liitteet - Hyvinkaan kaupunki

Transcription

L11
H 149
L4
L3
L13
H 141 L15
H 141
L15
L15
L15
L6 H 141
H 141
L15
H 132
H 141
H 141
L18
H 128
H 141
H 141
L2
L15
L12,
14
L15
H 144-146
H 142 H 133
L8 L17 H 12-98, 117, 137-140
H 131
L18 L17
H 138
H 129
H 135
H 1-11
H 99-105
A
L26
L18
L15
H 143 H 150
H 136
H 141
H 130
H 134
H 118
H 115 H 123 L7
H 121-122
H 118 H 111L7
H 124-125
H 126
H 112L15 H 114
L15
H 109
L15H 141
L1 L17
VE A
VE C
H 141
L2
H 141
L15
L8
L15
VE D
L15
L7
L15
L18
H 107
H 108
H 106
L15
VE B
H 120
H 116
L19
L15
L15
L9
L9
H106
L15
H L
H 148
H 113
H 110
H 127
H 119
MIELIPIDE
LAUSUNTO
LUONNOSTA MUUTETAAN
KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVALUONNOS
NÄHTÄVILLÄ 24.2 - 25.3.2010
MIELIPITEET JA LAUSUNNOT
HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS
7.6.2010
K
O
H
1
Keskustaajaman osayleiskaava 2030/ luonnos
Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet
Kopiot alkuperäisistä lausunnoista ovat päätöksenteon liitteenä.
L1
L2
L3
L4
L5
L6
L7
L8
L9
L10
L11
L12
L13
L14
L15
L16
L17
L18
L19
L20
L21
L22
L23
L24
L25
L26
L27
Hyria Koulutus Oy
Museovirasto
Kiertokapula Oy
Hausjärven kunta
Vihdin kunta
Fortum Power and Heat
Fingrid Oyj
Ventoniemi Oy
Nurmijärven kunta
Lopen kunta
Riihimäen kaupunki
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
Hämeen maakuntaliitto
Hyvinkään Liikenne Oy
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Hyvinkää Seura ry
Liikenneviraston rautatieosasto
Ympäristölautakunta
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Opetuslautakunta
Gasum Oy
Keski-Uudenmaan maakuntamuseo
Tekninen lautakunta
Fortum Sähkönsiirto Oy
Uudenmaan liitto
Kesko Oyj
1.6.2010
1.6.2010
2
Lausunnon Lausunnon antaja
tunnus
L1
Hyria Koulutus Oy
Lausunnon lyhennelmä
Vastine
Åvikissa paras ve C. Vastustaa A:ta.
L2
L3
Museovirasto
Kiertokapula Oy
Muinaismuistokohteet merkittävä.
Ympäristöteknologiayrityksille 5-8 ha EJlaajennusta. Alueelle kaavaillaan jätteenkäsittelytoimintoja, ei jätteiden loppusijoitusta.
L4
Hausjärven kunta
Hausjärven kunta esitti lausunnossaan tärkeiden pvalueiden rajausten merkitsemistä määräyksineen.
Kaavoitus ja liikennesuunnittelu selvittävät vaihtoehtojen toteuttamista ja niiden vaikutuksia, jonka jälkeen esitetään hyväksyttäväksi yksi ratkaisu.
Puuttuva kohde merkitään kaavakarttaan.
Luonnoksessa Kapulan yleiskaava on esitetty yleiskaavana, joka jää voimaan oikeusvaikutteisena
yleiskaavana MRL 42 § 3 momentin nojalla. Keskustaajaman osayleiskaavasta erotetaan Kapulan yleiskaava ja hankkeen johdosta pannaan vireille tämän
yleiskaavan tarkistus.
Tärkeiden pv-alueiden rajaukset määräyksineen
tullaan esittämään osayleiskaavaehdotuksessa.
Moottoriradan toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisy.
L5
L6
L7
Vihdin kunta
Fortum Power and Heat
Oy
Fingrid Oyj
L8
Ventoniemi Oy
Entinen voimalaitostontti T-alueeksi.
400 kV Espoo-Hyvinkää voimajohdon siirto.
110 kV Hikiä-Nurmijärvi voimajohdon saneeraus.
Hyvinkään sähköaseman poistaminen käytöstä.
Åvikissa ve C paras, sitten B ja A.
Terminaalit kannelle.
L9
Nurmijärven kunta
Klaukkalanradan ottaminen huomioon.
Moottoriurheilualue ulottuu myös Hausjärven kunnan puolelle ja siltä osin toimintaa koskevat kaavamääräykset laaditaan yhteneviksi kuntien välillä.
Moottoriurheilualueen ympäristömeluselvitys on
laadittu vuonna 2007. Toiminnan mahdollisia ympäristövaikutuksia ohjataan ympäristönsuojelulainsäädännön nojalla annettavalla ympäristölupapäätöksellä. Lupa-asia on vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.
ET muutetaan T-alueeksi.
Olemassa olevat ja suunnitellut 110 kV – 400 kV
voimajohdot merkitään kaavakartalle.
Terminaalien sijoitusta selvitetään liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.
Hangonradan mahdollinen asema Nopossa ja vt 25vyöhyke Nurmijärventieltä kunnan rajalle eivät sijoitu
1.6.2010
3
tunnus
L10
L11
L12
Lopen kunta
Riihimäen kaupunki
Riihimäen-Hyvinkään
kauppakamari
Vastine
Yhtenäinen työpaikka-alue vt 25 varteen Nurmijärven rajalle saakka.
Ei huomautettavaa.
Rajan vastainen alue M-alueeksi.
Liikennejärjestelmän kehittäminen tärkeää.
suunnittelualueelle.
Terminaalit Hämeensillan oheen. Keskustan yritysten näkemykset selvitettävä hyvän ratkaisun löytämiseksi.
Kaupungin tarjottava logistisesti optimaalisilta paikoilta yritystontteja.
Tulevaisuudessa Monnin taajaman liikenteelliset
yhteydet mm. Hyvinkään suuntaan korostuvat.
L13
Hämeen maakuntaliitto
L14
Terminaalit Hämeensillalle.
L15
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys
Aiemmin jätetyistä huomautuksista huomioitu vain
vähän. Ekologista käytävää kaava-alueen eteläosaan ei ole huomioitu. Vantaanjoen eteläpuolella
tieverkkoa muutettava ekologisen käytävä takia ja
poistaa joitakin tieyhteyksiä. Kittelän kohdalla Ovaskantien varren peltoalue on maisemallisesti arvokas
MA-alue, metsäinen osa M-alue, ei asumisen reservialuetta.
Hähkäsuon pohjoisosaan merkitään M-alue.
Keskustan yritykset voivat esittää mielipiteensä liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta, kun se
tulee nähtäville.
Hyvinkään-Riihimäen seudun kehityskuvatyön yhteydessä Hämeen maakuntakaavassa esitetystä
yhteystarpeesta luovuttiin Hausjärven kunnan esityksestä.
Tässä yhteydessä annetut lausunnot otetaan huomioon myös liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
Vaatimukset eivät mahdollistaisi kaupungin kasvua
etelään, joka on kaupungin pääkasvusuunta.
Keskustan tiivistäminen tukee parhaiten kestävää
kehitystä.
Konepajan ja Pajatien välinen asuinalue katkaisee
kävely- ja hiihtoyhteyden lentokenttää ympäröivään
metsämaastoon.
Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää keskittää
asumista, jopa kerrostaloja ja palveluja Palopuron
Alue on voimassa olevassa asemakaavassa liikennealuetta ja voimassa olevassa osayleiskaavassa
teollisuuden ja varastoinnin aluetta. Aluetta on käytetty ulkoilureittiyhteytenä.
Uudelle asuinalueelle, esimerkiksi Yli-Jurvassa, yksityisten ja julkisten palvelujen ja joukkoliikenteen
1.6.2010
4
tunnus
Vastine
aseman ympärille jo suunniteltua aikaisemmin.
toteuttaminen ja kehittäminen edellyttävät sellaisia
väestöpohjia, jotka toteutuvat pitkän ajan kuluessa.
Yhdyskuntatalouden kannalta usean uuden alueen
toteuttaminen samanaikaisesti on raskasta.
Niinistönkorven SL-alue tulee ulottaa lentokentän ja
Lääninrajantien väliselle alueelle tai teollisuusalueeksi varattu alue V- tai MU-alueeksi, jonka läpi kulkee ulkoilureitti.
Lähteikköjen alue on merkitty suojeltavaksi. Muilta
osin asemaakaava jää voimaan.
Pääradan, Pohjoisen kehätien ja Pohjoisen yhdystien välinen T-merkintä ja TP-merkintä Niinistönkorven-Antinsaaren alueella tulee muuttaa MUalueeksi, eteläisin kärki V-alueeksi.
Aluetta on pidetty mahdollisena reservialueena ylipitkän ajan maankäytön tarpeisiin voimassa olevassa keskustaajaman osayleiskaavassa. Alue on jatkoa Sahanmäen teollisuusalueelle.
Pohjoisen kehätien, 130-tien ja Vantaanjoen välisellä alueella TP tulee muuttaa MT-alueeksi ja Pöölintien eteläpuoli VU-alueeksi.
Edullisen liikenteellisen sijainnin vuoksi alueet ovat
tarpeellisia työpaikka-alueita.
Säilyttävän saneerauksen alueiksi tai kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman aluekohteiksi voitaisiin lisätä 50-luvun asuntoalueita kuten kerrostalot Urheilukadun-Kauppalankadun risteyksessä ja Sahanmäenkadun ja sen poikkikatujen omakotialueet sekä
joillakin uudemmillakin alueilla.
Maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden määrittely
on kesken Uudenmaan liitossa. Paikallisesti arvokkaiden kohteiden selvityksen täydentäminen ajoittuu
osayleiskaavatyön jälkeen.
Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman aluekohdetta
maaseutuopiston pohjoispuolella tulee laajentaa
koko viljely- ja laidunalueen käsittäväksi.
MA-aluetta laajennetaan esityksen mukaisesti.
Vantaanjoen moottoritien länsipuolinen ranta tulee
säilyttää rakentamattomana arvokkaana luonnontilaisena viheralueen tapaisena kohteena.
KM-alueen rajaa tarkistetaan osayleiskaavaehdotukseen. Vantaanjoki ja sen ranta-alueet ovat tärkeä
osa Hyvinkään viheralueverkostoa. Ulkoilun lisäksi
joki ja sen ranta-alueet toimivat osana ekologista
verkostoa.
1.6.2010
5
tunnus
Vastine
Terminaalit siltakannelle ja autoliikenne sallitaan.
Terminaalien sijoitusta selvitetään liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.
Åvikissa kaikki vaihtoehdot ovat huonoja. Ylikulkusiltaa ei tarvita.
Kalevankadun, Kravunarkunmäen ja Hangonväylän
liittymästä on lausuttu aiemmin.
L16
L17
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Hyvinkää Seura ry
Sammutusveden saanti turvattava.
Terminaalien kansivaihtoehto nykyistä toimivampi.
Ävikissa ve A ainoa mahdollinen.
Aikaisemmassa lausunnossa: ”Suunniteltu alue on
erillään tiiviistä kaupunkirakenteesta ja yhden liittymän varassa oleva pussinperä. Liikenne perustuu
yksityisautojen käyttöön. Asukaspohja on liian pieni
ja hajanainen joukkoliikennettä ajatellen”.
Alueelle on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu useampia liittymiä mm. Jokelantien suunnasta. Alueelle
tulee myös paikallisliikenneyhteydet.
Esitykset koskevat asemakaavoitusta ja rakentamista.
Tässä yhteydessä annetut lausunnot otetaan huomioon myös liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
Rääkänpäätä ei kerrostaloalueeksi.
Osayleiskaavaluonnoksessa Rääkänpään kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi merkitty omakotialue
säilytetään omakotialueena. Etumartinkadun alue
tullaan merkitsemään nykyisen asemakaavan mukaisesti asumisen ja työpaikkojen alueeksi
Kulttuuriympäristökohteiden luettelointityön tarkempi
tietojen keruu vielä kesken.
Kulttuuriympäristökohteiden valtakunnallisesti arvokkaista kohteista on valtioneuvosto päättänyt.
1.6.2010
6
tunnus
Vastine
Kaupunkirakenteen kohtuullinen tiivistäminen on
myönteistä.
L18
Liikenneviraston rautatieosasto
Etenkin keskustassa turvattomia pyörätiereittejä.
Liityntäpysäköinti kehittämisohjelman mukaisesti.
Radan ja asuinalueiden väliin suojavyöhyke.
Huomioitava tärinän mahdollinen vaikutus.
L19
Ympäristölautakunta
Ekologisen käytävän merkitsevyyttä tulee arvioida
tarkemmin. Tarkastelua tulisi laajentaa suunnittelualueen ulkopuolelle. Vt 3:n estovaikutus.
Osayleiskaavalla mahdollistetaan liityntäpysäköinnin
kehittäminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on
varauduttu liityntäpysäköinnin kehittämiseen.
Uutta asuinrakentamista suunniteltaessa raideliikennemeluvaikutukset on estettävissä mm. hyvällä
suunnittelulla ja meluntorjuntatoimenpitein, kuten
esim. rakenteellisin ratkaisuin, rakennusten sijoittelulla sekä meluestein.
Kerava-Riihimäki lisäraiteen YVA:n yhteydessä tärinän riskikohteeksi on mainittu uusista kaavoitettavista alueista Yli-Jurvan kaava-alue. Runkomelun ja
tärinä torjumiseksikin on olemassa teknisiä ratkaisuja, joskin ne ovat varsin kalliita. Tärinän osalta voi
olla tarpeen tarkastella asuinrakennusten ja päästölähteen väliin jätettävän riittävän levyisen suojavyöhykkeen vaimennusvaikutusta, mikäli tärinän
vaimentamisessa ei päädytä muihin ratkaisuihin.
Ekologinen verkosto muodostuu ydinalueista ja niitä
yhdistävistä ekologisista käytävistä. Ydinalueita ovat
laajat yhtenäiset metsäalueet, jotka on määritelty
mm. 1. vaihemaakuntakaavassa. Ekologisia käytäviä on kolmella tasolla: valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset käytävät. Kaupungin eteläpuolelle
on maakuntaliiton selvityksessä merkitty valtakunnallinen ja maakunnallisia ekologisia yhteyksiä.
Kaavoituksen käsityksen mukaan yhdyskuntarakenteen laajentuessa etelään nämä yhteydet siirtyvät
etelämmäksi. Maankäytön suunnitelman vaikutuksia
ekologisiin käytäviin selvitetään vielä tarkemmin
jatkosuunnittelussa.
1.6.2010
7
tunnus
Vastine
Terminaalit siten, että Hämeenkatu välillä Jokelankatu-Kauppalankatu rauhoitetaan henkilöautoliikenteeltä.
Terminaalien sijoitusta ja toteuttamismahdollisuuksia selvitetään vielä tarkemmin liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.
Åvikissa erityisesti ve D:n vaikutukset maisemaan ja
SL-alueeseen selvitettävä.
Kaavoitus ja liikennesuunnittelu selvittävät Åvikissa
vaihtoehtojen toteuttamista ja niiden vaikutuksia,
jonka jälkeen esitetään hyväksyttäväksi yksi ratkaisu.
Vaikutusarvioita täsmennettävä.
Kaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnista on todettu, että valmisteluvaiheessa vaikutuksia selvitetään
yksityiskohtaisemmin sekä tarkistetaan käsityksiä
vaikutusten merkittävyydestä. Jatkosuunnittelussa
vaikutusarvioita täsmennetään esitetyistä rakennesuunnitelmavaiheen arvioista. Vaikutusten merkittävyyden ja tarkasteltavien vaikutustasojen laajuuden
määrittäminen on ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin kannalta keskeinen tekijä.
Oleellista on valita oikein se, millä tasolla/ tarkkuudella yleiskaavallisien ratkaisujen vaikutuksia tarkastellaan, jotta voidaan valita esillä olleista vaihtoehtoehdoista/ ratkaisuista paras tai vähiten haittoja
aiheuttava kompromissi ja perustella miten ratkaisuun päädyttiin.
Rääkänpää säilytettävä omakotitaloalueena.
L20
Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta
Kulttuurikohdeluettelon täyttäminen tärkeää. Uusi
inventointi sotien jälkeen rakennetuista teollisuus-,
kerrostaloja omakotirakennuksista.
tullaan merkitsemään nykyisen asemakaavan mukaisesti asumisen ja työpaikkojen alueeksi.
1.6.2010
8
tunnus
Vastine
L21
Opetuslautakunta
Åvikissa ve D ei tule hyväksyä. Vähiten kulttuuriympäristöä hävittäisi ve A.
Bussiterminaalin siirtäminen asema-alueelta vahvistaisi arvokkaiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen.
Kehitettävää on lähiliikuntapaikat.
Hangonsillan alueen rakentuminen edellyttää keskustan kouluverkon kokonaisvaltaista suunnittelua ja
uudistamista. Hangonsillan alueen rakentuminen
edellyttää koulun rakentamisen alueelle. Samoin
Hangonsillan alueen rakentumisen vaikutuksista on
otettava huomioon päivähoidon ja esiopetuksen tarpeet.
Lähiliikuntapaikkoja ei esitetä osayleiskaavassa.
Kouluverkkosuunnitelman laatimisen yhteydessä
selvitetään nykyisten ja uusien koulujen aluevaraustarpeet.
Nummenmäen asuinalueen rakentuminen edellyttää
rakennettavaksi korttelikoulun. Korttelikouluun tulee
liittää myös päivähoito- ja esiopetuspalvelut.
Yli-Jurvan alueen rakentamisen yhteydessä on tarpeen keskittää lasten ja kouluikäisten palvelut mahdollisimman tiiviisti; iso yhtenäiskoulu, päivähoito,
nuorisotoimi ja liikuntapalvelut.
Yli-Jurvan julkisten palvelujen alueita tarkistetaan
jatkossa.
Turvalliset koulumatkat. Koululaiskuljetukset.
Palveluverkon rakenteella vaikutetaan myös koulumatkoihin ja niiden turvallisuuteen. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa voidaan vaikuttaa yksittäisten
kohteiden liikenneturvallisuuteen.
Liikuntapaikkojen tarvetta selvitetään sekä osayleiskaavatyössä että viheralueohjelman laatimisen yhteydessä.
Liikunnan osalta tulee huomioida koululaisten ja
opiskelijoiden liikuntatarpeet rakentamalla lähiliikuntaa ja alueellista liikuntaa palvelevia liikuntapaikkoja.
1.6.2010
9
tunnus
L22
Gasum Oy
L23
Keski-Uudenmaan maakuntamuseo (alustava)
Vastine
Maakaasuputkien ja asemien suojaetäisyydet on
otettava huomioon ja kaavakarttaan merkitään putkisto.
Kulttuuriympäristön inventointityötä jatkettava ja täydennettävä puuttuvilta osin.
Maakaasuputket merkitään kaavakarttaan.
1970-luvun puolivälin jälkeen rakennettujen kohteiden ja ympäristöjen kulttuurihistoriallista ja rakennustaiteellista arviointia ei ole tehty. Samoin sotien
jälkeen rakennettujen teollisuus-, kerrostaloja omakotialueiden kattava inventointityö ja arvotus on tehtävä, jotta maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät
riittävät selvitykset kaavoitusta varten olisivat käytettävissä.
L24
Tekninen lautakunta
Hyvinkää-Karjaa rautatien tasoristeysjärjestelyn
suunnittelussa vaihtoehdoista tulee valita sellainen,
jolla on vähiten kielteisiä maisemavaikutuksia arvokkaassa kulttuuriympäristössä.
Terminaalin sijoittamisen tulee perustua sellaiseen
vaihtoehtoon, jossa se ja uudet liikennejärjestelyt
eivät heikennä Hyvinkään keskusta-alueen merkittäviä kulttuuriympäristön arvoja. Liikennejärjestelyvaihtoehtojen vaikutuksia on analysoitava tarkkaan ja
esitettävä mallinnoksin ja havainnekuvin.
Keskustatoimintojen kehittäminen on keskeinen tavoite.
Aluekeskusten tukeminen edistää alueellisten palveluiden säilymistä ja vähentää liikkumistarvetta.
Asuinrakentamisen tehostamista on esitetty seitsemässä kohteessa.
Asuinrakentamista koskevana keskeisenä strategisena tavoitteena on hissillisten 2-3 huoneen kerros-
1.6.2010
10
tunnus
Vastine
taloasuntojen rakentaminen. Keskustaan sijoittuva
tehokas asuinrakentaminen toteuttaa parhaiten toiveita.
Yleiskaavajakson lopussa ja sen jälkeisenä aikana
keskustan asuinrakentamiselle ei ole nähtävissä
laajoja ennalta rakentamattomia alueita.
L25
L26
Uudenmaan liitto
Rautatieasemalla bussiliikenteeltä vapautuva tila
tulisi käyttää mm. polkupyöräpysäköintiin. Ensisijaisesti terminaalijärjestelyissä on säilytettävä paikallisliikenteen ja rautatieaseman yhteys. Toissijaisesti
tulisi löytää ratkaisu seudullisen bussiliikenteen järjestämiseksi. Yhdistetyn bussiterminaalin syntyminen mahdollistaisi Linjalan kehittämisen. A ja B vaihtoehdoista tulisi laatia alustava suunnitelma.
Rääkänpää on säilytettävä omakotialueena.
tullaan merkitsemään nykyisen asemakaavan mukaisesti asumisen ja työpaikkojen alueeksi.
Ydinkeskustassa muiden kuin asuinkäytössä olevien
kiinteistöjen käyttötarkoituksen muuttaminen on
mahdollista.
110 kV voimajohto Kuumola-Ollinkorpi Tervamäeltä
itään pitäisi etsiä vaihtoehtoinen reitti poiketen maakuntakaavassa esitetystä linjauksesta.
Kaupallisten palveluiden alueella, jolle saa sijoittaa
paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikön (KM), merkintää tulee täsmentää ja kieltää seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittuminen alueelle.
Ydinkeskustan maankäytön tehostamista selvitetään
jatkossa.
Maakuntakaavaan merkittyjä kulttuuriympäristöjä ja
Lausunnossa esitetty sähkölinja esitetään yhteistyössä lausunnon antajan kanssa suunnitellun mukaisesti.
Kaupallisten palvelujen alueille, joille voi sijoittaa
paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikön (KM), kielletään seudullisesti merkittävän päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittuminen. Sveitsin Portaalin
lisäksi tilaa vaativan kaupan suuryksiköille varattavaa aluetta esitetään Hangonväylän Kalevankadun
liittymän ympäristöön.
1.6.2010
11
tunnus
Vastine
maisemia kaavoitettaessa tulee yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjautua ajantasaisiin yksityiskohtaisiin selvityksiin ja analysointeihin kunkin osaalueen arvoista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien
maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja
sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun
käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot.
L27
Kesko Oyj
Maakuntakaavassa Hyvinkään pohjoinen ja itäinen
ohikulkutie on esitetty seututeinä. Näin tulisi menetellä myös osayleiskaavassa.
Hyvinkään pohjoinen ja itäinen ohikulkutie esitetään
seututeinä. Luonnoksessa esitettyä väylähierarkiaa
tarkistetaan kokonaisuutena.
Hämeenlinnan moottoritien länsipuolinen osa maakuntakaavan virkistysalueesta on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA), jonka
poikki on osoitettu ulkoilureitti. Tämän alueen hyödyntämistä osana laajaa virkistysaluekokonaisuutta
tulisi jatkossa määritellä vielä MA-alueen osayleiskaavamääräyksellä.
Hyyppärän asemakaavassa on varaukset ratsastusreiteille ja ulkoilureitille joen rannan suuntaisesti.
Lisätään MA-alueelle määräys: Alueelle saa sijoittaa
ulkoilureittejä.
Uudenmaan maakuntakaavaan osoitetut pohjavesialueet (pv), vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue(av), voimalinjat ja arvokkaat harjualueet
tai muut geologiset muodostumat sekä raakavesitunneli (v) on huomioitava osayleiskaavaehdotuksen valmistelussa.
Viitaten Santasalon hyvin analyyttiseen ja perusteelliseen palveluverkkoselvityksen tulokseen, esitän
että huomioidaan esitetyn volyyminkasvun vaatiman
ja ydinalueen ulkopuolisten alueiden tasapuolisen
kohtelun ja mitoitustarpeiden tarkistamisen vuoksi
ao. kaavaluonnosta tarkennettaisiin Ve2 mukaisilla
Osayleiskaavatyön tueksi on laadittu kaksi kaupallista selvitystä: Hyvinkään päivittäistavarakaupan verkkoselvitys ja tilaa vaativan kaupan mitoitus ja sijoittuminen Hyvinkäällä. Näissä selvityksissä on esitetty
potentiaaliset sijoittumismahdollisuudet erityyppisille
kaupallisille toiminnoille.
1.6.2010
12
tunnus
Vastine
merkinnöillä.
Päivittäistavarakaupan verkkoselvityksessä vaihtoehto 2 painottuu vaihtoehtoa 1 enemmän nykyisen
verkon täydentymiseen uusilla päivittäistavarakaupoilla. Uudet päivittäistavarakaupat sijoittuisivat liikenteen solmukohtiin eikä niinkään alakeskuksiin.
Vaihtoehdossa 2 on tutkittu uusien päivittäistavarakauppojen sijoittamista Kalevankadun ja Eteläisen
kehäkadun risteysalueelle, Eteläisen kehäkadun ja
Sillankorvankadun risteysalueelle, Kalevankadun ja
Läntisen yhdystien risteysalueelle sekä Uudenmaankadulle. Lisäksi Hyvinkään keskeisten alueiden pohjoisosiin on mietitty uutta supermarkettia.
Tämän sijaintipaikka ei kuitenkaan ole tarkasti määritelty. Kaikki potentiaaliset uudet kauppapaikat eivät
toteudu, vaan ajatuksena on että 3-4 uutta markettia
voisi toteutua. Uudet marketit on oletettu suuriksi
supermarketeiksi eli pinta-alaltaan alle 2000 k-m2.
Vaihtoehdossa 1 päivittäistavarakaupan verkko toimisi pääosin nykyisen verkon varassa laajennusvaroineen.
Osayleiskaavaluonnos säilyttää lähikauppaverkon
nykyisten ja uusien alakeskusten yhteydessä ja lisäksi Uudenmaankadun-HyvinkäänkadunSalonkadun alueelle on mahdollista sijoittaa uusi
suuri päivittäistavaramyymälä. Nykyisten päivittäistavarakauppojen toimintaedellytysten lisäksi myös
tulevien asuinalueiden päivittäistavarakaupan perustamisen edellytykset ja ajoitus on otettu huomioon.
Esimerkiksi Yli-Jurvan uudelle asuntoalueelle sijoittuvan kaupan perustamista viivästyttäisi tai jopa
kokonaan estäisi alueen tuntumaan sijoittuva suuri
supermarket.
1.6.2010
13
tunnus
Vastine
Ydinalueen ulkopuolella olevia C-alueita tulisi mahdollisuuksien mukaan laajentaa, jos alueissa on realistisia mahdollisuuksia laajentaa olevia lähipalveluita. Uusia C- ja Ca-alueita tulee myös pyrkiä laajentamaan niin, että niille on mahdollista toteuttaa selvityksessä osoitetun mukaisia, noin 2000 m2 supermarket-kokoluokan yksiköitä niin, että paikoitus voidaan ratkaista maantasopysäköinnillä, sillä rakenteellisesti paikoitusratkaisut nostavat investointikustannukset niin suuriksi, että hankkeen toteutuminen
vaarantuu.
Keskustatoimintojen uusia alakeskuksia (CA) on
esitetty kaksi. Vehkojan nykyiseen palvelukeskukseen läheisesti liittyvä uusi aluevaraus vastaa kooltaan olemassa olevaa. Yli-Jurvan asuntomessualueen asemakaavaluonnoksen palvelukeskuksessa
on varaus pientä supermarkettia varten n. 1000 km2. Yli-Jurvan palvelukeskusta on tarkoitus laajentaa kadun toiselle puolelle osayleiskaavan jatkosuunnittelussa.
Nyt luonnoksessa olevat uudet C tai Ca-merkinnät ei
mahdollista kuin alle 400 m2:n lähipalvelun rakentamisen.
Uusia keskustatoimintojen alueita (C) on esitetty
Riihimäenkadun ja Siltakadun varrelle. Rakennusoikeuksia ei ole luonnoksessa määritelty, mutta tonttitehokkuus ei muodosta estettä lähipalvelujen suurellekaan lisäämiselle niiden keskeisen sijaintinsa
vuoksi.
On selvitettävä myös mahdollisten olevien, rakennuskantojen hyödyntämismahdollisuuksia päivittäistavarakaupan tarpeisiin ja mahdollistaa tämä tarvittavilla kaavamerkinnöillä.
Nykyiset palvelukeskukset sijaitsevat asutuksen
painopisteissä ja kevyen liikenteen kannalta edullisilla paikoilla. Näille alueille olemassa olevan kiinteistön osoittaminen uutena päivittäistavarakauppana osayleiskaavassa on tarkoituksenmukaista.
Lausunto
UUDELY/ 441/07.01 /2010
Uusimaa
31.5.2010
Hyvinkään kaupunki
Kaupunginhallitus
PL 86
05801 Hyvinkää
Viite
Lausuntopyyntö 16.2.2010
LAUSUNTO HYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN ALUEEN
OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA 2030
Suunnittelualue sijoittuu pääosin vahvistetun maakuntakaavan
taajamatoimintojen alueelle. Sveitsin puiston alue on varattu
virkistysalueeksi. Alueen keskellä on keskustatoimintojen alueen
kohdemerkintä. Hämeenlinnan moottoritien varteen on osoitettu
merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö.
Nummenmäkeen on osoitettu lentokenttä. Alueen poikki on osoitettu
kaksi viheryhteystarvetta. Nummenmäen, Hähäänmäen-Sveitsin ja
Puolimatkan-Hyvinkäänkylän alueet on osoitettu arvokkaaksi
harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi. Sveitsinpuistoon,
ydinkeskustaan, Viertolaan ja Hyvinkäänkylään on osoitettu
kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen
rajaukset. Alueen keskeiset osat sisältyvät pohjavesialueen (pv)
rajaukseen.
Suunnittelualueeseen sisältyvät voimassa olevat Nummenmäen
(lentokentän ympäristö) ja Kapulan (jätteenkäsittelyalueen ympäristö)
osayleiskaavat, joiden on tarkoitus jäädä voimaan edelleen. Alueella on
muutoin voimassa v. 1993 vahvistettu Keskustaajaman osayleiskaava
2010, joka ei ole oikeusvaikutteinen ydinkeskustan ja Yli-Jurvan alueilla.
Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin
12.3.2008. Siinä yhteydessä tuli esille mm. seuraavia seikkoja: Alueesta
on laadittu kuusi eri teemaista rakennemallia rakennesuunnitelman
pohjaksi, liikennejärjestelmäsuunnittelu etenee kaavan rinnalla,
päivittäistavarakauppa keskitetään ydinkeskustaan, pääradalla on
varauduttava 4 raiteeseen sekä melun ja tärinän arviointiin, Yli-Jurvan
alue sopii tiivis-matala-alueeksi, työpaikka-alueet on syytä sijoittaa
pohjavesialueiden ulkopuolelle, hulevesisuunnitelma on tarpeen ja
rakennuskulttuuri-inventointi on keskeneräisyys.
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
Kutsunumero 020 636 0070
Asemapäällikönkatu 14
PL 36
www.ely-keskus.fi/uusimaa
00520 Helsinki
00521 Helsinki
2/4
Uudenmaan ympäristökeskus antoi lausuntonsa osayleiskaavan
rakennesuunnitelmaraportista 26.2.2009. Siinä yhteydessä todettiin
rakennemallitarkastelujen antavan hyvän pohjan kaavaluonnoksen
tavoitteiden asettelulle ja valmistelulle. Tavoitteena pidettiin
joukkoliikenteeseen tukeutuvan tiiviin yhdyskuntarakenteen
kehittämistä.
Kaavaluonnoksessa on maankäytön muutosalueet osoitettu
rajausmerkinnällä, säilyvät merkinnät yhtenäisellä värillä ja reservialueet
res-merkinnällä. Virkistysalueet ja liikuntapuistot muodostavat jatkuvan
viheralueverkon.
ELY-keskus katsoo, että osayleiskaava antaa hyvät edellytykset
yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle ja keskusta-alueen kehittämiselle
monipuolisena palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan
alueena valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti.
Kaavaluonnoksessa on Hämeenlinnantien varteen osoitettu
laajennusalueita paljon tilaa vaativan kaupan suuryksikölle (KM).
Kaavatyön yhteydessä on selvittävä ja arvioitava alueelle sopiva
toimintojen mitoitus. Kaupan alueen merkintöjä on syytä tarkentaa
erikseen järjestettävän työneuvottelun pohjalta.
Kaavaluonnoksessa on keskustan eteläpuolinen yhtenäinen
Rääkänpään pientaloalue osoitettu muutettavaksi kerrostalovaltaiseksi
asuntoalueeksi (AK). Kaavatyössä tulee arvioida alueen nykyisen
rakennuskannan kunto, kaupunkikuvallinen arvo ja vaihtoehtoiset
täydennysrakentamisen mahdollisuudet ennen kuin voidaan ratkaista
alueen varaaminen kerrostaloalueeksi.
Kaavakartalla tulee osoittaa myös inventointien mukaiset arvokkaat
kulttuuriympäristöt ja -kohteet, erityisesti valtioneuvoston päätöksen
22.12.2009 mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut
kulttuuriympäristöt. Tähän luetteloon kuuluvat suunnittelualueelta
Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus, rautatieasemat ja Villatehdas.
Maakunnallisesti arvokkaita kohteita (UL, 2002) ovat lisäksi mm.
Hyvinkäänkylän kulttuurimaisema, Sveitsi, Kruununpuisto, Siltakadun
ympäristö, parantola, Hämeenkadun liike- ja hallintorakennukset,
konepajan ympäristö sekä Mustamännistönkadun, Vantaankadun ja
Viertolan asuntoalueet. Erikseen on syytä todeta rakennussuojelulain
nojalla suojeltu Siltakadun entinen huoltoasema. Samoin tiedossa
olevat esihistorialliset kohteet (SM) tulee merkitä kaavakartalle.
Kaavatyön rinnalla on valmisteltu liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Sen
sisältö tulee kuvata myös kaavaselostuksessa. Erityisesti tulee kuvata
joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun verkosto suhteessa
maankäyttöön. Osa valtatien 3 ja maantien 130 vaikutuspiiriin
osoitetuista uusista maankäyttöalueista on erittäin huonosti
saavutettavissa nykyisestä tie- ja katuverkosta. Tarvittavat
liikennejärjestelyt tulee osoittaa kaavan eri toteutusvaiheissa ja niiden
3/4
tulee perustua tarkempaan suunnitteluun tai ne tulee osoittaa yhteys- ja
aluetarpeina.
Kaavakartalta puuttuu tärkeiden pohjavesialueiden rajaukset (pv). Ne
tulee lisätä karttaan varustettuna tarkempaa suunnittelua ja
