docKirkonmäeltä - Mynämäen seurakunta
download 
Report Transcription
Kirkonmäeltä - Mynämäen seurakunta
Kirkonmäeltä 1 Kirkonmäeltä Mynämäen seurakunnan lehti 1•2010 2 Kirkonmäeltä Yksi vuosi ilman kirkkoa Mynämäen kirkko on sitten kiinni reilun vuoden vapusta alkaen. Miltä tuntuisi, jos ovi olisi kiinni pysyvästi? Tästä on esimerkkejä kauniissa Karjalassa, jossa luovutetulla alueella kuuluisien arkkitehtien suunnittelemat kirkot ovat rappiolla kuten niiden ympäristökin. Meille tuttua Mynämäen kirkkoa seurakunta korjaa käyttöä varten. Kirkkorakennus ei ole meille museo, vaikka se on iältään vanha. Haluamme kokoontua kirkkoon kristillisenä seurakuntana edelleen ja siksi kirkko korjataan käyttörakennukseksi. Se on sitten Sinusta kiinni, toteutuuko tämä tavoite. Millainen kirkosta tulee? Siitä tulee lämpimämpi, valoisampi, kuuluvampi ja kauniimpi. Eikö siinä ole tavoitteita riittävästi yhdelle peruskorjaukselle. Korjauksen jälkeen kirkossa ei enää vedä eikä kaiu, sisäovet eivät lonksaa ja vessakin löytyy eteisestä. Lattia on puuta, ja se on rakennettu nykyisen kivilattian päälle. Uudet lämpövesiputket ovat laitettu puulattian alle. Istuinmukavuus penkeissä on parantunut. Talven aikana on ”Loskätissä” penkkejä mallennettu. Alttari eikä pappi ole enää korkealla penkistä katsottuna. Kirkkovuoden väriaiheet näkyvät alttaritekstiileissä, joita ei aiemmin ollut. Invaluiska on uusittu ja kaiteet ovat käden ulottuvilla kuorista poistuttaessa. Urkuparvelle pääsee kahta reittiä ylös ja alas. Kellotornin väri ei ole enää räikeän keltainen vaan hillitympi sellainen. Kirkossa istuessaan voi harjoittaa niskavoimistelua ja katsella kattomaalauksia. Toivottavasti seinien puhdistaminen lisää yhdessä valaistuksen kanssa sisämiljöön miellyttävyyttä. Sähköistys sekä lämpöja vesiasiat on ajanmukaistettu. Kirkon ullakolle tulee eristeet, ettei lämpö karkaa enää naakoille ja miksei myös harakoille. Naakat joutuvat etsimään vuokrakortteerinsa nyt muualta, mutta tuskin ne kauaksi muuttavat. Mynämäkeläiset ovat kiinnostuneita kirkon korjauksesta. Se on hieno asia. Mielenkiinto ilmaisee sen, että kirkolla on paikka myös ihmisten sydämessä eikä vain paikkakunnan keskustassa. Nyt on siis edessä vuosi kirkkopaastoa, sitten taas seurakunta kaunistaa kirkon kokoontumisellaan. Siunattua ja virkistävää Luojan kesää! Jouko Kotisalo kirkkoherra Kun kirkko on kiinni Rakennustoiminkuntaan kuuluvat vas. ylh. Petri Kieksi, Samu Virtanen, Heikki Jaakkola, Jaakko Rautanen, Kari Ahtiainen, Tuula Ikola, Aila Martelius-Mäkelä, Jouko Kotisalo ja Kari Valtanen. Mynämäen kirkon ollessa korjauksen vuoksi suljettuna jumalanpalvelukset ovat viereisellä seurakuntakodilla joka sunnuntai klo 10, joskus klo 18. Konfirmaatiokirkot ovat Mietoisten ja Karjalan kirkossa. Hautaan siunaamiset ovat omaisten toivomuksen mukaan ulkona Mynämäen kirkkomaalla tai kirkoissa Mietoisissa ja Karjalassa. Seurakunta kustantaa sulkemisesta johtuvat ylimääräiset kuljetuskulut . Kasteet ja vihkimiset voivat olla kotona, kirkoissa tai seurakuntakodilla. Kirkko on käytössä mahdollisesti elokuussa 2011. Tiedustelut ja sopimiset kirkkoherranvirastosta. Kirkonmäeltä 3 Vaativa haaste pääsuunnittelijalle Jaakko Rautanen tutkii tottuneesti Mynämäen kirkon yksityiskohtia. Hän on arkkitehdin ominaisuudessa ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa useita vanhojen kirkkojen korjauksia myös Turun seudulla. Paattisten kirkon remontti 27 vuotta sitten oli ensimmäinen. Arkkitehtitoimistolla, LPRarkkitehdit, on useita henkilöitä nivottuna Mynämäen kirkon korjaukseen. Jaakko Rautanen toimii vastuuhenkilönä, joka hankkii tietoa myös tiimin muilta asiantuntijoilta. – Mynämäen kirkko on rakenteellisesti suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta 50 vuotta on pitkä väli peruskorjaukselle, liiankin pitkä. Suurimmat haasteet suunnittelutyölle tulevat rakennuksen muuttuneen käytön ja antikvaaristen arvojen yhteensovittamisesta sekä uusien teknisten järjestelmien asentamisesta. Keskiaikaisetkin kirkot ovat edelleen seurakuntien käyttörakennuksia – eivät vain museoita. Mikä on Mynämäen kirkossa sitten haasteellisinta? – Suuri koko. Ymmärtääkseni tämä on toiseksi suurin keskiainainen kirkko koko Suomessa Turun tuomiokirkon jälkeen. Ja tietenkin merkittävä historiallisuus. Haasteita tuo myös ns. tornihuone, kirkon eteinen, josta aikanaan piti rakentaa kirkolle torni. Kun tämän rakentaminen jäi vain ajatuksen tasolle, tilan järkevä hyödyntäminen on ollut vaikea. Vuoden 1959 remontissa poistettiin välikatto ja tila saatiin valoisaksi. Samalla tila sai ikään kuin linnamaisen ilmeen, jota nyt pyritään lieventämään. Tornihuoneeseen tullaan nyt sijoittamaan mm. kauan kaivatut WC- ja siivoustilat. Minkälaiset ovat henkilökohtaiset tunnelmat tällaisessa kohteessa? – Usein jää miettimään että minkälainen ammat- Arkkitehti Jaakko Rautanen. timies on tuonkin yksityiskohdan tehnyt – jopa satoja vuosia sitten? Myös keskiaikaisten maalausten esiin ottaminen, jo yhdenkin mallialueen perusteella on kiehtovaa. Rakentajathan ovat olleet työporukoita, jotka ovat kiertäneet eteläisessä Suomessa ja rakentaneet valtavan määrän kirkkoja. He tulivat Suomeen lähinnä Baltiasta ja