Tietoa/2012/1Luottamuksen rakentajat

Tietoa.
TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI
12
UIL:n palvelut ja
jäsenedut esittelyssä.
Mikä on yleisin jäsenpalvelusta
kysyttävä kysymys?
16
alan
Tietotekniikan palvelu
työehtosopimus
10
1 : 2012
3
9.11.2011 – 31.10.201
Tietotekniikan palve­
lualan työehtosopimus on
yleissitova. Mitä kaikkea
se sisältää?
Luottamuksen
rakentajat
Muista ilmoittautua Tietoalan
toimihenkilöiden kevätkokoukseen!
Katso tarkemmat tiedot takakannesta,
tule ja osallistu.
Uusi vuosi, uusi tilanne
PUHEENJOHTAJALTA
1:2012 TÄSSÄ NUMEROSSA
15
Hyvä työergonomia auttaa jaksamaan paremmin töissä.
Lue miten voit vaikuttaa siihen itse.
3
Uusi vuosi, uusi tilanne
4
Työn tekemisen ehdot
5
Mihin it-ala on menossa?
6
Tietoalan hallitus kaudelle 2012
9
Tiukka, mutta rauhallinen luottamuksen
rakentaja
10
Meidänkin työpaikalle luottamusmies?
11
Luottamusmieskoulutus
12
UIL palvelee: äänitorvi – edunvalvoja –
asiantuntija
15
Ergonomia kuntoon työpaikalla
16
Pysyvä työvoiman tarve edellyttää
toistaiseksi voimassa olevien
työsopimusten käyttämistä
18
Kevätkokous 21.4.2012
18
Tulevaisuuden IT-strategiasi
19
Kesän mökkihaku on nyt käynnissä
19
Tapahtumakalenteri 2012
5
6
16
Nouseeko Nokia vielä takaisin
nousujohteiselle uralle vai vie­
kö se pikkuhiljaa toimintonsa
pois Suomesta ja kuittaa oman
yhteiskuntavastuunsa tuhdeil­
la irtisanomispaketeilla?
Tietoalan toimihenkilöiden hal­
litukseen valittiin taas muuta­
ma uusi jäsen kaksivuotiskau­
delle. Tässä lehdessä on koko
hallitus esittelyssä.
Määräaikaiset työsuhteet ovat
nousseet tietoalalla suureksi
puheenaiheeksi. Tietoalan laki­
mies esittelee muutaman tuo­
reen oikeustapauksen.
2 | TIETOA. 1 : 2012
Tietoalan toimihenkilöiden toiminnassa on lyhyessä ajassa tapahtu­
nut paljon suuria muutoksia ja nyt on aika palata normaaliin jatku­
vaan muutokseen. Tällä tarkoitan sitä, että nyt kun siirtymisemme
Uusi Insinööriliitto UIL ry:hyn on tapahtunut ja alalle on solmittu uusi
kaksivuotinen raamisopimuksen mukainen työehtosopimus, meidän
pitää keskittyä työpaikkatasoiseen edunvalvontaan ja jäsentemme
auttamiseen. Alamme asiakkaiden oman henkilökunnan vähennykset
vaikuttavat suoraan ja välillisesti monen yrityksen toimintaan ja siten
myös näiden yritysten henkilökuntaan. Samoin tuotannon siirtoja
­ulkomaille on tapahtunut jo pitempään. Näiden molempien syiden
­takia irtisanomisia ja lomautuksia on ollut alallamme yritysten pyr­
kiessä sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Ikävää tässä sopeuttami­
sessa ja tuloksen teossa on se, että se aina kohdentuu työntekijöihin.
Onkin erittäin tärkeää, että meillä on osaava ja hyvin tehtävistään
­perillä oleva luottamusmiesverkosto. Tavoitteena täytyy olla, että
­kaikilla työpaikoilla on valittu luottamusmies ja että näille valituille
luottamusmiehille tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua tehtäviin­
sä ja että he saavat työhönsä liitosta tarvitsemaansa tukea. Uuden
luottamusmiehen on erittäin vaikea yksin yrittää selviytyä tehtävis­
sään. Hän on ensimmäinen henkilö, jolta jäsenet kysyvät neuvoja ja
apua sitä tarvitessaan. Häneen profiloituu paikallisesti koko alan
edun­valvonta ja hän on myös se, johon liitto jäsenilleen profiloituu.
Jatkuvasti lisääntyvä paikallinen sopiminen lisää myös vaatimuksia
luottamusmiesten osaamiselle. Heidän täytyy pystyä neuvottele­
maan työnantajien kanssa hyvinkin moninaisissa tilanteissa.
Tietoalan jäsenen on tärkeää tietää, että tarvitessaan apua hän voi
ottaa yhteyttä henkilöstön edustajiinsa tai liittoonsa. Me jokainen
olemme elämäntilanteessamme ainutkertaisia ja jokaisella meillä on
erilaisia asioita, joihin tarvitsemme vastauksia. Kukaan ei osaa ja pys­
ty vastaamaan niihin kaikkiin, mutta parhaamme mukaan pyrimme
auttamaan oikean tiedon löytämisessä. Ammattiyhdistysliike on vain
jäseniään varten. Sen tarkoitus on joukkovoimalla ajaa meidän kaik­
kien yhteistä etuamme. Tässä hetkessä se on tärkeää muistaa, kun
työelämässä ja arvomaailmassa on tapahtumassa arvojen kovene­
mista.
Enää ei olla valmiita jakamaan entiseen tapaan yrityksen tulosta
työntekijöiden ja omistajien kesken, vaan mieliala tuntuu olevan,
­että kaiken hyvän pitäisi sataa omistajien laariin. Myöskään työn
­arvostus ei ole enää samaa kuin aiemmin. Toisia tehtäviä pidetään
arvok­kaampina kuin toisia aivan eri lailla kuin aiemmin. Sekin koetaan
oikeutetuksi, että samasta työstä ei tarvitsisi maksaa samaa palkkaa
kaikille, vaan jokaiselle voidaan aivan hyvin maksaa eri palkkaa ja
palkkojen erot voivat olla todella suuria. Pienemmästä palkasta vaan
jää talolle enemmän ja sillä siisti. Tämä tilanne on työntekijöille erit­
täin epäoikeudenmukainen. Työntekijä joka on esimerkiksi laman ai­
kaan tullut töihin, ei parempinakaan aikoina saa tasokorotusta palk­
kaansa, vaikka uusien henkilöiden rekrytoinnissa joudutaan anta­­
maan parempi aloituspalkka. Tällä tavoin syntyneet palkkaerot eivät
vält­tämättä koskaan tasoitu, vaan eriarvoisuus jatkuu läpi työuran.
Suomessa ei ole minimipalkkalakia ja jollemme me itse järjestäyty­
mällä pidä huolta siitä, että alallamme maksetaan työhön ja koulu­
tukseen nähden kohtuullista palkkaa, niin kukaan muu ei meidän
puolestamme sitä tee. Sama koskee myös muita työsuhteen ehtoja.
Työnantajat kokevat hyvin yleisesti maksamansa kännykän ja puhelu­
jen oikeuttavan, että työntekijälle voidaan soittaa koska tahansa
­ilman erillistä korvausta, kun tarvitsee tehdä vain joku ”pikkujuttu”.
Matka-aikahan on ollut alallamme jo pitkään kiistakapula, joka pitäisi
myös saada ratkaistua työntekijöitä tyydyttävällä tavalla. Ei voi lähteä
siitä, että matkustaminen on aina työntekijälle pelkkä ilo ja siksi sitä
ei tarvitse laskea työajaksi.
Kuten jo edellä esittämieni esimerkkien pohjalta voi havaita, ovat
meille kaikki jäsenet arvokkaita ja kaikkien jäsenten etujen ajaminen
on jo peruskysymys. Tätä varten me vaihdoimme syksyllä keskusliit­
toa, koska oikeasti uskomme pystyvämme UIL:ssä isomman liiton
­tuella ajamaan paremmin jäsentemme etuja. Tämä oli itse asiassa jo
nähtävissä syksyn työehtosopimusneuvotteluissa, kun jouduimme
yhdessä YTN:n kanssa antamaan alalle useammankin lakkovaroituk­
sen ja jopa lakkoilemaan joillakin työpaikoilla ennen sopimukseen
pääsemistä. Tämän toimen vaikuttavuus oli aivan eri luokkaa kuin
­mitä Tietoala yksin olisi saanut aikaiseksi Erton jäsenjärjestönä,
­vaikka koko ajan olemme olleet jäsenmäärältään tietoalan suurin
ammattiyhdistys. Tietoala on tietotekniikan palvelualan ehdottomas­
ti isoin tekijä ja alamme henkilöstön edustajissa edustavuutemme on
vieläkin vahvempi. Syksyn muuttuneissa sopimuskuvioissa Erto ja Pro
yrittivät esittää, ettei sopimuksemme ole yleissitova, mutta tähän
­tuli lopullinen niitti kun yleissitovuuden vahvistamislautakunta
9.2.2012 antoi päätöksen, jolla se vahvisti Tietotekniikan palvelualan
työehtosopimuksen yleissitovaksi. Tästä meidän on hyvä jatkaa
eteenpäin ja kehittää yhdessä työolojamme.
Kevättä toivottaen,
Esa Koskinen
Tietoalan Toimihenkilöt ry
puheenjohtaja
TIETOA. 1 : 2012 | 3
JUURI NYT
JUURI NYT
Työn tekemisen ehdot
Mihin it-ala on menossa?
Teksti: Minna Anttonen
Tietotekniikan palvelualan
työehtosopimus
9.11.2011 – 31.10.2013
T
yöehtosopimus on ns. pakottava. Tämä
tarkoittaa sitä, että työsopimuksessa ei
voida sopia työntekijän kannalta huo­
nommista ehdoista, ellei tällaista erikseen
TES:ssa mainita. Työntekijä ei esimerkiksi voi
sopia tulevansa töihin pienemmällä palkalla
kuin työehtosopimuksen 6 § vähimmäispalk­
kataulukossa on määrätty. Sen sijaan työn­
tekijä voi työsopimuksessa sitoutua omalta
puoleltaan esimerkiksi kolmen kuukauden
irtisanoutumisaikaan, vaikka se TES:n mu­
kaan olisi vain kaksi viikkoa tai kuukausi
(TES, Liite 7).
Työaikaa koskevista TES:n määräyksistä
ylitöitä koskevat määräykset vaikuttavat
ensi lukemalta hyvin monimutkaisilta. Sitä
ne ovatkin. Tietoalan TES:ssa on sovittu la­
kia l­ yhyemmistä työajoista. Siitä juontuu
termi ”lisätyö”, jolla tarkoitetaan TES:n
säännöllisen enimmäistyöajan (7,5 h päi­
vässä ja 37,5 h viikossa) ja pisimmän lain­
mukaisen säännöllisen työajan (8 h päiväs­
sä ja 40 h viikossa) välillä tehtävää työtä.