rakentamista ohjaavilla määräyksillä. Kaavatyön rinnalla tulisi laatia
alueen hulevesisuunnitelma.
Alueelta tiedossa olevat ja mahdolliset pilaantuneet maa-alueet tulee
merkitä kaavakartalle omalla merkinnällään puhdistettava/
kunnostettava maa-alue (saa) varustettuna yleisellä tutkimista ja
kunnostamista koskevalla määräyksellä. Kaavaselostuksessa on
tarkemmin kuvattava alueet ja niiden selvittämistilanne.
Pääradan ja pääteiden varsia koskien tulisi kaavaan lisätä
liikennemelun ja tärinän torjuntaa koskevat yleiset määräykset.
Pääradan varteen, keskustan kaakkoispuolella on osoitettu kapea
virkistysaluevyöhyke (V). Alue on syytä merkitä suojaviheralueeksi (EV).
Yksikön päällikkö
Tarja Laine
Ylitarkastaja
Jussi Heinämies
Asiaa ELY-keskuksessa hoitaa ylitark. Jussi Heinämies,
jussi.heinamies@ely-keskus.fi, puh. 040 5173432
TIEDOKSI
-
Hämeen ELY-keskus/ Y-vastuualue
-
Uudenmaan liitto
-
Finavia
-
Liikennevirasto
-
Keski-Uudenmaan maakuntamuseo
-
Museovirasto/ rakennushistorian osasto
-
HSL
-
UudELY/ Hannu Palmén
-
UudELY/ Kaija Savelainen
LausHyvKeskOYK.doc
KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN JA LIIKENNEVERKKOSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN
Dnro KH 117/2009 (05.025)
Kh 15.2.2010 / 51 §
Petula 25.3.2010/50 §
(valmistelijat yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen, p. 459 4618, yleiskaavasuunnittelija
Hannu Lindqvist, p. 459 4621 ja liikenneinsinööri Kimmo Kiuru, p. 040 7547110)
Keskustaajaman osayleiskaavan luonnos on valmistunut. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan luonnosvaiheessa tutkitaan olevan kaupunkirakenteen täydentämismahdollisuudet ja uusien alueiden kapasiteetit. Aluevarauskartassa osoitetaan alueiden
käyttötarkoitus ja rakentamisen tehokkuusluokka, alueiden käyttöön kohdistuvat erityiset
määräykset sekä liikenne ym. verkostot. Erityisesti kuvataan, mitä muutoksia yleiskaava
tuo maankäyttöön ja kaupunkikuvaan.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.6.2009/ 77 § kaavoituksen antamat vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä rakennesuunnitelman selostukseen sisältyvät rakennesuunnitelmaehdotuksen, rakennemallit, tavoitteet ja vaikutukset sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistettuna. Edellä mainitut hyväksyttiin kuitenkin siten muutettuna, että
keskustaajaman eteläpuolelle varataan riittävä ekologinen käytävä.
OSAYLEISKAAVALUONNOS
Voimaan jäävät osayleiskaavat
Kapulan ja Nummenmäen oikeusvaikutteiset osayleiskaavat ovat lähtökohtana keskustaajaman osayleiskaavassa. Osayleiskaavaluonnoksessa on merkintöjä yleistetty, mutta
suunnitelmat eivät ole keskenään ristiriidassa. Erityisellä kaavamääräyksellä esitetään,
että Nummenmäen ja Kapulan osayleiskaavat jäävät voimaan oikeusvaikutteisina yleiskaavoina.
Liikenneverkkovaihtoehdot
Osayleiskaavaluonnoksessa on liikenteen järjestämiseen liittyviä vaihtoehtoja ydinkeskustassa ja Åvikin ympäristössä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa hahmotellaan vaihtoehtoisia tapoja järjestää ydinkeskustan liikenne, erityisesti joukkoliikenteen osalta.
Vaihtoehtoiset joukkoliikenneterminaalien sijoitukset sekä niiden vertailu on esitetty erillisessä liitteessä. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty kaikki vaihtoehdot mahdollistava liikenneverkko katkoviivamerkinnöin.
Ratahallintokeskus esittää, että kaavoituksella tulee Hyvinkää-Karjaa rataosalla antaa
edellytykset tasoristeyksien poistamiseen. Viranomaisyhteistyönä v. 1996 on Åvikin
kohdalla selvitetty kolme vaihtoehtoista ratkaisua, joita on osayleiskaavaluonnoksessa
tarkistettu ja täydennetty. Yksi uusi vaihtoehto on lisätty. Vaihtoehtoja selvitetään jatkossa yhdessä kaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnittelutyön kanssa.
Muuttuvat alueet
Asemakaavan laatimista tai muuttamista tarkoittavat alueet on esitetty osayleiskaavakartalla värireunuksella. Asemakaavan muuttamista koskevat alueet on lueteltu liitteessä.
Uudet asumisen alueet
Asuntorakentamiseen varattavien alueiden riittävyyttä vuoteen 2030 on tarkasteltu rakennesuunnitelmassa. Osayleiskaavaluonnoksen varaukset vastaavat pääasiassa rakennesuunnitelmassa esitettyjä varauksia. Uutena kohteena on esitetty 8,4 ha Pik-
kusuon erillispientalojen alue (A). Uusia kerrostalovaltaisia asuntoalueita (AK) on esitetty
Hangonratapihan, Tehtaansuon, Sairaalankadun, Konepajan, Nikinharjun ja Yli-Jurvan
alueille. Uusia pientalovaltaisia asuntoalueita (AP) on esitetty Kenraalinkulman pohjoispuolelle ja Yli-Jurvaan. Uusia erillispientalojen alueita (A) on esitetty Pikkusuon ohella
Kaskentien, Kitteläntien ja Ridasjärventien varsille sekä Yli-Jurvaan.
Asumisen reservialueita (Ares) on osoitettu Palopurolle ja kaksi aluetta Vantaanjoen eteläpuolelle.
Työpaikka-alueet
Osayleiskaavaluonnoksessa on varattu uusia työpaikka-alueita hiukan vähemmän ja reservialuetta hieman enemmän kuin rakennesuunnitelmassa. Kaunisnummen länsipuolella työpaikka-alue on pienentynyt pohjaveden muodostumisalueella. Hangonväylän eteläpuolella työpaikkojen reservialuetta on laajennettu. Työpaikka-alueet ovat pääkäyttötarkoitukseltaan monipuolisia työpaikka-alueita (TP), teollisuus- ja varastoalueita (T) ja
varastoalueita (TV) (logistiikka).
Palvelujen alueet
Kaupan palveluverkon kehittämiseksi on vuonna 2006 tehty Hyvinkään keskustan kaupallinen selvitys ja vuonna 2009 tilaa vaativan kaupan selvitys (Santasalo Ky. Tilaa vaativan kaupan mitoitus ja sijoittuminen Hyvinkäällä) sekä päivittäistavarakaupan selvitys
(Santasalo Ky. Hyvinkään päivittäistavarakaupan verkkoselvitys), jonka mukaan päivittäistavarakaupan verkkoa voidaan kehittää nykyisen alakeskusverkon puitteissa, jolloin
noutoetäisyydet pysyvät kohtuullisina.
Voimassa olevan keskustaajaman osayleiskaavan palveluverkko toimii aluevarausten
perustana. Ydinkeskustaa kehitetään ja myös päivittäistavarakauppa kehittyy keskustassa. Alueellisten palvelukeskusten päivittäistavarakaupan alueet on esitetty keskustatoimintojen alakeskuksen merkinnällä (CA) erotukseksi muista kaupallisten palvelujen
alueista.
Paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköille varattuja uusia alueita (KM) ovat Sveitsin
Portaalin länsi- ja eteläpuoli sekä moottoritien ja Nurmijärventien välinen alue. Näille
alueille tullaan kieltämään päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittaminen.
Paljon tilaa vaativan kaupan alueita (P-1) ovat ydinkeskustassa Sillankorvankadun varsi,
Veikkari-Nummenkärki, Paavolassa Riihimäenkadun varsi ja Kalevankadun varrella mm.
seuraavat risteysalueet: Läntinen yhdystie, Eteläinen kehäkatu, Metsämutila-Hakakallio
ja Yli-Jurva, jossa alueelle sallittaisiin myös liikuntapaikkarakentaminen.
Julkisten palvelujen ja hallinnon alueet
Alueet, joissa nykyinen asemakaava esitetään muutettavaksi julkisten palvelujen ja hallinnon alueiksi ovat Mustanmännistönpuiston kaksi aluetta, Santasillan puisto, Kulomäen
länsipuolella telttailu- ja leirintäalueeksi asemakaavoitettu alue. Uusia julkisten palvelujen ja hallinnon alueita on varattu seuraaville toiminnoille: Uudenmaan maaseutuopisto,
Palvelukeskus Åvik, Pikkusuon museo, Kravunarkunmäen päiväkoti/korttelitalo sekä YliJurvan päiväkoti – koulu – seurakuntakeskus. Yli-Jurvan alueelle suunnitellaan jatkossa
muita julkisia palveluja, jotka esitetään osayleiskaavaehdotuksessa.
Virkistysalueet
Osayleiskaavaluonnoksessa esitetään liikuntapaikkarakentamiselle varatut alueet ja virkistysalueverkosto yleistäen. Keskuspuistoina on esitetty Sveitsinpuisto, Sonninmäki,
Tehtaansuo ja eteläinen keskuspuisto, joka muodostuu Vantaanjoelta ja Lautakatonmäeltä pääradan poikki nauhamaisesti Ruisrikonmäen suuntaan. Kaupunkipuistoista vain
laaja-alaisimmat on esitetty (Parantolanpuisto-Kirkkopuisto ja KankurinpuistoParsijapuisto sekä Kaupunkisillanpuisto ja Martin ulkoilupuisto). Historiallisista puistoista
Asemanpuisto ja Helene Schjerfbeck-puistikko sisältyvät keskustatoimintojen alueisiin,
kuten myös edustuspuistot Kirjastoaukio, Jussinmäki ja Donnerinpuisto. Asuinaluepuistoja ja korttelipuistoja ei ole esitetty, vaan ne sisältyvät asuinaluevarauksiin.
Hämeenlinnantien ja Sveitsinpuiston väliselle alueelle on varattu vyöhyke urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Vantaanjoen ohella Palopuron rantavyöhykkeet esitetään virkistyskäyttöön.
Liikuntapaikka-alueita ovat Kulomäki; maa-aineksen otto jatkuu vielä nykyisen ottoluvan
mukaan, mutta oton päätyttyä alue maisemoidaan ja alue tulee virkistyskäyttöön Sveitsinpuiston jatkoksi, Perttulan urheilupuisto, Sveitsinpuisto; luonnonpuisto ja virkistysalue,
Sonninmäki, Urheilupuisto, Kankurin liikuntapuisto, Martin urheilupuisto, Viertolanpuisto,
Ystävyydenpuisto, Sveitsinrinteen kenttä, Perttulan nurmet, Ilmarisen kentät ja Hakalan
urheilupuisto. Julkisten palvelujen alueina on esitetty jääliikuntakeskus, Torikadun liikuntahalli ja Sveitsin uimala. Kohdemerkinnällä on osoitettu asuinalueiden pallokentät.
Arvokkaat kulttuuriympäristöt
Osayleiskaavan luonnosvaiheessa arvokkaat kulttuuriympäristökohteet on esitetty erillisellä kartalla. Arvokkaat kulttuuriympäristökohteet on tarkoitus hyväksyä osayleiskaavan
osana.
Hyvinkään valtakunnallisesti arvokkaita kohteita ovat Hyvinkään kirkko ja seurakuntakeskus, Hyvinkään rautatieasemat, Hyvinkään villatehdas ja Kytäjän kirkko, joka ei sijaitse suunnittelualueella.
Kulttuuriympäristökohteita sisältävään karttaan merkittyjen kohteiden lähteitä ovat: Keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kaupunginvaltuusto hyväksynyt
26.1.2000), Keskustaajaman osayleiskaava 1990: säilyttävän saneerauksen alueet ja
alueiden osat, joilla rakennettu ympäristökuva säilytetään sekä erilliset arvokkaat rakennus- tai muut kohteet (kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.8.1992, lääninhallitus vahvistanut 17.12.1993) sekä Keskustaajaman osayleiskaava 1990: Selostuksen liite 2 (19501975 rakennetut kohteet).
LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tarkistetaan keskustaajaman liikenteen järjestäminen
eri liikennemuotojen muodostamana kokonaisuutena. Liikennejärjestelmäsuunnitelma
on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa. Maankäytön ja liikenteen yhteen sovittamiselle on asetettu tavoitteita, jotka on kirjattu osayleiskaavan tavoitteisiin.
Rakennesuunnitelmaan on merkitty 13 selvitettävää liikennehanketta, joiden ratkaisut on
esitetty osayleiskaavakartalla ja selostuksessa.
Hyvinkää-Karjaa radan tasoristeysjärjestelyt
Uudenmaankadun tasoristeyksen poistamiseksi Ratahallintokeskus, Oy VR-Rata Ab,
Etelä-Suomen ratakeskus ja Viatek-Yhtiöt Oy ovat v. 1996 laatineet kolme vaihtoehtoa.
Vaihtoehdossa A Uudenmaankatu käännetään länteen Pilliniemen kohdalla. Vaihtoehdossa B Uudenmaankatu suunnataan Hevosmäen itäpuolitse Vantaanjoen yli ja liitetään
nykyiseen Uudenmaankatuun Uudenkartanontien liittymän kohdalla. Tähän vaihtoehtoon kuuluu lisäksi tieyhteys etelään Tervamäentielle. Vaihtoehdossa C rakennetaan ylikulkusilta nykyisen tielinjan kohdalle. Jatkossa osayleiskaavaluonnoksessa esitettyjä
vaihtoehtoja A-C ja uutena D-vaihtoehtona radan viereen itäpuolelle sijoittuvaa linjausta
selvitetään monipuolisesti yhdessä kaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön
kanssa.
Keskustan liikennejärjestelyt
Henkilöliikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen kehittämiseksi tavoitteiden mukaisesti on
hahmoteltu vaihtoehtoisia tapoja järjestää ydinkeskustan liikenne ja sijoittaa joukkoliikenneterminaalit. Vaihtoehtoja on verrattu yleissuunnitelmatason luonnosten pohjalta.
Perusvaihtoehtoja on neljä, 0+, A1a, A2a ja B sekä alavaihtoehtoja kaksi, A1b ja A2b,
mutta osaratkaisujen yhdistämismahdollisuuksia on todellisuudessa useampia. Eri osaratkaisujen vertailu on kuitenkin kattava.
Vaihtoehdossa 0+ selvitetään mahdollisuudet laajentaa nykyistä paikallisliikenteen terminaalia lisääntyvän bussiliikenteen tarpeiden mukaiseksi ja kaukoliikenteen linjaautoasemaa kehitetään nykyisessä paikassaan Uudenmaankadun varrella.
Vaihtoehdossa A1a paikallisliikenteen terminaali sijoitetaan Hämeensillalle ja kaukoliikenteen linja-autoasema rautatieaseman yhteyteen nykyisen paikallisliikenteen terminaalin paikalle tai Hämeensillan erilliselle kannelle. Hämeenkatu välillä JokelankatuKauppalankatu toimii joukkoliikennekatuna. Alavaihtoehdossa A1b kaukoliikenteen linjaautoasema sijoitetaan paikallisliikenteen terminaalin yhteyteen.
Vaihtoehdossa A2a paikallisliikenteen terminaali sijoitetaan kannelle Hämeensillan eteläpuolelle ja Hämeensillalla on henkilöautoliikennettä. Alavaihtoehdossa A2b kaukoliikenteen linja-autoasema sijoitetaan paikallisliikenteen terminaalin yhteyteen.
Perusvaihtoehtoon B sisältyy Urheilukadun silta sekä siltaan liittyvä joukkoliikenteen
terminaali radan länsipuolella.
Vaihtoehtoja on vertailtu seuraavien arviointiperusteiden mukaisesti: autoliikenne, joukkoliikenne, kevytliikenne, kaupunkirakenne, kaupunkikuva ja viihtyisyys, tekninen toteutettavuus ja kustannukset. Kaupunginjohtajan asettama keskustaajaman osayleiskaavan
ohjausryhmä on päätynyt suosittelemaan jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehtojen A1b
ja A2b mukaisia ratkaisuja.
NÄHTÄVILLE ASETTAMINEN
Osayleiskaavan työohjelman mukaan osayleiskaavaluonnoksen raportti asetetaan nähtäville sekä järjestetään esittely- ja kuulemistilaisuuksia. Nähtävänäoloajaksi esitetään
24.2.2010-25.3.2010 ja lausuntoaika 12.4.2010 saakka, minkä jälkeen kaupunginhallitus
käsittelee mielipiteisiin annettuja vastineita ja ehdotusta jatkotoimenpiteiksi.
Kaavoitus on laatinut liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjalta luettelon osallisista, joilta pyydetään lausunto:
- Uudenmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
- Museovirasto ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseo
- Uudenmaan liitto ja Hämeen liitto
- Liikenneviraston rautatieosasto
- Hausjärven kunta
- Lopen kunta
- Mäntsälän kunta
- Nurmijärven kunta
- Riihimäen kaupunki
- Tuusulan kunta
- Vihdin kunta
- YritysVoimala Oy
- Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
- Hyvinkään seurakunta
- Keski-Uudenmaan palo- ja pelastustoimi
- Hyvinkään ympäristölautakunta
-
Hyvinkään tekninen lautakunta
Hyvinkään opetuslautakunta
Hyvinkään kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Hyvinkään perusturvalautakunta
Hyvinkään Veden johtokunta
Fortum Oy
Fingrid Oy
Hyvinkään Lämpövoima Oy
Gasum Oy
Hyvinkää-Seura ry
Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys ry
Hyvinkään yrittäjät ry
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ventoniemi Oy
Muille osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa nimetyille osallisille lähetetään tiedote
osayleiskaava-aineiston nähtävänä olosta.
ERILLISENÄ LIITTEENÄ
- osayleiskaavaluonnoksen selostus liitteineen
- osayleiskaavaluonnos, kartta
- kulttuuriympäristökohteet, kartta ja luettelo
- liikennejärjestelmäsuunnitelman terminaalivaihtoehdot
- terminaalivaihtoehtojen vertailu
Esitys KJ
Päätetään asettaa julkisesti nähtäväksi keskustaajaman osayleiskaavan tarkistamisen
(Keskustaajaman osayleiskaava 2030) luonnos ja selostus, kulttuuriympäristökohteet ja
luettelo sekä keskustan liikennejärjestelyjä kuvaavat vaihtoehdot vertailuineen ja pyydetään niistä lausunnot edellä perusteluosan listan mukaisesti.
Päätös
Esitys hyväksyttiin.
_____________________
Petula 25.3.2010/50 §
Valmistelija:
kehitysjohtaja Satu Koskela, p. 0400 – 756 270
Kaupunginhallitus on asettanut päätöksellään 15.2.2010 § 51 julkisesti nähtäväksi keskustaajaman osayleiskaavan tarkistamista koskevan luonnoksen ja selostuksen liitetietoineen ja päättänyt samalla pyytää siitä lausuntoa osallisilta - mm. perusturvalautakunnalta.
Osayleiskaavaluonnoksen selostusosassa on käsitelty luonnoksen tavoitteita, maankäyttöratkaisujen perusteluita ja niiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen,
yhdyskunta- ja energiatalouteen, luontoon ja luonnonvaroihin, maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön, rakennettuun ympäristöön, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.
LAUSUNTO:
Julkisen vallan tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä turvata kansalaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Osayleiskaavaluonnoksen suunnittelussa
on tunnistettu ja ratkaisuehdotuksissa huomioitu kiitettävästi mm. paikallisen yhdyskuntarakenteen tiiviyden, liikenneyhteyksien, virkistysmahdollisuuksien saavutettavuuden
sekä elinympäristön viihtyisyyden, turvallisuuden, terveellisyyden ja toimivuuden vaikutukset kuntalaisten elinoloihin.
Kun perusturvalautakunnan tehtävänä on huolehtia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kuntalaisten tarpeiden mukaisesti, on osayleiskaavaluonnosta tarkasteltava
myös aluevarausten riittävyyden näkökulmasta. Määrällisesti laajimpia ja alueriippuvaisia perusturvan toimintoja ovat lähipalveluina järjestettävät lasten päivähoito ja vanhusten huolto. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti pyrittävä toimintamuotoihin,
jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edellytykset
selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista.
Osayleiskaavaluonnoksessa julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY) koskevia muutoksia ovat seuraavat:
Nykyinen asemakaava muutetaan julkisten palveluiden ja hallinnon alueiksi seuraavissa
kohteissa:
o Mustanmännistönpuistossa olevat kaksi aluetta
o Santasillan puisto
o Kulomäen länsipuolella Vaiveronkatuun rajoittuva alue
o Eteläisen kehäkadun ja Kalevankadun risteyksen länsineljännes
Uusia julkisten palvelujen ja hallinnon alueita on varattu seuraaville toiminnoille:
o Uudenmaan maaseutuopisto
o Palvelukeskus Åvik
o Pikkusuon museo
o Kravunarkunmäen päiväkoti/korttelitalo
o Yli-Jurvan koulu ja seurakuntakeskus
Hyvinkään ikärakenteen muutoksesta johtuen ympärivuorokautisen hoidon paikkatarve
kasvaa vuodesta 2015 vuoteen 2020 arviolta 80 paikalla. Sitä seuraavalla viisivuotiskaudella lisäpaikkoja tarvitaan noin 130 ja sitä seuraavalla viisivuotiskaudella noin 90.
Suunnitteluperusteena on suositeltu palvelurakenne, jossa ainoastaan 8 – 9 prosenttia
vanhuksista hoidetaan oman kodin ulkopuolella. Kotihoidon toimipisteitä tulee sijoittumaan ympäri kaupunkia.
Kaavasuunnittelussa on huomioitava ikääntyvän väestön osuuden kasvusta aiheutuva
nykyistä huomattavasti suurempi palveluntarve varaamalla päiväkotirakentamiseen soveltuvien alueiden lisäksi hoitokoti-/hoitolaitoskäyttöön sopivia (joko PY tai A) alueita
noin 300 asunnon tarpeeseen 20 vuoden aikaperspektiivillä. Kohteiden koko voi vaihdella, ja ne voivat sijoittua eri puolille kaupunkia hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Kun nykyisellään suositaan kodinomaisia (15 – 30 asukkaan) yksiköitä, olisi palveluiden tuottamistavasta riippumatta kohteita oltava kymmenestä kahteenkymmeneen. Vielä pidemmän
aikavälin tarpeita silmällä pitäen tulisi myös isommille kohteille olla varauksia.
Osayleiskaavaluonnosaineisto on jaettu perusturvalautakunnan jäsenille oheismateriaalina.
Esitys STJ
Perusturvalautakunta antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan edellä perusteluosassa
annetun selvityksen.
Päätös
Esitys hyväksyttiin.
Tiedoksi
kaupunginhallitus
1.6.2010
1
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet/ Rääkänpää, Etu-Martti
Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä ovat päätöksenteon liitteenä.
Rääkänpää ja Etu-Martti
Mielipiteen Mielipiteen lyhennelmä
nro
H1
Rääkänpään ja Etumartin pientaloalueiden muuttaminen kerrostaloalueiksi poistetaan osayleiskaavaluonnoksesta niin pian kuin mahdollista.
1 Vuorovaikutus, tiedottaminen, kaavan tavoitteet ja sisältö
Osayleiskaavaluonnos on valmisteltu ja tiedotettu vastoin hallintolain
hyvän hallinnon periaatetta sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa kekseistä vuorovaikutteista suunnittelukulttuuria noudattamatta.
Vastine
- Osayleiskaavaluonnoksessa Rääkänpään kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi merkitty omakotialue säilytetään
omakotialueena. Etumartinkadun alue tullaan merkitsemään nykyisen asemakaavan mukaisesti asumisen ja työpaikkojen alueeksi.
- Yhdessä Rääkänpään asukasyhdistyksen ja kaupungin
kanssa järjestetyssä yleisötilaisuudessa 5.3.2010 kerrottiin
edellä esitetty ratkaisu.
- Osallisille on järjestetty tilaisuus mielipiteen esittämiseen
asettamalla kaavaluonnos ja valmisteluaineisto nähtäville
sekä järjestetty esittely- ja kuulemistilaisuuksia. Tässä
noudatettu menettely vuorovaikutuksesta valmisteluvaiheessa on maankäyttö- ja rakennusasetuksen säännöksen mukainen (MRA 30 §).
Luonnoksessa ollutta asiavirhettä ei ole korjattu hallintolain edellyttämällä tavalla.
-Rääkänpään nykyisen asemakaavan kuvausta koskeva
virhe oli ollut nähtävillä viikon ajan selostuksen liitteessä
ennen kuin se huomattiin ja korjattiin. Lausunnonantajille
ilmoitettiin virheen korjaamisesta ja korjausmerkintä tehtiin
myös ko. liitteeseen.
2 Väestönkasvu ja kerrostaloasuntojen tarve
Kaupungin väestötavoite on todelliseen kasvuun ja muihin ennusteisiin
nähden ylimitoitettu. Todellisen väestönkasvun mukaan mitoitettu
asuntotarve sijoittuu jo kaavoitetulle alueelle 15 vuoden ajan ja Tehtaankulman ja Hangonratapihan reservialueet huomioiden lisäksi 20
- Yleiskaavoituksen mitoituksessa noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää väestötavoitetta, vaikka ennusteita ja tavoitteita laaditaan muillakin tahoilla. Rääkänpään
ja Etu-Martin alueiden merkitys kokonaismitoituksessa
tulee korvata esimerkiksi tehostamalla muiden alueiden
1.6.2010
2
vuodelle. Rääkänpään ja Etumartin alueita ei siten tarvita mitoitusvuoden 2030 jälkeenkään.
käyttöä.
3 Ympäristö-, kulttuuri-, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset
Yleiskaavaluonnos lopulliseksi yleiskaavaksi saatettuna tuhoaisi hitaasti mutta varmasti Rääkänpään viihtyisän ja vihreän puutarhakaupunkimiljöön, mikä eräänlaisena ekologisena käytävänä nyt liittää kovan kaupallisen keskustan ympäröivään Tapainlinnanpuiston ja Tehtaanpuiston viherkehään. Muutos aiheuttaisi peruuttamattomia ympäristö- ja kulttuurivaikutuksia sekä asukkaille jo kaavoituksen pitkän laatimis- ja toteuttamisajan kuluessa kohtalokkaita sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.
4 Kohtuuton haitta maanomistajille
Yleiskaavaluonnos on julkisesti nähtäville pantuna välittömästi alkanut
tuottaa kiinteistönomistajille kohtuutonta haittaa, mitä se lain mukaan ei
saa aiheuttaa (MRL § 39.4). Haitan suuruus lisääntyy kaavoitusprosessin jatkuessa ja pitkittyessä.
5 Kohtuuttomuus kaavan toteuttamisessa lunastamalla
On käsittämätöntä, että kaupunki esittäessään kahden täysin rakennetun omakotialueen muuttamisen kerrostaloalueeksi, ei ole lainkaan
valmistauduttu siihen, miten muutos todellisuudessa voi tapahtua.
H2
H3
Kun neuvottelussa kaupungin edustajien kanssa ei ole löytynyt mahdollisuutta muuttaa esitettyä kaavaluonnosta, Rääkänpään asukasyhdistys vetoaa voimakkaasti kaupunginvaltuuston jäseniin ja pyytää,
että enempien vahinkojen välttämiseksi Rääkänpään ja Etumartin
asukkaille ja koko kaupungin imagolle keskustaajaman osayleiskaavan
muutos näiden alueiden osalta perutaan niin pian kuin mahdollista.
Varsinaisessa mielipiteessään kaavoitukselle yhdistys esittää yksityiskohtaiset perustelut.
Rääkänpään ja Etu-Martin osayleiskaavamuutoksien perustelut lähtevät yltiöoptimistisesta kasvutavoitteesta ja on tapahtunut monta omituisuutta, karttalehden virhe, ajoitus jne. kaavamuutokselle ei ole taloudellisia perusteita. Kaavamuutos on ratkaisevasti aiheuttanut haittaa
alueen kiinteistön omistajille. Kaavamuutos on ennenaikainen, eikä
- Yleiskaavan kohtuullisuus tai kohtuuttomuus maanomistajaa kohtaan tulee usein esille verrattaessa eri maanomistajien kohtelua kaavaratkaisussa. Maanomistajia on
kohdeltava samanlaisissa kaavatilanteissa samalla tavalla.
Vastineet Rääkänpäätä ja Etu-Marttia koskeviin mielipiteisiin on esitetty kaupunginhallituksen päätöksessä.
Osayleiskaavaluonnokseen on esitetty sisältyvän lainvastaisuuksia, virheitä ja puutteita. Koska nyt kaavoitus esittää näiden alueiden säilyttämistä omakotialueina, yksittäisiin vastineisiin ei ole tarvetta.
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
3
H4
H5
perustu todelliseen rakennusmaan tarpeeseen.
29.6.2009 valmistuneessa rakennesuunnitelmaehdotuksessa Rääkänpään alueen muutoksen kohteiksi harhaanjohtavasti merkitty vain reuna-alueiden suojavyöhykkeet (EV).
Esittelytilaisuuksia toki järjestettiin, mutta vasta kun muutosehdotukset
tulivat julki Aamupostin kautta.
Kaava-arkkitehti antoi ennen vuodenvaihdetta eräälle Rääkänpäästä
tontin osatavalle harhaanjohtavaa tietoa kaavoitustilanteesta. Vastaako tämä menettely säädettyä linjaa ja onko menettely ylipäätään laillinen?
Osayleiskaavaehdotuksessa kasvuvauhti on esitetty yllättäen 0,9 % ja
asukasmääräksi 2030 53 300-58 000. Jos tähän vielä lisätään Palopurolle suunniteltu 5000-10 000 asukasta, on tilanne jo varsin epätodellinen.
Kiinteistöjen hintojen lasku.
Haittaa yritystoiminnalle.
Kunnossapitoon ja kohentamiseen motivointi.
Kaupungin pakkolunastus.
Kauppakeskusinvestointien arvo nousee>tulonsiirto.
Nykyinen yritystilojen rakentamismahdollisuus säilytetään.
Meluaita rakennetaan.
Hoitamatta jätetyt metsiköt ml. Etumartinkatu 13 hoidetaan kuntoon.
Esittää kaavaehdotuksen hylkäämistä.
Kaava on maanomistajille kohtuuton.
Vuorovaikutus ja tiedottaminen ei ole ollut lain mukaista.
Kaavoituksen vireille tulosta ei ole ilmoitettu lain vaatimalla tavalla.
Kaavaehdotus ei edistä kestävää kehitystä optimaalisella tavalla.
Vaikutusten arviointia ei ole tehty lain mukaisella tavalla.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut ilmeisen puutteellinen tai
sitä ei ole noudatettu.
Kaavaehdotuksen julkipanosta ei ole tiedotettu riittävän laajalti.
Maanomistajien yhdenvertaisuutta on loukattu.
Tilaisuutta mielipiteen ilmaisemiseen riittävän aikaisessa vaiheessa ei
ole annettu.
Kaavaehdotuksen julkipanossa oli asiavirhe.
Kunnan tekemien virheiden takia maanomistajat eivät ole olleet tietoisia, että kaavamuutos on ollut vireillä ennen kuin kaavaehdotus oli
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
4
H6
H7
tuotu julkisesti nähtäville, joten osallisilla ei ole ollut mahdollisuutta
esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.
Rääkänpään kohtaloa ja kauppakeskuksen rakentamista ei voi sitoa
eikä kytkeä suunnitelmissa keskenään.
Epärealistisen väestökasvutavoitteen perusteella on kohtuutonta purkaa omakotitaloja kerrostalojen vuoksi.
Kaupungilta ostamani omakotitontin kaavoitusjakso ei voi olla näin
lyhyt.
Kohtuuton haitta maanomistajille.
Perustuslain 15 § vastainen ja aiheuttaa uhan omaisuuden suojalle.
Vuorovaikutus ei ole toteutunut ja kuukauden mielipiteiden jättämisaika
on liian lyhyt.
Rääkänpää on tullut virallisesti esiin vasta 2/2010, jolloin asukkaita ei
ole huomioitu joka valmisteluvaiheessa.
Muutoksen vaikutuksia ei ole selvitetty.
Olisi pitänyt huomioida taloudellisuus ja ekologinen kestävyys.
Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä ei ole esitetty.
Puutarhamainen asuinalue on osa Hyvinkään historiaa, monipuolinen
asumien kaupunki.
Hyvinkäällä on runsaasti reserviä kerrostaloja muulle asumiselle.
Kaavamuutos aiheuttaa jatkuvaa stressiä.
Rakennuskanta on hyvää ja erinomaista.
Taloihin ja tontteihin on investoitu, jotta arvo pysyisi.
Tonttikaupan yhteydessä 10.12.2009 ei ole kerrottu kysyttäessä, että
alueelle olisi suunniteltu mitään.
Mikä saa kuvittelemaan, että ihmiset, jotka haluavat asua keskustaalueella kerrostalossa olisivat halukkaita muuttamaan juuri Hyvinkäälle
ja juuri Rääkänpään omakotitalojen päälle rakennettuihin kerrostaloihin?
Perustelut hankkeelle ovat epäinhimillisiä, itsekkäitä ja perusteita vailla.
Ydinkeskustaa lähellä olevaa viihtyisää, väljää ja rakentamistavaltaan
yhtenäistä aluetta pitää vaalia.
Rääkänpään ja Etu-Martin pientaloalue elävöittää keskustakuvaa.
Asuinalueelle voisi luoda erilliset puutarhakaupunki-ideaa tukevat rakentamistapaohjeet istutusmääräyksineen.
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
5
H8
H9
H 10
H 11
H 12
H 13
H 14
Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen nimissä ei Rääkänpään tai Etumartinkadun alueen rakennustehokkuuden lisäämiselle ole tarvetta.
Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys kannattaa taajamien synnyttämistä radan varteen.
Keskustarakentamista voidaan toteuttaa mm. Hangonratapihan alueella, Suokadun varrella Tanssikallioon asti. Lisäksi Kauppalankadun liiketilojen uudelleen rakentaminen ja Hämeenkadun vanhojen yksikerroksisten liiketilojen muuttaminen asuinkerrostaloiksi olisi paljon järkevämpää.
Vaikka asuinalue ei olekaan täysin yhtenäinen rintamamiestalo/ jälleenrakennuskauden asuinalue, on se kokonaisuutena kulttuurisesti
varsin merkittävä.
Kaupungin esittämä arvio väkiluvun kehityksestä ei ole realistinen.
Kerrostalorakentamiseen soveltuvia tontteja ja maa-alueita on riittävästi.
Kohtuuton haitta maanomistajille.
