Aikuinen oppijana -luentomateriaali (pdf)
Transcription
Aikuinen oppijana -luentomateriaali (pdf)
22.3.2011 AIKUINEN OPPIJANA Prof. Jyri Manninen Itä-Suomen yliopisto AIKUISTEN OPPIMINEN? • Oppiminen arjessa ja oma ”oppimistyyli” kokemuksellinen oppiminen – Kuinka opimme työssä ja arjessa päivittäin? Mitä on kokemuksesta oppiminen, ja riittääkö se? • Syvällisempi näkökulma oppimiseen – alkeellinen oppimiskäsitys – kehittyneempi oppimiskäsitys • Aikuinen oppijana? – Eroaako aikuisten oppiminen lasten oppimisesta? Aikuisten oppimisen erityispiirteet? jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 1 22.3.2011 Eri aistien korostuminen informaation hankinnassa... • Auditiivinen (korvat): – Kuuleminen, puhuminen, itsensä kanssa keskustelu. • Visuaalinen (silmät): – Näkeminen, lukeminen, visualisointi • Kosketusaisti (kädet): – Koskettaminen, kokeileminen • Kinesteettinen (lihakset, vartalo): – Tekeminen ja liikkuminen Kokemuksellinen oppiminen Oppimiseen liittyy: Kolbin käsitteet: • tekeminen • välitön, konkreetti kokemus • reflektoiva havainnointi • pohdiskelu • teorian muotoilu • abstrakti käsitteellistäminen • kokeilu • aktiivinen kokeilu jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 2 22.3.2011 Kokemuksellisen oppimisen malli TEKEMINEN KOKEMINEN JA TUNTEMINEN sosiaaliset taidot välitön kokemus Akkomodoija: •simulaatiot, pelit •roolileikit Divergoija: •yhteistoiminnallinen oppiminen •aivoriihi toimin- aktiivinen nalliset kokeilu taidot reflektoiva tiedonhavainnointi käsittelytaidot Konvergoija: •kokeilu •hands-on Assimiloija: •luennot abstrakti käsitteellistäminen analyyttiset taidot AJATTELU Työntekijöiden käsitykset oppimisesta? (Kaija Collin) 1. Oppiminen tapahtuu työtä tekemällä 2. Työskentelemällä yhdessä kollegoiden kanssa 3. Arvioimalla omia kokemuksia, virheistä oppimalla 4. Kehittelemällä jotain uutta 5. Koulutuksessa oppimalla 6. Työn ulkopuolisista konteksteista jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 3 22.3.2011 Mieluisin tapa oppia uutta? learning by doing/ hands on /prac tise 85 61,59 % teacher/dir ect and detailed instruc tions 20 14,49 % from colleagu es / others 20 14,49 % learning theory in groups self study PC/bo oks 13 9,42 % 12 8,70 % 12 8,70 % 6 4,35 % (% of interviewees, n= 138) When I have classes, I usually can not concentrate myself. I never study, so I do not have a clue how I would like to study most. I like to do different kinds of work. I like to load a truck, to unload pellets, and then to fuel the heftruck, for example, I like to do that even if it is raining. I learn through doing. I don’t like to read books. In fact I prefer to go to jail before reading a book! [NLR0205] Mitä oppiminen on? Periaate: Arkipäivän oppimisstrategiat eivät riitä korkeammantasoiseen oppimiseen ja asiantuntijuuden kehittymiseen jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 4 22.3.2011 Kehittyneempi oppimiskäsitys ”Enpä osta haukea akvaariooni…” ”Hauki on petokala, joka eroaa särjestä esim…” Ymmärtämistä Muistamista Informaation saamista Käyttämistä ja soveltamista ”Hauki on kala” ”Ahaa, hauki on kala!” Oppimiskäsitysten erot? ’Oppiminen on tiedon saamista’ Tieto siirretään opettajalta opiskelijalle Opettaminen on tiedon jakamista Oppiminen on muistamista ja toistamista jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ ’Oppiminen on vuorovaikutusta’ tieto perustuu omakohtaiseen kokemukseen, ja ’rakennetaan’ osaksi olemassa olevia tietorakenteita opettaminen = vuorovaikutuksen edistämistä (1) opiskelijan ja opittavan asian sekä (2) ihmisten kesken oppiminen on ymmärtämistä ja selittävien periaatteiden omaksumista 5 22.3.2011 Oppiminen & ympäristö? Informaatio Muistaminen: tunnistaa, palauttaa mieleen, toistaa Ymmärtäminen: tulkitsee, luokittelee, yhdistelee, vertailee, selittää Soveltaa: käyttää, hyödyntää Analysoi: erottelee, organisoi Arvioi Uuden tiedon tuottaminen Anderson, L.W. & Krathwohl, D.R. 2001. A Taxonomy for Learning, Teaching and Assessing: A Revision of Bloom’s Taxonomy of Educational