Vuokkiniemi Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Vuokkiniemen

Vuokkiniemi Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Vuokkiniemen

1
Vuokkiniemi
Mittojev
Mittojoffin suvun kantaisäksi 1800-luvun perimätieto muisti Mikko- nimisen suomalaisen.
Sukunimelle löytyy äänteellisesti läheinen mutta muistitiedon kanssa ristiriidassa oleva vastine
Suistamolta, josta mainitaan vuonna 1631 Ondruska Miteioff. 1
Vuonna 1850 oli Vuokkiniemen kylässä oli Mittojev nimellä 2 ruokakuntaa, 6 perhettä ja 25
asukasta. 2
Vuoden 1890 rippikirjassa esiintyvät Vuokkiniemen kunnan Vuokkiniemen kylän asukkaiden
sukunimet ja niiden suomenkieliset vastineet: Mittojev/Mittojeff 21 henkilöä. 3
Mittojev Kliimo Vuk.M.1.
1
Kallio Joukenie Kliimontyttö Vuk.M.1.1.
1
Mittojev Mikittä Kliimonpoika Vuk.M.1.2.
1
------------------------------------------------------------------------------------------------Mittojev Mikko Vuk.M.1.
2
Orpana Sandra Mikontyttö Vuk.M.1.1.
3
Östring Anni Mikontyttö Vuk.M.1.2.
3
Laskinen Juho Mikonpoika Vuk.M.1.3.
3
------------------------------------------------------------------------------------------------Mittojev Vasili Vuk.M.1.
3
Mittojev Gavriil Vasilinpoika Vuk.M.1.1.
3
------------------------------------------------------------------------------------------------Mittojov Petri Vuk.M.1.
3
Mittojoff Varvana Vuk.M.2.
4
------------------------------------------------------------------------------------------------Mittojev Palaka Vuk.
4
Huovinen Ilja Matinpoika Hij.H.2.5.7.1.
5
Huovinen Moarie Matintyttö Hij.H.2.5.7.2.
5
Huovinen Jelena Matintyttö Hij.H.2.5.7.3.
5
Huovinen Olka Matintyttö Hij.H.2.5.7.4.
5
------------------------------------------------------------------------------------------------Vuokkiniemi
Tuhkaniemi
(Teppi-Kliimo)
Mittojev Kliimo
Lapset: Joukenie ja Mikittä
Pirttilahti Talo 30
Kallio Joukenie Kliimontyttö
(Joukenie Mittojeva)
Vuokkiniemi Tuhkaniemi
Kuollut 1957
Puoliso: Kallio Riiko Miikkulanpoika
(Smötkyn Riiko)
Synt. 1860-luvun puolivälissä
Kuollut 1942
Lapset: Tero, Okku, Poavila ja Tatjana.
Mittojev Mikittä Kliimonpoika
Vuokkiniemi, Tuhkaniemi
Kuollut 1918
Vuk.M.1.
Vuk.M.1.1.
Pir.K.9.1.
Vuk.M.1.2.
2
3
3
4
5
2
Puoliso: Lesonen Jouki Iivanantyttö
Synt. 1881, Kivijärvi
Kuollut 1959 Uhtua
Vihitty 1912
Kij.
Jouki Hämäläisen syntymävuodeksi on aivan oikein merkattu vuosi 1881, mutta sekä kuukautta
että päivämäärää puuttuu. Itseltään runonlaulajalta saamani tiedon mukaan hänen passinsa merkitty
päivämäärä sekä vuosiluku (1885) oli tuulesta temmattu.
Isä – Iivana Vasseleinpoika Lesonen – oli ollut sairaalloinen ja kuollut varhain (sairastui –
sotalaivastossa palvellessaan). Mutta sitä ennen hän oli ehtinyt opettaa tyttärensä tavaamaan venäläistä
aapista, jonka sisältö jäi lapselle käsittämättömäksi.
