TEAMspirit nro 9 - TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry

Transcription

TEAMspirit nro 9 - TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry
Numero 9 (1/2015)
Liitto­
kokous­
vaalit
Hannu Siltala
Muutos on
mahdollinen
Sinun ammattiliitossasi TEAMissa käydään sen historian ensimmäiset liittovaalit. Nyt on äänestämällä aidosti mahdollisuus vaikuttaa liiton suuntaan.
Toivon, että punnitset äänestyspäätöstä tehdessäsi, haluatko kannattaa TEAM
Vasemmiston ja sitoutumattomien tavoitteita ja linjaa sekä vaaliliittoa edustavien ehdokkaiden konkreettisia näkemyksiä siitä, mihin suuntaan tätä liittoa ja sen
edunvalvontaa tulisi kehittää.
Tutustu tarkasti ja kaikessa rauhassa,
mitä meillä on kerrottavaa ja millaisia ehdokkaita meillä on tarjolla.
Vaaliasetelma on ennakkoon suosinut
lähes ehdotonta yksinvaltaa edustavia demareita. Tilastoja sopivasti pyörittelemällä ja tulkitsemalla on vähemmistöryhmä
saatu näyttämään pelinsä menettäneiltä
reppanoilta. Tilasto on unohtanut kertoa,
liiton vaalityöhön irrotettujen toimistoja toimitsijaresurssein epäsuhdan.
Liiton lehdessä, jonka pitäisi olla puolueeton ja journalistisia periaatteita noudattava, on vakavista liittovaaleista tehty
kuin urheilukilpailun selostus, jossa toimittajalla on oma suosikkijoukkue. Vaikka Intiimin makaaberia otsikointia en hyväksy, täytyy muistaa, että lätkässäkään ei
matsia voiteta ensimmäisen erän perusteella. Ehdokashaastattelujen epäsuhta ei
edes yritä noudattaa minkäänlaista tasapuolisuutta lehdessä, joka ilmestyi juuri
vaalien alla. Tällaista yksipuolista vallankäytön menoa ei saa loppumaan kuin äänestämällä sellaiset vallanpitäjät liittoon,
jotka lupaavat muuttaa menon toisenlaiseksi. Siihen vasemmistoryhmä sitoutuu
kaikissa olosuhteissa.
• • •
TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat
peräänkuuluttaa näissä vaaleissa avoimuutta asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Viimeisen liittofuusion jälkeen on liittoon syntynyt kummallinen
asioiden valmistelukulttuuri, jossa asioita on tuotu päätöksentekoon kuin puun
takaa. Pahimpana esimerkkinä työnantajien kanssa salassa valmisteltu kirjatyöntekijöiden ns. kevyt-TES, joka vasemmistoryhmän valppauden ansioista vedettiin
vähin äänin pois valmistelusta. Korkeaa
arvosanaa avoimuudesta yhteisestä val-
Kuva: Reijo Korhonen
Päätoimittajalta
mistelusta ei voi antaa myöskään kaatuneesta TEAMin, Paperin ja Metallin liittofuusiovalmisteluista. Sitoudumme avoimeen päätöksen tekoon kaikessa toiminnassamme liitossa.
• • •
Palkansaajan näkökulmasta suomalaisessa yhteiskunnassa eletään murrosaikaa.
Teolliset työpaikat ovat viime vuosina vähentyneet huimaa vauhtia eikä kehitys
ole saavuttanut läheskään tiensä päätä.
Samaan aikaan oikeistolaistuminen yhteiskunnassa on lisääntynyt ja porvareille
”Käytä ääntäsi.”
ennustetaan entistä suurempaa vaikutusvaltaa kevään eduskuntavaaleissa.
Oikeisto- ja työnantajapiireissä puheet
työelämän pelisäännöistä ovat samaan
tahtiin koventuneet. Työläiset halutaan
nuijia historian hämäriin. Oikeistohauk-
kojen tärkeimpinä tavoitteina ovat yleissitovien työehtosopimusten romuttaminen, lakkosakkojen korottaminen ja luottamusmiesten aseman heikentäminen.
Työnantajat pyrkivät siihen, että palkansaajat saadaan hajalle vailla kollektiivista joukkovoimaa ja suojaa. Jotta työväestön ei tarvitsisi aloittaa kaikkea alusta,
niin nyt jos koskaan tarvitaan entistä vahvempia ammattiliittoja ja edunvalvontaa.
Lupaamme tehdä kaikkemme entistä vahvemman TEAMin synnyttämiseksi ja entistä terävämmän edunvalvonnan edistämiseksi.
Ryhmämme vaalitavoitteet on esitelty lehdessä sivuilla 28–31. Takasivulla on
tiivistetty yhteenveto ryhmän linjasta ja
keskeisimmistä tavoitteista. Löydät nämä
myös ryhmämme kotisivuilta. Meillä on
myös Facebook-sivut, käy tutustumassa
ehdokkaidemme ajatuksiin.
Muutos ei tapahdu ilman äänioikeuden käyttämistä. Äänestäminen on tehty helpoksi. 1.-15.3.2015 järjestetään sähköiset ja postivaalit ja 7.-14.4.2015 uurnavaalit niissä osastoissa, joissa siitä päätettiin ammattiosastojen syyskokouksissa.
Käytä ääntäsi, muutos on mahdollinen.
Kirjoittaja toimii TEAM-liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä.
Verkostoitunut
luottamusmies
Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA
Vianorin ykkösalueen luottamusmies Jan
Hirvonen kirjaa vasemmiston liittovaalitavoitteista ykköseksi työssä jaksamisen.
– Alamme työ on fyysisesti hyvin raskasta. Tiedän vain yhden, joka on jäänyt
rengasasennustöistä eläkkeelle 63-vuotiaana. Kaksi rengassesonkia vuodessa ovat
aika hektisiä. Käymme kerran vuodessa lääkärintarkastuksessa, jolloin kukin
”Töissä ne,
jotka tienaisivat
vähiten.”
työntekijä tietää, missä mennään. Itse vierittäisin työssä jaksamisen vastuuta päälliköille. Kun he näkevät, ettei kaveri enää
oikein jaksa, annetaan nuorempien tehdä
raskaimmat hommat.
– Meillä tämä on toiminut, että työnantaja on joustanut ja huomioinut työtehtävien jaksamisessa.
Vianorin ykkösalueeseen kuuluu Malmin, Lauttasaaren, Olarin, Juvanmalmin,
Sörnäisten, Kallion, Konalan, Porvoon,
Hyrylän ja Herttoniemen rengasliikkeet,
joissa työskentelee 50 henkeä.
Yleissitova TES
takaa laadun
Rengasasennuspuolen tuntipalkka liikkuu 12-14 euron välimaastossa. Jos yleissitovista työehtosopimuksista luovuttaisiin, johtaisi se Janin mielestä rajuun eriarvoistumiseen työpaikalla.
– Luulen, että se menisi pitkälle pärstäkertoimen mukaan. Tai sitten olisi töissä ne, jotka tienaisivat vähiten, ja loppupeleissä sitten mikään ei toimisi. Homma
kaatuisi siihen, että tyytymättömät asiakkaat äänestäisivät jaloillaan.
Vianor on Nokian renkaiden tytäryhtiö, jolla on toimintaa 27:ssä maassa,
Suomessa noin 500 työntekijää. Nokian
renkaat rakensi tehtaan Venäjälle. Janin
mukaan rengasasennusöitä on vaikea siirtää Viroon.
Autonrengasala
– Sieltä kyllä tulee alallemme työntekijöitä. Kolme vuotta sitten tuli Vantaalle Virossa rengashommia tehnyt mies. Virossa hän oli saanut 3 euroa tunnilta ja
täällä meillä hän sai 12 euroa tunnilta.
Aktiivisuus
kannattaa
Jan tunnustaa olleensa vielä edellisissä
liittovaaleissa passiivinen.
– Vähitellen olen tässä aktivoitunut.
Luottamusmiesaikanani olen kierrellyt
Salon Paavon kanssa työpaikoilla ja saanut tuntumaa liiton jäseniin. Kiljavalla
olen koulutuksessa tutustunut eri paikkakuntien luottamusmiehiin ja sitä kautta verkostoitunut. Tämä aktiivisuus liitossa on auttanut minua ymmärtämään paremmin omaakin asemaani työelämässä
ja yhteiskunnassa.
Jan Hirvosen mukaan rengas­
asennusöitä on vaikea siirtää Viroon.
– Työnantajalta olen saanut luvan
kiertää työpaikoilla kaksi kertaa vuodessa. Viimekierroksella meni kolme päivää. Kaikki ovat suhtautuneet kierroksiini myönteisesti.
Janin mielestä TEAMin liittovaaleissa
korkealla äänestysprosentilla on merkitystä.
– Silloin työnantajakin näkee, että liittomme jäsenistö on tavoiteasettelussaan
ja vaatimuksissaan yhtenäinen.
Helsingin Vianorilla rengasasentajana työskentelevä Jan Hirvonen (s.1973)
on kolmatta vuotta Vianorin ykkösalueen
alueluottamusmies. Hän kuuluu Ammattiosasto 207:ään, jonka119 jäsenestä viisi
on naisia.
Jan aloitti Toyotalla varastomiehenä
1990, ja Helsingin Vianorilla 2006.
– Tein 15 vuotta ravintolahommia
baarimestarina ja tarjoilijana. Nyt kun on
lapsia, ei ilta- ja viikonlopputyöt oikein
sovellu elämän kuvioihin
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Syyllistäminen
lopetettava
Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA
Varastopäällikkö Jari Hongisto (s. 1961)
on työskennellyt 34 työntekijän Scason
Oy:llä Turussa 34 vuotta.
Työsuojeluvaltuutettuna hän on ollut yli 20 vuotta,
ja on työpaikkansa varaluottamusmies.
Osasto on Turun Seudun Kumikorjaajain
ammattiosasto 225. Scason on yksi Suomen suurimmista rengasnastatehtaista.
Jari lähti mukaan liittovaaleihin sitoutumattomana, koska hän on huolissaan
koko vasemmiston tilasta. Hänen teemanaan on vasemmisto 2010-luvulle.
– SDP on mielestäni hallituskausillaan
ajautunut liikaa oikealle, ja vasemmistoliitto tarvitsisi nopeasti ”nuorennusta”
poliittisista termeistä alkaen. Nykynuoret karsastavat termeinä kommunismia ja
proletariaattia. Tarvitaan oman aikamme
retoriikkaa, nuorekasta ilmaisua, vaikka
arvot ja asiat ovatkin ihan samoja.
– Minusta duunari ei voi olla poliittisesti kuin vasemmalla. Silti puoluepolitiikka ei saa olla esteenä ay-liikkeen toiminnan kehittämisessä. Vasemmiston
keskinäinen riitely iskee aina duunarin
nilkkaan ja edistää oikeiston etenemistä.
On tehtävä kompromisseja, eikä jämähdettävä riitelemään näkökantaeroista.
Jarin mielestä vasemmistolle ja ay-liikkeelle on tuhoisaa, jos nykytilanteen annetaan jatkua. Kokoomus on lukioikäisten ”muotipuolue”, jota on nuorten mielestä coolia äänestää.
– Nuorille pitäisi paremmin selittää, miten hyvinvointivaltio, työehdot ja
muut edut on saatu aikaan, ja mitkä tahot ovat näiden etujen ajamista vaatineet.
Autorengasalan
ääni kuuluviin
Jarin mielestä autorengasalan ääni on
saatava liitossa paremmin kuuluville.
– Monien liittofuusioiden vuoksi
olemme niin pieni osa suurta liittoa, että meidän on pidettävä kovempaa meteliä
tullaksemme kuulluksi. Toisekseen työntekijöiden syyllistäminen on lopetettava.
Liian usein kuulee, kuinka kallista työ on
Suomessa. Puretaan ensin yhteiskunnan
oudot ”kuplat.” Saatetaan esimerkiksi virkamieskoneiston lomat duunarien lomien pituisiksi, niin säästöä tulee jo kaksi
miljardia euroa.
– Liian usein kuulee, kuinka
kallista työ on Suomessa, sanoo
varastopäällikkö Jari Hongisto.
Autonrengasala
Osa-aikatyöstä Jarin työpaikalla ei ole
kovinkaan paljon kokemusta, useimmat
työntekijät ovat olleet firmassa töissä vähintään 15 vuotta.
– Kun pienen leivän voi vakaasti tienata, silloin työntekijöiden vaihtuvuus on
”Jäsenen
velvollisuus
äänestää.”
pieni. Syksyisin purkuhommissa tarvitsemme aputyövoimaa. Neuvottelemalla
on tultu juttuun työnantajan kanssa. Minkä verran täältä renkaita ulos meiltä läh-
tee, se leivän meille tuo. Kun on hiljaista, otetaan rennommin, sesonkikaudella
teemme kovemmin töitä.
– Parisensataa merikontillista renkaita puramme vuodessa. Koska vuodet eivät ole veljiä keskenään, eikä kristallipalloa ole, varastoinnin suunnittelu on haastavaa. Nyt on jo kesärumba menossa.
Renkaiden valmistaja-toimittaja Kumho
on toisella puolella maapalloa Etelä-Koreassa. Tilaussopimukset on tehtävä puoli
vuotta aikaisemmin. Varastoomme mahtuu satatuhatta rengasta.
Jarin mielestä liiton jäsenen velvollisuus muita liittonsa jäseniä kohtaan on
äänestää.
– Silloin saamme sen todellisen otannan, mitä mieltä koko liiton kenttä on
asioista. Pienten työpaikkojen asiat jäävät
varjoon, jos jäsenistö ei äänestä. Olen lobannut liittomme eläkeläisjäseniä puhumaan nuoremmille jäsenille, miksi äänestäminen liiton vaaleissa on tärkeää.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Autorengasala
14
Halonen Jukka (sit.)
Vianor Oy, Kajaani,
Kajaanin kumikorjaajien
ammattiosasto
18
Kokkonen Mikko
Pinnoittaja, Vianor Oy, Kuopio,
Kuopion Kemialaiset ry 138
luottamusmies
22
Sammalniemi Jukka-Pekka
Lapin kumi Oy, Rovaniemi,
Rovaniemen Kumi- ja Nahkatyöväen ammattiosasto ry
15
Hirvonen Jan
Vianor Airport,
Helsingin suutarien ja kumikorjaajien ammattiosasto ry
16
Hongisto Jari (sit.)
Varastopäällikkö, Scanson Oy,
Turun Seudun Kumikorjaajain
ammattiosasto ry 225
19
20
Kupiainen Harri
Suomen Euromaster Oy,
Loviisa,
Loviisan Kumikorjaajat ry
Levonen Juha
Vianor Oy, Tampere,
Tampereen Jalkinetyöväen
ammattiosasto ry
23
Vienonen Mikko
Rengasmaailma Oy,
Lahden muovialan ammattiosasto
17
Hosiokangas Ismo
Vianor Oy, Lahti,
Lahden muovialan ammattiosasto ry
21
Pikkarainen Jari
Pohjolan Rengas Oy, Joensuu,
Joensuun Kumi- ja
Lasikorjaajien osasto 279 ry
Lue
ehdokkaista
lisää
verkkosivuilta!
www.teamvasemmisto.fi/
vaalit/autorengasala
Sähköinen ja postivaali 1.–15.3.2015. Muista äänestää!
Eveliina ja Arto ovat valmiita ajamaan
jakajien asiaa myös liittokokouksessa.
Lehdenjakajat
ahkeria
yönkulkijoita
Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN
Tamperelainen Eveliina Koivisto on yksi näistä yönkulkijoista. Hän on töissä Alma Manu Oy:ssä, yritys painaa ja jakaa
Aamulehteä. Eveliina on myös aktiivinen
toimija ay-liikkeessä, hän on ammattiosastonsa Tampereen Lehdenjakajien sihteeri sekä työpaikallaan hän toimii jakajien varatyösuojeluvaltuutettuna.
Toinen haastateltu yönkulkijamme on
Lahden Ahtialassa asuva Arto Öfversti,
hän toimii jakajana Esa Jakeluissa. Hän
on myös työpaikkansa luottamusmies ja
työsuojeluvaltuutettu.
Jakajat
Jakajan työtä
ei arvosteta
Suomessa arvostetaan sitä, että sanomalehdet jaetaan yön tunteina lehden tilaajille kotiin ja lehti on luettavissa jo varhain aamulla. Jos tilattu lehti ei ole aamukahvi pöydässä, niin tuntuu siltä että
koko päivä on pilalla. Sää ei ole koskaan
esteenä sanomalehden jakelussa. Satoi tai
paistoi on hellettä tai pakkasta 40 astetta,
niin aina lehti tuodaan perille.
Eveliina Koivisto sanoo, että suurin
ongelma jakajan työssä on se, ettei siitä
maksettavalla palkalla voi elää. Työnantaja on haluton lisäämään jakajien työtä
ja jakopiirejä, vaikka se olisi helposti hoidettava asia.
Jakajien vaihtuvuus on suurta, uusia
ihmisiä tulee ja menee. Eikä työnantaja
tarjoa lisätyötä vakituisille jakajille vaan
hakee mieluummin uusia lehdenjakajia.
– Työsopimuslaki määrää, että töitä tulisi tarjota vakituisille osa-aikaisille jakajille, ennen kuin palkataan uusia jakajia.
Näin toimien saataisi jakajille enemmän
jaettavaa ja palkkaa, sekä motivaatiota
lehtien jakeluun, sanoo Eveliina.
Luottamusmies Arto Öfversti muistuttaa, etteivät jakeluyhtiötkään arvosta
omia lehdenjakajiaan.
– Sen osoittaa suuri vaihtuvuus. Jos
palkka ja muut työehdot olisivat kohdallaan, niin eihän silloin vaihtuvuus olisi
näin suurta mitä se nyt on. Nyt kun olemme osana suurta TEAM-liittoa, niin ensimmäiseksi tulee mieleen sopimusalo-
Arto on
huolestunut
jakajatyön
turvallisuudesta
yön pimeinä
tunteina.
”Työvaatteet
työehto­
sopimukseen.”
jen solidaarisuus pieniä ja matalapalkkaisia sopimusaloja kohtaan, kaveria ei jätetä. Odotellaan jospa tavat muuttuisivat
ja neuvotellaan vaikkapa ensimmäiseksi kaikille liiton sopimusaloille samansuuruinen yötyölisä, ehdottavat Eveliina
ja Arto.
Työsuojeluun
panostettava
Jakajan ammatissa on aina ja paljon vaaratilanteita. Liukkaat kelit, tuulta ja tuiskua, pimeitä kujia ja ravintolasta kotiutuvia juoppoja. Työ on yksintyötä, eikä siinä ole kaveri auttamassa jos sattuu jotain
tai joutuu vaaratilanteeseen.
Sanomalehteä painavalla painajalla on useita haalareita tai työvaatekertoja, mitkä työnantaja hankkii ja pesettää.
Samaa tuotetta jakavalle jakajalle ei työn-
Eveliina toimii
Tampereen
Lehdenjakajien
ammattiosaston
sihteerinä.
antajan tarvitse hommata työvaatteita eikä työkenkiä, vaikka olosuhteet ovat aika-ajoin todella raa´at. Näppylähanskoja
työnantajat ovat toki valmiita ostamaan,
niitähän saa Tokmannilta kymmenen paria eurolla.
Työsuojeluvaltuutettu Arto Öfverstin
mielestä työvaatetuksen hankkiminen
kuuluu työnantajalle. Kun niitä ei työnantaja vapaaehtoisesti halua hankkia niin
se tulee saada määräykseksi työehtosopimukseen.
Eveliina pitää myös tärkeänä työvaatetusta. Hän hankki askelmittarin ja mitta-
si kuinka monta askelta hän ottaa työvuoron aikana kun jakaa lehtiä. Askelmittari näytti 10 000 askelta työvuoron aikana.
Hyvät työkengät olisivat jakajan työssä
ensiarvoisen tärkeät. Ja säästyttäisiin turhilta sairauslomilta.
Parannettavaa
jakajan työssä
Eveliina Koivisto sanoo ettei kannata pelotella jakajia sillä, että jakelu tulee loppumaan, jakelua kyllä riittää.
– Lisäjakelusopimuksiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, eikä tule
tehdä liian halpoja paikallisia sopimuksia. Tulee muistaa että niistä sopivat luottamusmies ja työnantaja yhdessä, ei työnantaja yksin. Yölisää tulee saada huomattavasti paremmaksi, samalle tasolle kuin
kirjatyöntekijöillä on.
– Työehtosopimusneuvottelijoiksi tulee saada parhaat voimat mitä työpaikoilta löytyy. Kellotusmahdollisuutta ei
saa koskaan poistaa jakajien työehtosopimuksesta, Eveliina vaatii.
Edellisten lisäksi Arto Öfversti haluaa
korostaa jakajan tulotasoa kokonaisuudessaan.
Jakotyön turvallisuusohjeet tulee saada
käyttöön ja työpaikkakohtaisiksi. Hyvää
turvallisuutta on asianmukainen työnantajan kustantama työvaatetus. Ilmestymättömien päivien korvaus tulee saada
myös työehtosopimukseen.
Eveliina ja Arto toivovat, että jakajat
äänestävät aktiivisesti tulevassa liittokokousvaalissa ja osallistuvat muutenkin
paikalliseen toimintaan ammattiosastoissa ja työpaikoilla.
Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä.
Jakajat
33
34
Isomäki Niina (sit.)
Alma Manu, Pori,
Porin Seudun Sanomalehdenjakajat ry, tsv, ao:n pj
37
Koivisto Eveliina (sit.)
Alma Manu, Tampere,
Tampereen Lehdenjakajat ry os
7215, ao:n sihteeri, tsv-vara
38
Peippo Juha
Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, Salon Kirjatyöntekijät ry
7039, työsuojeluvaltuutettu
Sillanpää Jani
Savon Jakelu Oy, Kuopion seudun sanoma­lehdenjakajat ry,
ao:n pj, plm, tsv
35
36
Kouhia Päivi
Ilves jakelu, Hämeenlinna,
Hämeenlinnan Kirjatyön­
tekijäin Yhdistys, plm
Laevuo Cristian
Ilves jakelu, Riihimäki,
Riihimäen Sanomalehden­
jakajat ry
39
40
Tyystälä Marja-Leena
Alma Manu, Kemi,
Kemin Lehdenjakajain yhdistys
ry, ltm, TES-jaoston jäsen
Öfversti Arto
Esa Jakelut Oy, Lahti,
Lahden Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, tsv,luottamusmies
Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!
TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Eveliina Koivisto
TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Arto Öfversti
www.teamvasemmisto.fi/teamspirit
Kaikkien sopimusalojen ehdokkaat
esillä myös ryhmän sivuilla:
www.teamvasemmisto.fi/vaalit
Kolumni: Paavo Salo
Liitossa töissä
”Päivää. Meillä alkoivat yt-neuvottelut”. Tämä on ollut yksi yleisimmistä
tervehdyksistä, mihin liiton edunvalvontaosastolla työskentelevät päivystäjät ovat joutuneet viime vuosina vastaamaan.
Se alkoi kesän loppupuolella vuonna 2008 ja on jatkunut näihin päiviin
saakka. Kuusi ja puoli vuotta, eikä se
ole ohi vieläkään. Pahimpina aikoina puhelin soi aivan taukoamatta ja
soittajienkin oli varmasti vaikea päästä läpi. Fudut-niminen yt-opas on ollut suosittu tuote.
Tänä aikana on meidänkin liiton
sopimusaloilta hävinnyt lukuisa määrä teollisia työpaikkoja ja mikä pahinta, osa niistä lopullisesti.
Liiton suurin ja varmasti merkittävin työosasto on edunvalvontaosasto.
Työehtosihteerien tehtävänä on huolehtia jäsenistön edunvalvonnasta. Jokaisella liiton sopimusalalle on nimetty työehtosihteeri, joka on vastuutoimitsijana omalla sopimusalallaan.
Joillakin työehtosihteerien vastuualueeseen saattaa kuulua useampiakin sopimusaloja.
Lisäksi esimerkiksi sosiaalipolitiikalle ja tasa-arvoasioille on oma vastuullinen toimitsija kuin myös työturvallisuusasioille
Työehtosihteerin toimenkuva on
varsin monisäikeinen. Kahta samanlaista päivää ei ole ja kukaan ei koskaan ole kaikkitietävä. Aina tulee eteen
kysymyksiä, joihin ei löydy valmiita vastauksia. Tästä on suurimmaksi
osaksi kiittäminen työnantajapuolen
kekseliäisyyttä.
Täydellistä osaajaa ei ole, mutta onneksi voi aina kilauttaa kaverille tai
pohtia muutoin yhdessä probleemeja.
Yhteistyössä on voimaa, tässäkin työssä.
• • •
Työehtosihteerien työtä helpottaa vahva ja osaava luottamusmiesverkosto. Ja
päinvastoin.
Työelämä on pirstoutunut, läheskään kaikilla työpaikoilla ei ole edunvalvonnasta vastaavaa luottamusmiestä ja tällöin jäsenistö ottaa ongelmissaan suoraan yhteyttä liittoon. Sanomattakin lienee selvää, että tällöin asioiden hoitaminen mutkistuu ja työkuorma liitossa kasvaa.
Viime vuosien muotitauti on ollut
myös ulkoistaminen. Tämä on koskenut myös työntekijöiden palkanlaskentaa, joka yhä useammin on annettu ulkopuolisen tahon hoidettavaksi.
Näistä työntekijöiden palkanlaskentaa suorittavista toimistoista tulee vuosittain satoja kysymyksiä, jotka liittyvät
jäsenistömme palkanlaskentaan. Sinällään hyvä, että kysymykset tulevat meidän liittoon, koska silloin osaamme
antaa myös työntekijöiden lähtökohdista olevia vastauksia.
Jotkut palkanlaskentaa harjoittavat
toimistot pyrkivät myös tulkitsemaan
työehtosopimusten määräyksiä. Siihen
heillä ei ole oikeutta. Työehtosopimusten tulkintaan on oikeus vain sopijaosapuolilla eli työntekijöillä ja työnantajilla.
”Ay-liikkeessä
toimiminen on
elämäntapa.”
Työnantajilla on siihen vielä etuoikeus. Mutta tulkintaoikeutta työntekijöiden työehtosopimuksiin ei ole ulkopuolisilla tahoilla, kuten esimerkiksi tilitoimistoilla.
Päivystykset kuuluvat työehtosihteerien tehtäviin ja päivystystä hoidetaan
päivittäin kahden työehtosihteerin voimin. Tämä tarkoittaa noin yhden päivystysvuoron hoitamista viikossa kullekin työehtosihteerille.
Vilkkainta päivystyksessä on yleensä
maanantaisin ja perjantaisin, samoin
kuin arkipyhien ja kesälomien läheisyydessä.
Myös netin kautta tulleet yhteydenotot ja kysymykset ohjataan liiton päivystäjille ja niinkuin netin käyttö on lisääntymään päin, niin myös lisääntyneet sieltä kautta päivystykseen tulleet
yhteydenotot.
• • •
Riita-asioiden hoito muodostaa tehtäväkentän, johon suurin osa työehtosihteerien ajasta menee. Ja niitä riittää, olipa maan tilanne huono tai hy-
vä, olipa käynnissä työehtosopimusneuvottelut tai muutoin seesteisempi
aika. Viime aikoina ovat lisääntyneet
lomautuksiin ja työsuhteiden päättämisiin liittyvät erimielisyysasiat.
Työehtosihteerien ajasta suurin osa
menee tunkiolla käyskennellessä, jäsenistön kannalta ikävien asioiden hoitamisessa. Harvassa on ne puhelut, jossa
todettaisiin, että ”nyt menee hyvin, kiitos sinulle, että olet ollut osallisena siinä”.
Riita-asioita hoidetaan joko työnantajaliiton kautta tai sitten olemalla
suoraan yhteydessä työnantajiin. Riippuu siitä, onko työnantaja työnantajaliiton jäsen.
• • •
Liiton toimisto on siis työehtosihteerin
pääasiallinen työpaikka, mutta jos tuo
roskakorin vahtiminen kyllästyttää, on
välillä mahdollisuus pistäytyä tapaamassa jäsenistöä myös työpaikoilla.
Monesti siellä käydään jotain erimielisyysasiaa hoitamassa, mutta myös
muunkinlaista apua antamassa. Esimerkiksi erilaisten palkkausjärjestelmien, työaikajärjestelmien tai työsuojeluun liittyvien asioiden hoitaminen
on osa toimenkuvaa.
Valitettavasti tällaiset kehitystehtävät ja niiden hoitaminen ovat pitkäaikaisesta talouden taantumasta johtuen olleet viimeaikoina vähäisempiä.
Enemmän on työpaikoilla kaivattu kaikenlaista kriisiapua.
Kyllä meillä toimistolla on tiedossa, että jäsenistö toivoisi paljon useamminkin liiton edustajien vierailevan
työpaikoilla.
Liiton ja sen edustajien antama tuki on tärkeää työpaikkojen luottamustehtävissä toimiville, mutta jäsenistö
on myös se taho, josta työehtosihteeri
saa voimaa tehtäviensä hoitoon. Tosin
palaute voi joskus olla aika kärjekästäkin, oikeutettua tai ei, miettiköön kukin kohdaltaan.
Ammattiyhdistysliikkeessä toimiminen on elämäntapa, elämän asenne.
Jos joku kokee sen palkkatyöksi, on silloin väärässä paikassa. Tässä ollaan sielulla mukana.
Näkyillään ja tapaillaan!
Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edun­
val­vontaosastolla työehtosihteerinä.
Niina Järvinen ja Juha Grönmark haluavat
liittotyöskentelyyn avointa demokraattista keskustelua.
Tehokkaana
tehtaalla ja
valtuustossa
Teksti ja kuva: JOUKO HURU
Pääluottamusmies Juha Grönmark (synt.
1964) on varsinainen tehopakkaus. Hän
tekee täystehoista työpäivää aina kun
mahdollista Huntsman Pigmentsin Porin
tehtaalla. Joka välissä hän hyppää Helsingissä TEAMin asioissa. Hän on ollut
TEAM­in valtuuston toinen varapuheen-
Kemian
perusteollisuus
johtaja vuodesta 2010 saakka ja istuu erilaisissa TEAMin johdon työryhmissä.
Vielä haastattelupäivänä Grönmarkilla
oli edustettavanaan Porin titaanioksiidia
tuottavalla tehtaalla noin 350 TEAMilaista työntekijää.
Juttua kirjoitettaessa Grönmark ilmoittaa kesken olevista yt-neuvotteluista, että
Huntsmanin kansainvälinen kemianalan
konsernilla on tarve vähentää Porin tehtaaltaan satakunta duunaria.
– Mutta jos tuosta luvusta vähennetään tänä vuonna muutenkin eläköityvät ja mahdollisissa liikkeen luovutuksis-
sa uusille työnantajille siirtyvät, sekä toimihenkilötehtäviin siirtyvät, on irtisanottavien määrä noin 50–60 henkilöä. Tietenkin teemme kaikkemme myös neuvottelujen jälkeen, jotta luku vielä pienenisi.
Porin tehdas on siirtynyt muutamassa vuodessa vilkkaasti omistajalta toiselle. Aikoinaan sen perusti valtionyhtiö
Vuorikemia vuonna 1957. Pitkään tehdas
oli Kemiran, kunnes se vuonna 2008 alkoi liukua ulkomaisiin käsiin, ensin amerikkalaisen Rockwood Holdingsin kautta osaksi sen omistamaa saksalaista Sachtleben Chemie -yritystä ja nyttemmin
Hunstmanin pörssiyhtiön haltuun. Huntsmanilla on yli 75 tuotanto- ja tuotekehityslaitosta yli 30 maassa. Liikevaihto on
yli 10 miljardia dollaria.
Jäsenen pitää
tuntea liitto omakseen
TEAMin vaaleissa tärkeiksi esiin nostettaviksi asioiksi Grönmark kokee edunvalvonnasta huolehtimisen.
– Kyllähän se jäsenten edunvalvonta
on se ykkösasia. Ja siinä tasapuolisuus ja
reiluus.
Liittofuusioita hän ei täysin tyrmää,
mutta korostaa, että on tärkeää, millä eh-
doilla fuusioidutaan. SAK:n ja STTK:n yhteen menokaan ei ole mikään mörkö.
– Liiton toiminnan pitää olla sellaista,
että jokainen jäsen huomaa ja tuntee, että se on mun liittoni ja että ne ajaa mun
asiaa. Pitää tehdä alojen ja duunarin kannalta järkeviä päätöksiä. Jos jollakin alalla on mitattavissa rahaa ulos, niin se sitten mitataan.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Vaikeimpia
yt-neuvottelutilanteet
Grönmark tuli Kemiralle vuonna 1982 ja
aloitti siellä ay-liikkeen työsuojelutehtävissä 1986. Pääluottamusmies hänestä tuli juuri kun firmaa oltiin jo kovaa vauhtia
myymässä vuonna 2007.
TEAMin liittokokousvaaleissa hän
edustaa edelleen vasemmistoliiton ja sitoutumattomien ryhmää. Luottamusmiehen töissä Grönmark sanoo eniten aikaa
vievän jäsenten perusasioiden hoitaminen, palkka-, työaika- ja muut arkiset ongelmat.
– Kaikista vaikeimpia ovat yt-neuvottelutilanteet, koska silloin pelissä on yleensä monien duunareiden tulevaisuus. Neuvottelijoilla on todella kovat paineet
kummastakin suunnasta, eikä niistä valitettavasti juuri koskaan selvitä voittajina.
– Normitilanteessa vaikeimpia asioita
ovat mielestäni työyhteisöjen sisällä olevat henkilöiden väliset ristiriidat. Näissä tilanteissa tunteet käyvät ylikierroksilla eikä kukaan aina osaa sanoa mistä ongelmat ovat alkaneet. Tilanteita ei paranna se, että useinkaan työnantaja ei tee mitään ongelmien ratkaisemiseksi, päinvastoin, ja lopputuloksena on umpikuja.
Vaikeimpia ovat työntekijöiden henkilökohtaiset asiat esimerkiksi silloin, kun
”Edunvalvonta on
ykkösasia.”
ihminen on palaamassa pitkän sairausloman jälkeen takaisin töihin.
– Silloin mennään lähelle ihmisen
herkkiä henkilökohtaisia asioita, kun kaveria yritetään saada takaisin työelämään
hieman köykäisempiin tehtäviin uudelleen sijoittamalla tai muuten. Näissä tapauksissa on sitten semmoisia asioita,
joista ei parane hirveästi huudella ja puhutaankin vain se, mitä kaveri on antanut
luvan puhua.
Niina Järvinen pitää
tasa-arvoa tärkeänä.
Nuorten ääni
kuuluviin
Teksti ja kuva: JOUKO HURU
Liittovaaliehdokas varastonhoitaja Niina
Järvisen (synt. 1986) mielestä TEAMissa
pitäisi saada nuorten ääni enemmän kuuluviin.
Järvinen haluaa ajaa TEAMissa edunvalvonnan päätehtävän lisäksi kaikkinaista tasa-arvoa. Siihen kuuluu niin sukupuolten palkkaukseen liittyvä, puoluepoliittinen kuin työntekijöiden ikään liittyvä tasa-arvo.
– Nuoret saattavat jäädä esimerkiksi palkkauksen suhteen joskus huonompaan asemaan. Meidän työpaikalla tosin nuoret pääsevät jo vuoden sisällä normaalipalkkauksen piiriin.
Tehtaalla
menee hyvin
Järvinen työskentelee Yaran Siilinjärven tehtaalla, jonka päätuotteita ovat
lannoitteet ja fosforihappo. Tehdas on
osa isoa kansainvälistä pörssiin kirjautunutta Yara-konsernia, jolla on tehtaita yhteensä 22 eri puolilla maailmaa. Suomessa Yaralla on tehtaita Siilinjärven lisäksi
Kokkolassa, Harjavallassa ja Uudessakaupungissa. Kotkaniemessä on lisäksi tutkimusasema.
Järvinen on työskennellyt Yaralla vakituisena vuodesta 2007 asti. Hän on TEAMin paikallisen ammattiosaston puheenjohtaja ja nuorisovastaava. Lisäksi hän on
SAK:n Siilinjärven paikallisosaston puheenjohtaja.
Hän kertoo, että Yaran Siilinjärven tehdas on siitä erikoinen tämän päivän Suomessa, että sillä menee hyvin. Siksi siellä ei ole kovin paljon mitään suuria työsuhdeongelmiakaan, kun tehtaan menestys heijastuu henkilökuntaan hyvänä henkenä.
– Meillä menee hyvin ja väkeä tulee lisää. Minun aikana ei ole käyty yt-neuvotteluja. Tänä aikana on mennyt todella hyvin.
Kemian
perusteollisuus
83
Björkbacka Juha (sit.)
Prosessimies, Kemira Chemicals Oy, Oulu, Typen Kemiantyöntekijät ry os.064
87
Hiironen Seppo
Talonmies, J.M.Huber Finland
Oy, Haminan Kemiantyöntekijät ry, 2. tsv, TES-jaosto
84
Grönmark Juha
Sachtleben Pigments Oy,
Porin Kemian Työntekijät ry
os. 036, plm, valt. 2. varapj
88
Joutsio Minna
Prosessinhoitaja, Sachtleben
Pigments Oy, Porin Kemian
Työntekijät ry os. 036
85
Hannula Toni (sit.)
Prosessinhoitaja,
Biovakka Oy, Turku,
Turun Kemia ry
89
Juntunen Tomi
Typen Kemiantyöntekijät ry,
TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton hallitusjäsen
86
Heikkinen Erno
Kemiittipanostaja, Oy Forcit
Ab, Talvivaara, Räjähdysaine­
palvelutyöntekijät ry 081
90
Järvinen Niina
Varastonhoitaja, Yara Suomi,
Siilinjärven Kemiantyöntekijät
ry, ao:n pj, nuorisojaosto
Vassariryhmän
blogit luettavissa
osoitteessa:
91
Kervinen Vesa (sit.)
Laitosmies,Kemira chemicals,
Sastamala, Keikyän Kemianalan ammattiosasto 015 ry
92
Keski-Hirvi Kari (sit.)
Vaihetyöntekijä,Remusa Oy,
Valkeaksoki, Kemia 67 ry
ao:n pj, varaplm
www.teamvasemmisto.fi/
blogit
Kirjoittajina mm.
ehdokas Tomi Juntunen
Kemian
perusteollisuus
93
Laamanen Petri (sit.)
Liuottaja, J.M.Huber Finland
Oy, Haminan Kemiantyöntekijät ammattiosasto ry 101
97
Perkola Tomi (sit.)
Operaattori, Kemira, Harjavalta, Harjavallan Kemiantyöntekijät ry 005, plm
94
Leinonen Janne (sit.)
Eastman Oy,
Typen Kemiantyöntekijät ry,
ao:n varapj, plm
98
Suomela Mikko
Operator, Air Liquide Finland
Oy, Raahe, Typen Kemiantyöntekijät ry, plm
95
Mustajärvi Erkki (sit.)
Cabb Oy, Kokkola,
Kokkolan Kemiantyöntekijät ry
plm, valtuuston jäsen
96
Paavilainen Martti (sit.)
Aga Oy, Riihimäki,
Oy AGA Ab:n Työntekijät ry,
plm, ao:n pj, EWC-edustaja
99
Valjus Veli-Matti (sit.)
Vast.prosessinhoitaja, Tetra
Chemicals Oy, Kokkolan
Kemiantyöntekijät ry os 071
100
Weman Juhani
Prosessinhoitaja/sähköasentaja, Yara Siilinjärvi, Siilinjärven
Kemiantyöntekijät ry ao. 43
Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!
TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Juha Grönmark ja Seppo Hiironen
TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Martti Paavilainen, Janne Leinonen,
Juha Grönmark ja Niina Järvinen
TEAMspirit 6 (2/2013): Tomi Juntusen kirjoitus teollisuuden kurjistumisesta
TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Juha Grönmark
TEAMspirit 4 (2/2012): haastattelussa Juha Björkbacka ja Niina Järvinen
TEAMspirit 3 (1/2012): haastattelussa Juha Björkbacka ja Janne Leinonen
TEAMspirit 1 (1/2011): Tomi Juntusen kirjoitus työelämän arvoista
www.teamvasemmisto.fi/teamspirit
Työhyvinvointi ja
palkkojen nosto
Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA
TEAMin vasemmiston vaalitavoitteiden
kolmen kärjen Sievin Jalkineen pääluottamusmies Pentti Iso-Aho (s. 1959) asettaa niin, että ykkösasiaksi nousee jalkinealan palkkojen tason nostaminen.
– Olemme matalapalkkaisin ala kaikista TEAMin aloista. Ihmisen pitää tulla
omalla työllään toimeen, ettei kahdeksan
tunnin työpäivän jälkeen tarvitse lähteä
hattu kourassa sosiaaliluukulle. Toinen
tärkeä asia on työhyvinvointi, varsinkin,
kun meidän ala on fyysisesti hyvin kuluttavaa ja raskasta.
– Kolmanneksi on lähdettävä siitä, että
työ saadaan muotoutumaan ihmisen eri
elämäntilanteiden mukaan. Ihmisen mukainen työpaikka huomioi ihmisen elämän erilaiset vaiheet, isyyden, äitiyden,
avioerot, sairaudet sekä vanhenemisen
mukanaan tuomat muutokset.
Pääluottamusmies
Pentti Iso-Aho pelkää
perälautojen poistumista
työehtosopimuksista.
Mielikuvitus
kovalla koetuksella
Pentti on työskennellyt Sievin kenkätehtaalla varastomiehenä 22 vuotta, josta ollut pääluottamusmiehenä 18 vuotta. Hän
sanoo suostuneensa pääluottamusmieheksi pitkällisen harkinnan jälkeen.
– Tuli sellainen epäkohtiin puuttumisen halu ja tuntui, että siten saan tehtyä
jotain porukan hyväksi.
”Tuleva liiton
hallinto päättää
fuusiokuvioista.”
Pääluottamusmiehen asema on työpaikalla Pentin mukaan näinä aikoina
kaikin puolin haastava.
– Työnantajalla on yksinvalta työpaikoilla, eikä siihen ole pääluottamusmiehellä paljon työkaluja käytettävissä. EK
ajaa työehto- ja palkka-asioita työpaikoilla neuvoteltaviksi. Pelkona on, että työehtosopimuksilta putoaa perälauta pois. On
työpaikkoja, joissa ei ole edes luottamusmiestä. Millaisten raamien mukaan sil-
Kenkä- ja nahka­
teollisuus
loin sopimuksia tehdään, jos raameja ei
ole?
– Taulukkopalkat on jo nyt meidän
alalla niin pienet, että pitää olla mielikuvitusta, jos niiden varassa yrittää hengissä selvitä. Ykkösluokan taulukkopalkka
on 8,51 euroa tunti ja viidennen luokan
9,85 euroa.
Saksassa minimipalkka 8,60 euroa
Saksassa on lakisääteinen minimipalkka
8,60 euroa, ja siellä on puolta halvemmat
elinkustannukset. Eli suomalaisen työntekijän mielikuvitus on kovemmalla koetuksella kuin saksalaisen hengissä ja ve-
loistaan selviytymisen suhteen.
– Meidän tehtaalla keskituntiansio on
noin 13 euroa. Se tekee 2 236 euroa bruttona kuukaudessa. EK:n mielestä nollasopimuksilla pitäisi jatkaa tästä eteenkinpäin.
Pentin mielestä TEAMin liittokokousvaalit ja miltei samaan aikaan käytävät
eduskuntavaalit on vasemmiston kyettävä linkittämään niin, että myös eduskuntavaaleissa esiin nostetaan työelämän kysymykset, keskustelun työpaikkojen olosuhteista, eläkeiän korotuksesta sekä työssä jaksamisesta.
– On tärkeää, että keskustelu kanavoidaan niin, että nämä teemat ovat mielessä myös valtiollisessa vaalikopissa äänestettäessä.
– Kehotan kaikkia liiton jäseniä äänestämään, koska tuleva liiton hallinto tulee
todennäköisesti päättämään liittoyhteistyö- ja fuusiokuvioista.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Osaaminen alalta
uhkaa kadota
Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA
Vuonna 1957 syntynyt Anita Kangas on
kotoisin Kankaanpäästä. Työuransa aikana hän on kuulunut Kemianliittoon, Tevaan, Kenkä- ja Nahkaliittoon, ja nyt TEAMiin.
– Jalkineita olen tehnyt 33 vuotta. Liitossa olen ollut 15-vuotiaasta saakka. Jo
kotona opetettiin, että liittoon kuulutaan. Menin 15-vuotiaana koulusta suoraan Kankaanpäässä Männistön Paavolle
harjoittelijaksi. Välillä olin Reimalla viisi
vuotta. Kävin kaksi reissua Lahdessa Mono Oy:llä. Sellent Oy:llä olen työskennellyt kymmenen vuotta.