Saksasta. Paikalliset isännät ja työmiehet toimivat heille apumiehinä ja raskaimpien töiden tekijöinä. Minkälaisena tavallinen seurakuntalainen tulee näkemään muutoksen? – Tavoitteena on ettei suurta muutosta nähtäisi, mutta esimerkiksi valoisuuden lisääntyminen tulee näkymään. Kuuluvuutta helpottamaan tuodaan takaisin puulattia ja samalla saadaan alttarin ja muun lattian korkeuseroa pienennettyä. Muutenkin kulkua alttarille tullaan helpottamaan. A-L.H-H Mistä rahat kattomaalauksiin? Seurakunta ottaa esille verovaroin pienen osan kattomaalauksista kirkon korjauksen yhteydessä. Muiden maalausten paljastukseen ja konservointiin on mahdollisuus hakea EU rahaa 40% kustannuksista. Rahan saamisen ehtona on, että hakija eli seurakunta on kerännyt ensin yksityisrahaa 60% kustannuksista. Seurakunnan oma raha ei kelpaa tueksi, vaan EU-rahan saamisen ehtona on yksityisrahan löytyminen. Museovirasto on arvioinut kattomaalaukset hyvin arvokkaiksi. Museovirastolla ei ole avustusmahdollisuutta tähän kohteeseen. Jos Sinä tai yhteisösi olet kiinnostunut tuen antamisesta kattomaalausten konservointiin, ota yhteys talouspäällikkö Tuula Ikolaan 02-4308475. 4 Kirkonmäeltä Jeesuksen lohduttava lupaus: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.” Eikö lukemamme raamatunkohta vaikutakin ristiriitaiselta? Jeesus kutsuu meitä väsyneitä luokseen, mutta kehottaa ottamaan kuorman kannettavaksemme. Miten kannettavaksemme annettu taakka voi olla kevyt silloinkin, kun se ei tunnu kovinkaan kevyeltä? Meistä moni lienee esittänyt tämän kysymyksen. Itse pohdin tätä asiaa erityisesti valmistautuessani pappisvihkimykseen. Pappisvihkimyksessä piispa sanoo: ”Jeesus sanoo: »Ota minun ikeeni harteillesi. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.» Pappisvihkimyksessä minun päälleni puettiin pappeuden tunnukset. Niiden lisäksi sain kannettavakseni ne erilaiset pappisvirkaan liittyvät odotukset, joita teillä seurakuntalaisilla on. Kaikkiin töihin liittyy siis erilaisia odotuksia. Saatat kysyä itseltäsi, pystytkö elämään niiden odotusten mukaan, joita sinun työhösi tai erilaisiin vastuutehtäviisi liittyy? Entä osaatko, jaksatko ja haluatko olla hyvä kristitty? Tällaiset, erityisesti pappeuteen, liittyvät ajatukset ovat pyörineet päässäni tämän minulle rakkaan raamatunkohdan äärellä. Miten tämä vaativa raamatunkohta voi sitten olla minulle rakas? Jutun juju on siinä, ettei tämä raamatunkohta lopulta vaadikaan meiltä itseltämme äärettömästi. Jeesushan sanoo, että hänen ikeensä ”on hyvä kantaa” ja hänen kuormansa ”on kevyt”. Kyse ei lopulta olekaan meidän kuormastamme. Pääsiäisen tapahtumat kertovat, mistä on kyse. Pitkäperjantaina Jeesus kärsi ja kuoli meidän puolestamme. Hän otti meidän taakkamme tuolloin kannettavakseen. Kristillisessä kielenkäytössä on joskus puhuttu ristin kantamisesta. Hyvä seurakuntamme jäsen, saatat kysyä, miten jaksan kantaa omaa ristiäni eli sitä kuormaa, joka sinulle on annettu? Lopulta et kannakaan omaa ristiäsi, vaan elämällesi annettu risti on osa sitä ristiä, jolle Jeesus lyötiin puolestasi. Kun meistä tuntuu, ettemme jaksa, osaa tai tahdo elää kristittyinä, saamme muistaa sen, ettei meidän tarvitsekaan olla ”hyviä kristittyjä”. Jumala on tullut ihmiseksi, ja kantanut puolestamme sen kuorman, joka kuuluisi minulle ja sinulle. Kun meistä tuntuu, ettemme selviä arkipäivämme haasteista, saamme luottaa siihen, että Jumala kulkee joka päivä vierellämme. Hän kantaa itse taakkaamme. Vs. kappalainen Ilkka Riihimäki Kuka on Ilkka Riihimäki: 24-vuotias pastori. Tuleva arkkipiispa Kari Mäkinen vihki minut pappisvirkaan 7.3.2010 Turun tuomiokirkossa. Aloitin työni Mynämäen seurakunnassa Mietoisten kappeliseurakunnan kappalaisen Heikki Jyväksen vuorotteluvapaan sijaisena kiirastorstaina eli 1.4.2010. Asuinpaikka: Asun Raisiossa Kerttulassa, Tytöntiellä ;) Perhe: Minulla ei vielä ole omaa perhettä. Vanhempani, Asko ja Merja Riihimäki, asuvat Eurajoella. Lisäksi minulla on kaksi siskoa ja kotoamme löytyy yksi sekarotuinen perheenjäsen nimeltä Taru. Harrastukset: Olen ollut paljon mukana erilaisessa järjestötoiminnassa. Talvisin seuraan jääkiekkoa, toivottavasti TPS nyt voittaa mestaruuden. Suosikkijoukkueeni on kuitenkin Porin Ässät. Odotan innolla myös kesän tuloa, jotta golfkausi voisi käynnistyä. Parasta työssäni: Te seurakuntalaiset olette parasta työssäni. On hienoa, jos ja kun te seurakuntalaiset voitte puhua papille aivan suoraan niin kuin ajattelette. Myös työn vaihtelevuus, se että työ sisältää erilaisia tilanteita, on hieno asia. Tylsintä mitä tiedän: Jäykät toimintatavat. Mieluisin raamatunkohta: Tällä hetkellä yllä oleva raamatunkohta. Kirkonmäeltä 5 Seurakuntakoti ei ole enää ilman emäntää Talo ilman aitan polulla astuvaa emäntää on kuin pilvinen päivä”. Näin kuvaili Aleksis Kivi sitä tilannetta, että talon isännän olisi selvittävä yksin. Monessa seurakunnassa on emäntä seurakuntatalolla tai leirikeskuksessa. Mynämäen seurakunnalla ei ole ollut sellaista, mutta nytpä on. Jo 1980-luvun pöytäkirjat kertovat seurakunnan emännän tarpeesta ja sen puuttumisesta. Puhetta on siis ollut ja riittävän kauan. Vuoden 2010 alusta Hannele Kähkönen aloitti tehtävässään. Toimi on puoliaikainen ja kesällä