Taaton kuoltua karhu kaatoi perheen ainoan lehmän ja sisarusten oli lähdettävä kerjuulle. Eräs
muisto jäi iäksi tytön mieleen:
- Olin silloin 5-vuotias kun tallasin viikatteeseen, varpaat kääntyivät päkien päälle. Ei ollut silloin
lääkäreitä eikä välskäreitä. Täti sai lammista lumpehen ja sillä haavaa peitettiin. Tuatto ja muamo
olivat silloin heinällä. Kun tulivat kotiin, niin tuatto laittoi heinänkukasta ja viinasta lääkkeen, se
paransi jalan…
Setiensä ja serkkupoikiensa myötävaikutuksella ja avulla Joukenie pääsee Impilahden
kansanopiston kutomakouluun. Myöhemmin hän opiskeli vielä kiertokoulua opettajien seminaarissa
Sortavalassa yhdeksän kuukautta. Sen jälkeen piti olla palveluksessa kymmenen kuukautta
maksaakseen kouluvelat. Joukenie palasi kotikylään ja joutui miniäksi Tuhkaniemeen, Kliimon
Mikitän naiseksi (mies oli sukujaan Mittojeveja).
Nuorten onnea ei kestänyt kauan. Alkoi maailmansota. Mies komennettiin Muurmannin rataa
rakentamaan. Joukenie oli siellä työssä vuoden päivät. Kasalaissodan pyörteissä meni mies. Lapsi
kuoli synnytyksessä.
Kun olot olivat vakintuneet, Joukenie alkoi opettaa lukutaitoa Vuokkiniemen lapsille. Hän ehti olla
kolme vuotta opettajana kun tapasi mieleisensä miehen. Vuonna 1925 Joukenie solmi avioliiton Aapo
Hämäläisen kanssa ja muutti asumaan Uhtualle. 4
------------------------------------------------------------------------------------------------Vuokkiniemi
Livosaari, Tuhkaniemi
Mittojev Mikko
Vuokkiniemi, Tuhkaniemi
Puoliso: Karmujev Outi Iivanantyttö
Synt. 1886, Pirttilahti
Lapset: Sandra, Anni ja Iivana.
Vuk.M.1.
Pir.K.1.2.
Juurikka-Jussin ja Toarien vanhin tytär Outi oli mennyt vähän ennen äitinsä kuolemaa 17vuotiaana naimisiin Mikko Mittojevin kanssa ja Muuttanut Pirttilahdesta miehensä kotiin
Vuokkiniemen Tuhkaniemeen. Tästä avioliitosta Outilla oli kolme lasta: Sandra, Anni ja Iivana. 1920luvulla kansalaissodan melskeissä Mikko Mittojev tapettiin. Karjalaisen miehen surmasivat
englantilaiset. Leskeksi jäätyään Outi-tätini muutti lapsineen Kajalasta Suomeen. Hän asui
Tampereella, sinne on haudattukin. Suomessa tätini oli toisessa avioliitossa Matti Heikkisen kanssa.
Lapsia: Mirjami ja Toivo.
Outin tyttären Sandran, suomalaisittain Sannin sukunimi oli Orpana. Sanni-serkullani oli lapsia:
Olavi, Aarne, Orvokki, Anneli, Anni ja Mikko. Olavi toimi Amerikassa pappina, yksityisyrittäjä Aarne
asettui Helsinkiin, Orvokki ja Anneli asuvat Ruotsissa, Mikko Turussa. Anni Aittonen (o.s. Orpana)
elelee perheineen Vilppulassa. Outi-tätiäni en tavannut koskaan. Pikkuserkkuuni Anni Aittoseen ja
hänen aviomieheensä Marttiin tutustuin Suomessa matkallani syksyllä 1993.
Outi-tätini tyttären Annin, serkkuni, tapasin ensimmäisen kerran kesällä 1994 Vuokkiniemessä.
