Mäntykotilainen 1 - 2011 - Oulun Seudun Mäntykoti ry

Mäntykotilainen
15. vuosikerta
Koskenkoti 20 vuotta
No. 1/2011
2
MÄNTYKOTILAINEN
Sisällys
Mäntykotilaiset.................................................... 3
Elämän haitekki Koskenkodilta............................ 4
Vapaaehtoiset vauhdissa Mäntykodilla............... 6
Kevään tapahtumia............................................. 7
Pyörätuolipilkit............................................ 7
Katsele, kuuntele kevättä............................. 8
Vapputanssit................................................ 9
Liikuta minua............................................. 10
Muistot avaavat lukkoja..................................... 11
TOHO – Työssä On Hyvä Olla............................. 12
Ensimmäiset hoiva-avustajat valmistuivat........ 13
Uudet työntekijät esittäytyvät........................... 15
Vastaava toimittaja: Olli Juntura, viestintäassistentti
Taitto: Tiina Pirkola, Oulun konttori, Painatuskeskus
Painopaikka: Oulun Konttori, Painatuskeskus
Painos: 300 kpl
MÄNTYKOTILAINEN 3
Mäntykotilaiset
Kesä on tullut kalenterin mukaan ja aivan konkreettisestikin. Ensimmäinen, miltei näännyttävä hellejaksokin on koettu. Lomat ovat alkaneet joillakin
ja loputkin odottavat tulevaa kesälomaa ja mahdollisuutta rentoutumiseen. Lomakausihan totutusti
hiljentää työelämää koko Suomessa joksikin aikaa.
On hyvä hetki tarkastella työntäyteistä alkuvuotta.
Vuodesta 2008 jatkuneessa Toho (Työssä On Hyvä
Olla) -projektissa on tänä keväänä voitu iloita osallistujien työnsä ohessa suorittamista hoiva-avustajaopinnoista. Toukokuun lopussa Oulun Seudun
Mäntykoti ry:ssä työllistetyistä viisi valmistui hoivaavustajiksi PSK -aikuiskoulutuskeskuksesta. Osa jatkaa välittömästi lähihoitajaopintoja. Kannustavat
onnittelut teille, jotka palkkatyön ja perheen ohessa
suorititte opintoja lähihoitajaopinnoista. Normaaleille työmarkkinoille siirtyminen on lähempänä nyt kuin
ennen opintoja. Itseäni ilahduttaa, että Mäntykoti on
voinut tarjota projektin puitteissa väylää opintoihin
ja työelämään. Haasteenamme onkin löytää projektin puitteissa toimintaa, jonka avulla työttömien,
korkeasti koulutettujen henkilöiden työmarkkinoille
pääsyä voitaisiin edistää. Toivon, että moni heistä
löytää tulevaisuudessa työpaikan hoitoalalta. Alan
vetovoimaisuutta voidaan parantaa moniosaajien
yhteistyöllä. Toivon, että jaamme kehittämisajatuksia
ja parannamme hoidon sisältöjä yhdessä.
Alkuvuoden merkittävin kehittämishaaste on sähköisen toiminta- ja laatukäsikirjan aikaansaaminen,
joka on nyt viimeistelyvaiheessa. Kotihoidon osalta
kehittämistä jatketaan ja tarkoituksena on laadun
sertifiointi elokuun loppuun mennessä. Kiitos kaikille
tekijöille ja erityisesti sairaanhoitaja Nina Kerttulalle, ilman hänen työpanostaan emme olisi edenneet
nopeassa aikataulussa.
Juhlaakin mahtuu kesälle, sillä Koskenkoti viettää
20-vuotisjuhlaansa kesäkuun lopussa. Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella hankittu ja Oulun
kaupungin vahvalla tuella dementiasairaiden päivähoitopaikkana Koskenkoti henkilökuntineen on
mahdollistanut asiakkaiden toimintakyvyn edistämisen, vapaata omaishoitajille sekä monien omaisten
mahdollisuuden jatkaa työssä, kun läheinen on ollut
Koskenkodissa.
Vuosi 2011 on Euroopan Unionin maissa vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Oulun Seudun Mäntykoti
ry:ssä vapaaehtoistoiminta on jatkunut aiempaan
tapaan ja jopa monipuolistunut, kiitos osaaville ja
taitaville vapaaehtoisillemme. En liioittele, jos totean jokaisen vuoden olevan Mäntykodissa vapaaehtoisvuoden, sillä niin merkittävä on meidän vapaaehtoisten tekemä työpanos asukkaittemme ja koko
yhteisön hyväksi.
