Yliopistotennistä - HVS

HVSSANOMAT
HVS-Tenniksen ja Talin Tenniskeskuksen syyslehti 2012
12
HVS
uudistuu.
4
Emma Laine
8 miettii uransa jatkoa.
JJarkko Nieminen
10 mukana IPP Openissa.
Verryttelyn
V
16 merkitys.
Yliopistotennistä
Yhdysvalloissa.
HVSSANOMAT
©2011 WILSON SPORTING GOODS CO. *TIA census (USA 2010), Yano census (Japan 2010), SMS census (Europe 2010)
2
SIX.ONE Control & Spin
POWER WITH A CLASSIC TWIST.
When you’re a top ranked player, you require a top-performing racket.
That’s why Jarkko Nieminen prefers the Six.One,® the ultimate in classic
control and stability. Packed with enough pop to smash stunning shots from
anywhere on the court. Choosing from our most popular line of racquets
on the professional tour, means you don’t just play, you play to win.
More Focus. More Intense. More Win. Get more at wilson.com
WANT MORE CONTROL & SPIN?
Scan this QR code with your mobile device.
No reader? No problem. Go to:
wilson.com/qr or for more info wilson.com
NUMBER 1 IN TENNIS*
PÄÄKIRJOITUS
HVSSANOMAT
3
Verryttely ja
venyttely kunniaan!
Vanhan lätkäviisauden mukaan vain tyhmät venyttelevät. Tämä ylimielinen lausahdus ei pidä paikkaansa
tenniksessä eikä varmaan oikeasti missään urheilussa.
Tai toki verryttelyn ja venyttelyn voi jättää väliin, mutta se kyllä näkyy tuloksissa ja tuntuu kropassa, ennemmin tai myöhemmin.
Itse olen hölmöyksissäni laiminlyönyt verryttelyä ja
venyttelyä pidemmän aikaa. Ehkä ajattelin, että kun liikuntamäärät ovat nykyään niin pienet, ei huoltotoimia
tarvitse tehdä. Mutta eihän se niin mene. Kun yhtälöön
lisättiin toimistotyö, oli ongelma valmis ja kroppa totaalijumissa. Viime talvena jumi oli jo niin paha, että
piti turvautua fysioterapiaan. Paketin avaamisessa kesti
pari kuukautta, reseptinä olivat viikoittaiset käynnit fysioterapiassa ja päivittäinen jumppa ja venyttely. Nyt
täytyy aktiivisesti pitää huoli siitä, ettei tilanne uusiudu.
Sivulla 16 on meille kaikille vinkkejä verryttelyyn ja
venyttelyyn. Niitä noudattamalla peli varmasti kulkee
jatkossa paremmin, jolloin saa keskittyä pelistä nauttimiseen, ei selittelyyn. Alku voi tietysti olla vaikea, jos
tähän mennessä lämmittely on hoitunut auton penkinlämmittimen avulla ja venyttelyn virkaa on toimittanut tossujen nauhojen sitominen ja avaaminen. Mutta
kuten aina, pitkäjänteinen työ palkitaan. Tärkeintä on
uusien rutiinien aloittaminen.
Syksyn kisat järjestetään seuran vapaaehtoisista kootulla tiimillä. Lue lisää autokuskeista sivulla 11.
Tennistä ja opiskelua
Luulen, että USA:n yliopistotenniksessä edellä mainitut asiat on otettu huomioon. Paljon olen siitä positiivista kuullut. Suomalaisten pelureiden papereissa
yliopistotennis on jo pitkään ollut suosittu vaihtoehto,
joka vuosi useampi nuori lentää Atlantin taakse mailat
laukussa. Tässä lehdessä Ina Kauppila kertoo omista
kokemuksistaan Bostonissa. Inalla on jo kolme vuotta
opiskelua takana ja viimeinen käynnissä. Vuodet ovat
olleet antoisia. Lue lisää sivulta 12.
JNTA:n eli Jarkko Nieminen Tennisakatemian toiminta käynnistyi kesällä Talissa. Toiminnan tavoitteet
ovat kovia niin kuin pitääkin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on olla Pohjois-Euroopan paras tennisakatemia.
Toiminnan perusajatuksena puolestaan on suomalaisen
tenniksen eteenpäin vieminen. Yksin se ei kuitenkaan
onnistu, vaan vaatii aktiivista yhteistyötä kaikkien lajin
parissa toimivien kesken. Se tiedetään myös akatemiassa ja siihen myös pyritään.
Syksyn helmiä ovat perinteiseen tapaan Ortolääkärit
Open ja IPP Open. Viime vuoden tapaan turnaukset pelataan samalla viikolla, joten Talissa riittää silloin katsottavaa. Eiköhän täytetä katsomot ja tueta samalla Jarkon
akatemian toimintaa. Tennis on parasta paikan päällä!
Seurassa tekemisen meininkiä!
SYKSY ON KIIREISTÄ AIKAA tennis-
rintamalla. Koulut ovat alkaneet ja lomat
on pidetty. Tennisharrastajat palaavat halleille ja etsivät kukin tahollaan mielekästä
ja kivaa peliseuraa.
Ilolla olen seurannut, että kysyntää on
riittänyt. Talin ja Taivallahden tenniskouluihin on tullut ennätysmäärä oppilaita.
Entistä nuorempana tullaan lajin pariin.
Käykääpä vaikka katsomassa Talissa minitennistä tiistaisin klo 17.00 kentillä 11 ja
12.
kyvät Talin ja Taivallahden arjessa. Tätä
kirjoittaessa valmistaudutaan kovimpaan
A-luokan kilpailuun Finnish Touriin. Davis Cup pelataan Talissa ja loppukuusta on
junnujen Pikkujätti Openin vuoro vallata
Talin kentät. Kaikki tämä lokakuussa!
Sokerina pohjalla IPP Open ja OrtoLääkärit Open 12.-18.11.2012 Talissa.
Jarkko ja Emma ovat mukana suuressa
kansainvälisessä turnauksessa, joten kaikki
kannustamaan.
TALIN TOIMITUSJOHTAJA Jussi Nes-
KILPAVALMENNUKSESSA on tapah-
tunut muutoksia ja hyvään suuntaan.
Teemme yhteistyötä Jarkko Nieminen
Tennisakatemian kanssa ja vaikka toiminta
on vasta alkutaipaleella, positiiviset merkit
ovat jo ilmassa. Ammattivalmentajat ja
kovaa treenaavat pelaajamme luovat aivan
uudenlaista asennetta ja harjoittelukulttuurin osaamista Taliin. Sen aistii. Se tarttuu. Se tuo tuloksia. Toivottavasti saadaan
kaikki tahot JNTA:n taakse ja puhaltamaan yhteishenkeä!
te jäi eläkkeelle 1.10.2012. Samana päivänä olen hypännyt isoihin saappaisiin.
Lyhyesti virsi kaunis. Suurkiitos Jussi kaikesta. Olet rakentanut Euroopan suurimman sisätenniskeskuksen. Olet ollut reilu,
oikeudenmukainen, välittävä johtaja meille kaikille ja ennen kaikkea hyvä ystävä.
Nähdään Talissa ja Taivallahdessa!
KILPAILUJA RIITTÄÄ. Seuralla on yli
40 sarjatennisjoukkuetta, joiden pelit nä-
HVSSANOMAT
Toimitus
Talin Urheilupuisto
Kutomokuja 4
PL 81
00381 HELSINKI
FINLAND
Vastaava päätoimittaja
Pekka Mäkelä
Päätoimittaja
Marko Mettenranta
Kuvat
Nina Kaverinen, Jouko Siro
Toimitus
Saku Siivonen
Timo Rautava
Marko Mettenranta
päätoimittaja
Pekka Mäkelä
HVS-Tenniksen
toiminnanjohtaja
Talin Tenniskeskus
Vaihde / vuorovaraukset
Puhelin: (09) 565 6050
talintenniskeskus@talintenniskeskus.fi
Ilmoitukset
Toimisto / Marita Inberg
Puhelin: (09) 506 3191
marita.inberg@talintenniskeskus.fi
HVS Toiminnanjohtaja
Pekka Mäkelä
Puhelin: 040 521 7818
HVS Toimisto
Pia-Marie Aaltonen
Puhelin: (09) 561 2776
hvs@talintenniskeskus.fi
Ulkoasu
Jani Paasonen
Repro ja taitto
A5 Plate Media Oy
Paino
PunaMusta Oy
Jukaisija
4
HVS UUDISTUU
HVSSANOMAT
HVS terästää tavoitteitaan
Ydinarvoja ovat yhteisöllisyys, avoimuus,
oikeudenmukaisuus ja into kehittyä
Muutoksen tuulet virtaavat Talin Tenniskeskuksessa.Toimitusjohtaja Jussi Neste ja seuran toimistonhoitaja Liisa Rainio jäävät eläkkeelle. Kuvassa vasemmalta Jussi Neste,
Liisa Rainio, Pekka Mäkelä, Pia-Marie Aaltonen ja Marita Inberg.
A
loitin tenniksen
8-vuotiaana Vesilahden Rautialan
kylän tenniskentällä. Osallistuin
tenniskurssille, jota veti Pirkko
Granroth. Vuosi oli 1980.
Tennismailaa olin kokeillut
vuotta aikaisemmin Simpeleen
paperitehtaan kentillä, mutta into
syntyi varsinaisesti talkoovoimin
tehdyllä upouudella tenniskentällä. Paikallinen tiilitehdas lopetti
toimintansa noina aikoina ja tennisseuralla oli lupa hyödyntää tiilitehtaan jäämistöä. Muistan, kuinka keräsimme maasta vanhoja tiiliä
ja jauhoimme niistä tiilimurskaa,
joka sitten siivilöitiin kentälle massaksi. Olin pikkupoika. Jostain Vesilahdella löytyi into rakentaa oma
tenniskenttä, jota ovat sen jälkeen
hyödyntäneet tuhannet kuntalaiset
ja kesäasukkaat.
Omalle innostukselleni esikuvina olivat varmasti kilpaa pe-
Osallistuin tenniskursseille...
vuosi oli 1980.
lanneet serkkuni Ari ja Kimmo.
Mutta valmentajan kannustus oli
varmasti avainasemassa. Sain kipinän. Ensimmäinen talvi pelattiin
koulun puulattialla. Toisena talvena jo tunti viikossa bolltexilla.
Kesät menivät Rautialassa, jossa
minua valmensi hieman vanhempi
Jarvan Jouko. Ensin hävisin, kun
Jouko pelasi paistinpannulla. Sisuakin tuli ja kämmen alkoi joskus
osua jo kenttään.
Tennis antaa paljon
Kolmantena vuonna siirryin
Tampereen Tennisseuraan Tatsiin. Matka hallille syrjäkyliltä oli
pitkä, mutta vanhempieni apu
auttoi. Sain harrastaa toden teolla
lajia, jota lapsena rakastin. Tatsissa
siirryin Varpulan Masan valmennukseen. Masa opetti, kannusti ja
auttoi. Rystykin jäi jo välillä kenttään. Kiersimme Masan Patrolilla
ja asuntovaunulla ympäri Suomen.
Kohokohta oli matka 13-vuotiaana Båstadiin. Takkiin tuli avauspelissä 6–0, 6–0.
Kisamatkat kuitenkin jatkuivat
ja joskus tuli jo jokunen voittokin.
Parasta olivat kaverit ja yhdessä olo.
Niihamaan pitkät lenkit menivät
hyvässä porukassa. Masa opetti,
että tenniksessä ei pärjää, jos ei tee
töitä. Mutta jos tekee, niin varmasti pärjää. Mutta voitoista viis.
Olennaista on se, että 25-vuoden jälkeenkin muistan sen kannustuksen ja välittämisen, jota
pikkupoika sai valmentajaltaan.
Treenattiin ja kisailtiin. Yksi vuoden kohokohta oli Arctia Open
Pispalassa, jossa sain olla pallopoikana. Tennis jäi pikkuhiljaa riparin
jälkeen ja tilalle tuli ne asiat, joita
murrosiässä nuoren ihmisen mieleen tahtovat tulla. Mutta sain ten-
nikseltä paljon, itse asiassa aivan
valtavasti.
Rakkaudesta lajiin
Suomi-tenniksen piirissä on paljon
ihmisiä, jotka ovat tehneet pienellä palkalla tai täysin talkoovoimin
valtavasti työtä lajin, mutta ennen
kaikkea työtä sen harrastajien ja
urheilijoiden puolesta. HVS-Tenniksestä niitä voisi luetella suuren
määrän.
Tänä syksynä on aika nostaa
esille kaksi poikkeuksellista henkilöä – Liisa Rainio ja Jussi Neste.
Jussi on toiminut Helsingin Tennisstadion toimitusjohtajana 28
vuotta. Välittänyt, kehittänyt ja
Seurana autamme
myös muita seuroja
kehittymään.
pitänyt hyvää huolta pääkaupunkiseudun keskeisestä tenniskeskuksesta, josta on vuosien työn
seurauksena kasvanut Euroopan
suurin sisähalli, osana Talin urheilupuistoa. On aika kiittää – työ
suomalaisen tenniksen eteen on
aivan poikkeuksellinen. Joka päivä lähes tuhat ihmistä voi nauttia
työn hedelmistä ja liikkua pitämänsä lajin parissa.
Niin ikään suuri kiitos kuuluu
Liisalle, joka on hoitanut keskeisesti niin halliyhtiön kuin HVS:nkin
asioita, vetänyt kerhoja ja järjestänyt toimintaa. Kiitos Jussi ja Liisa
– onneksi te ette lähde minnekään!
Pitkäjänteistä työtä
Mutta palataan vielä Suomi-tennikseen. HVS:n hallitus on tehnyt
viime talvesta asti yhdessä jäsenistön ja henkilöstön kanssa strategiatyötä. Mitä seuran tulisi olla
vuonna 2015? Olemme asettaneet
tavoitteeksi olla Pohjoismaiden
paras tennisseura vuonna 2015
– ydinarvoina yhteisöllisyys, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja into
kehittyä.
Olemme vireä, kannustava ja
kokoava yhteisö, joka korostaa
nöyryyttä, välittämistä ja muiden pelaajien kunnioittamista.
Sitoudumme Talin ja Taivallahden pitkäjänteiseen kehittämiseen
tavalla, joka vahvistaa meidän ja
Suomi-tenniksen yhteisöllisyyttä.
Haluamme olla paras urheiluseura
työnantajana. Rakennamme pelaajille ja valmentajille urapolun Talin
tekonurtsilta Wimbledonin viheriölle. Olemme hyvä kumppani tennisyhteisössä.
Tavoitteena kannustavampi ilmapiiri
Aivan. Paljon helpommin kirjoitettu kuin tehty. Ja vielä vaikeampaa on se, mitä me oikeasti
tavoittelemme: Suomi-tenniksen
todellista kulttuurimuutosta. Ha-
luamme paljon nykyistä paljon
kannustavamman ilmapiirin, vauvasta vaariin.
Keskinäisen vertailun sijaan
autetaan junioreita kurottamaan
mahdollisimman korkeaan puuhun. Ollaan joustavia ja katsotaan asioita yksittäisen pelaajan
näkökulmasta. Muistetaan antaa
kiitosta ja kehua. Laajennetaan
harrastajien, mutta myös kilpapelaajien joukkoa. Ei polteta lapsia
loppuun, mutta kunnioitetaan
ja autetaan niitä, jotka päättävät
panostaa toden teolla maailman
huipulle. Se on helkkarin hienoa ja
tästä eteenpäin sanoa saa muuten
myös ääneen.