Hän oli 82-vuotias, minä 64. Vanha karjalainen nainen Anni Östring oli lähtenyt Timo-poikansa
saattamana ja hoivaamana näkemään synnyinpaikkaansa, josta hänet oli viety 10-vuotiaana
naapurimaahan. Anni ja Timo soutivat Tuhkaniemeen. Serkkuni kulki siellä lapsuutensa kujia ja itki.
3
Synnyinkodin paikalta löytyi seinähirsi, josta Timo sahasi puisia kiekkoja muistoksi kaikille Annin
lapsille, Sepolle, Annikille itselleen. Muistakoon Oti-tätini lastenlapset juurensa!
Tuhkaniemessä syntynyt Outi-tätini poika Juho Laskinen (ottonimi) asui Tampereella. Hänen
vaimonsa nimi oli Kerttu. Lasten nimet ovat Anneli, Marja-Leena ja Mirja Liisa.
Tätini Outin tytär (toisesta avioliitosta) Mirjam Heikkinen avioitui Isoluoma-nimisen miehen
kanssa. He asuivat Loviisassa. Toisesta avioliitosta saatu poika Toivo Heikkinen on kuollut. Hän oli
perheetön. 5
Orpana Sandra Mikontyttö
(Sandra Mittojeva)
Vuk.M.1.1.
Outin tyttären Sandran, suomalaisittain Sannin sukunimi oli Orpana. Sanni-serkullani oli lapsia:
Olavi, Aarne, Orvokki, Anneli, Anni ja Mikko. Olavi toimi Amerikassa pappina, yksityisyrittäjä Aarne
asettui Helsinkiin, Orvokki ja Anneli asuvat Ruotsissa, Mikko Turussa. Anni Aittonen (o.s. Orpana)
elelee perheineen Vilppulassa. Outi-tätiäni en tavannut koskaan. Pikkuserkkuuni Anni Aittoseen ja
hänen aviomieheensä Marttiin tutustuin Suomessa matkallani syksyllä 1993. 6
Östring Anni Mikontyttö
(Anni Mittojeva)
Vuk.M.1.2.
Outi-tätini tyttären Annin, serkkuni, tapasin ensimmäisen kerran kesällä 1994 Vuokkiniemessä.
Hän oli 82-vuotias, minä 64. Vanha karjalainen nainen Anni Östring oli lähtenyt Timo-poikansa
saattamana ja hoivaamana näkemään synnyinpaikkaansa, josta hänet oli viety 10-vuotiaana
naapurimaahan. Anni ja Timo soutivat Tuhkaniemeen. Serkkuni kulki siellä lapsuutensa kujia ja itki.
Synnyinkodin paikalta löytyi seinähirsi, josta Timo sahasi puisia kiekkoja muistoksi kaikille Annin
lapsille, Sepolle, Annikille itselleen. Muistakoon Outi-tätini lastenlapset juurensa! 7
Laskinen Juho Mikonpoika
(Ivan Mittojev)
Vuk.M.1.3.
Tuhkaniemessä syntynyt Outi-tätini poika Juho Laskinen (ottonimi) asui Tampereella. Hänen
vaimonsa nimi oli Kerttu. Lasten nimet ovat Anneli, Marja-Leena ja Mirja Liisa. 8
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Mittojev Vasili
Vuk.M.1.
Mittojev Gavriil Vasilinpoika
(Gavriil Vasiljevits Mittojev)
Vuk.M.1.1.
Ioann Ivanovits Vasiljev syntyi 18.04.1900, kastettiin 11.08.1900. Kummeina olivat Gavriil
Vasiljevits Mittojev, Vuokkiniemi ja neitsyt Maria Aleksejevna Ijevleva, Alajärvi. 9
------------------------------------------------------------------------------------------------(Teppini Petri)
Mittojov Petri
Synt. n. 1815
Kuollut n. 1885
Vuk.M.1.
Teppini Petri; Vuokk.
