Syyskuu 2013 - Paperiliiton Kuusankosken Osasto 19

3/2013
Syyskuu
aamopalvelua
Paperiliiton Kuusankosken
30. vuosikerta
uulla!
osastojen tiedotuslehti
146. numero
Kaikki automerkit ja mallit
– takuulla
utoProssa huollot ja korjaukset sujuvat
pailukykyiseen hintaan ja takuuvarasti. Auton takuu säilyy, kun se huollean valmistajan määräaikaishuoltojelman mukaisesti. AutoProssa saat
nkilökohtaista ja joustavaa palvelua.
le ja totea itse!
Töidenvastaanotto
Kouvola (05) 544 5620
o
ouvola
5600
13
i osasto
”Tuuli pöllytt
en
19:n risteilijöid llä.”
e
te
n
ä
tukkaa Päij
3/2013
pääkirjoitus
Te k s t i | Paavo Pe s o n e n
Kymille hyvä edustus
Paperiliiton hallintoon
K
esäkuussa pidettyyn Paperiliiton 21.
liittokokoukseen osallistui kuusankoskelaisista ammattiosastoista yhteensä
kahdeksan henkilöä; kuusi varsinaisina
liittokokousedustajina ja Kymin sellu- ja paperitehtaan pääluottamusmiehet Jorma Timonen
ja Pasi Untolahti edellisen liittokokouskauden
aikana liiton päätöksentekoon osallistuneina
hallinnon jäseninä.
Kymen piiri on suuren kokonsa ansiosta merkittävä vaikuttaja Paperiliitossa. Sillä on hallussaan yhteensä seitsemän liiton hallituksen ja
valtuuston varsinaista edustajapaikkaa. Ei sovi
myöskään unohtaa, että liiton puheenjohtaja
Petri Vanhala ja liittokokouksessa valittu uusi
liiton työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Timo Byman ovat lähtöisin Kymen piiristä.
Onnitellessaan valituiksi tulleita Paperiliiton
puheenjohtaja Petri Vanhala totesi päätöksen
tekoon osallistuvien olevan vastuullisessa asemassa. Vanhala arveli tulevan liittokokouskauden olevan vähintään yhtä haastavan kuin aikaisemmankin.
Kuusankoskelaiset ammattiosastot olivat
valinneet edustajikseen kolme ensikertalaista
liittokokousedustajaa, joista osa sai myös vastuuta kantaakseen liiton tehdessä henkilövalintoja. Edustajien sukupolvenvaihdos näkyi nuorennusleikkauksena koko liittokokouksessa.
XXI liittokokous sujui jouhevasti ja edellisten
liittokokousten kärkevät puheenvuorot loistivat
poissaolollaan. Ensimmäisestäkään asiasta ei
äänestetty, vaan päätökset olivat yksimielisiä.
Vaikeat ajat ja huoli työpaikkojen säilyttämisestä Suomessa voivat olla syynä yksimielisyyteen.
Valinnat liiton hallitukseen ja valtuustoon sujuivat kuusankoskelaisten näkökulmasta suunnitelmien mukaan. Pasi Untolahti tuli valituksi
Paperiliiton hallitukseen ja Paavo Pesonen liittovaltuustoon. Untolahden henkilökohtaiseksi
varaedustajaksi valittiin sellutehtaan varapääluottamusmies Hannu Mentula ja Pesosen varaedustajaksi osaston 85 puheenjohtaja Ismo
Salminen. Tommi Bragge valittiin liittovaltuuston yleisvarajäseneksi. Viime hetken valmisteluissa kuusankoskelaisilla olisi ollut ehdokas
myös hallituksen yleisvarajäseneksi. Vaikka
tavoiteltu paikka jäi saavuttamatta, voivat
kuusankoskelaiset olla tyytyväisiä kokonaisuuteen.
Ammattiosastojen toimintaan vaikuttavat
liittokokouspäätökset ovat lähinnä kosmeettisia. Tulevana syksynä ammattiosastot valitsevat
toimikuntien sijaan omat hallituksensa nykyisten toimikuntien sijaan. Näin toimien seurataan
liitossa jo tapahtunutta hallinnon nimimuutosta. Siitä, että jäsenmaksun keräisi Paperiliitto
suoraan, ei saatu päätöstä. Liittoyhteistyön
mallista ei myöskään saatu aikaiseksi ratkaisua.
2
3/2013
K Y M I N
P A P E R I T E H T A A N
P Ä Ä L U O T T A M U S M I E S
Kesän 2013 kuulumiset
Te k s t i | Pa si Un to la h t i
S
aimme lukea yhden tämän vuosikymmenen positiivisimmista uutisista ensimmäisenä Kaukaan IntraNetistä puolivälissä elokuuta. Kymi ja Kaukas ottavat
yhteensä noin 40 oppisopimusopiskelijaa kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen.
Koulutus alkaisi loppuvuodesta tai sitten ensi
vuoden alussa. Uutinen hipoo positiivisuudessaan folioarkkisalin rakennuspäätöstä ja siitä
seurannutta vapaiden työpaikkojen täyttymistä.
mutta se saatiin kuitenkin tehtyä. Muistuttaisin, että tänä vuonna on vielä toinen palkkojen
ja henkilökohtaisten lisien tarkastelukierros loka-marraskuussa. Tarkastakaa mestarin kanssa,
että teidän henkilökohtainen osaamismatriisinne on ajan tasalla, koska sillä voi olla vaikutus
lopputulokseen.
Lomittajia Kymillä oli toistasataa ja muita
määräaikaisia on puolensataa. Kesä meni heidän osaltaan näin edunvalvonnan merkeissä
melko vaivattomasti. Muutamia tilanteita oli
päällä, mutta kokonaisvahvuuteen verrattuna
hommat hoitui varsin hyvin. Muistutankin heitä, joiden työsuhde loppuu syksyyn, että menevät ilmoittautumaan viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänään työkkäriin. Näin ei
tule ylimääräisiä karenssipäiviä. Jos on kysyttävää työttömyysturvaan liittyvissä asioissa, niin
osaston 19 jäsenet voivat kääntyä taloudenhoitaja Jani Honkasen puoleen. Janin yhteystiedot löytyvät osaston nettisivuilta osoitteesta
www.paperi19.fi
Montako opiskelijaa meille sitten tulee ja
kuinka monta Kaukaalle? Homma voi mennä
jopa niin, etteivät kaikki opiskelijat tiedä vielä
kuukausien päästä työsuhteen aloittamisesta,
kummalle tehtaalle tulevat sijoittumaan. Se
tiedetään kuitenkin, ettei työnantaja lupaa yhdellekään opiskelijalle etukäteen vakipaikkaa
määräaikaisuuden päätyttyä. Ja voi se myös
olla niin, etteivät kaikki oppisopimuskoulutuksessa olevat tehtaalle jäisikään.
Paikalliset tes-sentit jaettiin ennen kesälomia. Jako ei mennyt aivan mutkattomasti,
3
3/2013
S E L L U T E H T A A N
P Ä Ä L U O T T A M U S M I E S
Huhujen perässä
Te k s t i | J o r m a T i m o n e n
että tukka meinaa lähteä, ja on niin huolissaan
meistä. Aikaisemmin olen myös itse ajatellut,
että työhyvinvointi muodostuu ainoastaan siitä, miten työnantaja meitä kohtelee ja järjestää
kimppakivaa työn lomaan.
V
arma tieto: kuivauskone tulee!
Varma tieto: paperikoneet myydään!
Varma tieto: paperikone suljetaan!
Varma…!
Olin vähän aikaa sitten kuuntelemassa ison
johtajan strategiaesitystä Lappeenrannassa,
ja sieltä päähäni tarttui hänen puheestaan se,
että oman työhyvinvointini tärkein tekijä olen
minä itse. Rupesin oikein pohtimaan asiaa.
Aluksi ajattelin normaalilla tavallani, että taas
yrittävät jallittaa ja siirtää vastuunsa jostain
asiasta minun omille kaposille hartioilleni. Pitempään asiaa tuumattuani tajusin, että tottahan hän puhuikin, vaikka aika vaikea sitä on
myöntää. Nyt kun asian tajusin voin omalta
osaltani tehdä itse sen minkä voin oman työhyvinvoinnin eteen. Se, minkä työnantaja tekee,
on vain plussaa plussan päälle.
Kesä menee ratevasti, kun lomallakin pääsee mukaan huhumyllytyksen kiehtovaan maailmaan. Meillä on tehtaalla pieni, mutta sitäkin
aktiivisempi porukka, jolla on sen verran joutoaikaa töistään, että kerkeää levittää kaiken
maailman juttuja kiertämään pitkin tehdasta.
Nämä henkilöt, jotka laittavat huvikseen ja tyhmyyttään väärää tai vääristeltyä tietoa liikkeelle, eivät näköjään ajattele, minkä karhunpalveluksen he työyhteisölleen aiheuttavat. Jotkut
ihmiset ottavat tällaiset roskajutut heti tosi
tietona. He alkavat märehtiä niitä päässään ja
välillä myös päissään. Silloin seuraukset voivat
olla tosi vakavia, vaikka alun perin olisikin kyse
ollut vain leikkimielisestä pilailusta.
Ammattiryhmittelyyn liittyvä tasojen tarkastuskierros on lähestymässä. Tarkistus suoritetaan syystalven aikana ennen vuodenvaihdetta. Oman osaamisensa voi tarkistaa esimiehen
kanssa, jos on sitä mieltä, ettei kaikkea osaamista ole huomioitu.
Törkeintä näissä ”varmoissa tiedotuksissa”
on se, että niihin sotketaan muita ihmisiä eli laitetaan tällainen p…ajuttu esimerkiksi tehtaanjohtajan sanomaksi.
Työhyvinvointi on taas muotisana. Moni varmaan ihmettelee sitä, että joka toinen vuosi työnantaja vetää sananmukaisesti nyrkillä
otsaan ja joka toinen vuosi silittää päätä niin,
Hyvää syksyn jatkoa ja odotellaan rauhassa
virallisia päätöksiä tulevaisuuden osalta ja heitetään kaikki turhat huhuilut romukoppaan.
