Lue lehti tästä

Transcription

Lue lehti tästä

2014
Opitaan
yrittämään
Käytännän taitoja ja elämänhallintaa yrittäjyyskasvatuksella
Elisenvaaran koulussa.
Sivu 5
JYMY luomujäätelöä Aurasta
Jäätelössä on maku
avainasemassa.
Sivu 6
Pui parhaat
päältä
Auranmaalla on valtavasti yrityksiä.
Täällä valmistetaan laadukkaita
tuotteita ja monipuolisia palveluita.
Nyt auranmaalainen osaaminen on
tiivistetty yhdelle nettisivulle, johon on
rekisteröity toimialoittain yli 1300
paikallista yritystä.
– Nettisivuston avulla asukkaat löytävät
alueemme yritykset, ja yritykset löytävät toisistaan yhteistyökumppaneita,
sanovat Auranmaan elinkeinoasiantuntijat Riikka Peippo ja Lassi Rosala.
Lue lisää sivulta 17.
Aitoauranmaa.fi-sivusto lanseerataan virallisesti käyttöön perjantaina 28.11.
Yritykset tärkeä
osa kuntaa
Yhteistyö hyvää, mutta
kehityskohtiakin löytyy.
Sivu 8
30 vuotta
taksiyrittäjänä
Ei riitä, että vain ajaa autoa,
Jouni Frantti kertoo.
Sivu 21
Kokonaisvaltaista
hyvinvointia
Sun Sali tarjoaa palveluita,
jotka auttavat jaksamaan
arjessa.
Sivu 23
Luovaa
yrittäjyyttä
ja uskoa
kotiseutuun
Auran keskustaan avattiin syksyllä
uusi valokuvausstudio. Omistaja
Eliisa Laine kaavaili yritystään ensin
Turkuun, mutta muutti mieltään
sopivan vuokratilan löydyttyä
lähempää omalta kotipaikkakunnalta.
Fysioterapeutin koulutuksen
valokuvaamiseen kekseliäästi
yhdistänyt Laine on tyytyväinen
päätökseensä ja muistuttaa, että
pienessä kunnassa voi olla
yllättäviäkin voimavaroja, joita ei
isossa kaupungissa ole.
Lue lisää Laineesta ja hänen
yrityksestään sivulta 25.
Auran joulunavaus
Koko perheen joulutapahtuma 28.11.
Sivu 3
2
Yritteliäs Auranmaa 2014
PÄÄKIRJOITUS
Toivetta paremmasta
Tätä kirjoittaessa talven ensimmäiset
lumisateet ovat saapumassa Auranmaalle. Perinteinen alkavan talven ja
joulun lähestymisen merkki on myös
Yritteliäs Auranmaa -lehden ilmestyminen.
Vuoden takaisesta kirjoituksestani
ei taloudellinen tilanne ole ainakaan
parantunut. Jatkuvalla syötöllä saamme kuulla talousennusteita, joita on
korjattu alaspäin. Suomen tilanne on
erityisen huono. Meillä on suuri rakennemuutos menossa, vientimarkkinamme eivät tahdo päästä kasvuun ja
kilpailukykymme on viimeisten kymmenen vuoden aikana romahtanut.
Syitä tähän voi jokainen osapuoli
hakea ihan itsestään. Työllistämisen
kustannusten voimakas nousu, byrokratian lisääntyminen, kokonaisveroasteen kasvu, työmarkkinoiden jäykät
rakenteet ja niin edelleen. Listaa voisi
jatkaa loputtomiin.
Kaikkia tehtyjä virheitä on mahdotonta korjata kerralla. Aloitettava kuitenkin
on, vaikka pienin askelein, mutta nopeasti.
Toivottavasti ensi keväänä maamme saa
toimintakykyisen hallituksen, joka pystyy
tekemään tarvittavat päätökset, jotta kansantalous pääsee uudelleen kasvu-uralle.
Paljon positiivistakin on ilmassa. Auranmaalla on syntynyt uutta yritystoimintaa, joka luo työpaikkoja ja taloudellista
aktiviteettia alueellemme. Monet vanhat
yritykset ovat pärjänneet hyvin kilpailussa
näinä vaikeina aikoina ja palkanneet uutta
väkeä. Olemme tähän lehteen keränneet
hyviä artikkeleita osasta näistä alueemme
yrityksistä ja yrittäjistä. Jokainen varmasti
löytää itselleen mukavia juttuja luettavaksi.
Joulun valmisteluissa on hyvä muistuttaa, että on tärkeää suosia mahdollisimman paljon oman alueemme yritysten
palveluja ja tavaroita. Kun suuntaamme
jouluun käyttämämme eurot omalle alueelle, saamme työllistettyä paikallisia
yrittäjiä sekä heidän työntekijöitään
ja näin ollen edistämme taloudellista
hyvinvointia. Käyttäkäämme siis mahdollisimman paljon Auranmaan yrittäjien ja yritysten tuottamia tuotteita ja
palveluita, kun hankimme lahjoja ja
muita joulun tarvikkeita.
Auran Yrittäjät järjestää perinteisen
Joulunavauksen taas tänäkin vuonna.
Joulunavaus järjestetään 28.11.2014
kello 18 alkaen Auran torilla.
Tilaisuuden ohjelmassa muun muassa Auran kunnanjohtajan tervehdys
ja jouluvalojen sytytys. Paikalla myös
joulupukki ja -muori sekä paljon muuta mukavaa. Toivotan kaikki tervetulleiksi koko perheen tapahtumaan.
RAUHALLISTA JOULUN
ODOTUSTA KAIKILLE!
Hannu Hakala
puheenjohtaja, Auran Yrittäjät ry
Monta tapaa tehdä hyvää
Joulu lähestyy. Ensimmäisen
adventtisunnuntaihin on aivan pian. Se päivä on muodostunut perinteiseksi naistenlionsklubi LC Aura/Sisun
joulukonsertin päiväksi.
Toivomme mahdollisimman monen päättävän lähteä
konserttiin nauttimaan jouluisista sävelmistä, rauhoittumaan omaan joulun odotukseen ja mahdollistamalla näin
monta tapaa tehdä hyvää.
Monimuotoista lionstoimintaa voi kuvata juuri näillä sanoin: monta tapaa tehdä
hyvää.
Erilaisten palvelumuotojen, esim. vanhusten ulkoiluttamisen lisäksi avustamme
monia kohteita taloudellisesti.