HVS:n pelaajat kilpailevat
kentällä muiden seurojen pelaajien
kanssa, mutta seurana autamme
myös muita seuroja kehittymään
ja Tennisliittoa kokomaan seuroja
kulttuurimuutoksen taakse. Luodaan Suomeen uutta osaamista ja
palkitaan niitä, jotka sitoutuvat
kovaan työntekoon. Saamme tennikseltä paljon, mutta muistetaan
myös antaa Suomi-tennikselle.
Ja miksi edellä mainittu kulttuurimuutos saattaa onnistua?
Emme ole yksin. Moni muu seura,
Tennisliitto ja Jarkko Nieminen
Tennisakatemia haluavat samaa.
Yhteinen lumipallo on lähtenyt
liikkeelle ja kasvaa. Hypätkää mukaan!
MIKKO ALKIO
Puheenjohtaja
HVS-Tennis ry
HVSSANOMAT
HVS UUDISTUU
HVS-Junior käynnistyi
Talin tenniskeskuksessa
Ohjattua toimintaa pelinomaisesti
PERHEEN PIENIMMÄTKIN voi-
vat tutustua tennikseen ohjatusti.
Harjoitukset mitoitetaan lapsen iän,
keskittymiskyvyn ja taitotason mukaan. Toiminnan ajatuksena on antaa lapsen kehittyä luontaisesti pelin
lainalaisuuksien myötä.
HVS-Tennis on toiminut menestyksekkäästi nuorten pelaajien
valmentamisessa kansalliselle ja kansainväliselle huipulle. Suuri osa kilpavalmennuksessa olevista pelaajista
on siirtynyt seuraan muista seuroista parempien olosuhteiden ja hyvän
valmennuksen ansiosta.
Niin sanottuja omia kasvatteja
kilpavalmennuksessa on satunnaisesti tietyiltä ajanjaksoilta, kun seuran valmentajat aloittivat pienten
lasten tehokkaamman valmennuksen. Tämä on toiminut tulosten
valossa hyvin. Pelaajat ovat menestyneet hyvin, mutta seuraavat ikäluokat ovat useasti jääneet pieniksi.
Harjoitukset
heti koulun jälkeen
Tästä viisastuneina HVS-Tenniksen
minitennistoiminta Talissa aloitettiin uusien ryhmien koostamisella
kaksi vuotta sitten, ilman suurempaa suunnitelmaa tulevaisuuteen.
Tänä syksyä aloitettiin HVSJunior-toiminta, jonka alla harjoittelevat pienimmät, jopa alle 4-vuotiaat lapset. Toiminnassa painotetaan
mahdollisimman monta tunnin
aikana turvallisesti lyötyä harjoituslyöntiä, lasten keskittymiskyvyn
mukaan.
HVS-Junior toiminnan keskeisin osa Talissa on kolme kertaa viikossa, välittömästi koulun jälkeen
pidettävä harjoitustapahtuma. Näissä harjoituksissa lapset harjoittelevat
oman taitotason mukaisilla välineillä ja oikealla kentän koolla, jotta
tennis olisi tennistä myös lapsille.
Ajatuksena on pelin oppiminen
itse pelin kautta, ilman liian pitkälle
vietyjä tekniikkamalleja. Annetaan
lapsen kehittyä luontaisesti pelin
lainalaisuuksien myötä.
Oppimisella
ei ole kiire
Juttua kirjoittaessani tarkistin maailman parhaiden pelaajien ikäjakaumaa. Tenniksessä palkintorahoilla
pystyy elättämään itsensä noin 150
maailman parasta pelaajaa.
Miehissä 150 parhaan joukossa ei ole tällä hetkellä yhtään
alle 20-vuotiasta, eikä naisten 150
parhaan joukossa ole yhtään alle
18-vuotiasta.
Olettaisin tilastojen perusteella,
että pelin oppimisella ei ole kenelläkään kiire. Kiire voi olla nopeaan
juniorimenestymiseen, joka usein
lopahtaa realismin iskiessä jossain
vaiheessa.
Tennis ei ole halpa laji, varsinkaan kansainvälinen kilpatennis.
HVS-Junior toiminnan tarkoitus on
ohjata lapsia kilpailemaan jossain
vaiheessa. Kilpailemisen tarkoituksena ei voi olla mikään muu kuin
innostaa harrastajia innostumaan lajista entistä enemmän. Ja jos kilpailemisen lopputuloksena kyseenalaistetaan oma harrastaminen, ollaan
lajin parissa väärin perustein.
Matka hienon lajin pariin
HVS-Junior toiminnassa harjoituksiin käytettävää aikaa pyritään
lisäämään yksittäisen harjoituksen
kestoa pidentämällä, ja keskittymällä niissä käyttävien harjoitteiden
pelinomaisuuteen, ei harjoituspäivien tai yksityistuntien määrää lisäämällä. Näin vapaa-aikaa jää muihin
päiviin ja muuhun monipuoliseen
harrastustoimintaan.
Toivon, että HVS-Junior toiminta on matka tenniksen pitkäaikaiseen harrastamiseen ja yhteisölliseen seuratoimintaan. Kyseessä
on yksi maailman suosituimmista
lajeista, siis nautitaan pallon lyömisestä ja ihmisistä lajin ympärillä.
Ilman pelaajan omaa, aitoa innostusta ja kiinnostusta lajia kohtaan on vaarana eksyä reitiltä. Lopullisen reitinvalinnan tekevät juniorit
joka tapauksessa itse, ennemmin
tai myöhemmin. Tässä vaiheessa on
hyvä, jos edelliset risteykset eivät ole
johtaneet umpikujaan.
Annetaan toiminnan ja tekemisen näyttää reitti matkan varrella.
TAPIO NURMINEN
5
Liisa Rainio eläkkeelle
Talin tenniskeskuksen ja
HVS-Tenniksen toimiston tehokaksikon toinen
osapuoli, Liisa Rainio, jää
eläkkeelle vuoden 2012
lopussa. Hän ehti toimia
tehtävässään 12 vuoden
ajan.
– Tulin töihin Talin
Tenniskeskukseen tammikuussa 2001 pitkän yksityisyrittäjäurani jälkeen.
Oli hienoa löytää uusi työelämä 52-vuotiaana oman
rakkaan harrastuksen piiristä. Olen toiminut mo- Liisa Rainio
nipuolisessa tehtävässäni
toimistonhoitajana Talissa, tehden töitä Talin tenniskeskuksen,
Taivallahden tenniskeskuksen sekä rakkaan kotiseurani HVSTenniksen parissa, Liisa kertoo.
– Intohimoni viimeisten vuosien ajan on ollut HVS-Tenniksen kesäleiritoiminnan ja toiminnanjohtajamme kanssa yhteistyössä tekemämme projekti SPR:n toiminnan tukemiseksi
maahanmuuttajalasten auttamiseksi. Suurta iloa on tuottanut
se, että olemme voineet tarjota Punavuoren vastaanottokeskuksen lapsille elämäniloa, toivoa ja toimintaa HVS:n kesäleiritoiminnan puitteissa Talissa. Meillä on ollut mukana useita
lapsia Afganistanista, Kosovosta, Somaliasta ja nyt viimeiseksi
3 pientä tyttöä Syyriasta ja 1 Kosovosta kesällä 2012.
Vuosien varrella monesta asiakkaasta on tullut ystävä.
– Haluan lämpimästi kiittää työnantajiani, mitä parhaita
kollegoitani, rakkaita tenniskavereitani ja hienoja asiakkaitani näistä yhteisistä rikkaista vuosista. Tulen ikävöimään teitä
kaikkia.
Liisan paikalla jatkaa Pia-Marie Aaltonen. Hän aloitti työt
Talissa 1. lokakuuta 2012.
HVS-Sanomat kiittää Liisaa kaikesta avusta ja toivottaa aktiivisia eläkepäiviä!
HVS-SANOMAT
Marita Inbergistä
talouspäällikkö
Pitkän uran Talin tenniskeskuksen ja
HVS-Tenniksen palveluksessa tehnyt
Marita Inberg nimitettiin syksyllä talouspäälliköksi. Hän aloitti uudessa tehtävässään 1. lokakuuta 2012.
Maritan vastuulla on niin Talin, Taivallahden kuin HVS:n kirjanpito, budjetti ja henkilöstö. Uusi rooli tukee uudistunutta organisaatiota, jossa eri toimijoiden
hallinto on keskitetty.
Marita Inberg
– Otan innoissani vastaan uudet tehtävät ja samalla uuden kollegan, Pia-Marien, Marita toteaa.
Maritan löytää jatkossakin Talin tenniskeskuksen toisen
kerroksen toimistosta ja vanhan yhteystiedot säilyvät. HVSSanomat toivottaa tsemppiä uusiin tehtäviin!
HVS-SANOMAT
HVS-Juniorit harjoittelevat kolme kertaa viikossa.
Intohimo kehittyä
M
enestyksen takana piilee vahva
näkemys ja päämäärä, uskallus
toimia sekä palava halu tehdä.
Näistä asioista kertoo HVS:n
arvo intohimo kehittyä.
Haluamme olla etujoukoissa nostamassa suomalaista tennistä uudelle tasolle,
osallistua tämän yhteisen tavoitteen saavuttamiseen ja tehdä kaikkemme sen saavuttamiseksi. Omalta osaltamme työ on jo alkanut: strategiatyötä tehtiin kevään ja kesän
ajan, nyt on käytännön toimien aika.
Kilpavalmennuksen organisaatio rakennettiin uudelleen, pelaajien harjoitusohjelmia uudistettiin, oheisharjoitteluun
ja valmentajakoulutukseen tehtiin huomattavia panostuksia sekä oltiin vahvasti mu-
kana Jarkko Nieminen Tennis Akatemian
(JNTA) käynnistymisessä.
Ihmiset keskiössä
Tavoitteemme on kehittää seuramme valmennus- ja harjoituskulttuuria entistä intohimoisempaan ja ammattimaisempaan
suuntaan. Näkemyksemme mukaan tavoitteen saavuttamisessa keskiössä ovat ihmiset.
Ajatus on samansuuntainen kuin New
Yorkin entisellä pormestarilla Rudolph
W. Giulianilla, kun hän halusi puuttua
rikosten torjuntaan – hän paransi poliisien
työoloja. Me panostamme työntekijöihimme luomalla koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia, tarjoamalla haastavan ja motivoi-
van työn sekä kilpailukykyisen korvauksen
työstä: esimerkkinä kannustepalkkaus osana valmentajien palkkausta. Tavoitteena
on luoda kehittymisen kulttuuri ja kierre
HVS:aan.
Yhteistyötä tarvitaan
Ihmiset ovat ytimessä, mutta myös toimintatavoilla on merkitystä. Silloin kun
ihmiset haluavat kehittyä ja kehittää toimintaa, on kaikki mahdollista. JNTA:n
syntyminen Taliin, valmentajakoulutukset
ja ennen kaikkea yhteinen sitoutuminen
kehittymiseen ovat jo nyt näkyneet arjen
toiminnassa. Toivottavasti into säilyy ja vä-
littyy entistä useammalle niin Talissa kuin
sen ulkopuolellakin.
Seurat, niin pienet kuin suuret, Tennisliitto, JNTA, jokainen toimija on tärkeä,
kun Suomen tennistä viedään eteenpäin.
Toivottavasti ympäri Suomea löytyy riittävästi intoa ja kunnianhimoa, koska näin
pieni maa ei voi menestyä ilman yhteistä
tahtotilaa ja kaikkien tahojen saumatonta yhteistyötä – niin liiton, seurojen kuin
muidenkin toimijoiden on työskenneltävä
pyyteettömästi Suomi-tenniksen eteen. Ei
löydy mitään viisasten kiveä tai sateentekijää, vaan meidän on itse tehtävä se!
SAKU SIIVONEN
6
IHMISET
HVSSANOMAT
Isoon Talin Jussi jäi eläkkeelle
Jussi Nesteen aikana Talin Tenniskeskus kasvoi
Euroopan suurimmaksi sisätennishalliksi
T
alin Tenniskekus on ollut
Jussi Nesteelle
luonteva paikka tehdä töitä.
Hän on kotoisin Pohjanmaalta, Alavudelta.
Siellä päin on aina arvostettu
talon kokoa ja avaria näkymiä. Ja
tässä ”kaksfooninkisessa” riittää
mittoja.
Jussi on ollut Talin Tenniskeskuksen isäntänä vuodesta 1986.
Hänen aikanaan sinne on rakennettu 18 uutta kenttää.
Nyt Talin Tenniskeskus on Euroopan suurin sisätennishalli.
Eikä tässä määrä tai koko ole
suinkaan olennaista, vaan myös
laatu. Pelaajien tyytyväisyyttä mitattiin pari vuotta sitten tutkimuksessa, jossa erityisesti pelipaikat,
keskeiset toiminta-alueet, saivat
kiitosta.
Kansainvälistäkin kiitosta halli
on saanut moneen otteeseen puitteistaan. Tässä kohtaa pohjalainen
sanoo, tietysti vaatimattomuuttaan
korostaen, minkä sille voi, että kun
keskinkertaista yrittää, niin aina
tulee priimaa.
SIINÄ KELPAA NYT katsella
kenttien lakeutta kuin konsanaan
kotipuolenkin maisemaa. Joskus
Jussia tavatessa ajatukset kiertyvätkin pohjalaisiin ja heille tyypillisiin
ominaisuuksiin kuten suoruus ja
rehtiys.
Alavutelainen ei yleensä selekähän lyö, vaan se täräyttää erestä
päin.
Vakaa harkinta kuuluu myös
pohjalaistapoihin. Pohjalainen ei
luota hevosmiesten tietotoimistoon eikä kuuntele turhan tiedon
maistereita, vaan hän ottaa asioista
perusteellisesti selvää, punnitsee
rauhassa vaihtoehdot.
Jussikaan ei ole tehnyt äkkinäisiä päätöksiä, joita olisi joutunut
pyörtämään. Kuitenkin hän on
ollut aina valmis nopeisiin otteisiin, jos se on talon edun mukaista.
MINOON MEILTÄ ja muut mei-
rän krannista. Tämä tarkoittaa sitäkin, että pidetään omien puolta.
Ja ne omat ovat olleet tennisväki.
Jussin strategiaan on kuulunut
kehittää Talin Tenniskeskusta nimenomaan tenniksen yleishyödyllisenä yhteisönä. Laajennuskapasiteettiä ei ole annettu muille lajeille,
kuten monissa muissa halleissa on
tapahtunut, vaikka se olisi ollut taloudellisesti houkuttelevaa.
– On satsattu nimenomaan
tennisedellytysten parantamiseen,
vaikka tennis ei olekaan mikään
tuottoisa kiinteistöbisnes, Jussi sanoo.
Niinpä kurssi on pysynyt vakaana. Isotkaan puhurit eivät ole
hyväksi valittua ja yhdessä sovittua suuntaa muuttaneet. Pelaajien
tarpeet on otettu huomioon. Päätökset laajennuksista ovat olleet
Jussi Neste myhäilee tyytyväisenä työhuoneessaan Talin Tenniskeskuksessa viimeisenä työpäivänään.
oikea-aikaisia ja harrastajamäärät
ovat voineet kasvaa.
