docTEAMspirit nro 9 - TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry
download 
Report Transcription
TEAMspirit nro 9 - TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry
Numero 9 (1/2015) Liitto kokous vaalit Hannu Siltala Muutos on mahdollinen Sinun ammattiliitossasi TEAMissa käydään sen historian ensimmäiset liittovaalit. Nyt on äänestämällä aidosti mahdollisuus vaikuttaa liiton suuntaan. Toivon, että punnitset äänestyspäätöstä tehdessäsi, haluatko kannattaa TEAM Vasemmiston ja sitoutumattomien tavoitteita ja linjaa sekä vaaliliittoa edustavien ehdokkaiden konkreettisia näkemyksiä siitä, mihin suuntaan tätä liittoa ja sen edunvalvontaa tulisi kehittää. Tutustu tarkasti ja kaikessa rauhassa, mitä meillä on kerrottavaa ja millaisia ehdokkaita meillä on tarjolla. Vaaliasetelma on ennakkoon suosinut lähes ehdotonta yksinvaltaa edustavia demareita. Tilastoja sopivasti pyörittelemällä ja tulkitsemalla on vähemmistöryhmä saatu näyttämään pelinsä menettäneiltä reppanoilta. Tilasto on unohtanut kertoa, liiton vaalityöhön irrotettujen toimistoja toimitsijaresurssein epäsuhdan. Liiton lehdessä, jonka pitäisi olla puolueeton ja journalistisia periaatteita noudattava, on vakavista liittovaaleista tehty kuin urheilukilpailun selostus, jossa toimittajalla on oma suosikkijoukkue. Vaikka Intiimin makaaberia otsikointia en hyväksy, täytyy muistaa, että lätkässäkään ei matsia voiteta ensimmäisen erän perusteella. Ehdokashaastattelujen epäsuhta ei edes yritä noudattaa minkäänlaista tasapuolisuutta lehdessä, joka ilmestyi juuri vaalien alla. Tällaista yksipuolista vallankäytön menoa ei saa loppumaan kuin äänestämällä sellaiset vallanpitäjät liittoon, jotka lupaavat muuttaa menon toisenlaiseksi. Siihen vasemmistoryhmä sitoutuu kaikissa olosuhteissa. • • • TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat peräänkuuluttaa näissä vaaleissa avoimuutta asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Viimeisen liittofuusion jälkeen on liittoon syntynyt kummallinen asioiden valmistelukulttuuri, jossa asioita on tuotu päätöksentekoon kuin puun takaa. Pahimpana esimerkkinä työnantajien kanssa salassa valmisteltu kirjatyöntekijöiden ns. kevyt-TES, joka vasemmistoryhmän valppauden ansioista vedettiin vähin äänin pois valmistelusta. Korkeaa arvosanaa avoimuudesta yhteisestä val- Kuva: Reijo Korhonen Päätoimittajalta mistelusta ei voi antaa myöskään kaatuneesta TEAMin, Paperin ja Metallin liittofuusiovalmisteluista. Sitoudumme avoimeen päätöksen tekoon kaikessa toiminnassamme liitossa. • • • Palkansaajan näkökulmasta suomalaisessa yhteiskunnassa eletään murrosaikaa. Teolliset työpaikat ovat viime vuosina vähentyneet huimaa vauhtia eikä kehitys ole saavuttanut läheskään tiensä päätä. Samaan aikaan oikeistolaistuminen yhteiskunnassa on lisääntynyt ja porvareille ”Käytä ääntäsi.” ennustetaan entistä suurempaa vaikutusvaltaa kevään eduskuntavaaleissa. Oikeisto- ja työnantajapiireissä puheet työelämän pelisäännöistä ovat samaan tahtiin koventuneet. Työläiset halutaan nuijia historian hämäriin. Oikeistohauk- kojen tärkeimpinä tavoitteina ovat yleissitovien työehtosopimusten romuttaminen, lakkosakkojen korottaminen ja luottamusmiesten aseman heikentäminen. Työnantajat pyrkivät siihen, että palkansaajat saadaan hajalle vailla kollektiivista joukkovoimaa ja suojaa. Jotta työväestön ei tarvitsisi aloittaa kaikkea alusta, niin nyt jos koskaan tarvitaan entistä vahvempia ammattiliittoja ja edunvalvontaa. Lupaamme tehdä kaikkemme entistä vahvemman TEAMin synnyttämiseksi ja entistä terävämmän edunvalvonnan edistämiseksi. Ryhmämme vaalitavoitteet on esitelty lehdessä sivuilla 28–31. Takasivulla on tiivistetty yhteenveto ryhmän linjasta ja keskeisimmistä tavoitteista. Löydät nämä myös ryhmämme kotisivuilta. Meillä on myös Facebook-sivut, käy tutustumassa ehdokkaidemme ajatuksiin. Muutos ei tapahdu ilman äänioikeuden käyttämistä. Äänestäminen on tehty helpoksi. 1.-15.3.2015 järjestetään sähköiset ja postivaalit ja 7.-14.4.2015 uurnavaalit niissä osastoissa, joissa siitä päätettiin ammattiosastojen syyskokouksissa. Käytä ääntäsi, muutos on mahdollinen. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä. Verkostoitunut luottamusmies Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA Vianorin ykkösalueen luottamusmies Jan Hirvonen kirjaa vasemmiston liittovaalitavoitteista ykköseksi työssä jaksamisen. – Alamme työ on fyysisesti hyvin raskasta. Tiedän vain yhden, joka on jäänyt rengasasennustöistä eläkkeelle 63-vuotiaana. Kaksi rengassesonkia vuodessa ovat aika hektisiä. Käymme kerran vuodessa lääkärintarkastuksessa, jolloin kukin ”Töissä ne, jotka tienaisivat vähiten.” työntekijä tietää, missä mennään. Itse vierittäisin työssä jaksamisen vastuuta päälliköille. Kun he näkevät, ettei kaveri enää oikein jaksa, annetaan nuorempien tehdä raskaimmat hommat. – Meillä tämä on toiminut, että työnantaja on joustanut ja huomioinut työtehtävien jaksamisessa. Vianorin ykkösalueeseen kuuluu Malmin, Lauttasaaren, Olarin, Juvanmalmin, Sörnäisten, Kallion, Konalan, Porvoon, Hyrylän ja Herttoniemen rengasliikkeet, joissa työskentelee 50 henkeä. Yleissitova TES takaa laadun Rengasasennuspuolen tuntipalkka liikkuu 12-14 euron välimaastossa. Jos yleissitovista työehtosopimuksista luovuttaisiin, johtaisi se Janin mielestä rajuun eriarvoistumiseen työpaikalla. – Luulen, että se menisi pitkälle pärstäkertoimen mukaan. Tai sitten olisi töissä ne, jotka tienaisivat vähiten, ja loppupeleissä sitten mikään ei toimisi. Homma kaatuisi siihen, että tyytymättömät asiakkaat äänestäisivät jaloillaan. Vianor on Nokian renkaiden tytäryhtiö, jolla on toimintaa 27:ssä maassa, Suomessa noin 500 työntekijää. Nokian renkaat rakensi tehtaan Venäjälle. Janin mukaan rengasasennusöitä on vaikea siirtää Viroon. Autonrengasala – Sieltä kyllä tulee alallemme työntekijöitä. Kolme vuotta sitten tuli Vantaalle Virossa rengashommia tehnyt mies. Virossa hän oli saanut 3 euroa tunnilta ja täällä meillä hän sai 12 euroa tunnilta. Aktiivisuus kannattaa Jan tunnustaa olleensa vielä edellisissä liittovaaleissa passiivinen. – Vähitellen olen tässä aktivoitunut. Luottamusmiesaikanani olen kierrellyt Salon Paavon kanssa työpaikoilla ja saanut tuntumaa liiton jäseniin. Kiljavalla olen koulutuksessa tutustunut eri paikkakuntien luottamusmiehiin ja sitä kautta verkostoitunut. Tämä aktiivisuus liitossa on auttanut minua ymmärtämään paremmin omaakin asemaani työelämässä ja yhteiskunnassa. Jan Hirvosen mukaan rengas asennusöitä on vaikea siirtää Viroon. – Työnantajalta olen saanut luvan kiertää työpaikoilla kaksi kertaa vuodessa. Viimekierroksella meni kolme päivää. Kaikki ovat suhtautuneet kierroksiini myönteisesti. Janin mielestä TEAMin liittovaaleissa korkealla äänestysprosentilla on merkitystä. – Silloin työnantajakin näkee, että liittomme jäsenistö on tavoiteasettelussaan ja vaatimuksissaan yhtenäinen. Helsingin Vianorilla rengasasentajana työskentelevä Jan Hirvonen (s.1973) on kolmatta vuotta Vianorin ykkösalueen alueluottamusmies. Hän kuuluu Ammattiosasto 207:ään, jonka119 jäsenestä viisi on naisia. Jan aloitti Toyotalla varastomiehenä 1990, ja Helsingin Vianorilla 2006. – Tein 15 vuotta ravintolahommia baarimestarina ja tarjoilijana. Nyt kun on lapsia, ei ilta- ja viikonlopputyöt oikein sovellu elämän kuvioihin Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Syyllistäminen lopetettava Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA Varastopäällikkö Jari Hongisto (s. 1961) on työskennellyt 34 työntekijän Scason Oy:llä Turussa 34 vuotta. Työsuojeluvaltuutettuna hän on ollut yli 20 vuotta, ja on työpaikkansa varaluottamusmies. Osasto on Turun Seudun Kumikorjaajain ammattiosasto 225. Scason on yksi Suomen suurimmista rengasnastatehtaista. Jari lähti mukaan liittovaaleihin sitoutumattomana, koska hän on huolissaan koko vasemmiston tilasta. Hänen teemanaan on vasemmisto 2010-luvulle. – SDP on mielestäni hallituskausillaan ajautunut liikaa oikealle, ja vasemmistoliitto tarvitsisi nopeasti ”nuorennusta” poliittisista termeistä alkaen. Nykynuoret karsastavat termeinä kommunismia ja proletariaattia. Tarvitaan oman aikamme retoriikkaa, nuorekasta ilmaisua, vaikka arvot ja asiat ovatkin ihan samoja. – Minusta duunari ei voi olla poliittisesti kuin vasemmalla. Silti puoluepolitiikka ei saa olla esteenä ay-liikkeen toiminnan kehittämisessä. Vasemmiston keskinäinen riitely iskee aina duunarin nilkkaan ja edistää oikeiston etenemistä. On tehtävä kompromisseja, eikä jämähdettävä riitelemään näkökantaeroista. Jarin mielestä vasemmistolle ja ay-liikkeelle on tuhoisaa, jos nykytilanteen annetaan jatkua. Kokoomus on lukioikäisten ”muotipuolue”, jota on nuorten mielestä coolia äänestää. – Nuorille pitäisi paremmin selittää, miten hyvinvointivaltio, työehdot ja muut edut on saatu aikaan, ja mitkä tahot ovat näiden etujen ajamista vaatineet. Autorengasalan ääni kuuluviin Jarin mielestä autorengasalan ääni on saatava liitossa paremmin kuuluville. – Monien liittofuusioiden vuoksi olemme niin pieni osa suurta liittoa, että meidän on pidettävä kovempaa meteliä tullaksemme kuulluksi. Toisekseen työntekijöiden syyllistäminen on lopetettava. Liian usein kuulee, kuinka kallista työ on Suomessa. Puretaan ensin yhteiskunnan oudot ”kuplat.” Saatetaan esimerkiksi virkamieskoneiston lomat duunarien lomien pituisiksi, niin säästöä tulee jo kaksi miljardia euroa. – Liian usein kuulee, kuinka kallista työ on Suomessa, sanoo varastopäällikkö Jari Hongisto. Autonrengasala Osa-aikatyöstä Jarin työpaikalla ei ole kovinkaan paljon kokemusta, useimmat työntekijät ovat olleet firmassa töissä vähintään 15 vuotta. – Kun pienen leivän voi vakaasti tienata, silloin työntekijöiden vaihtuvuus on ”Jäsenen velvollisuus äänestää.” pieni. Syksyisin purkuhommissa tarvitsemme aputyövoimaa. Neuvottelemalla on tultu juttuun työnantajan kanssa. Minkä verran täältä renkaita ulos meiltä läh- tee, se leivän meille tuo. Kun on hiljaista, otetaan rennommin, sesonkikaudella teemme kovemmin töitä. – Parisensataa merikontillista renkaita puramme vuodessa. Koska vuodet eivät ole veljiä keskenään, eikä kristallipalloa ole, varastoinnin suunnittelu on haastavaa. Nyt on jo kesärumba menossa. Renkaiden valmistaja-toimittaja Kumho on toisella puolella maapalloa Etelä-Koreassa. Tilaussopimukset on tehtävä puoli vuotta aikaisemmin. Varastoomme mahtuu satatuhatta rengasta. Jarin mielestä liiton jäsenen velvollisuus muita liittonsa jäseniä kohtaan on äänestää. – Silloin saamme sen todellisen otannan, mitä mieltä koko liiton kenttä on asioista. Pienten työpaikkojen asiat jäävät varjoon, jos jäsenistö ei äänestä. Olen lobannut liittomme eläkeläisjäseniä puhumaan nuoremmille jäsenille, miksi äänestäminen liiton vaaleissa on tärkeää. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Autorengasala 14 Halonen Jukka (sit.) Vianor Oy, Kajaani, Kajaanin kumikorjaajien ammattiosasto 18 Kokkonen Mikko Pinnoittaja, Vianor Oy, Kuopio, Kuopion Kemialaiset ry 138 luottamusmies 22 Sammalniemi Jukka-Pekka Lapin kumi Oy, Rovaniemi, Rovaniemen Kumi- ja Nahkatyöväen ammattiosasto ry 15 Hirvonen Jan Vianor Airport, Helsingin suutarien ja kumikorjaajien ammattiosasto ry 16 Hongisto Jari (sit.) Varastopäällikkö, Scanson Oy, Turun Seudun Kumikorjaajain ammattiosasto ry 225 19 20 Kupiainen Harri Suomen Euromaster Oy, Loviisa, Loviisan Kumikorjaajat ry Levonen Juha Vianor Oy, Tampere, Tampereen Jalkinetyöväen ammattiosasto ry 23 Vienonen Mikko Rengasmaailma Oy, Lahden muovialan ammattiosasto 17 Hosiokangas Ismo Vianor Oy, Lahti, Lahden muovialan ammattiosasto ry 21 Pikkarainen Jari Pohjolan Rengas Oy, Joensuu, Joensuun Kumi- ja Lasikorjaajien osasto 279 ry Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! www.teamvasemmisto.fi/ vaalit/autorengasala Sähköinen ja postivaali 1.–15.3.2015. Muista äänestää! Eveliina ja Arto ovat valmiita ajamaan jakajien asiaa myös liittokokouksessa. Lehdenjakajat ahkeria yönkulkijoita Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Tamperelainen Eveliina Koivisto on yksi näistä yönkulkijoista. Hän on töissä Alma Manu Oy:ssä, yritys painaa ja jakaa Aamulehteä. Eveliina on myös aktiivinen toimija ay-liikkeessä, hän on ammattiosastonsa Tampereen Lehdenjakajien sihteeri sekä työpaikallaan hän toimii jakajien varatyösuojeluvaltuutettuna. Toinen haastateltu yönkulkijamme on Lahden Ahtialassa asuva Arto Öfversti, hän toimii jakajana Esa Jakeluissa. Hän on myös työpaikkansa luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Jakajat Jakajan työtä ei arvosteta Suomessa arvostetaan sitä, että sanomalehdet jaetaan yön tunteina lehden tilaajille kotiin ja lehti on luettavissa jo varhain aamulla. Jos tilattu lehti ei ole aamukahvi pöydässä, niin tuntuu siltä että koko päivä on pilalla. Sää ei ole koskaan esteenä sanomalehden jakelussa. Satoi tai paistoi on hellettä tai pakkasta 40 astetta, niin aina lehti tuodaan perille. Eveliina Koivisto sanoo, että suurin ongelma jakajan työssä on se, ettei siitä maksettavalla palkalla voi elää. Työnantaja on haluton lisäämään jakajien työtä ja jakopiirejä, vaikka se olisi helposti hoidettava asia. Jakajien vaihtuvuus on suurta, uusia ihmisiä tulee ja menee. Eikä työnantaja tarjoa lisätyötä vakituisille jakajille vaan hakee mieluummin uusia lehdenjakajia. – Työsopimuslaki määrää, että töitä tulisi tarjota vakituisille osa-aikaisille jakajille, ennen kuin palkataan uusia jakajia. Näin toimien saataisi jakajille enemmän jaettavaa ja palkkaa, sekä motivaatiota lehtien jakeluun, sanoo Eveliina. Luottamusmies Arto Öfversti muistuttaa, etteivät jakeluyhtiötkään arvosta omia lehdenjakajiaan. – Sen osoittaa suuri vaihtuvuus. Jos palkka ja muut työehdot olisivat kohdallaan, niin eihän silloin vaihtuvuus olisi näin suurta mitä se nyt on. Nyt kun olemme osana suurta TEAM-liittoa, niin ensimmäiseksi tulee mieleen sopimusalo- Arto on huolestunut jakajatyön turvallisuudesta yön pimeinä tunteina. ”Työvaatteet työehto sopimukseen.” jen solidaarisuus pieniä ja matalapalkkaisia sopimusaloja kohtaan, kaveria ei jätetä. Odotellaan jospa tavat muuttuisivat ja neuvotellaan vaikkapa ensimmäiseksi kaikille liiton sopimusaloille samansuuruinen yötyölisä, ehdottavat Eveliina ja Arto. Työsuojeluun panostettava Jakajan ammatissa on aina ja paljon vaaratilanteita. Liukkaat kelit, tuulta ja tuiskua, pimeitä kujia ja ravintolasta kotiutuvia juoppoja. Työ on yksintyötä, eikä siinä ole kaveri auttamassa jos sattuu jotain tai joutuu vaaratilanteeseen. Sanomalehteä painavalla painajalla on useita haalareita tai työvaatekertoja, mitkä työnantaja hankkii ja pesettää. Samaa tuotetta jakavalle jakajalle ei työn- Eveliina toimii Tampereen Lehdenjakajien ammattiosaston sihteerinä. antajan tarvitse hommata työvaatteita eikä työkenkiä, vaikka olosuhteet ovat aika-ajoin todella raa´at. Näppylähanskoja työnantajat ovat toki valmiita ostamaan, niitähän saa Tokmannilta kymmenen paria eurolla. Työsuojeluvaltuutettu Arto Öfverstin mielestä työvaatetuksen hankkiminen kuuluu työnantajalle. Kun niitä ei työnantaja vapaaehtoisesti halua hankkia niin se tulee saada määräykseksi työehtosopimukseen. Eveliina pitää myös tärkeänä työvaatetusta. Hän hankki askelmittarin ja mitta- si kuinka monta askelta hän ottaa työvuoron aikana kun jakaa lehtiä. Askelmittari näytti 10 000 askelta työvuoron aikana. Hyvät työkengät olisivat jakajan työssä ensiarvoisen tärkeät. Ja säästyttäisiin turhilta sairauslomilta. Parannettavaa jakajan työssä Eveliina Koivisto sanoo ettei kannata pelotella jakajia sillä, että jakelu tulee loppumaan, jakelua kyllä riittää. – Lisäjakelusopimuksiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, eikä tule tehdä liian halpoja paikallisia sopimuksia. Tulee muistaa että niistä sopivat luottamusmies ja työnantaja yhdessä, ei työnantaja yksin. Yölisää tulee saada huomattavasti paremmaksi, samalle tasolle kuin kirjatyöntekijöillä on. – Työehtosopimusneuvottelijoiksi tulee saada parhaat voimat mitä työpaikoilta löytyy. Kellotusmahdollisuutta ei saa koskaan poistaa jakajien työehtosopimuksesta, Eveliina vaatii. Edellisten lisäksi Arto Öfversti haluaa korostaa jakajan tulotasoa kokonaisuudessaan. Jakotyön turvallisuusohjeet tulee saada käyttöön ja työpaikkakohtaisiksi. Hyvää turvallisuutta on asianmukainen työnantajan kustantama työvaatetus. Ilmestymättömien päivien korvaus tulee saada myös työehtosopimukseen. Eveliina ja Arto toivovat, että jakajat äänestävät aktiivisesti tulevassa liittokokousvaalissa ja osallistuvat muutenkin paikalliseen toimintaan ammattiosastoissa ja työpaikoilla. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Jakajat 33 34 Isomäki Niina (sit.) Alma Manu, Pori, Porin Seudun Sanomalehdenjakajat ry, tsv, ao:n pj 37 Koivisto Eveliina (sit.) Alma Manu, Tampere, Tampereen Lehdenjakajat ry os 7215, ao:n sihteeri, tsv-vara 38 Peippo Juha Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, Salon Kirjatyöntekijät ry 7039, työsuojeluvaltuutettu Sillanpää Jani Savon Jakelu Oy, Kuopion seudun sanomalehdenjakajat ry, ao:n pj, plm, tsv 35 36 Kouhia Päivi Ilves jakelu, Hämeenlinna, Hämeenlinnan Kirjatyön tekijäin Yhdistys, plm Laevuo Cristian Ilves jakelu, Riihimäki, Riihimäen Sanomalehden jakajat ry 39 40 Tyystälä Marja-Leena Alma Manu, Kemi, Kemin Lehdenjakajain yhdistys ry, ltm, TES-jaoston jäsen Öfversti Arto Esa Jakelut Oy, Lahti, Lahden Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, tsv,luottamusmies Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Eveliina Koivisto TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Arto Öfversti www.teamvasemmisto.fi/teamspirit Kaikkien sopimusalojen ehdokkaat esillä myös ryhmän sivuilla: www.teamvasemmisto.fi/vaalit Kolumni: Paavo Salo Liitossa töissä ”Päivää. Meillä alkoivat yt-neuvottelut”. Tämä on ollut yksi yleisimmistä tervehdyksistä, mihin liiton edunvalvontaosastolla työskentelevät päivystäjät ovat joutuneet viime vuosina vastaamaan. Se alkoi kesän loppupuolella vuonna 2008 ja on jatkunut näihin päiviin saakka. Kuusi ja puoli vuotta, eikä se ole ohi vieläkään. Pahimpina aikoina puhelin soi aivan taukoamatta ja soittajienkin oli varmasti vaikea päästä läpi. Fudut-niminen yt-opas on ollut suosittu tuote. Tänä aikana on meidänkin liiton sopimusaloilta hävinnyt lukuisa määrä teollisia työpaikkoja ja mikä pahinta, osa niistä lopullisesti. Liiton suurin ja varmasti merkittävin työosasto on edunvalvontaosasto. Työehtosihteerien tehtävänä on huolehtia jäsenistön edunvalvonnasta. Jokaisella liiton sopimusalalle on nimetty työehtosihteeri, joka on vastuutoimitsijana omalla sopimusalallaan. Joillakin työehtosihteerien vastuualueeseen saattaa kuulua useampiakin sopimusaloja. Lisäksi esimerkiksi sosiaalipolitiikalle ja tasa-arvoasioille on oma vastuullinen toimitsija kuin myös työturvallisuusasioille Työehtosihteerin toimenkuva on varsin monisäikeinen. Kahta samanlaista päivää ei ole ja kukaan ei koskaan ole kaikkitietävä. Aina tulee eteen kysymyksiä, joihin ei löydy valmiita vastauksia. Tästä on suurimmaksi osaksi kiittäminen työnantajapuolen kekseliäisyyttä. Täydellistä osaajaa ei ole, mutta onneksi voi aina kilauttaa kaverille tai pohtia muutoin yhdessä probleemeja. Yhteistyössä on voimaa, tässäkin työssä. • • • Työehtosihteerien työtä helpottaa vahva ja osaava luottamusmiesverkosto. Ja päinvastoin. Työelämä on pirstoutunut, läheskään kaikilla työpaikoilla ei ole edunvalvonnasta vastaavaa luottamusmiestä ja tällöin jäsenistö ottaa ongelmissaan suoraan yhteyttä liittoon. Sanomattakin lienee selvää, että tällöin asioiden hoitaminen mutkistuu ja työkuorma liitossa kasvaa. Viime vuosien muotitauti on ollut myös ulkoistaminen. Tämä on koskenut myös työntekijöiden palkanlaskentaa, joka yhä useammin on annettu ulkopuolisen tahon hoidettavaksi. Näistä työntekijöiden palkanlaskentaa suorittavista toimistoista tulee vuosittain satoja kysymyksiä, jotka liittyvät jäsenistömme palkanlaskentaan. Sinällään hyvä, että kysymykset tulevat meidän liittoon, koska silloin osaamme antaa myös työntekijöiden lähtökohdista olevia vastauksia. Jotkut palkanlaskentaa harjoittavat toimistot pyrkivät myös tulkitsemaan työehtosopimusten määräyksiä. Siihen heillä ei ole oikeutta. Työehtosopimusten tulkintaan on oikeus vain sopijaosapuolilla eli työntekijöillä ja työnantajilla. ”Ay-liikkeessä toimiminen on elämäntapa.” Työnantajilla on siihen vielä etuoikeus. Mutta tulkintaoikeutta työntekijöiden työehtosopimuksiin ei ole ulkopuolisilla tahoilla, kuten esimerkiksi tilitoimistoilla. Päivystykset kuuluvat työehtosihteerien tehtäviin ja päivystystä hoidetaan päivittäin kahden työehtosihteerin voimin. Tämä tarkoittaa noin yhden päivystysvuoron hoitamista viikossa kullekin työehtosihteerille. Vilkkainta päivystyksessä on yleensä maanantaisin ja perjantaisin, samoin kuin arkipyhien ja kesälomien läheisyydessä. Myös netin kautta tulleet yhteydenotot ja kysymykset ohjataan liiton päivystäjille ja niinkuin netin käyttö on lisääntymään päin, niin myös lisääntyneet sieltä kautta päivystykseen tulleet yhteydenotot. • • • Riita-asioiden hoito muodostaa tehtäväkentän, johon suurin osa työehtosihteerien ajasta menee. Ja niitä riittää, olipa maan tilanne huono tai hy- vä, olipa käynnissä työehtosopimusneuvottelut tai muutoin seesteisempi aika. Viime aikoina ovat lisääntyneet lomautuksiin ja työsuhteiden päättämisiin liittyvät erimielisyysasiat. Työehtosihteerien ajasta suurin osa menee tunkiolla käyskennellessä, jäsenistön kannalta ikävien asioiden hoitamisessa. Harvassa on ne puhelut, jossa todettaisiin, että ”nyt menee hyvin, kiitos sinulle, että olet ollut osallisena siinä”. Riita-asioita hoidetaan joko työnantajaliiton kautta tai sitten olemalla suoraan yhteydessä työnantajiin. Riippuu siitä, onko työnantaja työnantajaliiton jäsen. • • • Liiton toimisto on siis työehtosihteerin pääasiallinen työpaikka, mutta jos tuo roskakorin vahtiminen kyllästyttää, on välillä mahdollisuus pistäytyä tapaamassa jäsenistöä myös työpaikoilla. Monesti siellä käydään jotain erimielisyysasiaa hoitamassa, mutta myös muunkinlaista apua antamassa. Esimerkiksi erilaisten palkkausjärjestelmien, työaikajärjestelmien tai työsuojeluun liittyvien asioiden hoitaminen on osa toimenkuvaa. Valitettavasti tällaiset kehitystehtävät ja niiden hoitaminen ovat pitkäaikaisesta talouden taantumasta johtuen olleet viimeaikoina vähäisempiä. Enemmän on työpaikoilla kaivattu kaikenlaista kriisiapua. Kyllä meillä toimistolla on tiedossa, että jäsenistö toivoisi paljon useamminkin liiton edustajien vierailevan työpaikoilla. Liiton ja sen edustajien antama tuki on tärkeää työpaikkojen luottamustehtävissä toimiville, mutta jäsenistö on myös se taho, josta työehtosihteeri saa voimaa tehtäviensä hoitoon. Tosin palaute voi joskus olla aika kärjekästäkin, oikeutettua tai ei, miettiköön kukin kohdaltaan. Ammattiyhdistysliikkeessä toimiminen on elämäntapa, elämän asenne. Jos joku kokee sen palkkatyöksi, on silloin väärässä paikassa. Tässä ollaan sielulla mukana. Näkyillään ja tapaillaan! Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edun valvontaosastolla työehtosihteerinä. Niina Järvinen ja Juha Grönmark haluavat liittotyöskentelyyn avointa demokraattista keskustelua. Tehokkaana tehtaalla ja valtuustossa Teksti ja kuva: JOUKO HURU Pääluottamusmies Juha Grönmark (synt. 1964) on varsinainen tehopakkaus. Hän tekee täystehoista työpäivää aina kun mahdollista Huntsman Pigmentsin Porin tehtaalla. Joka välissä hän hyppää Helsingissä TEAMin asioissa. Hän on ollut TEAMin valtuuston toinen varapuheen- Kemian perusteollisuus johtaja vuodesta 2010 saakka ja istuu erilaisissa TEAMin johdon työryhmissä. Vielä haastattelupäivänä Grönmarkilla oli edustettavanaan Porin titaanioksiidia tuottavalla tehtaalla noin 350 TEAMilaista työntekijää. Juttua kirjoitettaessa Grönmark ilmoittaa kesken olevista yt-neuvotteluista, että Huntsmanin kansainvälinen kemianalan konsernilla on tarve vähentää Porin tehtaaltaan satakunta duunaria. – Mutta jos tuosta luvusta vähennetään tänä vuonna muutenkin eläköityvät ja mahdollisissa liikkeen luovutuksis- sa uusille työnantajille siirtyvät, sekä toimihenkilötehtäviin siirtyvät, on irtisanottavien määrä noin 50–60 henkilöä. Tietenkin teemme kaikkemme myös neuvottelujen jälkeen, jotta luku vielä pienenisi. Porin tehdas on siirtynyt muutamassa vuodessa vilkkaasti omistajalta toiselle. Aikoinaan sen perusti valtionyhtiö Vuorikemia vuonna 1957. Pitkään tehdas oli Kemiran, kunnes se vuonna 2008 alkoi liukua ulkomaisiin käsiin, ensin amerikkalaisen Rockwood Holdingsin kautta osaksi sen omistamaa saksalaista Sachtleben Chemie -yritystä ja nyttemmin Hunstmanin pörssiyhtiön haltuun. Huntsmanilla on yli 75 tuotanto- ja tuotekehityslaitosta yli 30 maassa. Liikevaihto on yli 10 miljardia dollaria. Jäsenen pitää tuntea liitto omakseen TEAMin vaaleissa tärkeiksi esiin nostettaviksi asioiksi Grönmark kokee edunvalvonnasta huolehtimisen. – Kyllähän se jäsenten edunvalvonta on se ykkösasia. Ja siinä tasapuolisuus ja reiluus. Liittofuusioita hän ei täysin tyrmää, mutta korostaa, että on tärkeää, millä eh- doilla fuusioidutaan. SAK:n ja STTK:n yhteen menokaan ei ole mikään mörkö. – Liiton toiminnan pitää olla sellaista, että jokainen jäsen huomaa ja tuntee, että se on mun liittoni ja että ne ajaa mun asiaa. Pitää tehdä alojen ja duunarin kannalta järkeviä päätöksiä. Jos jollakin alalla on mitattavissa rahaa ulos, niin se sitten mitataan. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Vaikeimpia yt-neuvottelutilanteet Grönmark tuli Kemiralle vuonna 1982 ja aloitti siellä ay-liikkeen työsuojelutehtävissä 1986. Pääluottamusmies hänestä tuli juuri kun firmaa oltiin jo kovaa vauhtia myymässä vuonna 2007. TEAMin liittokokousvaaleissa hän edustaa edelleen vasemmistoliiton ja sitoutumattomien ryhmää. Luottamusmiehen töissä Grönmark sanoo eniten aikaa vievän jäsenten perusasioiden hoitaminen, palkka-, työaika- ja muut arkiset ongelmat. – Kaikista vaikeimpia ovat yt-neuvottelutilanteet, koska silloin pelissä on yleensä monien duunareiden tulevaisuus. Neuvottelijoilla on todella kovat paineet kummastakin suunnasta, eikä niistä valitettavasti juuri koskaan selvitä voittajina. – Normitilanteessa vaikeimpia asioita ovat mielestäni työyhteisöjen sisällä olevat henkilöiden väliset ristiriidat. Näissä tilanteissa tunteet käyvät ylikierroksilla eikä kukaan aina osaa sanoa mistä ongelmat ovat alkaneet. Tilanteita ei paranna se, että useinkaan työnantaja ei tee mitään ongelmien ratkaisemiseksi, päinvastoin, ja lopputuloksena on umpikuja. Vaikeimpia ovat työntekijöiden henkilökohtaiset asiat esimerkiksi silloin, kun ”Edunvalvonta on ykkösasia.” ihminen on palaamassa pitkän sairausloman jälkeen takaisin töihin. – Silloin mennään lähelle ihmisen herkkiä henkilökohtaisia asioita, kun kaveria yritetään saada takaisin työelämään hieman köykäisempiin tehtäviin uudelleen sijoittamalla tai muuten. Näissä tapauksissa on sitten semmoisia asioita, joista ei parane hirveästi huudella ja puhutaankin vain se, mitä kaveri on antanut luvan puhua. Niina Järvinen pitää tasa-arvoa tärkeänä. Nuorten ääni kuuluviin Teksti ja kuva: JOUKO HURU Liittovaaliehdokas varastonhoitaja Niina Järvisen (synt. 1986) mielestä TEAMissa pitäisi saada nuorten ääni enemmän kuuluviin. Järvinen haluaa ajaa TEAMissa edunvalvonnan päätehtävän lisäksi kaikkinaista tasa-arvoa. Siihen kuuluu niin sukupuolten palkkaukseen liittyvä, puoluepoliittinen kuin työntekijöiden ikään liittyvä tasa-arvo. – Nuoret saattavat jäädä esimerkiksi palkkauksen suhteen joskus huonompaan asemaan. Meidän työpaikalla tosin nuoret pääsevät jo vuoden sisällä normaalipalkkauksen piiriin. Tehtaalla menee hyvin Järvinen työskentelee Yaran Siilinjärven tehtaalla, jonka päätuotteita ovat lannoitteet ja fosforihappo. Tehdas on osa isoa kansainvälistä pörssiin kirjautunutta Yara-konsernia, jolla on tehtaita yhteensä 22 eri puolilla maailmaa. Suomessa Yaralla on tehtaita Siilinjärven lisäksi Kokkolassa, Harjavallassa ja Uudessakaupungissa. Kotkaniemessä on lisäksi tutkimusasema. Järvinen on työskennellyt Yaralla vakituisena vuodesta 2007 asti. Hän on TEAMin paikallisen ammattiosaston puheenjohtaja ja nuorisovastaava. Lisäksi hän on SAK:n Siilinjärven paikallisosaston puheenjohtaja. Hän kertoo, että Yaran Siilinjärven tehdas on siitä erikoinen tämän päivän Suomessa, että sillä menee hyvin. Siksi siellä ei ole kovin paljon mitään suuria työsuhdeongelmiakaan, kun tehtaan menestys heijastuu henkilökuntaan hyvänä henkenä. – Meillä menee hyvin ja väkeä tulee lisää. Minun aikana ei ole käyty yt-neuvotteluja. Tänä aikana on mennyt todella hyvin. Kemian perusteollisuus 83 Björkbacka Juha (sit.) Prosessimies, Kemira Chemicals Oy, Oulu, Typen Kemiantyöntekijät ry os.064 87 Hiironen Seppo Talonmies, J.M.Huber Finland Oy, Haminan Kemiantyöntekijät ry, 2. tsv, TES-jaosto 84 Grönmark Juha Sachtleben Pigments Oy, Porin Kemian Työntekijät ry os. 036, plm, valt. 2. varapj 88 Joutsio Minna Prosessinhoitaja, Sachtleben Pigments Oy, Porin Kemian Työntekijät ry os. 036 85 Hannula Toni (sit.) Prosessinhoitaja, Biovakka Oy, Turku, Turun Kemia ry 89 Juntunen Tomi Typen Kemiantyöntekijät ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton hallitusjäsen 86 Heikkinen Erno Kemiittipanostaja, Oy Forcit Ab, Talvivaara, Räjähdysaine palvelutyöntekijät ry 081 90 Järvinen Niina Varastonhoitaja, Yara Suomi, Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry, ao:n pj, nuorisojaosto Vassariryhmän blogit luettavissa osoitteessa: 91 Kervinen Vesa (sit.) Laitosmies,Kemira chemicals, Sastamala, Keikyän Kemianalan ammattiosasto 015 ry 92 Keski-Hirvi Kari (sit.) Vaihetyöntekijä,Remusa Oy, Valkeaksoki, Kemia 67 ry ao:n pj, varaplm www.teamvasemmisto.fi/ blogit Kirjoittajina mm. ehdokas Tomi Juntunen Kemian perusteollisuus 93 Laamanen Petri (sit.) Liuottaja, J.M.Huber Finland Oy, Haminan Kemiantyöntekijät ammattiosasto ry 101 97 Perkola Tomi (sit.) Operaattori, Kemira, Harjavalta, Harjavallan Kemiantyöntekijät ry 005, plm 94 Leinonen Janne (sit.) Eastman Oy, Typen Kemiantyöntekijät ry, ao:n varapj, plm 98 Suomela Mikko Operator, Air Liquide Finland Oy, Raahe, Typen Kemiantyöntekijät ry, plm 95 Mustajärvi Erkki (sit.) Cabb Oy, Kokkola, Kokkolan Kemiantyöntekijät ry plm, valtuuston jäsen 96 Paavilainen Martti (sit.) Aga Oy, Riihimäki, Oy AGA Ab:n Työntekijät ry, plm, ao:n pj, EWC-edustaja 99 Valjus Veli-Matti (sit.) Vast.prosessinhoitaja, Tetra Chemicals Oy, Kokkolan Kemiantyöntekijät ry os 071 100 Weman Juhani Prosessinhoitaja/sähköasentaja, Yara Siilinjärvi, Siilinjärven Kemiantyöntekijät ry ao. 43 Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Juha Grönmark ja Seppo Hiironen TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Martti Paavilainen, Janne Leinonen, Juha Grönmark ja Niina Järvinen TEAMspirit 6 (2/2013): Tomi Juntusen kirjoitus teollisuuden kurjistumisesta TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Juha Grönmark TEAMspirit 4 (2/2012): haastattelussa Juha Björkbacka ja Niina Järvinen TEAMspirit 3 (1/2012): haastattelussa Juha Björkbacka ja Janne Leinonen TEAMspirit 1 (1/2011): Tomi Juntusen kirjoitus työelämän arvoista www.teamvasemmisto.fi/teamspirit Työhyvinvointi ja palkkojen nosto Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA TEAMin vasemmiston vaalitavoitteiden kolmen kärjen Sievin Jalkineen pääluottamusmies Pentti Iso-Aho (s. 1959) asettaa niin, että ykkösasiaksi nousee jalkinealan palkkojen tason nostaminen. – Olemme matalapalkkaisin ala kaikista TEAMin aloista. Ihmisen pitää tulla omalla työllään toimeen, ettei kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen tarvitse lähteä hattu kourassa sosiaaliluukulle. Toinen tärkeä asia on työhyvinvointi, varsinkin, kun meidän ala on fyysisesti hyvin kuluttavaa ja raskasta. – Kolmanneksi on lähdettävä siitä, että työ saadaan muotoutumaan ihmisen eri elämäntilanteiden mukaan. Ihmisen mukainen työpaikka huomioi ihmisen elämän erilaiset vaiheet, isyyden, äitiyden, avioerot, sairaudet sekä vanhenemisen mukanaan tuomat muutokset. Pääluottamusmies Pentti Iso-Aho pelkää perälautojen poistumista työehtosopimuksista. Mielikuvitus kovalla koetuksella Pentti on työskennellyt Sievin kenkätehtaalla varastomiehenä 22 vuotta, josta ollut pääluottamusmiehenä 18 vuotta. Hän sanoo suostuneensa pääluottamusmieheksi pitkällisen harkinnan jälkeen. – Tuli sellainen epäkohtiin puuttumisen halu ja tuntui, että siten saan tehtyä jotain porukan hyväksi. ”Tuleva liiton hallinto päättää fuusiokuvioista.” Pääluottamusmiehen asema on työpaikalla Pentin mukaan näinä aikoina kaikin puolin haastava. – Työnantajalla on yksinvalta työpaikoilla, eikä siihen ole pääluottamusmiehellä paljon työkaluja käytettävissä. EK ajaa työehto- ja palkka-asioita työpaikoilla neuvoteltaviksi. Pelkona on, että työehtosopimuksilta putoaa perälauta pois. On työpaikkoja, joissa ei ole edes luottamusmiestä. Millaisten raamien mukaan sil- Kenkä- ja nahka teollisuus loin sopimuksia tehdään, jos raameja ei ole? – Taulukkopalkat on jo nyt meidän alalla niin pienet, että pitää olla mielikuvitusta, jos niiden varassa yrittää hengissä selvitä. Ykkösluokan taulukkopalkka on 8,51 euroa tunti ja viidennen luokan 9,85 euroa. Saksassa minimipalkka 8,60 euroa Saksassa on lakisääteinen minimipalkka 8,60 euroa, ja siellä on puolta halvemmat elinkustannukset. Eli suomalaisen työntekijän mielikuvitus on kovemmalla koetuksella kuin saksalaisen hengissä ja ve- loistaan selviytymisen suhteen. – Meidän tehtaalla keskituntiansio on noin 13 euroa. Se tekee 2 236 euroa bruttona kuukaudessa. EK:n mielestä nollasopimuksilla pitäisi jatkaa tästä eteenkinpäin. Pentin mielestä TEAMin liittokokousvaalit ja miltei samaan aikaan käytävät eduskuntavaalit on vasemmiston kyettävä linkittämään niin, että myös eduskuntavaaleissa esiin nostetaan työelämän kysymykset, keskustelun työpaikkojen olosuhteista, eläkeiän korotuksesta sekä työssä jaksamisesta. – On tärkeää, että keskustelu kanavoidaan niin, että nämä teemat ovat mielessä myös valtiollisessa vaalikopissa äänestettäessä. – Kehotan kaikkia liiton jäseniä äänestämään, koska tuleva liiton hallinto tulee todennäköisesti päättämään liittoyhteistyö- ja fuusiokuvioista. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Osaaminen alalta uhkaa kadota Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA Vuonna 1957 syntynyt Anita Kangas on kotoisin Kankaanpäästä. Työuransa aikana hän on kuulunut Kemianliittoon, Tevaan, Kenkä- ja Nahkaliittoon, ja nyt TEAMiin. – Jalkineita olen tehnyt 33 vuotta. Liitossa olen ollut 15-vuotiaasta saakka. Jo kotona opetettiin, että liittoon kuulutaan. Menin 15-vuotiaana koulusta suoraan Kankaanpäässä Männistön Paavolle harjoittelijaksi. Välillä olin Reimalla viisi vuotta. Kävin kaksi reissua Lahdessa Mono Oy:llä. Sellent Oy:llä olen työskennellyt kymmenen vuotta. Yrityksessä on viisi työntekijää, jotka valmistavat mittatilaussandaaleja tytäryhtiö Systeri Oy:n myyntiin. Pääluottamusmies Anita Kangas ei halua pärstäkerroinpalkkoja. Kenkä- ja nahka teollisuus Jalkinealan saattohoito – Olen ollut vasta vähän aikaa liittovaltuustossa, käynyt kolmessa kokouksessa ja päässyt hieman jyvälle, mitä liitossa touhutaan. Tosin mitään suuria yllätyksiä ei ole vastaan vielä tullut. Niinhän se menee, että hallitus on päättänyt asioista ja valtuusto sitten ne hyväksyy. Sanotaanko, että hieman kumileimasimen maku liittovaltuuston työstä on jäänyt. Anita Kangas on yli satajäsenisen Kankaanpään jalkinetyöväen ammattiosas- ton taloudenhoitaja, osaston hallituksen jäsen, TEAMin liittovaltuuston jäsen sekä työpaikkansa luottamusmies. Hän on myös Kenan, eli kengän ja nahan tes-jaoston puheenjohtaja. – Parhaimmillaan osastossamme oli yli 500 jäsentä. Jalkinealalla on valitettavasti menossa saattohoito, kun vertaa vanhoihin hyviin aikoihin. Vuonna 1983 Kumi- ja Nahkatyöväen Liitossa oli 15 900 jäsentä. Nyt jalkinealalla työskentelee noin tuhat henkeä. Olet työpaikkasi luottamusmies. Millainen on mielestäsi luottamusmiehen asema työpaikalla tänä päivänä? – Itselläni ei ole ollut ongelmia. Olen voinut toimia vapaasti, johtajien kanssa voi keskustella asioista suoraan. Sitä en osaa sanoa, millaista isojen työpaikkojen luottamusmiehillä on. Kotimaisuus ykkössijalle Mitä mielestäsi seuraisi, jos oikeiston ja työnantajien haave toteutuisi, ja yleissitovien työehtosopimusten sijaan työ- ja palkkaehtojen sopiminen siirtyisi työpaikkatasolle? – Ainakin pienillä työpaikoilla työntekijät olisivat lirissä pahan kerran, koska työantajia on kaiken näköisiä ja tapaisia. Jos jokainen työntekijä joutuisi neuvottelemaan palkastaan ja työehdoistaan nenätysten työnantajan kanssa, palkat maksettaisiin pärstäkertoimen mukaan. Yleissitovat tes-raamit pitää olla pohjalla. Anitan mielestä tasa-arvokysymys esimerkiksi liiton valtuustossa on aika hyvin tasan, että molemmat sukupuolet on tasavertaisesti edustettuna. ”Ei enää heikennyksiä työehtoihin.” – Luulen kuitenkin, ettei naisen euro ole meidän alalla yhtä suuri kuin miesten. Siinä on korjattavaa. Vasemmiston vaalitavoitteet TEAMin liittovaaleissa ovat laajat. Millaiseen jär- jestykseen laittaisit kolme tärkeintä tavoitetta oman alasi ja työpaikkasi suhteen? – Kotimaisuus luo työpaikkoja, joten mahdollisimman monet kenkäparit pitää tehdä kotimaassa. Alamme osaajia on vielä, mutta keski-ikä on jo reilusti yli 50 vuotta. Osaaminen jalkinealalta uhkaa kadota kohta kokonaan. Kankaanpään kurssikeskuksessa voi suorittaa alan ammattitutkinnon. Tehdastyöhön sieltä ei kuitenkaan valmistuta, ja suurin osa tutkinnon suorittaneista menee joko suunnittelijoiksi tai itsenäisiksi suutareiksi. – Enää ei pidä tehdä heikennyksiä työehtoihin. Pekkaset meiltä jo vietiin, kun siirryttiin 7,5 tunnin työpäiviin. Entä miten päättäjät kuvittelevat alamme työntekijöiden jaksavan töissä 68-vuotiaiksi? Itsellänikin alkaa olla jo kaikenlaista remppaa, enkä voi kuvitella tekeväni kenkiä lä- hes 70-vuotiaaksi. Tämä 43 vuoden työrupeamani alkaa tuntua jo ihan riittävältä. Nuorena ei ujosteltu Anitan mielestä hyvän luottamusmiehen on oltava luonteeltaan diplomaattinen, neuvottelukykyinen, että pärjää siinä välissä, kun kumpikaan osapuoli ei ole koskaan tyytyväinen. – On osattava tehdä kompromisseja, ilman sitä taitoa ei pärjää. Kun itse olin Reimalla osastoni luottamusmiehenä, sain sieltä hyvän opin. Työntekijöitä oli silloin satoja ja urakalla tehtiin töitä. Silloin nuorena ja rohkeana ei ujostuttanut mennä pomon luokse ja sanoa suoraan, miten asiat pitää tehdä ja heti. Poliittinen kädenvääntö syö ay-liikkeessä Anitan mukaan liikaa vähäisiä voimavaroja ja uuvuttaa aktiivisesti toiminnassa mukana olevia. – Jos jollakin on hyvä idea, se ei olekaan hyvä, jos se tulee väärältä puolelta. Yhteisten etujen ajamista ei pidä pilata turhalla politikoinnilla. Sitä minä en ymmärrä, että sosiaalidemokraateista toinen puoli on työläisten puolella, ja toinen puoli ei. Kerran eräs demarinainen sanoi minulle, että se on epäluottamuslause työnantajaa kohtaan, jos työpaikalle valitaan luottamusmies. Liittovaaleissa Anita Kangas toivoo aktiivista osallistumista ja vassarien voittoa. – Äänestäkää hyvät ihmiset, ja vaikuttakaa liiton pienipalkkaisten asioihin. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kenkä- ja nahkateollisuus 119 Heikkilä Elma Jalkinetyöntekijä, Kankaanpään Jalkinetyöväen ammattiosasto, ao:n pj, TES-jaosto 120 Iso-Aho Pentti Sievin Jalkine, Sievin Jalkinetyöntekijät ry, plm, liiton hallituksen jäsen 121 Kangas Anita Sellent Oy, Kankaanpään Jalkinetyöväen ammattiosasto, plm, valtuusto, TES-jaosto 122 Urmas Sinikka Friitalan Nahkatyöväen ammattiosasto ry, ammattiosaston puheenjohtaja Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! TEAMspirit 8 (2/2014): Pentti Iso-Ahon kirjoitus negatiivisista yt-neuvotteluista TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Sinikka Urmas, Elma Heikkilä ja Anita Kangas, Pentti Iso-Ahon kirjoitus luokkayhteiskunnasta TEAMspirit 5 (1/2013) ja TEAMspirit 3 (1/2012): haastattelussa Pentti Iso-Aho www.teamvasemmisto.fi/teamspirit Vänsterns målsättningar i valet Text: PENTTI ISO-AHO Arbetsvälmåendet i centrum Arbetarskyddet och arbetsvälmåendet måste vara det centrala arbetsfältet för fackförbundet. I bra arbetsliv är det också frågan om tillräcklig lön och om balans mellan arbete och livet i allmänhet. Arbetsgivarens skyldighet att erbjuda flexibilitet till arbetstagare i olika behov och livssituationer måste lyftas fram vid sidan av flexibilitetskraven som riktar sig mot arbetstagare. Bra myndighetsövervakning av arbetarskyddet är nödvändig såväl för arbetare som för ordentliga arbetsgivare. Det finns massor med arbetsplatser i Finland där man inte följer säkerhetsföreskrifter om man inte övervakar dem. Utebliven övervakning skulle leda till ökning av arbetsolyckor, osaklig behandling och tillväxt av grå ekonomi. Förbundet måste använda all sin auktoritet och påverka politiska be- slutsfattare för att förbättra arbetarskyddsmyndigheternas resursser. På 1990 talet påbörjad och med politiska beslut stöttad ökning av ojämställdhet syns som ökning av inkomstskillnader samt som ökning av fattigdom. Enligt vår grupps mening kan man inte köra ner all service som samhället erbjuder genom att utkontraktera och privatisera. Pengar och kostnadsbesparingar kan inte vara enda värden i samhället. Intressebevakning förbundets kärnroll Intressebevakningen är förbundets viktigaste verksamhet. Med intressebevakning syftar man särskilt egna medlemmarars och arbetarklassens intressebevakning – arbetsgivarna och statsmakten har sina egna intressebevakare. Bild: 123RF TEAM vänster och oberoende rf:s målsättningar i förbundsvalet grundar sig på gruppens linje och värderingar. TEAM:s Vänstergrupps tyngdpunkter i år 2015 förbundsval är närings-och industripolitiska målsättningar, arbetsmiljö- och arbetarskyddsbetonade målsättningar, socialpolitiska målsättningar, intressebevakningsmålsättningar och föreningspolitiska målsättningar. TEAM Industribranschernas fackförbund är på dessa delområden stark påverkare såväl självständigt som genom sina intressegrupper. Staten måste vara stark och målmedveten aktör och genomföra industripolitik som gynnar finländarnas intressen. Marknadskrafterna får inte bästämma över Finlands öde. Europeiska unionen och finska statsmakten kan påverka på industrins verksamhetsförutsättningar på många olika sätt. Staten måste planenligt och målmedvetet se till att industrin skapas överallt i Finland. Förmånlig och lågutsläppenergi är viktigt för att garantera industrins verksamhetsförutsättningar. Det väsentliga är besluten som påverkar på pris och transportkostnader samt på beskattning. Företagens ansvar som samhälleliga aktörer måste utökas. Kort på svenska Arbetaren måste kunna leva på sin lön och utveckling av köpkraften måste säkras med alla möjliga åtgärder. Man måste komma ifrån nollavtal och avtalsshopping och man måste få snävare ramar på användning av hyrt arbetskraft. Rejäla euromässiga lönehöjningar, förbättring av arbetshälsan, förbättring av kvalitén på arbetslivet, ökning av yrkesutbildningen och begränsning av atypiska arbetsförhållanden måste vara som målsättning i kollektivavtalen. ”Vi jobbar för hela medlemskåren.” Förutsättningar för åldrande arbetare att orka i arbetet måste befrämjas och jämlikhet mellan kön och jämställdhet i allmänhet måste kraftfullt förbättras. Kollektivavtal och bestämmelser i dem får man inte försämra i några som helst fall. Tillåtet att tänka själv TEAM:s vänstergrupp ödslar inte energi på att kritisera andra som medverkar i styrande ställning i förbundet utan fokuserar sig på medlemmarnas intressebevakning. Förbundet är för medlemmarna och det måste synas såväl i arbetsplats- som i fackavdelningsarbetet. Vi stödjer inte gruppdisciplin utan unnar medlemmarna fullständig åsiktsfrihet och yttrandefrihet i förbundets administrativa beslutsfattande. TEAM Vänster och oberoende rf försvarar jämlikt på branschen befinnande arbetstagarnas, arbetslösas, pensionärernas, och studerandes rättigheter. Gruppen känner inte behov till motsättningar inom förbund. Vi jobbar för hela medlemskåren, inte mot någon – det är vårt viktigaste vallöfte. Sammanfattningen på svenska av utvecklingschef och Vänster och oberoende gruppens ledare Hannu Siltalas text skrev Pentti IsoAho. Minnan ja Markon mielestä on tehtävä stoppi kirjatyöntekijöiden alennusmyynnille työpaikoilla. Alennusmyynnin loputtava Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Painopinnanvalmistaja Minna Kivinen asuu Nokialla, hänen työpaikkansa on Ahaa SIvunvalmistus Oy, joka sijaitsee Tampereella ja on pieni 14 hengen yritys. Kirjatyöntekijöitä heistä on yhdeksän henkilöä. Yritys on entinen Aamulehden sivunvalmistus, joka ulkoistettiin vajaa kymmenen vuotta sitten. Yrityksessä valmistetaan pääasiassa Almamedian mutta myös muidenkin lehtien ilmoitusvalmistusta ja taittoa. Minna on ollut alalla 24 vuotta, hän toimii myös työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna. Marko Lähteenmäen työpaikka on monella tapaa kuuluisa Tako Tampereen Kotelotehdas. Marko on työpaikkansa pääluottamusmies ja ammatiltaan hän on painaja. Hän on TEAM-liiton valtuus- Kirjatyöntekijät ton jäsen, sekä kuuluu myös Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen hallitukseen ja on yksi ammattiosaston työmyyristä. Työehtosopimuksen tasoa nostettava – On ehdottoman tärkeää, että on laadittu tietyt lait ja minimit, joihin käytännöt ja ansiot työpaikoilla nojautuvat. Työnantajahan menee yleensä aina sieltä missä aita on matalin, sanoo Minna Kivinen. Erityisesti haastateltavia huolettaa ns. paikallinen sopiminen työpaikoissa, joissa ei ole luottamusmiestä. Onko se sitä, että pomo ottaa työntekijät yksitellen puhutteluun pieneen ahtaaseen koppiin ja sitten aletaan neuvotella työehtojen heikentämisestä? Ole siinä sitten tiukkana, kun pomo tuijottaa ja kysyy, että ”suostutko palkan alennukseen” ja heti perään tulee että ”kaikki muut ovat jo suostuneet”. – Palkan alentamiset tulisi kieltää jo työehtosopimuksessa, se ei aiheuta muuta kun lisää tuskaa ihmisten elämässä ja kulutuksen vähenemistä ja sitä kautta taas uusia vaatimuksia työehtojen heikentämiseksi, toteaa Minna. Pääluottamusmies Marko Lähteenmäen mielestä kirjatyöntekijöiden vähimmäispalkkataso on surkea. – Matalat taulukkopalkat heijastuvat myös yleiseen palkkatasoon, jopa kehä kolmosen sisäpuolella maksetaan taulukkopalkkoja eikä yhtään enempää. – Kirjatyöntekijöiden asemaa ei paranneta sillä, kun yritettiin lähes salaa neuvotella alalle kaikkien aikojen ala-arvoisinta työehtosopimusta, missä ei ollut kuin huononnuksia nykyiseen työehtosopimukseen verrattuna. Maamme kirjatyöntekijät saavat kiittää ryhmämme edustajia, jotka saivat asiasta vihiä ennen lopullista päätöstä ja pystyivät estämään tämän kevyt-TES:n syntymisen – ainakin toistaiseksi, sanoo Marko. Marko Lähteenmäki toimii pääluottona Takon Kotelotehtaalla. Työehtoheikennyksiä tarjolla Kysymykseen graafisen alan tulevaisuudesta Marko Lähteenmäki toteaa nopeasti, että huonolta näyttää. Hänen mukaansa ensimmäiseksi tulee laittaa piste palkanalennuspuheille. – Suomalainen teollisuusduunari ei ole vastuussa maamme taloudellisesta tilanteesta. Herrat ja johtajat töppäilevät, mutta duunarit joutuvat maksumiehiksi. ”Jäsenten eduista pidettävä kiinni.” – Päivittäin saa kuulla kun työnantajat esittävät työntekijöilleen palkanalennuksia ja muita sopimusheikennyksiä. Valitettavan usein ne hyväksytään myös työntekijäpuolella, eikä koskaan menetettyjä palkkarahoja saada takaisin vaikka kuinka kyynelehtivät toimitusjohtajat niin lu- pailevatkin, sanoo Marko puristellen päätään. – Meidänkin työpaikalla yritettiin neuvotella selviytymissopimusta. Omasta liitostammekin lähetettiin mies neuvottelemaan sopimusta, jolla pelastettaisiin työpaikat. Sopimuksen taso oli sitä luokkaa, etteivät työntekijät voineet edes ajatella sen hyväksymistä. Työnantaja ei pitänyt yksimielisistä kirjatyöntekijöistä, vaan palkitsi meidät irtisanomisilla. Mutta edustamastani porukasta olen todella Minna Kivinen valmistaa ilmoituksia Aamulehteen Ahaa Sivuvalmistus Oy:ssä. ylpeä, pidettiin kiinni tehdyistä sopimuksista, eikä myyty niitä työnantajan uhkailusta huolimatta, muistuttaa pääluottamusmies Marko Lähteenmäki. Ay-liikkeen aika terästäytyä – Vielä on paljon köyhiä maita joissa työläisillä ei ole työlakeja, eikä ammattiliittoja joihin turvautua. Suomessa taas väkeä valuu Yksityiseen Työttömyyskassaan (YTK). Ihan niin kuin vuosikymmenten taisteluilla ja niiden saavutuksilla ei olisi mitään merkitystä. Mielestäni Ay-liikkeen täytyisi terästäytyä sekä tehdä jäsenilleen ja kansalaisille selväksi, että ammattiliitossa on kyse muustakin kuin työttömyyskassasta, muistuttaa Minna Kivinen. Minna ehdottaa, että olisiko mahdollista saada TEAM-liiton järjestämiin kesä- ja talvipäiviin jotain asiallistakin ohjelmaa. Esimerkiksi pieni paneeli jostain ajankohtaisesta asiasta ja paikalle tutkijoita, eri puolueiden asiasta jotain tietäviä edustajia jne. – Luulisi osallistujista löytyvän isokin joukko ihmisiä, jotka haluaisivat muun hauskan yhteydessä kuulla jotain asiaakin. Minna Kivinen haluaa tehdä työtä sen eteen, että Teamliitto tulee lähemmäksi jäseniään. Konkreettisesti myös sinne työpaikoille ja ammattiosastoihin. Marko Lähteenmäki pitää tärkeänä sopimuspolitiikkaa, jos jostain sovitaan niin se pidetään. – Jäsenten eduista on pidettävä kiinni. Emme saa olla takinkääntäjiä. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Kirjatyöntekijät 216 Ahonen Jarmo (sit.) Rotaatiopainaja, Botnia-print Oy Ab, Kokkolan Kirjatyöntekijäin yhdistys ry, plm 220 Ikonen Mikko (sit.) Mainonnansuunnittelija, Mediasepät Oy, Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry 217 Fagerström Rainer (sit.) Sitomotyöntekijä, Hansaprint Oy, Direct Vantaa, Helsingin Kirjatyöntekijäin yhdistys, plm 221 Jäntti Harri Painaja, työtön, Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry 218 Forsström Antero Sitomokoneen hoitaja, Kirjapaino Jaarli Oy, Hämeenlinnan kirjatyöntekijäin Yhd. ry 219 Huovinen Keijo Offset-painaja, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry 222 223 Kaartoaho Mikael Painaja, Hansaprint , Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, liiton hallitus Kaija Jari (sit.) Offsetpainaja, Hämeen Kirjapaino, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry 224 225 226 227 Kannisto Markku Offsetpainaja, Takon kotelotehdas, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys, ao:n hallitus Kantelinen Tuija Painopinnanvalmistaja/ctp-tulostaja, työtön, Hämeenlinnan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry Keränen Ari Rotaatiopainaja, Kirjapaino Oy Westpoint, Rauman Kirjatyön tekijäin Yhdistys, tal.hoit. Kivinen Minna (sit.) Painopinnanvalmistaja, Ahaa Sivunvalmistus Oy, Tampereen KirjatyöntekijäinYhdistys, tsv Kirjatyöntekijät 228 229 230 231 Koskinen Reijo Lönnberg Print, Helsingin kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, ao:n ja liiton hallitus Laaksonen Kari Sanomala Oy, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, tsv, ao:n hallitus, valtuusto Laaksonen Päivi Lomautettu tuotantoassistentti, Hansaprint Oy, Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry Lae Mauri Jälkikäsittelijä, UPC print, Vaasan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, ao:n hallitus 232 233 234 235 Lähteenmäki Marko Takon kotelotehdas, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, valtuusto Marjamäki Annika (sit.) Premedia-asiantuntija, Edita Prima Oy, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry 236 237 Mattila Juha (sit.) Sähkömies, AKHP (Hansaprint tehdas), Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, varaplm Minetti Tomi (sit.) Paperinleikkaaja, Hämeen Kirjapaino Oy, Tampereen KirjatyöntekijäinYhdistys ry, plm Laitinen Pertti Offsetpainaja, Bookwell Oy Porvoo, Porvoon Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry Leppänen Jarmo (sit.) Postittaja, Turun Sanomat, Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, ao:n pj Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Reijo Koskinen, Marko Lähteenmäki, Juha Ruotsalainen, Ari Raita ja Jorma Salovaara, Reijo Koskisen kirjoitus eläkeuudistuksesta (vain verkossa) TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Kari Laaksonen ja Petri Nurmi, Reijo Koskisen kirjoitus eläkerahastoista www.teamvasemmisto.fi/teamspirit Kirjatyöntekijät 238 239 240 241 Mäkinen Jaana Työtön, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö Nurmi Petri (sit.) Pääluottamusmies, Salon Seudun Sanomat, Salon Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry Park-Björklund Sari Varastotyöntekijä, Porvoon Kirjakeskus, Porvoon Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm Pihlaja Jukka Kohopainaja, Pk-Paino Oy, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry 242 243 244 245 Pitkänen Pekka (sit.) Paperivarastonhoitaja, Hämeen Kirjapaino Oy, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistys Pörsti Pentti (sit.) Painaja, Oy Lito-Botnia Ab, Vaasan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, valtuusto Raita Ari (sit.) Tsv, Hansaprint Oy, Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, työympäristöjaosto, ao:n hallitus Ruotsalainen Juha Tekninen asiantuntija, Media sepät Oy, Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm 246 247 248 249 Saastamoinen Juha Offset-painaja, Edita Prima Oy, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys, osaston luottamusmies Salo Olli (sit.) Painopinnanvalmistaja, KeskiPohjanmaan Kirjapaino Oy, Ylivieskan Kirjatyöntek. Yhd. Salomaa Heikki Työtön jälkikäsittelijä, Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, Kivikirjan isäntä Salovaara Jorma Mainosvalmistaja, I-mediat Oy, Seinäjoen Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, ao:n sihteeri Kirjatyöntekijät 250 Sarlin Harri Laitosmies, AKHP (Hansaprint tehdas), Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm 254 Tenhivaara Vesa Työtön, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry 251 Silver Esko Offsetpainaja, A & R Carton Oy, Kauttuan Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry 255 Valkola Pirjo (sit.) Aste Helsinki, Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, TEAMin järjestöjaosto 252 Tantarimäki Sari Kopisti, tuotannon esimies, Multiprint, Vaasan Kirjatyöntekijäin Yhdistys, ao:n sihteeri 256 Vesanen Juhani (sit.) Offset-painaja, Auraprint Oy, Turku, Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, varaluottamusmies 253 Tarvonen Timo (sit.) Operaattori, Finepress Oy, Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm 257 Vikkula Maija (sit.) Jälkikäsittelytyöntekijä, Takon Kotelotehdas, Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhd., tes-jaosto Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Marko Lähteenmäki, Juha Ruotsalaisen kirjoitus perussuomalaisten ay-vastaisuudesta TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Mikael Kaartoaho, Reijo Koskinen, Marko Lähteenmäki ja Maija Vikkula, Juha Ruotsalaisen kirjoitus painoalan ahdingosta TEAMspirit 3 (1/2012): haastattelussa Ari Raita ja Mikael Kaartoaho TEAMspirit 2 (2/2011): Juha Ruotsalaisen kirjoitus tilattavien lehtien arvonlisäverosta www.teamvasemmisto.fi/teamspirit 258 Vilokki Risto Painaja, Kevama Oy, Kuopion Kirjatyöntekijäin Yhdistys ry, plm, tsv, ao:n hallitus Luottamusmiehet Toni Kallioniemi ja Mira Aalto ovat Nokian renkaiden lattiatason duunareita. Tuorein silmin duunaritasolta Teksti ja kuvat: JOUKO HURU Nokian renkaat on firma, jossa on totuttu ampumaan kovilla puolin ja toisin – kun on työpaikan kiistoista kysymys. Nyt on kuitenkin sovittelevampi ääni kellossa, molemmin puolin, sanoo vasta valittu raskaiden renkaiden vuoden 2015 alusta aloittanut uusi pääluottamusmies Toni Kallioniemi (synt. 1979), silti sanavalmis hänkin. – Tässä on nyt siltoja rakennettu uudestaan, kun niitä on aikaisemmin poltettu. Lähinnä olen koettanut rakentaa suhteita tuonne työnantajan suuntaan. Tässä on nyt ollut edellisen pääluottamusmiehen kanssa – miten sen nyt sanoisi kauniisti – melkoiset konfliktit työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Vähän samalla äänensävyllä puhuu vuodesta 2010 asti kevyiden renkaiden kokoonpano-osaston luottamusmiehe- Kumiteollisuus nä toiminut Mira Aalto (synt. 1975). Hänenkin mielestään henki tehtaalla oli kehittynyt sekä työnantajan että työntekijöiden puolella aika kyyniseksi, jos ei suorastaan huonoksi. – Se nyt meni vähän sellaiseksi, kun meillä on ollut näitä lomautuksia ja muita, että ollaan töissä ja ei olla töissä. Aalto lisää vielä, että luottamusmiehen päätyönä on ollut hyvin käytäntöläheiset erimielisyydet työntekijöiden ja pomopuolen välillä. Kallioniemi tietää entisen pelin hengen molemmissa osastoissa. Hän on työskennellyt aiemmin kevyiden renkaidenkin puolella: – Se on ollut sellaista juupas–eipäsleikkiä. Ja sitten sellaista kyttäämistä, että tekeekö jompi kumpi jotain väärin. Työn- antaja teki ihan sitä samaa, että kun joku teki virheen, niin siitä lyötiin sitten oikein kunnolla. Tämä tyyli tarttui molemmin puolin ja se oli sitten sellaista nahistelua. Rakentava ilmapiiri jo näkyy Sekä Kallioniemi että Aalto uskovat, että paremman työilmapiirin toivossa on nyt hyvä elää. Kallioniemi sanoo, että rakentavaa henkeä on jo saatu aikaan: – Se on nyt puhuttu työnantajan kanssa, että menneet on menneitä ja nyt puhutaan tulevaisuudesta. Työnantajapuoli on ymmärtänyt, että mä lähden ajattelemaan asioita vähän uudella tavalla. Sen näkee sitten mikä tulevaisuus tässä hommassa on. Mutta sanotaan nyt niin, että puolin ja toisin on ollut kyllä peiliin katsomista. Nokian renkaat on suurehko pörssiyhtiö, jonka vuositason liikevaihto on reilusti yli miljardi euroa. Yhtiön liikevaihto laski vuonna 2014 vuositasolla edelliseen vuoteen verrattuna arviolta hieman alle 10 prosenttia, mutta liikevoiton on arvioitu laskeneen yli 20 prosenttia. Kallioniemi tietää, miten laajaa ulkomaankauppaa käyvän kansainvälisen pörssiyhtiön tuotantovolyymi saattaa heilahdella varsin nopeastikin. Raskaassa on nyt noin 190 työntekijää. ”Puolin ja toisin ollut peiliin katsomista.” – Raskaaseen otettiin vuoden alusta toistakymmentä työntekijää lisää. Meillä on nyt vahva tilauskanta ja imua markkinoilla. Mutta markkinat elävät nopeasti. Saattaa olla, että kaksi vuotta mennään lujaa ja sitten se loppuu kuukaudessa. Kevyissä renkaissa ei mene yhtä hyvin. Aalto sanoo, että kevyellä puolella kävi vuonna 2009 iso puhdistus. – Silloin lattiatason kokoonpano-osastolla työntekijävahvuus oli vähärontti 150. TEAMiin kuuluvia työntekijöitä osastolla on nyt vain noin sata. Kevyissä renkaissa oli 2009 kaikkiaan 600 työntekijää, nyt noin 400. Viime vuoden 2014 lokakuun pörssitiedote yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen puhuu kylmää kieltään henkilöautopuolen eli kevyiden renkaiden vaikeuksien jatkumisesta: Mira Aalto toivoo lisää keskustelua liittoryhmien välille. ”Henkilöautonrenkaiden tuotantoa vähennetään lomautuksin tarpeen mukaan enintään 21 tuotantopäivällä vuoden 2014 aikana ja enintään 38 tuotantopäivällä vuoden 2015 aikana markkinatilanteen mukaisesti.” TEAMista saatava jäsenlähtöisempi Molemmat, Aalto ja Kallioniemi, ovat TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat - Toni Kallioniemi ei halua henkilöstöedustajana polttaa siltoja takanaan. ryhmän ehdokkaina ammattiliiton liittokokousvaaleissa. Molemmat ovat vaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla. Lattiatason duunareina he ovat tarjoamassa TEAMin ylätasolle tuoreita silmiä ison liiton asioihin. Heidän vahvuutensa on perustason duunarin asioiden tuntemus. Heillä on tuoretta kokemusta työelämästä. Kumpikin ehdokkaista puhuu suoria sanoja siitä, miksi ovat ehdokkaina. Aalto sanoo ensin, että tietyssä mielessä on tähtäimessä liiton demarivaltikan horjuttaminen. Kallioniemi myötäilee. Perusduunarille TEAMin liittotason asiat tuntuvat usein liian kaukaisilta kummankin mielestä. Aalto pukee sanoiksi vähemmistössä olevien vasemmistoliittolaisten näkemyksen: – Itse tavoittelisin TEAMin hallinnossa yhtenäistä, avointa ja jäsenlähtöistä päätöksentekoa. Minun mielestä liittotasollakin asioista pitäisi keskustella. Ei se voi olla niin, että sinne vaan kävellään ja tuodaan pöytään ryhmäpäätös ja sanotaan, että tässä se on. Kyllä siinä pitää kuunnella molempia osapuolia eikä toimia sillä mentaliteetilla, että ottakaa tai jättäkää. Molemmat vasemmistoliittolaiset luottamusmiehet sanovat, ettei puoluepolitiikka näy eikä saa näkyä tehtaalla tasa-arvoisen kohtelun horjuttajana. Kallioniemi sanoo siitä ehdottomasti: – Ei näy, eikä ainakaan tästä eteenpäin. Jos se on aikaisemmin näkynyt, niin se on ollut silloin, mutta tästä eteenpäin ei näy. Ei tule olemaan erimielisyyksiä siksi, missä puolueessa kukakin on. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kumiteollisuus 280 281 282 283 Aalto Mira Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry, kokoonpano-osaston lm Forsman Kalle Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry, varaplm, tes-jaosto Haapala Pekka Koneenhoitaja,Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry Iiponen Jukka Nokian Raskaat Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry, varaplm 284 285 286 287 Jalava Ari Laboratory assistant, ContiTech Finland Oy, Kalkun Kumityöväen ammattiosasto ry 265 Kallioniemi Toni Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry, pääluottamusmies Kivinen Tero Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry, tsv, ao:n hallituksen jäsen Kivioja Pasi Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry, ao:n hallituksen varajäsen 288 289 290 291 Laine Mika Prosessinhoitaja, Nokian renkaat Oyj, Nokian kumityöväen ammattiosasto ry Lamminsivu Kimmo Nokian Nasta Oy, Nokian kumityöväen ammattiosasto ry, osaston hallitus, tes-jaosto Koivisto Mikko Rengaslinja Oy, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry Kyllönen Timo (sit.) Contitech Finland Oy, Kalkun Kumityöväen ammattiosasto ry 265 TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat myös Facebookissa. 292 293 294 Lehti Jari Tsv, Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry, SAK:n valtuusto Luukka Jukka Kumityöntekijä, Reka Kumi Oy, Auran Kumityöntekijäin ammattiosasto 231, ao:n pj, tsv Rajala Jarno Renkaan kokooja/urheiluhieroja, Nokian renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ao. ry 228 295 296 297 Rönn Kari Operaattori, Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry 228 Sorvali Petri Plm, Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry 228, ao:n pj Viitanen Jari Koneenhoitaja, Nokian Renkaat Oyj, Nokian Kumityöväen ammattiosasto ry 228, osaston luottamusmies, ao:n hallitus Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Petri Sorvali, Jari Lehti ja Kalle Forsman TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Petri Sorvali, Jukka Luukka, Jari Lehti, Kari Rönn ja Tero Kivinen TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Kimmo Lamminsivu TEAMspirit 4 (2/2012): haastattelussa Petri Sorvali ja Jari Lehti www.teamvasemmisto.fi/teamspirit Kaikkien sopimusalojen ehdokkaista lisätietoa TEAMin vasemmistoryhmän uusituilla nettisivuilla: www.teamvasemmisto.fi/vaalit Kumiteollisuus Vasemmiston valtuustoja hallitusryhmä kauden viimeisessä kokouksessa Riihimäellä marraskuussa 2014. Vasemmiston vaalitavoitteet Teksti ja kuvat: HANNU SILTALA TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n liittokokousvaalitavoitteet perustuvat ryhmän linjaan ja arvoihin. Niiden pohjalta syksyllä 2014 eri sopimusalatapaamisissa pohdittiin ryhmän yhteisiä sekä sopimusalakohtaisia vaalitavoitteita, joista nivoutuvat selkeät pääteemat. TEAMin vasemmistoryhmän painopisteet vuoden 2015 liittokokousvaaleissa ovat elinkeino- ja teollisuuspoliittiset tavoitteet, työympäristö- ja työsuojelulliset tavoitteet, sosiaalipoliittiset tavoitteet, edunvalvonnalliset tavoitteet ja järjestöpoliittiset tavoitteet. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto on näillä osa-alueilla vahva vaikuttaja niin itsenäisesti kuin sidosryhmiensä kautta. Kotimaisuus tuo työpaikkoja Valtion tulee olla vahva ja määrätietoinen toimija sekä toteuttaa suomalaisten etua ajavaa teollisuuspolitiikka. Valtiolla täytyy olla tahtotila ja toimintakyky. Markkinavoimat eivät saa päättää Suomen kohtalosta. Euroopan unioni ja Suomen valtiovalta voivat vaikuttaa teollisuuden toimintaedellytyksiin monin tavoin – myönteisesti tai kielteisesti. Siksi kaikkia säädöksiä ja ”TEAM on vahva vaikuttaja.” päätöksiä valmistellessa on tarkkaan arvioitava niiden vaikutukset elinkeinotoimintaan. Rikkidirektiivin kaltaisia virheitä ei saa enää tapahtua. Valtion on suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti huolehdittava, että teollisuutta luodaan kaikkialle Suomeen. Samal- la tulee huolehtia, että kotimainen omistus säilyy riittävänä. Jo syntynyttä teollista pohjaa eri puolilla Suomea ei saa hävittää. Valtio ja muut yhteiskunnan toimijat voivat vaikuttaa monin keinoin, että kotimaiset tuotteet pärjäävät paremmin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Keskeisiä ovat energian hintaan ja kuljetuskustannuksiin sekä verotukseen vaikuttavat päätökset. Lisäksi kotimaista kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on tuettava. Yritysten vastuullisuutta yhteiskunnallisina toimijoina on lisättävä. Erilaisten valtion tukien, esim. tutkimus- ja kehitystukien ehdoksi tulee asettaa työllistäminen, toiminnan kehittäminen ja investoinnit Suomessa. Väärinkäytöksiin tukija rahoitusasioissa on puututtava herkemmin – koijareille liiketoimintakiellot. Suomen energiapolitiikassa on otettava huomioon kotimaisuus, teollisuuden kilpailukyky ja ympäristövaikutukset tasapainoisesti. Teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa kohtuuhintainen ja vähäpäästöinen energia on tär- keää. Energian hinta ja saatavuuden varmuus vaikuttavat suoraan kilpailukykyyn ja uusien investointien syntyyn. Uusia, erityisesti kotimaisia ja vähähiilisiä, energialähteitä on kehitettävä monipuolisesti. Erilaisten energiamuotojen mahdollisuuksien tarkastelu ja uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen tuovat lisää työtä kemianteollisuudelle ja TEAM-liiton sopimusaloille. Ihmisarvoinen terve työelämä Ihmisen perusoikeus on, ettei työ tai työympäristö uhkaa hänen henkeään ja terveyttään. Työkyvyttömyyseläke-, ammattitauti- ja tapaturmatilastot kuitenkin osoittavat, että tästä tilanteesta ollaan vielä kaukana. Työurat voivat aidosti pidentyä vain työolosuhteita parantamalla – ei eläkeikää nostamalla. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin tulee olla liiton keskeistä työsarkaa. Tutkimusten ja eläketilastojen mukaan teollisuustyön suurin riski ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. TEAMilaiset joutu- ”Työhyvinvointi liiton keskeistä työsarkaa.” vat edelleen tekemään paljon töitä, joissa on liian raskaita nostoja sekä toistuvia ja yksipuolisia työliikkeitä. Näissä raskaissa töissä työnantajan maksama sairausajan palkkajakso on aivan liian lyhyt. Teollisuustyön ergonomia voi olla nykyistä paljon parempaa. Tähän on osaamista ja välineitä. Kysymys on tahdosta. Maahamme olisi saatava teollisuusergonomiaa paremmin ja selkeämmin määrittävät säädökset. Sopimusalatapaaminen Tampereella lokakuussa 2014. Valtiovalta on asettanut Työelämä 2020 -hankkeessa tavoitteeksi, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Liiton on omalta osaltaan huolehdittava, että tämä toteutuu ja tarkoittaa nimenomaan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja turvallisuuden merkittävää kehitystä. Hyvässä työelämässä on kysymys myös riittävästä palkasta sekä työn ja muun elämän tasapainosta. Toivomme pitkäjänteisyyttä ja vakautta työelämään. Siitä huolimatta, että elämme epävakaassa globaalissa maailmassa, haastamme työnantajat rohkeasti katsomaan nurkan taakse ennemmin kuin ylireagoimaan. Jatkuva voiton tavoittelu ja suunnan muuttaminen tulee pitkällä aikajänteellä kalliiksi. Huomiota tulee kiinnittää ikäohjelmiin koko työuran aikana ja pyrkiä hyvään yhtenäiseen työelämään. Työsuojelu kunniaan Joustavuus on ollut työelämän käytetyimpiä termejä jo vuosien ajan. Globaali kil- pailu edellyttää yrityksiltä ja siten työntekijöiltäkin joustavuutta. Tämä ei voi kuitenkaan jatkua loputtomiin. Työntekijöihin kohdistuvan joustavuusvaatimuksen rinnalle on otettava työnantajan velvollisuudet tarjota joustavuutta työntekijöille erilaisissa tarpeissa ja elämäntilanteissa. Yhdensuuntainen joustavuus johtaa työuupumukseen, masennukseen ja työkyvyttömyyteen. Tämä tuottaa inhimillistä kärsimystä ja valtavia kustannuksia koko yhteiskunnalle. Liiton on tuotava joustavuuskysymys vakavasti työehtosopimusneuvotteluihin. Teollisuusaloilla tapahtuu edelleen paljon tapaturmia ja syntyy ammattitauteja. Kemianteollisuuden joidenkin yritysten hyvät esimerkit osoittavat, että turvallinen työ on mahdollista. Turvallisuutta täytyy johtaa. Sen täytyy olla yrityksen arvo. TEAM-liiton tulee yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa kannustaa yrityksiä ja työpaikkoja näiden hyvien esimerkkien mukaiseen toimintaan. Hyvä työsuojelun viranomaisvalvonta on välttämätöntä niin työntekijöille kuin kunnon yrityksillekin. Suomessa on paljon työpaikkoja, jotka eivät noudata turvallisuusmääräyksiä ellei niitä valvota. Valvomattomuus johtaisi työtapaturmien, epäasiallisen kohtelun ja harmaan talouden kasvuun. Tämä olisi vakava uhka turvallisuudelle ja kilpailuhaitta sääntöjä noudattaville yrityksille. Liiton tulee käyttää kaikkea arvovaltaansa ja vaikuttaa poliittisiin päättäjiin työsuojeluviranomaisten resurssien parantamiseksi. Inhimillinen yhteiskunta Sopimusalatapaaminen Ängesholmissa syyskuussa 2014. Maailman muuttuessa ympärillämme on sosiaalipolitiikalla hyvin ajaton tehtävä. Tehtävän suuntaviivoja määrittelevät tavoitteet työntekijöiden hyvästä elämästä ja tehtävää raamittaa alati kehittyvä yhteiskunta. Sosiaalipolitiikka aihealuee- na edustaa jotain hyvin olennaista yhteiskunnasta. Kysymys on tasa-arvoisesta ja inhimillisestä yhteiskunnasta. Yhteiskuntaan ja yhteisöihin sitoudutaan vain kunnioituksen ja luottamuksen kautta. 