Yleisiä ohjeita posterin tekoon - Viestintäpiste Laurea Leppävaara

Comms. - Viestintäpiste
Laurea-ammattikorkeakoulu
Leppävaara
Yleisiä ohjeita posterin tekoon
Toukokuu 2013
Sisällys
1. Yleistä posterista1
2. Suunnitteluohjeita2
2.1. Mitä haluat kertoa aiheestasi?
2
2.2. Toteutusvaihe2
2.3. Kuvat posterissa2
2.4. Tulosteet ja painatukset
3
3. Luettavuus ja typografia4
3.1. Rivivälit4
3.2. Fontit5
4. Tekstinosat5
4.1. Otsikot5
4.2. Korostukset 6
5. Rivin pituus ja typografia6
6. Värien käyttö7
7. Sanastoa8
8. Askel askeleelta9
1. Yleistä posterista
Posterilla tarkoitetaan tietotaulua, tutkimusjulistetta tai julistetta. Se on hyvin yleinen
tapa julkistaa tutkimustyötä ja tuloksia tieteellisten kokouksien yhteydessä lähes jokaisella tieteenalalla.
Tieteellisellä posterilla kuvataan tutkimusta ja sen tuloksia lyhyesti ja ytimekkäästi. Se
koostuu johdannosta, aineisto- ja menetelmäkuvauksista, tuloksista sekä
johtopäätöksistä.
Ammatillisella posterilla voidaan kuvata esimerkiksi jonkin ryhmän toimintaa, projektin
tapahtumia ja niin edelleen. Posterin sisältö on hyvin vapaamuotoinen.
Mainostavassa posterissa käytetään kuvia enemmän ja niiden on oltava laadukkaita,
tekstin jäädessä vähemmälle.
Tieteellinen posteri
Ammatillinen posteri
Mainostava posteri
2. Suunnitteluohjeita
Posterin tulee olla tyylikäs, selkeä, informoiva ja se tulee nähdä vähintään muutaman
metrin päästä. Se on samalla käyntikortti itsestäsi ja edustamastasi tahosta.
Älä tee posteria hätiköiden vaan varaa sen suunnitteluun ja toteutukseen riittävästi
aikaa. Mieti mikä, kuka tai ketkä ovat kohderyhmäsi. Tuleeko posteri sijaitsemaan
ilmoitustaululla, onko se käteen annettava esite vai teetetäänkö sitä varten oma
standi?
2.1. Sisällön sommittelusta
Keskity olennaisiin asioihin. Kaikki haluamasi asiat eivät välttämättä mahdu posterille.
Selvitä kohderyhmäsi tausta ja tiedontarpeet.
Aloita siis suunnittelu hahmottelemalla tyylikäs kokonaisuus. Kysy muiden mielipiteitä,
koska posteria työstäessä saattaa tulla sokeaksi omalle työlleen. Selkeys lisää
luettavuutta.
2.2 Ohjelmia posterin tekoon
Toteutusvaiheessa posterin laatimiseen olisi hyvä käyttää jotain graafiseen suunnitteluun
tarkoitettua taitto- ja piirto-ohjelmaa (esim. InDesign, MS Publisher).
Tekstinkäsittelyyn tai esitysgrafiikkaan tarkoitetut ohjelmia kuten Word ja PowerPoint voi
käyttää tietyin rajoituksin.
2.3 Kuvat posterissa
Kuvien tulee olla hyvälaatuisia. Kuvan laatuun vaikuttaa kaksi asiaa:
1. Valokuvia tulostettaessa käytetään 150–400 dpi-tuumatarkkuutta käytettävän
tulostus- ja painomenetelmän mukaan. Kuvan katseluetäisyys (ja näin ollen myös
kuvan/julisteen koko) vaikuttaa siihen, nähdäänkö valokuvassa kuvapisteitä.
Värivalokuvan pistetiheydeksi riittää useimmissa tapauksissa 300 dpi-tarkkuus.
Mustesuihkutulostimella minimi on 150 dpi-tarkkuus tavalliselle paperille
tulostettaessa. Digitaaliset kuvatulostimet pystyvät 400 dpi-tarkkuuteen tarvittaessa.
2. Värisyvyys värikuvissa tulisi olla vähintään 24 bittiä. Harmaasävykuvissa riittää 8
bittiä. Nykyään kuitenkin jos esim. otetaan digikuvia, bittisyys on automaattisesti väh.
24 bittiä (JPEG-kuvatiedostomuodossa suurin mahdollinen tallennettava värisyvyys on
24 bittiä).