4
3/2013
O S A S T O N
1 9
P U H E E N J O H T A J A
Syksy saapuu ja lehdet puissa
vaihtavat väriään
Te k s t i | To m m i B r a g g e
k
Taas alkoivat
tyhjä ja myytävät on myyty... Veroäyrin nosto ei
taida olla pelastus tähän pulmaan. Yhtä kaikki,
tuo vähennys näkyy varmasti jotenkin kaupungin meille tuottamissa palveluissa, ja tuskinpa
mitenkään parantavasti. Säästöä kaupunki haki
jo mm. opettajien lomautuksella, jossa kärsijöinä olivat nuo pienet oppilaat.
esän jälkeen arkirutiinit ja valtaosa kesälomittajista on jättänyt tehtaan taakseen.
Onko heillä jo ratkaisuja? Tuntuuko syksy
vielä entistäkin kolkommalta päivä toisensa jälkeen lappuun täytellessä työtön, työtön,
työtön? Omiin rutiineihin syksy tuo taas roppakaupalla erinäköisiä neuvotteluita, kokouksia ja
yhteisten asioiden hoitamista. Koko kunnossapidolla syksyn tulo näkyy kaksoisroolittajien
pyynteinä tuotantoon, seisokkityöpyyntöinä
koko Suomen tehtaille ja tietenkin Kymi-integraatin seisokin valmistelutöinä. Varsinaista
sutinaa on siis luvassa.
Nokian myytyä puhelimet Microsoftille
sattui silmääni artikkeli, jossa joku karhun sukuinen finanssivaikuttaja Suomesta kritisoi suomalaisen työn kalleutta. Varmaan hänellä ei
ollut muuta tietoa kuin omat ansionsa. Tässä
asiassa olen täysin samaa mieltä. Vuonna 2011
ansiot 9,3 milj.€, mikä tekee 1061 €/h, jos työskentelee koko vuoden joka ikisen tunnin. Se ei
liene mahdollista, joten voidaan laskea vaikka
työpäiviä olevan se normiduunarin 200 päivää vuodessa. Silloin päiväpalkaksi saadaan jo
melko kalliilta kuulostava 46 500 €/päivä. Kyllä
siinä suomalainen työ on kallista!
Kevään kirjoittelussa
oli näkyvästi esillä liittokokous. Osastoamme
siellä edusti varsin ryhdikäs joukko, eli Pasi Untolahti, Paavo Pesonen, Jani Honkanen, Arto
Seppälä ja Tommi Bragge. Liittokokouksen
päätöksissä näkyi vuonna 2006 alkanut paperitehtaiden lahtaus. Edunvalvonnalle ei asetettu
enää mitään tiukkoja ehtoja, joista joutuu tiukan paikan tullen kuitenkin luopumaan. Hyviä
ajatuksia ja tavoitteita toki esitettiin ja kirjattiin.
Liittokokouksen ”jälkipyykki” pestään vielä 24.
ja 25.9. Paperiliiton järjestöpäivillä. Siellä käydään läpi, aikataulutetaan ja resursoidaan nuo
liittokokouksessa käydyt asiat ja siitä alkaa niiden toteutus.
Kyllä meillä tuohon palkkakattoon vielä on
matkaa.
Kouvolan kaupunki
ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut. Kouvolan kaupunki suunnittelee vähentävänsä 600
työntekijää tällä hetkellä työssä olevasta 6600
työntekijästä. Tiedän tämän aiheuttavan taas
murhetta monen tehtaalaisen kotona, koska
monella on puoliso kaupungilla töissä.
Kumma on, kun mikään ei kannata. Kirstu on
5
3/2013
O S A S T O N
8 5
P U H E E N J O H T A J A
Ensimmäinen kauteni
puheenjohtajana
Te k s t i | Ism o S a lm i n e n
K
antajalle, joka on antanut aloituskaudellani tehdä puheenjohtajan työtä rauhassa.
un pystymetsästä rupeaa ukko vetämään kohta 50 vuotta vanhaa ammattiosastoa, niin kyllähän siinä tuppaa menemään välillä sormi suuhun.
Suuri kiitos aktiiviselle toimikunnallemme,
joka on jaksanut ajaa jäsenistömme (eli meidän
kaikkien yhteistä) asiaa niin työpaikkojen että
työhyvinvointimme turvaamiseksi.
Onneksi entiset osastomme puheenjohtajat
ja aktiiviset toimikuntamme jäsenet ovat jelppineet niin, että suuremmilta hölmöilyiltä olen
säästynyt.
Puheenjohtajahan on mielestäni ainoastaan toimikunnan ”ääni” ja toimikunta taas toteuttaa jäsenistön toiveita. Jotta osastomme
työ olisi jatkossakin mielekästä, pyydän teitä
kaikkia pikkuisen katsomaan, mitä me oikein
touhuamme. Ohjeet ja uudet ideat ovat aina
paikallaan. Niitä otetaan vastaan ja ne tarkastellaan yhdessä toimikunnassa.
Suurkiitokset taloudenhoitajalle, sihteerille
ja pääluotolle, jotka ovat edesauttaneet puheenjohtajakauteni työn tekemistä ongelmitta.
Kiitokset myös naapuriosastolle 19, Paperiliitolle ja muille Paperiliiton ammattiosastoille
kaikesta saamastani avusta. Kiitos myös työn-
Tervetuloa kattomaan paperiliittolaista jalkapalloo 28.9. Kouvolan Sarkolaan!
6
3/2013
KYMIN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
Vain muutos on pysyvää
K
Te k s t i | Paavo Pe s o n e n
uluvana vuonna on eteemme tullut jälleen paljon uusia asioita. UPM:n työturvallisuuskampanja etenee muiden
uudistuksien mukana. Nykypäivän menosta voi sanoa, että vain muutos on pysyvää.
Työturvallisuuteen liittyvissä asioissa se ei ole
huono juttu.
suoranaisesti vaikuttavissa asioissa. Esimerkiksi foliosalissa tuntuvat työtä helpottavat ja työturvallisuuteenkin vaikuttavat asiat olevan niin
sanotussa ”pitkässä suunnittelussa”.
Uusien standardikoulutusten lisäksi käynnistyvät syksyllä myös perinteiset korttikoulutukset. Hyvä uutinen on, että ensiapukoulutusta
järjestetään taas Kymin oman työterveyskeskuksen toimesta. Uudella työterveyshoitajallamme Minna Kujalalla on kouluttajan pätevyys. Vaikka osaan arvata syyn viime aikojen
vaimeaan innostukseen hakeutua ensiapukursseille, toivoisin mahdollisimman monen niille
osallistuvan. Ensiaputaitoja voi tarvita myös
työajan ulkopuolella. Koskaan ei tiedä, mitä
kotona ja vapaa-aikana tapahtuu. Työturvallisuuskoulutukset Kymillä pitää tulevaisuudessa
suojeluasiantuntija Ilkka Haapala. Seuraavaa
tulityökorttikoulutuksen ajankohtaa ei ole vielä ilmoitettu.
UPM:n turvallisuustietokannan tilastoja selaillessa huomaa, että vuodet eivät ole toisensa kaltaisia tunnuslukujen valossa. Sattumalla,
tuurilla tai jollakin muulla muuttuvalla tekijällä
on oma vaikutuksensa. Niin vielä myös työturvallisuudessa, vaikka aivan oikeaa linjaa noudattaen ja kovasti työtä asian eteen tehden pyrimme siihen, että näin ei olisi. Useita eri lukuja
sisältävien tilastojen anti on aina esittelijänsä
näköinen, joko valoisampi tai synkempi. Jos
jonkinlaista keskitietä haetaan, eivät kymiläiset
ole pärjänneet huonosti.
Olemme kuluvan vuoden aikana saaneet
uusia turvalliseen työntekoon liittyviä ohjeita,
muun muassa henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöohjeet. Ilokseni olen saanut huomata, että ainakin joillakin työosastoilla on otettu
työntekijöiden kanta huomioon. Ensimmäinen
versio ei ole ollut kiveen hakattu, vaan keskustelemalla on saatu aikaiseksi sekä turvallinen
että työnteon kannalta paras ratkaisu. UPM:n
turvastandardit antavat suuntaviivat suojainten
käyttöön ja niitä on paikallisesti noudatettava,
mutta kapeaa pelivaraa käyttämällä ja työntekijöitä kuuntelemalla pääsemme sopivimpiin
ratkaisuihin.
Kuntoremonttikurssien suhteen tarjontaa on
tänäkin vuonna ollut runsaasti, mutta kursseja
on jouduttu perumaan osallistujapulan vuoksi.
Keski-iän keikkuessa 48 vuoden paikkeilla en
oikein jaksa uskoa siihen, että olisimme yhtäkkiä päässeet eroon vaivoistamme. Kukaan
tuntemistani kuntoremontissa käyneistä ei ole
sanonut, että siitä olisi ollut haittaa. Lieneekö
vaimeaan innostukseen syynä se, että kuntoremonttikurssiin joutuu uhraamaan omaa aikaansa?
Nykyisen lainsäädännön mukaan työnantaja
on velvollinen turvallistamaan vanhoja, aikansa työsuojelumääräykset täyttäneitä koneita ja
tuotantolaitteita. Suuri osa kunnossapitotöissä
tarvittavista työkoneista asetettiin Kymillä käyttökieltoon konsultin esityksestä. Luulisi, että
oikean vastauksen olisi saanut myös työsuojeluviranomaiselta, joka tulkitsee Suomen lainsäädäntöä. Ihmettelen tätä nopeaa toimintaa,
kun vertaan sitä työntekijöiden pyyntöihin jopa
aivan uudempien laitteiden työturvallisuuteen
7
3/2013
Ilkka Kymäläinen on poissa
P
idetty työtoveri, ammattiyhdistysaktivisti ja innokas moottoripyörailijä Ilkka Kymäläinen menehtyi
lauantaina 13.07.2013 vakavaan
sairauteen. Ilkka Kymäläinen syntyi
6.12.1955. Lapsuutensa ja nuoruutensa
Ilkka vietti Korian kupeella Värälässä.
toimien kunnallisissa luottamustoimissa.
Taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana
Kymäläinen toimi usean vuoden ajan.
Vapaa-aikanaan Ikka Kymäläinen oli
innokas moottoripyöräilijä. Kymäläinen oli
Kuusankosken tehtaiden moottoripyöräkerho MC Griffinin keskeisiä henkilöitä ja
toimi kerhon puheenjohtajana sairastumiseensa saakka.
Kymäläisen työura Kymillä käynnistyi
vuonna 1974. Hän toimi ensin kuljetusosastolla autonkuljettajana. Myöhemmin
hän siirtyi sellutehtaalle puunkäsittelyyn,
jossa hän työskenteli työkoneenkuljettajana sairastumiseensa asti.
Vuonna 2011 Ilkka Kymäläinen vastaanotti Suomen Tasavallan Presidentin
myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun
mitalin ansioistaan työelämässä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa.
Kymäläinen tunnettiin tunnollisena
sekä ammattitaitoisena työntekijänä ja
hän oli aktiivinen työyhteisöönsä liittyvissä asioissa. Vuodesta 1997 alkaen hän
toimi puunkäsittelyn työntekijöiden neuvottelevana luottamusmiehenä. Vuosina
1999-2012 Ilkka Kymäläinen oli Kymin
sellutehtaan varapääluottamusmies. Paperiliiton Kuusanniemen ammattiosastossa Kymäläinen toimi eri tehtävissä mm.
toimikunnan jäsenenä, tiedotussihteerinä
ja ammattiosastonsa varapuheenjohtajana.
Näissä keskeisissä tehtävissä Ilkka vaikutti
sellutehtaan työyhteisö- ja henkilöstöasioiden hoitoon merkittävällä panoksella. Paperiliiton liittokokouksissa Kymäläinen edusti ammattiosastoaan useaan
kertaan.
Ilkka Kymäläistä jäivät kaipaamaan
läheisten lisäksi työtoverit ja suuri joukko
ystäviä.
Edellä mainittujen tehtävien lisäksi
Kymäläinen toimi pitkään UPM Kymin
tiedotustoimikunnan jäsenenä ja oli
kuusankoskelaisten paperiammattiosastojen yhteisen lehden, Kolmoispaperin,
kirjoittaja ja toimittaja. Kirjoituksissaan
Kymäläinen otti rohkeasti kantaa sekä
tehtaan että yhteiskunnan asioihin.
Yhteiskunnalliseen toimintaan Kymäläinen osallistuikin 2000-luvun alkupuolella
paikallisen työväenyhdistyksen kautta
8
3/2013
Se on tätä päivää
Te k s t i | J u ha n i Haa p a la
H
yvinvointivaltion nimeltään Suomi
pelastamiseen tarvitaan siis lisälainaa noin 7 miljardia vuodelle 2014 ja
lisäleikkaukset päälle. Kansalle uskotellaan, että näillä toimilla Suomi pelastuu, investoijat kiinnostuvat ja työpaikat säilyvät. Tavallista ihmistä moinen meno kyllä pyörryttää.
Suomella on velkaa lähes 300 miljardia. Matala
korkotaso houkuttelee velan ottoon. Matalista koroista me kaikki asuntovelalliset olemme
saaneet nauttia jo pitkään. Mikäli tuo korkotaso jostain syystä nousee vaikka pari prosenttia,
Suomi on pian Kreikan kanssa samassa velkaloukussa.
hyet työsuhteet ja prosenttikorotukset lisäävät
vain eriarvoisuutta työmarkkinoilla.
Jos syntyy keskitetty palkkasopu, tuo se vain
työrauhan, tuskin sillä Suomen taloutta tai työllisyyttä korjataan. Yritykset jatkavat saneerauksia omien taloudellisten seikkojensa pohjalta
välittämättä Suomen työllisyydestä tai taloudesta. Vielä heinäkuussa EK:n Häkämies oli sitä
mieltä, että keskitetty ratkaisu ei kelpaa elinkeinoelämälle. Takki kääntyi siis kuukaudessa.
Onko sopimuksessa jotain, mitä ei kansalle kerrota, vai onko se vain tämän päivän neuvottelutaktiikka? Asiat muuttuvat nopealla aikavälillä.
Kävin tässä taannoin Kreikassa katsomassa, minne ne Suomen rahat oikein menee. No
vaikea sitä Kreikan talouden asemaa on kaduilla ja rannoilla nähdä, mutta ehkä aiemmin
niin ystävälliset kreikkalaiset olivat nyt hieman
apaattisempia. Rikkauden ja köyhyyden väli oli
kuitenkin pieni. Kun satamassa rikkaan miljoonavenettä pestiin makealla vedellä, niin rantakadun toisella puolella köyhä oli tyhjän vesikupin kanssa odottamassa 56:tta senttiä, jotta
saisi litran puhdasta vettä.
Suurliikemies Kyösti Kakkonen väläytti taannoin varsin erikoislaatuisen vision.
Kakkosen vision mukaan vappu olisi kansallinen "taksvärkkipäivä", jonka aikana kertyvä
palkkatulo lahjoitettaisiin suoraan valtiolle. Sataprosenttinen vero. Yritysten puolestaan ei
tarvitsisi maksaa ylityökorvauksia.
Siitä vaan, jos myös yritykset vastaavasti
laittavat tuon päivän myynnin ja tuloksen täysimääräisenä valtiolle – taitaa olla kuolleena syntynyt ajatus. Ehkä visio olikin tarkoitettu vain
iltapäivälehdille, mutta kuvaa hyvin sitä, mitä
porvari duunarista tänä päivänä ajattelee.
Metsäteollisuuden rakennemuutos näkyi
selkeästi myös tuolla aurinkorannalla. Ilmaiset
WiFi -verkot olivat myyntivaltteja niin hotelleissa kuin kahviloissakin. Jopa aurinkotuoleihin
tarjottiin nettiyhteyttä. Ennen matkailijat lukivat lehtiä ja kirjoja kahviloissa ja rannoilla. Nyt
käsissä oli tabletit ja älypuhelimet.
Jos palkkasopu syntyy nyt puheena olleella tavalla, työläisen ostovoima heikkenee noin
parin prosentin verran. Inflaatio jyllää 1,6 %:n
vuosivauhdilla ja kunnallisveron korotukseen
näyttää olevan paineita. Eikä palkkasopu näytä
paperimiehen tilipussiin tuovan korotuksia kuin
vasta vuoden päästä. Julkisuudessa on sopimuksesta nostettu esille työttömän oikeus ansaita 300 euroa menettämättä työttömyysturvaa. Tämän arvellaan rohkaisevan ottamaan
vastaan lyhyitä työsuhteita. Mielestäni tässä on
vaara, että lyhyet työsuhteet yleistyvät ja työnantajat tulevat käyttämään sitä hyväkseen. Ly-
9
3/2013
UPM Kymin keilajoukkue
Münchenissä
F
Te k s t i j a k u v a | R i i t t a L a t v a la
irmakeilailun EM-kisat järjestettiin Saksan Münchenissä
Helatorstai-viikonloppuna 8.12.5.2013. Kilpailupaikkana oli
upea 52-ratainen Dream Bowl Place,
jossa riitti hyvin kapasiteettia järjestää
isot kilpailut. Kilpailuun osallistui 100
joukkuetta 15 eri maasta, Suomesta
Kymin joukkue vasemmalta:
Veli-Matti Pynnönen, Toni Turkia, Jari Liiri ja Ari Järvinen.
10
3/2013
Münchenin liepeillä oleva Dachaun keskitysleiri oli mieleenpainuva käyntikohde. Saksalaiseen autoteollisuuteen päästiin tutustumaan
BMW Weltissä, missä on esillä Bemari-maailman menneisyyttä ja uusia malleja autoista
moottoripyöriin.
nelimiehisjoukkueita oli mukana 16. UPM Kymin joukkueessa pelasivat Veli-Matti Pynnönen, Ari Järvinen, Jari Liiri ja Toni Turkia.
Alkulohkossa UPM Kymi aloitti pelit saksalaisia vastaan. Molemmat joukkueet pelasivat
tasaisesti saksalaisten voittaessa kisan niukasti. Alkulohkon kaksi muuta peliä olivat itävaltalaisia ja brittejä vastaan. Molemmat pelit
Kymin joukkue voitti. Hyvistä pelisuorituksista
huolimatta joukkue jäi 36 pisteen päähän semifinaalipaikasta. Lopullinen kokonaissijoitus
oli 40:s. Suomalaisista joukkueista kymiläiset
olivat neljänsiä.
Bayern München on yksi maailman menestyneimmistä jalkapallojoukkueista. Sen kotipelit pelataan Allianz Arenalla, joka myös kuului
keilaajien käyntikohteisiin. Viimeisen illan ohjelmassa oli ruokailu Hofbräuhausissa, aidossa baijerilaisessa oluttuvassa. Samana iltana
Münchenin keskustassa vietettiin Bayern Münchenin Bundesliigan mestaruusjuhlia. UPM Kymin joukkue pääsi pelimatkan lopuksi seuraamaan oikeata baijerilaista jalkapallohuumaa.
Välipäivinä jäi aikaa tutustua Baijerin pääkaupungin ja sen ympäristön nähtävyyksiin.
Riskit hallintaan UPM:n
vesivoimalaitoksilla
U
Te k s t i j a k u v a t | Paavo Pe s o n e n
2007 ja seuraavaksi vuonna 2010. Voimalaitoksien vaaroja tarkasteltiin jälleen 19.-20.8.