Yrityksessä on viisi työntekijää, jotka
valmistavat mittatilaussandaaleja tytäryhtiö Systeri Oy:n myyntiin.
Pääluottamusmies
Anita Kangas ei halua
pärstäkerroinpalkkoja.
Kenkä- ja nahka­
teollisuus
Jalkinealan
saattohoito
– Olen ollut vasta vähän aikaa liittovaltuustossa, käynyt kolmessa kokouksessa ja päässyt hieman jyvälle, mitä liitossa
touhutaan. Tosin mitään suuria yllätyksiä
ei ole vastaan vielä tullut. Niinhän se menee, että hallitus on päättänyt asioista ja
valtuusto sitten ne hyväksyy. Sanotaanko,
että hieman kumileimasimen maku liittovaltuuston työstä on jäänyt.
Anita Kangas on yli satajäsenisen Kankaanpään jalkinetyöväen ammattiosas-
ton taloudenhoitaja, osaston hallituksen
jäsen, TEAMin liittovaltuuston jäsen sekä työpaikkansa luottamusmies. Hän on
myös Kenan, eli kengän ja nahan tes-jaoston puheenjohtaja.
– Parhaimmillaan osastossamme oli
yli 500 jäsentä. Jalkinealalla on valitettavasti menossa saattohoito, kun vertaa vanhoihin hyviin aikoihin. Vuonna
1983 Kumi- ja Nahkatyöväen Liitossa oli
15 900 jäsentä. Nyt jalkinealalla työskentelee noin tuhat henkeä.
Olet työpaikkasi luottamusmies. Millainen on mielestäsi luottamusmiehen
asema työpaikalla tänä päivänä?
– Itselläni ei ole ollut ongelmia. Olen
voinut toimia vapaasti, johtajien kanssa
voi keskustella asioista suoraan. Sitä en
osaa sanoa, millaista isojen työpaikkojen
luottamusmiehillä on.
Kotimaisuus
ykkössijalle
Mitä mielestäsi seuraisi, jos oikeiston ja
työnantajien haave toteutuisi, ja yleissitovien työehtosopimusten sijaan työ- ja
palkkaehtojen sopiminen siirtyisi työpaikkatasolle?
– Ainakin pienillä työpaikoilla työntekijät olisivat lirissä pahan kerran, koska
työantajia on kaiken näköisiä ja tapaisia.
Jos jokainen työntekijä joutuisi neuvottelemaan palkastaan ja työehdoistaan nenätysten työnantajan kanssa, palkat maksettaisiin pärstäkertoimen mukaan. Yleissitovat tes-raamit pitää olla pohjalla.
Anitan mielestä tasa-arvokysymys esimerkiksi liiton valtuustossa on aika hyvin
tasan, että molemmat sukupuolet on tasavertaisesti edustettuna.
”Ei enää
heikennyksiä
työehtoihin.”
– Luulen kuitenkin, ettei naisen euro
ole meidän alalla yhtä suuri kuin miesten. Siinä on korjattavaa.
Vasemmiston vaalitavoitteet TEAMin
liittovaaleissa ovat laajat. Millaiseen jär-
jestykseen laittaisit kolme tärkeintä tavoitetta oman alasi ja työpaikkasi suhteen?
– Kotimaisuus luo työpaikkoja, joten
mahdollisimman monet kenkäparit pitää tehdä kotimaassa. Alamme osaajia on
vielä, mutta keski-ikä on jo reilusti yli 50
vuotta. Osaaminen jalkinealalta uhkaa
kadota kohta kokonaan. Kankaanpään
kurssikeskuksessa voi suorittaa alan ammattitutkinnon. Tehdastyöhön sieltä ei
kuitenkaan valmistuta, ja suurin osa tutkinnon suorittaneista menee joko suunnittelijoiksi tai itsenäisiksi suutareiksi.
– Enää ei pidä tehdä heikennyksiä työehtoihin. Pekkaset meiltä jo vietiin, kun
siirryttiin 7,5 tunnin työpäiviin. Entä miten päättäjät kuvittelevat alamme työntekijöiden jaksavan töissä 68-vuotiaiksi? Itsellänikin alkaa olla jo kaikenlaista remppaa, enkä voi kuvitella tekeväni kenkiä lä-
hes 70-vuotiaaksi. Tämä 43 vuoden työrupeamani alkaa tuntua jo ihan riittävältä.
Nuorena
ei ujosteltu
Anitan mielestä hyvän luottamusmiehen
on oltava luonteeltaan diplomaattinen,
neuvottelukykyinen, että pärjää siinä välissä, kun kumpikaan osapuoli ei ole koskaan tyytyväinen.
– On osattava tehdä kompromisseja,
ilman sitä taitoa ei pärjää. Kun itse olin
Reimalla osastoni luottamusmiehenä,
sain sieltä hyvän opin. Työntekijöitä oli
silloin satoja ja urakalla tehtiin töitä. Silloin nuorena ja rohkeana ei ujostuttanut
mennä pomon luokse ja sanoa suoraan,
miten asiat pitää tehdä ja heti.
Poliittinen kädenvääntö syö ay-liikkeessä Anitan mukaan liikaa vähäisiä voimavaroja ja uuvuttaa aktiivisesti toiminnassa mukana olevia.
– Jos jollakin on hyvä idea, se ei olekaan hyvä, jos se tulee väärältä puolelta. Yhteisten etujen ajamista ei pidä pilata turhalla politikoinnilla. Sitä minä en
ymmärrä, että sosiaalidemokraateista toinen puoli on työläisten puolella, ja toinen puoli ei. Kerran eräs demarinainen
sanoi minulle, että se on epäluottamuslause työnantajaa kohtaan, jos työpaikalle valitaan luottamusmies.
Liittovaaleissa Anita Kangas toivoo aktiivista osallistumista ja vassarien voittoa.
– Äänestäkää hyvät ihmiset, ja vaikuttakaa liiton pienipalkkaisten asioihin.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Kenkä- ja
nahkateollisuus
119
Heikkilä Elma
Jalkinetyöntekijä, Kankaanpään Jalkinetyöväen ammattiosasto, ao:n pj, TES-jaosto
120
Iso-Aho Pentti
Sievin Jalkine,
Sievin Jalkinetyöntekijät ry,
plm, liiton hallituksen jäsen
121
Kangas Anita
Sellent Oy, Kankaanpään Jalkinetyöväen ammattiosasto,
plm, valtuusto, TES-jaosto
122
Urmas Sinikka
Friitalan Nahkatyöväen ammattiosasto ry, ammattiosaston puheenjohtaja
Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!
TEAMspirit 8 (2/2014): Pentti Iso-Ahon kirjoitus negatiivisista yt-neuvotteluista
TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Sinikka Urmas, Elma Heikkilä ja Anita Kangas,
Pentti Iso-Ahon kirjoitus luokkayhteiskunnasta
TEAMspirit 5 (1/2013) ja TEAMspirit 3 (1/2012): haastattelussa Pentti Iso-Aho
www.teamvasemmisto.fi/teamspirit
Vänsterns målsättningar i valet
Text: PENTTI ISO-AHO
Arbetsvälmåendet
i centrum
Arbetarskyddet och arbetsvälmåendet
måste vara det centrala arbetsfältet för
fackförbundet. I bra arbetsliv är det också frågan om tillräcklig lön och om balans mellan arbete och livet i allmänhet.
Arbetsgivarens skyldighet att erbjuda flexibilitet till arbetstagare i olika behov och
livssituationer måste lyftas fram vid sidan
av flexibilitetskraven som riktar sig mot
arbetstagare.
Bra myndighetsövervakning av arbetarskyddet är nödvändig såväl för arbetare
som för ordentliga arbetsgivare. Det finns
massor med arbetsplatser i Finland där
man inte följer säkerhetsföreskrifter om
man inte övervakar dem. Utebliven övervakning skulle leda till ökning av arbetsolyckor, osaklig behandling och tillväxt av
grå ekonomi. Förbundet måste använda
all sin auktoritet och påverka politiska be-
slutsfattare för att förbättra arbetarskyddsmyndigheternas resursser.
På 1990 talet påbörjad och med politiska beslut stöttad ökning av ojämställdhet syns som ökning av inkomstskillnader samt som ökning av fattigdom. Enligt vår grupps mening kan man inte köra ner all service som samhället erbjuder
genom att utkontraktera och privatisera.
Pengar och kostnadsbesparingar kan inte
vara enda värden i samhället.
Intressebevakning
förbundets kärnroll
Intressebevakningen är förbundets viktigaste verksamhet. Med intressebevakning
syftar man särskilt egna medlemmarars
och arbetarklassens intressebevakning –
arbetsgivarna och statsmakten har sina
egna intressebevakare.
Bild: 123RF
TEAM vänster och oberoende rf:s målsättningar i förbundsvalet grundar sig på
gruppens linje och värderingar. TEAM:s
Vänstergrupps tyngdpunkter i år 2015 förbundsval är närings-och industripolitiska
målsättningar, arbetsmiljö- och arbetarskyddsbetonade målsättningar, socialpolitiska målsättningar, intressebevakningsmålsättningar och föreningspolitiska
målsättningar. TEAM Industribranschernas fackförbund är på dessa delområden
stark påverkare såväl självständigt som genom sina intressegrupper.
Staten måste vara stark och målmedveten aktör och genomföra industripolitik
som gynnar finländarnas intressen. Marknadskrafterna får inte bästämma över Finlands öde. Europeiska unionen och finska
statsmakten kan påverka på industrins
verksamhetsförutsättningar på många olika sätt.
Staten måste planenligt och målmedvetet se till att industrin skapas överallt i
Finland. Förmånlig och lågutsläppenergi
är viktigt för att garantera industrins verksamhetsförutsättningar.
Det väsentliga är besluten som påverkar på pris och transportkostnader samt
på beskattning. Företagens ansvar som
samhälleliga aktörer måste utökas.
Kort på svenska
Arbetaren måste kunna leva på sin lön
och utveckling av köpkraften måste säkras med alla möjliga åtgärder. Man måste komma ifrån nollavtal och avtalsshopping och man måste få snävare ramar på
användning av hyrt arbetskraft.
Rejäla euromässiga lönehöjningar, förbättring av arbetshälsan, förbättring av
kvalitén på arbetslivet, ökning av yrkesutbildningen och begränsning av atypiska
arbetsförhållanden måste vara som målsättning i kollektivavtalen.
”Vi jobbar
för hela
medlemskåren.”
Förutsättningar för åldrande arbetare att orka i arbetet måste befrämjas och
jämlikhet mellan kön och jämställdhet i
allmänhet måste kraftfullt förbättras. Kollektivavtal och bestämmelser i dem får
man inte försämra i några som helst fall.
Tillåtet att
tänka själv
TEAM:s vänstergrupp ödslar inte energi
på att kritisera andra som medverkar i styrande ställning i förbundet utan fokuserar sig på medlemmarnas intressebevakning. Förbundet är för medlemmarna och
det måste synas såväl i arbetsplats- som i
fackavdelningsarbetet.
Vi stödjer inte gruppdisciplin utan unnar medlemmarna fullständig åsiktsfrihet
och yttrandefrihet i förbundets administrativa beslutsfattande.
TEAM Vänster och oberoende rf försvarar jämlikt på branschen befinnande arbetstagarnas, arbetslösas, pensionärernas,
och studerandes rättigheter.
Gruppen känner inte behov till motsättningar inom förbund. Vi jobbar för
hela medlemskåren, inte mot någon – det
är vårt viktigaste vallöfte.
Sammanfattningen på svenska av utvecklingschef och Vänster och oberoende gruppens
ledare Hannu Siltalas text skrev Pentti IsoAho.
Minnan ja Markon mielestä on tehtävä stoppi
kirjatyöntekijöiden alennusmyynnille työpaikoilla.
Alennusmyynnin
loputtava
Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN
Painopinnanvalmistaja Minna Kivinen
asuu Nokialla, hänen työpaikkansa on
Ahaa SIvunvalmistus Oy, joka sijaitsee
Tampereella ja on pieni 14 hengen yritys. Kirjatyöntekijöitä heistä on yhdeksän
henkilöä. Yritys on entinen Aamulehden
sivunvalmistus, joka ulkoistettiin vajaa
kymmenen vuotta sitten.
Yrityksessä valmistetaan pääasiassa Almamedian mutta myös muidenkin lehtien ilmoitusvalmistusta ja taittoa. Minna
on ollut alalla 24 vuotta, hän toimii myös
työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna.
Marko Lähteenmäen työpaikka on
monella tapaa kuuluisa Tako Tampereen
Kotelotehdas. Marko on työpaikkansa
pääluottamusmies ja ammatiltaan hän
on painaja. Hän on TEAM-liiton valtuus-
Kirjatyöntekijät
ton jäsen, sekä kuuluu myös Tampereen
Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen hallitukseen ja on yksi ammattiosaston työmyyristä.
Työehtosopimuksen
tasoa nostettava
– On ehdottoman tärkeää, että on laadittu tietyt lait ja minimit, joihin käytännöt
ja ansiot työpaikoilla nojautuvat. Työnantajahan menee yleensä aina sieltä missä aita on matalin, sanoo Minna Kivinen.
Erityisesti haastateltavia huolettaa ns.
paikallinen sopiminen työpaikoissa, joissa ei ole luottamusmiestä. Onko se sitä,
että pomo ottaa työntekijät yksitellen puhutteluun pieneen ahtaaseen koppiin ja
sitten aletaan neuvotella työehtojen heikentämisestä? Ole siinä sitten tiukkana,
kun pomo tuijottaa ja kysyy, että ”suostutko palkan alennukseen” ja heti perään
tulee että ”kaikki muut ovat jo suostuneet”.
– Palkan alentamiset tulisi kieltää jo
työehtosopimuksessa, se ei aiheuta muuta kun lisää tuskaa ihmisten elämässä ja
kulutuksen vähenemistä ja sitä kautta taas
uusia vaatimuksia työehtojen heikentämiseksi, toteaa Minna.
Pääluottamusmies Marko Lähteenmäen mielestä kirjatyöntekijöiden vähimmäispalkkataso on surkea.
– Matalat taulukkopalkat heijastuvat
myös yleiseen palkkatasoon, jopa kehä
kolmosen sisäpuolella maksetaan taulukkopalkkoja eikä yhtään enempää.
– Kirjatyöntekijöiden asemaa ei paranneta sillä, kun yritettiin lähes salaa neuvotella alalle kaikkien aikojen ala-arvoisinta työehtosopimusta, missä ei ollut kuin
huononnuksia nykyiseen työehtosopimukseen verrattuna. Maamme kirjatyöntekijät saavat kiittää ryhmämme edustajia, jotka saivat asiasta vihiä ennen lopullista päätöstä ja pystyivät estämään tämän
kevyt-TES:n syntymisen – ainakin toistaiseksi, sanoo Marko.
Marko Lähteenmäki
toimii pääluottona
Takon Kotelotehtaalla.
Työehtoheikennyksiä tarjolla
Kysymykseen graafisen alan tulevaisuudesta Marko Lähteenmäki toteaa nopeasti, että huonolta näyttää. Hänen mukaansa ensimmäiseksi tulee laittaa piste palkanalennuspuheille.
– Suomalainen teollisuusduunari ei
ole vastuussa maamme taloudellisesta tilanteesta. Herrat ja johtajat töppäilevät,
mutta duunarit joutuvat maksumiehiksi.
”Jäsenten eduista
pidettävä kiinni.”
– Päivittäin saa kuulla kun työnantajat
esittävät työntekijöilleen palkanalennuksia ja muita sopimusheikennyksiä. Valitettavan usein ne hyväksytään myös työntekijäpuolella, eikä koskaan menetettyjä
palkkarahoja saada takaisin vaikka kuinka kyynelehtivät toimitusjohtajat niin lu-
pailevatkin, sanoo Marko puristellen päätään.
– Meidänkin työpaikalla yritettiin neuvotella selviytymissopimusta. Omasta liitostammekin lähetettiin mies neuvottelemaan sopimusta, jolla pelastettaisiin työpaikat. Sopimuksen taso oli sitä luokkaa, etteivät työntekijät voineet edes ajatella sen hyväksymistä. Työnantaja ei pitänyt yksimielisistä kirjatyöntekijöistä,
vaan palkitsi meidät irtisanomisilla. Mutta edustamastani porukasta olen todella
Minna Kivinen valmistaa ilmoituksia
Aamulehteen Ahaa Sivuvalmistus Oy:ssä.
ylpeä, pidettiin kiinni tehdyistä sopimuksista, eikä myyty niitä työnantajan uhkailusta huolimatta, muistuttaa pääluottamusmies Marko Lähteenmäki.
Ay-liikkeen
aika terästäytyä
– Vielä on paljon köyhiä maita joissa työläisillä ei ole työlakeja, eikä ammattiliittoja joihin turvautua. Suomessa taas väkeä valuu Yksityiseen Työttömyyskassaan
(YTK). Ihan niin kuin vuosikymmenten
taisteluilla ja niiden saavutuksilla ei olisi
mitään merkitystä. Mielestäni Ay-liikkeen
täytyisi terästäytyä sekä tehdä jäsenilleen
ja kansalaisille selväksi, että ammattiliitossa on kyse muustakin kuin työttömyyskassasta, muistuttaa Minna Kivinen.
Minna ehdottaa, että olisiko mahdollista saada TEAM-liiton järjestämiin kesä- ja talvipäiviin jotain asiallistakin ohjelmaa. Esimerkiksi pieni paneeli jostain
ajankohtaisesta asiasta ja paikalle tutkijoita, eri puolueiden asiasta jotain tietäviä
edustajia jne.
– Luulisi osallistujista löytyvän isokin
joukko ihmisiä, jotka haluaisivat muun
hauskan yhteydessä kuulla jotain asiaakin.
Minna Kivinen haluaa tehdä työtä sen
eteen, että Teamliitto tulee lähemmäksi
jäseniään. Konkreettisesti myös sinne työpaikoille ja ammattiosastoihin.
Marko Lähteenmäki pitää tärkeänä sopimuspolitiikkaa, jos jostain sovitaan
niin se pidetään.
– Jäsenten eduista on pidettävä kiinni.
Emme saa olla takinkääntäjiä.
Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä.
Kirjatyöntekijät
216
Ahonen Jarmo (sit.)
Rotaatiopainaja, Botnia-print
Oy Ab, Kokkolan Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, plm
220
Ikonen Mikko (sit.)
Mainonnansuunnittelija, Mediasepät Oy, Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry
217
Fagerström Rainer (sit.)
Sitomotyöntekijä, Hansaprint
Oy, Direct Vantaa, Helsingin
Kirjatyöntekijäin yhdistys, plm
221
Jäntti Harri
Painaja, työtön,
Turun Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry
218
Forsström Antero
Sitomokoneen hoitaja, Kirjapaino Jaarli Oy, Hämeenlinnan
kirjatyöntekijäin Yhd. ry
219
Huovinen Keijo
Offset-painaja,
Helsingin Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry
222
223
Kaartoaho Mikael
Painaja, Hansaprint ,
Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, liiton hallitus
Kaija Jari (sit.)
Offsetpainaja, Hämeen Kirjapaino, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry
224
225
226
227
Kannisto Markku
Offsetpainaja, Takon kotelotehdas, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys, ao:n hallitus
Kantelinen Tuija
Painopinnanvalmistaja/ctp-tulostaja, työtön, Hämeenlinnan
Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry
Keränen Ari
Rotaatiopainaja, Kirjapaino Oy
Westpoint, Rauman Kirja­työn­
tekijäin Yhdistys, tal.hoit.
Kivinen Minna (sit.)
Painopinnanvalmistaja, Ahaa
Sivunvalmistus Oy, Tampereen
KirjatyöntekijäinYhdistys, tsv
Kirjatyöntekijät
228
229
230
231
Koskinen Reijo
Lönnberg Print, Helsingin kirjatyöntekijäin Yhdistys ry,
plm, ao:n ja liiton hallitus
Laaksonen Kari
Sanomala Oy, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry,
tsv, ao:n hallitus, valtuusto
Laaksonen Päivi
Lomautettu tuotantoassistentti, Hansaprint Oy, Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry
Lae Mauri
Jälkikäsittelijä, UPC print,
Vaasan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, ao:n hallitus
232
233
234
235
Lähteenmäki Marko
Takon kotelotehdas,
Tampereen Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, plm, valtuusto
Marjamäki Annika (sit.)
Premedia-asiantuntija, Edita
Prima Oy, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry
236
237
Mattila Juha (sit.)
Sähkömies, AKHP (Hansaprint
tehdas), Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, varaplm
Minetti Tomi (sit.)
Paperinleikkaaja, Hämeen Kirjapaino Oy, Tampereen KirjatyöntekijäinYhdistys ry, plm
Laitinen Pertti
Offsetpainaja, Bookwell Oy
Porvoo, Porvoon Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry
Leppänen Jarmo (sit.)
Postittaja, Turun Sanomat,
Turun Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, plm, ao:n pj
Lue ehdokkaista lisää
verkkosivuilta!
TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Reijo
Koskinen, Marko Lähteenmäki,
Juha Ruotsalainen, Ari Raita ja Jorma
Salovaara, Reijo Koskisen kirjoitus
eläkeuudistuksesta (vain verkossa)
TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Kari
Laaksonen ja Petri Nurmi, Reijo Koskisen
kirjoitus eläkerahastoista
www.teamvasemmisto.fi/teamspirit
Kirjatyöntekijät
238
239
240
241
Mäkinen Jaana
Työtön, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, SAK:n
Tampereen Paikallisjärjestö
Nurmi Petri (sit.)
Pääluottamusmies, Salon Seudun Sanomat, Salon Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry
Park-Björklund Sari
Varastotyöntekijä, Porvoon
Kirjakeskus, Porvoon Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm
Pihlaja Jukka
Kohopainaja, Pk-Paino Oy,
Tampereen Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry
242
243
244
245
Pitkänen Pekka (sit.)
Paperivarastonhoitaja, Hämeen Kirjapaino Oy, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys
Pörsti Pentti (sit.)
Painaja, Oy Lito-Botnia Ab,
Vaasan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, valtuusto
Raita Ari (sit.)
Tsv, Hansaprint Oy, Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, työympäristöjaosto, ao:n hallitus
Ruotsalainen Juha
Tekninen asiantuntija, Media­
sepät Oy, Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm
246
247
248
249
Saastamoinen Juha
Offset-painaja, Edita Prima Oy,
Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys, osaston luottamusmies
Salo Olli (sit.)