Minkä vuoksi kaavamuutoksesta ei lähetetty asianosaisille kirjettä hyvissä ajoin ennen tiedotustilaisuutta? Aikoiko kaupunki salata asian
niin kauan, että siitä ei enää voisi valittaa?
Rääkänpää pitää säilyttää mallialueena kaupungin keskustaan sijoittuvasta omakotiasutuksesta, joka tuo toivottua puutarhakaupunki-ilmettä
keskustaan.
Keskustassa on mm. Kauppalankadun ja Uudenmaankadun varrella
matalia rakennuksia, joiden paikalle voitaisiin rakentaa kerrostaloja.
Kerrostalojen rakentaminen Etu-Martin ja Rääkänpään alueille aiheuttaa kohtuutonta haittaa saavutettuun hyötyyn nähden sekä kiinteistöjen
omistajille että ympäröivien alueiden asukkaille.
Voiko tosiaan olla niin pakottava tarve rakentaa kerrostaloja, että vanhat hyväkuntoiset talot pitää purkaa?
Olen laittanut paljon rahaa kiinni ja yhtäkkiä tulee ilmi, että talolla ei ole
mitään arvoa.
Miksi alueen asukkaat eivät saaneet minkäänlaista ennakkovaroitusta?
Yhtäkään järkevää selitystä ei kaupungin kaavoituksen taholta ole tähän mennessä saatu. Selitykset tonttien arvon noususta ovat aivan
turhia. Oman kodin arvoa ei rahassa voi mitata.
Kaupungin pitäisi arvostaa viihtyisiä ja idyllisiä lähiöitä, eikä vain betoniviidakkoa.
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
6
H 15
H 16
H 17
H 18
Mielivaltaista toimintaa kaavoitukselta Rääkänpään suhteen. Sama
linja ollut Kaltevassa jo vuosikymmeniä rakennus- ja toimenpidekiellon
muodossa.
Alueen maanomistajia ei ole otettu mukaan kaavan valmisteluun, arvioimaan kaavoituksen vaikutuksia saatikka lausumaan kirjallisesti tai
suullisesti mielipiteemme asiasta osayleiskaavaa laadittaessa.
Tiedotustilaisuudessa ei ollut mukana teknisen lautakunnan jäseniä.
Tämä osoittaa täydellistä välinpitämättömyyttä tai täydellistä ammattitaidottomuutta asiaa valmistelleiden virkamiesten, teknisen lautakunnan, kaupunginvaltuutettujen sekä kaupungin suunnalta.
Tonttiemme ja kiinteistöjemme arvot romahtivat yhdessä yössä.
Hyvinkään kaupungin virkamiesten perustelut kaavamuutokselle eivät
ole riittävät. Kaupunki uskoo, että tiivistämällä ja eheyttämällä kaupunkirakennetta se tulee samaan Hyvinkäälle lisää asukkaita ja verorahoja.
Kaupungin maine ulkopuolisten keskuudessa perustuu paljolti sen
hengittävään ja väljään ilmeeseen, keskustaa myöten.
Vanhusten pitäisi vireytensä säilyttääkseen saada elää omassa tutussa kotiympäristössään mahdollisimman pitkään.
Asian käsittely on jatkunut kaupunginvaltuustossa 29.6.2009, jossa
keskustaajaman osayleiskaavan rakennesuunnitelmaehdotus on valmistunut. silloin nähtävillä olevassa karttalehdessä Rääkänpään alueen muutoksen kohteiksi oli harhaanjohtavasti merkitty vain reunaalueiden suojavyöhykkeet (EV).
Hyvinkään oma ennuste vuodelle 2030 on 0,5 % kasvun mukaan hiukan alle 50 000 asukasta. Keskustaajaman osayleiskaava ehdotuksessa kasvuvauhti on esitetty yllättäen edellisestä poiketen 0,9 % ja
asukasmääräksi 53 300-58 000 vuonna 2030.
Kaavoituksen pitäisi perustua todennäköisimpiin arvioihin. sopiiko todennäköisin väestönkasvu (esim. 51 000 asukasta vuonna 2030) jo
kaavoitetuille ja osayleiskaavaluonnoksessa esitetyille tyhjille alueille?
Keskustaajaman liikenne tulee lisääntymään monesta syystä. Pelkkä
yksityisautojen määrä alueella lisääntyy reilulla 1500 kappaleella. Väheneekö keskustan autoliikenne tuomalla alueelle valtava määrä yksityisautoja? Paranevatko julkisen liikenteen toimintaedellytykset automäärän kasvusta?
Hyvinkään suurimmat työnantajat sijaitsevat kaupungin laitamilla. Eikö
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
7
H 19
H 20
H 21
H 22
H 23
olisi kaikkien osapuolten edun kannalta tärkeää keskittää rakentaminen näiden alueiden suuntiin niin, että työssäkäynti olisi mahdollista
myös autoa kevyemmillä välineillä? tähän tarkoitukseen soveltuu erinomaisesti mm. VR:n tyhjä ratapihan alue, Sahamäen alueen VR:n
konepajan puoleinen osa jne. Asukasluvun lisääntyminen tarkoittaisi
valtavaa panostusta työpaikkojen lisäämiseen. Millä keinoilla uudet
työpaikat luodaan?
Omalla tontillamme on arvioitu kiinteistön arvo viranomaistarkoituksiin
vuoden 2010 tammikuussa. Arvio jouduttiin nyt uusimaan ja siinä kiinteistön arvo oli pudonnut kolmanneksen. Miten tämä on selitettävissä?
Kuuluuko suojaviheralue osayleiskaavan muutoskohteisiin?
Onko alueen kadut tarkoitettu käytettäväksi rakentamiseen vai säilyvätkö ne?
Millä lailla kaupunkikuva eheytyy, jos kauniin omakotialueen tilalle rakennetaan kerrostalolähiö? Miksi jokaisen kaupungin pitäisi näyttää
toistensa kopioilta?
Onko ihme, että asiasta nousee suuri haloo, jos ensimmäisen maininnan asiasta saa lukea paikallisesta maksullisesta sanomalehdestä? Ja
siinä kerrotaan, että kaava on jo yksimielisesti kunnan hallituksessa
hyväksytty.
Rakennuslain mukaan kaavoittajan olisi pitänyt olla vuorovaikutuksessa maanomistajien ja asukkaiden kanssa jo valmisteluvaiheessa.
Mielipiteessä epäillään yleiskaavasuunnittelijan jäävittömyyttä.
Rääkänpään alueen arvo on jo nyt yleisen mielipiteen mukaan romahtanut. Näin todistavat myös alueella toimivat kiinteistöalan ammattilaiset. Tammikuussa 2010 pankki arvioi paritalon arvoksi 680 000 €.
Suurta haittaa ja arvonalennusta alueelle aiheuttaneen päätöksentekoprosessin laillisuus on tutkittava viranomaisvoimin.
Edessä on putkiremontti, ulkomaalaus ja ikkunoiden kunnostus. Toistaiseksi suunnitelmat jäissä.
Kaupungista löytyy täysin vapaata tonttimaata vaikka satojen kerrostalojen alle.
Tiedottamisen on oltava riittävää, selkeää, oikea-aikaista ja asioista on
tiedotettava hyvissä ajoin.
Laskelmiemme mukaan, jos kasvu jatkuu nykyvauhtia (1980-2008),
niin väestönkasvu olisi noin 5500 vuoteen 2030 mennessä. Väestönkasvu on pysynyt noin 250/v.
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
8
H 24
H 25
Väestönkasvun perusteella ei ole aihetta Rääkänpään muuttamiseksi
kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi.
Uusiutuvan energia hyödyntämistä ja talojen muuttamista energiatehokkaammiksi tulisi tukea kaupungin taholta.
Omaisuutemme arvo on pudonnut kaavan takia huomattavasti.
Kaavoittamalla Rääkänpään alueen kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi
kaavoittajat antavat nurkanvaltaajille eli rakennusliikkeille vapaat kädet
alkaa lunastaa alueen taloja ja tontteja omiin tarkoitusperiinsä, siis purettavaksi pois kerrostalojen tieltä.
Kaupungin toiminta ja varsinkin vuorovaikutuksen puuttuminen on ollut Ks. vastine H 1
asiatonta ja kuntalaisia vähättelevää.
Ks. vastine H 1
Osayleiskaavaluonnos on valmisteltu ja tiedotettu vastoin hallintolain
hyvän hallinnon periaatetta, ilman maankäyttö- ja rakennuslaissa keskeistä vuorovaikutteista suunnittelukulttuuria ja jopa hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa noudattamatta.
Nähtäville asetetussa aineistossa oli asiavirhe.
Kiinteistön omistajilla ei ole mitään tietoa tonttinsa tulevasta kohtalosta
ja aikataulusta.
Kerrostaloasuntojen tarve perustuu ylimitoitettuun väestötavoitteeseen
ja lyhytaikaiseen sopimukseen valtion kanssa sitäkin korkeammasta
asuntotuotannosta.
Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on jäänyt/ jätetty huomioimatta Hyvinkään ja erityisesti Rääkänpään nykytilan säilyttämisen ja
edistämisen kannalta olennaiset tavoitteet.
Hyvinkään yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarvetta ei ole perusteltu valtakunnallisella vertailulla eikä esitetty perustelua nimenomaan
Rääkänpään muutostarpeeseen. Tiivistämistä ei ole mainittu perustelussa.
Muutosalueiden täsmennettyä olisi asian laatu ja merkittävyys huomioon ottaen pitänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydentäen
ehdottomasti suorittaa ennen kaavaluonnoksen julkistamista ihmisiin
kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) sillä tavalla, kuin ympäristöministeriö jo vuonna 2005 oli ohjeistanut sosiaalisten vaikutusten arviointia kaavoituksessa (SVA).
Yleiskaavaluonnos on julkisesti nähtäville pantuna välittömästi alkanut
tuottaa kiinteistönomistajille kohtuutonta haittaa, mitä se lain mukaan ei
saa aiheuttaa (MRL 39.4 §). Haitan suuruus lisääntyy kaavoituspro-
1.6.2010
1.6.2010
9
H 26
H27
sessin jatkuessa ja pitkittyessä.
Kaava on kohtuuton mm. kiinteistön arvon alentuessa ja asumisturvallisuuden heikentyessä.
Hyvinkäällä on rakentamatonta tilaa kerrostaloalueiksi vaikka miten
paljon, joten kaavoittakaa ne alueet ensin ennen kuin alatte vanhoja jo
hyviksi havaittuja alueita muuttamaan. Eikö se olisi jopa taloudellisestikin huomattavasti edullisempaa?
Rääkänpäätä koskevat muutokset eivät ole yleisen edun kannalta välttämättömiä.
Aiheutuva haitta tulee olemaan maanomistajien/ alueen asukkaiden
kannalta kohtuuton.
Vaikutusten selvittämistä ei ole tehty eikä vaihtoehtoja selvitetty.
Osayleiskaavaluonnoksen esittelyissä on toistuvasti viitattu Helsingin
kasvaviin maankäyttöpoliittisiin tarpeisiin Hyvinkäätä ja muita kehyskuntia kohtaan. Herää kysymys, edustaako kokonaisten pientaloalueiden purkaminen Uudenmaan yleistä tämän hetkistä maankäyttöpoliittista tahtotilaa?
Kaupungin keskustassa/ sen välittömässä läheisyydessä on runsaasti
maapinta-alaa asuntorakentamista varten.
Mikäli kaupunki ei löydä erityisiä Rääkänpään ja Etumartin asuinalueiden säilyttämistä puoltavia arvoja, löytääkö se niitä kaikkien muiden
asuinalueiden osalta?
Vaikuttavatko maankäyttöä koskevat ratkaisut yleensä ihmisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen, hyvinvointiin ja ympäristön viihtyisyyteen?
Luonnosta ei ole laadittu vuorovaikutteisesti osallisia kuullen.
Vaikutuksia ei ole selvitetty.
Muutostarpeita ei ole tuotu esiin rakennesuunnitelmaa hyväksyttäessä
eikä joulukuussa julkistetussa kaavoituskatsauksessa.
Kaupunki ei tontteja myydessään informoinut ostajia tulevista kaavoitussuunnitelmista, vaikka on täysi syy olettaa, että suunnitelmat olivat
jo hyvinkin pitkällä.
Kaupunginhallituksen 15.2.2010 kokouksen päätöksen muutoksenhakuohjeet julkistettiin internetverkossa vasta huomautuksen jälkeen
24.3.2010.
Sovellettavina lakeina tulevat kysymykseen erityisesti maankäyttö- ja
rakennuslaki sekä hallintolaki. Erityisesti Rääkänpäätä koskevien radi-
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
10
H 28
H 29
kaalien muutosehdotusten myötä liikutaan myös useiden perustuslaillisten oikeuksien alueilla. Katsooko kaupunki onnistuneensa turvaamaan osallisten perustuslailliset oikeudet?
Ihmisten tulee voida luottaa siihen, että hallinto toimii asianmukaisesti,
ennakoitavasti ja johdonmukaisesti. Onko kaavoitukselle tyypillistä
muuttaa kaavaluonnoksia niiden nähtävänä oloaikana? Voiko kaupungin tiedotuslinjaa pitää onnistuneena ja johdonmukaisena?
Kaupungin pitäisi suorittaa lain mukaan kaikkien talojen kuntokartoitus.
Lain vaatima vuorovaikutus ja avoimuus on jäänyt toteutumatta.
Kaavoittajan esittämät syyt täysin tuulesta temmattuja; kaupunkikuvan
eheyttäminen, Rääkänpään alueen asumisväljyys, asukasluvun kasvuodotukset ja kerrostalotonttien reservit.
Enemmistö suomalaisista haluaa asua omakoti- tai rivitaloissa.
Kiinteistömme arvo on alentunut ja mahdollisuus sen myymiseen täydestä arvosta on selvästi huonontunut. Paikalliset kiinteistönvälittäjät
ovat paikallislehdessä arvioineet tämän. Se, että mahdollisesti tontin
arvo nousee rakennusoikeuden mahdollisella lisäämisellä, ei lisää rakennuksen arvoa. Tonttia rakennettaessa talon arvo on 0, se aiheuttaa
vain purkukustannuksia.
Vaadimme, että Rääkänpään alue suojellaan samoin perustein kuin
Viertolakin. Alueena Rääkänpää on yhtä vanha ja vakiintunut, yhtä
kauniisti rakentunut kuin Viertola.
Lain vaatimaa kuntokartoitusta ei ole kaupungin toimesta suoritettu.
Lain vaatima vuorovaikutus ja avoin tiedottaminen ovat jääneet toteutumatta: asukkaiden informointi tapahtui liian myöhään ja hyvin tökeröllä tavalla.
Kaupunkikuvan eheyttämistä ei ole Rääkänpään sullominen täyteen
kerrostaloja. Me Rääkänpäässä emme asu liian väljästi, vaan ihan
standardien mukaisesti. Hyvinkään asukasluvun kasvuodotukset ovat
ihan hihasta vedetyt ja ylioptimistiset.
Jos kaupungin keskustaan väkisin rakennetaan liian iso kauppakeskus, ei sen rakentaminen oikeuta ajamaan lähistöllä asuvaa asukaskantaa pois.
Osayleiskaavasuunnitelma on aiheuttanut meille jo kuukauden ajan
kohtuutonta kärsimystä ja kohtuuttomia terveyshaittoja, kohtuuttoman
pysyvän stressitilan ja pysyvän huolen tulevaisuudesta. Kuka korvaa
henkiset kärsimyksemme?
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
11
H 30
H 31
H 32
H 33
H 34
Kaavamuutos on perustuslain kohdan 15 § vastainen ja aiheuttaa
uhan omaisuuden suojalle. Rääkänpään kaavamuutos ei ole välttämätön hyväksyttävä tarve eikä yhteiskunnallinen intressi.
Korvaavaksi alueeksi ehdotamme Torikadun toisella puolella olevaa
pallokenttää sekä Hyrian aluetta.
Väestönkasvu perustuu epärealistisiin kasvuennusteisiin.
Rääkänpään alueen asukkaille on aiheutettu taloudellista haittaa romahduttamalla sekä kyseisten kiinteistöjen hinnat että jälleenmyyntimarkkinat.
Muutoksen taustalla olevat taloudelliset perusteet eivät käy ilmi. Taloudellisesti hyötyvät ilmeisesti toteutusvaiheessa kaupungin päättäjätahoihin kytköksissä olevat rakennuttajat.
Päätöksenteon avoimuus näyttää olevan Hyvinkäällä edelleen tuntematon käsite. Esittelytilaisuudet järjestettiin olemattomalla varoitusajalla ja vasta, kun asia oli päätynyt julkiseen keskusteluun, jota tietyt kaupunginvaltuuston jäsenet ovat jopa yrittäneet vaientaa.
Hyvinkäällä on jo tähän mennessä tuhottu ihan riittävästi vanhoja rakennuksia. Kuka tällaisessa tilanteessa enää haluaa ostaa taloa Rääkänpäästä?
Talon kuntoa koskeva lisäys mielipiteisiin H72, H73 ja 84.
Kaavoitusmuutos on aiheuttanut paljon pelkoa tulevaisuudesta. Taloudelliset seikat ovat olleet päällimmäisiä. Tunne siitä, ettei kannata remontoida ja kunnostaa omaa taloa, on kauhea.
Käsittääksemme laki velvoittaa julkisen vallan, jota katsomme Hyvinkään kaupungin edustavan, turvaamaan kansalaisten elämänpiirin.
Lain mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu.
Katsomme kaupungin kaavoitustoimellaan perusteettomasti häiritsevän yksityiselämäämme ja kotiamme niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Mitä yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä/ tiivistämisellä tarkoitetaan ja
miksi se vaatisi juuri Rääkänpään alueen muuttamista asuinkerrostaloalueeksi?
Asukaslukuennusteiden uskottavuutta heikentää mm. niiden ristiriitaisuus.
Suunnitelluilla tehokkuusluvuilla tonttien arvonnousu ei tuota läheskään käypää korvausta ottaen huomioon, että tonttien myötä menevät
myös rakennukset.
Perusteluksi on annettu myös ekologiset syyt.
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
12
H 35
H 36
H 37
Miksi alueen asukkaita ei ole kiinteistökohtaisesti informoitu asiassa,
joka koskee asukkaita välittömästi ja myös pitkälle tulevaisuuteen?
Miksi asiaa käsiteltäessä 29.8.2009 Rääkänpään aluetta ei mainittu
nimeltä? Miksi yleisötilaisuus järjestettiin hiihtolomaviikolla päivän varoitusajalla? Miten Hyvinkään kaupunki aikoo parantaa toimintaansa
täyttääkseen itselleen asettamansa hyvän hallintotavan vaatimuksen?
Kaupunki on toiminut virheellisesti ja lainvastaisesti suunnitellessaan
osayleiskaavamuutosta, kun maanomistajia ei ole otettu mukaan kaavan valmisteluun, arvioimaan kaavoituksen vaikutuksia saatikka lausumaan kirjallisesti tai suullisesti mielipiteemme asiasta osayleiskaavaa laadittaessa (MRL 62 §, MRA 30 §).
Kaikesta tästä on aiheutunut meille alueen asukkaille kohtuutonta haittaa niin henkisesti, fyysisesti kuin taloudellisestikin. Onko tämä Hyvinkään päättäjien ja kaavoittajien tapa noudattaa sitä vuorovaikutusta,
joka laissa myös vaaditaan?
Virkamiesten perustelut kaavamuutokselle eivät ole riittävät.
Hyvinkään kaupungin tavoitteet väestönkasvusta ovat yliampuvia, eivätkä tule toteutumaan, jos tavoitetta verrataan Tilastokeskuksen arvioon Hyvinkään asukasmäärän kasvusta muuttoliikkeet sisällytettynä.
lain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Haluamme nähdä nämä selvitykset kirjallisena sekä perustelut niille.
Kaavoitus ei ole toiminut maankäyttö- ja rakennuslain 6 § hengen mukaisesti kaavaa valmistellessa vuorovaikutuksen ja kaavasta tiedottamisen osalta.
Osayleiskaavaluonnosta laadittaessa vaikutuksia ei ole selvitetty. MRL
9 § mukaista vaikutusten selvittämistä ei missään vaiheessa esitetä
Rääkänpään osalta.
MRL 39 § mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai
muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
Kaupungilla on tosiasiassa paljonkin vapaata tonttimaata rakennettavaksi.
Lain mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon ympäristön, kaupunkikuvan ja luonnonarvojen vaaliminen.
Keskusta-alueella löytyy paljonkin sopivaa rakennusmaata, joka ei
loukkaisi jo olevia asukkaita. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että kaupunki vastikään on painostanut lunastamaan tontteja omaksi.
Kenen näkökulmasta keskusta-alue määritellään? Toivon kaupungin
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
13
H 38
H 39
H 40
H 41
H 42
virkamiesten ja asukkaiden välille avointa keskustelua, vuorovaikutusta
ja rääkänpääläisten rauhaan jättämistä.
Rakentakaa tyhjille tonteille ensin ja katsotaan joskus kun tontit loppuvat, tarvitaanko yleensäkään tonttia kenenkään talon alta.
Luonnosvaiheessa oleva suunnitelma ei ole edennyt kaupungin omien
periaatteiden mukaisesti.
Asian julkistaminen kuuluttamalla ei ole riittävä tapa, kun kyseessä on
alueen asukkaiden yksityiseen omaisuuteen kohdistuva merkittävä
muutos.
Ainoa virkamiesten esittämä näkemys kaavamuutoksen tarpeellisuudessa perustuu kaupunkikuvan eheyttämiseen.
Kaavamuutokselle on myös kestämätön perustelu poliitikkojen lehdistössä esittämä toteamus, että näin on Hyvinkäällä ennenkin toimittu:
pientaloalueita on muutettu kerrostaloalueiksi. Eikö tätä kehitystä olisi
syytä pysähtyä miettimään näin merkittävän alueen osalta?
Alueen muuttamisesta kerrostalovaltaiseksi alueeksi ei ole tehty kustannus- ja tehokkuuslaskelmia, jotka pystyisivät perustellusti osoittamaan, että nykyisten omakotitalojen tilalle pystytään rakentamaan sellaista massa kerrostaloasuntoja, jotka arvoltaan kattaisivat lunastus-,
purkamis- sekä infrastruktuuriin tarvittavat muutostöiden kustannukset.
Kaavamuutos aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajille.
Pohja elämälle ja asumiselle tällä rauhallisella, idyllisellä Rääkänpään
asuinalueella on uhattuna. Lopetettava henkiset kärsimykset, unettomat yöt ja huoli vuosien saatossa hankitun omaisuuden mahdollisesta
menetyksestä, arvonalenemisesta ja taloudellisesta tappiosta.
Alue on yhtenäinen eri vuosikymmenten aikana valmiiksi rakentunut
alue, joka on jo sellaisenaan säilyttämisen arvoinen. Talo on pidetty
kunnossa ja korjaustoimenpiteet on tehty luottaen kaupungin haluun
turvata asukkaittensa lainmukaiset perusoikeudet ihmisiä ja omaisuutta
kohtaan.
En näe mitenkään perusteltuna yhdyskuntarakenteen eheyttämistä
riittävänä syynä purkaa toimivaa rakennuskantaa ja rakentaa se uudelleen.
Alue on yhtenäinen eri vuosikymmenten aikana valmiiksi rakentunut
alue, joka on jo sellaisenaan säilyttämisen arvoinen. Talo on pidetty
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
14
H 43
H 44
H 45
kunnossa ja korjaustoimenpiteet on tehty luottaen kaupungin haluun
turvata asukkaittensa lainmukaiset perusoikeudet ihmisiä ja omaisuutta
kohtaan.
En näe mitenkään perusteltuna yhdyskuntarakenteen eheyttämistä
riittävänä syynä purkaa toimivaa rakennuskantaa ja rakentaa se uudelleen.
Ks. vastine H 1
Aiheuttaa ahdistusta ja turvattomuutta tulevaisuudesta.
Kiinteistöjen arvot laskevat ja kiinteistöt eivät käy kaupaksi käypään
hintaan.
Asunnon vaihto on ajankohtainen.
Kaupungilla riittää alueita kerrostaloalueiksi puuttumatta yksityisomistuksiin.
Toivomme kunnioitusta ihmisten elämän työtä ja yksityisomaisuutta
kohtaan.
Ks. vastine H 1
Kaavoittajan ja kuntapäättäjien toiminta tässä tapauksessa ei mielestämme ole hyvien toimintaperiaatteiden mukaista. Sen sijaan se aiheuttaa kohtuutonta haittaa ja taloudellisia menetyksiä meille nykyisinä
kiinteistönomistajina.
Ks. vastine H 1
Käsittääksemme laki velvoittaa julkisen vallan, jota katsomme Hyvinkään kaupungin edustavan, turvaamaan kansalaisten elämänpiirin.
Lain mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu.
Katsomme kaupungin kaavoitustoimellaan perusteettomasti häiritsevän yksityiselämäämme ja kotiamme niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Mitä yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä/ tiivistämisellä tarkoitetaan ja
miksi se vaatisi juuri Rääkänpään alueen muuttamista asuinkerrostaloalueeksi?
Asukaslukuennusteiden uskottavuutta heikentää mm. niiden ristiriitaisuus.
Suunnitelluilla tehokkuusluvuilla tonttien arvonnousu ei tuota läheskään käypää korvausta ottaen huomioon, että tonttien myötä menevät
myös rakennukset.
Perusteluksi on annettu myös ekologiset syyt.
Miksi alueen asukkaita ei ole kiinteistökohtaisesti informoitu asiassa,
joka koskee asukkaita välittömästi ja myös pitkälle tulevaisuuteen?
Miksi asiaa käsiteltäessä 29.8.2009 Rääkänpään aluetta ei mainittu
1.6.2010
1.6.2010
15
H 46
H 47
nimeltä? Miksi yleisötilaisuus järjestettiin hiihtolomaviikolla päivän varoitusajalla? Miten Hyvinkään kaupunki aikoo parantaa toimintaansa
täyttääkseen itselleen asettamansa hyvän hallintotavan vaatimuksen?
Liittyy mielipiteeseen H66. Omakotialueena Rääkänpää tulee olemaan
suosittu lapsiperheiden asuma-alue, koska se on lähellä keskustaa ja
kaupoissa asiointi ja muu asiointi on helpompaa kuin lähteä lasten
kanssa ensi yleisillä kulkuneuvoilla jostain kauempaa. Lasten kuljettaminen kaikenlaisiin harrastuksiin on huomattavasti helpompaa. Lapsiperheillä on paljon parempi asua omakotitalossa kuin ahtaassa kerrostalossa ja perhekoko on usein isompi kuin kerrostalossa. Talot soveltuvat myös siihen, että samassa talossa voi asua tarvittaessa useampikin sukupolvi tai saada omat tilat nuorille tai pienen yrityksen hoitamiseen.
Rakennesuunnitelmaluonnos noudattaa pääsääntöisesti voimassa
olevaa yleiskaavaa nykyisen yleiskaava-alueen osalta. Miksi merkittävänä muutosalueena ei ole mainittu Rääkänpäätä?
Nähtävillä ollut rakennesuunnitelmaehdotus ja kaupunginvaltuuston
hyväksymä lopullinen rakennesuunnitelma eivät sisältäneet mitään
Rääkänpään alueeseen kohdennettua nimettyä kehittämishanketta.
Näin ollen alueen asukkailla ja kiinteistön omistajilla ei ole ollut todellista mahdollisuutta osallistua osayleiskaavan luonnosvaiheeseen.
Pyydän saada listan, mitä vuorovaikutusta oli kaavoittajan ja asukkaiden välillä 29.6.2009-24.2.2010.
Ei voida olettaa, että näin tärkeistä asioista ei tiedoteta asianomaisia
suoraan vaan edellytetään heitä seuraamaan kaupungin internet-sivuja
keskellä talvilomasesonkia.
Voiko kaavoittaja muuttaa kaavaluonnosta vaikka se on asetettu nähtäville? Mielestäni ei ole kyse korjauksesta vaan merkittävästä muutoksesta.
Onko kaavoittajan asenne alueen kiinteistön omistajiin ja kaupungin
veronmaksajiin näin välinpitämätön?
Osayleiskaavaluonnos pudotti merkittävästi alueen kiinteistöjen arvoa.
Tämän ovat vahvistaneet kaikki kiinteistövälittäjät, joilta asiaa on kysytty.
Olkoon Hyvinkään asukasluku vuonna 2030 50 000 tai 54 000 asukasta, niin Rääkänpäätä ei tarvitse sen vuoksi muuttaa kerrostaloalueeksi.
Ekologisesti ei ole järkevää purkaa täysin toimintakelpoista rakennusta
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
16
H 48
keskustasta ja rakentaa vastaava 5 km:n päähän. Järkevin ratkaisu
olisi kehittää Rääkänpään aluetta ekologisena pientaloalueena tukemalla uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Miksei ekologisuutta ole
otettu huomioon ollenkaan?
Osayleiskaavaluonnos on aiheuttanut Rääkänpään alueen asukkaille
ja kiinteistöjen omistajille kohtuutonta haittaa. Omaisuuden arvo on
pudonnut merkittävästi. Uuden kaavan tullessa voimaan merkinnällä
AK, omistamillemme tonteille ei enää saa rakentaa uutta omakotitaloa,
mikäli joku niin haluaisi tehdä.
kaavoittajat antavat kolmannelle osapuolelle mahdollisuuden lunastaa
kerrostalotontin osia, siis nykyisiä omakotitaloja tontteineen, omiin tarpeisiinsa purettavaksi pois kerrostalojen tieltä.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimissä kaikki muutkin samalla etäisyydellä keskustasta olevat alueet tulisi muuttaa kerrostalovaltaisiksi
alueiksi. Miksei näin ole tehty?
Vaihtoehtoinen alue pystytään löytämään joko Torikadun varressa olevan entisen ns. Alapallokentän (nyk. villa Park) kohdalta tai sen takaa.
Rääkänpään kehittäminen omakotialueena lisää Hyvinkään vetovoimaa.
Minua ei ole kukaan kaupungin puolelta informoinut tästä kaavamuutoksesta. Mitä avoimuudella tässä kohtaa tarkoitetaan? Mistä julkisista,
ennen 24.2.2010 julkaistuista suunnitelmista/ päätöksistä voidaan löytää tieto siitä, että Rääkänpään kohdalla osayleiskaavaehdotus tarkoittaa alueen muuttamista kerrostalovaltaiseksi?
Mitä vuorovaikutusta oli kaavoittajan ja asukkaiden välillä 29.6.200924.2.2010?
Osayleiskaavaluonnoksessa ei oteta huomioon sitä kohtuutonta haittaa, minkä kaava toteutuessaan aiheuttaisi alueen asukkaille ja kiinteistöjen omistajille.
Miten kaavoittaja aikoo minimoida jo aiheuttamansa kohtuuttoman haitan? Miten kaavoittaja huolehtii, että kaavasta aiheutuneet kohtuuttomat haitat tulevat korvatuiksi kiinteistöjen omistajille täysimääräisesti?
kaavoittajat antavat markkinavoimille mahdollisuuden lunastaa kerrostalotontin osia perustuen siihen, että tontin arvokkainta osaa hallitseva
voi lunastaa loppuosan.
Ks. vastine H 1
17
H 49
Vaikka Hyvinkään väkiluku olisi vuonna 2030 tuo 53 300, pystytään
koko väkimäärälle osoittamaan asuinalueet ilman, että Rääkänpää
rakennetaan kerrostaloiksi.
Rääkänpään sijaan joku lähialueen rakentamaton alue (esim. Villa
Parkin jalkapalloalue lähialueineen) kaavoitetaan kerrostaloalueeksi ja
kehitetään Rääkänpäätä omakotivaltaisena asuinalueena. Myös
Kauppalankadun ja Hämeenkadun varrella löytyy matalia liikerakennuksia ja paikoitustilaa, joiden tilalle voidaan rakentaa kerrostaloja.
Ekologisesti ei ole järkevää purkaa täysin toimintakelpoista rakennusta
keskustasta ja rakentaa tilalle. Miksei ole esitetty vaihtoehtona päättäjille kehittää Rääkänpäätä ekologisena pientaloalueena?
Miten Rääkänpään muuttaminen kerrostaloalueeksi vähentää liikennettä?
Rääkänpään asukkaita ja kiinteistönomistajia ei ole kohdeltu tasaarvoisesti verrattuna muihin vastaaviin alueisiin Hyvinkäällä. Onko tähän jokin syy? Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan kaikki omakotialueet, jotka ovat yhtä kaukana keskussillasta, tulee kaavoittaa kerrostalovaltaisiksi alueiksi.
Jos Rääkänpää tuhotaan sallimalla kerrostalorakentaminen alueelle,
menetetään samalla Hyvinkään vetovoimaa.
Ks. vastine H 1
Osayleiskaavaluonnosta laadittaessa ei ole selvitetty kuinka paljon
kohtuutonta haittaa se aiheuttaa alueen asukkaille ja maanomistajille.
Miksi haittojen arviointi on laiminlyöty täysin?
Kaupunki ei informoinut minua osayleiskaavaluonnoksen laadinnan
aikana. Minulla ei ollut mahdollisuutta osallistua hankkeeseen, koska
en ole ollut siitä tietoinen.
Vaadin saada tietoon tarkan päivämäärän, milloin idea Rääkänpään
muuttamisesta oikein tuli ensimmäisen kerran.
Alueen kiinteistöjen asukkaille ja omistajille olisi pitänyt tiedottaa asiasta ennen kuin luonnos asetettiin nähtäville.
Luonnoksessa ei ole otettu huomioon ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti eikä kulttuurisesti kestävää kehitystä.
Miksei vastaavasti ole tehty esimerkiksi Viertolan, Parantolan, Vieremän ja Kruununpuiston alueiden osalta? Yhdenvertaisuusperiaatteen
mukaan kaikki omakotialueet, jotka ovat yhtä kaukana keskussillasta,
tulee kaavoittaa kerrostalovaltaisiksi alueiksi. Uudenmaankadun, Hämeenkadun ja Kauppalankadun varren liikerakennukset voitaisiin kor-
1.6.2010
1.6.2010
18
H 50
H 51
H 52
H 53
vata korkeammilla rakennuksilla, joissa olisi liikekiinteistöt katutasossa.
Lisäksi Torikadun ja Suokadun varsissa on laajat alueet vielä täysin
rakentamatta.
Miten kaupungilla olisi varaa lunastaa kaikkien asukkaiden kodit käypään arvoon? Ja miten voi olla mahdollista häätää asukkaat pois kodeistaan (meidän talon on rakentanut mieheni isoisä) ja toiveissa on
että joskus tulevaisuudessa jompikumpi lapsista jatkaa asumista.
Hyvinkäällä on runsaasti kerrostaloalueita ilman Rääkänpäätäkin.
kaavamuutos estää pitkän tähtäyksen käyttösuunnitelman.
Aiheuttaa taloudellista menetystä alentamalla kiinteistön arvoa ja saa
aikaan tarpeen lisävakuuksiin.
Vastoin kestävän kehityksen periaatetta: valmiiden talojen purku uusien tieltä.
Monimuotoinen kaupunkikeskus on kiinnostava matkailullisesta näkökohdasta katsottuna.
Vaikka tontin arvo ehkä joskus nousisi, joudumme jo nyt täysin eriarvoiseen asemaan muiden omistusasujien suhteen.
Hyvinkäällä on niin paljon rakentamatonta tonttimaata, että jo rakennetut alueet pitää jättää rauhaan.
Tiedottamisen suhteen Hyvinkään kaupunki on menetellyt tökerösti ja
lainvastaisesti. Meitä asianosaisia ei ole kuultu edes kaavan suunnitteluvaiheessa. Meiltä alueen asukkailta on tarkoituksella salattu tietoa.