Pohjois-Karjalassa ja 5.- 6.9. 2013 Kuusankoskella. Elina Toimelan johtamaan työskentelyyn
PM:n
vesivoimalaitoksilla
Pohjois-Karjalassa ja Kuusankoskella tehtiin vaarantunnistaminen ja riskien
arviointi ensimmäisen kerran vuonna
Kaltimon kokoustilassa riskien poistamisen keinoja pohtimassa
vasemmalta Ari Pajarinen, Raimo Kuronen, Joonas Jokinen, Leo
Eskola ja käynnissäpitotyönjohtaja Pertti Tuononen.
11
- Tarkeintä ei ole
riskin arvioinnin
kirjallisen ulkoasun
muoto, vaan se, että
kaikki vaarat tulisi
huomioitua, sanoo
vesivoimapäällikkö
Pekka Pollari.
3/2013
Kuhmossa sijaitseville Kallioisten ja Katerman
voimalaitoksille yli 200 kilometriä.
- Onneksi Katerman voimalan kupeessa on
kämppä, jossa voimme tarvittaessa yöpyä.
Selvää on, että väsyneinä emme käy rattiin.
osallistuivat voimalaitosten kaikki kyseisenä
ajankohtana työssä olleet työntekijät ja osa
toimihenkilöistä.
Lyhyen alustuksen jälkeen vaarantunnistajat jaettiin työpareihin, ja parit siirtyivät laitoksiin havainnoimaan työssään kohtaamiaan
vaaroja. Kaikki eivät ottaneet kantaa jokaiseen asiaan, vaan parien havainnointi oli kohdennettu niin, että jokin pari tarkasteli esim.
liikenteeseen ja liikkumiseen liittyviä vaaroja
muiden keskittyessä omiin aihepiireihinsä.
Siirryttäessä laitokselta toiselle aihepiirejä ja
pareja vaihdettiin.
Kuusankosken laitoksilla
toimittiin saman kaavan mukaan, vain välimatkat Kuusankosken, Keltin ja Voikkaan voimalaitosten välillä olivat lyhyemmät. Kuusankoskelaiset ottivat esille myös työn henkisen ja
sosiaalisen puolen.
- Kun työtehtäviä joudutaan ottamaan vastaan
usealta taholta eikä tärkeysjärjestys usein ole
ollenkaan selvä, voi kiireessä tulla otetuksi
turha riski jossakin asiassa, sanoo laitosmies
Petri Lindqvist, mutta jatkaa, että vain yhtä
työtä voi tehdä kerrallaan.
Pitkät matkat riesana
Osa aikaisemmin tunnistetuista vaaroista
oli poistunut korjaavien toimenpiteiden seurauksena ja joissain tapauksissa niillä oli saatu
riskiluokkaa laskettua.
- Teemme havaintoja päivittäisessä työssämme. Jos on mahdollista, teemme tarvittavat
parannukset heti, sanoo Pohjois-Karjalan
voimalaitoksilla laitosmiehenä työskentelevä
Raimo Kuronen. Hän pitää pitkiä ajomatkoja
(varsinkin talvella) yhtenä merkittävimmistä
riskeistä.
Kaltimon voimalaitokselta Enosta on matkaa
Puhelimen kantavuus ei riitä
Kuusankoskelaisten mielestä toinen merkittävä riski on työskentely yksin alueilla, joilla matkapuhelimet eivät toimi. Varsinkin päivystystilanteissa olisi jonkinlainen turvalaite
hyvä olla mukana. Käynnissäpitomestari Pekka Kärkkäisen mukaan selvitystyö siitä, olisiko
nyt jo olemassa niin kehittynyttä tekniikkaa,
josta olisi apua, täytyy aloittaa heti.
Kuusankosken laitoksilla vaaroja tunnistivat Ari Pajari, konsultti Elina Toimela, Petri
Lindqvist, Matti Lehtinen ja käynnissäpitotyönjohtaja Pekka Kärkkäinen.
12
3/2013
Syksyä kohti
Te k s t i | A n r i M ä k y n e n
L
Syksyn tullen lomittajien on taas kerran jätettävä meidät. Henkilöstöbudjetti mietityttää.
On se kumma, kun henkilöstömäärä osastolla
on määritelty ja se lukumäärä laskettu, jolla
pärjätään. Sitten kun yksi on pääluvusta pois,
niin ei palkata ketään tilalle, vaikka olemme sitä
kyselleet. Mietin, olisiko voitu pienentää folioarkkien laatuongelmia, jos labran pääluku olisi
ollut se, mikä tänne on kirjattu. No, labra ei ole
ainoa, jolla on näitä ongelmia, luulisin.
ehtiä alkaa jo hiljalleen putoilla puista.
Syyskuu on ihan kohdallaan kalenterissa.
Tässä kohtaa taas alkaa olla yksi kesä taputeltu. Ilmat ainakin suosi jokaista lomaryhmää.
Olin puolitoista kuukautta pois tehtaalta.
Ensin saikulla ja sitten kesäloma päälle. Joten
nyt on akku ladattu täyteen toimintatarmoa,
tai sitten ei. Ja jos nyt sanon, että oli mukava
palata töihin, tai ei oikeasti vi… eiku piiptuttanut yhtään. Niin uskoiskohan kukaan?
Naisten pukuhuoneasiasta en ole kuullut yhtikäs mitään. Taitavat suhmuroida jotakin, kun
ei ole vielä mitään tapahtunut. Toivottavasti
suunnittelijat ovat viisastuneet, etteivät vetäisi
meitä ahtaaseen.
Lähes kokonaan uutispimennossa tehtaan
asioista tuli oltua. Turha kieltää, etteivätkö tehtaan asiat kiinnosta, vaikka ei töissä olekaan.
Tehdas on iso osa meidän ”kuusaalaisten” elämää. Kuten tehtaat muuallakin kaikille, jotka
ovat tehtaan katveessa kasvaneet.
Kunta-asioiden kohdalla ei voi kun puistella päätä – tiedoksi tulleille suunnitelmille. Yksi
älyttömimmiltä tuntuvista on jalkapallostadionin rakennussuunnitelma. Onko ihan oikeasti
tässä talouden tilassa resursseja moiseen? Ja
eikös Myllykoskella tehty äskettäin iso remontti
jalkapallokentälle? Ai niin, mutta kun kenttä ei
ole Kouvolan keskustassa! Ja eiköhän kuusaalaiset, juuri ”opittuaan” ajamaan keskustan ympyröissä, voisi ajella vielä hetken keskeneräisessä keskustassa. Tosin jalankulkijoille pitäisi
kyllä saada turvalliset paikat ylittää keskustan
teitä… Jaksellaan ja palataan.
Minun kuudes aistini kylläkin varoitteli,
että jotakin on taas tekeillä. Vaikka pääjohtaja vakuuttelikin aamuteeveessä, ettei nyt
ole tiedossa mitään isompia. Kuinka sattuikin
aamuteevee olemaan (sen ainoan kerran, kun
aamulla telkkaa katselin) oikeaan kohtaan auki.
Muutama huhu iski heti kohta töihin tultua. Ja
strategiatilaisuuskin oli tulossa. Pikkuisen kävi
kylmät. Taisi siinä jo jokunen panikoidakin ja
maalailla synkkiä. Sellun näkymiä kuulemma
käsiteltiin eikä juurikan paperintuotantoon
puututtu – vielä. Se on aina mukavaa, jos tulee
uusia investointeja, mutta nyt taas iskee se peruspessimismi, että minkähän kustannuksella
tällä kertaa. No, yritetään olla positiivisia.
Kaunis kesä taakse jää
Syksyn tulevan jo nään
Elonkorjuun aika koittaa.
Kurkiaurat päämme päällä,
muuttofanfaaria soittaa.
13
3/2013
Vastakohtien historiallinen maa
– matkakertomus Unkarista
Te k s t i j a k u v a t | S a t u n n a i n e n m a t k a aj a
taksin hankintakäytäntö lentokentällä ja tieto
rautatieaseman lipunmyyntipisteen sijainnista.
Pahasti ei olisi käynyt, vaikka juna olisi ehtinyt
jo mennä. Seuraavan lähtöön olisi ollut aikaa
vain kaksi tuntia. Pecsiin juna kolkutteli kolmessa tunnissa. Sieltä matka jatkui ystävämme järjestämällä henkilöautokyydillä Kroatian rajan
tuntumassa sijaitsevaan Harkanyyn. Netistä
varattu aparthment-majoitus osoittautui jotakuinkin kuvauksen mukaiseksi. Kaikki tarpeellinen löytyi ja paikat olivat siistissä kunnossa.
A
lkukesän yhteensattumista johtuen
jäi kesälomaa reilu viikko pitämättä.
Tarkoitus oli pitää loma ensimmäisillä hiihtokeleillä. Ajatus loman pitämisestä jo kesälomakaudella voimistui kesän
myötä, varsinkin kun emännällä oli pitämättömiä vapaita varastossa. Nettiä selattuamme
päädyimme kannattamaan ulkomaanmatkailua
ja kohteeksi valikoitui Unkari. Ei valmiina pakettimatkana, vaan matkat ja majoitukset varasimme Internetin ihmeellisestä maailmasta.
Harkanyllä on pitkät kylpyläperinteet,
jotka juontava Rooman vallan aikoihin asti. Harkanyn vaakunassa on pirun kuva. Maan uumenista pulppuaa yli 60-asteista vettä. Siitä johtuen paikallisten asukkaiden esi-isät olettivat
helvetin olevan aivan Harkanyn alapuolella, ja
se vaikutti vaakunan kuvitukseen. Ehkä menneiden aikojen hidas tiedonvälitys ei ole toiminut, sillä vastaavia kuumia lähteitä on ympäri
Unkaria. Harkanyssa lähteistä tulevaa kuumaa
vettä käytetään kylpylän terveysaltaissa jäähdytettynä, jolloin sen lämpö korkeimmillaan on
36 astetta. Isoja, eri lämpöisiä altaita on useita
sisä- ja ulkotiloissa. Suomalaiset kylpylät vaikuttavat kokovertailussa lähinnä kylpyhuoneilta.