Hinnat on pystytty pitämään
hieman Helsingin keskihintoja alhaisempina. Senkin asiakkaat ovat
huomanneet, ja käyttöasteet ovat
korkeat.
helppoja, koska hallin nerokkaat
perusratkaisut kulkuteineen ovat
mahdollistaneet
laajennusosien
toteuttamisen. Jussi kiittääkin niin
suunnittelijoita kuin edeltäjiään
MIKÄÄN EI OLE kuitenkaan tul-
Tennis ei ole mikään
tuottoisa kiinteistöbisnes.
lut itsestään. Isoon urheilulaitokseen liittyy aina paljon ulkopuolisiakin tekijöitä kuten talouden ja
kaavoituksen vaateita. On täytynyt
olla pelisilmää perustella laajennukset päättäjille ja rahoittajille.
Muun muassa vuoden 1991
laajennuksen yhteydessä Jussille sanottiin, että älkää tulko enää
anomaan lisää rakennusoikeutta.
Pelaajien tarpeet on
otettu huomioon.
Mutta niin vain hallia on jatkettu. Olihan Talin takana vapaata
pöheikköä, jonne on voinut rakentaa, koska rakennuspohjakin on
ollut hyvä.
Kun vuoden 1991 laajennuksessa syntyi yhtenäinen pitkä seinä,
halli oli eteläsivulta kaavoittajan
mielestä ”kuin Hakkilan varastoa”.
– Myöhemmillä laajennuksilla
pitkää yhtenäistä seinäpintaa murrettiin ja saatiin esteettisesti enemmän silmää miellyttävä tulos, Jussi
sanoo.
Laajennusten tekniset toteuttamiset ovat olleet hänen mukaansa
vahvasta ja kaukonäköisestä suunnittelusta, josta on ollut helppo
jatkaa.
Uusien kenttien rakentaminen
on toki vaatinut myös talouselämän suhdannevaihteluissa luotettavia ja vakuuttavia perusteluja ja
laskelmia. Näin jälkikäteen voidaankin todeta, että laajennukset
ovat olleet myös talouden ehdoilla
oikea-aikaisia ja tenniskeskukselle
vakaan talouden takaavia.
Ja aina halli on täyttynyt heti
avajaisten jälkeen. Päivittäin hallissa käy nykyään vajaat tuhat pelaajaa, kehdosta keinutuoliin. Tunteja
on tarjolla kaikenlaisille lajin ystäville ja harrastajille. Niin virkistykseksi pelaaville kuin kilpapelaajaksi pyrkiville ja kovista otteluista
nauttiville.
Halli palvelee niin helsinkiläisiä, pääkaupunkiseutulaisia kuin
kaikkia vierailevia tenniksen ystäviä. Siitä on muodostunut myös
maan vahvin kilpatenniksen valmennuskeskus.
LISÄKSI TALI TARJOAA mahdollisuuden monipuoliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Jussi painottaakin, että halli on tarjonnut
hänelle vastuuntuntoisen isännöitsijän roolin ohessa melkoisena bonuksena kiehtovan pelin, joka on
tuonut valtavan määrän ystäviä, pelitapahtumia, otteluiden jännitystä,
kontakteja yhteiskunnan kaikkien
portaiden vaikuttajien kanssa.
Tähän sosiaaliseen puoleen
kuuluvat myös monet viikonloput
kisojen valvojana. Hän on vetänyt
mukaansa tapahtumiin talkoolaisia tuoden Taliin ripauksen pohjalaista kökkäperinnettä, yhteisöllisyyttä.
Eikä se ole jäänyt medialtakaan
huomaamatta. Urheilutoimittajien leikillisissä tietovisoissa liikkuu
nimittäin kysymys: Kenellä Suomessa on ollut taskussaan kaikkein
eniten tenniksen SM-mitaleja?
Vastaus on tietysti Jussi Nesteellä,
sillä hän on jakanut hyvin usein
palkinnot Talissa ja hänellä on tapana viedä mitalit housuntaskussa
palkintoseremonioihin. Kun seniorikisoissa sarjoja on paljon, siinä
taskut joskus pullottavat.
Toki Jussi on tutustunut työnkin puolesta halleihin ja kisoihin
muuallakin. Hän vakuuttaa, ettei
tarvitse välttämättä mennä katsomaan maailmantähtiä mittaviin
puitteisiin. Niissä ottelua voi joutua katsomaan joskus aika kaukaa.
– Pelin jännityksen voi kokea
varmasti paremmin ja lähempää
Talissa.
Ja ollessaan itse kentällä Jussi
Halli laajenee
► 1989 keskusulkokenttä.
► 1991 kolmen kentän ja
katsomoiden laajennus
sekä lisää oheistiloja.
► 2002 kuusi kenttää, jotka
korvaavat vanhat kuplahallit.
► 2006 viisi massakenttää.
► 2010 kolme sisäkenttää.
► 2012 Euroopan suurin
sisätennishalli, jossa on 22
sisäkenttää, kuusi massakenttää, viisi hiekkanurmikenttää, neljä sulkapallokenttää, kuntosali,
kahvila-ravintola ja muita
oheistiloja.
► Halli on rakennettu täyttämään Davis cup -kisojen
sekä haastajatason ATPkisojen vaatimukset.
tuo otteluihin aina lisäjännitystä. Vastustajat ja yleisö lehtereillä
pohtivat, koska hän ottaa käyttöön
vahvan aseensa, voimakkaan ”yläolan tappolyönnin”, eli lobbyn.
TIMO RAUTAVA
HVSSANOMAT
7
Monipuolinen, asiantunteva
URHEILULÄÄKÄRIASEMA
Polvivamma? Olkapäävamma?
Nopea ja asiantunteva vammojen
leikkaushoito.
Kaksi modernia ja huippuvarusteltua
leikkaussalia.
Ajanvaraus lääkärille (09) 6866020.
ORTO-LÄÄKÄRIT
OrtoLääkärit Lääkäriasema OY
Yrjönkatu 36 A , 00100 H:ki
Puh.(09) 6866 020
www.orto-laakarit.fi
8
ORTOLÄÄKÄRIT OPEN 2012
HVSSANOMAT
Terveyden ehdoilla
Ortolääkärit Open saattaa olla Emma Laineen
viimeinen ammattilaisturnaus Suomessa
K
yllä mulle hyvää kuuluu,
aloittaa Emma Laine
juttutuokion varhaisena
syyskuun aamuna ja jatkaa:
– Kaikki muu menee hyvin,
mutta tennistä en pysty kunnolla
pelaamaan.
Valitettavan tuttu tilanne siis.
Loukkaantumiset ja sairastelut ovat
piinanneet Lainetta jo useamman
vuoden ajan. Aina hän on kuitenkin jaksanut kuntouttaa itsensä ja
palannut kentille. Nyt uran jatkokin on vaakalaudalla. Annetaan
Emman itse kertoa tilanteesta.
– Tällä hetkellä tilanne on se,
että pystyn kyllä lyömään peruslyöntejä, mutta en pysty syöttämään ollenkaan. Vika on vasemman käden hermoissa. Kaikki alkoi
tällä kertaa siitä, kun sairastuin
vuosi sitten Ortolääkärit Openin
jälkeen. Ensin tuli sitkeä flunssa, ja
tämän vuoden alussa löytyi mykoplasma. Mykoplasmasta puolestaan
jäivät hermostovaivat, joiden takia
vartalon koko vasen puoli ei aluksi
toiminut kunnolla.
– Olen nyt kuntouttanut itseäni koko vuoden ja tilanne on
se, että pystyn ihan hyvin elämään
normaalielämää ja urheilemaankin,
mutta tosiaan en pysty syöttämään.
Se on tennisammattilaiselle aika
paha juttu. Mutta nyt ollaan pitkälle voiton puolella, pahimmillaan en
pystynyt nukkumaan, kun hermosäryt olivat niin kovat.
– Kesällä yritin pelata, mutta
ei siitä tullut mitään, ja melkein rikoin muut paikat.
Valmennus ja opiskelu
– Tällä hetkellä arjen täyttää kuntoutus, valmennus ja opiskelu.
Kuntoutusta teen päivittäin, kolmekin kertaa päivässä minulle tehtyjä ohjelmia.
– Keväällä ja kesällä mielessä oli
ainoastaan kuntoutus, ja halusin
jotain muuta ajateltavaa ja tekemistä. Syksyllä lähdin mukaan HVS:n
valmennustoimintaan,
autan
HVS:n valmentajia. Parina päivänä
viikossa olen kentällä ihan pienten
junioreiden kanssa, sen lisäksi olen
mukana valmentamassa vanhempia
kilpajunnuja.
– Valmentaminen on todella
mukavaa, saa auttaa ja näkee kuin-
Pahimmillaan en
pystynyt nukkumaan.
ka juniorit kehittyvät. Tykkään auttaa ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Sitä kautta varmaan valitsin
kasvatustieteen aineeksi, opiskelen
sitä Helsingin avoimessa yliopistossa.
– Mietin pitkään, että olisiko
minun parempi vain pysyä pois
kentiltä, kun en pysty itse pelaa-
Kommentti: Ikuinen taistelija
Tutustuin Emmaan 1990-luvun
lopulla Lahdessa. Me vanhemmat
Lahden verkkopalloseuran juniorit sparrasimme silloin tällöin
nuorempia junnuja. Jo tuolloin
Emman taistelutahto ja viimeiseen
asti tsemppaaminen jäi mieleen.
Samoja ominaisuuksia hyödyntäen hän raivasi tiensä maailman 50
parhaan pelaajan joukkoon vuonna 2006.
Viime vuosina epäonni ja surut ovat koetelleet Suomen kaik-
maan täysillä. Mutta ei se niin
mene, päinvastoin. Valmennuksen
kautta pystyn antamaan paljon pelille ja junnuille, kun en itse pysty
pelaamaan.
Uran jatko
– Paljonhan minulta on kyselty,
että jatkuuko urani. Jos nyt pitäisi
päättää ja sanoa, niin ei todennäköisesti jatku.
– Välillä minulta on mennyt
usko siihen, että pysyisin kunnossa
ja pystyisin vielä pelaamaan täysillä. On ollut niin paljon kaikkia vastoinkäymisiä. Aina kun olen saanut
itseni kuntoon loukkaantumisen
tai sairastelun jälkeen, olen pystynyt pelaamaan vain kuukauden tai
kaksi ja sitten on taas tullut jotain.
– Viime talvena kun olin kipeä,
sanoin, että jos minusta vielä tämän jälkeen löytyy jotain vakavampaa vaivaa, niin sitten se oli tässä.
Ortolääkärit Open olisi hyvä jäähyväiskisa, jos vain pystyn pelaamaan.
kien aikojen parasta naispelaajaa,
mutta taistelutahto on säilynyt.
Tätä juttua kirjoittaessa Emma
pohtii uransa jatkoa. Uskoa, tahtoa ja paloa tennikseen löytyy,
mutta antaako kroppa ja terveys
vielä mahdollisuuden? Kävi niin
tai näin, uskon, että Emmalla on
vielä paljon annettavaa tennikselle.
MARKO METTENRANTA
Orto on ollut aina suosikkikisani,
siinä on niin kotoisa fiilis.
– Toisaalta, mitään lopullista
päätöstä en pysty enkä halua vielä
tehdä. Haluaisin ihan kauheasti
vielä pelata täysillä ja kiertää kisoja.
Mistään muualta en saa niitä fiiliksiä kuin kisoista ja treeneistä, kun
vetää ihan täysillä.
– Olen tässä koko ajan treenannut pohjakuntoa, joten olen kyllä
valmis taas aloittamaan ammattimaisen harjoittelun ja kisaamisen,
jos kroppa vaan antaa luvan. Olisi
mahtavaa, jos pystyisi pelaamaan
vielä vaikka kaksi kautta terveenä
ja kunnolla. En mä ajattele mitään
rankingia tai sellaista. Haluaisin
vain vielä pelata.
MARKO METTENRANTA
Emma valmentaa junioreita
säännöllisesti.
– Tällä hetkellä arjen täyttää valmennuksen
lisäksi kuntoutus ja opiskelu, Emma kertoo.
IPP OPEN 2012
HVSSANOMAT
9
Kaksi turnausta,
yksi näyttämö
Luvassa taas kovatasoiset IPP Open
ja Ortolääkärit
Open
Babos. Lokakuussa 2012 Babos
rankattiin maailmassa sijalle 59 ja
Brands 113.
Mielenkiintoista on nähdä,
miten suomalaiset tänä vuonna
pärjäävät. Miehissä Jarkon lisäksi
katseet kääntyvät Harri Heliövaaraan, Herkko Pölläseen ja Micke
Kontiseen.
Naisissa nimiä ovat Emma
Laine, Piia Suomalainen ja lupaavat juniorit.
ORTOLÄÄKÄRIT OPEN ja IPP
Verkkosivut
palvelevat
Kisojen uusilta verkkosivuilta voit lukea pelaajailmoittautumisista heti niiden saavuttua.
Japanissa ja Venäjällä.
Naisten osalta kausi jatkuu
pidempään vielä Helsingin kisan
jälkeen. Ortolääkärit Open on
kuitenkin houkutellut mukaan
kovia nimiä, varmasti hyvien järjestelyjen takia. Pelaajat viihtyvät
Helsingissä ja Talissa. Viime vuonna mukana oli muun muassa Kaia
Kanepi.
Samalla viikolla pelataan yh-
teensä seitsemän naisten ITFturnausta. Niistä Helsingin lisäksi
Puolassa järjestetään 25 000 dollarin turnaus, muut ovat 10 000
dollarin turnauksia.
Tulevat Grand Slam
-voittajat Talissa?
Vuosien varrella IPP Open on
todella vastannut tarkoitustaan
haastajakisana, joka tarjoaa ponnahduslaudan kohti isompia kisoja. Talin lehtereillä viime vuosina
IPP Openin pelejä seuranneet ovat
varmasti saaneet vastinetta rahoilleen. Muun muassa Novak Djokovic pelasi uransa alkuaikoina
Talissa.
Vuosi sitten IPP:n mestariksi kruunattiin Daniel Brands ja
Ortolääkäreissä voittaja oli Timea
Tänä vuonna turnauksesta tullaan
näyttämään suoraa videokuvaa
(nk. LiveStream) tutun tulospalvelun eli LiveScoren lisäksi. Tarkoitus on kuvata kahta kenttää viikon
ajan. Luvassa on siis sekä naisten
että miesten otteluita verkossa.
Tutustu turnausten yhteisiin
verkkosivuihin osoitteessa www.
ippopen.net. Sieltä voit turnausten
aikana seurata tapahtumia reaaliajassa ja lukea uutisia ja pelaajahaastatteluja. Myös kaaviot ja otteluohjelmat löytyvät sivuilta.
HVS-SANOMAT
Palveluntarjoajat FIM Pankki Oy ja FIM Varainhoito Oy.
Open pelataan Talissa viime vuoden tapaan samaan aikaan marraskuussa. Karsinnat pelataan viikonloppuna 10–11. marraskuuta ja
pääsarjan ottelut alkavat maanantaina 12. marraskuuta.
Turnausten palkintoarvot ovat
samat kuin vuosi sitten, miesten
125 000 dollari + majoitus ja naisten 25 000 dollaria. Suurimmat
Suomessa järjestettävät tennisturnaukset.