Tästä lisätyöstä maksetaan 50 %:lla koro­
4 | TIETOA. 1 : 2012
tettu palkka. Vasta tämän lisätyön tultua
täyteen alkaa ylitöiden laskenta.
Ylitöitä tehdessä kannattaa huomioida
viikoittaista vapaa-aikaa eli viikkolepoa kos­
keva määräys (13 §). Jos viikonloppuna te­
kee ylitöitä ja viikkolepo jää lyhyemmäksi
kuin 35 tuntia, on työntekijällä oikeus saada
korvauksena menetetystä viikkolevosta va­
paata yhtä pitkä aika kuin hän vapaapäivänä
käytti työn tekemiseen. Saamatta jääneen
viikkolevon voi korvata myös rahalla, jos
työntekijä siihen suostuu. Korvaus on yksin­
kertainen tuntipalkka työhön vapaa-aikana
käytetyiltä tunneilta.
Melko vähäiselle huomiolle tietoalan
työntekijöiden keskuudessa on jäänyt mää­
räys puhelinsoittokorvauksesta (15 §). Jos
työntekijä vastaa vapaa-aikanaan työpuhe­
luun, on hänellä oikeus saada tästä korvaus.
Puhelinsoittokorvausta ei kuitenkaan mak­
seta, jos kyseessä on ns. hälytyskutsu, jonka
perusteella tehdään hälytystyötä (16 §).
­Puhelinsoittokorvaus tulee puhelusta, jon­
ka aikana mahdollinen ongelma ratkaistaan.
Varallaolon (14 §) aikana tulleesta kutsusta
työhön ei tule puhelinsoittokorvausta eikä
hälytysrahaa.
Jos työntekijä on epähuomiossa sopinut
jostain työehdosta työehtosopimusta huo­
nommin, on työsopimus tältä osin pätemä­
tön ja työntekijällä on oikeus vaatia sen oi­
kaisemista. Jos palkka on ollut TES:n määrit­
telemää tehtäväryhmän ja vaatimustason
mukaista vähimmäispalkkaa pienempi, voi
työntekijä saada palkkaan oikaisun myös
­takautuvasti.
Paikallisella eli yrityskohtaisella sopi­
muksella voidaan joistakin TES:n määräyk­
sistä sopia toisin (25 §). Tällaisen sopimuk­
sen työntekijöiden puolesta tekee luotta­
musmies. Tietoalan TES:n mukaan voidaan
sopia toisin esimerkiksi varallaolosta tai pu­
helinsoittokorvauksista. Luottamusmiehen
ei kuitenkaan tulisi suostua sopimaan työ­
ehdoista huonommin kuin TES:ssa on määri­
telty. Paremmin saa aina sopia.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopi­
muksen pääset lukemaan esimerkiksi sivulta
www.tietoala.fi/tyoehtosopimus.
Jos työntekijä vastaa vapaaaikanaan työpuheluun, on
hänellä oikeus saada tästä
korvaus.
okia julkaisi vuosi sitten strategia­
muutoksensa, jonka yhteydessä
­Nokian toimitusjohtaja Steven Elop
tuli ohimennen haukkuneeksi yhtiönsä par­
haiten markkinoilla pärjänneet Symbianpohjaiset puhelimensa vanhentuneeksi
­tekniikaksi Nokian suuntautuessa Windowspuhelimiin Microsoft yhteistyön vauhditta­
mana. Uuden strategian taitamaton lansee­
raaminen syöksi Nokian alamäkeen ja irti­
sanomisiin. Samalla se syöksi myös Suomen
­it-alan rajuun rakennemuutokseen. Nokian
mobiilipuolen alihankintafirmat, muun
­muassa Digia ja Ixonos, joutuivat raskaa­
seen ­irtisanomiskierteeseen.
Syksyllä Nokia ulkoisti 1 200 työntekijää
Accenturelle ja samalla tuo väki tuli tieto­
tekniikan palvelualan piiriin. Tilanne näytti
tuolloin siirtyneiden työntekijöiden osalta
lupaavalta. Valitettavasti Nokian bisnesten
alamäki on jatkunut ja yhtiö on jatkanut
­irtisanomisia myös verkkoyhtiössään Nokia
Siemens Networksissä. Nokian alamäki on
heijastunut muuhunkin alihankintaan tieto­
tekniikan palvelualan yrityksissä ja uusia
­yt-neuvotteluita irtisanomisineen on
­putkahtanut julkisuuteen. Nokian hiipuvan
kysynnän takia Accenturella on myös tullut
ongelmia ja parhaillaan yhtiössä on meneil­
lään menettely, jossa osalle Nokialta siirty­
neistä työntekijöistä tarjotaan ns. työsuh­
teen päättämispakettia.
Nokia on ollut Suomen kruununjalokivi ja
se on ollut merkittävä talouden veturi, joka
on itse työllistänyt kymmeniätuhansia ihmi­
siä niin omassa yhtiössään kuin alihankinta­
yrityksissä. Nyt tuo veturi on yskinyt pahasti
ja myös aiheuttanut kovan turbulenssin
Suomen it-alan yrityksissä, joista jo muu­
tenkin siirretään työtä Intiaan ja muihin
­halvemman työvoiman maihin.
Mihin Suomen it-ala on menossa? Nou­
seeko Nokia vielä takaisin nousujohteiselle
uralle vai viekö se pikkuhiljaa toimintonsa
pois Suomesta ja kuittaa oman yhteiskunta­
vastuunsa tuhdeilla irtisanomispaketeilla?
Pystyvätkö jo hyvään nousuun päässeet pe­
lifirmat, kuten Angry Birds -pelistä tunnettu
ja helmikuussa Barcelonan mobiilitapahtu­
massa palkittu Rovio, paikkaamaan Nokian
jättämän aukon it-alan työllistäjänä? Nokia­
kin palkittiin Barcelonassa, mutta paras pe­
ruspuhelin -sarjassa C3-00-mallin ansioista
– kyse on siis puhelimesta, jossa on Symbian
-käyttöjärjestelmä!
It-ala on nyt Suomessa tilanteessa, jossa
olisi paljon osaavaa ja hyvin koulutettua
­väkeä saatavilla. Mutta osataanko tilanne
kääntää voitoksi? Alan yrityksiä edustava
Teknologiateollisuus pitäisi saada valtioval­
lan kanssa yhdessä talkoisiin, joissa kyettäi­
siin täsmäkouluttamaan vapautuvaa väkeä
uusille bisnesaluille. Löytyykö päättäjiltä
niin eduskunnassa kuin yritysten johdoissa
riittävästi tahtoa rohkeasti panostaa koulu­
tukseen ja työllistämistä edistäviin hankkei­
siin tilanteen kääntämiseksi it-alan ja koko
Suomen voitoksi?
Eija Hiltunen
N
Työn tekemisen vähimmäisehdot määritellään työehtosopimuksessa.
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen keskeisiä määräyksiä
ovat palkat, työajat ja erilaiset korvaukset.
Mihin Suomen it-ala on
menossa? Nouseeko Nokia
vielä takaisin nousujohteiselle
uralle vai viekö se pikkuhiljaa
toimintonsa pois Suomesta?
Jouko Malinen
edunvalvontapäällikkö
Uusi Insinööriliitto UIL ry
TIETOA. 1 : 2012 | 5
HENKILÖT
HENKILÖT
Tietoalan hallitus kaudelle 2012
Kaikkien hallituksen jäsenten sähköposti on muodossa etunimi.sukunimi@tietoala.fi.
1. Nimi ja paikkakunta 2. Roolisi Tietoalan toimihenkilöissä 3. Miksi olet mukana hallituksessa
4. Mitä odotat kuluvalta vuodelta 5. Mikä on ay-toiminnassa tärkeintä
1. Esa Koskinen,
puheen­johtaja, Tieto­
karhu Oy, Helsinki.
2. Tietoalan puheenjoh­
taja, UIL:n hallituksessa
Tietoalan edustajana.
Jäsen UIL:n järjestövaliokunnassa ja Akavan
edustajistossa 2012.
3. Jäsenten oikeuksien ajaminen ja edun­
valvonta on jo pitkään ollut lähellä sydän­
täni pikäaikaisena luottamusmiehenä ja
­aktiivina. Ammattiyhdistystoimintaan olen
osallistunut tavalla tai toisella jo 1980-luvun
lopulta lähtien, kun tulin tälle alalle.
4. Toivon Tietoalan toimihenkilöiden vakiin­
nuttavan asemansa niin UIL:ssä kuin valta­
kunnallisestikin tietotekniikan palvelualalla
alan vaikutusvaltaisimpana työntekijäjär­
jestönä. Tähän tavoitteeseen tarvitsemme
kaikkien jäsentemme tukea. Myös jäsen­
määrämme kasvun tulisi jatkua niin, että
saavuttaisimme sen jäsenmäärän, mitä
meillä oli Ertossa. Siirtymisemme yhteydes­
sähän meiltä osa vanhoista jäsenistämme
jostakin syystä jäi Ertoon, vaikka Erto ei
enää olekaan sopimusosapuoli alallamme.
5. Edunvalvonta ja jäsenten oikeudenmukai­
nen kohtelu. Ilman joukkovoimaa emme pys­
tyisi alallamme neuvottelemaan kilpailuky­
kyisiä työehtosopimuksia ja ajamaan muut­
toinkaan yhteisiä etujamme.
1. Juha Reinisalo, vara­
puheenjohtaja, Tieto
Finland Oy, Jyväskylä.
2. Edunvalvontavalio­
kunnan puheenjohtaja
ja TES-neuvottelija.
Edellä mainituissa tehtävissä tuuraan tar­
vittaessa puheenjohtajaa sekä edunvalvon­
tavaliokunnassa työstetään kaikkea edun­
6 | TIETOA. 1 : 2012
valvontaan liittyviä asioita ja hallitus linjaa
lopulliset päätökset, jotka viedään lopulli­
sesti TES-neuvotteluihin. Lisäksi olen työ­
paikallani henkilöstö nedustaja ja luotta­
musmies. Minut on nimetty Tietoalan edus­
tajana liiton edustajiston jäseneksi.
3. Vaikuttamassa alan työehtosopimukseen.
4. Mitä kaikkea uutta vuosi tuokaan tulles­
saan, uudessa toimintaympäristössä edun­
valvonnan saralla.