Painopinnanvalmistaja, KeskiPohjanmaan Kirjapaino Oy,
Ylivieskan Kirjatyöntek. Yhd.
Salomaa Heikki
Työtön jälkikäsittelijä,
Jyväskylän Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, Kivikirjan isäntä
Salovaara Jorma
Mainosvalmistaja, I-mediat Oy,
Seinäjoen Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, plm, ao:n sihteeri
Kirjatyöntekijät
250
Sarlin Harri
Laitosmies, AKHP (Hansaprint
tehdas), Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm
254
Tenhivaara Vesa
Työtön,
Helsingin Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry
251
Silver Esko
Offsetpainaja, A & R Carton Oy,
Kauttuan Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry
255
Valkola Pirjo (sit.)
Aste Helsinki, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm,
TEAMin järjestöjaosto
252
Tantarimäki Sari
Kopisti, tuotannon esimies,
Multiprint, Vaasan Kirjatyöntekijäin Yhdistys, ao:n sihteeri
256
Vesanen Juhani (sit.)
Offset-painaja, Auraprint Oy,
Turku, Turun Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, varaluottamusmies
253
Tarvonen Timo (sit.)
Operaattori, Finepress Oy,
Turun Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, plm
257
Vikkula Maija (sit.)
Jälkikäsittelytyöntekijä, Takon
Kotelotehdas, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhd., tes-jaosto
Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!
TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Marko Lähteenmäki,
Juha Ruotsalaisen kirjoitus perussuomalaisten ay-vastaisuudesta
TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Mikael Kaartoaho, Reijo
Koskinen, Marko Lähteenmäki ja Maija Vikkula,
Juha Ruotsalaisen kirjoitus painoalan ahdingosta
TEAMspirit 3 (1/2012): haastattelussa Ari Raita ja Mikael Kaartoaho
TEAMspirit 2 (2/2011): Juha Ruotsalaisen kirjoitus
tilattavien lehtien arvonlisäverosta
www.teamvasemmisto.fi/teamspirit
258
Vilokki Risto
Painaja, Kevama Oy, Kuopion
Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry,
plm, tsv, ao:n hallitus
Luottamusmiehet Toni Kallioniemi ja Mira Aalto
ovat Nokian renkaiden lattiatason duunareita.
Tuorein silmin
duunaritasolta
Teksti ja kuvat: JOUKO HURU
Nokian renkaat on firma, jossa on totuttu
ampumaan kovilla puolin ja toisin – kun
on työpaikan kiistoista kysymys.
Nyt on kuitenkin sovittelevampi ääni
kellossa, molemmin puolin, sanoo vasta
valittu raskaiden renkaiden vuoden 2015
alusta aloittanut uusi pääluottamusmies
Toni Kallioniemi (synt. 1979), silti sanavalmis hänkin.
– Tässä on nyt siltoja rakennettu uudestaan, kun niitä on aikaisemmin poltettu. Lähinnä olen koettanut rakentaa suhteita tuonne työnantajan suuntaan. Tässä
on nyt ollut edellisen pääluottamusmiehen kanssa – miten sen nyt sanoisi kauniisti – melkoiset konfliktit työnantajan
ja pääluottamusmiehen välillä.
Vähän samalla äänensävyllä puhuu
vuodesta 2010 asti kevyiden renkaiden
kokoonpano-osaston luottamusmiehe-
Kumiteollisuus
nä toiminut Mira Aalto (synt. 1975). Hänenkin mielestään henki tehtaalla oli kehittynyt sekä työnantajan että työntekijöiden puolella aika kyyniseksi, jos ei suorastaan huonoksi.
– Se nyt meni vähän sellaiseksi, kun
meillä on ollut näitä lomautuksia ja muita, että ollaan töissä ja ei olla töissä.
Aalto lisää vielä, että luottamusmiehen
päätyönä on ollut hyvin käytäntöläheiset
erimielisyydet työntekijöiden ja pomopuolen välillä.
Kallioniemi tietää entisen pelin hengen molemmissa osastoissa. Hän on työskennellyt aiemmin kevyiden renkaidenkin puolella:
– Se on ollut sellaista juupas–eipäsleikkiä. Ja sitten sellaista kyttäämistä, että
tekeekö jompi kumpi jotain väärin. Työn-
antaja teki ihan sitä samaa, että kun joku
teki virheen, niin siitä lyötiin sitten oikein
kunnolla. Tämä tyyli tarttui molemmin
puolin ja se oli sitten sellaista nahistelua.
Rakentava ilmapiiri jo näkyy
Sekä Kallioniemi että Aalto uskovat, että
paremman työilmapiirin toivossa on nyt
hyvä elää.
Kallioniemi sanoo, että rakentavaa
henkeä on jo saatu aikaan:
– Se on nyt puhuttu työnantajan kanssa, että menneet on menneitä ja nyt puhutaan tulevaisuudesta. Työnantajapuoli on ymmärtänyt, että mä lähden ajattelemaan asioita vähän uudella tavalla. Sen
näkee sitten mikä tulevaisuus tässä hommassa on. Mutta sanotaan nyt niin, että
puolin ja toisin on ollut kyllä peiliin katsomista.
Nokian renkaat on suurehko pörssiyhtiö, jonka vuositason liikevaihto on reilusti yli miljardi euroa. Yhtiön liikevaihto
laski vuonna 2014 vuositasolla edelliseen
vuoteen verrattuna arviolta hieman alle
10 prosenttia, mutta liikevoiton on arvioitu laskeneen yli 20 prosenttia.
Kallioniemi tietää, miten laajaa ulkomaankauppaa käyvän kansainvälisen
pörssiyhtiön tuotantovolyymi saattaa heilahdella varsin nopeastikin. Raskaassa on
nyt noin 190 työntekijää.
”Puolin ja toisin
ollut peiliin
katsomista.”
– Raskaaseen otettiin vuoden alusta
toistakymmentä työntekijää lisää. Meillä on nyt vahva tilauskanta ja imua markkinoilla. Mutta markkinat elävät nopeasti. Saattaa olla, että kaksi vuotta mennään
lujaa ja sitten se loppuu kuukaudessa.
Kevyissä renkaissa ei mene yhtä hyvin.
Aalto sanoo, että kevyellä puolella kävi
vuonna 2009 iso puhdistus.
– Silloin lattiatason kokoonpano-osastolla työntekijävahvuus oli vähärontti 150. TEAMiin kuuluvia työntekijöitä
osastolla on nyt vain noin sata. Kevyissä
renkaissa oli 2009 kaikkiaan 600 työntekijää, nyt noin 400.
Viime vuoden 2014 lokakuun pörssitiedote yt-neuvotteluiden päättymisen
jälkeen puhuu kylmää kieltään henkilöautopuolen eli kevyiden renkaiden vaikeuksien jatkumisesta:
Mira Aalto toivoo
lisää keskustelua
liittoryhmien välille.
”Henkilöautonrenkaiden tuotantoa
vähennetään lomautuksin tarpeen mukaan enintään 21 tuotantopäivällä vuoden 2014 aikana ja enintään 38 tuotantopäivällä vuoden 2015 aikana markkinatilanteen mukaisesti.”
TEAMista saatava
jäsenlähtöisempi
Molemmat, Aalto ja Kallioniemi, ovat
TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat -
Toni Kallioniemi ei halua
henkilöstöedustajana
polttaa siltoja takanaan.
ryhmän ehdokkaina ammattiliiton liittokokousvaaleissa.
Molemmat ovat vaaleissa ensimmäistä
kertaa ehdolla.
Lattiatason duunareina he ovat tarjoamassa TEAMin ylätasolle tuoreita silmiä
ison liiton asioihin. Heidän vahvuutensa on perustason duunarin asioiden tuntemus. Heillä on tuoretta kokemusta työelämästä.
Kumpikin ehdokkaista puhuu suoria
sanoja siitä, miksi ovat ehdokkaina. Aalto sanoo ensin, että tietyssä mielessä on
tähtäimessä liiton demarivaltikan horjuttaminen. Kallioniemi myötäilee.
Perusduunarille TEAMin liittotason
asiat tuntuvat usein liian kaukaisilta kummankin mielestä.
Aalto pukee sanoiksi vähemmistössä olevien vasemmistoliittolaisten näkemyksen:
– Itse tavoittelisin TEAMin hallinnossa
yhtenäistä, avointa ja jäsenlähtöistä päätöksentekoa. Minun mielestä liittotasollakin asioista pitäisi keskustella. Ei se voi
olla niin, että sinne vaan kävellään ja tuodaan pöytään ryhmäpäätös ja sanotaan,
että tässä se on. Kyllä siinä pitää kuunnella molempia osapuolia eikä toimia sillä
mentaliteetilla, että ottakaa tai jättäkää.
Molemmat vasemmistoliittolaiset
luottamusmiehet sanovat, ettei puoluepolitiikka näy eikä saa näkyä tehtaalla tasa-arvoisen kohtelun horjuttajana.
Kallioniemi sanoo siitä ehdottomasti:
– Ei näy, eikä ainakaan tästä eteenpäin.
Jos se on aikaisemmin näkynyt, niin se
on ollut silloin, mutta tästä eteenpäin ei
näy. Ei tule olemaan erimielisyyksiä siksi,
missä puolueessa kukakin on.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Kumiteollisuus
280
281
282
283
Aalto Mira
Nokian Renkaat Oyj, Nokian
Kumityöväen ammattiosasto
ry, kokoonpano-osaston lm
Forsman Kalle
Nokian Renkaat Oyj, Nokian
Kumityöväen ammattiosasto
ry, varaplm, tes-jaosto
Haapala Pekka
Koneenhoitaja,Nokian Renkaat
Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry
Iiponen Jukka
Nokian Raskaat Renkaat Oyj,
Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry, varaplm
284
285
286
287
Jalava Ari
Laboratory assistant, ContiTech Finland Oy, Kalkun Kumityöväen ammattiosasto ry 265
Kallioniemi Toni
Nokian Renkaat Oyj, Nokian
Kumityöväen ammattiosasto
ry, pääluottamusmies
Kivinen Tero
Nokian Renkaat Oyj, Nokian
Kumityöväen ammattiosasto
ry, tsv, ao:n hallituksen jäsen
Kivioja Pasi
Nokian Renkaat Oyj, Nokian
Ku­mityöväen ammattiosasto
ry, ao:n hallituksen varajäsen
288
289
290
291
Laine Mika
Prosessinhoitaja, Nokian renkaat Oyj, Nokian kumityöväen
ammattiosasto ry
Lamminsivu Kimmo
Nokian Nasta Oy, Nokian kumityöväen ammattiosasto ry,
osaston hallitus, tes-jaosto
Koivisto Mikko
Rengaslinja Oy,
Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry
Kyllönen Timo (sit.)
Contitech Finland Oy,
Kalkun Kumityöväen
ammattiosasto ry 265
TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat myös Facebookissa.
292
293
294
Lehti Jari
Tsv, Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry, SAK:n valtuusto
Luukka Jukka
Kumityöntekijä, Reka Kumi Oy,
Auran Kumityöntekijäin ammattiosasto 231, ao:n pj, tsv
Rajala Jarno
Renkaan kokooja/urheiluhieroja, Nokian renkaat Oyj, Nokian
Kumityöväen ao. ry 228
295
296
297
Rönn Kari
Operaattori, Nokian Renkaat
Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry 228
Sorvali Petri
Plm, Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry 228, ao:n pj
Viitanen Jari
Koneenhoitaja, Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen
ammattiosasto ry 228, osaston
luottamusmies, ao:n hallitus
Lue ehdokkaista lisää
verkkosivuilta!
TEAMspirit 8 (2/2014):
haastattelussa Petri Sorvali, Jari Lehti ja Kalle Forsman
TEAMspirit 6 (2/2013):
haastattelussa Petri Sorvali, Jukka Luukka, Jari Lehti,
Kari Rönn ja Tero Kivinen
TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Kimmo Lamminsivu
TEAMspirit 4 (2/2012): haastattelussa Petri Sorvali ja Jari Lehti
www.teamvasemmisto.fi/teamspirit
Kaikkien sopimusalojen ehdokkaista lisätietoa
TEAMin vasemmistoryhmän uusituilla nettisivuilla:
www.teamvasemmisto.fi/vaalit
Kumiteollisuus
Vasemmiston valtuustoja hallitusryhmä kauden
viimeisessä kokouksessa
Riihimäellä marraskuussa 2014.
Vasemmiston
vaalitavoitteet
Teksti ja kuvat: HANNU SILTALA
TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat
ry:n liittokokousvaalitavoitteet perustuvat
ryhmän linjaan ja arvoihin. Niiden pohjalta syksyllä 2014 eri sopimusalatapaamisissa pohdittiin ryhmän yhteisiä sekä
sopimusalakohtaisia vaalitavoitteita, joista nivoutuvat selkeät pääteemat.
TEAMin vasemmistoryhmän painopisteet vuoden 2015 liittokokousvaaleissa ovat elinkeino- ja teollisuuspoliittiset
tavoitteet, työympäristö- ja työsuojelulliset tavoitteet, sosiaalipoliittiset tavoitteet,
edunvalvonnalliset tavoitteet ja järjestöpoliittiset tavoitteet. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto on näillä osa-alueilla
vahva vaikuttaja niin itsenäisesti kuin sidosryhmiensä kautta.
Kotimaisuus
tuo työpaikkoja
Valtion tulee olla vahva ja määrätietoinen
toimija sekä toteuttaa suomalaisten etua
ajavaa teollisuuspolitiikka. Valtiolla täytyy olla tahtotila ja toimintakyky. Markkinavoimat eivät saa päättää Suomen kohtalosta.
Euroopan unioni ja Suomen valtiovalta voivat vaikuttaa teollisuuden toimintaedellytyksiin monin tavoin – myönteisesti tai kielteisesti. Siksi kaikkia säädöksiä ja
”TEAM on vahva
vaikuttaja.”
päätöksiä valmistellessa on tarkkaan arvioitava niiden vaikutukset elinkeinotoimintaan.
Rikkidirektiivin kaltaisia virheitä ei saa
enää tapahtua.
Valtion on suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti huolehdittava, että teollisuutta luodaan kaikkialle Suomeen. Samal-
la tulee huolehtia, että kotimainen omistus säilyy riittävänä. Jo syntynyttä teollista pohjaa eri puolilla Suomea ei saa hävittää.
Valtio ja muut yhteiskunnan toimijat
voivat vaikuttaa monin keinoin, että kotimaiset tuotteet pärjäävät paremmin niin
kotimaassa kuin ulkomaillakin. Keskeisiä
ovat energian hintaan ja kuljetuskustannuksiin sekä verotukseen vaikuttavat päätökset. Lisäksi kotimaista kehittämis- ja
innovaatiotoimintaa on tuettava.
Yritysten vastuullisuutta yhteiskunnallisina toimijoina on lisättävä. Erilaisten
valtion tukien, esim. tutkimus- ja kehitystukien ehdoksi tulee asettaa työllistäminen, toiminnan kehittäminen ja investoinnit Suomessa. Väärinkäytöksiin tukija rahoitusasioissa on puututtava herkemmin – koijareille liiketoimintakiellot.
Suomen energiapolitiikassa on otettava huomioon kotimaisuus, teollisuuden kilpailukyky ja ympäristövaikutukset tasapainoisesti. Teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa kohtuuhintainen ja vähäpäästöinen energia on tär-
keää. Energian hinta ja saatavuuden varmuus vaikuttavat suoraan kilpailukykyyn
ja uusien investointien syntyyn.
Uusia, erityisesti kotimaisia ja vähähiilisiä, energialähteitä on kehitettävä monipuolisesti. Erilaisten energiamuotojen
mahdollisuuksien tarkastelu ja uusien
teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen tuovat lisää työtä kemianteollisuudelle ja TEAM-liiton sopimusaloille.
Ihmisarvoinen
terve työelämä
Ihmisen perusoikeus on, ettei työ tai työympäristö uhkaa hänen henkeään ja terveyttään. Työkyvyttömyyseläke-, ammattitauti- ja tapaturmatilastot kuitenkin
osoittavat, että tästä tilanteesta ollaan vielä kaukana. Työurat voivat aidosti pidentyä vain työolosuhteita parantamalla – ei
eläkeikää nostamalla. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin tulee olla liiton keskeistä
työsarkaa.
Tutkimusten ja eläketilastojen mukaan
teollisuustyön suurin riski ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. TEAMilaiset joutu-
”Työhyvin­vointi
liiton keskeistä
työsarkaa.”
vat edelleen tekemään paljon töitä, joissa
on liian raskaita nostoja sekä toistuvia ja
yksipuolisia työliikkeitä. Näissä raskaissa
töissä työnantajan maksama sairausajan
palkkajakso on aivan liian lyhyt.
Teollisuustyön ergonomia voi olla nykyistä paljon parempaa. Tähän on osaamista ja välineitä. Kysymys on tahdosta.
Maahamme olisi saatava teollisuusergonomiaa paremmin ja selkeämmin määrittävät säädökset.
Sopimusalatapaaminen
Tampereella lokakuussa 2014.
Valtiovalta on asettanut Työelämä
2020 -hankkeessa tavoitteeksi, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Liiton on omalta osaltaan huolehdittava, että tämä toteutuu ja tarkoittaa nimenomaan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja turvallisuuden merkittävää
kehitystä. Hyvässä työelämässä on kysymys myös riittävästä palkasta sekä työn ja
muun elämän tasapainosta.
Toivomme pitkäjänteisyyttä ja vakautta
työelämään. Siitä huolimatta, että elämme epävakaassa globaalissa maailmassa,
haastamme työnantajat rohkeasti katsomaan nurkan taakse ennemmin kuin ylireagoimaan. Jatkuva voiton tavoittelu ja
suunnan muuttaminen tulee pitkällä aikajänteellä kalliiksi. Huomiota tulee kiinnittää ikäohjelmiin koko työuran aikana
ja pyrkiä hyvään yhtenäiseen työelämään.
Työsuojelu
kunniaan
Joustavuus on ollut työelämän käytetyimpiä termejä jo vuosien ajan. Globaali kil-
pailu edellyttää yrityksiltä ja siten työntekijöiltäkin joustavuutta. Tämä ei voi kuitenkaan jatkua loputtomiin.
Työntekijöihin kohdistuvan joustavuusvaatimuksen rinnalle on otettava
työnantajan velvollisuudet tarjota joustavuutta työntekijöille erilaisissa tarpeissa ja elämäntilanteissa. Yhdensuuntainen
joustavuus johtaa työuupumukseen, masennukseen ja työkyvyttömyyteen. Tämä
tuottaa inhimillistä kärsimystä ja valtavia
kustannuksia koko yhteiskunnalle. Liiton
on tuotava joustavuuskysymys vakavasti
työehtosopimusneuvotteluihin.
Teollisuusaloilla tapahtuu edelleen
paljon tapaturmia ja syntyy ammattitauteja. Kemianteollisuuden joidenkin yritysten hyvät esimerkit osoittavat, että turvallinen työ on mahdollista. Turvallisuutta täytyy johtaa. Sen täytyy olla yrityksen
arvo. TEAM-liiton tulee yhdessä muiden
alan järjestöjen kanssa kannustaa yrityksiä ja työpaikkoja näiden hyvien esimerkkien mukaiseen toimintaan.
Hyvä työsuojelun viranomaisvalvonta
on välttämätöntä niin työntekijöille kuin
kunnon yrityksillekin. Suomessa on paljon työpaikkoja, jotka eivät noudata turvallisuusmääräyksiä ellei niitä valvota.
Valvomattomuus johtaisi työtapaturmien, epäasiallisen kohtelun ja harmaan talouden kasvuun. Tämä olisi vakava uhka
turvallisuudelle ja kilpailuhaitta sääntöjä
noudattaville yrityksille.
Liiton tulee käyttää kaikkea arvovaltaansa ja vaikuttaa poliittisiin päättäjiin
työsuojeluviranomaisten resurssien parantamiseksi.
Inhimillinen
yhteiskunta
Sopimusalatapaaminen
Ängesholmissa syyskuussa 2014.
Maailman muuttuessa ympärillämme on
sosiaalipolitiikalla hyvin ajaton tehtävä.
Tehtävän suuntaviivoja määrittelevät tavoitteet työntekijöiden hyvästä elämästä
ja tehtävää raamittaa alati kehittyvä yhteiskunta. Sosiaalipolitiikka aihealuee-
na edustaa jotain hyvin olennaista yhteiskunnasta. Kysymys on tasa-arvoisesta ja
inhimillisestä yhteiskunnasta. Yhteiskuntaan ja yhteisöihin sitoudutaan vain kunnioituksen ja luottamuksen kautta.
1990-luvulla alkanut ja poliittisilla päätöksillä pönkitetty eriarvoistuminen näkyy niin tuloerojen kuin köyhyydenkin kasvuna. Talouden ehdoille alistunutta sosiaalipolitiikkaa luonnehtii ohjauksen tempoilevuus ja suunnan katoaminen. Ryhmämme mielestä hyvinvointivaltiossa ei voida ajaa kaikkia yhteiskunnan
tarjoamia palveluita alas ulkoistamalla ja
yksityistämällä. Raha ja kustannussäästöt
eivät voi olla ainoat yhteiskunnan arvot.
”Ostovoima
turvattava.”
Taloudellinen ahdinko luo yhteiskuntaamme turvattomuutta ja epävarmuutta.
Yksi suurimmista epävarmuuden aiheuttajista on työn puute. Ihmisten juoksuttaminen avustusluukulta toiselle on lopetettava ja mahdollisesti maksuun tulevat
etuudet järjestettävä niin, että yksi käynti ja selvitys riittävät. On hölmöläisen takin jatkamista, että toiselta luukulta maksettu etuus leikkaa toiselta luukulta maksettua etuutta pois.
Historian kuluessa saavutetut ja taistellut edut on säilytettävä tinkimättä. Oikeiston avauksiin on kyettävä vastaamaan
perustellusti, eikä liikaa ymmärtää sen
int­ressejä. SAK:lle on mahdollistettava sille kuuluva merkitys. Meidän on jäsenliittona pyrittävä vaikuttamaan SAK:n sosiaalipoliittiseen profiiliin ja sen näkyvyy-
Sopimusalatapaaminen Tampereella
syyskuussa 2014.
teen. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta
ei saa olla ainoastaan vastapuolen aloitteiden vastustelua, vaan sen on tuotava esiin myös omia hyviä ja näkyviä avauksia. Näiden avausten ymmärtämistä
edesauttaisi yhteiskuntaopin palauttaminen peruskoulutuksessa sille kuuluvaan
asemaan.