Syyskuisena lauantaiaamuna nousi Finnairin
Airbus 320-lentokone Helsinki-Vantaan lentoasemalta määränpäänään Budapest. Lennon
jälkeen oli tarkoitus ehtiä Keletin rautatieasemalta Etelä-Unkariin, Pecsin kaupunkiin lähtevään junaan, vaikka aikaa siirtymiseen lentoasemalta jäi vain noin 50 minuuttia. Kaikki sujui
kuin rasvattu. Matkatavarat ilmestyivät hihnalle
ensimmäisten joukossa ja aikataulusta kuullessaan taksikuski puikkelehti liikenteen seassa
niin vikkelästi, että junalippujen ostamisen jälkeen oli junan lähtöön aikaa vielä ruhtinaalliset
4 minuuttia. Tapahtumien sujuvaa etenemistä auttoi aikaisemmalla matkalla tutuksi tullut
Kylpylän ulkoaltaat
ovat suurikokoisia.
Rakennustyylissä on
selvästi tunnistettavissa
”Stalinin ajan barokki”.
14
3/2013
Unkarissa riittää, entisöintityöt valmiiksi. Linnan tyrmään tutustumalla voi todeta nykyisen
vankeinhoidon varsin lempeäksi.
EU:hun liittymisen myötä alkoi Unkarissa
kova rakentaminen. Mm. Harkanyyn rakennettiin majoitustilaa ja ravintoloita ripeään tahtiin.
Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan, ja niinpä kaksi yleisimmistä kylteistä Unkarissa tällä hetkellä taitavat olla elado ja kiado
-kyltit. Sanat tarkoittavat suomeksi ”myydään”
ja ”vuokrataan”. Kesken jääneitä, jo ruohottuneita rakennustyömaita näkyy siellä täällä.
Polkupyörän vuokraamalla
satunnainen matkaaja pääsi laajentamaan reviiriään mukavasti. Taloudellisista vastoinkäymisistä huolimatta oli läheisessä Sikloksen
kaupungissa saatu keskiaikaisen linnan, joita
Satunnainen matkaaja
valmistautuu rajan
ylitykseen Drava-joen
sillalla.
ta varmasti löytyy. Kroatiassa, lähellä rajaa, oli
tien varressa valtavat kalankasvatusaltaat. Ne
olivat niin suuret, että kaloja ruokkimassa ollut
mies liikkui niissä moottoriveneellä pysähtyen
aina välillä lapioimaan veneen pohjalta kalanruokaa veteen. Ja tämä tarina on tosi!
Rajan läheisyys houkutti poikkeamaan myös
Kroatian puolella. Passiaan vilauttamalla polkupyöräilijä pääsi vaivatta ylittämään rajana toimivan Drava-joen. Tuntui, että Kroatian puolella rajaa asiat olivat ankeammin kuin Unkarissa.
Muutaman tunnin vierailusta maassa ei tosin
kannata vetää johtopäätöksiä. Loistoakin maas-
Kalankasvatuslaitoksen
hoitaja suunnistaa
hakemaan täydennystä.
Kalanruokaa
varastoitiin altaiden
reunalla olevissa
siiloissa.
15
3/2013
Etelä-Unkarissa
olomme aikana kävimme kahtena päivänä tutustumassa jo aikaisemmin mainittuun Pecsin
yliopistokaupunkiin, jonka keskusaukiota ympäröivät rakennukset on taitavasti entisöity.
Tutustuimme kaupungin kulttuurikeskukseen,
joka toimii entisissä posliinitehtaan tiloissa.
Tehtaassa oli valmistettu mm. koristeellisia
takkatiilejä ja posliinisia, värikkäitä kattotiilejä,
jollaisia on käytetty Budapestin valtavan kokoisen kauppahallinkin katossa. Ehkä mikään
ei riitä, sillä kuulimme tehtaan tuotannon nyt
siirtyneen halvempiin maihin.
Tämän näköinen UPM:n
Aarnikotkan
sukulaissielu oli
satunnaista matkaajaa
vastassa Pecsin
kulttuurikeskuksessa.
Pecsin kautta kulki myös paluumatka junalla
maan pääkaupunkiin. Junan ikkunasta näkyi läpileikkaus koko maasta, hyvinvoinnista kurjuuteen. Unkarissa ei maaseudulla vielä ole juuri
lainkaan eritasoristeyksiä. Vilkkaimpiin tasoristeyksiin on sentään asennettu puomit ja merkkivalot. Huvittava yksityiskohta oli jokaisella
asemalla oleva punakoppalakkinen asemamies
tai -nainen. Hän pomppasi ulos asemarakennuksesta aina, riippumatta siitä, pysähtyikö
juna, vai pyyhälsikö se ohitse. Jos he vielä
työskentelivät työaikamuodossa 37, niin onpa
työllistävä vaikutus! Pikku asemia nimittäin on
Unkarin rataverkostossa tiheämpään kuin Tauno Palon nuoruusvuosina Suomessa. Rautateiden perustukset oli paikoin tehty turhan kevyen kaavan mukaan. Joissain paikoin juna eteni
lähes kävelyvauhtia. Eräällä suoalueella luulin
junan jo kaatuvan, niin kallellaan vaunut olivat.
Veturi, joka kiskoi
turistin takaisin
Budapestiin,
oli vanhempaa
vuosikertaa. Takana
näkyy Unkarin VR:n
uudempaa kalustoa.
16
3/2013
Hotellimme Budapestissä,
Vaikka kaikenlaiset kiertoajelut ovat tosimiesten mielestä humpuukia, voi Tonavan lyhyttä jokiristeilyä puolustaa. Siinä saa ainakin
pintapuolisen tietoiskun Tonavan molemmilla
puolilla sijaitsevista rakennuksista sekä Tonavan ylittävien siltojen historiasta. Eikä tässä
vielä kaikki, esitys kuuluu selvällä SUOMEN
KIELELLÄ. Suomenkielisen selostuksen kuuleminen tosin edellyttää, että ei valitse kaikkein
halvinta jokiproomusta rakennettua, dieselille
haisevaa paattia. Kun sijoittaa muutaman sata
forinttia enemmän, on palvelu parempaa ja
penkit pehmustetut. Unkarin rahayksiköstä sen
verran, että 100 forinttia on noin 33 centtiä.
Pestin puolella Tonavaa, vaikutti kartan mukaan olevan Keletin rautatieaseman läheisyydessä, ja päätimme kulkea sinne jalan. En
pysty sanomaan, johtuivatko hankaluudet
allekirjoittaneen huonosta taidosta käyttää
nykytekniikkaa vai Nokia Lumian suunnistuskoneesta. Navigointilaitteen ohjeet vaikuttivat yhtä paikkansapitäviltä kuin hevosmiesten
tietotoimiston uutiset. Ottamalla perinteinen
kartta käyttöön kohde löytyi. Saavuimme Pestiin sunnuntai-iltapäivällä ja kaupunki näytti
viikonlopun jälkeen roskaiselta ja epäsiistiltä.
Veljeskansallamme näyttää suomalaiseen tapaan olevan tarve heitellä roskia ympäriinsä.
Seuraavana aamuna ilme oli toinen. Irtotavara
oli siivottu pois ja ylitsetursuvat roskikset tyhjennetty.
Budapestin kaduilla
näkyi se, minkä voi huomata ympäri maailman.
Ihminen on sellainen olento, että vaurastuttuaan se ostaa ensimmäiseksi kiiltävämmän
auton. Sen jälkeen hän katsoo, jääkö rahaa
muuhun. Autokanta Unkarin pääkaupungin
keskustassa vastasi jokseenkin suomalaista tasoa. Sinistä savua tupruttavia Trabanteja ei juuri näkynyt, mutta ei myöskään aivan uusia malleja taksikäytössä. Ja mikäs on ajellessa. Vaikka
muu rakentaminen ja maa ovat lamassa, laittaa
heimoveli tiestöään kovalla tohinalla kuntoon
EU-rahalla. Oikein tietyömaan aitauksen kyltissä olivat asian maininneet.
Yleisillä kulkuneuvoilla liikkuminen Budapestissä onnistuu, jos rohkeus riittää. Jos on
vielä rohkeampi, voi auton vuokrata edullisesti. Tällä kertaa satunnainen matkaaja käytti lähinnä kengänpohjiaan tai taksia. Jos vielä tulee
mieleen palata kaupunkiin, perehdyn bussien
aikatauluihin, reitteihin ja numerointiin etukäteen. Metrossa on se hyvä puoli, että se tulee
aina samaa reittiä takaisin, kun vain osaa arpoa
oikean aseman, jolla jää pois. Kokonaisuutena
Budapestiin tutustuminen olisi sellainen projekti, johon saisi hyvin kulumaan vaikka koko
vuosilomansa. Rahat loppuisivat varmasti paljon aikaisemmin, sillä maan pääkaupungin hintataso on kokonaan toisenlainen kuin sen ulkopuolella.
Matkan onnistumiseen liittyen osa kiitoksista
kuuluu innokkaalle Unkarin-kävijälle, entiselle
talteenottolaitoksen operaattorille Jukka Utille. Jukka haluaa Kolmoispaperin välityksellä lähettää terveiset entisille työtovereille ja kaikille
muille ystävilleen, jotka Kolmoispaperia lukevat.
Budapestin
parlamenttitalo
on rakennettu
kalkkikivestä, joka
ei ole kovin kestävä
materiaali. Siksi
rakennustelineet ovat
koko ajan pystyssä
jollakin seinustalla.
17
3/2013
Osa-aikaeläke edistää
työssä jaksamista
Te k s t i | K a l e v i Pa h k a la
malla jatkettiin kolmen lomittajan sopimuksia.
Järjestely poiki monta myönteistä asiaa. Eri
yhteyksissä on paljon puhuttu työssä jaksamisesta ja eläkeiän nostamisesta. Luulen, että
osa-aikaeläke auttaa jaksamaan ja varmaan ainakin joissain tapauksissa jatkamaan työuraa
vaikka 65-vuotiaaksi asti.
