Aikuinen oppijana -luentomateriaali (pdf)

Transcription

Aikuinen oppijana -luentomateriaali (pdf)
22.3.2011
AIKUINEN OPPIJANA
Prof. Jyri Manninen
Itä-Suomen yliopisto
AIKUISTEN OPPIMINEN?
• Oppiminen arjessa ja oma ”oppimistyyli”
kokemuksellinen oppiminen
– Kuinka opimme työssä ja arjessa päivittäin? Mitä on
kokemuksesta oppiminen, ja riittääkö se?
• Syvällisempi näkökulma oppimiseen
– alkeellinen oppimiskäsitys
– kehittyneempi oppimiskäsitys
• Aikuinen oppijana?
– Eroaako aikuisten oppiminen lasten oppimisesta?
Aikuisten oppimisen erityispiirteet?
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
1
22.3.2011
Eri aistien korostuminen informaation
hankinnassa...
• Auditiivinen (korvat):
– Kuuleminen, puhuminen, itsensä kanssa keskustelu.
• Visuaalinen (silmät):
– Näkeminen, lukeminen, visualisointi
• Kosketusaisti (kädet):
– Koskettaminen, kokeileminen
• Kinesteettinen (lihakset, vartalo):
– Tekeminen ja liikkuminen
Kokemuksellinen oppiminen
Oppimiseen liittyy:
Kolbin käsitteet:
• tekeminen
• välitön, konkreetti
kokemus
• reflektoiva
havainnointi
• pohdiskelu
• teorian muotoilu
• abstrakti
käsitteellistäminen
• kokeilu
• aktiivinen kokeilu
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
2
22.3.2011
Kokemuksellisen oppimisen malli
TEKEMINEN
KOKEMINEN JA TUNTEMINEN
sosiaaliset taidot
välitön kokemus
Akkomodoija:
•simulaatiot, pelit
•roolileikit
Divergoija:
•yhteistoiminnallinen oppiminen
•aivoriihi
toimin- aktiivinen
nalliset kokeilu
taidot
reflektoiva tiedonhavainnointi käsittelytaidot
Konvergoija:
•kokeilu
•hands-on
Assimiloija:
•luennot
abstrakti käsitteellistäminen
analyyttiset taidot
AJATTELU
Työntekijöiden käsitykset
oppimisesta? (Kaija Collin)
1. Oppiminen tapahtuu työtä tekemällä
2. Työskentelemällä yhdessä kollegoiden
kanssa
3. Arvioimalla omia kokemuksia, virheistä
oppimalla
4. Kehittelemällä jotain uutta
5. Koulutuksessa oppimalla
6. Työn ulkopuolisista konteksteista
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
3
22.3.2011
Mieluisin tapa oppia uutta?
learning
by doing/
hands on
/prac tise
85
61,59 %
teacher/dir
ect and
detailed
instruc tions
20
14,49 %
from
colleagu
es /
others
20
14,49 %
learning
theory
in
groups
self
study
PC/bo
oks
13
9,42 %
12
8,70 %
12
8,70
%
6
4,35
%
(% of interviewees, n= 138)
When I have classes, I usually can not concentrate myself. I never
study, so I do not have a clue how I would like to study most. I like
to do different kinds of work. I like to load a truck, to unload pellets,
and then to fuel the heftruck, for example, I like to do that even if it
is raining. I learn through doing. I don’t like to read books. In fact I
prefer to go to jail before reading a book! [NLR0205]
Mitä oppiminen on?
Periaate:
Arkipäivän oppimisstrategiat eivät riitä
korkeammantasoiseen oppimiseen ja
asiantuntijuuden kehittymiseen
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
4
22.3.2011
Kehittyneempi oppimiskäsitys
”Enpä osta haukea
akvaariooni…”
”Hauki on petokala, joka
eroaa särjestä esim…”
Ymmärtämistä
Muistamista
Informaation saamista
Käyttämistä ja soveltamista
”Hauki on kala”
”Ahaa, hauki on kala!”