Eläkeratkaisu
vaikuttaa kaikkiin
Viime vuonna saavutettu eläkepäätös on
yksi isoimpia ratkaisuja nyky-yhteiskunnassa. Se vaikuttaa kaikkiin palkkatyötä
tekeviin työntekijöihin.
Eläkeratkaisun taustalla on laskelmat
siitä, että ihmiset elävät pidempään ja
yhteiskunnan maksukyky ei riitä turvaamaan eläkkeitä pitkällä aikavälillä. Tästä
keskustelusta työnantajapuoli mieluusti
unohtaa, että sokealla voiton tavoittelulla
ja massatyöttömyydellä ei ns. kestävyysvajetta ratkaista tai työuria pidennetä. Työllisyys ratkaisee.
Ryhmällämme on pelko, että vaikka
eläkesopimuksen tekstissä on huomioitu
raskaan fyysisen tai psyykkisen työn vaikuttavuus, niin uuden eläkelain valmistelutyötä sosiaali- ja terveysministeriössä
tekevät tahot eivät välttämällä osaa riittävästi huomioida erilaisia kuormitustekijöitä, kuten yö- ja vuorotyön vaikutuksia
elimistölle. Kuka määrittelee työn raskauden – vakuutusyhtiön yksinvaltias lääkärikö? Ratkaisun yksityiskohdissa ay-liike
on paljon vartijana.
Eläkesopimukseen on tulossa mahdollisuus keventää työtä viimeisinä ikävuosina, jolla toivon mukaan elvytettäisiin
mestari-kisälli -järjestelmiä ja taattaisiin
työn oppimisen ohessa hiljaisen tiedon
siirtyminen työsukupolvelta toiselle.
Edunvalvonta
liiton ydinosaamista
Edunvalvonta on liiton tärkeintä toimintaa ja sen tulee myös näyttää siltä, niin liiton jäsenille kuin suurelle yleisöllekin.
Edunvalvonnalla tarkoitetaan nimenomaan omien jäsenien ja työväenluokan
etujen ajamista – työnantajilla ja valtiovallalla on omat edunvalvojansa.
Työntekijän tulee pystyä elämään työstänsä saamallaan palkalla ja ostovoiman
kehittyminen on turvattava kaikin mahdollisin toimin. Myös edunvalvonnassa
ammattiliiton tulee olla aloitteellinen, eikä käydä pelkkää torjuntataistelua.
Hyvän ammattiliiton edunvalvonta on
ammattitaitoista, suunnitelmallista ja tavoitteellista – tarvittaessa myös rohkeaa ja näyttävää. Liiton tulee keskusjärjestön kautta ja muutoinkin aktiivisesti vaikuttaa lainsäädännön tasolla tapahtuvaan
työelämän sääntelyyn. Liiton tulee olla
näkyvä yhteiskunnallinen toimija, jonka mielipidettä kysytään ja jonka mielipiteellä on merkitystä.
Nollasopimuksista ja työehtosopimusshoppailusta on päästävä eroon ja vuokratyön käytölle on saatava tiukemmat raamit. Ikääntyvien työntekijöiden jaksamista on edesautettava ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yleensäkin on työpaikoilla tarmokkaasti parannettava.
Ei heikennyksiä
työehtosopimuksiin
Työehtosopimuksia ja niiden määräyksiä
ei saa lähteä heikentämään missään tapauksessa. Olemassa olevien sopimusten
rinnalle ei voida rakentaa uusia ehdoiltaan heikompia työehtosopimuksia, vaik-
Sopimusalatapaaminen Tampereella syyskuussa 2014.
ka niiden avulla voitaisiinkin saada liittoon lisää jäseniä. Emme halua liiton olevan aktiivinen osapuoli työehtosopimusshoppailussa – jyrkkä ei TES:ten kevytversioille.
Sopimuksia yksinkertaistaessa ei niihin saa tulla sisällöllisiä heikennyksiä.
Yksittäisten sopimusten hyvät määräykset tulisi ottaa käyttöön liiton kaikilla sopimusaloilla. TES-jaostojen roolia tulee
vahvistaa ja niiden tulee olla osa hallinnon eri tasojen verkostoa.
Yleisellä tasolla TEAM-liiton TES-tavoitteisiin tulee kuulua reilut euromääräiset palkankorotukset, työhyvinvoinnin ja
työelämän laadun parantaminen, ammatillisen koulutuksen lisääminen ja epätyypillisten työsuhteiden rajoittaminen.
Järjestöpolitiikka
ei ole puoluepolitiikkaa
Jatkuva sosiaalinen ja yhteiskunnallinen
muutos vaatii ammattiliiton toiminnan
modernisointia käytännön tasolla. Tästä
huolimatta järjestötoiminnan perusperiaatteen on säilyttävä samana: olemme koko jäsenistön asialla, ei pelkästään yhden
poliittisen ryhmän asialla.
Toiminnan ja päätöksenteon on oltava
avointa ja jäsenille läpinäkyvää. Niin liitto- kuin ammattiosastotasollakin hallinnon ja johdon toiminnalla on oltava toimissaan ja päätöksissään jäsenistön tuki
ja kannatus. Päätökset tulee tehdä yhdessä, ei pienissä kuppikunnissa suljettujen
ovien takana.
TEAMin vasemmistoryhmä keskittyy jäsenistön asioiden hoitamiseen, eikä tuhlaa energiaansa muiden liiton hallinnossa toimivien arvosteluun. Liitto on
jäsenistöä varten ja sen tulee näkyä niin
työpaikka- kuin ammattiosastotoiminnassakin.
Ammattiosastoissa tulee tehdä järjestöremontti. Pienet toimimattomat osastot tulee fuusioida suurempiin ammattiosastoihin.
Toivomme työpaikkojen luottamushenkilöiden edustavan jäsenistöä ammat-
tiosastojen tilaisuuksissa ja kokouksissa
aktiivisemmin.
Vasemmistoryhmä suhtautuu liittofuusioihin avoimin mielin, eikä ole kategorisesti fuusiokaataja, kuten joissain tiedotusvälineissä on uutisoitu. Ryhmämme vaatii perusteelliset ja asialliset selvitykset ennen mahdollisia liittofuusioita ja TEAM-liitolle tasavertaisen aseman
neuvottelupöydässä. Liittokokousvaalien ajankohtaisuus vaatii fuusiotunnustelujen siirtämistä uuden hallinnon harkittavaksi.
Myös TEAM-liiton sisällä on kaikkien ryhmien oltava alusta alkaen mukana fuusioselvitystyössä, joissa on otettava huomioon esimerkiksi eri liittojen käytänteet eläkeläisjäsenien asemaan tai työttömien jäsenmaksuun liittyen. Niin menneissä kuin tulevissakin liittofuusiopohdinnoissa vasemmistoryhmä on aina koko jäsenistön asialla.
senteossa on liiton molemmat poliittiset
ryhmät otettava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti huomioon. Liiton kaikkien osastojen henkilöstössä tulee näkyä
myös molempien poliittisten ryhmien
edustus. Liiton on henkilöstöpolitiikassaan otettava myös sukupuolten tasa-arvo
tasapuolisemmin huomioon.
Emme kannata ryhmäkuria vaan
suomme jäsenillemme liiton hallinnossa
täysin vapaan mielipiteenvapauden päätöksenteossa.
Ilman korkeaa järjestäytymisastetta liiton toiminnalliset ja taloudelliset resurssit heikkenevät ja työehtosopimusten
yleissitovuus on vaarassa. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava järjestäytymisen tärkeydestä jokaisella sopimusalalla. Koulutiedotusta perus- ja ammattikouluissa on parannettava. Jäsenhankinta on
liiton jokaisen aktiivin tehtävä.
Liiton on järjestöllisissä toimissaan eri
vaikutuskanavien, kuten SAK, Teollisuuden palkansaajat ja poliittiset päättäjät,
kautta vaikutettava kaikin tavoin, että lakko-oikeutta ei heikennetä. Viestintäaloil-
”Jyrkkä ei kevytTES:lle.”
Ryhmät
yhteistoimintaan
la on saatava sopimuksista pois ehdottoman työrauhan velvoite. Liiton tulisi paremmin profiloitua SAK:n kautta ja käyttää sen voimavaroja hyödyksi.
TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat
ry puolustaa tasapuolisesti alan palkansaajien, työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden oikeuksia. Ryhmä ei koe tarvetta vastakkainasetteluun liiton sisällä.
Olemme koko jäsenistön puolella, emme ketään vastaan – se on tärkein vaalilupauksemme.
Liiton toimiston työntekijärakenteessa,
edustuksissa, tiedotuskanavien käytössä,
kaikessa toiminnassa ja varsinkin päätök-
Kirjoittaja toimii TEAM-liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä.
Ilkka Suvanto
ja Sari Uusivirta
pohtimassa
vaalitavoitteita.
Sari Uusivirta ja Ilkka Suvanto luotsaavat
Pilkingtonin tehtaiden työntekijöitä
pääluottamusmiehinä.
Edunvalvonta
liiton ydinkärki
Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA
Tampereen NSG Pilkington Automotiven pääluottamusmies Sari Uusivirta
(s. 1962) määrittelee pääluottamusmiehen henkilöksi, joka seisoo barrikadeilla
ja koettaa estää pahimpia työntekijöiden
työehtojen heikennyksiä.
Laitilassa 1964 syntynyt Ilkka Suvanto on työskennellyt lasityöntekijänä Pilkington Laitilan tehtaalla vuodesta 1986
lähtien, pääluottamusmiehenä vuodesta
2007.
– Liiton toiminnassa aloitin vuonna 2000, kun menin liiton kansainväli-
Lasikeraaminen
teollisuus
seen jaostoon. Siitä lähtien olen reissannut bussi-junayhdistelmällä Helsingissä,
mutta en kertaakaan omalla autolla.
– Pilkingtonilla oli vielä 2009 Suomessa yli 1 500 työntekijää kuudessa tehtaassa, nyt 550, eli tuhat on saanut lähteä
kuudessa vuodessa, kun kolme tehdasta
on lopetettu ja yksi myyty.
Laitilan lasityöntekijöiden ammattiosastossa on 430 työntekijää. Ilkka on ol-
lut TEAMin valtuuston jäsen 2008 lähtien.
Sarin mukaan pääluottamusmiehen
aika kuluu päivittäisten asioiden setvimisessä.
Käynnissä on mittavat lomautukset ja
se aika, mikä ei mene työnantajan kanssa neuvotellessa, täytetään ansiopäivärahahakemuksia kädestä pitäen.
– Osaston luottamusmiehenä vielä
ajattelin, että luottamusmies voisi olla
myös työpaikan kehittäjä, mutta nyt käydään työnantajan kanssa sellaista sissisotaa, ettei kehittämisideoille aikaa jää. Työelämä on mennyt ihan pilipaliksi ja pääluottamusmiehen kopin ovi viuhuu niin
tiuhaan, että teen kotona ne työt, joissa
pitää miettiä ja funtsia.
Lisää
ostovoimaa
TEAMin vasemmiston vaalitavoitteista
Ilkka laittaa ykkössijalle ostovoiman kohottamisen sekä TES-sopimusshoppailun
kuriin laittamisen.
– Palkan pitää olla niin hyvä, että ihminen pärjää yhdellä työllä, jotta hän voi
ostaa sen mitä tarvitsee ja maksaa kaikki laskunsa ja menonsa. Lisäksi haluaisin
TEAMin yhteiskuntanäkyvyyden paremmaksi. En kuitenkaan halua liitollemme
sellaista julkisuutta, mitä AKT on viime
vuosina saanut.
– Työhyvinvointi on tärkeä asia. Niin
kauan kuin työntekijä jaksaa, asiat sujuvat, mutta kun jaksaminen alkaa tökkiä,
aletaan heti miettiä keinoja, miten hänet
saataisiin irtisanottua. Toisaalta se on sama kuinka kauas ne työeläkevuodet karkaavat, jos ei ole työtä mitä tehdä.
– Kuka tahansa irtisanottu työntekijä voi perustaa kampaamon tai hierontayrityksen, mutta jos ovesta ei astu yhtään
maksukykyistä asiakasta, ei siinä kauaa
yrityksen tilavuokria maksella, eikä starttiraha loputtomasti lämmitä. Siksi työntekijöiden ostovoimaa on palkankorotusten kautta lisättävä.
TEAMin vasemmiston tavoitteista ykköseksi Sari laittaa työhyvinvoinnin sekä
edunvalvonnan.
Myös kotimainen työ on jotenkin turvattava, etteivät kaikki työpaikat valu ulkomaille.
– Edunvalvonta on liiton toiminnan
ydinkärki, mitä sen pitää ensisijaisesti
tehdä. Järjestöpolitiikka ei ole mielestäni puoluepolitiikkaa. Puoluepolitikointi heikentää liittomme toimintaa yhteisten etujen ajamisessa. Miksei liitossa voitaisi siirtyä siihen työelämän tavanomaiseen käytäntöön, että paikat jaetaan kykyjen eikä jäsenkirjan mukaan.
Sama palkka
samasta työstä
TEAMin hallituksen 18:sta jäsenestä kuusi on naisia. Sarin mukaan liiton jäsenistön sukupuolijakautumaan nähden hallituksen jäsenten sukupuolijakauma on tasapainossa.
– Esimerkiksi meidän työpaikalla 88
prosenttia työntekijöistä on miehiä. Lasikeraamisella alalla on noin 3 000 jäsentä. Työvaativuusluokituksen mukaan alallamme on sama palkka miehillä ja naisilla. Kuitenkin kaikki karkaisijat ovat miehiä, ja karkaisijoilla on korkein palkkaluokka. Vuosi sitten jäi meiltä eläkkeelle
pohjoismaiden ainoa naispuolinen karkaisija eikä uutta ole tullut tilalle.
lkka katsoo, että pääluottamusmiehen
asema työpaikalla vaikeutuu, mitä kansainvälisemmäksi yrityksen omistus käy.
– Yhtiötämme johdetaan Euroopasta ja Japanista, omistaja on japanilainen
pörssiyhtiö. Ylöjärven tehdas siirrettiin
Puolaan, jossa yhden suomalaisen työntekijän palkalla työskentelee viisi työntekijää. Ainoa peruskysymys on missä mitäkin kannattaa valmistaa. Yksi duunari on
siinä pelissä kevyt pieni siirreltävä nappula.
Ilkan mielestä pääluottamusmiehen,
liiton ja SAK:n väliset voimasuhteet eivät
ole koskaan tasapainossa.
”Paikat kykyjen
eikä jäsenkirjan
mukaan.”
– Enemmistö määrää ja toiset pomppii sen mukaan. Näin se menee kaikissa
keskusjärjestöissä. Tilanne vääristyy kuin
Pohjois-Koreassa, jossa vaalituloksen tietää ennen kuin vaaleja on edes pidetty.
Irtisanomisten ja lomautusten keskellä
Sari Uusivirta katsoo, että SAK on jäänyt
jäsenistönsä edunvalvonnasta hyvin kauaksi, eräänlaiseksi lausuntojen antajaksi.
– Pääluottamusmiehet tarpovat aika
yksin työpaikkojensa ongelmien kuormittamina yhdessä ammattiosastojen jäsenten kanssa.
Yleissitovuudesta
luopumisesta kaaos
Sari ihmettelee EK:n puheita yleissitovista
työehtosopimuksista luopumisesta, koska
hänen mielestään sopimuskulttuuri luo
yhteiskuntarauhaa.
– Jos yleissitovista sopimuksista luovutaan, siitä seuraisi täysi kaaos. On paljon
pieniä työpaikkoja, joissa ei ole edes luottamusmiestä. Se menisi täysin työnantajan sanelupolitiikaksi. Olen ehdottomasti
kolmikannan säilyttämisen kannalla.
Sari kertoo ihmettelevänsä puheita,
etteivät työmarkkinajärjestöt saisi ottaa
kantaa yhteiskunnan asioihin.
– Palkansaajina olemme suurin veronmaksajaryhmä, ja kaikki revitään koko ajan duunareitten selkänahasta. Miksi
meidän pitäisi olla yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolella?
Sari iloitsee siitä, että hänen työpaikallaan ei käytetä lainkaan osa-aikatyöntekijöitä eikä vuokratyövoimaa.
– Olemme saaneet osa-aikatyön ja
vuokratyövoiman käytön estettyä ammattiosaston tiukan linjan avulla.
Tuleva TEAMin liittovaaliäänestys on
Sarin ja Ilkan mielestä erittäin tärkeä jokaisen liiton jäsenen kannalta.
– Muistakaa äänestää! Me yhdessä päätämme, ketkä liitossa asioitamme hoitavat ja niistä päättävät. Jokainen ääni on
ratkaiseva ääni.
Sari ja Ilkka muistuttavat kaikkia liiton
jäseniä äänestämisen tärkeydestä.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Lasikeraaminen
teollisuus
334
335
336
337
Heino Kari (sit.)
Laitosmies, Graham Packaging
Company Oy, Rmk:n Lasi- ja
muovityöntekijäin ao. 402
Helminen Lasse (sit.)
Pilkington automotive Finland, Ylöjärvi, Ylöjärven Lasityöntekijäin ammattiosasto
Leponiemi Tommi (sit.)
Lasityöntekijä, NSG Pilkington Automotive, Ylöjärven Lasityöntekijäin ao. ry 425
Mäkinen Veli-Pekka
Pilkington Automotive Finland, Laitilan lasityöntekijäin
ao., osaston luottamusmies
338
339
340
341
Pensikkala Riina
Laminoija, Pilkington Automotive Finland Oy, Laitilan Lasi­
työntekijäin ao. 417, 1. varatsv
Ponkiniemi Toni
Lasityöntekijä, NSG Pilkington
Automotive Tre, Ylöjärven lasityöntekijäin ammattiosasto ry
Salonen Sami (sit.)
Pilkington automotive Finland, Ylöjärven lasityöntekijäin ammattiosasto ry 425
Suvanto Ilkka (sit.)
Lasityöntekijä, Pilkington Automotive Finland Oy, Laitilan
lasityöntekijäin ao. 417 ry, plm
Lue ehdokkaista lisää
verkkosivuilta!
342
343
Uusivirta Sari
Lasityöntekijä, NSG Pilkington
Automotive, Tre, Ylöjärven lasityöntekijäin ao. ry 425, plm
Väkiparta Eetu
Pilkington Automotive Finland
Oy, Laitilan lasityöntekijäin
ammattiosasto 417 ry
TEAMspirit 7 (1/2014):
haastattelussa Toni Ponkiniemi
TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa
Sari Uusivirta ja Ilkka Suvanto
TEAMspirit 3 (1/2012): Sari Uusivirran
kirjoitus epäsäännöllisistä työsuhteista
TEAMspirit 1 (1/2011):
haastattelussa Sari Uusivirta
www.teamvasemmisto.fi/teamspirit
Kolumni: Reijo Korhonen
Suhteellinen
vaalitapa
Olen suhteellisen vaalitavan kannattaja. Aloitin ay-urani 1980-luvun alussa
ja siitä saakka olen ollut kyseisen vaalitavan suuri puolestapuhuja.
Kuitenkin vasta vuonna 2005 entisessä liitossani Viestintäalan ammattiliitossa hyväksyttiin liiton sääntöihin edustajien vaalitavaksi suhteellinen vaalitapa. Parempi myöhään kun
ei milloinkaan, kuitenkin 100 vuotta
liian myöhään.
Suhteellisen vaalitavan etuhan on
siinä, että vaalilistan saama prosentuaalinen äänimäärä takaa keskimäärin
saman verran paikkoja.
TEAMin liittokokoukseen valitaan
155 kokousedustajaa- Jos esimerkiksi
Lista A saa 45 prosenttia äänistä niin
se tarkoittaisi että kyseinen lista saisi
70 liittokokousedustajaa (tarkalleen 69,75 edustajaa).
Yksinkertaista,
eikö totta?
Valtaosassa ellei jopa kaikissa ammattiliitoissa on käytössä suhteellinen
vaalitapa kun valitaan edustajia liittokokoukseen tai kun kyseessä on valtuustovaali.
Mutta minkälainen suhteellinen
vaalitapa? Ennen kuin jäsenet pääsevät
äänestämään on tehty paljon töitä sen
eteen, että on saatu aikaan sellainen
äänestys- ja vaalijärjestys, missä ei ole
liiton enemmistöryhmällä edes
mahdollisuutta
hävitä. Näinhän
se demokratia toteutuu ammattiliitoissa, enemmistöryhmä vie
ja vähemmistöryhmä vikisee.
Näin se menee TEAM-liitossakin, valtansa turvin enemmistöryhmä palkkasi kokopäiväisiä ehdokashankkijoita palkkalistoille, mutta tätä iloa ei
suotu vähemmistöryhmälle.
Tämän lisäksi järjestö- ja viestintäosastot ovat miehitetty vain
enemmistöryhmään
kuuluvilla henkilöillä.
Ylivoima liittokokoukseen valmistautumi-
sessa on musertavaa. Jokainen meistä
tietää, ettei lapiolla kaiva ojaa yhtä paljon päivässä kuin kaivinkoneella. Lähtöasetelmat liittokokousvaaliin eivät
olleet tasavertaiset ryhmien kesken.
• • •
Oma lukunsa ovat nämä valitsijayhdistykset, vaaliasiamiehet ja kannattajajäsenet. Uskoisin
että liittokokousvaalit pystyttäisiin
viemään läpi yksinkertaisemmallakin äänestys- ja
vaalijärjestyksellä.
Tällaista vaalijärjestystä on monesti puolusteltu sillä, etteivät persut
ja muut porvarit pääsisi niin helposti
mukaan ammattiliittovaaleihin.
Ammattiliittojen tulee toiminnallaan estää vieraiden voimien tulo kilpailemaan jäsenistämme ammattiliittojen vallan kammioihin, ei millään
vaalikikkailulla. Jollei tyyliä tulevaisuudessa muuteta, niin ammattiliitot
kaivavat itse itselleen ja toiminnalleen
hautaa.
”Ylivoima on
musertavaa.”
• • •
Olen viimeaikoina saanut päivittäin
vastata kysymyksiin, että miten se suhteellinen vaalitapa pelaa tulevassa liittokokousvaalissa ja kuinka käy TEAM
Vasemmiston ja sitoutumattomien.
Olen kertonut näille utelijoille, että vaali on niin kuin ammuntakilpailu.
Sääntöihin on tosin tehty kaksi pientä muutosta. Ammutaan tauluihin 50
metrin matkalta, mutta demarien taulu
on suurennettu kolme kertaa suuremmaksi kuin vassarien taulu ja ampuvalle vassarille laitetaan side silmille. Niin
voihan sitä osua pieneen tauluun side
silmilläkin.