K
emiran Kuusankosken toimipaikassa
prosessinvalvojien keski-ikä on 57 vuotta. Lähes puolet meistä on täyttänyt 60
vuotta ja täyttää näin osa-aikaeläkkeen
ehdot. Omalla kohdallani oli itsestään selvää,
että jään osa-aikaeläkkeelle, jos työnantaja antaa siihen mahdollisuuden.
Sellaisia teollisuustyöpaikkoja on harvassa,
missä on mahdollisuus toteuttaa osa-aikaeläkejärjestelyjä. Naapuritehtaastakin on kaikki iäkkäämmät potkittu työttömyysputkeen.
Eduskunnassa on paljon keskusteltu eläkeiän
nostosta, nyt olisi ensisijaisen tärkeää pohtia,
miten kehittää työssä jaksamista. Se on kovassa teollisuuden rakennemuutoksessa unohdettu kokonaan. Ikääntyville räätälöityjä töitä ei
enää ole olemassa. Sen sijaan, että vanhempia
työntekijöitä siirrettäisi kevyempiin töihin, vaaditaan heiltä samaa työpanosta kuin nuoremmiltakin.
Olen tehnyt vuorotyötä 42 vuotta, joten oli
jo aika ”keventää” vuorotyön aiheuttamaa rasitusta. Työnantaja suhtautui asiaan myönteisesti, kun löytyi toinenkin työntekijä, joka ilmoitti
halukkuutensa jäädä osa-aikaeläkkeelle.
Tämän jälkeen sovittiin työaikajärjestelyistä
hyvässä yhteisymmärryksessä. Sovitussa työjärjestelyssä vuorottelemme työparin kanssa
samaa vakanssia. Olemme vuoron perään töissä ja eläkkeellä. Meillä käytössä oleva lyhytkierto sopii tähän järjestelyyn erittäin hyvin. Rytmitys menee niin, että työjakso on 10 päivää
(aaiiyy--v-) ja eläkejakso 10 päivää (eeeeee--e-),
eli jos asian oikein positiivisessa valossa haluaa
nähdä, on suhde kuusi päivää töitä ja 14 vapaata.
Näen itseni onnekkaana, kun Kemiran ”ikäohjelma” toteutui itseni ja työkaverini kohdalla. Mielestäni kaikilla yrityksillä olisi hyvä olla
keinot tarjota vastaavaa järjestelyä halukkaille.
Näin saataisi palkattua nuorempaa väkeä töihin ja osa-aikaiset olisivat siirtämässä tietotaitoaan heille.
Kemiralla Kuusankoskella tämän osa-aikaeläkejärjestelyn vuoksi vapautunut prosessinvalvojan paikka laitettiin sisäiseen hakuun ja sa-
18
3/2013
Paperiliiton jalkapalloturnaus pelataan
tänä vuonna Kouvolassa
T
urnaus pelataan yksipäiväisenä
lauantaina 28.9.2013.
Pelit pelataan Kouvolan Sarkolan
tekonurmella klo 9:00 alkaen.
Palkintojen jako Hotelli Vaakunassa
Kouvolassa klo 19:00.
Tule mukaan kannustamaan
kuusankoskelaisten
ammattiosastojen
joukkue voittoon
ja juhlimaan Vaakunaan!
Kumun tytöt myyvät makkaraa ja virvokkeita!
Lisätietoja: Ismo Salminen, ismo.salminen@upm.com ja p. 040 755 4865.
Paperiliiton Kuusankosken osaston 19
uintiviikko on viikko 43
U
intiviikko on tarkoitettu kaikille
osaston jäsenille.
Uintiviikko pidetään Kuusankosken
uimahallissa viikolla 43
(21.10. - 27.10.2013).
Uimaan pääset esittämällä
Paperiliiton jäsenkortin
ja kirjaamalla käyntisi kassalla.
19
3/2013
Nikkarin syyskausi on avattu
Te k s t i
Ku v a t
K
| J u ha n i Haa p a la
| Paavo Pe s o n e n
ymin Nikkareiden syyskausi 2013 on
pyörähtänyt käyntiin. Puutyöpaja on
avoinna 9.9.–12.12.2013 entisin aukioloajoin. Viikonloppuvuoroja ei pidetä,
koska käyttäjiä on ollut vain muutamia. Syyskaudella panostetaan edelleen turvallisuuteen
ja siisteyteen erityisesti puutavaran säilytyksen suhteen. Käyttäjiä muistutetaan toimintatavoista ja korostetaan eräiden laitteiden
oikeaoppista käyttöä. Pajalle on tehty myös
hankintoja. Uudella jiirisirkkelillä pystytään tarkempaan ja turvallisempaan sahaukseen tietyissä tilanteissa.
Loka-marraskuun vaihteessa pidetään puutyöpajalla koristeveistokurssi. Kurssin vetää
Jouko Lukkarinen. Kurssin kesto on 4 tuntia ja
kurssille mahtuu 12 henkilöä. Kurssilla käydään
läpi koristeveiston perusteet ja työtavat sekä
tehdään pieni harjoitustyö. Kurssin jälkeen on
mahdollisuus jatkokurssiin tai henkilökohtai-
seen opetukseen. Marraskuun loppupuolella
pidetään joulupaja. Nikkarit tekevät myyntiin
pieniä, erityisesti ”joululahjoiksi” sopivia tuotteita. Myös joulumyyjäiset on ajateltu pidettäväksi.
Kutomo jatkaa toimintaa entiseen malliin.
Kutomo saa rinnalleen tilkkutyöryhmän. Ryhmä laajentaa Nikkarin käsityöharrastustarjontaa ja sopii erinomaisesti yhdistyksen toimintaan. Kulttuuri puolella järjestetään jäsenille
matka Stars Show'hun perjantaina 22.11.2013
Linnanmäen Peacock -teatteriin.
Nikkarin jäsenmäärä on jatkanut kasvuaan
ollen nyt noin 270 jäsentä. Tällä jäsenmäärällä ja aktiivisella toimijajoukolla on hyvä jatkaa
kohti vuotta 2014. Alustavien suunnitelmien
mukaan vuosi tulee olemaan vilkas. Tallinmontun muiden järjestöjen kanssa jatketaan tiivistä
yhteistyötä ja kehitetään tallinmontun alueen
tapahtumia.
Taas syntyy Nikkarissa näin taidokkaita
puuesineitä.
20
3/2013
Paperiliiton motoristit
kaasuttelivat Karjalohjalle
Te k s t i j a k u v a t | Paavo Pe s o n e n
rääntynyt reippaasti väkeä huiskuttelemaan
kuljettajille ja valokuvaamaan moottoripyörien
letkaa, jossa olivat esillä kaikki moottoripyöräilyn tyylisuunnat.
S
ää suosi Paperiliiton kahdeksatta motoristitapahtumaa 2.-4.8. Karjalohjan Lomahotelli Päiväkummussa. Vuosi toisensa
jälkeen liiton suosituimpana jäsentapahtumana säilynyt kokoontumisajo veti tälläkin kertaa
reilusti yli kaksisataa osanottajaa. Kuusankoskelaisten joukko oli tällä kertaa muutamien
peruuntumisien myötä hieman edellisiä vuosia
pienempi. Mukana oli kuitenkin uusia kasvoja.
Se on hyvä merkki tapahtuman tulevaisuutta
ajatellen.
Olosuhteet ja puitteet kokoontumiselle olivat erinomaiset. Päiväkummun tarjoamat kylpyläpalvelut, rantasauna hiekkarantoineen ja
hyvä ruokapalvelu olivat kokoontumisajojen
historian parhaita. Ohjelmasta vastasivat mm.
stunt-show, karaoke ja myöhemmin perjantaija lauantai-iltana esiintyneet bändit. Aurinko
paistoi ja sää oli koko viikonlopun ajan lämmin.
Mitä muuta motoristi kaipaa?
Eri työvuoroista ja työaikamuodoista johtuen pääasiassa Kymin motoristeista koostunut
osastojen 19 ja 85 porukka saapui paikalle
omissa ryhmissään. Lauantaina Lohjanjärven
ympäri ajettuun paraatiajoon sen sijaan osallistui lähes koko joukko. Reitin varteen oli ke-
Valokuvia ja videoita voi katsella Paperiliiton
Lohjan osaston 87 Internet-sivuilta avautuvista
linkeistä. Vuonna 2014 kokoontumisajon järjestelyvastuu on Varkauden ammattiosastolla.
Arpaonni suosi Jukka Laitista
moottoripyörätapahtuman juhlaillallisilla
järjestetyissä arpajaisissa.
Matalampaa pyörää, kuin tämä HIFKteemalla rakennettu, voi olla vaikea
löytää. Huomaa HIFK:n mestaruusvuodet
ensiövedon suojapellissä!
21
3/2013
Osaston 19 väki sisävesiristeili
Te k s t i | Paavo Pe s o n e n
A
Ku v a t | J u k k a N o ke la i n e n
puolestaan tähysivät rannan suuntaan. Molemmat seurasivat, miten sulkuluukut ja nostosilta
toimivat. Toinen toisille huiskuteltiin ja tilanne
oli selvästi vuorovaikutteinen.
mmattiosaston 19 kesäretki järjestettiin muutaman vuoden takaisen
hyvän kokemuksen kannustamana
sisävesiristeilynä Heinolasta Lahteen.
Vaikka alkuun ilmoittautumisia tuli harvakseltaan, saatiin kokoon noin 30:n hengen porukka. Matkaan lähdettiin Kuusankoskelta 6.
heinäkuuta jo klo 13:30, jotta ennen Suomen
Neito-alukseen nousemista ehdittiin nauttia
kahvit tai muut virvokkeet Heinolassa.
Kari Puolatie kertoo osallistuvansa ammattiosastonsa järjestämiin tapahtumiin, jos muuta
ei kalenteriin ole merkitty.
- Osaston järjestämillä reissuilla osallistumismaksut ovat yleensä lähinnä nimellisiä. Mukava
näillä on käydä. Tutustuu sellaisiin ihmisiin, joita
ei ehkä muuten työpaikalla tapaa, sanoo Kari
Puolatie.