5. Tärkeintä on vaikuttaminen työntekijän
asemaan ja työehtoihin sopimustoiminnan
kautta.
1. Ari Koskelin, rahas­
tonhoitaja, Tieto Fin­
land Oy, Nurmijärvi.
2. UIL:n edustajakokouk­
sen jäsen ja järjestö­
valiokunnan varajäsen.
3. Olen ollut ns. ay-aktiivi lähes kolmekym­
mentä vuotta ja voisi sanoa, että en vaan
osaa lopettaa.
4. TES-rintamalla rauhallisempaa mutta
­valitettavasti eri firmoissa nuo henkilöstön
vähentämiset eivät todennäköisesti vielä vä­
hene. Lisäksi toivon/odotan, että saamme ti­
lanteemme vakiintuman ja jäsenmäärämme
kasvamaan uudessa järjestöympäristössä.
5. Työsuhteen ehtojen valvonta ja paranta­
minen vastikkeena työnantajan jatkuvalle
ehtojen huonontamispyrkimyksille.
1. Pirkko Venäläinen,
sihteeri, Aditro Oy,
Helsinki.
2. Tietoalan toimihenki­
löt ry:n työvaliokunnan
jäsen, UIL:n edustaja­
kokouksen jäsen.
3. Olen mukana, koska Aditro Oy:n hyvä jär­
jestäytymisaste mielestäni edellyttää sitä.
Haluan olla mukana vaikuttamassa työehto­
jen parantamiseen ja osallistua työhyvin­
voinnin kehittämiseen.
4. Odotan, että saamme jäsenmäärän nou­
suun ja sitä kautta hyvät vaikutusmahdolli­
suudet kehittämään työpaikkojemme edun­
valvontaa. Odotan toiminnan jatkuvuutta ja
sen myötä myös nuorempien jäsenten kiin­
nostuvan edunvalvonnasta ja olemaan aktii­
visena kehittämään niin edunvalvontaa kuin
muuta ammattiyhdistystoimintaa alan työ­
paikoissa.
5. Minulle on tärkeää, että mm. työehtosopi­
musta noudatetaan työpaikallani ja se, että
työhyvinvointiasiat ovat kunnossa työpai­
kallani. Pidän tärkeänä sitä, että mm. ikäsyr­
jintää työpaikallani ei sallita. Jos eläkeikää
halutaan nostaa, niin pidän tärkeänä, että
myös työnantajat osallistuvat aidosti siihen,
että työuraa voidaan jatkaa.
1. Nina Räsänen, vies­
tintävastaava, Fujitsu
Finland Oy, Nurmijärvi.
2. Pääluottamusmies,
Fujitsu Finland Oy, Tieto­
alan hallituksen jäsen­
vuodesta 2009, Tietoalan edunvalvontava­
liokunnan jäsen, UIL edustajiston varajäsen,
Helsingin Insinöörit ry:n työmarkkinajaok­
sen jäsen.
3. Haluan vaikuttaa asioihin ja olla mukana
toiminnassa. Hallituksessa pääsee vaikut­
tamaan ja verkostoitumaan.
4. Hyvää yhteistyötä eri tahojen välillä.
5. Tärkein tehtävä on neuvotella työehto­
sopimus työnantajaliiton kanssa. Valvoa,
­että työehtosopimusta noudatetaan, pide­
tään huolta työntekijöiden oikeuksista ja
työehdoista.
1. Jari Kähkönen,
verkko­tiedotusvastaava,
Sofor Oy, Lapua.
2. Tietoalan hallitukses­
sa 6. vuosi menossa. Li­
säksi kuluvana vuonna
toimin Tietoalan verkkotiedostusvastaavana
ja kuulun myös viestintävaliokuntaan.
3. Ennen hallitukseen tuloa olin toiminut
luottamusmiehenä yhteensä jo yli 10 vuot­
ta ja jonkinlainen ajatus jo tuolloin pyöri
pääs­säni osallistumisesta hallitustyösken­
telyyn. Tähän kun vielä lisää erään tuttava­
ni pyyntö asettua ehdolle hallitusta valit­
taessa, niin tässä sitä nyt ollaan jo jokunen
­vuosi oltu.
4. Odotan mielenkiinnolla, miten yhteistyö
uuden TES -sopijapuolen kanssa etenee tä­
nä vuonna, ja paljonko yhdessä pystymme
toimintatapojamme ja muita asioita kehit­
tämään.
5. Kyllähän se tärkeimpiä asioita on ehdot­
tomasti työehtosopimustoiminnan kehittä­
minen ja vahvistaminen Tietoalalla. Tähän
tietysti oleellisena osana kuuluvat edun­
valvonnalliset asiat.
1. Heikki Niemissalo,
mökkivastaava, Logica
Suomi Oy, Helsinki.
2. Logican varapääluot­
tamusmies, Tietoalan
hallituksen varsinainen
jäsen, mökkivastaava, UIL edustajokokouk­
sen varajäsen, Logican henkilöstö ry:n pj.
3. Haluan parantaa tietoalan edunvalvon­
taa.
4. Terveyttä ja rentoa meininkiä.
5. Edunvalvonta.
1. Mika Untolehto,
­tapahtumavastaava,
Solteq Oyj, Helsinki.
2. Hallituksen jäsen
­kolmatta vuotta, toista
vuotta tapahtumavas­
taava, pääluottamusmies.
3. Minut pyydettiin reilu 3 vuotta sitten hal­
litukseen koska olen nuorempi pääluotta­
musmies ja haluttiin nuorempaakin näke­
mystä hallitukseen.
4. Odotan tulevalta vuodelta parempaa etu­
jen valvontaa uuden liiton avustuksella ja
että voimme palvella entistäkin paremmin
jäseniämme ja valvoja heidän etujaan.
5. Mielestäni tärkeintä on valvoja jäsen­
temme etuja ja puuttua epäkohtiin mah­
dollisimman nopeasti. Myös meidän
työehto­sopimuksen kehittäminen on
­tärkeää.
1. Sami Vuolanne,
F-Secure Oyj, Helsinki,
kotipaikkakunta Hyvin­
kää.
2. Hallituksen jäsen
vuodesta 2003, viestin­
tävaliokunnan jäsen. F-Secure Oyj:n pää­
luottamusmies vuodesta 2003.
3. Pystyn sitä kautta osallistumaan alan edun­
valvontaan siellä, missä asioista päätetään.
4. Yhteistyö UIL:n kanssa paranee koko ajan,
kun opimme toisemme ja sitä kautta jäse­
nistön edunvalvontaan saadaan entises­
tään lisää tehokkuutta.
5. Oikeudenmukaisuus. Lakia ja sopimuksia
tulee noudattaa ja neuvottelutilanteissa
molempien osapuolien tulee olla tasaver­
taisia. Pitää myös muistaa, että vastakkain­
asettelun aika on ohi.
1. Markku Syrjälä,
Tieto Oyj, Jyväskylä.
2. Uusi Insinööriliitto
UIL ry:n edustajako­
kouksen varajäsen.
­Työpaikalla henkilöstön
edustaja ja varatyösuojeluvaltuutettu sekä
Jyväskylän alueellinen luottamusmies aina­
kin maaliskuun loppuun asti. Tietoväki ry:n
sihteeri ja hallituksen jäsen.
3. Tietoalan hallitus on paikka, jossa on
mahdollisuus vaikuttaa tietotekniikan
­palvelualalla työskentelevien työehtojen
­kehittymiseen. Teemme työtä jokaisen
­alalla olevan puolesta.
4. Odotan kuluvalta vuodelta rauhallisem­
paa työmarkkinavuotta kuin viime vuosi.
­Toivon, että saamme viilattua Tietoalan
­toimihenkilöt ry:n entistä vahvemmaksi
edunvalvojaksi ja jäsenten palvelijaksi.
5. Hyvä jäsenten edunvalvonta. Erästä
­slogania lainaten “Yksin voi tehdä monia
asioita - edunvalvonta on yhteistyötä”.
1. Jari Mörsky,
Isoworks Oy. Helsinki.
Uusi hallituksen jäsen.
2. Tekninen asiantunti­
ja, varaluottamusmies,
varajäsen Tietoalan hal­
lituksessa.
3. Meidän firmaamme ei ollut edustettuna
hallituksessa, joten ajattelin, että olisi hyvä
olla asioista perillä.
4. Odotukset ovat varovaisen optimistiset.
Omaksua mahdollisimman paljon tietoa,
jotta voin toimia luottamustehtävässä
­hyvin.
5. Olen niin uusi vielä tässä ay-toiminnassa,
että opettelen vasta kuvioita.
1. Arto Alanen, Aditro
Oy, Helsinki. Uusi halli­
tuksen jäsen.
2. Hallituksen vara­
jäsen, edunvalvonta­
valiokunnan jäsen.
3. Haluan omalta osaltani “kantaa korteni
kekoon” yhteisen hyvän puolesta.
4. Ensimmäinen hallituskausi varajäsenenä,
niin eiköhän tämä mene lähinnä hallitus­
työskentelyn ja prosessien opetteluun.
5. Yhteisten asioiden ajaminen.
1.Mika Thynell,
atBusiness Oy, Vihti.
2. Luottamusmies
3. Haluan antaa oman
panokseni alamme
edunvalvontaan.
4. Hyväksi muodostuvaa yhteistyötä
TES -osapuolien kesken (Tietoala - YTN).
5. Asioiden hoitaminen työpaikoilla hyvässä
yhteishengessä. Työntekijänetu on työn­
antajan sekä päinvastoin.
1. Timo Salonen,
Tieto Healthcare &
Welfare Oy, Espoo.
2. Tällä hetkellä Tieto
H&W -yhtiön luottamus­
mies ja Tiedon vara­
pääluottamusmies, vapaa-ajanvaliokunnan
jäsen ja UIL:n edustajiston jäsen.
3. Haluan tuoda oman viiteryhmäni jäsen­
ten toiveet ja mielipiteet hallituksen tietoon
TIETOA. 1 : 2012 | 7
HENKILÖT
HENKILÖT
ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla
kaikkien Tietoalan jäsenten hyväksi.
4. Odotan jäsenmäärän kovaa kasvua ja
­yhteistyön lujittumista UIL:n muiden toimi­
joiden kanssa.
5. Tavallisen perusjäsenen edunvalvonta.
3. Mahdollista päästä vaikuttamaan yhtei­
siin asioihin.
4. Tietoala saa vakiinnutettua asemansa
UIL:ssa ja pystyy kasvattamaan jäsenmää­
räänsä.
5. Pitää huolta palkansaajien asioista.
1. Jyrki Kopperi, Logica
Suomi Oy, Hyvinkää.
