa kaikki uusiutuva
energia yhtenäisten tukimuotojen alle. Aloite käsittelee asiaa
jota olemme käsitelleet ohjelmatyössä ja esitämme laajempaa
näkökulmaa sekä ratkaisua tähän haasteeseen Kohti vihreää
kasvua –ohjelmassa.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
61
KOHTI VIHREÄÄ KASVUA
1
2
3
4
Johdanto
5
6
Vihreä talous ei ole erillistalous tai talouden osa, vaan läpileik7
kaava arvo, jonka on oltava osa kaikkea poliittista päätöksente8
koa ja talouden mekanismeja. Biotaloutena on ymmärrettävä
9
kaikki uusiutuvia luonnonvaroja tuottava, käyttävä, jalostava ja
10
markkinoiva tuotanto sekä uusiutuvista valmistettujen tuottei11
den kulutus.
12
13
Ilmastonmuutoksen eteneminen, luonnonvarojen ehtyminen
14
ja väestönkasvu edellyttävät perustavanlaatuisia muutoksia
15
kulutustottumuksiin ja luonnonvarojen käytön tehostamiseen.
16
Keskustanuoret näkee, että pakon ja luopumisen kautta syntyy
17
liiketoimintaa, jonka ainekset ovat Suomessa, suomalaisissa
osaajissa ja suomalaisen maaseudun raaka-aineissa ja luonnon- 18
19
varoissa.
20
21
Emme näe biotaloutta pelkästään alkutuotantona tai teollisuu22
den prosesseina, vaan yhä enemmän palvelukokonaisuuksina.
Digitalisoituminen tarjoaa mahdollisuuden levittää ja monistaa 23
24
konsepteja ympäri maailmaa - kohti rajaa ja sen yli. Keskus25
tanuorten mielestä puheista on siirryttävä nyt tekojen aikaan.
26
Siksi Suomi tulee johdattamaan biokaudelle ensin Euroopan ja
sen myötä koko maapallon. Muutos tulee olemaan perustavan- 27
28
laatuinen.
29
30
Ruoka on elämän perusedellytys, joten sen tuottaminen
31
riittävissä määrin on välttämätöntä ihmiskunnan jatkuvuuden
32
turvaamiseksi. Tästä huolimatta myös ruoantuotantosektorin
on muutettava toimintatapojaan. Ruokaa heitetään roskiin koh- 33
34
tuuttomia määriä. Samaan aikaan useissa maailman kolkissa
35
nähdään nälkää – toiminta ei ole kestävää.
36
37
Maapallon ilmakehässä havaittava luonnollinen kasvihuoneil38
miö on voimistumassa. Syynä tähän ovat ihmiskunnan toimet,
39
erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, minkä seurauk40
sena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut nopeasti.
Maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseksi on ruoantuotannon 41
42
kannettava oma osuutensa, kuin myös energiantuotannon ja
43
kuluttamisen.
44
45
Suomalainen maatalousyrittäjä on joutunut vuosia painimaan
46
ammatin vähäisen arvostuksen, heikon kannattavuuden ja
47
jatkuvien “torjuntavoittojen” kanssa. Keskustanuoret halua48
vat palauttamaa maanviljelijöiden uskoa tulevaisuuteen, sekä
50
osoittaa heidän työlleen sille kuuluvaa arvostusta. Suomalaista
51
maataloutta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
52
53
Keskustanuorten Suomi tavoittelee energiantuotannossa
54
omavaraisuutta. Luotamme uusiutuvan, paikallisen ja biopolt55
toaineisiin pohjautuvan hajautetun energiaratkaisun voimaan.
56
Järjestelmä vaatii tuekseen kattavan verkoston niin energian57
tuottajia ja biopolttoaineiden myyjiä, joita tukee maailman
ensimmäinen täydellisesti toimiva älysähköverkko, jonka avulla 58
59
turvaamme energian saamisen jokaisella hetkellä.
60
61
62
Ei yhtä oikeaa energiantuottajaa
63
64
Kuten monessa muussakin asiassa, myös energiantuotannossa
65
Keskustanuoret kannattaa hajauttamista. Koko maan kattava
lämpö- ja sähköverkko on toimintavarmin kun luotamme usei- 66
62
siin pieniin yksiköihin. Suomen haastavat sääolot vaativat varmat sähkö- ja lämpöverkot. Keskustanuoret uskoo, ettei ole yhtä
oikeaa energian tuotantomuotoa, vaan kaikkia uusiutuvia luonnonvaroja on käytettävä tasavertaisesti. Suurimpana tavoitteena
tulee olla energiaomavaraisuus, johon Suomessa on riittävät
luonnonvarat. Emme tahdo olla riippuvaisia muista. Haluamme
vähentää Suomen riippuvuutta ulkomaisista energialähteistä.
Haluamme eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Myönnämme, että kansainvälisesti verraten suomalaiset
energiaratkaisut ovat olleet onnistuneita; hinta kotitalouksille
ja elinkeinoelämälle on pysynyt kansainvälisessä vertailussa
hyvänä, toimiva sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä tehokkaasti ajetut ydinvoimalat että edullinen vesivoimalla toteutettu
säätövoima niin kotimaassa kuin Ruotsissa ja Norjassa ovat
taanneet sähköjärjestelmän toimivuuden. Lisäksi sähköntuotannon ja -siirron verrattain nopea yksityistäminen on tukenut
järjestelmän kehitystä ja joustavuutta.
Kotitalouksia on tuettava kestäviin ympäristöratkaisuihin korottamalla kotitalousvähennyksen määrää energiainvestointien
kohdalta. Kotitalouksien itse tuottaman ja kulutuksesta ylijäävän sähkön korvaamisessa tulee käyttää nettomittarointia, joka
huomioi tunneittain vaihtuvan sähkönhinnan, eli Sport-hinta.
Valtio sääntelee sähköverkkoyhtiöiden toimintaa eli sähkölaskun siirtohinta-osiota. Tämä johtuu siitä, että verkkoyhtiöillä
on monopoliasema alueellaan. Verkkoyhtiöiden sääntely on
varsin monimutkaista, kun verkkoyhtiöiden erilaiset toimintaympäristöt pyritään ottamaan tasapuolisesti huomioon.
Keskustanuoret on sitä mieltä, että puun on korvattava kivihiili
täysin. Tällä hetkellä kivihiili on edullisempaa kuin puu ja siksi
etenkin rannikkokaupungit käyttävät sitä lämmöntuotantoonsa. Erityisesti pääkaupunkiseudun energiaratkaisuilla on suuri
merkitys, jotta Suomesta tulee hiilineutraali. Hiilineutraalikunta
-hanke toimii hyvänä esimerkkinä paikallisesta toiminnasta.
Vastaavien tavoitteiden tulisi olla jokaisen kunnan ja kaupungin
listalla, erityisesti Helsingin. Keskustanuoret haluavat hiilineutraalin Suomen 2030 mennessä.
Kotimaisia polttoaineita ovat turve, puu, tuuli, aurinko ja biokaasu. Turpeen korkeaa verotusta laskemalla turpeesta saadaan
kotimainen kilpailukykyinen polttoaine. Turpeen korkeaa
verotusta tulee laskea, jotta se on kilpailukykyinen hiiltä vastaan. Turve tuo myös eniten työtä. Turvetuotanto ei saa rasittaa
vesistöjämme. Turpeen poltosta luovutaan siinä vaiheessa, kun
biomassojen käytöstä on saatu kannatettava vaihtoehto. Tuulija aurinkovoiman kilpailukyvystä tulee huolehtia ensisijaisesti
päästökaupan voimin. Biokaasutuotannon tulee olla kannattavaa kaatopaikoilla.
Hajautettu energia pelastaa
Pieniin yksittäisiin energiantuotantojärjestelmiin on kannustettava paremmin esimerkiksi byrokratian purkamisella,
verotuksen kipupisteitä poistamalla ja helpottamalla yksittäisten
kuluttajien mahdollisuuksia myydä sähköään siirtoverkkoon.
Hajautetut järjestelmät ovat tulevaisuutta energia-alalla, ja siksi
myös infran tulee olla valmis näitä näkymiä varten. Kaavoituksella voidaan ratkaista kierrätykseen, energiantuotantoon ja
ympäristöön liittyviä ongelmia.
Hajautettua tuotantoa voidaan tukea lukemattomilla syillä, mm.
talouskasvulla, turvallisuudella, huoltovarmuudella, ilmastopo-
litiikalla. Hajautetun tuotannon tueksi tarvitaan kyllä nykyisiä ja uusia tasaavia yksiköitä. Yksi vaihtoehto on varastoida
aurinko- ja tuulisähköä joko akkuihin tai muuttaa niitä uusiksi,
vetypohjaisiksi polttoaineiksi, joita poltettaisiin silloin, kun ei
tuule eikä paista.
Tulevaisuudessa yhä useampi taajama ja kylä on energiaomavarainen energiakylä. Paikalliset uusiutuvan- ja bioenergian
yksiköt synnyttävät itsenäisesti toimivan kokonaisuuden jossa
tuulivoimalat, biokaasulaitokset, maalämpö ja monet muut pienenergiantuottamistavat yhdistävät alueen tuotannot toisiinsa.
Yhteistyö takaa katkeamattoman, omavaraisen ja ympäristöystävällisen tavan tuottaa energiaa koko alueelle.
Esimerkiksi maatalouden käyttämät viljakuivurit olisi mahdollista muuttaa lähienergiaa tuottaviksi yksiköiksi. Tämä mahdollistaisi yhä enemmän omavaraisuuteen pyrkivän asumisen
muodon maaseudulla. Käyttämällä kotimaisia ja uusiutuvia
raaka-aineita, soveltamalla ja suosimalla bioenergiaa, voidaan
päästä tehokkaaseen rakentamiseen, jonka tuotoksena on kestävä asumisen muoto.
Suomessa ja suomalaisilla yrityksillä on merkittävästi kokemusta ja osaamista vedyn tuottamisesta, se tulee valjastaa koko
Suomen käyttöön ja laajemman kehittämisen alle. Suomesta on
luotava johtava vety maa.
Tulevaisuuden ratkaisut ovat luultavammin vielä meille yleisesti
tuntematonta. Merkittävää ja läpilyövää työtä tehdään useilla
sektoreilla. Nanotekniikka osaaminen ja katalyyttisten prosessien kehittäminen sen avulla on mahdollistamassa pienten
tehokkaiden lämpövoimaloiden synnyttämisen. Nanotekniikka
mahdollistaa myös uusien materiaalien, kestävien ja muotonsa
palauttavien, ominaisuuksien kautta yhä useampien tuotteiden
paremman kestävyyden ja näin ollen kierrättämisen tarpeen
vähentämisen. Akkutekniikka on ottanut merkittäviä askeleita
jatkuvasti ja jos kehitys jatkuu yhtä tehokkaana kuin viimeiset
vuosikymmenet, tulemme näkemään ratkaisuja jotka antavat
vastaukset lähes kaikkiin akkuteknologian haasteisiin. Valaistuksen osalta LED on tuomassa mukanaan valtavat sähkönsäästöt ja lisätehokkuuden valaistukseen, samalla kun polttimoiden
kesto on uudella tasolla, niiden ollessa lähes ikuisia. Suprajohteet ottavat valtavia harppauksia, normaalilämpötiloissa toimiva
suprajohde saatetaan esitellä yllättävänkin nopeasti. Vastaavien
kehitysaskeleiden ottaminen millä tahansa sektorilla saattaa olla
kohdalla milloin tahansa ja tuoda mukanaan uudet mahdollisuudet niin energian tuottamiseen kuin kulutukseen.
Väistyvä ydinvoima
Ydinvoimaan tulee suhtautua väistyvänä välivaiheen energiamuotona. Uusia lupia ei tule myöntää. Venytetyt lupaprosessit
siirtävät kiinnostusta tehdä sijoituksia ja kehittää muita, uusiutuvia, energiantuotannon muotoja. Pienempien energiantuotantolaitosten, etenkin bioenergian etuna ydinvoimaan nähden
näemme työllistävyyden. Hajautetun energiatuotannon etu on
koko arvoketjun, raaka-aineesta energiaksi, oleminen Suomessa. Jos samat tuontiteknologiaan sijoitettavat miljardit sijoitetaan bio- ja tuulienergiaan ja energiankäytön tehostamiseen,
saataisiin energiaa vähintään saman verran, mutta työpaikkoja
syntyisi kymmenkertaisesti.
Ydinvoiman lisärakentaminen Suomessa on tullut tiensä
päähän. Ratkaisut maailmalla osoittavat, ettei ydinvoima enää
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
63
vastaa käsitykseen turvallisesta ja edullisesta tavasta tuottaa
sähköä. Ydinjätteen loppusijoituksen suunnittelu on Suomessa
pitkälle, mutta kaikkia haasteita ei ole onnistuttu vielä ratkaisemaan; suurimpana riskinä on, ettei jokaista ongelmaa onnistutakaan ratkaisemaan ja kärsijänä ovat tulevaisuuden sukupolvet.
Ydinjätettä suurempi ongelma on vastuumme uraanin tuottamisesta; meillä ei ole varmuutta polttoaineen saatavuudesta
kriisitilanteessa.
Ydinvoiman keskittävä vaikutus ei vastaa mielikuvaamme
tulevaisuuden Suomesta ja tulevaisuuden energiantuotannosta.
Nykytilanne osoittaa, ettei suomalaisilla yrityksillä tai elinkeinoelämällä ole myöskään riittävää kiinnostusta tai sitoutumista
ydinvoimaan; sitä ei saa rakentaa ulkomaisen tai julkisen sektorin omistukseen ja varaan.
Tapa, jolla ydinvoimaa nykyisellään käytetään energiantuottamiseen, on kehittymätön. Tulevaisuudessa saatamme nähdä
sovelluksia, jossa tekniikka valjastetaan tuottamaan sähköä
nykyisestä ydinjätteestä ja näin lyhentämään polttoaineen kuoleentumisajan muutamaan sataan vuoteen. Vaihtoehtona saattaa
olla korkean lämpötilan mukanaan tuomat mahdollisuudet
valjastaa tekniikka esimerkiksi vedyn tuottamiseen. Tällaisiin
ratkaisuihin suhtaudumme avoimesti.
Älysähköverkko vastaa säätösähkö haasteeseen
Vuorokauden- ja vuodenaika vaikuttaa suuresti sähkönkulutukseen. Aamulla ja päivällä kulutus on merkittävästi suurempaa
johtuen erityisesti teollisuuden tarpeesta. Talvella lämmityksestä johtuen sähkönkulutus saavuttaa vuosittaiset huippulukemansa. Talven aiheuttamaa huippukulutusta ei kuitenkaan ole
syytä kattaa säätösähköllä, vaan tähän tarpeeseen pitää pystyä
vastaamaan perussähköntuotannolla. Säätösähköllä pitääkin
pystyä vastaamaan ennen kaikkea vuorokauden sisällä tapahtuviin vaihteluihin.