IPP Open on vuoden viimeisimpiä haastajatason turnauksia,
joten osallistujien taso tulee olemaan aiempien vuosien tapaa
kova. Samalla viikolla haastajatason turnauksia pelataan Yhdysvalloissa, Japanissa ja Espanjassa,
mutta ne kaikki ovat palkintoarvoltaan huomattavasti pienempiä
Seuraavalla viikolla järjestetään
vielä pari haastajatason turnausta,
RYHDY
SIJOITTAJAKSI.
Anna rahalle uusi,
tuottavampi elämä.
www.fim.com
Täysin uusi mallisto 2013!
FIM Asiakaspalvelu, puh. (09) 6134 6250
RAHAN TAJU
BERNER OY, SPORT
Eteläranta 4 a, 00130 HKI
sport@berner.fi
0207 91 4000
10
IPP OPEN 2012
HVSSANOMAT
Jarkko Nieminen mukana
IPP Openissa
JARKKKO NIEMINEN PELAA
kaksinpeliä IPP Openissa. Saapumalla seuraamaan Jarkon otteita
osallistuu samalla hyväntekeväisyyteen.
Järjestäjät luovuttavat puolet
Jarkon pelipäivien pääsylipputuloista Jarkko Nieminen Tennisakatemialle.
ATP-RANKINGISSA maailman
50 parhaan joukossa olevat pelaajat
voivat osallistua haastajatason turnauksiin ainoastaan villillä kortilla.
Lokakuun alussa Jarkko Nieminen
oli rankattu sijalle 35. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin tilanne
on jo tarkentunut.
Perinteiseen tapaan järjestäjillä
on käytössä neljä pääsarjapaikkaan
oikeuttavaa villiä korttia. Näistä
kaksi tai kolme annetaan suomalaisille pelaajille, loput turnauksen
pääsponsorin päätöksen mukaan.
Jarkko Nieminen on pelannut
IPP Openin kaksinpelissä yhteensä kuusi kertaa. Paras saavutus on
turnauksen voitto vuonna 2002.
Viimeksi Nieminen pelasi turnauksessa kaksinpeliä vuonna 2009.
Silloin hän eteni puolivälierään,
jossa Henri Kontinen vei voiton
luvuin 7–6(0), 6–4.
HVS-SANOMAT
Vuonna 2010 Helsingissä Jarkko Nieminen ja Henri Kontinen etenivät nelinpelin finaaliin asti.
Ammattilaisturnaukset tarjoavat
paljon myös yritysmaailmalle
IPP ja Ortolääkärit Open ovat loistava
mahdollisuus järjestää ohjelmaa asiakkaille ja
henkilökunnalle
YHTEISET TENNISTREENIT ja pelit ammattivalmentajan johdolla, huipputenniksen
seuraamista katsomosta sekä hyvää ruokaa ja
juomaa hyvässä seurassa. Siinä on valmis ja
toimiva resepti yrityksille.
Huippu-urheilu ja yritysmaailma ovat
aina kulkeneet käsi kädessä. Sponsoroinnin
lisäksi urheilutapahtumat ovat hyvä vaihtoehto osallistua ja järjestää aktiivista ohjelmaa
sidosryhmille.
Marraskuussa pelattavien IPP Openin
ja Ortolääkärit Openin järjestelykoneistolla
on vankka kokemus myös yritystilaisuuksien
järjestämisestä.
– Räätälöimme vip-paketit toiveiden
mukaisesti niin suurille kuin pienille ryhmille. HVS-Tenniksen valmentajat opastavat
aloittelijat lajin saloihin ja antavat vinkkejä
kokeneemmille pelureille. Pelien jälkeen ilta
jatkuu vip-puolella seurustellen ja ammattilaisten otteita seuraten, turnausten johtaja
Pekka Mäkelä kertoo.
Lisämausteensa tuo se, että miesten ja
naisten turnaus järjestetään samaan aikaan.
Samalla kertaa pääsee siis seuramaan enemmän otteluita, monipuolisella kattauksella.
Turnausten VIP-tiloissa voi nauttia ruokaa ja juomaa ja samalla seurata huipputennistä paraatipaikalta.
Yksi IPP Openin alkuvuosista lähtien
mukana ollut yhteistyökumppani on FIM.
– IPP Open on aina tarjonnut oivan
mahdollisuuden koota sidosryhmiämme ja
asiakkaitamme yhteen viettämään kanssamme liikunnallisen iltapäivän yhteisen harrastuksen parissa. Kiinnostusta on varmasti
lisännyt se lukuisa huippupelaajien määrä,
joka turnaukseen on vuosien varrella osallistunut, toteaa FIM Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Mikko Mursula.
HVS-SANOMAT
HVSSANOMAT
IPP OPEN 2012
11
Mikko Saarinen komentaa automiehiä,
ja pelaajien kuljetukset sujuvat
M
IKKO SAARINEN on ol-
lut IPP Openissa ja viime
vuodet myös Ortolääkärit
Openissa ohjailemassa automiesten joukkoa. Ortolääkärit-kisa toi hiukan lisää ajoa, ja kuskien
määrä nousi muutamalla. Mukana on nykyään lähes kolmekymmentä kuskia.
Ydinjoukko on kuitenkin pysynyt hyvin
mukana.
– Meitä on kaikkiaan noin 15 alusta asti
mukana ollutta kuskia mukana, Mikko laskeskelee.
Pientä vaihtuvuutta tietysti on ollut.
Muutama on lähtenyt korkean iän takia.
– Kun lähentelee 80 vuotta niin se on
ihan ymmärrettävää. Mutta se on hieno
asia, että mukaan on tullut myös naisia.
Heitä on nyt viisi.
– HOMMA LÄHTI liikkeelle Davis Cupis-
ta joskus 1997–98, Mikko muistelee. Siellä
oli paniikkitilanne. Yksi kuski puuttui, ja
joku sanoi, että toi voisi lähteä.
Mikko ajoi pari Davis Cupia ja siirtyi
sitä kautta IPP Openiin ja oli pian porukan
vetäjä.
Se oli luonteva ratkaisu, sillä Mikko on
tottunut olemaan joukkojen järjessä vaikka
millaisissa olosuhteissa. Hän teki työuransa
Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä, ja jäi eläkkeelle Porkkalan Rannikkopat-
teriston komentajan paikalta vuonna 1990.
Yhteys tennikseen löytyi yllättäen töiden kautta.
– Kun ilmoittauduin palvelukseen
1963, ensimmäinen tehtäväni oli valvoa,
että Isosaaren tenniskenttä rakennetaan valmiiksi. Johdin sen rakennustyön loppuun
asti, ja siellä sitten pelattiin ilman tietoa ja
ymmärrystä lajista.
SUOMENLINNASSA hän asui 20 vuot-
ta, jolloin kotiseuraksi muodostui Suomenlinnan Verkkopalloseura, jonka puheenjohtajanakin hän toimi pariin otteeseen.
– Saaressa ei ollut yhdistystä jossa en
olisi ollut mukana, hän naurahtaa. – Olin
niissä välillä kaulaa myöten.
Uraan mahtui myös haastavia kansainvälisiä tehtäviä YK:n rauhanturvaajana Suezilla ja myöhemmin keikka Libanoniin,
jossa hän joutui olemaan myös ”aika kusisissakin” paikoissa. Niiden olosuhteiden
rinnalla kisakuljetukset Helsingin ruuhkassa tuntuvat aika leppoisalta touhulta.
KUN KUSKEILTA kysyy muutoksista,
niin he ovat aika tavalla yhtä mieltä, että
homma toimii aika tavalla tutun kaavan
mukaan.
Ja miehetkin ovat pysyneet samoina.
– Silloin alussa piti vähän korottaa ääntä, Mikko Saarinen toteaa. – Mutta hom-
mahan haki silloin vielä muotoaan.
– Kerran jouduin kuskaamaan tavaroita enkä saanut apuja ja huusin täällä kuin
hinaaja, Mikko muistelee. Silloin Mäkelän
Pekka juoksi auttamaan. Sen jälkeen Mikolla on ollut yhtenä keinona niin kutsuttu
stiplu-kerho. Siihen pääsyllä kun vihjaisee,
niin taas hommat sujuvat.
Mikon seurassa Talin kahvilassa istuu
nelurisession jälkeen automiesten ydinjoukkoa. Jukka Marttinen, Lauri Saareila
ja Juhani Saarento.
Miehet naureskelevat, että tietysti kymmeneen vuoteen mahtuu kommelluksiakin.
On laitettu bensaa dieselautoon, jokunen
naarmu ja kolhu on tullut myös autoihin,
mutta aina se toinen osapuoli on töpeksinyt.
Ja joskus kun autot ovat loppunet kesken, kuskit ovat hakeneet kotoa omat autonsa avuksi.
Kertaakaan ei ole tullut sakkoja.
Alkuvaiheessa työnkuvaan kuului myös
enemmän kaikkea muutakin, se ei ollut
vain ajamista, Jukka Marttinen toteaa.
– Kerrankin me koottiin palkintopöytä.
Lauri Saareila vieressä säestää, että ollaan
myös sellaisia joka paikan höyliä.
– Ollaan siellä missä vain hyvää miestä
tarvitaan, Mikko vakuuttaa.
Mikon porukka toimii myös järjestysmiesten tukiryhmänä.
Juhani Saarento kuitenkin muistuttaa
Mikko Saarisen johdolla pelaajat pääsevät turnauspaikalle turvallisesti ja nopeasti.
porukan päätyö eli pelaajien kuljetukset
ovat sujuneet todella hyvin. Pelaajat ovat
todella mukavaa joukkoa. He ovat olleet
aina kiitollisia siitä, että heitä kuljetetaan.
ENTÄ MIKÄ pitää automiehet näin hyvin
yhdessä vuodesta toiseen?
– Hyvä yhteishenki, sanoo Juhani Saarento.
– Ja mukaan kuuluu myös aina pikku
piruilua, muut säestävät. Hurtti huumori
vie mukavasti yli tiukkojenkin paikkojen.
Huumori voi olla joskus koetuksella, sillä automiehet ovat kisoissa eturintamassa, ja
keikkoja on myös öisin. Haku lentokentältä
tai vienti sinne voi olla vaikkapa klo 04.
– Kun ajan ilmoittaa kuskille, niin ensireaktio on joskus, että älä tuommosta puhu.
Kun asiaa on hetki sulateltu, niin vastaus on
jo, että mikä keikka se olikaan? Tällaista juputusta on tullut, mutta ei kieltäytymisiä,
Mikko sanoo.
Porukan sitkoa lisäävät vielä yhteiset
tapahtumat kuten nelinpelit ja esimerkiksi
IPP Openin jälkeinen Driver's Cup. Sinne
mahtuu myös pientä jäynää. Vaikka kisassa
arvotaan kaavio aivan normaalisti, Mikko
onnistuu aina järjestämään yhden kiintoisan parin vastakkain ja kisaan saadaan aikaan El Clasico.
TIMO RAUTAVA
12
PELAAJAT
HVSSANOMAT
Yliopistotennis
antaa ja ottaa
paljon
Tennis ja opiskelu houkuttelevat
suomalaisia rapakon taakse
Y
l iopistotennis
on jo vuosia ollut suomalaisten
nuorten suosima
vaihtoehto. Se
on loistava tapa
yhdistää opiskelu
ja tennis ja kerätä samalla elämänkokemusta uudessa ympäristössä.
Ina Kauppila on opiskellut
kolme vuotta Bostonissa, Boston
Collegessa. Viimeinen opiskeluvuosi käynnistyi syksyllä. Kokemus on ollut positiivinen.
Kerro jotain koulusta ja opiskelusta.
– Opiskelen viimeistä vuotta Boston Collegessa, olen täällä
neljän vuoden täydellä stipendillä.
Boston College on tänä vuonna
150 vuotta täyttävä yksityinen yliopisto Yhdysvaltojen itärannikolla.
Koulu on tullut tunnetuksi business-koulustaan. Yliopisto kuuluu
Yhdysvaltojen yliopistorankingin
johtavaan kärkeen. Tänä vuonna
koulumme ylsi yhdeksännelle sijalle. Opiskelijoita on noin 14 000 ja
urheilijoita 750.
Olin viime vuonna tennisjoukkueemme apulaiskapteeni ja
tänä vuonna olen kapteeni. Lisäksi
minut valittiin tänä vuonna yliopistomme urheilijoiden kattojärjestön SAAC:in (Student Athletes
Advisory Committee) hallitukseen. Parina aiempana vuonna olen
edustanut naistennistä SAAC:issa.
Miksi valitsit USA:n ja yliopistotenniksen? Miksi juuri Boston?
– Mäkelänrinteen urheilulukiosta valmistuttuani en ollut
valmis luopumaan tenniksestä. Ja
kun opiskelu on aina ollut minulle
mieluisaa ja tärkeää, niin valitsin
yliopiston, jossa voin yhdistää korkeatasoisen opiskelun sekä tenniksen. Bostoniin olin lukioaikanani
tutustunut treenatessani täällä.
Kaupunki tuntui kotoisalta. Onhan Boston maailman kuuluisin
yliopistokaupunki. Täällä on myös
Harvard ja MIT sekä monia muita
yliopistoja.
Mitä opiskelet?
– Opiskelen erillisessä International studies -koulutusohjemassa,
jonne pyritään ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Koulutusohjelmaan valitaan hakemusten
perusteella vuosittain 40 uutta
opiskelijaa. Pääaineeni on kansain-
väliset suhteet ja kansainvälinen talous sekä sivuaineena johtaminen.
Olen ollut erittäin tyytyväinen
valintaani. Lähes kaikissa kursseissani on kansainvälinen perspektiivi
ja useimmat professorit kuuluvat
oman alansa maailman huippuihin. Kansainvälisten professoreiden aksenttien tulkinta on tullut
tutuksi näiden kolmen vuoden
aikana.
Millä tasolla koulun joukkueet
pelaavat? Miten tasot on jaettu?
– Koulumme on tunnettu tasokkaasta urheilusta. Jääkiekko
ja purjehdus ovat viime vuosina
voittaneet Yhdysvaltojen mestaruuden pariinkin kertaan. Lähes
kaikki jääkiekkoilijamme draftataan NHL:ään. Amerikkalainen
jalkapallo on tietysti suosittu ja iso
laji kaikissa yliopistoissa, sillä se
tuo runsaasti lipputuloja. Kaikki
urheilulajimme, tennis mukaan lukien, kilpailevat NCAA 1-divisioonassa. Kuulumme ACC (Atlantic
Costal Conference). Divisionia on
kaiken kaikkiaan kolme ja maantieteellisesti jokainen divisioona on
jaettu 12 conferenssiin. Kannattaa
muistaa, että Yhdysvallat on Euroopan kokoinen maa.
Varsinkin yliopistomme jääkiekko- sekä amerikkalaisen jalka-
amerikkalaiset vanhemmat ovat
hyvin aktiivisia lastensa puolesta.
Joidenkin vanhemmat lentävät
säännöllisesti kisoihin ja seuraavat
lastensa pelejä.
Uuden tulokkaan voi olla vaikea löytää paikkansa joukkueessa,
mutta kuten kaikissa uusissa sosiaalisissa tilanteissa, oma aloitekyky,
sosiaalisuus ja ulospäin suuntautuneisuus auttavat hyväksytyksi tulemisessa ja sopeutumisessa.
Kerro pelimatkoista ja harjoittelusta.
