Moottorikelkkaonnettomuudet

LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS
Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT
2.3.2012
VALT MOOTTORIKELKKARAPORTTI 2012
Raportista
Raportissa tarkastellaan onnettomuuksia, joissa on ollut mukana moottorikelkka. Aineistona on käytetty liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia onnettomuuksia, lakisääteisestä liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja
sekä tilastotietoa Lapin Keskussairaalassa hoidetuista moottorikelkkaonnettomuuksien uhreista.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuonna 2011
yhteensä 19 moottorikelkkaonnettomuutta, joista 5 oli kuolemaan
johtaneita ja 14 loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia.
Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa oli mukana 5 moottorikelkan
kuljettajaa ja kaksi matkustajaa. Onnettomuuksissa menehtyi viisi moottorikelkan kuljettajaa ja yksi matkustaja loukkaantui lievästi.
Kuolemaan johtaneista moottorikelkkaonnettomuuksista kolme sattui jäällä, yksi onnettomuus tapahtui pellolla (heinäpaaliin törmääminen) ja yksi
onnettomuus sattui laskettelurinteen huoltouralla (suistuminen). Jäällä
tapahtuneissa onnettomuuksissa hukkui kaksi henkilöä. Yksi hukkuneista
ajoi pimeällä sulaan ja toisessa tapauksessa heikko jää petti.
Kuolemaan johtaneita moottorikelkkaonnettomuuksia tapahtui Lapissa kolme, Päijät-Hämeessä yksi ja Etelä-Savossa
yksi. Tutkijalautakuntien tutkimista onnettomuuksista kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alaisena kahdessa kuolemaan
johtaneessa onnettomuudessa sekä kahdessa loukkaantumiseen johtaneessa onnettomuudessa. Törkeän rattijuopumuksen raja ylittyi kaikissa alkoholitapauksissa.
Suojakypärän käyttö moottorikelkkaonnettomuuksissa
Tässä ovat mukana vuodelta 2011 kaikki liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet
sekä loukkaantumiseen johtaneet moottorikelkkaonnettomuudet (yht. 19 onnettomuutta). Onnettomuuksissa oli mukana 20 kuljettajaa ja 8 matkustajaa eli yhteensä 28 henkilöä.
Suojakypärä oli käytössä 16 (20) kuljettajalla ja 7 (8) matkustajalla. Neljällä henkilöllä suojakypärä irtosi onnettomuuden aikana. Suojakypärän käyttäminen esti pään vammat yhdeksällä henkilöllä ja lievensi pään vammoja yhdellä henkilöllä. Suojakypärän käyttäminen/kunnollinen kiinnittäminen olisi estänyt tai merkittävästi lieventänyt pään vammoja
neljällä henkilöllä. Kolmessa tapauksessa suojakypärän käyttö ei vaikuttanut vammojen laatuun.
Käytti
Käytti kypärää,
Ei kypärää
Henkilöt
kypärää
kypärä irtosi
yhteensä
KULJETTAJAT
Kuolleet
2
1
2
5
Vammautuneet
10
2
2
14
Vammautumattomat
1
1
Yhteensä
13
3
4
20
MATKUSTAJAT
Vammautuneet
5
1
6
Vammautumattomat
1
1
2
Yhteensä
6
1
1
8
Loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista yksi oli yhteenajo, jossa oli mukana kaksi kuljettajaa.
1
Onnettomuustyyppi ja onnettomuuspaikka (Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet)
Onnettomuudet
Onnettomuustyyppi
Jäällä tapahtui kolme kuoleKuol.
Loukk.
Onnettomuusmaan johtanutta onnettomuutta:
joht.
joht.
Yhteensä
paikka
/
tapa
sulaan ajaminen pimeällä, heikHukkumisonnettomuudet
Jää
petti,
ajoi
sulaan
2
2
koihin jäihin putoaminen valoisana aikana ja kelkkailijan törmääTörmäys kiveen,
Jäällä muut onnettojäälohkareeseen,
1
4
5
minen suurella nopeudella rantamuudet
jäätien reunaan
törmään.
