docPY 2/2011 - Pirkanmaan Yrittäjät
download 
Report Transcription
PY 2/2011 - Pirkanmaan Yrittäjät
Mäntän klubi uudistui 10 kysymystä pääministerille 02 Helmikuu 2011 LOUNAS ON TYÖPÄIVÄN TÄRKEIN ATERIA nimittäin kotipizzalounas ma–pe klo 11–14 Hyödynnä Kotipizzan maittavat lounastarjoukset! A M O JU N A P U KA ! E L L PÄÄ Tilaa myös pizzat ja muut herkut kokouksiin ja palaverihin! Yrittäjä! Kysy laskutussopimusta ja "pizza perille palvelua" lähimmästä kotipizza myymälästä, osa myymälöistä myös toimittaa pizzat yritykseesi. Kotipizza Aleksanterinkatu, Kotipizza Duo kauppakeskus Hervanta, Kotipizza Elo kauppakeskus Ylöjärvi, Kotipizza Ideapark, Kotipizza Kangasala, Kotipizza Kaukajärvi, Kotipizza Lempäälä, Kotipizza Linnainmaa, Kotipizza Neste Nokia Nuijamiestentie, Kotipizza Neste Teiskontie, Kotipizza Pirkkala, Kotipizza Pispala, Kotipizza Sammonkatu, Kotipizza Teboil Ylöjärvi, Kotipizza Teiskontie 25, Kotipizza Tesoma, Kotipizza Turtola. www.kotipizza.fi 2 Pääkirjoitus 16.2.2011 Mistä töitä työttömille nuorille? Nuoret tarvitsevat kipeästi töitä ja kokemuksia toimivasta työelämästä. Ilman työtä jäävä nuori on vaarassa syrjäytyä monella tavalla yhteiskunnan pelisäännöistä. Nuori oppii helposti, että työtä tekemättäkin voi elämässä pärjätä. Tietenkin työttömät jäävät vaille ansiotuloja, mutta heiltä jäävät myös kokematta normaalit työhön liittyvät tavat ja ihmissuhteet. Yhteiskunnan laidalle ajautuminen suistaa pahimmillaan nuoren rikollisuuteen tai muihin mielen häiriöihin. Jos työnteko tai opiskelu ei nuorta kiinnosta, on pitkäaikaistyöttömyyteen ja syrjäytymiseen johtava kierre valmis. Nuorten työttömyys on tulevaisuuden kannalta todellinen uhka. Jokaisesta ikäluokasta yli 10 prosenttia jää ilman peruskoulun jälkeistä opiskelu- tai työpaikkaa. Alle 25-vuotiaita työttömiä on tällä hetkellä yli 30 000. Pirkanmaalla työttömyys ja vakava syrjäytymisvaara koskevat lähes 5 000 alle 25-vuotiasta. Tämän ikäisillä pitäisi kaikilla olla joko työ- tai opiskelupaikka. Nyt liian moni nuori ajelehtii irrallaan vailla säännöllistä elämänrytmiä. Nuorten työttömyyden pahenevan kierteen katkaiseminen vaatii tahtoa. Sekä kodin ja koulun että yritysten ja julkisen sektorin pitäisi panostaa riittävästi tämän kierteen ehkäisyyn ennakolta. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta jokainen työhön edes osa-aikai- Nuorelle on tärkeää saada ansioluetteloonsa se ensimmäinen merkintä sesti palkattu nuori on askel oikeaan suuntaan. Nuorille on saatava nykyistä enemmän harjoittelupaikkoja ja kesätöitä. Lyhytkin työkokemus avaa ovia jatkossa uusiin työpaikkoihin ja mahdollisiin jatkokoulutuksiin. Kaikki työ on arvokasta, ja kesätyöt ovat osa työn tekemisen oppimista. Suomen lasten ja nuorten säätiön tutkimuksen mukaan 85 prosenttia alle 25-vuotiaista opiskelijoista aikoo hakea töitä. Työhalukkuutta onneksi on, ja nuorten puheet ”paskaduuneista” voidaan jättää omaan arvoonsa. Tär- keintä onkin nyt löytää nuorille riittävästi työpaikkoja. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa tänään järjestetyllä Rekrytorilla oli mukana ennätysmäärä yrityksiä, jotka tarjosivat kesätöitä, harjoittelupaikkoja tai vakituisia työsuhteita nuorille. Tampereen kauppakamari julkisti samalla yrityksille tehdyn kesätyöpaikkakyselyn. Joukko Pirkanmaan rekrytointitapahtumien järjestäjiä on myös perustanut yhteisen poolin, jonka ideana on tarjota työ- ja opiskelupaikan hakijoille kattavasti tietoa työnhakumahdollisuuksista. Kaikki tämä osoittaa, että yhteistä tahtoa Pirkanmaalta onneksi löytyy. Pirkanmaan Yrittäjät on päättänyt tukea nuorten työllistymistä. Yrittäjien perinteinen Kevätkaronkka, joka viime vuonna keräsi lähes 3000 yrittäjää Lempäälän Ideaparkiin, on tänä vuonna maksullinen. Kevätkaronkan tuotolla autetaan yrityksiä palkkaamaan nuoria kesätöihin. Onnistuneessa Ketään ei sanota irti –kampanjassa pirkanmaalaiset yrittäjät osoittivat tahtonsa taistella taantumaa vastaan. Nyt tarvitaan samanlaista yhteishenkeä myös nuorten työllistämisessä. Tässäkin asiassa Pirkanmaa voi jälleen näyttää mallia muulle Suomelle! Pienet yritykset ovat pitäneet Pienet yritykset ovat selviytyneet talouden kriisistä yllättävän hyvin. Työpaikkojen menetykset jäivät pelättyä pienemmiksi, ja loppukesästä alkanut työllisyyden paraneminen on ollut yllättävän nopeaa. Taantumavuonna 2009 yksityisen sektorin työpaikkojen säilyminen oli lähes yksinomaan pienten yritysten varassa. Parhaiten työpaikat säilyivät 5–19 henkeä työllistävissä yrityksissä. Sen sijaan suurin suhteellinen ja myös absoluuttinen pudotus työpaikkojen määrässä tapahtui yli 500 hengen suuryrityksissä. 2000-luvun aikana yrityksiin on syntynyt yhteensä 82 000 työpaikkaa, joista pk-yrityksiin 78 000 ja vain 4 000 suuyrityksiin. Eniten uusia työpaikkoja, 24 000, syntyi alle neljän henkilön yrityksiin. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen yritysrekisteristä, jossa yritysten henkilöstön määrät on muunnettu kokopäivätoimisiksi työpaikoiksi. Kulunut vuosikymmen on osoittanut, että talouden hyvinä ja myös huonoina aikoina työllisyys on ollut pienten ja keskisuurten yritysten varassa. On luultavaa, että sama tahti on askelten myös jatkossa. Jari Jokilampi päätoimittaja HELMIKUU 2011 s. 44 s. 16–17 SISÄLTÖ Fysioterapeutti pistää yrittäjät kuntoon s. 6 EK: Veronkorotukset olisivat myrkkyä Suomelle s. 8 Kymmenen kysymystä: pääministeri Mari Kiviniemi s. 10 Motive Systems etsii osaajia s. 14 Sihti Oy kolminkertaisti liikevaihtonsa kahdessa vuodessa s. 15 Ruoveden Herkku on kulinaristin aarreaitta s. 16–17 Puoluevaikuttajat mukana yrittäjien laivareissulla s. 22–23 Kaikenkarvaisia asiakkaita s. 27 Tampereen yökerhoelämä keskittyy kosken itäpuolelle Lounasvieraana yrittäjäneuvos Kari Kantalainen Kerran kuukaudessa ilmestyvä talouselämän ja yritteliäisyyden erikoislehti Jakelulevikki 157 000 kpl Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy Suomen Posti Oyj s. 22–23 Toimitus Vastaava päätoimittaja Jari Jokilampi Toimitussihteeri Ville Kulmala 040-535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi s. 35 ja 37 s. 44 Markkinointi Ilmoitusmyynti Media-Linkki Oy Seppo Salovaara (03) 251 6507 0500-634 978 medialin@sci.fi Yrityspalvelusivut Alueteemat Opasmedia Oy Sumeliuksenkatu 18 B Liisa: (03) 4518 0323 Ulkoasu Ilmoitukset Ylö-Taitto Oy Hannu Husu 050-348 2361 Sivutaitto Resoluutiopiste Oy Jarmo Mäkinen Julkaisija Pirkanmaan Yrittäjä Oy Toimitusjohtaja Jari Jokilampi Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere 2011 P I R K A N M A A N Suomen verotus on jo nyt erittäin ankaraa, ja kokonaisveroasteen nostaminen on vaarallinen tie hoitaa julkistalouden ongelmia. s. 23 Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisu Helmikuu 2011 Toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen Elinkeinoelämän keskusliitto Kasvuyrittäjä teilaa verouudistuksen Hetemäen työryhmän ehdotus kokonaisverouudistuksesta on aiheuttanut harmaita hiuksia yrittäjille pitkin syksyä. Ehdotuksen tuomitsee jyrkästi myös kasvuyrittäjä Aulis Asikainen. Reilut 300 henkeä työllistävän suunnittelutoimisto Comatec Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja soimaa esitystä putkinäköiseksi. ■ Asikaisen on vaikea keksiä esityksestä hyvää sanottavaa. Hänen mukaansa esityksen vaikutuksia on mietitty aivan liian lyhyellä aikajänteellä. – Hetemäen työryhmän tehtävä oli optimoida verotus juuri tähän hetkeen niin, että valtio saisi mahdollisimman nopeasti rahaa kirstuun. Nyt tehty ehdotus kuitenkin hidastaisi yritysten kasvuhaluja. Pitkällä aikavälillä kilpailukykyinen yritysvero tuottaisi runsaasti enemmän verotuloja valtiolle, kuten 1990-luvun suuressa verouudistuksessa nähtiin, Asikainen tiivistää. Tuolloin kannustava verotus vauhditti kansantalouden poikkeuksellisen vahvaan kasvuun ja loi yrityksille edellytykset investoida ja kansainvälistyä. Yrittäjäriski unohtui Yrittäjää harmittaa erityisesti, että yritystoimintaan liittyviä riskejä ei oteta ehdotuksessa huomioon lainkaan. – Yritystoiminnalle pitää saada verokannuste riskien ja vastuun ottamisen vastapainoksi. Jos ehdotus menisi tällaisenaan läpi, ei yrittäjälle olisi tarjolla pienintäkään porkkanaa riskinottoon. Tämä puolestaan olisi omiaan passivoimaan yritysten kasvuhaluja. – Esityksessä pienten ja keskisuurten yritysten jakamia osinkoja pidetään yhtä riskialttiina kuin valtion velkapapereita. Miksi yrittäjä siis lähtisi kehittämään tai kasvattamaan toimintaansa, jos samat tulot saadaan makuuttamalla rahat tilillä? Tällä esityksellä ei ainakaan lisätä yrittämisen motivaatiota – päinvastoin. Yrittäjää haetaan vain yli varojensa elävän hyvinvointivaltion maksumieheksi.Valitettavan lyhytnäköistä politiikkaa, Asikainen jatkaa. Verokilpailu on tosiasia Myös työllisyysvaikutukset loistavat esityksessä poissaolollaan, vaikka jokainen kasvuyrityksen luoma uusi työpaikka koituisi valtion hyödyksi tuloverotuksen kautta. Jos työpaikat siirtyvät ulkomaille, jää valtio nuolemaan näppejään. – Valtioiden välinen verokilpailu Toimitusjohtaja Aulis Asikaisen mukaan verouudistus estää yritysten kasvuja. Hetemäen työryhmän esitystä mies moittii muutenkin putkinäköisyydestä. on tosiasia. Esimerkiksi Virossa on jo nyt käytössä 20 prosentin tasavero. Mikäli Suomen verotusta muutetaan nykyistä epäedullisemmaksi, on hyvin todennäköistä, että yritystoimintaa siirtyy kasvavassa määrin edullisemman vero- ja kustannustason maihin. Osittain näin on käynyt jo nykymallissakin, Asikainen kertoo. Myös Comatec on avaamassa tänä vuonna etelänaapuriin omaa toimipistettään. Toimitusjohtajan mukaan Viroon ei kuitenkaan mennä veroetujen vuoksi vaan siksi, että Comatecilla on maassa vireillä useita isompia projekteja. Kasvua haetaan nyt viennistä, mutta ydintoiminnot säilyvät jatkossakin Suomessa. 2000-luku yhtä kasvua Comatecia voidaan pitää sanakirjaesimerkkinä kasvuyrityksestä. Etenkin 2000-luvulla yrityksen kasvutahti on ollut huikeaa. Tampereella pääkonttoriaan pitävällä yrityksellä on yhdeksän toimipistettä ympäri Suomea. Niitä on paitsi perustettu itse, niin myös hankittu liiketoimintakauppojen kautta. Kokonaisuudessaan yrityksen liikevaihto on kasvanut vuosituhanteen vaihteen 1,24 miljoonasta eurosta viime vuoden runsaaseen 16,6 miljoonaan. Comatec on saanut tunnustusta menestyksestään, sillä se palkittiin vuonna 2007 valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. Taantuma on taltutettu Lama näkyi selkeästi myös suunnittelutoimiston toiminnassa toimeksiantajien eli teollisuuden tilauskysynnän pysähtyessä kertaheitolla lähes tyystin. Comatecin liikevaihto laski kahden viime vuoden aikana noin 25 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Jyrkintä alamäki oli yrityksen Tampereen toimistolla, missä liikevaihto tippui noin 45 prosenttia. Nyt tahti on onneksi toinen. Vuosi on alkanut vilkkaasti ja liikevaihdon on budjetoitu kasvavan noin 30 prosenttia vuoden 2008 tasosta. – En pidä mahdottomana, että pääsisimme tänä vuonna jopa 40 prosentin kasvuvauhtiin, Asikainen sanoo. Osaajia etsitään Vuosituhannen vaihteessa yritys työllisti 50 henkeä, mutta jo vuoteen 2005 mennessä henkilöstön määrä oli kolminkertaistunut. Tällä hetkellä töitä yritykselle tekee 300 henkilöä. Asikaisen mukaan lukua on tarkoitus kasvattaa tänä vuonna jopa 350 työntekijään. Tällä hetkellä Comatecissa on joihinkin tehtäviin jopa pulaa osaavasta työvoimasta. – Parhaillaan haemme esimerkiksi osastopäällikköä sekä myyntipäällikköä. Myös kesätyöläisiä aiotaan nyt palkata kahden taukovuoden jälkeen, Asikainen vinkkaa. Insinööritoimisto Comatec Oy • Aloitti toimintansa Tampereella vuonna 1986. • Alansa johtava kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut asiantuntijaorganisaatio. • Neljä toimialuetta; liikkuvien työkoneiden, tuotantolaitteiden, liikennevälineiden ja kattilalaitosten suunnittelu. • Comatecille on myönnetty valtakunnallinen yrittäjäpalkinto vuonna 2007. Vuodesta 1968 lähtien jaettu palkinto on jaettu koko historian aikana suunnittelutoimistolle ainoastaan kaksi kertaa. 4 Yrittäjien asiantuntijapalveluiden seulomiseen nyt työkalu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta tutkimuksesta selviää, että yrityspalveluiden merkitystä pidetään tärkenä yrityksen kaikissa kehitysvaiheissa. Ongelmana on usein juuri oikeanlaisten tukipalvelun löytäminen. ■ Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin 2 – 3 vuotta toimineiden yritysten tuki- ja neuvontapalveluiden tarpeita. Tutkimuksesta selvisi muun muassa se, että yrityspalveluiden tuntemus on kokonaisuutenaan heikkoa, etenkin nuorten yritysten osalta. Uusina kehittämispalveluina toivottiin erityisesti kriisineuvontaa ja mentorointitukea. Tukipalveluita on tarjolla, mutta niitä ei usein joko osata tai ehditä hakea. – Tarjontaa on paljon. Nyt seulomiseen on olemassa ”työkalu”. PisnesKoutsi tulee yrittäjän tykö ja auttaa huomaamaan, mikäli yrityksessä on tarvetta erilaisille kehittämistoimille. Palvelun kautta yrittäjä saa monipuolista, ohjaavaa neuvontaa, sanoo liiketoiminnan kehittäjä Pertti Rantamäki. Maksuton palvelu Liiketoiminnan kehittämisen neuvontapalvelu, PisnesKoutsi on ELY-keskuksen rahoittamaa ja se on osa Pirkanmaan Buustia. Se tarjoaa luottamuksellista apua ja pyrkii löytämään ratkaisun kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen. Uusi palvelu on suunnattu liiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille, erityisesti yksinyrittäjille. Keskeistä palvelussa on henkilökohtainen neuvonta. Neuvonta-apu on maksutonta ja tarkoitettu pirkanmaalaisille yrityksille. Liiketoiminnan kehittämisen neuvontapalvelun kautta yrittäjä pyritään ohjaamaan juuri oikeiden asiantuntijoiden luokse.Yrittäjien toivotaan ottavan yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jo ennen kuin ongelmia tai kehittämistarpeita ilmenee. Palvelun kautta yrittäjä osaa hakea apua varmemmin oikealta taholta, oli kyseessä sitten vaikkapa Pirkanmaan Buustin, ELY -keskuksen, Finnveran tai yksityisen konsulttitoimiston tarjoama palvelu. – Kartoitamme yrityksen nykytilannetta ja mietimme vaihtoehtoisia etenemistapoja yhdessä yrittäjän kanssa. Todella tärkeää on, että yrittäjältä löytyy oma tahtotila sekä kyky viedä asioita eteenpäin. Meidän tehtävämme on auttaa yritystä huomaamaan, jos palveluille on tarvetta. Yrittäjän ei välttämättä tarvitse seuloa palveluita itsekseen, vaan hänellä on mahdollisuus keskustella maksutta asiantuntijoiden kanssa. Keskustelut eivät sido yrittäjää mihinkään. –0 Me olemme neutraali taho, jonka puoleen yrittäjä voi kääntyä, kun tuntuu, että kenkä puristaa. Monesti yrittäjä toiminnastaan kertoessaan jäsentelee samalla omia ajatuksiaan ja tilannettansa. Nyt on olemassa joku, joka kuuntelee, Rantamäki lausuu. Älä jää tuuliajolle Hanke tavoittelee yritystoiminnan alkuvaiheen ohittaneita, kasvuhakuisia yrityksiä. Suurin osa yrityksistä on käyttänyt esimerkiksi Ensimetrin palveluita, mutta tarvetta kertaukselle saattaa silti löytyä. - Viesti ja henki on se, että käyntiinajon jälkeen yhtäkään yritystä ei haluta jättää ”tuuliajolle”. Toisilla vauhti on saattanut jo hyytyä, toisia pitäisi jopa hillitä, jotta kas- vu olisi hallittua ja turvallista, liiketoiminnan kehittäjä Simo Setälä huomauttaa. Hän aloittaa neuvontapalvelussa maaliskuun alussa. Setälällä on vahvaa kokemusta yritystoiminnasta. Hän kannustaa yrittäjiä kiinnittämään huomiota firmansa terveystekijöiden hallintaan ja luottokelpoisuuden ylläpitämiseen. Tähän löytyy muun muassa useita vaihtoehtoisia tuettuja konsultointiohjelmia. Tuloksellista toimintaa alusta alkaen Liiketoiminnan kehittämisen neuvontapalvelu on ollut sähköpostitse ja puhelimitse yhteydessä pirkanmaalaisiin yrityksiin sekä tavannut yrittäjiä tammikuun puolesta välistä lähtien. Jo 50 ensimmäiselle tehty testikierros on osoittanut, että yrittäjillä on paljon kehittämistarpeita ja -ideoita. – Useilla kontaktoiduista yrityksistä kehittämistilanne on hahmottunut jo ensim- mäisen neuvontakerran aikana, ja heidät on voitu ohjata onnistuneesti eteenpäin erilaisiin asiantuntijapalveluihin. Palaute on ollut erittäin myönteistä myös kehittämispalveluja tarjoavilta asiantuntijoilta tämän kaltaisen toiminnan aloittamisesta. PisnesKoutsi-palvelun kautta tullut asiakas tietää paremmin, mitä tarvitsee ja osaa käyttää asiantuntijaa tehokkaammin hyödykseen. Hanke on käynnissä tämän vuoden ajan. Siitä saaduilla kokemuksilla on muun muassa tarkoitus jatkossa suunnata ELY-keskuksen tulevia hankkeita. – Yrittäjät toivovat palveluita juuri oikeaan aikaan ja tarpeeseen. Me olemme käytettävissä, ja meillä on koko verkosto käytössämme, Pertti Rantamäki muistuttaa. Pertti Rantamäen (vas.) ja Simo Setälän mukaan PisnesKoutsien toiminnan tarkoitus on antaa neuvonta-apua ja löytää ratkaisuja kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen. Keskeistä palvelussa on luottamuksellinen, henkilökohtainen neuvonta. 5 6 Pirkanmaan Yrittäjien fysioterapeutti Matleena Haavisto pystyy tarvittaessa ohjaamaan yrittäjiä myös kuntosalilaitteiden käytössä. Nyt liikutaan Työhyvinvoinnin edistäminen kannattaa, siitä hyötyvät kaikki osapuolet: työntekijät, työnantaja ja koko yhteiskunta. Panostukset työhyvinvointiin voi saada jopa kymmenkertaisina takaisin! ■ HyPi eli Hyvinvoiva Pirkanmaa on yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistävä palvelu. Pähkinänkuoressa palvelun tavoitteena on Pirkanmaan alueen yrittäjien yleisen hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistäminen. Kevään aikana fysioterapeutti Matleena Haavisto antaa yrittäjien käyttöön oman ammattitaitonsa. Hän tulee muun muassa kiertämään pirkanmaalaisissa paikallisyhdistyksissä kertomassa hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä asioista. Haavisto muistuttaa, että omaan hyvinvointiin ja vaivojen ennaltaehkäisyyn pystytään vaikuttamaan hyvin pienillä asioilla. - Elämäntapoja ei ole koskaan liian myöhäistä muuttaa. Omaan jaksamiseen voi vaikuttaa pienillä asioilla. Pysyvän elämänmuutoksen saavuttamiseksi tulisi kuitenkin olla riittävän motivoitunut. Valittavana 8 pakettia Yrittäjille on tarjolla erilaisia työhyvinvointipaketteja, joista paikallisyhdistykset voivat valita itseään eniten kiinnostavan setin. Valittavana on kahdeksan pakettia.Hyvinvointipaketit räätälöidään aina tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan puolesta tunnista aina neljän tunnin mittaisiksi. Lisätietoa löytyy Pirkanmaan Yrittäjien nettisivuilta. - Paketteja rakentaessa nojauduin tutkimukseen, jossa yrittäjät kertoivat työhyvinvointiinsa vaikuttavista seikoista. Mietin fysioterapeuttina niitä asioita, mitä olisi tärkeää ottaa hyvinvoinnin kannalta huomioon, Haavisto esittää. Paketteihin voidaan sisällyttää luento-osion lisäksi myös toiminnallinen liikuntasetti. Luentopaketit ovat ilmaisia, mutta yhteistyössä paikallisyhdistyksen ja liikunta-alan yrittäjän kanssa rakennettava liikuntaosio voi olla maksullinen. - Yrittäjät voivat vaikuttaa liikuntasetin sisältöön. Siihen voi kuulua mahdollisuuksien mukaan vaikkapa ryhmäliikuntaa, pelejä, kuntosaliohjausta tai mitä ikinä yhdistyksissä katsotaankaan tarpeellisiksi. Tilaisuudet voidaan järjestää aamulla, päivällä tai illalla – tilaajan toiveiden mukaisesti. Varauksia vastaanotetaan koko ajan Haavisto odottaa ensimmäisiä tilaisuuksia innosta puhkuen. Hän kui- tenkin toivoo, etteivät tilaisuudet menisi pelkäksi yksinpuheluksi. - En halua tulla tilaisuuteen yksipuolisesti jakamaan tietoa. Tärkeintä olisi vuorovaikutuksen säilyttäminen. Tarkoitus olisi miettiä yhdessä keinoja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kaikki jutut eivät välttämättä sovi jokaiselle, mutta vinkkejä löytyy varmasti jokaisen tarpeisiin, Matleena vinkkaa. Työhyvinvointiin liittyvät luennot kestävät kevääseen 2011 saakka. Varauksia otetaan koko ajan vastaan. Jäsenyritykset voivat varata luentoja myös omille työntekijöilleen. Työhyvinvointipaketit löytyvät Pirkanmaan Yrittäjien nettisivuilta. – Paketit räätälöidään paikallisyhdistysten tarpeiden mukaisiksi. Avainasemassa on ennaltaehkäisy, viime joulukuussa Tampereen ammattikorkeakoulusta fysioterapeutiksi valmistunut Haavisto kertoo. Ennen nykypestiään Haavisto on työskennellyt muun muassa yksityisessä fysioterapiayrityksessä ja fysioterapeuttina neurologisessa kuntoutuksessa. Valittavat hyvinvointipaketit: – Hyöty- ja terveysliikunnan vaikutukset työhyvinvointiin – Unen merkitys työssä jaksamiselle ja terveydelle – Työergonomia – Tyypillisimmät työssäkäyvien tuki- ja liikuntaelinvaivat, niiden hoito ja ennaltaehkäisy – Painonhallinnan merkitys työkyvylle ja työssä jaksamiselle – Jaksaminen – Rentoutuminen – Sydämen hyvinvointi Pirkanmaan Yrittäjissä parannetaan työhyvinvointia koko vuoden – Hyvinvoiva Pirkanmaa – ASLAK-kuntoutus - Varhaiskuntoutusta työikäisille – Syksyllä tullaan järjestämään työhyvinvointiin liittyviä seminaareja – Myös useat paikallisyhdistykset huolehtivat jäsentensä kuntoutuksesta järjestämällä työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä tempauksia – Eri hyvinvointiteemoja julkaistaan kuukausittain jäsentiedotteessa Monien mahdollisuuksien Neuvostoliitto ■ Neuvostoliitto on suuri ja mahtava, sen sai kirjeenvaihtajamme taas kerran kokea tunnustelumatkallaan, jonka kohteena oli eräs Euroopan kaupungeista kaunein, tsaarien rakentama Leningrad. Vierailu teki kirjeenvaihtajan vakuuttuneeksi siitä, että Neuvostoliitto on suuri ja mahtava myös kauppakumppanina. Vaalimaalta itään alkavat markkinat, joilla todella tuntuisi riittävän kysyntää myös suomalaisille laatutuotteille. Matka noille markkinoille ei edes ole kovin pitkä, joskin ehkä jonkin verran mutkallinen. Ainakaan turhien ennakkoluulojen vuoksi ei idänkaupan mahdollisuuksia kannata yhdenkään pirkanmaalaisen yrityksen jättää käyttämättä. Halua ja kiinnostusta tuntuisi naapurillamme riittävän. Jos taas vientimatkan mutkat pelottavat, on meillä Leningradissa ainakin kaksi hyvää ystävää, jotka ovat luvanneet auttaa. Seppo Sipari on Suomalais-Neuvostoliittolaisen kauppakamarin Leningradin edustuston toimija, Viktor Gladkov sen toimeenpaneva sihteeri. He ovat valmiina auttamaan jokaista idänkaupasta kiinnostunutta yrittäjää. Mitään mahtavia asiapaperipinoja tai venäjänkielisiä neliväriesitteitä ei suomalaisyritys ainakaan aluksi tarvitse. Tuoteideasta tai vientihaluista kannattaa ensimmäisessä vaiheessa kertoa kirjeellä ja senkin voi kirjoittaa sujuvasti suomeksi. Sipari ja Gladkov lupasivat kirjeenvaihtajallemme, että