kokoaikainen. Työn määräaikaisuus kestää kaksi vuotta. Mihin emäntää siis tarvitaan? Seurakunnassa on tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa emäntää tarvitaan vastuunottajaksi. Hänen jatkuva saatavuutensa mahdollistaa toiminnan suunnittelun. On Yhteisvastuu- ja lähetyslounaita, myyjäisiä, tulo- ja lähtöjuhlia, synttäreitä, kirkkokahveja sunnuntaisin, yhteisiä juhlia kunnan tai järjestöjen kanssa , kokouskahveja ja kesällä emäntä on päätoimisesti Kumiruonan leirikeskuksessa. Aiemmin etsimme ja palkkasimme emännän erikseen tilaisuuksiin, nyt ei enää ole sellaiseen tarvetta. Sitten emäntä vastaa keittiöiden siisteydestä ja välineistöstä. Työhön mahtuu hänellä vielä kirkon siivousta tarvittaessa ja lomittamista. Hautajaisia emäntä ei järjestä vaan sen huolehtivat pitoemännät. Emännän silmä näkyy kaikessa esteettisyydes- sä, kaikessa kauniissa, minkä hän voi toteuttaa juhlia järjestettäessä. Emäntä on yhteyshenkilö myös vapaaehtoisille auttajille. Emäntä on yksi merkittävä käyntikortti seurakuntalaisille ja on seurakunnan yleisilmeen kirkastaja. Siksi siunausta Hannelelle tehtäväänsä. J. Kotisalo Kuka on Hannele Kähkönen: Iloinen, elämän myönteinen (aikuinen nainen) emäntä-siivooja. Käynyt keittäjä koulutuksen, kokin tutkintoon valmistavan koulutuksen ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinnon, lihakauppamestarin ja paljon koulutuksia myös kaupan alalta. Olen ollut myös maallikkojäsenenä Hyvinkään seurakunnassa evankelioimis- ja lähetystyönjohtokunnassa. Kierrellyt Suomea miehen mukana ja nyt hän tuli minun mukanani Mynämäkeen synnyinseudulleni. Asuinpaikka: Asun Nuuskalassa vanhempieni entisessä kodissa, jonka mieheni kanssa ostettiin marraskuussa 2009. Perhe: Mieheni Kalevi Kähkönen. Minulla on yksi tytär Susanna ja hänellä ihana mummon kulta Mico. Harrastukset: Käsityöt puutarhanhoito ja nyt olen opetellut metsätöitä Parasta työssäni: Jokainen päivä on erilainen ja kaikki aivan ihanat seurakuntalaiset, joita saan tavata. Tylsintä mitä tiedän: Ettei tapahdu mitään. Mieluisin raamatunkohta: Ps 91:11 “Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.” 6 Kirkonmäeltä Partio 100 vuotta ja Mynämäen partiokuulumisia Mynämäen Maahiset 30 vuotta Partiolippukunta Mynämäen Maahiset täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Maahiset juhlivat 30-vuotista taivaltaan 14.3 Mynämäen srk-kodissa. Erityisen arvokkaaksi juhlasta teki uuden lipun naulaaminen ja vihkiminen. Edelliset ja nykyiset lippukunnanjohtajat sekä lippukunnan eri ikäkausien edustajat sudenpennusta vaeltajaan löivät naulan lippuun. Lipun vihkimisen käyttöön suoritti rovasti Ritva Nieminen. Partio 100 vuotta Tänä vuonna myös juhlitaan partion satavuotiasta taivalta Suomessa. Juhlavuoteen liittyy monenlaista toiminta ja tapahtumaa. Mynämäellä on jo nähty juhlavuoden avaustempaus, jonka Mynämäen molemmat lippukunnat järjestivät 13.–14.2. yhdessä satojen lippukuntien tavoin eri puolilla Suomea. Partiolippukunta Mietoisten Kolopuutintit osallistuivat Tavastilan koululla järjestettyyn laskiaistapahtumaan paistamalla räiskäleitä ja Maahiset järjestivät talvileirin Mynämäen keskustassa Laurin Mynämäen Maahisten 30 v juhla 14.3.2010. koulun pihalla, yöpyen talvipakkasessa kaminoilla lämmitettävissä talviteltoissa. Juhlavuosi huipentuu heinä-elokuun vaihteessa, jolloin Kolopuutintit ja Maahiset osallistuvat partion Kilke -suurleirille Hämeenlinnan Evolla. Suurleirille on ilmoittautunut yli 10 000 partiolaista eri puolilta Suomea, lisäksi kansainvälisiä vieraitakin on luvassa. Kolopuutinttien kesään kuuluu Kilkkeen lisäksi oma kesäleiri. Tämä leiri pidetään partiokolon maastoissa Mietoisissa kesäkuussa. Molemmat lippukunnat järjestävät myös nuorempien ikäluokkien eli sudenpentujen ja seikkailijoiden, oman juhlavuoden tapahtuman. Tämä Kaiku-tapahtuma järjestetään joko 2. tai 3. lokakuuta. Lisäksi juhlavuonna partio näkyy myös ns. koulutempauksena paikkakunnan kouluissa. Nämä syyskuussa tapahtuvat kouluvierailut toteutetaan syyskuussa ja niissä tehdään partioharrastusta tutuksi koululaisille. Molempiin partiolippukuntien toimintaan pääsee mukaan syksyllä. Elokuussa on ilmoittautumispäivä, jolloin on hyvä lähteä mukaan, jos partiotoiminta kiinnostaa. Päivä ilmoitetaan paikallislehtien sivuilla ja lisäksi seurakuntamme nettisivuille päivämäärä tullaan laittamaan. Jäseneksi pääsee sinä vuonna kun aloittaa koulun ja useimmiten tässä vaiheessa partioon tullaan mukaan. Toimintaa toki pääsee myös myöhemmin nuorena ja aikuisiakin tarvitaan mukaan erilaisiin lyhyisiin ja pitempiaikaisiin pesteihin. Tervetuloa mukaan toimintaan. Ritva Nieminen vihkii Maahisten uuden lipun. Petri Hömppi Partion suurleiri vuonna 2009. Kirkonmäeltä 7 Rippikouluihin uusia tuulia – Rippikoulu Lapissa 2011 Pian alkavat noin 100 mynämäkeläistä perhettä miettimään yhdessä lapsensa kanssa rippikoulun käymistä Tulevan vuoden rippikouluun kun ilmoittaudutaan jo pian kesän jälkeen. Syksyllä asia on ajankohtaista, sillä kaikille seurakunnan 1996 syntyneille lähtee kutsukirje rippikouluun. Ensi vuoden rippikoulut alkavat siis jo ensi syksynä. Vuonna 2011 rippikouluihin tulee hieman uutta. Viikolla 8 eli koulujen talvilomalla helmikuussa järjestetään