Toivotan asukkaille, omaisille, henkilökunnalle, vapaaehtoisille ja kaikille yhteistyökumppaneille oikein
hyvää kesää ja rentouttavaa lomaa Tove Janssonin
Juhannusrunon sanoin
Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.
Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.
Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.
Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.
Mäntykodissa 13.6.2011
Marja-Leena Timonen
johtaja
4
MÄNTYKOTILAINEN
Elämän haitekkia Koskenkodilta
-Koskenkoti 20 vuotta 11.6.2011
20 vuotta on jo aika kunnioitettavan pitkä aika. Näinä
vuosina on ehtinyt tapahtua paljon ja olla monenlaista kiistaa niin rahasta kuin rakkaudestakin. Moni
ei varmaan tiedäkään miten Koskenkoti liittyy David Beckhamiin? – Koskenkodin edellinen omistaja
oli ortopedi Sakari Orava, joka leikkasi jalkapalloilija
David Beckhamin nilkan. Samoissa kuntouttavissa
toiminnoissa on talo ollut aina Sakari Oravan ajoista
asti ja kuntoutustyö jatkuu edelleen.
Itse kiinteistö on kokenut monenlaista muodonmuutosta vuosien saatossa. Aivan alkuperäistä on jäljellä
vielä jonkin verran mm sisäpuolen puuverhoiluna.
Toissa kesänä oli viimeisin remontti. Piha avattiin
kokonaan: hyvät sadevesisysteemit asennettiin ja
uuden portin ansiosta pääsee autolla nyt pihaan asti.
Nämä olivat tärkeitä muutoksia ja talosta tuli entistä
toimivampi. Organisaatio on kokenut myös monenlaisia muutoksia vuosien saatossa. Kaikenlaisia muutoksia usein pelätään ja epäillään. Usein ne tuovat
kuitenkin paljon hyvää tullessaan ja avaavat uusia
ovia uusiin maailmoihin. Munakasta ei voi tehdä
rikkomatta munia, sanoo ranskalainen sananlasku.
Koskenkodin perustamisvuonna 1991 työskentelin
kesätöissä Mäntykodilla. Terveydenhoitajan opinnot
Kemissä valmistuivat jouluna 1992. Kuulin kerrottavan paljon juuri avatun Koskenkodin toiminnasta.
Taloa kehuttiin hyvin kauniiksi ja tyylikkääksi. Kerran
tehtäväkseni tuli käydä kastelemassa Koskenkodin
pihakukat helteisen viikonlopun aikana. Parin asukkaan kanssa lähdimme hommaa hoitamaan. Jotenkin olin käsittänyt ajo-ohjeet väärin ja päädyimme
takapihan puolelle nokkosten keskelle. Silloin vähän
ihmettelin kerrottuja kehuja. Päästyämme lopulta etupihan pihalle, minua alkoi naurattaa moinen
sattuma.
Koskenkodin perustamisen aikaan OSMK ry:n puheenjohtajana oli Siiri Saarinen. Yhtenä nimivaihtoehtona kerrotaan olleen myös Siirin koti. Koskenkoti
vei voiton; sointuuhan luontoon liittyvä Koskenkoti hyvin isomman sisarkodin Mäntykodin rinnalle.
Koskenkodin tietämissä Oulujoessa on myös ollut
komeat kosket ennen voimalaitosten rakentamista.
Oulujoki ranta tarjoaa kauniit puitteet ulkoiluun ja
Tuira sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla;
ovathan asiakkaamme ympäri Oulua.
Koskenkodin aloittaessa toimintansa se oli lähes pioneerityötä. Vastaavaa toimintaa ei juuri ollut. Oulun
kaupungin toimesta oli päiväsairaala ja Helmer-koti.
Päiväsairaalan tehtyä alkukartoituksen, asiakkaat
MÄNTYKOTILAINEN siirtyivät Helmer-kotiin ja Koskenkotiin. Kaupunki on
ostanut alusta alkaen Koskenkodin tuottamat hoitopäivät. Yhteistyötä on tehty aina hyvässä
hengessä. Ajan kuluessa olemme profiloituneet ja erikoistuneet vaikeiden
tai keskivaikeiden muistisairaiden
kuntouttamiseen. Asiakkaaksi
pääseminen vaatii lähetteen
ja kaupungin hyväksymisen. Asiakkaat ohjautuvat
Helmer-kodin kautta. Asiakkaita on 13 per päivä.