Puolatien mielestä hänen ammattiosastonsa
järjestää oikean tyyppistä vapaa-ajantoimintaa, mutta hän olisi valmis kokeilemaan myös
jotain uutta.
- Jos jollain on joitain uusia ideoita, kannattaa
niistä kertoa ammattiosaston päättäjille, tuumii Kari Puolatie. Osaston vapaa-aikasihteeri
Jukka Nokelainen on samaa mieltä. Kaikki uudet ajatukset ovat tervetulleita.
Kun Heinolan satamasta noustiin laivaan, jo
tovin kuluttua oli tarjolla aluksen lounaskattaus. Ruokailun jälkeen kelpasi katsella kaunista
Suomea vesiltä käsin joko laivan katetusta ravintolasta tai kannella istuen. Sadekuurot kiersivät aluksen reitin, eikä tuulenvire haitannut,
jos takki oli tullut mukaan. Päivän mittaan ilma
lämpeni ja takistakin saattoi jo luopua.
Vääksyn kanavan kohdalla oli ihmisiä rannalla
seuraamassa aluksen kulkua, kun matkustajat
Ennen kotimatkan alkua piipahdettiin vielä Lahden sataman
ulkoilmakuppilassa.
22
3/2013
Pärnussa on rento meininki
Te k s t i
Ku v a
| Kati Tähti
| Ism o S a lm i n e n
K
Tallinnan sijasta Pärnuun
esän lopulla eräänä torstaiaamuna kokoontui iloinen ryhmä ammattiosaston
85 toimikunnan jäseniä Kuusankosken
keskustan bussipysäkille. Vuosia olimme käyneet palkkiomatkoilla Tallinnassa ja tuntui, ettei sieltä uutta nähtävää enää löytyisi.
Tänä vuonna päätimme vierailla Pärnussa, vaikka, ja ehkäpä myös juuri siksi, että osa porukasta ei ollut käynyt siellä aikaisemmin.
Pärnu osoittautui oikeaksi valinnaksi. Kaupunki oli pieni, rauhallinen ja hintatasoltaan
halpa. Vierivieressä seisoi toinen toistaan kauniimpia vanhoja rakennuksia. Ihmiset olivat ystävällisiä ja apua tuli lähes pyytämättä. Ruoka
oli hyvää ja aurinkokin helli vielä loppukesän
matkailijoita.
Hotellimme ystävällinen henkilökunta kertoi
meille kaupungin tapahtumista. Lauantai-iltana suuntasimmekin Pärnun kuuluisalle hiekkarannalle, missä pärnulaiset perheet viettivät
Muinaistulien yötä. Merestä kohosi upea kokko
ja ihmiset täyttivät rannan erilaisilla kynttilöillä.
Taivas oli valaistu sinne lähetetyillä kuumailmalyhdyillä. Musiikki soi ja kaikki olivat hyvällä
tuulella.
Uudelle varapääluottamusmiehelle
yhteiset matkat tärkeitä
Reissuun innostui mukaan myös ensimmäistä kautta osaston varapääluottamusmiehenä toimiva Hannu Mentula. Hän muistelee
yhteisten tapahtumien lisääntyneen vuosien
varrella. Hannulla on takanaan jo 10 vuotta toimikunnassa, mutta uusi luottamustehtävä on
tuonut uusia haasteita. Eniten hän on pitänyt
jäsenten tapaamisesta tehtaalla kierrellessä.
Toimikunnan matkat ovat Hannun mielestä
tärkeitä tilaisuuksia ajatusten ja mielipiteiden
vaihtamiseen. Näin porukka hitsautuu yhteen,
jolloin yhteisen edun valvonta on helpompaa ja
yhdessä olemme vahvempia. Samalla voidaan
rentoutua ja viettää aikaa yhdessä.
Hannu Mentulan mielestä Pärnu oli näkemisen arvoinen kaupunki. Tunnelma oli rento ja
ihmiset ystävällisiä.
- Todennäköisesti tulen Pärnuun uudestaan,
Hannu toteaa. Yksi Mentulan reissun kohokohdista oli yhteisajelu kaiman, Hannu Pääkkösen,
kanssa. Ei kai taksilla ajelu niin ihmeellistä tavallisesti ole, mutta tällä kertaa ajettiin Volgalla. Edellisen kerran Hannu on nimittäin ollut
Volgan kyydissä tullessaan äidin kanssa kotiin
synnytyslaitokselta.
Hannut Pääkkönen ja Mentula ovat hymyssä suin. Volga lienee antanut
tasaisen kyydin.
23
3/2013
Työttömyyspäivärahan
hakeminen
V
oit myös täyttää ja lähettää työttömyyspäivärahahakemuksen liitteineen sähköisesti.
Ensimmäinen päivärahahakemus
Työttömyyspäivärahahakemuksen saat TEtoimistosta tai voit tulostaa sen osoitteesta
www.tyj.fi Päivärahaa haetaan aina taannehtien joko neljän viikon tai kalenterikuukauden
jaksoissa. Jos työttömyytesi alkaa keskellä viikkoa, täytä hakemus yhdeltä vajaalta ja kolmelta
täydeltä viikolta. Jos haluat hakea päivärahaa
kuukausittain ja työttömyytesi alkaa keskellä
kuukautta, täytä ensimmäinen hakemus vajaan
kalenterikuukauden loppuun ja jatkossa kalenterikuukausittain. Päivärahaa voidaan maksaa
takautuvasti enintään kolmen kuukauden ajalta.
Täytä työttömyyspäivärahahakemus huolellisesti. Työttömyyskassa joutuu palauttamaan
puutteellisesti täytetyt hakemukset. Jos tarvitset apua hakemuksen täyttämisessä, ota yhteyttä työttömyyskassaan tai ammattiosastosi
taloudenhoitajaan.
Työssäoloehto
Sinulla on oikeus työttömyyspäivärahaan,
jos työttömäksi jäätyäsi olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 34 viikkoa ja jäsenenä
ollessasi täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehto täyttyy, kun olet työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden tarkastelujakson aikana
ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä vähintään 34 viikkoa.
Päivärahahakemuksen liitteet
Aina
• Jäljennös työtodistuksesta (alkuperäistä ei
palauteta).
• Yli kaksi viikkoa kestäneestä kokoaikatyöstä
palkanlaskijan allekirjoittama palkkatodistus
(tilinauha ei kelpaa) ja työsopimus.
• Palkkatodistus vähintään 34 työttömyyttä
edeltäneeltä työviikolta (kts. työssäoloehto).
• Palkkatodistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaukset eriteltyinä sekä
mahdolliset palkattomat poissaolot.
Tarvittaessa
• Kopiot viimeisistä jäsenmaksukuiteista, jos
jäsenmaksua ei ole peritty suoraan palkasta.
• Päätös kotihoidontuesta, jos sitä maksetaan
sinulle tai puolisollesi, sekä selvitys siitä kuka
hoitaa lasta.
• Hakemuslomakkeessa on ohjeet muista mahdollisista liitteistä.
Tarkista, että nimesi ja henkilötunnuksesi on jokaisessa hakemuksen liitteessä. Alkuperäisiä
todistuksia ei palauteta, otathan todistuksista työttömyyskassaa varten kopiot. Älä
nido papereita yhteen.
Työssäoloehtoviikko täyttyy, kun olet ollut
työssä vähintään 18 tuntia kalenteriviikon aikana ja sinulle on maksettu työehtosopimuksen
mukaista palkkaa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vuonna
2013 vähintään 1134 euroa kuukaudessa.
Työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävät kaikki työllistymistä edistävät palvelut sekä
työttömyysturvalaissa hyväksyttävät syyt kuten esimerkiksi palkaton sairaus, vanhempainvapaat, opiskelu tai armeija.
Ilmoittaudu Työ- ja
elinkeinotoimistoon
Ilmoittaudu TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Muista jatkossa ilmoittautua TE-toimiston ohjeen mukaan.
Päivärahaa voidaan maksaa vain, kun työnhakusi on voimassa.
24
3/2013
värahaoikeuteesi vaikuttavista muutoksista esimerkiksi työ tai sairaus. Ilmoita myös, jos olet
hakenut päivärahan maksamiseen vaikuttavaa
etuutta, vaikka et sitä vielä saisikaan. Esimerkiksi eläkkeen hakemisesta on aina ilmoitettava. Oltuasi työssä vähintään puoli vuotta,
päivärahaa haetaan samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla.
Lähetä hakemus
Lähetä hakemus liitteineen työttömyyskassaan tai toimita se ammattiosastosi taloudenhoitajalle. Päivärahapäätöksen saat kuukauden
kuluessa hakemuksen työttömyyskassaan saapumisesta lukien.
Jatkohakemus
Jatkohakemuksen maksupäivät
Päätöksen tai maksuilmoituksen mukana
saat jatkohakemus-lomakkeen. Jos et ole vielä saanut päätöstä ja jatkohakemusta ja sinun
tulisi lähettää seuraava hakujakso, voit täyttää
ansiopäivähakemuksen ja rastittaa siitä kohdan
“jatkohakemus”. Lähetä jatkohakemus aina
neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa.
Liitä mukaan palkkatodistus, mikäli olet ollut
työssä hakujaksolla. Ilmoita hakemuksessa päi-
Kokonaan työttömien jatkohakemukset ovat
maksussa kahden viikon kuluessa siitä, kun
hakemus on saapunut kassaan. Satunnaisesti
lomautettujen tai lyhyellä työjaksolla olleiden
jatkohakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä, jolloin käsittelyaika saattaa olla pidempi.
Paperiliiton Kuusankosken osaston 19
sääntömääräinen syyskokous
Kokous pidetään 22.10.2013 klo 17:00 alkaen ammattiosastojen
toimitalolla Koskelankuja 3:ssa.
• Käsitellään ammattiosaston sääntöjen 14§:n mukaiset asiat, mm.