Objectives. New York: Longman. Oppimistavoitteiden taksonomia (Bloom) • Oppimistavoitteiden tasot: 1. Muistaminen 2. Ymmärtäminen 3. Soveltaminen 4. Analysoiminen 5. Arviointi 6. Uuden tiedon luominen Anderson, L.W. & Krathwohl, D.R. 2001. A Taxonomy for Learning, Teaching and Assessing: A Revision of Bloom’s Taxonomy of Educational Objectives. New York: Longman. http://projects.coe.uga.edu/epltt/index.php?title=Bloom%27s_Taxonomy jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 6 22.3.2011 Aikuisen oppimisen erityispiirteet • Ikääntyminen ja oppimiskyky? • Vapaaehtoisuus • Elämäntilanteen monimutkaistuminen • Oletettu itseohjautuvuus • Yhteisöllisyys • Kokemukset • Ongelmalähtöisyys? • Reflektiokyky • Kommunikatiivinen ja emansipatorinen oppiminen • Työ oppimisympäristönä, kontekstuaalisuus • Asiantuntijuus Iän myötä… • oppimiskyky ei heikkene… • mutta muuttuu – ulkoa oppimisen ym. kyky heikkenee – opittu konstruoidaan olemassa oleviin tietorakenteisiin tiedon omakohtainen merkitys sekä yhteydet aikaisemmin opittuun korostuvat • Poisoppimisen vaikeus jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 7 22.3.2011 Perinteinen vs. ikäsensitiivinen koulutusmalli • • • • • • uusi teoriatieto yksityiskohdat luento, kirjatentti kokeet, tietäminen koulutusorganisaatio yksilösuoritusten korostaminen • massakoulutusmalli • kokemustieto ja sen jalostaminen • kokonaisuudet • tutkiva oppiminen • näytöt, osaaminen • työympäristö • tiimioppiminen, yhteistoiminnallisuus • yksilölliset opiskelusuunnitelmat AIKUISEN OPPIMISEN ERITYISPIIRTEET • Vapaaehtoisuus – – – – osallistumissyiden ja opiskelumotiivien kirjo kriittisyys laatutietoisuus osallistumisproblematiikka (oma tutkimusalue) jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 8 22.3.2011 HOULE/ TYPOLOGIA AIKUISTEN OSALLISTUMISSYISTÄ 1) Päämääräsuuntautuneet (goal-oriented) – opiskelevat saavuttaakseen tietyn päämäärän tai tavoitteen; menetelmät ja sisällöt valitaan sen mukaan, miten ne palvelevat asetetun tavoitteen saavuttamista. – Merkityskokemus: työllistyminen (koulutus välineenä) 2) Toimintasuuntautuneet (activity-oriented) – osallistumisen tavoitteena on itse toiminta, ei niinkään tavoitteen saavuttaminen. Koulutukseen osallistutaan, koska halutaan tavata muita ihmisiä, viettää vapaa-aikaa tai vaihtelun vuoksi. – Merkityskokemus: sosiaalinen vuorovaikutus 3) Oppimissuuntautuneet (learning oriented) – opitaan oppimisen vuoksi. Näillä osallistujilla on halu tietää ja kasvaa oppimisen avulla. – Merkityskokemus: osaamisen kehittyminen Aikuisen oppimisen erityispiirteet • Elämäntilanne – huomioitava: joustavat opetusjärjestelyt, verkko – hidastaa (ajankäyttö, työ, väsymys…) – motivoi (kehitystehtävät, esim. perhe) – työelämä/ ”työllistettävyys” jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 9 22.3.2011 Koulutuspolitiikka aikuisten arjessa… • Työmarkkinoiden epävakaisuus Uudelleenkouluttautumisen jatkuva haaste? Toistuvien uravalintojen paine • ”Osaamisen ja taitojen uusintaminen on entistä enemmän edellytys sille, että aikuiset voivat tyydyttää perustarpeensa, osallistua työelämään ja ylipäätään toimia täysipainoisesti aktiivisina kansalaisina” (OECD: Overcoming exclusion…) jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 10 22.3.2011 Elinikäinen oppiminen? “Elinikäisestä oppimisesta” on tullut synonyymi “elinikäiselle ansaitsemiselle” ja “elinikäiselle työllistettävyydelle” 'Lifelong Learning' has become a synonym for 'Lifelong Earning' and 'Lifelong Employability‘ Longworth, N. & Davies, W. K. 1996. Lifelong learning. London: Kogan Page. (page 64) AIKUISEN OPPIMISEN ERITYISPIIRTEET • Itseohjautuvuus – myytti – hyvä tavoite, mutta sen varaan ei voi laskea • Yhteisöllisyys – moderni lähestymistapa (interdependence) – tukee itseohjautuvuutta ja sen kehittymistä jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 11 22.3.2011 ITSEOHJAUTUVA AIKUISOPISKELIJA (KORO 1993) • sisäisesti motivoitunut • suunnitelmallinen • oma-aloitteinen • luova ja joustava • hyvä itseluottamus • kyky