Keskimäärin asiakkaat
käyvät 1-2 kertaa viikossa.
Mutta myös useammin
käyviä on useita. Käyntipäivät räätälöidään tarpeen mukaan yksilöllisesti. Jotkut omaiset käyvät
töissäkin ja silloin tarvitaan
päivätoimintaa 5 kertaa viikossa. Asiakkaiden keski-ikä on
n 82,3 vuotta, mutta ikäjakauma
50 – 100 vuotta.
Henkilökuntaa on neljä henkilöä: terveydenhoitaja, lähihoitaja, autonkuljettaja ja
hoiva-avustaja. Olemme mukana yhteiskuntavastuussa myös monella muulla tavalla: tarjoamme harjoittelupaikkoja lähihoitaja- opiskelijoille, tukitöitä,
oppisopimus-koulutuspaikkoja, työkokeilupaikkoja
ja jaksoja maahanmuuttajille heidän kotouttamisjakson aikana. Eri-ikäiset ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevat rikastuttavat työyhteisöä ja lisäävät
sen moninaisuutta.
Ajan tuhlaaminen on tärkeä osa elämää ja kaikkien
elämään tulee sisältyä aktiivista tekemistä. Asiakkaalle Koskenkoti tarjoaa kuntouttavaa päivätoimintaa. Ymmärrämme kuntoutuksen hyvin laajasti. Fyysinen kuntoutus on ulkoilua ja ryhmäfysioterapiaa ja
porraskävelyä. Psyko-sosiaalinen kuntoutus kattaa
kaiken muun. Asiakkaille tehdään MMSE-testit kerran vuodessa ja tilanteen mukaan useamminkin. Fysioterapeutit tekevät Toimiva-testin asiakkaille myös
kerran vuodessa. Psyko-sosiaalinen toimintamme on
hyvin vilkasta ja monipuolista: retkiä, käden töitä,
laulua, posliinin maalausta yms. Jo toisien ihmisten
tapaaminen ja kotipihaa kauempana käyminen ovat
monelle päivän tai viikon huippuhetkiä. Toimintamme on kotihoitoa tukevaa ja yhteinen tavoitteemme
on että asiakas voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Omainen saa vapaata ja omaa aikaa sillä välin kun
asiakas on Koskenkodilla. Tämä on myös tärkeä nä-
5
kökulma työssämme ja tavoitteemme on myös tukea
omaista tärkeässä ja voimia vaativassa tehtävässään.
Tapaamme usein myös omaishoitajia arkisissa tilanteissaan, joissa syntyy hyviä
keskusteluja. Omaishoitajille on tärkeää tavata myös muita samassa
tilanteessa olevia. Kohtaamiset
venyvät usein pitkiksikin, kun
yhteistä puhumista näyttää
olevan niin paljon.
Asiakkaamme ovat toisaalta hyvin haastavia.
Kaikki taidot ovat tarpeen, ja monenlaista pitää osatakin. Tähän haasteeseen olemme vastanneet opiskelemalla
vanhustyötä niin kirjoista
kuin käytännöstäkin. Opiskelu auttaa myös jaksamaan
työssään. Erilaiset taloudelliset haasteet ja reunaehdot ovat
tulleet osaksi hoitotyötä. Niiden
kanssa painiskelu on varmaan tulevaisuuden yksi suuri haaste. Nähtäväksi
jää mihin suuntaan ja milloin ympäröivä yhteiskuntakin vanhustyötä kuljettaa. Olisi kiva nähdä,
ettei vanhustyötä nähdä vain taakkana ja rasitteena
vaan myös mahdollisuutena.