Sähköntuotanto vaihtelee, ja esimerkiksi ydinvoima toimii
perusenergian tuottajana, mutta ei mahdollista reagointia
kulutuksen vaihteluihin. Käytännössä ydinvoimala toimii aina
täydellä teholla, mutta vaatii säätösähköä huoltojen ja muiden
tuotantokatkoksien ajaksi.
Lauhdevoimalla, esimerkiksi kivihiilen, puuhakkeen ja turpeen
poltto, sekä yhteistuotanto, eli sekä sähköä että lämpöä tuottavat, toimivat myös perusenergiantuottajina, mutta vastaavat
myös säätösähkötarpeeseen. Laitoksien tehoa on hetkellisesti
mahdollista kasvattaa nopeahkosti, mutta ennen kaikkea laitoksilla voidaan reagoida kausittaiseen vaihteluun; esimerkiksi
talvella on suurempi tarve, jolloin osa laitoksista voi olla kiinni
kesällä.
Lauhdevoimalla sähköenergia tuotetaan polttamalla polttoainetta. Polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat säätelevät
suuresti käytettävän polttoaineen valintaa ja Suomessa merkittävä osa laitoksista on pääasiassa polttanut kivihiiltä johtuen
maailmanmarkkinahinnoista sekä Suomalaisen polttoaineen
tuen vähyydestä. Voimaloita voidaan pitää reservissä, jolloin ne
pystyvät vastaamaan kulutuksen yleistason muuttumiseen, esimerkiksi talviaikaan, mutta niillä ei pystytä tällöin reagoimaan
välittömiin muutoksiin sähkön saamiseksi.
Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, Nord
Pool. Markkinat toimivat vapaasti ja niiltä ostetaan tarpeen ja
hintakilpailun kautta sähköä tarpeen mukaan. Vastaavalla periaatteella ylituotantoa myydään markkinoille. Tuonti on tähän
asti onnistunut Norjan ylituotannon, ja osin Venäjän ylituotannon ansiosta. Norjan vesivoiman avulla on pystytty saamaan
apua kulutushuippuihin, kun taas Venäjältä ostettu sähkö on
ollut muodoltaan jatkuvaa ja tasaista, ei säätösähköä. Painopiste
sähköntuonnissa on siirtynyt jo merkittävästi Nord Pool:iin.
Riippuvaisuus ja tuonti epävarmoilta ja kyseenalaisilta Venäjän
markkinoilta tulee lopettaa mahdollisimman nopeasti.
Kuluttajalle säätösähkön uupuminen näkyy sähkönlaadun
heikentymisenä. Sähkökatkot ja jänniteongelmat ovat näistä selkeimmät, vaikkakin myös sähköverkkojen ongelmat vaikuttavat
suuresti ja useammin näihin. Jänniteongelmat näkyvät esim.
valojen vilkkumisena ja kärjistyessään saattavat rikkoa erityisesti herkkiä ja iäkkäitä sähkölaitteita. Sähkön ylitarjonta nostaa
50Hz nimellisjännitettä, kun taas alitarjonta laskee jännitettä.
Tuotannon tarvetta on mahdollista vähentää teollisuuden kanssa tehtävillä sopimuksilla, joissa teollisuus sitoutuu vähentämään sähköntarvetta tarvittaessa.
Nykyisellään ei ole käytössä varsinaista sähkön varastointia,
mutta älykkäiden verkkojen kehittymisen ja sähköautojen
akkukapasiteetin käyttöönotto tulevaisuudessa voivat mahdollistaa tämän.
Maanlaajuisen älysähköverkon toteuttamiseksi tulee tehdä
rohkeita päätöksiä ja sen tulee rakentua nykyisen sähköverkostomme varaan. Nykyinen sähköverkkomme ei kuitenkaan
tällaisenaan riitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Siksi
älysähköverkon luominen olisi välttämätöntä. Alueellisilla
sähköyhtiöillä tulee olemaan merkittävä rooli verkon rakentamisessa, mutta verkostosta tulee rakentua käyttäjää palveleva ja
markkinaehtoinen, jossa toimijoina voivat olla myös muut kuin
alueelliset sähköyhtiöt. Poiketen muista maista, joissa haasteena
nähdään akkuteknologian kehittymättömyys, onkin haasteenamme saavuttaa koko maan laajuinen latausverkosto.
Etäluettavat mittarit ovat ensimmäisiä askeleita älytaloista, jotka
ovat osa älysähköverkkoa. Älytalossa asuva on tietoinen ja pystyy hallitsemaan kootusti niin valaistuksen, lämmityksen kuin
ilmastoinnin toimintoja jopa etänä. Tavoitteena on energiankulutuksen pieneneminen ja kodin toimintojen yhdistäminen
tietoyhteiskuntaan, käytännöllisyyttä tavoitellen. Visiossamme
älykodit ovat osa ratkaisua jossa älysähköverkot huomioivat
sähkönkulutuksen vaihteluita ja ottavat osaa kulutuksen optimointiin. Esimerkiksi sähkönkulutuksen hetkellinen kasvaminen voidaan paikata sammuttamalla kodin pakastin hetkeksi,
tai käyttämällä älytaloon liitetyn sähköauton akun varausta.
Sähköautoilla vihreä tulevaisuus
Keskustanuoret vaatii sähköautojen autoverotuksen poistoa,
sillä se kannustaa suomalaista kuluttajaa hankkimaan sähköauton ja luopumaan öljypohjaisesta polttoaineesta liikenteessä.
Erityisesti kaupunkiliikenteessä sähköautoilulla on suuri potentiaali. Latausverkoston tulee rakentua yksityisillä markkinoilla
kysynnän mukaan.
Sähköautojen laajempi käyttöönotto on jatkuvasti siirtynyt kauemmaksi osin tekniikan haasteiden, osin nykykäytössä olevien
autojen tekniikan kehityttyä. Nykyisellään sähköautot pystyvät
palvelemaan vain lyhyttä, taajaman sisällä tapahtuvaa liikkumista. Tekniikan kehittyessä, ja ennen kaikkea tehokkaiden ak-
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
64
kujen hinnan tullessa kilpailukykyiseksi, kasvavat sähköautolla
kuljettavissa olevien matkojen pituudet kuitenkin merkittävästi.
Sähköautojen käyttöönotto tulee rakentaa kestävälle, harkitulle
pohjalla. Suomi ei ole ollut ensimmäisten joukossa käyttöönottamassa kannustimia, vaan kohtuuton verotus on tällä hetkellä
suurimpia esteitä sähköautojen yleistymiselle Suomen teillä.
Norjassa nämä nollapäästöajoneuvot saavat käyttää julkisenliikenteen kaistoja, sekä merkittäviä verohelpotuksia joita tarjoaa
myös mm. Italia. Suomen tuleekin selvittää muista maista
saatuja kokemuksia ja ottaa selkeä linja sähköautojen käytön
lisäämiseksi. Linjan tulee vastata olosuhteitamme ja kannustaa
mm. verotuksen avulla sähköauton hankintaan.
Tulevaisuuden liikennevälineiden käyttäminen ei saa jäädä vain
autojen kehittämiseen. Latauspisteiden verkosto on näistä yksi
potentiaalisimmista, ja samalla haastavimmista. Sveitsissä alanharrastajat ovat synnyttäneet jo lähes maankattavan verkosto.
Vastaavasti mm. Portugali ja Ranska ovat aloittaneet latausverkoston luomisen valtiolähtöisesti. Suomen haaste on kuitenkin
pitkät etäisyydet. Haluammekin sitoa latausverkoston rakentamisen laajempaan energiaverkostoja koskevaan uudistukseen.
Sähköautojen akkukapasiteetti on mahdollista valjastaa myös
palvelemaan tätä tarkoitusta. Liittämällä autojen akut älysähköverkkoon on akkuja mahdollista hyödyntää energiavarastona,
jota voidaan käyttää kulutushuippujen tasaamiseen. Samainen
älysähköverkko palvelisi hajautettua energiantuotantoa.
Uusiutuva tulee
Suomi on auttamattomasti jäänyt jalkoihin uusiutuvan energiantuotannon käyttöönotossa. Energiantuotantotapa, jossa
energian lähde on periaatteessa loputon tai käyttöä nopeammin uusiutuva, on ihanteellinen ja ainoa kestävälle pohjalle
rakentuva tapa tuottaa energiaa. Haluamme sitouttaa Suomen
tavoittelemaan energiantuotantoa joka pohjautuu kokonaisuudessaan uusiutuviin luonnonvaroihin.
Nykyisellään uusiutuvan suurin haaste on energiansaannin
riippuvuus sääolosuhteista ja vuorokauden ajasta, jaksottaisuus.
Haasteena on myös uusiutuvan tarvitsema maa-ala sekä otollisen sijainnin tuottamat haitat alueen muulle käytölle – se kilpailee niin asumisen, maanviljelyn kuin luontoarvojen kanssa.
Tuulivoiman käyttöönottoa on tuettava kaavoittamalla riittävästi ja soveltuville paikoille alueita joihin voidaan rakentaa
tuulivoimapuistoja. Yksittäisten tuulivoimaloiden pystyttämistä
hidastavaa byrokratiaa on purettava. Keskustanuoret uskoo
tuulivoiman yleistyvän. Etenkin kaupunkialueella on kysyntää
kehitettävänä oleville äänettömille voimaloille. Tuulivoiman
rakentamisessa rannikolle tulee huomioida sen aiheuttamat
meluhaitat.
Aurinkosähköenergialla on valtava potentiaali myös Suomessa.
Pohjoinen sijaintimme ei ole este aurinkokennojen teknisen
kehityksen ja hinnan laskemisen myötä. Aurinkokennojen
rakentaminen on vapautettava ja mahdollistaa mittavatkin
aurinkovoimalahankkeet.
Suomi on energiaomavarainen vain puun ja turpeen osalta.
Uusiutuvia hyödyntävien teknologia ei ikävä kyllä ole omaa
tuotantoamme. Siksi energiatukea tulee osoittaa erityisesti ja
lisääntyvissä määrin uusiutuvan energian kotimaiseen tuotekehitykseen tähtääviin investointeihin ja hankkeisiin, innovaatio-
tukena. Selvityshankkeet ja muut uusiutuvan käyttöönottoa helpottavat toimet tulee säilyttää energiatuen piirissä ja helpottaa
näiden hankkeiden toteuttamista. Sähköyhtiöiden on otettava
osaa talkoisiin tarjoamalla sähköverkon käyttö pientuottajille
ilman siirtomaksua.
Uusiutuvan energian voimaloiden rakentamisen houkuttelevuuden lisäämiseksi tulee kaikille uusiutuvan energian tuotantotavoille ja kaiken kokoisille voimaloille määritellä yhtenäinen
syöttötariffi. Tariffin määrittelemä takuuhinta sähkölle kannustaa investoimaan voimalaitokseen takaamalla määrätyn hinnan
sähköverkkoon myymästään sähköstä. Sähkönkuluttajien rasitteena on maksaa mahdollinen markkinahinnan ja takuuhinnan
erotus. Syöttötariffi on välinen kannustaa ottamaan käyttöön
uusiutuvia energiantuotantotapoja, silloin kun ne eivät vielä ole
kannattavia. Tuon määräaikaisuus, nykyisellään 12 vuotta, takaa
houkutuksen ottaa käyttöön uudempaa teknologiaa.
Euroopan unionin päästötavoitteet eivät yksinään riitä muuttamaan ilmastopolitiikan suuntaa ja pysäyttämään ilmastonmuutosta. Päästökauppa on ohjaavana välineenä toimiva. Emme
kuitenkaan näe keinotekoisen verotuksen voimaan vesi- ja
ydinvoimaan kohdistuvan Windfall-veron muodossa parantamaan tilannetta. Tukia, maksuja ja verotusta tulee käsitellä
kokonaisuutena, jonka tavoitteena on päällekkäisten tukien,
rasitteiden ja helpotuksien karsiminen.
Uusvanha vesivoima
Vanhoissa vesivoimaloissa on vielä paljon tehostamisen ja
ympäristöystävällisyydessä parantamisen varaa. Suomi on teknologiaosaamisen huippumaita, joten täällä jos jossain panostuksen pitäisi olla erityisen suurta uuteen teknologiaan, koskien
esimerkiksi energian varastointia tai uusia energiamuotoja.
Vesivoima toimii hyvin myös sähköenergiavarastoijana. Joessa
olevien vesivoimaloiden vesivarastot riittävät muutaman tunnin
ajaksi tehon nostoon, mutta vaativat sen jälkeen palautumista.
Samoin jo lopettaneisiin kaivoksiin rakennettavat ja niiden putouskorkeutta hyödyttävät pumppuvoimalaitokset mahdollistavat energianvarastoinnin hetkittäiseen tarpeeseen, ne ovat myös
mahdollisuus uuden vesivoiman rakentamiseen. Isommilla
vesivarastoilla varustetut voimalaitokset, kuten tekojärvet, eivät
omaa samaa ongelmaa.
Keskustanuoret kantaa kuitenkin huolta Suomen vaelluskalakannoista. Keskustanuoret vaatii kalateitä olemassa oleviin vesivoimaloihin, jotta jokien luonnollinen kierto saataisiin jälleen
käyntiin. Keskustanuoret hyväksyy vesivoiman lisärakentamisen jo rakennetuissa vesistöissä, jos hankkeilla on paikallinen
tuki ja luontoarvot on huomioitu kestävällä tavalla. Rakentamattomat vesistöt on rauhoitettava vesivoimarakentamisesta.
Merisähköä voidaan tuottaa kahdella tavalla, joko aaltojen tai
vuoroveden avulla. Suomen olosuhteissa vuorovesisähkö ei
ole ratkaisu, mutta kannustamme sen käyttöönottoa muualla.
Suomessa keksitty aaltosähkö on vielä lähtökuopissa, mutta
tulevaisuus näyttää valoisalta. Aaltovoima myös tuo Suomeen
uusia työpaikkoja, esimerkiksi Suomeen rakenteilla oleva maailman ensimmäinen täyden mittakaavan aaltovoimalayksiköiden
kuivatestaus- ja koekäyttölaitos.
Kestävää kulutusta
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
65
Energian kokonaiskulutuksen kasvu on saatava taittumaan.