itsearviointiin vs. • ulkoinen tai välineellinen • ajautuva • passiivinen, reaktiivinen • jääräpäinen • huono itseluottamus • opettajan palautteesta riippuvainen AIKUISEN OPPIMISEN ERITYISPIIRTEET • Kokemukset – Käsittely ja jakaminen oppimisen tukena • Ongelmalähtöisyys – Osittain myytti, ei ikäsidonnainen vaan didaktinen ilmiö – Esim. Koulujen teemapäivät, lääkärien ongelmalähtöinen koulutus • Reflektio – Kyky lisääntyy iän myötä, apuna erityisesti kokemusten erittelyssä • Kommunikatiivinen & emansipatorinen oppiminen – Vain aikuisille mahdollinen oppimisen muoto (Mezirow) jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 12 22.3.2011 Oppimisen lajit (Mezirow) KAIKILLE MAHDOLLISTA: 1. Instrumentaalinen (välineellinen oppiminen) KYKY SEURAAVIIN KASVAA IÄN MYÖTÄ: 2. Kommunikatiivinen (vuorovaikutuksellinen oppiminen) 3. Emansipatorinen (tiedostava tai vapauttava oppiminen) Oppimisen lajit (Mezirow) • 1. instrumentaalinen (välineellinen oppiminen) – Yleisimmin ”oppimiseksi” mielletty oppimisen laji – Opitaan käytännön taitoja, joiden avulla voidaan hallita asioita, ympäristöä ja muita ihmisiä – Esimerkiksi • Tietokoneen käyttö • Autolla ajaminen • Johtamistaidot • Leivonta – Tapahtuu yleensä ”opiskelemalla” (kokeilu, harjoittelu, tekeminen) jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 13 22.3.2011 Oppimisen lajit (Mezirow) • 2. kommunikatiivinen (vuorovaikutuksellinen oppiminen) – Ei yleensä mielletä ”oppimiseksi” – Opitaan tunnistamaan, miten itse ja muut ajattelevat, tuntevat ja kokevat erilaisia asioita; minkälaisia ovat eri ihmisten ja omat arvot, asenteet, ajattelu- ja toimintatavat • ”Ahaa, noinkin voi asian nähdä”, ”Ai, se ajattelee tuolla tavalla” – Tapahtuu jatkuvasti, tiedostamatta ja luonnostaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (kahvipöytäkeskustelut, kokoukset, keskustelut, verkkokeskustelut) Oppimisen lajit (Mezirow) • 3. emansipatorinen (tiedostava tai vapauttava oppiminen) – Tunnistetaan ja tiedostetaan omien ajattelu- ja toimintatapojen omaa elämää rajoittava merkitys, jolloin niiden ahdistavasta tai elämää rajoittavasta vallasta voi vapautua – Tiedostetaan, mikä omassa ajattelussa estää itseä toimimasta täysipainoisesti, mikä ahdistaa jne... – Tapahtuu, jos kommunikatiivisen oppimisen yhteydessä alkaa kriittisesti pohtia ja tiedostaa ajattelu- ja toimintatapojaan – Vaatii yleensä ”pysäyttävän” tilanteen, joka pakottaa pohtimaan omaa ”maailmankuvaa” (tyytymättömyydestä aina avioeroon ja työttömäksi jäämiseen) – Ryhmällä ja ”haastajilla” keskeinen rooli (”miksi” – kysymykset) jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 14 22.3.2011 Oppimisen lajit... Saavuttanu nyt... oppinu... no, oppinu varmaan tietysti ihan atk-kurssin kautta ihan konkreettisesti asioita, että käyttämään jotakin, jotain Excel-ohjelmaa ja näin. Ja sitte taas tän urasuunnitteluryhmän puitteissa oli just nää niinku... ehkä just näitä omasta itsestään näitä asioita enemmänkin. Että lähdin analysoimaan omaa itseäni ja ajatuksia. AIKUISEN OPPIMISEN ERITYISPIIRTEET • Työ oppimisympäristönä – Huomioitava, mahdollisuuksien hyödyntäminen • Kontekstuaalisuus – Oikeita tai simuloituja oppimisympäristöjä ja ongelmanratkaisutehtäviä • Asiantuntijuus – hyödynnettävä ja mahdollistettava – asiantuntijuuden jakaminen ja kehittäminen (shared expertise, cognitive apprenticeship) jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 15 22.3.2011 Lähteitä ja luettavaa... Kauppi, A. 1989. Aikuiskoulutuksen suunnittelun kehityslinjoja. Helsinki: VAPK. Manninen, J., Kauppi, A. & Kontiainen, S. 1988. Koulutussuunnittelun lähtökohtia - analyysi Knowlesin andragogiikasta didaktisena lähestymistapana. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitos, tutkimuksia 116. Tennant, M. 1988. Psychology and adult learning. London: Routledge Wright, von J. 1993. Oppimiskäsitysten historiaa ja pedagogisia seurauksia. Helsinki: Opetushallitus. jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359 www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/ 16