Koskenkoti on minulle henkilökohtaisestikin hyvin
rakas. Tuira on minulle Toivonimentyttönä kuin kotipihaa. Mieheni kanssa ensimmäinen yhteinen kotimme sijaitsi jokisuulla Merijallin karkkitehdasta
vastapäätä. Näihin liittyy tietysti paljon muistoja
siitä rahasta ja rakkaudesta. Valmistuessani terveydenhoitajaksi v 1992 oli menossa edellinen lamaaika. Hoitajille ei juuri ollut työtä tarjolla: suurten
ikäluokkien eläkkeelle siirtymisestä vasta osattiin
odottaa. Oma haaveeni oli työllistyä kotisairaanhoitoon tai työterveyshuoltoon. Monen sattumankin
kautta sain hoitajan sijaisuuksia Mäntykodilta. (Minun onneksi suurten ikäluokkien sairastavuus alkoi
nousta ja jokunen lapsikin vielä syntyi jollekin.) Tällä tiellä ollaan edelleen ja yhtään ei ole kaduttanut.
Mielenkiintoisia töitä ja haasteita on riittänyt siitä
asti. OSMK on tarjonnut tärkeää toimeentuloa minulle ja perheelleni noin 20 vuoden ajan, ja se ei ole
mikään pikku juttu se!
Oulussa 15.6.2011
Riitta Vesala
Koskenkodin tiimivastaava
6
MÄNTYKOTILAINEN
Vapaaehtoiset vauhdissa
Mäntykodilla teemavuonna
Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi.
Teemavuosi toteutetaan kaikissa EU-jäsenmaissa.
Vuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä vapaaehtoistoiminnan
arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan
toimintaan. Lisäksi teemavuonna halutaan kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästä merkittävästä työstä.
Vapaaehtoistoiminta on vuoden aikana esillä tapahtumissa ja viestinnässä. Vuoden aikana kiitetään vapaaehtoisia sekä esitellään erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja ja tarinoita niiden takana.
Oulun Seudun Mäntykodin vapaaehtoisilla tukihenkilöillä on ollut toimelias kevätkausi. Erilaisia tapahtumia on järjestetty pitkin kevättä hyvällä menestyksellä. Ulkoilmatapahtumien onnistumiseen on mukavasti vaikuttanut onni säiden suhteen. Sekä Pyörätuolipilkit että Liikuta minua -tapahtuma vietettiin
kauniissa kevätsäässä. Mäntykodin toiminnan kannalta vapaaehtoisten mukana olo on ollut aina erittäin tärkeää. Vakituisen henkilökunnan työmäärää
keventämällä ja asukkaille virikkeitä tuomalla heidän
panoksensa on korvaamattoman arvokasta. Erilaisten tapahtumien lisäksi osastoilla on kevään mittaan
pidetty esim. tiedeuutisia, runopiiriä ja lehtipiirejä.
Kiinteistötyöryhmän miehet ovat myös olleet usein
Mäntykodilla touhuamassa, mistä heille suuri kiitos.
Mäntykodilla ja yhteistyökumppaneiden kanssa on
myös järjestetty erilaisia koulutuksia vapaaehtoisille. Vares-keskus järjesti hätä-ensiapukoulutuksen
huhtikuussa, toukokuussa oli koulutusta muistisairauksista Mäntykodilla Oulun Seudun muistiyhdistyksen avustuksella. Kouluttajana oli Aila Rahtu. Lisäksi
järjestettiin vapaaehtoisten työnohjauskoulutusta.
Oulun Seudun Mäntykoti ry
etsii uusia vapaaehtoisia ystäväksi vanhuksille kotiin ja
tapahtuma-avustajaksi Mäntykotiin. Suunnittelemme
yhdessä sinulle sopivan vapaaehtoistoimintamuodon,
jossa voit olla avuksi ja iloksi
vanhuksen elämässä.
Ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Kaisa Öhman – 044 5504 808, .
kaisa.ohman@mantykoti.fi.
Olli Juntura
MÄNTYKOTILAINEN 7
Kevään tapahtumia
Pyörätuolipilkit
Oulujoen uistelijat ry:n ja Mäntykodin yhteistoimin
järjestämä Pyörätuolipilkki -tapahtuma oli tarmokkaan yhteistoiminnan taidonnäyte. Nallikarin kevätjäillä toteutettu tapahtuma onnistui komeasti uupumaan jääneestä kalansaaliista huolimatta. Kirpeän
kaunis kevätsää suosi pilkkijöitä ulkoilumielessä.