Jatkuva kasvu ei saa, eikä voi olla tavoitteena. Vaikka kokonaisenergiankulutuksemme tulee kasvamaan, esimerkiksi
sähkön kulutus sähköautojen ja sähkön avulla hyödynnettävän maalämmön, tulee kokonaisenergiankulutus laskemaan
luovuttaessa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Nykyisellään
energiankulutus on jatkuvassa kasvussa. Voidaan myös olettaa,
että sähkön hinta Suomessa tulee nousemaan voimakkaammin
tulevaisuudessa. Lisäksi päästöjä tulee vähentää. Keskeisimpiä
päästökaupan ulkopuolisia sektoreita ovat liikenne ja maatalous. Päästökaupan ulkopuolisille päästöille on asetettu kansalliset
tavoitteet.
Negatiivisten ympäristövaikutusten pienentämiseen pyrkivä
cleantech-ala nousee. Alan haasteena on sen yhteensovittaminen vanhoihin tapoihin toimia. Suomessa on useita alan
yrityksiä, jotka perustavat liiketoimintansa puhtaan energian ja
luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön. Mahdollisuudet ovat
valtavat niin energiatehokkuuden, kierrätyksen kuin puhtaan
veden ja ilman saralla. Uusien innovaatioiden mahdollistaminen ja tukeminen sekä tunnettuuden lisääminen, on askeleet
joilla alalle saadaan uusia ja kasvavia startup-yrityksiä.
Suomen rakennuskanta on hyvin eristettyä, mikä pitää energialaskun maltillisena kovinakin talvina. Näin ollen Suomessa
ei juuri esiinny energiaköyhyyttä, tilannetta jossa energiakustannukset ovat merkittävä osa tuloista, mikä on tavallista esim.
Iso-Britanniassa ja Espanjassa. Suomessa haja-asutusalueilla
erityispiirteenä ovat kuitenkin myrskyt, jotka katkaisevat sähköt
jopa vuorokausiksi jopa parin vuoden välein. Sähkön häiriötön
saatavuus on tavoiteltavaa ja sähköverkkojen osalta tavoitteeksi
tulee ottaa verkkojen siirtäminen maan alle.
Yhdyskuntarakenteen suunnittelun yhteydessä tehtävillä valaistusratkaisuilla voidaan saavuttaa kunnissa ja kaupungeissa
mittavia energiasäästöjä. Keskustanuoret painottaa kokeiluja,
joissa rakennetaan asuinalueiden valaistusta uutta teknologiaa hyödyntäen. Tulevaisuuden älykylissä ja -kaupungeissa
luonnonvalo ja aurinkoenergia pystytään hyödyntämään
valaistuksessa maksimaalisesti. Valaistusjärjestelmä kerää tietoa
teiden, jalkakäytävien ja kävelykatujen valaistuksen tarpeesta ja
optimoi valaistuksen suhteessa käyttöön ja luontaiseen valoon.
Älyrakentamisen ei tarvitse jäädä pelkästään valaistukseen,
vaan sitä voidaan soveltaa myös asuintaloihin ja joukkoliikenteeseen.
Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat edistyksellinen keino tasoittaa maiden välistä sähkönkulutusta ja – tuotantoa. Järjestely
pitää laajentaa koko Euroopan-laajuiseksi. Kuluttajalla tulee
kuitenkin olla tieto mistä hänen käyttämä sähkönsä tulee eikä
Suomi saa missään tapauksessa tyytyä vain kuluttajan rooliin
näillä markkinoilla. Suomen tulee olla sähköntuotannossa
omavarainen, joka tilanteessa.
Polttoainetta öljyn tilalle
Suomen kansantaloudelle fossiilista polttoaineista luopumisella
on suuri merkitys. Noin 200 000 suomalaista kotitaloutta lämmitetään edelleen maaöljyllä. Maaöljylämmityksen kieltäminen,
nopeasti mutta riittävän siirtymäajan puitteissa, olisi Suomen
talouden ja ympäristön kannalta oikea ratkaisu. Kotimainen
biopohjainen pyrolyysiöljy mahdollista öljypolttimoiden käyttämisen kotitalouksien lämmittämiseen tulevaisuudessa.
Yksi Suomen ja koko maailman suurimmista lähivuosien
haasteista on fossiilisen öljyn loppuminen, sillä nykymaailma
pyörii siitä valmistetuilla polttoaineilla, kuten bensiinillä ja
dieselillä. Tarkkaan ottaen öljy sinällään ei ole loppumassa,
mutta helposti ja halvalla saatava öljy on pian käytetty. Kehitys
on näkynyt jo vuosien ajan, sillä esimerkiksi raakaöljyn hinta
on nelinkertaistunut 2000-luvulla. Halvan öljyn loppuminen
vaikuttaa kaikkeen: liikkumiseen, teollisuuteen, maatalouteen,
kuluttamiseen, käytännössä kaikkeen sellaiseen, josta nykyinen länsimainen yhteiskunta on riippuvainen. Olemme täysin
muualta, pääosin Venäjältä, tuodun öljyn varassa. Kyseenalaista
on öljynporaus luonnoltaan haurailta alueilta; öljynporaus ei
sovi arktisille alueille.
On julkisesti tunnustettava se fakta, että öljyn hinta tulee nousemaan sietämättömäksi seuraavan 20 vuoden sisällä. Hyötysuhde öljyn saannissa tulee olemaan 1:6, eli yhden öljytynnyrin
energialla saadaan kuusi tynnyriä öljyä, kun se tällä hetkellä on
1:30. Hintataso miltei kaikilla elämänalueilla tulisi nousemaan
niin korkeaksi, että olisimme globaalissa talouskriisissä, joka
olisi riski kansainväliselle turvallisuudelle. Vaadimme päätöksiä
ja tekoja jo vuonna 2015, että voimme siirtyä öljyn aikakaudesta
uusiutuvien energialähteiden aikakauteen kivuttomasti.
Korkeatasoisen robotisaation mahdollistamiin liikenneratkaisuihin joukko- ja tavaraliikenteen saralla on suhtauduttava
ennakkoluulottomasti.
Vety- ja biopolttoaineella toimivat autot ovat hiljalleen yleistymässä öljypohjaisilla polttoaineilla toimivien autojen, sekä
sähköautojen rinnalla. Öljyesiintymien siirtyessä yhä vaikeammin saataville alueille ja öljyn hinnan noustessa, meidän
on asennoiduttava siihen, että tulevaisuudessa on pakko olla
hyvin erilaisia vaihtoehtoja autojen polttoaineeksi. Emme voi
odottaa, että kehitetään “uusi öljy”, joka on yhtä tehokas ja
korvaa öljyn. Sitä vastoin meidän on tuettava ja kannustettava
yrityksiä uusien innovaatioiden ja olemassa olevien vaihtoehtojen kehittämiseen tuomalla uusia ideoita yleisön tietoon
ja antamalla tunnustusta ja taloudellista tukea kehitystyölle.
Meidän on myös otettava valtion tasolla selkeä tavoite öljyn
täydellisestä luopumisesta autojen polttoaineena ja energianlähteenä vuoteen 2030 mennessä. Keskustanuoret sallisi kuitenkin
poikkeukset esimerkiksi harrasteautoille ja vastaaville.
Liikenteen polttoaineet tuodaan myös ulkomailta, joten niiden
korvaaminen kotimaisilla ratkaisuilla olisi vaihtotaseen ja työllisyyden kannalta edullista. Liikenteen kehittämisessä tarvitaan
koko yhteiskunnassa jaettua, yhteistä suuntaa. Esimerkiksi
sähköautoilu ei kehity, jos latauspisteitä ei ole tarpeeksi tai autot
ovat liian kalliita. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kokeileva yhteiskunta
Suomen on otettava selkeä rooli kokeilevana yhteiskuntana.
Energiateollisuutta ja autoja koskeva lainsäädäntö on käytävä
läpi ja valmistauduttava suureen kulttuurimuutokseen polttoaineiden ja teknologian varalta. Lainsäädäntöä on muutettava
niin, että yritykset ja yksityiset ihmiset pystyvät kehittämään ja
kokeilemaan uusia ideoitaan vapaassa ja kannustavassa ympäristössä. Hyvistä ideoista on annettava tunnustusta ja palkittava
keksijöitä ja kehittäjiä. Näin saisimme suomalaisiin valettua
intoa ja tahtoa kokeilla ja kehittää yhteiskuntaamme pois öljyn
varjosta.
Tavoitteena on oltava lähiliikenteen uudistaminen ympäris-
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
66
töystävälliseksi. Linja-autoliikenne on hoidettava maakaasulla
ja pidemmällä tähtäimellä vain biokaasun voimalla. Päästöttömämpi julkinen liikenne on askel esimerkkinä toimimiselle
ja osaltaan mahdollistamassa laajojen tankkausverkostojen
syntymistä. Julkisten panostusten tulee tukea koko Suomen
kehittymistä; paikallisia ja yksittäisiä, esimerkiksi raitio- ja metroliikenteen, hankkeita tukemalla ei luoda yhteistä hyvinvointia
ja kilpailukykyä.
Suomeen on saatava biopolttoaineille laaja tankkauspisteiden
verkosto, joka ulottuu maan eteläosista aina maan pohjoisimpiin kolkkiin saakka. Näihin tankkausasemiin voitaisiin
yhdistää vetykaasun tankkaus. Tämä rohkaisisi niin suomalaisia yrityksiä kehittämään biopolttoaine- ja vetyteknologiaa
autoteollisuuteen, kuin yksityisiä ihmisiä hankkimaan vety- tai
biopolttoainekäyttöisiä autoja.
Liikenteen suurista päästöistä ei päästä ilman autokannan
uudistusta, joka monissa maissa uudempi kuin Suomessa, koska
Suomen raskas autoverotus. Haluamme nostaa tavoitteeksi kotimaisen energian käytön suomalaisessa liikenteessä. Haasteensa
Suomeen tuo pitkät etäisyydet. Suoria malleja esimerkiksi
pohjoismaista ei ole otettavissa. Ruotsin tukemispolitiikkaa
voidaan pitää osin epäonnistuneena. Norjasta tulisi ottaa käyttöön sähköautojen verotuksen poistaminen, mutta muilta osin
maiden pinnanmuotojen erilaisuudet luovat tarpeen erilaiselle
liikkumistarpeelle.
Suomi on rakennettu yksityisautoilun varaan, eikä sitä hetkessä
pystytä muuttamaan. Esitämme kahta ratkaisua tulevaisuuden
autoiluun. Ruuhkasuomi, Helsinki edellä, tulee toimimaan
sähköautojen alueena, jossa ilmanlaatu paranee ja jossa sähköautoilla on erityisoikeuksia kantakaupungin alueella. Ruuhkasuomen ulkopuolella mahdollistetaan kattava biopolttoaineiden
tankkausverkosto joka tukee liikkumista niin vedyllä, biokaasulla, bioöljyllä kuin häkäpöntöllä.
Jätteestä polttoaineeksi
Biojätteestä syntyvä metaani toimii erittäin tehokkaana polttoaineena esimerkiksi autoissa ja energiateollisuudessa. Keskustanuoret vaatii, että biojätteen jalostusta polttoaineeksi kannustetaan yhä enemmän taloudellisesti ja ideologisesti. Raaka-aine
tulee suurimmaksi osaksi tietysti siitä, miten paljon suomalaiset
yritykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt kierrättävät. Biojätteen
kierrättäminen tulisi tehdä kannattavaksi esimerkiksi niin, että
yksityistalouksille ja taloyhtiöille annettaisiin rahallinen vastine
kierrätetyistä biojätekiloista tai kompensaatio jätemaksun
yhteydessä. Jätteenkäsittelylaitoksia, energiantuottolaitoksia ja
kuluttajia on kannustettava biojätteestä tehdyn energian käytöstä ja tuottamisesta.
Suomessa eläinten lantaa saa käyttää ainoastaan peltojen
lannoitteeksi. Ruotsissa hevosenlannan käyttö on sallittu
polttoaineena. Keskustanuoret tahtoo sallia myös muun muassa
siipikarjanlannan käytön polttoaineena. Broilereiden kuivikkeena käytetään turvetta ja kalkkunoilla kutterilastua, molemmat näistä olisivat hyvää polttoainetta pelleteiksi puristettuna.
Monilla siipikarjatiloilla on jo rakennettu oma lämpökeskus,
joka toimii puuhakkeella, turpeella tai pelleteillä. Tällä hetkellä
siipikarjan kuivikkeena käytettävää turvetta ei kuitenkaan saa
polttaa, vaan tilalliselta vaaditaan jo tilan rakennusvaiheessa
riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen.
Tilan oman lannan ja kuivikkeiden käyttö polttoaineena myös
vähentäisi lannanlevityksestä aiheutuvia polttoainekustannuksia. Suurimmilla tiloilla lantaa tulee huomattavasti yli
oman lannoitetarpeen ja tällöin levityksestä pitää tehdä sopimus toisten viljelijöiden kanssa. Myös maito- ja nautakarjasta
voidaan saada energiaa metaaninkerääjien avulla.
1
2
3
4
5
6
7
Kotitalouksissa syntyvä ruokajäte on arvokasta biokaasun
8
tuotannossa. Valistuksen lisäksi kuluttajia tulee kannustaa
9
jätteiden nykyistä parempaan lajitteluun myös taloudellisin
10
kannustimin. Tulevaisuudessa lajitellun jätteen toimittamisen 11
tulee olla maksutonta. Suomen jätelaitosten kierrätyslajit on
12
yhdenmukaistettava kierrätyskäytäntöjen selkiyttämiseksi.
13
14
Lähes kaikki lämmöntuotannon prosessit tuottavat sivutuot15
teenaan hiilidioksidia. Hiilidioksidille on kuitenkin monia
16
jatkokäyttömahdollisuuksia, sitä ei tarvitse päästää sellaise17
naan luontoon. Kerätystä hiilidioksidista voidaan valmistaa
18
mm. polyuretaania ja metanolia. Hiilidioksidia voidaan myös 19
käyttää lannoitteenomaisesti kasvihuoneissa. Kasvit käyttävät 20
ravinteenaan hiilidioksidia, sivutuotteena tästä syntyy elin21
tärkeää happea. Keskustanuoret pyrkii aktiivisesti hiilidiok22
sidipäästöjen vähentämiseen. Siellä missä energiaa edelleen
23
tuotetaan polttamalla, tulee olla käytössä hiilidioksidikerääjät 24
ja kerätty hiilidioksidi tulee jalostaa edelleen.
25
26
Polttoaineeksi sopivaa bioetanolia voidaan valmistaa lähes
27
mistä tahansa mm. hakkuujätteestä ja syötäväksi kelpaa28
mattomista kasveista. Ensimmäisen polven bioetanoli,
29
joka valmistetaan pelloilla viljeltävistä ravintokasveista, on
30
osoittautunut hiilidioksiditasoltaan huonoksi ja sen pelätään
31
nostavan elintarvikkeiden hintaa. Toisen polven bioetanoli
32
kasvatettaisiin Suomen oloissa nopeasti kasvavasta pajusta ja
33
ulkomailla bambusta.