1990-luvulla alkanut ja poliittisilla päätöksillä pönkitetty eriarvoistuminen näkyy niin tuloerojen kuin köyhyydenkin kasvuna. Talouden ehdoille alistunutta sosiaalipolitiikkaa luonnehtii ohjauksen tempoilevuus ja suunnan katoaminen. Ryhmämme mielestä hyvinvointivaltiossa ei voida ajaa kaikkia yhteiskunnan tarjoamia palveluita alas ulkoistamalla ja yksityistämällä. Raha ja kustannussäästöt eivät voi olla ainoat yhteiskunnan arvot. ”Ostovoima turvattava.” Taloudellinen ahdinko luo yhteiskuntaamme turvattomuutta ja epävarmuutta. Yksi suurimmista epävarmuuden aiheuttajista on työn puute. Ihmisten juoksuttaminen avustusluukulta toiselle on lopetettava ja mahdollisesti maksuun tulevat etuudet järjestettävä niin, että yksi käynti ja selvitys riittävät. On hölmöläisen takin jatkamista, että toiselta luukulta maksettu etuus leikkaa toiselta luukulta maksettua etuutta pois. Historian kuluessa saavutetut ja taistellut edut on säilytettävä tinkimättä. Oikeiston avauksiin on kyettävä vastaamaan perustellusti, eikä liikaa ymmärtää sen intressejä. SAK:lle on mahdollistettava sille kuuluva merkitys. Meidän on jäsenliittona pyrittävä vaikuttamaan SAK:n sosiaalipoliittiseen profiiliin ja sen näkyvyy- Sopimusalatapaaminen Tampereella syyskuussa 2014. teen. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta ei saa olla ainoastaan vastapuolen aloitteiden vastustelua, vaan sen on tuotava esiin myös omia hyviä ja näkyviä avauksia. Näiden avausten ymmärtämistä edesauttaisi yhteiskuntaopin palauttaminen peruskoulutuksessa sille kuuluvaan asemaan. Eläkeratkaisu vaikuttaa kaikkiin Viime vuonna saavutettu eläkepäätös on yksi isoimpia ratkaisuja nyky-yhteiskunnassa. Se vaikuttaa kaikkiin palkkatyötä tekeviin työntekijöihin. Eläkeratkaisun taustalla on laskelmat siitä, että ihmiset elävät pidempään ja yhteiskunnan maksukyky ei riitä turvaamaan eläkkeitä pitkällä aikavälillä. Tästä keskustelusta työnantajapuoli mieluusti unohtaa, että sokealla voiton tavoittelulla ja massatyöttömyydellä ei ns. kestävyysvajetta ratkaista tai työuria pidennetä. Työllisyys ratkaisee. Ryhmällämme on pelko, että vaikka eläkesopimuksen tekstissä on huomioitu raskaan fyysisen tai psyykkisen työn vaikuttavuus, niin uuden eläkelain valmistelutyötä sosiaali- ja terveysministeriössä tekevät tahot eivät välttämällä osaa riittävästi huomioida erilaisia kuormitustekijöitä, kuten yö- ja vuorotyön vaikutuksia elimistölle. Kuka määrittelee työn raskauden – vakuutusyhtiön yksinvaltias lääkärikö? Ratkaisun yksityiskohdissa ay-liike on paljon vartijana. Eläkesopimukseen on tulossa mahdollisuus keventää työtä viimeisinä ikävuosina, jolla toivon mukaan elvytettäisiin mestari-kisälli -järjestelmiä ja taattaisiin työn oppimisen ohessa hiljaisen tiedon siirtyminen työsukupolvelta toiselle. Edunvalvonta liiton ydinosaamista Edunvalvonta on liiton tärkeintä toimintaa ja sen tulee myös näyttää siltä, niin liiton jäsenille kuin suurelle yleisöllekin. Edunvalvonnalla tarkoitetaan nimenomaan omien jäsenien ja työväenluokan etujen ajamista – työnantajilla ja valtiovallalla on omat edunvalvojansa. Työntekijän tulee pystyä elämään työstänsä saamallaan palkalla ja ostovoiman kehittyminen on turvattava kaikin mahdollisin toimin. Myös edunvalvonnassa ammattiliiton tulee olla aloitteellinen, eikä käydä pelkkää torjuntataistelua. Hyvän ammattiliiton edunvalvonta on ammattitaitoista, suunnitelmallista ja tavoitteellista – tarvittaessa myös rohkeaa ja näyttävää. Liiton tulee keskusjärjestön kautta ja muutoinkin aktiivisesti vaikuttaa lainsäädännön tasolla tapahtuvaan työelämän sääntelyyn. Liiton tulee olla näkyvä yhteiskunnallinen toimija, jonka mielipidettä kysytään ja jonka mielipiteellä on merkitystä. Nollasopimuksista ja työehtosopimusshoppailusta on päästävä eroon ja vuokratyön käytölle on saatava tiukemmat raamit. Ikääntyvien työntekijöiden jaksamista on edesautettava ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yleensäkin on työpaikoilla tarmokkaasti parannettava. Ei heikennyksiä työehtosopimuksiin Työehtosopimuksia ja niiden määräyksiä ei saa lähteä heikentämään missään tapauksessa. Olemassa olevien sopimusten rinnalle ei voida rakentaa uusia ehdoiltaan heikompia työehtosopimuksia, vaik- Sopimusalatapaaminen Tampereella syyskuussa 2014. ka niiden avulla voitaisiinkin saada liittoon lisää jäseniä. Emme halua liiton olevan aktiivinen osapuoli työehtosopimusshoppailussa – jyrkkä ei TES:ten kevytversioille. Sopimuksia yksinkertaistaessa ei niihin saa tulla sisällöllisiä heikennyksiä. Yksittäisten sopimusten hyvät määräykset tulisi ottaa käyttöön liiton kaikilla sopimusaloilla. TES-jaostojen roolia tulee vahvistaa ja niiden tulee olla osa hallinnon eri tasojen verkostoa. Yleisellä tasolla TEAM-liiton TES-tavoitteisiin tulee kuulua reilut euromääräiset palkankorotukset, työhyvinvoinnin ja työelämän laadun parantaminen, ammatillisen koulutuksen lisääminen ja epätyypillisten työsuhteiden rajoittaminen. Järjestöpolitiikka ei ole puoluepolitiikkaa Jatkuva sosiaalinen ja yhteiskunnallinen muutos vaatii ammattiliiton toiminnan modernisointia käytännön tasolla. Tästä huolimatta järjestötoiminnan perusperiaatteen on säilyttävä samana: olemme koko jäsenistön asialla, ei pelkästään yhden poliittisen ryhmän asialla. Toiminnan ja päätöksenteon on oltava avointa ja jäsenille läpinäkyvää. Niin liitto- kuin ammattiosastotasollakin hallinnon ja johdon toiminnalla on oltava toimissaan ja päätöksissään jäsenistön tuki ja kannatus. Päätökset tulee tehdä yhdessä, ei pienissä kuppikunnissa suljettujen ovien takana. TEAMin vasemmistoryhmä keskittyy jäsenistön asioiden hoitamiseen, eikä tuhlaa energiaansa muiden liiton hallinnossa toimivien arvosteluun. Liitto on jäsenistöä varten ja sen tulee näkyä niin työpaikka- kuin ammattiosastotoiminnassakin. Ammattiosastoissa tulee tehdä järjestöremontti. Pienet toimimattomat osastot tulee fuusioida suurempiin ammattiosastoihin. Toivomme työpaikkojen luottamushenkilöiden edustavan jäsenistöä ammat- tiosastojen tilaisuuksissa ja kokouksissa aktiivisemmin. Vasemmistoryhmä suhtautuu liittofuusioihin avoimin mielin, eikä ole kategorisesti fuusiokaataja, kuten joissain tiedotusvälineissä on uutisoitu. Ryhmämme vaatii perusteelliset ja asialliset selvitykset ennen mahdollisia liittofuusioita ja TEAM-liitolle tasavertaisen aseman neuvottelupöydässä. Liittokokousvaalien ajankohtaisuus vaatii fuusiotunnustelujen siirtämistä uuden hallinnon harkittavaksi. Myös TEAM-liiton sisällä on kaikkien ryhmien oltava alusta alkaen mukana fuusioselvitystyössä, joissa on otettava huomioon esimerkiksi eri liittojen käytänteet eläkeläisjäsenien asemaan tai työttömien jäsenmaksuun liittyen. Niin menneissä kuin tulevissakin liittofuusiopohdinnoissa vasemmistoryhmä on aina koko jäsenistön asialla. senteossa on liiton molemmat poliittiset ryhmät otettava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti huomioon. Liiton kaikkien osastojen henkilöstössä tulee näkyä myös molempien poliittisten ryhmien edustus. Liiton on henkilöstöpolitiikassaan otettava myös sukupuolten tasa-arvo tasapuolisemmin huomioon. Emme kannata ryhmäkuria vaan suomme jäsenillemme liiton hallinnossa täysin vapaan mielipiteenvapauden päätöksenteossa. Ilman korkeaa järjestäytymisastetta liiton toiminnalliset ja taloudelliset resurssit heikkenevät ja työehtosopimusten yleissitovuus on vaarassa. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava järjestäytymisen tärkeydestä jokaisella sopimusalalla. Koulutiedotusta perus- ja ammattikouluissa on parannettava. Jäsenhankinta on liiton jokaisen aktiivin tehtävä. Liiton on järjestöllisissä toimissaan eri vaikutuskanavien, kuten SAK, Teollisuuden palkansaajat ja poliittiset päättäjät, kautta vaikutettava kaikin tavoin, että lakko-oikeutta ei heikennetä. Viestintäaloil- ”Jyrkkä ei kevytTES:lle.” Ryhmät yhteistoimintaan la on saatava sopimuksista pois ehdottoman työrauhan velvoite. Liiton tulisi paremmin profiloitua SAK:n kautta ja käyttää sen voimavaroja hyödyksi. TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry puolustaa tasapuolisesti alan palkansaajien, työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden oikeuksia. Ryhmä ei koe tarvetta vastakkainasetteluun liiton sisällä. Olemme koko jäsenistön puolella, emme ketään vastaan – se on tärkein vaalilupauksemme. Liiton toimiston työntekijärakenteessa, edustuksissa, tiedotuskanavien käytössä, kaikessa toiminnassa ja varsinkin päätök- Kirjoittaja toimii TEAM-liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä. Ilkka Suvanto ja Sari Uusivirta pohtimassa vaalitavoitteita. Sari Uusivirta ja Ilkka Suvanto luotsaavat Pilkingtonin tehtaiden työntekijöitä pääluottamusmiehinä. Edunvalvonta liiton ydinkärki Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA Tampereen NSG Pilkington Automotiven pääluottamusmies Sari Uusivirta (s. 1962) määrittelee pääluottamusmiehen henkilöksi, joka seisoo barrikadeilla ja koettaa estää pahimpia työntekijöiden työehtojen heikennyksiä. Laitilassa 1964 syntynyt Ilkka Suvanto on työskennellyt lasityöntekijänä Pilkington Laitilan tehtaalla vuodesta 1986 lähtien, pääluottamusmiehenä vuodesta 2007. – Liiton toiminnassa aloitin vuonna 2000, kun menin liiton kansainväli- Lasikeraaminen teollisuus seen jaostoon. Siitä lähtien olen reissannut bussi-junayhdistelmällä Helsingissä, mutta en kertaakaan omalla autolla. – Pilkingtonilla oli vielä 2009 Suomessa yli 1 500 työntekijää kuudessa tehtaassa, nyt 550, eli tuhat on saanut lähteä kuudessa vuodessa, kun kolme tehdasta on lopetettu ja yksi myyty. Laitilan lasityöntekijöiden ammattiosastossa on 430 työntekijää. Ilkka on ol- lut TEAMin valtuuston jäsen 2008 lähtien. Sarin mukaan pääluottamusmiehen aika kuluu päivittäisten asioiden setvimisessä. Käynnissä on mittavat lomautukset ja se aika, mikä ei mene työnantajan kanssa neuvotellessa, täytetään ansiopäivärahahakemuksia kädestä pitäen. – Osaston luottamusmiehenä vielä ajattelin, että luottamusmies voisi olla myös työpaikan kehittäjä, mutta nyt käydään työnantajan kanssa sellaista sissisotaa, ettei kehittämisideoille aikaa jää. Työelämä on mennyt ihan pilipaliksi ja pääluottamusmiehen kopin ovi viuhuu niin tiuhaan, että teen kotona ne työt, joissa pitää miettiä ja funtsia. Lisää ostovoimaa TEAMin vasemmiston vaalitavoitteista Ilkka laittaa ykkössijalle ostovoiman kohottamisen sekä TES-sopimusshoppailun kuriin laittamisen. – Palkan pitää olla niin hyvä, että ihminen pärjää yhdellä työllä, jotta hän voi ostaa sen mitä tarvitsee ja maksaa kaikki laskunsa ja menonsa. Lisäksi haluaisin TEAMin yhteiskuntanäkyvyyden paremmaksi. En kuitenkaan halua liitollemme sellaista julkisuutta, mitä AKT on viime vuosina saanut. – Työhyvinvointi on tärkeä asia. Niin kauan kuin työntekijä jaksaa, asiat sujuvat, mutta kun jaksaminen alkaa tökkiä, aletaan heti miettiä keinoja, miten hänet saataisiin irtisanottua. Toisaalta se on sama kuinka kauas ne työeläkevuodet karkaavat, jos ei ole työtä mitä tehdä. – Kuka tahansa irtisanottu työntekijä voi perustaa kampaamon tai hierontayrityksen, mutta jos ovesta ei astu yhtään maksukykyistä asiakasta, ei siinä kauaa yrityksen tilavuokria maksella, eikä starttiraha loputtomasti lämmitä. Siksi työntekijöiden ostovoimaa on palkankorotusten kautta lisättävä. TEAMin vasemmiston tavoitteista ykköseksi Sari laittaa työhyvinvoinnin sekä edunvalvonnan. Myös kotimainen työ on jotenkin turvattava, etteivät kaikki työpaikat valu ulkomaille. – Edunvalvonta on liiton toiminnan ydinkärki, mitä sen pitää ensisijaisesti tehdä. Järjestöpolitiikka ei ole mielestäni puoluepolitiikkaa. Puoluepolitikointi heikentää liittomme toimintaa yhteisten etujen ajamisessa. Miksei liitossa voitaisi siirtyä siihen työelämän tavanomaiseen käytäntöön, että paikat jaetaan kykyjen eikä jäsenkirjan mukaan. Sama palkka samasta työstä TEAMin hallituksen 18:sta jäsenestä kuusi on naisia. Sarin mukaan liiton jäsenistön sukupuolijakautumaan nähden hallituksen jäsenten sukupuolijakauma on tasapainossa. – Esimerkiksi meidän työpaikalla 88 prosenttia työntekijöistä on miehiä. Lasikeraamisella alalla on noin 3 000 jäsentä. Työvaativuusluokituksen mukaan alallamme on sama palkka miehillä ja naisilla. Kuitenkin kaikki karkaisijat ovat miehiä, ja karkaisijoilla on korkein palkkaluokka. Vuosi sitten jäi meiltä eläkkeelle pohjoismaiden ainoa naispuolinen karkaisija eikä uutta ole tullut tilalle. lkka katsoo, että pääluottamusmiehen asema työpaikalla vaikeutuu, mitä kansainvälisemmäksi yrityksen omistus käy. – Yhtiötämme johdetaan Euroopasta ja Japanista, omistaja on japanilainen pörssiyhtiö. Ylöjärven tehdas siirrettiin Puolaan, jossa yhden suomalaisen työntekijän palkalla työskentelee viisi työntekijää. Ainoa peruskysymys on missä mitäkin kannattaa valmistaa. Yksi duunari on siinä pelissä kevyt pieni siirreltävä nappula. Ilkan mielestä pääluottamusmiehen, liiton ja SAK:n väliset voimasuhteet eivät ole koskaan tasapainossa. ”Paikat kykyjen eikä jäsenkirjan mukaan.” – Enemmistö määrää ja toiset pomppii sen mukaan. Näin se menee kaikissa keskusjärjestöissä. Tilanne vääristyy kuin Pohjois-Koreassa, jossa vaalituloksen tietää ennen kuin vaaleja on edes pidetty. Irtisanomisten ja lomautusten keskellä Sari Uusivirta katsoo, että SAK on jäänyt jäsenistönsä edunvalvonnasta hyvin kauaksi, eräänlaiseksi lausuntojen antajaksi. – Pääluottamusmiehet tarpovat aika yksin työpaikkojensa ongelmien kuormittamina yhdessä ammattiosastojen jäsenten kanssa. Yleissitovuudesta luopumisesta kaaos Sari ihmettelee EK:n puheita yleissitovista työehtosopimuksista luopumisesta, koska hänen mielestään sopimuskulttuuri luo yhteiskuntarauhaa. – Jos yleissitovista sopimuksista luovutaan, siitä seuraisi täysi kaaos. On paljon pieniä työpaikkoja, joissa ei ole edes luottamusmiestä. Se menisi täysin työnantajan sanelupolitiikaksi. Olen ehdottomasti kolmikannan säilyttämisen kannalla. Sari kertoo ihmettelevänsä puheita, etteivät työmarkkinajärjestöt saisi ottaa kantaa yhteiskunnan asioihin. – Palkansaajina olemme suurin veronmaksajaryhmä, ja kaikki revitään koko ajan duunareitten selkänahasta. Miksi meidän pitäisi olla yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolella? Sari iloitsee siitä, että hänen työpaikallaan ei käytetä lainkaan osa-aikatyöntekijöitä eikä vuokratyövoimaa. – Olemme saaneet osa-aikatyön ja vuokratyövoiman käytön estettyä ammattiosaston tiukan linjan avulla. Tuleva TEAMin liittovaaliäänestys on Sarin ja Ilkan mielestä erittäin tärkeä jokaisen liiton jäsenen kannalta. – Muistakaa äänestää! Me yhdessä päätämme, ketkä liitossa asioitamme hoitavat ja niistä päättävät. Jokainen ääni on ratkaiseva ääni. Sari ja Ilkka muistuttavat kaikkia liiton jäseniä äänestämisen tärkeydestä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Lasikeraaminen teollisuus 334 335 336 337 Heino Kari (sit.) Laitosmies, Graham Packaging Company Oy, Rmk:n Lasi- ja muovityöntekijäin ao. 402 Helminen Lasse (sit.) Pilkington automotive Finland, Ylöjärvi, Ylöjärven Lasityöntekijäin ammattiosasto Leponiemi Tommi (sit.) Lasityöntekijä, NSG Pilkington Automotive, Ylöjärven Lasityöntekijäin ao. ry 425 Mäkinen Veli-Pekka Pilkington Automotive Finland, Laitilan lasityöntekijäin ao., osaston luottamusmies 338 339 340 341 Pensikkala Riina Laminoija, Pilkington Automotive Finland Oy, Laitilan Lasi työntekijäin ao. 417, 1. varatsv Ponkiniemi Toni Lasityöntekijä, NSG Pilkington Automotive Tre, Ylöjärven lasityöntekijäin ammattiosasto ry Salonen Sami (sit.) Pilkington automotive Finland, Ylöjärven lasityöntekijäin ammattiosasto ry 425 Suvanto Ilkka (sit.) Lasityöntekijä, Pilkington Automotive Finland Oy, Laitilan lasityöntekijäin ao. 417 ry, plm Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! 342 343 Uusivirta Sari Lasityöntekijä, NSG Pilkington Automotive, Tre, Ylöjärven lasityöntekijäin ao. ry 425, plm Väkiparta Eetu Pilkington Automotive Finland Oy, Laitilan lasityöntekijäin ammattiosasto 417 ry TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Toni Ponkiniemi TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Sari Uusivirta ja Ilkka Suvanto TEAMspirit 3 (1/2012): Sari Uusivirran kirjoitus epäsäännöllisistä työsuhteista TEAMspirit 1 (1/2011): haastattelussa Sari Uusivirta www.teamvasemmisto.fi/teamspirit Kolumni: Reijo Korhonen Suhteellinen vaalitapa Olen suhteellisen vaalitavan kannattaja. Aloitin ay-urani 1980-luvun alussa ja siitä saakka olen ollut kyseisen vaalitavan suuri puolestapuhuja. Kuitenkin vasta vuonna 2005 entisessä liitossani Viestintäalan ammattiliitossa hyväksyttiin liiton sääntöihin edustajien vaalitavaksi suhteellinen vaalitapa. Parempi myöhään kun ei milloinkaan, kuitenkin 100 vuotta liian myöhään. Suhteellisen vaalitavan etuhan on siinä, että vaalilistan saama prosentuaalinen äänimäärä takaa keskimäärin saman verran paikkoja. TEAMin liittokokoukseen valitaan 155 kokousedustajaa- Jos esimerkiksi Lista A saa 45 prosenttia äänistä niin se tarkoittaisi että kyseinen lista saisi 70 liittokokousedustajaa (tarkalleen 69,75 edustajaa). Yksinkertaista, eikö totta? Valtaosassa ellei jopa kaikissa ammattiliitoissa on käytössä suhteellinen vaalitapa kun valitaan edustajia liittokokoukseen tai kun kyseessä on valtuustovaali. Mutta minkälainen suhteellinen vaalitapa? Ennen kuin jäsenet pääsevät äänestämään on tehty paljon töitä sen eteen, että on saatu aikaan sellainen äänestys- ja vaalijärjestys, missä ei ole liiton enemmistöryhmällä edes mahdollisuutta hävitä. Näinhän se demokratia toteutuu ammattiliitoissa, enemmistöryhmä vie ja vähemmistöryhmä vikisee. Näin se menee TEAM-liitossakin, valtansa turvin enemmistöryhmä palkkasi kokopäiväisiä ehdokashankkijoita palkkalistoille, mutta tätä iloa ei suotu vähemmistöryhmälle. Tämän lisäksi järjestö- ja viestintäosastot ovat miehitetty vain enemmistöryhmään kuuluvilla henkilöillä. Ylivoima liittokokoukseen valmistautumi- sessa on musertavaa. Jokainen meistä tietää, ettei lapiolla kaiva ojaa yhtä paljon päivässä kuin kaivinkoneella. Lähtöasetelmat liittokokousvaaliin eivät olleet tasavertaiset ryhmien kesken. • • • Oma lukunsa ovat nämä valitsijayhdistykset, vaaliasiamiehet ja kannattajajäsenet. Uskoisin että liittokokousvaalit pystyttäisiin viemään läpi yksinkertaisemmallakin äänestys- ja vaalijärjestyksellä. Tällaista vaalijärjestystä on monesti puolusteltu sillä, etteivät persut ja muut porvarit pääsisi niin helposti mukaan ammattiliittovaaleihin. Ammattiliittojen tulee toiminnallaan estää vieraiden voimien tulo kilpailemaan jäsenistämme ammattiliittojen vallan kammioihin, ei millään vaalikikkailulla. Jollei tyyliä tulevaisuudessa muuteta, niin ammattiliitot kaivavat itse itselleen ja toiminnalleen hautaa. ”Ylivoima on musertavaa.” • • • Olen viimeaikoina saanut päivittäin vastata kysymyksiin, että miten se suhteellinen vaalitapa pelaa tulevassa liittokokousvaalissa ja kuinka käy TEAM Vasemmiston ja sitoutumattomien. Olen kertonut näille utelijoille, että vaali on niin kuin ammuntakilpailu. Sääntöihin on tosin tehty kaksi pientä muutosta. Ammutaan tauluihin 50 metrin matkalta, mutta demarien taulu on suurennettu kolme kertaa suuremmaksi kuin vassarien taulu ja ampuvalle vassarille laitetaan side silmille. Niin voihan sitä osua pieneen tauluun side silmilläkin. Pääasia, että toiminta on oikeudenmukaista. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edun valvontaosastolla työehtosihteerinä. Markku Silvosen ja Anne Hakamäen mielestä jäsenlähtöisyys voi kadota liian suurissa organisaatioissa. Duunari voi unohtua liittofuusioissa Teksti ja kuvat: JOUKO HURU Salon Hellan tehtaan pääluottamusmies Anne Hakamäki (synt. 1965) keskustelee Turun Orionin tehtaan kollegansa pääluottamusmies Markku Silvosen (synt. 1959) kanssa liittofuusioiden vaikutuksista. Molemmat ovat sitä mieltä, että liian suurissa yksiköissä jäsenlähtöisyys saattaa hukkua ja työpaikkojen lattiatason asioiden hoito jäädä vähemmälle. – Jos liittokokonaisuus kasvaa liian isoksi ja siitä tulee iso jäykkä organisaatio, niin jäsenen vaikuttamispinta pienenee. Entistä vähempi määrä ihmisiä on päättämässä entistä isomman porukan asioista. Tuleeko siinä sitten jäsenen näkemys esille? Se on myös yksi syy, miksi minä vastustan ryhmäpäätöksiä, joita Muovituote teollisuus ja kemian tuoteteollisuus demarit harrastaa tosi paljon, Hakamäki laukoo. Silvonen peesaa Hakamäkeä ja on myös huolissaan perusjäsenen unohtumisen lisäksi nimenomaan siitä, että liittofuusioissa rapautuu päättäjien alakohtainen tietämys sopimuksista ja erityisongelmista. Puheena on kattojärjestöjen SAK:n ja STTK:n liittämishanke sekä jo syksyllä TEAMin hallinnossa esillä ollut fuusio TEAMin ja Metallin välillä. – Kattojärjestöjen yhteen liittämistä en näe tarpeellisena ja vielä tämmöisellä kiireaikataululla, mistä on puhuttu. En ymmärrä mitä sillä haetaan, Silvonen ihmettelee. Häntä jopa huvittaa, että pomopuolen edustajat ja työntekijät olisivat SAK– STTK:ssa ikään kuin samassa veneessä. – Me ei olla samassa veneessä. Sitä ajatusta vierastan. En näe, mikä on se arvo, että miksi. Tässä työssä, mitä nyt teen pääluottamusmiehenä, niin me ollaan aina eri viivalla joka asiassa, Hakamäki toteaa. Ei Metalliin ehdoitta Vakavammaksi pääluottamusmiesten naamat menevät, kun jatketaan puhetta TEAMin liittämisestä väkivahvaan Metallityöväenliittoon ja lähinnä Metallin ehdoilla, millaisena asia oli TEAMissa esillä jo syksyllä. Hakamäki on TEAMin hallinnossa mukana olleista ehkä äänekkäimmin vastustanut kaikkia fuusioita – mutta hän ”Päätöksen tekoon jäsen lähtöistä terävyyttä.” haluaa lieventää keskusteluilmapiiriä sanomalla, että kysymys on lopulta liittymisen ehdoista. Hakamäki vastusti aikoinaan Kemianliittonsa fuusioimista isoon TEAMiin, mutta on sittemmin ollut kohtuullisen tyytyväinen nykyiseen TEAMiin, kun siitä tuli vain Kemian ja Viestinnän yhteinen liitto. Nyt hankkeissa on ollut TEAMin lopettaminen. Seuraavan valtuuston ja hallituksen päätettäväksi liittofuusio tulee varmasti. – Mutta selvitelköön asiaa mun puolesta. Toivottavasti tulevat järkiinsä, Hakamäki puuskahtaa ja sanoo, että hänen kielteinen kantansa pysyy. Silvonen on Hakamäen kanssa samoilla linjoilla: – En minäkään lähtisi siihen, että Metalli imaisee TEAMin. Nykyistä vaikutusmahdollisuutta ei ole sitten enää. Ja sitähän tässä kuitenkin pitäisi tehdä. Se on se meidän duuni. Hakamäki tietää, että Metalliin liittymistä vastaan on väkeä myös demareissa, mutta hänen mukaansa ryhmäkuri pitää heidän äänensä pienenä. TEAMia kehitettävä avoimemmaksi Silvonen ja Hakamäki ovat TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän aykonkareita, joilla on näkemystä TEAMin kehittämisestä. Silvonen on sitoutumaton, mutta ei tee siitä numeroa. Hakamäellä ei ole vasemmistoliiton jäsenkirjaa, mutta sanoo silti olevansa sitoutunut vasemmistoryhmään. Silvonen on ollut Turun Orionin tehtaalla 250 työntekijän pääluottamusmiehenä vuodesta 2012 saakka heti työpaikkansa vaihdon jälkeen. Aiemmin hän vaikutti Elintarvikeliitossa. Lääketeollisuuden pörssiyhtiö Orionilla on tuotantolaitoksia Espoossa, Kuopiossa, Salossa ja Turussa. Koko konsernin liikevaihto on vähän yli miljardi euroa (2013). Hakamäki on noin 120 työntekijän pääluottamusmies lähinnä ajoneuvovaloja valmistavassa saksalaisten omistamassa Hella Lightning Finland Oy:ssä. Hakamä- Salon Hellan tehtaan pääluottamusmies Anne Hakamäki. Turun Orionin tehtaan pää luottamusmies Markku Silvonen. ki tuli firmaan 1984 ja on ollut pääluottona vuodesta 2003 saakka. Koko Hella-konsernin liikevaihto pyörii useissa miljardeissa, mutta pudotusta on ollut viime vuosina niin paljon, että esimerkiksi Salon tehtaalta on 5–6 vuodessa vähennetty noin 70 työntekijää. Silvonen haluaa tuoda TEAMin päätöksentekoon jäsenlähtöistä terävyyttä. Hänen mukaansa TEAMissa on viime vuosian tehty palkansaajien kannalta päättömiä päätöksiä – kuten hän nimittää esimerkiksi niin sanottujen pekkaspäivien muuntamista tuntipalkkakorotuksiksi. – Sopimusheikennyksiä ei pitäisi sallia. Se on mielestäni tässä edunvalvonnassa tärkeintä. Lisäähän on nykytilanteessa ehkä turha pyytää. Useinkaan ei ajatella, miksi työnantajapuoli haluaa joitakin asioita pois sopimuksista, mutta aina siihen on olemassa syy. Se on raha. TEAMin liittokokousehdokkaana Hakamäellä on mielessään lattiatason työntekijöiden edunvalvonnan tärkeys ja kaikkinainen tasapuolisuus jäsenistöä kohtaan. Hakamäki on ollut Kemianliiton hallituksessa vuodesta 2005 saakka ja sittemmin myös TEAMin hallituksessa. – Mä vihaan sitä, että liittotasolla aina vedetään esiin politiikka ja tehdään ennakkoon ryhmäpäätöksiä. Se on valitettavasti oikein demareiden helmasynti. Anne korostaa, ettei pidä minkään tahon ryhmäpäätöksistä. Hän on avoimen keskustelevan demokratian kannalla: – Pitää uskaltaa avoimesti keskustella asioista. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus 461 462 Granqvist Jan (sit.) Pakkauslinjanhoitaja, Bemis Valkeakoski Oy, Valken Työntekijät ry os. 23 Hakamäki Anne Linjanhoitaja, Hella Lighting Finland Oy, Salon Alueen Ke mian Osasto ry 121, plm 465 466 467 468 Immonen Pekka Asettaja, Valukumpu Oy, Outo kumpu, Outokummun kemian työntekijät ry 139 Kahri Ari (sit.) Kunnossapitotyöntekijä, Finex Oy, Kotka, Haminan Kemian työntekijät ry 101, varaplm Karttila Janne (sit.) Työnjärjestelijä, Treston Oy, Turun Kemia ry 007, tsv, osaston hallituksen jäsen Hämäläinen Tauno Tuotantotyöntekijä, Kiilto Clean Oy, Hankasalmi, Vihta vuoren räjähdysainetyöntekijät 469 470 Kauppinen Jari Tuotantomekaanikko, Hel la Lighting Finland Oy, Salon Alueen Kemian osasto 121 ry Komulainen Raija (sit.) Raamityöntekijä, KWH-Mir ka, Karjaa, Karjaan Teva 504, osaston puheenjohtaja, plm 463 Hanhonen Kimmo Orion Oyj, Turku, Turun Kemia ry 471 Kulpakko Marko Raniplast, Teerijärven Kemia ry, valtuuston jäsen 464 Hupanen Kai Värimies, Upofloor, Nokia, No kian kumityöväen ammatti osasto ry, plm, ao:n hallitus 472 Lahtinen Jarmo (sit.) Kalvonvalmistaja/varasto, Amerplast Oy, Kemian ao. 001, ao:n hallitus, osaston varalm Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus 473 474 Laitinen Sakari (sit.) Prosessinhoitaja, Orion Oyj Kuopio, Kuopion kemialaiset ry ao 138, ao:n pj, varatsv Lehtilä Jari Koneasentaja, Promens Oy, Turku, Liedon Muovityönteki jät ry os 117, plm 477 478 Meriläinen Minna (sit.) Täyttäjä, Tikkurila Oyj, Vantaa, Tikkurilan Kemiantyöntekijät 059 ry Mäkinen Markku Molok Oy, Nokia, Ylöjärven Lasityöntekijäin ammattiosasto ry 475 Lehtonen Heli (sit.) Muovityöntekijä, Masamuovi Oy, Salon Alueen Kemian osas to 121 ry, ao:n hallitus 476 Malleus Hans Muovi-Heljanko, Karhukengän ammattiosasto 261, pääluottamusmies 479 480 Oksanen Urho Asemoija, Muovijaloste Oy Hollola, Lahden Muovialan ao 024, valtuusto, TES-jaosto Pekkarinen Petri Orion Oyj, Espoo, Helsingin Lääketyöntekijät ry, työsuoje luasiamies, ao:n hallitusvara Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Ville-Veikko Ponkiniemi TEAMspirit 7 (1/2014): haastattelussa Anne Hakamäki, Jari Kauppinen, Markku Silvonen, Matti Poutiainen ja Vesa-Pekka Raune TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Matti Poutiainen ja Hannu Taponen TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Anne Hakamäki TEAMspirit 2 (2/2011): Jari Kauppisen ja Anne Hakamäen kirjoitus ammattiosastojen merkityksestä www.teamvasemmisto.fi/teamspirit Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus 481 482 483 484 Pohjalainen Jukka Upofloor, Nokia, Nokian Kumi työväen ammattiosasto ry, osaston lm, varaplm Ponkiniemi Ville-Veikko (sit.) Koneenhoitaja, Plastiroll, Ylöjärven Muovityöntekijät, pääluottamusmies Poutiainen Matti Amerplast Oy, Kemian ammat tiosasto 001 ry, ao:n pj, va raplm, varatsv, alueryhmän pj Rantanen Niinaleena (sit.) Puhaltaja/saumaaja, Sauplast, Kokemäen Kirjatyön tekijät ry 7043 485 486 487 488 Reinikainen Matti Teknos Oy, Helsinki, Teknosmaalit työntekijät ry, ao:n pj, varaplm, valtuusto Rusi Reijo (sit.) Laitosmies, KiiltoClean, Turku, Turun lääkealan työntekijät, pääluottamusmies, tsv Saloranta Allan Remonttimies, Oy KWH Mirka Ab, Jepuan & Oravaisten ke miantyöntekijät 008, ao:n pj Raune Vesa-Pekka Työtön, Ulvilan Muovityöntekijät ry os. 164 489 490 491 492 Silvonen Markku Orion Oyj, Turku, Turun Lääkealan työntekijät ry, pääluottamusmies Syrjäsalo Mika (sit.) Laitosmies, Treston Oy, Turun Kemia ry 007, pääluottamus mies, ao:n varapuheenjohtaja Taponen Hannu (sit.) Metallityöntekijä, Treston Oy, Turun Kemia ry 007, varaplm, ao:n puheenjohtaja Tikkinen Mikko Muovityöntekijä, Finnfoam, Salon Alueen Kemian Osasto ry 121 , ao:n hallitusvarajäsen Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus 493 Timonen Kirsi-Marja Uravalmennuksessa/työtön, Ruotsinpyhtään Kemia ry 494 Virta Maarit (sit.) Orion Oyj, Espoo, Helsingin Lääketyöntekijät ry, varaplm, ao:n varapj, koulutusjaosto 495 Väänänen Jari (sit.) Laitosmies, Orion Oyj Kuopio, Kuopion kemialaiset ry ao 138, pääluottamusmies Alueryhmät Jukka Heikkerö – lakimies, jota ei unohdeta Teksti ja kuvat: JUHA JUNTUNEN Jukka Heikkerö työskenteli TEAMissa ja sen edeltäjissä vuodesta 1977 vuoteen 2010. Ura alkoi Kumi- ja nahkatyöväenliitossa työväenliikkeen kultaisina vuosina. Lakimiehet olivat tulleet yleisesti osaksi liittojen vakinaista henkilökuntaa vasta muutamia vuosia aikaisemmin ja ammattiliittojen lakimiesten rotu oli kehityskaarensa alkupäässä. Heikkerö ehti uransa aikana kokemaan ja tekemään niin useita liittofuusioita kuin lukuisia liittovaalejakin merkittävän lakimiestehtävänsä ohella. Vaikka Heikkerön eläkkeelle siirtymisestä alkaa olla jo kohta viisi vuotta, ei hänen vaikutuksensa liiton toimistolla, ja myös kentällä, ole hävinnyt tai edes juurikaan heikentynyt. Toimiston väki miettii hyvin usein, että mikä mahtoikaan olla Jukan tulkinta milloin mistäkin asiasta. Jukan apuun tottuneet ja tyytyväiset jäsenet kyselevät edelleen, että voisiko sitä Jukkaa saada jollain tavalla kiinni. Perusasiat mielessä Mittavan kokemuksensa ja näkemyksensä perusteella Jukalla on paljon annettavaa tulevaisuuden päättäjille liiton hallinnossa ja toimistolla. Tärkein viesti on ehdoton kehotus muistaa perusasiat. Ihmisillä erityisesti liiton toiminnassa tulee pysähtyä hetkeksi ja miettiä työväenliikkeen ja vasemmistolaisen politiikan perustarkoitusta. Työväenliikkeen ei kannata yrittääkään olla koko valtion etujen ajaja, vaan keskittyä puhtaasti omiinsa. Valtiolla ja työnantajilla on omat edunvalvojansa. Liitto ja koko liike tulisi valjastaa nykyistä selvemmin entisiin tehtäviinsä, työväenluokan intressien eteenpäinviemiseen. Perusasioihin liittyen Jukka on itse vastikään alkanut lukemaan Marxin Pääomaa uudelleen ja perusteellisemmin. Vasemmistolaisen työväenluokan tulisi muistaa erityisesti koko vasemmis- Jukka Heikkerö toivottaa kaikille vasemmistoryhmän ehdokkaille onnea vaalitaistoon. Jukka toimi lakimiehenä TEAMissa ja sen edeltäjissä 1977–2010. Päätoimittaja: Hannu Siltala, puhelin 040 579 6306 Toimitussihteeri: Reijo Korhonen, puhelin 0500 779 982 tolaisen ajattelun kulmakivi, solidaarisuus. Toiminta ei saa olla omien henkilökohtaisten etujen ajamista, vaan toiminnan tarkoituksena tulisi olla heikomman auttaminen. Solidaarisuuden pitää näkyä niin sopimusalojen välillä kuin suuremmassakin mittakaavassa. Vasemmistokin on syyllistynyt esim. Etelä-Euroopan kansojen haukkumiseen liittyen heidän velkakierteeseensä ja osoittanut myötätuntoa tilanteesta hyötyneitä kansainvälisiä pankkeja kohtaan, kun solidaarisuus pitäisi osoittaa köyhälle kansalle. Kreikan tilanteessa on toisaalta valon pilkahdus; onko tässä alku vasemmiston uudelle nousulle koko Euroopassa? Ammattiliiton ideaalikoko Liittofuusiot ovat ja tulevat olemaan tärkeä aihe myös TEAM:n lähitulevaisuudessa. Jukan mielestä on kuitenkin muistettava, että liiton kasvattaminen kasvattamisen ilosta ei välttämättä tuo väitettyä etua. ”Vasemmisto laisen ajattelun kulmakivi, solidaarisuus.” Tarpeeksi suuri, muttei liian suuri, liitto on monissa asioissa ketterämpi ja vähemmän byrokraattinen toimija. Ammattiliitolla lienee jonkinlainen ideaalikoko. Liiton kasvaessa jäsendemokratia heikkenee ja niin jäsenten kuin myös kokonaisten sopimusalojen vaikutusmahdollisuudet hukkuvat massaan. Keskusjärjestöfuu- sion selvittämisen Jukka näkee ehdottoman hyvänä asiana. Liittofuusiohankkeisiin on viime vuosina liittynyt tavalla tai toisella Metalliliitto, mitä Jukka ei välttämättä näe kovin positiivisena asiana. Metalliliitolla on jo muutaman vuosikymmen ajan ollut suuri tarve miellyttää työnantajaleiriä ja se onkin ollut erilaisten työntekijöille huonojen joustojen ja yleensäkin heikennysten edelläkävijä. Metallin törkeä toiminta Liittofuusio, jossa on mukana Metalliliitto, ei välttämättä olisi teamilaisten alojen ja niiden työntekijöiden kannalta hyvä asia. Muistissa on myös edelleen Metalliliiton törkeä toiminta silloisen kemianliittolaisen Foxconnin lakkoon liittyen. Metalliliitto syyllistyi härskiin sopimusshoppailuun ja värväsi jopa rikkureita omiksi jäsenikseen. Heikkeröllä ei ole ymmärrystä siihen, miten työnantajien esityksiin suoranaisista heikennyksistä ja joustoista on lähdetty mukaan puhumattakaan, että niitä ei ole vastustettu kaikin mahdollisin tavoin. Elinikäiset jäljet Jukkaan on jättänyt liitossa tapahtunut joitakin sopimusaloja koskeva työajanlyhennysten myyminen, jota vastaan Jukka oli niin vahvasti, että hänet siirrettiin syrjään ko. asiaa valmistelevasta työryhmästä, jotta heikennykset saatiin läpi. Muutoinkin työnantajaliittojen suosima työryhmätyöskentely varsinaisten TES-neuvotteluiden ulkopuolella on Heikkerön mukaan hyvin riskialtista. Työryhmässä ei kovinkaan herkästi koeta käytävän työehtosopimustasoisia neuvotteluita. Jukka Heikkerö toivottaa kaikille vasemmistoryhmän ehdokkaille onnea vaalitaistoon ja kehottaa pitämään perusasiat mielessä. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla lakimiehenä. Toimitus: Marja Karmala, Sari Uusivirta, Juha Grönmark ja Reijo Koskinen Ulkoasu ja taitto: Juha Ruotsalainen TEAMspirit-lehti on TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n ryhmälehti. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset ja muu aineisto sähköpostiosoitteeseen: reijo.korhonen@teamliitto.fi Seuraavan lehden ilmestymisestä tiedotetaan ryhmän nettisivulla: www.teamvasemmisto.fi Painopaikka: Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2015. Työssä jaksaminen on tärkeää Teksti ja kuvat: JOUKO HURU – Minusta työssä jaksaminen ja siitä huo lehtiminen on tosi tärkeää. Tämä työ on kuluttavaa, sanoo Nanson Tornion suk kahousutehtaan pääluottamusmies Jutta Isometsä (synt. 1970). TEAMin liittokokousvaaleissa ehdok kaana oleva Isometsä pyrkii uudistamaan TEAMin valtuustopaikkansa. Hän on ol lut pääluottamusmiehenä vuodesta 2006 lähtien ja edustaa Torniossa vähän yli sa taa työntekijää. Vasemmistoliittolaisten ja sitoutumat tomien ryhmässä ehdokkaana oleva si toutumaton Isometsä sanoo, että hänen käytännön työssään puoluepolitiikalla ei ole paljon merkitystä. – Minulla on ykkösjuttu se, että pide tään jäsenistöstä huolta. Ei täällä työpai kalla ole puoluejutuista kysymys. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Töitä siirretään Tallinnaan Torniossa tehdään ammattikielellä ”hie nosukkahousuja”. Tunnettuja tuotemerk kejä ovat Amar, Norlyn ja Vogue. Nanso Groupilla on tehtaita Suomes sa Torniossa ja Nokialla. Lisäksi Nansolla on tytäryhtiö Tallinnassa sekä osakkuus yritys Venäjällä. Koko yhtiön liikevaihto on 55,5 miljoonaa euroa (2013). Kohtuullisesta menestyksestään huoli matta Nanson tuotanto on viime vuosina supistunut ja se on näkynyt työntekijöi den vähentämisinä. Nokian tehtaalta siir retään nyt töitä Tallinnaan. Torniolaisille Jutta Isom etsä. töiden vienti ulkomaille on tuttua jo yli kymmenen vuoden takaa. – Meidän käsisaumausosasto on jo toista kymmentä vuotta sitten siirretty Tallinnaan. Silloin laitettiin täältä kolmi senkymmentä käsinsaumaaja pois. – Ne tekevät Tallinnassa käsinsau mauksen ja sitten työt lähetetään tänne takaisin. Tallinnassa työ on kolme kertaa halvempaa. Irtisanomiset pahimpia huolia Nansolla Torniossa suurimpia huolia ovat monena vuonna jatkuneet yt-neu vottelut ja niistä seuranneet työvoiman vähennykset. – Kyllä minusta pahimpia ovat juuri nuo irtisanomiset. ”Koneita kehitetään, ihminen pysyy samana.” Jutta Isometsän mielestä ihmisten työssä jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Työssä jaksamisesta huolehtiminen on Isometsän mielestä senkin takia tärkeää, että koneita kyllä kehitetään, mutta ihmi nen on ja pysyy samana. Pahiten työntekijät loppuvat käsistä ja ylävartalosta. – Tämä on käsityötä. Käsien lisäksi työ ottaa niskan- ja hartianseutuun. Kun teh dään toistoa, niin se kuluttaa ja rasittaa. – Mutta onneksi meillä on hyvä tykyporukka. Isometsä antaa tunnustusta työantajal le, että se korvaa kaikki tyky-toiminnasta aiheutuvat kulut. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ay-maksuille oltava vastetta Teksti ja kuva: JOUKO HURU Miten ay-maksut säilyvät kohtuullisina? Se on se kysymys, johon juttu kiertyy, kun Tampereen Ahlstromin tehtaan pää luottamusmiehen Tapio Ruohosen (synt. 1968) kanssa puhutaan liittofuusioista ja kattojärjestöjen yhdistämisistä. Suurista tärkeistä ay-liikkeen asioista voidaan keskustella, mutta perusduuna ”Kaikkien työntekijöiden luottamusmies.” ria kiinnostavat asiat ovat yksinkertaisia. Ruohonen sanoo, että tavallinen duuna ri miettii, mitä hän saa jäsenmaksullaan. Hän haluaa sille vastetta. – Ihmiset eivät ole kauhean kiinnostu neita liiton muusta toiminnasta. Pääsään töisesti ihmiset tulevat liittoon ja kas saan sen takia, että ne saavat sieltä työttö myysturvan ja sitten myös turvaa, jos tu lee selkkauksia. Siksi Ruohosen mielestä liittojen ei pi täisi keskittyä työttömyysturvaa pelkäs tään rahan muodossa tarjoavan Loimaan kassan (YTK) moittimiseen. – Pelkoja herättää, miten liitot pystyvät tekemään toiminnastaan kannustavaa. Ei tämä etene, jos vain YTK:ta haukutaan. Pi tää kyetä osoittamaan, mitä me pystym me tekemään täällä liitossa paremmin. Hyvä yhteishenki näkyy tehtaalla Ruohonen työskentelee menestyvässä korkealuokkaisten kuitukankaiden tuot tamiseen keskittyvässä Ahlstrom-konser nissa Tampereella. Ahlstromin ympäri maailmaa sijoit tuvien tehtaiden liikevaihto on yhteensä miljardin euron luokkaa. Tampereen teh das keskittyy huippuosaamista vaativiin teknisiin suodattimiin. Tampereen tehtaalla menee niin hyvin, ettei sitä vaivaa irtisanomisuhkat. Työrii tojakin on kohtuullisen vähän, koska teh Tekstiili- ja vaatetusteollisuus taalla on hyvä henki. Pääluottamusmies Ruohosen työ koostuu arkisista työehto sopimuksiin ja käytännön työtehtäviin liittyvistä asioista. – Täällä työnantaja ottaa aika hyvin mukaan neuvotteluihin. Käydään yhdessä asioita läpi, että on oikein sellaista neu vottelevaakin ilmapiiriä. – Aika vähän on sellaisia isoja asiois ta, kun ne runnotaan läpi ylätasolla. Jois takin työehtosopimusten asioista jos kus neuvotellaan, että voitaisiinko niitä muuttaa ja parantaa. Tietysti kun on hyvä meno tehtaalla, niin saadaan myönnytyk siäkin asioihin. Vasemmistolaisena TEAMiin päättäjäksi Ruohonen on TEAM Vasemmisto ja si toutumattomat -ryhmän ehdokkaana liit tokokousvaaleissa. Tällä hetkellä hän on Tapio Ruohonen sanoo, ettei vasemmistoryhmää saa jättää ulos TEAMin päätöksenteossa. TEAMin hallituksen varajäsen ja TEAMin TES-jaoston jäsen. Ruohonen on vasemmistoliiton jäsen, mutta hän ei halua sekoittaa puoluepoli tiikkaa liiaksi ay-toimintaan. Hän sanoo ehdottomasti olevansa puoluekantaan katsomatta kaikkien työntekijöiden pää luottamusmies. – Ei niitä puoluekirjoja kysellä täällä. Ei puolueasiat näy koskaan työmaalla. Henkilökohtaisesti Ruohonen haluai si tuoda TEAMin päätöksentekoon enem män avoimuutta ja oikeaa demokratiaa. – Tarkoitan erityisesti hallituksen pää töksentekoa. Vähemmistössä oleva va semmistoryhmä on kooltaan niin iso, et tei sitä saisi jättää varjoon päätöksiä teh täessä. Toiminta pitäisi saada avoimem maksi, kuuntelevammaksi ja demokraat tisemmaksi. Ammattiliittojen ääni pitäisi saada Ruohosen mukaan nykyistä laajemmin tai äänekkäämmin kuuluviin yhteiskun nassa. – Liitot on ajettu tällä hetkellä niin huonoon jamaan, että ne eivät yksinker taisesti pysty pitämään puoliaan enää. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 556 Isometsä Jutta (sit.) Nanso Group, Tornio, Tornion Tekstiilityöväen ao, plm, ao:n sihteeri, valtuuston jäsen 560 Korpela Jere (sit.) Koneenkäyttäjä, Mölnlycke Healthcare Oy, Mikkelin Teva ry ammattiosasto 550 557 Kallioniemi Juha (sit.) Ahlström Oy, Tampere, Pirkanmaan Tekstiilin ammattiosasto ry, tsv, varapääluottamusmies 561 Koskiranta-Pajunen Raija Työtön, Kankaanpään Teva, valtuuston jäsen 558 Kilpinen Atte Koneenkäyttäjä, Mölnlycke Healthcare Oy, Mikkelin Teva ry ao 550, plm, nuorisojaosto 559 Klubb Arja Koristetyöntekijä, K.A. Weiste, Helsingin Teva 501, pääluottamusmies, ammattiosaston pj 562 563 Laitinen Pirjo Neulostarkastaja, Nanso Group Oy Nokia, Nokian Trikootyöväen ao ry 534, ao:n pj, plm Leppänen Pirjo Varastotyöntekijä, Finlayson Oy, Forssan Lasivillatyöntekijäin ao. 421, tsv, varaplm Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! 564 Lopes Anja Kankaantarkastaja, Marimekko tuotanto, Helsinki, Helsingin Teva 501, tsv, ao:n hallitus TEAMspirit 8 (2/2014): haastattelussa Pirjo Laitinen, Jutta Isometsä ja Tapio Ruohonen TEAMspirit 6 (2/2013): haastattelussa Tapio Ruohonen www.teamvasemmisto.fi/ teamspirit Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 565 566 567 568 Mäkinen Veli-Matti Finlayson Oy, Forssa, Forssan lasivillatyöntekijäin ao, plm, 1. tsv-vara, TES-jaosto Ruohonen Tapio Plm, Ahlström Tampere Oy, Pirkanmaan Tekstiilin ammattiosasto, ao:n pj, TES-jaosto Satta Tapani Nanso Group, Tornio, Tornion Tekstiilityöväen ammattiosasto, työosaston luottamusmies Valkama Arja (sit.) Viimeistelijä, Nanso Group Oy Nokia, Nokian Trikootyöväen ammattiosasto ry 534 Teksti: JUHA RUOTSALAINEN TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ryhmän verkkosivut on käyttäjien toiveesta uudistettu. Vuoden vaihteessa julkaistut uudet sivut ovat hyvin yksinkertaiset ja käyttäjäystävälliset. Ryhmän nettisivuilta puuttuu monia entisen sivuston teknisiä hienouksia, kuten suljetut keskustelufoorumit ja pikaviestintämahdollisuudet, mutta nyt ne noudattelevat TEAMspirit-lehdestä tuttua vasemmistoryhmän graafista ilmettä. Kuva: 123RF ja Juha Ruotsalainen Uudet verkkosivut Avointa viestintää Sivustolla julkaistavat ryhmän jäsenten blogit ovat julkisia, kuten myös ajankohtaisissa uutisissa julkaistavat ryhmän tapahtumat sekä alueelliset kokoukset. Blogien kommentointimahdollisuus on jätetty pois, koska vähemmistöryhmän toimistoresurssit eivät riitä reaaliaikaiseen moderointiin. Muutenkin sivustorakenne on helppo. Etusivulta löytyvät ryhmän perustiedot ja linja, TEAMspirit-sivulta toimituksen tie- dot ja julkaistut lehdet sekä vaalisivuilta ehdokkaiden tiedot sopimusaloittain. Sivuilta löytyy myös yhteydenottolomake, jonka kautta voit antaa palautetta niin ryhmän toiminnasta, verkkosivuista kuin TEAMspirit-lehdestäkin. Kuten myös halustasi tulla mukaan vasemmistoryhmän toimintaan. Kirjoittaja on TEAMspirit-lehden taittaja. TES ykkössijalla Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA Mäntsälässä hotellien tekstiilejä huoltavassa Comforta Oy:n pesulassa työskentelee noin 80 henkeä, joista puolet on osaaikatyöntekijöitä, eli vakituisia ekstraajia. Työsuojeluvaltuutettu Sari Määttäsen mukaan suurin osa huollettavista tekstiileistä tulee pääkaupunkiseudulta, kauimmaiset Lappeenrannasta. – Ekstraajien työsopimukset käsittävät 0–40 viikkotyötuntia. Välillä töitä on paljon, välillä vähän. Tähän hotellien kausivaihteluun työnantaja aina vetoaa osa-aikatyöstä puhuttaessa. Alan koeajan jälkeinen palkka on 10,33 euroa tunti tai 1745 euroa kuukaudessa, plus vuorolisät. Sari lähti opiskelemaan kuusi vuotta sitten. Kun hän palasi töihin, seitsemän työvuotta meni ”hukkaan” kun työsuhde katkesi opiskelujen vuoksi. – Aloitin palkkauksen suhteen alusta. Työaikapankki ei toiminut Sarille TEAMin vassareiden liittovaaliteemoista ykkösasia on työehtosopimukset. Tekstiilihuoltoala – Meillä oli jonkin aikaa käytössä työaikapankkisysteemi, mutta sanouduimme siitä irti. Se ei ollut vapaaehtoista vaan työnantaja määräsi tarvittaessa ylimääräisiin töihin. Luottamusmies sanoi, että ylimääräinen työ ei ole sama asia kuin ylityö. Työaikapankilla työnantaja yrittää välttää ylityökorvaukset. Työpaikkojen säilyttäminen Suomessa on Sarille toiseksi tärkein vaaliteema. – Hotellien tekstiilihuoltoa ei varmaankaan kannata kokonaisuudessaan siirtää Viroon. Muutama asiakas on meiltä siirtynyt Viroon, asiakkuudet edelleen Comfortalla Viron yksikössä. Emme ole saanet tarkkaa tietoa, paljonko tekstiilihuoltaja tienaa Virossa. – Meillä eläkeikää lähestyvistä toiset haluavat sinnitellä pitempään, toiset haluavat jäädä eläkkeelle heti kun pääsevät. Työnantaja on nostanut ergonomian tärkeyden esiin, koska työssämme on paljon toistotyötä ja raskaita nostoja. Työnantajaa hyödyttää työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennalta ehkäiseminen. Tekstiilihuoltoalan am- Työsuojeluvaltuutettu Sari Määttänen. mattikunnan keski-ikä on 40–45 vuoden paikkeilla. Jos yleissitovista työehtosopimuksista luovuttaisiin, Sarin mielestä ensitöikseen vähennettäisiin työntekijöitä, vakituiset saisivat lähteä ja 0-40 viikkotyötuntiset jäisivät, joita sitten työnantaja pyörittelisi mielensä mukaan. ”Jokainen kävisi päivittäin TESneuvottelut.” -Jokainen työntekijä kävisi päivittäin TES- ja palkkaneuvottelut työnantajan kanssa. Töihin otettaisiin ne, jotka tekisivät työn halvimmalla. Työtahdin kiristymistä en viitsi edes kuvitella. Sarin mukaan hänen työpaikallaan pesulassa samasta työstä miehet ja naiset saavat saman palkan. – Tietenkin aina naisten asemassa on parantamisen varaa niin töissä kuin kotonakin. Äänestämällä voi vaikuttaa Politikoinnista TEAMissa Sari kertoo esimerkin. – Olimme maaliskuussa 2014 Aulangolla liiton ajankohtaispäivillä. Antti Rinne tuli sinne yllätyspuhujaksi muun ohjelman ulkopuolelta. Meidän annettiin ymmärtää, ettei vasemmistolaisten tarvitse jäädä, jos ette halua kuunnella, mitä toisella osapuolella on kerrottavaa. Me jäimme. Silloin minulle tuli ensimmäisen kerran selkeä ja välitön kosketus vasemmistopuolueiden väliseen jännitteeseen ay-liikkeen sisällä. – Minusta on erittäin tärkeää, että jokainen liittomme jäsen äänestää tulevissa TEAMin liittovaaleissa. Se on yksi tapa vaikuttaa oman alansa asioihin. Enpä oikein tiedä parempaakaan keinoa. Sari Määttänen on syntynyt 1981 Mäntsälässä, ja asuu miehensä, kolmen lapsensa ja kahden kissan kanssa Pukkilassa. Hän on työskennellyt Lindström-konsernin tytäryhtiö Comforta Oy:ssä 14 vuotta, ja on kolmatta vuotta Uudenmaan Teollisuustyöntekijät ry:n ammattiosaston sihteerinä ja varapuheenjohtajana. Osastossa on 50 jäsentä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Palkkatilastojen alapäässä Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA Kajaanilainen tekstiilihuoltaja Tomi Parkkinen (s.1976) on pääluottamusmiehenä Pohjolan tekstiilipalvelu Oy:ssä. Työntekijöitä on 25, lisäksi sesonkiaikoina käytetään vuokratyövoimaa. Pesulan asiakkaina ovat miltei kaikki Kainuun alueen hotellit, sairaalat ja terveyskeskukset. Asiakaskuntaa on Oulua myöten. Tomi on ollut työpaikkansa pääluottamusmiehenä 10 vuotta. – Tämä on hyvä paikka seurata omia ja muiden työntekijöiden oikeuksia, on hyvä tietää, missä mennään. Halukkaita on vähän luottamusmiestehtäviin. Tomi arvioi, että nuoren johtajasukupolven kanssa on luottamusmiehenä helpompi toimia kuin vanhemman ikäpolven kanssa. – Johto on samaa ikäluokkaa meikeläisen kanssa, ei ole enää ikäpolvien välistä kuilua ja sitä sanelupolitiikkaa, että sinä et poika tiijä mittään, kun olet vielä niin vähän aikaa ollut alalla... Jos yleissitovista työehtosopimuksista luovuttaisiin, Tomin mukaan työnantaja kyllä osaisi pitää puolensa. – Mikään ei saisi maksaa mitään ja kaikki saavutetut edut otettaisiin pois. Toisaalta vuokratyö on kallista eikä se tuo firmalle tieto-taitoa. Korotukset naurettavia Pesula-ala on Tomin mukaan palkoissa 20 vuotta muista jäljessä. – Aina olemme olleet palkkatilastojen alapäässä. Korotukset eivät ole olleet maltillisia, vaan naurettavia. Siksi TEAMin tasa-arvoistaminen on tärkeä tavoite. Kuten sanotaan, laihan koiran haukku ei kauaksi kuulu. Olemme kokouksissa kumileimasimen asemassa. Lisäksi TES:n sisällöissä on liiaksi tulkinnanvaraa. Ne on saatava niin selkeiksi, ettei tarvitse olla lakimies tulkitakseen niitä oikein. – Alamme pohjapalkka lähtee 1600:sta eurosta. Siitä kun otetaan verot pois, voi laskeskella, miten kyseisellä palkalla Etelä-Suomessa tulisi toimeen. Saattaisi elannon pito olla aika tiukkaa. Vuosikorotukset ja kokemuslisät eivät palkkaa paljoa kartuta. – Viimeinen korotus oli 21 euroa kuu- Pääluottamusmies Tomi Parkkinen. Tekstiilihuoltoala kaudessa. Vastapainoksi kun laskee elinkustannusten nousun, ei paljon korotuksesta käteen jää. Tomin mukaan on todella miettimisen paikka, miten ay-liikkeen toimintaan saadaan uusia jäseniä. – Onko ihmisillä tarpeeksi tietoa, mitä liitot voivat tarjota jäsenistölleen? On tullut yleiseksi käsitykseksi, että ay-liikkeestä ei saa yhtään mitään. Nuoret eivät tiedä, mitä oikeuksia heillä työelämässä on. Tuntuu, etteivät he tiedä, mihin ovat nimensä allekirjoittaneet. Ammattikouluihin on saatava ay-tiedon opetusta. Kuunteleva luottamusmies Hyvän pääluottamusmiehen Tomi määrittelee sosiaaliseksi, jolla on tieto-taitoa siitä, mitä hän tekee. – On tunnettava henkilökunta sekä omistajat. Ei riitä, että tuntee työntekijät, koska aina asiat linkittyvät työnantajaan. On oltava jämäkkä ja keskustelutaitoinen. Toista osapuolta on kuunneltava eikä jyrätä vain omia mielipiteitään. Tomin mielestä jokaisella liiton jäsenellä on velvollisuus äänestää liittovaaleissa. ”Mikään ei saisi maksaa mitään.” – Pitää olla joku perustelu, miksi olet mukana. Liittoon kuulumiseen on oltava syy, ei kai siinä syyttä suotta olla jäsenenä. Asiat etenevät hitaasti. Mutta jos kukaan ei tee mitään, asiat etenevät ainoastaan työnantajalle mieleiseen suuntaan. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tekstiilihuoltoala 587 588 589 590 Holm Marja-Terttu (sit.) Laivapesu Oy Finnwash, Helsingin Pesuteollisuustyöntekijät ry os9, plm:nä n. 25 v. Levaniemi Tanja (sit.) Lindström Oy, Hämeenlinnan Kemiantyöntekijät ry, varatsv, nuorisojaosto, valtuuston vara Määttänen Sari Tekstiilihuoltaja, Comforta Oy, Mäntsälä, Uudenmaan Teollisuustyöntekijät ry, tsv Nykänen Anu Tekstiilihuoltaja, Comforta Oy, Mäntsälä, Uudenmaan Teollisuustyöntekijät ry, ao:n pj 591 592 593 594 Parkkinen Tomi Pohjolan Tekstiilipalvelu Oy, Kainuun pesulatyöntekijät ry, plm, ao:n varapuheenjohtaja Purho Tarik Tekstiilihuoltaja, Comforta Oy, Mäntsälä, Uudenmaan Teollisuustyöntekijät ry, varaplm Ringborg Petteri (sit.) Pesulatyöntekijä, Salon matto pesupojat Oy , Salon Alueen kemia 121 ry ,tsv, ao:n hallitus Suo Terhi Lindström Oy, Turku, Turun vaatetustyöntekijät ry, TES-jaoston varajäsen Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! 