Muista tarkistaa kuvien käyttöoikeus!
Laurealla on käytössään Pixhill-kuvapankki (entinen Future Imagebank). Valitse
haluamasi kuvat, kerää kuvien koodit ja lähetä koodit Viestintäpisteen assistentille
(comms@laurea.fi). Assistentti lähettää kuvista painokelpoiset versiot.
Kuvat, taulukot ja tekstit tulee suurentaa riittävästi. MS Excelillä tehtyä grafiikkaa käytettäessä, muista säätää tekstien
koot oikein. Tarkista lopputulos esikatselussa
moneen kertaan, tarkista tekstit ja kuviot
moneen kertaan.
Kuvia valitessa muista, että ihminen on kiinnostavampi kuin esine. Silmät huomataan aina
ensin.
2.4 Posterin koko
Posteri kannattaa suunnitella suoraan A0 tai
01-kokoon. Liian iso posteri on helpompi muuttaa
pienemmäksi, kuin toisin päin, jolloin muun muassa
mahdolliset kuvat kärsivät laadullisesti.
Mikäli olet saanut toimeksiannon, tarkista posterin
koko. Painatus tai tulostuspaikasta kannattaa selvittää minkä kokoisia tulosteita on mahdollista saada
ja millaiselle materiaalille.
Arkkikoot (millimetreinä)
A0
A1
A2 A3 A4 A5
A6 A7 A8 A9 A10 841 x 1 189
594 x 841
420 x 594
97 x 420
210 x 297
148 x 210
105 x 148
74 x 105
52 x 74
37 x 52
26 x 37
3. Luettavuus ja typografia
3.1 Rivivälit
Postereissa tekstin koko on suhteutettava paperin kokoon ja siihen, kuinka kaukaa
lukijan odotetaan pystyvän tekstit lukemaan. Jo A3-kokoisella paperilla 18 pisteen
teksti näyttää pieneltä. Tavoitteena voidaan pitää sitä, että posteri on luettava vielä
noin kahden metrin päässäkin.
Riviväli on pystymitta kahden tekstirivin peruslinjan välillä. Lähtökohtana voit pitää
sitä, että rivivälin on syytä olla aina vähintään pistettä suurempi kuin kirjainkoko,
etteivät yläpidennykset pääse kolhimaan yllä olevan rivin alapidennyksiä.Paperille on
hyvä jättää myös tyhjiä tiloja rytmittämään tekstiä. Rivivälin tehtävänä on erottaa
rivit toisistaan, mutta jos väli on ylettömän suuri, teksti näyttää suurelta joukolta
irtorivejä, jotka eivät liity toisiinsa.
Tehtävässä taittotyössä on yritettävä löytää kirjasintyyppi ja riviväli, jotka sekä tuottavat helposti luettavaa tekstiä että ovat hyvässä ja taloudellisessa suhteessa tilaan,
joka on käytettävissä.
3.2 Fontit
Kapea fontti on luettavampaa kuin leveä. Kursivoitu ja lihavoitu tekstityyppi ovat
korostusta varten. Kun valitset fonttia ja päätät riviväleistä, tarkkaile ainakin
seuraavia yksityiskohtia: selkeät kirjaimet, erikoismerkit ja numerot. Tekstissä ei saa
olla liikaa koukeroita. Kaunokirjoitus voi olla kaunista, mutta saattaa liiallisena
haitata luettavuutta. Hyvin avoimet, pyöreät ja leveät kirjasintyypit ovat pitkissä teksteissä hankalia lukea sujuvasti ja ne vievät myös paljon tilaa. Avoimet, pyöreät fontit
ovat vaikeita luettavia isoina. Päätteellinen eli antiikva kirjasintyyppi on
luettavampaa kuin päätteetön, groteski. Pienaakkosin kirjoitettua tekstiä on helpompi
lukea, kuin suuraakkosin kirjoitettua tekstiä.
Kuvatekstin tulee selkeästi erottua leipätekstistä. Monesti käytetään sekä poikkeavaa
pistekokoa että jotain toista leikkausta, esimerkiksi kursiivia.
4. Tekstinosat
4.1 Otsikot
Otsikoiden tule erottua muusta tekstistä paitsi fontin ja myös johdonmukaisesti
määriteltyjen välien avulla. Yhteenkuuluvat asiat ovat lähellä toisiaan, uuteen asiaan
siirrytään isomman välin kautta. Pääotsikko tulee olla riittävän isolla. Ala- ja
väliotsikot ja niiden tasot täytyy pystyä erottamaan yhdellä silmäyksellä. Voit
käyttää hyväksesi sekä kokoeroa että vahvuuseroja. Väliotsikko liitetään siihen
asiallisesti kuuluvaan tekstiin siten, että sen yläpuolelle jätetään enemmän tyhjää
tilaa kuin sen alapuolelle.