2. Järjestelmäasiantun­
tija, työsuojeluvaltuu­
tettu, Logican henkilös­
tö ry:n vpj, Tietoalan
hallitus, edunvalvontavaliokunnan jäsen,
TES-neuvottelija, UIL:n edustajiston jäsen.
3. Kiinnostus ja halu vaikuttaa Tietoalan
edunvalvontaan ja TES:iin.
4. Mahdollisimman vähän YT-neuvotteluita ja
että työnantajien suurin into offshoreen laan­
tuisi ja suomalainen työ nousisi arvoonsa.
5. TES:n tason säilyttäminen vähintäänkin
nykyisellä tasolla.
1. Ilpo Komulainen,
Cybercom Finland Oy,
Tampere.
2. Cybercom Finlandin
luottamusmies vuodes­
ta 2002 (yrityksen nimi
on muuttunut moneen kertaan). Tietoalan
toimihenkilöt ry:n hallituksen jäsen vuodes­
ta 2006. Samaisesta vuodesta alkaen edun­
valvontavaliokunnan jäsen. Tietoalan toimi­
henkilöiden edustaja UIL:n Hämeen ja KeskiSuomen piirissä.
3. Voidakseni osaltani edistää ja kehittää
tietotekniikan palvelualan edunvalvontaa ja
alan työsuhdeasioita.
4. Kun ei odota liikaa, niin ei suuresti pety.
5. Edunvalvonta laajasti käsitettynä.
1. Kirsi Huikarinen,
Digia Oyj, Espoo.
Uusi hallituksen jäsen.
2. Pääluottamusmies,
Tietoalan hallituksen
varajäsen, tapahtuma­
valiokunnan jäsen.
3. Haluan vaikuttaa tärkeissä työntekoon
liittyvissä asioissa ja olla vaikutuskanavana
oman työpaikan työntekijöille.
4. Odotan, että vuosi 2012 tuo positiivisia
näkymiä työelämäämme ja pääsemme
­kehittämään työympäristöämme ja -yhtei­
söämme paremmaksi.
5. Mielekkään työympäristön ja -ehtojen
edistäminen.
1. Markus Saukkonen,
Kaakontieto Oy,
­Lappeenranta.
2. Hallituksen jäsen,
­tapahtumavaliokunnan
jäsen, UIL:n koulutus- ja
elinkeinopoliittisen valiokunnan varajäsen,
Tietoalan edustaja UIL:n Itä- ja KaakkoisSuomen piirissä.
8 | TIETOA. 1 : 2012
1. Turkka Ahlstedt,
IBM Oy, Vantaa.
2. Tietoalan hallituksen
jäsen, myös edunval­
vontavaliokunnan jäsen
ja yksi TES-neuvotteli­
joista.
3. Työehtosopimuksen näkövinkkelistä Tie­
toalan hallitus on paikka, jossa voi vaikuttaa
työehtosopimuksen sisältöön. Hallituksessa
oleva pystyy seuraamaan ja vaikut­tamaan
asioiden etenemiseen. Hallitustyöskentely
on edunvalvonnan ydintä.
4. Pahalta näyttää. Globaaliksi muuttunut
toimintaympäristömme kurjistaa oloja kaik­
kialla. Ehkä tämä oli pakko tapahtua, jotta
vauraus jakautuisi hieman tasaisemmin
maapallolla. Euroopan kääntyminen kasvuuralle on minun odotukseni, mutta tuskin
tuo tapahtuu vielä tänä vuonna.
5. Tärkein asia tietenkin on edunvalvonta.
Ei pelkkä työehtosopimus, vaan sen lisäksi
työympäristön kehittäminen ja elinkeino­
politiikkaan vaikuttaminen siten, että
l­ apsillamme olisi odotettavissa turvallinen
ja hyvä työelämä täällä Suomessa.
1. Antti Manninen,
IBM Oy, Helsinki.
2. Olen ollut vuodesta
2005 alkaen toimihenki­
löiden valitsemana luot­
tamusmiehenä IBM:llä.
Aikaisemmin toimin varaluottamusmiehenä
ja IBM:n toimihenkilöyhdistyksen puheen­
johtajana vuodesta 2000 alkaen vuosina
2000–2005. Olen ensimmäisenä varaedus­
tajana Tietoalan hallituksessa.
3. Voi osallistua toimihenkilöitä koskevien
sopimuksien valvomiseen ja tulevien sopi­
muksien valmisteluun.
4. Toivon riittävästi aikaa hoitaa työni ohella
myös luottamusmiehen roolin vaatimat teh­
tävät hyvin ja suunnitellusti.
5. Pitää huolta, että koko alalla noudatetaan
yhteisiä pelisääntöjä. Varmistaa , että tule­
viin lakeihin ja säännöksiin ei tule heikentä­
viä ja kierrettävissä olevien työsopimusehto­
ja. Kaikkea ei voi eikä saa sopia paikallisesti.
1. Eija Hirvonen,
Capgemini Finland Oy,
Lappeenranta.
2. Pääluottamusmies
Capgemini Finland Oy,
Tietoalan edunvalvonta­
valiokunnan jäsen, TES-työryhmä Matka­
määräysten kehittäminen.
3. Haluan kehittää työehtoja ja edunvalvon­
taa kaikkien alalla työtä tekevien hyväksi.
4. Odotan mielenkiinnolla syksyn palkkaneu­
votteluja paikallisen erän kohdentamisesta.
5. Edunvalvonta, niin työpaikkatasolla kuin
valtakunnallisestikin. Työnantajapuoli tul­
kitsee joskus mm. TES:iä omaksi edukseen.
Siksi on tärkeää, että työntekijöillä on käy­
tettävissään taho, joka huolehtii heidän
eduistansa. n
Tiukka, mutta rauhallinen
luottamuksen rakentaja
Teksti: Tiina Sandberg | Kuvat: Dani Rönnqvist ja Minna Nevalainen
H
Jari Mörsky
Jari Mörsky, 44. Varaluottamusmieheksi Isoworks Oy:lle joulukuussa valittu.
”Toimin teknisenä asiantuntijana
eli tarjoan lähitukea asiakkaan
­tiloissa – vuodesta 2006 lähtien
Varmassa kolmen henkilön tiimis­
sä. Työura alkoi VTT:llä, josta liik­
keen luovutuksen kautta siirryin
ensin Fujitsu Oy:lle ja sen jälkeen
sen tytäryhtiölle Isoworks Oy:lle.
Aikaisemmissa ammateissani
kokin ja palomiehen töissä olen
mielestäni saanut hyvän perustan
kanssakäymiseen erilaisten ihmis­
ten kanssa, luottamukselliseen
työhön ja asiakaspalveluun.”
yvä luottamusmies ei menetä malt­
tiaan vähästä, mutta ei myöskään
­mene siitä mistä aita on matalin.
­Suhteen rakentaminen työnantajan kanssa
kysyy pitkää pinnaa ja kykyä katsoa asioita
monelta kantilta. Hyvä luottamusmies muis­
taa kuitenkin aina, miksi ja kenen mandaa­
tilla työtään tekee.
Logican Jari Nevalainen on luottamus­
töissä konkari, Isoworksin Jari Mörsky tuore
tapaus. Asenne on kuitenkin sama: vastapuo­
len kunnioittaminen ja neuvotteluyhteyden
rakentaminen tuo parhaat tulokset, ja huo­
noja aikoja ei kannata jäädä odottelemaan.
Miten ja miksi sinusta tuli luottamusmies?
Nevalainen: ”Luottamusmiesurani alkoi
­IT-kuplan puhkeamisen aikoihin. Omalla
­työpaikalla ei ollut luottamusmiestä. Novon
yt-neuvottelujen aikoihin teimme yhteis­
työtä Malisen Joukon kanssa.
Tämä on parhaimmillaan rinnakkainen
työura. Näen asioita toiselta kantilta, ta­
paan paljon ihmisiä, saan laajan näkemyk­
sen yrityksen toiminnasta. Saan vaikuttaa
asioihin.”
Mörsky: ”Meidän pääluottamusmiehem­
me on Kotkassa, ja minua on pidemmän
­aikaa kosiskeltu varaluottamusmieheksi.
Joulukuussa päätin ottaa haasteen vastaan.
Tunnen pääluottamusmiehemme entuudes­
taan.”
Mikä on haastavinta?
Nevalainen: ”Alkuaikoina haastavinta oli
seurata sivusta työpaikan kovalla kädellä
tehtyä saneerausta. Myöhemmin haastavaa
on ollut luottamuksen rakentaminen työn­
antajan ja luottamusmiesten välille, mutta
olemme onnistuneet mielestäni aika hyvin.
Parhaimmillaan riidat eivät liity henkilösuh­
teisiin, ainoastaan asiat riitelevät.”
Mörsky: ”Jouduin heti kärkeen tiukkaan
paikkaan pääluottamusmiehen jouduttua
pitkälle sairaslomalle. Hoidan siis hänen
tehtäviään ihan kylmiltäni.
Opettelemista on paljon. Hankalaa on,
kun ei tiedä homman kiemuroita, ja joutuu
kuitenkin keskustelemaan johdon kanssa
tärkeistä asioista. Meillä on esimerkiksi 0,8
prosentin korotuserä vielä jakamatta. Kieli
keskellä suuta pitää toimia, olla valpas,
­mutta nöyrä uusien asioiden edessä.”
Ohjeita luottamuksen rakentamiseksi?
Nevalainen: ”Luottamus rakennetaan pie­
nistä asioista pala kerrallaan. Pidetään kiin­
ni sovituista asioista. Ymmärretään, että
kummallakin osapuolella on omat roolinsa
mutta intressit voivat olla yhteiset. Firman
etu ei yleensä ole pois työntekijältä.
Luottamus syntyy pitkäjänteisistä kes­
kusteluista toimivan johdon kanssa. Siitä
myös, että saan sen tiedon, mitä tarvitsen ja
tiedän, että kukaan ei toimi selkäni takana.
TIETOA. 1 : 2012 | 9
HENKILÖT
Moderni johto ymmärtää, että sillä ei ole
kaikkea viisautta hallussaan, mutta pitää
myös muistaa, että vastuu ja strategiset
päätökset kuuluvat johdolle.”
Miten haluaisit kehittää työtäsi?
Nevalainen: ”Parhaimmillaan hyvä yhteistyö
tuo ennustettavuutta ja työrauhan. Mitä
­läpinäkyvämpää on toiminta, sen parempi.
Toivoisin, että keskusteluyhteys vakiin­
tuisi niin syvälle yrityksen arvoihin ja toimin­
takulttuuriin, että johdon tai luottamus­
miesten vaihtuminen ei vaikuttaisi mitään.