rippikoulu lapissa. Mynämäen seurakunnan rippikoulutyön ja perhetyön yhteisellä lapinmatkalla noin 20 nuorta pääsee suorittamaan rippikoulujaksonsa lapin lumilla. Ohjelmaan mahtuu varsinaisen rippikouluopiskelun lisäksi mm. laskettelua ja hiihtoa sekä tutustumista paikallisiin nähtävyyksiin ja kulttuuriin. Rippikoulun matkakustannukset pohjoiseen ovat luonnollisesti suuremmat, eli maksu on suurempi kuin Kumiruonan leirillä, mutta kokemus on varmasti ikimuistettava ja erilainen. Kannattaa siis jo alkaa miettiä tätä vaihtoehtoa mikäli lapinleiri kiinnostaa ja jäädä odottamaan rippikouluinformaatiota syksyllä. Rippikouluryhmiä vuonna 2011 on näillä näkyvin yhteensä 5 kpl. Muutoksia tulee myös muihin ryhmiin, sillä ns. päiväryhmä, joka pidetään Mynämäen srk-kodissa, siirtyy kesälle. Ns. leiriryhmät järjestetään edelleen perinteisinä 7 päivän leireinä Kumiruonassa srk:n leirikeskuksessa Mietoisissa meren rannalla. Näitä leirejä on ensi vuonna vain kolme, sillä lasketteluripari korvaa loppukesän elokuun leirin. Viimeksi lapissa on rippikoulu pidetty vuonna 2006. Tämä oli ennen seurakuntaliitosta, jolloin yhteistyönä Mietoisten ja Mynämäen seurakunnat järjestivät lapin rippikoulun Muoniossa. Tuolloin mukana oli 18 rippikoululaista seurakunnista. Muutoksia on kesällä 2011 myös konfirmaatiokirkoissa. Mynämäen kirkon remontti siirtää tämän vuoden tapaan vielä ensivuodenkin konfirmaatioita Karjalan ja Mietoisten kirkkoihin. Päivärippikoulun konfirmaatio myös saatetaan pitää poikkeuksellisesti lauantaipäivänä. P. Hömppi 8 Kirkonmäeltä Kastehelmi, keidas keskellä kylää Kastehelmen nimeä kantava idyllinen talo löy- tyy kirkon läheltä, linja-auto asemaa vastapäätä. 10 vuotta sitten talo remontoitiin ja nimikilpailun kautta sille löytyi kaunis ja osuva nimi ”Kastehelmi”. Talo muunnettiin lasten ehdoilla toimivaksi mutta jätettiin hyvin kodinomaiseksi. Niin paljon paikka muistuttaa edelleen kotia, että jotkut lapset kysyvät kerhotädeiltä ”Missä teidän sängyt on?”, olettaen kaikkien 4 naisen asuvan siellä yhdessä. J Talo tunnettiin vuosikymmenien ajan kappalalaispappilana tai ”pikku-pappilana”, mutta vuonna 2000 talon valtasivat lapset. Tänä päivänä talossa kokoontuu 10 eri ryhmää viikoittain. 3-vuotiaiden ja 4-5 vuotiaiden päiväkerhoryhmien lisäksi Kastehelmessä kokoontuu Avoin päiväkerho ja vauvakerho. Myös pyhäkoulu on löytänyt tiensä näihin tiloihin. Lisäksi järjestetään mm Isien ja lasten nikkarointiiltoja, Avointen ovien päiviä Isovanhemmille sekä äitien iltoja. Tällä hetkellä vastaavana lastenohjaajana toimii Johanna Lehtinen apunaan Tuula Helle, Niina, Johanna, Tuula ja Pirjo. Niina Martelius ja Pirjo Haapsaari. Lastentarhan opettajan pätevyyden omaava Johanna kertoo pitävänsä seurakuntatyöstä erityisesti juuri sen tähden että tässä työssä jää enemmän aikaa puhtaasti lasten kanssa olemiselle kuin myös perheiden kohtaamiselle. Tuula Helle on tästä joukosta ollut pisimpään lastenohjaajana, joten hänellä löytyy paljon tuttuja kasvoja myös vanhempien joukosta. – Me ollaan tärkeitä lapsille. Positiivista tässä työssä että palaute saadaan aina heti! Lasten suusta tulee niin kiitokset kuin ihmettelyt. Meille he kertovat niin ilonsa kuin surunsa. Tuula ja Pirjo kiertävät myös Pörrökarhun matkassa tapaamassa kunnan muitakin lapsia. Jokainen ryhmä tulee tavattua 2 kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran syksyllä. Pörrökarhu on tärkeä viestinviejä, viehän hän raamattunsa sanomaa kaikille lapsille! Kastehelmen piha on avoin kaikille lapsille. Leikkipaikka kutsuu luokseen myös silloin kun toimintaa talossa ei ole. Kesäkuussa on myös järjestettyjä pihakerhoja, joihin lapset saavat tulla oman aikuisensa kanssa. Seurakunnan päiväkerhotyön järjestämiä ovat myös monet muut tapahtumat ja tempaukset: Vapputempaus, Kansanlaulu-, Kummi-, Vauva- ja Enkelikirkot. Pääsiäisenä on perinteisesti tarjottu Nukketeatteri-esityksiä, joihin on kutsuttu päiväkerhojen lisäksi myös päiväkotiryhmät. Myös alakoulujen 1-2 luokat ovat usein tulleet mukaan nauttimaan nukkien esittämistä tarinoista. Viime vuonna lastenohjaajat valmistivat esityksen myös jouluksi. Saapa nähdä mitä seuraavaksi tapahtuu? A-L.H-H Kastehelmen 10-vuotis juhlaa vietetään Kastehelmen pihalla su 30.5. klo 12 alkaen. Juhla on samalla päiväkerhon 40-vuotisjuhla. Avoimen päiväkerhon naamiaiset v. 2000. Torstaisin lempeän Pörrökarhun löytää päiväkoti ryhmien luota. Kirkonmäeltä 9 Päiväkerho 40 vuotta Mynämäen seurakunnassa päiväkerhotyö alkoi vuoden 1970 alussa. Kokoontumispaikkana toimi silloin upouusi seurakuntatalo. Uudelle työmuodolle oli selkeä tilaus ja se otettiin hyvin vastaan. 