Miksi meidän edes pitää perustella sitä minkä takia kotejamme ei saa
tuhota?
Meille Rääkänpään alueella asuville ei ollut tiedotettu kaavailusta aikaisemmin mitään. Tuskin aikaisempi ja tarkempi tiedottaminen ja
osalliseksi kutsuminen olisi ollut kohtuuttoman suuri vaiva. Syntynyt
tilanne on hyvin eriskummallinen. Todistustaakka on jätetty rääkänpääläisille. Toteutunut prosessi on ollut asukkaita aliarvioivaa.
Epämääräiseltä kuulostava yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ei riitä
perusteluksi kaavamuutoksen ajamiselle.
Rääkänpään alue omaa Hyvinkään kontekstissa historiallista arvoa ja
onhan Hyvinkään imago ja kaavoituspolitiikka rakentunut osaltaan
myös väljän puutarhakaupunki –ajattelun varaan. On tärkeää arvostaa
ja vaalia jo olemassa olevaa rakennuskantaa ja asukkaiden viihtyvyyttä, myös Rääkänpään alueen elävyyttä ja siisteyttä.
Jos Hyvinkäälle halutaan rakentaa lisää kerrostaloja niin tilaa varmasti
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
19
H 54
H 55
H 56
löytyy muualtakin, esim. Hangonratapiha, Suokadun varsi, Torikadun
liikuntakeskuksen alue jne. ovat mahdollisia alueita.
Erikoisesti kaavaehdotus ihmetyttää kun AP:n 18.3. artikkelista selvisi,
että vapaata rakentamatonta kerrostalo-m2 on tälläkin hetkellä yli
300 000 m2.
Mielestämme on väärin, että laki sallii kunnan aiheuttaa toimillaan
asukkailleen (veronmaksajilleen) tällaisen tilanteen, josta heillä ei ole
poispääsyä, tilanteen jossa heidän yksityisomaisuutensa arvo romahtaa ja heidän kotinsa tulevaisuus katoaa taivaan tuuliin. Ihmisen huomioon ottava kunta ei toimi niin.
Erityistä kaupunkirakenteen tiivistämistä ehdotetulla tavalla ei tarvita.
Kaupungin oman strategian mukaan viihtyisyyden takaa arvokas ja
monimuotoinen luonnonympäristö, joka kytkeytyy osaksi viihtyisiä
asuinympäristöjä luontoarvoja unohtamatta. Rääkänpään alue täyttää
nykyisellään nämä kriteerit erinomaisesti.
Keskustan nykyiset pientalovaltaiset hyvin hoidetut alueet luovat paremman mahdollisuuden omaleimaiseen, viihtyisään ja kulttuuriperintöä kunnioittavaan lopputulokseen kuin kerrostalovaltaiset uudet alueet.
Monien mielipidekyselyjen mukaan suomalainen haluaa asua omakotitalossa kaupungin keskustassa, joten alueen muuttaminen kerrostalovaltaiseksi ei ole kovinkaan järkevää toimintaa strategian näkökulmasta.
Osayleiskaavaluonnoksessa käytetään kestävää kehitystä muutoksen
perusteluissa. Valmiin pientaloalueen muuttaminen kerrostalovaltaiseksi alueeksi ei ole millään mittarilla kestävän kehityksen mukaista
toimintaa. Operaation hiilijalanjälki olisi varmaan melkoisen suuri.
Asukastiheyden nostaminen purkamalla omakotitaloja ja rakentamalla
niiden tilalle kerrostaloja ei ole kestävän kehityksen mukaista toimintaa.
Sosiaaliseen kestävyyteen katsotaan usein kuuluvan sellaisen kehityksen tukeminen, joka vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa
omaan elämäänsä. Rakennuslainsäädäntömmekin lähtee nykyisin
kaavoituksen vuorovaikutteisuudesta. Tältäkin osin vetoaminen kestävään kehitykseen on omituista.
Vahvistetun strategian mukaan Hyvinkään tapa toimia konkretisoi kaupungin arvopohjaa ja se näkyy sekä poliittisen johdon että kaupungin
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
20
H 57
H 58
H 59
H 60
H 61
organisaation työssä. Toimintatapa näkyy tavassa, jolla kaupunki toimii
suhteessa kuntalaisiin, asiakkaisiin, henkilöstöön sekä yhteistyökumppaneihin. Osayleiskaavaluonnoksen valmistelu tuo edellä mainitun
kovin outoon valoon, mikäli esitetty kaavamuutos toteutuu.
Kohtuuton haitta maanomistajalle Perustuslaki 15 §: Omaisuuden suoja.
Mikäli olemme saaneet lehdissä olleista kirjoituksista oikeaa tietoa, niin
tämän kaavaluonnoksen toteutuma on jossain 2030 luvun paikkeilla.
Olemme liian vanhoja roikkuaksemme vuosikausia ns. löysässä hirressä kiinteistömme kohtalon ja sen rahallisen arvon selvittämiseksi. Jos
kaavamuutos astuu voimaan, on meillä edessämme uuden asunnon
hankinta. Hyvinkään kaupungin tulisi mielestämme tällöin huolehtia
siitä, että saamme kiinteistöstämme hinnan jolla hankimme Hyvinkäältä vastaavanlaisen asunnon tontteineen vastaavanlaiselta alueelta.
Haluamme, että Hyvinkään kaupunki miettii asemakaavaa valmistellessaan valmiita vastauksia yllä oleviin asioihin.
Hyvinkäällä on lehtitietojen mukaan rakentamatonta rakennuskelpoista
maata uudisrakentamista varten riittävästi: esim. Hangonratapiha,
Suokadun alue, lentokentän lähialue.
Hyvinkään kaupunki markkinoi itseään Viherkaupunkina. Tätä imagoa
tukee että keskustasta löytyy puurakentamisen mallialueeksi mainittu
hyvin hoidettu Rääkänpään viher-/ pientaloalue, joka samalla toimii
puhdistavana keuhkona liikenne- ym. kaupunkisaasteille.
Epäilen, että asiat tiedottamisen ja vuorovaikuttamisen suhteen eivät
ole menneet oikein vaan uskon Hyvinkään kaupungin menetelleen
vastoin hyvää asioiden valmistelu- ja tiedottamistapaa vastaan.
Muutaman sadan metrin päässä on iso alue ryteikköistä metsää. Vieressä on saman kokoinen alue jalkapallokenttiä ja vanhoja kaupungin
kiinteistöjä. Ei voi mitenkään perustella, että pallokentän pitäisi olla
ihan keskustassa. Uuden kerrostaloalueen saisi hienolle paikalle pienen veden ääreen heti pallokentän taakse.
Hyvinkää tunnetaan viherkaupunkina ja tätä positiivista mielikuvaa ei
ole tarkoituksenmukaista häivyttää.
Omakotitaloja on vuosien aikana peruskunnostettu, pihat ja puutarhat
ovat kauniita.
Ydinkeskustan asukasmäärä vähenee n. 2200 henkilöllä vuoteen 2030
mennessä, joten on käsittämätöntä, että keskustan hyväkuntoinen 180
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
21
H 62
H 63
H 64
asukkaan puutarhamainen omakotialue suunnitellaan 800 hengen kerrostaloalueeksi.
Suunnitelmassa on perusteltu kaavamuutosta sillä, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen parantaisi keskustan alueen ilman laatua. Onko
teillä tästä jotain todellista näyttöä?
Alueen koulu on täpötäysi eikä terveyskeskukseen meinaa saada aikaa. Taas ollaan menossa perä edellä puuhun.
katson, että osayleiskaavamuutosehdotus aiheuttaa kohtuuttoman
haitan minulle ja omaisuudelleni, josta olen hyvin huolehtinut.
Mikäli ydinkeskustan alueelle välttämättä katsotaan olevan tarpeellista
kaavoittaa lisää asuntoja, tällaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi koko
Suokadun varsi (ns. Tehtaan alue laajemmin kuin mitä kaavassa nyt
esitetään), Kauppalankadun varren tyhjät alueet sekä Kauppalankadun
alkupään matalien (rumien ja huonokuntoisten) liikerakennusten purkaminen ja muuttaminen liike- ja asuinkerrostaloiksi, Kauppalankadun
loppupään muutamien huonokuntoisten kerrostalojen tilalle rakentaminen, Urakankadun ja Riihimäenkadun sekä pääradan väliin jäävä metsäalue (nyt keskustatoimintojen alueeksi suunniteltu) ja Torikadun loppupään käyttämättömät metsäalueet.
Ks. vastine H 1
Mikä on hiilijalanjäljen osuus kun me rakentaisimme uudet asunnot
johonkin ja nämä purettaisiin?
Koulut ja peruspalvelut lähellä alueen asukkaita. Nykyinen koulu kävisi
ahtaaksi, jos aluetta tiivistetään.
Haitallisia, kaupungin sosiaalipuolta rasittavia ongelmia esiintyy suhteessa harvemmin omakotialueella kuin isoissa kerrostaloissa. Edellä
mainittujen ongelmien hoitoon ei ole nykyisinkään tarpeeksi resursseja.
Miten ko. resurssien määrään on varauduttu?
Tämän alueen muutos ei kasvata mielestämme Hyvinkään väkilukua
yhtään enempää. Tilastokeskuksen ennusteissa väkiluvun kasvun suhteen virhemarginaali on vain 0,5 %. Hyvinkään kaupungin laskelmat
ovat aika kaukana virallisista ennusteista. Mihin pohjautuu nämä kaupungin luvut?
Ks. vastine H 1
Käsittämätöntä touhua kaupungilta. Eihän me ikinä oltaisi tällaiseen
rumbaan lähdetty ja ostettu taloa, jos meille olisi silloin kerrottu, kun
ostaessa tiedustelin kaavoja kaupungilta.
Kaavan toteuttaja eli rakennusliike voi pakkolunastaa tontteja siinä
Ks. vastine H 1
tapauksessa, että se omistaa huomattavan osan maa-alueesta. Tässä
1.6.2010
22
tilanteessa avainasemassa ovat kaupungin omistamat, nyt vuokralla
olevat tontit. Jos kaava hyväksytään, kaupungin on lunastettava vuokratontit itselleen ja myytävä ne eteenpäin kaavoituksen toteuttamiseksi.
Ei voida olettaa, että jokaisella kaupunkilaisella on nettiyhteys tai tilattuna paikkakunnalla ilmestyvä maksullinen lehti. Myös käynnit kaupungintalolla tutustumassa ilmoitustaulun tarjontaan on monelle täysin
mahdotonta. Näin merkittävässä yksittäistä asukasta koskevassa kaavoituksen muutoksessa olisi ollut asiallista ottaa yhteyttä kirjeitse tai
jopa henkilökohtaisesti kaikkiin asianomaisiin. Asia ollut jossain muodossa vireillä useita vuosia.
Asukkaille ei ole annettu aikaa paneutua asiakirjoihin eikä tutustua
valmistelun historiaan.
Kaavoituksen selostuksessa annetaan ymmärtää, että tiivistämällä
asutusta saavutetaan liikenteellistä etua kevyelle liikenteelle ja jalankululle. Ylimitoitetun kauppakeskittymän sijoittaminen keskelle kaupunkia
lisää huomattavasti henkilöauto- ja raskasta tavaraliikennettä.
Liikennettä lisää myös tosiasia, ettei Hyvinkään talousalueella ole tarpeeksi ostovoimaa ylläpitämään kaikkea kaupanalan tarjontaa. Syrjäalueiden kaupallinen tarjonta pienenee ja siellä oleva väestö joutuu
hakeutumaan keskustan liikkeisiin.
Yhtenä suunnitelman tavoitteena on asuinrakentamisen sekä työpaikka- ja liikerakentamisen sekoittaminen. ajatus on hyvä kaupunkirakentamisen tiivistämiseksi, mutta saadut kokemukset ovat osoittaneet
muuta. Asukkaat eivät ole viihtyneet näissä kokonaisuuksissa (Kampin
keskus, Ison Omenan alue ym.). Rakentamattomat maa-alueet tulisi
ensisijaisesti käyttää kaupunkikuvan tiivistämiseksi. Myös nykyisten
kerrostaloalueiden rakennustehokkuutta voisi lisätä.
Kaupungin väestötavoitteen saavuttamiseksi ei näy mitään sellaista
kaupungin toimenpidettä miten tähän päästäisiin. Väestötavoite olisi
saatettava ajan tasalle.
Suomalainen unelma on asua keskellä kaupunkia, järven rannassa,
omakotitalossa. Hyvinkäällä ei ole järviä keskustassa, mutta muuten
loistava ympäristö.
Katsooko kaupunki tiedottaneensa riittävästi?
Onko tehty sitovia sopimuksia mahdollisten rakennuttajien kanssa?
Onko tehty sopimuksia Keskon tai HOK-Elannon kanssa?
Miten kaupunki aikoo hyvittää henkiset kärsimykset asianomaisille?
Koska tontti ja talo on myytävä kaavoituksen takia, takaako kaupunki
1.6.2010
1.6.2010
23
H 65
H 66
H 67
H 68
H 69
H 70
kauppahinnan olevan samalla tasolla kuin ilman kaavarasitetta?
Mikäli kiinteistön omistaja ei suostu myymään omistamaansa tonttia,
milloin kaupunki puuttuu asiaan varmistaakseen mahdollisen kaavan
toteuttamisen?
Olemme vanha ja sairas pariskunta. Jos asunto pitäisi jostain syystä
myydä, esimerkiksi terveydellisistä syistä, sehän olisi melkein mahdotonta kaavamuutoksen jälkeen.
Kuten H46.
Meidän asukkaiden täytyy asua jossakin myös 20 vuoden päästä ja
toivottavasti remontoidussa vanhassa talossamme ja haluamme jättää
sen perinnöksi lapsillemme.
Olemme pienituloisia työkyvyttömyyseläkkeellä, työmarkkinatuella eläviä ihmisiä. Suunnitelmissamme oli sairauksiemme vuoksi lähiaikoina
myydä kiinteistömme. Tämä on nyt mahdotonta, ei ostajia ja hinta on
romahtanut. oikeuskäytäntöhän on, että vahingonaiheuttaja joutuu korvaamaan menetykset. Miten tässä tapauksessa?
perusteluissahan oli liikenteen väheneminen alueella. Onko 500 asukkaan autoilu vähemmän kuin 180. Viereenhän rakennetaan Kekokorttelia runsaine autopaikkoineen. Logiikkanne ontuu pahasti.
Miksi asukkaille ei henkilökohtaisesti tiedotettu esim. kirjeitse suunnitelmista ennen niiden julkaisemista lehdessä?
Jos keskustaa on eheytettävä, miksi ei pääkatujen matalien laatikkomaisten jopa yksikerroksisten liiketilojen tilalle tehdä monikerroksisia
liike- ja asuinhuoneistoja käsittäviä kerrostaloja?
Epätietoisuus tulevasta aiheuttaa asukkaille huomattavaa psyykkistä
kuormaa.
Miten tässä asiassa on voitu tehdä riittävät selvitykset, mikäli asiasta ei
tiedetty joulukuussa 2009, mutta suunnitelmat julkistettu jo helmikuussa 2010?
Omakotitaloalue turvaa lapsille turvallisen ja luonnonläheisen lapsuuden, jossa lapset oppivat käsillä tekemistä yhdessä vanhempien kanssa.
Tuoko keskustan kerrostalolähiöt, joissa ei illalla uskalla asukkaat
useinkaan liikkua, vetovoimaisuuden, joka houkuttelee asukkaita?
Onko kerrostaloja täynnä oleva keskusta viihtyisä asuinalue, joka asfalttikokonaisuutena on luontoarvoja kunnioittava?
Miten asuntoalueen purku näkyy asukkaiden tarpeita huomioon otta-
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
24
H 71
H 72
H 73
H 74
vana? Miten muuten kuin valituksen kautta asukkaat ovat vaikuttaneet
tähän luonnoksen kehitykseen?
Onko tiedottamisen panostamiseen tässä toteutunut?
Onko toiminta ollut läpinäkyvää?
Onko osallistumisesta tiedotettu riittävästi?
Onko viihtyisyys lisääntynyt tämän sokeeraavan asian mukana?
Onko asuntoalueen purkaminen ja kerrostalolähiön rakentaminen profiilinsa nostamista? Lisääntyykö samalla häiriökäyttäytyminen ja rauhattomuus keskustassa?
Koska kaavaluonnos mahdollistaa lunastuksen, ei asukkailla ole täyttä
varmuutta kotiensa pysyvyydestä, vaikka kaupunki ei lunastuksiin ryhtyisikään.
Kaavaluonnoksen perusteella on mahdollista, että Rääkänpään alueesta tulee omakotitalojen ja kerrostalojen yhdistelmä, mikä ei ole yhtenäisen kaupunkikuvan kannalta suotavaa.
Kun vieressä olevat huomattavan suuret tyhjät alueet otetaan paremmin käyttöön, ei tarvetta Rääkänpään kaavamuutokselle ole.
Kaavaluonnos on kohtuuton alueen asukkaita kohtaan, eikä se edistä
taloudellisesti järkevää ja oikeudenmukaista yhteiskunnallista kehitystä.
Rakennuslaki edellyttää valmiin rakennuskulttuurin vaalimista. Rääkänpään alueella on suomalaista pienrakennuskulttuuria monimuotoisesti 50-luvulta tähän päivään.
kaavoitussuunnitelmissa pitää ottaa huomioon myös esteettisyys sekä
ihmisten hyvinvointi ja viihtyvyys.
Kaavamuutossuunnitelma perustuu epärealistisiin väkiluvun kasvuennusteisiin.
Rakennuslaki edellyttää valmiin rakennuskulttuurin vaalimista. Rääkänpään alueella on suomalaista pienrakennuskulttuuria monimuotoisesti 50-luvulta tähän päivään.
kaavoitussuunnitelmissa pitää ottaa huomioon myös esteettisyys sekä
ihmisten hyvinvointi ja viihtyvyys.
Kaavamuutossuunnitelma perustuu epärealistisiin väkiluvun kasvuennusteisiin.
Kaavamuutoksesta ei oltu mitenkään informoitu meitä alueen asukkaita. Senhän edellyttää jo lakikin.
Talon arvo romahti ja tulevaisuuden suunnitelmani on arvioitava uudel-
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
25
H 75
H 76
H 77
H 78
H 79
H 80
H 81
H 82
H 83
H 84
H 85
H 86
H 87
H 88
leen.
Ehdotus on järkyttävä, idioottimainen, vailla mitään järkeä.
Vanhaa pitää suojella, ei tuhota.
Kuinka muiden omakotialueiden käy jatkossa? Mikään pientaloalue ei
ole enää turvassa.
Tiedotus on ollut ala-arvoista, selän takana puuhailua.
Olisiko ollut paljon vaadittu, että jokainen asukas/ omistaja olisi saanut
kirjeen asiasta? Asukkailla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa luonnoksen sisältöön ennen esittelyä.
Suunnittelijoilla ei ollut selkeitä perusteluja kaavamuutoksen tekoon.
Miten kaupunkikuva eheytyy kun pientalot muutetaan kerrostaloiksi?
Miksei radan toisella puolella olevia pientaloja raivata pois?
Ristiriitaista, että Rääkänpään pientaloaluetta ollaan muuttamassa
kerrostaloalueeksi ja samaan aikaan rakentamattomalle maalle keskustan tuntumaan kaavaillaan uusia asuinpientaloja.
Voiko tämä olla edes totta, vai ollaanko asemakaavasuunnittelussa
seottu aivan täysin?
Kortteli 419 edustaa aikansa rakentamistapaa parhaimmillaan. Vaikka
talot ovat pohjaltaan samanlaisia, on jokainen talo silti toteutettu yksilöllisesti. Tästä syystä kortteli pitäisi suojella.
Hyvinkää perhekaupunki, jonka ulkoasuun kuuluvat pientaloalueet.
Omakotitalot säilytettävä.
Ei kerrostaloja Rääkänpäähän.
Alue on kauneutensa ja viihtyisyytensä ansiosta hyvä vastapaino ydinkeskustan rumalle ja raskaalle kauppakeskusarkkitehtuurille.
Kaupunkikuvan monimuotoisuuden vaaliminen on kaupunkikuvan
eheyttämistä parhaimmillaan.
Eheytymisestä ja kestävästä kehityksestä on turha tässä yhteydessä
puhua.
Hyvinkää haluaa houkutella nettoveronmaksajia, ei heitä kiinnosta Hyvinkään kerrostalot, omakotitalot kylläkin.
Miksi metsäinen alue hieman Rääkänpäästä itään ei kelpaa kaupungin
laajenemiselle? Pallokenttien takana on vain ryteikköä.
Vastustan Rääkänpään pientaloalueen tuhoamista ja kaavoittamista
kerrostaloalueeksi.
Kaavamuutoksesta ei oltu mitenkään informoitu meitä alueen asukkai-
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
26
H 89
H 90
H 91
H 92
ta. Senhän edellyttää jo lakikin.
Talon arvo romahti ja tulevaisuuden suunnitelmani on arvioitava uudelleen.
Kuinka Hyvinkään kaupunki korvaa kaavoitusuutisen aiheuttaman taloni huomattavan arvonalennuksen?
Kaavamuutoksesta meille aiheutuva haitta on täysin kohtuuton. Kiinteistön hinta on laskenut melkoisesti kaavaehdotuksen tultua julki.
Vaikka väitetään, että tontin arvo vaan nousee, miten käy koko kiinteistön arvon?
Tällaista puistomaista aluetta tulisi arvostaa. Hyvinkäällä on varmasti
tilaa rakentaa muuallekin. Etenkin, kun Hyvinkäätä mainostetaan puutarhakaupunkina.
Tämä on lähellä keskustaa ja silti rauhallinen ja siisti asuinalue. Täältä
meidän vanhojen mahdollisuus hoitaa asiamme kävellen. Täällä on
myös siistit talot ja hoidetut pihat. Niitä hoitaessamme saamme liikuntaa ja työtä että pysymme terveempinä ja virkeämpinä vielä vanhoinakin. Näin saamme viettää parempaa ja terveempää vanhuutta.
Täällä on myös nuoria perheitä, joiden lapsilla on ilo leikkiä omalla pihalla ja koulu on lähellä.
Talojen arvot romahtavat tällaisen muutoksen vuoksi.
Laittakaapa kotisivulle yleisökysymykseksi seuraava: -purettava uuden
kerrostalokorttelin tieltä tiiviimmän keskustan aikaansaamiseksi, - säilytettävä sellaisenaan yhtenäisenä kulttuurisena asuinalueena/ kulttuurikohteena.
Rääkänpään alueen muuttaminen keksittiin vain reilu kuukausi ennen
luonnoksen julkaisua. Hanketta ei ole tutkittu taloudellisin eikä ekologisin perustein.
Muutos osayleiskaavaluonnokseen olisi pitänyt esittää myös rakennesuunnitelmassa, jolloin myös osallisten kuuleminen ja kuulemistilaisuudet olisivat toteutuneet jo rakennesuunnitelmavaiheessa.
Maankäyttö- ja rakennuslain 39 § yleiskaavan sisältövaatimukset: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. –
Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
Kaava johtaa siihen, että kiinteistöille ei ole kysyntää markkinoilla. Lunastustilanteessa samoin kuin muussakin myyntitilanteessa seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana Rääkänpään asukkaat joutuisivat
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
27
H 93
H 94
H 95
H 96
H 97
H 98
H 99
tyytymään hintaan, joka vastaisi vain vähäistä osaa vastaavanlaiset
asumisolosuhteet tarjoavasta asunnosta muualla kaupunkialueella.
Kaavamuutoksesta aiheutuisi siten huomattavaa taloudellista vahinkoa.
Tällainen keskustan tiivistäminen tapahtuu kaikissa suuremmissa taajamissa. Nykyisetkin kerrostaloalueet Hyvinkäällä ovat syntyneet aikaisempien omakoti- ja pientaloalueiden tilalle. kaupungin keskustassa
omakotitalon haltijalle pitäisi olla selvänä, että tontti tulee aikaa päälle
muuttumaan kerrostaloalueeksi etenkin täällä ruuhka-Suomessa. Hyvinkää on laajentunut nykyään nimenomaan etelään päin.
Täällä on moitittu, että Hyvinkään keskusta ei vaikuta kaupunkimaiselta kuten naapurikaupunkimme Riihimäki. Nyt kun sitten suunnitelmissa
tiivistetään, tulee vastalauseiden vyöry. Nämä vastalauseet ymmärtää.
Onhan kysymys omasta kodista, jonka uhka saa tunteet nousemaan.
ehkä tässä on ollutkin kaupungin taholta väärä lähestymistapa. Asia on
aivan oikea.
Hyvinkää voi kehittyä muutenkin, vaikka kerrostaloja rakennettaisiin
500 metriä kauemmas keskustasta. Pitääkö keskustasta väkisin tehdä
rauhaton slummialue?
Miten ihmeessä kaupunkikuva voi mennä kaupunkilaisten edelle?
Ihmettelen suuresti, millä oikeudella tällaista asiaa voidaan ajaa
eteenpäin. Seuraan mediaa ja odotan, että kysymyksiini ilmenee vastaus sitä kautta.
Rääkänpään alue on upea joka vuodenaikaan. Puistomainen alue
keskellä Hyvinkäätä. Mielestäni tässä on laskelmoitu myös siinä, miksi
asiasta kerrotaan Aamupostin välityksellä ja hiihtolomaviikolla.
Ovatko alueella olevat tontit vuokratontteja vai asukkaiden omistamia
tontteja, tai jos sekä-että, niin missä suhteessa?
1 Mielestämme perusteena ”asemakaava on vanhentunut” on kestämätön, sillä alueella oleva rakennuskanta on pääosin vanhaa, ennen
nykyisen kaavan vahvistamista rakennettua. Nykyisen kaavan mukaista ympäristöä häiritsemätöntä työtilaa alueen kiinteistöjen omistajat
eivät pääosin ole tarvinneet. Kaava mahdollistaa sen mukaisen rakentamisen, mutta ei pakota siihen.
2 Niiden mielestä, jotka ovat käyttäneet kaavan mukaista mahdollisuutta rakentaa sekä asunto että työtilat samalle tontille, kaavamuutosta
pidetään uhkana tälle elämänmuodolle, yritysmuodolle ja tulevaisuu-
Vastineet Rääkänpäätä ja Etu-Marttia koskeviin mielipiteisiin on esitetty kaupunginhallituksen päätöksessä.
Osayleiskaavaluonnokseen on esitetty sisältyvän lainvastaisuuksia, virheitä ja puutteita. Koska nyt kaavoitus esittää näiden alueiden säilyttämistä omakotialueina, yksittäisiin vastineisiin ei ole tarvetta.
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
28
H 100
den suunnitelmille.
3 Kaavoittaja ei ole esittänyt laskelmia taloudellisuudesta eikä ekologisuudesta esitetyille muutoksille.
4 Kaupungin perusteluissa on puhuttu myös ekologisuuden puolesta.
Toisaalta kaupunki suunnittelee Sillankorvankadun muuttamista kolmitai nelikaistaiseksi, joka lisää eikä vähennä liikennettä sekä vaikeuttaa
alueen liityntäliikennettä.
5 Tapainlinnan koulun takia Etumartinkatu on muotoutunut koululaisten
luontevaksi kävelykaduksi.
6 Tapainlinnan koulu on jo tällä hetkellä ylikuormitettu ja kerrostalorakentaminen entisestään huonontaisi tilannetta.
7 Kerrostaloja on perusteltu myös katu- ja raideliikennemelun pysäyttäjinä. Tehokkaampaa on estää melu sen lähteellä eli kaavamuutoksesta
riippumatta sekä Sillankorvankatu että rautatie olisi eristettävä asuinalueista tehokkailla meluesteillä.
8 Rääkänpäätä ja Sillankorvankatua ei mainita valtuuston kesäkuun
2009 kokouksessa merkittävänä kerrostalorakentamisen alueena. Tämäkin kertoo siitä, että nyt käsillä olevan kaavamuutoksen hyöty on
olematon.
9 Pahimmillaan epävarmuus laskee kiinteistöjen omistajien motivaatioita huoltaa ja ylläpitää alueen rakennuskantaa. Tilanne huonontaisi
kaupunkikuvaa merkittävällä sisääntuloväylällä.
10 Vanhoja kiinteistöjä on jatkuvasti peruskorjattu ja ylläpidetty hyvin.
Ainoa ongelma on yksi tontti, joka hylättynä työmaana antaa koko alueelle hoitamattoman yleisilmeen.
11 MRL 39 § mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai
muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
Ks. vastine H 1
Perusteena ”asemakaava on vanhentunut” on kestämätön.
Kaavoittaja on esittelytilaisuudessa tuonut julki, että kerrostalotonttien
tehokkuus tulisi olemaan 0,4. Esitetty muutos ei voi perustua mihinkään laskelmaan, jolla hanke saataisiin kannattavaksi taloudellisesti ja
ekologisesti.
kaavoittajan esittämä muutos kerrostaloalueeksi tuntuu valtuuston päätöksen vastaiselta.
Kerrostaloja on perusteltu myös meluesteenä. Tehokkain tapa torjua
raideliikenteen ja ajoneuvoliikenteen melua tapahtuu siellä missä melulähde sijaitsee. Olen jo vuonna 2007 jättänyt muutosesityksen ajono-
1.6.2010
29
H 101
H 102
H 103
peuden alentamisesta Sillankorvankadun liikennemelun pienentämiseksi.
On tullut esille, että Sillankorvankatu tulisi laajentaa kolmitai nelikaistaiseksi. Tällöin tulisi ns. värioja laittaa putkeen ja tehdä uudet kaistat
sen päälle.
Ks. vastine H 1
Perusteena ”asemakaava on vanhentunut” on kestämätön. Kaava
mahdollistaa työtilan rakentamisen, mutta meille se olisi ollut liian pieni
ajatellen yritystoimintaamme. Lisäksi kuorma-autojen kulku sinne olisi
ollut mahdoton järjestää.
Yhtiömme tontille ei mahdu kerrostaloa, vaan on tehtävä tonttien yhdistämistä. Toisella naapurilla on työtilarakennus.
mahdollinen Sillankorvankadun muuttaminen 4-kaistaiseksi saattaa
lisäksi vaatia maaluovutuksia tontiltamme, jolloin se pienenee entisestään.
Kerrostaloalueen rakentaminen johtaa merkittävään liikenteen lisääntymiseen ja mikäli Sillankorvankatu muutetaan 4-kaistaiseksi, ei liittymistä pääse kuin yhteen suuntaan.
melu on radan vahvistamisen ja Sillankorvankadun liikenteen vuoksi
lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Alueelle tarvitaan oikeat meluaidat. Emme usko, että kerrostalojen rakentaminen on oikeata melusuojausta.
Tonttiamme vastapäätä on pitkään ollut rakentamattomana nk. entinen
puhdistamon tontti, joka pitäisi ottaa asuinkäyttöön tai kunnostaa puisto/ viheralueeksi.
epävarmuus laskee motivaatiotamme huoltaa ja ylläpitää kiinteistöä.
Hyvinkäällä jo kauan asuneena yrittäjänä on vaikea ymmärtää sitä,
että talomme arvoa ollaan heikentämässä.
Pääosin kuten H99.
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Yleiskaavaluonnos ei ota mitään kantaa tonttijakoon eli ei voi etukäteen tietää, voidaanko tonttimme mahdollisesti pakkolunastaa osaksi
muuta tonttia. Tämä epävarmuus laskee oman tonttimme arvoa.
Ulkorakennuksen, vanhan karja- ja puusuojan, olen oikonut, salaojittanut ja osittain eristänyt niin, että siellä voi työskennellä talvellakin.
Tonttimme saattaa olla vajaasti rakennettu, muta ei vajaakäytössä.
Kiistaton ongelma tontillamme on rautatien ja erityisesti Sillankorvankadun aiheuttama melu. Muutama kerrostalo ei melua estä tai vaimenna. Parempi vaihtoehto on kunnolliset meluesteet asuntoalueen ja lii-
1.6.2010
1.6.2010
30
H 104
H 105
H 117
H 138
H 139
H 140
kenteen välissä ja /tai riittävän korkea ja tiheä puusto/ pensaisto.
Meidän tontin kohdalla kaava ei ole vajaasti toteutunut. tontistamme on
jo aiemmin pakkolunastettu maa-alue Sillankorvankadulle. Tämäkö on
nyt se suunnitelma meluaidasta, josta silloin oli puhe?
Mielestämme tonttimme on myös keskusta-alueen ulkopuolella, keskustaan 1,5 km.
Pääosin kuten H102.
Osayleiskaavaluonnosta laadittaessa tulisi selvittää kuinka paljon kohtuutonta haittaa se aiheuttaa alueen asukkaille ja maanomistajille. Miksi haittojen arviointi on laiminlyöty täysin?
kaupunki ei ole informoinut minua eikä muitakaan Kutojankatu 4 omistajia osayleiskaavaluonnoksen laadinnan aikana. Täten minulla ei ole
ollut todellista mahdollisuutta osallistua hankkeeseen.
Kaavaluonnos ei edistä ekologisesti, sosiaalisesti eikä kulttuurisesti
kestävää kehitystä. Päinvastoin se tuhoaa elinvoimaisen asuinalueen.
Kaavoittajan tulee ensisijaisesti kaavoittaa rakentamattomat alueet.
Hyvinkään tarvitsemat alueet keskustakerrostaloja varten saadaan
hyvin mahtumaan Hangonratapihalle.
Kaupunkimme hienous ovat monet jälleenrakentamisen ajan omakotialueet. Niitä on vaalittava kaupunkikuvan aarteina.
Kaupunki kehittyy, mutta tietyt arvot eivät vanhene.
Vanhoja omakotialueita ei pitäisi ollenkaan purkaa Hyvinkäältä. Hyvinkää on kaunis omakotitalokaupunki, eikä mikään Helsingin kaupunginosa. Hyvinkään viihtyisyys tulee juuri väljästä rakentamisesta ja puistomaisuudesta.
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
Ks. vastine H 1
1.6.2010
1
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet/ Yli-Jurva, Palopuro
Yli-Jurva, Palopuro
nro
H 106
- Kiinteistön 106-403-4-143 maita ei saa kaavoittaa virkistysalueeksi.
- Kiinteistöstä yli ¾ on osoitettu virkistysalueeksi
- Kaupungilla on riittävästi virkistykseen soveltuvia alueita omistuksessaan.
H 107
- Vastustan tilani 106-403-12-23 kaavoittamista virkistysalueeksi.
- Se tulee kaavoittaa erillispientaloalueeksi.
- On aivan järjetöntä, että koko omistuksessani
oleva tontti aiotaan kaavoittaa virkistysalueeksi.
H 108
- Vastustamme tilan 106-403-12-22 kaavoittamista virkistysalueeksi
- Yli puolet kiinteistöstämme on osoitettu virkistysalueeksi.
- alue tulee kaavoittaa erillispientaloalueeksi.
H 110
- Vanha talomme kiinteistöllä 106-403-11-124 on peruskorjattu säilyttäen alkuperäinen ulkoasu.
- Haapasaarentien kulttuurimaisema on arvokas.
- Tilaamme liittyy paljon suvun historiaa ja talousrakennuksissa on
käytetty Parantolasta pommituksen jälkeen purettuja tiiliä.
- Palopuron koulu on säilytettävä.
Vastine
- Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä.
Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistysalueeksi. Tavoite
on, että kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. Mielipiteessä
esitetyn tilan alueella virkistysaluemerkintä muutetaan yleiskaavaehdotukseen erillispientalojen alueeksi. Yleiskaavan
asuntoalueet sisältävät myös asuinalueiden sisäisiä virkistysalueita.
- Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa
olevia maita osoitetaan virkistysalueeksi. Tavoite on, että
kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. Tilan alueella asumisen
reservialuetta ulotetaan yleiskaavaehdotuksessa pohjoisemmaksi.
kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta.
- Haapasaarentien kulttuurimaisemaan kiinnitetään huomiota jatkosuunnittelussa.
- Palopuron koulun tulevaisuus ratkaistaan vireillä olevassa
2
H 111