34
35
Merkittävän tulevaisuuden energiapotentiaalin Suomessa
36
muodostavaa Suomen vahva maatalous. Tällä hetkellä maan- 37
viljelijöiden ei ole järkevää myydä lantaa poltettavaksi, sillä
38
sitä on edullisempaa käyttää maanparannusaineena omilla
39
pelloilla. Lantaa on myös tehotonta kuljettaa sen sisältämän
40
suuren vesimäärän vuoksi. Tästä syystä hajautettujen bio41
voimaloiden toimivuutta tulisi tutkia lisää ja etsiä ratkaisuja
42
niiden parempaan toimivuuteen.
43
44
Ilmapiiri biotalouden hankkeisiin tuntuu olevan kriittinen,
45
erityisesti EU:ssa. Päätöksenteon hitaus on muun muassa
46
jäädyttänyt Kemiin suunnitellun biodieseltehdashankkeen,
47
jonka oli määrä tuoda elinvoimaa Pohjois-Suomeen ja samalla 48
kehittää biotaloutta konkreettisella tasolla Suomessa. Nyt on
50
otettava rohkeasti askeleita uusien innovaatioiden puolesta,
51
joilla on potentiaalia vaikka mihin. Ympäristöystävällisempi,
52
kustannustehokas ja työllistävä ala ei saa jäädä epäilyksien ja
53
byrokratian alle.
54
55
56
Kaivosteollisuutta ympäristön ehdoilla
57
58
Kestävä kaivosteollisuus elää symbioosissa ympäristönsä,
59
alueen ihmisten ja yritystoiminnan kanssa. Keskustanuoret
60
näkee kaivosteollisuudessa edelleen tulevaisuutta, mutta sillä
61
edellytyksellä, että cleantech ja sen ratkaisut tulevat voimak62
kaasti kaivosalalle, kaivoksissa pyritään kohti suljetunkierron 63
systeemejä ja suomalaista omistuspohjaa kasvatetaan aktiivi64
sesti. Keskustanuoret muistuttaa, että kaivannaisteollisuuden 65
harjoittaminen Suomessa tuo läpinäkyvyyttä tuotantopro66
67
sesseihin, kaivostyöläisten työolosuhteisiin ja ympäristövaikutuksiin. Kaivosteollisuus ei tule loppumaan maapallolta ja
tarvitsemme myös tulevaisuudessa raaka-aineita. Näemme
kotimaisen kaivosteollisuuden ulkomaista eettisempänä ja
kestävämpänä sekä suomalaista työllisyyttä edistävänä ratkaisuna.
Kaivosteollisuuden sivuvirrat on hyödynnettävä 100 prosenttisesti. Mahdollisuudet kaivosjätteen, eli rikastushiekan,
hyödyntämisessä esimerkiksi katalyyttinä biotalouden prosesseissa sekä hiilinieluna on käytettävä. Uusia käyttökohteita
kaivosjätteelle on etsittävä aktiivisesti, esimerkkinä tienpohjat.
Keskustanuoret pitää kaivosteollisuuden prosesseihin liittyvää
osaamista ja siihen keskeisesti kuuluvaa ympäristöteknologian osaamista tulevaisuudessa potentiaalisena vientituotteena
ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta ongelmallisille alueille; esimerkiksi Kiinaan, Intiaan ja EteläAmerikkaan.
Kaivosteollisuuden vastuuta ympäristöön Suomessa, on lisättävä ottamalla käyttöön takuurahasto. Rahastoon talletetut
varat kaivosyhtiö saa takaisin kun se on hoitanut ympäristövelvoitteensa täydellisesti aina kaivoksen lopettamiseen ja sen
luonnonmukaiseen tilaan palauttamiseen asti.
Kierrättämisen kärkeen
Suomen on tavoiteltava kärkipaikkaa kierrättämisessä. Vain
toimimalla esimerkillisesti voimme odottaa muiden toimivan samoin. Kierrättävässä Suomessa kaikki, mikä voidaan
kierrättää, kierrätetään, ja lopuksi jäljelle jäävä jäte poltetaan.
Kaatopaikat jäävät kulutushysterian monumenteiksi.
Kierrätyksessä suljetun kierron on oltava kaiken toiminnan
lähtökohtana. Jätteiden lajitteluun ja kokoamiseen on tarjottava kannusteita, joista keskeisin on yksinkertaisesti kierrätyksen mahdollistaminen eli keräyspisteiden määrän lisääminen.
Pääkaupunkiseudulla keräyspisteitä ei ole edelleenkään riittävästi, muusta Suomesta puhumatta. Helpottaakseen määrän
lisäämistä, keräyspisteet on otettava huomioon jo uusien
asuinalueiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.
Ulkomailta tuotujen pullojen ja etenkin alumiinitölkkien
kierrätystä vauhdittamaan on toteutettava panttijärjestelmä,
jonka kehittämisessä keskeisenä yhteistyökumppanina on
syytä olla Viro. Keskustanuoret esittää harkittavaksi ajatusta
koko Euroopan unionin laajuisesta tölkkien ja pullojen panttiperusteisesta kierrätysjärjestelmästä.
Kotimaisen elintarvikeketjun ruokahävikki on vuodessa
miltei 400 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien osuus tästä on
noin 130 miljoonaa kiloa. Yksityisten kotitalouksien tuottama
hävikki on saatava kuriin sillä niiden hävikki on elintarviketeollisuuttakin suurempi. Keinot on kohdistettava kulutustottumusten muuttamiseen ja etenkin kuluttajien tietoisuuden
lisäämiseen siitä, millaiset ovat hävikin ympäristövaikutukset.
Samalla voidaan pohtia myös ruokahävikin edelleen käyttöä.
Suurin osa tällä hetkellä käyttämistämme vaatteista on
tekokuitua. Vaatteen mentyä rikki se yleisesti heitetään pois
ja tilalle ostetaan uusi. Kun vaatejätettä kertyy ja se päättyy
muualle kuin sille osoitettuun paikkaan, on seurauksena
ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Sama koskee kaikkia
tuotteita, jotka eivät enää ole toimintakelpoisia. Keskustanuoret haluaa painottaa lajittelun ja kierrätyksen tärkeyttä osana
suljettua kiertoa. Pidämme tärkeänä myös sitä, että tuotteita
räätälöidään uusiokäyttöön niin, että vanhasta saadaan uutta,
vaikkei samassa muodossa.
1
2
3
4
5
6
Elektroniikkatuotteiden osalta niiden uudelleen käyttö, eli niin
7
sanottu refubrishing, on hyvä esimerkki tuotteen uusiokäyttä8
misestä. Käytössä jo hetken aikaa olleet tuotteet ja tuotteet jotka 9
eivät täytä laadunvalvonnan tarkastusta, palautuvat valmistajan 10
tehtaalle, jossa ne korjataan, tarkastetaan ja myydään käytetty11
nä.
12
13
Teollisuusmaista kehitysmaihin suuntautuvan jäterallin on
14
loputtava. Ratkaisu voi olla suuryrityksille edullinen, mutta
15
vastaanottajamaan usein puutteellisten käsittelyjärjestelmien
16
vuoksi kokonaisuudessaan haitallinen.
17
18
19
Jokamiehenoikeudet säilytettävä
20
21
Yksityishenkilöiden harjoittamaa marjojen ja sienten poimintaa 22
ei voida kutsua ammattimaiseksi toiminnaksi, jos luonnontuot- 23
teet menevät omaan käyttöön tai lähipiirille. Marjojen myynti
24
yritykselle verottomasti, pienen tulon toivossa, ei myöskään
25
tavoita ammattimaisuuden kriteerejä. Sama pätee vapaa-ajanka- 26
lastuksen pienimuotoisiin saaliisiin. Kuitenkin, kun toimijoita
27
on useampi kuin yksi ja poimiminen on selvästi suuntautunut
28
voiton tekemiseen, voidaan toimintaa kutsua ammattimaiseksi, 29
ellei jopa yritystoiminnaksi.
30
31
Yritysten tekemä marjanpoiminta Suomessa on kannattavaa
32
ja sitä voidaan pitää ammattimaisena, koska työn taustalla on
33
yritys. Esiin nousseet työntekijöiden olot kertovat että alalla
34
on paljon parannettavaa. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden
35
oikeudet tulee turvata ja mahdollisiin epämääräisiin työolosuh- 36
teisiin on puututtava. Suomeen tulevien marjanpoimijoiden on 37
oltava työsuhteessa heidät maahantuovaan yritykseen, jolla on
38
velvollisuus huolehtia myös työntekijöiden perehdyttämisestä
39
ja kouluttamisesta. Jokamiehenoikeudet on ainutlaatuinen
40
oikeus, jota ei saa purkaa. Jotta sitä ei kuitenkaan käytetä väärin, 41
tulee olla valmius tarkastella ammattimaisesti sitä hyödyntävää 42
toimintaa, ensisijaisesti marjanpoimintaa.
43
44
Roskaamiseen niin metsässä kuin vesistössä on puututtava
45
kovalla kädellä. Roskaamisen vähentäminen onnistuu parhai46
ten ympäristövaikutuksista valistamalla. Tämän lisäksi jätelain
47
tarjoama mahdollisuus roskaamisesta sakottamiseen tulee ottaa 48
laajemmin käytäntöön. Sakotusoikeus roskaamisesta tulee antaa 50
poliisin lisäksi myös kaupunkien virkamiehille.
51
52
Suomi harvaanasuttuna ja metsäisenä maana tarjoaa villeille
53
riistaeläinkannoille mainiot mahdollisuudet kukoistaa. Suo54
malaiseen käytännölliseen ja maanläheiseen luontosuhteeseen
55
onkin kiinteästi kuulunut vahva, kaikkia kansanosia ja -luokkia 56
koskenut eränkäyntiperinne. Keskustanuoret katsookin, että
57
sekä riistakannoista, että pitkästä ja vahvasta eräperinteestä on
58
pidettävä hyvää huolta. Eränkäynti onkin oiva tapa rentoutua ja 59
nauttia luonnosta. Keskustanuoret pitää tärkeänä, että maamme 60
riistakantoja hoidetaan hyvin.
61
62
Metsästysmahdollisuudet myös luonnonsuojelualueilla tulee
63
tutkia tarkkaan ja mahdollistaa niiltä osin kuin se ei aiheuta
64
haittaa suojelun ensisijaiselle tavoitteille. Metsästys Suomen
65
luonnonsuojelualueilla tulee sallia haitallisten lajikantojen
66
68
hallitsemisen mahdollistamiseksi. Metsästäjien luonnonhoidolliselle työpanokselle on annettava sen ansaitsema tunnustus.
Kaikkia suomalaisia koskeva mahdollisuus metsästää valtion
myöntämillä metsästysluvilla valtion alueilla on Eurooppalaisittainkin poikkeuksellista ja siitä tulee pitää kiinni.
Yhteinen Itämeri
Keskustanuoret kantaa huolta Itämeren huonosta tilasta,
mikä ilmenee etenkin rantojen rehevöitymisenä. Kansallisella
tasolla on haettava ratkaisuja sekä päästöjen vähentämisen että
cleantech-osaamisen kautta. On vaikutettava vesillä liikkujien
ja rannikon asukkaiden asenteisiin tiedottamalla etenkin muovijätteen vaaroista. Yksi näistä vaaroista on vesistöihin päätyvä
mikromuovi, alle viiden millimetrin kokoinen muovi, joka
syntyy kun isot jätteet hajoavat pienemmiksi osiksi. Muovi voi
kulkeutua pienten merenelävien kautta kaloihin ja sitä kautta
myös ihmisten ruokapöytään. Siksi Keskustanuoret pitää tärkeänä, että tietoisuutta muovin aiheuttamista vaaroista lisätään
ja samalla muovijätteen poistosta huolehditaan.
Itämeri ei ole pelkästään Suomea koskeva haaste, minkä vuoksi
keskeiset ratkaisut Itämeren tilan kohentamiseksi tehdään
kansainvälisellä tasolla. Euroopan unioni on alkujaan perustettu ratkomaan isoja kansainvälisiä ongelmia, joista yksittäisen
maan on mahdoton yksin selvitä. Itämeren tilan kohentaminen
on nimenomaan tällainen unionitasoista yhteistyötä vaativa
toimi. Tämän lisäksi Venäjän kanssa on päästävä vaikuttavaan
yhteistyöhön varsinkin Pietarin alueen päästöjen vähentämiseksi. Itämeren valtioiden neuvosto on toiminut kiitettävästi ja
toiminut myös Itämeren tilanteen ja roolin parantamiseksi.
Kirkkaat joet
Maatalouden ravinnepäästöt kuormittavat sekä Itämerta että
etenkin Pohjanmaan jokia. Keskustanuorten tahtotila on etsiä
ratkaisua jokivesien tilan parantamiseen puhdistusratkaisujen
ja esimerkiksi suodatusaltaiden kaltaisten kokeilujen avulla.
Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen on jo tehtyjen
ratkaisujen kautta menossa parempaan suuntaan. Tukemalla
uusia ja innovatiivisia ratkaisuja puhdistusteknologian saralla,
voidaan niistä löytää ratkaisu myös Itämeren ongelmiin.
Kosteikkojen perustamiseen on edelleen kannustettavia
maanomistajia. Kosteikolla tarkoitetaan puron, joen tai muun
vesistön osan tai valtaojan ja sen reuna-alueen yhteyteen
tehtyä aluetta, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa ja
muunkin ajan pysyy kosteana. Kosteikossa on vesi- ja kosteikkokasveja sekä syvän veden alue. Kosteikot puhdistavat
valumavesiä sitomalla kiintoaineista ja ravinteita, elävöittävät
maisemaa, lisäävät luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi
lisäämällä vesilintujen elinympäristöä. Lisäksi kosteikot vähentävät maatalouden ravinteiden virtaamista järviin ja suojaavat
tulvilta. Tällä hetkellä kosteikkojen perustamiseen voi saada
ei-tuotannollisinvestoinnillista tukea. Tuen saamista on jatkettava ja kehitettävä. Kosteikon perustamiseen tulee kannustaa
takaamalla riittävä tuki sen rakentamiseen; niin työhön kuin
raaka-aineisiin sekä korvaamalla käytöstä poistuva peltoala.
Järvien aarteet
Järvikalakantoja hyödynnetään Suomessa vain marginaalisesti.