Eli yhteistyö ei olisi henkilösuhteista kiinni
ja sitä ei voisi ohittaa. Ajan myötä näin ta­
pahtuukin, minulla on vakaa luottamus...”
Mörsky: ”Toivon ensinnäkin, että pääsen
pian luottamusmiesten perehdytyskurssille
Meidänkin työpaikalle luottamusmies?
Jari Nevalainen
Jari Nevalainen, 43. Logica Oy:n
pääluottamusmies.
”Luottamusmiesurani alkoi vuon­
na 2000 luottamusmiehenä ja
­varapääluottamusmiehenä 2004.
Toimin Microsoft-konsulttina,
­Office 365- ja Sharepoint 2010
-tuoteasiantuntijana.
Olen opiskellut Joensuun yli­
opistossa kasvatustieteitä. Työ­
urani alkoi toimittajana ja Ylioppi­
laslehden päätoimittajana. 90-lu­
vun puolivälissä aloitin työn webfirmassa, joka yhtenä ensimmäis­
ten joukossa teki webbisivuja.
­Sittemmin olen toiminut myös
käyttöliittymäsuunnittelijana ja
ad:nä.
Opettajaopinnot pätevöittävät
monenlaiseen työhön. Minulle ne
ovat antaneet valmiuksia erilais­
ten ihmisten kohtaamiseen,
­sosiaalisen perustan niin luotta­
musmies- kuin asiakastyöllekin.”
10 | TIETOA. 1 : 2012
Monella työpaikalla havahdutaan vasta siinä vaiheessa, kun huonot ajat ovat
ovella. Huomataan, että tarvittaisiin luottamusmies. Valitettavan usein tuore
luottamusmies joutuu lennosta YT-neuvotteluihin.
Kannattaa kuitenkin hoitaa työpaikan edunvalvonta kuntoon ns. hyvän sään
aikana, kun työnantajalla ja luottamusmiehellä on mahdollisuus rakentaa väle­
jään rauhassa, ja luottamusmies voi kouluttautua tehtäväänsä rauhassa.
UIL:n tietoalan asiamies Minna Anttonen kertoo, että yhä useammin työn­
antaja on yhteydessä liittoon, ja kysyy miten luottamusmiesvaali voidaan
­järjestää.
– Nykyaikainen työnantaja haluaa hoitaa asioita yhdessä työntekijöiden
edustajan kanssa. Esimerkiksi paikallinen sopiminen onnistuu helpoiten luotta­
musmiehen kanssa.
Miten järjestän vaalin?
Perusta vaalitoimikunta. Koollekutsujana voi olla nykyinen luottamusmies
tai kuka tahansa liiton jäsen.
Liitto auttaa vaalin järjestämisessä. Vaali voidaan toimittaa sähköisesti tai
perinteisenä lippuäänestyksenä. Usean toimipaikan yrityksissä sähköinen
­äänestys lienee kätevin vaihtoehto.
Ehdokkaaksi voi ilmoittautua kuka tahansa Tietoalan toimihenkilöt ry:n jä­
sen tai YTN ry:n jäsenjärjestön jäsen. Tietoalan toimihenkilöiden ja UIL:n välillä
on sovittu, että luottamusmieheksi valittavan UIL:n jäsenen tulee olla Tietoalan
toimihenkilöiden j­ äsen tai paikallisjärjestön ja Tietoalan ns. kaksoisjäsen.
– Ennen ehdokkaaksi asettumista on hyvä tutkia työehtosopimuksen ohjeis­
tusta luottamusmiehen ajankäytöstä. Esimerkiksi alle sadan henkilön yrityksis­
sä työajasta oletetaan kuluvan luottamustoimeen vain 10 prosenttia. Lopulli­
nen ajankäyttö sovitaan kuitenkin pääluottamusmiehen ja työnantajan kanssa
erikseen, Anttonen neuvoo.
Luottamusmies valitaan yleensä kahdeksi vuodeksi. Jos luottamusmiehiä on
useita, valitaan heistä yksi pääluottamusmies - joko vaalilla, tai luottamusmie­
het voivat sopia keskenään kenestä tulee pääluottamusmies.
– On tärkeää, että vaalista tiedotetaan riittävän näkyvästi. Että ihmiset
­tietävät koska vaali pidetään ja kuka on ehdolla. Virallinen vaalikuulutus on
­tehtävä kaksi viikkoa ennen vaalia, Anttonen jatkaa.
Lisätietoja saat liitosta: tietoala@uil.fi
ensi viikolla. Saan vähän raameja tähän työ­
hön. Sitten odotan, että pääluottamusmies
tulee töihin takaisin. Ja tietysti odotan, että
saamme luotua hyvät suhteet työnantajan
kanssa ja hyvät neuvottelut käyntiin.”
Keneltä saat tukea työhösi?
Nevalainen: ”Meillä on noin kymmenen luot­
tamusmiehen porukka, ja tuemme toinen
toisiamme. Myös liitosta on helppo kysellä
miten kannattaisi edetä, vaikka Minna
­Anttoselta tai Malisen Joukolta.
Työnantaja antaa meille toimintarauhan
eikä yritä erityisesti ohjailla tekemistämme.”
Mörsky: ”Tukiverkostoni on onneksi hyvä.
Fujitsun pääluottamusmieheltä esimerkiksi
voin kysellä asioita, ja soittaa UIL:oon myös.
Välit työnantajaan ovat ihan ok. Haeskelen
vielä linjaa, olen niin uusi tässä tehtävässä.”
Kärsiikö oma urasi luottamustyöstä?
Nevalainen: ”Paras keino edistää omaa uraa
tämä ei ole. On mietittävä, haluaako tehdä
omaa uraa täysillä, vai keskittyä hoitamaan
Luottamusmieskoulutus
Helmikuun lopussa järjestettiin ensimmäi­
nen Tietoalan toimihenkilöiden ja YTN:n
­yhteinen Luottamusmiesten perehdytys­
koulutus. Ykköskurssilla oli 32 osallistujaa
tietotekniikan palvelualan firmoista ympäri
Suomen.
Kurssilla käytiin läpi työmarkkinatoimin­
taa yleisesti, työaikalakia sekä Tietoteknii­
kan palvelualan määräyksiä ja paikallista
­sopimista.
Jatkoa kurssille on luvassa toukokuussa,
jolloin keskitytään yt-asioihin.
Toukokuussa järjestetään myös 1. jakso
vielä uudemman kerran, joten ei hätää, jos
et ensimmäiselle kurssille mahtunut mu­
kaan.
Työehtosopimuksen mukainen koulutus­
sopimus löytyy sivulta www.tietoala.fi/HED
muiden asioita. En tarkoita kuitenkaan, että
työnantaja suhtautuisi nuivasti luottamus­
miesuraan, oikeastaan päinvastoin.”
Mörsky: ”Luottamustoimen olisi tarkoi­
tus hoitua oman toimen ohessa. Oman am­
mattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen
on minulle tärkeää. Tilanne helpottuu, kun
pääsen jälleen varaluottamusmieheksi.”
Minkälainen ihminen sopii
luottamusmieheksi?
Nevalainen: ”Hyvä luottamusmies tulee
­ihmisten kanssa toimeen ja on ulospäin
suuntautunut. Kovanahkaisuuttakin tarvi­
taan. Asioista joutuu joskus vääntämään.
On osattava suhtautua näihin vääntöihin
ammattimaisesti. Kyseessä on työtehtävä
siinä, missä joku muukin.
Tiukka on osattava olla myös henkilöstön
suhteen. Kaikkea ei tarvitse toisten puoles­
ta tehdä ja käytössä ei kannata olla kaiken
aikaa. Pelisäännöistä on osattava pitää
­kiinni joka suuntaan.
Tasapuolisuutta joka suuntaan tarvi­
taan, mutta kuitenkin muistaen toimivansa
henkilöstön asialla. Itseään ei saa päästää
liian helpolla, silloin saattaa käydä niin että
menee työnantajan puolelle.”
Mörsky: ”Itse olen hyvin rauhallinen ja
luulen, että omaan melko hyvän perustan
erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Luotta­
musmies toimii asiallisesti, mutta työanta­
jan pillin mukaan ei myöskään sovi mennä.
Henkilöstön etuja tässä valvotaan. Oma lin­
ja ja lähestymistapa löytynee kokemuksen
myötä.”
Vietkö työt kotiin?
Nevalainen: ”Tietysti asiat mietityttävät
­kotonakin, mutta tietoisesti teen töitä
­pääasiassa työajan puitteissa. En siis vastaa
sähköposteihin saati puhelimeen yöllä.
­Palaan asiaan huomenna -käytäntö toimii.”
Mörsky: ”Mietittyä näitä asioita tulee,
mutta harrastukset auttavat irtautumaan.
Hiihtäminen nollaa pään hienosti, ja kunto­
salillakin viihdyn.” n
Kilpailu
Osallistu työergonomia-aihei­
seen kilpailuun Tietoalan verkko­
sivuilla.
Tarkemmat tiedot kilpailusta ja
arvokkaasta palkinnosta osoit­
teessa: www.tietoala.fi
TIETOA. 1 : 2012 | 11
TUORETTA TIETOALALTA
UIL palvelee:
äänitorvi – edunvalvoja – asiantuntija
Teksti: Tiina Sandberg | Kuvat: Dani Rönnqvist ja Minna Virolainen
E
dunvalvonta on ehdottomasti tärkein
Uuden Insinööriliiton tehtävistä, mutta
liitto tarjoaa monia muitakin palveluja.
Tarjolla on muun muassa neuvontaa puheli­
mitse ja sähköpostin välityksellä ja jäsen­
etuja. Lisäksi liitto tekee tärkeää tutkimus­
työtä.
Yli 90-vuotiaaseen Uuteen Insinööriliit­
toon kuuluu nykyään jäsenjärjestöjen kaut­
ta noin 70 000 jäsentä ja se muodostuu 30
aluejärjestöstä ja kuudesta valtakunnalli­
sesta järjestöstä. UIL:n aluetoimistot sijait­
sevat Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä,
Porissa, Mikkelissä ja Helsingissä. Uusi Insi­
nööriliitto on palkansaajakeskusjärjestö
Akavan sekä kolmen neuvottelujärjestön –
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, Tekniikka ja
Terveys KTN ry sekä Julkisalan koulutettujen
neuvottelujärjestö JUKO ry – jäsen.
UIL:n toiminnan ydin tiivistyy lupaukseen
”Uusi Insinööriliitto- Tulevaisuuden turvaa”.
Järjestöasiamies Erik Sartorision mu­
kaan palvelurakenteen selkeä paraneminen
on olennaisin muutos, jonka siirtyminen
­Ertosta Uuteen Insinööriliittoon toi Tieto­
alan toimihenkilöille.