4-6 vuotiaista lapsia tuli heti 80 mukaan. Pirkko Salminen, kanttori Kauko Salmisen puoliso, hoiti aluksi yksin tätä lapsijoukkoa mutta syksyksi saatiin jo toinenkin lastenohjaaja, Raisa Tolvanen. Vuonna 1972 Raisa Tolvasen tilalle tuli Raija Vanamo, joka edelleenkin asuu Mynämäellä. Hän muistelee lämmöllä näitä vauhdikkaita vuosia lasten kanssa. – Lapsi on kahden maailman kansalainen. Se fyysinen ympäristö, johon lapsi syntyy, on meidän ihmisten tekemä maailma. Koti on hänelle tärkein paikka elämässä, mutta hän elää myös Jumalan ihmeitä täynnä olevassa luomakunnassa! Usko on ihmiselle kuuluva ominaisuus. Niin lapsena kuin aikuisenakin. Heränneen kansan ajatus aloittaa lapsen kasvattaminen jo sata vuotta ennen syntymää, antaa kyllin laajan näkökulman kirkon lapsityölle. Raija Vanamo korostaa lapsen rinnalle asettumista ja lapsen kuulemista. – Emme saisi tyrkyttää lapselle omaa aikuisuuttamme. Niin tänä päivänä kuin aiempina vuosikymmeninä kaivataan turvallisuutta. Seurakunnalla on tässä tärkeä rooli. A-L.H-H Jokainen kerho aloitettiin aikanaan rukouksella: ”Minä lapsi pienoinen aamuin, illoin rukoilen. Pienet kädet yhteen liitän, Taivaan Isää aina kiitän” Raija Vanamo oli lastenohjaajana Mynämäellä vuosina 1972–1982. Ryhmäkuvia vuosien varrelta. Ohjaajina Pirkko Salminen, Tarja Ahti, Marjo Marttila, Raija Vanamo, Tuula Helle, Pirkko Hurmerinta sekä Merja Leppänen. 10 Kirkonmäeltä Voiko muutama tunti kutomista jopa pelastaa pienen ihmisen elämän? Sairaanhoitaja Pirkko Tuppurainen sai idean ollessaan työssä Etiopialaisessa synnytyssairaalassa vauvan nutuista, joita voitaisiin lahjoittaa vastasyntyneille. Näin voitaisiin houkutella äitejä synnyttämään sairaalaan alkeellisten kotimajojen sijaan. Tällä hetkellä Etiopian naisista vain 8% synnyttää sairaalassa. Köyhyys on ankaraa,eikä lapselle ole useinkaan maailmaan tultuaan yhtään vaatetta päälle pantavaksi. Äitiyspakkauksista ei osata edes uneksia. Suomalaisen kutomia vauvan nuttuja on lähetetty Etiopiaan jo noin 10.000. Usein villasekoite langasta kudottu nuttu lämmittää hyvin Etiopian kylmissä öissä ja onhan luonnon materiaali hyvä myös lämpiminä päivinä. Yhden lähetystyöntekijän idea on paisunut lähes kansanliikkeeksi kun suomalaiset naiset ovat halunneet lähettää siunauksensa ja apunsa maahan, jossa tarpeet ovat valtavat. Nuttuja neulotaan jo lähes 200 paikkakunnalla. Mynämäessä myös kaikki Martta-yhdistykset lähtivät mukaan haasteeseen ja Etiopiaan lähetettävien Nuttujen pinot kasvavat hurjaa vauhtia. Seurakunnan lähetystyön parista lähtenyt idea on tuonut mukaan monia sellaisiakin, jotka eivät aiemmin ole pitäneet itseään taitavana puikkojen heiluttajana. Yksinkertainen ohje kutsuu kaikkia mukaan neulomaan. Tukea voi myös saada seurakunnan Nuttu-illoissa, joissa yhteisyydestä voi toki nauttia ilman puikkojakin! Anna-Liisa Hyrsky-Heilliä Nuttu-näyttely Mynämäen kirjastossa Toukokuun ajan Mynämäen kirjaston Antin kammarissa on esillä Mynämäessä neulotut Nutut. Yli 300 nuttua kaikissa sateenkaaren värissä nähtävissä, sekä tietoa kohdemaasta Etiopiasta. Afrikkalaiseen koriin voi myös jättää lahjoituksena lankoja sekä valmiita Nuttuja lähetettäväksi eteenpäin. Kirjaston aukioloajat ovat: ma-ke 12-19 to 12-20 pe 11-16 la 10-14 Mynämäen srk:n lähetystyö/A-L Hyrsky-Heikkilä Valmiita nuttuja voi tuoda myös kirkkoherranvirastoon jatkossakin. Pirkko ja Raimo vierailulla Mynämäessä. Nuttu etiopialaiselle vauvalle (ohje Pirkko Tuppurainen) Nalle-lanka, Novitan Wool, Tenneesee tms. • Luodaan 70 silmukkaa. • Kudotaan kaksi oikein kaksi nurin yhteensä 22 cm. • Sen jälkeen kudotaan aina oikein neulosta 24 silmukalla, kaksi oikein kaksi nurin 22 silmukalla ja aina oikein 24 silmukalla yhteensä 3 cm. • Päätetään keskimmäiset 22 s ja kudotaan kumpikin olka erikseen aina oikein neuletta, noin 3 cm etukappaletta + 3 cm takakappaletta. • Seuraavalla kerroksella 24 s oikein ja sen jälkeen luodaan 22 uutta silmukkaa keskelle ja taas kudotaan 24 s oikein. • Seuraavilla kerroksilla 24 s aina oikein, 22 s kaksi oikein kaksi nurin ja 24 s aina oikein, yhteensä 3 cm. • Sitten siirrytään kokonaan takaisin kaksi oikein kaksi nurin neuleeseen, jota tehdään taas 22 cm. • Tuloksena on siis pitkä pätkä, jossa nelikulmainen pääaukko keskellä. • Viimeksi ommellaan sivusaumat yhteen. Käsille jätetään aukot. Kirkonmäeltä 11 Yhteisvastuukeräys Mynämäessä Mynämäessä järjestetään Yhteisvastuun lipaskerä- ys K-supermarketin ja S-marketin ovilla pe 7.5.2010 klo. 10 -20 välisenä aikana. Kerääjämme tunnistat Yhteisvastuu- keräysliivistä ja lippaasta jossa on virallinen keräyslupatarra. Osallistumalla keräykseen tuet kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia lähimmäisiä niin oman kunnan alueella kuin Haitissa. Voit lahjoittaa myös pankin kautta: Pankki: Nordea 208918-6775 tai Sampo 800016-51651, Saaja: Yhteisvastuu. Voit osallistua myös soittamalla Yhteisvastuun lahjoituspuhelimeen 0600-1-2010 (10,10 E / puh + pvm). Ole arkienkeli ja auta lähimmäistä! Mynämäessä liikkuu yhteisvastuukerääjiä pe 7.5 Keräystuotto jaetaan 2010 seuraavasti: Yhteisvastuukeräys käynnistyi virallisesti 7.2.2010. Keräyksen tuotolla Yhteisvastuu auttaa köyhiä lapsiperheitä Suomessa ja Haitissa turvaamaan itselleen jokapäiväisen leivän. 60 % KERÄYSTUOTOSTA ohjautuu kansainväliseen diakoniaan. Nämä varat ohjataan kohdemaahan Kirkon ulkomaanavun kautta. Tänä vuonna kohdemaa on Haiti, joka on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa. Tuhoisan maanjäristyksen seurauksena jopa yli 150 000 ihmisen arvioidaan kuolleen ja 3 miljoonan olevan ulkopuolisen humanitäärisen avun tarpeessa. Ennen maanjäristystä 2 miljoonaa ihmistä kärsi nälästä. 