– Maantieteellisesti conferenssimme sijoittuu akselille BostonFlorida, eli se käsittää lähes koko
itärannikon. Riippuen sijainnista
joko ajamme tila-autolla tai lennämme kisapaikalle. Lennoissa
pyritään säästämään, joten usein
ajamme lennon jatkoksi vielä 3–4
tuntia autolla määränpäähämme.
Tämän ajan käytämme usein opiskeluun, musiikin kuunteluun tai
nukkumiseen. Yövymme useimmiten edullisissa tai keskitason hotelleissa, jotka ovat mielestäni hyvin
asiallisia.
Lämmittelemme saavuttuamme kisapaikalle. Ne jotka eivät
pelaa, kannustavat muita täysillä.
Mitään muuta ei ole lupa tehdä.
Kännyköitä tai tietokonetta ei saa
käyttää, eikä opiskella. Kapteenin
Opiskelun, pelaamisen ja vapaa-ajan organisointi on oleellista kiireisessä ry
tärkein tehtävä kisoissa on tietenkin pitää hyvää ryhmähenkeä,
kannustusta ja pelaajien taistelumieltä yllä. Pelejä on niin tiheään
ja paljon, ettei tappioita voi jäädä
turhan pitkään märehtimään, eikä
voitoista leijailemaan.
Kiire leimaa usein pelimatkoja.
Pelien päätyttyä saatamme juosta suoraan kentältä autoon, jolla
suunnistetaan vauhdikkaasti lentokentälle. Syömme pelimatkoilla
Lähes kaikki jääkiekkoilijamme draftataan
NHL:ään.
pallojoukkueen otteluissa voi kokea mahtavan yhteenkuuluvuuden
tunteen. ”We are BC!” Once an
Eagle, always Eagle! On ollut mahtava olla osana tällaista yhteisöä.
Katsomot ovat otteluissa täynnä
“superfaneja”, jotka koulun logolla
varustetuissa keltaisissa kotkapaidoissaan huutavat kannustushuutoja ja pitävät hauskaa.
Miten pelit ovat sujuneet?
– Pelaamme Yhdysvaltojen
suurimmassa ja kovimmassa conferenssissa, josta löytyvät kaikki
tenniksen top 10 -joukkueet.
Parhaimmillaan joukkueemme on ollut sijalla 35. Pelit sujuvat vaihtelevasti. Pelipaikoista on
kova kilpailu ja valmentajia lobbaillaan miten milloinkin. Myös
Ina Kauppila suuntaa kohti Bostonia.
silloin kun ehdimme. Repussa on
hyvä aina olla omaa evästä. Kiire
on usein niinkin kova, että vasta
useamman tunnin lennon jälkeen
ehdimme kotona suihkuun. Kotona saatetaan olla vasta aamuyöstä.
Eri yliopistoissa panostetaan
eri tavalla valmennukseen ja harjoitusolosuhteisiin.
Valmennus
saattaa olla hyvin ryhmäkeskeistä.
Yksilötason valmennusta voi olla
vaikea saada, siksi itsenäinen teke-
HVSSANOMAT
PELAAJAT
13
Tiistai
6:30
iPhonen herätyskello pirahtaa. On aika nousta ja pakata kamat
päivää varten.
7:15
Kävelen ruokalaan, josta haen aamiaista. Istun ruokalassa lukemassa
Game Theory -kirjaa, sillä välikoe lähestyy.
8:30
Käyn kirjastossa tulostamassa esseen, joka pitää palauttaa tänään
professorille.
9:00-10:15
International Finance -luento
10:30-11:45
Game Theory -luento
12
Lounasaika. Menen ruokalaan hakemaan lounasta. Tiedossa on
pitkät treenit, joten otan lounaan mukaan ja menen syömään
sen asuntooni, joka on kampuksella. Lounasta syödessäni lähetän
sähköpostin, surffailen netissä ja luen kaikenlaisia uutisia sekä isäni
tilaamaa digi-Hesaria, jotta pysyn kartalla maailman menosta.
13:30-16
Tennistreenit ulkona. Aloitamme nopeus ja ketteryysharjoituksilla.
15 minuuttia kestävä viivajuoksutreeni tuntuu raskaalta jaloissa
kisaviikonlopun jälkeen. Tämän päivän harjoituksiin kuuluu paljon
lyönti- ja kuvioharjoittelua. Loppuun pelaamme harjoituserät
toisiamme vastaan.
16–17
Puntti. Nopeatempoinen circuit-treeni pitää huolen siitä, että
hiki virtaa. Ärräpäät meinaavat lennellä, kun viimeisillään rutistaa
liikkeitä.
17–18
Suihku, venyttely kotona ja vaatteiden vaihto.
18
Illallinen alaruokalassa ystävän kanssa. Olisi kiva ehtiä vaihtaa
kuulumisia paremmin, mutta suurin osa ajasta menee analysoidessa
tekstejä, jotka olemme lukeneet seminaaria varten. Tekstiä oli niin
paljon, joten tuntui kivalle käydä pääkohdat läpi yhdessä.
ytmissä.
minen on tärkeää. Joukkueemme
ei harjoittele yhtä paljon kuin ns.
huippujoukkueet, joilla on kahdet
treenit päivässä, useampi valmentaja ja fysioterapeutti aina läsnä.
Meillä opiskelu menee kaiken
edelle, sillä ellei menesty opiskeluissa, niin ei myöskään saa pelata.
Valmentaja saa kaikki tenttituloksemme ja professoreidemme arviot
meistä opiskelijoina.
Suoritamme myös enemmän
kursseja lukukaudessa kuin monet
muut yliopistourheilijat.
Miten olet viihtynyt? Voitko suositella vastaavaa muillekin?
– Kokemukseni on ollut positiivinen. Viimeisen vuoden lähtiessä käyntiin, näin on helppo sanoa.
Helppoa ei todellakaan aina ole
ollut. Vaikka olen aina ollut innokas opiskelija, SAT-pisteeni olivat
korkeat ja arvioin kielitaitoni melko hyväksi, sain kyllä tehdä paljon
töitä tieteellisen sanaston oppimiseksi ja akateemisen tekstin tuottamiseksi. Myös lukuisten julkisten
esitelmien pitämiseen piti tottua
nopeasti. Ryhmätöissä edellytetään
kaikilta jäseniltä samantasoista
panosta ja laadukasta tekstintuottamista, mikä aiheuttaa ulkomaalaisille alussa paineita. Varsinkin
kun ei ole käynyt englanninkielistä
peruskoulua, kuten useimmat yliopistomme ulkomaisista opiskelijoista ovat.
En suosittele kenellekään tällaista kombinaatiota, jos tavoitteena on opiskeluvuosina pitää
hauskaa ja vähän pelailla tennistä.
Ajankäytön hallinta ja kurinalaisuus ovat avainsanoja, jos haluaa
täällä kunnialla suoriutua velvoitteistaan. Amerikkalaisissa yliopistoissa on toki erilaiset vaatimustasot, mutta en usko, että juuri
missään on niin helppoa, kuin
monesti suomalaisilla tennishalleilla kuulee puhuttavan. Myös
tenniksen taso on esim. top-10
yliopistoissa erittäin hyvä. Rostereiden nimistä voi poimia lukuisia
pelaajia ympäri maailman, jotka
on junnuina rankattu maailman
100 parhaan joukkoon.
Pelaamme Yhdysvaltojen suurimmassa ja
kovimmassa conferenssissa.
Mikä on ollut parasta?
– Uusien ystävyyssuhteiden
luominen ja verkostoituminen on
ollut uskomaton rikkaus. Olen
ystävystynyt ystävieni perheiden
kanssa.
Huonekaverini äiti vie meidät
aika ajoin lounaalle, jotta saamme
hiukan happea kiireisen viikon
keskellä. Vierailen myös ystävieni kodeissa, etenkin juhlapyhinä.
Amerikkalainen vieraanvaraisuus,
rentous kanssakäymisessä ja yhteisöllisyys miellyttävät minua. Ja
ilmapiiri on yleisestikin ottaen kokemukseni mukaan positiivinen ja
kannustava.
Tenniksen johdosta olemme
matkustaneet paljon ja nähneet
useita paikkoja, jonne tuskin tulisi
muuten mentyä. Opiskelu on ollut palkitsevaa ja mielenkiintoista.
Mahdollisuus tutustua arvostettuihin professoreihin, luennoitsijoihin ja muuhun yliopiston henkilökuntaan sekä sponsoreihimme on
avannut ovia tulevaisuuteen.
Pidän myös siitä, että luennot
ovat interaktiivisia ja ryhmätöitä
tehdään paljon, mikä antaa mm.
sosiaalisia valmiuksia työelämää
ajatellen.
Urheilijat tekevät yliopistossamme vastapalveluksi saamalleen
stipendilleen paljon yhteiskuntapalvelua, myös lomillaan. Vierailuja sairaaloissa, lastenkodeissa, jaetaan ruokaa vähävaraisille,
käydään kunnostamassa koteja,
kerätään rahaa lastensairaalaan
jne. Myös Haitissa ja Afrikassa on
käynyt opiskelijoitamme avustustyötä tekemässä. Minulla oli viime
vuonna oma kummilapsi, jonka kanssa olin kirjeenvaihdossa.
Tämä kaikki on myös ollut hyvin
antoisaa.
Bostonissa rakastan etenkin
keskustan Newbury Street:ia, joka
on kotoisa kävelykatu täynnä ihania kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Aina mahdollisuuden tullen
yritän livahtaa sinne viikonloppuisin fiilistelemään, edes pariksi
tunniksi.
19–21:30
Strategic Management -luento. Yksi lemppareista.
21:40
Olen vihdoin takaisin huoneessani. Huomiseksi minun on vielä laskettava muutama ekonomian lasku sekä luettava artikkeli
feodalismista.
22:30
Nukkumaan. Good night. Sweet dreams.
Onko jotain negatiivista?
– Ainainen kiire on melko
stressaavaa. Aikaa ei paljon jää rentoutumiseen tai sosiaaliseen elämään. Myös se, että asutaan neljä
vuotta kahden hengen huoneissa,
saattaa ahdistaa, jos henkilökemiat
eivät toimi. Minulla on ollut onnea, huonekaverini on myös läheinen ystäväni.
Päivittäinen työmäärä on mel-
Tennistä on kuutena
päivänä viikosta, noin
3–4 tuntia päivässä.
koinen. Professorit pitävät usein
välikokeita. Esitelmiä sekä esseitä
kirjoitetaan tiheään tahtiin läpi lukukauden, jotta opiskelijat olisivat
mahdollisimman hyvin valmistautuneita lopputentteihin. Täällä ei
tenttejä juurikaan kannata reput-
taa, muuten ne on uusittava kesällä. Opiskeluja ei voi venyttää kuten
Suomessa. Täältä on valmistuttava
neljässä vuodessa.
Tennistä on kuutena päivänä
viikossa noin 3–4 tuntia päivässä,
mikä luentojen ja lukemisten lisäksi tekee päivistä fyysisesti raskaita.
Keväällä kisakauden aikana lähes
jokainen viikonloppu menee matkustamiseen. Tasapainon löytäminen tämän kaiken välillä on haastavaa, mutta mahdollista, kunhan
ottaa ohjat omiin käsiinsä heti
alusta. Kaikilla on niin kiire täällä,
ettei aikaa liikene juurikaan uusien
tulokkaiden auttamiseen.
Kun tasapaino löytyy, arjen saa
rullaamaan. Ja johan tässä ruvetaan
olemaan ajankäytön ja organisoinnin mestareita! Tällaisen kokonaisuuden hallitseminen valmistaa
hyvin työelämään. Ja tämän kokemuksen todellisen arvon huomaa
varmasti vasta joskus myöhemmin.
INA KAUPPILA JA
MARKO METTENRANTA
14
HVSSANOMAT
www.kia.fi
PARAS PELI
KAIKILLE KENTILLE.
KIA SPORTAGE.
AMMATTILAISEN VALINTA.
Uusinta teknologiaa, palkittua tyyli . Liikkumisen
iloa kaikilla teill , kaikilla keleill , kaikissa tilanteissa.
Kia Sportage -malliston autoveroton hinta alk. 18749,51 䴶 + arvioitu autovero 6010,49 䴶 = kokonaishinta 24 760 䴶 + tk 600 䴶 =
25 360 䴶. EU-yhd. 5,2䳍8,2 l/100 km, CO2-p st t 135䳍195 g/km. Kaikkien Kia-mallien takuu on 7 vuotta tai 150 000 km, kolme
ensimm ist vuotta ilman kilometrirajaa. 24 h tiepalvelu vuodeksi veloituksetta. www.kia.fi
Asianajotoimisto
Sivenius, Suvanto & Co Oy
Mannerheimintie 15, 00260 Helsinki
09-5306760
www.sisulaw.fi
HVSSANOMAT
15
VALMENNUS
Jarkko Nieminen
Tennisakatemian
toiminta käynnistyi
kesällä Talissa
HVS-Tennis ja akatemia toimivat tiiviissä yhteistyössä
J
arkko Nieminen Tennisakatemia (JNTA) on voittoa
tavoittelematon yhdistys.
Akatemian tarkoituksena
on toimia valmennuspaikkana Suomen parhaille nuorille tennislupauksille ja osaltaan
varmistaa, että tulevaisuudessakin
Suomesta olisi mahdollista tulla
uusia ”Jarkkoja”.
Jarkko on toiminut idean puuhamiehenä ja tulee toimimaan akatemiassa pelaajien ja valmentajien
mentorina. Tulevaisuudessa Jarkon
rooli tulee varmastikin kasvamaan.
Hankkeen perustajajäsenenä
on myös toinen suomalainen exammattilainen Veli Paloheimo,
joka myös auttaa pelaajia laajan
kokemuspohjansa turvin. Fysiikkapuolesta vastaa Jarmo Ahonen,
Jarkon nykyinen fysiikkavalmentaja, tiimeineen. Akatemian johtajana toimii italialainen Federico
Ricci, entinen Floridan Evert Tennis Academyn johtaja. Tennisvalmentajina toimivat Saku Siivonen
ja Olli Leppänen.
– Tavoitteenamme on kehittää
olosuhteiltaan, toiminnaltaan ja
laadultaan Pohjois-Euroopan pa-
JNTA:n organisaatio
► Pelaajat
Herkko Pöllänen, Petra Piirtola, Tanja Tuomi, Patrik
Niklas-Salminen, Eero Vasa,
Lila Humaloja, Aaro Pöllänen, Nicola Ussher
► Henkilökunta
Federico Ricci (akatemian
johtaja), Saku Siivonen
ras tennisakatemia. Samalla auttaa
nostamaan yhteistyössä seurojen ja
Tennisliiton kanssa Suomen valmennuksen ja huipputenniksen
tasoa Pohjois-Euroopan kärkeen,
linjaa Federico Ricci.
Yhteistyö
Akatemia toimii tiiviissä yhteistyössä HVS-Tenniksen kanssa.
Molemmat toimivat samoissa tiloissa Talissa, Saku ja Olli työskentelevät molempien palveluksessa
(tennis), Olli Leppänen
(tennis), Jarkko Nieminen
(mentorointi), Veli Paloheimo (tennis), Jarmo Ahonen
(vastaava fysiikkavalmentaja), Aki Mäkelä (fysiikka)
► Hallitus
Jarkko Nieminen, Federico
Ricci, Veli Paloheimo
ja tällä hetkellä puolet akatemian
pelaajista edustaa HVS-Tennistä.