jokaisen tällaisen yhteenoton pohjalta he ovat valmiina tutkimaan tuotteen mahdollisuuden ja antamaan asiantuntevan vastauksensa sekä ehdotuksensa tarpeellisista jatkotoimenpiteistä. Tuote, jonka kysyntä länsimarkkinoilla on valtava, saattaa syystä tai toisesta jättää neuvostoliittolaisen ostajan kylmäksi. Toisaalta kiinnostusta saattaa löytyä sellaisistakin tuotetta kohtaan, joka ei länsimarkkinoilla ole onnistunut herättämään kysyntää. kapellimestari@py-lehti.fi Viipyileviä katseita Joskus 60-luvun lopulla Roy Orbison lauleskeli hienoa biisiä Pretty Woman. Suomeksi sen levytti noihin aikoihin Eero, Jussi & The Boys nimellä Kaunis Nainen. Mutta jos laulaisi levylle tänään, saattaisi tulla hankaluuksia. Nykyään näyttää nimittäin siltä, että naista ei saa Suomessa sanoa kauniiksi. On sitä sukupuolista häirintää. ■■■ Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki tuli Kaupan Päivän tilaisuudessa pitämässään esityksessä maininneeksi mm., että pääministeri Mari Kiviniemi voisi olla pääministerin lisäksi kokovartaloministeri, sen verran edustavan kokokuvan hänestä saisi. Tuskin Kiviniemi lausahdusta pahakseen pani, koska se kohteliaisuudeksi oli selvästi tarkoitettu. Eikä Halmesmäki edes ollut väärässä. Mutta jotkut pahoittivat siitä mielensä. Seksuaalista häirintäähän tuo selvästi. Asiasta jyrähti tasa-arvoministeri Wallin. Ja monet muut.Viestintätoimisto Pohjoisrannan seniorikonsultin mielestä tapahtui perustavaa laatua oleva moka. Ja Halmesmäen olisi heti pyydettävä moista näkemystään julkisesti anteeksi. Kuten hän sitten tekikin. Naista ei saa sanoa kauniiksi. Eikä kuulemma ainakaan julkisesti. Kesko on jossain määrin sovinistinen yritys, tietää kyseinen seniorikonsultti. Ja tämän jos minkä muistaa varmasti myös Audi-mies Kiesi, joka tuli aikanaan maininneeksi, että vähintään kuuden sentin korot ovat naisella kauniit. Potkuthan sellaisesta kommentista seurasi kauhean kalabaliikin jälkeen. ■■■ Lipposta saa sanoa Moosekseksi ja järkäleeksi ja Kataista Jyrkiboyksi. Stubbin hammasrivistö välähtelee milloin missäkin mediassa. Olisiko tasa-arvoministeri Wallin jyrähtänyt, jos Stubbia oli sanottu kokovartaloministeriksi? Miehellä kun on kroppa aika timmissä kunnossa. Vanhasta sanottiin aikanaan Euroopan seksikkäimmäsi miespoliitikoksi. Europarlamentaarikko Jaakonsaari sanoo, että Timo Soiniin suhtaudutaan kuin isoon vauvaan. Kun Katainen kylmien tultua kietaisi kaulaansa huivin, tiesi tyyliasiantuntija valaista asiaa kommentilla: ”Vaikuttaa siltä, että tämä on metroseksuaalinen kannanotto ja pesäeron ottaminen perussuomalaisten leiriin hyppääviin äänestäjiin. Ilmeisesti tarkoituksena on kosiskella urbaanimpaa yleisöä eli metroseksuaalien, vähemmistöjen ja nuorten ääniä.” Ei ole kuulunut tyyliasiantuntijan anteeksipyyntöjä. ■■■ Viipyileviä katseita on kohdattu myös työ- ja elinkeinoministeriössä. Vuosikausia on siellä kuulemma kärsitty seksuaalista häirintää. Onpa kuultu jokunen kaksimielinen vitsikin. Silmiin katsomiseen puututtiin eduskunnassa jo jokin aika sitten. Sellaista oli kuulemma joku herraporukka eduskunnassakin harrastanut. Muuallakin on syytä muistaa, että naisen kanssa puheltaessa on katseen suuntauduttava seiniin, kattoon tai lattiaan, ei silmiin. Seiniin katsottaessa on varmistettava, että seinän vierustalla ei ole ketään naiseksi tunnistettavaa. Viipyilevän katseen määritelmä on otettava heti tulevan eduskunnan käsittelyyn. Jotta tiedetään, montako sekuntia selvitään ilman seuraamuksia ja julkisia anteeksipyyntöjä. Huumori on syytä jättää vain asiantuntijoille. ■■■ Naista ei siis saa kehua. Ei vartaloa, silmiä, suuta, hiuksia eikä asusteita. Totuutta on erityisesti vältettävä. Vaikka kehuisikin. Ja varsinkin jos kehuu. Seksiähän sitä selvästi silloin ollaan vonkaamassa. Mutta kun muija kotona kysyy, että onko hän lihonut, silloin on pakko vastata, ja siihen on vain yksi oikea vastaus. Et rakkaani. Jokainen vähänkin parisuhteesta kokemusta hankkinut tietää mitä tapahtuu, jos silloin kertoisi totuuden. Varovainen on siis oltava naisen kanssa jopa kysyttäessä. Mutta ihmettelen minä, millaisia konsteja sitä nykyajan julppi oikein naisen iskeäkseen tarvitsee. Jopa seksiäkin kun mieli tekisi. Niin kuin normaalilla heteromiehellä aina tekee. Vai onko sittenkin niin, että se virtuaaliseksi alkaa olla se ainoa turvallinen tapa. Netissä. YouTubeissa, Facebookeissa ja Twittereissä. Ja naisten on varmaankin turvallisinta täälläkin pukeutua burkhaan, etteivät tulisi häirityiksi ainakaan ulkomuotonsa ja asunsa vuoksi. Seksuaalisesti. Siitähän sitä on jo näyttöä maailmalta. Siihen taitavat nämä femakot pyrkiäkin. Siihen tasa-arvoon. Niiden afgaanikanssasisartensa rinnalle. ■■■ Soittelin työasioissa erään firman johtajalle. Tervehdittyään ystävällisesti, hän kysäisi kiireessään, että mitä mielessä. Vastasin, että ihan sama kuin hänelläkin, mutta työasioista puhua pitäisi. Puhuttiin. Mutta varovasti. Se perinteinen kaksimielinenkin jäi tällä kertaa kertomatta. Ettei olisi päätynyt vääriin korviin. Meillä tai heillä. Varmuuden vuoksi. Olisi muutoin saattanut saada itse niitä viipyileviä katseita. Ilman lähestymistarkoitusta. YLE TV2:n Työpahoinvointi-illassa esiintynyt Jama Jama veti jälleen pisteet kotiin. Suosikkimyyjän asenne työntekoon on kunnossa. Tampereella on jo pitkän aikaa käytetty sanontaa ”Nysse tulee”. Menneen talven aikana fraasi on otettu käyttöön myös raideliikenteessä, tosin hieman muokattuna muodossa ”Josse tulee”. 7 Yrittäjälehden lukijakilpailu Etsi Ykä Yrittäjä Yrittäjän Iltakoulu Tampereella Lähes kolmesataa pirkanmaalaista yrittäjää kokoontui tammikuun viimeisenä päivänä Tampere-taloon Tapiolan ja Pirkanmaan Yrittäjien yhdessä järjestämään Yrittäjän Iltakoulu -tapahtumaan. Tampereella järjestetty tapahtuma oli lähtölaukaus 25 paikkakunnalla helmi-maaliskuussa järjestettävälle koulutustapahtumalle. Voit voittaa Pirkanmaan Yrittäjien puisen seinäkellon. Tammikuun numeron Ykä-visassa Pirkanmaan Yrittäjien puisen seinäkellon voitti J-P Kaipainen Tampereelta. Tammikuun vastaukset olivat: s. 18 Tampere-talo, s. 38 Hotel Ellivuori, s. 39 OP-Pohjola/TSOP Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä hahmoa. jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 7.3.2011 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa http://www.py-lehti.com 1.Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki 2.Ykä löytyi sivu/ilmoitus ■ Yrittäjän iltakoulun tavoitteena on tarjota yrittäjälle työkaluja jaksamiseen ja yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen sekä mahdollisuuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Tapahtuman tämän vuoden teemoiksi on valittu Tulevaisuuden luova yrittäminen, Yrittäjän fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä Luova johtaminen ja vuorovaikutustaidot. – Yrittäjän iltakoulun tämän vuoden teemat ovat ajankohtaisia, sillä vastuu yrittäjän henkisestä, fyysisestä mutta myös taloudellisesta hyvinvoinnista on yrittäjällä itsellään, sanoo tilaisuudessa puhunut Tapiolan paikallisjohtaja Sakari Viitanen. Viitanen muistuttaa, että yrittäjän on itse huolehdittava niin omasta, yrityksensä kuin perheensäkin talouden turvaamisesta sairauden tai tapaturman kohdatessa. Asiasta on puhuttu paljon, mutta ei ehkä kuitenkaan riittävästi. – Yrittämisessä on riskinsä, mutta niitä voi hallita, Sakari Viitanen painottaa. 3.Ykä löytyi sivu/ilmoitus nimi: osoite: postino: puhelin: Pirkanmaan Yrittäjät ry PL 7 33201 Tampere 8 EK: Veronkorotuksia ei nyt kaivata ■ – Yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen on erittäin tärkeää, sillä talouskasvun kautta syntyy työtä ja työpaikkoja, jotka puolestaan mahdollistavat koko hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolon, Mikko Pulkkinen sanoo. EK vauhdittaisi kasvua alentamalla yhteisöverokantaa. – Suomen verotus on jo nyt erittäin ankaraa, ja kokonaisveroasteen nostaminen on vaarallinen tie hoitaa julkistalouden ongelmia. Kireä verotus tukahduttaa kasvua ja johtaa uusien veronkiristysten kierteeseen, Pulkkinen perustelee. Suomi altavastaajana verokilpailussa EK:n toimitusjohtajan mukaan Suomi on menettänyt monia aiempia kilpailuvalttejaan kansainvälisillä markkinoilla. Työvoimakustannukset ovat nousseet meillä jyrkästi, ja myös veroetu on historiaa. – Vuonna 1993 Suomen yhteisöverokanta oli vielä Euroopan alhaisimpia. Se antoi meille merkittävän kilpailuedun, jonka olemme kuitenkin nyt menettäneet. Suomen tuolloinen myönteinen talouskehitys todisti, että yritysverotuksella on oleellinen merkitys kasvulle. Elinkeinoelämän etujärjestön päällimmäisenä verotavoitteena onkin yhteisöverokannan alentaminen 20 prosenttiin nykyisestä 26 prosentista. Suomen Yrittä- jien kiivaasti vastustamaan Hetemäen työryhmän loppuraporttiin toimitusjohtaja ei ota suoraa kantaa, sillä EK:n virallinen julkilausuma veroehdotuksesta julkaistaan vasta myöhemmin. – Pääomaverotusta ei pitäisi kiristää, mutta suoraan emme vaadi myöskään sen alentamista, Pulkkinen muotoilee. Suomalainen työskentelee vain 32 vuotta Elinkeinoelämän keskusliiton avaintavoitteisiin kuuluu myös nykyisen työllisyystason reipas nostaminen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitteena on nostaa työllisyyttä kymmenellä prosentilla 78 prosenttiin. Työuria pitäisi pidentää niin alusta, keskeltä kuin lopustakin. Tämä edellyttää EK:n mukaan koulutusaikojen, työttömyysjaksojen ja muiden työstä poissaoloaikojen lyhentämistä sekä eläkkeellesiirtymisiän nostamista useilla vuosilla. Myös osa-aikaeläke ja varhennettu vanhuuseläke tulisi lopettaa. – Todellinen eläkkeellesiirtymisikä on nykyään 59, mikä on todellinen ongelma. Nyt on otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinot. 65 vuoden joustava alin eläkeikä riittää, kunhan päätös saadaan aikaan nopeasti, Pulkkinen kommentoi. Ehdotustaan EK on perustellut pidentyneellä eliniänodotteella. Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä verotuksen kiristäminen olisi myrkkyä Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle. Tämä tuli selväksi, kun EK:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen esitteli pirkanmaalaisille kansanedustajaehdokkaille elinkeinoelämän tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle. Työurien pidentämiseen pitäisi nyt käyttää kaikki mahdolliset keinot. Kuva: Piia Arnould – Nykyään eläkevuodet ovat terveitä vuosia, joten mielestäni on kohtuullista, että niistä puolet voidaan käyttää työntekoon. Tällä hetkellä suomalaiset työskentelevät eliniästään 32 vuotta, kun esimerkiksi Ruotsissa töissä ollaan keskimäärin kolme vuotta enemmän. Harmaantuva Suomi Pidemmällä tähtäimellä toimitusjohtaja maalailee kuvaa orastavasta työvoimapulasta. – Suomessa on Euroopan nopeimmin vanheneva väestö, mikä lisää jatkossa palvelutarvetta huomattavasti. Tämä on epäyhtälö, kun samanaikaisesti työmarkkinoille tulijoiden määrä supistuu. Etenkin hoiva- ja hoitoalalle vaaditaan tulevaisuudessa huomattava määrä tekijöitä myös rajojemme ulkopuolelta. Ympäristöasioista uusi vientivaltti? Menestyspotentiaalia EK näkee Suomen korkeatasoisessa eko-osaamisessa. Sitä pitäisi etujärjestön mukaan nyt kehittää rohkeasti. – Uuden hallituksen ohjelmassa on määriteltävä selkeästi, miten luonnonvarat ja kor- keatasoinen osaaminen yhdistetään kansalliseksi menestystekijäksi. Uusi, samoin kuin jo olemassa oleva liiketoiminta tarvitsee kilpailukykyisen ja investointeihin kannustavan toimintaympäristön. – Hinta tai määrät eivät voi olla näin pienen maan menestystekijöitä. Menestyvien yritysten Suomi vaatii jatkossakin huippuosaamista, joten meidän pitäisi ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön esimerkiksi t&ktoiminnan verokannustin, Pulkkinen toteaa. Vaalikiertue vierailee seitsemässä kaupungissa Toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen vieraili Tampereella helmikuun alussa tapaamassa pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita. EK:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin sekä yritystoiminnan että koko yhteiskunnan keskeisiä haasteita seuraavalla vaalikaudella. Technopoliksessa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä eduskuntavaaliehdokasta. EK järjestää vastaavanlaisia tilaisuuksia vaalikeväänä seitsemässä kaupungissa. – Suomeen tarvitaan innovatiivista liiketoimintaa. Siinä missä vanhaa teollisuutta jää putken toisesta päästä pois, toisesta päästä pitää saada uutta tilalle, sanoo toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen. 9 10 Mari Kiviniemi 5. Onko Pirkanmaalla mielestänne ministerivaje? Miksei mielestänne Pirkanmaalta ole ollut ministeriä moneen vuoteen? 1. Mikä on suhteenne Pirkanmaahan? Miten tuttu maakunta on kesäpirkanmaalaiselle? – Minulla on useampia yhteyksiä Pirkanmaahan. Äitini on kotoisin Kangasalta, jossa tuli erityisesti lapsena vietettyä paljon aikaa mummolassa. Aikuisiällä puolestaan mieheni suvun kesäpaikasta Valkeakoskella on tullut perheellemme tärkeä paikka viettää aikaa yhdessä. – Ministerivalintoihin vaikuttavat monet tekijät. On varmasti puhdasta sattumaa, ettei Pirkanmaalta ole minkään puolueen ministeriä valittu viimeisten vaalikausien aikana. 6. Mikä on Teidän henkilökohtainen suhteenne yrittämiseen? 2. Mikä sai Teidät aikanaan lähtemään mukaan politiikkaan? – Olen kasvanut yrittäjäperheessä ja naimisissa yrittäjän kanssa eli suhde on hyvin läheinen. Olen nähnyt yrittäjyyden haasteet ja ilot hyvin läheltä. – Olin nuorena erittäin kiinnostunut yhteiskunnallisesta keskustelusta. Siihen varmasti osaltaan vaikutti se, että kotona politiikka oli puheissa läsnä erittäin paljon. Saksassa vietetyn vaihto-oppilasvuoden aikana sain jonkinlaisen herätyksen. Arkipäivän asiat saivat uudet mittasuhteet ja merkityksen hieman kauempaa katsottuna. Syntyi halu vaikuttaa. 7. Onko yrittäjäjärjestö Teille tuttu? – Yrittäjäjärjestö on tullut tutuksi kumppaniksi kansanedustaja- ja ministerityössä hyvänä sparrauskumppanina ja edunvalvontajärjestönä. 3. Jos olette vaalien jälkeen edelleen pääministeri, mitkä ovat yrittäjyyden edistämisen kannalta tärkeimmät tehtävät ja keskeisimmät linjaukset? 8. Mitkä asiat näette suomalaisen elinkeinoelämän suurimpina uhkatekijöinä? – Osaavan henkilökunnan saatavuus, talouteen Suomen ulkopuolelta kohdistuvat uhat ja työn hinnan karkaaminen. – Pienyrittäjyyden arjen tukeminen byrokratiaa vähentämällä, verotuksen kannustavuudesta kiinni pitämällä ja työntekijöiden palkkausta helpottamalla. 9. Yrittäjät pitivät Hetemäen verouudistusehdotusta epäonnistuneena ja myös Te olette kritisoinut sitä. Mitkä asiat työryhmän loppuraportissa Teitä arveluttavat? 4. Minkälaisilla toimenpiteillä kasvuyrittäjyyttä voidaan tukea? – On varmistettava osaavan henkilökunnan saatavuus. Tässä oikein kohdennettu koulutus on keskeisessä asemassa. Yritysten rahoitusmahdollisuuksiin vaikuttaa yleistalouden kunto.Yrittäjyyteen tulee olla kannusteita kuten innovaatiokannustin. Kasvuhakuinen yritys on oikeutettu kannustimeen, joka antaisi yritykselle osan innovaatiotoiminnan kuluista hyvityksensä. – Keskusta ei hyväksy Hetemäen esitystä. Ensinäkin se vaikuttaisi rankimmin kaikkein heikko-osaisimpiin. Toiseksi se verottaisi liian paljon riskiä ottavaa ja työpaikkoja luovaa yrittäjyyttä. Erityisen tärkeä on verokannustin pieni- ja keskisuurille yrityksille. 10. Luette paljon. Mikä kirja Teillä on parhaillaan kesken? – Luen tässä tehtävässä paljon työhön liittyviä asiakirjoja ja papereita. Siksi minulla on useampia kirjoja kesken. Muun muassa. Olli Jalosen Poikakirja. Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia 11 Laura Hagman Talenom Konsultointipalvelut Oy lakilaari@pirkanmaanyrittajat.fi Lakilaari Olen rakennusalan yrittäjä Pirkanmaalla. Olen ollut mukana yrittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa keväällä muuttuvasta rakennusalan arvonlisäverotuksesta. Mikä on pääpiirteissään muutoksen sisältö? Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta koskevat säännökset tulevat voimaan 1.4.2011. Tämä käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että tiettyjen rakentamispalvelujen myyntitilanteessa verovelvollinen on myyjän sijaan ostaja. Käännetyn verovelvollisuuden tarkoituksena on estää tilanteet, joissa ostaja vähentää arvonlisäveron, jonka myyjä jättää tilittämättä valtiolle. Uusien säännösten tultua voimaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on sovellettava aina, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: 1. Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. 2. Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Selvyyden vuoksi todettakoon, että rakennuspalvelun myyntiin yksityishenkilölle ei sovelleta käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Rakentamispalvelua ovat kiinteistöön kohdistuvat palvelut, jotka liittyvät esimerkiksi maa- ja vesirakentamiseen, maapohja- ja perustustöihin, rakennustyöhön, rakennusasennukseen, rakennuksen viimeistelyyn, rakennuskoneiden vuokraukseen, kun samalla vuokrataan kone ja sen käyttäjä, rakennussiivoukseen tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten. Rakentamiseksi sen sijaan ei katsota esimerkiksi tuotantotoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden asentamista ja pys- tyttämistä, viheralueiden istutusta ja hoitoa sekä arkkitehtipalveluja. Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus koskee vain palvelun myyntiä, ei tavaran myyntiä. Huomioon on kuitenkin otettava se, että jos rakentamispalveluun sisältyy myös materiaalia, sitä kuitenkin pidetään yhtenä kokonaisuutena ja rakentamispalvelun myyntinä. Arvonlisäverolaissa ei ole vaatimuksia sille, että myyjän tulisi harjoittaa tietynlaista toimintaa, jotta käännetty arvonlisäverovelvollisuus soveltuisi. Ratkaisevaa on palvelun laji ja ostajan edellytysten täyttyminen. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus soveltuu siten sellaisiinkin tilanteisiin, kun yritys, joka ei normaalisti toimi rakennusalalla, myy palveluja edellytykset täyttävälle ostajalle. Myyjän toimialaluokituksella ei siten ole merkitystä. Jos rakentamispalvelun myyntiin sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta, myyjä antaa ostajalle laskun, joka sisältää yleiset laskumerkinnät. Laskuun ei tällöin merkitä verokantaa eikä veron määrää. Lisäksi laskussa on oltava ostajan Ytunnus ja tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Uusia rakentamispalvelujen käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun veronsuorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.4.2011 tai sen jälkeen. Uusia säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin keskeneräisiin palveluihin, joiden toimittaminen on alkanut ennen 1.4.2011. Esimerkiksi sopimuksen tekoajankohdalla ei ole merkitystä, vaan ratkaisevaa on, milloin rakentamiseen liittyviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Lisätietoja saa verohallinnon ohjeesta ”Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 alkaen”. 12 Toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteetonta käyttöä pyritään rajoittamaan Tämän vuoden alussa voimaantulleen työsopimuslain muutoksen myötä on tarkennettu määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä. Muutoksen jälkeen toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi. Tulkintalinjaa on haluttu tiukentaa ja nyt tämä asia on kirjattu suoraan lakiin. ■ Yksittäisen määräaikaisen sopimuksen solmimisen edellytyksenä olevaa perustellun syyn vaatimusta ei tässä yhteydessä muutettu. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen on entiseen tapaan sal- Kuva: Jouko Järvinen littua esimerkiksi sijaisuuden, harjoittelun tai muun näihin rinnastettavan syyn perusteella. Toisaalta työnantajalla voi olla yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste, jonka johdosta työtä on tarjolla vain määräaikaisesti. Jo ennen puheena olevaa lakimuutosta voimassa olevan lain perusteluissa määräaikaisen työsopimuksen solmimisperusteita on tarkasteltu työnantajan työvoimatarpeen pysyvyyden kannalta. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisten työsopimusten käyttöä ei ole ennenkään pidetty sallittuna. Vaatimus koskee jo ensimmäistä määräaikaista työsopimusta. Toistuvien määräaikaisten sopimusten tekeminen edellyttää lisäksi, että kullekin määräaikaiselle sopimukselle on olemassa perusteltu syy, ja että työnantajan työvoiman tarve ei kyseisessä tehtävässä ole pysyvä. Työnantaja ei saa näin ollen pyrkiä kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin liittyvää irtisanomissuojaa toistuvilla määräaikaisilla sopimuksilla. Huomattavaa on, että määräaikaisen sopimuksen solmimisedellytyksiä koskevia rajoituksia sovelletaan kaikissa tehtävissä ja kaikilla toimialoilla, myös henkilöstövuokrausalalla. Työsopimuslain työsopimuksen kestoaikaa koskevat säännökset on jo aikanaan laadittu siten, että toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ovat ensisijaisia määräaikaisiin sopimuksiin nähden. Työsopimuslain lähtökohtana on, että työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena ainoastaan silloin, jos sopimuksentekohetkellä arvioidaan, että sopimuksessa määriteltyä työtä ei ole määräaikaisen sopimuksen päätyttyä enää tarjolla. Kysymys on siis tietystä työkokonaisuudesta tai ajallisesti rajatusta tehtävästä, jonka jälkeen työtä ei todennäköisesti enää ole tarjolla eli työvoiman tarve ei siis ole pysyvä. Edes epävarmuus tarjottavan työn riittävyydestä ei yksinomaisena perusteena ole hyväksyttävä syy käyttää määräaikaisia sopimuksia. Jos yrityksen mahdollisuudet tarjota työtä esimerkiksi tilauskannan heikkenemisen vuoksi vähenevät, työnantajan tulee sopeuttaa työvoiman tarpeensa ensisijaisesti lomautusta, osaaikaistamista tai työsuhteen päättämisiä käyttäen. Uudessa säännöksessä ei määritellä peräkkäisten määräaikaisten sopimusten hyväksyttävää enimmäislukumäärää tai vähimmäiskestoa nimenomaisesti, vaan määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksiä harkitaan kokonaisarvioinnilla ottaen huomioon työnantajan käyttämien määräaikaisten sopimusten kokonaismäärä ja -kesto. Jos työnantajan toiminta kokonaisuudessaan tai joidenkin osa-alueiden osalta on perustunut kauan toistuviin määräaikaisiin sopimuksiin, se on yleensä osoitus toiminnan edellyttämän työvoimatarpeen vakiintumisesta. Työvoimatarpeen pysyvyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös muun muassa työnantajan toiminnan laajuus ja vakiintuneisuus sekä yrityksen asiakaskunta ja sen vakiintuneisuus. Lakimuutoksella ei estetä tai rajoiteta määräaikaisten työsopimusten perusteltua käyttämistä. Useissa tapauksissa niiden käyttäminen on edelleen välttämätöntä yrityksen toiminnan järjestämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Uudistuksen nimenomaiseksi tavoitteeksi on kuitenkin kirjattu tarkoitus vähentää perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia, erityisesti perusteetonta toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että käytettäessä toistaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia työsuhde voidaan katsoa aiempaa herkemmin toistaiseksi voimassaolevaksi. Näin ollen erityisesti sellaisten yritysten, joissa on käytetty pitkäaikaisia ja laajoja sijaisjärjestelyjä tulee varautua siihen, että mahdollisesti ainakin osa sijaisten työsuhteista tullaan jossain vaiheessa katsomaan toistaiseksi voimassaoleviksi. Samalla on syytä huomioida, että näiden työsuhteiden päättämiseen on noudatettava lainmukaista irtisanomismenettelyä irtisanomisaikoineen. Pekka Paldanius asianajaja 13 14 Työpankki kokoaa taitajat yhteen Tammikuussa verkossa avautui täysin uusi rekrytointikanava tulevaisuuden avainosaajien tavoittamiseen. Hakukanavassa uusia haasteita etsivät nuorkauppakamarin jäsenet. Projektipäällikkö Sanna Wänskän mukaan Työpankki on helppokäyttöisyydessään oiva väline osaavan työvoiman löytämiseen. ■ Tammerkosken Nuorkauppakamari ry lanseerasi kotisivuilleen tammikuussa rekrytointipalvelun, jonka nimi on kaikessa selkeydessään Työpankki. Yhdistyksen ylläpitämän, ja käyttäjille täysin maksuttoman palvelun tavoitteena on saada työnhakijat ja työnantajat kohtaamaan. Projektipäällikkö Sanna Wänskän mukaan Työpankki tarjoaa erinomaisen väylän löytää päteviä tekijöitä nopealla aikataululla. Työnhakija voi puolestaan laittaa palveluun työnhakuilmoituksen joko omalla nimellään tai anonyymisti. Tekijöitä isolla T:llä Vänskän mukaan idea palveluun syntyi nuorkauppakama- rilaisten omasta halusta löytää uusia työmahdollisuuksia. – Kamarin sisäinen rekrytointiliikenne synnytti ajatuksen laajemmasta foorumista. Kamarilaisten lisäksi foorumi palvelee kuitenkin myös työnantajia, Wänskä taustoittaa. Työpankin kehitystyö alkoi viime syksynä ja valmiiksi palvelu saatiin tammikuussa. Palvelun helppokäyttöisyyden uskotaan tuovan esille myös työpaikkoja, jotka muuten saattaisivat jäädä julkaisematta. Palveluun otetaan vastaan ilmoituksia kaikista avoimista työpaikoista. – Työnantajalle etu on myös se, että palkatessaan kamarilaisen hän saa varmasti tekijän isolla T:llä, Wänskä markkinoi. Nyt lanseerausvaiheessa pankkiin vastaanotetaan ilmoituksia Pirkanmaalta, mutta jatkossa toiminta voi hyvinkin kasvaa. – En pidä mahdottomana, että jatkossa kyseessä voisi olla myös koko Suomen laajuinen foorumi, Wänskä visioi. Työpankkiin voi käydä tutustumassa osoitteessa www.jctammerkoski.com Palkittu ohjelmistotalo hakee työntekijöitä Tamperelaisen Motive Systemsin viime vuosien voimakas kasvu näkyy niin liikevaihdossa kuin M-Files-ohjelmiston myyntilaajuudessa: Yrityksen liikevaihto on viimeisen viiden vuoden aikana yli kuusinkertaistunut, ja vuoden 2010 liikevaihto nousi 4,2 miljoonaan euroon. Arkkitehti- ja insinööritoimistona aloittanut Motive Systems Oy vaihtoi toimialaa syksyllä 2000. M-Files on ollut markkinoilla 2005 vuoden alussa. Nyt yritys on rekrytoimassa 10–20 uutta henkilöä myyntiin, konsultointiin ja tuotekehitykseen. ■ Liiketoiminnan kasvu tarkoittaa myös kasvavaa henkilökunnan tarvetta. Motive Systems on rekrytoimassa lähikuukausina 10–20 uutta henkilöä myyntiin, konsultointiin ja tuotekehitykseen. – Pyrimme kasvattamaan yrityksen toimintaa, mutta Suomessa ongelmana on oikeiden henkilöiden tavoittaminen, Motive Systems Oy:n toimitusjohtaja Antti Nivala harmittelee. Henkilökuntaa on haettu muun muassa Aamulehden, Helsingin Sanomien ja rekry- tointikonsulttien kautta. Yritys on käyttänyt apuna myös oppilaitosten sähköisiä ilmoitustauluja sekä työvoimatoimistoa. – Myös puskaradio toimii, sillä yrityksen työntekijät kertovat tuttavilleen positiivisista kokemuksistaan. Vaihtuvuus on meillä pientä, koska pystymme tarjoamaan työntekijöillemme hyvät olosuhteet. Toimintaansa laajentavaan yritykseen on aina hyvä tulla töihin. Kyvykkäille ihmisille löytyy varmasti sopiva rooli, Nivala lisää. Kasvuvauhdin ylläpitäminen vaatii ponnisteluita – Monia kiinnostaa mahdollisuus vaikuttaa palkkaan. Suurin osa tehtävistä on sidottu bonuksien ja provisioiden kautta henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Ansiotaso on tätä kautta parempaa kuin monessa muussa työpaikassa. Hyvien työsuoritusten kautta ansiotaso saattaa nousta huomattavasti, Jussi Salmi Motive Systems Oy:n konsultointipalveluista kertoo. Motive Systems hakee Räätälöityä palvelua asiakaslähtöisesti Adecco on maailman johtava henkilöstöpalveluyritys. Adeccolla on toimipisteitä yli 60 maassa yhteensä 6000, joista noin 170 Pohjoismaissa. Suomessa Adecco on toiminut vuodesta 1997 ja palvelemme 10 toimipisteessä ympäri Suomen. Toteutamme joustavia ja monipuolisia henkilöstövuokraus-, rekrytointi- ja soveltuvuusarviointiratkaisuja. Rekrytoimme ja välitämme määräaikaisia ja vakituisia osaajia johto- ja asiantuntijatason sekä suorittavan tason tehtäviin. Tavoitamme päivittäin laajan kirjon eri alojen ammattilaisia ja tulevaisuuden kykyjä. Haemme ennakkoluulottomasti ratkaisuja myös muuttuvien työmarkkinoiden haasteisiin. Adecco Finland Oy Hallituskatu 7, 33200 Tampere Korkeakoulunkatu 10, 33720 Tampere +358(0)46 876 0313 Toimitusjohtaja Antti Nivala ja konsultointipalveluiden johtaja Jussi Salmi suhtautuvat luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle neljää dokumenttien hallinnan konsulttia sekä kahta myyntipäällikköä ja kahta avainasiakkuuspäällikköä myyntitiimin uusasiakkuushankintaan. Lisäksi yritys hakee channel account managereita, jotka palvelevat jälleenmyynti- ja kumppaniverkostoa. – Kaikkia tehtäviä yhdistää riittävä tekninen osaaminen ja myynnillinen asenne. Henkilöiden tulisi ymmärtää myös asiakkaiden liiketoimintaa sekä B to B – myyntiä ja dokumenttien hallintaa, Salmi sanoo. Tampereen lisäksi yrityksellä on toimipisteet Vantaalla ja Turussa sekä tytäryhtiö Dallasissa. Yritys työllistää yli 50 henkeä, joista 35 henkilöä työskentelee Tampereella. Valtaosa työntekijöistä on suorittanut tekniikan tai kaupallisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon. Monet työntekijöistä ovat vastavalmistuneita tai opintojensa loppusuoralla olevia. Nopea ja helppokäyttöinen – Motive Systemsin liiketoiminta perustuu täysin M-Filesiin. Ohjelmistoa myydään ja markkinoidaan Suomessa sekä ulkomailla. Tyypillisimmin asiakasyrityksessä on noin 20 – 50 M-Filesin käyttäjää, Antti Nivala kertoo. M-Filesia käyttää yli 100 000 käyttäjää 12 000 asiakasorganisaatiossa yli 70 maassa. Suomessa Motive Systemsillä on noin 400 asiakasyritystä, joista Pirkanmaalla toimii useita kymmeniä. – Aikaisemmin pienempien yritysten dokumentinhallintaan ei ollut kunnollisia vaihtoehtoja. M-Files on alhaisten kustannusten ja käyttöönoton helppouden vuoksi pienempienkin yritysten saatavilla. M-Files on nopeasti käyttöönotettava ja helppokäyttöinen dokumenttienhallintaohjelma, Nivala vakuuttaa. Hän huomauttaa, että pkyrityksissä dokumentit varastoidaan usein kiintolevyille, verkkolevyille ja pahimmissa tapauksissa kannettaville tietokoneille. – Luottamuksellisten dokumenttien säilyttäminen omalla tietokoneella on aina riskialtista. Palvelintasolla tyypillinen ongelma on kunnollinen varmuuskopiointi. Henkilökohtaisia työasemista ja kannettavista ei yleensä oteta varmuuskopioita. Jos tieto häviää, niiden palauttaminen voi olla hankalaa. M-Filesissa dokumentit voidaan säilöä joko pilvipal- velimelle tai organisaation omissa tiloissa oleville palvelimille, jolloin tiedot ovat tarvittaessa yrityksen kaikkien tahojen saatavissa. Ohjelma integroituu virtuaaliseksi levyasemaksi Windows -käyttöjärjestelmään. Tiedostoja ei tarvitse kauaa etsiä. Dokumenttia luotaessa ohjelma kysyy sarjan siihen liittyviä metatietoja, joita voidaan myöhemmin käyttää hakusanoina dokumenttia haettaessa. M-Files toimii tarvittaessa asiakasrekisterinä, mikäli yrityksessä ei sellaista jo ennestään ole käytössä. – Järjestelmän pitää olla helppokäyttöinen. Valtaosa kilpailevista järjestelmistä edellyttää, että tiedosto tai dokumentti tallennetaan ensin tietokoneelle ja vasta sitten tiedostonhallintaohjelmaan. M-Filesissa ei tarvitse miettiä, minne dokumentti tallennetaan. Alun perin arkkitehti- ja insinööritoimistona vuonna 1989 aloittanut Motive Systems vaihtoi toimialaa syksyllä 2000. M-Filesia ohjelmistotalo kehitti 2001 – 2004 vuosina ja 2005 vuoden alussa tuote saatiin markkinoille. Vuoden kuluttua ohjelman vaikutus alkoi näkyä yrityksen liikevaihdossa. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 4,2 miljoonaa euroa. 15 Yksi ovi, monta huonetta Henkilöstövuokrausfirmoja löytyy Suomesta useita satoja. Myös suorahakuihin ja rekrytointeihin erikoistuneita yrityksiä löytyy koko joukko. Rekrytointeihin, henkilöstövuokraukseen ja suorahakuihin erikoistunut Sihti Oy on siitä poikkeuksellinen, että se toimii yhden luukun periaatteella. ■ Täältä löytyy yksi ovi, mutta monta huonetta. Teemme suorahakuja, rekrytointia, henkilöstönvuokrausta ja tarjoamme koulutusta ja valmennusta sekä soveltuvuusarviointeja. Suomesta ei löydy montaa rekrytointialan yritystä, josta löytyy ammattitaitoinen osasto kaikkiin näihin palveluihin, kiteyttää Sihti Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala. Sihdiltä löytyy toimipisteitä Tampereen lisäksi Helsingistä ja Hämeenlinnasta. Annalan mukaan tänä vuonna on tarkoitus avata kaksi uutta toimipistettä Suomeen. Yritys toimii pääasiassa Suomen rajojen sisäpuolella, mutta suorahakuja se tekee jonkin verran myös ulkomaille. – Teemme kansainvälisiä suorahakuja lähinnä Euroopan alueella, hän kertoo. henkilökunnan viihtyvyyttä pyritään parantamaan tarjoamalla työpaikkakoulutusta ja -liikuntaa sekä virikepäiviä. – Missio on, että muutaman vuoden päästä Sihti olisi Suomen paras työpaikka. Pääasiassa henkilöstövuokrauspuolella toimiva Jori Vilenius tuntee kentän. Ennen Sihtiin siirtymistään hän työskenteli Firabelissä ja Varamiespalvelussa Pirkanmaan alueen vetäjänä. Suomen paras työpaikka Vuoden 2009 alussa käynnistetyn firman liikevaihto oli perustamisvuonna 2,7 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna kipusi jo noin 8 miljoonaan euroon. Liikevaihdon kolminkertaistaminen on vaatinut kenttäjohtaja Jori Vileniuksen mukaan huomattavia ponnistuksia. – Tulokset ovat vaatineet isoja puhelinlaskuja, pitkää pinnaa ja vahvapohjaisia jalkineita. Se on vaatinut myös äärimmäisen hyvän työntekijäporukan. Onnistuneiden rekrytointien kautta viidakkorumpu on soinut, ja luottamus meihin kasvanut. Työntekijät arvostavat sitä, että olemme luotettava toimija, noudatamme työehtosopimuksia ja maksamme reilua palkkaa, Vilenius summaa. Tampereen toimipisteessä työskentelee 11 toimihenkilöä, Helsingissä neljä ja Hämeenlinnassa yksi. Myös Perusta kuntoon Sihdin tyypillisiä asiakkaita ovat rakennus- ja teknologiateollisuuden sekä logistiikan ja toimistopuolen yritykset. Pirkanmaalla syntynsä nähneellä Sihti Oy:llä on ollut koko historiansa aikana 224 asiakasyritystä. – Asiakasyrityksiä löytyy kaiken kokoisia, isoista pörssiyhtiöistä yhden hengen toiminimiin. Avustava toimintamme rekrytointiasioissa antaa yrittäjälle vapauden keskittyä omaan osaamisalueeseensa. Pyrimme olemme kokonaisvaltainen kumppani sekä pk-yrityksille että isommillekin toimijoille, Vilenius kertoo. Sihti auttaa yrityksiä myös muun muassa rekrytointitarpeiden ennakoinnissa ja yritysvalmennuksessa. Annalan mukaan firmoissa ollaan tällä hetkellä tarkkoja ja harkitsevia rekrytointien suhteen. – Tällä hetkellä suositaan vuokratyösuhteita, sillä yri- – Puhelimet alkavat soida heti aamusta. Miehiä pitää saada kentälle. Silti ei voi sanoa, että asiakasyritykset olisivat liian vaativia. He luottavat siihen, että saavat meiltä osaavia tekijöitä napakalla aikataululla. Ei sen kummempaa. Henkilöstövuokrauspuolella nopeus on valttia, sillä työmailla ei ole aikaa odotella työntekijöitä. tyksissä halutaan varmuus siitä, että talous elpyy kunnolla. Pätevän työvoiman löytäminen on tällä hetkellä suhteellisen helppoa, mutta jatkossa se tulee vaikeutumaan. Ne yritykset, jotka ovat hoitaneet perustan kuntoon, tulevat olemaan vahvoilla, Annala arvioi. Jori Vilenius arvioi, että noin kolmasosa vuokratyöntekijöistä ottaa yhteyttä Sihtiin suositusten perusteella. Käytäntö on yleinen esimerkiksi rakennus-, teknologiaja logistiikka aloilla. – Hakijat lähettävät yhä enenevissä määrin CV:itä, mistä on syntynyt eräänlainen lumipalloefekti. Myös työnantajilta tulee enemmän yhteydenottoja. Pyörää keksimässä – Vaikka olen tehnyt rekrytointeja vuodesta 1997 lähtien, vasta nyt olen saanut hieman pintaa syvällisemmän käsityksen alasta. Sihdin kautta on löytynyt halua kehittyä ja keksiä uusia toimintatapoja sekä tarjota asiakkaille hyviä rekrytointivaihtoehtoja, kyseenalaistaa jo olemassa olevia malleja, Jukka-Pekka Annala arvioi. Jukka-Pekka Annala on psykologi, joka on toiminut alalla pitkään muun muassa eri asiantuntijaorganisaatioiden parissa. – Ala muuttuu jatkuvasti. Jos nyt laittaa perinteiseen mediaan haun, syntyy tuloksia. Parin vuoden päästä tilanne voi olla kokonaan toinen. Olemme käyneet hedelmällistä vuoropuhelua yritysten johdon ja henkilöstöammattilaisten kanssa siitä, mitä keinoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää, JukkaPekka Annala sanoo. Sekä Annala että Vilenius ovat sitä mieltä, että avainasemassa on asiakasyritysten tarpeiden ymmärtäminen. – Rekrytoinnin osaajilta vaaditaan yhä enemmän Sihtiläisten missiona on, että muutaman vuoden päästä yritys tarjoaisi Suomen parhaan työpaikan. Sihti Oy auttaa yrityksiä myös muun muassa rekrytointitarpeiden ennakoinnissa ja yritysvalmennuksessa. Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annalan ja kenttäjohtaja Jori Vileniuksen mukaan onnistuneiden rekrytointien kautta luottamus yritykseen on kasvanut. asiakkaan bisneksen tuntemusta ja kykyä kommunikoida eri alojen osaajien kanssa. Viime kuussa Sihti nimitti Tampereen toimipisteeseen rekrytointi-insinöörin. Tehtävä ja titteli ovat ainutlaatuisia rekrytointialalla, sillä tekniikkataustan omaava rekrytointi-insinööri osallistuu Sihdin tehdasautomaatiotekniikan ja konepajateollisuuden ammattilaisten sekä vuokratyöntekijöiden rekrytointeihin. Hän toimii myös konepajateollisuuden ja tehdasautomaatioalan asiakkaiden yhteyshenkilönä. – Työilmapiiri on ollut erittäin motivoiva ja sen kautta on tullut positiivisia onnistumisia. Olemme saaneet hy- viä toimeksiantoja ja pystyneet täyttämään paikkoja sekä vakituiseen työsuhteeseen rekrytoimalla että vuokratyövoiman kautta. Tällä hetkellä konepaja- ja teknologiateollisuuden puolella rekrytoinnin ja työvoiman tarve on kasvanut, kertoo rekrytointi-insinööri Mika Ahonen. 16 Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä ilmestyy 16.3.2011 Varaa ilmoitustilasi (03) 251 6507 17 Herkkukaupassa suu napsaa Ruoveden Jäminkipohjassa sijaitseva Ruoveden Herkku on tarjonnut makunautintoja asiakkailleen jo lähes 20 vuotta. Sijainti Ruovedellä on ahkerasti markkinoita kiertävälle yritykselle hyvä. ■ Jäminkipohjan kylä Ruovedellä on alkuvuodesta itse rauhallisuus. Vieressä kulkevalla 66-tiellä kyllä riittää liikennettä, mutta itse kylänraitilla autot ja ihmiset loistavat poissaolollaan. Lumista kylätietä pitkin on jäljistä päätellen kulkenut vain muutama auto sekä pari potkukelkkaa. Myös Ruoveden Herkun myymälässä ja tuotantotiloissa vietetään juuri nyt vuoden hiljaisinta aikaa. Myymälä on auki ainoastaan sopimuksesta ja tuotantokin pysähtyy alkuvuonna hetkeksi. – Juuri tammi- ja helmikuu ovat meille ehdottomasti hiljaisimmat. Sitten maaliskuusta toiminta taas lähtee vilkastumaan, kun markkinakausi alkaa. Myymälän kannalta kesä on tietysti kulta-aikaa, yrittäjä Jarmo Keinonen kertoo. Ykköstuotteena sinappi Jos nyt yrityksessä onkin hiljaista, pari kuukautta sitten asia oli päinvastoin. Silloin yrityksessä huhkittiin pitkää päivää, sillä joulu on Herkun parasta sesonkiaikaa. Etenkin yrityksen konjakkisinappi kuuluu joulupöytään kuin vesi järveen. Lippulaivatuotettaan yritys on valmistanut ja kaupannut perustamisvuodesta 1993 lähtien. Nykyään sitä lähtee maailmalle vuodessa 101 000 purkillista. Yksi isoista asiakkaista on Kesko, jonka Pirkka-konjakkisinapin valmistaa yksinoikeudella juuri Ruoveden herkku. Myös salaatinkastikkeet ovat kuuluneet sittemmin huomattavasti paisuneeseen tuotekirjoon alusta alkaen. Vuosien saatos- sa niiden rinnalle on nostettu lukuisia uusia tuotteita, kuten majoneeseja sekä kattava valikoima erilaisia valkosipuliherkkuja. Viimeinen oma isompi tuoteperhelisäys ovat pari vuotta sitten myyntiin tulleet kurkkusalaatit. Ne ovat yrityksen omista tuotteista ainoat, jotka valmistetaan muualla. Niiden tuotannosta vastaa Haapamäellä sijaitseva Taatilan tila. Jo kaksi vuotta kestänyt yhteistyö toimii hyvin. – Ensimmäisenä vuonna purkkeja valmistutettiin 20 000, viime vuonna jo tuplasti enemmän, yrittäjä kertoo. Unioni lopetti kalanjalostuksen Alkuvuosina omiin tuotteisiin lukeutuivat myös silakkajalosteet. Suomen liittyessä unioniin niiden valmistus kuitenkin päättyi kuin seinään. – Minun olisi täytynyt tehdä tuolloin noin 700 000 markan investoinnit, sillä direktiiveihin kuului esimerkkisi pihojen asfaltointi, lastausalueiden kattamiset ja niin poispäin. Kyllä siinä yksinyrittäjä joutui nostamaan kädet pystyyn ja keskittymään aivan muihin tuotteisiin, yrittäjä muistelee. Kala- ja lihaherkut kuuluvat tosin edelleen yrityksen myyntituotteisiin. Niitä ostetaan myyntiin ympäri Suomea sijaitsevilta pientuottajilta. Myynnissä onkin todellisia erikoisuuksia, vai mitä sanotte esimerkiksi purkista ilveksen lihaa? Myös mausteiden myynti on vilkasta. Tänä päivänä valikoimaan kuuluu noin parisataa erilaista maustetta. Osa yr- Ruoveden Jäminkipohjassa sijaitsevan herkkupuodin yrittäjä Jarmo Keinonen on kasannut hyllynsä täyteen makunautintoja. Kädessä on espanjalaisia oliiveja, joiden markkinoinnin yritys aloitti muutama vuosi sitten. teistä ja siemenistä on kotimaisia, mutta leijonanosa mausteista tuodaan ulkomailta, kuten myös muutama vuosi sitten yrityksen edustukseen ottamat espanjalaiset oliivit. Kesämatkaajat tuotekehityksen tukena Ruovedellä sijaitseva kauppatila ei ole suuri, mutta tuotteita se on tulvillaan. Monelle siitä on tullut pakollinen pysähdyskohde. Kesäisin vierailijoiden määrät lasketaan sadoissa, ja nyt niin rauhallinen pihanäkymä on tyystin erilainen. Yrittäjän mukaan Jäminkipohjan kauppa on tärkeä myös tuotekehitysmielessä, sillä siellä hän saattaa testauttaa kehitteillä olevia uutuuksiaan asiakkailla. Moni val- Miltä kuulostaa purkki ilveksen lihaa? Keinonen epäilee, että tuotteen kova myynti selittyy ainakin osaksi tamperelaisten asiakkaiden kiekkohulluudella. mistuspäätös onkin tehty juuri Jäminkipohjan koemaistajaisten perusteella. Parhaillaankin kypsymässä on muutama tuoteidea, kuten esimerkiksi curryvoi ja hillosipuleihin liittyviä kehitysideoita. Tulos tehdään toreilla Oma myyntipisteensä yritykseltä löytyy myös Tampereen ja Oulun kauppahalleista. Liikevaihdosta suurin osa saadaan kuitenkin turuilta ja toreilta. Vuoden aikana yritys osallistuu itse noin sataan messu- ja markkinatapahtumapäivään. – Käytännössä meidän liikevaihdostamme jopa 70 prosenttia saadaan juuri näistä tapahtumista, yrittäjä kertoo. Kaikkia keikkoja ei tehdä pelkästään omin voimin, vaan yrityksellä on lisäksi kolme suurempaa yhteistyökumppania. – Markkinasesonki alkaa oikeastaan maaliskuussa ja kestää sitten aina jouluun asti. Huikeita ajomääriä Herkkuvalmistajaksi yrittäjä Jarmo Keinonen hyppäsi pitopalvelupuolelta. Yhden miehen yrityksenä alkanut herkkukauppa työllistää nykyään kaksi täyspäiväistä henkilöä, mutta sesonkiaikaan yrityksessä on töissä kymmenenkin henkeä. – Henkilökunnan suhteen olen ollut todella onnekas. Parempaa porukkaa en olisi voinut töihin löytää, Keinonen kiittelee.Yrittäjän oma työmatka ei ole järin pitkä, sillä yrittäjän keittiöstä matkaa kauppaan on noin kolme askelta, tuotan- Nykyään yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu noin 200 erilaista maustetta. totiloihin pääsyyn niitä vaaditaan kymmenkunta. Toisaalta iso osa Keinosen ajasta kuluu tien päällä sekä myyntitehtävissä että raaka-aine kuljetuksissa. Kilometrejä kertyy mittariin kiireisimpinä aikoina enemmän kuin monella ammattiautoilijalla. – Välillä päätyöni tuntuukin olevan ajaminen. Taisin tehdä ennätykseni nyt joulukuussa, kun mittariin kertyi yhdessä viikossa reilut 3 000 kilometriä. Ruovesi soveltuu yrittäjän mukaan toiminnan tukikohdaksi hienosti. – Sijaintimme on näiden hommien kannalta hyvin keskeinen. Täältä on 240 kilometrin säteellä niin Turku, Helsin- ki kuin esimerkiksi Varkauskin, yrittäjä kertoo. Lisätilaa keväällä Yrittäjän visiona on maltillinen kasvu. Kevään aikana on tarkoitus laajentaa tuotantoja varastotiloja parilla sadalla neliöllä. Myynnillisesti yrittäjä näkee kasvumahdollisuuksia varsinkin nettimyynnissä. Sen osuus on vielä pieni, mutta jatkuvasti kasvava. – Olemme hyötyneet siitä, että olemme esillä tapahtumissa ympäri Suomea. Tavallisten kauppojen hyllyiltähän tuotteitamme ei juuri löydy. Internetin kautta on helppo saada herkkuja, asuipa sitten missä päin Suomea tahansa, yrittäjä markkinoi. 