20 % KERÄYSTUOTOSTA ohjautuu kotimaiselle erityiskohteelle. Marttojen ja seurakuntien yhteistyöllä toteutetaan ruokaturvahanke, johon keräysvarat ohjautuvat. Suomessa kasvaa köyhyydessä yli 150 000 lasta. Köyhiksi luokitellaan kotitaloudet, joiden tulot ovat alle 60 % väestön keskituloista. Keräyksen tuotolla kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville lapsiperheille tarjotaan käytännönläheistä tukea edullisen ruoan laitossa sekä ruokakursseilla että kotikäynneillä. 10 % KERÄYSTUOTOSTA ohjautuu hiippakuntien diakoniarahastoille. Rahastoista annetaan avustuksia vähävaraisille seurakuntien anomusten perusteella. 10 % KERÄYSTUOTOSTA jää keräävän seurakunnan valitsemalle kohteelle. Varoja voidaan käyttää oman seurakunnan diakonia-avustuksiin, yhteistyöhankkeisiin tai auttamistyötä tekevän järjestön tukemiseen. Seurakuntaan jäävä osuus käytetään kohteeseen joka sopii keräyksen teemaan. Sanna Jalonen Kuka on Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä: Olen kasvanut lapsuus- ja nuoruusvuodet Mietoisissa ja palannut monet maailmankolkat kiertäneenä kotiin Haraisiin noin 4 vuotta sitten. Lähetyssihteerinä jatkan äitini, Seija Hyrskyn, jalanjäljissä ja Mynämäen seurakunnan työntekijänä isäni Jarmo ”Jakke” Hyrskyn askelissa. Perinne on vahva, mutta tien olen varmasti itse valinnut. Asuinpaikka: Mynämäki/Mietoisten kappeliseurakunta. Perhe: Puoliso Pekka, 14 v tytär ja 11,17,18 v pojat. Harrastukset: Musiikki, liikunta (aina kun ehtii :), käsityöt (jos aikaa jää :) Parasta työssäni: Sekä Lähetys- että tiedotussihteerinä saan toimia todella hyvän sanoman viestittäjänä! Tylsintä mitä tiedän: Välinpitämättömyys ja ”sokeus” elämälle. Mieluisin raamatunkohta: Fil 4:6-7 ”Älkää Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.” 12 Kirkonmäeltä Alfakurssi jälleen Mynämäellä Alfa-kursseja on Mynämäen seurakunnassa pidetty jo useita. Alfa nimi tulee kreikan aakkosista, missä Alfa on sen ensimmäinen kirjain. Beta taas vuorostaan aakkosten seuraava kirjain. Myös Beta- eli jatkokursseja on järjestetty. Alfa-kurssi on kuin löytöretki, joka tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden tutustua kristinuskoon tai päivittää vanhat tiedot. Kuuntele, pohdi, oivalla ja keskustele! Syksyllä alkaa uusi Alfakurssi Mynämäen seurakuntakodilla todennäköisesti sunnuntai-iltaisin joka toinen viikko klo 18.30, alkaen 19.9. Kokoontumisia on yht 10. Alustajina toimivat seurakunnan työntekijöiden lisäksi myös muita asiantuntijoita. Alustuksen jälkeen on aikaa keskustelulle ryhmissä. Alfan ovet ovat avoinna kaikille, mutta kurssi on tarkoitettu erityisesti • uteliaille • etsijöille ja epäileville • niille jotka haluavat löytää uskonsa perusteet uudelleen • yhteisöllisyyttä kaipaaville Aiemmilta kursseilta saadusta palautteesta näkee että moni on löytänyt uuden suunnan elämälleen ja toiset lohdutusta ja rohkaisua, kolmannet tunteneet Pyhän kosketuksen. Monet ovat saaneet konkreettista apua arjen ongelmien ja kysymysten keskellä. Kurssi on ilmainen. Ilmoittautumiset tai tiedustelut: a-l.hyrsky-heikkila@evl.fi tai Anna-Liisa p.044-0323 373. ••• Nuorten aikuisten illat uudistuvat Mietoisissa aloitetut nuorten aikuisten kokoontu- miset siirtyvät ensi syksystä alkaen kahvila-ravintola Tumikuuhun (Kaskistentie 2). Lisäksi osa illoista vietetään jatkossa osallistujien itse valitsemissa paikoissa, kuten kodeissa, mökeillä ja luonnossa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki 20-40 -vuotiaat ja tietenkin myös kaikki muut, jotka tuntevat itsensä nuoriksi aikuisiksi. Myös lapset ovat tervetulleita. Mukaan toivomme uusia osallistujia koko Mynämäen seurakunnan alueelta. Haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden tavata muita samanikäisiä ja samalla herätellä kiinnostusta uskoon liittyviin kysymyksiin, kertoo työryhmän jäsen Juha Heikkilä. Illat sisältävät keskustelua yhteisesti valituista aiheista, mukavaa yhdessäoloa ja iltapalaa. Tarkemmat tiedot syksyn illoista ilmoitetaan kappeliseurakunnan syystiedotteessa, nettisivuilla ja seurakunnan muissa ilmoituksissa. Lisätietoja voi kysellä myös suoraan työryhmältä osoitteesta nuoretaikuiset.mietoistenkappeli@evl.fi tai Juha Heikkilältä numerosta 040-509 1043. Tämä kevään viimeinen kokoontuminen on leirikesku Kumiruonassa to 27.5. klo 18. ••• Laulukerho Laulukerho kokoontuu vielä toukokuun ajaa keskiviikkoiltaisin parittomilla viikoilla Mietoisten seurakuntakodilla Tuulikki Karrun johdolla. Tuulikki on äitiyslomalla Tavastilan koulun luokanopettajan virasta. Laulukerho jatkaa jälleen toimintaansa kesätauon jälkeen syyskuun alusta. Kirkonmäeltä 13 Kumiruonan remontti valmistuu kesäksi Mynämäen seurakunnassa on meneillään use- ampi kunnostushanke samanaikaisesti: Mynämäen kirkon peruskorjaus, Kumiruonan leirikeskuksen kunnostustyö ja Mietoisten kirkon torniosan ulkoseinän korjaus. Vuosi sitten saimme valmiiksi puoli vuotta kestäneen pappilan huolto- ja korjaustyöt. Silloin taloustoimisto muutti kirkkoherranviraston yhteyteen ja kanslia sai uusitut tilat. Mitä Kumiruonassa siis on tehty? Jokainen rippikoulun käynyt osaisi luetella, mitä sinne pitäisi tehdä. Onhan Kumiruona ollut käytössä yli 30 vuotta ilman merkittävämpää korjausta. Rantasauna on nyt huoltokorjattu. Se ”kauhea takka” keskellä saunakamaria on purettu. Tila mahdollistaa nyt vapaa-ajan