Myös: Teppi-Petri; oikea nimi Petri Mittojoff. Mikkolasta kotoisin ollut suvun alkaja Mikkonimellinen suomalainen. P. oli suuri ukko. Miehuutensa päivinä elätti itseään salvotöillä ja metsämiessä. Useampia kymmeniä karhuja tappoi iässään. Lumivuosina oli tappaa peurat sukupuuttoon;
kerrankin kaatoi yhdellä nevalla 60 päätä samalla kertaa. Osasi kontionvirsiä, lehmiä metsänpeitosta
4
päästeli. Tunnettu valheilla höystetyistä metsästys- ym. jutuistaan, siitä nimikin: tepistäy = valehtelee.
Uskoi itse valheitaan. Käytettiin myös patvaskana; oli viinaanmenevä. Viimeiseltä eli sokeana kylän
varassa. Mutta valehtelematta ei P. vanhanakaan toki malttanut olla: ”Kun iltasella leipäpalojen edestä
kumarteli pyhien kuvien edessä helminauha kädessä, niin yhden helmen sijasta Petri siirsi kolme, neljä
ja enemmänkin helmiä, että pääsisi nopeammin helminauhan ympäri” (Les.). Petri eli sangen vanhaksi;
v. 1900 on Muarie Remsujeff kertonut kuulleensa erään taijan 30 v. takaperin Teppi-Petriltä, joka jo
silloin olisi ollut 90:n vanha (Martt. n. 239). Kuoli Varosen mukaan v. 1886 n. 90:n vanhana. (Karj.
Kirj. II,2 s. 335 sanotaan P:n kuolleen noin 1885 paikkeilla yli 70 v. vanhana.) (Petrin isä oli elänyt
103:n v:n vanhaksi) P. saneli Genetzille yhden loitsun, mutta sanoi 20-30 vuotta aikaisemmin
laulaneensa kahdelle partaniekalle Kokkolan likiseudusta. 10
Teppini Petri syntynyt ja elänyt Vuokkiniemellä, kuoli noin 1885 paikoilla 70 v. vanhana. Petri oli
tunnettu suureksi valehtelijaksi ja itsensä kehujaksi. Metsämies hän oli hyvä ja paljon poroja tappoi,
mutta omien sanojensa mukaan hän teki tavattomia; Petri taisi viimein uskoa omia valehuksiaankin.
Kerrankin hän oli tavannut ison poro karjan, Petri poroja takaa ajamaan. Suksikeli oli hyvä, myötä
mäessä laski poro karjaan ja siinä keihäällä kahen puolen sekä oikeaan että vasempaan iski poroja
suuren joukon ja loput parisen kymmentä poroa ahdisti pienelle lammille, jossa hän sekä pyssyllä että
keihäällä surmasi koko poro karjan. Karhujakin kehu Petri paljon kaataneen ja monta kertaa olleensa
karhun kanssa painisilla. Vanhana Petri tuli sokeaksi ja elätti itseään armopaloilla, mutta silloinkin
hän ei valehtelematta malttanut olla. Kun iltasilla leipäpalojen edestä kumarteli pyhien kuvien edessä
helminauha kädessä, niin yhden helmen sijasta Petri siirsi kolme – neljä – ja enemmänkin helmiä, että
pääsisi nopeammin helminauhan ympäri. Petri oli suuri tietäjä ja oli usein patvaskoina. Jos joku ei
sattunut Petriä ottamaan patvaskaksi, niin sitä sulhasta ja sulhaskansaa hän koitti rikkoa, s.o.
tietohuisillaan pilata, tehdä sairaaksi. Viinaan menevä mies Teppini Petri oli, ja silloin hän oli riidan
haluinen ja tappelija. 11
Teppini Petri (Teppini – haukuntanimi). Kuollut jo noin v.1872. Hän oli hyvin uuttera metsämies.
Tietäjä oli melkoisen tunnettu; osasi runojakin. ”Kun vain ken jerestimies (taikuri) hänen pyssyh
lienöy pilannut, ja Petri suanut vastah luatimah, niin kyllä rikkoja tiesi ketä mäni jerestyimäh.”