Konsertin järjestäminen
vaatii vapaaehtoisilta työpanosta toteutuakseen, mutta
myös hyviä yhteistyökumppaneita, yrityksiä ja yhdistyksiä, jotta korkeatasoisen
konsertin tuoman mielihyvän
lisäksi syntyy taloudellista
tuottoa, jolla voidaan tukea
erilaisten hankkeiden toteuttamista ja avustustoimintaa.
Taloudellista apua on ku-
Yritteliäs Auranmaa
Julkaisija: Auran Yrittäjät ry
Jakelulevikki: 11 000 kpl
Painopaikka: Salon Lehtitehdas, Salo 2014
Ilmoitusmyynti, Ilmoitusvalmistus ja toimitus:
Trival Oy, puh. 020 7411 600
Päätoimittaja: Leena-Maija Pärssinen / Trival Oy
leena-maija.parssinen@trival.fi, 044 700 9000
Toimittajat: Paula Koskinen, Johanna Lehtola, Paula
Pihlava, Anni Rajasto, Maria Rantanen, Olli Toivanen
Jakelu: Yritteliäs Auranmaa jaetaan osoitteettomana ryhmäjakeluna Postin osoiterekisterin mukaan kaikkiin talouksiin Aurassa, Koski TL:ssä, Marttilassa, Mellilässä, Oripäässä, Pöytyällä,
Tarvasjoella, Yläneellä ja Tortinmäessä.
Lisäksi jakelupistejakeluna Aurassa.
Jakelupäivä 25.11.2014
Yritteliäs Auranmaa 2014 -lehti on luettavissa sähköisenä,
osoitteessa www.trival.fi
Trival Oy
Asiakaspalvelu:
Puh. 020 7411 600
PL 42, (Kauppalankatu 2B)
32200 LOIMAA
info@trival.fi - www.trival.fi
luneen vuoden aikana voitu
antaa mm. seutukunnan
omaishoitajien Olohuonetoimintaan, esikoululaisten
uimakouluun, Sisu-stipendiin sisukkaasta koulutyöstä
yläasteen päättävälle oppilaalle, nuorisovaihtoon, tässä
vain muutamia esimerkkejä.
Erityisinä yhteistyökumppaneina toimivat Auran
sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, joiden välityksellä
voimme antaa tarvitseville
lahjakortteja joulunajan ruokahankintoihin, äitienpäiväksi lahjakortteja vähävaraisten
äitien erilaisten tarpeellisiin
palveluihin tai esimerkiksi
sukkalankoja terveyskeskuksen vapaaehtoisille kutojille,
jotta jokainen syntyvä vauva
saa lahjaksi ihanan pehmeät
villasukat.
Kiitos hyville yhteistyökumppaneillemme.
Maarit ja Sami
Hurmerinta: Rakkauden
ja lämmön aika
Tänä vuonna Auran kirkossa esiintyvät Maarit ja Sami
Hurmerinta, tutut artistit jo
1970-luvulta lähtien.
Nuoremmalle väelle
Maarit tuli tutuksi edelliseltä Vain elämää-kaudelta.
Joulunkonsertin ohjelmassa
on perinteisiä joululauluja,
mutta myös muita Maaritin
tunnettuja kappaleita.
Kaikkiin esitettäviin
kappaleisiin he ovat tehneet
omat sovituksensa. Tulkaa
kuulemaan! Se on yksi tapa
tehdä hyvää.
Tilaisuuden järjestää
LC Aura / Sisu. Tilaisuuden
tuotto käytetään lapsi- ja
nuorisotyön sekä terveyttä
ja liikuntaa edistävän toiminnan tukemiseen ja eri
avustuskohteisiin.
Lippu/ohjelmalehtinen
15 €.
Lippuja myydään Lippupalvelussa, Auran Hiuspalvelussa, Kukka Fuksiassa ja Parturi-Kampaamo
Jaana Murrolla.
Lipunmyynti kirkon ovella
alkaa tunti ennen konsertin alkua.
Auran Yrittäjien hallitus vuodelle 2015
Puheenjohtaja:
Hannu Hakala, A-Tiilikate Oy
Muu hallitus:
Vaito Aalto, Hannele Aittamäki, Leena Hakala, Arvo
Laakso, Pertti Leppäkoski, Harri Muurinen, Sauli
Nuolemo, Ari Toivonen
 
Auran Yrittäjät ry:n yhteystiedot: 
auran@yrittajat.fi
www.auranyrittajat.fi
Auran Yrittäjät ry
c/o A-Tiilikate Oy
Hannu Hakala
PL 20, 21381 AURA
Puh. (02) 486 460 - gsm 0500-780 145
hannu.hakala@a-tiilikate.fi
3
4
Teksti: Maria Rantanen
Maakunta nousuun rohkeudella
– Talous ei ole lähtenyt vuoden takaisesta
nousuun, epävarmuuskin on lisääntynyt,
aloitti Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter.
Munter puhui Turun Logomossa 11.10.
järjestetyssä Varsinais-Suomen Yrittäjien
gaalassa, jonne kerääntyi maakunnan yrittäjiä, heidän puolisoitaan sekä yhteistyökumppaneitaan.
– Nyt tarviaan rohkeutta. Rohkeutta, jotta
saadaan maakuntamme nousuun.
Hanna Munterin mukaan yrittäjiä jos joitakuita voidaan luonnehtia rohkeiksi.
– Rohkeus tarkoittaa oikeiden asioiden
tekemistä pelosta huolimatta. Yrittäjät ovat
siis rohkeita jokainen. Yrittäjiä tarvitaan nyt
enemmän kuin koskaan, hän totesi.
Juhlassa palkitut auranmaalaiset
Kuntakohtaiset yrittäjäpalkinnot
Ehdotuksen palkitsemisesta tekevät Varsinais-Suomen Yrittäjät -aluejärjestön
paikallisyhdistykset.
Aura: Auraosa Oy, yrittäjät Arto Lehtiniemi, Jaakko Lehtiniemi, Laura Lehtiniemi
Marttila: Louhintaliike Heimo Portaala Oy, yrittäjä Harri Portaala
Kyrö, Pöytyä: MV-Tuotteet Oy, yrittäjät Keijo Virtanen, Kimmo Virtanen,
Jukka-Pekka Virtanen, Tiina Virtanen
Tarvasjoki: Tarvaspinnoite Oy, yrittäjä Ari Virtanen
Yläne: Tmi Juha Lehtonen, yrittäjä Juha Lehtonen
Maakunnallinen palkinto Piikkiöön
Alallamme on paljon harmaata taloutta,
koska tarjontaa on niin paljon, kertoi
viihdealan yrittäjä Kyösti Mäkimattila.