595 Tuomisto Jarkko Osa-aikainen rakennetyötön, Tampereen pesuteollisuustyöntekijät ry, järjestöjaoston pj TEAMspirit 8 (2/2014): Tarik Purhon kirjoitus maailmantaloudesta TEAMspirit 4 (2/2012): haastattelussa Tarik Purho TEAMspirit 1 (1/2011): Tarik Purhon kirjoitus ammattiosastojen tapahtumajärjestämisestä www.teamvasemmisto.fi/ teamspirit Vieraissa: Merja Kyllönen Herätys – vaalit tulee! Suomalaisen palkansaajan kannattaa olla tänä keväänä erityisen hereillä, kun eduskuntavaalien kuohunnassa haetaan ratkaisuja kotimaisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Saksalaiset päättivät omassa maassaan luoda kilpailukykyä kohentavan järjestelmän, jossa tarjotaan työntekijöille 400 euron palkka, lisäksi ehkä kannustinrahaa ja toimeentulotukea. Ikävä kyllä tätä Saksan mallia nostetaan meilläkin esiin oikein ihanteena. Saksan kokonaistuotanto on toki kasvanut nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin, ja työttömyysaste laskenut. Saksan teollisuus pärjää hintakilpailussa, kun työvoimakulut ovat laskeneet. Työntekijät sen sijaan eivät enää pärjää. Saksassa tehdyillä uudistuk- silla ei ole suinkaan luotu lisää uutta työtä, vaan olemassa olevat työt silputtiin työnantajien mielen mukaisiksi halvoiksi minitöiksi. Hommia riittää siis määrällisesti useammalle, mutta työllä ei tule mitenkään toimeen. Köyhyys ja tulo- ja varallisuuserot ovat Saksassa räjähtäneet käsiin. Noin kahdeksan miljoonaa saksalaista elää sosiaaliavun varassa. Maan vaihtotase on kyllä ylijäämäinen, mutta viidennes koko 41 miljoonan asukkaan työvoimasta ansaitsee alle 8,5 euron tuntipalkkaa. • • • Tulevissa eduskuntavaaleissa tullaan esittämään erilaisia malleja talouskasvun luomiseksi ja Saksan mallia tullaan epäilemättä tarjoamaan malliesimerkkinä toivottavista ”uudistuksista”. Pätkä-, vuokra-, silppu- ja osa-aikatyön ongelmana on vain se, että niistä on hyvin vaikea saada elantoansa. Huomionarvoista on myös se, että Saksan työmarkkinauudistukset eivät parantaneet tuottavuutta, vaan kilpailukykyä parannettiin puhtaasti pirstomalla työ halvemmaksi. Osaava, koulutettu ja sitoutunut työntekijä on yritykselle aina kilpailuvaltti, ja vaurauden mahdollisimman tasainen jakautuminen paras yhteiskuntarauhan tae. Suomessa on eurooppalaisittain monella alalla hyvät palkat, mutta kuka tahansa työmies/nainen voi kertoa, että ei täällä todellakaan rahoissa kieritä. Verottaja vie omansa, jos vähänkään enemmän onnistut tienaamaan. Monilla aloilla työskentelee edelleen myös paljon pienituloisia, ja työsuhteiden huonontamisen sijaan meillä on kiinnitettävä huomiota pienituloisimpien verotuksen keventämiseen sekä turvallisiin, oikeudenmukaisiin työsuhteisiin. • • • Surullisinta on, että kun puhutaan sii- tä onko sitä rahaa niihin palveluihin, hyvinvointivaltioiden ylläpitoon tai uusien innovaatioiden luomiseen ja yritysten riskirahoitukseen niin unohdetaan, että Euroopassakin tuhat miljardia eli biljoona euroa lojuu veroparatiiseissa. Siellä on niiden rahat, joilla olisi eniten veronmaksukykyä, mutta vähiten halua siihen. Osa paremmin pärjäävistä ei enää haluakaan maksaa veroja. Heikoimmilla ei ole veronmaksukykyä, mutta heiltä nipsitään kyllä jokainen otnan kopeekkakin, jos jonkun euron sattuu joskus joskus enemmän tienaamaan. Suuremmat yritykset ovat siirtyneet piiloon Luxembourgin kaltaisiin veroparatiiseihin. ”Työntekijät eivät enää pärjää.” Pistettä verokikkailulle tai epäterveen kilpailun rakentamiselle ei kuitenkaan tule ennen kuin kansa herää käyttämään laillista oikeuttaan muuttaa maailman suunta. Ainoa rauhanomainen tapa on vaaliuurnilla, niin eurovaaleissa kuin eduskuntavaaleissakin. Muut tavat ratkaista ongelmia johtavat nopeasti koko Euroopan laajuiseen vakavampaan kriisiin ja sellaista tuskin kukaan todella haluaa. Rauha pitää kyetä säilyttämään. Se säilyy vain karsimalla ylenmääräinen ahneus ja antamalla ihmisille elämisen eväät koko Euroopassa. Olkaa aktiivisia, haastakaa ehdokkaita, kyselkää ja ihmetelkää. Ja rakkaat ihmiset, ennen kaikkea äänestäkää! Kirjoittaja on vasemmistoliiton europarlamentaarikko. Iso keskusjärjestö arveluttaa Teksti ja kuva: ELIAS KROHN Tuomo Tourunen, 64, on ollut mukana ammattiyhdistystoiminnassa jo 44 vuotta, lähes yhtä kauan kuin työelämässäkin. Luottamusmiehen pesti on tullut tutuksi. Tällä hetkellä Tourunen työskentelee operaattorina Porvoon öljyjalostamolla muoviraaka-aineita valmistavalla Borealiksella. Ay-toiminnassa hän on nyt enemmän taustalla, toiminnantarkastajana ammattiosastossaan sekä ammatillisessa paikallisjärjestössä. – Siinä pystyy seuraamaan, mitä kentällä tapahtuu. Ehdokkuutta tämänkertaisissa liittovaaleissa Tourunen aluksi epäröi ikänsä vuoksi, mutta tuli sitten toisiin ajatuksiin. Ehdokkuudessa eläkeiän kynnyksellä on se hyvä puoli, ettei tarvitse arastella mielipiteidensä esiintuomista. – Ihmiset, jotka ajattelevat tulevaa toimintaansa ammattiliitossa tai muualla, saattavat olla varovaisia, jotteivät polje kenenkään varpaille. Nyt ei ole sitä pelkoa enää, Tourunen vertaa. Kentän ääni kuuluviin Ajankohtaisista teemoista Tourusta mietityttää erityisesti uuden ison ammatillisen keskusjärjestön perustaminen. – On vaarana, että luotetaan suureen kokoon kuin pukki suuriin sarviinsa. Käytännön toimintakyky unohtuu ja joustavuus saattaa kärsiä. ”Raamiratkaisut sitovat liikaa.” Jättijärjestön johtotehtävissä toimivilla asema voisi nousta päähän ja he alkaisivat rinnastaa itseään yritysjohtajiin, Tourunen pelkää. Työehtosopimuksia solmittaessa kentän ääni on kuulunut jo viime aikoinakin heikosti, Tourunen harmittelee. – Mitä isompiin yksikköihin mennään, sitä todennäköisemmin niin käy enenevässä määrin. Tuomo Tourunen antaisi nykyistä enemmän painoa sopimusaloittaisille neuvotteluille raamiratkaisujen sijaan. Öljy-, maakaasuja petrokemian teollisuus Raamiratkaisut sitovat Tourusen mukaan liikaa, eivätkä ne ole kaikkien ammattiryhmien kannalta edullisia. – Neuvottelujen viemisellä alemmalle tasolle saattaisi löytyä joustavampia käytännön ratkaisuja. Koulutusta varttuneillekin Pitkällä työurallaan Tourunen on nähnyt teknologian valtavan kehityksen. – Monet ovat hankkineet ammattitaidon sellaisilla laitteilla ja tekniikalla, joita ei ole enää olemassakaan. Vaikka valmiudet työpaikoilla ovat nyt entistä paremmat, varttuneemman väen koulutus on jäänyt hieman lapsipuolen asemaan, Tourunen arvioi. Tourusen mukaan parikymmentä vuotta sitten työnan- tajan valmius kouluttaa oli ainakin hänen työpaikallaan huomattavasti nykyistä parempi. – Nyt on lopetettu kielikoulutukset, tuetut koulutukset ynnä muut ja on vain rasti ruutuun -koulutusta, jotta saadaan kirjatuksi koulutuksia tehdyiksi. Osaaminen luo työtä Suomalaisella teollisuudella ei ole viime aikoina mennyt erityisen hyvin. – Kuten Marxkin ennusti, työpaikat lähtevät sinne missä on halvempi työvoima ja halvemmat raaka-aineet. Sille ei helposti voi mitään. Tällaisessa maassa, missä metsä on melkein ainoa raaka-aine, ainoa keino pärjätä on voimakas tuotekehitys ja ammattitaidon ylläpitäminen, Tourunen korostaa. Hän onkin varovaisen toiveikas. – Suomeen palaa jo jonkin verran muualle vietyä teollisuutta. Siihen on auttanut nimenomaan ammattitaito. Koulutus on Suomessa kovalla tasolla. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Irtisanominen liian helppoa Teksti ja kuva: ELIAS KROHN Sekä paperitehdas että öljynjalostamo ovat tuttuja työympäristöjä kouvolalaiselle Jukka Mäkelälle, 48. Hän työskenteli 20 vuotta UPM:n Voikkaan paperitehtaalla, kunnes se lakkautettiin vuonna 2006. Nykyään hän on operaattorina Neste Oilin Porvoon jalostamolla. UPM:llä Mäkelä oli vahvasti ay-toiminnassa mukana, ensin työosaston luottamusmiehenä, sitten ammattiosaston puheenjohtajana viisi vuotta juuri ennen tehtaan lopettamista. Porvoon jalostamollakin luottamustoimia on kertynyt: Mäkelä on työehtosopimusjaoston jäsen, ammattiosasto PÖT:n hallituksen varajäsen – ja nyt ehdolla TEAMin liittovaaleissa. Mäkelä listaa tärkeimmiksi vaaliteemoiksi liittofuusion kyseenalaistamisen sekä suomalaisten työpaikkojen puolustamisen. – Olen aistinut työmaalla, että liittofuusio ei herätä hip-hurraa-reaktioita. En ole varma, että sillä saataisiin mitään etuja. Pienemmät sopimusalat saattavat jopa kärsiä, jos liittokokoa kasvatetaan suhteettomasti, Mäkelä perustelee epäilyjään. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) on jo olemassa, hän muistuttaa. Tärkeämpää olisikin SAK:n toiminnan terävöittäminen. – Yhteistyötä liittojen tulee kyllä tehdä, Mäkelä linjaa. Öljy-, maakaasuja petrokemian teollisuus Työnantajat eivät joudu todella miettimään sitä. Joskus tuntuu, että se on työnantajalle pienimmän riesan tie. Ei vielä parasta työelämää Valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on, että Suomessa olisi Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä. Nykymenolla se ei tunnu ollenkaan realistiselta, kommentoi Mäkelä. Moni työnantaja yrittää parantaa työssäviihtymistä konsulttifirmojen masinoimilla hengennostatuskampanjoilla. – Ne eivät vaikuta oikeaan työntekemiseen yhtään mitään, Mäkelä tyrmää. Tärkeämpää on avoin keskustelukulttuuri, jossa voidaan myös kyseenalaistaa ja nostaa esille asioita, jotka eivät miellytä työnantajaa. Mäkelän omilla työpaikoilla ”Nuoret työ elämään.” keskustelu onkin ollut suhteellisen avointa. Hyvässä työelämässä olennaista olisi sekin, että kaikki pääsisivät siihen mukaan, Mäkelä muistuttaa. – Nyt on jo niin paljon porukkaa, jotka eivät ole edes päässeet työelämään. Mistä he voivat tietää, onko se huono vai paras? Enemmän satsaisin siihen, että nuoret saadaan työelämään kuin yrittäisin roikottaa ihmisiä mahdollisimman kauan töissä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Työnantajat miettimään irtisanomisia Työpaikkojen puolustamisesta puhuttaessa Mäkelä nostaa esiin irtisanomissuojan. Se on Suomessa heikommalla tasolla kuin useissa eteläisemmän Euroopan maissa. – Monella metsäyhtiöllä on keskellä Eurooppaa laitoksia, joiden kilpailukyky ja tuottavuus ei ole samalla seinälläkään kuin suomalaisten tehtaiden. Mutta niiden sulkeminen maksaa paljon enemmän kuin Suomessa. Suomalaisten heikolle irtisanomissuojalle pitäisi alkaa kehittää vaihtoehtoja, Mäkelä painottaa. – Se on ay-liikkeen tärkein tehtävä lähitulevaisuudessa, jos halutaan, että tässä maassa vielä palkkatyötä tehdään. Irtisanominen on liian helppoa ja halpaa. Jukka Mäkelän mukaan ay-liike ei ole mikään menneen ajan jäänne. Sitä tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin. Öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus 635 Friman Kari (sit.) Nesteoil, Porvoon Öljynjalostamon yöntekijät ry 44 636 637 Mäkelä Jukka Operaattori, Neste Oil, Porvoon Öljynjalostamon työntekijät ry 44, TES-jaosto Tourunen Tuomo Operaattori, Borealis Polymers Oy, Pekeman Työntekijät ry, työsuojeluasiamies Sähköinen ja postivaali 1.–15.3. Muista äänestää! Lue ehdokkaista lisää verkkosivuilta! TEAMspirit 5 (1/2013): haastattelussa Jukka Mäkelä www.teamvasemmisto.fi/teamspirit Seuraavaksi eduskuntavaalit Teksti: JUHA RUOTSALAINEN Liittokokousvaalihuumassa ei kannata unohtaa nurkan takana odottavia eduskuntavaaleja, jotka käydään osittain päällekkäin TEAMin vaalien kanssa. Huhtikuussa 2015 käytävät eduskuntavaalit ovat palkansaajien näkökulmasta erityisen merkittävät. Oikeistolaiset työnantajapuolueet, kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset etunenässä ajavat ay-liikkeen vaikutusval- lan murskaamista, yleissitovien työehtosopimusten romuttamista, lakko-oikeuden rajoittamista sekä irtisanomissuojan ja työttömyyskorvauksen heikentämistä. Kylmää kyytiä Porvarihallitus tietäisi kylmää kyytiä palkansaajille, työttömille, eläkeläisille ja opiskelijoille. Tulo-, terveys- ja koulutuserojen kasvu lisäisi äärioikeistopopulis- tien lietsomaa vähävaraisten vastakkainasettelua ja rasismia. Vasemmistoliitto jälleenrakentaa hyvinvointivaltiota – tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja vapaata yhteiskuntaa, jossa ihmiset ja ympäristö ovat etusijalla. Lue lisää vaaliohjelmasta vasemmistoliiton verkkosivuilta www.vasemmistoliitto.fi. Vaalipäivä on sunnuntaina 19.4.2015 ja ennakkoäänestys 8.– 14.4.2015. Kirjoittaja on ammattiyhdistysaktiivi. Edelliset numerot TEAMspiritin edellisiä numeroita löytyy edelleen. Alkupään numeroita tosin vain muutamia kappaleita. Ota yhteyttä Rasilaisen Raisaan ja tilaa lehtiä maksutta yksittäiskappaleina itsellesi tai isompina erinä jaettavaksi työpaikallasi, ammattiosastossasi ja muissa sidosryhmissäsi. TEAMspirit nro 1 (1/2011): Pilkingtonin lasitehdas, ay-liikkeen nykytila, ammattiosaston hemmottelupäivä, vieraissa STTK:n Ralf Sund. TEAMspirit nro 2 (2/2011): Tamfelt, tilattavien lehtien ALV, vieraissa vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen. TEAMspirit nro 3 (1/2012): Sievi, Hansaprint, työpaikkakiusaaminen, nollasopimukset, vieraissa ministeri Paavo Arhinmäki. TEAMspirit nro 4 (2/2012): Nokian Renkaat, jaostojen uudet kasvot, Yara, peruskemian yhteistyöryhmä, Pietarin ris- teily, vieraissa SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen. ryhmän linja, vieraissa SAK:n järjestöjohtaja Matti Huutola. TEAMspirit nro 5 (1/2013): kirjapainojen ahdinko, silpputyö, liittohallituksen vasemmistoryhmä, Tallinnan kokous, Takon Kotelotehdas, Kimmo Lamminsivu, jaostoaktiivit, Seppo Tallin perintö, Sachtleben, KSL, vieraissa kansalaisaktivisti Dan Koivulaakso. TEAMspirit nro 8 (2/2014): kansanedustaja Anna Kontula Tampereen Kirjatyöntekijöiden vasemmistoryhmän vieraana, Eveliina Koivisto, maailman talous, Juha Grönmark ja liitto-orava, Nokian Renkaat, jaostot, Pirjo Laitinen, Turun jakajat, Työelämä 2020 -hanke, kirjatyöntekijät Reijo Koskinen, Marko Lähteenmäki ja Juha Ruotsalainen Kalliossa, Paperiliiton sihteeri Timo Byman, Pirkanmaan alueryhmä, liittofuusiot, Tapio Ruohonen, Ville-Veikko Ponkiniemi, ryhmän sopimusalatapaamiset, vieraissa Puuliiton sihteeri Jyrki Alapartanen. TEAMspirit nro 6 (2/2013): Pirkanmaan ryhmä, työsuojeluvalvonta, valtuustokonkarit, Treston, ay-liike vs. persut, ryhmätapaaminen Kiljavalla, teollisuuden kurjistuminen, Reka-Kumi, henkilöstöedustukset, vieraissa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. TEAMspirit nro 7 (1/2014): jaostoaktiivit, Hella Lighting, Alma Manu ja Esa Jakelut, Orion, Turun graafiset toimihenkilöt, Matti Poutiainen, Janne Leinonen, Sanoma, Satakunnan alueryhmä, peruskemian naisenergiaa Siilinjärveltä, Lehtitehdas, Toni Mäkinen, kort på svenska, Tarkempia tietoja ja ohjeita saat sähkö postilla raisa.rasilainen@teamliitto.fi tai puhelimella 050 303 9274. Postitse kyselyt ja tilaukset osoitteeseen: TEAM työttömyyskassa / Raisa Rasilainen, PL 291, 00531 Helsinki. Saatavana myös TEAMspirit-paitoja. Kysy koko- ja hintatietoja Raisalta. Ryhmälinja Teksti ja kuva: JUHA RUOTSALAINEN TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat on rekisteröity yhdistys, jossa toimivat kentän ja liiton toimiston vasemmistolaiset TEAMilaiset. Ryhmän linja ja arvot on määritelty alueellisissa ja yleisissä kokouksissa jäsenistön ryhmätöinä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki vasemmistoryhmän arvopohjan ja toimintaperiaatteet hyväksyvät TEAMin jäsenet. Puolueen jäsenkorttia ei kysellä. Tavoitteet työpaikoilla Ryhmä haluaa olla parantamassa epätyypillisissä työsuhteissa, kuten pätkä- ja silpputöissä työskentelevien oikeuksia. Tarvittaessa töihinkutsuttavien eli ns. nollasopimuslaisten hyväksikäyttö on lainsäädännöllä estettävä. Tavoittelemme työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä työpaikoilla sekä työntekijöiden tekemän tulok- Työnantajien laki- ja työehtosopimusrikkomuksien sanktioita on kovennettava ja ammattiliitoille on saatava ryhmäkanneoikeus. Irtisanomistilanteissa muutosturva on saatettava Eurooppalaiselle tasolle ja ehdoton työrauhavelvoite on saatava pois kaikista TEAMin työehtosopimuksista. Ajamme myös yhteistoimintalain laajentamista alle 20 työntekijän työpaikkoihin. Teollisuuden tukeminen Ryhmälle on tärkeää teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen maahamme. Teollisuudella on oltava saatavissa kohtuuhintaista ja vähäpäästöistä energiaa. Kannamme huolta myös ympäristömme puolesta. Tämä merkitsee järkevää ja erilaisten energiamuotojen käytön mahdollisuuksien tarkastelua ja uusien teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä. Harmaaseen talouteen ja kaikenlaiseen yritysten veronkiertoon on puututtava kovin ottein. Vasemmistoryhmä ei hyväksy niin yritysjohtajien kuin työeläkeyhtiöidenkään ylisuuria palkitsemisia tai erorahoja. Demokratiaa ja avoimuutta sen tasapuolisempaa jakamista omistajien ja henkilöstön kesken. Yleisellä tasolla vasemmistoryhmä painottaa työelämän tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, työhyvinvointia ja solidaarista palkkapolitiikkaa. Teollisuuden ammatillinen koulutus on turvattava, nuorten työelämään pääsyä on helpotettava, ikääntyneiden työntekijöiden työssäjaksamista on parannettava ja työstä on myös saatava palkka, jolla tulee toimeen. Erityisesti ryhmä kannattaa työnantajavastuiden lisäämistä. Vasemmistoryhmässä ei suvaita rasismia tai epätasa-arvoa. Ihmisarvon kunnioittaminen kaikissa elämänolosuhteissa on yksi ryhmän perusarvoista. Ryhmä ei myöskään hyväksy riveihinsä äärioikeistolaisia tai rasistisia kantoja edustavien populistiryhmittymien jäseniä. Haluamme olla kehittämässä ammattiyhdistysliikkeen demokratiaa ja läpinäkyvyyttä. Vasemmistoryhmän päätöksenteko on avointa, ryhmä ei harjoita kabinettipolitiikkaa, eikä ole mukana suhmuroimassa työehtosopimusten kevytversioita millään sopimusalalla. Ryhmä pitää säännölliseti järjestettäviä vaaleja demokratian kulmakivinä, olivat kyseessä sitten liittotason vaalit tai yksittäisen työpaikan luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutettuvalinnat. TEAMin vasemmistoryhmälle yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tärkeää ja luontevaa. Käymme aktiivista vuoropuhelua poliittisten vaikuttajien ja muiden sidosryhmien kanssa parantaaksemme jäsenistömme etuja. Kirjoittaja on ammattiyhdistysaktiivi. Vaalitavoitteet Elinkeino- ja teollisuuspolitiikka: • valtio ohjaamaan teollisuuden kasvua • teollisuutta koko Suomeen • kotimaisuus synnyttää työ paikkoja • energia elinehto teollisuudelle Työympäristö ja työsuojelu: • terveenä eläkkeelle •työhyvinvointihankkeiden tavoitteet aidosti toteen • ihminen ei voi joustaa loputtomiin • työsuojelu kunniaan • valvonta välttämätöntä Sosiaalipolitiikka: • inhimillinen yhteiskunta • eriarvoisuuden kasvu pysäytettävä • ei julkisten palveluiden yksityistämiselle • avustusluukulta toiselle juoksuttaminen lopetettava • työuria pidennetään työllistämällä • eläkeuudistuksen toteutusta seurattava tarkasti Edunvalvonta: • edunvalvonta liiton ydin osaamista • ostovoiman kehitys turvattava • toiminta aloitteellista ja aktiivista • nollasopimuksille ja sopimus shoppailulle loppu • ei heikennyksiä työehto sopimuksiin • vahva vaikuttaminen keskus järjestötasolla Järjestöpolitiikka: • toiminnan ja päätöksenteon on oltava avointa ja jäsenille läpinäkyvää • liitto jäseniä varten, ryhmät yhteistoimintaan • ammattiosastoihin järjestö remontti • avoimin mielin liitto fuusioihin • kaikille ryhmille tasapuolinen ja oikeudenmukainen asema