Muita jäällä sattuneita onnettoSuistumiset
Kelkkareitti / ura
7
7
muuksia tapahtui, kun kuljettaja
Törmäämiset esteeseen
Maasto
2
1
3
ei huomannut esim. jäälle tehtyä
Kelkkareitti (mk+mk)
1
1
tietä, jäällä ollutta kiven aiheutYhteenajot
Kelkkareitin
ja
tien
tamaa jääkohoumaa ja jäällä
1
1
risteys (mk+ha)
olleita jäälohkareita (verkkoavanKaikki yhteensä
5
14
19
to).
Moottorikelkkailureitillä tapahtui loukkaantumiseen johtanut kahden moottorikelkan välinen nokkakolari. Lisäksi
kelkkareitin ja tien risteyksessä tapahtui moottorikelkan ja henkilöauton yhteenajo. Muut kelkkareitillä/uralla tapahtuneet onnettomuudet olivat ajohallinnan menettämisen jälkeen tapahtuneita suistumisia pois ajouralta ja törmäämisiä
puihin. Ajohallinnan menetykset johtuivat hallintalaitteiden virheellisestä käytöstä. Ajohallinnan menettämiset tapahtuivat ulkomaalaisille kuljettajille, joilla oli vähän kokemusta moottorikelkalla ajamisesta.
4kkkkkkk1
Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilaston mukaan vuonna
2010 moottorikelkkavahinkoja korvattiin lakisääteisestä liikennevakuutuksesta yhteensä 1103 vahinkoa, niistä 869 oli henkilövahinkoja, joista korvauksia sai 888 henkilöä (ks. alla oleva
taulukko).
Vastaavasti vuonna 2009 vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia
941 henkilölle ja vuonna 2008 768 henkilölle.
Korvauksien yhteismäärä vuosilta 2008–2010 on lähes 28
miljoonaa euroa. Vapaaehtoisesta autovakuutuksesta maksettiin kelkkavahinkojen johdosta vuonna 2010 korvauksia 705
kpl, joiden rahamäärä oli noin 1,3 miljoonaa euroa.
Tutkijalautakuntien tutkimissa moottorikelkkaonnettomuuksissa kuolleet maakunnittain vuosina
2008–2011.
Maakunta
Lappi
Uusimaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Keski-Suomi
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Päijät-Häme
Etelä-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Etelä-Savo
Kanta-Häme
Satakunta
Kymenlaakso
Keski-Pohjanmaa
Kainuu
Pohjanmaa
Etelä-Karjala
Ei tiedossa
Yhteensä
2
2008
6
2009
3
2
2010
5
1
1
2011
3
1
1
1
1
2
1
1
1
1
1
1
2
1
14
9
7
5
Liikennevakuutuksesta korvatut vahingot 2008–2010.
Moottorikelkkojen onnettomuuksissa mukana olleet
henkilöt, joille vakuutusyhtiöt ovat maksaneet korvausta
henkilövahingon johdosta.
Maakunta
Lappi
Uusimaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Keski-Suomi
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Päijät-Häme
Etelä-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Etelä-Savo
Kanta-Häme
Satakunta
Kymenlaakso
Keski-Pohjanmaa
Kainuu
Pohjanmaa
Etelä-Karjala
Muut / Ei tiedossa
Yhteensä
2008
253
57
91
32
57
49
24
17
16
20
27
11
12
22
5
37
11
12
15
768
2009
234
86
112
59
45
65
29
27
30
23
35
18
28
22
8
50
29
14
27
941
2010
189
108
100
59
55
50
41
35
35
34
27
26
22
19
19
18
17
11
23
888
Tutkijalautakuntien arvioimia moottorikelkkaonnettomuuksien syntyyn ja seurauksiin vaikuttaneita riskitekijöitä sekä turvallisuussuosituksia.
RISKEJÄ
• Moottorikelkan kiihtyvyys yllätti kuljettajan.