Yläneläinen Tunnelmatuotanto Oy palkittiin yrittäjäpalkinnolla vuosi sitten, tänä
vuonna Mäkimattila esiintyi gaalassa
Varjokuva-yhtyeensä kanssa.
Kannustavia esimerkkejä ja suunnannäyttäjiä tarvitaan. Rohkeat toimijat saivat tunnustusta Logomossa, sillä yrittäjägaalassa palkittiin 29 menestyksekästä varsinaissuomalaista yritystä kuntakohtaisilla palkinnoilla.
Maakunnallinen yrittäjäpalkinto luovutettiin piikkiöläiselle Oy NIT Naval Interior
Team Ltd:lle. NIT on meriteollisuusyritys,
joka on erikoistunut laivojen vaativimpien sisustustöiden kokonaistoimituksiin. Se
suunnittelee ja toteuttaa muun muassa ravintoloita ja kylpyläosastoja loistoristeilijöihin
sekä autolauttoihin.
– Haluamme palvella Turkua ja muita
Auraosa palkittiin kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla. Varsinais-Suomen Yrittäjien
puheenjohtaja Hanna Munter luovutti tunnustuksen Jaakko Lehtiniemelle.
huipputelakoita tekemällä asiakkaan hyväksi kaikkemme. Teemme työn täydellisyyttä
tavoitellen ja avoimesti. Mahdollisista ongelmista kerrotaan asiakkaalle hyvissä ajoin
eikä vasta sitten, kun on pakko, toimitusjohtaja Jari Suominen avasi NITin toimintaperiaatteita.
– Maamme luottoluokitus laski, julkinen
sektori paisuu ja holhoominen lisääntyy.
Yksilön vastuu tulee antaa takaisin, Munter
painotti.
Yrittäjäpalkintojen lisäksi gaalassa jaettiin neljä Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin
Timanttiristiä 40 ja 50 vuoden yrittäjyydestä.
Tunnustus 50 vuoden yrittäjyydestä anYksilön vastuu takaisin
nettiin paraislaiselle Seija Ruohoselle sekä
Puheenjohtaja Henna Munter peräänkuulutti 40 vuoden yrittäjyydestä ristin saivat raigaalapuheessaan myös vallitsevaan politiik- siolainen Jukka Liukas, taivassalolainen
kaan ennalta-arvattavuutta. Verotuksen ja Merja Jalonen ja uusikaupunkilainen Terttu Lundelin.
sääntelyn tulisi olla kohtuullista.
Palkinnot kourassa, mutta hymyä ei vielä heltiä. Kyrön MV-Tuotteiden Keijo Virtanen (oik), Tarvaspinnoitteen Ari Virtanen ja pyhärantalaisen Hilannon Myllyn Janne
Hilanto (taustalla).
5
Teksti: Anni Rajasto
Käytännön taitoja ja elämänhallintaa yrittäjyyskasvatuksesta
Elisenvaaran koulussa opitaan yrittämään
joidenkin oppiaineiden kanssa. Esimerkiksi
historiassa yrittäjyyskasvatus toimii tavattoman huonosti, kun taas yhteiskuntaoppiin se
sopii paljon luontevammin, Höyssä toteaa.
Kurkistus työelämään
vapaaehtoistoiminnan kautta
Joni Söderlund ja Madina Lakkonen ovat olleet tyytyväisiä valinnaisainevalintaansa.
Yrittäjyyskasvatuksella on Elisenvaaran koulussa Pöytyällä pitkät perinteet. Elisenvaaran
yläkoulun yrittäjyyskurssia järjestetään vapaasti valittavana eli valinnaisaineena tänä
syksynä jo kuudetta kertaa. Kurssi pyrkii herättämään oppilaiden omaa yrittäjähenkeä ja
yritteliäisyyttä, ja se sisältää markkinointia,
liikeideoiden suunnittelua ja toteuttamista
sekä tutustumisretkiä lähialueen yrityksiin.
Elisenvaaran lukiossa yrittäjyyskasvatusta on opetettu vapaasti valittavana aineena jo
lähes kymmenen vuotta. Kurssilla opiskelijat
perustavat pienryhmissä oman miniyrityksen, jota he pyörittävät vuoden ajan. Lisäksi
kurssilla opetellaan esimerkiksi kirjanpidon
ja vastuunkantamisen perustaitoja, ja kaikki
oppiminen tapahtuu itse tekemällä.
Yhdistäminen aineopetukseen
lukiossa haastavaa
Lukion yrittäjyyskurssin vastuuopettajana on
alusta asti toiminut historian ja yhteiskuntaopin opettaja Ari Höyssä, joka kiittelee kurssia erityisesti sen käytännönläheisyydestä ja
tavanomaiselle lukio-opiskelulle tarjoamasta
vastapainosta. Höyssän mukaan yrittäjyyskasvatuksen yhdistäminen lukio-opetukseen
Lyhyesti
• Elisenvaaran koulu perustettiin 1927
Karjalassa.
• Pöytyällä Elisenvaaran koulu aloitti
toimintansa 1948.
• Elisenvaaran yläkoulussa opiskelee
238 oppilasta, lukiossa oppilaita on
132.
• Elisenvaarassa työskentelee 34 opettajaa, kaksi rehtoria ja kolme koulunkäyntiavustajaa.
ei kuitenkaan ole täysin mutkatonta.
Elisenvaaran lukiossa yrittäjyyskasvatusta on toteutettu pääosin muusta opetuksesta
erillään. Höyssän mielestä yrittäjyyskasvatus toimii parhaiten omana pakettinaan, joka
voidaan räätälöidä sopivaksi osaksi muuta
kurssitarjontaa. Sen sijaan ammatilliseen
koulutukseen hän arvelee yrittäjyyskasvatuksen istuvan helpommin.
– Yrittäjyyskasvatus jää lukio-opetuksessa enemmän esittelyluontoiseksi tutustumisjaksoksi osittain siksi, ettei lukio tarjoa opiskelijoilleen kaupallisia taitoja, joihin yrittäjyyskasvatuksen voisi luontevasti yhdistää.
Sillä ei myöskään ole yhteistä tarttumapintaa
Yrittäjyyskurssi järjestetään Elisenvaaran lukiossa joka toinen vuosi, ja sen vastinpariksi
on kaavailtu Auranlaakson kansalaisopiston
kanssa yhteistyössä toteutettavaa vapaaehtoistyön opintojaksoa. Syksyllä ensimmäistä
kertaa alkanut kurssiuutuus sisältää luentoopetuksen lisäksi harjoittelujakson, jonka
opiskelijat pääsevät tekemään valitsemissaan
paikoissa. Lähes kaikki kurssin harjoittelupaikoista liittyvät tällä kertaa vanhustenhoitoon.