Keskustanuoret katsoo, että tulevaisuudessa on panostettava
järvikalan tasaiseen saatavuuteen, kulutustottumusten muuttamiseen ja järvikalan arvonnousuun. Suomalaisesta, puhtaasta
kalaraaka-aineesta on tehtävä kilpailukykyinen vaihtoehto
Norjan lohelle. Keskustanuoret uskoo, että pioneereina toimivat
ammattikeittiöt, ammattikalastajat ja jalostajat. Keskustanuoret
pitää hyvänä myös teollisuuden lauhdevesien hyödyntämistä
vesiviljelyssä, joista onnistuneita kokeiluja on jo esimerkiksi
karppien kasvatus ja sampialtaat.
1
2
3
4
5
6
7
8
9
Itäisessä Suomessa sijaitsevat laajat ja puhdasvetiset järvialueet
10
sekä saaristot, joita tällä hetkellä hyödynnetään täysin margi11
naalisesti. Suomen sisävesimatkailun kehittämisessä on hyödyn- 12
nettävä kansainvälisestä liiketoiminnasta saatuja kokemuksia;
13
esimerkiksi jokivesiristeilyt ja risteilijät.
14
15
Kalastusmatkailusta on kehitettävissä Suomeen uutta liiketoi16
mintaa. Eurooppalaisten luontoarvot ja etenkin särkikalojen
17
arvostus voivat toimia suomalaisten kilpailuetuna. Matkailijoi18
den kautta on mahdollista vaikuttaa välillisesti myös suoma19
laisten kuluttajien kulutustottumuksiin ja järvikaloja, etenkin
20
särkikalat, kohtaan osoittamaan arvostukseen. Kotimaisen
21
järvikalan hyödyntämiseksi tulee asettaa sitovat tavoitteet, jotta 22
ravinteiden kierto järvistä eteenpäin saadaan jatkumaan.
23
24
Keskustanuoret katsoo, että Saimaan kanavaa ei ole vielä pys25
tytty hyödyntämään tarpeeksi tehokkaasti elinkeinoelämän ja
26
matkailijoiden tarpeisiin. Kanava voisi tarjota mahdollisuuksia 27
kaakkoisen ja laajemmin koko itäisen Suomen logististen rat28
kaisujen sekä matkailun kilpailukyvyn edistämiseen. Maksam29
me Saimaan kanavasta vuokraa Venäjälle vuosittain noin 1,2
30
miljoonaa euroa.
31
32
Keskustanuoret korostaa että norppakannan elpyminen on tur- 33
vattava. Nykyinen 310 yksilön populaatio on luokiteltu äärim34
mäisen uhanalaiseksi. Vakavin saimaannorppia verottava tekijä 35
on kalanpyydyskuolleisuus ja erityisesti verkkokalastuksen
36
aiheuttamat kuolemat. Yhteisymmärrys kalastuksen ja norpan
37
suojelun välillä on haasteista huolimatta saavutettavissa. Vapaa- 38
ajankalastajille tarjottava neuvonta ja tiedon levittäminen sekä
39
kalastusrajoitusten valvonta on toteutettava metsähallituksen
40
voimin. Erityisesti valvonta on siirrettävä kalastusosuuskunnilta 41
metsähallitukselle. Harrastekalastajien pyydyksiä on vaihdetta- 42
va norppaystävällisimmiksi esimerkiksi nielurajoitetuiksi katis- 43
koiksi, ongiksi sekä uistelemiseen. Norpan levinneisyysalueella 44
toteutetut kevätaikaiset kalastusrajoitukset eivät ole osoittau45
tuneet riittäviksi, siksi rajoituksia on jatkettava myöhempään
46
kesään asti.
47
48
50
Vastuu metsästä
51
52
Metsien hyödyntäminen tällä hetkellä on liian alhaisella tasolla. 53
Puuta korjataan metsistä huomattavasti vähemmän kuin arvi54
oitu vuosikasvu on. Metsäsektori on kuitenkin ollut lähiaikoina 55
ainoa teollisuudenala, joka on pystynyt tarjoamaan positiivisia
56
viestejä ja puunmyynti on kehittynyt suotuisasti. Metsäsektorin 57
ongelmana voi nähdä metsähakkeen heikentyneen kysynnän
58
pääasiassa leudon talven ja kivihiilen käytön lisääntymisen
59
seurauksena. Suomen metsätalouden perusedellytys on toimiva 60
logistiikka ja kestävä tieverkko.
61
62
Keskustanuoret esittää arvometsätaloudetta, jossa korostuu
63
ensiluokkainen metsänhoito ja kokeileva metsätalous. Se
64
tarkoittaa tutkimusta suomalaisiin kasvuolosuhteisiin sopivista 65
uusista puulajikkeista, joihin erikoistumalla on mahdollista saa- 66
69
da metsänkasvatuksella parempi tuotto ja joiden jalostus sekä
vienti ovat Suomelle kilpailuetu suhteessa muihin maihin, etenkin Venäjään ja Pohjoismaihin. Ilmastonmuutos saattaa myös
mahdollistaa tulevaisuudessa jalopuulajikkeiden kasvatuksen
maan eteläisissä osissa.
Suomi on perinteikäs ja vahva metsätalousmaa. Metsäsektorin
yksi keskeinen ongelma on nyt ja lähitulevaisuudessa tilakokojen pieneneminen. Perinnönjaon yhteydessä metsätilat
pirstaloituu, jolloin suunnitelmallinen metsänhoito vaikeutuu.
Ongelmaa tehostaa se, että metsänhoitoyhdistyksen niin sanottu pakkojäsenyys poistuu vuoden 2015 alussa.
Niin sanotussa kaupunkilaisomistuksessa olevia metsiä on
otettava tehokkaampaan hyötykäyttöön. Tämä saavutetaan
hoitovelvoitteen kannustavuutta parantamalla, ja asettamalla
sitova velvoite metsänhoitosuunnitelman tekemisestä ja toteuttamisesta. Metsänomistaja voi tällöin määritellä metsän myös
luonnontilassa olevaksi. Yhteismetsien luomista on kannustettava veroeduilla.
Metsänomistajarakenteen muutos, omistajien ikääntyminen ja
kaupunkilaismetsänomistus, vaatii tulevaisuudessa ratkaisuja
siihen kuinka perinnöksi saadut metsäpalstat saadaan tuottavaan käyttöön. Keskustanuoret pitää tärkeänä, että metsänomistus kehittyy ammattimaiseen ja kustannustehokkaaseen
suuntaan. Keskustanuoret vaatii toimenpiteitä, joilla helpotetaan sukupolvenvaihdoksien toteutumista ja ammattimaisen
metsähallintomallin syntymistä, esimerkkeinä osakeyhtiömalli
ja sijoitusrahastot. Yhteismetsäomistuksen kehittäminen ja tietoisuus sen mahdollisuudesta on yksi keskeinen tekijä vastuullisen metsänomistuksen kehittämisessä.
Metsäkeskusten sekä muiden kehittäjä- ja viranomaisorganisaatioiden antama neuvonta ja palvelujen digitalisointi ovat keskeisessä roolissa ja nykyään jo hyvin kehittyneitä. Metsäteollisuuden tulee tulevaisuudessa pystyä luomaan yhä laadukkaampia
ja suoraan asiakkaalle räätälöityjä tuotteita ja palveluita, sillä
bulkki ei tule riittämään kansainvälisessä kilpailussa.
Metsäsektorilla on edelleen paljon hyödyntämättömiä liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuksia volyymin huomattavaan kasvattamiseen. Keskustanuoret pitää siten tärkeänä
metsien monikäyttöä. Virkistys- ja harrastekäyttö sekä kerättävien luonnontuotteiden, kuten marjastus ja sienestys, hyödyntäminen nousevat tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Volyymin
noustessa ne luovat myös mahdollisuuksia liiketoiminnalle.
Metsäsektorilla on satsattava tulevaisuudessa palvelutarjontaan
eli etenkin matkailuun ja ohjelma- ja retkeilypalveluihin.
Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2013 uuden metsästrategian,
joka on tavoitteeltaan ja kattavuudeltaan aiempaa, vuonna 1998
hyväksyttyä, huomattavasti laajempi. Suomen on vaikutettava
aktiivisesti unionin alueen metsätalouteen vaikuttavaan päätöksentekoon. Suomalainen metsätalous on volyymiltaan muita
jäsenmaita suurempaa, tuotannon, korjuun ja jalostuksen prosessit ovat kehittyneitä ja taloudellisesti metsätalouden merkitys
Suomessa on aivan eri luokkaa kuin valtaosassa Eurooppaa.
Esimerkiksi kotimaisen metsäteollisuustuotteiden vientitulot
ovat noin viidennes koko Suomen vientituloista. Suomi ei saa
olla näin keskeisten neuvottelupöytien ulkopuolella.
Lisäarvoa puusta
Metsätaloudessa on tapahduttava ajattelumallin muutos siten,
että puun elinkaarta aletaan hyödyntää täysimääräisesti. Kes-
keistä on tällöin jalostusasteen nostaminen ja mahdollisimman
pitkän jalostusketjun luominen Suomeen. Esimerkkeinä ovat
biopolttoaineet ja vaateteollisuuteen jalostettavat pitkät kuidut,
sillä muun muassa mäntykuidusta on mahdollista tuottaa kangasmateriaalia. Puun etu puuvillaan verraten on siinä, että puu
kasvaa myös viljelyyn soveltumattomilla alueilla.
1
2
3
4
5
6
7
Keskustanuoret vaatii, että energiaomavaraisuutta Suomessa
8
parannetaan. Keinoja ovat energiantuonnin vähentäminen ja
9
puun energiakäyttöön panostaminen sekä jalosteiden kehittä10
minen. Pienpuun energiatuki olisi yksi tärkeimmistä tekijöistä
11
pienpuun energiakäytön edistämisessä ja tältä osin lainsäädäntö 12
ei EU:ssa tällä hetkellä etene. Vaikka pitkällä aikavälillä toimin- 13
tamallien pitäisi pärjätä kilpailussa ilman tukia, niin lyhyellä ai- 14
kavälillä tällä on merkitystä siksi, että tuet kannustavat yrittäjiä 15
ja tehtaita biotalouden mahdollistamiseen.
16
17
Keskustanuoret vaatii, että puun käyttöä sähkön ja energian
18
tuotannossa on lisättävä. Hakkuutähteet on saatava hyötykäyt19
töön ja osaksi kannattavaa ja pitkällä aikavälillä tuista riippu20
matonta energiantuotantoa. Nykytilassa puuhaketta tehdään
21
tukkipuusta, joten hinta on korkeampi. Puuta polttaessa tulee
22
huomioida riittävät suodatusjärjestelmät, jotta pienhiukkasia
23
ei pääse ilmaan. Kaukolämpöyhtiöissä tämä on jo huomioitu,
24
mutta pieniin lämpökeskuksiin on panostettava. Keskustanuo25
ret uskoo, että panostamalla metsänhoitoon, puutalouteen,
26
paperiin ja puurakentamiseen, myös hakkeen hinta tulee
27
laskemaan. Myös sivutuotteena tulevaa sahanpurua voi käyttää 28
lämmöntuotantoon.
29
30
Sellutehdasinvestoinnit tulevat lisäämään pienpuun käyttöä
31
merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Sellutehdaskombinaatiot 32
tulevat olemaan Suomessa biotalouden sydämiä, uusia tuoteide- 33
oita kehittyy ja tuotteiden ohella ne tuottavat myyntienergiaa
34
markkinoille. Parhaita esimerkkejä tulevaisuuden tuotteista
35
ovat nestekartongit ja liikennepolttoainejalosteet.
36
37
Puuta tullaan käyttämään entistä enemmän erilaisissa tuotteissa 38
ja tuotekombinaatioissa, esimerkiksi puukomposiittina. Tämän 39
voi odottaa vaikuttavan positiivisesti metsätalouden kannatta40
vuuteen puun myyntimäärien ja tuottajahintojen nousun kautta 41
kilpailun lisääntyessä puunhankinnassa.
42
43
Puurakentaminen on edelleen kestävä ja hiiltä sitova ratkaisu,
44
jonka edistäminen on jäänyt pitkälti korulauseiksi. Keskus45
tanuoret painottaa, että julkisen sektorin rakennushankkeet
46
toimivat keskeisenä esimerkkinä ja arvostuksen nostajina eli
47
valinnoissa tulisi aina, kun mahdollista, priorisoida kotimaista
48
puuta materiaaliratkaisuna. Esteet puun käytölle on purettava.
50
51
Puurakentaminen sitoo hiilidioksidia nettona, eli rakentami52
seen kuluvien päästöjen vähentämisen jälkeen on sitoutuneen
53
hiilidioksidin määrä merkittävä. Puusta pystytään tekemään lä- 54
hes mitä tahansa. Puusta saatavilla biomassoilla voidaan korva- 55
ta muovia ja siitä voidaan jopa tehdä kangasta. Keskustanuorten 56
tahtotilana on, että biokaudella muovi pystytään korvaamaan
57
mahdollisimman täysimääräisesti biomassalla.
58
59
60
Vain yksi maapallo
61
62
Maailman polttavimmat ympäristöongelmat liittyvät kaikki
63
tavalla tai toisella ruoan tuotantoon ja kulutukseen. Samassa
64
ajassa kuin väestö on kaksinkertaistunut, on ruoantuotanto
65
kolminkertaistunut. Väestönkasvun on ennustettu jatkuvan
66
70
voimakkaana tulevaisuudessakin. Maapallon resurssit eivät riitä
länsimaisen elämäntyylin ylläpitämiseen ja kasvavan väestön
tarpeiden tyydyttämiseen. Tällä hetkellä ihmiskunta kuluttaa
puolitoista maapalloa. Jos koko maailma omaksuisi suomalaisen elämäntyylin, tarvitsisimme kolme maapalloa. Tästä
johtuen länsimaisen suhtautumisen ruokaan ja kuluttamiseen
on muututtava.
Yksipuolinen viljely, maanmuokkaus, lannoitteet ja kemikaalit
johtavat maan kulumiseen ja eroosioon, samalla maaperän
ravinnepitoisuus laskee. Kasvikierto ja eroosiosta kärsivien
alueiden uudelleenmetsitys ovat keinoja kehityksen pysäyttämiseksi.
Maapallomme luonnon monimuotoisuus on uhattuna, kun yhä
suurempi osuus pinta-alasta on otettu maatalouden käyttöön.