Pääasia, että toiminta on oikeudenmukaista.
Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edun­
val­vontaosastolla työehtosihteerinä.
Markku Silvosen
ja Anne Hakamäen
mielestä jäsenlähtöisyys
voi kadota liian suurissa
organisaatioissa.
Duunari voi
unohtua
liittofuusioissa
Teksti ja kuvat: JOUKO HURU
Salon Hellan tehtaan pääluottamusmies
Anne Hakamäki (synt. 1965) keskustelee Turun Orionin tehtaan kollegansa pääluottamusmies Markku Silvosen
(synt. 1959) kanssa liittofuusioiden vaikutuksista. Molemmat ovat sitä mieltä,
että liian suurissa yksiköissä jäsenlähtöisyys saattaa hukkua ja työpaikkojen lattiatason asioiden hoito jäädä vähemmälle.
– Jos liittokokonaisuus kasvaa liian
isoksi ja siitä tulee iso jäykkä organisaatio, niin jäsenen vaikuttamispinta pienenee. Entistä vähempi määrä ihmisiä on
päättämässä entistä isomman porukan
asioista. Tuleeko siinä sitten jäsenen näkemys esille? Se on myös yksi syy, miksi minä vastustan ryhmäpäätöksiä, joita
Muovituote­
teollisuus ja kemian
tuoteteollisuus
demarit harrastaa tosi paljon, Hakamäki
laukoo.
Silvonen peesaa Hakamäkeä ja on
myös huolissaan perusjäsenen unohtumisen lisäksi nimenomaan siitä, että liittofuusioissa rapautuu päättäjien alakohtainen tietämys sopimuksista ja erityisongelmista.
Puheena on kattojärjestöjen SAK:n
ja STTK:n liittämishanke sekä jo syksyllä TEAMin hallinnossa esillä ollut fuusio
TEAMin ja Metallin välillä.
– Kattojärjestöjen yhteen liittämistä en
näe tarpeellisena ja vielä tämmöisellä kiireaikataululla, mistä on puhuttu. En ymmärrä mitä sillä haetaan, Silvonen ihmettelee.
Häntä jopa huvittaa, että pomopuolen edustajat ja työntekijät olisivat SAK–
STTK:ssa ikään kuin samassa veneessä.
– Me ei olla samassa veneessä. Sitä ajatusta vierastan. En näe, mikä on se arvo, että miksi. Tässä työssä, mitä nyt teen
pääluottamusmiehenä, niin me ollaan aina eri viivalla joka asiassa, Hakamäki toteaa.
Ei Metalliin
ehdoitta
Vakavammaksi pääluottamusmiesten
naamat menevät, kun jatketaan puhetta
TEAMin liittämisestä väkivahvaan Metallityöväenliittoon ja lähinnä Metallin ehdoilla, millaisena asia oli TEAMissa esillä jo syksyllä.
Hakamäki on TEAMin hallinnossa
mukana olleista ehkä äänekkäimmin vastustanut kaikkia fuusioita – mutta hän
”Päätöksen­
tekoon jäsen­
lähtöistä
terävyyttä.”
haluaa lieventää keskusteluilmapiiriä sanomalla, että kysymys on lopulta liittymisen ehdoista.
Hakamäki vastusti aikoinaan Kemianliittonsa fuusioimista isoon TEAMiin,
mutta on sittemmin ollut kohtuullisen
tyytyväinen nykyiseen TEAMiin, kun siitä
tuli vain Kemian ja Viestinnän yhteinen
liitto. Nyt hankkeissa on ollut TEAMin lopettaminen. Seuraavan valtuuston ja hallituksen päätettäväksi liittofuusio tulee
varmasti.
– Mutta selvitelköön asiaa mun puolesta. Toivottavasti tulevat järkiinsä, Hakamäki puuskahtaa ja sanoo, että hänen
kielteinen kantansa pysyy.
Silvonen on Hakamäen kanssa samoilla linjoilla:
– En minäkään lähtisi siihen, että Metalli imaisee TEAMin. Nykyistä vaikutusmahdollisuutta ei ole sitten enää. Ja sitähän tässä kuitenkin pitäisi tehdä. Se on se
meidän duuni.
Hakamäki tietää, että Metalliin liittymistä vastaan on väkeä myös demareissa,
mutta hänen mukaansa ryhmäkuri pitää
heidän äänensä pienenä.
TEAMia kehitettävä
avoimemmaksi
Silvonen ja Hakamäki ovat TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän aykonkareita, joilla on näkemystä TEAMin
kehittämisestä. Silvonen on sitoutumaton, mutta ei tee siitä numeroa. Hakamäellä ei ole vasemmistoliiton jäsenkirjaa,
mutta sanoo silti olevansa sitoutunut vasemmistoryhmään.
Silvonen on ollut Turun Orionin tehtaalla 250 työntekijän pääluottamusmiehenä vuodesta 2012 saakka heti työpaikkansa vaihdon jälkeen. Aiemmin hän vaikutti Elintarvikeliitossa. Lääketeollisuuden pörssiyhtiö Orionilla on tuotantolaitoksia Espoossa, Kuopiossa, Salossa ja Turussa. Koko konsernin liikevaihto on vähän yli miljardi euroa (2013).
Hakamäki on noin 120 työntekijän
pääluottamusmies lähinnä ajoneuvovaloja valmistavassa saksalaisten omistamassa
Hella Lightning Finland Oy:ssä. Hakamä-
Salon Hellan tehtaan
pääluottamusmies
Anne Hakamäki.
Turun Orionin tehtaan pää­
luottamusmies Markku Silvonen.
ki tuli firmaan 1984 ja on ollut pääluottona vuodesta 2003 saakka.
Koko Hella-konsernin liikevaihto pyörii useissa miljardeissa, mutta pudotusta
on ollut viime vuosina niin paljon, että
esimerkiksi Salon tehtaalta on 5–6 vuodessa vähennetty noin 70 työntekijää.
Silvonen haluaa tuoda TEAMin päätöksentekoon jäsenlähtöistä terävyyttä. Hänen mukaansa TEAMissa on viime vuosian tehty palkansaajien kannalta päättömiä päätöksiä – kuten hän nimittää esimerkiksi niin sanottujen pekkaspäivien muuntamista tuntipalkkakorotuksiksi.
– Sopimusheikennyksiä ei pitäisi sallia. Se on mielestäni tässä edunvalvonnassa tärkeintä. Lisäähän on nykytilanteessa ehkä turha pyytää. Useinkaan ei
ajatella, miksi työnantajapuoli haluaa joitakin asioita pois sopimuksista, mutta aina siihen on olemassa syy. Se on raha.
TEAMin liittokokousehdokkaana Hakamäellä on mielessään lattiatason työntekijöiden edunvalvonnan tärkeys ja kaikkinainen tasapuolisuus jäsenistöä kohtaan. Hakamäki on ollut Kemianliiton
hallituksessa vuodesta 2005 saakka ja sittemmin myös TEAMin hallituksessa.
– Mä vihaan sitä, että liittotasolla aina
vedetään esiin politiikka ja tehdään ennakkoon ryhmäpäätöksiä. Se on valitettavasti oikein demareiden helmasynti.
Anne korostaa, ettei pidä minkään tahon ryhmäpäätöksistä. Hän on avoimen
keskustelevan demokratian kannalla:
– Pitää uskaltaa avoimesti keskustella
asioista.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Muovituoteteollisuus ja
kemian tuoteteollisuus
461
462
Granqvist Jan (sit.)
Pakkauslinjanhoitaja,
Bemis Valkeakoski Oy,
Valken Työntekijät ry os. 23
Hakamäki Anne
Linjanhoitaja, Hella Lighting
Finland Oy, Salon Alueen Ke­
mian Osasto ry 121, plm
465
466
467
468
Immonen Pekka
Asettaja, Valukumpu Oy, Outo­
kumpu, Outokummun kemian­
työntekijät ry 139
Kahri Ari (sit.)
Kunnossapitotyöntekijä, Finex
Oy, Kotka, Haminan Kemian­
työntekijät ry 101, varaplm
Karttila Janne (sit.)
Työnjärjestelijä, Treston Oy,
Turun Kemia ry 007,
tsv, osaston hallituksen jäsen
Hämäläinen Tauno
Tuotantotyöntekijä, Kiilto­
Clean Oy, Hankasalmi, Vihta­
vuoren räjähdysainetyöntekijät
469
470
Kauppinen Jari
Tuotantomekaanikko, Hel­
la Lighting Finland Oy, Salon
Alueen Kemian osasto 121 ry
Komulainen Raija (sit.)
Raamityöntekijä, KWH-Mir­
ka, Karjaa, Karjaan Teva 504,
osaston puheenjohtaja, plm
463
Hanhonen Kimmo
Orion Oyj,
Turku,
Turun Kemia ry
471
Kulpakko Marko
Raniplast,
Teerijärven Kemia ry,
valtuuston jäsen
464
Hupanen Kai
Värimies, Upofloor, Nokia, No­
kian kumityöväen ammatti­
osasto ry, plm, ao:n hallitus
472
Lahtinen Jarmo (sit.)
Kalvonvalmistaja/varasto,
Amerplast Oy, Kemian ao. 001,
ao:n hallitus, osaston varalm
Muovituoteteollisuus ja
kemian tuoteteollisuus
473
474
Laitinen Sakari (sit.)
Prosessinhoitaja, Orion Oyj
Kuopio, Kuopion kemialaiset
ry ao 138, ao:n pj, varatsv
Lehtilä Jari
Koneasentaja, Promens Oy,
Turku, Liedon Muovityönteki­
jät ry os 117, plm
477
478
Meriläinen Minna (sit.)
Täyttäjä, Tikkurila Oyj,
Vantaa, Tikkurilan Kemiantyöntekijät 059 ry
Mäkinen Markku
Molok Oy, Nokia,
Ylöjärven Lasityöntekijäin
ammattiosasto ry
475
Lehtonen Heli (sit.)
Muovityöntekijä, Masamuovi
Oy, Salon Alueen Kemian osas­
to 121 ry, ao:n hallitus
476
Malleus Hans
Muovi-Heljanko,
Karhukengän ammattiosasto
261, pääluottamusmies
479
480
Oksanen Urho
Asemoija, Muovijaloste Oy
Hollola, Lahden Muovialan ao
024, valtuusto, TES-jaosto
Pekkarinen Petri
Orion Oyj, Espoo, Helsingin
Lääketyöntekijät ry, työsuoje­
luasiamies, ao:n hallitusvara
Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!
TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Ville-Veikko Ponkiniemi
TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Anne Hakamäki, Jari Kauppinen, Markku Silvonen,
Matti Poutiainen ja Vesa-Pekka Raune
TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Matti Poutiainen ja Hannu Taponen
TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Anne Hakamäki
TEAMspirit 2 (2/2011): Jari Kauppisen ja Anne Hakamäen kirjoitus
ammattiosastojen merkityksestä
www.teamvasemmisto.fi/teamspirit
Muovituoteteollisuus ja
kemian tuoteteollisuus
481
482
483
484
Pohjalainen Jukka
Upofloor, Nokia, Nokian Kumi­
työ­väen ammattiosasto ry,
osaston lm, varaplm
Ponkiniemi Ville-Veikko (sit.)
Koneenhoitaja, Plastiroll,
Ylöjärven Muovityöntekijät,
pääluottamusmies
Poutiainen Matti
Amerplast Oy, Kemian ammat­
tiosasto 001 ry, ao:n pj, va­
raplm, varatsv, alueryhmän pj
Rantanen Niinaleena (sit.)
Puhaltaja/saumaaja,
Sauplast, Kokemäen Kirjatyön­
tekijät ry 7043
485
486
487
488
Reinikainen Matti
Teknos Oy, Helsinki, Teknosmaalit työntekijät ry, ao:n pj,
varaplm, valtuusto
Rusi Reijo (sit.)
Laitosmies, KiiltoClean, Turku,
Turun lääkealan työntekijät,
pääluottamusmies, tsv
Saloranta Allan
Remonttimies, Oy KWH Mirka
Ab, Jepuan & Oravaisten ke­
miantyöntekijät 008, ao:n pj
Raune Vesa-Pekka
Työtön,
Ulvilan Muovityöntekijät ry
os. 164
489
490
491
492
Silvonen Markku
Orion Oyj, Turku,
Turun Lääkealan työntekijät ry,
pääluottamusmies
Syrjäsalo Mika (sit.)
Laitosmies, Treston Oy, Turun
Kemia ry 007, pääluottamus­
mies, ao:n varapuheenjohtaja
Taponen Hannu (sit.)
Metallityöntekijä, Treston Oy,
Turun Kemia ry 007,
varaplm, ao:n puheenjohtaja
Tikkinen Mikko
Muovityöntekijä, Finnfoam,
Salon Alueen Kemian Osasto ry
121 , ao:n hallitusvarajäsen
Muovituoteteollisuus ja
kemian tuoteteollisuus
493
Timonen Kirsi-Marja
Uravalmennuksessa/työtön,
Ruotsinpyhtään Kemia ry
494
Virta Maarit (sit.)
Orion Oyj, Espoo, Helsingin
Lääketyöntekijät ry, varaplm,
ao:n varapj, koulutusjaosto
495
Väänänen Jari (sit.)
Laitosmies, Orion Oyj Kuopio,
Kuopion kemialaiset ry ao 138,
pääluottamusmies
Alueryhmät
Jukka Heikkerö
– lakimies, jota
ei unohdeta
Teksti ja kuvat: JUHA JUNTUNEN
Jukka Heikkerö työskenteli TEAMissa ja
sen edeltäjissä vuodesta 1977 vuoteen
2010. Ura alkoi Kumi- ja nahkatyöväenliitossa työväenliikkeen kultaisina vuosina.
Lakimiehet olivat tulleet yleisesti osaksi
liittojen vakinaista henkilökuntaa vasta
muutamia vuosia aikaisemmin ja ammattiliittojen lakimiesten rotu oli kehityskaarensa alkupäässä.
Heikkerö ehti uransa aikana kokemaan ja tekemään niin useita liittofuusioita kuin lukuisia liittovaalejakin merkittävän lakimiestehtävänsä ohella.
Vaikka Heikkerön eläkkeelle siirtymisestä alkaa olla jo kohta viisi vuotta, ei
hänen vaikutuksensa liiton toimistolla, ja
myös kentällä, ole hävinnyt tai edes juurikaan heikentynyt. Toimiston väki miettii hyvin usein, että mikä mahtoikaan olla Jukan tulkinta milloin mistäkin asiasta. Jukan apuun tottuneet ja tyytyväiset jäsenet kyselevät edelleen, että voisiko sitä
Jukkaa saada jollain tavalla kiinni.
Perusasiat
mielessä
Mittavan kokemuksensa ja näkemyksensä perusteella Jukalla on paljon annettavaa tulevaisuuden päättäjille liiton hallinnossa ja toimistolla. Tärkein viesti on ehdoton kehotus muistaa perusasiat.
Ihmisillä erityisesti liiton toiminnassa
tulee pysähtyä hetkeksi ja miettiä työväenliikkeen ja vasemmistolaisen politiikan
perustarkoitusta. Työväenliikkeen ei kannata yrittääkään olla koko valtion etujen
ajaja, vaan keskittyä puhtaasti omiinsa.
Valtiolla ja työnantajilla on omat edunvalvojansa.
Liitto ja koko liike tulisi valjastaa nykyistä selvemmin entisiin tehtäviinsä, työväenluokan intressien eteenpäinviemiseen. Perusasioihin liittyen Jukka on itse
vastikään alkanut lukemaan Marxin Pääomaa uudelleen ja perusteellisemmin.
Vasemmistolaisen työväenluokan tulisi muistaa erityisesti koko vasemmis-
Jukka Heikkerö
toivottaa kaikille
vasemmistoryhmän
ehdokkaille onnea
vaalitaistoon.
Jukka toimi
lakimiehenä
TEAMissa ja
sen edeltäjissä
1977–2010.
Päätoimittaja:
Hannu Siltala,
puhelin 040 579 6306
Toimitussihteeri:
Reijo Korhonen,
puhelin 0500 779 982
tolaisen ajattelun kulmakivi, solidaarisuus. Toiminta ei saa olla omien henkilökohtaisten etujen ajamista, vaan toiminnan tarkoituksena tulisi olla heikomman
auttaminen. Solidaarisuuden pitää näkyä
niin sopimusalojen välillä kuin suuremmassakin mittakaavassa.
Vasemmistokin on syyllistynyt esim.
Etelä-Euroopan kansojen haukkumiseen liittyen heidän velkakierteeseensä ja
osoittanut myötätuntoa tilanteesta hyötyneitä kansainvälisiä pankkeja kohtaan,
kun solidaarisuus pitäisi osoittaa köyhälle kansalle. Kreikan tilanteessa on toisaalta valon pilkahdus; onko tässä alku vasemmiston uudelle nousulle koko Euroopassa?
Ammattiliiton
ideaalikoko
Liittofuusiot ovat ja tulevat olemaan tärkeä aihe myös TEAM:n lähitulevaisuudessa. Jukan mielestä on kuitenkin muistettava, että liiton kasvattaminen kasvattamisen ilosta ei välttämättä tuo väitettyä
etua.
”Vasemmisto­
laisen ajattelun
kulmakivi,
solidaarisuus.”
Tarpeeksi suuri, muttei liian suuri, liitto on monissa asioissa ketterämpi ja vähemmän byrokraattinen toimija. Ammattiliitolla lienee jonkinlainen ideaalikoko.
Liiton kasvaessa jäsendemokratia heikkenee ja niin jäsenten kuin myös kokonaisten sopimusalojen vaikutusmahdollisuudet hukkuvat massaan. Keskusjärjestöfuu-
sion selvittämisen Jukka näkee ehdottoman hyvänä asiana.
Liittofuusiohankkeisiin on viime vuosina liittynyt tavalla tai toisella Metalliliitto, mitä Jukka ei välttämättä näe kovin
positiivisena asiana. Metalliliitolla on jo
muutaman vuosikymmen ajan ollut suuri
tarve miellyttää työnantajaleiriä ja se onkin ollut erilaisten työntekijöille huonojen joustojen ja yleensäkin heikennysten
edelläkävijä.
Metallin
törkeä toiminta
Liittofuusio, jossa on mukana Metalliliitto, ei välttämättä olisi teamilaisten alojen ja niiden työntekijöiden kannalta hyvä asia. Muistissa on myös edelleen Metalliliiton törkeä toiminta silloisen kemianliittolaisen Foxconnin lakkoon liittyen. Metalliliitto syyllistyi härskiin sopimusshoppailuun ja värväsi jopa rikkureita omiksi jäsenikseen.
Heikkeröllä ei ole ymmärrystä siihen,
miten työnantajien esityksiin suoranaisista heikennyksistä ja joustoista on lähdetty
mukaan puhumattakaan, että niitä ei ole
vastustettu kaikin mahdollisin tavoin.
Elinikäiset jäljet Jukkaan on jättänyt
liitossa tapahtunut joitakin sopimusaloja
koskeva työajanlyhennysten myyminen,
jota vastaan Jukka oli niin vahvasti, että
hänet siirrettiin syrjään ko. asiaa valmistelevasta työryhmästä, jotta heikennykset
saatiin läpi. Muutoinkin työnantajaliittojen suosima työryhmätyöskentely varsinaisten TES-neuvotteluiden ulkopuolella
on Heikkerön mukaan hyvin riskialtista.
Työryhmässä ei kovinkaan herkästi koeta käytävän työehtosopimustasoisia neuvotteluita.
Jukka Heikkerö toivottaa kaikille vasemmistoryhmän ehdokkaille onnea vaalitaistoon ja kehottaa pitämään perusasiat mielessä.
Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla lakimiehenä.
Toimitus:
Marja Karmala,
Sari Uusivirta,
Juha Grönmark
ja Reijo Koskinen
Ulkoasu ja taitto:
Juha Ruotsalainen
TEAMspirit-lehti on
TEAM Vasemmisto ja
sitoutumattomat ry:n
ryhmälehti.
Lehteen tarkoitetut
kirjoitukset ja muu aineisto
sähköpostiosoitteeseen:
reijo.korhonen@teamliitto.fi
Seuraavan lehden
ilmestymisestä tiedotetaan
ryhmän nettisivulla:
www.teamvasemmisto.fi
Painopaikka: Lönnberg
Painot Oy, Helsinki 2015.
Työssä
jaksaminen
on tärkeää
Teksti ja kuvat: JOUKO HURU
– Minusta työssä jaksaminen ja siitä huo­
lehtiminen on tosi tärkeää. Tämä työ on
kuluttavaa, sanoo Nanson Tornion suk­
kahousutehtaan pääluottamusmies Jutta
Isometsä (synt. 1970).
TEAMin liittokokousvaaleissa ehdok­
kaana oleva Isometsä pyrkii uudistamaan
TEAMin valtuustopaikkansa. Hän on ol­
lut pääluottamusmiehenä vuodesta 2006
lähtien ja edustaa Torniossa vähän yli sa­
taa työntekijää.
Vasemmistoliittolaisten ja sitoutumat­
tomien ryhmässä ehdokkaana oleva si­
toutumaton Isometsä sanoo, että hänen
käytännön työssään puoluepolitiikalla ei
ole paljon merkitystä.
– Minulla on ykkösjuttu se, että pide­
tään jäsenistöstä huolta. Ei täällä työpai­
kalla ole puoluejutuista kysymys.
Tekstiili- ja
vaatetusteollisuus
Töitä siirretään
Tallinnaan
Torniossa tehdään ammattikielellä ”hie­
nosukkahousuja”. Tunnettuja tuotemerk­
kejä ovat Amar, Norlyn ja Vogue.
Nanso Groupilla on tehtaita Suomes­
sa Torniossa ja Nokialla. Lisäksi Nansolla
on tytäryhtiö Tallinnassa sekä osakkuus­
yritys Venäjällä. Koko yhtiön liikevaihto
on 55,5 miljoonaa euroa (2013).
Kohtuullisesta menestyksestään huoli­
matta Nanson tuotanto on viime vuosina
supistunut ja se on näkynyt työntekijöi­
den vähentämisinä. Nokian tehtaalta siir­
retään nyt töitä Tallinnaan. Torniolaisille
Jutta Isom
etsä.
töiden
vienti ulkomaille on
tuttua jo yli kymmenen vuoden takaa.
– Meidän käsisaumausosasto on jo
toista kymmentä vuotta sitten siirretty
Tallinnaan. Silloin laitettiin täältä kolmi­
senkymmentä käsinsaumaaja pois.