– Ertossa ei ollut ainuttakaan henkilöä,
joka olisi keskittynyt pelkästään tietotek­
niikan palvelualaan. UIL:ssä heitä on kaksi:
edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen ja
asiamies Minna Anttonen. Nämä Tietoalan
pitkäaikaiset aktiivit hoitavat nykyään UIL:n
12 | TIETOA. 1 : 2012
työntekijöinä nimenomaan tietoalan asioi­
ta. He muun muassa avustavat työehtosopi­
musten tulkinnassa ja paikallisessa sopimi­
sessa. Lisäksi jäsenedut ja -palvelut parani­
vat selkeästi.
Kun työsuhdeasiat mietityttävät
Liiton ehdottomasti käytetyin palvelu on
työsuhdeneuvonta.
– Päivystämme puhelimen ääressä yh­
deksästä puoli kahteen, myös sähköpostia
voi lähettää, tietoalan asioita hoitava työ­
suhdelakimies Eeva Honkanen kertoo.
Juristien ohella työsuhdeneuvonnassa
päivystää sektorikohtaisia asiamiehiä ja työ­
suhdeneuvojia. Nämä asiantuntijat auttavat
jäseniä työlainsäädännön ja työehtosopi­
musten tulkinnassa sekä tarkistavat esimer­
kiksi laadittavia työsopimuksia. Jäsenten
esittämien kysymysten aiheet vaihtelevat
kovasti: lomat, yt-asiat, irtisanomiset, per­
hevapaat, työttömyysturva, työsopimukset...
– Erimielisyyksissä työnantajan kanssa
suosittelemme asian käsittelemistä ensi­
sijaisesti työpaikalla. Eli kannattaa olla aluk­
si yhteydessä luottamusmieheen ja yrittää
sovitella ja ratkoa asiaa sillä tavalla, Honka­
nen jatkaa.
Tarvittaessa asian käsittelyä jatketaan
työnantajan ja liiton välisin neuvotteluin.
– Mikäli nämä neuvottelut eivät tuota
­tulosta, on harkittava asian siirtämistä
käräjä­oikeuden käsittelyyn. Tätä tarkoitusta
varten haetaan liiton jäsenilleen ottamaan
oikeusturvavakuutusta ja etsitään asianaja­
ja hoitamaan riitaa.
Kysymyksiä jäsenmaksuista tai
­jäsen­eduista?
Jäsentietopalvelu huolehtii jäsenyyden
­perusasioista. Sen perustehtäviä ovat
jäsen­rekisterin tietojen pitäminen ajan
­tasalla, jäsenmaksuliikenne, jäsenkortit ja
jäsenyyteen liittyviin kysymyksiin vastaami­
nen. Tiimiin kuuluvat jäsentietopäällikkö
­Satu Sjöstedt, kehitysasiantuntija Tarja
­Salmi ja kuusi jäsensihteeriä.
– Jäsenmaksukyselyt ovat tavallisimpia,
myös jäseneduista, kuten vakuutuksista ja
lehdistä kysytään paljon, jäsensihteeri Eero
Husari sanoo.
Hän pahoittelee vuoden vaihteen jäl­
keen syntynyttä ruuhkaa. Tietoalan jäsen­
ten kysymyksiin vastaaminen ja jäsenmak­
suasioiden käsittely on sujunut valitetta­
vasti pienellä viiveellä.
– Vuodenvaihteen ruuhka johtuu pitkälti
siitä, että jäsenjärjestöt päättävät syysko­
kouksissaan seuraavan vuoden jäsenmak­
suista, samoin kuin UIL omasta osuudes­
taan. Kun tiedot on saatu päivitettyä järjes­
telmään, onkin jo aika lähettää seuraavan
vuoden jäsenmaksukirjeet palkka­tilas­
toineen ynnä muina liitteineen jäsenille.
Massapostitukset lisäävät aina yhteyden­
ottoja ja kun koko jäsenistölle lähetetään
postia, luonnollisesti yhteydenottojenkin
määrä hetkellisesti kasvaa suureksi,
­Sjöstedt sanoo.
– Yleisesti Tietoalan jäsenet ovat hyvin
perillä omista asioistaan, ja moni asia toimii
suunnilleen samalla tavalla kuin aikaisem­
minkin. Mukavia, ystävällisiä ihmisiä, jotka
ovat suhtautuneet ymmärtävästi viiveisiin,
Husari jatkaa.
Jäseneduissa Husarin mielestä näkyvim­
mät muutokset ovat ehkä jäsenlehdet ja
­vakuutus.
– UIL:n vakuutus on kattavampi kuin
­Tietoalan aikaisempi vakuutus. Meidän Ifvakuutus sisältää vapaa-ajan tapaturma- ja
matkavakuutuksen, oikeusturvavakuutuk­
sen ja järjestövakuutuksen. Matkavakuutus
sisältää matkustajavakuutuksen, matkata­
vara-, matkavastuu – ja matkaoikeusturva­
vakuutuksen. Vakuutetun kanssa samassa
taloudessa asuvat alle 20-vuotiaat lapset
kuuluvat vakuutuksen piirin. Puolison osal­
ta matkavakuutus kattaa kaikki muut va­
kuutukset paitsi matkustajavakuutuksen.
Jäsenlehtiä ovat viikoittain ilmestyvä 3Tlehti ja UIL:n tiedotuskanava Uusi insinööri
-lehti. Lisäksi jäsenjärjestöt julkaisevat
omia lehtiään.
Jäsenetuja kannattaa silmäillä aika ajoin
jäsensivuilta.
– Toisinaan edut voivat jäädä käyttämät­
TIETOA. 1 : 2012 | 13
TUORETTA TIETOALALTA
HYVINVOIVANA TYÖSSÄ
Uusia urasuunnitelmia?
Uraneuvonta auttaa esimerkiksi työttömiä
tai irtisanomisuhkan alaisia suunnittele­
maan elämää uudelle pohjalle. Neuvontaa
saa puhelimitse tai varaamalla henkilökoh­
taisen ajan. Isommille joukoille voidaan jär­
jestää yhteisiä info- ja kyselytilaisuuksia.
– Neuvonta auttaa urasuunnittelussa ja
opastaa työnhaussa muun muassa työhake­
musten tekemisessä ja cv:n päivittämisessä,
Sartorisio kertoo.
Palkkaneuvonnalle hyvä pohja syntyy
tutkimustyöstä. UIL:n kattavasta työmarkki­
natutkimuksesta saadaan vuosittain tietoa
jäsenten palkoista ja palkkakehityksestä
tehtävittäin, asematasoittain ja alueittain.
Tietoalan toimihenkilöt ovat mukana tutki­
Jäsenedut
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Työehtosopimukset
Työsuhdeneuvonta
Juridiset palvelut
Työttömyyskassa
Palkkaneuvonta
Toimenvälitys
Urapalvelut
Oppaat
Kurssit
Bützow – puhelinneuvonta yksityisissä
oikeusasioissa
Ammattilehdet
Kalenteri
Lomapalvelut
Alennukset
Pankkisopimukset
Sanoma Magazinen laajat lehtiedut
Oikeusturva- ja vastuuvakuutus
14 | TIETOA. 1 : 2012
Aeris-Impulsmöbels Cmbh & Co. Kg
Ergonomia kuntoon
työpaikalla
tä vain siksi, ettei ole tietoinen, mitä kaikkea
on tarjolla, Sjöstedt neuvoo.
Husari kehottaa päivittämään omia
tieto­jaan netissä jäsensivujen kautta tai
­ilmoittamaan muutoksista jäsentietopal­
veluun.
– Yhteystietojen muutokset ja työpaikka­
muutokset on tärkeä muistaa ilmoittaa mah­
dollisimman pian meille. Kun tiedot ovat ajan
tasalla, pystymme palvelemaan paremmin.
Teksti: Milla Pennanen
H
muksessa ensimmäistä kertaa vuonna 2012.
– Pystymme näiden perusteella anta­
maan varsin tarkat suositukset, Sartorisio
jatkaa.
UIL:n jäsensivuilta löytyvät eri palvelujen
yhteystiedot ja kaikki jäsenedut.
Vapaa-ajan tapaturmavakuutus
Vapaa-ajan matkavakuutus
Järjestövakuutus
Etuja jäsenen itse ottamiin
vakuutuksiin
• Etuja golftuotteista
– Jäsensivuilla kannattaa ehdottomasti
käydä tutustumassa esimerkiksi jäsenetui­
hin. Tietoalan käytössähän ovat myös UIL:n
mökit ja A-lomien laaja palvelutarjonta, hän
lopettaa. n
www.uil.fi -> sisään kirjautuminen
•
•
•
•
sen arvoinen palvelu! Käy katsomassa
tarkemmin osoitteessa www.jasenedut.fi
tai www.facebook.com/jasenedut.
Uusi jäsenetu:
Työsuhdeneuvonta
Työsuhdeneuvonnan palvelunumero on
020 693 858, puhelinpalveluaika arkisin
klo 9–13.30.
Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen
lakimiehet@uil.fi.
Akavalaisten liittojen yhteinen jäsen­
edut.fi-palvelu tarjoaa monipuolisia
mahdollisuuksia ja elämyksiä. Valtakun­
nalliset edut ovat käytettävissä rekiste­
röitymisen jälkeen, johon vaaditaan voi­
massaolevan jäsenkortin numero. Palve­
luun päivitetään jatkuvasti tarjouksia esi­
merkiksi kulttuuriin, kauneudenhoitoon
ja elämyksiin liittyviin palveluihin. Rekis­
teröitymisen myötä voi saada tuntuvan
alennuksen myös erilaisiin verkkokaup­
poihin. Tämä on ehdottomasti tutustumi­
Jäsentietopalvelu
Jäsentietopalvelun palvelunumero on
020 693 877, puhelinpalveluaika ma-ti ja
to-pe klo 10.00–14.00. Keskiviikkoisin
puhelinpalvelu on suljettu.
Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen
jasen@uil.fi.
yvällä työergonomialla tarkoitetaan työn sujuvuutta, help­
poutta ja sopivaa kuormitusta. Myös valaistus on merkittä­
vässä roolissa. Pitkään jatkuva istuminen, etenkin huonossa
asennossa, voi käydä jopa terveydelle vaaralliseksi.