H 112
- Radan toisella puolella olevaan Lehtimäki-tilaan kuuluvat metsät
ovat harvinaisia vanhoja metsiä ja siellä on havaittu harvinaisia eläimiä: esim. liito-oravia, lepakoita, pöllöjä, haikaroita ja haukkoja. Nämä metsät pitäisi säilyttää.
- Olen hakenut suunnittelutarveratkaisua omakotitalolle isäni tilalle
106-403-6-111.
- Kastellitalon kanssa on tehty hankintasopimus ja 12.07.2010 on
tarkoitus aloittaa talon pystyttäminen.
- Osayleiskaavaluonnoksessa alue on merkitty viheralueeksi eikä
asiasta kerrottu tavatessani yleiskaavasuunnittelijan tammikuussa.
- Voimassa olevassa osayleiskaavassa kiinteistö on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Tämä tulee säilyttää.
- Viheralueeksi kaavoittamisesta aiheutuu MRL 39 §:n vastaisesti
kohtuutonta haittaa.
- Viheralueet tulee kaavoittaa kaupungin omistamille maille.
- Tila 106-403-31-24 on osoitettu pääosiltaan tie-/ katualueeksi, yli
puolet virkistysalueeksi (V) ja pieneltä osaltaan erillispientaloalueeksi.
- On kohtuutonta, että yksityinen maanomistaja joutuu tällä tavalla
kaavoituksen uhriksi; lähes kaikki omistuksessani olevat maat yritetään kaavoittaa yleis-/ yhteishyödyllisiksi alueiksi.
- Vastustan tilani kaavoittamista tie-/ katu- tai virkistysalueeksi.
- Yleis-/ yhteishyödyllisiin tarpeisiin voi osoittaa kaupungin omistamia
maita.
- MRL:n mukaan maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei saa
1.6.2010
kouluverkkoselvityksessä.
- Suurin osa mielipiteen esittäjien omistamasta tilanosasta
Lehtimäki jää suunnittelualueen ulkopuolelle.
- Vireillä olevassa hakemusasiassa toimivaltainen viranomainen on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tekninen lautakunta on antanut hakemuksesta kielteisen lausunnon ja asian käsittely Uudenmaan ELYkeskuksessa on kesken.
- Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksella saatetaan
yleiskaava vastaamaan tämän hetken vaatimuksia tähtäimen ollessa vuodessa 2030. Tässä yhteydessä voimassa
olevan yleiskaavan merkintöihin saattaa tulla muutoksia.
- Mielipiteessä esitetyn tilan alueella virkistysaluemerkintä
muutetaan yleiskaavaehdotukseen erillispientalojen alueeksi. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät myös asuinalueiden
sisäisiä virkistysalueita. Palojoki Hangonväylän eteläpuolella
osoitetaan vesialueeksi. Ympäristölautakunta korostaa lausunnossaan Palojoen ranta-alueen virkistyskäyttömerkitystä.
3
aiheutua kohtuutonta haittaa.
- Voimassaolevassa osayleiskaavassa tila on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M).
H 113
H 114
- Tielinjaus tilan 106-402-6-7 alueella tulee poistaa, päättää Ruisrikonmäkeä edeltävälle mäelle tai muuttaa kulkemaa tilan rajan toiselle puolelle.
- Uusi tie on linjattu keskelle mäkeä, joka on nuorta talousmetsää.
- Palopuron-Ridasjärven osayleiskaava ei näytä tielinjan etenemistä
Ruisrikon mäeltä eteenpäin.
- Tielle ei ole tarvetta ja se pirstoo tilan pääasiallisen yhtenäisen
metsäalueen.
- Palopuron-Ridasjärven yleiskaavaa laadittaessa katsottiin muistutuksien johdosta Ruisrikonmäkeen suunniteltujen ulkoilureittien kohtuuttomasti rasittavan tilan metsäalueita.
- Ruisrikonmäkeen osoitetulle ulkoilureitille ei ole perusteita eikä sen
toteuttamiseksi ei ole tehty mitään ulkoilulain edellyttämiä toimenpiteitä.
- Palopuron-Ridasjärven osayleiskaavan laadinnassa noudatettuja
periaatteita tulee nytkin noudattaa.
- Ulkoilualueiden ja virkistysreittien osalta on noudatettava ulkoilulaissa säädettyjä toimia, kuten KHO päätöksessään KHO:2004:24 on
edellyttänyt Palopuron Ridasjärven osayleiskaavaa laadittaessa.
- Mikäli tulee tarve suunnitella virkistysaluetta, se tulee rajata koillisreunastaan korkeintaan tilan rajalinjaan.
- Pidämme kaupungin kasvuennustetta ylimitoitettuna ja vaadimme,
että eteläisimmät varasto- ja asumisen reservialueet jätetään kaavan
ulkopuolelle.
1.6.2010
- Voimassa olevan yleiskaavan selostuksessa on maa- ja
metsätalousvaltaisen alueen (M) merkintää koskevassa perustelussa todettu: ”Merkinnällä on osoitettu ne metsä- ja
suoalueet, jotka osayleiskaavan mitoituksen ja aikatähtäimen puitteissa säilyvät maa- ja metsätalouskäytössä. Alueita on samalla pidettävä mahdollisina reservialueina ylipitkän
ajan maankäyttötarpeisiin. Alueiden soveltuvuus tutkitaan
tulevien yleiskaavan tarkistuskierrosten yhteydessä, jos
muut alueet täyttyvät. M-alueilla ei ole taajaman läheisyyden
vuoksi hajarakennusoikeutta.”
- Pääradan itäpuolisen, pääasiassa työpaikka-alueeksi osoitetun alueen katuyhteydet tullaan yleiskaavaehdotuksessa
osoittamaan siten, että ne eivät jatku yleiskaava-alueen ulkopuolelle.
- Ulkoilureitin osoittaminen yleiskaavassa tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan. Ulkoilureitti voidaan osoittaa tilojen väliselle rajalle. Ulkoilureittejä koskeva merkintä
muutetaan yleiskaavaehdotukseen ohjeelliseksi. Virkistysalueiden rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että
yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistysalueeksi. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maaalueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta.
- Yksi keskeisistä keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen lähtökohdista on kaupunginvaltuuston 27.11.2006 § 120
hyväksymä väestötavoite. Asumiseen osoitettavien alueiden
tarpeeseen vaikuttaa väestömäärän lisääntymisen lisäksi
mm. asumisväljyyden kasvuun liittyvät tekijät.
4
H 115,
H 122,
H 125
- Yksityisten omistamia maita (tila 106-403-6-85 ja 10 muuta tilaa) on
osoitettu virkistysalueeksi vaikka ympärillä on paljon kaupungin omistamia maa-alueita.
- Liito-orava-alueet on unohdettu, ne voisi kaavoittaa viheralueeksi.
- Kravunarkunmäen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt liito-orava-alueet on osoitettu työpaikka-alueiksi ja
asuntoalueiksi.
- Tupsutien ja Kaltevantien alkupään alue tulee säilyttää omakotialueena, koska siellä sijaitsee olemassa olevia asuinkiinteistöjä. Meluhaittoja ei ole enempää, kuin muillakaan asuinalueilla.
H 116
H 118
- Radanvarteen osoitetut työpaikka-alueet voisi osoittaa kuten Martissa radanvarressa Palo-ojantie/ Ratatöyrääntie.
- Liito-orava-alue jäisi sopivasti tulevan tielinjauksen ulkopuolelle.
Yli-Jurvan alueelle tai eteläisiin kaupunginosiin tulee varata yleinen
maankaatopaikka.
- Allekirjoittaneiden tilat (12 kpl, joista 11 samaa kuin mielipiteissä
1.6.2010
- Asumisen reservialueita tarvitaan yleiskaavan tähtäinvuoden jälkeiseen rakentamiseen. Lisäksi reservialueet ovat
tarpeen, jos jonkun muun asumiseen osoitetun alueen toteuttaminen estyy. Reservialueiden tarkempi suunnittelu
tapahtuu tämän yleiskaavan tarkistuskierroksen jälkeen.
Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistysalueeksi. Palojoen
varsi mielipiteen esittäjien tilojen kohdalla suunnitellun uuden katuyhteyden eteläpuolella muutetaan yleiskaavaehdotukseen erillispientalojen alueeksi. Yleiskaavan asuntoalueet
sisältävät myös asuinalueiden sisäisiä virkistysalueita. Palojoki Hangonväylän eteläpuolella osoitetaan vesialueeksi.
Ympäristölautakunta korostaa lausunnossaan Palojoen ranta-alueen virkistyskäyttömerkitystä. Koska Hangonväylän ja
Jokelantien välille tarvitaan uusi ramppi, poistetaan virkistysalue risteysalueen eteläpuolelta ja rampin ulkopuolelle
jäävä osa muutetaan osayleiskaavaehdotukseen työpaikkaalueeksi.
- Liito-oravan suojelun kannalta tarpeelliset alueet tullaan
osoittamaan osayleiskaavaehdotuksessa.
- Raide- ja tieliikenteen melu otetaan huomioon yleiskaavan
jatkosuunnittelussa sekä asemakaavoituksessa ja muussa
yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Yli-Jurvan alueelle on
laadittu tärinäselvitys. Raide- ja tieliikenteen meluselvitykset
on tehty.
- Jatkosuunnittelussa tutkitaan tarve sellaisten alueiden
osoittamiseen, joilla samalla tontilla sallitaan asuminen ja
työpaikka.
- Yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään
mahdollisuudet maankaatopaikan perustamiseen siten, että
alue olisi läjitystoiminnan loputtua käytettävissä esimerkiksi
virkistysalueena.
- Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden sekä työpaikka-
5
115, 122 ja 125) on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu joko kokonaan tai suureksi osaksi virkistysalueeksi (V) tai työpaikka-alueeksi
(TP). Lisäksi tilan 106-403-4-63 kohdalle on suunniteltu uusi seututie/
pääkatu.
- Kaavaehdotuksessa meidät asetetaan epäedullisempaan asemaan
muihin vastaaviin maanomistajiin nähden (Kitteläntie, Lepäntie) YliJurvan alueelta.
- Jatkuvista rakennuskielloista johtuen kukaan yksityinen maanomistaja ei ole voinut toteuttaa suunnittelemaansa maankäyttöä.
- Poikkeuksen edellä olevaan kuitenkin aiheuttaa kiinteistö 106-40331-29, johon on saanut rakentaa uuden omakotitalon, jonka edellinen
omistaja myi suurimman osan maistaan kaupungille ja sai siihen rakennusluvan omaan omistukseen jätetylle kiinteistölle vuonna 1998.
Alueella oli silloin rakennuskielto voimassa.
- Jatkuvat rakennuskiellot ja kaavoissa muuttuneet käyttötarkoitukset
ovat estäneet kiinteistöjen käyttöä. Epävarmassa kaavoitustilanteessa osassa kiinteistöjä ei ote voitu tehdä enää kalliita korjauksia.
- Vastustamme kyseessä olevien alueiden muuttamista virkistys- ja
työpaikka-alueeksi tai seutu-/ päätieksi. Alueet tulee säilyttää erillispientaloalueena.
- On kohtuutonta, että yksityinen rakennusmaan omistaja joutuisi
tässä kaavoitustilanteessa odottelemaan jälleen vuosikymmeniä,
joten rakennuskielto tulisi välttää Yli-Jurvan alueelle.
- Kaupungin omistuksessa on omia maita virkistysalueiksi. Myös tiet
pitää suunnitella kaupungin omistamille maille.
1.6.2010
alueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan
jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan
virkistys tai työpaikka-alueeksi ja niiden alueelle voidaan
osoittaa myös uusia katuyhteyksiä. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. Palojoen varsi mielipiteen esittäjien tilojen kohdalla suunnitellun uuden katuyhteyden eteläpuolella muutetaan yleiskaavaehdotukseen erillispientalojen
alueeksi. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät myös asuinalueiden sisäisiä virkistysalueita. Palojoki Hangonväylän
eteläpuolella osoitetaan vesialueeksi. Ympäristölautakunta
korostaa lausunnossaan Palojoen ranta-alueen virkistyskäyttömerkitystä. Koska Hangonväylän ja Jokelantien välille
tarvitaan uusi ramppi, poistetaan virkistysalue risteysalueen
eteläpuolelta ja rampin ulkopuolelle jäävä osa muutetaan
työpaikka-alueeksi.
- Mielipiteessä mukana olevat tilat ovat kooltaan 0,2 – 1,03
ha suuruisia. Kaikkia tiloja on voitu käyttää rakentamiseen.
– Kiinteistö 106-403-31-29 on kooltaan 0,44 ha eikä rakentamisen määrä tilalla poikkea muista alueen tiloista. Rakennuslupaa myönnettäessä tilan koko oli yli 8 ha.
- Rakennuskielto on määräaikainen eikä se estä kiinteistöjen
käyttämistä voimassa olevien rakennuslupien mukaisesti.
- Kaikkia yksityisessä omistuksessa olevia maita ei pystyttäne osoittamaan erillispientalojen alueiksi.
- Mielipiteessä mukana olevien tilojen nykyistä tehokkaampi
rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista, mikä tapahtuu osayleiskaavatyön valmistuttua.
6
H 119 (katso myös
keskusta,
liikenne,
terminaalit,
ulkoilureitit)
- Yli-Jurvan kaavoitus on ollut kohtuuttoman kauan keskeneräinen.
- Voimassa olevassa yleiskaavassa tila 106-403-6-119 on merkitty
pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Olemme useaan otteeseen kysyneet kaupungin kaavoituksesta lupaa rakentaa tontille tyttärille talot,
joka oli aikoinaan jo ajatuksena kun maat myytiin kaupungille (1980luvun lopulla) kun nykyisen talon tontiksi jätettiin 1 ha. Vuonna 2005
emme saaneet suunnittelutarveratkaisua asuntomessujen sekä keskeneräisen kaavoituksen takia. Osayleiskaavaluonnoksessa tontti on
merkitty sekä erillispientaloalueeksi että viheralueeksi. On epäreilua,
että Yli-Jurvan asukkaat eivät saa rakentaa omistamilleen tonteille
taloja, koska kaupunki kieltää rakentamisen. Kuitenkin esim. Kytäjällä ja Nopossa saadaan rakentaa lähes minkälaisia rakennuksia ja
toimintoja tahansa. Uusi osayleiskaava määrää tontista osan viheralueeksi. Tämä estää tontin hyödyllisen käytön. Ihmettelemme, onko
kaupungilla tässä Yli-Jurvan asiassa väsytystaktiikka ja halutaanko
asukkaat savustaa naapurikuntiin.
- Vastustamme tilan 106-403-6-107 osan osoittamista virkistysalueeksi, koska katsomme sen haittaavan tilan mahdollista myöhempää
käyttöä.
- Tilojen 106-403-6-74 ja 106-403-6-97 osoittamista virkistysalueeksi
vastustetaan, koska tiloilla on asunnon lisäksi toimiva yritys, joka
työllistää viisi henkilöä.
- Tilojen 106-403-6-83 ja 106-403-6-84 osoittamista virkistyskäyttöön
ja työpaikka-alueeksi vastustetaan alueen luonnonrauhan, esitettyjen
toimintojen tuoman häiriön ja nykyisen asuinkäytön vuoksi. Toiminnot
tulee sijoittaa kaupungin omistamille maa-alueille.
- Palopuron alueelle esitetään suuria muutoksia.
Osayleiskaavaluonnoksessa Hanko-Mäntsälä -tien eteläpuolella asutus ja työpaikka-alueet on sijoitettu nykyisille maatalous- tai metsätalousalueille ja muutokset ovat suuria alueen asukkaille. Alue muuttuu
taajamamaiseksi asuinalueeksi.
- Miten kaupunki ottaa huomioon kaavoituksessa alueen nykyiset
asukkaat?
- Kenen tarpeiden mukaan kaavoitus tehdään?
1.6.2010
- Kytäjän Isonkylän alueen rakentaminen perustuu Kytäjän
osayleiskaavan pohjalta laadittuun asemakaavaan ja Nopossa rakennuslupien myöntäminen tapahtuu Nopon
osayleiskaavan pohjalta myönnettävillä suunnittelutarveratkaisujen perusteella. Yli-Jurvan alue on keskustaajaman
asutuksen tärkein laajenemissuunta ja siksi rakentaminen
edellyttää yksityiskohtaista suunnittelua eli asemakaavaa.
- Palopuron alue Yli-Jurvan eteläpuolella on osoitettu asumisen reservialueeksi, jonka toteuttaminen tapahtuu tämän
osayleiskaavan tähtäinvuoden jälkeen. Alueen rakentaminen edellyttää tämän osayleiskaavan jälkeen laadittavaa
erillistä osayleiskaavaa.
- Perinteisen maa- ja metsätalousmaan muuttuminen rakennetuksi kaupunkialueeksi on suuri muutos, joka vaikuttaa
alueiden nykyisten asukkaiden elinympäristöön merkittävästi. Alueen nykyiset asukkaat ja otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.
- Yleiskaavaa laaditaan sekä nykyisten hyvinkääläisten että
7
- Onko tavoitteena saada ainoastaan lisää uusia asukkaita kaupunkiin?
- On irvokasta, että samaan aikaan kun Palopurolle suunnitellaan
massiivista rakentamista, on kaupungilla tavoitteena lakkauttaa kyläkoulu.
- Pääradan varrella on vielä runsaasti rakentamattomia alueita. Muillakin radanvarsikunnilla on suuria haaveita saada majoittaa tulevaisuuden pendelöijät.
- Mihin ennustuksiin tarve lisärakentamiselle mm. Palopuron alueella
perustuu?
- Riittääkö tulevaisuudessa tarpeeksi halukkaita rakentajia?
- Onko kaupunki ottanut huomioon väestön ikääntymisen?
- Onko vuonna 2030 kysyntää "Nurmijärvi” tyyppiselle asumiselle,
jossa palvelut ovat kaukana?
- Muodissa on keskittää palvelut yhteen paikkaan ja hajasijoittaa
asukkaat pelloille kahden henkilöauton varaan. Saattaa käydäkin
niin, että tulevaisuudessa ihmiset haluavat elää lähempänä palveluita. Suurten ikäluokkien vanhetessa kasvaa kysyntä asunnoista
lähellä palveluita. Ei eläkeläinen enää voi huolehtia 200-300 neliön
talosta automatkan päässä palveluista.
- Onko näille asunnoille enää ostajia jatkossa?
- Haluavatko nykynuoret vuonna 2030 asua samoin tavoin kuin vanhempansa tai isovanhempansa?
- Miten Palopuron ja Yli-Jurvan kaavoittaminen asuinalueeksi tukee
yhdyskuntarakenteen eheyttämistä?
- On vaarana, että Palopurokin muuttuu viehättävästä maaseutumaisesta alueesta persoonattomaksi nukkumalähiöksi, josta asukkaat
käyvät töissä pääkaupunkiseudulla. Epäilen vahvasti, että asuminen
tulee perustumaan joukkoliikenteen käyttöön vaikka tulevaisuudessa
olisikin mahdollinen asema Palopurolla. Palvelut tulevat olemaan
kuitenkin keskustassa. Hyvinkäällä on keskustan välittömässä läheisyydessä runsaasti rakennusoikeutta jäljellä.
1.6.2010
tulevien hyvinkääläisten tarpeisiin.
- Kasvavan väestömäärän lisäksi tavoitteena on uusilla
asumisen alueilla mahdollistaa nykyisen väestön asumisväljyyden kasvu.
- Kyläkoulujen tulevaisuus ratkaistaan vireillä olevan kouluverkkoselvityksen yhteydessä.
- Olemassa olevaan raideverkkoon tukeutuva yhdyskuntarakenne on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ratkaisu.
hyväksymä väestötavoite, jossa on otettu huomioon väestön
ikääntyminen. Väestömäärän ja asumisväljyyden kasvu takaavat rakentajien halukkuuden rakentaa Hyvinkäälle.
- Lähipalvelujen syntymisen turvaaminen uusilla alueilla on
yksi keskeinen suunnittelun lähtökohta. Lähipalvelut vähentävät myös henkilöautoriippuvuutta, mutta edellyttävät syntyäkseen riittävää asukaspohjaa.
- Monipuolisen asuntotonttitarjonnan avulla pystytään huolehtimaan eri väestöryhmien asumistarpeiden turvaamisesta.
- Muutokset asumistoiveissa ja -tarpeissa ovat varsin hitaita,
mutta ne tulee ottaa huomioon suunnittelussa.
- Yhdyskuntarakenteen laajennettaessa Palopuron ja YliJurvan alueille on olennaista, että luodaan edellytykset toimivalle joukkoliikenteelle. Jatkossa uuden Palopuron rautatieseisakkeen myötä uusille asuinalueille luodaan entistä
paremmat joukkoliikenneyhteydet.
- Yhtenä osayleiskaavatyön tavoitteena on mahdollistaa
tämänhetkisen noin 85 % työpaikkaomavaraisuuden kasvu.
- Asemakaavoissa olevan käyttämättömän rakennusoikeuden saamisella käyttöön on pelkästään positiivisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteen eheyden kannalta ja tätä pyritään
edistämään. Monipuolisen asuntotuotannon mahdollistaminen tarkoittaa erilaisten tonttien samanaikaistakin tarjontaa
eri puolilla kaupunkia.
8
- Kaavoituksessa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja
ympäristönäkökulmien huomioimista. Oletan, että kyseiset alueet
tullaan rakentamaan ennen kuin rakentaminen mahdollisesti aloitetaan Hanko-Mäntsälä tien eteläpuolella. Varsinkin, jos halutaan eheää yhdyskuntarakennetta. Hanko-Mäntsälä tien eteläpuolella Jokelantien molemmin puolin on metsää joka toimii monen etelähyvinkääläisen virkistys ja marjastusalueena. Nämä alueet ovat saavutettavissa pyörillä ja ovat tärkeittä alueita monelle.
- Minkälainen arvo kaupunkilaisten sienestys-, marjastus- ja muille
lähialueille annetaan kaavoituksessa? Tämän tapaiset hyödyt on
vaikea mitata rahassa.
- Väestön kasvaessa ruoantuotantoon tarvittava peltoala tulee kasvamaan. Nykyiset pellot tulee jättää ulkopuolelle rakentamisesta.
Tulevaisuudessa ilmastomuutoksen edetessä Suomen merkitys ruoantuottajana tulee kasvamaan. On tyhmää rakentaa pelloille, jos se
ei ole välttämätöntä. Samalla säästettäisiin maaseutumaisemaa, joka
on käymässä pääradan varrella vähiin.
- Miten Palopuron maaseutumainen luonne tullaan huomioimaan
kaavoituksessa?
- Jos tarkoituksena on muuttaa alueen luonne kokonaan, olisi aiheesta sopiva käydä laajempaa keskustelua.
- Mitä hyötyjä on siitä, että alueella saadaan lisää asukkaita suhteessa siihen mitä haittaa nykyisille asukkaille rakentamisesta on. Jos
alueelle päätettäisiin rakentaa, olisi varmaan reilua antaa nykyisille
asukkaille parempi mahdollisuus osallistua päätöksiin. Virallisilla kuulemisilla ei taida olla kovin suurta merkitystä, mutta voisiko kaavoittaja esimerkiksi harkita jonkinlaista kyläkaavoitusta Palopurolla? Jos
alueelle on pakko saada lisää asutusta, voisiko kaavoituksen tehdä
yhdessä nykyisten asukkaiden kanssa ottamalla selvää mitkä olisivat
ne alueet mihin rakentaminen sijoitetaan. Nyt vaarana on, että kaavoittaja sijoittaa asutuksen mielestään sopivimmille paikoilla tai paikoille missä sattuu olemaan sopiva maanomistaja. Olisi tärkeää käydä keskustelua siitä miten vanhat asukkaat otetaan kaavoituksessa
huomioon. Tarkoitan muitakin toimia kuin viralliset kuulemiset. Vaarana on, että Palopuron pellot rakennetaan Nurmijärven tyyliin täyteen persoonattomia omakotitaloja, Maisemallisesti olisi tärkeää
säästää myös maatalousalueita pääradan varrella. Jos alueella pää-
1.6.2010
- Yhdyskuntarakennetta pyritään laajentamaan hallitusti,
jotta infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitokustannukset saadaan pidettyä mahdollisimman pieninä. Yhdyskuntarakennetta joudutaan kuitenkin laajentamaan kasvavan väestömäärän ja lisääntyvän asumisväljyyden vuoksi. Lisäksi
uusille työpaikka-alueille tulee varata riittävät alueet. Rakenteen laajenemisen optimoinnilla säästetään mahdollisimman
paljon alueita yhdyskuntarakentamisen ulkopuolella.
- Yhdyskuntarakenteen laajentuminen ja sen tukeutuminen
päärataan tarkoittaa joissain tapauksissa peltoalueiden ottamista rakentamisen piiriin. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet pyritään jättämään rakentamisen ulkopuolelle.
- Osayleiskaavaluonnoksen nähtäville asettaminen ja mielipiteiden esittämismahdollisuuden varaaminen on osa mielipiteessä mainittua keskustelua.
- Osayleiskaava-alueen nykyisillä asukkailla on mahdollisuus osallistua osayleiskaavatyöhön ja ilmaista mielipiteensä osayleiskaavatyön eri vaiheissa.
- Tarkoitus on, että Palopuron alueelle laaditaan osayleiskaava keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen jälkeen.
Alue tulee tukeutumaan pääradan uuteen asemaan. Aseman toteuttaminen edellyttää riittävää asukas- ja työpaikkapohjaa, jolloin rakentamiselta edellytetään riittävää tehokkuutta.
9
tetään rakentaa, tulisi rakentamisen olla tiivistä. Mallia voisi ottaa
vaikkapa Keski-Euroopasta, missä kylät on rakennettu tiivisti ja heti
kylien laidalta aikaa pelto.
- Osayleiskaavaluonnokseen on merkitty viherkäytävä Palopuron
pohjoisosiin itä-länsi -suuntaan. Millä perusteella viherkäytävän koko
on määritelty osayleiskaavaluonnoksessa?
- Kyseinen viherkäytävä näyttääkin hyvin kapealta. Jos viheryhteyden molemmin puolin tulee vielä olemaan asutusta, olisi yhteyden
syytä olla huomattavasti "paksumpi". Viherkäytävän ollessa noin
kapea,
tule se olemaan täynnä asukkaiden tekemiä polkuja eikä sillä ole sen
tarkoituksenmukaista hyötyä esim. hirvieläimille. Samalla, jos viherkäytävä olisi huomattavasti "paksumpi” toimisi se virkistysalueena
eteläisen Hyvinkään asukkaille.
- Osayleiskaavassa asutus pitäisi ohjata Yli-Jurvan alueelle ja Palopuron kylä (kaavassa Ares-alueet) pitäisi jättää maaseutumaiseksi
alueeksi. Yli-Jurvan alue tulee rakentaa tiiviiksi, jotta alueelle saadaan toimiva joukkoliikenneyhteys sekä palvelut.
H 120
1.6.2010
- Viheralueverkosto toimiin osana ekologista verkostoa. Esimerkiksi hirvieläimiä ei ole tarkoituksenmukaista ohjata kulkemaan rakennetun kaupunkiympäristön sisään. Virkistysalue on tarkoitettu osaksi koko eteläisten kaupunginosien
kaupunkipuistoa.
- Yli-Jurvan joukkoliikennepalveluiden taloudellisten toimintamahdollisuuksien turvaaminen riittävän tiiviillä rakenteella
on tärkeää. Palopuron taajaman pohjoispuolelle osoitetut
asumisen reservialueet on tarkoitettu yleiskaavan tähtäinvuoden 2030 jälkeiseen rakentamiseen. Lisäksi reservialueet ovat tarpeen, jos jonkun muun asumiseen osoitetun alueen käyttöön ottaminen estyy. Reservialueiden tarkempi
suunnittelu tapahtuu tämän yleiskaavan tarkistuskierroksen
jälkeen.
Hyvinkään rakennuskiellot aiheuttavat suurta inhimillistä tuskaa: me- - Keskustaajaman osayleiskaavan laatimisen ajaksi määrätyn rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen avulla on tarnetämme määräysoikeutemme, usein suurin uhrauksin hankkimaamme omaisuuteen. Rakennuskiellot aiheuttavat myös arvaamat- koitus estää yleiskaavan laatimisen aikana muutokset, joista
toman suuria taloudellisia menetyksiä: mm. kiinteistöjen vakuusarvon voi aiheutua haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteuttamiselle. Määräaikainen rakennuskielto ja toimenpiderajoitus, joka
pudotessa laiseni yrittäjä menettää moninaisia mahdollisuuksia toipäättyy, kun yleiskaavaa tulee voimaan, ei vaikuta kiinteistömintansa kehittämiseen rajoittuneiden vakuiden takia. Kaavoittajan
toiminta ulkoistaa turhan paljon resurssien hankkiutumista Hyvinkääl- jen vakuusarvoihin.
- Tämän hetken asuntoja työpaikkarakentamisen lisäksi on
le ja ulkoistaa Hyvinkäällä jo olemassa olevia resursseja. Lapsipertärkeää osoittaa tulevaisuuden rakentamiseen tarvittavat
heet tarvitsevat asuntonsa nyt, yrittäjät mahdollisuutensa nyt, eikä
joskus kaukana tulevaisuudessa, koska tulevasta emme tiedä. Täalueet. Yleiskaavan tähtäinvuosi on 2030, joten kaavaa
män päivän tarpeemme tunnemme ja niitä vastaan - ja samalla kausuunnitellaan nimenomaan. tulevaisuutta ajatellen.
pungin kehitystä vastaan toimii kaavoittaja. Ei voi olla kenenkään etu, - Tarkoitus on, että Palopuron alueelle laaditaan osayleisettä Palopurolle suunnitellaan vain autettavaksi yli 10.000 asukasta.
kaavan keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen jälTulevien asukkaidenkin siunaukseksi olisi, jos Palopurolla olisi muukeen. Alueen rakentaminen tulee tukeutumaan pääradan
10
H 121
H 123
H 124
takin toimintaa kuin vain asuminen. Vaihtakaamme tarvittaessa, palveluksessamme olevat, kaavoittajat meitä toimeksiantajiaan kuunteleviin, tässä päivässä eläviin.
- Vastustan perinnöksi saamani tonttini 106-403-6-113 kaavoittamista virkistysalueeksi. Tontin haluan säilyttää omistuksessani, enkä
halua myydä siitä mitään. Tilalla viljellään vihanneksia ja harvinaisia
kukkia. Kaavaluonnoksen virkistysalueella on kasteluun käytetty kaivo.
- Suunnittelemaani maankäyttöä en ole voinut toteuttaa rakennuskiellosta johtuen.
- Mitkä ovat perustelut yksityisen maan kaavoittamiseksi virkistysalueeksi vaikka ympärillä on paljon kaupungin omistamia maita?
- Vastustan yksityisten maiden kaavoittamista viheralueeksi. Viheralueet tulisi kaavoittaa kaupungin omistamille maille.
1.6.2010
uuteen asemaan. Aseman toteuttaminen edellyttää riittävää
asukas- ja työpaikkapohjaa, jolloin rakentamiselta edellytetään riittävää tehokkuutta.
- Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden sekä työpaikkaalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan
virkistys- tai työpaikka-alueeksi. Tavoite on, että kaupunki
hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. Palojoen varsi mielipiteen esittäjän
tilan kohdalla suunnitellun uuden katuyhteyden eteläpuolella
muutetaan erillispientalojen alueeksi. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät myös asuinalueiden sisäisiä virkistysalueita. Palojoki Hangonväylän eteläpuolella osoitetaan vesialueeksi. Ympäristölautakunta korostaa lausunnossaan Palojoen ranta-alueen virkistyskäyttömerkitystä.
- Rakennuskielto on määräaikainen eikä se estä kiinteistöjen
käyttämistä voimassa olevien rakennuslupien mukaisesti.
Tässä yhteydessä on mahdollista, että yksityisessä omistuksessa olevia maita osoitetaan virkistys tai työpaikkaalueeksi. Tavoite on, että kaupunki hankkii pääosan maaalueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta.
- Yli-Jurvan alueella virkistysalueiden sekä työpaikkaalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan yleiskaavan
virkistys tai työpaikka-alueeksi. Tavoite on, että kaupunki
hankkii pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta. Palojoen varsi mielipiteen esittäjän
tilan kohdalla muutetaan yleiskaavaehdotukseen erillispientalojen alueeksi. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät myös
asuinalueiden sisäisiä virkistysalueita. Palojoki Hangonväylän eteläpuolella osoitetaan vesialueeksi. Ympäristölautakunta korostaa lausunnossaan Palojoen ranta-alueen virkistyskäyttömerkitystä.
11
H 126
H 127
H 148
(katso myös
keskusta,
liikenne,
terminaalit,
ulkoilureitit)
- Yli-Jurvan keskustan AK- ja AP-alueiden määrä vaikuttaa pieneltä
verrattuna esimerkiksi Marttiin.
- Onko tiiviimpää asumista massa riittävä joukkoliikennepalveluiden
toteuttamiseksi?
- Yli-Jurvan keskustaan enemmän CA -merkintää. Asukasmäärän
kasvaessa pitäisi kaupunginosaan mahtua enemmänkin kuin yksi
lähikauppa lisäämään kilpailua. CA -merkittyä aluetta voi asemakaavoittaa myös asumiseen, joten haittaa laajemmasta CA -merkinnästä
ei olisi.
- Palopurolle ulottuvan keskustan osayleiskaavaluonnoksen ja rakennus- ja toimenpidekieltoalueen etelärajaa siirretään pohjoisemmaksi myötäilemään esimerkiksi Palojokea, joka on luonteva raja
Yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen kertoi Hyvinkään kaupungin
järjestämässä tiedotustilaisuudessa Palopuron koululla 2.3.2010, että
suunniteltu rakennus- ja toimenpidekieltoraja Palopurolla on vain
viivoittimella piirretty viiva. Koska kielto haittaisi kohtuuttomasti meidän tulevia marjanviljely - ja metsänhoitosuunnitelmiamme, pyydämme rajan siirtämistä pois alueeltani. On lain hengen vastaista
rajoittaa tilapäisillä kielloilla yksityisen maanomistajan maankäyttöä
vuosikymmeniä.
- Me odotamme metropolin kasvun tapahtuvan Jokelasta pohjoiseen
päin. Meille on luontevaa hakea palvelut Jokelasta, josta käsin myös
työmatkaliikenne hoituu hyvin sinne rakennettujen liityntäpysäköintipaikkojen ansiosta.
- Odotamme Palopuron osalta kuntaliitosta Tuusulaan, koska sen
palvelut ovat paremmin saavutettavissa kuin Hyvinkään, ja kunnallinen päätöksenteko ei voi olla raaempaa yksityistä kansalaista kohtaan kuin Hyvinkäällä.