Kuvioon kuului luonnollisesti makkaranpaistoa ja
eväiden nauttimista. Jäälle aurattu kulkureitti helpotti huomattavasti kulkua pilkkipaikalle, mistä kiitos
Oulujoen uistelijoille. Jään kantavuus tuli testattua
kahden pikkubussin voimin. Pyörätuolipilkeistä oli
myös juttua radiossa sekä Yleisradion että Radio
Pookin aalloilla.
Pilkkitapahtuma onnistui mainiosti saaliin vähäisyydestä huolimatta.
8
MÄNTYKOTILAINEN
Katsele, kuuntele kevättä
Mäntykodin posliininmaalauskerho Kerttu Karjalaisen johdolla järjesti näyttelyn 19.4. talven saavutuksistaan ruokasalissa. Jari Suomalainen vastasi
musiikista viulunsa kera. Tapahtuma oli avoin ulkopuolisellekin yleisölle. Kauniit posliiniteokset olivat
esillä Mäntykodissa muutaman päivän. Pääsiäisen
aikaan sopivasti mukana oli hienoja posliinimunia
ja paljon muita kauniisti maalattuja posliiniesineitä.
Posliinikerhon toiminta on toiminut suurelta osin
omaishoitajien innostuksen pohjalta. Kerho toimii
jäsenilleen henkireikänä ja jaksamisen edistäjänä.
Ryhmässä on saanut vertaistukea ja ystävyyttä samassa elämäntilanteessa olevilta. Harrastus on monilla myös jatkunut omaishoidon päätyttyä ja tuo yhä
mukavaa sisältöä elämään.
Katsele, kuuntele kevättä tapahtumassa ihailtiin posliinimaalauskerhon töitä ja viulisti Jari Suomalainen esiintyi.
MÄNTYKOTILAINEN Vapputanssit
Mäntykodin perinteiset vappukekkerit järjestettiin
perjantaina 29.4. Päivi Mattson fysioterapiasta piti
jumppaa asukkaille ja Kalevi Ilkka tarjosi musiikilliset antimet.
Vapputansseissa otettiin ensin kunnon lämmittelyjumppa Päivi Mattsonin johdolla.
9
10 MÄNTYKOTILAINEN
Liikuta minua
Mäntykoti osallistui myös kansalliseen Liikuta minua
-tapahtumaan omalta osaltaan perjantaina 13.5.
Tällä kertaa meitä oli avustamassa reipas opiskelijaporukka Oulun lyseon IB -luokalta sekä normaalikoulun opettajaharjoittelijat. Lenkki vedettiin läpi
kiitettävällä vauhdilla, jonka jälkeen vielä jumpattiin
fysioterapeutti Annika Pajarin johdolla Mäntykodin
pihalla. Musiikista vastasi Haipolan Pertti. Ilmojen
suosiessa oli mukava ulkoilla pihamaalla makkaranpaiston ja kahvittelun merkeissä. Nordea pankki
kustansi tarjoilun.
Kevään mittaan järjestettiin myös muutamia musiikkiesityksiä ruokasalissa ja osastoilla. Esiintyjinä olivat
mm. Pertti Haipola ja Vasket -yhtye.
Vakituiset vapaaehtoiset ja
opiskelijat täyttivät pihan
mukavalla meiningillä Liikuta
minua -tapahtumassa.
Mäntykodin porukka eteni
vauhdilla aurinkoisessa
säässä.
MÄNTYKOTILAINEN 11
Muistot avaavat lukkoja
”Noita kukkia oli kotonani ruukkukasveina. Hortensia, sehän on äitienpäiväkukka!” Oulun Mäntykodin
muistelupiiriläisten ajatukset palasivat seitsemänjopa yli kahdeksankymmenen vuoden taakse.
Näytin tietokoneelta kuvia Brasilian matkaltani. Tunnistimme kuvista meille tuttuja kasveja. Kuten hortensioita, jotka maapallon toisella puolella kasvavat
muhkeina pensaina.
Olen kevään 2011 aikana pitänyt Mäntykodissa muistelupiiriä neljä kertaa, kerran kuukaudessa. Ensimmäisellä kerralla muistelimme ekaluokan opettajia,
toisella sukelsimme lapsuuden tärkeisiin paikkoihin,
laulujakin tuli käytyä läpi.
Kolmannella kerralla tunnistimme 1930–50-lukujen
musiikkia. Tässä tietokone ja sen Youtube osoittautui
erinomaiseksi apuvälineeksi. Kuuntelehan (itsekin jo
seniori) sieltä usein iki-ihanan Tauno Palon laulua.