Diacor terveyspalvelut Oy:n fysioterapian ja työfysioterapian ke­
hittämispäällikkö Helka Moilanen kertoo, että ottamalla työntekijät
mukaan suunnitteluun ja käyttämällä monialaista asiantuntijuutta
syntyy paras lopputulos, viihtyisä ja toimiva toimisto. Hankintoja
tehdessä on hyvä arvioida kalusteiden ja näyttöjen helppoa sää­
dettävyyttä. Jos Moilanen saisi päättää, olisi valtaosa pöydistä
­sähkösäätöisiä. Korkeutta voi sähkösäätöisissä pöydissä muuttaa
helposti nappia painamalla ilman hankalaa veivausta tai nupin pyöri­
tystä. Tekniikan kehittyessä on hintaero kaventunut myös roimasti.
Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkään istuminen, yli seitsemän
tuntia päivässä, on merkittävä terveysriski. Yhtäjaksoinen Istuminen
altistaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lisäksi keskivartaloliha­
vuudelle, korkealle verenpaineelle ja lihomiselle. Erityisessä riskissä
ovat vapaa-aikanaan vähän liikkuvat henkilöt. Päätetyöntekijälle
­tutut vaivat kuten hartia-niskasärky, päänsärky ja hiirikäsi johtuvat
usein heikon ergonomian, aikapaineen ja vähäisen liikunnan yhdis­
telmästä.
Minitauoista potkua työpäivään
Lyhyet paussit ja katkokset paikallaan istumisesta ovat erittäin
­suositeltavia. Tuolista ylös nouseminen ja lyhyt kävely, esimerkiksi
hakemaan kahvia, vaikuttavat tehokkuuteen ja vireystilaan.
– Työpäivä kannattaa rakentaa sen mukaan, että istuminen ja
­käveleminen vaihtelevat päivän mittaan ja luontevia taukoja työlle
syntyy, suosittelee Moilanen.
Hän haluaa myös korostaa, että vanhoja totuttuja tapoja kannat­
taa vaihtaa. Ihmiset kaihtavat usein omien säätöjen muuttamista,
­sillä esimerkiksi uusi ja erilainen työasento saattaa alkuun tuntua
­oudolta. Hyviä vaikutuksia voi saada ihan pienillä muutoksilla, esi­
merkiksi ottamalla monista tuoleista löytyvä keinumekanismia käyt­
töön tai vaihtamalla työasentoa ja hiirikättä silloin tällöin.
Ohje työpisteen ergonomiatuunaukseen:
Vaihe 1: Tuoli Istu ja säädä tuoli siten, että jalkasi osuvat lattiaan
polvien ollessa suorakulmassa. Istu tuolin perällä ja säädä istuimen
syvyys ja selkänojan korkeus niin, että lanneselän alue saa tukea
Hyvä työtuoli on sellainen, jossa on hyvä istua ja jota voi säätää tarpeen
mukaan.
tuolista. Vaihtele selkänojan kallistusta, voit istua välillä tuolin
­reunalla ja lepuuta sitten taas taaksenojaten.
Vaihe 2: Pöytä Kun tuoli on säädetty, siirry pöydän äärelle. Laita kyy­
närpäät kylkiä vasten ja säädä pöytä noin kyynärpään korkeudelle.
Varmista, että pääset lähelle pöytää. Sama ohje pätee niin seistessä
kuin istuessa. Näin staattinen jännitys vähenee hartioissa ja ranne
ja olkapään kuormitus kevenee.
Vaihe 3: Näyttö Jos käytät pelkkää läppäriä, harkitse erillisen näytön
tai laptop-telineen hankintaa. Näytön yläreunan tulee olla katseen
vaakatason alapuolella, niin että niska säilyy ojentuneena ja silmät
eivät väsy. Käytettävän fontin koko vaikuttaa etäisyyteen. Karkeasti
voidaan sanoa, että näytön ollessa käsivarren päässä, tulisi r-kirjai­
men olla noin 3 mm korkuinen.
Vaihe 4: Valaistus Tarkista, että näytölle ei osu heijastuksia eikä
­katseen suunnassa ole häikäisevän kirkkaita valoja. Paras valaistus
on epäsuora ja yksilöllisesti säädettävä kohdevalaistus. Ikääntyessä
valon tarve lisääntyy.
Muut vinkit:
• Hiirtä kannattaa käyttää molemmilla käsillä, läppärin keskihiiri­
kin voi olla hyvä vaihtoehto. Jos hyvät perusohjeet eivät helpota
niin kutsuttuun hiirikäteen, on olemassa paljon erilaisia vaihto­
ehtoisia hiiriohjaimia, kuten MouseTrapper.
• Työtuoleja on olemassa monia erilaisia vaihtoehtoja, eikä yhtä
tiettyä mallia ole voitu osoittaa toista paremmaksi. Hyvä vaihto­
ehto useimmille on helposti säädettävä toimistotuoli keinumeka­
nismilla, toiset hyötyvät satulatuolista, kolmannet Swopperista.
Vaihtelu on kaiken avain.
• Hyvä työergonomia on jokaisen työntekijän oikeus ja mahdollisuus.
Työterveyspalveluiden tarjontaan kuuluu myös ergonominen oh­
jaus, lisätietoja saat omalta palveluntuottajaltasi. Työfysiotera­
peutti on fyysisen ergonomian asiantuntija työterveydessä. n
TIETOA. 1 : 2012 | 15
LAKIMIES VASTAA
Pysyvä työvoiman tarve edellyttää
toistaiseksi voimassa olevien
työsopimusten käyttämistä
Teksti: Eeva Honkanen
Korkein oikeus on linjannut kolmessa lyhyen ajan sisällä antamassaan tuomiossa lainvastaisia
määräaikaisuuden perusteita. Ratkaisuissa on arvioitu muun muassa ulkopuolisen rahoituksen
merkitystä määräaikaisuuden perusteena sekä sitä, voidaanko vuokratyöntekijän työsopimuksen
määräaikaisuutta perustella pelkästään käyttäjäyrityksen tilauksen kestolla.
Määräaikaisuuden perusteet
Työsopimus on pääsääntöisesti toistaiseksi
voimassa oleva ja määräaikainen työsopi­
mus voidaan tehdä vain perustellusta syys­
tä. Perusteena määräaikaisuudelle voi olla
työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu
näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen
toimintaan tai suoritettavaan työhön liitty­
vä peruste. Perusteltua syytä tarkastellaan
työnantajan työvoimatarpeen pysyvyyden
kannalta: jos työvoiman tarve on pysyvä,
­perusteita määräaikaiselle sopimukselle ei
ole. Työsopimuksen katsotaan olevan tois­
taiseksi voimassa oleva, jos asiallista perus­
tetta määräaikaisuudelle ei ole.
Jokaisella on oikeus saada perusteet
määräaikaiselle työsopimukselleen. Työnte­
kijän kannattaakin jo työsopimusta tehdes­
sään pyytää työnantajaa kirjaamaan työso­
pimukseen määräaikaisuuden peruste. Työ­
suhteen kestäessäkin työntekijä voi pyytää,
että työnantaja antaa kirjallisen selvityksen
määräaikaisen työsopimuksen perusteista,
jos niitä ei ole työsopimukseen kirjattu.
16 | TIETOA. 1 : 2012
Määräaikaisia sopimuksia voi olla useam­
pia peräjälkeen, mutta jokaiselle on oltava
perusteltu syy, eikä niiden tarkoituksena saa
olla toistaiseksi voimassa oleviin sopimuk­
siin liittyvän työntekijän suojan kiertäminen.
Laissa ei ole asetettu määräaikaisille työ­
sopimuksille enimmäislukumäärää tai -kes­
toa. Tulee kuitenkin huomioida, että ­useampi
peräkkäinen määräaikainen sopimus tai nii­
den pitkä yhteenlaskettu kesto voivat viitata
siihen, että työvoiman tarve on pysyvä eikä
perusteita määräaikaisuudelle näin ollen ole.
Yrityksen toiminnan perustuminen tois­
ten yritysten tai julkisen sektorin kanssa
tehtäviin määräaikaisiin toimeksiantosopi­
muksiin ei automaattisesta oikeuta yrityksiä
käyttämään määräaikaisia työsopimuksia.
Kun työnantajan toiminta on esimerkiksi
toistuviin alihankinta- tai ostopalvelusopi­
muksiin perustuen vakiintunut, työsopimuk­
sen määräaikaisuuden perusteena ei voi
enää olla työsuhteen taustalla olevan yritys­
ten välisen sopimuksen tai sopimusten
määräaikaisuus.
Ulkopuolinen rahoitus
määräaikaisuuden perusteena
Ratkaisussa KKO: 2011:73 työntekijä oli
työskennellyt n. seitsemän vuoden ajan
­yhteensä 11 määräaikaisessa työsuhteessa
kuntayhtymään. Projektin pitkän keston ja
arvioitavissa olevan päättymisajan vuoksi
tuomioistuin katsoi, että toistaiseksi voi­
massa olevan työsopimuksen irtisanomis­
ajasta aiheutuisi työnantajalle olennaisesti
samanlainen riski kuin yleensäkin toistai­
seksi voimassa olevissa työsuhteissa. Vaikka
kyseessä siis olikin projektiluonteinen tutki­
mustyö, se ei yksin riittänyt osoittamaan,
­että työvoiman tarve oli vain tilapäinen.
Toisena kysymyksenä arvioitiin ulkopuo­
lisen vuosittain varmistuvan rahoituksen
vaikutusta määräaikaisuuden perusteena.
Ulkopuolisen rahoituksen päättymiseen liit­
tyvää riskiä ei myöskään pidetty suurempa­
na uhkana työvoiman tarpeen jatkumisen
kannalta kuin uhkaa, joka aiheutuu esimer­
kiksi nopeista suhdanteiden muutoksista
muunlaisen työn kysynnässä. Määräaikaisil­
le työsopimuksille ei siis ollut lainmukaisia
perusteita, joten työsuhteen katsottiin ole­
van toistaiseksi voimassa oleva.
Ratkaisussa KKO:2012:2 työntekijä on
työskennellyt ELY-keskuksen palveluksessa
noin viiden vuoden ajan kahdeksassa mää­
räaikaisessa työsuhteessa. Tässäkin tapauk­
sessa työnantaja oli perustellut määräaikai­
suuksia ulkopuolisella rahoituksella. Korkein
oikeus kuitenkin katsoi, että koska työnteki­
jän tehtävät olivat pääosin luonteeltaan
työnantajan tavanomaiseen ja pysyvään toi­
mintaan liittyneitä yleisiä toimistotehtäviä
ja koska määräaikaiset työsopimukset olivat
kestäneet noin seitsemän vuotta, työvoiman
tarve oli pysyvä. Rahoituksen perustumisel­
la rahaston ohjelmakauteen (seitsemän
vuotta) ja valtion vuotuisiin päätöksiin EUhankkeiden osarahoituksesta, ei ollut mer­
kitystä arvioitaessa työn luonnetta, jonka
tuomioistuin arvioi pysyväksi.