Oppimiskäsitysten erot?
’Oppiminen on tiedon
saamista’
Tieto siirretään opettajalta
opiskelijalle
Opettaminen on tiedon
jakamista
Oppiminen on muistamista ja
toistamista
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
’Oppiminen on
vuorovaikutusta’
tieto perustuu omakohtaiseen
kokemukseen, ja ’rakennetaan’
osaksi olemassa olevia
tietorakenteita
opettaminen = vuorovaikutuksen
edistämistä (1) opiskelijan ja
opittavan asian sekä (2) ihmisten
kesken
oppiminen on ymmärtämistä ja
selittävien periaatteiden
omaksumista
5
22.3.2011
Oppiminen & ympäristö?
Informaatio
Muistaminen: tunnistaa,
palauttaa mieleen, toistaa
Ymmärtäminen: tulkitsee,
luokittelee, yhdistelee,
vertailee, selittää
Soveltaa: käyttää,
hyödyntää
Analysoi: erottelee,
organisoi
Arvioi
Uuden tiedon tuottaminen
Anderson, L.W. & Krathwohl, D.R. 2001. A Taxonomy for Learning,
Teaching and Assessing: A Revision of Bloom’s Taxonomy of Educational
Objectives. New York: Longman.
Oppimistavoitteiden taksonomia (Bloom)
• Oppimistavoitteiden tasot:
1. Muistaminen
2. Ymmärtäminen
3. Soveltaminen
4. Analysoiminen
5. Arviointi
6. Uuden tiedon luominen
Anderson, L.W. & Krathwohl, D.R. 2001. A Taxonomy for Learning,
Teaching and Assessing: A Revision of Bloom’s Taxonomy of Educational
Objectives. New York: Longman.
http://projects.coe.uga.edu/epltt/index.php?title=Bloom%27s_Taxonomy
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
6
22.3.2011
Aikuisen oppimisen erityispiirteet
• Ikääntyminen ja oppimiskyky?
• Vapaaehtoisuus
• Elämäntilanteen monimutkaistuminen
• Oletettu itseohjautuvuus
• Yhteisöllisyys
• Kokemukset
• Ongelmalähtöisyys?
• Reflektiokyky
• Kommunikatiivinen ja emansipatorinen oppiminen
• Työ oppimisympäristönä, kontekstuaalisuus
• Asiantuntijuus
Iän myötä…
• oppimiskyky ei heikkene…
• mutta muuttuu
– ulkoa oppimisen ym. kyky heikkenee
– opittu konstruoidaan olemassa oleviin
tietorakenteisiin
tiedon omakohtainen
merkitys sekä yhteydet aikaisemmin
opittuun korostuvat
• Poisoppimisen vaikeus
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
7
22.3.2011
Perinteinen vs. ikäsensitiivinen
koulutusmalli
•
•
•
•
•
•
uusi teoriatieto
yksityiskohdat
luento, kirjatentti
kokeet, tietäminen
koulutusorganisaatio
yksilösuoritusten
korostaminen
• massakoulutusmalli
• kokemustieto ja sen
jalostaminen
• kokonaisuudet
• tutkiva oppiminen
• näytöt, osaaminen
• työympäristö
• tiimioppiminen,
yhteistoiminnallisuus
• yksilölliset
opiskelusuunnitelmat
AIKUISEN OPPIMISEN ERITYISPIIRTEET
• Vapaaehtoisuus
–
–
–
–
osallistumissyiden ja opiskelumotiivien kirjo
kriittisyys
laatutietoisuus
osallistumisproblematiikka (oma
tutkimusalue)
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
8
22.3.2011
HOULE/ TYPOLOGIA AIKUISTEN OSALLISTUMISSYISTÄ
1) Päämääräsuuntautuneet (goal-oriented)
– opiskelevat saavuttaakseen
tietyn päämäärän
tai
tavoitteen; menetelmät ja sisällöt valitaan sen mukaan,
miten ne palvelevat asetetun tavoitteen saavuttamista.