18 Talvikauteen uusissa Ruovedellä vaikuttava VK-Motors muutti joulukuussa uusiin toimitiloihin. Aivan 66-tien kupeeseen noussut toimitila tuplasi konemyyntiin erikoistuneen liikkeen pinta-alan. Konekauppaa tehdään perheessä jo toisessa polvessa. Perheyrittäjä Ville Kaikkonen uskoo, että kasvua saadaan jatkossa venekaupasta. Yamahan perämoottorit ovat kuuluneet yrityksen valikoimaan jo pitkään, mutta nyt uusien tilojen myötä sisätiloihin mahtuvat myös itse veneet. ■ Kaikkosen perheessä konemyynti alkoi vuonna 1980 Virroilla silloisen K-Rauta I.Kaikkosen toimesta. Rautakauppias Iikka Kaikkonen sai apuvoimaa läheltä, sillä perustajan poika Ville Kaikkonen on ollut perheyrityksen toiminnassa mukana poikavuosista lähtien. Vuonna 1997 rautakaupan rinnalle perustettiin oma itsenäinen, puhtaasti konemyyntiin erikoistunut VKMotors Oy, jonka toimitusjohtajana on alusta alkaen toiminut nuorempi Kaikkonen. Vuonna 2000 VK-Motors muutti omiin toimitiloihinsa Ruoveden keskustaan. Yrityksen tarina on lukujen valossa mukavaa luettavaa. Liikevaihto on kehittynyt vuosien varrella hyvin, ja henkilökunnan määräkin on kasvanut alkuperäisestä kolmesta kahdeksaan. Laaja tuotekirjo Yrityksen tekemä konekauppa alkoi aikanaan moottorikelkoilla. Ne ovat edelleen tärkeässä osassa myyntiä, mutta niiden rinnalle on saatu myös lukuisia uusia tuoteryhmiä. Nykyään VK-Motorsin valikoimaan kuuluvat esimerkiksi moottoripyörät, mopot, mönkijät, pienkoneet, peräkärryt, veneet, perämoottorit sekä vesijetit. Lajikemäärää pullistavat tietysti niihin liittyvät varaosat sekä oheistarvikkeet, kuten vaikkapa kypärät tai ajo- ja työvaatteet. Laaja tuotekirjo tarkoittaa, että kausivaihteluiden merkitys ei ole yritykselle niin suuri kuin esimerkiksi puhtaasti moottoripyöriin erikoistuneella kaupalla. Onhan selvää, että kesäisin moottorikelkkojen menekki ei ole kummoinen, ja toisaalta harva lähtee veneostoksille keskellä sydäntalvea. Mönki- Uusista moottorikelkoista halvimmat kustantavat noin 7500 euroa. Tyyriimmistä huippukelkoista joutuu jo pulittamaan noin 17 000 euroa. Yrityksen kaikki työntekijät muuten ovat itsekin innokkaita kelkkamiehiä. Onpahan yrityksessä töissä moottorikelkkaenduron entinen Suomen mestarikin. jät kuitenkin edustavat poikkeusta, sillä niitä myydään varsin tasaisesti ympäri vuotta. – Sen kuitenkin olemme havainneet, että aivan keskikesällä niitä ei juuri osteta. Muuten niitä kyllä myydään ympärivuotisesti, Kaikkonen sanoo. Mönkijöitä ostetaan hyötykäyttöön Yksittäisistä tuoteryhmistä parhaiten kaupaksi käyvät nyt mönkijät ja moottorikelkat. VK-Motors onkin useana vuonna palkittu koko Suo- Täyden palvelun konetalosta löytyvät myös kaikkien edustettavien tuotteiden jälkimarkkinointi ja huoltopalvelut saman katon alta. men suurimpana Yamaha ATV -jällenmyyjänä. Etenkin mönkijöiden myynti on ollut kovassa kasvussa. Parhaimmillaan niitä on kaupattu vuoden aikana runsaat 140 kappaletta. – Niistä 95 prosenttia ostetaan hyötykäyttöön esimerkiksi metsänhoitoon tai pihanhoitoon. Monesti niiden ostajat perustelevat päätöstään niiden kompaktilla kokoluokalla, eikä ole tavatonta, että vaihdossa meille tarjotaan traktoreita, yrittäjä kertoo. Toimitusjohtajan mukaan heillä asioidaan noin sadan kilometrin säteellä. Tamperelaisten osuus on vahva. Ovea kuluttavat ahkerasti myös kesämökkiläiset, joita kunnassa riittää. – Kesäisinhän Ruoveden asukasluku kokolailla tuplaantuu, yrittäjä kertoo. Tuplasti tilaa Joulukuun 10. avautuneen toimitilan selkeä vahvuus on sijainti. Siinä missä aikaisempi toimipiste sijaitsi Ruoveden keskustassa, ollaan nyt vilkkaasti liikennöidyn 66-tien välittömässä läheisyydessä. Isommat tilat- kin kiinnostivat. Nyt tilaa on tuplasti aikaisempaan verrattuna. – Saamme nyt aikaisempaa enemmän tuotteitamme esille sisätiloihin. Tästä syystä olemme nyt voineet panostaa vahvasti esimerkiksi venemyyntiin, Toimitusjohtaja kertoo ja vinkkaa, että yritys tarjoaa Näsijärven veneilijöille myös huolto- ja talvivarastointipalveluita. Myös kaivattua huoltotilaa saatiin rutkasti lisää. Reilun tuhannen neliön hallista sille on nyt pyhitetty noin 300 neliötä. Liikevaihdosta huoltojen osuus on viidesosa. Historian paras joulukuu Hänen mukaansa nyt toteutunut muutto oli mietinnässä jo tovin. Tonttikin oli hankittu jo muutama vuosi sitten. Isoa investointia kuitenkin sysättiin taantuman alkaessa tulevaisuuteen. Lamasta yritys selvisi kuivin jaloin, ja liikevaihdon lasku jäi monta kilpailijaa loivemmaksi. – Etenkin moni pienkonekauppias joutui taantu- 19 tiloissa Ruovesi on järjestäytymisasteeltaan numero yksi Ruovesiläiset yrittäjät voivat ylpeillä järjestäytymisasteella, joka on selvästi koko maakunnan korkein. Ruovedellä toimivista yrityksistä peräti 70 prosenttia kuuluu Pirkanmaan Yrittäjiin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Tampereella lukema on puolet pienempi, 35 prosenttia. ■ Paikallisjärjestö kasvatti jäsenistöään tuntuvasti myös viime vuonna. Siinä missä tavoitteeksi oli asetettu 125 jäsentä, oli loppuvuoden jäsenmäärä peräti 146, ja tämän vuoden alkupuolella 150 jäsenyrityksen rajakin on jo rikottu. Asentaja Pentti Kivelä huoltaa mönkijää. Ne ovat käyneet komeasti kaupaksi myös taantumassa. massa pistämään pillit pussiin. Uskon, että meillä oli apua liikkeen pitkästä historiasta, sillä meillä on alalta kokemusta jo 30 vuotta, yrittäjä kertoo. Nyttemmin koko alan tilanne näyttää paremmalta, sillä konekauppa kokonaisuudessaan on nyt hyvässä vedossa. Omaa kieltänsä kertoo sekin, että päättynyt joulukuu oli yrityksen historian paras. – Toki avajaiset varmasti toivat oman lisänsä myyntiin, mutta muutto myös vei paljon aikaa ja voimavaroja. Lopputulokseen voidaan olla erittäin tyytyväisiä, ja suhtaudumme tulevaisuuteen muutenkin hyvin optimistisesti, konekauppias kertoo. Sen verran taantuma on kuitenkin ihmisten ostotottumuksia muuttanut, että ihmiset ovat entistä hinta- ja etenkin laatutietoisempia. – Sellaiset niin sanotut Kiina-ilmiöt ovat jääneet pois. Mitä tahansa ei enää osteta, vaan tuotteilta vaaditaan kestävyyttä, yrittäjä kertoo. Astetta eksoottisempi tuote. Tämän videokameran voi asentaa vaikkapa kypärään. Samaa laitetta käytetään esimerkiksi ralliautoilun incar-taltiointiin. Aktiviteettejä moneen makuun Ruoveden Yrittäjien puheenjohtaja, kirjakauppias Mika Kauppinen, miksi järjestön suosio on teillä näin suuri? – Ylipäätänsä Ruovedellä suhtaudutaan positiivisesti yrittäjiin ja yrittäjyyteen. Olemme myös koettaneet järjestää mahdollisimman moneen makuun sopivaa ohjelmaa liikunnallisista aktiviteeteista ja yrittäjien illanvietoista koulutuksiin sekä koko perheen kylpyläreissuihin, Kauppinen kertoo. Myös yhteistyössä kunnan kanssa toteutetut aamukahvitapaami- set ovat saaneet kiitosta jäsenistöltä. – Meillä on kunnanjohtajan sekä elinkeinoasiamiehen kanssa aamiaistapaamisia, jotka mahdollistavat meille suoran kanavan vaihtaa kuulumisia päivänpolttavista asioista, kirjakauppayrittäjänä työskentelevä Kauppinen kertoo. Vuonna 2009 Pirkanmaan Yrittäjät ry palkitsi Ruoveden Yrittäjät (sarja 50–250 jäsenyritystä) Pirkanmaan parhaaksi yhdistykseksi. Yli 50 prosentin järjestäytymisasteeseen päästään Pirkanmaalla seitsemässä kunnassa. Ruoveden lisäksi yli 50 prosentin järjestäytymisasteeseen ovat päässeet paikallisjärjestöt Punkalaitumella, Vesilahdessa, Urjalassa, Ikaalisissa, Orivedellä sekä Juupajoella. 20 21 Verkostoitumistilaisuuden tavoitteena entistä parempi palvelu Yritysneuvonnan ja -rahoituksen sekä niihin liittyvien tukiasioiden parissa työskentelevät pirkanmaalaistoimijat kokoontuivat tammikuussa Yrittäjä ja yritys – yhteinen asiakas -seminaarin Hotelli Rosendahliin. Päivän tavoitteena oli tutustuttaa toimijat toisiinsa. ■ Pirkanmaan Yrittäjien, Uusyrityskeskus Ensimetrin ja Nordea-pankin henkilökunnan lisäksi päivään osallistui henkilöstöä työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Yritys-Suomen organisaatioista, kuten ELY-keskuksesta sekä TE-toimistosta. Lisäksi paikalle saapui edustajia elinkeinoyhtiöistä ympäri maakuntaa. 80 osallistujaa Kaiken kaikkiaan iltapäivätilaisuuteen oli saatu kattava edustus, sillä Rosendahliin kokoontui yli 80 alan toimijaa ympäri Pirkanmaata. Seminaarin järjestelyistä vastanneen Nordean Nokian konttorinjohtajan Lasse Saaren mukaan seminaarissa haluttiin tuoda yhteen paitsi eri organisaatiot ja niiden ajankohtaisasiat, myös niissä työskentelevät ihmiset. – Kaiken lähtökohta on, että jos tunnemme toisemme paremmin, saamme hoidettua työtämme entistä paremmin, eli voimme esimerkiksi ohjata yrityksiä heti oikealle palve- Rosendahlissa järjestettyyn seminaariin osallistui yli 80 henkeä. luntarjoajalle. Tätä kautta tässä voittavat myös asiakkaamme eli yrittäjät, Saari kommentoi. Uudenlainen työskentelymalli Seminaari toteutettiin niin sanotulla shop-metodilla, jossa osallistujat pääsivät itse aktiivisesti osallistumaan seminaarin kulkuun. Seutukunnittain kootuille ryhmille annettiin kullekin oma esimerkkiyritys, jonka kautta he peilasivat alueen eri toimijoiden tarjoamia palveluita. – Jokainen ryhmä tutustui kerrallaan yhteen organisaatioon, ja ryhmän piti koko ajan miettiä, mitä tarjottavaa juuri tältä toimijalta voisi omalle yritykselleen saada. Työskentelytavan etuna on, että se herättää pitkien kalvosulkeisten sijaan aktiivista keskustelua mieltä askarruttavista seikoista, Saari selkeytti. Yrityscaseihin oli tietoisesti valittu monenkirjavia yrityksiä aloittelevista yrityksistä kasvuhaluisiin tai toimintaansa lopettamaisillaan oleviin tapauk- Mikä päivästä jäi mieleen? Päivä oli antoisa ja päivitti hyvin oman tietämyksen ajankohtaisista hankkeista ja muista asioista, mitä Pirkanmaalla yrityksille on tarjolla. Yritysneuvojat oli– Päivän paras anti oli ehdottomasti vat minulle entuudestaan tuttuja, mutta koko maakunnan kattava verkostoitumi- esimerkiksi pankin mukanaolo oli hyvä nen. Myös seminaarin työskentelytapa juttu, sillä se oli entuudestaan minulle oli mielestäni onnistunut. Siinä samalla tuntemattomin toimijoista. Päivän aikaseudulla toimivat ihmiset eri organisaa- na sai muutenkin luotua hyviä kontaktetioista pääsivät tutustumaan toisiinsa ja, joista on varmasti apua jokapäiväientistä paremmin. sessä työssä. – Mielestäni tunnelma tilaisuudessa oli hyvä. Oli hyvä, että mukaan oli saatu porukkaa niin monesta eri organisaatiosta. Se ainakin kävi selväksi, että yrittäjälle on Pirkanmaalla tarjolla hyvin monipuolista apua. Shop-työskentely oli minulle tuttua entuudestaan, sillä sitä on käytetty aikaisemmin pankin sisäisissä koulutuksissa. Jukka Huilla, Uusyrityskeskus Ensimetrin Valkeakosken toimipiste Eila Pirttikoski, Nordean Sastamalan konttori Sanna Mallén, Yritys-Suomi yritysneuvoja, Virrat 22 Puheenjohtajat neuvottelupäivillä - Aktiivisuus tuo yrittäjät yhteen Työurien pidentäminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen, yrittäjien edunvalvonta, panostaminen jäsenpysyvyyteen, nuorien yrittäjien huomioiminen sekä kuntien ja yrittäjien väliset asiat nousivat esille Suomen Yrittäjien puheenjohtajien laivaseminaarissa 6.–8. helmikuuta. Tapahtumaan osallistui reilut 450 henkeä. Teksti ja kuvat: Heimo Turunen ■ Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemen juontamassa Yrittäjyys kantaa Suomea -puoluevaikuttajien paneelissa olivat mukana pääministeri Mari Kiviniemi, valtiovarainministeri Jyrki Katainen sekä puoluesihteeri Mikael Jungner. Yrittäjiä kiinnosti erityisesti yritys- ja osinkoverotus, jossa Katainen piti hyvänä laajaa veropohjaa. Hän kertoi Kokoomuksen tavoittelevan kannanottonsa mukaisesti yhtiöverotushyvitysjärjestelmän palauttamista, jonka Kiviniemi tyrmäsi. Panelistit kertoivat, että keskustan ja kokoomuksen verolinjausten avaukset julkistetaan lähiviikkojen aikana. Yleisön joukosta esitetyssä kysymyksessä toivottiin verottajalta jotain palkkiota tai hyvitystä niille, jotka hoitavat verot ajallaan. Kun se ei ollut panelistien mukaan mahdollista, kysyjä toivoi verottajan lähettävän edes joulukortin kiitokseksi yrittäjien suuresta työstä verojen kerääjinä. Puoluesihteeri Jungner sanoi kannattavansa Suomen Yrittäjien ehdotusta siitä, että uuden työntekijän koeaikaa nostettaisiin nykyisestä neljästä kuukaudesta. Hän oli lisäksi huolissaan valtion suuresta velasta, joka pitäisi hoitaa talouden kasvulla, valtion säästöillä ja verojen korotuksilla. Valtion talouden kun- nossapitämiseksi Kiviniemellä oli keinoina julkisen talouden menojen kasvuvauhdin pysäyttäminen, maltilliset palkkaratkaisut, Suomen velkaantumisen pysäyttäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kuntaliitoksiakin on vielä Kiviniemen mukaan tulossa. Kataisen mukaan Suomi on saatava maaksi, jossa kannattaa investoida ja työllistää. Valtio on elvyttänyt voimakkaasti, mutta se on johtanut valtion velan huomattavaan kasvamiseen. Tulevia valtion haasteita ovat julkisen talouden vajeen paikkaaminen menoja leikkaamalla, joitakin veroja korottamalla, julkisen sektorin työn tehostamisella ja ihmisten työurien pidentämisellä. Myönteistä palautetta edunvalvonnasta Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kertoi kolme kuukautta puheenjohtajana kiertäessään saaneensa myönteistä palautetta yrittäjäjärjestön toteuttamasta edunvalvontatyöstä. Monilla pienyrittäjillä on ollut huoli alv:n korotuksesta, joka työvoimavaltaisille yrityksille olisi vaikea pala niellä. Simolinna lupasi, että asia tutkitaan ja lasketaan tarkasti eri mallit. – Aktiivinen toiminta tuo yrittäjät yhteen, totesi Simo- Puoluevaikuttajien paneelissa valtiovarainministeri Jyrki Katainen, pääministeri Mari Kiviniemi, SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner ja paneelin vetäjä, Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi linna ja mainitsi esimerkkinä Keski-Suomen yrittäjäjuhlan, jossa oli 1300 osallistujaa. Hän myös sanoi havainneensa, että tilaisuuksien osallistujissa on ollut paljon nuoria yrittäjiä. Naisyrittäjät jäseniksi Järjestöpäällikkö Petri Rajaniemi selvitti työn alla olevaa Suomen Yrittäjien kehittämisohjelmaa ”Yrittäjyys – mihin suuntaan”. Selvityksen alla on, mitkä yrittäjäryhmät ovat potentiaalisia muun muassa jäsenhankinnan kannalta. Rajaniemen selvitysten mukaan yrittäjyys kiinnostaa nykyisin korkea- Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna, toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja elinkeinopoliittinen asiamies Heikki Autto vaihtamassa mielipiteitä Ruotsin valtiovarainministeriön suhdanneinstituutin tutkija Juhana Vartiaisen kanssa, jolla oli hyviä evästyksiä Suomen työllisyyden ja kansantalouden parantamiseksi. koulutettuja nuoria naisia, jotka aikaisemmin ovat olleet yrittäjyydestä vähiten kiinnostuneiden joukkoa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus kertoi, että nykyisessä hallitusohjelmassa SY:n tavoitteet on kyllä huomioitu, mutta hallitus ei ole noudattanut ohjelmaansa muun muassa talouskriisin johdosta. Tavoitteena onkin hallituksen ohjelman täytäntöönpano ja ”Yrittäjyys kantaa Suomea” kantavaksi ajatukseksi uuteen hallitusohjelmaan. Yhtenä tavoitteena on yksinyrittäjän aseman huomioiminen yleisesti lainsäädännössä muun muassa siten, että ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen sisältyisi vuoden koeaika. Eväitä kansantulon ja työllisyyden nostamiseen Ruotsin valtiovarainministeriön suhdanneinstituutin tutkija Juhana Vartiainen evästi suomalaisia yrittäjävaikuttajia työllisyyttä ja kansantuloa pysyvästi lisäävillä teemoilla. – Työn verotusta tulee alentaa ja työhön liittymättömiä veroja sekä kiinteistöveroa kiristää. Eläkeiän nostaminen on tärkeää, työttömyysturvan tasoa ja kestoa on tarkasteltava kriittisesti, ammatillista ja alueellista liikkuvuutta on lisättävä, työnvälitystä tehostettava ja työperäistä maahanmuuttoa edistettävä. Monet näistä Puheenjohtajien neuvottelupäivät järjestettiin nyt 29. kerran. Osallistujien lukumäärä on ollut viime vuosien ajan 450 paikkeilla, nyt hieman siitä ylikin. Pääministerillä riitti jututtajia paneelin jälkeen, vuorossa Savitaipaleen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Hannu Jokinen. 23 Pirkanmaalta aalloille lähti viitisenkymmentä yrittäjää. Osallistujamäärässä mitattuna Pirkanmaalta saapuikin paikalle eniten väkeä. Uusia paikallisyhdistysten puheenjohtajia oli paikalla yli 50, ja heille järjestetyn tilaisuuden päätteeksi kokoonnuttiin ryhmäkuvaan. päätöksistä ovat ikäviä ja vaikeita toteuttaa, ja koskaan niillä ei tunnu olevan oikea aika. Edellä mainitut asiat tulisikin ottaa poliittisiksi ohjelmiksi, työhulluksikin kutsuttu Vartiainen opasti luennossaan. – Yritysvaikutusten arviointi on välttämätön kuntien päätöksenteossa, totesi elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen Suomen Yrittäjistä. – Suurimmalla osalla kunnissa tehtävistä päätöksistä on vaikutuksia myös yritysten toimintaedellytyk- siin. Vaikutusarvioinnit ovat edellytys tulokselliselle politiikalle, mainitsi Janne Pesonen. Hän kertoi samalla, että jatkuvasti tehdään yhä useammissa kunnissa päätöksiä yritysarvioinnin toteuttamisesta. Samasta aiheesta puhunut Päijät-Hämeen toimitusjohtaja Outi Hongisto näki yritysvaikutusten arvioinnin tärkeimpänä tavoitteena olevan kuntien sitoutuminen uuteen ajattelutapaan ja sen ulottaminen kuntayhtymiin, liikelaitoksiin ja maakuntaliittoihin. Osallistujat kokoontuivat myös aluejärjestöjen omiin palavereihin, joissa pohdittiin kunkin alueen ajankohtaisia asioita. Uusille puheenjohtajille, joita mukana yli 50, annettiin ohjeita tehtävän hoitamiseen ja innostettiin osallistumaan POMO-koulutukseen. Uutena ohjelmassa oli usean eri paikallisyhdistyksen puheenjohtajien puheenvuorot omien paikallisyhdistysten toiminnasta, joista osallistujat saivat hyviä eväitä kotiin viemisiksi. 24 Paikannuspalvelu taipuu Tamperelainen PPCT Finland Oy luopui viime vuonna IT-palveluiden tuottamisesta ja päätti keskittää kaikki voimavaransa ajoneuvojen paikannustoimintaan. Palvelua lähdettiin alun perin kehittämään 2005 ajanvarausjärjestelmän jatkona, ja viime vuodet kasvu on ollut kovaa. Viidessä vuodessa yritys on noussut alalla koko Suomen markkinajohtajaksi. ■ Paikannustoimintaa kehiteltiin yrityksessä jo vuosituhannen vaihteessa, mutta varsinaista kannattavaa liiketoimintaa se on ollut viimeiset viisi vuotta. PPCT:n tarjoama paikannuspalvelu koostuu nettipohjaisesta palvelinpalvelusta sekä ajoneuvoon asennettavasta päätelaitteesta. Sen käyttöön ottamisessa ei kauan nokka tuhise, sillä laitteen asentaminen ajoneuvoa kohti kestää puolisen tuntia. Paikannin.com niminen palvelu toimitetaan asiakkaalle avaimet käteen periaatteella, ja oikeastaan ainoa asia, mitä asiakkaalta vaaditaan, on ADSL-tasoinen internetyhteys. Palvelun käytöstä veloitetaan 50 euron kuukausimaksu, joka sisältää laitteen, palvelut sekä gsm- maksut. Hinta on sama, olipa yrityksen kokoluokka mikä tahansa. Palvelumme etu on, että sen luoma dokumentointi on tarkkaa, kaikki kilometrit tulee varmasti kirjattua ylös Runsaasti raportoitavaa Asiakasmäärän kasvaessa palvelun ominaisuuksien määrä on kasvanut rutkasti. Yksinkertaisimmillaan palvelua voi käyttää puhtaasti ajopäiväkirjana, mutta nykyään sen kautta on saatavilla jopa 40 erilaista raporttia ajotaparaporteista CO2-päästöihin sekä hyvin yksityiskohtaiseen työseurantaan. Hyvä esimerkki viimeksi mainitusta on hiekoitusautoihin asennettu ominaisuus, joka tallentaa tarkalleen ajan ja paikan, missä auto on katua hiekoittanut. Muistiin tallentuvat tiedot ovat helposti varmennettavissa, ja tarpeen mukaan ne voivat toimia todisteena siitä, että työt on tehty sovitulla tavalla sovittuun aikaan. Sama pätee tietysti myös työnteon valvontaan. Kone ei unohda Toimitusjohtajan mukaan asioiden tarkka dokumentointi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. – Monet tilaajathan vaativat nykyään todella tarkkaa dokumentointia esimerkiksi siitä, kuinka kauan tiettyyn työn vaiheeseen on käytetty aikaa. Jopa kuntasektori vaatii nykyään monesti tarkkaa dokumentointia esimerkiksi tarjouskilpailuissaan. Meidän palvelumme etu on, että sen luoma dokumentointi on tarkkaa, kaikki kilometrit tulee varmasti kirjattua ylös, ja tieto voidaan lähettää asiakkaalle vaivattomasti sähköisessä muodossa, yrityksen toimitusjohtaja Aarre Sillanpää kertoo. Työnjohdon työkalu Asioiden dokumentoinnin lisäksi paikannus on oiva työkalu työnjohdolle. Kun usean eri yksikön työtä voidaan seurata reaaliaikaisesti, voidaan toimintaa suunnitella etukäteen entistä tehokkaammin. – Myös muuttuviin tilanteisiin voidaan tuolloin reagoida entistä nopeammin. Esimerkiksi sähköyhtiöt ovat viime aikoina hyötyneet sähkökatkoksissa, kun ne ovat voineet koordinoida asentajien tehtäviä reaaliaikaisesti, Sillanpää sanoo. Pisimmälle vietynä palvelu voidaan esi- merkiksi yhdistää asiakkaan omaan toiminnanohjausjärjestelmään, josta työntekijälle voidaan lähettää valmis työlista autoon. – Matka- ja työtunnit voidaan puolestaan lähettää asiakkaan laskutusjärjestelmään. Uskon, että jatkossa juuri tämänkaltainen integraatio tiivistyy entisestään, toimitusjohtaja kertoo. Jo 7000 paikanninta Yrityksen asiakaskunta kattaa kirjaimellisesti koko Suomen, ja myös toimialoittain sen kirjo on värikäs. Hieman yllättäen Pirkanmaan osuus asiakkaista jää alle viiteen prosenttiin. Kaiken kaikkiaan Suomesta löytyy tällä hetkellä yhteensä runsaat 7000 yrityksen paikanninta. Yrityksen kovaa kasvuvauhtia kuvaa hyvin se, että 5000 rajapyykki ohitettiin vasta viime vuonna. Tällä hetkellä asiakkaista suurin on Lassila & Tikanoja, joka on asentanut paikantimen 800 autoon. Muita isoja asiakkaita ovat muun muassa SOL, Eltel sekä VR. Yhteensä yrityksellä on 450 eri asiakasyritystä, joten mukaan mahtuu kosolti myös pk-sektorin yrityksiä. Julkisen puolen asiakkaiden osuus on noin viisi prosenttia. Ulkomaat kiinnostavat Yrityksen kasvutahti on ollut vuosittain jopa 30 prosentin tasoa. Viime vuonna tahti hiipui, mutta vain hieman. – Muutama isompi tilaus siirtyi tälle vuodelle. Nyt olemmekin kyllä jälleen reilun 30 prosentin kasvuvauhdissa, Sillanpää tuumaa. Yrityksen liikevaihto viime vuonna oli runsaat 2,4 miljoonaa euroa. Nykyinen nousukiito alkoi isojen asiakkaiden kautta. Niiden saaminen referensseiksi on ollut hyvää mainosta, sillä varsinaisen mainonnan suhteen yritys on ollut varsin varovainen. Pidemmällä aikajänteellä tarkoituksena on viennin käynnistäminen. Todennäköisim- 25 moneen Kuva: Eeva Jalonen mältä kohdemaalta vaikuttaa tällä hetkellä Saksa, jonne onkin asian tiimoilta tehty jo tunnusteluita. Rekrytointi päällä nytkin PPCT Finland Oy toimii liikevaihtoonsa nähden varsin kompaktilla organisaatiolla. Tällä hetkellä työntekijöitä on 15. Kasvun myötä yritykseen on jatkuvasti palkattu lisää osaajia, ja parhaillaankin haussa on niin osaava koodaaja kuin taitava myyjä. Toimitusjohtaja Aarre Sillanpään mukaan pieni kokoluokka on yritykselle etu. – Olemme notkea organisaatio ja olemme valmiita muuttamaan ja kehittämään palveluamme nopealla aikataululla, Sillanpää kertoo. Tuotekehitystyötä tehdään yrityksessä tiiviisti asiakkaan tarpeiden mukaan. – Olemme myös kerran vuodessa järjestäneet asiakkaillemme kehityspäivän, jossa olemme tiedustelleet noin kymmeneltä asiakkaaltamme, minkälaisia palveluita he haluaisivat meidän kehittävän. Ne ovat olleet kehitystyölle arvokkaita päiviä, Sillanpää kertoo. Pirkanmaalaisista yrityksistä esimerkiksi HH-Kiinteistöpalvelu Oy on hyödyntänyt PPCT:n tarjoamaa paikanninpalvelua. Se rekisteröi tehdyt työt muistiin tarkasti ja tinkimättömästi. 