Jos otsikot ovat pitkiä, älä käytä versaaleja eli isoja kirjaimia. Muista johdonmukaiset
välit otsikoiden ja muun tekstin välillä.Otsikon fontti voi olla eri kuin leipätekstissä.
Tällainen ratkaisu auttaa myös lukijaa erottamaan otsikot omiksi kokonaisuuksikseen.
Otsikkoina suositaan groteskeja eli päätteettömiä kirjasintyyppejä.
4.2 Korostukset
Tekstin korostuksessa kannattaa käyttää puolilihavia ja lihavia kirjasinleikkauksia muun
muassa nimissä ja kun puhutaan tärkeästä asiasta. Kursiivia käytetään termeissä ja
sitaateissa. Värityksiä ei kannata käyttää ohuisiin kirjaimiin, sillä painojälki saattaa tulla
suttuiseksi. Alleviivausta ei juurikaan käytetä, koska se rikkoo alapidennykset.
Älä käytä ohjelmien valmiita tekstiefektejä, esimerkiksi Word Art -varjoja ja -varjostuksia, ellet ole ensin varmistanut painosta tai tulostuspaikasta niiden painokelpoisuutta.
Vektorigrafiikkaohjelmien ne efektit, jotka tehdään poluiksi eli grafiikaksi muutettuihin kirjaimiin, onnistuvat yleensä hyvin painossa. Käytä niitä kuitenkin säästeliäästi ja
harkiten.
5. Rivin pituus ja palstan leveys
Tekstipalstan leveys vaikuttaa ratkaisevasti fonttikokoon ja riviväliin. Yhdelle riville pitää
mahtua useita sanoja. Jos tekstissä on paljon pitkiä numerosarjoja kuten lukuja, palstan
tulee olla varsin leveä, etteivät luvut pakottaudu jakautumaan usealle riville.
Tämä ratkaisu vie kuitenkin tilaa enemmän kuin useapalstainen vaihtoehto. Hyvin pitkät
rivit ovat myös hankalia lukea, koska silmä joutuu liikkumaan liikaa. Yleisesti voidaan sanoa että monipalstaisen taittoratkaisun riville tulisi mahtua 3 - 6 sanaa, jotta luettavuus
pysyy hyvänä. Kirjasintyypistä ja koosta riippuen palstoitetun tekstin riville tulisi mahtua
noin 35 - 50 merkkiä. Huomioi että myös välilyönnit ja välimerkit ovat merkkejä.
Jos halutaan yhdelle sivulle kolme vierekkäistä palstaa kahden sijasta, pitää tarkistaa
marginaalien mahdollinen kavennus sekä fontin ja sen koon suhteuttaminen kapeampaan palstaan. Jos taas fonttikoko uhkaa pienentyä suurennuslasia vaativan kokoiseksi
mikrotekstiksi, kannattaa harkita yhtä leveähköä palstaa, jolloin fonttikokoa voidaan
suurentaa.
Erilaisia tekstin linjaustapoja ovat vasemmalle tasattu, oikealle tasattu, keskitetty ja
tasapalsta. Vasempaan reunaan tasattu teksti on luettavampaa kuin tasapalsta. Tasapalsta säästää tilaa ja tuottaa säntillisemmän mutta helposti myös laatikkomaisen ulkoasun.
Tasapalstaisessa tekstissä sekä vasen että oikea reuna ovat tasattuja viimeistä riviä lukuun ottamatta. On otettava huomioon, että palstan tulee olla riittävän leveä suhteessa
fonttikokoon. Tavutuksen pitää olla sitä tehokkaampaa, mitä kapeampi palsta on. Sanaja merkkivälien pitää antaa joustaa hiukan ja kappaleet tulee erottaa.
Esitteissä ja postereissa kappaleet voidaan erottaa kappaleiden väliin jäävällä tyhjällä
rivillä. Ensimmäisen kappaleen alku voidaan lukijalle osoittaa anfangilla eli aloitusmerkillä. Yhdessä artikkelissa tai luvussa ei käytetä kuin yhtä aloitusmerkkiä.
6. Värien käyttö
Väreillä voidaan vaikuttaa. Eri väreillä viestitään eri asioita.
Liiallinen kikkailu ja monien värien käyttö voi tuottaa liian kirjavan lopputuloksen.