• Mahdollisuus painaa kaasukahva tahattomasti pohjaan ohjaussarvista työntämällä.
• Tilannenopeus liian suuri.
• Moottorikelkan ylikuorma (3 henkilöä) vaikeutti näkemistä ja kelkan ohjattavuutta.
• Suojakypärän ja turvavarusteiden käyttämättömyys.
• Törmäykset kiinteisiin esteisiin.
• Kuljettaja ei huomannut jäällä olevaa vaaranpaikkaa,
kuten sulaa kohtaa, lumen alla ollutta kiveä tai jäätien penkkaa.
• Ajoi heikolla jäällä.
•
•
•
•
TURVALLISUUSSUOSITUKSIA
Safarikäytössä olevat kelkat tulisi varustaa tehoa/nopeutta rajoittavilla laitteilla.
Käsittelykoe ja koulutus kelkan kuljettajille.
Kaasukahvan tahattoman käytön estäminen.
Moottorikelkkasafarilla on käytettävä turvallista ajonopeutta.
• Valvontaa ja valistusta on jatkettava suojavarusteiden ja rintapanssarin käyttämisestä.
• Moottorikelkkareittien ulkokaarteissa olevat puut on
poistettava tarpeeksi kaukaa.
• Huonoissa olosuhteissa ajamista on vältettävä.
• Valistusta jääalueiden vaarallisuudesta, selvitettävä
etukäteen vaaralliset paikat (heikot jääalueet).
• Jäällä liikuttaessa tulisi käyttää kelluntapukua.
• Jäätien ja moottorikelkkauran risteykset tulisi merkitä havaittaviksi.
• Verkkoavannot tulisi merkitä paremmin.
• Alkoholi.
• Valistusta alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen
vaaroista jatkettava
• Moottorikelkkoihin tulisi määrätä alkolukot
• Epäkuntoinen kaasuvaijeri.
• Valistusta vanhojen kelkkojen huollon tarpeellisuudesta (puhdistettava lumet ja jäät).
Lapin keskussairaalassa tutkitut moottorikelkkailuvammat
Raportti käsittelee niitä Lapin moottorikelkkailutapaturmien uhreja, jotka on hoidettu Lapin keskussairaalassa
1.12.2010–31.5.2011 välisenä aikana: käytännössä siis lähes kaikki vakavasti loukkaantuneet tai muuten kirurgista
hoitoa vaativat potilaat Lapin läänissä Kemin keskussairaalasta pohjoiseen. Potilasmääriä ja vammojen syntymekanismeja on seurattu 20 vuotta, mikä helpottaa tarvittaessa johtopäätöksien tekemistä kelkkailun olosuhteissa ja tekniikassa tapahtuvien muutosten vaikutuksista.
Tuloksia
Kelkkailutapaturmissa loukkaantuneiden määrä on viime vuosina ollut 63–115 potilaan välillä kelkkailukauden aikana
marraskuun alusta toukokuun alkuun.
Vuoden 2011 potilaat on laskettu kelkkailukaudelta joulukuu 2010–toukokuu 2011 (n=65). Potilaista oli miehiä 48 kpl ja
naisia 17 kpl. Ulkomaalaisten ja kotimaisten matkailijoiden tai lappilaisten ja erityisryhmänä rovaniemeläisten (% lappilaisista) osuuksissa ei nähdä merkittäviä suuntia aikaisempiin vuosiin verraten. Kokonaismäärä (n=65) on edellisvuoden tasoa.
Moottorikelkkailijoiden kypärän käyttö on Lapin paikallisia asukkaita lukuun ottamatta hyvin yleistä. Tilastoissa on
huomioitava se, että tiedot sairaalahoidossa perustuvat pääosin potilaan omaan ilmoitukseen. Sairaalassa kirjattujen
tietojen mukaan ajokauden 2011 aikana vammautuneista 17 % ei käyttänyt suojakypärää onnettomuuden sattuessa
3
Lapin Keskussairaalassa tutkitut moottorikelkkailuvammat, vertailua vuosilta 1991–2011
Potilaista
Kelkan
Potilaat
Potilaista
kotimaisia
Potilaista
hallinnan
yhteenlappilaisia matkailijoita ulkomaalaisia
menetyksestä
Vuosi
sä, kpl
%
%
%
seuranneita %
59
1991
90
5
5
.