– Harjoituksissa ja treenimatseissa on mukana niin akatemian
kuin HVS:n pelaajia, yhteistyö on
päivittäistä. Lisäksi akatemia järjestää koulutusta HVS:n valmentajille, Saku Siivonen kertoo.
– Toiveissa ja suunnitelmissa on entistä tiiviimpi yhteistyö
muiden seurojen ja Tennisliiton
kanssa. Haluamme jakaa osaamista, kokemusta ja ammattitaitoa
myös Helsingin ulkopuolelle, ja
sitä kautta viedä Suomen tennistä
eteenpäin. Siihen tarvitaan tiivistä
yhteistyötä, Ricci jatkaa.
Seuroille on tarjolla esimerkiksi valmentajakoulutusta, leirejä ja
apua valmennukseen, kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan.
Valmennus
Akatemian valmennuksessa keskitytään yksilöllisyyteen ja kokonaisvaltaisuuteen.
– Yhden valmentajan vastuulla
on 2–3 pelaajaa ja harjoituksissa
on samaan aikaan kentällä 1–2 pelaajaa. Huomio on kaikissa tenniksen osa-alueissa: tekniikka, taktiikka, fyysinen ja henkinen, Siivonen
kertoo.
Kaikki lähtee motivoituneista pelaajista ja valmentajista. Sitä
kautta rakentuu harjoitusilmapiiri, jossa on tekemisen meininki ja
vaatimustaso oikealla kohdalla.
Kansainvälisyys on oleellinen
osa akatemian toimintaa. JNTA
tarjoaa pelaajille täyden kansainvälisen kilpailukalenterin ja valmentajan mukaan matkoille
Tulevaisuus
Akatemian toimintaa on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa, sekä
kotimaassa että kansainvälisesti.
Suunnitelmissa on ottaa ulkomaalaisia pelaajia mukaan harjoittelemaan, kunhan toiminta on ensin
päässyt kunnolla vauhtiin. Keskusteluja on jo käyty muutaman pohjoismaalaisen ja venäläisen pelaajan
kanssa. Yhteistyötä on tarkoitus
tehdä myös kilpailumatkoilla, niin
että JNTA:n pelaajat pääsevät mukaan kansainvälisiin ryhmiin ja
akatemian mukaan tulee ulkomaalaisia pelaajia. Myös harjoitusleirejä ulkomailla on suunnitteilla.
– JNTA avoin kaikille suomalaisille ja ulkomaalaisille pelaajille, joilla oikea asenne. Pelaaja- ja
valmentajamäärää ei ole tarkoitus
kuitenkaan suuresti lisätä, jotta
taso pysyy korkealla. Pitkällä aikavälillä akatemian maksimikoko
voisi olla 15 pelaajaa ja 5 valmentajaa, Ricci kertoo.
HVS-SANOMAT
16
HARJOITTELU
HVSSANOMAT
Alku- ja loppuverryttely ovat osa urheilijan päivärutiineja,
myös tenniksessä, sillä loukkaantuneena ei kisoja voiteta
Verrytellen pelivireeseen
Alkuverryttely eli valmistava harjoittelu
Verryttely valmistaa harjoitukseen tai kilpailuun henkisesti ja fyysisesti.
Valmistavaan harjoitteluun kuuluvat muun muassa
Jari Ramstedt valvomassa junioreiden fysiikkatreenejä.
T
ennis on urheilulaji. Lähes kaikissa
muissa urheilulajeissa alku- ja loppuverryttelyt on
mielletty
osaksi
harjoittelurutiineja. Tenniksessä
tilanne on edelleenkin usein säälittävä, jopa kilpailutilanteissa: kentälle astellaan ilman lämmittelyä ja
venyttelylle nauretaan.
Eikö pelaajia siis kiinnosta
harjoitella koko harjoitustuntia
laadukkaasti tai taistella voitosta
mahdollisimman valmiina? Ovatko pelaajat tai heidän vanhempansa niin rikkaita, että kenttäaikaa
on varaa hukata ja otteluihin valmistautua puolivillaisesti? Onko
jännittävää uhmata loukkaantumiskierrettä ja vaarantaa koko
peliura tai rakkaan harrastuksen
jatkuminen?
– Tilanne on onneksi kehittynyt viimeisen 3–5 vuoden aikana ja kulttuuri on muuttumassa.
Etenkin suurimmissa seuroissa valmentajat ovat alkaneet ymmärtää
entistä paremmin fysiikan merkityksen lajitaitojen kehittämiselle.
Esimerkiksi hyvää syötön tekniikkaa on mahdotonta oppia, jos heit-
Syöttöruutupallottelu
on kovin vaatimaton
lämmittely.
toliikkeen koordinaatio, notkeus
ja kehonhallinta eivät ole riittävän
hyvällä tasolla, toteaa Suomen tennisliiton valmennus- ja koulutuspäällikkönä sekä monien seurojen
ja pelaajien fyysisenä valmentajana
toimiva Pekka Kainulainen.
– Koska nuoret pelaajat ottavat mallia vanhemmista, kulttuu-
► Yleistaidon kehittäminen:
koordinaatiota kehittävät liikkeet
esimerkiksi hyppynarulla, erilaiset tasapainoliikkeet, lantion
ja polven hallintaa kehittävät
harjoitteet, silmä-käsi –koordinaation kehittäminen
rin muuttuminen ottaa
aikansa – sillä niin oikeanlainen toiminta kuin laiskuuskin tarttuvat. Jos seuran vanhemmat pelaajat
►
näyttävät hymyssä suin,
kuinka sormenpäät eivät
osu lattiaan ja jäykimmät
kaverit ovat sankareita,
noidankehä on valmis,
►
pohtii Kainulainen.
Kainulainen muistuttaa, että monien suosima
syöttöruutupallottelu on
kovin vaatimatonta lämmittelyä. Siinä eivät juuri
ylävartalo ja olkanivel saati keskivartalon lihakset lämpene. Keho ja
mieli eivät ole valmiita ottamaan
ensimmäistä spurttia ja palautumaan ensimmäisen tiukan pallorallin hapoista. ”Samaan hintaan”
voisi saada paljon enemmän…
Ohessa lyhyt yhteenveto alkuja loppuverryttelyiden merkityksestä ja toteutustavoista.
Lajitaidon kehittäminen: tenniksen lyönti- ja liikkumistekniikkaa
kehittävät liikkeet kuminauhalla,
hidastetusti, kuntopallolla jne.
Lihaskunto- ja voimaliikkeet:
punnerrukset, vatsat, selät, syvät
lihakset
► Lihastasapainoa kehittävät liikkeet: olkapää, takareidet, ranteen
ojentajat esimerkiksi kuminauhan avulla
► Notkeutta kehittävät liikkeet:
heilurit, kierrot, pyöritykset,
keppijumppa, lyhyet, 5–10 s
venytykset
► Nopeuden herättely ja kehittäminen: liikkumisharjoitukset,
spurtit, suunnanmuutokset,
hypyt ja loikat
– Alkuverryttely on siis jo itsessään tehokas harjoitus, joka kehittää fysiikkaa todella monipuolisesti. Myös aerobinen kestävyys
kehittyy lähes huomaamatta, sillä
ennen jokaista peliä tai harjoitusta tehty alkuverryttely lisää viikon
kokonaisurheilumäärä
helposti
usealla tunnilla, Kainulainen painottaa.
Vähintään yhtä tärkeänä ta-
voitteena valmistavassa harjoittelussa voidaan pitää henkistä valmiutta alkaa harjoittelemaan tai
kilpailemaan.
Alkuverryttelyyn
kuuluu olennaisesti keskittyminen
hetkeen (mm. liikkeen tunteminen), joka valmistaa olemaan henkisesti läsnä ja tuntemaan oman
kehon liike. Samalla päivän edeltävät askareet jäävät taka-alalle ja
mieli rauhoittuu.
HVSSANOMAT
HARJOITTELU
17
Lila
Humaloja
nappasi
ensimmäiset
ITF-pisteet
Loppuverryttely ja huoltavat toimenpiteet
Ilman kehonhallintaa ei
tennislöyntäjäkään opita.
Loppuverryttely kehittää alkuverryttelyn
tapaan myös henkisiä taitoja ja valmiuksia,
sillä se vaatii keskittymistä ja rentoutumistaitoa. Oman kehon tuntemus herkistyy, joka
on tärkeää kehon hallinnalle.
Haluatko kehittyä ja olla
voittaja?
Jos vastasit kyllä, älä ole hölmö ja loukkaannu laiskuuden tähden. Motto ”Voittajat eivät
selittele ja häviäjät voita”, pätee erinomaisesti
alkuverryttelyyn. On viisaampaa olla hereillä
heti ottelun käynnistyessä kuin selitellä jälkikäteen, ettei oikein ollut alussa valmiina ja
matsi lähti nihkeästi käyntiin, eikä ollut oikein hyvä päiväkään…
Vammojen ennaltaehkäiseminen on
avainasia pitkäjänteiselle kehittymiselle.
Loukkaantuneena ei kisoja voiteta, saati harjoitella syöttöä kuntoon. Vanha vamma uusiutuu helposti eikä liikkuvuus palaa helposti
täysin ennalleen pahan loukkaantumisen jälkeen.
– Vammautunutta lihasta tai niveltä tulee erikseen kuntouttaa jatkuvasti, jotta se
ei haittaisi normaalia harjoittelua ja kilpailemista. Siten vammasta tulee riesa, joka
muistuttaa jatkuvasti olemassaolostaan ja sen
kanssa toimeen tuleminen vaatii paljon ekstraa, Kainulainen kertoo.
Verryttelyyn kuuluu
olennaisesti keskittyminen.
Hän muistuttaa, että suurin osa tennispelaajien yleisimmistä vammoista eli keskivartalo- ja olkapäävaivoista johtuu heikosta
lihastasapainosta sekä vääränlaisesta tai puutteellisesta fyysisestä harjoittelusta.
Lihastasapainolla tarkoitetaan tilaa, jossa
kehon eri puolilla olevat lihakset ovat tasapainossa. Vasen ja oikea puoli. Etu- ja takaosat
(vatsa-selkä, rinta-yläselkä, hauis-ojentaja,
etureisi-takareisi jne).
Lihastasapaino kuntoon
– Huonon lihastasapainon näkee helposti jo
ryhdistä ja seisoma-asennosta. Pelkästään tennistä pelanneen ja venyttelyn laiminlyöneen
erottaa helposti: pelikäden olkapää on alhaalla ja edessä, rinta on lysyssä ja käsien rystyset
näkyvät eteenpäin kuin gorillalla, takamus
on pitkällä ja alaselän notko korostunut (aku
ankka -kävely), Kainulainen kuvailee.
Rasituksen jälkeen tehtävä loppuverryttely on tärkeää palautumiselle. Matalalla
sykkeellä tehtävä pallottelu tai hölkkä sekä liikkuvuus- eli notkeusharjoittelu ovat
tärkeitä. Parhaiten loppuverryttelyssä toimivat aktiiviset ja dynaamiset venytykset,
eikä staattisia ja pitkään paikallaan pysyviä liikkeitä suositella.
► Loppuverryttelyn avulla maitohapot
poistuvat lihaksista nopeammin.
► Loppuverryttelyn avulla harjoituksissa lyhentyneet ja kiristyneet lihakset
palautetaan normaalipituuteen.
► Liikkuvuuden kehittäminen on
erittäin tärkeää yksipuolisesti kuormittavista lajeissa, kuten tennis, joissa
lihastasapainon ylläpitäminen on
ongelmallista.
► Venytä pohjelihasta
► Myöhemmin rasituksen jälkeen
tehtävä venyttelyharjoitus rentouttaa
henkisesti ja tekee hyvän fiiliksen
► Vahvista säären etuosaa
► Vahvista reiden takaosaa, pakaralihaksia ja lonkan ojentajaa
Näin korjaat lyönneistä (joista noin
75 prosenttia on kämmeniä ja syöttöjä)
johtuvaa lihasten epätasapainoa
► Venytä olkapään etuosaa, kaulan
oikeaa puolta ja rintalihasta
► Vahvista vatsalihaksia etenkin
ylävatsaa ja syviä vatsalihaksia
► Vahvista olkapään takaosaa,
ulkokiertäjiä ja yläselkää
(soutu- ja käsipainoliikkeet)
► Vahvista alaselän lihaksia
► Vahvista myös vasenta kättä
(käsipainoliikkeitä)
► Vahvista kyynärvarren rystypuolta
Vammojen välttäminen ei ole ainoa motiivi huolehtia lihastasapainosta. Hyvä lantion ja olkanivelen liikkuvuus ovat olennaisia
asioita erityisesti syötön voimantuotolle.
Lantion heikentynyt liikkuvuus ja voimataso aiheuttavat koordinaatio-ongelmia niin
lyönneille kuin liikkumiselle, kun ylä- ja alavartalon tasapainoinen yhteistoiminta heikkenee. Silloin voima ja nopeus ”vuotavat”,
joka näkyy paitsi heikentyneenä suorituskykynä, myös epätaloudellisina liikkeinä.
Voiman, nopeuden ja kestävyyden hyödyntäminen vaatii siis liikkuvuutta, jolloin
liike myös pysyy hallinnassa ollen tehokas ja
tasapainoinen.
HVS-SANOMAT
► Liikkuvuusharjoittelun avulla huolehdit ryhdistä ja lihastasapainosta,
jotka ovat olennaisia loukkaantumisten välttämiseksi.
Näin korjaat peliasennosta ja liikkumisesta
johtuvaa lihasten epätasapainoa
► Venytä reiden etupuolta, alaselän
lihaksia ja lonkan koukistajaa
14-vuotias HVS-Tennistä edustava
ja JNTA:ssa harjoitteleva Lila Humaloja saavutti ensimmäiset junioreiden ITF-pisteensä Norjan Stabekkissa. Lila selvitti tiensä pääsarjaan
karsintojen kautta ja voitti pääsarjassa vielä yhden ottelun. Toisella kierroksella Lilan taival päättyi kolmen
erän tappioon Ruotsin 1997-syntyneiden tyttöjen kärkipelaajaa vastaan. Samassa turnauksessa Patrik
Niklas-Salminen ja Eero Vasa voittivat poikien nelinpelin.
► Venytä kyynärvarren kämmenpuolta
– Monesti tennispelaaja pahentaa fyysisellä harjoittelulla omaa lihasepätasapainoa,
kun hän vahvistaa jo tenniksessä voimistuvia
lihaksia ja jättää toisen puolen treenaamisen
vähemmälle, Kainulainen toteaa.
Lihastasapainoa korjataan ja ylläpidetään siten, että heikkoja tai lajissa ilman
rasitusta jääviä lihaksia vahvistetaan, kun
taas lajissa vahvistuvia ja kireitä lihaksia venytetään.
HVS-SANOMAT JA
PEKKA KAINULAINEN
Suomen tennisliiton
valmennus- ja koulutuspäällikkö
Lila Humaloja.
HVS-Tennis
voitokkaana
SM-liigassa
SM-lliga käynnistyi syyskuun puolivälissä, jolloin HVS-Tennis sai vastaansa TCT:n. HVS otti selvän voiton 3-1.vieraissa Espoossa.
Sami Huurinainen voitti Mika
Purhon 6-1, 6-4, Herkko Pöllänen Tuomas Juvakosken 6-4, 6-2.