26 27 Lemmikkien hyvinvointi hoituu Hakametsässä Tamperelainen pieneläinklinikka Hakametsän Eläinlääkäripalvelu Oy juhli viime syksynä 20-vuotista taivaltaan. Eläinklinikalla hoidetaan perusterveydenhoidon lisäksi erikoissairaanhoitoa vaativia toimenpiteitä. ■ Talon omien potilaiden lisäksi hoidamme myös paljon muiden eläinlääkärien lähettämiä potilaita. Lähetepotilaat tulevat hyvin laajalta alueelta, sillä kaikilla eläinlääkäreillä ei ole välineistöä saati resursseja hoitaa erikoisosaamista vaativia tapauksia, Hakametsän Eläinlääkäripalvelun eläinlääkäri, toimitusjohtaja Anne Siljamäki kertoo. Tamperelaisklinikalla hoidetaan muun muassa eläinten silmäsairauksia, iho- ja sydänsairauksia, ortopediaa, hammassairauksia ja keinosiemennyksiä sekä käyttäytymisongelmia. Jatkossa mukaan tulevat myös ruuansulatus- ja hengitysteiden tähystykset. Suomessa toteutetaan lemmikkieläinten kaihileikkauksia pääkaupunkiseudun lisäksi ainoastaan Hakametsän Eläinlääkäripalvelussa. Eläinlääkäripalvelun lisäksi klinikalla on myös myymälä, jossa on laaja valikoima lemmikkieläinten ruokia ja hoitotuotteita. – Myymälästä löytyy muun muassa terapeuttisia ruokavalioita, jotka ovat tärkeä osa erilaisten sairauksien tukihoitoa. Kaikki palvelut on keskitetty saman katon alle.Yhdellä eläinlääkärikäynnillä lemmikkieläimen omistaja saa sekä neuvot että hoitoa tukevat tuotteet mukaansa. Mittava remontti syksyyn mennessä Hakametsän Eläinlääkäripalvelun 645 neliön tiloissa suunnitellaan jo laajennustoimia. – Vaikka Suomessa ja maailmalla on kärsitty taantumasta, vaikeudet eivät ole näkyneet meidän toiminnassamme. Kasvaneet henkilöstötarpeet ovat osaltaan synnyttä- neet yhä kasvavia tilatarpeita, toteaa hallintopäällikkö Hanna-Leena Saarinen. Mittava 180 neliön lisätilaremontti on tarkoitus aloittaa syksyyn mennessä. Eläinlääkäriklinikka työllistää tällä hetkellä seitsemän eläinlääkäriä, yhden kassahenkilön, hallintopäällikön ja seitsemän hoitajaa. Ostopalveluna paikalla käy keskiviikkoisin ja tiistaisin eläinfysioterapeutti. – Parin viime vuoden aikana olemme palkanneet kaksi uutta eläinlääkäriä sekä kaksi pieneläinhoitajaa. Tällä hetkellä olemme rekrytoimassa lisää hoitohenkilökuntaa sekä toista asiakaspalvelijaa ja kesäksi etsimme eläinlääkärien lomasijaisia, Saarinen sanoo. Henkilöstökin vaatii hoivaa Pieneläinklinikoiden määrä on lisääntynyt Tampereen talousalueella. Anne Siljamäki uskoo, että samalla myös työn laatu on parantunut. – Nykyisin tehdään enemmän erikoistutkimuksia, ja hoidon sekä välineistön taso on noussut. Potilaiden omistajat ovat valmiimpia panostamaan lemmikkeihin ja hakevat pidemmälle meneviä tutkimuksia. Pieneläinklinikan ajantasainen välineistö ja laitteisto ovat asettaneet vaatimuksia hoitohenkilökunnan osaamiselle. Eläinlääkärien, hoitajien ja asiakaspalvelijoiden ammattitaitoa ja työssä jaksamista tuetaan säännöllisillä koulutuksilla. – Olemme lähteneet mukaan Leppäkerttu-eläinlääkäreihin, joka on itsenäisten ja riippumattomien eläinlääkäriasemien yhteisö. Leppäkertussa mukana olevat eläinlää- Hakametsän Eläinlääkäripalvelussa hoidetaan perusterveydenhoidon lisäksi erikoissairaanhoitoa vaativia toimenpiteitä. – Alana eläinlääketiede elää koko ajan, mikä vaatii jatkuvaa ajan hermolla olemista, itseopiskelua ja kouluttautumista, eläinlääkäri Anne Siljamäki kertoo. käriasemat tunnustavat samat laadulliset ja asiakaspalvelulliset kriteerit ja yhtenäisen arvopohjan. Leppäkerttu tarjoaa koulutuspalveluita muun muassa asiakaspalveluun ja myyntiin. 26 vuotta eläinlääketiedettä Hakametsän Eläinlääkäripalvelun yrittäjinä toimivat eläinlääkärit Anne Siljamäki ja Sanna Elfving. Suomen eläinlääkäripiireissä tunnustusta kerännyt Elfving on erikoistunut eläinten silmäsairauksiin. Siljamäen erikoisosaamisaluetta ovat puolestaan eläinten sisätaudit, ihosairaudet ja sydänsairaudet sekä ultraäänitutkimukset. – Näen itseni ensisijaisesti eläinlääkärinä, en toimitusjohtajana tai yrittäjänä. Se on se työ johon olen saanut koulutuksen. – En nähnyt koskaan mitään muuta mahdollista ammattia kuin eläinlääkärin, sillä olen ollut pienestä pitäen eläinrakas, Siljamäki selvittää. Eläinlääkäriksi hän valmistui vuonna 1985. Opiskelupaikkakunnaltaan Helsingistä Siljamäki muutti Tampereelle, jossa hän aloitti työt eläinlääkäriasema Veterissä. Oman eläinlääkäriklinikan Siljamäki ja Elfving perustivat 1990. – Mietimme Sannan kanssa oman yrityksen perustamista. Päätimme, että nyt jos koskaan olisi tarve muutok- selle. Siihen maailmanaikaan ei Tampereella toiminut vielä kovinkaan montaa pieneläinklinikkaa. Kolmekymppisenä oman yrityksen perustaminen tuntui hirveän helpolta. Nyttemmin asiaa tarkastellen tuntuu, että liian moni vastavalmistunut perustaa oman klinikan. Veterin kautta sain hyvää kokemusta. Suuri kiitos kuuluu myös yritystoiminnassa auttaneille taustahenkilöille, jotka mahdollistivat sen, että pystyimme keskittymään itse eläinlääkärityöhön. Siljamäki on haistellut alan uusimpia tuulia myös Suomen rajojen ulkopuolella, muun muassa Yhdysvalloissa ja Euroopassa järjestettävissä koulutuksissa. Hän on osallis- tunut aktiivisesti ESAVS:in (European School for Advanced Veterinary Studies) koulutuksiin. – Alana eläinlääketiede elää koko ajan, mikä vaatii jatkuvaa ajan hermolla olemista, itseopiskelua ja kouluttautumista. Raskas työ vaatii raskaat huvit. Anne Siljamäki kertoo harrastavansa ratsastusta, raviurheilua ja soutua. Sulkavan Suursoutuihin hän on osallistunut kahdesti. Koirista eläinlääkäri ei saa kylliksi edes työpäivän päätteeksi, sillä kotona odottavat kaksi sekarotuista ja yksi labradorinnoutaja. 28 VIP Vescorilla vannotaan lemmikkien nimeen Parhaat ideat syntyvät kahvihuoneessa Lemmikkieläintarvikkeiden maahantuontiin, markkinointiin ja myyntiin keskittynyt VIP Vescor Oy on toiminut yhtäjaksoisesti 13 vuoden ajan. Virroilla majailevan yrityksen erikoisalaa ovat lemmikkieläintuotteet. Onkin soveliasta, että kaikki yrityksen työntekijät toimitusjohtajasta lähtien ovat vannoutuneita koiraharrastajia. – Työporukalla on kaiken kaikkiaan noin 40 koiraa. On iso vahvuus, kun uusia ideoita ei aina tarvitse lähteä hakemaan työpaikan kahvihuonetta edempää, sanoo toimitusjohtaja Hannu Lampinen. Tietysti uusia tuotteita ja ideoita haetaan myös kahvihuoneen ulkopuolelta. Saksassa, Kiinassa ja Italiassa järjestettävät lemmikkieläinalan messut ja kotimaiset lemmikkinäyttelyt ovat Lampisen mukaan oivallinen paikka haistella alan uusia tuulia. Myyntiedustajina todellisia asiantuntijoita VIP-Vescor toimii sekä kotimaassa että ulkomailla. Yritys on käynnistänyt vientitoiminnan Eurooppaan. Hannu Lampinen korostaa, että vakaa markkina-asema on saavutettu juuri asiantuntijuuteen pohjautuvan jälleenmyyntiverkoston kautta. – Maahantuojat myyvät tuotteensa tyypillisesti suoraan lemmikkieläinliikkeisiin, mutta meillä on ollut alusta lähtien täysin erilainen toimintamalli. Koska valitsemme lemmikkitarvikkeiden myyntiedustajiksi ainoastaan lemmikkiharrastajia ja -kasvattajia, heillä kaikilla on jo val- miiksi harrastuksen kautta saatua asiantuntemusta. VIP-edustajat sekä myyvät lemmikkitarvikkeita että käyttävät niitä omiin lemmikkeihinsä. Yrityksen kirjoilla on yli 700 VIP-edustajan jälleenmyyntiverkosto Suomessa. Valtaosa on joko koira- tai kissaharrastajia. VIP Vescor myös järjestää edustajilleen myynti- ja tuotekoulutusta. – Kirjavan edustajajoukon toimintatavoissa on tietysti suuria eroja: Joillekin edustajana olo on päätoimista, joillekin sivutoimista. Ne, jotka tekevät hommaa päätoimisemmin, tekevät sitä oman yrityksen kautta, Lampinen kertoo. Suomessa on Lampisen arvion mukaan noin satakunta lemmikkieläintarvikkeiden maahantuontiin erikoistunutta yritystä, joten kilpailu on alalla kovaa. Lampinen näkee koventuneen kilpailun pelkästään positiivisena asiana. – Kilpailu pakottaa jatkuvaan oman yrityksen kehittämiseen ja uusien toimintamallien hakemiseen. Yrittäjyys vaatii uskoa Vuodet 2009 ja 2010 olivat yritykselle taloudellista nousukautta. Hannu Lampisen mukaan edes 2 vuotta jatkunut taantuma ei pysäyttänyt yrityksen kasvua. – Tämä todistaa sen, että lemmikkien hyvinvoinnista ei olla valmiita tinkimään taantumankaan aikana, toteaa Hannu Lampinen. Kattava jälleenmyyntiverkosto ja tätä tukeva nettikauppa ovat muodostuneet yrityksen tukijaloiksi. – Oman jälleenmyyntiverkoston avulla olemme saavuttaneet hintakilpailuedun. Reilu 3 500 neliön logistiikkahalli valmistuu kevään aikana. VIP Vescor maahantuo tuotteita 12 eri maasta, joista suurin osa teetetään yrityksen omilla tuotemerkeillä. Yrityksen tuotevalikoimasta löytyy viiden ruokamerkin lisäksi laaja valikoima erilaista lemmikkieläintarvikkeita koirille ja kissoille. Virtolainen lemmikkieläintukku laajentaa Tällä hetkellä VIP Vescor rakentaa uutta logistiikkahallia Virroille. Reilu 3 500 neliön halli valmistuu ensi keväänä. Uudella hallilla korvataan nykyiset varasto- sekä toimistotilat. Uusien toimitilojen myötä yrityksen henkilöstötarve kasvaa. – Palkkaamme 2–4 uutta työntekijää. Yli 300 neliöinen myymälä, joka valmistuu logistiikkahallin tiloihin, aiheuttaa sen, että henkilöstön määrää täytyy lisätä. Logistiikkahalli rakennetaan Kantatie 66:n ja Valtatie 23:n risteykseen. Toimitusjohtaja Hannu Lampisen mukaan uudet toimitilat parantavat yrityksen kasvumahdollisuuksia. – Valikoimamme, jossa on noin 2 000 nimikettä, saadaan tätä kautta paremmin esille. Taantumasta huolimatta VIP Vescor on kirinyt noin 20–25 prosentin kasvuvauhtia viimeisten vuosien aikana. Lemmikkieläinkauppa on selvinnyt Suomessa hyvin taantuman kourista. Toimitusjohtajan mukaan epäilijöitä riitti vielä yritystä perustettaessa. - Moni tuli alussa sanomaan, että eihän tuo voi toimia. Yrittäjyys on vaatinut kuitenkin sen, että omiin ideoihin on pitänyt koko ajan uskoa, vaikka alku oli hankala, toimitusjohtaja Hannu Lampinen tuumaa. 29 Kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki: Virrat on vakaasti kulkeva juna Vesa Haapamäki s. 1969 Alavudella Insinööri ja ekonomi, Vaasan yliopisto Heinäkuun lopulla aloitti Virtain kaupunginjohtajana Tätä ennen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin materiaalitoimen johtajana reilut 3 vuotta Virtain uuden kaupunginjohtaja Vesa Haapamäen työmaa käynnistyi vauhdikkaasti. Heinäkuussa aloitettu työ on tarjonnut ainakin riittävästi haasteita. Tietoja kaupungista • Perustettiin vuoden 1868 alusta (perustamispäätös vuonna 1867) • Kauppalaksi 1.1.1974 ja kaupungiksi 1.1.1977 • Asukasluku 7.616 (31.12.2009) • Pinta-ala 1.229 km2, joista vesistöjä 136,3 km2. • Kaupungin alueella on yli 300 järveä ja rantaviivaa tuhat kilometriä • Veroprosentti 19,75 (v. 2010 alusta) Virtain kaupunginjohtajana heinäkuussa aloittanut kauppateiden maisterin Vesa Haapamäki on lähtenyt luotsaamaan 7 600 asukkaan kaupunkia. Työ on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. ■ Käynnissä on monia mielenkiintoisia hankkeita, joten olen tutustunut isoon joukkoon ihmisiä. Ihmisten kanssa tätä työtä kuitenkin tehdään. Haasteita riittää, mutta lähtötilanne on hyvä, sanoo Haapamäki. Talous ei näytä madonlukuja ja se on onnistuttu pitämään kurissa jo vuosien ajan, moniin naapurikuntiin verrattuna. – Kunnossa oleva talous merkitsee sitä, että kehitystyö pystytään aloittamaan rauhassa, suunnitelmallisin askelin. Kehitettävää tietysti löytyy, ihan siitäkin syystä, että palvelutarpeet muuttuvat koko ajan. Haapamäki vertaa Virtain tilannetta vakaasti kulkevaan junaan. Kaupungin tulevaisuuden haasteita tulevat olemaan väestörakenteen muutokset. Palvelut täytyy hienosäätää vastamaan vanhusväestön määrän suhteellista kasvua. Yli 60 prosenttia kaupungin menoista kohdistetaan tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluihin. – Kattotason haasteena pidän sitä, että palvelut ja verorasitus pystyttäisiin pitämään tasapainossa, jotta ne edistäisivät kunnan elinvoimaisuutta. Kunta on paininut myös valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämän Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen tähtäävän Paras-hankeen kanssa. Kuntana Virrat pystyy täyttämään lain edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut, paitsi 20 000 asukkaan väestöpohjan. – Laki on tarkentumassa. Tällä hetkellä asian tiimoilta tehdään pohjatyötä. Paikallisen elinkeinoelämän terävöittäjä – Tänne tullessani minulle todettiin, että kaupungin elinkeinopolitiikkaa halutaan terävöittää. Virrat haluaa profiloitua elinkeinoelämälle entistä paremmin. Kaupunkia ja paikallista elinkeinoelämää halutaan viedä eteenpäin käsi kädessä, Vesa Haapamäki kertoo. Toinen haaste tulee olemaan virkeän elinkeinoelämän kehittäminen ja ylläpitäminen. Tässä kohtaa Haapamäki heittää haasteen myös paikalliselle yrityselämälle. – Työllistävien yritysten houkutteleminen kasvattaa paikkakunnan väestöpohjaa. Tässä parhaan avun tarjoavat jo paikkakunnalla toimivat yritykset, jotka kasvavat, tekevät uusia avauksia ja houkuttelevat tätä kautta uusia yrityksiä paikkakunnalle. Kasvava yritys vetää mukanaan myös uusia toimijoita. Virroilla on muodostunut pienimuotoinen muovikluste- ri, josta löytyy kovan luokan osaamista. Fincont, Jita, Kiiltoplast ja Memar ovat virtolaisia muovialan toimijoita. Lisäksi alueelta löytyy myös turvealan toimijoita sekä maa- ja metsätaloutta. Merkittäviä yrityksiä alueella ovat myös Finvac, Palmroth ja Virhydro. – Kaupunki kuulee säännöllisesti paikallisen yrityselämää. Yrittäjien mielipiteitä on tärkeä kuunnella muun muassa erilaisten hankkeiden ja valmisteluiden puitteissa. Tällä hetkellä valmisteilla on muun muassa keskusta-alueen osayleiskaavan uudistus, jossa kuulemme myös paikallisen elinkeinoelämän edustajia. Toimivaa vuoropuhelua siis tarvitaan, Haapamäki toteaa. Virtain kaupunki on ostanut viime syksyn aikana kaksi yrityksille tarkoitettua maaaluetta, joista toinen kaksi hehtaaria ja toinen kahdeksan hehtaaria. – Valtio rahoittaa ison osan palveluita, joten totta kai sillä on merkittävä vaikutus. Meidän pitää pohtia sitä, miten voidaan edesauttaa, että Virrat nähtäisiin houkuttelevampana ympäristönä sekä yrityksille että asukkaille. Tonttikysymykset ja tilaratkaisut ovat vasta alkua. Asuinympäristön pitää olla houkutteleva kaikkine harrastusmahdollisuuksineen. Sitten tulevat koulutus- kysymykset ja terveydenhuolto, joissa palvelut on saatava riittävän läheltä. Meidän on pystyttävä tarjoamaan kilpailukykyinen kokonaispaketti. Kaupunki pystyy edesauttamaan yritystoiminnan kehittymistä erilaisten tontti- ja tilaratkaisujen sekä kaavoituksen kautta. Tarpeiden ilmetessä, meillä tulisi olla tontteja ja toimitiloja tarjolla. Yrittäjämäisyys iso pääoma Vesa Haapamäki on toiminut viimeksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin materiaalitoimenjohtajana. Työkokemusta Haapamäellä on kertynyt tämän lisäksi muun muassa yrityselämästä Kemiran, Radiolinjan ja Soneran palveluksessa ja julkisella puolella ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lisäksi Jyväskylän kaupungin hankintajohtajan tehtävistä. Kaupunginjohtajalta löytyy myös yrittäjätaustaa, sillä hän toimi aiemmin sivutoimisesti konsultin tehtävissä erilaisissa hankintakysymyksissä. – Olen päässyt näkemään asioita aika monesta näkökulmasta. Konsultin tehtävissä vedin eri yrityksille muun muassa koulutuksia julkisissa tarjouskilpailuissa toimimisesta. Yrittäjämäisen ajattelutavan tunnistaminen ja omaksuminen on mielestäni iso pääoma. toimii... Ahjolantie 1, Virrat, 0500 331 147 ja 050 919 3538 30 Vetovoimaisen Valkeakosken puhemies Teollisuuteen erikoistuneena pikkukaupunkina tunnetuksi tullut Valkeakoski panostaa voimakkaasti yrityksille suotuisan ympäristön kehittämiseen. Projektijohtaja Mikko Seppälä kosiskelee kasvavaan kaupunkiin lisää yrityksiä vahvoin argumentein. ■ Syksyllä alkanut Sijoitu sujuvasti -hanke eli tuttavallisemmin SISU houkuttelee Valkeakoskelle niin töitä kuin tekijöitäkin. Kolmevuotisen projektin tavoitteena on yksiselitteisesti saada kasvavaan kaupunkiin mahdollisimman paljon uusia työpaikkoja. Projektijohtaja Mikko Seppälän mukaan konstit ovat monet, ja yritysten yksilöllisiä tarpeita kuunnellaan herkällä korvalla. – Valkeakoskella on jo pitValkeakosken kaupungin projektijohtaja Mikko Seppälän mukaan Jutikkalan uudelta yritysalukään haluttu satsata paitsi asueelta on lupa odottaa paljon. misen laatuun, myös yritysten – Moottoritien varteen on kaavoitettu reilusti tilaa vaativan teollisuuden ja logistiikan käyttoimintaedellytysten kehittätöön. Olen varma, että sijainniltaan näin loistaville yritystonteille on kysyntää. miseen. Ollakseen todella vetovoimainen kaupungin onkin tarjottava houkuttelevia mahdollisuuksia molempiin, Seppälä summaa. Valkeakosken panostukset niin yrityselämän kuin asumisen kehittämiseen tuottavat hedelmää, sillä kaupunki kasvaa tasaisesti, ja perinteisen suurteollisuuden väheneminen on tehnyt hiljalleen tilaa menestyvälle pk-sektorille. – Oma pestini on yksi selkeä osoitus Valkeakosken päättäjien halusta vahvistaa paikallista elinkeinoelämää. Projektijohtajana rakennan verkostoja sekä Valkeakoskella olemassa olevien yritysten että toistaiseksi muualla toimivien yritysten välille. Työ on enimmäkseen kohdemarkkinoinValkeakoski on aito pikkukaupunki, jonka vahvuudet lepäävät teollisen perinteen ja uusien innovaatioiden tasapainossa, korkeatasoisessa osaamisessa, kansainvälisyydessä ja hyvin hoide- tia. Olen esimerkiksi kiertänyt tussa kuntataloudessa. Puistomainen kaupunkimiljöö tarjoaa asumiselle myös kauniit puitteet. paikallisia yrityksiä ja kysellyt alihankintatarpeita, jotta löytäisin potentiaalisia kohderyhmiä markkinointiin, Seppälä kertoo. Kokemusta ja kontakteja Seppälä on palannut Valkeakosken maisemiin lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Aikanaan Säterin palveluksessa toiminut mies on ennen Valkeakosken pestiä luotsannut toimitusjohtajana Teknologiakeskus Hermiaa. – Taidan olla monelle valkeakoskelaiselle tuttu kasvo jo Säterin ajoilta. Projektijohtajana aloittaminen on ollut vähän kuin kotiin tulisi. Tunnen kaupungin elinkeinoelämää ja historian varsin omakohtaisesti. Kokemukseni Hermiassa on puolestaan antanut ymmärrystä esimerkiksi uusien teknologioiden hyödyntämisestä elinkeinoelämässä. Seppälä hyödyntää nykyisessä työssään tehokkaasti myös aiempia kontaktejaan. – Kontaktiverkostoni Pirkanmaan elinkeinoelämään ja yrityskenttään vahvistui merkittävästi Hermian aikoina, minkä lisäksi parikymmentä vuotta kauppakamaritoiminnassa on tutustuttanut hyvin paikallisten yrittäjien arkeen ja juhlaan, Valkeakosken kauppakamarin hallituksessa edelleen vaikuttava Seppälä pohtii. Jutikkala täydentämään yritystonttitarjontaa Seppälän mielestä yrityselämälle suotuisa maaperä luodaan kannustavalla ja sujuvalla maankäyttö- ja kuntapolitiikalla, toimivilla yrityspalveluilla ja yhteistyötä edistämällä. Kaupunkisuunnitteluryhmässä mukana oleva Seppälä kiittelee Valkeakosken nykyistä yritystontti- ja tilatarjontaa. – Tilanne on nyt varsin hyvä - ainakin muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Kiitos kaavoitukseen saatujen resurssien, prosessin kehittymisen ja kaavoituksen painopisteiden muuttumisen kaupungin teollisuustontteja on saatavilla hyvin. Myös valmiita, jo käytössä olleita teollisuustiloja on tarjolla aivan kaupungin ydinkeskustassa, Seppälä vinkkaa. Olemassa olevien tai valmiiksi kaavoitettujen yritysalueiden lisäksi moottoritien varteen suunniteltu Jutikkalan yritysalue tulee tarjoamaan lähes 200 hehtaaria tilaa erityisesti vaativan teollisuuden ja logistiikan käyttöön. – Alueen yleiskaava on työn alla ja yritystoimintaa Jutikkalassa voitaisiin nähdä hyvinkin jo vuonna 2012, kuvaa Seppälä massiivista yritysaluetta, joka on mukana seudullisessa Logiera-hankkeessa. Valoisien näkymien Valkeakoski tähtää myös yrittämisen mansikkapaikaksi Valkeakoskea ei tarvitse markkinoida vain lyhyellä matkalla Tampereelle, kauniilla maisemilla tai pikkukaupungin tunnelmalla - vaikka ne kaikki totta ovatkin. Vireä 21 000 asukkaan kaupunki houkuttelee uusia yrityksiä myös väljillä ja nopeasti rakennusvalmiilla yritystonteilla, koulutetulla ja kansainväliseen työelämään tottuneella työvoimalla, osaavalla alihankintakentällä sekä alueen erityisaluestatukseen perustuvalla investointituella. Investointituki voi olla parhaimmillaan 20 % investoinnin kustannuksista. – Valkeakoskella on Pirkanmaan alhaisin veroäyri ja erittäin vahva talous. Kaupungin peruspalvelut on rakennettu kasvua silmällä pitäen erittäin hyvin toimiviksi. Palvelurakenne on järkevällä pohjalla, jolloin lyhyt talouden notkahdus ei heti aiheuta palvelujenpurkupaineita. Tämä antaa turvallisen pohjan sekä yrittämiseen että asumiseen, projektijohtaja kertoo. Kehuja kerää myös Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, joka on valittu Pirkanmaan parhaaksi kehitysyhtiöksi. – VASKE on alueella tunnettu toimija, joka tarjoaa asiantuntevaa yritysneuvontaa kaikenkokoisille yrityksille. VASKEn aktiivinen rooli elinkeinoelämän edistäjänä on varmasti vaikuttanut kaupungin yritysilmapiiriin suotuisasti. Valkeakoskelta pendelöi Tampereen suuntaan töihin päivittäin noin 1500 ammatti-ihmistä. Mietittäväksi Seppälä heittää kysymyksen siitä, kuinka moni pendelöijistä kävisi mieluummin töissä omassa kotikaupungissaan. – Uskon, että koulutetun ja pätevän henkilökunnan löytyminen omista kuntalaisista on helpompaa kuin monella muulla paikkakunnalla. Asumisen auvoa ja vapaa-ajan vaihtoehtoja Vuoden 2009 asuntomessujen alla ja aikana näkyvästi imagoaan kirkastanut Valkeakoski on projektijohtaja Seppälän mukaan onnistunut hyödyntämään positiivisen julkisuuden, jota huippusuositut messut kaupungille toivat. Messut antoivat potkua myös kaupungin yhdyskuntasuunnitteluun. – Omakotitonttien kaavoitus on nyt saatu vastaamaan kysyntää. Uusien omakotialueiden lisäksi Valkeakoski tarjoaa upeita mahdollisuuksia lapsiperheille myös vanhempien omakotitalojen muodossa. Tamperelaiskaksion tai -kolmion hinnalla saa Valkeakoskelta tunnelmallisen talon ja valmiin puutarhan omenapuineen ja marjapensaineen, Seppälä kehuu. Vapaa-ajanviettomahdollisuudet työn vastapainona ovat Valkeakoskella omaa luokkaansa; virkistävää harrastustoimintaa voi löytää niin urheilun kuin kulttuurinkin parista yllin kyllin. – Oikeastaan ainoa, mikä täältä puuttuu, on golf-kenttä, mutta sekin löytyy läheltä naapurikunnista, Mikko Seppälä hymyilee. 