– Merkityskokemus: työllistyminen (koulutus välineenä)
2) Toimintasuuntautuneet (activity-oriented)
– osallistumisen tavoitteena on itse toiminta, ei niinkään
tavoitteen saavuttaminen. Koulutukseen osallistutaan,
koska halutaan tavata muita ihmisiä, viettää vapaa-aikaa
tai vaihtelun vuoksi.
– Merkityskokemus: sosiaalinen vuorovaikutus
3) Oppimissuuntautuneet (learning oriented)
– opitaan oppimisen vuoksi. Näillä osallistujilla on halu
tietää ja kasvaa oppimisen avulla.
– Merkityskokemus: osaamisen kehittyminen
Aikuisen oppimisen erityispiirteet
• Elämäntilanne
– huomioitava: joustavat opetusjärjestelyt,
verkko
– hidastaa (ajankäyttö, työ, väsymys…)
– motivoi (kehitystehtävät, esim. perhe)
– työelämä/ ”työllistettävyys”
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
9
22.3.2011
Koulutuspolitiikka aikuisten arjessa…
• Työmarkkinoiden
epävakaisuus
Uudelleenkouluttautumisen
jatkuva haaste?
Toistuvien uravalintojen paine
• ”Osaamisen ja taitojen uusintaminen on
entistä enemmän edellytys sille, että
aikuiset voivat tyydyttää perustarpeensa,
osallistua työelämään ja ylipäätään toimia
täysipainoisesti aktiivisina kansalaisina”
(OECD: Overcoming exclusion…)
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
10
22.3.2011
Elinikäinen
oppiminen?
“Elinikäisestä
oppimisesta” on
tullut synonyymi
“elinikäiselle
ansaitsemiselle” ja
“elinikäiselle työllistettävyydelle”
'Lifelong Learning' has become a
synonym for 'Lifelong Earning'
and 'Lifelong Employability‘
Longworth, N. & Davies, W. K. 1996. Lifelong
learning. London: Kogan Page. (page 64)
AIKUISEN OPPIMISEN ERITYISPIIRTEET
• Itseohjautuvuus
– myytti
– hyvä tavoite, mutta sen varaan ei voi laskea
• Yhteisöllisyys
– moderni lähestymistapa (interdependence)
– tukee itseohjautuvuutta ja sen kehittymistä
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
11
22.3.2011
ITSEOHJAUTUVA AIKUISOPISKELIJA
(KORO 1993)
• sisäisesti
motivoitunut
• suunnitelmallinen
• oma-aloitteinen
• luova ja joustava
• hyvä itseluottamus
• kyky itsearviointiin
vs.
• ulkoinen tai
välineellinen
• ajautuva
• passiivinen,
reaktiivinen
• jääräpäinen
• huono itseluottamus
• opettajan
palautteesta
riippuvainen
AIKUISEN OPPIMISEN ERITYISPIIRTEET
• Kokemukset
– Käsittely ja jakaminen oppimisen tukena
• Ongelmalähtöisyys
– Osittain myytti, ei ikäsidonnainen vaan didaktinen ilmiö
– Esim. Koulujen teemapäivät, lääkärien ongelmalähtöinen
koulutus
• Reflektio
– Kyky lisääntyy iän myötä, apuna erityisesti kokemusten
erittelyssä
• Kommunikatiivinen & emansipatorinen oppiminen
– Vain aikuisille mahdollinen oppimisen muoto (Mezirow)
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
12
22.3.2011
Oppimisen lajit (Mezirow)
KAIKILLE MAHDOLLISTA:
1. Instrumentaalinen (välineellinen oppiminen)
KYKY SEURAAVIIN KASVAA IÄN MYÖTÄ:
2. Kommunikatiivinen (vuorovaikutuksellinen
oppiminen)
3. Emansipatorinen (tiedostava tai vapauttava
oppiminen)
Oppimisen lajit (Mezirow)
•
1. instrumentaalinen (välineellinen
oppiminen)