Ristiriita Palopuro-Ridasjärvi osayleiskaavaan. Voimassa olevassa
kaavassa on maankäyttö täysin eri tarkoituksiin kaavoitettu.
- Osayleiskaavamuutokset (keskusta ja Palopuro-Ridasjärvi) pitäisi
tehdä yhtäaikaisesti. Eihän näin vain voi toisella osayleiskaavalla
mennä toisen kaavan päälle, ilman että sitä työstetään ja muutetaan
samalla siten että ne eivät ole ristiriidassa.
1.6.2010
- Yli-Jurvan joukkoliikennepalveluiden taloudellisten toimintamahdollisuuksien turvaaminen riittävän tiiviillä rakenteella
on tärkeää.
- Monilla asuinalueilla asemakaavassa on pyritty mahdollistamaan kahden lähikaupan sijoittumien aluekeskukseen.
Nämä eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Yleiskaavaehdotukseen Yli-Jurvan keskustassa lisätään CA-merkintää.
- Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen aluerajaus vastaa keskustaajaman osayleiskaavan suunnittelualueen rajausta. Keskustaajaman osayleiskaavan laatimisen ajaksi
määrätyn rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen avulla on
tarkoitus estää yleiskaavan laatimisen aikana muutokset,
joista voi aiheutua haittaa kaavoitukselle tai kaavan toteuttamiselle. Määräaikainen rakennuskielto ja toimenpiderajoitus, joka päättyy, kun yleiskaavaa tulee voimaan, ei ole
maanomistajalle kohtuuton. Metsänhoidon ja marjanviljelyn
tarpeisiin voidaan myöntää maisematyölupia, mikäli toimenpide ei tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai
turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Harvennushakkuut tai
vaikutuksiltaan vähäiset toimenpiteet eivät edellytä maisematyölupaa.
- Kaupungin keskustaajaman kasvattaminen etelään on infrastruktuurin rakentamisen kannalta perustellumpaa kuin
rakenteen kasvattaminen kaupungin etelärajalta kohti keskustaajamaan.
- Kuntarajoihin ei yleiskaavatyön yhteydessä esitetä muutoksia.
- Palopuron-Ridasjärven osayleiskaavasta on otettu osia
keskustaajaman osayleiskaavan tarkistukseen mukaan,
koska näillä alueille osayleiskaavaa on tarkoituksenmukaista
muuttaa.
12
- Raja ei perustu mihinkään luonnolliseen rajaan, vaan viivasuoriin
luonnottomiin linjoihin, jotka aiheuttavat kohtuuttomia tilanteita keskustan osayleiskaavan rajan ulkopuolisen lähialueen maanomistajille
juuri näillä luonnottomilla viivasuorilla osuuksilla.
- Kohtuuttomia haittoja on mm. se, että TV ja V alueet eivät näytä
loppuvan luonnollisesti tai järkevästi, vaan osayleiskaavassa alueet
jätetään "kellumaan" siten, että niitä on tarkoitus jatkaa vielä kaakon
suuntaan Ruisrikonmäkeen päin osayleiskaavan ulkopuolelle, mutta
tätä ei kuitenkaan kerrota missään eikä se näy missään kartassa. Se
luo kohtuutonta epävarmuutta maanomistajille sekä laskee maan
hintaa jo tässä vaiheessa. Kyseiset alueet tulee lopettaa eli rajata
siten, että ne eivät näytä jatkuvan, vaan päättyvät luonnollisesti. Tai
sitten osayleiskaavaa tulee rajata eri tavoin, siten että se rajoittuu
luonnollisiin pakkoihin. Lisäksi se tulee tehdä samaan aikaan Palopuro-Ridasjärvi osayleiskaavan muutoksen kanssa, koska näitä päällekkäisiä alueita ei voi käsitellä erikseen eri aikoihin, vaan ne on oltava vireillä yhtä aikaa.
- Tiestön tarvetta ja sijaintia ei ole voitu luotettavasti arvioida niin
hyvin, että ne voitaisiin osayleiskaavaan merkitä.
Lisäksi luoteis-koillis-suuntainen tie, joka päättyy osayleiskaavan
rajalle luonnottomasti, on omiaan aiheuttamaan kohtuutonta haittaa
Ruisrikonmäen alueen maanomistajille. Tie on selvästi jatkumassa
eteenpäin, mutta sitä ei kerrota missään, miten se jatkuu. Tien piirtämätön jatke aiheuttaa maanomistajille haittaa maanarvon laskuna.
Ja edelleenkään kyseiselle tielle ei ole olemassa luotettavia tarvelaskelmia.
- Kaikki tiet tulee siten poistaa osayleiskaavasta perusteettomina ja
siten myös aiheuttamasta kohtuutonta haittaa maanomistajille.
- Alueet ja tiet, jotka ikään kuin tulevat jatkumaan kaakon suuntaan,
aiheuttavat sen, että suunnittelutarveratkaisuissa mitään rakennuslupia ei kaupunki varmasti tule ikinä enää myöntämään Ruisrikon alueelle. Se on kohtuutonta.
- Ulkoilureitille ei ole tehty lain määräämiä riittäviä tarveselvityksiä.
- Ulkoilureitti on oikeusasteissa tuolla kumottu ja jos sitä taas sinne
1.6.2010
- Keskustaajaman osayleiskaavaa rajaavat kaakkoisnurkassa Itäisen radanvarsitie tuleva linjaus (PalopuronRidasjärven osayleiskaavan mukaisesti) sekä Päijännetunneli (linjaus ei näy maastossa). Suorien linjojen varteen
osoitettava maankäyttö pyritään sovittamaan linjan toisella
puolella voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettuun
maankäyttöön.
- Pääradan itäpuolisen, pääasiassa työpaikka-alueeksi osoitetun alueen katuyhteydet tullaan yleiskaavaehdotuksessa
osoittamaan siten, että ne eivät jatku yleiskaava-alueen ulkopuolelle.
- Ulkoilureitin osoittaminen yleiskaavassa tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan. Ulkoilureitti voidaan osoittaa tilojen väliselle rajalle. Virkistysalueiden rajaus tullaan
tarkistamaan osayleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä.
Ulkoilureitit merkitään yleiskaavaehdotukseen ohjeellisina.
- Palopuron-Ridasjärven osayleiskaava ei muuteta muilta
kuin keskustaajaman osayleiskaavan tarkistukseen sisältyviltä osiltaan. Keskustaajaman osayleiskaavan tulessa voimaan Palopuron-Ridasjärven osayleiskaava kumoutuu näiltä osilta.
- Osayleiskaavaan merkitään olemassa olevat ja tulevat
pääkadut. Pääkatujen lopullinen sijainti ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. Tavoite on, että kaupunki hankkii
pääosan maa-alueista omistukseensa ennen alueiden asemakaavoitusta.
- Keskustaajaman osayleiskaavalla ohjataan asemakaavoitusta. Eräs yleiskaavassa huomioon otettavista asioista on
13
yritetään tunkea, niin varmasti asiaa puidaan taas oikeudessa.
- Alueelle ajateltu ekologinen käytävä ei toimi. Elukat eivät uskalla
liikkua kapeassa rännissä asutuksen ja varastoalueen välissä. Alue
ja ulkoilureitti tulisi ennemminkin sijoittaa MT alueelle etelämmäksi.
- Ulkoilualue ja -reitti aiheuttavat kohtuutonta haittaa Ruisrikonmäen
maanomistajille, koska edelleen kaava antaa ymmärtää, että alue
tulee jatkumaan eteenpäin. Siten se aiheuttaa maanarvon laskun.
Samoin myös kaupunki ei varmasti tule antamaan mitään rakennuslupia Ruisrikonmäen alueelle tulevaisuudessa näiden haamujatkuvien alueiden vuoksi.
- Onko näiden alueiden kaavoituksessa vaikuttanut maanomistajien
nimekkyys, eli Eerola ja Vanhatalo? Vaikuttaa siltä, että Eerolan
maanviljelyä ja Vanhatalon maiden arvon säilymistä halutaan suojella muiden pienempien maanomistajien kustannuksella. Vaikuttaa
törkeältä kähminnältä. Tuskin kestää päivänvaloa.
- MT alue ei millään tavalla tue sitä, että radanvarren tien varren läheisyyteen ja tulevan Palopuron pysäkin läheisyyteen pitäisi saada
asumiseen liittyvä alueita. Näille aluille voisi kyllä hyvin sijoittaa virkistysalueita, -reittejä ja ekologisia käytäviä aivan kuten muillekin
alueille.
- Täysin ylimitoitettua kaavoittaa näin pitkälle yhdellä kertaa. Jopa
kaavoituksen arkkitehti kertoi, että nyt on kaavoitettu ylimitoitetusti.
Liiallinen kaavoitus aiheuttaa vuosikymmeniksi maanomistajille kohtuutonta haittaa maankäytön ja maanarvon laskuna, joka tapahtuu
välittömästi.
- On täysin järjetöntä, että kaupunki varautuu kaavoittamalla ihmisten
muuttoliikkeeseen Itä- ja Pohjois-Suomesta etelän kuntiin. Samaan
aikaan valtio pakkoalueellistaa tehtäviään kyseisille alueille, saadakseen muuttoliikettä hillittyä. Miksi kaupungin pitäisi tehdä päinvastoin
kuin valtion tavoite on?
- Vaadin että ylikaavoitus vedetään pois ja keskustan osayleiskaavasta rajataan kyseinen alue kokonaan pois.
- Kaikenlaisia selvityksiä on teetetty konsulteilla ym. asiantuntijoilla,
mutta missään ei ole julkisesti listaa niistä, saatikka että ne olisivat
1.6.2010
virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Virkistysalueisiin liittyvällä ulkoilureittien osoittamisella taataan yhteydet
eri alueiden välillä. Virkistysalueet toteutetaan asemakaavalla ja lisäksi ulkoilureittejä osoitetaan tarkemmin erillisissä
puistosuunnitelmissa. Ulkoilureittejä koskevat merkinnät
muutetaan ohjeellisiksi.
- Keskustaajaman osayleiskaavaa laaditaan ennen kaikkea
kaupunkirakenteen ei yksittäisen maanomistajan näkökulmasta. Lisäksi on huomattava, että asumisen reservialueille
ei ole osoitettu virkistysalueita.
- Tarkoitus on, että Palopuron alueelle laaditaan osayleiskaavan keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen jälkeen. Alueen rakentaminen tulee tukeutumaan pääradan
uuteen asemaan. Aseman toteuttaminen edellyttää riittää
asukas- ja työpaikkapohjaa, jolloin rakentamiselta edellytetään riittävää tehokkuutta.
hyväksymä väestötavoite. Asumiseen osoitettavien alueiden
tarpeeseen vaikuttavat väestömäärän lisääntymisen lisäksi
mm. asumisväljyyden kasvuun liittyvät tekijät. Yleiskaavassa
on jonkin verran ylimitoitusta, koska kaikkia alueita ei välttämättä saada suunnitelmakaudella osayleiskaavassa osoitettuun käyttöön.
- Pääradan itäpuolella, Porvoonväylän eteläpuolella sijaitseva alue on tarpeen ennen kaikkea uusien työpaikkaalueiden osoittamiseksi ja monipuolisen työpaikkaaluetarjonnan turvaamiseksi.
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sisältyy luettelo
keskeisistä osayleiskaavan tarkistamisen lähtökohtina käy-
14
esim. netissä luettavissa. Netissä on vain mitättömät karttakuvat ja
yleisselostukset, mutta ei mitään asiaa. Ja sitten oletetaan että ihmiset antaisivat tässä lyhyessä ajassa muistutuksensa. Mutta kun ei
ole saatavilla aineistoa mihin perustaa kantansa, on todella vaikea
tarttua asiaan. Tiedän, että pyytämällä ja maksua vastaan selvityksiä
saa nähtäväksi, mutta se ei todellakaan riitä, jotta voitaisiin sanoa,
että asiaa valmistellaan yhteistyössä osallisten kanssa. Lienee täysin
tarkoitushakuista, että mitään selvityksiä ei ole julkisesti jaossa, eikä
edes listaa niistä, koska silloinhan saattaisi joku päästä selville selvitysten tasosta, määrästä, sisällöstä ja laadusta. Ja asiat tietenkin
mutkistuisivat kaupungin kaavoittajien kannalta, ja sitähän ette tietenkään toivo. Onko tämä mielestänne hyvää yhteistyötä ja viranomaistoiminnan hoitamista? Näkemykseni mukaan ei missään nimessä ole!
- Tiedotus on ollut huonoa, sen varmasti tiedätte itsekin ja olette
saanut siitä palautetta. Siksi en tässä enää lähde sitä mainitsemisen
lisäksi enempää ruotimaan. Totean vain, että kun yksityinen ihminen
hakee rakennuslupaa, niin kaikki naapurit pitää kyllä haastatella,
mutta kun kaupunki tekee kaavamuutoksia, niin mitään näin massiivista velvoitetta ei ole, vaan periaatteessa kuulutus lehdessä riittää.
Onko tämä oikein ja kohtuullista? Ei ole.
- On kaupungin veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä tuhlata sitä
tällaiseen turhaan ja ylimitoitettuun kaavoituksen valmisteluun. Lisäksi tämä todennäköisesti tulee poikimaan ryppään oikeustoimia,
jotka tunnetusti maksaa todella paljon, en veronmaksajana halua olla
niitä maksamassa. Vaadin, että osayleiskaava valmistellaan siten,
että se on mahdollisimman kohtuullinen ja tarpeetonta haittaa aiheuttamaton osallisille, jolloin kalliit oikeustoimet vältetään.
1.6.2010
tettävistä selvityksistä. Kaikki selvitykset ovat julkisia asiakirjoja ja nähtävissä kaavoitusyksikössä. Osa asiakirjoista on
sähköisiä.
- Tiedottamiseen pyritään jatkossa kiinnittämään entistä
enemmän huomiota.
1.6.2010
1
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet/ keskusta, liikenne, terminaalit, ulkoilureitit.
Keskusta, liikenne, terminaalit, ulkoilureitit
Mielipide
Mielipiteen lyhennelmä
nro
H 119 (kat- Keskustaan on rakenteilla suuri kauppakeskus, johon tulee kaksi
so myös Yli- suurta vähittäiskauppaa. Molempien liikeideat perustuvat autoileviin
asiakkaisiin ja kauppakeskuksen yhteyteen rakennetaankin runsaasti
Jurva, Pauutta parkkitilaa.
lopuro)
- Miten keskustan liikenne on ajateltu hoitaa tulevaisuudessa, jotta
vältyttäisiin ruuhkilta?
- Onko kaavoittajan mielestä ristiriitaa automarkettien rakentamisessa ja tavoitteissa vähentää yksityisautoilua?
- Jos yhdyskuntarakennetta haluttaisiin oikeasti eheyttää ja samalla
vähentää riippuvuutta yksityisautoilusta, rakennettaisiin keskustaan
enemmän taloja ilman parkkipaikkoja ja kaavoituksessa otettaisiin
paremmin huomioon jalankulkijat ja kevyenliikenteen käyttäjät. Tuntuu, että kaavoitus tehdään lintuperspektiivistä eikä ollenkaan ajatella, miltä alue näyttää jalankulkijan tasolta.
- Miten helposti eri palvelut ovat tavoitettavissa jakaisin tai pyörällä?
Voi vain kuvitella Hyvinkään liikennemääriä, kun automarketit avautuvat keskustassa. Samalla suurin osa päättäjistä kuvittelee, että
Hyvinkään kiinnostavuus kasvaa muiden silmissä. Todellisuudessa
kaavoituksella ollaan yhdenmukaistamassa kaikkia alueita. Miksi ei
enää voi rakentaa persoonallisia alueita vaan kaikkialle kohoaa samannäköisiä liikekeskuksia ja kerrostaloja parkkipaikkoineen. Hyvä
jos kaupungit enää erottaa toisistaan. Kaavoituksen tulisi olla huomattavasti rohkeampaa ja tehdä se aidosti asiakkaiden näkökulmasta. On toki hyvä ottaa huomioon liike-elämän näkökulmat mutta
marssijärjestys tulet muistaa. Mielestäni kaavoituksen ongelma näkyy hyvin Hyvinkään kaupungin Kaavoituskatsaus 2010 -julkaisun
kansikuvasta. Onko kaavoittajan ja päättäjien mielestä valokuvassa
olevan villatehtaan etelänpuolen alue rakennettu tiiviisti? Minun mielestä ei. Kuvassa näkyy hyvin tehottomasti rakennettuja kortteleita.
Vastine
- Ydinkeskustan liikenne lisääntyy liikekeskusten rakentamisen myötä. Liikekeskusten aiheuttama liikenne on otettu
huomioon liikenneverkon kuormitustarkasteluissa. Tarkastelun mukaan liikenneverkko toimii. Lisäksi liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa yksittäisissä kohteissa tehtävillä
järjestelyillä.
- Keskustaan sijoittuvalla liikerakentamisella tarjotaan mahdollisuus mahdollisimman monelle henkilöautottomaan asioimiseen. Mikäli keskustaan ei toteutettaisi kaupallisia palveluita vaan pelkästään asumista, sijoittuisivat palvelut keskusta-alueen ulkopuolelle, jolloin asiointimatkat tehtäisiin
suuremmassa määrin henkilöautoilla.
- Ydinkeskustaan sijoitettuna palvelut ovat mahdollisimman
hyvin saavutettavissa kävellen ja polkupyörällä. Suurten
liikekeskusten sovittaminen kaupunkikuvaan on haaste, joka
ratkaistaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja rakennuslupien käsittelyssä.
- Alueiden rakentamistehokkuus tulee ratkaista siten, että
rakentaminen on taloudellisesti mahdollista. Rakentamistehokkuuden lisäksi mm. alueiden viihtyisyys tulee ottaa huomioon.
- Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti
henkilöautoriippuvuutta pyritään vähentämään.
2
H 141
Jos yhdyskuntarakennetta halutaan oikeasti tiivistää, niin löytyy keskustasta monia parkkipaikkoja rakentamista varten. Autot voidaan
sijoittaa vaikkapa maan alle. Toki se maksaa, mutta miksi kaupungin
pitää tukea autoilua kaavoituksen kautta?
- Hyvinkää on vesistöjen osalta varsin kuiva kaupunki ja siksi jokainen vesiaihe on hyvin tärkeä. Tämän takia Vantaanjoen varsi on kaupungin tärkein ulkoilureitti. Periaatteessa reitti on osayleiskaavaluonnoksessa, mutta monin paikoin esitetty reitti hukkaa joen. Joenvarsireittiin liittyy paitsi veden näkeminen niin myös rantakasvillisuus. Lisäksi jokivarsi on tasainen; useimmat kokevat isot mäet epämiellyttäviksi ja ne leimaavat psykologisesti koko reittiosuuden epähoukuttelevaksi. Rantareitit ovat kaikissa kaupungeissa suosituimpia ja arvostetuimpia ulkoilureittejä ja niitä pyritään nykyisin voimakkaasti
kehittämään. Hyvinkäälläkin Kaltevasta Hähäänmäelle asti ulottuvasta, puoli kaupunkia kiertävästä Vantaanjoen varresta on saatavissa
hieno ja suosittu ulkoilureitti. Pitkillä reiteillä on tärkeää olla erilaisia
maisemallisia ja kulttuurisia kohokohtia, joita Vantaanjoen varresta
löytyykin useita ko. osuudella. Olisi hyvä, jos reitit olisi piirretty
osayleiskaavaan melko tarkasti niin, että kartasta pystyy näkemään
reitin tarkoitetun sijainnin eikä vain yhteystavoitetta. Luonnoskuvasta
unohtunut Sveitsinpuiston länsireunan ulkoilureitti olisi hyvä merkitä.
Seuraavassa on hieman tarkemmat perustelut liitteenä olevaan karttakuvaan merkityistä kohteista:
- Osayleiskaavaluonnoksessa esitetty linjaus, vaikka onkin Puntuntien länsipuolella hetken komealla paikalla ja helposti toteutettavissa,
hukkaa sen jälkeen jokimaiseman ja kulttuurimaiseman lähes 1,5
km:ksi ja kiipeilee lisäksi mäkiä. Reitti olisi parempi johtaa SL-alueen
pohjoisreunaa, jota voisi hieman tarkistaa, Åvikin huoltorakennuksen
alapuolelta ja sitten Åvikin kävelytietä, jolle mahtuisivat hyvin niin
ulkoilijat kuin Åvikin asukkaat. Sen jälkeen reitti tulisi johtaa ratasillan
alta, jossa on riittävästi tilaa. Reitti menisi tässä kohtaa myös mahdollisen tasoylikäyvän korvaavan uuden katuvaihtoehdon alta. Saman tien reitti voisi mennä myös maantiesillan alta jokiaukossa ja
nousta sen jälkeen ylös joen vartta seuraamaan. Vaikka reitti tulvien
aikana joskus jäisi ko. siltojen kohdilla veden alle, ei se olisi mikään
ongelma. Em. linjauksella saataisiin sekä Åvikin että Maatalousoppilaitoksen kulttuurimaisemat reitille, reitin tasaus kohtuullisen hyväksi
1.6.2010
- Vantaanjoki ja sen ranta-alueet ovat tärkeä osa Hyvinkään
viheralueverkostoa. Ulkoilun lisäksi joki ja sen ranta-alueet
toimivat osana ekologista verkostoa. Yleiskaavaehdotukseen ulkoilureitit osoitetaan ohjeellisina, jolloin niiden tarkkuuskin voi olla vain ohjeellinen. Lisäksi osayleiskaavassa
osoitetaan vain pääreitit. Muut reitit osoitetaan asemakaavoituksen tai muun yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.
- Entisen Hyvinkääjärven luonnonsuojelualueen rajaus on
tehty luonnonsuojelullisin perustein eikä rajausta tule muuttaa ulkoilureitin vuoksi. Ulkoilureitti siirretään Hyvinkäänkylän peltoaukealta suojelualueen reunaan. Palvelukeskus
Åvik palvelee paljon päivittäistä apua tarvitsevia kuuroja ja
kuurosokeita. Tämän vuoksi alueelle ei tule johtaa ulkoilun
pääreittiä. Vantaanjoen ranta tarjoaa myös tärkeän virkistysmahdollisuuden palvelukodin asukkaille. Osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu pääreitti yhdistää Vantaanjoen varren ja Nikinharjun alueen. Maaseutuopiston alueelle on toteutettu luontopolkuja, jotka toimivat osana viheralueverkostoa. Luontopolkujen kannalta on parempi osoittaa ulkoilun
pääreitit muualle, mutta ulkoilun pääreiteiltä tulee osoittaa
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa yhteydet luontopo-
1.6.2010
3
ja joki reitin varrelle. Teknisesti linjaus on mahdollinen, mutta ei aivan
halpa, mutta saavutettavat arvot huomioon ottaen kannattava sijoitus. Åvikista todennäköisesti vastataan ensin, että ulkoilijat häiritsisivät heidän asukkaitaan, mutta asiasta neuvottelu vaatinee hieman
sitkeyttä. En näe siinä heidän kannaltaan mitään varsinaista ongelmaa. Ei siinä päivittäin kuitenkaan tuhansia kulkijoita ole ja osan vuodesta reitti olisi melko hiljainen, lisäksi ulkoilutiellä ajavia pyöräilijöitä
voidaan varoittaa ja opastaa ajamaan vain kävelynopeutta esim. pienikokoisella 10 km/h nopeusrajoitusmerkillä, Ratkaisu ei myöskään
ohjaisi ulkoilijoita Åvikin alueen sisälle. Maatalousoppilaitoksen n.
500 m:n osuus maantiesillalta nykyiselle puusillalle on mitä hienointa
muusta jokimaisemasta poikkeavaa maisemaa.
- Saisiko reitin vietyä rannan kautta? Tällöin saataisiin myös Ovaskantien siltamaisema reitille mukaan.
- Voisiko Veikkarista tulevan katuyhteyden vetää hieman alemmaksi
ja pitää ulkoilureitin reilusti sen yläpuolella kuten se on nykyisinkin?
Onko pohjoisesta Sairaalankadulle tuleva uusi katuyhteys tarpeen,
en itse keksi sille mitään tarvetta. Se katkaisee turhaan radan ali
(alitus on ilmeisesti tarkoitus varata pelkästään kevyelle liikenteelle)
tulevat pääulkoilu- ja pääraittiyhteydet.
- Koko Hyyppärän osuudella tulisi ulkoilureitti saada rantaan. Saisiko
reitin vietyä vähän matkaa ryhmäpuutarhan käytävää pitkin ja sitten
joen rantaan, niin saataisiin koskialue reittiin. Vaihtoehtoinen reitti
olisi johtaa osayleiskaavaluonnoksen mukainen reitti rantaan ryhmäpuutarhan pohjoispuolitse. Nämä voisivat kyllä olla molemmatkin
suunnitelmassa. Nykyinen ratsastajienkin käyttämä tie tallien ja ryhmäpuutarhan välillä varmaan säilyy tavallisena ulkoilureittinä. Nykyinen matonpesupaikalta pohjoiseen menevä tie saisi olla pääulkoilureittinä, jolloin siltä olisi mahdollista saada ratsastaminen pois ja
myös saada meluvallia moottoritien varteen. Hyyppäräntien varressa
saisi olla ulkoilutie Vantaanjoelle asti.
- Nämä (kaksi kohtaa Sveitsinpuistossa) voisivat olla verkon täydennyksinä, ehkä tällöin myös eteläisemmän pätkän valmiiksi rakentaminen onnistuisi.
- Esitetty reitti 130-tien alikulusta golf-alueelle kiipeää mäelle ja hukkaa Vantaanjoen. Reitti tulisi viedä joen vartta seuraillen Vaiveronkadun jatkeelle ja edelleen Myllytilantietä Myllytilalle ja sen koskelle,
luille.
- Ovaskantien siltamaisema voidaan ottaa osaksi ulkoilureittiverkostoa alemmanasteisilla ulkoilureiteillä.
- Veikkarista Sairaalankadulle ja edelleen Kytäjänkadulle
jatkuva katuyhteys on tarpeellinen koko matkallaan. Kadun
tarkempi sijainti ratkaistaan asemakaavoituksen tai yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Alueen ulkoilukäyttö on suunnittelun tärkeä lähtökohta.
- Hyyppärän alueella ulkoilun ohjeelliset pääreitit osoitetaan
Vantaanjoen rantaan ja muutenkin alueelle voimaan tulleen
asemakaavan mukaisesti.
- Sveitsinpuiston alueelle on laadittu käyttö- ja hoitosuunnitelma. Alueelle on osoitettu osayleiskaavaluonnoksessa
melko paljon ulkoilun pääreittejä. Muita reittejä voidaan
osoittaa käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.
- Ohjeellisen pääulkoilureitin sijaintia moottoritien ja Pohjoisen kehätien välillä sekä golfkentän alueella selvitetään
yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Mielipiteessä
1.6.2010
4
jotka ovat yksi reitin nähtävyys. Siitä toisen haaran pitäisi mennä
golfin lyöntialueen ja joen välistä golf-kentän reitille ja sitä pitkin Golfkentän huoltorakennukselle ja sen vierestä vanhaa tietä metsikön
läpi ja edelleen vanhaa, nyt umpeen ruohottunutta tienpohjaa lyhyen
matkaa golfkenttäalueen poikki. Sen jälkeen reitti menisi vanhaa ruohottunutta peltotietä golfalueen ja pellon välissä joelle ja sitten joen
vartta Hähäänkoskelle ja edelleen sen läheltä Riihimäentielle. Näin
tulisi jokivarresta sujuva yhteys myös Riihimäen suuntaan. Tälle
osuudelle voitaisiin myös siirtää Riihimäntien valtakunnalliset pyörämatkailureitit. Osuus vaatii neuvotteluja Hyvigolfin kanssa, mutta ei
siinä mitään ylivoimaista voine olla. Osuus olisi erittäin hieno osa
koko jokivarren reitistä. Toinen haara Myllytilalta pitäisi viedä golfravintolan edestä osayleiskaavaluonnoksen mukaiselle reitille.
- Miksi Pohjoisen yhdystien ja Pohjoisen kehätien risteysalueelle on
merkitty uusi alikulku? Riihimäentien varressa oleva alikulku on joka
tapauksessa säilytettävä nykyisen tien vieressä, vaikka siihen tulisi
eritasoliittymä. Ulkoilijat pääsevät hyvin sitä kautta. Eritasoliittymän
sijasta suosittelisin liikenneympyrää ko. kohtaan. Se parantaisi liikenneturvallisuutta, olisi halpa ja nopeasti tehtävissä ja säilyttäisi
nykyiset kevyen liikenteen alikulut.
- Näyttäisi kartalla paremmalta, jos Sahanmäen teollisuusalueella
Kerkkolankadun ja ulkoilureitin risteykseen olisi merkitty vihreä kaistale.
- Kuka kaipaa uutta läpikulkukatua (Lentokentän kehätie), eikö pelkkä lentokentälle ajo riitä? Tämä nyt tosin näytti olevan Nummenmäen
osayleiskaavassa, mutta tämä kommenttina jatkoa ajatellen. Katuyhteys pilaa pääulkoilureitin.
- En keksi Nummenmäen kehäkadulle mitään tarvetta. Mieluimmin
antaisi Kirkkotien mennä läpi kuin rakentaa kokonaan uutta, meluavaa katua viheralueelle. Luonnokseen piirretty ulkoilureitti tarkoittanee kadunvarsiraittia, jolloin varsinaista talvella latuna toimivaa ulkoilutietä ei alueelle ole merkitty.
- Ahdenkallion ja Kenraalinkulman välissä olisi tarpeen olla viherkaista kadun ja asutuksen välissä. Kyseessä on latuverkon kannalta
oleellinen yhteys. Mikä katuyhteys tässä on jo olemassa olevaksi
merkittynä?
- Viherkaistaa Porvoonväylän eteläpuolella pitäisi leventää. Ulkoilutie
esitetty reittivaihtoehto on yksi mahdollisuus.
- Ohjeellinen pääulkoilureitti merkitään yleiskaavaehdotukseen nykyisen alikulun paikalle. Yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään eritasoliittymän ja kiertoliittymän
toteuttamismahdollisuudet.
- Ohjeellisen pääulkoilureitin ylikulku teollisuusraiteen yli
osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa. Asemakaavan mukaisiin aluevarauksiin ei tehdä korjauksia.
- Asia on ratkaistu Nummenmäen osayleiskaavassa, jota ei
muuteta osayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä. Mikäli
katuyhteydelle ei ole tarvetta, se voidaan jättää toteuttamatta.
- Nummenmäen kehäkatua on pidetty tarpeellisena, jotta
Kirkkotie asuntokatuna rauhoittuisi läpiajoliikenteeltä. Kadun
toteuttaminen on pitkällä tulevaisuudessa. Latuyhteys Lehtolan lenkiltä Erkylän alueelle on tarpeellinen ja sen sijainti
alueella on turvattava myös jatkossa vaikka se ei olisikaan
ulkoilun pääreitti.
- Nummenmäen kehäkatu on eteläpäästään osoitettu asemakaavassa, joten sitä ei yleiskaavassa merkitä uutena katuna.
- Porvoonväylän eteläpuoleisen viherkaistan leventäminen
5
H 142 (katso myös YliJurva, Palopuro)
H 143
on nyt valtatien reunassa, väliin pitäisi saada vähän kasvillisuutta.
Runsaita TV -alueita näyttäisi olevan varaa hieman pienentää.
- Terminaalivaihtoehdoista pidän parhaana ratkaisuna sijoittaa paikallisliikenteen terminaali Hameensillalle ja Hämeenkadun muuttamista alkupäästään joukkoliikennekaduksi. Linja-autoasema voisi
tällöin olla joko nykyisellä paikallaan tai Hämeensillan eteläreunalla
kannella.
Hämeenkadun siltaa ei missään nimessä pidä bussiterminaalisuunnitelmissa rajata vain kävely- ja joukkoliikenteelle. Kulkeminen radan
yli on jo nyt harkittava tarkoin riippuen kellonajasta, koska ylitys/alituspaikkoja on todella vähän. Jos tärkein väylä toiselle puolelle
tukitaan autoliikenteeltä, aiheuttaa se valtavan ylikuormituksen kahteen muuhun väylään ja niiden lähikaduille. Sen lisäksi tulee ylimääräistä kiertoa pysähdyksineen, joka aiheuttaa päästöjä ja melua. Lisäksi muita ylitys/alituspaikkoja ja niihin liittyvien pääväylien vetokykyä ydinkeskustan alueelle joutuisi erityisen paljon parantamaan,
joka on merkittävä kustannus, ja siltikään siitä ei tule edes hyvä.
Näistä syistä Bussiterminaalivaihtoehto A2b on ehdottomasti kannattavin pitkällä tähtäimellä
- Viheralueita ei saa pienentää - erityisesti Sonninmäen alue. Radanvarsi on ollut hyvä yhdysreitti varsinaiselle ulkoilureitille.
- Kehitettävä hyvä ulkoilureitti koko Hyvinkään ympäri.
H 144
- Linja-autoasema - Hämeensilta kokonaisuuteen kommenttia. Bussiterminaali radan päälle versiolla A2b.
- Onko tutkittu mahdollisuus viedä Jokelankadun radanpuoleinen
kaista Hämeensillan alta yhtymään rautatieasemalle tulevaan Hyvinkäänkadun mutkaan? Jokelankadun etelään menevä kaista jäisi, ja
siitä kulku myös bussiterminaaliin.
- Bussiterminaalin yhteyteen katettu, tuiskuilta suojattu jalankulkubasaarikäytävä yli sillan. Jos tehtäisiin kaksikerroksisena, saisi yläkertaan maisemaravintoloita bussia tai junaa odottaville, tai vapaaaikaansa viettäville. Siinä rattoisasti kuluisi maisemakonttorista lii-
1.6.2010
selvitetään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.
- Terminaalivaihtoehtoja ja niihin liittyviä liikenneratkaisuja
selvitetään yleiskaavan jatkosuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.
- Liikenneverkon kuormitustarkastelut on tehty myös tilanteessa, jossa Hämeenkadun alkupää olisi kokonaan katkaistu henkilöautoliikenteeltä. Tässäkin vaihtoehdossa radan
ylitykset ja alitukset eivät ylikuormittuisi, mutta esimerkiksi
Seittemänmiehenkadun kuormituksen vähentämiseksi pitäisi
tehdä liikennejärjestelyitä.
selvitetään yleiskaavan jatkosuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.
- Sonninmäen alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Toisaalta alueella on tärkeä merkitys viheralueverkoston osana. Tämän vuoksi suurin osa alueesta on jätetty rakentamisen ulkopuolelle.
- Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan ohjeelliset ulkoilun
pääreitit, joita on mahdollisuus täydentää yksityiskohtaisemmassa suunnitelmassa.
selvitetään jatkosuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.
- Jokelantien jatkamista Uudenmaankadun ali Hyvinkäänkadulle on selvitetty voimassa olevan keskustaajaman
osayleiskaavan laatimisen yhteydessä, mutta hanke ei ole
toteuttamiskelpoinen.
- Bussiterminaalin viihtyisyys on tärkeä asia joukkoliikenteen
olosuhteiden kehittämisessä. Viihtyisyys voidaan ottaa
huomioon jokaisessa esitetyssä vaihtoehdossa.
6
H 145
H 146
kennettä seuratessa viipyvän junankin odottelu.
- Onko selvitetty mahdollisuus viedä Hämeenkatu kannen alle mahd.
nopeasti sillan jälkeen, Kauppalankadun risteykseen mennessä?
- Sama pitäisi tehdä Kauppalankadun loppupäälle. Kannen alla olisi
risteys, joka veisi myös kauppakeskusten parkkihalliin, jonnekin hitsaajapatsaan alle.