Ja tietokone oli apuna sitten kuvien katselussakin.
Monelle piiriläisille on tärkeää vain läsnäolo ja kuuntelu. Muistelu ilman kommunikointia on sekin tärkeää työtä aivosoluillemme. Sitä paitsi kaikilla ei ole
samanlaista ilmaisukykyä – tai se on heikentynyt,
kuten myös kuulo tai näkö.
Mutta koulumuistojen ”ihme” hämmästytti. Eräs
piiriläinen kuin heräsi unesta vuolaasti kertomaan
lapsuudenkokemuksiaan Suomesta ja Ruotsista. Menimme mukaan huimaan agenttitarinaan.
Kaikkihan me kannamme mukanamme tarinoita. Nyt
iän ja vaivojen kertyessä nuo muistot pyrkivät esiin,
lohduttavatkin. Siksi tulisi kaivaa muistilokeroita, antaa aivoillemme töitä, toisten kanssa tai yksinkin, kaikilla niillä aisteilla ja toiminnoilla mitä meillä vielä on.
Muistipiirin vetäjänä olen jo nyt saanut arvokkaita kokemuksia, mutta tunnen olevani vasta alussa.
Miten ottaa kaikki ryhmäläiset tasapuolisesti huomioon? Ja samalla huomata yksittäisen henkilön
tärkeät muistot. Miten itse olla olematta kuiva luennoitsija? Ja joskus voisi naurukin raikaa.
Sen olen jo huomannut, että musiikki ja kuvat avaavat monia lukkoja.
Riitta Mäkelän vetämässä muistelupiirissä tunnistettiin mm. kukkia ja lintuja
Riitta Mäkelä
12 MÄNTYKOTILAINEN
TOHO – Työssä On Hyvä Olla
Onnistunut rekrytointi vanhustenhuoltoon -projekti
Väestöennusteen mukaan ikäihmisten määrä kasvaa
voimakkaasti ja samaan aikaan työikäisten osuus väestöstä pienenee. Ikääntyvien ihmisten hoitoon ja
huolenpitoon tarvitsemme jo nyt uusia työntekijöitä.
Hoivapaineet ovat voimakkaita ja suurimmillaan ne
ovat jo 2020 ja 2030 –luvuilla. On hyvä miettiä työn
uudelleen organisoimista, jotta voimme huolehtia
hyvin vanhusten hoidosta. (Tilasto: Tilastokeskus ja
Väestöennuste 2050)
Mäntykodissa lokakuussa 2008 alkanut Työ- ja elinkeinokeskuksen rahoittama hanke vastaa osaltaan
tähän haasteeseen. Olemme mukana työllistämässä
ja kouluttamassa uusia vanhustyöntekijöitä ja lupautuneet työllistämään projektissa 20 henkilöä vuodessa. Projektissa etsitään vanhustenhoidon alalle
soveltuvia ja sitoutuvia työnhakijoita yhteistyössä
Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Työsuhteessa
oleville työntekijöille järjestetään vanhustenhuoltoon työpaikkana liittyvää koulutusta sekä ohjataan
hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen. Työnhakijoille järjestetään myös mahdollisuuksia tutustua vanhustyöhön myös muilla toimenpiteillä mm.
työelämäharjoittelun, -valmennuksen ja –kokeilun
avulla. Kaikki työnhakijat eivät ole työllistyneet tai
ole harjoittelussa Mäntykodissa, vaan osa on vanhustyössä jossain toisessa työpaikassa.
Vuoden 2011 aikana projektissa on työllistynyt 22
henkilöä palkkatuella, joista 13 on korkeimmalla
korotetulla palkkatuella. Lisäksi työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa tai työkokeilussa on ollut
18 henkilöä. Eli jo tässä vaiheessa vuotta projektille
asetetut tavoitteet ovat täyttyneet.
Haasteena projektissa on ollut löytää vanhustyöstä
kiinnostuneita sekä alalle soveltuvia, tiimityötaitoisia työntekijöitä. Viimeisten kahden vuoden aikana projektissa on keskitytty löytämään työttömistä
työnhakijoista niitä, jotka haluavat ja pystyvät opiskelemaan alalle. Työntekijöiden kanssa on solmittu
oppisopimuksia mm. lähihoitajan opintoihin sekä
hoiva-avustajan opintoihin. Tässä on tarvittu myös
tiimien apua, jotta työssä oppiminen sekä työnohjaus työssä ja opinnoissa ovat onnistuneet.