Yrittäjyyskurssin käynyt oripääläinen
abiturientti Iida Eskola on yksi vapaaehtoistoiminnan opintojakson valinneista opiskelijoista. Matkailualasta kiinnostuneen ja oman
kahvilayrityksen pitämistä yrittäjyyskurssilla kokeilleen Eskolan mielestä kurssien
suurin hyöty on päästä kokeilemaan asioita,
joita voisi esimerkiksi kuvitella tekevänsä
tulevaisuudessa ammatikseen.
Myös Ari Höyssän mielestä opintojaksot
tarjoavat oppilaille oivan tilaisuuden nähdä,
kiinnostaako tietty ammattiala heitä todella.
Lisäksi opiskelijat saavat kursseista itsevarmuutta ja kokemusta, jonka avulla he voivat
esimerkiksi kesätöitä hakiessaan markkinoida
omaa osaamistaan potentiaalisille työnantajille.
Ei koulua vaan elämää varten
Yläkoulun yrittäjyyskurssin yhtenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden itseluottamusta ja kannustaa heitä omatoimisuuteen
ja aktiivisuuteen. Yläkoulun rehtori Mika
Virtanen näkee yrittäjyyskasvatuksen ennen
kaikkea yleissivistävänä ja elämää varten
valmentavana opintokokonaisuutena.
– Yrittäjyyskasvatus on mennyt aimo
harppauksin eteenpäin siitä, mitä se joskus
oli. Nykyään yrittäjyyskasvatuksessa tähdätään siihen, että oppilaat osaisivat ja uskal-
taisivat asettaa itselleen tavoitteita ja hoksaisivat, mitä he voisivat tehdä niiden saavuttamiseksi. Tarkoitus ei ole pakottaa jokaista
oppilasta yrittäjäksi, vaan antaa valmiuksia
toimia yhteisön jäsenenä, Virtanen selittää.
Lukion rehtori Outi Jalonen muistuttaa,
että toisaalta esimerkiksi yrittäjyyteen liittyviä taitoja ja ominaisuuksia opitaan muuallakin kuin yrittäjyyskasvatuksessa. Esimerkiksi
rahanhankinnassa ja opiskelijakunnan asioita
hoitaessaan opiskelijat oppivat samaa yrittäjämäistä asennetta kuin yrittäjäkursseilla.
Ei koskaan tylsää
Molempien rehtorien mielestä yrittäjyyskasvatuksella on tilausta kaikilla kouluasteilla,
ja esimerkiksi yläkoulun puolella yrittäjyyskurssi onkin vuodesta toiseen saavuttanut
suuren suosion oppilaiden keskuudessa.
Yhdeksäsluokkalaiset Madina Lakkonen
ja Joni Söderlund ovat olleet tyytyväisiä
valinnaisainevalintaansa, ja erityisesti Söderlundia kiinnostaa myös ura yrittäjänä.
– Olen miettinyt, että perustaisin tulevaisuudessa oman autokorjaamon. Ajattelin,
että yrittäjäkurssin avulla saisin tietoa siitä,
miten yrityksen perustaminen ja pitäminen
toimii. Suurin hyöty kurssista onkin siinä, että sillä opitut tiedot helpottavat elämää: jos
menee joskus esimerkiksi yritykseen töihin,
niin kurssin kautta on jo saanut tietoa siitä,
Söderlund kertoo suunnitelmistaan.
Kuten lukiossa, myös yläkoulun yrittäjyyskurssilla opiskelu on pääosin toiminnallista ja projektikeskeistä. Kurssin vastuuopettaja Pirjo Raitalan mukaan opetuksen räätälöinti suurille oppilasryhmille on toisinaan
haastavaa, sillä opetuksessa on osattava ottaa
huomioon jokaisen oppilaan yksilölliset taidot ja tarpeet. Kampaamoyrityksen perustamista miettineen Madina Lakkosen kertoman
perusteella yrittäjyyskasvatuksessa on kuitenkin onnistuttu hyvin – ja opiskelu on kivaa.
– Vaikka sen hetkiset tehtävät loppuisivat, tunneilla keksitään aina lisää tekemistä. Yrittäjyyskurssilla ei ole koskaan tylsää,
Lakkonen päättää.
6
Jymy tavoittelee koko Suomen markkinoille
Auralaisessa luomujäätelötehtaassa valmistuu muun muassa
vaniljajäätelöä.
Jymy-teamiin kuuluvat Erkki Mikola (vas.), Samuli Suominen, Horst Neumann, Jyrki Sukula ja
Olli Suominen.
Maito tulee Turun Tortinmäestä,
kerma Hämeenlinnasta ja mansikat
Suonenjoelta. Kaikki mahdollinen
on kotimaista ja luomua.
– Muualta voisi saada enemmän
ja halvemmalla, mutta me haluamme, että raaka-aineet ovat Suomesta ja mahdollisimman läheltä,
sanoo Samuli Suominen.
Auran Sisulan eli Leafin entisen
makeistehtaan ruokala on saanut uuden elämän. Tänä syksynä tiloissa
aloitti toimintansa Suomisen Maito
Oy:n jäätelötehdas. Tehdas tuottaa
Jymyksi ristittyä luomujäätelöä.
Ajatus jäätelötehtaasta sai
alkunsa, kun luomumaitotilalla
työskentelevät tortinmäkeläisveljekset Samuli Suominen ja Olli
Suominen saivat tarjouspyynnön
pääkaupunkiseudulta.
– Horst Neumann, Erkki
Mikola ja Jyrki Sukula ottivat
meihin yhteyttä ja kysyivät, kiinnostaisiko yhteistyö. He tarvitsivat
kosketuspintaa maidon tuotantoon.
Lähdimme innolla mukaan, Samuli
Suominen kertoo.
Maku avainasemassa
Kaikki kävi nopeasti. Suomisen
Maidon toimitusjohtaja Horst
Neumann vieraili Suomisten maitotilalla. Kesällä tehtaan toimitilat
Aurassa remontoitiin ja jäätelömakuja alettiin testailemaan.
– Laitteet tulivat Englannista
elokuussa ja syyskuun alussa en-
simmäiset jäätelöt saatiin kauppaan. Auran K-marketin kauppias
Pertti Leppäkoski oli ensimmäinen rohkea, joka otti Jymyt myyntiin, Samuli Suominen kertoo.