- käsitellään ammattiosaston sääntöjen muutoksiin liittyvät asiat
- hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014
- valitaan ammattiosaston hallitus ja puheenjohtaja
Paperiliiton ohjesääntöjen mukaisesti
- käsitellään muut osaston jäsenten esittämät asiat
• Paperiliiton edustajan puheenvuoro (järjestösihteeri Päivi Turtiainen)
• UPM Kymin työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro
• Pääluottamusmiesten puheenvuorot
Ennen kokousta kahvitarjoilu
VAIN OSALLISTUMALLA
VOIT VAIKUTTAA
25
3/2013
Tiesitkö tämän Paperiliiton jäsenmaksusta?
Paperiliiton jäsenmaksu on vuodelle 2013 1,55 prosenttia ennakkoveron alaisesta palkasta,
aloitepalkkioista jäsenmaksua ei peritä. Jäsenmaksusta Paperiliiton osuus on 1 prosentti ja
Paperityöväen Työttömyyskassan osuus 0,55 prosenttia. Liiton jäsenten kokonaisjäsenmaksu
muodostuu sääntöjen mukaisesta kiinteästä ja muuttuvasta osuudesta. Jäsenmaksun muuttuva osa muodostuu Finanssivalvonnan vuosittain vahvistamasta Paperityöväen Työttömyyskassan osuudesta.
Mitä etuja saat jäsenyydestä?
Sopimusturva työehtoasioissa:
Sopimusturva työehtoasioissa on liiton tärkein jäsenetu. Ongelmatilanteissa käänny ensin
työosaston luottamusmiehen puoleen, hän vie tarvittaessa asiaa eteenpäin.
Työsuojelu:
Jos huomaat työsuojelussa korjattavaa, keskustele välittömästi asiasta työnjohdon ja työosaston työsuojeluasiamiehen kanssa. Näin saat asiasi hoidetuksi tai ainakin jatkokäsittelyyn.
Oikeusapu:
Jäsen on oikeutettu Oikeusapuun. Sitä voi saada liitosta sääntöjen (20§) mukaisin perustein.
Oikeusapu on jäsenelle maksutonta.
Työtaisteluavustus:
Työtaisteluavustusta jäsen saa lakkotilanteessa sääntöjen (19§) mukaisin perustein. Avustuksen suuruudesta päättää liittovaltuusto.
Työttömyyskassa:
Paperiliiton jäsen kuuluu myös Paperityöväen Työttömyyskassaan.
Muut jäsenedut:
• JäsensaakotiinsaPaperiliitto-lehden 10 kertaa vuodessa.
• Jäsenonoikeutettulehtiseteliin,jonkajäsenvoikäyttäätyöväenlehdentilauskuluihin.
• Paperiliittoonvakuuttanuttyömarkkinoidenkäytettävissäolevatjäsenensä Ifin vapaa-ajan
tapaturma- ja matkustajavakuutuksella ja lisäksi If antaa jäsenillemme muita tuntuvia vakuutusetuja.
• Teboiltarjoaajäsenillerahanarvoisiaetuja.
Rahanarvoisia etuja lomailuun tarjoavat
myös
Etuja lomailuun:
Paperiliittolainen voi viettää vapaa-aikaa
ilmaiseksi liiton omissa lomapaikoissa
•Restel
•TallinkSilja
•Imatrankylpylä
•SuomiCamping
•Törmälässä
•Puralassa
•Särkelässä
Liiton jäsen voi lomailla jäsenetuhinnoin
Jäsenetuhintaisia tuotteita ja palveluja
tarjoavat myös
•YlläkselläHolidayClubYlläsSaagassa
•LevilläHotelliLevitunturissaja
•Keurusharjunloma-asunnoissa
•VakuutusyhtiöTurva
• HertzAutovuokraamo
26
3/2013
Hyvitystä pääsylipuista
PaperiliitonKuusankoskenosasto19maksaajäsenilleen15euronhyvityksenmaksettuapääsylippuavastaanKuusankoski-talossasyys-,loka-,marras-jajoulukuunaikanajärjestettyjen
konserttienlipuista.HyvitysmaksetaanmyösKuusankoskenjaKouvolanTeatterienpääsylipuista.
VoittulostaakorvaushakemuskaavakkeenosastonInternet-sivuiltainformaatio-kohdastaja
toimittaasenKoskelankuja3:npostilaatikkoon.OhjeitakorvauksenhakemisestaantaataloudenhoitajaJaniHonkanenpuh.0456723223.
Paperiliiton kuusankoskelaisten osastojen jäsen,
seuraa ammattiosastosi syksyn tapahtumien
aikataulua osastosi Internet-sivuilta.
Päivämäärien varmistuttua ilmoitetaan muun muassa
• syyskokouksen ajankohta
• syksyn retket ja tapahtumat
• pikkujoulujen ajankohta ja paikka
Kansikuva
Iso kuva: Syksyinen näkymä Voikkaan Virtakivestä
Pieni kuva: Kirsi Nurmi, Kari Puolatie ja Anna Rinne osaston 19 kesäretkeltä
Seuraavan lehden aineistopäivä on 4.12.2013
Juttuvinkkejä otetaan vastaan puhelimitse numerossa 040 868 2708
ja sähköpostiosoitteessa paavo.pesonen@upm.com
Uudet kirjoittajat ovat tervetulleita lehden tekoon.
Toimitus:
Koskelankuja 3
45700 Kuusankoski
ISSNO780-5640
Päätoimittaja:
Paavo Pesonen
040 509 4275
paavo.pesonen@upm.com
paavopeso@gmail.com
Toimittaja:
Anri Mäkynen
040 592 4473
anri.mäkynen@upm.com
anri.lehtisare@gmail.com
Kansipaperi: Gloss 150 g
Sisälehdet: Matta 100 g
Painopaikka: Korian Kirjapaino Alanko Ky
korian.kirjapaino@kymp.net
27
Autolle
huolto- ja korja
Autolle parasta
huolto-parasta
ja korjaamopalvelua
ammattitaidolla
ja takuulla!
e parasta huoltoja korjaamopalvelua
ammattitaidolla
ja taku
ammattitaidolla
ja
takuulla!
O
T
L
O
U
H
S
YY
S
Määräaikaishuollot ja
korjaamopalvelut
,
9
11
Määräaikaishuollot ja
korjaamopalvelut
Kaikki
automerkit ja mallit
Kaikki
automerkit
ja mallit – takuulla
– takuulla
AutoProssahuollot
hoituvat
kaikkien yleisten
Auton tekniikka kestää pidempään ja
AutoProssa
ja korjaukset
sujuvat
automerkkien ja -mallien
toimii luotettavammin, kun sitä
huolle-tekniikka kestää pidempään jakilpailukykyiseen
hintaanmääräaikaisja takuuvarAuton
shuollottaan
jahuolto-ohjelman mukaisesti ammatKaikki automerkit
jatakuu
mallit
huollotAuton
ja korjaukset
kilpailukykyiseen
masti.
säilyy,
kun se huolletoimii
luotettavammin,
kun
sitä
huollepalvelut
– takuulla
hintaan
ja takuuvarmasti.
Auton takuu
titaidolla ja uusimmalla tekniikalla. Autotaan
valmistajan
määräaikaishuoltotaan huolto-ohjelman mukaisesti ammatsäilyy, kunmukaisesti.
se huolletaan
valmistajan
Prossa hoituvat kaikkien yleisten autoohjelman
AutoProssa
saat
tää pidempään
huollot
ja korjaukset
sujuvat
titaidolla
ja uusimmallaAutoProssa
tekniikalla. Automääräaikaishuolto-ohjelman
mukaisesti.
merkkien ja
ja -mallien määräaikaishuollot
henkilökohtaista
ja
joustavaa
palvelua.
!
a aika
in, kun sitä
kilpailukykyiseen
hintaan
takuuvaryleisten autoyydä tarjous! Vara Prossa hoituvat kaikkien
sekähuollekorjaukset.
Tule
ja toteajaitse!
P
AutoProssa
saat
henkilökohtaista ja
mukaisesti ammatmasti. Auton takuu
säilyy,palvelua.
kun se huollemerkkien ja -mallien määräaikaishuollot
joustavaa
Tule ja totea itse!
alk.
a tekniikalla.
AutoTöidenvastaanotto
Kuusankoski
kien yleisten
auto-(05) 752 0220
määräaikaishuollot
20
taan valmistajan määräaikaishuoltoTöidenvastaanotto
Kouvola (05)saat
544 5620
ohjelman mukaisesti. AutoProssa
henkilökohtaista ja joustavaa palvelua.
Autolle parasta
Töidenvastaanotto
Kuusankoski (05) 752 0220Tule ja totea itse!
sekä korjaukset.
Aut
kilp
ma
taa
ohj
hen
Tul
AutoPro
Autolle parasta
AutoPro
Kuusaantie 27, Kuusankoski
Kaitilankatu
15, Kouvola
Töidenvastaanotto
Puhelin (05) 752 0223
Puhelin (05) 544 5600
(05) 544 5620
Kouvola
ark.
la 9–14
sulj. ark. 7.30–17, la 9–13
ark.7.30–17,
7.30–17, la
www.autopro.fi
Autolle parasta
AutoPro
Kuusaantie 27, Kuusankoski
Kaitilankatu 15, Ko
Puhelin (05) 752 0223
Puhelin (05) 544 5
ark. 7.30–17, la 9–14
ark. 7.30–17, la 9–1
www.autopro.fi
Kuusaantie 27, Kuusankoski
Kaitilankatu 15, Kouvola
Puhelin (05) 752 0223
Puhelin (05) 544 5600
ark. 7.30–17, la 9–14
ark. 7.30–17, la 9–13
www.autopro.fi
Nyt
Digipainokoneellamme
painotyöt nopeasti,
laadukkaasti
ja edullisesti
Ota yhteyttä:
P. 05 322 0337, 040 593 7893, korian.kirjapaino@kymp.net, Kirjapainontie 8, 45610 Koria, www.koriankirjapaino.fi