Tänä vuonna TOHO –työntekijät ovat osaltaan kehittäneet yhdistyksen toimintaa. Nyt on saatu valmiiksi
asukkaiden elämätarinataulut, joita on tehty yhteistyössä niin vanhusten kuin omaistenkin kanssa. Jokaisella pitkäaikaisessa hoidossa olevalla vanhuksella
on huoneessaan taulu, joka kertoo hänen elämänä
tärkeimmistä asioista. Tämä auttaa hoitajia ymmärtämään ja kohtaamaan dementoituneita asukkaita.
Lisäksi viriketoimintaa ja yleistä tiedottamista yhdistyksen toiminnasta on lisätty. Virikeohjauksesta on
tehty myös tarkat tilastot toiminnasta ja osallistujista. Tällä hetkellä Mäntykodissa ei ole enää virikeohjaajaa, mutta toivottavasti syksyllä voisimme palkata
uuden ja innovatiivisen työntekijän tähän työhön.
Viestintäassistentti palkattiin keväällä kehittämään
ja lisäämään toiminnan näkyvyyttä. Hänen työpanoksensa näkyy myös tässä lehdessä.
Kiitos tiimeille, että olette jaksaneet ohjata niin harjoittelijoita kuin työllistettyjäkin työssään. Palaute
ohjauksesta on ollut positiivista.
Hyvää kesäaikaa!
Toivottaa: Kaija Luukinen
Projektiohjaaja
044 5504 836
kaija.luukinen(at)mantykoti.fi
mantykoti.fi/projektit/toho
MÄNTYKOTILAINEN 13
Ensimmäiset hoiva-avustajat
valmistuivat 31.5.2011
Mäntykodissa ja Koskenkodissa harjoittelijoina aloittaneet ja työllistämistuella palkatut hoitoapulaiset
valmistuivat kevään päätteeksi Pohjois-Suomen koulutuskeskuksesta. Päättäjäisjuhlassa oli lämmin ja
iloinen tunnelma. Sekä kouluttajat että oppilaat kiittelivät toisiaan ja kurssia vuolain sanoin. Kouluttaja
Katariina Haapakoski luonnehti kurssilaisten ryhmähenkeä mainioksi, eikä liikutuksen hetkiltäkään vältytty. Aino Tallgren piti
opiskelijoiden puolesta
kiitospuheen, jossa hän
luonnehti koulutusta
onnistuneeksi ja kiitteli Mäntykotia ja PSK:n
kouluttajia hyvästä yhteistyöstä. Suurin osa
opiskelijoista aikoi kurssin jälkeen hakeutua
alalle lisäopintoihin tai
jatkaa töitä harjoittelupaikoissaan. Johtaja
Marja-Leena Timonen
toi TOHO -projektin
vetäjien Kaija Luukisen
ja Eero Multasuon kera
Mäntykodin tervehdykset ja onnittelut kukkien kera kurssilaisille.
Tilaisuuden päätteeksi
nautittiin kakkukahvit.
mahdollisuudella, jotta avustajan työstä saataisiin
suurempi hyöty. Lisäksi toivottiin enemmän opastusta erilaisten sairauskohtausten tunnistamiseen
ja siihen, miten toimia sairauskohtaustilanteessa.
Koulutus on myös saanut osakseen hieman laajempaa kritiikkiä, sillä sen on pelätty vievän töitä
lähihoitajilta ja luovan uuden naisvaltaisen matala-
TOHO -projektin Kaija Luukinen ja hänen sijaisensa Eero Multasuo tutkivat Katariina Haapakosken
Hoiva-avustaja koulu- johdolla ”potilaan” vointia. Hoiva-avustajakoulutuksessa oli teorian lisäksi paljon käytännönlätus oli ensimmäinen heistä koulutusta.
laatuaan Oulussa ja
koulutus kesti 8 kuukautta. Jokaisella opiskelijalpalkka-alan. Yleisesti alalla kuitenkin nähdään, että
la on ollut henkilökohtainen ohjaaja työpaikalla.