Sen jälkeen Jymyä ovat ottaneet
valikoimiinsa muutkin Turku–Helsinki-akselin kaupat ja luomuliikkeet.
Muualtakin on jo riittänyt innostuneita.
Myös yrittäjät tihkuvat kunnianhimoa: Jymy halutaa laajentaa
kaikkien suomalaisten ulottuville.
– Uuden pienen tehtaan luomuja lähijäätelö kiinnostaa. Loppupeleissä se on kuitenkin maku, joka
myy, Olli Suominen lisää.
Ja makuun, jos johonkin, Jymyssä panostetaan. Makuvaihtoehtoina ovat suklaa, mansikka, maitokahvi ja vanilja sekä uusimpana
uutuutena puolukka.
– Meillä maut eivät tule pusseista tai aromeista vaan aidoista
aineista. Kokeilimme ensin tehdä
vaniljajäätelöä uutteesta, mutta kun
teimme sen kunnon luomuvaniljatangosta, ei tarvinnut kauaa miettiä, kumman valitsemme.
Suomalaisille
maistuu jäätelö
Suomisen Maidon osakkaat uskovat, että luomujäätelölle löytyy kysyntää. Kotimaista isompaa jäätelöalan toimijaa ei enää
ole, vaan ne on myyty kansainvälisille jäteille, kuten Unileverille
ja Nestlelle.
Samuli Suominen muistuttaa,
että suomalaiset ovat kovia jäätelönkuluttajia.
– Suomalaiset kuuluvat Euroopan kolmen kärkeen jäätelön kulutuksessa. Suomessa syödään muistaakseni asukasta kohdin vuosittain
13 litraa jäätelöä.
Aura on ollut hyvä paikka pistää jäätelötehdas pystyyn.
– Maitoautomme ajaa tästä
ohi, joten koukkaus ei ollut paha. Kunta on suhtautunut meihin
myös todella suopeasti. Ja Mäkelän rakennukselle kiitos nopeasta
remontista ja hyvästä yhteistyöstä,
kaikki on toiminut loistavasti, Olli
Suominen jatkaa.
NYT
NYT RAHOITUSTARJOUS
RAHOITUSTARJOUS UUSIIN
UUSIIN JA
JA KÄYTETTYIHIN
KÄYTETTYIHIN AUTOIHIN
AUTOIHIN 1,5%
1,5%
NYT
RAHOITUSTARJOUS
UUSIIN
JA
KÄYTETTYIHIN
AUTOIHIN
1,5%
23.10.-8.11.
TEHTYIHIN
KAUPPOIHIN
NYT RAHOITUSTARJOUS
UUSIIN
JA KÄYTETTYIHIN
1,5%
23.10.-8.11.
TEHTYIHIN
KAUPPOIHINAUTOIHIN
NYT
RAHOITUSTARJOUS
UUSIIN
JA
KÄYTETTYIHIN
AUTOIHIN
1,5%
23.10.-8.11.
TEHTYIHIN
KAUPPOIHIN
NYT
RAHOITUSTARJOUS
UUSIIN
JA KÄYTETTYIHIN
AUTOIHIN
1,5%
23.10.-8.11.
TEHTYIHIN
KAUPPOIHIN
Ford
Focus
1.6
Nissan
Qashqai
1.6L
Skoda
Octavia
Combi
LMC
Cruiser
Liberty
Ford Focus 1.6
Nissan Qashqai
1.6L
Skoda
Octavia Combi LMC Cruiser Liberty
23.10.-8.11.
TEHTYIHIN
KAUPPOIHIN
105
Trend
Acenta
1,2
Ambiente
732G
Erillisvuoteet
23.10.-8.11.
TEHTYIHIN
KAUPPOIHIN
Ford
1.6
Nissan
Qashqai
1.6L
Skoda
Octavia Combi LMC
Cruiser
Liberty
105 hv
hvFocus
Trend M5
M5
Acenta 2WD
2WD
1,2 TSI
TSI
Ambiente
732G Ti
Ti
Erillisvuoteet
4-ov., 26 tkm
5MT MY10, 54 tkm
67 tkm
59 tkm
Tee hyvä kauppa Loimaalla!
Ford
Focus
1.6
105
hv26
Trend
4-ov.,
tkm M5
-11
Ford
Focus
1.6
105
hv26
Trend
M5
4-ov.,
tkm
-11
Ford
Focus
1.6
105 hv26
Trend
4-ov.,
tkm M5
-11
105
hv26
Trend
4-ov.,
tkm M5
-11
4-ov.,
26
tkm
-11
-11
Nissan
Qashqai
Acenta
2WD
5MT MY10,
54 tkm 1.6L
-11
Nissan
Qashqai
Acenta
2WD
5MT
MY10,
54
tkm 1.6L
-11
Nissan
Qashqai
1.6L
Acenta
2WD
5MT MY10,
54 tkm
-11
Acenta
2WD 54 tkm
5MT MY10,
-11
5MT
MY10,
54 tkm
-11
-11
Skoda
Octavia Combi LMC
Cruiser
Liberty
1,2
TSI Ambiente
732G
Ti
Erillisvuoteet
67 tkm
59 tkm
-12
-11
Skoda
Octavia
Combi
LMC
Cruiser
Liberty
1,2
TSI Ambiente
732G
Ti
Erillisvuoteet
67
tkm
59
tkm
-12
-11
Skoda
Octavia Combi 59
LMC
Cruiser
Liberty
1,2tkm
TSI Ambiente
732G
Ti
Erillisvuoteet
67
tkm
-12
1,2
TSI Ambiente
67 tkm
-12
67
tkm
-12
-12
-11
732G
Ti Erillisvuoteet
59 tkm
-11
59
tkm
-11
-11
19.990
17.890
17.980
17.890
54.990
17.890
17.980
17.890
54.990
19.990
17.890
17.980
17.890
54.990
19.990
17.890
17.980
17.890
54.990
19.990
Marrasale
5000
KYSY
Marrasale jopa
jopa
5000 €/auto.
€/auto.
KYSY MYYJILTÄMME.
MYYJILTÄMME.
17.890
17.980
19.990
17.890
54.990
Marrasale jopa
5000 €/auto.
KYSY MYYJILTÄMME.
17.890
17.980
17.890
54.990
19.990
Marrasale jopa
5000 €/auto.
KYSY MYYJILTÄMME.
www.poytya.fi
Pöytyän kunta
puh. (02) 481 000 tai
kunta@poytya.fi
Marrasale
Marrasale jopa
jopa 5000
5000 €/auto.