– Ne tekevät Tallinnassa käsinsau­
mauksen ja sitten työt lähetetään tänne
takaisin. Tallinnassa työ on kolme kertaa
halvempaa.
Irtisanomiset
pahimpia huolia
Nansolla Torniossa suurimpia huolia
ovat monena vuonna jatkuneet yt-neu­
vottelut ja niistä seuranneet työvoiman
vähennykset.
– Kyllä minusta pahimpia ovat juuri
nuo irtisanomiset.
”Koneita
kehitetään,
ihminen pysyy
samana.”
Jutta Isometsän mielestä ihmisten työssä
jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää.
Työssä jaksamisesta huolehtiminen on
Isometsän mielestä senkin takia tärkeää,
että koneita kyllä kehitetään, mutta ihmi­
nen on ja pysyy samana.
Pahiten työntekijät loppuvat käsistä ja
ylävartalosta.
– Tämä on käsityötä. Käsien lisäksi työ
ottaa niskan- ja hartianseutuun. Kun teh­
dään toistoa, niin se kuluttaa ja rasittaa.
– Mutta onneksi meillä on hyvä tykyporukka.
Isometsä antaa tunnustusta työantajal­
le, että se korvaa kaikki tyky-toiminnasta
aiheutuvat kulut.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Ay-maksuille
oltava vastetta
Teksti ja kuva: JOUKO HURU
Miten ay-maksut säilyvät kohtuullisina?
Se on se kysymys, johon juttu kiertyy,
kun Tampereen Ahlstromin tehtaan pää­
luottamusmiehen Tapio Ruohosen (synt.
1968) kanssa puhutaan liittofuusioista ja
kattojärjestöjen yhdistämisistä.
Suurista tärkeistä ay-liikkeen asioista
voidaan keskustella, mutta perusduuna­
”Kaikkien
työntekijöiden
luottamusmies.”
ria kiinnostavat asiat ovat yksinkertaisia.
Ruohonen sanoo, että tavallinen duuna­
ri miettii, mitä hän saa jäsenmaksullaan.
Hän haluaa sille vastetta.
– Ihmiset eivät ole kauhean kiinnostu­
neita liiton muusta toiminnasta. Pääsään­
töisesti ihmiset tulevat liittoon ja kas­
saan sen takia, että ne saavat sieltä työttö­
myysturvan ja sitten myös turvaa, jos tu­
lee selkkauksia.
Siksi Ruohosen mielestä liittojen ei pi­
täisi keskittyä työttömyysturvaa pelkäs­
tään rahan muodossa tarjoavan Loimaan
kassan (YTK) moittimiseen.
– Pelkoja herättää, miten liitot pystyvät
tekemään toiminnastaan kannustavaa. Ei
tämä etene, jos vain YTK:ta haukutaan. Pi­
tää kyetä osoittamaan, mitä me pystym­
me tekemään täällä liitossa paremmin.
Hyvä yhteishenki
näkyy tehtaalla
Ruohonen työskentelee menestyvässä
korkealuokkaisten kuitukankaiden tuot­
tamiseen keskittyvässä Ahlstrom-konser­
nissa Tampereella.
Ahlstromin ympäri maailmaa sijoit­
tuvien tehtaiden liikevaihto on yhteensä
miljardin euron luokkaa. Tampereen teh­
das keskittyy huippuosaamista vaativiin
teknisiin suodattimiin.
Tampereen tehtaalla menee niin hyvin,
ettei sitä vaivaa irtisanomisuhkat. Työrii­
tojakin on kohtuullisen vähän, koska teh­
Tekstiili- ja
vaatetusteollisuus
taalla on hyvä henki. Pääluottamusmies
Ruohosen työ koostuu arkisista työehto­
sopimuksiin ja käytännön työtehtäviin
liittyvistä asioista.
– Täällä työnantaja ottaa aika hyvin
mukaan neuvotteluihin. Käydään yhdessä
asioita läpi, että on oikein sellaista neu­
vottelevaakin ilmapiiriä.
– Aika vähän on sellaisia isoja asiois­
ta, kun ne runnotaan läpi ylätasolla. Jois­
takin työehtosopimusten asioista jos­
kus neuvotellaan, että voitaisiinko niitä
muuttaa ja parantaa. Tietysti kun on hyvä
meno tehtaalla, niin saadaan myönnytyk­
siäkin asioihin.
Vasemmistolaisena
TEAMiin päättäjäksi
Ruohonen on TEAM Vasemmisto ja si­
toutumattomat -ryhmän ehdokkaana liit­
tokokousvaaleissa. Tällä hetkellä hän on
Tapio Ruohonen sanoo, ettei
vasemmistoryhmää saa jättää ulos
TEAMin päätöksenteossa.
TEAMin hallituksen varajäsen ja TEAMin
TES-jaoston jäsen.
Ruohonen on vasemmistoliiton jäsen,
mutta hän ei halua sekoittaa puoluepoli­
tiikkaa liiaksi ay-toimintaan. Hän sanoo
ehdottomasti olevansa puoluekantaan
katsomatta kaikkien työntekijöiden pää­
luottamusmies.
– Ei niitä puoluekirjoja kysellä täällä.
Ei puolueasiat näy koskaan työmaalla.
Henkilökohtaisesti Ruohonen haluai­
si tuoda TEAMin päätöksentekoon enem­
män avoimuutta ja oikeaa demokratiaa.
– Tarkoitan erityisesti hallituksen pää­
töksentekoa. Vähemmistössä oleva va­
semmistoryhmä on kooltaan niin iso, et­
tei sitä saisi jättää varjoon päätöksiä teh­
täessä. Toiminta pitäisi saada avoimem­
maksi, kuuntelevammaksi ja demokraat­
tisemmaksi.
Ammattiliittojen ääni pitäisi saada
Ruo­ho­sen mukaan nykyistä laajemmin
tai äänekkäämmin kuuluviin yhteiskun­
nassa.
– Liitot on ajettu tällä hetkellä niin
huo­noon jamaan, että ne eivät yksinker­
taisesti pysty pitämään puoliaan enää.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Tekstiili- ja
vaatetusteollisuus
556
Isometsä Jutta (sit.)
Nanso Group, Tornio, Tornion
Tekstiilityöväen ao, plm, ao:n
sihteeri, valtuuston jäsen
560
Korpela Jere (sit.)
Koneenkäyttäjä, Mölnlycke
Healthcare Oy, Mikkelin Teva
ry ammattiosasto 550
557
Kallioniemi Juha (sit.)
Ahlström Oy, Tampere, Pirkanmaan Tekstiilin ammattiosasto
ry, tsv, varapääluottamusmies
561
Koskiranta-Pajunen Raija
Työtön,
Kankaanpään Teva,
valtuuston jäsen
558
Kilpinen Atte
Koneenkäyttäjä, Mölnlycke
Healthcare Oy, Mikkelin Teva
ry ao 550, plm, nuorisojaosto
559
Klubb Arja
Koristetyöntekijä, K.A. Weiste,
Helsingin Teva 501, pääluottamusmies, ammattiosaston pj
562
563
Laitinen Pirjo
Neulostarkastaja, Nanso Group
Oy Nokia, Nokian Trikootyöväen ao ry 534, ao:n pj, plm
Leppänen Pirjo
Varastotyöntekijä, Finlayson
Oy, Forssan Lasivillatyöntekijäin ao. 421, tsv, varaplm
Lue ehdokkaista lisää
verkkosivuilta!
564
Lopes Anja
Kankaantarkastaja, Marimekko
tuotanto, Helsinki, Helsingin
Teva 501, tsv, ao:n hallitus
TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Pirjo Laitinen, Jutta Isometsä
ja Tapio Ruohonen
TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Tapio Ruohonen
www.teamvasemmisto.fi/
teamspirit
Tekstiili- ja
vaatetusteollisuus
565
566
567
568
Mäkinen Veli-Matti
Finlayson Oy, Forssa, Forssan
lasivillatyöntekijäin ao, plm,
1. tsv-vara, TES-jaosto
Ruohonen Tapio
Plm, Ahlström Tampere Oy,
Pirkanmaan Tekstiilin ammattiosasto, ao:n pj, TES-jaosto
Satta Tapani
Nanso Group, Tornio, Tornion
Tekstiilityöväen ammattiosasto, työosaston luottamusmies
Valkama Arja (sit.)
Viimeistelijä, Nanso Group Oy
Nokia, Nokian Trikootyöväen
ammattiosasto ry 534
Teksti: JUHA RUOTSALAINEN
TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ryhmän verkkosivut on käyttäjien toiveesta uudistettu. Vuoden vaihteessa julkaistut uudet sivut ovat hyvin yksinkertaiset
ja käyttäjäystävälliset.
Ryhmän nettisivuilta puuttuu monia
entisen sivuston teknisiä hienouksia, kuten suljetut keskustelufoorumit ja pikaviestintämahdollisuudet, mutta nyt ne
noudattelevat TEAMspirit-lehdestä tuttua
vasemmistoryhmän graafista ilmettä.
Kuva: 123RF ja Juha Ruotsalainen
Uudet verkkosivut
Avointa
viestintää
Sivustolla julkaistavat ryhmän jäsenten
blogit ovat julkisia, kuten myös ajankohtaisissa uutisissa julkaistavat ryhmän tapahtumat sekä alueelliset kokoukset.
Blogien kommentointimahdollisuus
on jätetty pois, koska vähemmistöryhmän toimistoresurssit eivät riitä reaaliaikaiseen moderointiin.
Muutenkin sivustorakenne on helppo.
Etusivulta löytyvät ryhmän perustiedot ja
linja, TEAMspirit-sivulta toimituksen tie-
dot ja julkaistut lehdet sekä vaalisivuilta
ehdokkaiden tiedot sopimusaloittain.
Sivuilta löytyy myös yhteydenottolomake, jonka kautta voit antaa palautetta
niin ryhmän toiminnasta, verkkosivuista
kuin TEAMspirit-lehdestäkin. Kuten myös
halustasi tulla mukaan vasemmistoryhmän toimintaan.
Kirjoittaja on TEAMspirit-lehden taittaja.
TES ykkössijalla
Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA
Mäntsälässä hotellien tekstiilejä huoltavassa Comforta Oy:n pesulassa työskentelee noin 80 henkeä, joista puolet on osaaikatyöntekijöitä, eli vakituisia ekstraajia. Työsuojeluvaltuutettu Sari Määttäsen
mukaan suurin osa huollettavista tekstiileistä tulee pääkaupunkiseudulta, kauimmaiset Lappeenrannasta.
– Ekstraajien työsopimukset käsittävät
0–40 viikkotyötuntia. Välillä töitä on paljon, välillä vähän. Tähän hotellien kausivaihteluun työnantaja aina vetoaa osa-aikatyöstä puhuttaessa. Alan koeajan jälkeinen palkka on 10,33 euroa tunti tai 1745
euroa kuukaudessa, plus vuorolisät.
Sari lähti opiskelemaan kuusi vuotta
sitten. Kun hän palasi töihin, seitsemän
työvuotta meni ”hukkaan” kun työsuhde
katkesi opiskelujen vuoksi.
– Aloitin palkkauksen suhteen alusta.
Työaikapankki
ei toiminut
Sarille TEAMin vassareiden liittovaaliteemoista ykkösasia on työehtosopimukset.
Tekstiilihuoltoala
– Meillä oli jonkin aikaa käytössä työaikapankkisysteemi, mutta sanouduimme siitä irti. Se ei ollut vapaaehtoista vaan
työnantaja määräsi tarvittaessa ylimääräisiin töihin. Luottamusmies sanoi, että ylimääräinen työ ei ole sama asia kuin ylityö. Työaikapankilla työnantaja yrittää
välttää ylityökorvaukset.
Työpaikkojen säilyttäminen Suomessa
on Sarille toiseksi tärkein vaaliteema.
– Hotellien tekstiilihuoltoa ei varmaankaan kannata kokonaisuudessaan
siirtää Viroon. Muutama asiakas on meiltä siirtynyt Viroon, asiakkuudet edelleen
Comfortalla Viron yksikössä. Emme ole
saanet tarkkaa tietoa, paljonko tekstiilihuoltaja tienaa Virossa.
– Meillä eläkeikää lähestyvistä toiset
haluavat sinnitellä pitempään, toiset haluavat jäädä eläkkeelle heti kun pääsevät.
Työnantaja on nostanut ergonomian tärkeyden esiin, koska työssämme on paljon
toistotyötä ja raskaita nostoja.
Työnantajaa hyödyttää työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennalta ehkäiseminen. Tekstiilihuoltoalan am-
Työsuojelu­valtuutettu
Sari Määttänen.
mattikunnan keski-ikä on 40–45 vuoden
paikkeilla.
Jos yleissitovista työehtosopimuksista luovuttaisiin, Sarin mielestä ensitöikseen vähennettäisiin työntekijöitä, vakituiset saisivat lähteä ja 0-40 viikkotyötuntiset jäisivät, joita sitten työnantaja pyörittelisi mielensä mukaan.
”Jokainen kävisi
päivittäin TESneuvottelut.”
-Jokainen työntekijä kävisi päivittäin
TES- ja palkkaneuvottelut työnantajan
kanssa. Töihin otettaisiin ne, jotka tekisivät työn halvimmalla. Työtahdin kiristymistä en viitsi edes kuvitella.
Sarin mukaan hänen työpaikallaan pesulassa samasta työstä miehet ja naiset
saavat saman palkan.
– Tietenkin aina naisten asemassa on
parantamisen varaa niin töissä kuin kotonakin.
Äänestämällä
voi vaikuttaa
Politikoinnista TEAMissa Sari kertoo esimerkin.
– Olimme maaliskuussa 2014 Aulangolla liiton ajankohtaispäivillä. Antti
Rinne tuli sinne yllätyspuhujaksi muun
ohjelman ulkopuolelta. Meidän annettiin
ymmärtää, ettei vasemmistolaisten tarvitse jäädä, jos ette halua kuunnella, mitä toisella osapuolella on kerrottavaa. Me
jäimme. Silloin minulle tuli ensimmäisen
kerran selkeä ja välitön kosketus vasemmistopuolueiden väliseen jännitteeseen
ay-liikkeen sisällä.
– Minusta on erittäin tärkeää, että jokainen liittomme jäsen äänestää tulevissa TEAMin liittovaaleissa. Se on yksi tapa
vaikuttaa oman alansa asioihin. Enpä oikein tiedä parempaakaan keinoa.
Sari Määttänen on syntynyt 1981
Mäntsälässä, ja asuu miehensä, kolmen
lapsensa ja kahden kissan kanssa Pukkilassa.
Hän on työskennellyt Lindström-konsernin tytäryhtiö Comforta Oy:ssä 14
vuotta, ja on kolmatta vuotta Uudenmaan Teollisuustyöntekijät ry:n ammattiosaston sihteerinä ja varapuheenjohtajana. Osastossa on 50 jäsentä.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Palkkatilastojen
alapäässä
Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA
Kajaanilainen tekstiilihuoltaja Tomi
Parkkinen (s.1976) on pääluottamusmiehenä Pohjolan tekstiilipalvelu Oy:ssä.
Työntekijöitä on 25, lisäksi sesonkiaikoina käytetään vuokratyövoimaa. Pesulan asiakkaina ovat miltei kaikki Kainuun
alueen hotellit, sairaalat ja terveyskeskukset. Asiakaskuntaa on Oulua myöten. Tomi on ollut työpaikkansa pääluottamusmiehenä 10 vuotta.
– Tämä on hyvä paikka seurata omia ja
muiden työntekijöiden oikeuksia, on hyvä tietää, missä mennään. Halukkaita on
vähän luottamusmiestehtäviin.
Tomi arvioi, että nuoren johtajasukupolven kanssa on luottamusmiehenä helpompi toimia kuin vanhemman ikäpolven kanssa.
– Johto on samaa ikäluokkaa meikeläisen kanssa, ei ole enää ikäpolvien välistä
kuilua ja sitä sanelupolitiikkaa, että sinä
et poika tiijä mittään, kun olet vielä niin
vähän aikaa ollut alalla...
Jos yleissitovista työehtosopimuksista
luovuttaisiin, Tomin mukaan työnantaja
kyllä osaisi pitää puolensa.
– Mikään ei saisi maksaa mitään ja
kaikki saavutetut edut otettaisiin pois.
Toisaalta vuokratyö on kallista eikä se tuo
firmalle tieto-taitoa.
Korotukset
naurettavia
Pesula-ala on Tomin mukaan palkoissa
20 vuotta muista jäljessä.
– Aina olemme olleet palkkatilastojen
alapäässä. Korotukset eivät ole olleet maltillisia, vaan naurettavia. Siksi TEAMin tasa-arvoistaminen on tärkeä tavoite. Kuten
sanotaan, laihan koiran haukku ei kauaksi kuulu. Olemme kokouksissa kumileimasimen asemassa. Lisäksi TES:n sisällöissä on liiaksi tulkinnanvaraa. Ne on
saatava niin selkeiksi, ettei tarvitse olla lakimies tulkitakseen niitä oikein.
– Alamme pohjapalkka lähtee 1600:sta
eurosta. Siitä kun otetaan verot pois, voi
laskeskella, miten kyseisellä palkalla Etelä-Suomessa tulisi toimeen. Saattaisi elannon pito olla aika tiukkaa. Vuosikorotukset ja kokemuslisät eivät palkkaa paljoa
kartuta.
– Viimeinen korotus oli 21 euroa kuu-
Pääluottamusmies
Tomi Parkkinen.
Tekstiilihuoltoala
kaudessa. Vastapainoksi kun laskee elinkustannusten nousun, ei paljon korotuksesta käteen jää.
Tomin mukaan on todella miettimisen
paikka, miten ay-liikkeen toimintaan saadaan uusia jäseniä.
– Onko ihmisillä tarpeeksi tietoa, mitä
liitot voivat tarjota jäsenistölleen? On tullut yleiseksi käsitykseksi, että ay-liikkeestä ei saa yhtään mitään. Nuoret eivät tiedä, mitä oikeuksia heillä työelämässä on.
Tuntuu, etteivät he tiedä, mihin ovat nimensä allekirjoittaneet. Ammattikouluihin on saatava ay-tiedon opetusta.
Kuunteleva
luottamusmies
Hyvän pääluottamusmiehen Tomi määrittelee sosiaaliseksi, jolla on tieto-taitoa
siitä, mitä hän tekee.
– On tunnettava henkilökunta sekä
omistajat. Ei riitä, että tuntee työntekijät, koska aina asiat linkittyvät työnantajaan. On oltava jämäkkä ja keskustelutaitoinen. Toista osapuolta on kuunneltava
eikä jyrätä vain omia mielipiteitään.
Tomin mielestä jokaisella liiton jäsenellä on velvollisuus äänestää liittovaaleissa.
”Mikään ei saisi
maksaa mitään.”
– Pitää olla joku perustelu, miksi olet
mukana. Liittoon kuulumiseen on oltava
syy, ei kai siinä syyttä suotta olla jäsenenä. Asiat etenevät hitaasti. Mutta jos kukaan ei tee mitään, asiat etenevät ainoastaan työnantajalle mieleiseen suuntaan.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Tekstiilihuoltoala
587
588
589
590
Holm Marja-Terttu (sit.)
Laivapesu Oy Finnwash, Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ry os9, plm:nä n. 25 v.
Levaniemi Tanja (sit.)
Lindström Oy, Hämeenlinnan
Kemiantyöntekijät ry, varatsv,
nuorisojaosto, valtuuston vara
Määttänen Sari
Tekstiilihuoltaja, Comforta Oy,
Mäntsälä, Uudenmaan Teollisuustyöntekijät ry, tsv
Nykänen Anu
Tekstiilihuoltaja, Comforta Oy,
Mäntsälä, Uudenmaan Teollisuustyöntekijät ry, ao:n pj
591
592
593
594
Parkkinen Tomi
Pohjolan Tekstiilipalvelu Oy,
Kainuun pesulatyöntekijät ry,
plm, ao:n varapuheenjohtaja
Purho Tarik
Tekstiilihuoltaja, Comforta Oy,
Mäntsälä, Uudenmaan Teollisuustyöntekijät ry, varaplm
Ringborg Petteri (sit.)
Pesulatyöntekijä, Salon matto­
pesupojat Oy , Salon Alueen
kemia 121 ry ,tsv, ao:n hallitus
Suo Terhi
Lindström Oy, Turku,
Turun vaatetustyöntekijät ry,
TES-jaoston varajäsen
Lue ehdokkaista lisää
verkkosivuilta!
595
Tuomisto Jarkko
Osa-aikainen rakennetyötön,
Tampereen pesuteollisuustyöntekijät ry, järjestöjaoston pj
TEAMspirit 8 (2/2014): Tarik Purhon kirjoitus maailmantaloudesta
TEAMspirit 4 (2/2012): haastattelussa Tarik Purho
TEAMspirit 1 (1/2011): Tarik Purhon kirjoitus
ammattiosastojen tapahtumajärjestämisestä
www.teamvasemmisto.fi/
teamspirit
Vieraissa: Merja Kyllönen
Herätys
– vaalit tulee!
Suomalaisen palkansaajan kannattaa olla tänä keväänä erityisen hereillä, kun eduskuntavaalien kuohunnassa haetaan ratkaisuja kotimaisen kilpailukyvyn parantamiseksi.
Saksalaiset päättivät omassa maassaan luoda kilpailukykyä kohentavan
järjestelmän, jossa tarjotaan työntekijöille 400 euron palkka, lisäksi ehkä
kannustinrahaa ja toimeentulotukea.
Ikävä kyllä tätä Saksan mallia nostetaan meilläkin esiin oikein ihanteena. Saksan kokonaistuotanto on toki kasvanut nopeammin
kuin EU-maissa
keskimäärin,
ja työttömyysaste laskenut. Saksan
teollisuus
pärjää hintakilpailussa, kun työvoimakulut
ovat laskeneet.
Työntekijät sen sijaan
eivät enää pärjää.
Saksassa tehdyillä uudistuk-
silla ei ole suinkaan luotu lisää uutta työtä, vaan olemassa olevat työt silputtiin työnantajien mielen mukaisiksi halvoiksi minitöiksi. Hommia riittää siis määrällisesti useammalle, mutta työllä ei tule mitenkään toimeen.
Köyhyys ja tulo- ja varallisuuserot
ovat Saksassa räjähtäneet käsiin. Noin
kahdeksan miljoonaa saksalaista elää
sosiaaliavun varassa. Maan vaihtotase
on kyllä ylijäämäinen, mutta viidennes koko 41 miljoonan asukkaan työvoimasta ansaitsee alle 8,5 euron tuntipalkkaa.