- Myös Hämeenkadun ja Torikadun risteys vietäisiin kannen alle, ja
koko Torikadun alkupää "laskettaisiin alas, niin, että keskuskorttelista
tulisi luonteva jalankulkuyhteys Villatehtaan alueelle yli Torikadun.
Saataisiin laajahko lähes autoton kävelyalue kahden kauppakeskuksen välille ja Villatehtaan alueelle yltäen.
- Jos edellinen on liian lennokasta ja jo suunnittelussa hylätty/ohitettu
vaihe, pitäisin erityisen tärkeänä "eritasoliittymää" keskuskorttelin ja
Villatehtaan alueen välillä yli vilkkaan Torikadun. Jos Torikatua ei voi
laskea, miten olisi taas basaarikansi kauppakeskuksen 2.kerroksesta
yli Torikadun, laskeutuen Villatehtaan alueelle.
Miten keskustan liikenne on ajateltu järjestää tulevaisuudessa? Keskustaan valmistuu kaksi automarkettia ja parkkipaikat lisääntyvät
usealla tuhannella. Jo nyt Hyvinkäällä on paikoin ruuhkaa. Esim.
Suokatu tukkeutuu kun kansa vaeltaa autolla Prisman parkkikeskukseen. Citymarketin ja Prisman liikeidea perustuu autoileviin asiakkaisiin. Jos yleiskaavan asuinalueet toteutuvat, tulee keskustan liikennemäärät kasvamaan. Palvelut on keskitetty, mutta ihmisten hajauttaminen jatkuu Palopuron suunnalle. Rääkänpää puheet eheyttämisestä on aivan turhia, jos samalla yhteiskuntarakenne on suunniteltu
autoilun ehdoilla (esim. Yli-Jurva).
Bussiterminaalin rakentamiseen radan päälle tulee varautua vaikkei
vaihtoehto ehkä olekaan tällä hetkellä ajankohtainen. Hämeenkatua
ei tule muuttaa joukkoliikenne- tai kävelykaduksi. Hyvinkäällä on jo
erittäin laaja Hämeenkadun, Torikadun, Suokadun ja Sillankorvankadun rajaama kävelykeskusta. Laajentamisessa ei ole järkeä.
Autoliikenne keskustassa tulee varmasti lisääntymään. Hämeenkatu
tulisikin muuttaa 4-kaistaiseksi välillä Jokelankatu-Torikatu. Oikean
puoleinen kaista voisi toimia bussien pysähtymiskaistana molempiin
suuntiin. Sillan kohdalla kevyenliikenteen kadun poikitus voisi tapahtua siltakannen alapuolella. Kanneltahan on joka tapauksessa ra-
1.6.2010
- Tätä ei ole selvitetty, mutta keskustakorttelin suunnittelun
yhteydessä todettiin, että Kauppalankadun ja Hämeenkadun
risteysalueella olevan runsaan kunnallistekniikan vuoksi tällä
kohdalla maanalaisten liikenneyhteyksien toteuttaminen on
erittäin hankalaa ja kallista.
- Hämeenkadun ja Torikadun risteyksen toteuttaminen maanalaisena olisi myös kallis ratkaisu saavutettaviin hyötyihin
nähden.
- Torikadulla on erottava vaikutus Wanhan Villatehtaan alueen ja Keskustakorttelin välillä. Tämän vaikutuksen vähentäminen on yksityiskohtaisessa suunnittelussa tärkeää.
- Ydinkeskustan liikenne lisääntyy liikekeskusten rakentamisen myötä. Liikekeskusten aiheuttama liikenne on otettu
huomioon liikenneverkon kuormitustarkasteluissa. Tarkastelun mukaan liikenneverkko toimii. Lisäksi liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa yksittäisissä kohteissa tehtävillä
järjestelyillä. Yhdyskuntarakenteen laajennettaessa Palopuron ja Yli-Jurvan alueille on olennaista, että luodaan edellytykset toimivalle joukkoliikenteelle. Tulevaisuudessa uuden
Palopuron rautatieseisakkeen myötä uusille asuinalueille
luodaan entistä paremmat joukkoliikenneyhteydet.
- Liikenneverkon kuormitustarkastelut on tehty myös tilanteessa, jossa Hämeenkadun alkupää olisi kokonaan katkaistu henkilöautoliikenteeltä. Tässäkään vaihtoehdossa radan
ylitykset ja alitukset eivät ylikuormittuisi, mutta esimerkiksi
Seittemänmiehenkadun kuormituksen vähentämiseksi pitäisi
tehdä liikennejärjestelyitä.
- Henkilöautoliikenteen sujuvuus keskustaan ja keskustasta
pois on tärkeää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että keskustan läpi pitäisi päästä ajamaan nykyisiä reittejä. Myös
kevyen liikenteen sujuvat yhteydet ovat keskeinen asia keskustan liikenteen suunnittelussa.
7
kennettava liikkumisrajoitteisille useita reittejä alaspäin junalaitureille.
1.6.2010
selvitetään jatkosuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.
1.6.2010
1
Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet/ muut alueet
Muut alueet
nro
H 109
- Luontoreittejä on kaavoitettu sikinsokin (A) alueiden joukkoon, eikö
pitäisi kaavoittaa virkistysalueiksi kaikki Vantaanjoenkin rannat?
Miksi tässä on poikettu yleisestä kaavoituslinjasta? Eriarvoinen
asema Palojokeen nähden.
H 128
- Omistamme Teollisuuskadun ja Munckinkadun kulmassa
sijaitsevan kiinteistön. Toivomme kartassa olevan "virheen"
korjaamista, kartan mukaan alue kaavoitettaisiin erillispientaloille,
aluetta koskevissa tekstijulkaisuissa alueesta puhutaan
asuinkerrostaloille tarkoitettuna.
- Olemme keskustelleet asiasta ja olemme Hyvinkään kaupungin
kaavoituspuolen kanssa yhdessä samaa mieltä, että alue tulisi
kaavoittaa asuinkerrostaloille.
- Tonteilla sijaitsee teollisuusrakennuksia, joiden purkaminen
pientalojen alta pois ei ole millään muotoa järkevää eikä
taloudellisesti kannattavaa. Jotta alue todellisuudessa rakentuisi ajan
kanssa asuinkäyttöön, tulee sen olla taloudellisesti kannattavaa,
muussa tapauksessa uskoaksemme kellään ei ole halua lähteä
kannattamattomaan hankkeeseen.
Vastine
- Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu ulkoilun pääreitit.
Yleiskaavaehdotukseen ulkoilureitit merkitään ohjeellisina.
Vantaanjoen varsi on Hyvinkäällä tärkeä ulkoilu- ja
virkistyskohde. Lisäksi sillä on merkitystä ekologisen
verkoston osana. Tärkeämpää kuin se, että joka kohdassa
Vantaanjoen rantaa kulkee ulkoilun pääreitti, on se, että
Vantaanjoki muodostaa yhtenäisen käytävän. Tämä
toteutuu vaikka joissakin kohdissa virkistysalueeksi
osoitettaisiin vain toinen joen ranta. Myös muut
käyttötarkoitukset kuin virkistys voivat turvata jokikäytävän
arvot riittävästi. Näitä ovat mm erilaiset maa- ja
metsätalousaluemerkinnät. Palojoen varteen sijoittuvien
virkistysalueiden riittävyys ja rajaus tullaan tarkistamaan
yleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä.
- Osayleiskaavaa korjataan mielipiteessä esitetyllä tavalla.
Yleiskaavaehdotukseen Munckinkadun, Teollisuuskadun ja
Sahanmäen teollisuusraiteen rajaama alue merkitään
kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi.
2
1.6.2010
H 129
Väriojankadun merkintä AK tarkoittanee korkeintaan kaksi
kerroksisia asuintaloja. Liikennemäärä kasvaa muuten liian suureksi,
kun katu on umpikatu.
- Väriojankadun varrella sijaitsevan teollisuusalueen
muuttaminen kerrostalovaltaiseksi alueeksi edellyttää
asemakaavan muutamista. Asemakaavan laatimisessa
otetaan huomioon ympäröivät alueet ja liikenneolosuhteet.
- Voimassa olevassa yleiskaavassa kiinteistön rakennettu
alue on osoitettu yksityisen palvelun ja hallinnon alueeksi
(PK) ja muut alueet virkistysalueeksi (V). Kiinteistön
rakennettu alue osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa
erillispientalojen alueeksi.
- Mielipiteessä on esitetty, että Hyvinkään kaupungin
osallistumista ratainvestointeihin vähentäisi se, että
Hangonrata siirrettäisiin kulkemaan Yli-Jurvan eteläpuolelle.
Tämä ei pidä paikkaansa. Jos rata kaupungin aloitteesta
siirrettäisiin, olisi kaupunki todennäköisesti hankkeen
merkittävä rahoittaja. Nykyisen Hangonradan
perusparannuksien kustannuksiin ei kaupunki tämän hetken
tiedon mukaan osallistu.
H 130
Osayleiskaava-alueella virkistysalueeksi (V) merkityllä alueella oleva
asuintalo Nikinsyrjäntie 21:ssä tulisi merkitä osayleiskaavassa A:lla
(erillispientalojen alue). Myös edellisessä osayleiskaavassa alue on
eroteltu virkistysalueesta.
H 131
- Rautatie Hangosta Hyvinkäälle kulkee kaupungin halki
yksiraiteisena lukuun ottamatta suurta vähäisessä käytössä olevaa
ratapihaa keskustan välittömässä läheisyydessä. Rata liittyy Helsinkirataan Hyvinkään ydinkeskusta-alueella tehden siinä noin 90 asteen
käännöksen. Liittymä on ennen vaihteistoa, josta junat pääsevät
tarvittaessa helposti myös Hyvinkään VR:n alueelle. Liikenne HankoHyvinkään radalla on tavaraliikennettä. Radan kehittäminen kuuluu
Hyvinkään kaupungin, VR:n, uusien ja olemassa olevien
radanvarsikuntien ja liikenneviraston suunnitelmiin. Toisaalta sitä
koskevat myös uudet ratasuunnitelmat Helsingistä Klaukkalan ja
Nurmijärven kautta Hyvinkäälle, sekä osittain myös suunnitteilla
oleva rata Porista, mahdollisesti Forssan kautta Helsinkiin, joka tullee
risteämään Hanko-Hyvinkää radan kanssa. Hanko-Hyvinkää rata
tullaan sähköistämään, sitä aletaan käyttää tavaraliikenteen lisäksi
myös henkilöliikenteessä, rataverkostoon liittynee 1-2 uutta
liikenneyhteyttä (Porirata ja rata Nurmijärveltä) ja sille pitää tehdä
myös perusparannuksia ja investointeja, joista Hyvinkään kaupunki
maksaa osan ja liikennevirasto osan. Liikennemäärät tulevat siten
kasvamaan eli radalla tulee kulkemaan junia sekä entistä enemmän
että entistä tiheämmin Hyvinkään kaupunkialueen ja keskustan
lävitse poikittaissuunnassa. Viimeaikaiset ratasuunnitelmat
Suomessa pyrkivät ehkäisemään uusien sisääntulojen, joksi HankoHyvinkää -ratakin on katsottava laajennussuunnitelmien vuoksi,
rakentamisen kaupunkien keskustaan hyödyntämällä jo olemassa
olevia junaliikennekäytäviä. Näin esimerkiksi on menetelty
Seinäjoella, Oulussa ja Jyväskylässä.
- Kaikista junaradoista aiheutuu melua ja maaperän laadun
- Yksi merkittävä ympäristömelunlähde on raideliikenne. Etenkin
mukaan vaihtelevaa tärinää. Näiden haittojen ehkäisyyn on
kaupunkialueella ympäristömeluhaitat voivat nousta sallittujen
3
ohjearvojen yli liikenteen tiheytyessä. Tällöin joudutaan tekemään
meluntorjuntakeinoin kalliita ratkaisuja kuten esim.
meluntorjuntavalleja ja -muureja, jotka vaikuttavat epäedullisesti
radan varrella olevien asuinalueiden asukkaiden viihtyvyyteen,
liikkuvuuteen ja ympäristön ulkonäköön. Investoinnit meluntorjuntaan
jakautuvat kaupunkialueella Hyvinkään kaupungille ja
liikennevirastolle. Kaupunkialueella on tehtävä maastotutkimuksia
tärinävaikutusten selvittämiseksi. Nykyiset ja tulevat
täydennysmaastotutkimukset maalajien selvittelystä saattavat tuoda
esille mahdollisia sallittujen tärinä-arvojen ylityksiä. Alueilla, joilla
tarina-arvot ylittyvät, on toimeenpantava tärinän torjuntaohjelma eli
vähintäänkin raiteiston molemmilla puolilla joudutaan suorittamaan
maalajien vaihto tärinähaittojen ja maan värähtelyiden estämiseksi.
Näitä ongelmia esiintyy mm. maa-alueilla, joissa on savi- ja
lietekerrostumia. Lisaksi merkitykselliset roudan eri esiintymismuodot
ja junien akselipainojen kohoaminen aiheuttavat ratarakenteiden
kannalta suuria maanvaihtoja kiskotuksen alle.
- Radan sähköistys vaatii tilaa radan molemmin puolin enemmän
kuin tällä hetkellä Radan sähköistys vaatii nykyisellä rataosuudella
sähkölinjojen vientiä siltojen ylitse, esim. Kalevankadun sillan ylitse,
sekä sähkölinjojen vientiä siltojen alitse esim. Siltakadun ja
Kuumolankadun sillan alitse, sekä kaavassa M30 merkinnällä
olevan liikekeskuksen alitse. Liikekeskuksen laajennus pitää
rakentaa korkealle maanpinnasta. Radan sähköistys vaikuttaa
ympäristön viihtyvyyteen ja ulkonäköön eikä se lisää kaupungin
puutarhamaisuutta. Etenkin Hyvinkään kaupungin keskustassa
Hankoradan sähköistäminen heikentää alueen viihtyvyyttä ja
muuttaa sen ulkonäköä merkittävästi. Muita alueita ja asuinalueita,
joiden elinympäristöön sähköistäminen vaikuttaa, ovat esim. alue
keskustasta Kalevankadulle saakka, Kirjavantolppa, Nummenkärki,
Veikkari ja Hyvinkäänkylä. Radan sähköistys vaikuttanee alentavasti
myös kaupungin suunnitelmissa olevan ratapihalle rakennettavan
kerrostaloalueen viihtyvyyteen ja ulkonäköön. Radan sähköistys ja
turvallisuus vaikuttavat omalta osaltaan siihen, että rata-alue
laajentuneine suoja-alueineen tulee aidata etenkin keskustan
alueella.
- Junaliikenne kasvaa sekä matkustajajunien että tavarajunien
muodossa Junia kulkee siten useammin ja mahdollisesti ne ovat
1.6.2010
jatkossa kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Mikäli
ratoihin tehdään muutoksia, joiden surauksena
raideliikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat lisääntyvät,
tulee rataviranomaisten vastata haittojen torjunnasta.
- Hangonradan sähköistäminen tulee ottaa huomioon
maankäytön suunnittelussa. Sähköistäminen sinänsä ei
edellytä rata-alueen laajentamista.
- Junaradat ovat osa hyvinkääläistä kaupunkikuvaa ja radat
ovat merkittävästi vaikuttaneet kaupungin keskustaajaman
syntyyn ja rakentumiseen. Hangonradan sähköistäminen
tulee näkymään kaupunkikuvassa. Kaupunkikuvaa
häiritsevää vaikutusta voidaan vähentää ratojen ympäristön
muulla kohentamisella.
- Hangonradalla on liikenteellinen estevaikutus. Tämä
estevaikutus syntyy myös Yli-Jurvan ja Palopuron väliin
sijoittuvalle radalle. Samoin myös uudesta ratalinjasta
aiheutuu melu- ja tärinähaittoja, joilla on vaikutuksia
yhdyskuntarakenteeseen.
- Hangonradan toisen raiteen rakentaminen nykyisille
yksiraiteisille osuuksille on keskustaajaman alueella
1.6.2010
4
pitempiä kuin nykyisin radalla kulkevat junat parantuneen rataverkon
ja sähköistämisen vuoksi. Kasvava liikenne aiheuttaa suurempia
melu- ja tärinähaittoja ainakin Hyvinkäänkylän, Veikkarin,
Nummenkärjen, Kirjavantolpan, sekä keskustan asuinalueilla. Alueet
eivät enää ole hiljaisia, joka on yksi asuinalueen laadukkuutta
kuvaava tekijä. Lisääntyvä junaliikenne muodostaa uuden pysyvän
kilometrien mittaisen meluväylän Hyvinkään keskustaajaman halki
poikittaissuunnassa. Yksiraiteinen rautatie asettaa rajan kasvavalle
liikennemäärälle. On huomioitava, että liikennevirtoja tullee
tulevaisuudessa kolmesta eri suunnasta: Hangon, Nurmijärven sekä
Porin suunnilta, koska näihin tullee olemaan rautatieyhteys.
Melu- ja tärinähaittoja saatettaisiin kuitenkin vähentää keskustan
alueella ajaen junia pienemmillä nopeuksilla, mutta se vaikuttaa
matka-aikoihin sekä yhden junaradan välityskykyyn. Kasvaville
liikennemäärille yksi junarata saattaa muodostua tulevaisuudessa
pullonkaulaksi.
- Henkilöliikenteen aloittaminen radalla on yksi Hyvinkään kaupungin,
radanvarsipaikkakuntien, VR:n ja liikenneviraston suunnitelmista
kuten myös ratalinjaus Helsingistä Nurmijärven kautta Hyvinkäälle.
Hyvinkäällä henkilöliikenteen aloittaminen vaatii vähintään uuden
asemalaiturin ja katoksen rakentamisen nykyisen rautatieaseman
läheisyyteen. Lisäksi asemalaiturille tulee järjestää turvallinen kulkuja kävelytie rautatieasemalta rautatieaseman edessä olevan leveän
kadun ja parkkipaikan yli sekä mahdollisesti
myös linja-autoaseman poikki. Rautatieasema ei tällöin ole yksi
kokonaisuus vaan se sirpaloituu sisätiloissa olevan odotteluaulan,
lipunmyynnin ja laitureiden sijaitessa etäällä toisistaan. Lisäksi radan
toiselta puolelta on tehtävä kulku laiturille joko uuden sillan tai
alikulkukäytävän kautta.
- Junarata hallitsee Hyvinkään keskustan ja lähistön näkymää ja se
jakaa Hyvinkään länsipuolen kahteen osaan, jota ei ylitetä muutoin
kuin siltojen tai alikulkusiltojen kautta. Hanko-junarata vaatii paljon
maapohjaa, vaikeuttaa sekä uusien liikennejärjestelyjen tekemistä
että keskustan rakentamista, koska rakennusten rakentaminen
junanradan päälle on kallista ja junarata kulkee keskustaajaman halki
poikittaissuunnassa.
- Hanko-Hyvinkään junaradan linjaus tulee muuttaa kulkemaan
Hanko-Mäntsälä tien eteläpuolella (Tie numero 25). Uusi linjaus voi
mahdollista.
- Henkilöliikenteen aloittaminen Hangonradalla tarkoittaa
tämän edellyttämien muutosten tekemistä Hyvinkään
rautatieaseman alueella. Nämä muutokset ovat mahdollisia.
Liikenneviraston tavoitteena on joka tapauksessa
Hangonradan kaikkien tasoristeysten poistaminen. Tämä ei
edellytä henkilöliikenteen aloittamista ja tarkoittaa myös
rautatieasemalla olevien tasoristeysten poistamista, jolloin
tarvitaan uusia radan alituksia.
- Myös uusi Hangonradan linjaus vaatisi alleen maapohjaa
5
kulkea joko lähes suoraan Rajamäeltä Palopuron pohjoispuolelle YliJurvaan suunnitellun asuin- ja teollisuus/varastoalueen eteläpuolelta
läheltä vedenpuhdistamoa. Vaihtoehtoinen linjaus voisi myötäillä
Hanko-Mäntsälätietä. Uusi asema, Yli-Jurva, rakennettaisiin
rautateiden uuteen risteämiskohtaan kaupungin maille Palopuron
pohjoispuolelle lähemmäksi Yli-Jurvaa tai sen välittömään
läheisyyteen palvelemaan Yli-Jurvan alueita. Hanko-Hyvinkää
junanrata puretaan kokonaisuudessaan Hyvinkään keskustan
alueella rautatiemuseolle saakka. Ainoastaan yksiraiteinen pistoraide
jätetään teollisuutta varten tullen Hangon suunnasta rautatiemuseolle
saakka, ja muut raiteet poistetaan nykyiseltä Hanko-Hyvinkää
ratapihalta. Toisin sanoen, tämänhetkinen ratayhteys siten
katkaistaan ja poistetaan Helsinki-Hyvinkää radalle nykyiseltä
Hanko-Hyvinkää radalta. Ratayhteyden poistaminen keskustan läpi
mahdollistaa myös Siltakadun sillan purkamisen. Junaratojen alta
vapautuvan maapohjan hyödyntäminen asuin-, toimisto-, liike-, sekä
hotelli- ja majoitusrakentamiseen uusine katulinjauksineen synnyttää
merkittäviä uusia mahdollisuuksia Hyvinkään keskusta-alueen
kehittämiselle.
- Ehdotetun uuden junaradan yksi linjaus voisi olla kohtalaisen suora
linja Rajamäeltä Yli-Jurvaan tehden pohjoiseen kääntyvän loivahkon
mutkan Palopuron pohjoispuolella. Linjaus mahdollistaisi mm. junien
nopeuden kasvattamisen verrattuna olemassa olevaan rataan
Hyvinkään taajaman ja asuinalueiden läpi, jolloin junien matka-aika
Hyvinkään keskustaan lyhenisi eikä tavarajunien välttämättä tarvitsisi
hidastella Hyvinkään kohdalla. Linjaus vähentäisi nykyisellä radalla
kulkevien tavarajunien lukumäärää sekä melu- ja tärinähaittoja
asuinalueilla Hyvinkään taajamassa Hyvinkäänkylästä keskustaan
saakka.
- Melu- ja tärinäsuojia ei tarvitsisi rakentaa Hanko-Hyvinkään radan
varrelle eikä rata tarvitsi suurempia suoja-alueita radan molemmin
puolin.
- Nykyinen Hanko-Hyvinkää junanrata tarvitsee välttämättä
perusparannuksia ja suuria investointeja palvellakseen lisääntyvää
tavara- ja henkilöjunamäärää. Nämä investoinnit voidaan kohdistaa
uuden radan rakentamiseen ja työt voidaan aloittaa sekä Rajamäeltä
että Yli-Jurvan suunnalta samanaikaisesti. Nykyinen Hyvinkään läpi
poikittaissuunnassa kulkeva rataosuus voi hoitaa junaliikennettä
1.6.2010
ja aiheuttaisi melu ja tärinähaittoja. Yli-Jurvan aluetta
suunnitellaan noin 5 000 asukkaalle. Suunnitelmakauden
jälkeen toteutuvaa Palopuron alue on alustavasti suunniteltu
noin 10 000 asukkaan ja työpaikan kokonaisuutena. Riittävä
asukas- ja työpaikkamäärä aseman läheisyydessä on myös
uuden pääradan aseman toteuttamisen edellytys. Uusi
ratayhteys rajoittaa maankäyttöä Yli-Jurvan ja Palopuron
asutusalueilla vastaavasti kuin keskustaajamassakin.
Esityksen mukaisessa ratkaisussa ratapohjaa vapautuisi
muuhun käyttöön noin 600 m matkalta ja uutta ratakäytävää
syntyisi yli 10 km. Esimerkiksi tavarajunaliikenne kulkisi
edelleen keskustaajaman läpi - tosin mielipiteessä esitetyn
ratkaisun mukaan päärataa pitkin. Hangonradan
säilyttäminen nykyisellä paikallaan mahdollistaa myös
uusien asemien perustamisen nykyisen radan varteen
esimerkiksi sairaalan tuntumaan ja Noppoon.
6
siihen saakka kunnes ratatyöt Rajamäen ja Yli-Jurvan välillä
valmistuvat. Myös Hyvinkään asemalle tarvittavan Hanko-Hyvinkää
asemalaiturin, katokseen rakentamiseen sekä kauttakulun ja
liikenteen suunnitteluun kuluva aika ja investointi voidaan kohdistaa
Yli-Jurvaan, koska uutta laituria ja mahdollista rakennusta tai katosta
Hyvinkään asemalle liikennejärjestelyineen ei tarvitsisi rakentaa vaan
sillä katettaisiin osa uuden Yli-Jurvan aseman kustannuksista.
- Nykyinen Hanko-Hyvinkään rata ei mahdollista toisen radan
rakentamista vanhan viereen Hyvinkään kohdalla. Uudessa
ratalinjauksessa Yli-Jurvan kautta lisärakentamistarve voidaan
huomioida jo alusta alkaen linjausta suunnitellessa. Tulevaisuuden
suunnitelmissa on lisäksi Klaukkalan ja Nurmijärven kautta kulkeva
rata. Myös tämän radan varrella olevat paikkakunnat tähtäävät
asukaslukunsa kasvattamiseen, joka tarkoittaa suurempia
liikennemääriä ja -tarpeita paikkakuntien välillä ja niiden ohitse.
Käytännössä se tarkoittaa, että nykyinen rata Hyvinkään kohdalla
tulee muodostamaan ongelman yksiraiteisena, jolloin joudutaan
alueiden lunastamiseen radan varrella olevien asuinalueiden ja
keskustan alueella, tai vaihtoehtoisesti uusi rata rakennetaan
jonnekin muualle. Toisaalta on huomioitava, että rautatie Helsingistä
Hyvinkään kautta Tampereelle on Suomen vilkkain kauko- ja
lähiliikenneratayhteys. Tulevaisuuden suunnitelmissa oleva
Nurmijärven kautta kulkeva rata voi toimia liikennevirtojen tasaajana
näiden ratojen välillä Hyvinkäälle saakka, mikäli radan kapasiteetti on
riittävä. Hyvinkään keskustan suunnittelu siten vaikeutuu jo tässä
vaiheessa. Junanrataa Helsingistä Tampereelle ollaan joka
tapauksessa leventämässä, joten ratalinjaus Yli-Jurvan kautta liittyen
siihen voidaan huomioida suunnitelmissa. Junanradan siirtäminen
pois kaupungin taajamasta vähentäisi Hyvinkään kaupungille
lankeavia ratainvestointikustannuksia ja maksuosuuksia siirtäen ne
liikenneviraston (valtion) vastuulle, koska kaupungin on otettava
osaa kustannuksiin taajama-alueellaan. Veroäyriin ei tällöin tule
radan vuoksi korotuspaineita. Siltakadun sillan tärkein funktio
liikenteen kannalta on mahdollistaa autojen, kevyen liikenteen ja
jalankulkijoiden mahdollisuus päästä Hyvinkäätä poikittaissuunnassa
halkaisevan radan ylitse keskustassa. Uuden ratalinjauksen vuoksi
sillan alla oleva rata käy tarpeettomaksi ja sen voi purkaa
lisäraiteineen rautatiemuseolle saakka. Hanko-Hyvinkään
1.6.2010
- Hangonradan toisen raiteen rakentaminen nykyisille
yksiraiteisille osuuksille on keskustaajaman alueella
mahdollista. Kaupunki joutuu tulevaisuudessa kustantamaan
joidenkin uusien yli- / alikulkujen rakentamisen. Koska
Hangonrata kulkee Hangonratapihan alueen reunassa, ei
radalla ole suurta merkitystä alueelle mahtuvan
rakentamisen määrään.
7
asemapihan lisäraiteet voidaan tarpeettomana poistaa itse asiassa
kokonaisuudessaan. Liikenteen kannalta tällöin myös tarve sillalle
poistuu ja syntyy mahdollisuus sillan poistamiselle, sillä liikenne
voitaisiin hoitaa maanpinnalla kulkevalla kadulla. Rautatienkatu
voidaan suunnitella uudelleen alueelle rakennettavien rakennusten
sijainnin huomioonottaen. Asemanpuisto näyttäytyisi tällöin
hyvinkääläisille koko kukoistuksessaan kuten myös musiikkitalo ja
sen viereen rakennettava toimistotalo, jonka suunnitelmissa olisi
hyvä huomioida, että se tulisi olemaan näyttävä myös Siltakadun
sillan suuntaan. Rautatieaseman lähistö voitaisiin sillan poiston
jälkeen suunnitella edustavaksi käyntikortiksi rautateitse Hyvinkäälle
saapuville matkustajille sekä suurelle yleisölle puoleensa vetäväksi
työpaikka- ja asuinalueeksi. Hyvän sijaintinsa vuoksi aseman lähelle
olisi syytä rakentaa edustavia toimisto- ja asuinrakennuksia sekä
maailmalla suosion saaneita monitoimirakennuksia, joissa
ensimmäinen (alimmat) tasot ovat liikehuoneistoja, joiden yläpuolella
ovat toimistokerrokset ja asuinhuoneistot sijaitsevat ylimmissä
kerroksissa. Tätä rakennusperiaatetta edustaa esim. Trump
International Hotel & Tower Chicagossa
(http://www.tnimpchicago.comf ). Hyvinkäällä toki rakennettaisiin
pienempimuotoisena. Aseman lähelle syntyisi tilaa rakentaa myös
hotelli asuinhuoneistoineen. Bussiterminaalin uusi paikka voisi olla
kaupungin ehdotelmissa oleva Hameenkadun silta tai sen välitön
lähistö, jolloin Asema-alueen liikennejärjestelyt, kadut ja rakennusten
paikat voitaisiin suunnitella ajatuksella eheäksi kokonaisuudeksi
yhdessä alueiden, joiden tunnukset ovat asemakaavojen
muutosalueina tunnuksella M29 ja M28, kanssa. Urakankadun
kupeessa olevan alueen M28 rakentamisen tulee painottua etenkin
korkeisiin kerros- ja monikäyttötaloihin tontin ollessa tällä hetkellä
tyhjillään ja pääosiltaan ilman asemakaavaa. Radan poistaminen
Siltakadun alta ja sillan lounaispuolelta hyödyttää myös tunnuksella
M30 olevaa aluetta antaen sen suunnittelulle vapaammat raamit ja
tuoden selvät kustannussäästöt, sillä alueen liikennejärjestelyt
helpottuvat sekä alueelle suunniteltua liikekeskustaa ja sen
laajentamista ei tarvitse rakentaa rautatien päälle vaan se voidaan
rakentaa maan pinnalta lähtien. Tällöin alueen
kerrosneliömetrimääriä voidaan lisätä tuntuvasti. Alueiden M28, M29,
M30 ja rautatieaseman ympäristön suunnittelu ja rakentaminen
1.6.2010
8
yllämainituin tavoin helpottaa kaupungin päättämän 0.9 %
vuotuiseen väestönkasvutavoitteeseen pääsemistä ja etenkin kasvun
tuoman asuntotarpeen tyydyttämistä. Poistamalla poikittaisen
junanradan, Hyvinkään keskustassa olevat alueet yhdistyvät toisiinsa
aivan uudella tavalla, jossa siltoja eikä alikulkuja ei enää tarvita
radan vuoksi.
- Yli-Jurvan alue on kaupungin suunnitelmissa merkittävä uusi
asuinalue. Uusi ratalinjaus sekä nopeuttaisi Yli-Jurvan asuttamista
että houkuttelisi ihmisiä asumaan Yli-Jurvan alueelle hyvien
liikenneyhteyksiensä vuoksi sekä pääkaupunkiseudun suunnasta,
Rajamäeltä että Hangon suunnasta sekä myöhemmin
tulevaisuudessa myös uuden Nurmijärviradan
radanvarsipaikkakunnilta hyvinkääläisten lisäksi. Yli-Jurvasta pääsisi
sukkuloimaan töihin paitsi autolla niin myös junalla Hyvinkään
keskustan suuntaan,
Helsinkiin ja Helsinki-radan paikkakunnille, sekä Hangon ja
Rajamäen että myöhemmin myös Nurmijärven suuntaan uusille
radanvarsipaikkakunnille. Mäntsälän ja Porvoon suunnalla
työssäkäyvien ihmisten tulisi toistaiseksi käyttää edelleen omaa tai
linja-autoa, sillä liikennemäärät henkilöjunaliikennettä varten eivät ole
riittävän suuret radan jatkamista varten Hyvinkäältä Mäntsälään ja
Porvooseen saakka. Ratalinjaus lisäisi täten Yli-Jurvan vetovoimaa.
Aseman välittömään läheisyyteen tulisi varautua rakentamaan
kerrostaloja, pien- että rivitaloja sekä liikealue korostaen kuitenkin
alueen puutarhamaisuutta.
- Mikäli ratalinjaus vietäisiin Yli-Jurvan kautta ja sinne perustettaisiin
uusi asema rautateiden risteyspaikkaan, tarkoittaisi se YliJurvalaisille, että junien kulkiessa sekä Nurmijärven kautta, Hangosta
että Helsingistä päin, heidän liikenneyhteys Yli-Jurvan ja
Hyvinkään keskustan välillä olisi erinomainen. Tiheät junavuorot
merkitsisivät autoilun vähenemistä paikkojen välillä. Myös nuoriso
pystyisi käymään vaivattomasti keskustassa käyttäen junaa. Koska
myös palopurolaisilla olisi kohtalaisen lyhyt matka asemalle, asema
hyödyttäisi heitäkin. Juna olisi nopea ja luonnollinen kulkuväline
Hyvinkään sisäisessä liikenteessä.
- Hyvinkään kaupungin yksi tavoitteista on olla logistinen keskus.
Osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa on merkitty periaatteessa
kaksi suurta teollisuus- ja varastoaluetta työpaikka-alueineen
1.6.2010
- Yli-Jurvan jälkeen seuraava asutuksen laajenemisen
painopiste on Palopurossa. Tämän alue tukeutuu uuteen
pääradan asemaan ja se sijaitsee lähempänä Yli-Jurvaa
kuin Hyvinkään asema.
- Myös nykyinen Hangonradan linjaus antaa mahdollisuuden
joidenkin teollisuusraiteiden toteuttamiseen.
9
1.6.2010
Hyvinkään eteläisiin osiin. Toinen suuralue sijaitsee moottoritien
itäpuolella Hyvinkäänkylästä etelään päin ja osittain moottoritien
länsipuolella, sekä toinen Helsinki-radan itäpuolella Hanko-Mäntsälä
tien eteläpuolella. Uusi ratalinjaus Yli-Jurvan kautta tarjoaa näille
molemmille alueille mahdollisuuden olla merkittävä logistiikka-alue.
Tavarajunia varten voidaan rakentaa sivuraide
vastaanottoterminaaleineen lähelle moottoritien ja HankoMäntsälätien risteyskohtaa palvelemaan sen läheisyyteen
suunniteltuja teollisuus- ja varastoalueita. Helsinki-radan
itäpuolelle voidaan rakentaa pistoraide Hanko-Mäntsälatien
suuntaisesti siten että tavarajunat pääsevät sinne vaihteiden kautta
sekä Hanko-radalta Yli-Jurvan kautta että Helsingin suunnasta.
Pistorataa tarvittaessa voisi jatkaa kohti Mänsälää mikäli
myöhemmin tulisi tarve laajentaa varastoalueita sillä suunnalla. On
huomattava, että näille molemmille alueille on pääsy kahdesta eri
suunnasta uuden ratalinjauksen vuoksi eli Helsingistä ja Hangosta
päin sekä myöhemmin myös Nurmijärven että Porin kautta,
kun radat valmistuvat. Näin ollen nämä teollisuus- ja varastoalueet
hyötyisivät selvästi uudesta ratalinjauksesta ja parantaisi Hyvinkään
mahdollisuuksia olla yksi merkittävä logistiikkakeskus
tulevaisuudessa.
- Esitettyjen rautatieverkkolinjausten sivujuonteena mahdollistuisi
myös ainakin yhden uudentyyppisen junaturismiliiketoiminnan
synnyttäminen rautatiemuseon yhteyteen. Kesäisin voitaisiin
järjestää eräänlaisia kokemusmatkoja esim. höyryjunalla ja
lättähatuilla Hyvinkään asemalta Suomen rautateiden uudelle
päätepysäkille, joka olisi rautatiemuseo. Päätepysäkillä matkalaiset
voisivat
tutustua samalla rautatiemuseoon ennen paluumatkaansa Hyvinkään
asemalle. Junalipun hintaan voisi kuulua sisäänpääsy
rautatiemuseoon tai toisinpäin. Laajemmassa mittakaavassa
Suomeen tuleville ja Etelä-Suomessa käyville turisteille voisi tarjota
myöhemmässä vaiheessa eräänlaista rinkulamatkaa, joka alkaisi
Helsingistä, Hyvinkäälle tultaisiin Nurmijärven radan kautta, käytäisiin
höyryjunalla rautatiemuseossa ja tekemässä kävelykierros
ruokailuineen Hyvinkään keskustassa ja myöhemmin palattaisiin
- Hangonratapihan asuntorakentaminen voidaan toteuttaa
Helsinki-rataa pitkin takaisin pääkaupunkiin.
- Hangon ratapihalle kerrostalomerkinnällä AK olevalle alueelle tulee korkeatasoisena, viihtyisänä ja tehokkaana vaikka