€/auto. KYSY
KYSY MYYJILTÄMME.
MYYJILTÄMME.
la 10-14
la 10-14
la 10-14
la 10-14
la 10-14
la 10-14
7
Teksti: Olli Toivanen
Bio-Expert laajentaa
lamasta huolimatta
PIKKU-LAHTO II ESITTÄYTYY
TULE TUTUSTUMAAN PAIKAN PÄÄLLE
Kauniit, luonnonläheiset ja isot tontit ovat valmiina
rakentajalle. Valittavana on hyvä valikoima tontteja
neliöhinnaltaan 11,55 - 16,50 €. Tontit ovat kooltaan
1200 - 3000 m2. Katso lisää: www. aura.fi/tontit.html
Tai tule juttelemaan kunnantoimistoon lisää.
Aura on vireä kunta, josta on nopeat liikenneyhteydet Turkuun.
Tule turvalliseen maalaismiljööseen, jossa on hyvät peruspalvelut
ja monipuoliset kaupalliset palvelut. Ihan unelma!
Harinen ja Petri Heikkilä Yläneen uudella lämpölaitoksella.
Ekologisiin lämmitysratkaisuihin
erikoistunut Bio-Expert on kuluneen vuoden aikana pyrkinyt vahvistamaan asemaansa täyden palvelun talona. Syksystä 2014 yritys
on tarjonnut kaiken lämpölaitosten toteuttamiseen ja hoitamiseen
tarjottavan aina maansiirrosta ja
rakentamisesta asti. Tämä on johtanut myös täysipäiväisen työntekijän palkkaamiseen ja kahden
henkilön lisäämiseen alihankintaketjuun. Kesäkuussa Bio-Expertin
hoidettavaksi siirtyneellä KöyliönSäkylän sähkölaitoksella yritys
vastaa jopa laitoksen aurauksesta
ja hiekoituksesta.
– Pelletinjakelu ja muu varsinainen toiminta vaati pitkälti samat
koneet. Nyt pystymme organisoimaan toteutuksen loppukäyttäjälle
edullisella tavalla, ja asiakas maksaa vain tehdyistä työtunneista,
kertoo Bio-Expertin perustaja Petri Heikkilä.
Edullisuus ja helppous ovatkin
avainsanoja, kun yksi yritys vastaa
koko projektin toteutuksesta, tar-
vittavasta seurannasta, huolloista
ja korjauksista. Samalla on laajennettu päivystystoimintaa, ja BioExpertin tapauksessa asiakas tietää
aina, mihin ottaa yhteyttä ongelmatapauksissa. Lisäksi Riihikoskelle on valmistumassa varastohalli
pellettien, hakkeen sekä muiden
biopolttoaineiden jakelun helpottamiseksi. Kuluvanan vuonna yritys
tekikin ennätysinvestoinnit varsinaisen toiminnan kehittämiseen ja
uusille toimialoille. Niukat taloudelliset olot pakottivat kuitenkin
keskittymään tuottaviin toimintoihin, ja uusien toimitilojen rakentamista jouduttiin lykkäämään.
– Kaikki ylimääräiset, tuottamattomat investoinnit täytyy pistää jäihin, kunnes tiedetään, mihin
maailma on menossa, toteaa Heikkilä uusien toimistotilojen ja huoltohallin rakentamisesta.
Bio-Expertin lääke lamaan on
kuitenkin hieman erilainen kuin
useimmilla. Muiden irtisanoessa ja
supistaessa toimintaa Heikkilä on
nähnyt tilaisuuden, kun osaavaa
KOKONAISVALTAISET
LÄMMITYSRATKAISUT
- lämpöä pienille ja suurille kiinteistöille -
Huippulaadukkaat, tehokkaat, automaattiset ja
huolettomat hake- ja pellettilämmityskattilat.
Kuka: Petri Heikkilä
Yritys: Bio-Expert Oy
Sijainti: Simeoninkuja 12,
21420 Lieto (virallisesti
kirjoilla Pöytyällä)
Perustettu: 1991
työvoimaa on palannut markkinoille. Elämäntapayrittäjä väittääkin kaksinkertaistaneensa oman
työpäivänsä pituuden, ja myös uudelle työntekijälle riittää tekemistä. Vastikään palkattu Pauli Harinen tasoittaa pihaa kotikylänsä
Yläneen tuoreella lämpölaitoksella. Rahoittajien karatessa useimmilta toimialoilta ei tilanne ole
Heikkilän mukaan lämpöyritystoiminnassa yhtä synkkä. Kiristyvä
kilpailu on kuitenkin jo alentanut
marginaaleja.
– Siinä voisi sanoa, että on
hulluutta joukossa, kun lähdetään
palkkaamaan lisää väkeä talvea
vasten, mutta kyllä me uskomme,
että näillä pärjätään. Silloin, kun
muut viettävät lamaa, täytyy laajentaa, Heikkilä naurahtaa.
Auran kunta, PL 24, 21381 AURA
Kunnanvirasto (02) 486 430, kunta@aura.fi, www.aura.fi
KODINKONEET
• MYY • KULJETTAA • ASENTAA • VIE
VANHAT POIS. Kaikki samaan hintaan!
AURAN
KODINPISTE
Meijerikuja 1, AURA p. (02) 486 0250, 0400 224 455
Liike av. ma ja pe 9-18, la 9-13, muina päivinä 9-17.
Siemenet kuntoon
Palvelemme ammattitaidolla ja nopeasti.
Soita ja varaa aika
TILAA AIKA HETI!
VIHERVAKKA OY
puh. 48649122 / 4864910
• 24 kk takuu vakiona • 24/7 huolto- ja varaosapäivystys •
PUUPELLETTIÄ UA,
AT
TALOUS- JA 1 LA US !
JO
R
TA
Ä
YD
Y
P
Petri Heikkilä 0400 850 167 • Tuula Heikkilä 045 11 22 444
Huippulaadukkaat, tehokkaat, automaattiset
huolettomat hake- ja pelletti lämmityskattilat.
Lämmityksen edelläkävijä jo 50 vuotta!
www.lammitysjarjestelmat.com
24kk takuu vakiona
24/7 huolto ja varaosapäivystys
Puh. (02) 486 460 • Fax (02) 486 6005
8
Teksti: Johanna Lehtola
Yhteistyötä kehutaan, mutta sitä toivotaan myös lisää
Kunnanhallitusten puheenjohtajat:
Yritykset ovat tärkeä osa kuntaa
Auran, Pöytyän, Marttilan, Koski Tl:n ja
Tarvasjoen kunnanhallitusten puheenjohtajilla on kaikilla selkeä kanta yrittäjyyteen. Yrittäjiä tarvitaan ja he ovat
tärkeä osa kunnan toimintaa niin verotulojen tuojina kuin työllistäjinä.