Teppini Petri oli tunnettu sukkelista, useimiten isoilla valheilla höystetyistä metsästys-y.m. jutuistaan.
Vielä nytkin, kun jonkun epäillään puhuvan perätöntä sanotaan: ”tepistäy”. Enimmän osaa ikäänsä eli
Petri kotonaan köyhänä. Loppuijällään hänkin oli pakoitettu kerjuusauvaan turvaamaan. 12
Mittojoff Varvana
Synt. n. 1826
Kuollut n. 1885
Vuk.M.2.
Teppisen Petrin sisar Varvana; Vuokk.
V. 1877 n. 50 v. vanha. Syntynyt ja elänyt ikänsä Vuokkiniemessä. Eli naimattomana ja köyhänä
ikänsä. Kuoli pari vuotta ennen Petriä n. v. 1885-6 60:n vanhana (Karj.). 13
Varvana, Teppisen Petrin sisär, syntyi, kasvoi ja kuoli Vuokkiniemellä vanhana tyttönä v. 1886
paikoilla 60 vanhana. Varvana köyhänä eli ikänsä ja kun vanhana ei jaksanut työtä tehdä, niin
Varvana elättelihe armopaloilla. 14
------------------------------------------------------------------------------------------------Vuokkiniemi Talo 85
(Pikku-Matti)
Mittojev Palaka
Vuokkiniemi
Puoliso: Huovinen Matti Timonpoika
(Pikku-Matti)
Hietajärvi
Lapset: Ilja, Moarie, Jelena ja Olka
Vuk.
Hj.H.3.5.7.
5
»Pikku-Matti» nai Mittojevin Palakan Vuokkiniemestä, jonne meni kotivävyksi (heillä oli ainakin
neljä lasta: Ilja, joka kuoli nuorena; Moarie, »Tepposen Iivanan naini», elää Vuokkiniemessä; Jelena,
joka on jäänyt Vuokkiniemeen; Olka, joka on tullut Suomeen). 15
Huovinen Ilja Matinpoika
Hij.H.2.5.7.1.
Huovinen Moarie Matintyttö
Hij.H.2.5.7.2.
Huovinen Jelena Matintyttö
Hij.H.2.5.7.3.
Huovinen Olka Matintyttö
Hij.H.2.5.7.4.
------------------------------------------------------------------------------------------------Fedosija Aksentjevna Mittojeva s. 5.4.1903, k. 20.3.1986. 16
Lähdeluettelo:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
Pöllä, Matti 1995: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600-1800-luvulla, s. 127.
Carelia n:o 4/2002, s. 131-136.
Julku Kyösti. 1996. Rajamailla III, s. 106-107.
Punalippu n:o: 8/1978, s. 95.
Tervasova, Aino. Laukkurin tyttärentytär muistelee, s. 19.
Tervasova, Aino. Laukkurin tyttärentytär muistelee, s. 19.
Tervasova, Aino. Laukkurin tyttärentytär muistelee, s. 19.
Tervasova, Aino. Laukkurin tyttärentytär muistelee, s. 19.
Rämä, Irja. Alajärven perheet vv. 1873-1905, VI (viimeinen) osa Bogdanov-perheet. Karjalan Heimo n:o 910/2003, s 169
Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 4. s. 1174.
Virtaranta, Helmi 1975: Castrenianumin Toimitteita 12, Vienan runonlaulajia ja tietäjiä, s. 21.
Virtaranta, Helmi 1975: Castrenianumin Toimitteita 12, Vienan runonlaulajia ja tietäjiä, s. 64.
Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 4. s. 1174.
Virtaranta, Helmi 1975: Castrenianumin Toimitteita 12, Vienan runonlaulajia ja tietäjiä, s. 20-21.
Virtaranta, Pertti. 1978. Vienankyliä kiertämässä, s. 112.
Hautamuistomerkki Vuokkiniemen hautausmaalla.