Sademetsiä ja muita metsäalueita raivataan, joka tuhoaa elintilan
erilaisilta kasveilta ja eläimiltä. Ruoantuotannon tehostaminen
ja monokulttuurinen viljely järkyttävät luonnolle ominaista
monilajisuutta. Luonnon monimuotoisuutta on turvattava
kemikaalikuormitusta vähentämällä, luonnonlaidunten käytöllä
ja laajemmilla suojavyöhykkeillä. Lajikato täytyy pysäyttää ja sademetsien raivaaminen lopettaa. Taajamissa ja kaupunkialueilla
tulee ennakkoluulottomasti parantaa ympäristön hyvinvointia
ja mahdollistaa esimerkiksi viherseinät osaksi jokaista kotia.
Vesistöissä lajien monimuotoisuuden katoamista on tapahtunut
myös Itämerellä ja monissa Suomen järvissä. Myös rehevöityminen on aiheuttanut haasteita. Maatalouden toimintatapoja
täytyy kehittää niin, että ei aiheuteta ylimääräistä haittaa ympäristölle. Ympäristötuen tulee kannustaa muun muassa lannan
multaamiseen, peltojen reunavyöhykkeiden hoitoon sekä kipsin
levittämiseen valuma-alueille.
Hiilidioksidi-, typpi- ja metaanipäästöt ovat suurimmat ilmaston lämpenemistä vauhdittavat tekijät, ja joita myös maatalous
tuottaa. Maatalouden sivutuotteena syntyvän metaanikaasun talteenottoa ja hyväksikäyttöä tulee merkittävästi lisätä.
Hiilidioksidia sitovien metsäalueiden raivaaminen peltotilaksi
vapauttaa ilmakehään entisestään päästöjä. Maailmanlaajuisesti
olemassa oleva peltotila pitäisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin, ja peltojen kokonaisalaa ei tulisi kasvattaa. Tuotannosta
poistuvat pellot tulee metsittää tehokkaasti, mikä mahdollistaa
uusien alueiden raivaamisen aktiivisten tilojen läheisyyteen.
Kestävä maatalous kehitysyhteistyön tavoitteeksi
Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kehitysapua saavissa valtioissa valtaosa väestöstä työskentelee alkutuotannossa, usein
pienviljelijöinä. Samoissa maissa asuu myös suurin osa maailman nälkää näkevistä samalla kun väestönkasvu juuri näillä
alueilla on nopeaa. Haastavien ympäristöolojen, kehittymättömien viljelymenetelmien ja epävakaiden poliittisten olojen
vuoksi ruokavarmuus on hyvin haavoittuva.
Kansainvälisten luotonantajien, säätiöiden ja kehitysapua antavien valtioiden on jatkossa investoitava entistä voimakkaammin
paikallisenmaatalouden kehittämiseen. Kehitysavun osuus
bruttokansantuotteesta on nostettava Suomessa tavoiteltuun 0,7
prosenttiin. Kehittyviä valtioita on rohkaistava panostamaan
ruoantuotantoon ja toimivien markkinoiden ja tarvittavan infrastruktuurin kehittämiseen. Ruoantuotannon kasvattamisesta
ei ole hyötyä, jos viljelijällä ei ole keinoja saada tuottamaansa
markkinoille.
1
2
Uusien tuottavampien tuotantotapojen ja lajikkeiden kehittämi- 3
nen ei yksin ole kestävä ratkaisu nälkäongelmaan vaan on myös 4
keskityttävä kouluttamaan paikallisia toimijoita huolehtimaan
5
maaperän hyvinvoinnista ja niukkojen vesivarojen paremmasta 6
hyödyntämisestä. On myös koulutettava viljelijöitä säilömään
7
tuotteitaan, jotta sadot eivät pääse pilaantumaan, homehtumaan 8
tai saastumaan ennen päätymistään kuluttajille. Useat kehitys9
maat ovat riippuvaisia tuontiruoasta, sillä niiden oma elintar10
vikejalostus on hyvin alkeellista. Tällöin jalostuksesta saatava
11
lisäarvo valuu muualle.
12
13
Ulkopuolelta tuodun ruoka-avun sijaan on tuettava kohdemaan 14
omaa tuotantoa ostamalla tuilla paikallisia tuotteita ja kuljetet15
tava niitä seuduille, joilla kärsitään ruokapulasta. Näin voidaan 16
tukea paikallisen ruoantuotannon kehitystä. Erityisen kyseen17
alaista on muualla tuotetun ja tuetun tuotannon toimittaminen 18
ruoka-apua tarvitseville markkinoille. Maataloustukien maksa- 19
minen vientitukena EU:ssa on lopetettava välittömästi.
20
21
Maaseutujen pienviljelijöiden asemaa voidaan parantaa ke22
hittämällä osuuskuntatoimintaa. Tavoitetilana on oltava, että
23
viljelijät omistaisivat itse viljelemänsä maatilan. Maanomistus24
järjestelmää on oikeudenmukaistettava ja selkeytettävä.
25
26
Naiset ovat tärkeässä asemassa kehitysmaiden ruoantuotan27
nossa. Erityisesti Afrikassa enemmistö maataloustuottajista on
28
naisia. Naisten on saatava koulutusta ja heidät on tunnustettava 29
markkinoilla varteenotettavina toimijoina. Naisille suunnattu
30
koulutus, pienlainat ja sosiaalipalvelut parantavat naisten ase31
maa. Naisten aseman parantaminen hillitsee väestönkasvua.
32
33
Geenimanipulaatiolla muunnellut lajikkeet tarjoavat mahdol34
lisuuden satotasojen kasvattamiseen kehittyvien maiden haas35
tavissa olosuhteissa. GMO-lajikkeiden pitkäaikaisvaikutusten
36
tutkimiseen tulee panostaa. Kaikki uudet lajikkeet tulee tutkia
37
kansallisten tutkimuslaitosten toimesta ennen markkinoille
38
päästämistä. Kehittyvien maiden markkinoista ja viljelystä
39
ei saa syntyä kansainvälisten suuryhtiöiden organisoimaa tai
40
ohjaamaa. Geenimanipulaation avulla on mahdollista ratkais41
ta joitakin suurista ruuantuotannon haasteista, esimerkiksi
42
kultainen riisi saattaa pelastaa useiden tähän asti aliravittujen
43
ihmisten hengen.
44
45
Erityisesti Kiina on viime vuosina hankkinut aggressiivisesti
46
maa-alueita haltuunsa, tiettävästi ainakin Afrikasta sekä Itä47
Euroopasta, tyydyttääkseen kansalaistensa kasvavan ruuan
48
kysynnän. Kehitys on haitallista kohdemaiden näkökulmasta,
50
kun niiden oman ruuantuotannon kehityksen eväät ulkoiste51
taan. Paikallista yrittäjyyttä tukeva kehitysyhteistyö ehkäisee
52
lyhytnäköistä maakauppaa. Kansainvälisen yhteisön on huoleh- 53
dittava, etteivät maakaupat polje kohdevaltioiden kansalaisten
54
ihmisoikeuksia.
55
56
Tavoitteena on oltava kuluttajien yleisen tietämyksen paranta57
minen kaikkien tuotteiden osalta siitä missä maassa, millaisissa 58
olosuhteissa ja lähtökohdissa tuote on tuotettu. Yhteiset sertifi- 59
kaatit ovat hyvä askel tätä kohden. Ne pitää muodostaa kuiten- 60
kin yhteisesti, ei yksittäisen yrityksen luomana brändinvahvis61
tajana. Reilukauppa pyrkii mahdollistamaan tuottajille riittävän 62
tulon työstään, ja on esimerkkinä hyvä malli mahdollisuuksista 63
lisätä kuluttajien tietämystä ja parantaa tuottajien asemaa.
64
65
Vaihtoehtoisuutta tuotantotapoihin
66
71
Ruokaa tarvitaan alati enemmän, mutta maanviljelykseen
käytettävissä oleva pinta-ala vähenee kiihtyvällä tahdilla; tähän
haasteeseen on pystyttävä vastaamaan. Myös erilaisten kemikaalien, kasvitautien ja muiden epäpuhtauksien määrää ravinnossa olisi hyvä vähentää. Terveellinen ja turvallinen ruoka on
ihmisoikeus. Kuluttajalla on tinkimätön oikeus tietää, mitä syö.
Tulevaisuuden suomalainen maataloustuotanto rakentuu vaihtoehtoisten tuotantotapojen varaan. Nykyaikainen maanviljelys
on laadukasta perustuotantoa. Luomutuotanto palvelee asiantuntevaa kuluttajaa, samalla kun luomuajattelu saa laajemmin
jalansijaa läpileikkaavana toimintatapana maataloustuotannossa. Geenimanipuloitu viljely toimii mahdollisuutena muun muassa vähentää suojeluaineiden käyttöä. Tuotantotapojen täytyy
toimia selkeästi erillään. Maatalousyrittäjä voisi vapaasti valita,
mitä tuotantotapaa käyttää ja vastaavasti kuluttaja voisi vapaasti
valita, millä tuotantotavalla tuotettuja elintarvikkeita kuluttaa.
Luonnonmukaisuuden, eli luomun, arvostus kasvaa tulevaisuudessa, siksi sen edellytyksiin tulee Suomessa panostaa. Luomutuotannossa, niin viljelyssä kuin eläintuotannossa, on paljon
hyviä puolia, mutta myös haasteita. Pyrkimys kohti puhtaampaa
elintarviketuotantoa tulee säilyttää, ja sen eteen tehtävää työtä
on jatkettava. Luomutuotteiden kuluttaminen on kuluttajan
päätös, esimerkiksi kannanottona eläinten parempien tuotantoolosuhteiden tai kemikaalivapauden puolesta. Luomuviljelyn
mahdollisuuksia tulee kuitenkin kehittää, esimerkiksi seleenin
lisääminen maaperään tulee luomuviljelyssä sallia. Luomutuotteiden puhtaus ja tuotantotapojen positiiviset vaikutukset niin
vesistöihin kuin ilmastoon ovat kiistattomia. Luomutuotannolla
on mahdollisuudet toimia tulevaisuuden työllistäjänä, kun
luomun arvostus sekä kuluttajan valmius maksaa luomutuotteestaan enemmän kasvavat.
Nykyaikainen maatalous on Suomen erityispiirteet huomioivaa, työmäärän ja kustannusten osalta optimoivaa maataloutta.
Maanviljelys ei köyhdytä suomalaista maaperää, vaan isäntä
voi ylpeänä jättää peltonsa seuraavalle sukupolvelle parempana
kuin on ne saanut.
Geenimanipulointi tulee nähdä yhtenä jalostusmenetelmänä. Kehitystyö tulee toteuttaa kansallisesti, valtiovetoisena ja
yliopistojen tekemänä tutkimuksena. Uuden lajikkeen turvallisuus tulisi jatkossakin testata tarkasti ennen viljelyluvan
myöntämistä. Lajikkeiden kehittämisestä ja siementen jakelusta
vastaisivat valtiojohtoiset toimijat. Keskustanuoret eivät halua,
että geenimanipulaatiota kehitetään pelkästään kaupallisten
motivaattoreiden perusteella, vaan sillä tulee pyrkiä ratkaisemaan maailman ja ruuantuotannon suuria ongelmia. Keskustanuoret pitävät kuitenkin ehdottomana, että jos elintarvikkeessa
on geenimuunneltuja ainesosia, tästä on oltava selkeä merkintä
pakkauksessa.
Fosfaattipitoisuuden lasku maaperässä aiheuttaa pitkällä aikavälillä suuria haasteita. Fosfaatti siirtyy kasvuvaiheessa kasviin,
ja siitä edelleen ravintoketjun mukana yhdyskuntajätteeksi. Jos
yhdyskuntajätettä ei palauteta pellolle, pelto kuihtuu. Fosfaattia
ei voida tuottaa keinotekoisesti. Fosfaattivarantojen on arvioitu
riittävän noin 100–150 vuodeksi. Tästä johtuen suljettu fosfaattikierto tulee olla ruoantuotannon lähtökohta
Tuottaja on tuotannon perusta
Suomalainen alkutuotanto on kokenut merkittävän rakennemuutoksen, joka jatkuu yhä. Tilojen määrä vähenee, ja koko
kasvaa. Tämä on edellytys kilpailukykyiselle tuotannolle, jolla
pärjätään kiristyvässä kilpailussa yli rajojen. Rakennemuutos
ja suuret tilat eivät kuitenkaan ole itseisarvo, vaan jokainen tila
on arvokas. Pienet tilat voivat sivutoimisina tai erikoistumalla
tarjota erilaisia vaihtoehtoja kuluttajille.
1
2
3
4
5
6
Suomalaisen tuotannon tulevaisuus on riippuvainen rohkeista
7
ja tulevaisuuteen uskovista tuottajista. Maatalouden huono
8
kannattavuus on korjattava nopeasti, jotta sukupolvien ketju
9
ruoan tuotannossa jatkuu mahdollisimman monessa perheessä. 10
Tämä on välttämätöntä, jotta maatalous pystyy omalta osaltaan 11
vastaamaan yhä kasvaviin tehokkuuden ja vastuullisuuden
12
vaatimuksiin. Suomalaisen maajussin arvo on palautettava sille 13
jalustalle, jolle se kuuluu.
14
15
Kasvaviin vaatimuksiin vastaaminen edellyttää osaamisen li16
säämistä koulutuksen keinoin. Laajempi koulutus mahdollistaa 17
avartavan työharjoittelun sisällyttämisen opinto-ohjelmaan.
18
Tuottajalla tulee olla riittävästi mahdollisuuksia jatko- ja täy19
dennysopiskeluun kaikilla koulutusasteilla. Tukikelpoisuuden
20
sidonnaisuus tulee säilyttää kannustimena. Koulutuksen tulee
21
olla saavutettavissa kattavasti koko suomessa, eikä leikkauksia
22
alan koulutuspaikka tarjontaan saa syntyä.
23
24
Tuotannon laajentaminen edellyttää kasvavia pinta-aloja, joista 25
käydään kiihtyvää kilpailua kehittyvien tilojen välillä. Hin26
takilpailusta seuraavasta kannattavuusongelmasta on pääs27
tävä eroon. Peltojen raivaaminen tulee sallia siellä, missä sen
28
vaikutukset ympäristölle ovat kohtuulliset. Raivatut pellot tulee 29
saattaa peltotukien piiriin mahdollisimman nopeasti viljelyn
30
alkaessa.
31
32
Valtion tulee kannustaa tilojen väliseen koneiden ja peltojen
33
yhteisomistajuuteen. Viljelylohkoja laajentamalla voidaan
34
parantaa tuotannon kilpailukykyä, mihin päästään tilusjärjestel- 35
mää kehittämällä. Maalohkojen pirstoutuminen ja etäisyyksien 36
kasvaminen yhden viljelijän vastuulla olevista maa-alueista on
37
huolestuttavaa. Laajempi, jo aiemminkin toteutettu, Isojako oli- 38
si jälleen tarpeen. Lisäksi tuottajia kannustetaan perustamaan
39
yhteisiä osuuskuntia ja osakeyhtiöitä peltoviljelyn tehostami40
seksi.