Vallankumous, rohkeus, rakkaus
Vaara, voima, onnellisuus
Petos, mustasukkaisuus
Luonto, tasapaino, kateus
Lojaalius, usko, ylpeys
Nöyrä, kirkollinen, viileys
Viattomuus, puhtaus, vapaus
Kuolema, high-tech, valta
Arkisuus, tasaisuus, tavallisuus
Anonyymi, rauhallisuus
Värillisten taustojen kanssa pidä huolta, että taustan ja tekstin välille muodostuu riittävä kontrasti.
Muista kontrasti.
Muista kontrasti.
Ylläoleva on Goethen väriympyrä. Päävärit keltainen, punainen ja sininen ovat keskellä.
Toisen asteen värit oranssi, vihreä ja violetti saadaan sekoittamalla pääväreistä ja
kolmannen asteen värit edelleen näiden yhdistelmästä. Vastavärit sijoittuvat ympyrässä
vastakkain. Lämpimin väri, punaoranssi, on vaakasuorassa oikealla, asteikon kylmin
sinivihreä vasemmalla.
7. Sanastoa
Aktiikvat Päätteellinen kirjasintyyppi, ylöspäin kaartuvat linjat ovat laihoja ja alaspäin kaartuvat paksuja esimerkkinä Georgia, Times New Roman
Anfangi Nostetaan tekstin, kappaleen tai luvun ensimmäinen merkki muusta tekstistä poikkeavaksi
Gemena
Pienet kirjaimet esimerkiksi a, b, c
Groteskit Kirjasintyyppi, jotka ovat leikkaukseltaan tasavahvoja päätteettömiä, esimerkkinä Verdana, Arial ja Helvetica
Kultainen leikkaus
Sommittelun perussääntöjä. Esteettisesti miellyttävä. Katsottava asia keskellä kuvaa ei usein näytä hyvältä. Kts. alareunassa oleva kuva.
Otsikko Tehtävänä on kertoa pääasia tekstin sisällöstä ja motivoida käyttäjää lukemaan tekstiä eteenpäin
Versaali
Isot kirjaimet esimerkiksi A,B,C
8. Askel askeleelta
Muoto
• harvoin lineaarinen, enemmänkin MindMaptyylinen
• katseen kulkusuunnan ohjaaminen
• kokoerot ja muut kontrastit
• kultainen leikkaus
• kuvituksen ja värien voima
• katseeen liikkumista tuetaan dynaamisella
sommittelulla
Tekstit ja palsta
• rivit lyhyitä ja vasemmalle tasattuja
• tavutusta mahdollisimman vähän
• lyhyitä, ytimekkäitä ilmaisuja
• tiivistä tekstisi olennaisimpaan
• otsikot
• pääotsikko isolla ylälaitaan
• muut otsikot asiayhteyteensä
• otsikot hyvin lyhyitä, tiivistelmä aiheestansa
Havaitsemisen lainalaisuudet
• yhteenkuuluvat asiat ovat lähellä toisiaan
• suuri on tärkeää
• lämpimät värit lähentävät, kylmät etäännyttävät
• ihminen on kiinnostavampi kuin esine
• silmät huomataan aina ensin
• aina jotain tuttua, aina jotain uutta ja yllättävää...
Posterin rakenne
• otsikko
• alaotsikko/alaotsikoita
• selitysteksti/lyhennelmä aiheesta/ tekstikappaleita
• kuvitus: graafi/kuvio/kuva
• yhteystiedot
• lisätietojen saaminen
• tapahtuman/esityksen aika, paikka
• mahdollinen ilmoittautuminen
Katsojalle yhtäaikaa helppoa ja kiinnostavaa
• selkeä rakenne
• tiivis ilmaisu
• riittävän isoa
• riittävät kontrastit
• huoliteltu ulkoasu
• elävää ja virheetöntä tekstiä
• teknisesti hyvä kuvat/grafiikat, jotka antavat
selkeästi lisätietoa
Vähintään kolme eri informaatiotasoa
• aihe, kohderyhmän huomion herättäminen
• selittävää informaatiota
• jonkinasteinen oivallus tai elämys
Yksityiskohtia
• leipätekstiin vain yhtä fonttia ja sen eri leikkauksia.
• otsikko voi olla eri fontilla
• tehosteeksi voi valita jonkin erikoisfontin
• selkeys on olennaista
• vältä VERSAALEJA, gemenoita helpompi
lukea
• käytä riittävän isoa fonttikokoa suhteessa
lukuetäisyyteen