kokoontumisen ja opetuskäytön. Pienoiskeittiö kamarin nurkassa on uusittu. Seinien ulkopinnat on käsitelty ja huollettu. Päärakennuksessa on keittiö kokonaan uusittu. Salissa on valaistus korjattu ja yleisilmettä kirkastettu. Majoitusrakennusten suihku- ja vessatilat on kokonaan uusittu. Käyttökapasiteettia on myös lisätty, ettei aamua tarvitse aloittaa jonottamalla. Huoneet on läpikäyty ja omat säilytyskaapit löytyy jokaiselle. Työntekijöiden majoitusratkaisun korjaus siirtyy tuonnemmaksi. Kumiruona on tarpeellinen seurakunnalle. Omat leirit, riparit, leirikoulut tai partio tarvitsevat tällaisen tilan. Samoin eri-ikäisten kokoontuminen, järjestövierailut ja muut kesätapahtumat tuovat ilmettä seurakunnan toimintaan. Heikki Jaakkola on ollut valvojana ja suunnittelun koordinaattorina. Siitä parhain kiitos Heikille. Niin että kesällä Kumiruonaan vaikkapa saunailtaan ja katsomaan, miltä näyttää. J. Kotisalo ••• Kaikille avoimet saunaillat Kumiruonan leirikeskuksessa Kahtena kesänä on Kumiruonan sauna ollut muutamina maanantai-iltoina kaikkien seurakuntalaisten käytössä. Lämpimän saunan ja uintimahdollisuuden lisäksi illassa tarjotaan pientä purtavaa ja lyhyt hartaus- ja tietenkin leppoisaa yhdessäoloa. Kesän 2010 saunaillat: ma 7.6. klo 18 ma 21.6. klo 18 ma 12.7. klo 18 ma 2.8. klo 18 ma 16.8. klo 18 14 Kirkonmäeltä TULEVIA TAPAHTUMIA Leirejä Kumiruonassa 2010 Perheleiri 27.-28.8. Isä-lapsi-leiri 24.-25.9. Leireillä on mukavaa ohjelmaa koko perheelle. Mukaan voi tulla vaikka isovanhempien kanssa. Ohjelmassa mm. askartelua, leikkiä, laulua, ulkoilua jne. Yöpyä voi joko leirikeskuksessa tai mennä yöksi kotiin. Leiri alkaa pe klo 17 päivällisellä ja päätyy la klo 15. Kaikille leirille ilmoittautuneille lähetämme leirikirjeen ennen leiriä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut leireistä Tanja p. 044-3312 491 tanja.rantapere@evl.fi Perheiden Leikkipäivät vkot 23 ja 24 Klo 10-13.30 ma 7. ja 14.6 Mietoinen srk-toimisto (Kirkkotie 104) ti 8. ja 15.6. Karjala srk-koti (Karjalankyläntie 13) ke 9. ja 16.6. Mynämäki Kastehelmi (Jokikuja 1) to 10. ja 17.6. Mynämäki Kastehelmi (Jokikuja 1) Päiviin osallistuminen on ilmaista. Omin eväin. Ohjelmassa mm. leikkiä, askartelua ja ulkoilua. Voit osallistua koko päiväksi tai lyhyemmäksikin aikaa. Päivä on tarkoitettu perheille ja perhepäivähoitajille lapsineen sekä isovanhemmille lapsenlapsineen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut pe 4.6. mennessä Tanjalle p.044-3312 491 tanja.rantapere@evl.fi Seurakuntavaaleissa 14-15.11.2010 äänestetään jäsenet seurakuntien luottamuselimiin. Mynämäessä valitaan 23 jäsentä kirkkovaltuustoon. Seurakuntavaalien jälkeen valitaan jäsenet myös kirkkoneuvostoon ja johtokuntiin. Seurakuntien päättäjien kausi kestää neljä vuotta 2011–2014. Seurakuntavaalit ovat kirkon demokratian perusta. Vaalit ovat yksi seurakuntalaisen mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä ja miten hänen seurakunnassaan lähivuosina tehdään ja mihin rahoja käytetään. Marraskuun vaaleissa kirkko antaa ensimmäistä kertaa äänioikeuden 16 vuotta täyttäneille. Kerta voi olla ensimmäinen monelle muullekin. Vaaleissa voivat äänestää kaikki yli 16-vuotiaat kirkon jäsenet. Jos et ole vielä kirkon jäsen, liity 15.8.2010 mennessä. Ehdokasasettelu on käynnissä ja se päättyy 15.9.2010. Ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Ehdokkaaksi voivat asettua yli 18-vuotiaat, jotka ovat konfirmoituja seurakunnan jäseniä 15.9.2010 mennessä. Ennakkoäänestys järjestetään 1-5.11. Mynämäessä voi äänestää muuallakin kuin kirkkoherranvirastossa. Tarkemmat paikat ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. Tiedustelut vaalilautakunnan sihteeri Tarja Elo p. 02-4308476. Karjalan kirkon kesä 2010 2.5. klo 10 16.5. klo 10 30.5. 6.6. 20.6. 30.6. Messu Karjalan kirkko Sanajumalanpalvelus Karjalan kirkossa klo 18 Siionin Kanteleen lauluilta SLEYn rukoushuoneella klo 10 Messu Karjalan kirkossa klo 10 Konfirmaatiomessu Karjalan kirkossa klo 19 Hartaus Betel kirkon paikalla (sateen sattuessa maamiesseurantalolla) 4.7. klo 10 25.7. klo 18 Messu Karjalan kirkossa Kesähartaus ja ehtoollinen Karjalan rukoushuoneella 1.8. klo 10 Kesäasukkaiden messu Karjalan kirkossa 5.8. klo 18.30 Saarnaskivenhartaus Laajoensuon takana 5.9. klo 10 Messu Karjalan kirkossa 7.9. klo 18 Siionin Kanteleen lauluilta SLEYn rukoushuoneella Kirkonmäeltä 15 TAPAHTUMAKALENTERI KEVÄT-KESÄ 2010 To 27.5. TOUKOKUU klo 18.30 Rukouspiiri Mynämäen srk-kodissa. klo 12 klo 13 klo 18 SU 9.5. Su 30.5. To 6.5. klo 10 Ma 10.5. klo 13 To 13.5. klo 10 Ti 11.5. klo 15 Messu Mynämäen srk-kodissa. Virkistyskerho Mietoisten srk-kodissa. klo 10 klo 10 klo 18 Helatorstain Messu Mynämäen srk-kodissa. KESÄKUU Virkistyskerho Pyhän koululla. Ke 12.5. klo 18.30 Kappeli-ilta Mietoisten srk-kodissa, vieraana Päivi Niemi. To 12.5. klo 18 Su 16.5. klo 10 klo 10 klo 10 Laulukerho Mietoisten srk-kodissa. Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa. Messu Mietoisten kirkossa. Messu Karjalan kirkossa. Seppeleenlaskut kaikkiin hautausmaihin. Ti 18.5. klo 18.30 Beta-kurssi Mietoisten srk-kodissa. Ke 19.5. klo 14 Su 23.5. klo 10 Keskiviikkopiiri Koivulehdossa. Messu Mynämäen srk-kodissa. Ti 25.5. klo 18.30 Lähetysilta Mynämäen srk-kodissa, mukana lähetystyöntekijä Tuula Leppänen. Ke 26.5. klo 18 klo 18 Kultaisen iän kerho Mietoisten srk-kodissa. Naistenpiiri Mynämen srk-kodissa. Nuorten aikuisten ilta Kumiruonassa. Pyhän ja Tavastilan koulujen esikoululaisten kouluun siunaus Mietoisten kirkossa. Laulukerho Mietoisten seurakuntakodissa. Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa. Messu Mietoisten kirkossa. Siionin Kanteleen lauluilta Karjalan SLEYn rukoushuoneella. Ti 1.6. klo 18.30 Beta-kurssi Mynämäen seurakuntakodissa. Ke 2.6. klo 13 klo 14 klo 9 To 4.6. klo 11 klo 18 La 5.6. klo 10 Su 6.6. klo 10 klo 16 klo 18 Ma 7.6. klo18 Hartaus Häävuoren palvelutalossa. Keskiviikkopiiri Koivulehdossa. Diakoniatyön kesäretki Vammalaan. Ilm Tanjalle p.044-3312491. Koululaisten kevätkirkko Mietoisten kirkossa. Koululaisten kevätkirkko Karjalan kirkossa. Seppeleen lasku Gadolinien haudalla. Messu Karjalan kirkossa. Mynämäen SLEYn seurat Jukka Laiholla, mukana pastori Jari Rankinen. Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa Leirikeskus Kumiruonassa saunailta, diakoniatyö kahvittaa. Ti 8.6. klo 15.30 Alk Lähetysväen yhteinen iltapäivä. Tutustuminen mm. Saaren kartanoon. klo 18 Lähetystapahtuma Haraisten Kodissa. KIRKKOHERRANVIRASTO JA TALOUSTOIMISTO Mynämäen Pappila • Käyntios. Keskuskatu 17 B • Postios. PL 92, 23101 Mynämäki. sähköposti: mynamaen.seurakunta@evl.fi Pappien virastopäivät: Kirkkoherra Jouko Kotisalo ti klo 9-12 p. 044-0303049 Kappalainen Antti Kallio ma klo 9-12 p. 044-0305003 Vs. kappalainen Ilkka Riihimäki ke klo 9-12 p. 044-3312490 Srk-pastori Marja-Liisa Nygren to-pe klo 9-12 p. 044-0305005 Kirkkoherranvirasto p. (02)430 8476 Fax (02)4306623 avoinna ma-pe klo 9-12, lisäksi to klo 16-17. Virkatodistukset, sukuselvitykset, kirkolliset toimitukset, hautapaikat, haudanhoitosopimukset, srk-kotien varaukset. Taloustoimisto p. (02)430 6628, avoinna ma-pe klo 9-12 Talous- ja kiinteistöasiat Työntekijöiden s-posti: etunimi.sukunimi@evl.fi www.mynamaenseurakunta.fi www.mietoistenkappeli.fi R-Itella Oyj 16 Kirkonmäeltä klo 10 klo 10 klo19 Messu Mynämäen srk-kodissa. Sanajumalanpalvelus Mietoisten kirkossa. Konsertti ”Lohdutuksen lauluja” Mietoisten kirkossa Lähetyksen hyväksi. Ti 15.6. Ke 4.8. klo 17 klo 18.30 Saarnaskivenhartaus Laajoensuon takana. Pe 6.8. klo 18.30 Beta-kurssi Mietoisten srk-kodissa. klo 18 Su 20.6. su 8.8. klo 10 klo 10 Ma 21.6. klo 18 Pe 25.6. klo 18 La 26.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa. klo 10 klo 10 Konfirmaatiomessu Karjalan kirkossa. Saunailta leirikeskus Kumiruonassa. Su 15.8. Juhannusjuhlat leirikeskus Kumiruonassa. klo 10 klo 18 Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa Ma 16.8. su 27.6. klo 18 klo 10 Messu Mietoisten kirkossa. klo 14.30 Prännärikahvit Haraisten Kodilla lähetyksen hyväksi. Su 22.8. Ke 30.6. Su 29.8. klo 19 Betel kirkon paikalla hartaus Karjalan maamiesseurantalon lähellä. HEINÄKUU Su 4.7. klo 10 klo 10 klo 18 To 8.7. klo 18 Su 11.7. klo 10 klo 18 Ma 12.7. klo 18 Su 18.7. Su 25.7. klo 10 klo 18 klo 18 Lauluilta Koivulehdon pihalla. To 5.8. klo 10 klo 18 klo 10 klo 13 Mynämäen SLEYn kotiseurat Suvannolla, Vallaistentie 201. Konfirmaatiomessu Mietoisten kirkossa Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa Koko kansan kirkkokahvit Kilan Rälssitilalla jumalanpalveluksen jälkeen. Messu Mynämäen srk-kodissa. Vakkamessu Mietoisten kirkossa. Musiikillinen iltaehtoollinen. Saunailta leirikeskus Kumiruonassa. Sanajumalanpalvelus Mietoisten kirkossa. Messu Mynämäen srk-kodissa. Messu Mynämäen srk-kodissa. Kappeliseurakunnan juhla leirikeskus Kumiruonassa. SYYSKUU Konfirmaatiomessu Mietoisten kirkossa. To 2.9. Messu Karjalan kirkossa. klo 18.30 Rukouspiiri Mynämäen srk-kodissa. Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa. Su 5.9. Virsilauluilta Mynämäen srk-kodin pihan ruusutarhassa. klo 10 klo 10 klo 18 Ti 7.9. Konfirmaatiomessu Mietoisten kirkossa. klo 18 Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa. Saunailta leirikeskus Kumiruonassa. Messu Mynämäen srk-kodissa. Su 12.9. klo 10 Messu Mietoisten kirkossa. Messu Karjalan kirkossa. Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa. Siionin Kanteleen lauluilta. Karjalan SLEYn rukoushuoneella. Messu Mynämäen srk-kodissa. Ke 15.9. klo 18.30 Kappeli-ilta Mietoisten srk-koti. Kiinasta kertomassa Miikka Ruokanen. Sanajumalanpalvelus Mynämäen srk-kodissa. Su 19.9. Messu Mietoisten kirkossa. klo 10 Messu Mynämäen srk-kodissa. Kesähartaus ja ehtoollinen klo 10 Sanajumalanpalvelus Mietoisten kirkossa. Karjalan rukoushuoneella. Su 26.9. ELOKUU klo 10 Su 1.8. LOKAKUU klo 10 klo 18 Ma 2.8. klo 18 Messu Karjalan kirkossa. (kesäasukkaiden kirkkopyhä) Messu Mynämäen srk-kodissa. Saunailta leirikeskus Kumiruonassa. Messu Mynämäen srk-kodissa. Ke 13.10. klo 18.30 Kappeli-ilta Mietoisten srk-koti. Torinon käärinliinasta kertomassa Juha Hiltunen. Mynämäen seurakunnan tiedotuslehti. Vastaava toimittaja Jouko Kotisalo. Toimittaja Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä. Kansikuva Pekka Heikkilä. Muut kuvat Petri Hömppi, Pekka Heikkilä ja A-L Hyrsky-Heikkilä. Painopaikka Mynäprint Oy. Mynäprint Oy 2010 Su 13.6.