• • •
Tulevissa eduskuntavaaleissa tullaan
esittämään erilaisia malleja talouskasvun luomiseksi ja Saksan mallia tullaan epäilemättä tarjoamaan malliesimerkkinä toivottavista ”uudistuksista”.
Pätkä-, vuokra-, silppu- ja osa-aikatyön
ongelmana on vain se, että niistä on
hyvin vaikea saada elantoansa.
Huomionarvoista on myös se, että
Saksan työmarkkinauudistukset eivät
parantaneet tuottavuutta, vaan kilpailukykyä parannettiin puhtaasti pirstomalla työ halvemmaksi. Osaava, koulutettu ja sitoutunut työntekijä on yritykselle aina kilpailuvaltti, ja vaurauden mahdollisimman tasainen jakautuminen paras yhteiskuntarauhan tae.
Suomessa on eurooppalaisittain
monella alalla hyvät palkat, mutta kuka tahansa työmies/nainen voi kertoa,
että ei täällä todellakaan rahoissa kieritä. Verottaja vie omansa, jos vähänkään enemmän onnistut tienaamaan.
Monilla aloilla työskentelee edelleen myös paljon pienituloisia, ja
työsuhteiden huonontamisen sijaan meillä on kiinnitettävä huomiota pienituloisimpien verotuksen keventämiseen sekä
turvallisiin, oikeudenmukaisiin työsuhteisiin.
• • •
Surullisinta on, että
kun puhutaan sii-
tä onko sitä rahaa niihin palveluihin,
hyvinvointivaltioiden ylläpitoon tai
uusien innovaatioiden luomiseen ja
yritysten riskirahoitukseen niin unohdetaan, että Euroopassakin tuhat miljardia eli biljoona euroa lojuu veroparatiiseissa.
Siellä on niiden rahat, joilla olisi
eniten veronmaksukykyä, mutta vähiten halua siihen.
Osa paremmin pärjäävistä ei enää
haluakaan maksaa veroja. Heikoimmilla ei ole veronmaksukykyä, mutta
heiltä nipsitään kyllä jokainen otnan
kopeekkakin, jos jonkun euron sattuu
joskus joskus enemmän tienaamaan.
Suuremmat yritykset ovat siirtyneet
piiloon Luxembourgin kaltaisiin veroparatiiseihin.
”Työntekijät
eivät enää
pärjää.”
Pistettä verokikkailulle tai epäterveen kilpailun rakentamiselle ei kuitenkaan tule ennen kuin kansa herää
käyttämään laillista oikeuttaan muuttaa maailman suunta. Ainoa rauhanomainen tapa on vaaliuurnilla, niin
eurovaaleissa kuin eduskuntavaaleissakin. Muut tavat ratkaista ongelmia johtavat nopeasti koko Euroopan laajuiseen vakavampaan kriisiin ja sellaista tuskin kukaan todella haluaa. Rauha pitää kyetä säilyttämään. Se säilyy
vain karsimalla ylenmääräinen ahneus
ja antamalla ihmisille elämisen eväät
koko Euroopassa.
Olkaa aktiivisia, haastakaa ehdokkaita, kyselkää ja ihmetelkää. Ja rakkaat ihmiset, ennen kaikkea äänestäkää!
Kirjoittaja on vasemmistoliiton europarlamentaarikko.
Iso keskusjärjestö
arveluttaa
Teksti ja kuva: ELIAS KROHN
Tuomo Tourunen, 64, on ollut mukana
ammattiyhdistystoiminnassa jo 44 vuotta, lähes yhtä kauan kuin työelämässäkin.
Luottamusmiehen pesti on tullut tutuksi.
Tällä hetkellä Tourunen työskentelee
operaattorina Porvoon öljyjalostamolla muoviraaka-aineita valmistavalla Borealiksella. Ay-toiminnassa hän on nyt
enemmän taustalla, toiminnantarkastajana ammattiosastossaan sekä ammatillisessa paikallisjärjestössä.
– Siinä pystyy seuraamaan, mitä kentällä tapahtuu.
Ehdokkuutta tämänkertaisissa liittovaaleissa Tourunen aluksi epäröi ikänsä
vuoksi, mutta tuli sitten toisiin ajatuksiin.
Ehdokkuudessa eläkeiän kynnyksellä on
se hyvä puoli, ettei tarvitse arastella mielipiteidensä esiintuomista.
– Ihmiset, jotka ajattelevat tulevaa toimintaansa ammattiliitossa tai muualla, saattavat olla varovaisia, jotteivät polje kenenkään varpaille. Nyt ei ole sitä pelkoa enää, Tourunen vertaa.
Kentän
ääni kuuluviin
Ajankohtaisista teemoista Tourusta mietityttää erityisesti uuden ison ammatillisen
keskusjärjestön perustaminen.
– On vaarana, että luotetaan suureen
kokoon kuin pukki suuriin sarviinsa. Käytännön toimintakyky unohtuu ja joustavuus saattaa kärsiä.
”Raami­ratkaisut
sitovat liikaa.”
Jättijärjestön johtotehtävissä toimivilla asema voisi nousta päähän ja he alkaisivat rinnastaa itseään yritysjohtajiin, Tourunen pelkää.
Työehtosopimuksia solmittaessa kentän ääni on kuulunut jo viime aikoinakin
heikosti, Tourunen harmittelee.
– Mitä isompiin yksikköihin mennään,
sitä todennäköisemmin niin käy enenevässä määrin.
Tuomo Tourunen
antaisi nykyistä
enemmän painoa
sopimusaloittaisille
neuvotteluille
raamiratkaisujen
sijaan.
Öljy-, maakaasuja petro­kemian­
teollisuus
Raamiratkaisut sitovat Tourusen mukaan liikaa, eivätkä ne ole kaikkien ammattiryhmien kannalta edullisia.
– Neuvottelujen viemisellä alemmalle
tasolle saattaisi löytyä joustavampia käytännön ratkaisuja.
Koulutusta
varttuneillekin
Pitkällä työurallaan Tourunen on nähnyt
teknologian valtavan kehityksen.
– Monet ovat hankkineet ammattitaidon sellaisilla laitteilla ja tekniikalla, joita
ei ole enää olemassakaan.
Vaikka valmiudet työpaikoilla ovat nyt
entistä paremmat, varttuneemman väen
koulutus on jäänyt hieman lapsipuolen
asemaan, Tourunen arvioi. Tourusen mukaan parikymmentä vuotta sitten työnan-
tajan valmius kouluttaa oli ainakin hänen
työpaikallaan huomattavasti nykyistä parempi.
– Nyt on lopetettu kielikoulutukset,
tuetut koulutukset ynnä muut ja on vain
rasti ruutuun -koulutusta, jotta saadaan
kirjatuksi koulutuksia tehdyiksi.
Osaaminen
luo työtä
Suomalaisella teollisuudella ei ole viime
aikoina mennyt erityisen hyvin.
– Kuten Marxkin ennusti, työpaikat
lähtevät sinne missä on halvempi työvoima ja halvemmat raaka-aineet. Sille ei
helposti voi mitään. Tällaisessa maassa,
missä metsä on melkein ainoa raaka-aine,
ainoa keino pärjätä on voimakas tuotekehitys ja ammattitaidon ylläpitäminen, Tourunen korostaa.
Hän onkin varovaisen toiveikas.
– Suomeen palaa jo jonkin verran
muualle vietyä teollisuutta. Siihen on auttanut nimenomaan ammattitaito. Koulutus on Suomessa kovalla tasolla.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Irtisanominen
liian helppoa
Teksti ja kuva: ELIAS KROHN
Sekä paperitehdas että öljynjalostamo
ovat tuttuja työympäristöjä kouvolalaiselle Jukka Mäkelälle, 48. Hän työskenteli
20 vuotta UPM:n Voikkaan paperitehtaalla, kunnes se lakkautettiin vuonna 2006.
Nykyään hän on operaattorina Neste Oilin Porvoon jalostamolla.
UPM:llä Mäkelä oli vahvasti ay-toiminnassa mukana, ensin työosaston luottamusmiehenä, sitten ammattiosaston puheenjohtajana viisi vuotta juuri ennen
tehtaan lopettamista. Porvoon jalostamollakin luottamustoimia on kertynyt:
Mäkelä on työehtosopimusjaoston jäsen,
ammattiosasto PÖT:n hallituksen varajäsen – ja nyt ehdolla TEAMin liittovaaleissa. Mäkelä listaa tärkeimmiksi vaaliteemoiksi liittofuusion kyseenalaistamisen
sekä suomalaisten työpaikkojen puolustamisen.
– Olen aistinut työmaalla, että liittofuusio ei herätä hip-hurraa-reaktioita. En
ole varma, että sillä saataisiin mitään etuja. Pienemmät sopimusalat saattavat jopa kärsiä, jos liittokokoa kasvatetaan suhteettomasti, Mäkelä perustelee epäilyjään.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) on jo olemassa, hän muistuttaa.
Tärkeämpää olisikin SAK:n toiminnan terävöittäminen.
– Yhteistyötä liittojen tulee kyllä tehdä,
Mäkelä linjaa.
Öljy-, maakaasuja petro­kemian­
teollisuus
Työnantajat eivät joudu todella miettimään sitä. Joskus tuntuu, että se on työnantajalle pienimmän riesan tie.
Ei vielä
parasta työelämää
Valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on, että Suomessa olisi Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä. Nykymenolla se ei tunnu ollenkaan realistiselta, kommentoi Mäkelä.
Moni työnantaja yrittää parantaa työssäviihtymistä konsulttifirmojen masinoimilla hengennostatuskampanjoilla.
– Ne eivät vaikuta oikeaan työntekemiseen yhtään mitään, Mäkelä tyrmää.
Tärkeämpää on avoin keskustelukulttuuri, jossa voidaan myös kyseenalaistaa
ja nostaa esille asioita, jotka eivät miellytä
työnantajaa. Mäkelän omilla työpaikoilla
”Nuoret työ­
elämään.”
keskustelu onkin ollut suhteellisen avointa. Hyvässä työelämässä olennaista olisi sekin, että kaikki pääsisivät siihen mukaan, Mäkelä muistuttaa.
– Nyt on jo niin paljon porukkaa, jotka eivät ole edes päässeet työelämään.
Mistä he voivat tietää, onko se huono
vai paras? Enemmän satsaisin siihen, että nuoret saadaan työelämään kuin yrittäisin roikottaa ihmisiä mahdollisimman
kauan töissä.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Työnantajat
miettimään irtisanomisia
Työpaikkojen puolustamisesta puhuttaessa Mäkelä nostaa esiin irtisanomissuojan. Se on Suomessa heikommalla tasolla kuin useissa eteläisemmän Euroopan
maissa.
– Monella metsäyhtiöllä on keskellä
Eurooppaa laitoksia, joiden kilpailukyky ja tuottavuus ei ole samalla seinälläkään kuin suomalaisten tehtaiden. Mutta
niiden sulkeminen maksaa paljon enemmän kuin Suomessa.
Suomalaisten heikolle irtisanomissuojalle pitäisi alkaa kehittää vaihtoehtoja,
Mäkelä painottaa.
– Se on ay-liikkeen tärkein tehtävä lähitulevaisuudessa, jos halutaan, että tässä maassa vielä palkkatyötä tehdään. Irtisanominen on liian helppoa ja halpaa.
Jukka Mäkelän mukaan ay-liike ei ole mikään menneen
ajan jäänne. Sitä tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin.
Öljy-, maakaasu- ja
petrokemianteollisuus
635
Friman Kari (sit.)
Nesteoil,
Porvoon Öljynjalostamon
yöntekijät ry 44
636
637
Mäkelä Jukka
Operaattori, Neste Oil, Porvoon Öljynjalostamon työntekijät ry 44, TES-jaosto
Tourunen Tuomo
Operaattori, Borealis Polymers
Oy, Pekeman Työntekijät ry,
työsuojeluasiamies
Sähköinen ja
pos­tivaali
1.–15.3.
Muista
äänestää!
Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta!
TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Jukka Mäkelä
www.teamvasemmisto.fi/teamspirit
Seuraavaksi
eduskuntavaalit
Teksti: JUHA RUOTSALAINEN
Liittokokousvaalihuumassa ei kannata
unohtaa nurkan takana odottavia eduskuntavaaleja, jotka käydään osittain päällekkäin TEAMin vaalien kanssa.
Huhtikuussa 2015 käytävät eduskuntavaalit ovat palkansaajien näkökulmasta
erityisen merkittävät.
Oikeistolaiset työnantajapuolueet, kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset
etunenässä ajavat ay-liikkeen vaikutusval-
lan murskaamista, yleissitovien työehtosopimusten romuttamista, lakko-oikeuden rajoittamista sekä irtisanomissuojan
ja työttömyyskorvauksen heikentämistä.
Kylmää
kyytiä
Porvarihallitus tietäisi kylmää kyytiä palkansaajille, työttömille, eläkeläisille ja
opiskelijoille. Tulo-, terveys- ja koulutuserojen kasvu lisäisi äärioikeistopopulis-
tien lietsomaa vähävaraisten vastakkainasettelua ja rasismia.
Vasemmistoliitto jälleenrakentaa hyvinvointivaltiota – tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja vapaata yhteiskuntaa, jossa ihmiset ja ympäristö ovat etusijalla.
Lue lisää vaaliohjelmasta vasemmistoliiton verkkosivuilta www.vasemmistoliitto.fi. Vaalipäivä on sunnuntaina 19.4.2015 ja ennakkoäänestys 8.–
14.4.2015.
Kirjoittaja on ammattiyhdistysaktiivi.
Edelliset numerot
TEAMspiritin edellisiä numeroita löytyy
edelleen. Alkupään numeroita tosin vain
muutamia kappaleita.
Ota yhteyttä Rasilaisen Raisaan ja tilaa lehtiä maksutta yksittäiskappaleina itsellesi tai isompina erinä jaettavaksi työpaikallasi, ammattiosastossasi ja muissa
sidosryhmissäsi.
TEAMspirit nro 1 (1/2011): Pilkingtonin lasitehdas, ay-liikkeen nykytila, ammattiosaston hemmottelupäivä, vieraissa
STTK:n Ralf Sund.
TEAMspirit nro 2 (2/2011): Tamfelt, tilattavien lehtien ALV, vieraissa vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen.
TEAMspirit nro 3 (1/2012): Sievi, Hansaprint, työpaikkakiusaaminen, nollasopimukset, vieraissa ministeri Paavo Arhinmäki.
TEAMspirit nro 4 (2/2012): Nokian
Renkaat, jaostojen uudet kasvot, Yara, peruskemian yhteistyöryhmä, Pietarin ris-
teily, vieraissa SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen.
ryhmän linja, vieraissa SAK:n järjestöjohtaja Matti Huutola.
TEAMspirit nro 5 (1/2013): kirjapainojen ahdinko, silpputyö, liittohallituksen
vasemmistoryhmä, Tallinnan kokous, Takon Kotelotehdas, Kimmo Lamminsivu,
jaostoaktiivit, Seppo Tallin perintö, Sachtleben, KSL, vieraissa kansalaisaktivisti
Dan Koivulaakso.
TEAMspirit nro 8 (2/2014): kansanedustaja Anna Kontula Tampereen Kirjatyöntekijöiden vasemmistoryhmän vieraana, Eveliina Koivisto, maailman talous, Juha Grönmark ja liitto-orava, Nokian Renkaat, jaostot, Pirjo Laitinen, Turun jakajat, Työelämä 2020 -hanke, kirjatyöntekijät Reijo Koskinen, Marko Lähteenmäki ja Juha Ruotsalainen Kalliossa, Paperiliiton sihteeri Timo Byman, Pirkanmaan alueryhmä, liittofuusiot, Tapio
Ruohonen, Ville-Veikko Ponkiniemi,
ryhmän sopimusalatapaamiset, vieraissa
Puuliiton sihteeri Jyrki Alapartanen.
TEAMspirit nro 6 (2/2013): Pirkanmaan ryhmä, työsuojeluvalvonta, valtuustokonkarit, Treston, ay-liike vs. persut, ryhmätapaaminen Kiljavalla, teollisuuden kurjistuminen, Reka-Kumi, henkilöstöedustukset, vieraissa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson.
TEAMspirit nro 7 (1/2014): jaostoaktiivit, Hella Lighting, Alma Manu ja Esa
Jakelut, Orion, Turun graafiset toimihenkilöt, Matti Poutiainen, Janne Leinonen,
Sanoma, Satakunnan alueryhmä, peruskemian naisenergiaa Siilinjärveltä, Lehtitehdas, Toni Mäkinen, kort på svenska,
Tarkempia tietoja ja ohjeita saat säh­kö­
postilla raisa.rasilainen@teamliitto.fi tai
puhelimella 050 303 9274. Postitse kyselyt ja tilaukset osoitteeseen: TEAM työttömyyskassa / Raisa Rasilainen, PL 291,
00531 Helsinki.
Saatavana myös TEAMspirit-paitoja.
Kysy koko- ja hintatietoja Raisalta.
Ryhmälinja
Teksti ja kuva: JUHA RUOTSALAINEN
TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat
on rekisteröity yhdistys, jossa toimivat
kentän ja liiton toimiston vasemmistolaiset TEAM­ilaiset. Ryhmän linja ja arvot on
määritelty alueellisissa ja yleisissä kokouksissa jäsenistön ryhmätöinä.
Ryhmään ovat tervetulleita kaikki vasemmistoryhmän arvopohjan ja toimintaperiaatteet hyväksyvät TEAMin jäsenet.
Puolueen jäsenkorttia ei kysellä.
Tavoitteet
työpaikoilla
Ryhmä haluaa olla parantamassa epätyypillisissä työsuhteissa, kuten pätkä- ja
silpputöissä työskentelevien oikeuksia.
Tarvittaessa töihinkutsuttavien eli ns. nollasopimuslaisten hyväksikäyttö on lainsäädännöllä estettävä.
Tavoittelemme työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä työpaikoilla sekä työntekijöiden tekemän tulok-
Työnantajien laki- ja työehtosopimusrikkomuksien sanktioita on kovennettava ja
ammattiliitoille on saatava ryhmäkanneoikeus.
Irtisanomistilanteissa muutosturva on
saatettava Eurooppalaiselle tasolle ja ehdoton työrauhavelvoite on saatava pois
kaikista TEAMin työehtosopimuksista.
Ajamme myös yhteistoimintalain laajentamista alle 20 työntekijän työpaikkoihin.
Teollisuuden
tukeminen
Ryhmälle on tärkeää teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja uusien
työpaikkojen synnyttäminen maahamme.
Teollisuudella on oltava saatavissa kohtuuhintaista ja vähäpäästöistä energiaa.
Kannamme huolta myös ympäristömme puolesta. Tämä merkitsee järkevää ja
erilaisten energiamuotojen käytön mahdollisuuksien tarkastelua ja uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä.
Harmaaseen talouteen ja kaikenlaiseen yritysten veronkiertoon on puututtava kovin ottein. Vasemmistoryhmä ei hyväksy niin yritysjohtajien kuin työeläkeyhtiöidenkään ylisuuria palkitsemisia tai
erorahoja.
Demokratiaa
ja avoimuutta
sen tasapuolisempaa jakamista omistajien ja henkilöstön kesken.
Yleisellä tasolla vasemmistoryhmä painottaa työelämän tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, työhyvinvointia ja solidaarista palkkapolitiikkaa.
Teollisuuden ammatillinen koulutus
on turvattava, nuorten työelämään pääsyä on helpotettava, ikääntyneiden työntekijöiden työssäjaksamista on parannettava ja työstä on myös saatava palkka, jolla tulee toimeen. Erityisesti ryhmä kannattaa työnantajavastuiden lisäämistä.
Vasemmistoryhmässä ei suvaita rasismia
tai epätasa-arvoa. Ihmisarvon kunnioittaminen kaikissa elämänolosuhteissa on
yksi ryhmän perusarvoista.
Ryhmä ei myöskään hyväksy riveihinsä äärioikeistolaisia tai rasistisia kantoja edustavien populistiryhmittymien jäseniä.
Haluamme olla kehittämässä ammattiyhdistysliikkeen demokratiaa ja läpinäkyvyyttä. Vasemmisto­ryhmän päätöksenteko on avointa, ryhmä ei harjoita kabinettipolitiikkaa, eikä ole mukana suhmuroimassa työehtosopimusten kevytversioita millään sopimusalalla.
Ryhmä pitää säännölliseti järjestettäviä
vaaleja demokratian kulmakivinä, olivat
kyseessä sitten liittotason vaalit tai yksittäisen työpaikan luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutettuvalinnat.
TEAMin vasemmistoryhmälle yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeää ja
luontevaa. Käymme aktiivista vuoropuhelua poliittisten vaikuttajien ja muiden sidosryhmien kanssa parantaaksemme jäsenistömme etuja.
Kirjoittaja on ammattiyhdistysaktiivi.
Vaalitavoitteet
Elinkeino- ja
teollisuus­politiikka:
• valtio ohjaamaan teollisuuden
kasvua
• teollisuutta koko Suomeen
• kotimaisuus synnyttää työ­
paikkoja
• energia elinehto teollisuudelle
Työympäristö
ja työsuojelu:
• terveenä eläkkeelle
•työhyvinvointihankkeiden
tavoitteet aidosti toteen
• ihminen ei voi joustaa
loputtomiin
• työsuojelu kunniaan
• valvonta välttämätöntä
Sosiaalipolitiikka:
• inhimillinen yhteiskunta
• eriarvoisuuden kasvu
pysäytettävä
• ei julkisten palveluiden
yksityistämiselle
• avustusluukulta toiselle
juoksuttaminen lopetettava
• työuria pidennetään
työllistämällä
• eläkeuudistuksen toteutusta
seurattava tarkasti
Edunvalvonta:
• edunvalvonta liiton ydin­
osaamista
• ostovoiman kehitys turvattava
• toiminta aloitteellista ja
aktiivista
• nollasopimuksille ja sopimus­
shoppailulle loppu
• ei heikennyksiä työehto­
sopimuksiin
• vahva vaikuttaminen keskus­
järjestötasolla
Järjestöpolitiikka:
• toiminnan ja päätöksenteon
on oltava avointa ja jäsenille
läpinäkyvää
• liitto jäseniä varten, ryhmät
yhteistoimintaan
• ammattiosastoihin järjestö­
remontti
• avoimin mielin liitto­
fuusioihin
• kaikille ryhmille tasapuolinen
ja oikeudenmukainen asema