41
42
Yhteiskunnan on tuettava maatalouden harjoittamista, ei rajoi- 43
tettava sitä. Kuntien, joissa alkutuotantoa harjoitetaan, voivat
44
laatia erilliskaavan maataloudelle, jossa osoitetaan sille selkeät
45
alueet nykyiselle ja laajentuvalle tuotannolle. Näin maatalou46
den ja asumisen edellytykset pystytään turvaamaan. Samalla
47
luodaan riittävät tulevaisuuden puitteet alkutuotannolle ja
48
annetaan sen kehittämiselle mahdollisuuksia.
50
51
Tuottajien aikaa kuluu liikaa byrokratian käsittelyyn. Järjestel52
miä luotaessa on huolehdittava siitä, että ne eivät teetä tuotta53
jilla turhaa työtä. Turha paperinpyörittäminen on pois oikeasta 54
työnteosta sekä tuotannon kehittämisestä.
55
56
Alkutuottajien jaksamisen turvaamiseksi sukupolvenvaihdoksia 57
tulee jouhevoittaa ja maatalousyrittäjän lomapäiviä maltillisesti 58
lisätä. Maatalouden työehtosopimusta tulee hioa huomioimaan 59
myös työn kausiluonteisuus. Sen tulee joustaa ruuhka-aikoina,
60
mutta jousto ei saa kuitenkaan johtaa työntekijöiden oikeuksien 61
polkemiseen. Tämä on inhimillistä ennen kaikkea ulkomailta
62
tulevien työntekijöiden elannon kerryttämisen kannalta.
63
64
65
Maataloustuilla kohti kilpailukykyistä vastuullisuutta
66
72
Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut sen yhteiseen
maatalouspolitiikkaan. Politiikan tavoitteena tulee olla tuotannon kannattava harjoittaminen kaikissa jäsenmaissa. Suomen
tavoitteena maatalouspolitiikassa tulee olla riittävä ruokaturva
kriisiaikana sekä elinvoimainen maaseutu.
Maatalouspolitiikan keinoin tulee kannustaa tuottajia kehittämään omaa toimintaansa kilpailukykyisemmäksi. Tämä on
mahdollista investointitukien ja tuotantoon sidottujen tukien
keinoin. Lisäksi yrittäjiä tulee kannustaa ympäristön kannalta
edullisiin sekä eläinten hyvinvointia parantaviin toimenpiteisiin. Vastuullisuusvaatimusten saavuttamiseksi tavoitteiden
tulee olla kohtuullisia ja kilpailukykyä mahdollisimman vähän
heikentäviä. Tuottajien sitouttaminen työhön vastuullisemman
ruoan puolesta onnistuu porkkanalla, ei kepillä.
Vuoden 2015 alussa voimaantuleva CAP-uudistus on vielä
monilta osin keskeneräinen. Tulevalle ohjelmakaudelle laaditut
viherrytysvelvoitteet ovat oikea suunta luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen, etenkin kun pohjoiset olosuhteet vaatimuksissa otetaan huomioon. Lisäksi erikseen nuorille tuottajille
suunnattu viisivuotinen, joskin pieni tuki, on hyvä työkalu
aloittavien maatalousyrittäjien tukemiseen.
Eläinten hyvinvointi tuottaa
Eläinten hyvinvoinnin parantaminen on kaikkien ruokaketjun
toimijoiden yhteinen tavoite, sillä hyvinvoiva eläin on myös
taloudellisesti tuottavin. Eläimille tulee taata mahdollisimman
hyvät olosuhteet jokaisessa tuotantoketjun vaiheessa. Kuluttajalla on oikeus saada läpinäkyvää tietoa tuotanto-olosuhteista.
Suomen ei tule yksipuolisesti tiukentaa omia hyvinvointikriteereitään kilpailukykyä heikentäen, vaan päätökset on tehtävä
sitovina koskien koko Euroopan Unionia. Tuontilihalle asetettavien tiukempien hyvinvointikriteerien avulla voidaan vaikuttaa
myös Unionin ulkopuolisten maiden tuotantoon. Eläinten
hyvinvoinnin parantamiseksi tehtävät muutokset on toimeenpantava siten, että tuottajille turvataan riittävä siirtymäaika ja
investointituki.
Eläinten hyvinvointia voidaan parantaa lukuisin keinoin.
Keskustanuoret eivät vaadi nykyisten parsinavetoiden toiminnan välitöntä keskeyttämistä, mutta uusien rakentaminen tulisi
kieltää. Lisäksi vasikoiden sarvikudoksen polttamisessa sekä
porsaiden kastroinnissa tulee käyttää riittävää kivunlievitystä
kaikissa tuotantomuodoissa, ei vain luomussa. Jalostuksessa
tulee kiinnittää rehuhyötysuhteen lisäksi erityistä huomiota
eläinten hyvinvointiin. Optimaaliset tuotanto-olot sekä varautuminen poikkeustilanteisiin takaavat eläinten päivittäisen
hyvinvoinnin. Eläinkuljetuksissa ja teurastamoilla tuotantoeläimille on tarjottava mahdollisimman hyvät olosuhteet, loppuun
asti. Lääkkeiden käyttö on Suomessa vähäisempää kuin muualla
Euroopassa. Antibioottien käyttö tulee jatkossakin pitää minimissä.
Ruoan vallankumous
Kuluttajakunta pirstoutuu yhä pienempiin ryhmiin. Osalle
kuluttajista ruoka on keino tuoda esille omaa arvomaailmaansa
sekä minäkuvaansa, toisille se on pelkkä polttoaine. Keskustanuorten tavoitteena on, että 2010-luvun ruokarenessanssi
palauttaa ruoalle sille kuuluvan arvon. Ruoan arvoa tulee
nostaa esiin yhteiskunnallisessa viestinnässä. Suomalaisessa
ruokakulttuurissa on päästävä yhä voimakkaammin kohtuullisuuden tielle.
Suomalainen kattava työ- ja kouluruokajärjestelmä tarjoaa
ainutlaatuisen työkalun kuluttajakäyttäytymisen ohjaamiseen
sekä tietoisuuden lisäämiseen. Julkisissa ruokailuissa tulee
kannustaa asiakkaita pohtimaan ruokavalintojensa vaikutuksia
ympäristöön, terveyteen ja lähiseutuun, sekä tarjota hyvää ja
terveellistä kasvis- ja lähiruokaa. Tavoitteena on, että kasvisruoasta tulee normaali osa jokaisen ruokavaliota, ei erillinen
dieetti tai vain erityisinä teemapäivinä tarjottava ruoka. Lisäksi
ruokaloiden toimintaa tulee laajentaa siten, että kuka tahansa
pystyy nauttimaan terveellistä ruokaa edullisesti. Tämä avaa
uusia mahdollisuuksia terveyden edistämiseen sekä kestävän
ruokailun lisäämiseen, etenkin niille ryhmille, joille sillä on
eniten tarvetta. On sekä kansanterveyden että ympäristön kannalta edullista, että eläkeläiset ja pienituloiset pääsevät julkisten
ruokailujen piiriin. Kuluttajan on voitava tietää ruoan alkuperä
myös syödessään ravintolassa. Ruokaloiden kokeilemat ylijäämäruokailut ovat oikea kehityssuunta; vähemmän hukkaan
heitettyä. Kokeilut tuleekin laajentaa koko Suomen laajuiseksi
käytännöksi.
Vastuullinen ruokailu edellyttää myös vastuullista hankintaorganisaatiota. Hyvää Suomesta ry:n tulee luoda Suomeen
Joutsenlippu-kuntajärjestelmä, joka tarjoaa sekä välineet luottamushenkilöille kotimaisuusasteen lisäämiseksi, että selkeän
tunnuksen kunnille merkiksi vastuullisista hankinnoista.
Suomalaisen ruokakulttuuriin vaikuttavat myös mielipidevaikuttajat, erilaiset ruokatrendit, mainonta sekä muuttuva
markkinatilanne. Työelämän hektisyys, yhden hengen talouksien lisääntyminen sekä vaihtuvat sukupolvet muuttavat käsitystämme ruoasta ja syömisestä. Marjametsässä käyminen on
muuttunut ravintolapäiviksi ja Instagram-kuviksi. Parvekeviljely avaa mahdollisuuksia ruoantuotannon prosessien omaehtoiseen tutkimiseen. Maatalous on etääntynyt yhä kauemmaksi
kuluttajista. Peruskoulun opetussuunnitelmiin tulee kirjata
tavoite tilavierailujen järjestämiseksi. Lisäksi kasvisruokaa tulee
olla tarjolla kaikissa julkisissa ravintoloissa.
Vastuullisen kuluttajan kannalta pakkausmerkinnät on tehtävä
mahdollisimman selkeiksi. Jäljitettävyys lisää kuluttajien
luottamusta kotimaisiin elintarvikkeisiin. Harhaanjohtavien
kotimaisuuteen viittaavien merkkien käyttö tulee kieltää. Hyvää
Suomesta -merkki tulee asettaa ainoaksi kotimaisuutta määritteleväksi merkiksi, ja sen kustannuksia tulee pienille toimijoille
alentaa.
Kuluttajan on nykytilanteessa vaikea hahmottaa omien ostopäätöstensä ympäristövaikutuksia. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi
ja vertailemisen helpottamiseksi tulee ruoalle luoda ympäristövaikutukset osoittava mittaristo, joka on selkeästi näkyvillä
pakkauksissa.
Vähemmän ja parempaa lihaa
Maapallon kantokyky ei kestä nykyistä lihankulutusta, varsinkin jos nousevien talouksien keskiluokka oppii kuluttamaan
lihaa länsimaiseen tyyliin. Tästä syystä kulutusta on hillittävä
kansainvälisenpolitiikan keinoin. Oikeudenmukaisin keino kysynnän vähentämiseen olisi tuottajahintojen nostaminen, mihin
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
73
tulee kansainvälisin neuvotteluin pyrkiä. Tämä mahdollistaisi
panostamisen tuotantoeläinten hyvinvointiin. Nykytilanteessa
lihansyöntiä voidaan vähentää verotuksellisin ja kasvatuksellisin keinoin. Ruokaketjun velvollisuus on hillitä lihantuotannosta syntyviä ympäristövaikutuksia suhteessa tuotettuun
lihamäärään. Vastuullisessa lihantuotannossa kaikki eläimen
osat käytetään hyödyksi.
Ravitsemussuosituslautakunta suosittelee, että ihminen syö
500 grammaa lihaa viikossa. Suomalaisten lihan kulutus oli
ruhopainoina mitattuna vuonna 75kg vuonna 2013, mikä lihateollisuuden mukaan tarkoittaa lautaselle päätyvänä kulutuksena noin 500–600 grammaa viikossa. Kulutus on 60 vuodessa
kolminkertaistunut, mutta on noin 20kg alle EU:n keskiarvon.
Sekä liha- että kasvispohjaisessa ruokavaliossa tulee huolehtia
raja-aminohappojen ja proteiinin riittävästä saannista, sekä
muiden ravitsemuksellisten tarpeiden toteutumisesta.
Suomalainen lihaketju on liian riippuvainen valkuaistarpeen
tyydyttämiseen tarkoitetusta tuontisoijasta. Lisäksi kasvisruoassa tarpeellisten valkuaiskasvien kotimaisuusaste on heikko.
Valkuaistuotannon omavaraisuus tulee saavuttaa jalostuksen ja
taloudellisten kannustimien avulla vuoteen 2025 mennessä.
Tulevaisuus tuo mukanaan uusia ruoka-aineita. Suomessa on
oltava valmius hyönteisten ja muiden selkärangattomien kasvattamiseen ruuantuotannon näkökulmassa. Hyönteisten syönti
vaati asennemuutosta, jota tulee kuitenkin tavoitella. Suomen
luonnossa elää useita hyönteisiä, joiden osalta on vielä epäselvää niiden potentiaalista olla ruuantuotantomme osa. Meidän
on oltava omavaraisia myös lihalle vaihtoehtoisissa proteiinilähteissä. On kestämätöntä kuljettaa toiselta puolelta maata soijasta
valmistettuja ja vastaavia tuotteita Suomeen, jossa meillä olisi
hyvät ja kehityskelpoiset mahdollisuudet esimerkiksi härkäpavun kasvattamiseen.
Vastuulliset ruokamarkkinat
Maailmassa on tuotettava nykyistä enemmän ruokaa, ja se on
saatava jakautumaan tasaisemmin. Tämä asettaa muutospaineita nykyiselle kauppajärjestelmälle. Raaka-aineiden futuurikeinottelu tulee kieltää, sillä keinottelijat kusevat kansan muroihin.
Kaupan vapauttaminen on synnyttänyt elintason nousua sekä
erikoistumista alueiden välillä. Suomen haastavien olosuhteiden
takia emme kuitenkaan voi antaa ruokapolitiikkaa markkinatalouden ratkaistavaksi, vaan omavaraisuuden nimissä tarvitaan
myös poliittista ohjausta ja tukijärjestelmiä. Suomen ruokatuotannon volyymitavoitteena tulee poikkeusolosuhteissa olla
kansalaisten ravitsemuksellisten tarpeiden tyydyttäminen. Normaalitilan aikana pyritään kilpailukykyisen tuotannon turvin
luomaan Suomeen työtä ja hyvinvointia. Tavoitteena tulee olla
vientitaseen korjaaminen positiiviseksi ruoankin osalta.
Vapaakauppasopimuksia tulee rakentaa vain todellisten kaupankäynnin esteiden purkamiseen. Kaupan esteinä olevaa tarpeetonta byrokratiaa tulee purkaa. Ruokamarkkinoiden vapauttamisen Yhdysvaltojen ja EU:n välillä tulee tarjota suomalaiselle
elintarviketeollisuudelle kasvun mahdollisuuksia. Yhdysvalloista saapuvien tuotteiden tulee täyttää eurooppalaiset standardit.
Geenimanipuloituja ainesosia sisältävät tuotteet tulee merkitä
selkeästi. Neuvotteluihin liitetty yritysten investointisuoja tulee
poistaa, sillä se halventaa kansanvaltaa.
EU:n on harjoitettava yhtenäistä kauppapolitiikkaa. Globaaleilla
markkinoilla valtioiden välisen yhteistyön merkitys kasvaa ja
yhtenäisenä talousalueena Euroopan unioni on vahva neuvottelija. Kauppaneuvotteluissa on kuitenkin vaalittava EU:n ja
jäsenmaiden oikeutta sääntelyllä turvata toimivat työmarkkinat,
ympäristön kestävyys ja kansalliset elinkeinot. Ylikansallinen
vapaakauppa ei voi polkea alleen kansanvaltaa.