hoiva-avustajakoulutus on muuta hoitotyötä tukeva
Koulutuksella pyritään monipuolistamaan työlliskurssi, joka mahdollistaa alalla työskentelyn hieman
tymismahdollisuuksia työvoimapulasta monin paivähäisemmillä vaatimuksilla kuin varsinainen lähikoin kärsivällä hoiva-alalla. Hoiva-avustaja auttaa
hoitajan koulutus. Hoiva-avustajakoulutus antaa
työpaikallaan hoitajien työtä ja vapauttaa hoitajia
silti hyvän pohjan jatko-opiskelulle, esimerkiksi juuri
keskittymään hoitotyöhön kun avustaja auttaa asiaklähihoitajakoulutukseen tai sosiaali- ja terveysalan
kaita syömisessä ja pukemisessa ynnä muissa arjen
perustutkintoon. Tervehdyspuheessaan Mäntykodin
askareissa ja työtehtävissä, joihin ei tarvita lähihoijohtaja Timonen korosti koulutuksen työllistävyyden
tajan tai sairaanhoitajan koulutusta. Vanhustyössä
merkitystä ja uuden ammattitaitoisen työvoiman
hoiva-avustaja voi olla vanhukselle jutteluseurana
saamista eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle.
ja koulutuksessa korostuu myös sosiaalinen puoli.
Lisäksi kahvipöytäkeskusteluissa nousi esiin vanhusTosin opiskelijoiden taholta toivottiin tehtäväkuvan
tenhoidossa yleisestä palkkatuella työllistämisestä
laajentuvan tulevaisuudessa mm. lääkkeiden antoeroon pääseminen.
14 MÄNTYKOTILAINEN
Hoiva-avustajakoulutusta on kehitetty talven aikana ja nyt koulutus sisältää lähihoitajan tutkinnosta
kasvun tukemisen ja ohjauksen sekä kuntoutumisen
tukemisen osiot. Lisäksi sisältönä oli kotityöpalveluammattitutkinnosta avustamis- ja asioimispalvelut.
Kurssia kehitetään mahdollisesti tulevaisuudessa tut-
kinnon suuntaan. Oulussa Oulun Osaamiskeskus Oy
kouluttaa syksyllä alkavalla kurssilla 20 uutta hoivaavustajaa. Haku koulutukseen on 19.8.asti ja se on
työvoimapoliittinen koulutus.
Olli Juntura
Mäntykodin edustusto ja vastavalmistuneet hoiva-avustajat: Eero Multasuo, Kaija Luukinen, Ritva Keskimmäinen-Koskela, Laura Karvonen, Marja-Leena Timonen, Aino Tallgren ja Jari Ehovuo. Kuvasta puuttuu Satu Keski-Kuha.
MÄNTYKOTILAINEN Uusia työntekijöitä
Jenni Martimo, Mari Tuppi, Terhi Kumpula, Merja Posio
Arvoisa kannatusjäsenyydestä kiinnostunut
Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi Oulun Seudun Mäntykoti ry:n kannatusjäseneksi. Yhdistyksen sääntöjen mukaan kannattajajäseneksi voivat liittyä henkilöt tai oikeuskelpoiset
yhteisöt.
Hallitus hyväksyy kannatusjäsenet hakemuksen perusteella. Yhdistyksen syyskokous hyväksyi
30.11.2010 jäsenmaksun suuruudeksi henkilöjäseniltä 20€/vuosi ja yhteisöjäseniltä 100€/vuosi. Toimitamme pankkisiirtolomakkeen kannatusjäseneksi liittyneelle. Yhdistys pitää kannatusjäsenistä yhdistyslain vaatimaa luetteloa.
Yhdistys käyttää kannatusjäsenmaksutuotot vapaaehtois- ja tukihenkilötoimintaan ja sen kehittämiseen. Maksu ei velvoita teitä maksamaan sitä seuraavina vuosina.
Lisätietoja saa puh. 044-5504 801/Marja-Leena Timonen.
15
Elämän virta
Vuolas on elämän virta,
pyörteitä, mutkia
mutaista vettä,
Purojen poljento
tulla mukaan,
tarttua suurempaan.
Kulkea kolhujen halki,
tyynessä tyyntyä hiljentymään.
Pian on edessä karikot, kivet.
Vinhasti viettävä virta,
kiireellä kohtalo,
satamaan saapuu.
Meri jo näkyy
ja meressä
-syliAnja Kustaava