Ulkopuolinen rahoitus voi joissain tilan­
teissa toimia perusteena määräaikaiselle
työsopimukselle. Edellä kuvattujen korkeim­
man oikeuden ratkaisujen perusteella voi­
daan kuitenkin tehdä johtopäätös, että
­pelkästään rahoituksen epävarmuus ei riitä
perusteeksi määräaikaiselle työsopimuksel­
le, kun tehtävät tosiasiallisesti jatkuvat pit­
känkin aikaa tai ovat luonteeltaan muutoin
pysyviä eikä työnantajalle aiheudu suurem­
Työntekijöiden, jotka epäi­levät oman määräaikaisen
työsopimuksensa perusteiden
laillisuutta, kannattaa olla
ensisijaisesti yhteydessä
omaan luottamusmieheen.
Luottamusmies tuntee
parhaiten paikalliset
olosuhteet sekä osaa arvioida
työvoiman tarpeen pysyvyyttä.
paa riskiä vakituisen työntekijän palkkaami­
sesta kuin mitä työnantajilla yleensä on.
Käyttäjäyrityksen tilauksen kesto määräaikaisuuden perusteena vuokratyösuhteessa
Viimeisessä ratkaisussa KKO: 2012:10 kor­
kein oikeus arvioi työnvoimanvuokrausalalla
vakiintuneesti käytetyn määräaikaisuuden
perusteen laillisuutta. Ratkaisussa saatiin
vastaus kysymykseen, voiko pelkkä käyttä­
jäyrityksen tilauksen kesto olla peruste
määräaikaiselle työsopimukselle. Käsiteltä­
vänä olleessa tapauksessa A oli ollut vuok­
rattuna työntekijänä huonekaluliikkeessä ja
tehnyt pääasiallisesti huonekalumyyjän ta­
vanomaisia tehtäviä. Hänen työsopimuksen­
sa kesto oli sidottu asiakasyhtiön (käyttäjä­
yritys) työntekijää koskevan toimeksiannon
päättymiseen.
Vuokratyösuhteissa työsopimuksen
määräaikaisuudelle on oltava samat perus­
teet kuin muissakin työsuhteissa. Olennais­
ta on tällöin arvioida, millaisia työntekijän
työtehtävät ovat luonteeltaan eli ovatko ne
pysyväisluontoisia, jolloin työvoiman tarvet­
ta voidaan pitää pysyvänä vai onko määrä­
aikaisuudelle jokin objektiivinen päättymis­
peruste kuten päivämäärä, tietyn tehtävän
loppuun saattaminen tai tietty tapahtuma,
jolloin määräaikaisuudelle olisi lainmukai­
set perusteet. Määräaikaisuus ei korkeim­
man oikeuden kannan mukaan voi olla sidot­
tu pelkästään vuokra- ja käyttäjäyrityksen
päätökseen toimeksiannon kestosta.
Ratkaisussa korkein oikeus on ottanut
kantaa myös siihen, onko vaatimusta työ­
voiman tarpeen tilapäisyydestä arvioitava
vuokra- vai käyttäjäyrityksen vai molempien
yritysten työvoimantarpeen pysyvyydestä
lähtöisin. Korkein oikeus on todennut, että
määräaikaisuuden edellytyksiä on arvioita­
va lähtökohtaisesti työnantajana olevan
vuokrayrityksen olosuhteiden perusteella.
Mutta myös käyttäjäyrityksen olosuhteilla
voi olla merkitystä, koska vuokratyössäkin
määräaikaisuudelle on korkeimman oikeu­
den mukaan perusteltu syy vain silloin, kun
vuokratyönä teetetään työtehtäviä, joita on
tarjolla vain rajoitetuksi ajaksi. Jos sitä
Eeva Honkanen.
v­ astoin vuokratyöntekijällä teetetään pysy­
väisluontoisia työtehtäviä eikä työsopimuk­
sen päättymistä ole objektiivisin perustein
määritelty voi arviointi johtaa siihen, että
työsopimus katsotaan toistaiseksi voimas­
sa olevaksi.
Pysyvään työvoiman tarpeeseen ovat
ratkaisussa KKO:2012:10 viitanneet ne tosi­
asiat, että vuokratyöntekijä on tehnyt pää­
asiallisesti tavanomaisia käyttäjäyritykses­
sä tehtäviä töitä sekä se, että vuokratyön­
tekijän työsopimuksen päättyminen oli
­sidottu pelkästään käyttäjäyrityksen eli
­työsopimuksen ulkopuolisen tahon päätök­
seen. Korkein oikeus katsoikin, että työvoi­
man tarve oli pysyvä eikä perusteita määrä­
aikaisuudelle ollut.
Huomionarvoista korkeimman oikeuden
linjauksessa on se, että määräaikaisuuden
perusteiden olemassaoloa arvioidaan sekä
vuokra- että käyttäjäyrityksen näkökulmas­
ta sekä se, että pelkkä käyttäjäyrityksen
tilauk­sen kesto ei ole sellainen objektiivinen
peruste, johon määräaikaisuus voidaan sitoa.
Linjauksen voidaan odottaa vaikuttavan
vuokratyöyritysten ja näiden työntekijöiden
välisten työsopimusten kestoon. n
TIETOA. 1 : 2011 | 17
Kutsu
TIETOALA TIEDOTTAA
Kesän mökkihaku on nyt käynnissä
Kevätkokous 21.4.2012
Jätä oma mökkihakemuksesi 25.3.2012 mennessä Tietoalan verkkosivuilla.
Mökkipaikkakunnat ovat Koli, Messilä, Punkaharju, Asterholma, Närpiö ja
Meri-Teijo. Mökkejä voivat hakea vain Tietoalan toimihenkilöiden jäsenet.
­Lisätietoja osoitteessa www.tietoala.fi tai www.facebook.com/Tietoala.
Tervetuloa Tietoalan toimihenkilöt ry:n
sääntömääräiseen kevätkokoukseen.
Aika:
lauantai 21.4.2012 klo 13.00
Paikka: Insinöörit ja Ekonomit -talo (Seminaariluokka),
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Myös UIL:n mökit ovat Tietoalan jäsenten haettavissa.
Niihin pääset tutus­tumaan osoitteessa www.uil.fi.
Tietoalan toimihenkilöillä on mahdollisuus varata myös A-lomien mökkejä.
Katso varausohjeet sivulta www.a-lomat.fi. Jos kohde on Uuden Insinööri­
liiton omistuksessa, saat A-lomien hinnoista 30 % alennuksen.
Ennen kokousta tarjotaan lounas ennakkoon ilmoittautuneille klo 12.00 alkaen.
Kokous alkaa klo 13, kahvitarjoilu noin klo 14. Ilmoittautumiset netin kautta
www.tietoala.fi/kevatkokous.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, joita ovat:
hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta, tilikertomus ja tilintarkastajien
­lausunto sekä tilinpäätöksen vahvistaminen ja päättäminen vastuuvapauden
­myöntämisestä yhdistyksen hallitukselle päättyneeltä tilikaudelta. Sekä päätetään
yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta.
Tapahtumakalenteri 2012
KEVÄT
• 29.3.– 1.4. . . . . . . Kevätmessut, Helsingin Messukeskus
Esityslista on luettavissa Tietoalan verkkosivuilla.
Tulevaisuuden IT-strategiasi
alkaa täältä
ICTexpo 2012 järjestetään nyt kolmatta kertaa Helsingin Messukeskuksessa.
Alan johtavat toimijat ovat paikalla esittelemässä tuotteitaan ja palvelui­
taan. Yhteensä tapahtumassa on yli 150 näytteilleasettajaa ja yli 60 huippu­
seminaaria. Lavalle nousee mm. monitoimija Anssi Vanjoki, F-Securen Mikko
Hyppönen sekä Googlen Ari Ojansivu. Samaan aikaan ICTexpo 2012 kanssa
kävijöillä on vapaa pääsy HENKILÖSTÖ 2012 -ammattitapahtumaan, joka on
suunnattu kaikille niille ammattilaisille, joilla on henkilöstövastuuta.
Lisätietoja seminaareista ja tapahtumasta löytyy osoitteesta:
www.easyFairs.com/ICTexpoHelsinki
ICTexpo 2012 18.–19. huhtikuuta 2012
Helsingin Messukeskus
KESÄ
• 4.6. . . . . . . . . . . . . .
• 25.6.– 8.7. . . . . . .
• 28.6.–7.7. . . . . . .
• 29.6.–1.7. . . . . . .
• 7.7. . . . . . . . . . . . . .
• 6.–8.7. . . . . . . . . . .
• 13.–15.7. . . . . . . .
• 13.7. –12.8. . . . . .
• 14.7. . . . . . . . . . . .
• 21.7. . . . . . . . . . . . .
• 31.7. . . . . . . . . . . .
• 2.–4.8. . . . . . . . . . .
• 11.8. . . . . . . . . . . .
Sonisphere, mm. Metallica, Helsinki
Loma-asuntomessut Lappeenrannan Rauha
Imatra Big Band, Imatra
TUSKA Open Air, Helsinki
Speedparty One Mile Challenge, Joensuu
Ruisrock, Turku
Ilosaarirock, Joensuu
Asuntomessut, Tampere
Perhepäivä huvipuistossa:
Linnanmäki, Särkänniemi, Tykkimäki
ZZ Top, Helsinki
Bruce Springsteen, Olympiastadion Neste Oil Rally, Jyväskylä
Suomenlinnan Kesäteatteri
Ryhmäteatterin Peter Pan
SYKSY
• Ooppera/teatteri, alustavasti Tallinnassa
• 17.11. . . . . . . . . . . Syyskokous
• 17.11. . . . . . . . . . . Pikkujoulut
Kuvat: AKK Sports Oy / Timi Koponen, Esko Jämsä, Live Nation Oy, Ilosaarirock
18 | TIETOA. 1 : 2012
TIETOA. 1 : 2012 | 19
Tietoa.
Päätoimittaja:
Milla Pennanen
Toimituskunta:
Tiina Sandberg
Nina Räsänen
Minna Anttonen
Ulkoasu ja taitto:
Markku Laitinen / Kaaripiste
Kannen kuva:
Dani Rönnqvist
Painopaikka ja paperi:
Painopaikka Scanweb Oy
Kansi: Galerie Art 130 g
Sisäsivut: Solaris brite matta 65 g
Tietoalan toimihenkilöt ry/UIL
Ratavartijankatu 2
00520 Helsinki
Puhelinvaihde 0201 801 801
Faksi 0201 801 880
Seuraava lehti ilmestyy Uusi Insinööri -lehden välissä 7.6.2012.