– Mitä enemmän yritykset ovat
kiinnostuneet Aurasta, niin sen paremmin kunnallakin menee. Tuovathan yritykset työtä ja verotuloja.
Yrittäjät ovat osa kuntaa ja heidät on
syytä ottaa mukaan toimintaan yhteistyön
kautta, kuvailee Auran kunnanhallituksen
puheenjohtaja Ritva Vainio.
– Yrittäjät ovat tärkeä osa kuntaa. Pienet yritykset, jotka työllistävät yhdestä aina
kymmeneen henkilöäkin ovat tärkeitä - se
on oman kunnan työllisyydessä aina eteenpäin. Isoilla yrityksillä suhdannevaihtelut
vaikuttavat pieniä enemmän, joten taantuman aikaan pienet yritykset ovat lähes korvaamattomia, Pöytyän kunnanhallituksen
puheenjohtaja Pentti Wärri tiivistää.
Kunnan tärkeimmiksi vaikutus- ja apukeinoiksi yrittäjille Auranmaan kuntien puheenjohtajat mainitsivat kaikki kaavoituspolitiikan ja yritystontit. Lisäksi kaikkien
puheenjohtajien mielestä paikallisia yrityksiä kannattaa suosia kunnan hankinnoissa,
silloin kun se vain on mahdollista.
– Yrittäjyys liittyy loppujen lopuksi
kaikkeen kunnassa, ihan hankinnoista alkaen. Ohjenuorana pitäisi olla paikallisten yrittäjien huomioon ottaminen, kun kunta tekee
hankintojaan, Tarvasjoen kunnanhallituksen
puheenjohtaja Esa Heinonen miettii.
Koski Tl:n kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Tuominen ja Marttilan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaana Majuri
ovat samaa mieltä.
– Periaatteessa yrittäjyys on esillä lähes
kaikissa päätöksissä. Kilpailulainsäädäntö
asettaa omat rajansa kaikkeen, mutta kyllä
sitä pyritään ajattelemaan niin, että paikallisille yrittäjille tarjotaan se mahdollisuus olla
kilpailussa mukana, Tuominen kertoo
– Meillä ei ole käytössä Liedon tapaista yritysvaikutusten arviointi -järjestelmää,
mutta se ei tarkoita sitä, että emme ajattelisi
päätösten vaikutuksia yrityksiin. Kyllä nii-
Kaikki Auranmaan kuntien
kunnanhallitusten puheenjohtajat näkevät kaavoituksen ja
elinkeinopolitiikan tärkeänä
yhteistyöväylänä yritysten kanssa. Tarvasjoella jatkossa asiat
tapahtuvat Uudessa Liedossa,
kun kunta liitetään valtioneuvoston määräyksestä Lietoon
vuodenvaihteessa.
tä pohditaan päätöksiä tehdessä. Mietitään
onko tästä hyötyä kunnan yrittäjille ja onko
tällä työllistävää vaikutusta ja jos on niin
mihin se kohdistuu. Kyllä niitä asioita aina
pohditaan, vaikka sitä ei ole erikseen määritelty, linjaa Majuri.
Paneelikeskusteluja ja
kahvitilaisuuksia
Kaikki kunnanhallitusten puheenjohtajat olivat tyytyväisiä yrittäjäyhdistysten ja kunnan
yhteistyöhön, mutta myönsivät myös, että sitä voi aina olla lisää. Osassa kuntia yhteistyö
ja aamukahvitilaisuudet ovat epävirallisempia ja osassa kuntia yritysyhteistyö on otettu
osaksi kunnan päätöksentekoa.
Esimerkiksi Marttilassa on elinkeinopoliittinen työryhmä, jossa on edustajia
muun muassa yrittäjistä, kunnan virkamiehistä ja luottamushenkilöistä.
- Tämä ryhmä on kokoontunut useinkin
viime aikoina, koska kunta on tehnyt elinkeinopoliittisen ohjelman, missä pyritään
ottamaan huomioon yrittäjät ja rakentamaan
yhteistyötä. Ohjelman on tarkoitus olla hyödyksi kaikille, kuvailee Marttilan Jaana Majuri.
Kunnanhallitusten puheenjohtajat olivat
kaikki tyytyväisiä Auranmaan kuntien yhteiseen Auranmaan Yrityspalvelut -yksikköön,
joka aloitti alkuvuonna. Mukana toiminnassa ovat Aura, Koski, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki.
Yritysyksikön toiminnan lisäksi puheenjohtajat löysivät kehityskohtiakin.
– Ehkäpä kunnassa voisi olla hyödyllistä
vaikka Yläneen ja Pöytyän yrittäjäyhdistysten ja kunnan yhteinen paneelikeskustelu
asioista. Tämän voisi järjestää vaikka kerran
vuodessa ja se varmasti lähentäisi yhteistyötä, Pöytyän Pentti Wärri pohtii.
– Yritysten ja kunnan yhteistyötä voisi
kehittää esimerkiksi markkinoinnilla. Markkinointi voisi olla kunnan puolelta tehokkaampaa. Voitaisiin markkinoida esimerkiksi tontteja, paikallisia yrityksiä ja heidän
tuotteitaan enemmän esimerkiksi messuilla
tai muualla. Näitä on kyllä ollutkin, mutta
voisi olla vielä enemmän, esittää taas Kosken Heikki Tuominen.
Kuntien rajat eivät yrittäjää rajoita
Tulevaisuuteen suhtauduttiin pääosin
valoisasti. Monessa kunnassa yrityksiä on
monipuolisesti ja menestyjiä löytyy. Valtiolta tulevat paineet kuntia kohtaan taas eivät
kunnanhallitusten puheenjohtajien mielestä
saa vaikuttaa yrittäjyyteen kunnassa.
– Yhteydet yrittäjiin täytyy säilyä, oli
se kunta minkä kokoinen tahansa. Vaikka
kunnan rajat suurentuisivat, niin ei se yrittäjän työtä muuta, vaan se yrittäjyyden ydin
pysyy samana. Jos yhdistymiseen joskus
päädytään, niin se voi ehkä jopa auttaa yrittäjiä. Joka tapauksessa yhdistyminen olisi
iso prosessi, joten toisaalta vaikutuksia on
vaikea tällä hetkellä ennakoida, sanoo Auran kunnanhallituksen puheenjohtaja Ritva
Vainio. Auralla ja Pöytyällä on tällä hetkellä
käynnissä selvitys yhdistymisestä.