1
2
3
4
5
6
7
Maitokiintiöiden poistuminen asettaa suomalaisen maidontuo- 8
tannon yhä kiristyvämpään kilpailutilanteeseen. Shokinomai9
nen markkinoiden vapauttaminen saattaa syöstä maitomark10
kinat syöksyturbulenssiin, johon on varauduttava kansallisesti.
11
Menestyminen markkinoilla edellyttää sekä tuotannon tehostu- 12
mista että edelläkävijyyttä laadussa.
13
14
15
Kilpailua Suomen ruokamarkkinoille
16
17
Suomen ruokamarkkinat ovat keskittyneet sekä päivittäistavara- 18
kaupassa, että teollisuudessa muutaman suuren toimijan käsiin. 19
Kehitys on teollisuuden puolella ollut välttämätöntä, jotta
20
kansainväliseen kilpailuun kyetään vastaamaan. On kuitenkin
21
tuottajien ja kuluttajien etu, että suurten toimijoiden lisäksi
22
sekä vähittäiskaupassa että teollisuudessa syntyy lisää pieniä ja
23
keskisuuria toimijoita, jotka pystyvät erikoistumalla tarjoamaan 24
lisää valinnanvaraa ketjun molempiin suuntiin. Kilpailuviran25
omaisten tulee huolehtia, että suuret yritykset tarjoavat pienille 26
toimijoille riittävät toimintamahdollisuudet. Lisäksi pienten
27
toimijoiden tuotteiden pääsy kaupan hyllyille on turvattava.
28
29
Suomalaisen ruoan ulkomaanvienti on suurten, yksittäisten
30
toimijoiden harteilla. Valtion tulee tukea viennin edistämistä
31
kehittyville markkinoille. Venäjän rinnalle on hankittava muita 32
merkittäviä kahdenkeskisiä kauppakumppaneita.
33
34
Elintarviketeollisuuden pienten toimijoiden edellytyksiä tulee
35
helpottaa. Kotiteurastamoilta, tilamyymälöiltä ja pienpanimoil- 36
ta ei voida edellyttää samoja kriteereitä, kuin suurilta toimijoil- 37
ta. Ruoan turvallisuudesta ei kuitenkaan tule ketjun missään
38
vaiheessa tinkiä. Pienpanimoilla on oltava mahdollisuus
39
tilamyyntiin, eikä byrokratialla saa vaikeuttaa mahdollisuuden
40
käyttämistä.
41
42
Lähiruokapiirit, suoramyynnit ja muut lähiruoan edistämis43
muodot ovat menestyneet vuosien aikana vaihtelevasti. Ne ovat 44
erinomainen tapa tukea aluetaloutta sekä ruokakulttuuria, mut- 45
ta niiden rinnalla tarvitaan laajaa teollista tuotantoa. Kuluttajan 46
kannalta lähiruoan hankkiminen on kuitenkin tällä hetkellä
47
liian kallista ja työlästä.
48
50
Lähiruuan myynnin edistämiseksi ja vähittäistavarakaupan kil- 51
pailun lisäämiseksi tulee Suomeen perustaa tuottajien toimesta 52
koko maan kattava lähiruokaketju. Kokoamalla hajanaisesti
53
toimivien pienten jalostajien resursseja yhteen, voidaan valikoi- 54
maa, saatavuutta sekä kustannustasoa kehittää siten, että yhä
55
useammalla kuluttajalla on edellytykset ostaa aitoa lähiruokaa.
56
Alkutuottajien lähiruokaketjun lisäksi valtion tulee innovaatio- 57
tuilla tukea pienten nettiruokakauppojen laajentumismahdolli- 58
suuksia.
59
60
Kauppojen aukioloajat tulee vapauttaa. Kauppojen päiväyksen
61
ylittänyttä ylijäämäruoka tulee voida jakaa hyväntekeväisyysjär- 62
jestöille. Tällöin vastuu ruokaturvallisuudesta siirtyy järjestölle. 63
Lisäksi älykkäiden kuluttajapakkausten sekä kotitalouksien kyl- 64
mälaitteiden muodostama ekosysteemi tarjoaa tulevaisuudessa 65
kuluttajalle tukea ruokahävikin minimoimiseksi.
66
74
Kuluttajaa tulee valistaa lähiruuan erinomaisuudesta. Lähellä tuotetun ruuan alkuperä, tuottaja kuten myös valmistaja
tiedetään ja tunnetaan. Turvallinen ja tuore vaihtoehto on aina
parempi kuin kaukana tuotettu ja kuljetettu, samalla pienentäen
ympäristön kuormitusta. Ostamalla lähiruokaa kuluttaja tukee
oman alueensa elinvoimaisuutta.
Keskustanuorten vaaliohjelma
Eduskuntavaalit 2015
Lähetekeskustelun pohjaksi liittokokouksessa 25.-26.10.2014 Oulu
Tulevissa eduskuntavaaleissa Keskustanuoret tarjoavat ratkaisuja
Suomen suurimpiin haasteisiin arvojemme pohjalta. Vaaliohjelma
rakentuu neljän keskeisimmän teeman ympärille. Ohjelma nojaa
vahvasti liittokokouksessa 2013 hyväksyttyyn periaateohjelmaan
sekä muuhun ohjelmatyöhön, kuten vihreän kasvun ohjelmaan ja
valtuuskunnassa käsiteltyyn turvallisuuspoliittiseen linjaukseen.
Nuorkeskustalaista koulutuspolitiikkaa käsitellään laajemmin
Keskustaopiskelijoiden ohjelmassa. Liittohallitus hyväksyy ohjelman alkuvuodesta 2015, jolloin se on eduskuntavaaliehdokkaiden
käytettävissä. Tämä asiakirja on tarkoitettu liittokokouskeskustelun pohjaksi ja herättäjäksi.
Päämäärämme on onnellisuuden lisääminen luottamusyhteiskuntaa
rakentamalla. Suomi on saatava kaikkien elämänlaatua parantavan
kasvun tielle.
Suomen suurimpien haasteiden kimppuun
Keskustanuoret pyrkii vaaliohjelmassa vastaamaan Suomen suurimpiin haasteisiin, joita ovat
1. Kasvava työttömyys ja julkisen talouden kestävyysvaje
2. Alueellinen ja sosiaalinen eriarvoistuminen
3. Huolenpitolupauksen pitäminen väestön vanhetessa
4. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen
5. Kansainvälisen ilmapiirin kiristyminen
Näiden ratkaisut on jaettu neljään alueeseen, jotka ovat
- Talous, työ ja yrittäjyys
- Huolenpito ja hyvinvointi
- Vihreä kasvu
- Rauha ja vakaus
1. Talous, työ ja yrittäjyys – Työllisyys nousuun!
- Talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on nostaa työllisyysastetta
- Velkaantuminen juokseviin menoihin taitetaan kaihtamatta
investointivelkaa
Yrittäjyyden edistäminen
- Yrittäjiä rasittavan hallintotaakan purkaminen tarpeetonta sääntelyä keventämällä
- Työttömyyskorvauksesta yrityksen alkupääoma
- Ensimmäisen työntekijän palkkatuki 160 000 yksinyrittäjälle
- Valtio pienomistajaksi rahoittamaan kasvuyrityksiä uusilla aloilla
Kotimainen omistajuus arvoon
- Perintövero korvataan luovutusvoittoverolla
- Pankkitileillä makaava varallisuus kiertoon pienten osinkojen
verovapaudella
Työelämän murroksesta työkykyä
- Osa-aikatyön paremmilla mahdollisuuksilla aikaa lapsiperheille
ja jaksamista eläkeikää lähestyville
- Digitalisaatio ajasta ja paikasta irtoavan työnteon tukena – tehokkuutta ja työhyvinvointia
- Joustavampi siirtyminen koulutuksesta työelämään, oppimista
koko uran ajan
- Vanhemmuuden kustannukset tasataan työelämän tasa-arvon
edistämiseksi
Infra kasvun mahdollistajana koko maassa
- Kattava ja hyväkuntoinen tieverkko on talouden verisuonisto
- Strategiset liikennehankkeet: yhteys Jäämerelle ja käytävä Baltiaan
- Suomesta datakaapelien kansainvälinen solmukohta
- Korkea tietoturva ja –suoja vahvistaa Suomea investointikohteena
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
75
- Vilkkaat tietoliikenneyhteydet koko maahan
2. Huolenpito ja hyvinvointi – Huolenpitolupaus pitää
Kannustava ja yksinkertainen perusturva
- Ahkeruustakuu käyttöönotolla työn vastaanottaminen aina
kannattavaksi
- Toimeentulotuen perusosasta luovutaan ja perusturvan tasoa
nostetaan
- Perustulokokeilu toteutetaan, pohjautuen negatiivisen tuloveron
malliin
Eläkejärjestelmä uudistetaan
- Eläkkeen alaikärajaa nostetaan työurien pidentämiseksi
- Superkarttumat korvataan korkeammalla karttumalla yli 50-vuotiaille
- Työeläkemaksuja nostetaan maltillisesti eläkkeiden tason turvaamiseksi
- Eläkerahastoinnin hajautettu malli säilytetään
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen
- Lähipalvelut ja kuntien vaikutusvalta turvataan sote-uudistuksessa
- Sote-palveluiden tuottajaorganisaatioita rakennetaan maakuntamallin pohjalta
- Potilaan hoitoketjusta saumaton perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon integraatiolla
- Sote-palveluiden rahoitus uudistetaan tukemaan potilaan valinnanvapautta
Kaikenlaisten perheiden hyvinvointi
- Lapsiperheköyhyyden ja lastensuojelutapausten kasvuun puututaan
- Kunnallista kotiapua ja muita ennalta ehkäiseviä palveluita
tuetaan
Sivistys kaikkien saatavilla
- Nuorisotakuun jatkolle kehitetään 2.0. – malli, jonka painopiste
on yksilöllisissä poluissa
- Eri koulutusmuotojen raja-aitoja kaadetaan kokoamalla koulutusta yhteisten järjestäjien alle
- Koulutus jakautuu entistä tasaisemmin koko elämänuralle osaamisen täydentämisenä ja omaehtoisena sivistymisenä
Valtion hallinnon uudistaminen
- Suomessa on maailman paras ja modernein hallinto kansalaisten
palveluksessa
- Valtion aluehallinnon tehtäviä jaetaan maakunnille tavoitteena
vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta ja itsehallintoa, kuntien tehtävät määritellään uudelleen
3. Vihreä kasvu
- Määräytyy vihreän kasvun ohjelman mukaan
4. Rauha ja vakaus
- Pohjautuu valtuuskunnassa käsiteltyyn turvallisuuspoliittiseen
linjaukseen
- Uskottava puolustuskyky pohjautuen asevelvollisuuteen
- Kokonaisturvallisuutta vahvistava kansalaispalvelus
- Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventäminen kaikin
tavoin
- Kyberturvallisuuden merkityksen kasvu
- NATO-rauhankumppanuuden jatkaminen ja NATO-option
ylläpitäminen
- Suomi siviilikriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen kärkenä
- Kehitysyhteistyön painopisteenä ruokaturva, hyvä hallinto ja
naisten asema
- Arktinen alue – mahdollisuus elinkeinoille, herkkä ja hauras
ympäristö
- Vuoropuheluun ja käytännön yhteistyöhön perustuva suhde
Venäjään
Kymmenen virran maa
Oskar Merikanto
Maa ponteva Pohjolan äärillä on,
se on entistaistojen tanner,
niin rohkea, reima ja horjumaton,
se on muistojen mainio manner.
Tämä maa minun mieltäni innostaa,
se on kymmenen, kymmenen virran maa.
Revontulta sen talvinen taivas luo,
kun pakkanen parhaana räiskää,
ja tunturilaaksojen vuolas vuo
se kallioseinihin läiskää.
Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa,
tämä kymmenen, kymmenen virran maa.
Olet voiman ja vilppauden kotimaa
- tätä kannat kaksoisleimaa!
Se mieleni toivoja toinnuttaa,
se antavi intoa reimaa.
Oi loistaos loitos aikojen taa,
tulevaisten toivojen kallis maa!
V.A. Koskimies
76
77
SAMULI MATTILA
Nuori vaikuttaja
Keski-Suomesta
liittohallitukseen
78
#mahalihaan
79
Eikö sähköpostilista toimi?
Mailchimpin etuja:
Kokeile
MailChimp
-uutiskirjettä
ilmaiseksi!
Kaikki vastaanottajat yhdessä rekisterissä
Monipuoliset raportointitoiminnot
Näet heti, ketkä ovat aukaisseet kirjeesi
Seuraa mitä linkkejä lukija on katsonut
Kirjeen peruuttaneiden määrät
www.piimega.fi/mailchimp
Kustannustehokas
Ota yhteyttä
Mika Myller
mika.myller@piimega.fi
+358 40 7462 841
Majoitu mukavasti Samanttassa!
- 2 ravintolaa, lounasbuffet arkisin klo 10.30-14,
sekä viikonloppuisin disco
- Kokous- ja saunatilat, soita ja kysy tarjous!
80
Tuija Tikkanen
tuija.tikkanen@piimega.fi
+358 40 528 0060
Keskustaristeilylle!
Osana eduskuntavaalikampanjaamme varasimme koko Tallinkin Baltic
Queen –aluksen. Laiva lähtee Helsingin Länsisatamasta lauantaina 7.2.
klo 18.30 ja palaa takaisin sunnuntaina 8.2. klo 16. Tarjolla on hyvätasoisia
A- ja B-luokan hyttejä. Laivalla on myös kahden hytin yhdistelmiä.
Risteily on tärkeä osa puolueen eduskuntavaalikampanjaa. Ohjelma sisältää
asiaa ehdokkaille ja vaalipäälliköille, tukiryhmille ja järjestöväelle sekä kaikille
yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille.
HUOM! Keskustanuorten Politiikan akatemia järjestetään risteilyä
ennen lauantaina. Ilmoittautumalla akatemiaan, osallistut myös
risteilylle ja saat matkakulut 30 euron omavastuulla. Pelkälle risteilylle ilmoittaudutaan piirien kautta.
Hinnat/henkilö
Hinnat sisältävät matkan valitussa hyttiluokassa, meriaamiaisen sekä
koko laajan ohjelmatarjonnan:
A2 hytti
90 €
B2 hytti
80 €
A4 hytti
65 €
B4 hytti
81
55 €
keskusta.fi/
keskustaristeily
82
83
HOIVEA TOIVOTTAA
KESKUSTANUORILLE
ERINOMAISEN HYVÄVOINTISTA
LIITTOKOKOUSTA!
www.hoivea.fi.