82
1997
64
21
15
.
75
2007
36
33
31
15
102
2008
52
18
30
12
115
2009
58
16
26
13
68
2010
64
10
25
15
65
2011
41
26
32
14
Lappilaisista
potilaista
rovaniemeläisiä
39
37
30
34
40
41
37
2010: Kelkkailukausi 2010, marraskuu-toukokuu
2011: Kelkkailukausi 2011, joulukuu-toukokuu
Alkoholin vaikutuksen alaisena kelkkailusta on vähän luotettavaa
tietoa tutkijalautakunta-aineistoa ja poliisin tekemiä reitillä puhalluksia
lukuun ottamatta. Lapin keskussairaalan ensiavussa suoritetaan puhallustesti, elleivät vammat sitä estä tai potilas kieltäydy, jolloin tarvitaan
poliisiviranomaisen tutkimuspyyntö. Sairaalassa kerätyissä vuoden
2009 tilastoissa 7 % ja vuoden 2010 tilastoissa 11 % vammautuneista puhalsi 0,5 promillen ylittävän tuloksen. He myös ajoivat
yleensä ilman suojakypärää.
Vaikka ulkomaiset matkailijat muodostavat kolmasosan kelkkailussa
loukkaantuneista, ei Lapin keskussairaan tilastoihin ole vuosien kuluessa merkitty ainuttakaan ilman suojakypärää tai humalassa ajanutta kuljettajaa.
Mahdollisuuksia vammautumisten ennaltaehkäisemiseksi
Edellä esitettyjen lukujen valossa ongelmallisimmat kohderyhmät ovat
Lapin paikalliset asukkaat alkoholin käytön ja suojakypärän puuttumisen osalta. Samoin he ovat osallisina kelkan hallinnan menetyksestä
seuranneissa korkeaenergisissä onnettomuuksissa ja kahden ajoneuvon törmäyksissä tutuilla reiteillä tai teillä.
Ulkomaalaisten osalta onnettomuuden syynä on usein kokemattomuus
kelkan hallinnassa (tyyppimekanismit) ja esimerkiksi kelkan jousituksen
säädöt moottorikelkan kuljettajan painoa vastaavaksi kuljettajaa reitillä
vaihdettaessa. Asiaan on mahdollista puuttua opastuksella, valvonnalla
ja moottorikelkkaa kehittämällä, mutta taustalla on usein matkailijoiden
kiireinen aikataulu.
Moottorikelkkaonnettomuuksille tyypillinen mekanismi kelkan hallinnan menetys ilmalennon aikana sisältää usein
reitin kuntoon ja ajonopeuteen liittyviä riskitekijöitä. Tämän tyyppisiä onnettomuuksia tapahtuu etenkin kokeneille kelkkailijoille, joilla on kelkka ja turvavarusteet kunnossa. Näitä tapauksia voitaisiin vähentää kiinnittämällä huomiota reitin
kunnossapitoon, liikennemerkkien asentamiseen ja kunnossapitoon sekä liikennevalvontaan.
Lisätietoja
Liikennevakuutuskeskus www.lvk.fi
Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT
Pieni teollisuuskatu 7, 02920 Espoo
Ortopedi Kari Koskinen
Lapin Sairaanhoitopiiri / LKS
Lapin liikenneonnettomuuksien tlk:n jäsen
kari.koskinen@lshp.fi
p. 0400-218 429
Ylikonstaapeli (evp) Reijo Köngäs
Liikkuva poliisi
Lapin liikenneonnettomuuksien tlk:n jäsen
reijo.kongas@pp.inet.fi
p. 040-531 6763
Tiedotuspäällikkö Veikko T. Valkonen
Liikennevakuutuskeskus
veikko.valkonen@vakes.fi
p. 0500-435 055
4