10
rakentaa korkeita kerrostaloja, maksimissaan 10-20 kerroksisia
taloja. Hangon ratapihan alue yhdessä junanradan poiston kanssa
tarjoaa Hyvinkään kaupungille ainutlaatuisen mahdollisuuden
rakentaa maa-alueelleen keskustaan Suomen mittakaavassa täysin
uudentyyppinen, modernin asuntoalueen, jonka imago houkuttelee
asukkaita hyvinkääläisten lisäksi myös muilta paikkakunnilta.
Korkeiden asuinrakennusten rakentaminen tukee myös paikallista
teollisuutta, kuten paikallista hissivalmistajaa, joka valmistaa
Hyvinkäällä pikahissejä, sekä työpaikkojen säilyvyyttä ja jopa uusien
työpaikkojen luomista asukasluvun kasvamisen lisäksi. Alueen
rakennusten tulee olla myös korkeatasoisia ja kohtuullisen
yksilöllisiä sekä ulkoasultaan, tiloiltaan että ympäristöltään, jolloin
alue houkuttelisi asukkaita myös pääkaupunkiseudulta päin. Autojen
parkkitilat pääasiassa järjestettäisiin siten, että ne olisivat pihalla
olevien parkkipaikkojen sijasta rakennusten alla kellari- ja
ensimmäisessä kerroksessa sekä parkkirakennuksissa. Tätä
rakennustapaa käytetään yleisesti ulkomailla korkeiden rakennusten
yhteydessä, jossa maapohjaa ei mielellään tuhlata laajoihin
parkkipaikkoihin kuten Suomessa. Laajat parkkipaikat rakennusten
vieressä eivät tuo asuntoalueelle lisäarvoa vaan päinvastoin ne
alentavat ihmisten viihtyvyyttä ja heikentävät ympäristön ulkonäköä.
Koska Suomessa on vähän osaamista korkeiden rakennusten
suunnittelusta, (etenkin tyylikkäiden) ja arkkitehtuurista, Hyvinkää
voisi kohottaa imagoaan ja vetovoimaansa myös järjestämällä
kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun, jonka tarkoituksena olisi
suunnitella alueelle toimiva, tyylikäs, ihmisten ja luonnon sekä
energiankulutuksen huomioonottava asuinalue usealle tuhannelle
asukkaalle. Hyvinkää lienisi tällöin myös ensimmäinen kaupunki
Suomessa, joka tällaisen järjestää. Imagon luonnin ja lopputuloksen
kannalta toinen vaihtoehto olisi käyttää korkeatasoisten arkkitehtien
palveluja hyväkseen, jotka suunnittelevat työkseen korkeita
rakennuksia alueineen esim. Santiago Calatrava ja Norman Foster.
Käytännössä alueelle mahtuu huomattava osa Hyvinkään
tavoittelemasta 0.9 % vuotuisesta väestönkasvutavoitteesta vuodelle
2030 saakka sekä mahdollisesti pidemmälle, jos alue
rakennetaan järkevästi ja hyvällä maulla. Tällöin myös kaupungin
tavoite tiiviistä rakentamisesta täyttyisi. Keskustaajaman
osayleiskaava 2030 tultua hyväksyttyä Rääkänpään, tunnus Ml 1,
1.6.2010
Hangonrata olisikin nykyisellä paikallaan. Radan säilyminen
paikallaan ei myöskään estä arkkitehtikilpailun järjestämistä.
- Rääkänpää osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa
erillispientalovaltaiseksi asuinalueeksi.
11
1.6.2010
pysyy voimassaoleva asemakaava, jota ei tarvitse muuttaa.
Voisimme tällöin hyvinkääläisinä kertoa muille, että asumme
kaupungissa nimeltä Hyvinkää - meillä on puutarhakaupungissamme
kaikkea omakoti- ja rintamamiestaloista moderneihin pilvenpiirtäjiin
sulassa sovussa.
- Yleiskaava ei estä aseman alikulkutunnelin jatkamista
- Helsinki-Hyvinkää välinen rautatie leikkaa Hyvinkään kahteen
pääradan itäpuolelle. Tunnelin jatkaminen ja palvelutason
osaan: Itä- ja Länsi-Hyvinkääseen. Asukkaat pääsevät
ydinkeskustan alueella toiselle puolelle rataa pääosin siltojen kautta. kohottaminen eheyttäisi kaupunkirakennetta.
Alikulkutunnelin jatkaminen Hyvinkään itäpuolelle suosii kävelyä
siirtymämuotona keskustan alueella sekä edesauttaa kävelijöiden
pääsyä itäpuolelta rautatieasemalle esim. töihin ja töistä takaisin
kotiin. Alikulkutunnelin itäpuolen sisäänkäynnin lähelle kannattaisi
varata tilaa pyöräparkkialueelle, sillä pyöräilijöiden määrä lisääntynee
paitsi työmatkalaisten vuoksi niin myös keskustassa käyvien ihmisten
vuoksi mikäli keskustasta tehdään kävelykeskusta. Alikulkutunnelin
seurauksena itä- ja länsipuoli myös lähentyvät toistensa kanssa,
ikään kuin tiivistyvät, sillä alikulkutunnelin jatkaminen tuo yhden
mahdollisuuden enemmän siirtyä itä- ja länsipuolten välillä
tiivistäen keskustan tunnelmaa. Tunnelin jatkaminen toisi myös
lisäasiakkaita Ykköskorttelin nykyisille ja tuleville kaupoille sekä
kauppakeskukselle työpäivän jälkeen, kun Hyvinkään junaa käyttävät
työsukkuloijat pääsisivät kävellen suoraan asemalta Ykköskorttelin
puolelle. Ykköskortteli sijaitsisi täten itäpuolella Hyvinkäätä
asuvien ihmisten luonnollisella siirtymäreitillä töistä kotiin. Lisaksi
alikulkutunneli edesauttaisi Hyvinkään ulkopuolelta junalla saapuvien
kuluttajien että vierailijoiden kiertelyä tulevissa ja nykyisissä
ostoskeskuksissamme ja kaupoissa. On hyvin todennäköistä, että he
kävisivät myös Ykköskorttelissa, koska se sijaitsisi kävelyreitin
varrella KEKO -korttelista rautatieasemalle. Näin ollen Hyvinkäälle
tulevat kuluttajat mahdollisesti jättäisivät enemmän rahaa kaupunkiin,
joka olisi hyvinkääläisten elinkeinonharjoittajien etu. Lisäksi
osayleiskaavadokumentissa on merkintä M30 rautatieaseman
länsipuolella, jossa kerrotaan, että muutos mahdollistaisi
liikekeskustan laajentamisen myös rautatien päälle. Alikulkutunneli
palvelisi myös tätä mahdollista laajentamista, sillä tällöin syntyisi uusi
siirtymäreitti KEKO -korttelin, Ykköskorttelin ja M30 tunnuksella
olevan liikekeskustan välillä. Alikulkutunneli palvelisi siten myös M30
merkinnällä olevaa liikekeskustaa, sillä se sinne olisi helpompi
12
H 132
päästä itäpuolelta. M30 merkinnällä olevan alueen ja liikekeskustan
yläkerroksiin tulisi rakentaa myös asuntoja ja
huoneistoja. Mielestäni rautatieaseman alikulkutunnelin jatkaminen
rautatieasemalta radan toiselle puolelle yhdistäisi Itä- ja LänsiHyvinkäätä toistensa kanssa, liittäisi ne entistä enemmän ja
lähemmin yhteen sekä olisi etenkin kävelystä pitävien ihmisten etu.
Omistan Juvanparikka IV- nimisen metsätilan RN:o 4:43 Hyvinkään
kaupungin Erkylän kylässä Tynintien varressa.
Tilalleni (kuin myös eräille naapureilleni) on sijoitettu SL-merkitty
suojelualue (Liite 2)
Kulkuoikeus tilalle on ainoastaan Tynin yksityistieltä, josta sillä on
myös tieosuus.
Tilan pääosa ja -puusto sijaitsevat Juurakkoon laskevan purorotkelman pohjoispuolella. Sieltä puutavaran ajo tienvarteen ja kulku
tilalle muutenkin on mahdollista vain rotkelman poikki
Käytetyn/ käytettävissä olevan tie-/juontouran paikkaa rajoittaa
lännessä osayleiskaavaluonnoksen suojelualuevarauksen
itäraja ja idässä puroon aikanaan kirjolohille kaivettu lamparemuodostelma.
Suojeluvarauksen itäraja näyttäisi kaavaluonnoksen mukaan
sivuavan lohilammikon länsipäätä. Rotkelman ylittävälle tie-/ajouralle
ei siten näytä jäävän talvikäyttöönkään kelvollista paikkaa, koska
veden virtauksen johdosta lampareketju pysyy läpi talven sulana.
Kulkua kiinteistölle ei kaavamerkinnöin saa estää tai kohtuuttomasti
vaikeuttaa.
- Suojelualueen itärajan linjausta tulee siirtää lännemmäs niin, että
lohilammikon ja ajatellun suojelualueen rajan väliin rotkelmaan jää
puun kuljetuksen ja kulun järjestämiseksi Tynin tielle riittävän
levyinen käytävä.
- Tynintien ja purolinjan väliin jäävän moreenirinteen
suojelemisajatuksesta luovutaan; koska suojelun kohteena on
ymmärtääkseni kylmänkukka, kosteikkokasvi, joka ei moreenimailla
lainkaan kasva.
- Em. näkökulmasta oudolta tuntuu myös osuus Tynintien
merkitsemisestä suojelualueeksi. Se tulisi tarpeettomana poistaa.
Mitkä ovat suojelun vaikutukset tien käytölle ja taloudelliset
velvoitteet/seuraukset osakkaille?
1.6.2010
- Luonnonsuojelualueella ei ole tarkoitus katkaista
Tynintietä. Luonnonsuojelualueet on tarkoitus toteuttaa
luonnonsuojelulain mukaan ja suojelualuetta perustettaessa
myös tiloille tarpeellisten kulkuyhteyksien sijainti voidaan
osittaa tarkemmin. Korvaukset maanomistajille ratkaistaan
myös suojelualueen perustamisen yhteydessä. Yleiskaavan
jatkosuunnittelussa luonnonsuojelualueen rajaus
tarkistetaan.
13
H 133
Miten Hyvinkään kaupunkikaavoitus on ajatellut korvata
maanomistajalle yksityismaalle kaavailemansa SL-alueet?
- Kaava vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin kaupunkilaisiin.
- Liika toimintojen keskittäminen lisää tarpeetonta, aikaa vievää ja
kallista asiointiliikkumista, liikkui miten vain.
- Polkupyöriä voi käyttää lähinnä vain kesäisin, eikä niille ole
suojaisia pysäköintipaikkojakaan..
- Meillä on runsaasti lapsiperheitä, vanhuksia ja autottomia, jolloin
kaupoille kuuluva jakelu siirtyy heille hankaloittavasti. Liian vähän
kiinnitetään huomiota ilman saasteisiin, ympäristöterveyteen,
tarpeettomaan melun lisääntymiseen ja muihin häiriötekijöihin. Nyt
on myös tullut korostetusti esille lumitilojen puutteellisuus ja muu
pelivara, mm vieraspysäköinti ja hälytysajotilat.
- Nykyistä ns. keskustaa tulevat rasittamaan tuhannet pysäköintitilat.
- Liikenteen vaikeutumisesta tullaan ennen pitkää valittamaan.
- Mateleva liikenne lisää saasteita, mm nanopartikkeleita
moninkertaisesti.
- Nykyinen ankea kauppakeskusten luoma kaupunkikuva vain
huononee, kun samansisältöisiä ikkunattomia marketteja betoni/
tiilimuureineen lisätään vieriviereen ynnä karmeita parkkitaloja
puistomaisen vehreyden kustannuksella. Saksassa on jo alettu
luopua tällaisista kauppakeskuksista. Nyt on tilaisuus omaperäiseen
luovaan ja monipuoliseen kaupunkiin, ei vain kirkonkylämäiseen
sumppuun. Nyt jos kaikki keskustan paikat tiivistetään ongelmineen
liiaksi, niin mitä sitten tehdään tulevaisuudessa ja minne. Kaupungin
ja liikenteen kannalta Kalevankadun varsi ja Hangon radan ratapihaalue pitää hyödyntää myös kauppa- ja asiointialueena. Liikenne ja
saasteet jakautuisivat ja vähenisivät. Onhan Kuumolaankin taajaman
ulkopuolelle keskitetty kauppa-alue. Lisäksi on tulossa
asuntomessualue, josta on mutkikas asiointireitti nykyiseen
1.6.2010
- Osayleiskaavan vaikutusten tarkastelua täsmennetään
jatkotyön yhteydessä.
- Keskittämisellä pystytään vähentämään asiointiliikennettä.
Samalla on kuitenkin huolehdittava asuntoalueiden
riittävästä palvelutasosta.
- Polkupyöräilyn olosuhteiden parantaminen on tärkeää.
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa
tämä on otettava huomioon.
Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä kevyen
liikenteen olosuhteiden parantamiseen kiinnitetään
huomiota.
- Palveluiden saavutettavuus eri väestöryhmille on tärkeää.
Henkilöautoriippuvuuden vähentämisellä vaikutetaan myös
liikenteen päästöihin. Lumitilat yms. suunnitellaan
yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.
- Kaupallisten palveluiden keskittämisellä mahdollistetaan
myös asiointi kertapysäköintiperiaatteella, jolloin liikenteen
päästöt vähenevät tätä kautta. Liikenteen sujuvuus on
tärkeä huomioon otettava asia myös
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.
- Suurten hankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen
yhteydessä on tärkeää ottaa huomioon hankkeiden
vaikutukset kaupunkikuvaan ja tämä otetaan huomioon
yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Palveluiden lisäksi
keskusta-alueelle pyritään sijoittamaan asumista, joka tällöin
sijoittuu palveluiden saavutettavuuden kannalta
optimaalisesti. Päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ei
sijoiteta keskusta-alueen reunoille niiden liikenteellisten
vaikutusten vuoksi. Kaupunkilaisten huomioon ottaminen
kaavoituksessa tarkoittaa myös kaupunkilaisten tarvitsemien
palveluiden huomioon ottamista. Tilaa vaativan kaupan
sijoittaminen ydinkeskustan ulkopuolelle on
yleiskaavaluonnoksen mukaan mahdollista.
14
H 134
kirkonkylämäiseen keskustaan. Kaikessa tulee huomioida myös
taloudellisuus ja tulevat käyttökustannukset. Kaupunkia tulee
suunnitella asukkaiden eli veronmaksajien kannalta, eikä vain
erilaisten keskusliikkeiden.
- Liikaa tiiviitä kerrostalovaltaisia alueita tulee välttää
tämänkokoisessa kaupungissa, ettei synny Helsingin Itä-Pasilan
kaltaista ankeaa aluetta. Tulee uskaltaa myös kehittää ja suorittaa
ympäristövaikutusten (YVA) ja sosiaalisten vaikutusten arviointia
ilman pakkoakin, jos halutaan niin sanottua kestävää kehitystä. Sen
tulee näkyä myös toiminnassa, eikä vain sanahelinänä paperilla.
Linja-autoliikenne ja rautatieasema tulee pitää keskenään samassa
tasossa. Hissiliikenne on hankala suurelle ihmismäärälle, eikä niitä
kyetä kuitenkaan pitämän puhtaana: oksennuksia ja ulosteita
keskellä sunnuntaipäivääkin. Eritasoiset raput ovat hankalia
lastenvaunuille ja rollaatoreille sekä huonojalkaisille. Luiskat ovat
yleensä aivan liian jyrkkiä ja jopa liian pitkiä ilman sopivia
lepotasanteita.
Omistamamme tontilla 16/ 1543 / 1 kaavan tulee sallia mm
elintarvike vähittäiskauppamyynnin.
1.6.2010
- Kaupunkirakenteen eheyteen sisältyy ajatus asuinalueiden
viihtyisyydestä. Myös esteettömyys otetaan suunnittelussa
huomioon. Vaikutusten arviointi on osa yleiskaavaprosessia.
Rautatieasemalla tarvitaan joka tapauksessa
tasonvaihtolaitteita, joiden tulee olla myös viihtyisiä ja niiden
kunnossapidosta tulee huolehtia. Asemaratkaisut voidaan
toteuttaa toimivasti myös silloin, kun eri liikennemuodot
toimivat eri tasoilla.
- Eteläisen kehäkadun ja Kalevankadun risteyksessä
sijaitsevalla tontilla on aiemmin toiminut rautakauppa ja nyt
tontilla toimii kirpputori.
- Päivittäistavarakaupan sijoittumisessa on otettava
huomioon paitsi nykyisten asuinalueiden
päivittäistavarakaupan toimintaedellytykset myös tulevien
asuinalueiden päivittäistavarakaupan perustamisen
edellytykset. Päivittäistavarakaupan salliminen ko. tontille
heikentää ennen kaikkea Hakalan nykyisen
päivittäistavarakaupan toimintaedellytyksiä. Hakalan
nykyinen kauppa sijaitsee alueen asutuksen painopisteessä
ja noutoetäisyyksien kannalta optimaalisesti.
Päivittäistavarakaupan salliminen mielipiteessä esitetyn
mukaisesti vaarantaa Yli-Jurvan päivittäistavarakaupan
toteutumisen.
- Laajan tavaravalikoiman kaupoille, jotka sijoittuvat
tuotevalikoimaltaan erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan
väliin, on kaksi yhdyskuntarakenteellisesti sopivaa paikkaa:
Kalevankadun pohjoispää sekä Kalevankadun ja Eteläisen
kehäkadun risteyksen alue.
15
H 135
Haluamme että tonttimme Hyvinkäänkatu 42 muutetaan AK alueeksi. Tontilla on pienkerrostalo ja piha-alue, ja haluamme sen
pysyvän entisellään asumiskäytössä.
H 136
Sairaalantien/ Hangontien risteysjärjestely tulee pikaisesti toteuttaa
kartassa ehdotetulla tavalla ja liikenne Hangonradan länsipuolelta
sairaalaan ohjata radan itäpuolelle rakennettavalle yhteydelle (kuten
kartassa). Liikenteen määrää Nummenkärjentiellä/Hangontiellä tulee
rajoittaa läpikulkukiellolla ja raskaan liikenteen ajokiellolla. Nykyisen
alikulun käyttö tulisi sallia vain hälytysajoneuvoliikenteelle tai alikulku
ajoneuvoilta tulisi kieltää kokonaan. Perustelut: Nykyinen
läpiajoliikenteen määrä Nummenkärjentiellä ja Hangontiellä ylittää
tiestön laatutason asettamat rajat. Lisäksi Nummenkärjentieltä
puuttuva kevyen liikenteen väylä on turvallisuusriski.
- Varmasti paljon muutakin kommentoinnin arvoista kaavoituksissa
tapahtuu, mitä ei edes huomaa, mutta Rääkänpään alueen tapaus
on ansaitusti tullut kaikkien tietoisuuteen.
- Ei asukkaita saa häätää kodeistaan. Sen vielä juuri ja juuri saattaa
ymmärtää, jos merkittävän yleisen edun vuoksi joku yksittäinen
vanha talo joudutaan purkamaan kerrostalon tieltä ja asukkaat
joudutaan painostamaan muuttamaan pois. Tällaisesta ei nyt
kuitenkaan ole kyse.
- Tulisi muuten kovin kalliiksikin kaupungille tai mikä taho ostajana
toimisikaan, jos kymmenet tontit rakennuksineen lunastettaisiin
täydellä hinnalla omistajiltaan. Siis tosiaankin oikealla hinnalla, jossa
ei ole huomioitu pakkomyynnin aiheuttamaa hinnanalennusta, kuten
asia tulisi tehdä.
- Ainoa myönteinen seikka perusteluissa oli, että luonnon
hyvinvointia on ajateltu autottomuuteen pyrkimisellä. Luonnon
hyvinvointia kuitenkin parhaiten tuettaisiin sillä, että ihmisten määrää
vähennettäisiin huomattavasti. Sitä taas ei saavuteta
lisärakentamisella. Sen sijaan, että rakennetaan hirvittäviä määriä
lisää tilaa ihmisten asuttavaksi, tulisi pikemminkin vaikka tuhota
kerrostaloja kaupungin syrjäisemmistä osista. Sellaisella politiikalla
H 137
1.6.2010
- Päivittäistavarakaupan ja laajan tavaravalikoiman kaupan
lisäksi liiketiloja on osoitettu paljon tilaa vaativalle kaupalle.
- Ruotsalaisen koulun vieressä sijaitseva tontti on osoitettu
osayleiskaavaluonnoksessa julkisten palvelujen ja hallinnon
alueeksi (PY). Merkintä tontin alueella muutetaan
osayleiskaavaehdotukseen nykyisen käytön mukaisesti
kerrostalovaltaiseksi alueeksi (AK).
- Osayleiskaavassa ei oteta kantaa yksittäisten katujen
liikennejärjestelyihin, kuten Nummenkärjentien ja
Hangontien raskaanliikenteen läpiajokieltoihin. Sinänsä
mielipiteessä tuetaan osayleiskaavaluonnoksessa esitettyä
ratkaisua.
- Rääkänpää osoitetaan yleiskaavaehdotuksessa
erillispientalovaltaiseksi asuinalueeksi.
- Yksi keskeisistä keskustaajaman osayleiskaavan
tarkistuksen lähtökohdista on kaupunginvaltuuston
27.11.2006 § 120 hyväksymä väestötavoite. Asumiseen
osoitettavien alueiden tarpeeseen vaikuttaa väestömäärän
lisääntymisen lisäksi mm. asumisväljyyden kasvuun liittyvät
tekijät.
16
H 149
H 150
H 147
olisi paljon suurempi vaikutus luonnon tilaan.
Hähkäsuon - Hähäänmäen alueen yleiskaavoitus pitäisi tehdä
yhteistyössä Hausjärven ja Riihimäen kanssa. Alueen pohjoisosasta
on alle kilometrin kävelymatka Hausjärven kunnan kaavailemalle
Monnin junaseisakkeelle. Pääradan varren seisakkeen ympäristön
rakentaminen pitäisi harkita tarkkaan. Alueelle pitäisi rakentaa ennen
kaikkea asumista.
Sonnimäkeen, erityisesti Uudenmaankadun varrelle, mahtuisi
enemmänkin asuntorakentamista. Uudenmaankatua pitkin kulkee,
Paavolan reitin ohella, kaupungin ainoa toimiva bussilinja.
Joukkoliikennettä arvostaville ja vanhuksille alue olisi mainio
asuinpaikka.
Hannu Lindqvistille ensin vastaus viestiinne 2.3.10 klo 15.43: Kirjoitin todellakin palautteen verkko-viestinnän kautta
ydinperusteista, miten tekniikka yleensäkin toimii, suunnitellessaan ja
sorvatessaan kaavojaan Hyvinkäälle ja mitä se merkitsee
Hyvinkääläiselle, - ihmiselle. Sitten lyhyesti kirjoitettu viesti vaan
häipyi arvaamatta eikä sitä koneeni muisteista mistään löytynyt. No,
näin vaan kävi ja ainutkertaisesti minun koneellani. – Tuo oli
vertauskuvallinen heitto, - että jo kaupungin koneetkin osaavat
sensuurin -, miten ihminen ja kuulemisensa elintärkeissä elämän
perusteissaan osataan - ja julkeasti pystytään - ohittaa.
Mutta, tässä lähetän nyt viestini uudelleen, huomattavan pidempänä,
ja erilaisesti jäsenneltynä.
Ensiksi: Olen hyvin iloinen siitä, että oman palauteyritykseni jälkeen
on viimeisen hädän hetkellä hyvinkääläinen ihminenkin sentään
herännyt suojelemaan sitä, mikä on elintärkeintä arjessaan: henkinen, sosiaalinen ja aineellinen elinehtonsa. Tarkoitan
Rääkänpää-shokin havahduttamia ihmisiä tarkastelemaan elämän
arvojensa tärkeysjärjestystä.
Toiseksi: Taannoin kirjoitin Aamupostin mielipidesivulle huoleni,
Hyvinkää-kuvien avulla, miten arjen elämästä on tosiasiallisesti
häivytetty ja hävitetty "ihminen". Halusin kirjoituksessa puhua
ihmisen sanoilla, miten tilalle on tosiasiallisesti asetettu mm.
kuluttaja, tuottaja, asiakas, tuote, tuotteistus…, - Jonka kaltaiset
sanat heijastavat aina selkeitä arvovalintoja; kyseiset sanat antavat
myös selkeitä viitteitä, kenelle ko. ihmistä ja ihmisen toimintoja
1.6.2010
- Yleiskaavaluonnoksesta on pyydetty myös naapurikuntien
lausunnot, joten niidenkin kanta tulee selvitettyä. Asumisen
lisäksi myös työpaikkarakentaminen voi tukeutua tulevaan
asemaan ja osaltaan edesauttaa aseman syntymistä.
- Sonninmäen alue on hyvin saavutettavissa
joukkoliikenteellä ja siksi on perusteltua osoittaa alueelle
asumista. Toisaalta alueella on tärkeä merkitys
viheralueverkoston osana. Tämän vuoksi suurin osa
alueesta on jätetty rakentamisen ulkopuolelle.
- Keskustaajaman osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon
yhteydessä käytössä olleesta karttapalautejärjestelmästä
tämä oli ainoa viesti, jonka mukaan järjestelmä ei ole
toiminut. Järjestelmää testattiin mielipiteen esittäjän otettua
yhteyttä eikä järjestelmässä havaittu toimintavikoja.
- Osayleiskaavaluonnoksen nähtäville asettamisen
nimenomaisena tarkoituksena on ollut mielipiteen ilmaisun
mahdollistaminen.
- Yleiskaavatyössä ja siihen liittyvässä viestinnässä
käytetään yleisesti maankäyttö- ja rakennuslain termistöä.
Tämä voi olla viestinnässä häiriötekijä, mutta toisaalta
helpottaa osayleiskaavan ja lain suhteen arviointia.
17
korvaavat sanat ovat tärkeitä.
Kolmanneksi: Oman ammattini ja sen ohessa harrastusteni sekä jo
"Äitini kohdusta asti" omaksumieni näkemysten myötä olen tullut
vakuuttuneeksi, että joka ainoa ihmisen sana, kirjoitettu, puhuttu ja
laulettu, on metafora, vertauskuva jostakin hyvin laajasta ja hyvin
syvällä ihmisen mielessä liikkuvasta. Ihmistä korvaavat nykyiset
virallisen oikeaoppiset sanat, asiakas, kuluttaja, tuottaja jne. pyrkivät
korostamaan järjellisen tarkkarajaista - ja tarkoitushakuista - "siivua"
ihmispersoonasta, ei kokonaisen ehyttä - energisen luovaa,
ajattelevaa ja tuntevaa - arjen ihmistä. Nyt siis kaavoittajat
tukivoimineen saavat nahoissaan tuntea, onneksi, miten
Hyvinkäälläkin sentään nousee mittava joukko "toisinajattelijoita"
ikään, sukupuoleen, arvoja ekonomiseen asemaan, uskontoon,
politiikkaan jne. jne. katsomatta.
Neljänneksi: Joka ainoan ihmisen, - siis ihmisen - perimmäinen,
välttämättömin elinehto ja kasvamisen tae arkisen aidosti on
kuulluksi tuleminen. Kuuntelemattomuus, huolimatta mittavistakin
jäsenyyksistä erilaisissa seuroissa, tuottaa voimistuvasti
masennusta, syrjäytymistä, voimien uupumista…, jotka ilmenevät
myös välinpitämättömänä pilkallisuutena, aggressiona ja
tuhovimmana, lopulta itsemurhinakin, kuten on havaittu mm.
Hyvinkään lähiseuduilta.
Mitä tuosta siis voisi oppia: - Ei mitään ihminen, joka on kadottanut
oman ihmisyytensä ja on joutunut kokemaan ehkä varhaisista
vuosistaan asti kuuntelemattomuuden ilmapiiriä. – Ihminen, joka on
voinut säilyttää oman tunnevoimansa, myötäeläytymisen kykynsä,
oman arkisen ajattelunsa, luovuutensa… voi koko elämänsä aikana
oppia lisää ihmisyydestä ja ihmisyyden ulottuvuuksista niin yksilöinä
kuin yhteisöinä, sen myötä suunnaten tekemisiään.
Viidenneksi: Arvovalinnat, joita omaksutut ja käytetyt sanat aina
heijastavat, ovatkin siis näkyviä ja kuuluvia mittareita joko ihmisen
sisäisestä eheydestä ja luovista tunnevoimista; - taikka ihmisyyden
pirstaleisuudesta, särkymisestä, välinpitämättömyydestä, kiihkeästä
vallanhimosta jne.
Jokaista ihmistä arkisissa tehtävissään koskevat aina lait ja
asetukset. On kuitenkin silmiinpistävä tosiasia, miten erilaisilta
"arvovalintojen" pohjilta lakien ja asetusten, niistä juontuvien
annettujen ohjeiden ja määräysten, tulkinnat ja toteutusten sävyt ovat
1.6.2010
- Yleiskaavatyössä pyritään sovittamaan yhteen erilaisia
intressiristiriitoja ja näin ollen on selvää, että
yleiskaavaluonnoksessa esitettyjä ratkaisuja myös
kritisoidaan.
- Osallisten, siis ihmisten ja erilaisten yhteisöjen,
mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida
kaavoituksen vaikutuksia ja esittää kirjallisesti ja suullisesti
mielipiteensä asiasta on olennainen osa kaavan
valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta.
- Osayleiskaavatyön yhteydessä tehtäviä arvovalintoja
voidaan arvioida yleiskaavan vaikutusten kautta.
Yleiskaavan ehdotusvaiheessa vaikutusten arviointia tullaan
edelleen täsmentämään. Yleiskaavatyön tavoitteita, sisältöä
ja vuorovaikutusmenettelyä ohjaa maankäyttö- ja
rakennuslaki.
18
- kuin yö ja päivä - erisuuntaisia. Niinpä mm. kaupunkisuunnittelussa
lain määräykset "kuulla" asukkaita, voivat toteutua kovasti eri tavoilla.
Toisilla arkisen elävästi kuunnellen, tuottaen vuoropohdintaa; toisilla virallista lain täyttämistä "kuulla", että todistettavasti niin on
tapahtunut, sitten tilastoiden tapahtuma.
Eräät juridiikan gurut ovat todenneet, miten asiat on ehdottoman
"juridisen sitovasti" ratkaistu ja tehty mm. Hitlerin kansallissosialismin
piirissä ja kansan suurella tuella. Juridisesti tekoja ei olisi voinut
murtaa. Nyt ja ajankohtaisesti samaa todistelee kansanmurhasta
syytettynä oleva "kasallissankari", koko maailman ihmisten tuntema,
tässä nimeltä mainitsematon. – Kaukana olevat vinoutuneet asiat ja
tapahtumat voi aina "nähdä" "turvallisesti"; läheltä "näkeminen"
yleensä on huomattavan vaikeampaa. Juridiikan on siis valittava
myös eettiset arvovalinta-perusteet.
Mutta eivät arjen ihmiset tyhmiä ole, vaikka - tai onneksi - eivät aina
hypi pöydälle huutamaan "kuulluksi" tulemisen perään. Joskus on
ehdottoman tärkeää nousta räväkästi toisinajattelijaksi, hypätä
pöydälle ja huutaa. Mm "tekniikka-tosiuskova" ihminen voi äityä
äärimmäiseksi jääräksi, matemaattisen ehdottoman oikeassa
olevaksi. Ihmisen ominaisuus perimmältään kuitenkin on, että
sanoista ymmärretään sen ehdottaman järjelliseksi ja
tarkoitukselliseksi lanseerattu pintarakenne, mutta myös ja kuitenkin:
- sanojen syvät sisältömerkitykset ja tarkoitetut aikomukset, myös ns.
sanojen ja rivien välissä olevat viestit. Eivät mm. sadut ole lasten
loruja, ne puhuvat pintaa syvemmistä ja elämän tärkeistä asioista
aikuisille, kuten myös satu "keisarin uusista vaatteista".
En noita seikkoja siis ollut kirjoittamassa kaupungin "virallisen
kuulemisen" verkkosivulla, tässä ne assosiaatioina kirjaan
pohdittavaksi.
Olen aikanaan kysellyt eräältä Teknisen korkeakoulun lehtorilta,
miten paljon siellä opiskellaan ja kysellään, mikä todellisesti on
tapaus ihminen, psyykkisesti, sosiaalisesti ja fyysisesti. Hän sanoi
välittömästi, että ei juurikaan mitenkään, että ihmistieteiden opiskelu
koetaan opiskelijoiden ja myös joidenkin opettajien piirissä vain
häiritsevänä ja turhana rasitteena, sentään tekniikan parissa. Hän
totesi lisäksi, miten näkisi ihmistä koskevan opiskelun ehdottoman
merkittävänä ja tärkeänä, koska ihmistä varten mm. asunnot
rakennetaan, kaupungit suunnitellaan ja tekniset tuotteet kehitellään.
1.6.2010
19
Eräistä "sukulais-insinööreistä" tiedän, miten voimakkaasti voidaan
ihminen kokea teknisten tuotteiden suunnittelussa häiriötekijänä.
Toiset taas ovat nähneet sen ehdottoman tärkeänä. En tiedä
teknisten oppilaitosten nykytilannetta ja asenteita ihmistieteiden
opiskelussa.
Tuo ihmiseen ja ihmisyyteen tutustumisen merkittävyys tässä siksi,
että näen sen ehdottoman välttämättömänä, sillä ei ole vähäinen
asia, suunnitellaanko kaupunkia, sen osa-alueita, "kuluttajalle",
"asiakkaalle", "tuottajalle", jollekin muulle "tuotteistetulle ihmiskuvalle"
taikka: - ihmiselle. Noissa erilaisissa "ihmiskuvan" vaihtoehdoissa ja
painotuksissa suunnittelun ja toteutusten lopputulos on kovinkin
erilainen, - niin kaavoituksessa, puistojen hoidoissa,
kulttuurimaiseman huomioinneissa, asuinalueiden luontoarvojen
huomioimisissa, koululaitoksen suunnitteluissa ja painotuksissa,
terveyden ja sairaanhoidon eri osa-alueilla, lastenhoidon
painotuksissa jne. jne. jne.
Edellä mainittujen painotusten perusteella ehdotan, että Hyvinkäällä
koko tekniikan osastojen toimijat, puutarhajaoksen väki tai
ympäristöpuolen toimijat, alkaisivat tiiviin ja monivuotisen opiskelun
ihmisyydestä suhteessa oman työnsä todellisimpiin tarkoituksiin.
Opiskelun ohessa ja jälkeen sitten jatkuvaan konsultaatioon,
minkälaiselle ihmiskuvalle kaupunkia, sen kaikkia osa-alueita,
halutaan suunnitella ja rakentaa.
Tuo Rääkänpää-töräys oli sentään jo todellinen hälytyssoitto
asukkaille, ihmisille, suunnittelun "nykytrendeistä" Hyvinkäällä. On
vaan kovin lohdutonta tietää, - kokemuksista - miten tuonkaltaisesti
on usein ryhdytty jo aikojen takaa pehmittämään ihmismieliä: "näkemään, mikä on järkevää" tulevina vuosina, - - vaikka kyseessä
todellisesti onkin mitä järjettömin - ja ihmisen luovaa energisyyttä
tuhoava - suunnitelma. Onhan tuo "järkevää" olennolle, joka ei ole
elävä arjen ihminen vaan: - esim. "kuluttaja", "tuottaja", "asiakas"…;
mutta: - kun luovuuden ja ajattelun energisen tyyssijan, turvallisen ja
oman elinpiirin, - kodin - tuhoamis-suunnitelmasta on kyse, silloin
puututaan hyvin räikeästi ihmisyyden perustekijöihin. Olen
äärimmäisen huolestunut, huolestunut senkin vuoksi, kun tiedän
tämänkaltaisten perusteiden näissä ylivertaisissa tekniikkojen
oppirakennelmissa ja puoltajissa herättävän vain huvittuneisuutta.
Toki se on heidän häpeänsä, mutta: - vakavaa siksi, että
1.6.2010
20
välinpitämättömyyden ja vähättelyn asenne sisältää ihmisyyden ja
ihmisenmittaisen kaupungin vinoutumista ja terveiden puolisen
tuhoamista, - kauas vuosikymmenien maisemiin ja uusien
sukupolvien harteille korjattavaksi.
1.6.2010

liitteet - Hyvinkaan kaupunki

Transcription

Similar documents

Hyvinkää - Asunnottomien yö

Jaana Mäkelä Hanna Putkonen

Vastineet Inarin kirkonkylän asemakaavaehdotuksesta

Ohje uimakoululaiselle_kevät 2014.pdf

Rakentavasti - Hyvinkaan kaupunki

Laihia osayleiskaava valmisteluvaiheen vastineet 28042014.pdf

Vastineet mielipiteisiin

Supercross-radan rakentaminen

Seurakäsikirja

Ideakortti 7: Frisbeegolfrata

Tutustu kÃ¤vellen HyvinkÃ¤Ã¤seen

Päätösjulkaisu [pdf] - Lapsen ja nuoren Hyvä Arki

Jäämerenrata 2009