– Yleisimmin ”oppimiseksi” mielletty oppimisen laji
– Opitaan käytännön taitoja, joiden avulla voidaan
hallita asioita, ympäristöä ja muita ihmisiä
– Esimerkiksi
• Tietokoneen käyttö
• Autolla ajaminen
• Johtamistaidot
• Leivonta
– Tapahtuu yleensä ”opiskelemalla” (kokeilu, harjoittelu,
tekeminen)
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
13
22.3.2011
Oppimisen lajit (Mezirow)
•
2. kommunikatiivinen (vuorovaikutuksellinen
oppiminen)
– Ei yleensä mielletä ”oppimiseksi”
– Opitaan tunnistamaan, miten itse ja muut ajattelevat,
tuntevat ja kokevat erilaisia asioita; minkälaisia ovat
eri ihmisten ja omat arvot, asenteet, ajattelu- ja
toimintatavat
• ”Ahaa, noinkin voi asian nähdä”, ”Ai, se ajattelee
tuolla tavalla”
– Tapahtuu jatkuvasti, tiedostamatta ja luonnostaan
erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
(kahvipöytäkeskustelut, kokoukset, keskustelut,
verkkokeskustelut)
Oppimisen lajit (Mezirow)
•
3. emansipatorinen (tiedostava tai vapauttava
oppiminen)
– Tunnistetaan ja tiedostetaan omien ajattelu- ja
toimintatapojen omaa elämää rajoittava merkitys, jolloin
niiden ahdistavasta tai elämää rajoittavasta vallasta voi
vapautua
– Tiedostetaan, mikä omassa ajattelussa estää itseä
toimimasta täysipainoisesti, mikä ahdistaa jne...
– Tapahtuu, jos kommunikatiivisen oppimisen yhteydessä
alkaa kriittisesti pohtia ja tiedostaa ajattelu- ja
toimintatapojaan
– Vaatii yleensä ”pysäyttävän” tilanteen, joka pakottaa
pohtimaan omaa ”maailmankuvaa” (tyytymättömyydestä
aina avioeroon ja työttömäksi jäämiseen)
– Ryhmällä ja ”haastajilla” keskeinen rooli (”miksi” –
kysymykset)
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
14
22.3.2011
Oppimisen lajit...
Saavuttanu nyt... oppinu... no, oppinu varmaan
tietysti ihan atk-kurssin kautta ihan
konkreettisesti asioita, että käyttämään jotakin,
jotain Excel-ohjelmaa ja näin. Ja sitte taas tän
urasuunnitteluryhmän puitteissa oli just nää
niinku... ehkä just näitä omasta itsestään näitä
asioita enemmänkin. Että lähdin analysoimaan
omaa itseäni ja ajatuksia.
AIKUISEN OPPIMISEN ERITYISPIIRTEET
• Työ oppimisympäristönä
– Huomioitava, mahdollisuuksien hyödyntäminen
• Kontekstuaalisuus
– Oikeita tai simuloituja oppimisympäristöjä ja
ongelmanratkaisutehtäviä
• Asiantuntijuus
– hyödynnettävä ja mahdollistettava
– asiantuntijuuden jakaminen ja kehittäminen (shared
expertise, cognitive apprenticeship)
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
15
22.3.2011
Lähteitä ja luettavaa...
Kauppi, A. 1989. Aikuiskoulutuksen suunnittelun
kehityslinjoja. Helsinki: VAPK.
Manninen, J., Kauppi, A. & Kontiainen, S. 1988.
Koulutussuunnittelun lähtökohtia - analyysi Knowlesin
andragogiikasta didaktisena lähestymistapana. Helsingin
yliopisto. Kasvatustieteen laitos, tutkimuksia 116.
Tennant, M. 1988. Psychology and adult learning. London:
Routledge
Wright, von J. 1993. Oppimiskäsitysten historiaa ja
pedagogisia seurauksia. Helsinki: Opetushallitus.
jyri.manninen@uef.fi, 050-3815359
www.sivistys.net/nakokulmat/tieteen_sana/
16