Nelurissa Tapio Nurminen/Herkko
Pöllänen voitti parin Juho Paukku/
Jesper Saarni 7-6, 7-6. Pistemenetys
tuli entisten seuratovereiden Juho
Paukun ja Tuomo Ojalan ottelussa,
jonka Juho voitti 6-3,6-4.
Seuraavassa ottelussa Jyväskylässä
JTS selvästi 4-0 hieman eri miehityksellä. Tuomo Ojala löi Lauri Lehikoisen 6-3, 7-6, Ristomatti Lanne voiti Jussipekka Salon 6-1, 7-6.
Oskar Nurmio voitti Patrick Ahosen 6-3,5-7,6-3, ja nelurissa joukkue
Ojala/Huurinainen löi Lehikoinen/
Salon.
Seuraavaksi 27. 10. HVS saa vieraakseen TaTS:n Tampereelta.
Naisten liigassa HVS voitti ensikierroksella HLK:n 3-0. Lila Humaloja voitti Carina Björsströmin
7-6,6-7, 7-5. Elina Joronen voitti
Tia Kaasalaisen 6-0, 6-0, ja nelurissa Olivia Pimiä/Joronen voitti
Björnström/Kaasalaisen 7-5, 6-3.
Seuraava kierros pelataan Talissa
27.10, jolloin vastaan tulee Haminan Tennisseura.
HVS-SANOMAT
18
VALMENNUS
HVSSANOMAT
HVS-Tenniksen valmennus
selkiytyy ja tehostuu
Saku Siivonen organisoi
valmennuspäällikkönä töitä
valmennusta on järjestetty uuteen kuosiin, ja tällä on tietenkin selkeä tavoite.
Kilpavalmennusta
trimmataan tehokkaammaksi, järkevämmäksi ja palvelemaan
entistä paremmin pelaajia ja heidän valmentautumistaan.
Mukana HVS-Teamissa on nyt noin 70
kilpapelaajaa ja heidän lisäkseen noin 20,
jotka pelaavat hieman vähemmän panostaen.
Mukana on kolme päätoimista valmentajaa
ja useita osapäiväistä.
Seuran valmennuspäällikkönä toimii nyt
Saku Siivonen ja hänellä on tiimissään kuusi
valmentajaa. Muutoksen taustalla on seuran
uusi strategia, ja valmennuksen järjestelyt
ovat ensimmäisiä näkyviä osoituksia siitä,
että nyt seura tosissaan satsaa laatuun.
Olli Leppästä työllistää nyt paljon Jarkko Nieminen Tennisakatemia, mutta hän
toimii yhä tärkeänä työparina Saku Siivosen
kanssa.
7)96%279,8))00-2)21)2)78=7
H
VS-TENNIKSEN
c0=8h2
– Kesä meni hyvin. Kun on kesä ja lapset
lomalla, niin fiilis on hyvä.
Myös Pasin ryhmässä on ollut menossa
kasvupyrähdys monilla.
– Sitä kautta tulee potkua lyönteihin ja
henkistä kypsyyttä. Enää ei vastaan tule niin
paljon naperoiden touhuja. Ja niiden kanssa
joutuu pelaamaan jo ihan tosissaan.
Myös Pasi Löfman kiittelee fyysisen valmennuksen ottamista mukaan entistä määrätietoisemmin. Nyt pelaajilla on kondista
enemmän kuin aikaisempina vuosina. Harjoittelu ei kuitenkaan näy heti seuraavassa
skabassa, hän rauhoittelee.
Pasi muistuttaa, että täytyy olla malttia ja
pitkäjänteisyyttä. Ja mukana on oltava paljon
perustaitoharjoitteita, tekniikkaharjoittelua
ja pelaamista.
Omien kesäiset peliesitykset eivät saa Pasia vielä paukuttelemaan henkseleitä. Hän
toteaa maltillisesti, että esitykset ovat olleet
oman tason mukaisia.
03-78%:%
,=:c
HVSMITTARI
03/%/99
Mitä uutta valmennuksessa sitten on tapahtunut?
– Näin isossa mittakaavassa on hyvä, että
jokaisella porukalla on oma valmentajansa,
Saku perustelee nykyistä ryhmäjakoa iän, tason, kehitysvaiheen ja tavoitteiden mukaan.
Saku kuvaileekin tehtäviään, että hän
tekee valmennuksen kehitysohjelmaa, joka
pitää sisällään koulutusta ja henkilökohtaista
ohjaamista.
– Tärkeää on, että valmentajat saavat
mahdollisuuden kehittyä ja että heille tarjotaan koulutusta.
– Mulla on sellainen tunne, että paljon
hyviä asioita on jo nyt tapahtunut. On pystytty määrittelemään valmentajien tehtävänkuvaa. Mitä valmentajalta odotetaan? Mitä
työ pitää sisällään? Tämä tuo turvallisuutta ja
selkeyttä työhän. Jokainen tietää mitä odotetaan.
SAKU TOIVOO, että saataisiin aikaan kult-
tuurin muutosta laajemminkin ja että kaikki
löytäisivät samat tavoitteet. Se merkitsee oppimisen kierrettä, jossa suunta on eteenpäin
ja ylöspäin.
– Jos HVS onnistuu tarjoamaan hyviä
malleja, olemaan avuksi muille, niin sekin
olisi hienoa. Saku toivookin, että muissa seuroissa uskallettaisiin katsella muualle ja lähteä hakemaan yhteistyökuvioita.
– Nyt maali on jossain kolmen vuoden
päässä. Tulokset eivät näy välttämättä vielä
tänä talvena.
Yhteistyö muiden seurojen kanssa on
myös Sakun työlistalla.
TIMO KUNNAKSELLA ON valmennetta-
vanaan yläasteikäisiä poikia ja tyttöjä ja lisäksi lukiota käyviä tyttöjä.
– Pelaajat ovat kehittyneet vuoden aikana
mukavasti. Kaikki ovat tehneet tunnollisesti
töitä ja kehittyneet nousujohteisesti. Monet
ovat ottaneet kasvupyrähdyksen ja sekin näkyy otteista.
Hyvä lisä valmennukseen on ollut kuntoharjoittelun tehostuminen. Valmentajat ovat
saaneet tuekseen kuntovalmentajan.
Se on ehkä suurin lisä. Osa oheisharjoituksista tehdään salilla, osa kentällä. Niillä
haetaan ketteryyttä, liikkuvuutta, notkeutta.
– Nuoremmilla haetaan tenniksen vaatimaa pohjaa, ja samalla kehittyvät myös
henkiset ominaisuudet, Kunnas toteaa. Harjoitteet valitaan aina iän ja herkkyysalueen
mukaan. Nuorimmilla painopisteet ovat
herkkyys- ja taitoalueilla ja vanhemmilla haetaan jo voimaa.
– Näillä harjoitteilla on tärkeä merkitys,
sillä niiden avulla ennaltaehkäistään loukkaantumisia. Ja tietysti ne tuovat kentällä
lisää mahdollisuuksia tuottaa tehoa peliin.
Loppuvuosi on harjoittelupainotteinen.
Paljon treeniä, unohtamatta kuitenkaan otteluja.
Ja kun tehdään pitkäjänteisesti työtä, se
näkyy ennemmin tai myöhemmin pelikentällä, Kunnas sanoo.
MYÖS KUNNAKSEN OMA toimenkuva
on jonkin verran muuttunut. Aikaisemmin
hän reissasi aika paljon ryhmänsä kärkipelaajien kanssa.
– Kisojen näkeminen ja uudet kontaktit
ulkomailla olivat kehittäviä, mutta nyt on
Saku
Siivonen
uusi vaihe ja nyt on enemmän aikaa paneutua koko ryhmän päivittäiseen valmennukseen.
Kesän kisoistakin jäi hyvä mieli. Saldo
tärkeimmistä turnauksista, SM-kisoista Jyväskylästä ja Hyvinkäältä sekä Hanko JGP:stä
oli hyvä. HVS sai mukavasti mitaleja.
– VÄLILLÄ ON MENNYT hyvin, mutta
välillä on tullut takkiin, Ville Tuovinen toteaa. Hän hakee ryhmänsä harjoituksiin monipuolisuutta.
– Se ei ole pelkkää pallon lyömistä, vaan
harjoitukset ovat myös fyysisiä. Siellä on vähän softista, hyvä alkuverryttely, fysiikkatreeni ja siihen päälle tennikset.
– Ja määrien pitää olla kohdallaan.
Ryhmä koostuu pitkälti ala-asteikäisistä.
Joukolle jäi hyviä muistoja varsinkin Hanko
GP:stä. – Suuri osa pelaajista sai siellä hyviä
matseja.
Ja Ville on ollut tyytyväinen valmennustiimin saamasta huippuvahvistuksesta. Nyt
Emma Laine on mukana valmentamassa ja
tuo kentille hienon esikuvan, kokemusta, hyviä harjoitteita ja painotuksia.
– Ja häneltä voi aina kysyä, miten tehdään.
Harjoituksissa Villen porukka tekee
myös paljon taitoa kehittäviä harjoitteita.
Tosi paljon on tehty heittoharjoituksia, joilla
vahvistetaan syöttöä. Heitetään palloa, turvakeihästä, kuntopalloa.
– Nyt syksyllä on keskitytty aika paljon
slaissiin. Ja tykkään vetää paljon pelillisiä
treenejä, sillä kysehän on pelistä.
PASI LÖFMAN ON AINA tehnyt töitä
pitkäjänteisesti ja saattanut yhden ryhmän
alkeisopetuksesta a-luokkaan. Nyt hänen
ryhmässään on sellaisia, jotka ovat olleet mukana kuusikin vuotta ja esitys on ollut mukavaa.
ANTTI TUOMI KEHUU Talin Tenniskeskuksen valmentajalle suomia mahdollisuuksia. – Tämä on hyvä ympäristö tehdä töitä.
Täällä näkee maailmanluokan pelaajia, tapaa
paljon hyviä valmentajia.
– Jos vain on valppaana, voi oppia koko
ajan jotain uutta, hän toteaa.
Tuomella on valmennettavanaan sekä
10–11-vuotiaita että pari kärkikaartiin kuuluvaa lukioikäistä pelaajaa.
Hän on seurannut myös tyytyväisenä, kuinka valmentajien työ on organisaatiomuutosten ja pienten säätöjen myötä selkiintynyt.
– On menty siihen suuntaan että jokaisella on oma ryhmä, jolloin kaikkiin voi paneutua paremmin. Jos joku pelaaja käy eri
valmentajien tunneilla, silloin valmentajat
aina pitävät toisensa ajan tasalla, missä mennään. Yhteistyökin on parantunut, mikä on
älyttömän hyvä juttu.
Hän sanoo omista teeseistään, että jos
vain valmentaja on itse halukas oppimaan
lisää ja on innostunut omasta kehityksestään
valmentajana, se on aika hyvä lähtökohta
sekä pelaajille, että valmentajalle.
Ja hallussa täytyy olla jonkin verran psykologian ja kasvatustieteiden perusteita, kun
ollaan tekemisissä 10-vuotiaiden kanssa.
– Homma saa olla haastavaa, mutta leikin
elementin pitää säilyä mukana vielä pitkään.
Tavoitteista Antti sanoo, että kyse on paljon oikean suunnan pitämisestä. On tehty
suunnitelmat ja ohjelmat syksyksi.
– Silloin mennään eteenpäin, kun pidetään kiinni suunnitelmista, mutta tietysti pyritään reagoimaan, jos kurssia pitää tarkistaa.
JARI RAMSTEDT sanoo olleensa aina
kiinnostunut valmennuksesta. Hän odotteli
usein Talissa tytärtään treeneistä ja ajatteli,
että voisi oikeastaan tehdä sinä aikana jotain
hyödyllistä.
Hän oli tietoinen siitä, että pelaajat hoitivat oheisharjoituksiaan omatoimisesti – jos
hoitivat. Järjestettyä oheisliikuntaa oli vähän.
Jari keskusteli Sakun kanssa, ja ajatus
HVSSANOMAT
VALMENNUS
säännöllisestä ohjatusta kuntoharjoittelusta lähti
liikkeelle.
Ohjelman suunnitteli Pekka Kainulainen.
Pelaajille tehtiin kuntokartoitus, jotta saatiin selville lähtötaso, venyvyys ja liikkuvuus.
– Harjoittelin kaikki liikkeet myös itse, jotta
pystyn ne näyttämään. – Ja ensimmäisten kertojen jälkeen kaikki paikat olivat kyllä kipeät.
Liikkeillä tähdätään lihaskuntoon, kehonhallintaan ja kimmoisuuteen.
Ja tärkeä syy oheisliikunnan lisäämiseen on se
tosiasia, että tennis on yksipuolinen laji. Palloa lyödään suurimmaksi osaksi vain kämmenpuolelta.
Jos muuta liikuntaa ei harrasteta, pelaaja voi kärsiä
helposti loukkaantumisista ja liikkuvuus kärsii.
– Reisiä kiristää, ja olkapää painuu alas ja
eteen, koska ei ole tehty muuta kuin pelattu tennistä.
19
Kondis
kuntoon!
Jari Ramstedt
OHEISHARJOITTELU alkoi elokuun alussa.
– Itse olin tosi kipeä alussa ja siitä sai kyllä
hyvän perspektiivin oheisliikunnan vaikutuksiin
ja merkitykseen.
– Kehitystä tulee tosi nopeasti, ja treenit
alkavat sujua entistä paremmin, hän sanoo jo
runsaan parin kuukauden treenijakson jälkeen.
Jari muistuttaa, että oheistreenillä on suoria
vaikutuksia niin harjoitusten sujumiseen kuin
kisapeleihin. Jos lämmittelyä ei ole tehty, siinä
menee helposti 15-20 minuuttia hukkaan.
Kun lämmittely on tehty kunnolla, treeni
lähtee heti alusta hyvin liikkeelle.
Ja kierre on positiivinen. Harjoitus voi alkaa
heti ilman alkuhapuiluja.
– Jaksaa treenata täysipainoisesti ja keskittyneesti pidempään, ja otteluissa jaksaa tehdä töitä
pidempään.
Ja harjoituksissa tietysti treenit voivat olla
vaativampia, mikä taas vie eteenpäin.
– Pian pelaajalla on valmiuksia tehdä enemmän asioita, ja näin ne taidot karttuvat.
HVS-SANOMAT
Et. Hesperiankatu 40 • 00140 Helsinki • Puhelin: (09) 477 0490
Oheisharjoitteluun on monta
hyvää syytä
M
iksi tennispelaajan kannattaa tehdä myös oheisharjoituksia?
Siihen on monta hyvää syytä.
Oheisharjoituksilla voidaan ennaltaehkäistä vammoja ja loukkaantumisia ja pitää huolta lihastasapainosta,
sillä tennis on kuormittaa kehoa varsin
yksipuolisesti, Jari Ramstedt kertoo.
Hän ohjaa HVS-junioreiden fysiikkatreenejä.
– Samalla voidaan parantaa fyysisiä
ominaisuuksia ja kehonhallintaa, joka
taas antaa mahdollisuuksia lyödä erilaisista asennoista. Pelaajien oheisharjoittelussa
korostuu monipuolisuus lajivaatimusten
mukaisesti, ehkä tärkeimpänä ovat huoltavat kuntosaliharjoitteet, joilla pyritään
estämään vammat. Erityishuomio
on kehon takapuolella, esi-
merkkeinä olkapään takaosa, yläselkä, takareidet
ja pohkeet. Tärkeää on riittävä liikkuvuus: olkapään sisäkierto, lonkankoukistajat, etureidet,
lantio, rintaranka ja nilkat, Ramstedt listaa.