31 Turvapalveluyrityksen juuret ovat tehtaalla Kuten enemmän tai vähemmän kaikki asiat Mäntässä, myös KMV Turvapalvelut Oy:n tarina kytkeytyy tiiviisti metsäteollisuuteen. Nykyään Ylä-Pirkanmaan johtava turvallisuusalan yritys sai alkunsa, kun tuolloin nimeä Serla Oy kantanut yritys ulkoisti oman turvallisuusosastonsa 90-luvulla. Turva-alan markkinoilla KMV on Pohjois-Pirkanmaan markkinajohtaja. Toimitusjohtajan Raimo Maakasen mukaan yrityksen kilpailuvaltteja ovat paitsi tietysti hyvin tehty työ, myös paikallisuus ja kotimaisuus. – Yksityisenä toimijana me olemme hyvin joustava toimija, joka pystyy reagoimaan nopeasti asiakkaan muuttuviin tarpeisiin, Maakanen kertaa. Pitkäaikaisista asiakassuhteista hyötyvät hänen mukaansa molemmat osapuolet. – On paljon helpompi olla mukana esimerkiksi asiakkaan investoinneissa ja vaikkapa laatujärjestelmien luomisessa, kun molemmat osapuolet tuntevat toisensa. ■ Yrityksen toimitusjohtajana alusta asti toiminut Raimo Maakanen siirtyi yrittäjäksi vartiopäällikön tehtävistä. Minkälainen hyppy palkkatyöstä yrittäjäksi ryhtyminen oli? – Haastavinta oli varmastikin se, että siinä piti opetella myymään. Työntekijänähän asiakashankintaa ei tarvinnut tehdä. Tietysti myös liiketoimintaosaamista piti kehittää, Maakanen muistelee. Aivan alusta alkaen myyntityötä ei kuitenkaan tarvittu, sillä asiakkaita oli tasan yksi – Mäntän paperitehdas. Perustetun yrityksen palkkalistoille otettiin alkuvaiheessa tehtaalta kaikki halukkaat vartijat. Poliisitausta Maakanen on itse ollut turvaalalla reilut 36 vuotta. Poliisikoulusta valmistuttuaan hän ehti työskennellä Mäntässä poliisina viitisen vuotta, minkä jälkeen hän siirtyi tehtaan hommiin. Siellä työt jatkuivat aina vuoteen 1993. Maakanen antaa aikaisemmalle työnantajalleen kiitosta siitä, että se tarjosi hänelle mahdollisuudet hankkia hyvät pohjatiedot yrittämisestä. – Silloinen työnantajani tarjosi minulle mahdollisuuteen kouluttaa itseäni kunnolla yrittäjäksi ensin Jyväskylän yliopiston kurssilla ja sittemmin toimitusjohtajakurssilla. Jokaisen yrittäjäksi ryhtyvän kannattaa panostaa suunnitte- luun aikaa ja vaivaa. Soitellen sotaan ei kannata lähteä. Yrittäjäksi aikovalla on hyvä olla molemmat jalat maassa ja järki päässä, Raimo Maakanen tiivistää. Pohjois-Pirkanmaan markkinajohtaja Siinä missä alkuvaiheessa tehdas edusti koko asiakaskuntaa, muodostaa se nykypäivänä vuosittaisesta noin 1,5 miljoonan euron liikevaihdosta muutaman prosentin. – Uusien asiakkaiden kautta tehtaan merkitys on laskenut selvästi etenkin viime vuosina, sillä vielä 2000luvun alussa tehtaan osuus oli yli 50 prosenttia, yrittäjä kertoo. Yrityksen asiakaskunta kattaa nykyään yhteiskunnan koko kirjon yksityishenkilöiden omakotitaloista ja kesämökeistä valtion laitoksiin, kuntasektoriin, seurakuntiin sekä tietysti teollisuuteen. Toimintaa yrityksellä on nykyään Mänttä-Vilppulan lisäksi Orivedellä, Keuruulla ja Ruovedellä sekä Virroilla. Maakanen on ollut vuodesta 2006 mukana myös Tampereen Vartiointi Oy:n toiminnassa toisena osakkaana. Toisen puolen yrityksestä omistaa hervantalainen HH-Kiinteistöpalvelut Oy:n. Monipuolinen palvelukirjo Yritys on vuosien saatossa laajentanut toimintaansa myös uusille urille. Vartioinnin lisäksi palvelutarjontaan kuuluu muun muassa kiinteistönhoitoa sekä puhelinvaihdepalveluita. – Kiinteistöpuolelle lähdimme muutama vuosi sitten asiakkaiden pyynnöstä, kun he ilmaisivat haluavansa ostaa myös näitä palveluita samasta talosta. Aikaisemmin olimme toteuttaneet niitä omien aliurakoitsijoidemme kautta, mutta kun ne toteutetaan oman henkilöstön voimin, voidaan työn valvontaa ja palvelutasoa vaalia helpommin, yrittäjä perustelee. Työsuojelupuolella yritys puolestaan toteuttaa esimerkiksi työhygienisiä mittauksia. Myös pelastussuunnitelmien laatiminen kuuluu tarjontaan. Seuraavaksi toimintaa on tarkoitus laajentaa pysäköinninvalvontaan. Se alkaa Mäntässä viimeistään maaliskuussa. Minimaalinen vaihtuvuus Toimitusjohtaja mainitsee yhdeksi yrittäjäuransa kohokohdaksi vuonna 2001 hänelle myönnetyn Mäntän Vuoden Yrittäjä -palkinnon. Hän kuitenkin alleviivaa sitä, että se oli tunnustus yritykselle, ei hänelle itselleen. Mies jakelee muutenkin vuolaasti kiitosta henkilöstölleen. – Minulla on ollut onni saada hommiin erittäin ammattitaitoista ja osaavaa porukkaa, toimitusjohtaja sa- noo. KMV työllistää yhteensä 28 vakituista työntekijää, joskin kesälomien aikaan palkkaa yrityksestä nostaa noin 35 henkeä. Vakituisesta henkilöstöstä vartijoita on lähes 20. Työilmapiiri tuntuu olevan reilassa, sillä vakiohenkilöstön osalta vaihtuvuus on ollut todella minimaalista. – Tosin neljä kaveria meiltä on lähtenyt opiskelemaan poliisikouluun, Maakanen huomauttaa. Ramboa ei rekrytoitaisi Minkälaisia ominaisuuksia yrittäjä sitten omilta vartijoiltaan vaatii? – Rambot eivät tälle alalle yksinkertaisesti sovi. Vartijan hommissa hyvät hermot ja rauhallisuus ovat välttämättömyys, mutta myös hyvä fyysinen kunto on tärkeää, Maaakanen kertoo. Myös ammatin varjopuolten tunnustaminen on tärkeää. Välillä vartija kun pakostakin joutuu tekemisiin ikävien asioiden parissa. Maakanen itsekin sai tappouhkauksen viimeksi viikko sitten. – Tämän työn luonteeseen kuuluvat tietyt uhat, joihin pitää osata suhtautua tietyllä vakavuudella mutta kuitenkin realistisesti. Myös koulutus, oikeat välineet sekä toimiva ja avoin yhteistyö viranomaisten kanssa on tärkeää. Huumeet ja mielenterveysongelmat huolestuttavat Vaikka yksittäisistä tehtävistä Maakanen ei luonnollisesti kerrokaan, on heillä parhaillaan menossa esimerkiksi henkilösuojaustehtävä, jossa yksityishenkilöä vartioidaan ympärivuorokautisesti. Tämänkaltaisten palveluiden suosio on toimitusjohtajan mukaan ollut kasvussa – valitettavasti. – Mielenterveysongelmat ja huumeet sekä ihmisten syrjäytyminen näkyy valitettavasti turvattomuuden lisääntymisenä. Vaikka se merkitsee meille tietysti lisätyötä, on se yhteiskunnallisesti erittäin huolestuttavaa. 32 Mäntän Klubi uuteen aikaan Mäntän Klubilla puhalsivat viime vuonna uudet tuulet, kun Metsä-Serla myi arvokiinteistön jyväskyläläisen mesenaatin, Kauko Sorjosen, säätiölle. Tämän vuoden alusta alkaen toimintaa on pyöritetty hänen kommandiittiyhtiönsä kautta ja nyt toiminnan pyörittämiseen ollaan perustamassa omaa osakeyhtiötä. – Tällä hetkellä hiomme timanttia kuntoon eli kunnostamme paikkaa ja kehitämme samalla omia palvelutuotteitamme. Paikkanahan tämä on todellinen helmi, Mäntän Klubia johtava Iris Mäkinen selkeyttää. Virallisempaa avajaisviikkoa Klubi viettää maaliskuun alkupuolella. ■ Parhaillaan meneillään olevat kunnostustyöt saadaan loppuun kevään aikana. – Ison juhlasalin remontti on jo valmis, ja kevään aikana ehostamme vielä kaikki hotellihuoneet, Mäkinen taustoittaa. Mitään jättiremontteja ei vaadittu, sillä talon yleiskunto on hyvä. Kiitos tästä kuuluu sille, että vuosien saatossa rakennusta on laitettu kuntoon useaan otteeseen. 1920-luvun klassismia edustavan talon sisätilat nykyaikaistettiin ensimmäistä kertaa 60-luvulla, ja mittavammat sisustus- ja ulkosivukorjaukset tehtiin 90luvulla. Silloin urakka oli astetta suurempi, sillä työ kesti peräti kuusi vuotta. Kiinteistön nykyinen omistaja Kauko Sorjonen on aikaisemminkin sijoittanut omaisuuttaan juuri arvokkaisiin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Mäntässä hänen nimeään kantava säätiö omistaa Klubin lisäksi upean funkkistyylisen Honkahovin, joka on monelle tuttu etenkin korkeatasoisista taidenäyttelyistään. Klubin tapaan myös Näin komeita yksityiskohtia ei monesta nykyhotellista löydä. Mäntän Klubi on todellinen kaunotar vielä yli yhdeksänkymppisenäkin. Mänttä-Vilppulan alueteema Biljardihuone Klubin kalusteet ovat nähneet aikojen saatossa paljon historiaa. sen tarina liittyy tiiviisti tehtaan historiaan. Kerma kokoontui Klubilla Mutta palataanpa itse Klubiin. Se rakennettiin silloisen G.A. Serlachius Oy:n johtajan, vuorineuvos Gösta Serlachiuksen aloitteesta tehtaan edustus- ja vierastiloiksi. Ei ole liioittelua sanoa, että enemmän tai vähemmän kaikki Mäntän tehtaan merkittävät juhlat on järjestetty juuri Klubilla ja mahtuupa rakennuksessa vie- 33 railijoiden joukkoon monia nimimiehiä presidenteistä kruunupäihin. Viime vuonna Klubi täytti pyöreitä vuosia, sillä se otettiin käyttöön juhannuksena 1920. Itse rakennustyöt aloitettiin jo kolme vuotta aikaisemmin, mutta puhjennut sisällissota ehti keskeyttää ne. Toisen maailmanpalon aikaan rakennus toimi sotasairaalana. Arvorakennuksen historiasta on parhaillaan työn alla historiikki, joka julkaistaan vielä tämän vuoden puolella. Teoksen kirjoittaa lehdistöneuvos Pekka Kivelä, joka on aikanaan työskennellyt tehtaalla viestintäjohtajana. den illallisten ja arvovieraiden lisäksi rakennus on ollut tehtaan henkilöstön kokoontumis- ja harrastuspaikka. – Täällä on pelattu bridgeä, tanssittu ja pelattu lentopalloa, ja onpa suuressa salissa järjestetty nyrkkeily- ja painiotteluitakin. Pitää muistaa, että tuo oli aikaa ennen televisiota ja salkkareita, joten tämä on todella ollut tärkeä vapaaajanviettopaikka, Iris Mäkinen kertoo. Aivan koko tehtaalle Klubin ovet eivät kuitenkaan olleet auki. Siinä missä työnväentalo tarjosi aktiviteetteja työväelle, oli Klubi tarkoitettu pikemminkin tehtaan toimihenkilöille. Bridgeä ja painiotteluita Patruunojen sikarinhuuruisten liikeneuvottelujen, komei- Laatua ja estetiikkaa Periaatteessa klubin perustoiminnot ovat säilyneet samankaltaisina vuosikymmeniä, sillä edelleen Klubi toimii sekä edustus-, kokous-, juhla- että vierastilana. Kaikelle kansalle hotelliravintola avattiin tosin vasta 2000-luvun alkupuolella kun Klubi sai ensimmäisen ulkopuolisen, tehtaan vuokralaisena toimineen yrittäjän. Paperitehdas on säilynyt edelleen isona kokous- ja majoitusasiakkaana, ja rakennus toimii edelleen esimerkiksi tehtaan soittokunnan harjoituspaikkana. Mutta minkälaisia visioita uusilla toimijoilla on? – Tarkoitus on kehittää Mäntän Klubia mahdollisimman monipuoliseksi juhla- ja kokoustaloksi, ja ruokapuoleenkin panostetaan entistä vahvemmin. Haluamme tarjota laatua ja estetiikkaa, mutta kuitenkin niin, että Klubi olisi kaiken kansan paikka. Mahdollisuudethan täällä ovat mielettömät, Mäkinen tiivistää. Kokous Johtokunnan päädyssä? Kokouspuolella Mäntän Klubi tarjoaa asiakkaiden käyttöön kuusi erikokoista kokous- ja kabinettitilaa. Huoneiden nimet kalskahtavat komeilta. Seinässä riippuvissa messinkilaatoista löytyy esimerkiksi pikku- ja kulmakabinettia, johtokunnan päätyä sekä sika- Nykyään Mäntän Klubin operatiivisesta toiminnasta vastaa Iris Mäkinen, joka työskenteli aikaisemmin Keurusselällä. rihuonetta. Kabineteista pienimpään mahtuu noin kahdeksan hengen ryhmä, mutta tarjolla on tiloja myös astetta suuremman kokoluokan tapahtumiin. Juhlasalinkin tilavuus on testattu 300 henkilöllä, ja se on jo vuosia toiminut Mäntän Musiikkijuhlien esiintymisareenana. Majoitustilalle riittää kysyntää Majoituspuolella tarjolla on yhteensä 16 hotellihuonetta. Erikoisuutena voidaan pitää sitä, että kaikki niistä eroavat toisistaan. – Perinteitä kunnioittaen entisöidyt huoneet vastaavat varmasti korkeammankin tason majoitustoiveita, Mäkinen sanoo ja huomauttaa, että majoituskapasiteetille riittää kaupungissa tilausta. – Nykypäivän Mäntästä löytyy etenkin kesäisin yksinkertaisesti niin paljon nähtävää, että kaikkiin museoihin ja taidetarjontaan on yksinkertaisesti mahdotonta tutustua yhdessä päivässä, Mäkinen vinkkaa. Parhaillaan Klubilla suunnitellaan yhdessä Mäntän muiden turistitoimijoiden kanssa erilaisia paketteja, joilla majoitus, ruokailut sekä kuvataide- ja musiikkitarjonta voidaan koota asiakkaille selkeiksi paketeiksi. Yläsali soveltuu hyvin kokoustilaksi. Toisaalta puitteiltaan se on omiaan myös astetta arvokkaammille juhlaillallisille. Ylimmän kerroksen hotellihuoneita leimaavat hevosenkengän muotoiset kattoikkunat. Siinä missä toinen kerros oli varattu arvovieraiden majoitukseen, toimi ylin kerros lähinnä tehtaan oman väen majoitustilana. Näihin huoneisiin majoitettiin esimerkiksi tehtaan uusia insinöörejä, jotka eivät olleet vielä löytäneet omaa asuntoa. Kokenut keittiömestari Ruokapuolen osalta tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät. Päivittäiset lounaat aloitettiin jo helmikuun puolella, kun remontin ajan ravintola toimi ainoastaan tilauksesta. – Tarjolla on päivittäin kolmen ruokalajin hyvätasoinen lounas, joka on tähdätty erityisesti liikelounastajien tarpeisiin, Iris kertoo. Maaliskuun alkaessa ravintola on auki kello 19 saakka ja kesällä klo 22 saakka. Ravintolan keittiömestariksi on pestattu pitkän linjan ammattilainen, Tapio Reini, joka on työskennellyt aikaisemmin esimerkiksi Tallinnassa, Tukholmassa ja Lon- Vaikka sikarihuoneessa ei enää saa tuprutella, on tänne mielitoossa. kuvissa helppo sijoittaa patruunoiden savuntäyteinen kokous. Mänttä-Vilppulan alueteema 34 Music Bar Palatsi saatiin auki Queenin ensi-iltaan Musiikkiteatteri Palatsin yhteyteen valmistunut Music Bar Palatsi avautui helmikuun alussa. Alun perin tavoitteena oli saada ovet auki jo pikkujoulukauteen, mutta rakennusluparumba venytti aikataulua nelisen kuukautta. Paikka saatiin kuitenkin sopivasti auki Queen-musikaalin ensi-iltaan. Virallisemmin uutuusbaari juhlistaa avajaisia helmikuun 18. päivä. roksen seinillä nähdään jatkossa kuukausittain vaihtuvia taidenäyttelyitä, ja yläkerrassa asiakkaiden käytössä on vaikuttavan näköinen, koko seinän mittainen ja huoneen korkuinen kirjahylly, josta löytyy peräti 2000 nidettä. Kuvunkin saa täyteen Kattavan juomalistan lisäksi baarista saa myös ruoka-annoksia. Teatterivieraille tutun kolmen lajin illallisen sijaan tarjolla on astetta pienempää naposteltavaa, kuten hampurilaisia, makkaraa tai juustoja oliiviherkkuja. Listalta löytyvät kuitenkin myös teatterinpuolelta tutut kana- ja liharuukut sekä etanat, ja onpahan buffet-pyötäkin saatavissa uusiin tiloihin. Music Bar on avoinna keskiviikosta lauantaihin. Viikonloppuna ovet ovat auki kahteen ja arkena keskiyöhön. Musiikkiteatterin Palatsin toimitusjohtaja Petri Lairikko on tyytyväinen mies. Nyt avatun Music Barin lisäksi mieltä ilahduttaa Queen-musikaalin hyvä vastaanotto. ■ Avattu baari toi musiikkiteatteriin noin 200 uutta asiakaspaikkaa. Katutason valoisan tilan lisäksi uutta on kellarimainen alakertabaari, josta löytyy myös pieni esiintymislava. Tarjolla on live-ohjelmaa ainakin viikonloppuisin. – Tulossa on ainakin stand-up komiikkaa, musiikkiesityksiä sekä muutaman hengen teatteriesityksiä, Palatsin toimitusjohtaja Petri Lairikko listaa. Esiintyvän taiteen lisäksi nyt aukaistua baaria leimaa muutenkin vahvasti kulttuuri. Kellariker- Alakerran baarissa nähdään jatkossa pienimuotoisempia live-esityksiä. Kokoustilaa tarvittiin lisää Lairikon mukaan tärkeä syy laajennuksen toteuttamiseen oli kokous- ja juhlatilatarjonnan kova kysyntä. Etenkin astetta pienemmillä ryhmille soveltuvia tiloja on kyselty useaan otteeseen. Nyt myynnissä ei ole enää pelkkää eioota. – Aikaisemminhan meillä on oikeastaan ollut kokouskäyttöön tarjolla vain iso salimme sekä yläkerran lämpiö. Ne olivat kuitenkin käytössä ainoastaan silloin, kun meillä ei ollut esiintymisiä. Nyt voimme tarjota asiakkaillemme sopivat tilat koska vain, Lairikko kertoo. Hänen mukaansa tilat soveltuvat hienosti esimerkiksi ennen teatterinäytöstä järjestettäviin yritysten sisäisiin tapahtumiin, mutta onpa varauslistalle jo kirjattu niin syntymäpäivät kuin häätkin.Ylä- ja alakerran tilojen lisäksi käytössä on tarvittaessa myös saman remontin yhteydessä valmiiksi saatu Musiikkiteatterikoulu Stagen harjoitustila. Uutuusmusikaali sai hyvän vastaanoton Teatterinjohtajalla on toinenkin syy hymyyn, sillä musiikkiteatterin kevätkauden odotetuin ensi-ilta, Queen-yhtyeestä kertova Show Must Go On -musikaali, sai ensi-iltansa helmikuun alussa. – Sekä yleisöltä että kriitikoilta saatu palaute on ollut ylistävää, joten tunnelmat ovat erittäin hyvät. Musikaalia varten tehtiin kovasti työtä syksystä lähtien, ja nyt tuntuu, että kaikki se oli vaivan arvoista, Lairikko kertoo. Myös myynnillisesti Queen on osoittautunut menestykseksi, sillä kaikki sen viikonloppuesitykset on myyty loppuun jo huhtikuuhun asti, ja näytösten määrää onkin jouduttu jo nyt lisäämään. – Yhteensä musikaalista järjestetään keväällä nelisenkymmentä näytöstä, ja jo nyt voin sanoa, että se jatkaa ohjelmistossa myös syksyllä, teatterinjohtaja kertoo. Syksyllä vuorossa Juice Vaikka legendaarisen Queenin tarinan siirtäminen musikaaliksi oli iso haaste, ovat odotukset jättimäiset myös tulevan syksyn suhteen. Silloin musiikkiteatterin lavalla nähdään nimittäin Juice Leskisen elämään perustuva musikaali. Sen käsikirjoittaa ja ohjaa Heikki Vihinen, ja kapellimestarina toimii Juicen luottoystävä Ari ”Kankku” Kankaanpää. Työt musikaalin eteen ovat jo hyvässä vauhdissa. – Roolitus on vielä hieman kesken, mutta sekin on jo loppusuoralla, Lairikko kertoo. Päärooliin esiintyjä on kuulemma jo löytynyt, mutta nimeä Lairikko ei vielä suostu paljastamaan. Sen mies sentään kertoo, että kyseessä oleva näyttelijä ei asu Tampereella, mutta on aikanaan kylläkin valmistunut täältä näyttelijäksi. Yläkerrasta löytyvä kirjahylly pitää sisällään yli 2000 teosta 35 Lapista Tampereelle Kaikille Levillä vierailleille tuttu ravintola Hullu Poro avaa keväällä ensimmäisen haarakonttorinsa Tampereelle. Yrittäjäneuvos Päivikki Palosaaren perustama legendaarinen menopaikka on pian osa Koskikeskukseen avattavaa ravintolamaailmaa. Pinta-alaa juoma- ja ruokanautintoja varten on varattu kauppakeskuksesta peräti 2000 neliötä ja asiakaspaikkojakin on tulossa puolitoistatuhatta. Koskikeskuksen tulevaa ravintolamaailmaa esiteltiin tiedotustilaisuudessa. Ravintoloitsijat Päivikki Palosaari sekä Teemu Aaltonen olivat vakuuttuneita, että konseptille riittää tilausta Mansessa. – Moni Suomessa ja Tampereella vieraileva turisti ei yksinkertaisesti ehdi Lappiin, vaikka sinne haluaisikin. Tämä on nyt meidän keinomme tuoda palanen Lappia tänne, Teemu Aaltonen kertoo. Tampereen Hullussa Porossa Lapin eksotiikka näkyy ruokatarjonnan lisäksi sisustuksessa. Myös kuvassa pöydällä lepäävälle poronsarvelle on käyttöä – tarjottimena. – Kyllä siinä japanialainen on aika ihmeissään kun ruoan tällä tarjoaa, Aaltonen kertoo. ■ Koskikeskukseen syntyvä ravintolamaailma sisältää tarjontaa rauhallisesta wine and dine -illanvietosta aina astetta rempseämpään kannat kattoon -yökerhoiluun. Tulevan kokonaisuuden ravintolat levittäytyvät kolmeen kerrokseen, ja pinta-alaa niille on varattu jopa 2000 neliötä. Suunnitteilla vuoden päivät Palosaaren Hullu Poro Oy:n pääyhteistyökumppanina hankkeessa on tamperelainen Koskiravintolat Oy, joka on aikaisemmin pyörittänyt ravintola Sahaa. Yrityksen toimitusjohtaja Teemu Aaltonen kertoo, että tammikuussa julkaistuja suunnitelmia on kehitelty vuoden päivät. – Käynnistimme hankkeen jo alkuvuodesta 2010, mutta olemme kypsytelleet ideoita kaikessa rauhassa. Meidän kannaltamme on tietysti uskomattoman hienoa, että pitkän linjan yrittäjä Päivikki Palosaari ja Hullu Poro saatiin mukaan projektiin. Kahden yrittäjän yhteistyössä on syntynyt aivan uudenlaisia ajatuksia, Aaltonen kommentoi. Kysyntää olisi ollut muuallakin Tampereella vieraillut Päivikki Palosaari kertoo innostuneensa projektista heti siitä kuultuaan. – Kyseessä on loistava mahdollisuus tuoda Hullua Poroa sekä Lappia entistä tunnetummaksi täällä etelässä, Palosaari kommentoi ja lisäsi, että Hullu Poro –konseptia on haluttu muualle aikaisemminkin. Nyt aika ja kaupunki olivat oikeat. – Tampere on kaupunki, jolla on selkeästi oma sielunsa, ja minulle kaupunki on käynyt tutuksi myös monen meillä esiintyvän tamperelaisrokkarin kautta, Palosaari kertoi. Myös Tampereen lentoyhteydet ja asema kasvavana turistikohteena olivat omiaan lisäämään hänen kiinnostustaan. – Täältä on hyvät yhteydet niin Eurooppaan kuin Lappiinkin, Palosaari kommentoi. Yrittäjäkaksikko on vakuuttunut, että Lapin lumolle riittää kysyntää myös Tampereella. – Helsingissäkin on kolme Lappi-aiheista ravintolaa, ja niiden suosio on ollut suuri. Olen täysin vakuuttunut, että myös Tampereella riittää kysyntää, Aaltonen sanoo. Ovet avataan vappuna Vapuksi avautuva ravintolamaailma tuo Tampereelle lappilaisen eksotiikan lisäksi myös palan Americanaa. Nykyisen ravintola Sahan paikalle nimittäin saadaan amerikkalaishenkinen Miami. Samaan kerroksen sijoittuu myös astetta pienempi kahvila-drinkkibaari Skål, joka nimensä ja tarjontansa puolesta on löytänyt vaikutteensa länsinaapurista. Suunnittelussa ja toteutuksessa mukana on ollut julkkiskokki Alex Nurmi. – Pääroolini projektissa on naisille suunnatun kahvilan ja drinkkibaarin toteutuksessa sekä makujen luomisessa. Hillomunkkilinjan rinnalle on haluttu tarjota raikkaita sekä kevyitä vaihtoehtoja, Nurmi kommentoi. Kerrosta ylempänä asiakkaita palvelee kesäisin aurinkoterassi kun taas ylin kerros on pyhitetty puhtaasti Hullulle Porolle. Aikaisemmin tiloissa toimi ravintola Knossos. 36 Hyvästä parempaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen viime vuosi oli hyvä. Kävijöitä riitti ja myös tulosta tehtiin. Tästä vuodesta odotellaan vielä parempaa. ■ Tampereen Messut Oy:n toimitusjohtaja Hannu Vähätalon mukaan taantuma ei haitannut messuvuotta 2010. – Edellisvuoteen voidaan olla erittäin tyytyväisiä. Messut onnistuivat säilyttämään kiinnostavuutensa ja asemansa merkittävänä yritysten ja heidän asiakkaidensa kohtauspaikkana, Vähätalo kommentoi. Komeita tunnuslukuja Myös asiakastyytyväisyyteen voidaan olla tyytyväisiä. Messuilla toteutettujen tyytyväisyystutkimusten mukaan peräti 97 prosenttia messuvieraista ja 87 prosenttia näytteilleasettajista kertoivat tapahtumien vastanneen odotuksia. Taloudellisia lukujakin voidaan pitää komeina, sillä tilikauden 5,3 miljoonan euron liikevaihdosta tulosta tuli miljoona euroa. – Tulokseen voidaan olla tyytyväisiä, mutta kyllä sen eteen on tehty paljon työtä- kin. Uskaltaisin väittää, että messutapahtumiin satsattu panos oli varmasti edellisvuoteen verrattuna noin 30 prosenttia suurempi, Vähätalo kertoo Tänä vuonna 16 messutapahtumaa Kaikkiaan Tampereen Messut järjesti vuonna 2010 Messuja urheilukeskuksessa 14 eri messutapahtumaa, joista osa tosin toteutettiin samaan aikaan. Yhteensä näihin tapahtumiin osallistui lähes 2900 näytteilleasettajaa. Kävijämäärä puolestaan oli noin 127 000. Tämän vuoden ohjelmassa on luvassa yhteensä kuusitoista messutapahtumaa. Tuttujen messujen lisäksi vuoden varsinaisena uutuutena voidaan pitää Logistiikka-messuja, jotka järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. – Uudet valtakunnalliset messut eivät ole jokavuotinen uutinen, joten olemme luonnollisesti erittäin tyytyväisiä saatuamme nämä messut ohjelmaamme. Aloite tähän syntyi alan yrityksiltä, jotka kertoivat halunneensa messut juuri tänne erityisesti Tampereen oivan logistisen sijainnin ansiosta, Vähätalo sanoo. Jatkossa Logistiikka-messut on tarkoitusta järjestää Tampereella joka toinen vuosi. Tavoitteena 900 000 kävijää Messutapahtumien lisäksi Messu- ja Urheilukeskuksen käyttöastetta lisäsivät myös urheilutapahtumat sekä muut pienemmät tapahtumat ja kokoukset. Jos niiden kävijämäärät lasketaan yhteen, saadaan viime vuoden kävijämääräksi noin 800 000. Ensi vuodeksi määrän uskotaan kasvavan sadallatuhannella. Viime vuoden merkkipaaluihin voidaan lisätä myös lisäpysäköintialueen valmistuminen. Sen ansiosta saatiin noin tuhat täysin uutta pysäköintipaikkaa. Kuva: Kirsi Kontio Tampereen messukausi käynnistyi helmikuun alkupuolella pidetyllä Verkosto-tapahtumalla, joka muodostuu Sähköverkot- ja Tietoverkot-messuista. Tapahtumakokonaisuuteen tutustui yhteensä 4420 verkkoliiketoiminnan ammattilaista. 