– Pelaajan, joka pelaa pari kertaa viikossa,
olisi hyvä tehdä salilla huoltava lihaskuntoharjoitus keskittyen vastavaikuttajalihaksiin, kehonhallintaa, erityisesti syvät tukilihakset ja liikkuvuusharjoitteet. Matalalla sykkeellä tehty tunnin
lenkki kannattaa joskus tehdä peruskunnon
kasvattamiseksi. Riippuu tietysti aina omista tavoitteista ja kuinka paljon on valmis käyttämään
aikaa oman kehonsa hyvinvoinniksi.
– HVS-Tenniksen pelaajat harjoittelevat
näillä yllämainituilla tavoilla eli valmistavat harjoitukset ennen tennistä (kentällä myös fyysisiä
harjoituksia ja tavoitteita), erillinen oheisharjoitus 2-4 kertaa viikossa 45 minuuttia kerrallaan
ja viikonloppuisin omatoiminen jumppapalloharjoitus kotona.
Harjoittelu muuttuu herkkyyskausien mukaan ja pelaajille on laadittu harjoitusohjelmat
ikäkausittain. Osa harjoitteista muuttuu tietyin
väliajoin, jolloin saadaan uusia ärsykkeitä ja näin
kehitys jatkuu.
HVS-SANOMAT
20
HVSSANOMAT
HVSSANOMAT
21
www.sportson.ϐi
Talin Tenniskeskus tarjoaa erinomaiset
tilat ja miellyttävän ilmapiirin kaikille
tenniksen harrastajille. Talin Tenniskeskus
on yksi Euroopan suurimmista.
Kansainvälistä huippuluokkaa edustavassa tenniskeskuksessa on 22 sisäkenttää
ja 11 ulkokenttää sekä 4 sulkapallokenttää.
Tennis- ja sulkapallokenttien ohella
tenniskeskuksessa on erinomaiset pukuhuone-, sauna-, kerho- ja kokoustilat,
kuntosali sekä viihtyisä Tennis-Bistro.
Tennis-shopistamme saat laadukkaat ja
edulliset varusteet tenniksen ja sulkapallon harrastamiseen sekä mailoihin
kunnon jännitykset.
Tervetuloa!
Helsingin Tennisstadion Oy
Kutomokuja 4, 00380 Helsinki
(Talin urheilupuisto)
Puhelin: (09) 565 6050
www.talintenniskeskus.fi
KUVA: RALF WESTERLUND
22
HVSSANOMAT
UUTISET
HVS:n
pikkujoulussa
paljon kivaa
ohjelmaa
HVS-Tenniksen pikkujoulu järjestetään 8. joulukuuta. Luvassa
on runsaasti ohjelmaa: Kinkkukisa, jouluruuat, musiikkia, ja
baari on auki.
Ruokailu on järjestetty
Bistrossa, ja tanssia on Kerhosalissa.
Merkatkaa päivä allakoihin.
Tarkemmat tiedot netistä.
Seuran syyskokous on samana päivänä klo 12. Siellä päätetään HVS:n uudesta strategiasta.
HVS-SANOMAT
Suomalaista
tennistä
edistämässä
Suomalaisen tenniksen edistämissäätiö perustettiin vuonna
2007 ja ensimmäiset stipendit
jaettiin vuonna 2008. Vuonna
2012 säätiön stipendit saivat
Aaro Pöllänen ja Nicola Ussher.
Säätiön tavoitteena on tennisurheilun ja tennisharrastuksen, erityisesti junioritoiminnan
edistäminen ja tukeminen Suomessa.
– Tukemisen kohteet nyt
toiminnan alkuvuosina ovat
olleet HVS-Tenniksen nuoret
huippupelaajat sekä valmennustoiminnan
kehittäminen.
Tulevaisuudessa mahdollisesti
myös kuntoilutenniksen ja ikätenniksen edistäminen, säätiön
hallituksen puheenjohtaja Olli
Heinonen kertoo.
Käytännössä säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä
valmennus-, opiskelu- ja muita
stipendejä sekä avustuksia. Näitä on myönnetty jo viitenä vuotena, suuruus on vaihdellut 500
– 1000 euron välillä.
Säätiö ottaa vastaan lahjoituksia niin yrityksiltä kuin
yksityishenkilöiltä. Lisätietoja
toiminnasta saa säätiön asiamieheltä, Jussi Neste, 050 588
3250.
Säätiön perustajajäseniä ovat
HVS-Suojat Oy, HVS-Tennis
ry., ja Helsingin Tennisstadion
oy.
HVS-SANOMAT
Kutomokujalla ahdasta
AUTOILIJAT OVAT kiitelleet
Kutomokujan uutta kestopäälystystä, mutta nyt huolena on Kutomokujan alkupään pysäköinti.
Kokemuksia vieraspysäköinnistä
on yhdeltä talvelta ja kesältä.
Käytännössä kahdensuuntainen liikenne ei ole ollut mahdollista tuolla kadunpätkällä, koska
siinä ei ole ollut vaadittavaa viiden metrin leveyttä. Hallin henkilökunta on saanut kuulla asiakkailta jatkuvasti valituksia, kuinka
hankala ja kolarivaarallinen tuo
kadunpätkä on.
Ongelmia on aiheuttanut uuden asuintalon ”vieraspysäköinti”,
joka edellyttäisi pysäköintiä talon
seinustalle ”jalkakäytävän” päälle
siten, että ajoradan leveys käytännössä on vaadittava viisi metriä.
Tuo vaatimus ei ole aina toteutunut, vaan usein autoja on
kokonaan ajoradalla. Näin Kutomokujalle tulevat joutuvat usein
kurkkimaan, onko väylä vapaa, ja
liikenne sujuu usein vain yhteen
suuntaan kerrallaan.
Tien pitäisi säilyä ajettavana
Kutomokujalla on usein niin ahdasta pysäköityjen autojen takia, että liikenne sujuu vain yhteen
suuntaan kerralla.
senkin takia, että pelastusreitti Tenniskeskukseen ja Elixiaan
kulkee Kutomokujan kautta. Samoin huolto- ja tavarakuljetusten
pitäisi sujua.
Tilanne on edelleen huono. Kutomokujan alkupäässä on
pysäköinnin kieltävä liikennemerkki, mutta silti kadunvarteen
pysäköidyt autot estävät sujuvan
liikenteen, ja vaaratilanteita tiukoissa kohtaamisissa syntyy päivittäin.
HVS-SANOMAT
Vesa Pönkkä palkittiin
Yhdysvaltain vuoden
valmentajana
SUOMALAINEN TENNIS sai
Vesä Pönkkä.
komeaa tunnustusta viime US
Openin yhteydessä, kun Vesa
Pönkkä palkittiin vuoden 2011
valmentajana. Vesa on tuttu
monelle suomalaiselle varsinkin 1980-luvun aktiivipelaajalle
mm.Talin kentiltä, joilla hän kävi
pelaamassa uran alkuvaiheessa
mm. koululaiskilpailuissa ja hän
ehti edustaa myös HVS-Tennistä.
Tunnustus tuli korkeimmalta
mahdolliselta taholta, sillä vuoden valmentajan palkintoa esitti
Yhdysvaltain Olympiakomitea.
Ansiot tulivat pitkäjänteisestä
työstä Junior Tennis Champions
Centerissä, jota hän oli perusta-
massa 1999 ja jonka johtajana
hän toimii. Keskus sijaitsee College Parkissa Washingtonin pohjoispuolella. Vesan ohjauksessa
keskuksesta on kasvanut maailmalla ammatilaispiireissä korkealle arvostetuttu tenniskeskus,
jolla on myös arvokkaita eettisiä
lähtökohtia. Keskuksen tavoitteena on antaa mahdollisuus tennisuraan kaikille varallisuudesta
riippumatta.
Keskuksen pelaajia on ollut
juniorisarjojen kärjessä niin Yhdysvaltain kuin ITF:n maailmanlistalla.
Vesan tennisfilosfia kiteytyy
yhteen suomalaiseen sanaa: SISU.
Tennis-Bistro pääsi laadukkaiden
olutravintoloiden joukkoon
TALIN TENNISKESKUKSEN
asiakkaat ovat jo jonkin aikaa
ihailleet ja ihmetelleet TennisBistron uutta teräksenkiiltävää
oluthanaa.
Laite on tosiaan äskettäin
asennettu. Se on osa Hartwallin laatukonseptia, Mika Arvila
Hartwallilta toteaa. Hartwall on
seurannut tyytyväisenä TennisBistron palvelua ja katsoi, että
uusi laite sopisi hyvin sinne.
Uusien laitteiden ansiosta raskaita puhdistuksia ei enää tarvita.
Samaten 20-litraisten Davidtankkien säilytyskaappi pitää oluen lämpötilan juuri oikeana.
– Nyt olut jäähdytetään etukäteen kolmeasteiseksi ennen varsinaista nautinnon hetkeä.
Arvila toteaa, että uusia laitteita on otettu käyttöön monissa
keskustan laadukkaissa ravintoloissa, muun muassa Michelintähden saaneessa Olossa sekä
useissa golfklubien ravintoloissa.
Uusi hana merkitsee yksilöllisempää ja laadukkaampaa
palvelua. Kun olut lasketaan nyt käsin, siihen saadaan muodostumaan aromit pitkään
säilyttävä vaahtokukka.
HVS-SANOMAT
Uutta oluthanaa
on ihasteltu TennisBistrossa.
Vesa on lähtöisin Nastolan
Pensuolta, jossa maalaistalon
poika haki lyönteihin varmuutta
takomalla palloa ladossa, jonne
oli rakennettu lyöntiseinä. Talvella hän meni lyöntiharjoituksiin
hiihtämällä.
Vesa jatkoi koulun jälkeen
Saksaan, jossa aloitti ammattilaisuraa ja siirtyi sen jälkeen opiskelemaan Yhdysvaltoihin, ja pelasi
hyvällä menestyksellä Tennesseen
yliopiston joukkueen ykköspelaajan paikalla. Lämpimät onnittelut
Vesalle!
HVS-SANOMAT
HVSSANOMAT
KOLUMNI
23
LINJALLA
Kuka ihmeen Suomen mestari?
LEGENDAARISEN
PEKKA
SÄILÄN kuva Bistron seinällä sai
menestyminen kelpaa. Jos suomalaista ei ole finaalissa, katsomossa
saa istua melko väljästi.
SM-kisojen historiaa selatessaan Linjamies törmäsi mielenkiintoisiin asioihin. Esimerkiksi
Jarkko Nieminen ei ole voittanut
Suomen mestaruutta koskaan, ei
edes hallissa. Ensimmäinen mestari oli 100 vuotta sitten 1912 Boris
Schildt, HLK. Jotain lajin historiasta kertoo se, että ensimmäinen
nimeltään suomenkielinen mestari
oli Sakari Salo 1947. Erikoista on
sekin, että Suomen mestaruuden
on voittanut viisi ulkomaalaista
vuosina 1929–1937 (1 virolainen,
2 saksalaista, 1 ruotsalainen ja 1
norjalainen).
Linjamiehen haikeisiin muisteluihin. ”Pancho” oli huikea pelaaja
kotimaan kentillä.
Hänet tunnettiin tennisväen
ulkopuolellakin.
Lehdistöllekin
hänen Suomen mestaruutensa olivat tuttuja.
Aika oli tietysti aivan erilainen.
Suomen mestaruuskilpailut olivat
maan parhaiden mittelö. Siihen oli
aikaa amatööripelaajilla.
NYT ON TOISIN. Upeaa uraa
tekevä Jarkko Nieminen ja hänen
perässään huipulle pyrkivät miehet
kiertävät maailmaa. SM-tason taistoihin heitä on turha odottaa.
Viimeksi urheilutoimittajienkin tuntema pelaaja voitti miesten
kaksinpelin 20 vuotta sitten. Hän
oli Aki Rahunen 1992. Sen jälkeiset mestarit ovat medialle melkoisen tuntemattomia.
Ei ihme, että SM-kisojen
mediajulkisuus on jäänyt olemattomaksi. Kun kansallinen
kilpailutoiminta ei kiinnosta urheilutoimittajia, tilanne on surkea.
Eikä se voi edes kiinnostaa, kun
SM-kisat ovat melkoinen mustaaukko tennisväellekin.
Linjamies teki ajatusleikin Tennis-Bistron asiakkaille: kuka on tämän vuoden Suomen mestari?
Kysymys oli selvästi liian vai-
kea. Näppärimmät hamusivat
iphoneillaan ja lumioillaan Tennisliiton sivuille hakemaan vastausta.
Ei auttanut. Liiton Suomen mestarit osioon ei ollut vielä päivitetty
tämän vuoden mestareita.
Linjamieheltäkin meni jonkin aikaa, kun hän koukki tiedon
Pajulahden sivujen kautta: Micke
Kontinen, HVS.
Oman väen tiedoksi nelinpeli tuli myös kotiin parilla Sami
Huurinainen / Santtu Leskinen,
HVS.
JOS TENNISVÄKI ei itse lyö
rumpua innostuneesti, on turha
odottaa kaivattua mediajulkisuutta. Niin innostuneita tutkivia journalisteja tuskin on olemassa.
Suomen tenniksen julkisuus
on ollut viime vuodet ja on ilmeisesti vielä pitkään Jarkko Niemisen
varassa. Tasavallassa on sen verran
tennistietoisia urheilutoimittajia,
että he ymmärtävät maailman rankingin 50 parhaan joukkoon kuuluvan arvon.
Medialle ainoat kotimaiset
oikeat tenniskisat ovat olleet marraskuinen IPP-turnaus ja kesällä
pelattava Tampere Open. Tänä
syksynä IPP Openin huomioarvo on tapissa, kun Nieminen on
luvannut tulla mukaan. Viime
vuonna hänen peliaikeensa kaatuivat nielurisaleikkauksesta toipumiseen.
Jarkko Nieminen menestyminen IPP:ssä saisi kymppikentän
reunat täyteen. Suomalainen tennisväki on samanlaista peruspenkkiurheilijaa kuin muutkin; vain
SUOMEN TENNIKSEN asema kansainvälisesti ei aina aukea.
Davis Cupin Eurooppa-Afrikan
1. ryhmän putoamiskarsintaotteluiden ymmärtäminen on hieman
vaikeaa. Varsinkin kun media
vaihtelee ryhmää välillä lohkoksi
tai divisioonaksi. Sen verran Linjamies ymmärtää, että Suomi ei ole
lähiaikoina tunkemassa 16 maan
maailmanlohkoon.
Lohduton tilanne ei kuitenkaan ole kun tennistä vertaa esim.
jalkapalloon. Tennismaajoukkue
on Davis Cupin rankingissa sijalla
38. Ei paha.
Espoo, Tapiola
Länsituulentie 1 A, 2. krs
Helsinki, Itäkeskus
Asiakkaankatu 11 B 31, 3. krs
Helsinki, Kamppi
Yrjönkatu 36 A, 3. krs
Järvenpää
Mannilantie 44 A, 3. krs
Vantaa, Myyrmäki
Iskoskuja 3 C, 3. krs
(09) 530 501
www.pikkujatti.fi
LINJAMIES