37 Viihdekeskuksessa on viisi yhdessä Muutama päivä Koskikeskuksen ravintolakeskusuutisen julkistamisen jälkeen selvisi, että Tampereella on hyvässä vauhdissa myös toinen, reilun tuhannen asiakaspaikan ravintokeskittymä, joka avautuu jo maaliskuussa. ■ Tampereen yöelämä näyttää keskittyvän jatkossa entistä selkeämmin Tammerkosken itäpuolen tuntumaan, sillä Tamperelaisen Restamaxravintolakonsernin hanke sijaitsee Koskikeskuksen tavoin kivenheiton päässä koskesta. Ely-keskuksen rakenteilla olevien tilojen yhteyteen Pellavatehtaankadun ja Verkatehtaankadun kulmaan valmistuva kokonaisuus avautuu maaliskuun puolivälissä. Kovassa kasvussa olevan ketjun toimitusjohtaja Markku Virtanen uskoo, että molemmille nyt avattaville keskittymille riittää asiakkaita. – Ketjumme Love-hotellin tuhon kautta Tampereelta katosi lähes 500 asiakaspaikkaa. Yökerho Emman ja sen yhteydessä toimivien S-ketjun paikkojen lopettaessa Tampereelta häviää lisäksi tuhatkunta asiakaspaikkaa. Se on kuitenkin tietysti selvä, että liikeidean pitää vastata asiakkaiden huutoon, Virtanen sanoo ja lisää, että heidän ydinkohderyhmäänsä ovat jo selvästi teini-iän ylittäneet aikuiset. Ikärajaksi onkin asetettu 24. Avattava keskittymä työllistää noin 30 henkeä. Villisika luottaa klassikoihin Uusi kokonaisuus pitää sisällään ruokaravintolan sekä useasta eri osastosta muodostuvan yökerhopuolen. Ruokapuolta edustaa noin sadan asiakaspaikan ravintola Villisika, jonka makumaailmassa luotetaan perinteisiin. – Tarjolla on kunnon leik- Tampereelle avautuva Ilona on toinen samalla konseptilla toteutettu yökerhokokonaisuus. Kuva on otettu Seinäjoelle marraskuussa avautuneesta Ilonasta. keitä ja pihvejä. Listalta löytyy klassikkoannoksia esimerkiksi saksalaisesta, ranskalaisesta sekä suomalaisesta keittiöstä, Virtanen lupaa. Iltapäiväisin aukeava ravintola on auki viikon jokaisena päivänä. Arkipäivisin keittiö on auki puoleenyöhön, ja viikonloppuisin keittiön yölistan ansiosta, murkinaa saa myös pikkutunneilla. Yksi ovi – viisi maailmaa Ilona-niminen yökerhopuoli taipuu moneen makuun. Konsepti ei ole käytössä ensimmäistä kertaa, vaan se on todettu samalla nimellä ja rakenteella toimivaksi jo Seinäjoella. Siellä Suomen ensimmäinen ja koko ketjun toistaiseksi isoin viihdekompleksi, Ilona avautui viime marraskuussa. – Uskomme vahvasti monimuotoisuuteen eli siihen, että asiakkaalle tarjotaan heti hänen ovesta sisään astuttuaan monia eri mahdollisuuksia, Virtanen sanoo. Kaiken kaikkiaan Ilonasta löytyy erilaisia tiloja neljä: pubimainen tila, live-musiikkia tarjoava puoli, karaokeosasto sekä erikoispuoli. Toimitusjohtaja takaa, että kokonaisuutta voi monipuolisuuden lisäksi luonnehtia yksilölliseksi ja jopa erikoiseksi. – Etenkin erikoispuolemme Saana tarjoaa sisustuksellisesti jotain aivan uutta. Sieltä löytyy muun muassa jääseinä, Virtanen kertoo. Viihdekompleksin tiloista pinta-alaltaan massiivisin on live-musiikkia tarjoava puoli. Elävää musiikkia on tarjolla viikoittain. Ei teineille Ravintolamaailmalle tärkeä kohderyhmä ovat myös yritysasiakkaat. Toimitusjohtaja huomauttaa, että uudet tilat tarjoavat hyvät mahdollisuudet erilaisten yritystapahtumien, kuten vaikkapa tuotelanseerausten, järjestämiseen. – Myyntipalvelumme on jo aloittanut tilojen myynnin. Vaikka emme ole vielä asiaa markkinoineetkaan, olemme jo myyneet tilaisuuksia alkukeväälle ja kesään, Virtanen sanoo. Ravintolakompleksin avajaisia vietetään 17. maaliskuuta. Avajaisesiintyjä on jo valittu. Silloin estradin korkkaa Kaija K. Myllytie 3, Toijala, puh. 542 1567 Maistuvat lounaat klo 11-14! Pitopalvelumme palvelee luotettavasti, edullisesti ja ammattitaidolla! 38 Ravintolaväki virkistäytyi M/S Isabellalla Kuubalaiset rytmit siivittivät ravintola-alan ammattilaisten risteilyä. Ravintolaväki viettää pikkujoulujaan tammikuussa. Tamperelainen Sarankulmassa sijaitseva PM-Juomatukku on yhdistänyt omat pikkujoulunsa juoma-alan messuihin. ■ Messut järjestettiin laivalla 16.–17. tammikuuta. Risteily järjestettiin vasta nyt, koska perinteiseen pikkujouluaikaan ravintoloilla on täysi tohina päällä. Kuudetta kertaa järjestettäville messuille osallistui tänä vuonna 650 juomatukkurin asiakasta ja yhteistyökumppania. Näytteilleasettajia ja tavarantoimittajia risteilyllä oli yhteensä 24. PMJuomatukun toimitusjohtaja Pekka Markulan mukaan risteily sujui ennen kaikkea hauskanpidon merkeissä. Hauskapidon merkeissä laivaan oli astunut myös pirkanmaalaisen ravintolayhtiö Restbar Oy:n henkilökunta. – Enemmän virkistäytymisen merkeissä risteilylle on perinteisesti lähdetty. Pääasia on tuttujen tapaaminen, sillä tamperelaisten ravintolayrittäjien keskuudessa vallitsee hyvä henki. PM-Juomatukun risteilystä on muodostunut käsite Tampereen ravintolaelämässä, Restbar Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hannula totesi. Perheyrityksen perus- 2H+K:n ravintolapäällikkö Johanna Miettinen, Tampereen teatterikahvila Kiven ravintolapäällikkö Elina Lauren ja ravintola Ainon ja Reinon toimitusjohtaja Tiina ”Tintti” Lintula vaihtoivat muutaman sanasen. Miettiselle kyseessä oli neitsytmatka. taja Jari Hannula on tehnyt tilaa nuoremmalle polvelle 2006 joulukuussa käynnistyneen sukupolvenvaihdoksen myötä. Restbar Oy työllistää 50 työntekijää ja sen ravintoloita ovat muun muassa Olutravintola Konttori ja Ale Pub. Mukaan risteilylle oli mahtunut 20 hengen porukka. – Risteily tarjoaa ylimääräisen virkistäytymismahdollisuuden myös henkilökunnalle. Perheyrityksessä pyritään satsaamaan henkilökunnan viihtyvyyteen, sillä asiakkaan kokema elämys riippuu pitkälti henkilökunnasta. Hyvällä mielellä Viime vuonna risteilyllä vallitsi huomattavasti synkeämpi meininki, sillä toissa vuonna ravintola-ala otti pohjakosketuksen. Taantuman jäljet näkyvät ravintolaelämässä yhä. – Ravintolat ovat pistäneet lappuja luukuille vain muutaman kuukauden sisällä. Taantuma on kuitenkin ammattimaistanut ravintola-alaa, Hannula toteaa. Pekka Markulan mukaan Pirkanmaan ravintolaelämä on selvinnyt taantumasta melko vähäisin vaurioin. – Pirkanmaalta löytyy varsin aktiivista ravintolaväkeä. Osa ravintoloista on ottanut mukaan koko henkilökuntan- sa. Myös tavarantoimittajat ovat lähteneet juoma-alan messuille positiivisella mielellä, Markula summasi. Näytteilleasettajien tuotteet testattiin tarkoin Tänä vuonna ravintolaväki vietti risteilyä huomattavasti hilpeämmissä merkeissä. Ravintola-alan ammattilaiset kokoontuivat laivalla järjestettyyn messutapahtumaan, jossa oli koottuna monipuolinen tuotekirjo: Oluita, siidereitä, mausteviinoja ja kirkkaita, viskejä, rose-, valko-, puna- sekä hedelmäviinejä, sherryjä, liköörejä, katkeroita ja energiajuomia. Osa tuotteista oli ravintolaväelle jo entuudestaan tuttuja, mutta mukaan oli mahtunut myös muutama uutuustuote. Elina Lauren, Tampereen teatterikahvila Kiven ravintolapäällikkö oli tutustumassa näytteilleasettajien ja tavarantoimittajien tarjontaan. – Hirveän hyvä huvi ja hyötysuhde. Risteilyllä luodaan uusia kontakteja alan ihmisiin ja messuilta löytyy uusia ideoita, Lauren selvitti. – Tammikuu on paras mahdollinen aika viettää pikkujouluja ravintola-alalla, komppasi nokialaisravintola Aino ja Reino Oy:n toimitus- johtaja Tiina ”Tintti” Lintula. Lauren on toiminut ravintolaalalla 25 vuotta, Lintula 36 vuotta. – Vaikka ravintola-asiakkailla on aivan erilainen elämäntyyli kuin ennen, he ovat aivan yhtä ihania kuin aina ennenkin. Ihmiset tulevat ravintoloihin kuin olohuoneisiin, Lintula ja Lauren pohtivat. Viihdettähän tämä on Messutarjontaan tutustui myös Kangasalla toimivan afgaaniravintola Aryanan yrittäjä Rashid Khan. Khan oli lähtenyt risteilylle yrittäjäpuolisonsa rohkaisemana. – Messuilla tutustuin näyt- teilleasettajiin, tuotteisiin ja keräsin tukun käyntikortteja. Mitään päätöksiä en tehnyt, sillä juomapuolesta vastaava vaimoni jäi tällä kertaa kotiin. Tamperelaisen ravintolakonserni Restamax Oy:n talousjohtaja Jarno Suominen oli niin ikään tutustumassa näytteilleasettajien tuotevalikoimiin. – PM-Juomatukku on meidän monivuotinen yhteistyökumppanimme. Risteilyllä olen ollut joka vuosi. Tämä on hyvä paikka yhteistyökumppaneiden, kilpailijoiden ja muun verkoston tapaamiselle. Viihdettähän tämä on, summasi Suominen. Tampereella vuonna 1989 toimintansa aloittaneen perheyhtiön perustaja Jari Hannula on jättäytymässä taka-alalle, kun vetovastuu operatiivisesta toiminnasta on siirretty jo joulukuussa 2006 Jari Hannulan pojalle, Mikko Hannulalle. PM-Juomatukun toimitusjohtaja Pekka Markula toivotti maljapuheen aikana ravintolaväen tervetulleiksi tammikuiselle pikkujouluristeilylle. PM-Juomatukun risteily järjestettiin jo kuudetta kertaa. 39 Suomen ensimmäinen puuhiiligrilli Espanjalaisessa puuhiiligrillissä valmistetut tuotokset houkuttelivat Bodega Saludiin koko joukon kiinnostuneita silmäpareja 7. helmikuuta. Kokki Marcelo Castiglioni loihti grillissä herkullisia annoksia. ■ Tampereella toimiva espanjalainen ravintola, Bodega Salud, on hankkinut keittiöönsä Suomen ensimmäisen Josper-puuhiiligrillin. Ravintola järjesti aiheesta tiedostustilaisuuden maanantaina 7. helmikuuta. Ravintolan uuden silmäterän esitteli kokki Marcelo Castiglioni. Espanjalaisen grillin pohjalla palava puhdas puuhiili ja säädettävä ilmakierto varmistavat, että ruoassa säilyy sen ominaisluonne. Puuhiiligrillissä voidaan valmistaa muun muassa lihaa, kalaa, hummereita ja vihanneksia, ravinto- lan tiedotteessa kerrottaan. Bodega Saludin ravintolapäällikkö Toni Leskisen mukaan puuhiiligrillissä on testattu myös erikoisempia lihoja: Australialaista härkää, maitokaritsan etu- ja takajalkoja, jopa Black Angus Entrecoteta ja Flank-steakia. Grillin ominaisuudet ovat aiheuttaneet hämmästystä myös ravintolan kokkien keskuudessa. – Miten jokin voi olla näin ällistyttävän hyvää, ovat kokkimme hämmästelleet. Puuhiiligrillin tuli palaa hitaasti ja samalla saliin leviää aivan oman- laisensa, todella hyvä tuoksu, Toni Leskinen kiteyttää. Espanjan ja Euroopan lukuisissa arvostetuissa Michelin-ravintoloissa käytetään Josper-puuhiiligrilliä. Sillä on erinomainen kyky säilyttää ruuanvalmistuksessa käytettävien raaka-aineiden ominaisrakenteet. – Puuhiiligrilli siirtää meidät uudelle aikakaudelle. Asiakkaat saavat nyt Suomen oloissa aivan uudentyyppisiä annoksia. Pihveistämme osa valmistetaan tästä lähtien Josperilla, ravintolajohtaja Juha Voitila kertoo. 40 Duudsoni komppaa YES Pirkanmaan YES-keskuksen projektipäällikkö Noora Bergroth-Rantanen kävi yhdessä Yrittäjä- ja YES-kummi Pasi Raution kanssa viemässä yrittäjyyskasvatuksen ilosanomaa Seinäjoelle ja koko Suomeen tammikuun lopussa järjestetyssä Yrittäjyyskasvatus 2011 -konferenssissa. Seinäjoki Areenassa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen yli 200 opettajaa ja yrittäjyyskavatuksen ammattilaista. ■ Pirkanmaan YES-keskus toimii edelläkävijänä omalla YES-kummitoiminnallan, jossa yritykset ja oppilaitokset löytävät helpon kanavan toistensa tukemiseen päivit- täisessä toiminnassa. Pirkanmaalla toimii yli 50 yrittäjää ja yritystä YES-Kummeina, jotka muun muassa kiertävät vapaaehtoisina puhumassa yrittäjyydestä sekä yrittäjä- Duudsoni H-P Parvianinen korosti tavoitteden asettamisen merkitystä. Pelkällä haaveilulla extreme-ryhmä ei olisi varmasti saavuttanut nykyistä menestystä. mäisestä asenteesta työelämässä. YES-kummit toimivat myös erilaisissa yrittäjyyskasvatukseen liittyvissä projekteissa tuomareina, sparraajina ja neuvonantajina. -YES-kummitoiminta ei kuitenkaan ole pelkästään yrittäjyyden ylistämistä, vaan todenmukaisia tarinoita yrittäjien poluista työelämässä, kertoo YES-kummi Pasi Rautio Oy TuloksenTuplausToimisto Ab:sta. Ei pelkkää pänttäämistä Noora Bergroth-Rantanen esitteli torstain suosittuimmassa workshopissa yli 70 osallistujalle YES-keskusten 41 -kummeja sekä YES-kummien toimintaa, joka Pirkanmaalla on viety muita pidemmälle. – Iso verkosto erilaisia yrittäjiä takaa pirkanmaan oppilaitoksille monipuolista tukea ja puhujia oppitunneille, erilaisiin yrittäjyyskasvatuksen menetelmiin sekä osallistavaan oppimiseen. Todellinen kontaktipinta liike-elämään antaa opiskelijoille paljon enemmän, kuin pelkästään oppikirjoista päntätty teoreettinen tieto, kertoo Noora Bergroth-Rantanen. Tärkeät tavoitteet YES-Kummi Pasi Rautio kertoi omasta toiminnastaan kummina ja mahdollisuuk- sista vaikuttaa asenteisiin ja nuorten tavoitteisiin. – Se, että voi kertoa oman tarinansa tiestään yrittäjäksi sekä asenteesta ja tavoitteista elämässä, voi auttaa nuorta näkemään ja tekemään asioita toisella tavalla, Rautio kommentoi. Hän nosti esityksessään kärkeen asenteet sekä tavoitteet ja testasi myös yleisöä haaveiden ja tavoitteiden erosta. – Haaveet ja tavoitteet ovat kaksi eri asiaa. Haaveilemalla haaveilet vielä vuosien päästä, selkeät tavoitteet asettamalla pääset niihin nopeammin kuin uskallat toivoakaan. Duudsonit vieraana Torstain viimeinen esiintyjä, Duudsonit ryhmästä tuttu Seinäjoen kaupungnin virkamies, luokanopettaja H-P Parviainen lainasi YES-kummin puheenvuorosta haaveiden ja tavoitteden merkitystä. Parviainen oli samaa mieltä; pelkästään haaveilemalla eivät Duudsonitkaan pyörittäisi bisnestä. – Emme olisi ikinä päässeet Yhdysvaltoihin kuvaaman sarjaa, jos takana ei olisi ollut tiukasti asetettuja tavoitteita, uskoa itseensä ja oikeanlaista asennetta, Parviainen päätti. Pohjanmaalla järjestetty tilaisuus keräsi yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoita ympäri Suomea. Yhteensä paikalla oli reilut 200 alan ammattilaista. Loma-asunto helposti ja vaivattomasti Pirkkalalainen Blue Rak Oy lupaa loma-asuntoja Himokselta, vaivatta ja joustavasti. Yritys markkinoi loma-asuntoja erityisesti Etelä-Suomessa asuville. Blue Lake Villas vapaa-ajan asunnon voi hankkia joko kokonaisena tai viiden viikon vuosittaisena osaomistuksena. Yritys kauppaa myös mökkitontteja, jolloin rakentamiseen liittyvä projektinjohto on mahdollista hankkia myös yrityksen kautta. ■ Asiakkaan tarve ja budjetti voi olla mikä tahansa, sillä kaikki vaihtoehdot toteutuvat hyvin helposti. Asiakkaan ei tarvitse olla rakennusalan ammattilainen tai käyttää toteutukseen valtavasti aikaa. Vaihtoehdot mahdollistavat sen, että ostaja saa tehdä ratkaisun, joka tuntuu aidosti itselle sopivimmalta. Loma-asunnon hankkiminen on haluttu tehdä mahdollisimman vaivattomaksi, yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Tero Lahtinen vakuuttaa. Osaomistuksena hankittavassa loma-asunnossa kiinteistöyhtiö huolehtii kiinteistön hoitoon liittyvät käytännön asiat. Kokonaisomistuksena hankittava lomaasunto sopii esimerkiksi suvun yhteiseksi lomanviettopaikaksi. Omaa rakennusprojektia varten hankittava tontti palvelee taas niitä, jotka haluavat mieleisensä lomanviettopaikan. – Omajohtoisessa rakennusprojektissa asunto valmistuu noin viiden kuukauden päästä rakentamisen aloittamisesta, Lahtinen markkinoi. Toimiva ajoitus – Markkinointi aloitettiin tehokkaasti syksyllä 2010. TäTero Lahtinen perusti Blue Rak Oy:n vuosi sitten. Ennen yrittä- hän mennessä näyttelytalon jäksi ryhtymistä hän työskenteli 15 vuoden ajan eri loma-asun- viikko-osuuksia on myyty 16 viikon edestä, samoin yksi tojen rakennuttajien palveluksessa, viimeisimpänä Lapponia tonttipaikka ja loma-asunto. Housella. Asuntojen rakentamista jatketaan tulevana kesänä. Näyttelyasunnosta osaomistusviikkoja on jäljellä reilut puolet. – Nyt huomaa, että ihmisten usko talouden elpymiseen on hiljalleen palaamassa. Ihmiset uskaltavat taas sijoittaa muuhunkin kuin pakolliseen. Koen, että ajoitus onnistui kohtuullisen hyvin, sillä aloitimme loma-asuntojen markkinoinnin ja myynnin samaan aikaan talouden elpymisen kanssa. Ensimmäinen asunto valmistui syyskuussa Himoksella pirkkalalaisyritys omistaa kolme isohkoa tonttia, joista ensimmäistä rakennetaan parhaillaan. Tontit sijaitsevat keskeisillä paikoilla hiihtokeskuksen palveluitten katveessa. Projekti käynnistyi vuosi sitten, ja ensimmäinen loma-asunto valmistui syyskuussa 2010. Ensimmäiselle noin 3 500 neliön tontille on tarkoitus rakentaa seitsemän loma-asuntoa.Lahtinen perusti Blue Rak Oy:n vuosi sitten. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä hän työskenteli 15 vuoden ajan eri loma-asuntojen rakennuttajien palveluksessa, viimeisimpänä Lapponia Housella. Mercuri Internationalilla Lahtinen työskenteli myynnin ja markkinoinnin konsulttina. Himoksessa riittää imua Himos on koko Suomen viidenneksi suurin hiihto- ja laskettelukeskus ja ykkönen heti pohjoisen keskusten jälkeen. Viime vuoden tammi-syyskuussa Jämsän seudun majoitusliikkeissä rekisteröitiin 257 100 yöpymistä, mikä merkitsee 10,8 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kotimaisten matkailijoiden määrissä Jämsän seutu päihitti jopa Ylläksen ja Levin. Palveluita Himoksella riittää siinä missä Lapissakin. Talvisin niihin kuuluvat muun muassa hiihdon, jääluistelun ja laskettelun lisäksi moottorikelkka- sekä lumikenkäsafarit. Pari vuotta sitten laskettelukeskukseen avattiin viihdekeskus Himos-Areena. Kesäsinkään mökkikuolema ei uhkaa. Hiihtokeskuksen läheisyydestä löytyy esimerkiksi yhdeksänreikäinen golfkenttä ja uusi 18-reikäinen valmistuu 2013. Kesäisin Himoksella järjestetään lukusia eri tapahtumia, joista suurimpia ovat Juhannusfestivaalit, Iskelmä-festivaalit ja MM-ralli. Himos tarjoaa kokouspalveluita ja niihin liittyviä oheistuotteita myös yrityksille. 42 Finnveran viime vuosi – rahoitusta käyttöpääomaksi ja vientiin Yritysten investoinnit jäivät viime vuonna Finnveran mukaan mukaan verraten vähäisiksi. Valtakunnallisesti Finnveran rahoitus oli vajaan kolmanneksen edellisvuotta alempi ennätysvuoteen 2009 verrattuna. Pirkanmaalla rahoitus säilyi viime vuoden tasolla. Syy tähän oli yritystoiminnan elpymisestä aiheutuvat käyttöpääomatarpeet. ■ Finnveran vuosikatsauksen mukaan maailmantalouden kasvu-uralle auttaneista maailmanlaajuisista raha- ja finanssipoliittisista toimista huolimatta taloudellinen toimeliaisuus jäi viime vuonna melko vähäiseksi. Etenkin alkuvuosi oli vaisu. Oman lusikkansa soppaan heittivät myös loppuvuonna talouskasvun vahvistuessa syntyneet uudenlaiset talousongelmat, etenkin Euroopassa. Pirkanmaalle 105 miljoonaa euroa Taloudellisen epävarmuuden seurauksena investointirahoituksen kysyntä ja myöntäminen säilyi yhä normaalia alemmalla tasolla. Finnveran Pirkanmaalle myöntämä käyttöpääomarahoitus suuntautui vuoden 2010 aikana valtaosin yritystoiminnan elpymisen käyttöpääomatarpeisiin, kun se vielä 2009 kohdistui lähinnä yritysten maksuvalmiuden turvaamiseen. Kokonaisuudessaan Finnvera rahoitti kotimaista yritystoimintaa 913,7 miljoonalla eurolla, mikä oli 24 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tampereen aluekonttorista rahaa irtosi pirkanmaalaiselle yritystoiminnalle noin 105 miljoonaa euroa. Siinä kasvua edellisvuoteen on prosentti. Sukupolvenvaihdokset vilkastuttavat rahoituksen kysyntää Finnveran mukaan yritystoiminnan investointien vähäisyys on pitänyt kotimaan rahoituksen kysynnän poikkeuksellisen vaimeana. Mikäli investointien määrä kääntyy kasvuun, odotetaan rahoituksen kysynnän vilkastuvan jo kevään aikana. Pk-yritysten osalta kysyntää vilkastuttaa myös eläköitymisiä seuraavien yrittäjäpolvenvaihdosten määrä. Finnveran mukaan yritystoiminnan elpyminen on kokonaisuudessaan hidasta ja vaihtelee jopa saman toimialan yritysten kesken. Pirkanmaalla elpymistä pitkittää myös paikallisen metalli- ja konepajasektorin käynnissä oleva rakennemuutos. Paluu normaalitasolle Tarkastelujaksolla rahoitushakemusten määrä palautui normaalitasolle ennätysvuoden 2009 jälkeen. Tampereen aluekonttori vastaanotti viime vuonna noin 1800 rahoitushakemusta, kun edellisen vuoden vastaava luku oli 2100 hakemusta. Myös haettu euromäärä pieneni noin 12 prosenttia. Tampereen aluekonttorin asiakasmäärä kasvoi hieman ja oli vuoden päättyessä 2 812. Suhdannerahoitusta myönnettiin Pirkanmaalla 45 yri- tykselle yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. Myös pienrahoitustuotteiden kysyntä jatkui vilkkaana. Suurin tuoteryhmä olivat takaukset, jota myönnettiin reilut 56 miljoonaa euroa. Luotollisen tilin takauksia ja investointi- ja käyttöpääomatakauksia myönnettiin kumpaistakin noin 20 miljoonaa euroa. Toimitustakauksien osuus oli 6,6 miljoonaa ja suhdannetakausten viisi miljoonaa euroa. Vientitakaukset ja -takuut kasvussa Erilaisia lainatuotteita pk-yrityksille myönnettiin yhteensä 36,7 miljoonaa. Investointi- ja käyttöpääomalainat olivat kysytyimpiä, niiden osuus oli 20,5 miljoonaa euroa. Pienlainoja, naisyrittäjälainoja ja yrittäjälainoja myönnettiin yhteensä 8,6 miljoonaa ja suhdannelainoja noin 5,6 miljoonaa. Vientiin liittyviä takauksia ja takuita myönnettiin pirkanmaalaisille yrityksille yhteensä 11,7 miljoonaa. Näissä kasvua edellisvuoteen oli peräti 106 prosenttia. 43 Radiotoimialalla menee lujaa Radiomainontaa ostettiin viime vuonna 52 miljoonalla eurolla. Kasvua edellisvuoteen kertyi lähes viisi prosenttia. Nyt saavutetut myyntiluvut ovat kaikkien aikojen parhaat yksityiselle radiotoimialalle, ja ne jatkavat kahden edellisvuoden hyvää tasoa. ■ Vuosi 2010 toi yksityisille radioille kaikkien aikojen myyntiennätyksen, 52,0 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen kertyi jopa 2,4 miljoonaa eli 4,7 prosenttia. Joulukuussa myynti kasvoi peräti 6,4 prosenttia edellisvuodesta. – Olen erittäin tyytyväinen toimialan kasvuun varsinkin siksi, että meillä tämän vuoden kasvuprosentteja eivät kaunistele alhaiset vertailulu- vut viime vuodelta, toteaa RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller. Taantuma ei ole vaikuttanut merkittävästi radiotoimialaan. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet hyvää aikaa. Vuonna 2009 radiomainontaa ostettiin 49,65 miljoonalla eurolla.Vuosi 2008 oli radiomainonnan edellinen ennätysvuosi, jolloin myynti ylitti 50 miljoonan euron rajapyykin ensimmäisen kerran. Liikevaihdolla mitattuna radiomainonnan vuoden 2010 paras kuukausi oli jälleen kesäkuu, jolloin myynti kasvoi 6,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Heikoin kuukausi koettiin tammikuussa, kun myynti jäi 7,5 prosenttia edellisvuodesta. RadioMedian tilastodata perustuu 49 jäsenasemalta kerättyihin liikevaihtotietoihin. 44 Kari Tolonen, Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Chaines des Rotisseurs-järjestön Chevalier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan Pirkanmaalaisen ravintolan tarjontaan. Kuvat: Esko Lounamaa Ruokavieras: Kari Kantalainen, Yrittäjäneuvos, Toimitusjohtaja, ex-kansanedustaja, Kukkaispormesteri 2001 Perhe: vaimo ja aikuiset lapset Asuu: Kaarinassa Harrastukset: viininmaistajaiset, tennis, kuntoilu, veneily ■ Helmikuun ravintolavalinta oli Ravinteli Bertha. Nimi juontaa Tampereen historian siipien havinasta. Tai tarkemmin sanottuna junapillien vihellyksistä ja kiskojen kolinasta. Asemapäällikkö Johan Gustav Johanssonin rouva Bertha oli melkoinen persoona, ja niinpä koko talo nimettiin hänen mukaansa vuonna 1997. Ravintola itse haluaa erottautua ”kaiken maailman keit- Pauliina Hyöki tarjoilemassa Sommelier Pasi Mamian valitsemaa La Fabriseria -viiniä tiöistä” tarjoamalla aitoja ma- Kari Kantalaiselle. kuja ja ruokanautintoja. LaaMyös juomapuolella tilan- lisäksi helmiä on löydettävissä Bertha onkin lähiviikkoina dun kannalta tärkeää onkin, että käytössä on parhaat raa- ne on sama. Koska juomavali- myös kellarilistauksesta, joka tuorein Rotisseur-kilvin vaka-aineet. Glokaaliksi itseään koima elää jopa viikoittain, ei tarjoaa erittäin rajatusti saata- rustettu tamperelaisravintola. luonnehtiva ravintola muuttaa varsinaista juomalistaa löydy. via tuotteita. Ravintolan ohjaksissa ovat Yrittäjäneuvos tarjontaansa niiden saatavuu- Kattava valikoima kuitenkin den mukaan. Tämä puolestaan tarjoaa mielenkiintoisia ja laa- Maitre Rotisseur Mika Roito, toimii kotikeittiössä tarkoittaa, että joka viikko tar- dukkaita viinejä eri puolelta Chef Rotisseur Pekka Salme- apupoikana jolla on uusia makunautintoja. maailmaa. Juomasuositusten la ja Sommelier Pasi Mamia. Lounasvieras Kari Kantalai- nen kehuu estoitta vaimonsa ruoanlaittotaitoja ja myöntää, että hänelle jää keittiössä apupojan työt, kattaus, tiskaus, siivoaminen ja tietenkin juomahuollon hoitaminen. Kesäisin hänet kuitenkin päästetään grillin ääreen herkkuja kokkaamaan. Vieraamme on kaikkiruokainen, mutta erilaiset keitot ja kalaruoat ovat tällä hetkellä listalla ykkösinä. Myös huolella valmistettu lammas maistuu. Pitkä järjestövaikuttajan ura Yrittäjäneuvoksella on pitkä ja vaikuttava ura yrittäjäjärjestössä. Parhaimpina yrittäjäjärjestön aikaansaannoksina hän näkee jäsenmäärän viisinkertaistumisen ja asiantuntija- ja palveluverkoston sekä Kehräsaaren yrityspalvelukeskuksen luomisen. Myös Ensimetri-konseptin läpilyönti on ollut Kantalaisen mieleen. – Siitä on tullut jopa vientikelpoinen tuote, iloitsee vieraamme. Myös tämän PY-lehden vahvistunut asema yrittäjäjärjestön viestinviejänä on järjestövaikuttajan mieleen. Kantalainen on hieman harmissaan siitä, ettei Pirkanmaan Yrittäjillä ole suurimpana aluejärjestönä vahvaa edustusta Suomen Yrittäjien johdossa. Toimivan johdon tulisi kiinnittää tähän huomiota ja käynnistää toimet asiantilan korjaamiseksi lähivuosina, sillä valtakunnallista vaikuttamista maakunnan näkökulman esillä pitämistä todella tarvitaan. Hyvillä mielin eläkkeelle Kari Kantalainen on jäämässä nykyisestä työstään – Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtajan paikalta – eläkkeelle elokuun alusta. Työyhteisönsä hallitusta ja Lempäälän kunnanhallitusta Kantalainen kehuu hyvän työskentely-ym- päristön luomisesta. Lisäksi pitkäjänteinen elinkeinopoliittinen yhteistyö yrittäjäjärjestön kanssa on tuonut Lempäälän kuntakentän ykkösesimerkiksi toimivasta yhteistyöstä kunnan ja yrittäjien välillä. Lempäälän Kehitys Oy hakee parhaillaan uutta toimitusjohtajaa, ja tähän työhön liitetään myös Lempäälän kunnan elinkeinojohtajan tehtävät, koska elinkeinojohtajakin siirtyy eläkkeelle samoihin aikoihin. Kantalainen uskoo, että Lempäälän kehitys Oy:n kaltaisen organisaation tehtävät on syytä säilyttää siitä huolimatta, että on luotu seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea. Nopeat vastaukset Ravintolan Food is Art -menu piti sisällään alkuruoaksi sinisimpukkaa ja haukea, mikä oli todella loistavaa. Pääruoaksi saimme härkää, joka oli erittäin mureaksi ja maukkaaksi kypsennetty. Aterian kruunasi jälkiruoka, minkä raaka-aineina olivat ruusuvesi, appelsiini ja unikonsiemen. Jälkiruoka oli vieraamme makuun hieman ylimakea, muuten ateriakokonaisuus toimi loistavasti. Vieraamme piti tätä tamperelaisten ruokaravintoloiden yhteistempausta loistavana ideana ja lupasi poiketa aterialle kampanjan aikana toisiinkin kampanjassa mukana oleviin ravintoloihin. Vastaukset nopeisiin kysymyksiin: Yrittäjä – Yhteiskunnan liikkeelle paneva motorinen voima Ratikka – vanhat hyvät ajat Hanke – paljon puhetta, vähän villoja Eläkeikä – nousemassa, ja ihan syystä Galvados – erinomainen hedelmäjuoma Pallivaha – Marja Tyrni Ilves – aivan loistava kiekkoseura ja kissaeläin Kuvassa pääruoka Occo bucco lisukkeineen...mureaa 45 . Mainospallot . Foliopallot . Jättipallot . Täyttökaasut . Täyttölaitteet ja -tarvikkeet . Täyttö- ja jakopalvelu . Ilmapallosomistukset . Huomionherättäjät . Konfettikanuunat Edullisesti ja . Pallopäästöt ja -pudotukset ammattitaidolla. . Sky Dancer -vuokrauspalvelu Mainospallopalvelua pienistä tapahtumista koko maan kattaviin kampanjoihin. w w w. i l m a p a l l o m e s t a r i t . f i Balloon House Oy Vihiojantie 14 33800 Tampere Puh./fax (03) 255 7757 GSM 0400 730 889 tai 0400 620 790 ilmapallot@ balloonhouse.fi 46 Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Hämeenkyrön Yrittäjät Projektityö Järvenpää Ikaalisten Yrittäjät Pallo Pubi Juupajoen Yrittäjät Raudan Sähkö T:mi Kangasalan Yrittäjät ECM-Service Oy Energanzá Oy Kangasalan Kone ja Tarvike KKT Oy Kati T. Lehtinen LV-Palvelu Majamäki Miraz Trading Oy ON-Sähkö Putkiasennus Niinimäki Oy Rakennuspalvelu P. Savolainen Studio Reetta Muranen Kylmäkosken Yrittäjät Jari Pirttimäki Lempäälän Yrittäjät Data Tommi Usvikko Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät EmmiHelmiTuulikki Kauneus Studio Katri Tilausliikenne Janne Kivimäki Oy Nokian Yrittäjät Liikenne Tiensuu Ky Liikunta- ja fysioterapiapalvelu Vauhtikettu LuhtaPlan NamsiCos Nokian Yrityspalvelu Pirkanmaan Jt-Palvelut Oy Putkiston Talohuolto Oy Päivin Kotiapu Siskoset Oy TP Asuntopalvelu Oy Oriveden Yrittäjät Eila Kossi Tmi Parkanon Yrittäjät HH-Kone HL-Tekniikka Parkanon kiinteistö- ja kodinhoitopalvelut Mouhijärven Yrittäjät Lounaskahvila Signe Ky Yritykset juhlivat 120 vuotta 15.2.2011 J.I Wahlberg Oy, Tampere 40 vuotta 15.2.2011 Pirkkalan Sähköliike Ky, Pirkkala (juhlii työn merkeissä!) 10.3.2011 Kauneus- ja lymfahoitola Petite Cabinette, Tampere (juhlii kahvitarjoilulla hoitolassa 8.3 klo 11.00-17.00) 30 vuotta 13.2.2011 RMW-Systems, Lempäälä (juhlii perheen kesken Caribialla) 15.2.2011 Parturiliike Alli, Vilppula 25 vuotta 20.1.2011 Juhlakeskus Mancester Oy, Tampere 27.2.2011 Pirkanmaan Painoviestintä, Kangasala (ei juhli) 1.3.2011 Konekorjaamo V Suosaari, Juupajoki (juhlii työn merkeissä) 20 vuotta 14.4.2010 Sportax Oy, Tampere (juhlii työn merkeissä sekä lähipiirissä) 25.2.2011 Vammalan Kiinteistövälitys Oy, Sastamala (Vammala) (juhlii työn merkeissä, kahvitarjoilu 25.2 klo 12.00-16.00) 1.3.2011 Pito- ja Lounaspalvelu Satu Luukas, Lempäälä (Lempäälän Ehtookodossa kakkukahvit klo 14-16) 15 vuotta 2.2.2011 Korjaustoimisto Sanman Oy, Vammala/Sastamala (juhlii työn merkeissä, ei vastaanottoa) 1.3.2011 Mouhijärven Kukka, Sastamala Häijää (työnlomassa tarjotaan kuppi kuumaa ti 1.3 ja ke 2.3) 10 vuotta 15.1.2011 Ragu’s Wok Malaysian Specialities Ay (ravintola Ragu’s Wok & Grill), Ylöjärvi 18.1.2011 Parkanon Rakennuspalvelu Oy, Parkano 1.2.2011 Musiikkiterapia Sävelavain, Tampere 12.2.2011 Jatani Oy, Tampere 9.2.2011 Pispalan Muuttopalvelu Oy, Tampere 14.2.2011 Kaihdin-Jukka, Pirkkala (juhlaviikolla kahvitarjoilu) 14.2.2011 N.A.P Nekalan Autopesu Oy, Tampere 1.3.2011 Notariaatti & LKV Toimisto Irja Inkinen Oy, Ikaalinen (juhlii työn merkeissä) 6.3.2011 Tolotech Oy, Tampere Pirkkalan Yrittäjät PTKK Pirkanmaan Työnohjaus- ja koulutuskonsultointi Oy Punkalaitumen Yrittäjät Korhosen Rakenne Ruoveden Yrittäjät Hierontapiste Petri Ollikainen Mickeys Motors Ky Perunatila Jorma ja Tuija Tulijoki Jani Leinonen T:mi Toiminimi ATRU Suodenniemen Yrittäjät PT-Wind Oy Valkeakosken Yrittäjät Kristillinen terapiakeskus Immanuel Psykoterapiapalvelu Päivi Stelin-Valkama Vammalan Yrittäjät Metallisorvaamo Lehto Suunnittelutoimisto Hakala Oy Vesilahden Yrittäjät Jukka Höyssä Viialan Yrittäjät Akaan ajoneuvopalvelu Virtain Yrittäjät Virtain Ruokapaja Ky Ylöjärven Yrittäjät Ahopelto Group Oy Avoin yhtiö Kahvila LinnaMokka Danaco Palvelut Oy FinKronik Tmi FysiOte J-M Service Kynsi ja Kauneus Tiinuliinu Sähkö- ja Teleurakointi Haanpää Kaupunginosayhdistykset Hervannan Yrittäjät HEPAConsulting Lukkari Oy Kirpputori EPELIT Polarsale Oy MarWool Tmi Kaukajärven Yrittäjät PK Rakentaminen ja Asennuspalvelut Lielahden Yrittäjät An Works Oy Kauneushoitola Anu Zelmin Suomen AV-Tuotanto Oy Siina Uotila Tmi Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistys JAS-Kaluste Nekalan-Koiviston Yrittäjät Gelo Oy KAJO Apuvälineet Oy Palo-Merta avoin yhtiö SallaSanteri Pispala-Pyynikin Yrittäjät JY Service Oy Ergo-Istuimet Ab SAMentor Toiminimi Kirsti Kingelin Sammon Yrittäjät Marko V Keskinen/ K-Market Ruotula Palvaanniemen Tili Oy PSV-Kuljetus Oy Simon Koneurakointi Tampereen Laatu-Stanssi Oy WinSki ky / Baby Style Tampere Tammelanpuiston Yrittäjät AsuntoHaavi LKV Omasali Oy Tampereen Lanka-aitta Tammerkosken Yrittäjät A-Print Oy Fennoliini Oy Foto Vierimaa HM-Auto Oy JM Concept Oy Kauppahallin Kotilounas Oy Kaupunkien parkkipalvelu Oy Kristallikeiju Kustannus Oy Otsikko Mambanet Oy Aurum Contactor Ltd QIT Oy TAIKATUULI, työnohjaus- ja psykoterapiapalvelut TE Teho Europe Ltd Oy Tesoman Seudun Yrittäjät Astan Jalkahoitola Mediasu Oy J. Kirjavainen Tmi Tapahtumakalenteri 16.2.2011 Pirkanmaan Yrittäjien pk-barometrin julkistaminen klo 10, aamubrunssi tarjolla klo 9.30 alkaen, Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11, Tampere 16.-20.2.2011 Tammelanpuiston Yrittäjien Leviseminaari 16.2.2011 Mouhijärven Yrittäjien salivuoro lentopallon merkeissä klo 20.15-22.00, Häijään koulun liikuntasali 17.2.2011 Nyt kehitetään palveluja -tietoisku klo 13-16.30, Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere 22.2.2011 Vesilahden Yrittäjien aamukahvit klo 9, Sep-Metall Ky:n tiloissa, Kehrontie 467, Valkkinen 22.2.2011 Mouhijärven Yrittäjien Yrittäjämessut ”Yrittänyttä ei laiteta” klo 12-14.30, yhteiskoulu 23.2.2011 Mouhijärven Yrittäjien salivuoro lentopallon merkeissä klo 20.15-22.00, Häijään koulun liikuntasali 26.2.2011 Mouhijärven Yrittäjien teatterimatka Musiikkiteatteri Palatsiin, illan esityksenä on Jukka K. & Miss Divet Show klo 19 alkaen. 26.2.2011 Valkeakosken Yrittäjien Kuuba Yö Rantahotelli Waltikassa. Valkeakosken Yrittäjät on kutsunut lähikuntien Yrittäjät naamiaiskarnevaaleihin. 2.3.2011 Pirkkalan Yrittäjien aamukahvit klo 8, Ravintola Mylly, Myllyhaantie 6, Pirkkala 2.3.2011 Hervannan Yrittäjien lounastapaaminen klo 12, Kahvila Ravintola Kiewari, Pietilänkatu 5, Tampere Yrittäjät juhlivat 80 vuotta 11.3.2011 Talousneuvos Antti Oiva Sirén, Erämies Oy, Tampere (juhlii perjantaina 11.3.2011, Laulumaja Takojankatu 1, klo 15-22) 70 vuotta 20.2.2011 Pentti Välkkilä, PV-Kone, Parkano (ei juhli, on matkoilla) 2.3.2011 Mouhijärven Yrittäjien salivuoro lentopallon merkeissä klo 20.15-22.00, Häijään koulun liikuntasali 4.-6.3.2011 Ylöjärven Yrittäjien moottorikelkkasafari Jämillä 6.3.2011 Mouhijärven Yrittäjien talvirieha klo 11-15, Häijään koulun ympäristö 7.3.2011 Ylöjärven Yrittäjien miesyrittäjien hyvinvointi-ilta klo 18.00, Ravintola Keidas 8.3.2011 Ylöjärven Yrittäjien naisyrittäjien hyvinvointi-ilta klo 18.00, Ravintola Keidas 9.3.2011 Mouhijärven Yrittäjien salivuoro lentopallon merkeissä klo 20.15-22.00, Häijään koulun liikuntasali 11.3.2011 Urjalan Yrittäjien aamukahvit klo 8-9, Bistro Souper, Urajalantie 26 13.3.2011 Kuhmalahden Yrittäjien ulkoilutapahtuma Elamon erätulet, Laipan erämaa 13.3.2011 Nokian Yrittäjien koko perheen ulkopäivä Koukkujärven majalla klo 10-14 13.3.2011 Ylöjärven Yrittäjien koko perheen talvitapahtuma klo 10, Aron ranta 16.3.2011 Mouhijärven Yrittäjien salivuoro lentopallon merkeissä klo 20.15-22.00, Häijään koulun liikuntasali 18.3.2011 Ruoveden Yrittäjien allasjumppaa/uintia, iltapala 5 euroa, Palvelutalo Honkala, Honkalantie 7, Ruovesi 20.3.2011 Vammalan Yrittäjien koko perheen talvipäivä Ellivuoressa Ansiomerkit Yrittäjäristin Timanttiristi, 30 v. Mäkelä Rainer, toimitusjohtaja, Kyröcar Oy, Hämeenkyrö Riikonen Jouko, toimitusjohtaja, Riikonen Group Oy, Ylöjärvi Riikonen Sirpa, talousjohtaja, Riikonen Group Oy, Ylöjärvi Tammi Leo, toimitusjohtaja, Airfil Oy, Akaa Yrittäjäristi, kultainen Jokihaara Jukka, toimitusjohtaja, Ferlamec Oy, Ylöjärvi Torpo Seppo, maatalous- ja koneyrittäjä, Metsälaurilan tila, Sastamala 60 vuotta 25.2.2011 Jouko Vainioranta, Oretna Oy ja Original Orivesi Oy, Orivesi (juhlii perhepiirissä) Ansioristi, kultainen 8.3.2011 Ewa Kaarela, Pirkkalan Kukka ja Hautauspalvelu, Tammi Kati, toimistopäällikkö, Airfil Oy, Akaa Pirkkala (matkoilla) Ansioristi, hopeinen 50 vuotta Harlin Leena, toimistotyöntekijä, Airfil Oy, Akaa 25.1.2011 Anssi Mäkelä, Etelä-Hämeen Silmäasema Oy, Urjala Hevonoja Maarit, suodatintyöntekijä, Airfil Oy, Akaa 26.1.2011 Matti Laine, Insinööritoimisto Matti Laine Oy, Kalliomäki Sirkka-Liisa, myyntisihteeri, FinFinet Oy, Lempäälä Kylmäkoski Maaniitty Esa, myynnin asiakaspalvelija, Airfil Oy, Akaa 13.2.2011 Raimo Toivoa, RMW-Systems, Lempäälä Mäkelä Markku, suodatintyöntekijä, Airfil Oy, Akaa (juhlii perheen kesken Caribialla) Niemi Kari Jouni, myynnin asiakaspalvelija, Airfil Oy, 25.2.2011 Antero Halmari, Sportax Oy, Tampere Akaa/Kokkola (juhlii työn merkeissä sekä lähipiirissä) Salenius Taimi, suodatintyöntekijä, Airfil Oy, Akaa 8.3.2011 Petri Nieminen, Koivula & Nieminen Oy Seilonen Reijo, myynnin asiakaspalvelija, Airfil Oy, Akaa (Neste Oil Lempäälä), Lempäälä (matkoilla) Tammi Jani, logistiikkapäällikkö, Airfil Oy, Akaa 16.3.2011 Timo Heiniö, Heiniö Power Team / Classic Gym Tammi Joni, tuotantopäällikkö, Airfil Oy, Akaa Tampere, Tampere (juhlii työn merkeissä, DIEETILLÄ!) Tasso Helena, suodatintyöntekijä, Airfil Oy, Akaa 47 Koulutus Myyntikoulutus teknisille asiantuntijoille Valmennus on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka myyvät omaa osaamistaan. Valmennuksen tarkoituksena on käydä läpi myynnin perusasioita käytännön esimerkein. Käymme läpi kysymystekniikan, miten saat asiakkaan avautumaan ja kertomaan tarpeensa. Samalla ohjaat asiakkaan ostamaan sinun osaamista. Ennakkovalmistautuminen asiakkaan kohtaamiseen ja miten se tehdään. Aika: 15.2, 22.2 ja 8.3. klo 9-11.30 Hinta: 90€ + alv. 23 % Paikka: Pirkanmaan ELY-keskus, Kauppakatu 4, Tampere Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.pirkanmaanbuusti.fi/koulutukset Sähköpostimarkkinointi – markkinointiviestintä Sähköposti on parhaimmillaan yksi edullisimmista ja tehokkaimmista markkinoinnin välineistä. Mutta ilman toimivaa suunnitelmaa sen hyödyntämiseksi, päädyt vain tuhlaamaan aikaa ja rahaa. Tällä kurssilla opit perusteet onnistuneen sähköpostimarkkinoinnin strategian luomiseksi ja saat tietoa parhaista käytännöistä sekä toimivista taktiikoista. Aika: 16.2.2011 klo 15–19 Paikka: Pirkanmaan ELY-keskus, Kauppakatu 4, Tampere, TE-Sali Kouluttajat: Tero Ylönen ja Tatu Sharman, Deeper Oy Hinta: 50€ + alv 23% / henkilö Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.pirkanmaanbuusti.fi/koulutukset. Odottaako asiakkaasi? -seminaari palvelujen kehittämiseen Ole edellä. Toteuta, ennen kuin asiakas ehtii pyytää. Tarjolla työkaluja, konkretiaa, verkostoja. Nosta yrityksesi uudelle tasolle ja osallistu seminaarin kautta maaliskuussa alkavaan palvelujen kehittämisen työpajasarjaan. Eväitä palvelujen kehittämiseen antavat; palvelusuunnittelija Tanja Verho, Kolmas Persoona ja kehittämisasiantuntija Jalmari Eklund, Johtamistaidon opisto JTO Aika: 17.2. klo 13–16.30 Paikka: Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere Hinta: seminaari on maksuton Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.pirkanmaanyrittajat.fi tai Arja Koivisto, puh. 050 359 2368 Myyntikoulutus – lisämyynti, miten se tehdään Valmennus on tarkoitettu yrittäjille, jotka myyvät tuotteita, palveluja jne. Mikä on tavoite asiakastapaamiseen? Käymme läpi kysymystekniikan, miten saat asiakkaan avautumaan ja kertomaan tarpeensa. Selvitämme asiakkaan todellisen tarpeen kysymyksin. Miten tiedät milloin asiakas on valmis ostamaan? Aika: 10.3, 17.3 ja 24.3. klo 9-11.30 Paikka: Pirkanmaan ELY-keskus, Kauppakatu 4, Tampere Hinta: 90€ + alv. 23 % Lisätiedot koulutuksesta: Mika Viitaharju/ Salesmentor, mika.viitaharju@salesmentor.fi tai p. 040 557 0256 Ilmoittautuminen: www.pirkanmaanbuusti.fi/koulutukset Hankinnat Kiinasta Maailma kiinalaisen silmin. Hankinnat Kiinasta. Tavarantoimittajan kanssa toimiminen Sopimuskäytännöt – mitä sopimuksista kiinalaisten kanssa tulisi tietää – sopimusten rooli juridisesti ja käytännössä – parhaat toimintatavat Aika: to 10.3. klo 13–16.15 Paikka: Pirkanmaan ELY-keskus, Kauppakatu 4, Tampere Hinta: 60 € + alv 23% Lisätietoja koulutuksesta: Juha Moilanen, China Works, juha.moilanen@chinaworks.com tai 040 5253 111. Ilmoittautuminen: www.pirkanmaanbuusti.fi/koulutukset. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.pirkanmaayrittajat.fi/koulutukset Palvelualan yritys – löydä liikeideasi uudelleen Tämä kehittämispaketti on tarkoitettu sinulle, joka etsit liiketoiminnallesi: – uusia näkökulmia ja liiketoimintamahdollisuuksia – uusia kumppanuuksia – uusia työkaluja markkinointiin ja tavoitteelliseen toimintaan Kehittämisohjelman tuloksena saat: – ajattelun ainespuita oman palvelukonseptisi kehittämiseen – yrityskohtaiset työkalut toimintasi tavoitteiden asettamiseen ja suunnitteluun – verkostoitumismahdollisuuksia uusien kumppaneiden kanssa Ilmoittaudu heti ryhmään, johon otetaan mukaan korkeintaan viisitoista yrittäjää. Hinta: 490 euroa /osallistujayritys Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sirpa Seppä, puh. 050 515 1691 tai sirpa.seppa@pirkanmaanyrittajat Opi tarttumaan myyntiin ilolla – Myyntivalmennus työnohjauksellisin menetelmin Valmennusmalli tarjoaa konkreettista sparrausta, tukea ja innostavaa rohkeutta tarttua myyntiin ilolla. Lisäarvona saat valmennuksessa henkilökohtaisen DISC käyttäytymistyyliraportin omasta käyttäytymistyylistäsi, joka auttaa sinua kehittymään myyntitaidoissa valmennuksen jälkeenkin. Valmennus sisältää 6 tapaamista ja ne ovat kerran kuussa. Voit lukea lisää valmennuksesta: http://luotain.net/kotisivu/valmennukset/yrittajavalmennukset Aika: Ryhmät alkavat 11.3 Hinta: 200€ + alv 23% Paikka: Tutkimuspalvelu Luotaimen tilat, Suvantokatu 1, Tampere Lisätietoja koulutuksesta: Pia Vilanen, Tutkimuspalvelu Luotain, pia.vilanen@luotain.net tai p. 044-283 2673 Ilmoittautuminen: www.pirkanmaanbuusti.fi/koulutukset Sosiaalinen media pk-yrityksen markkinointiviestinnässä Koulutuksessa saat yleiskuvan sosiaalisesta mediasta ja tuoreita ideoita kuinka oma yrityksesi voisi sitä hyödyntää. Lisäksi ymmärrät kuinka some-strategia luodaan ja kuinka tuottaa kiinnostavaa sisältöä verkkoon. Koulutuksen tyyli on luennoiva, mutta myös osallistava. Osallistujia kannustetaan kommentoimaan kuulemaansa ja kysymään sekä kyseenalaistamaan. Aika: 16.3.2011 klo 15–19 Paikka: ilmoitetaan myöhemmin Kouluttajat: Katri Tanni, Differo Oy ja Harri Lakkala, Intosome Hinta: 50€ + alv 23% / henkilö Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.pirkanmaanbuusti.fi/koulutukset. Rakennusliikkeiden käännetty alv Sisä-Suomen yritysverotoimisto järjestää koulutustilaisuuden rakennusalan käännetystä arvonlisäverovelvollisuudesta. Jos tilaisuus varataan täyteen, järjestetään tarpeen mukaan vielä uusintatilaisuus erikseen ilmoitettavana aikana. Ohjelmassa on myös lyhyt tietoisku sähköisestä tuloveroilmoittamisesta. Aikaa on myös kysymysten esittämiseen. Aika: 16.3. klo 13–15 Paikka: Tampereen verotalon auditorio, Hatanpään valtatie 36. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset paivi.kivipensas@vero.fi YRITTÄJÄ. EROTU. Ole edellä. Toteuta, ennen kuin asiakas ehtii pyytää. Nosta palveluyrityksesi uudelle tasolle. Osallistu maaliskuussa alkavaan palvelujen kehittämisen työpajasarjaan. Kehittämiskokonaisuus sopii sinulle, mikäli olet valmis ajattelemaan eri tavoin, haluat hyödyntää muiden alojen osaajia sekä tietää, miten osallistaa asiakkaasi yrityksesi kehittämistoimintaan. Kehittämisjakso koostuu neljästä moduulista. Moduuli sisältää seminaarin ja työpajan, jossa teoria viedään käytäntöön. Ensimmäinen kehittämisjakso 21.–30.3.2011. Kehittämisjakson kokonaishinta 600 €, yksittäinen moduuli 200 €. Lisätietoja työpajasarjasta: sirpa.seppa@pirkanmaanyrittajat.fi Katse itään – liikekumppaniksi Venäjä! Oletko kiinnostunut Venäjän mahdollisuuksista, mutta et tiedä miten lähestyä markkinoita? Miten rahoitus järjestyy, mistä löytyy luotettava yhteistyökumppani jne. ? Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoiden eväitä haasteelliseen markkina-alueeseen. Eväitä antavat jo Ve- näjällä toimivat pirkanmaalaiset yritykset, rahoittajan edustaja sekä Ely-keskuksen kansainvälistymispäällikkö. Kuulet käytännön yritysesimerkkejä. Aika: 22.3.2011 klo 16.30–20.00 Paikka: Nordea Pankki, Kuninkaankatu 26 B, Hinta: maksuton 48