Tarvasjoella taas muutoksia on edessä jo
heti vuoden vaihteessa. Tarvasjoki liitetään
Lietoon valtioneuvoston päätöksellä. Väistyvä kunnanhallituksen puheenjohtaja Esa
Heinonen ei näe tilannetta yrittäjien kannalta
huonona.
– Tässä ei voi muuta kuin toivoa, että
kehitys tällä alueella jatkuu myönteisenä ja
täällä säilyvät palvelut, asukkaat ja ennen
kaikkea yritykset. Tarvasjoki on kuitenkin
logistisesti hyvällä paikalla Valtatie 10 vieressä ja tonttien hinnat ovat maakuntakeskusta alhaisemmat. Tänne voivat hakeutua
yritykset, joille nämä asiat ovat tärkeitä.
Markkinointi on se asia, joka ratkaisee ja toivottavasti Liedon suuremmat hartiat auttavat
tässä, Heinonen kertoo.
9
Teksti: Paula Koskinen
Tarvasjoki liittyy Lietoon vuodenvaihteessa
Yrittäjät uskovat toimintansa jatkuvan
samanlaisena kuin tähänkin asti
sien vuoksi luokiteltu kriisikunnaksi. Kunnat
yhdistyvät 1. tammikuuta.
Tarvasjoen yrittäjien puheenjohtaja Jari
Laine ei usko, että kuntaliitos juurikaan vaikuttaa tarvasjokelaisiin yrittäjiin.
– Ei se mitään uutta tuo. Uskomme, että
tilanne jatkuu samanlaisena kuin tähänkin
asti. Kuntaliitos on vain pakko hyväksyä,
Laine sanoo.
Aiheesta on puhuttu yrittäjien kesken,
mutta erityistä huolestuneisuutta ei ole ollut
ilmassa. Asukasluvun kasvu vajaasta parista
tuhannesta lähes pariinkymmeneen tuhanteen ei sekään huoleta yrittäjiä.
– Niin kauan kuin kunnan raja pysyy Liedon kohdalla, ei tilanteesta olla huolissaan,
Laine sanoo.
Yrittäjäyhdistykset yhteistyöhön
Tarvasjoella odotetaan vuodenvaihdetta
ristiriitaisin mielin. Valtioneuvosto päätti
kesäkuussa Tarvasjoen ja Liedon pakkoliitoksesta, koska Tarvasjoki on talousvaikeuk-
Tarvasjoella on tällä hetkellä yli 100 toiminnassa olevaa yritystä. Jari Laineen mukaan
yritystoiminta on vilkasta ja kiirettä riittää.
Tarvasjoen ja Liedon yrittäjäyhdistykset
pysyvät erillään myös kuntaliitoksen jälkeen. Yhteistyötä ollaan kuitenkin Laineen
mukaan herättelemässä.
Myös Tarvasjoen kunnanjohtaja Oili Paavola toivoo, että yrittäjäyhdistykset
yhdistäisivät voimansa ja näkisivät alueen
kokonaisuutena. Kaikki lähtee yrittäjistä
itsestään ja heidän oma-aloitteisuudestaan.
– Näen kuntaliitoksen mahdollisuutena
yrittäjien yhteistyöhön. Kun lähdetään esimerkiksi messuille ja saa mukaan isomman
porukan, niin saadaan myös enemmän näkyvyyttä, Paavola sanoo.
Tarvasjoella ollaan viime aikoina satsattu Tyllin yritysalueeseen. Kunnanjohtaja Oili
Paavolan mukaan aluetta kehitetään jatkossakin, vaikka Tarvasjoki liittyykin Lietoon.
– Se tulee olemaan yksi Liedon yritysalueista ja pyrimme saamaan sinne uusia
yrityksiä, Paavola kertoo.
KOTIMAISET
VARAAVAT TAKAT
HORMIT, PALOMUURIT, YM.
TÄYDELLINEN ASENNUSPALVELU
LVI-ASENNUKSET JA TARVIKKEET
Helalantie 13, 21800 KYRÖ
Puh. • Pasi 0400-741 046
• Olli 050 514 1174
www.lviasennustoivonen.fi
• LVI-TYÖT
• ÖLJYPOLTIN HUOLLOT JA -ASENNUS
• MAA JA VESI-ILMA LÄMPÖPUMPUT
• ILMALÄMPÖPUMPUT
• PUTKITYÖT
• KAIKKI LVI-TARVIKKEET
Valitse välittäjäsi harkiten, saat enemmän.
LÄMPÖÄ LÄHELTÄ
TakkaCenterin varaavat takat ovat kotimaista laatutyötä ja ne
valmistetaan Marttilassa. CE-merkittyihin takkoihin saa myös
hormit, palomuurit ja täydellisen asennuspalvelun.
Tutustu koko mallistoon sivuillamme takkacenter.fi.
Asiakkaamme saa vahvan paikallisen osaamisen lisäksi valtakunnallisen ketjun
ja koko OP-Pohjola-ryhmän luotettavan asiantuntemuksen.
Markkinaosuutemme Auranmaan alueella yli 60 %!
OP-Kiinteistökeskus on Suomen vanhin kiinteistönvälitysketju, joka on osa Suomen
suurinta finanssitaloa OP-Pohjola-ryhmää.
Auranmaan alueella sinua palvelee:
Tule käymään tehtaanmyymälässä:
TakkaCenter Oy tehtaanmyymälä
Teollisuustie 1 A, 21490 MARTTILA
Ark. 10-17 La 10-14
Perttu Niemi
Kiinteistönvälittäjä, LKV, YKV,
Aura, Turuntie 2
p. 0400 780 860
Yhdessä hyvä tulee
Auranmaan OP-Kiinteistökeskus Oy
10
Korkeakoulukumppani
yhdistää yrityksen ja
osaajan
Turkulaisten korkeakoulujen ja Turku Science Parkin
yhteisen Korkeakoulukumppani-palvelun avulla alueen yrittäjät voivat hyödyntää yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteisön asiantuntijuutta yhden luukun
periaatteella. Palvelu auttaa etsimään esimerkiksi oikean asiantuntijan, tutkijan tai harjoittelijan yhteistyöprojektin tarpeisiin, eikä yrityksen tarvitse olla perillä
korkeakoulumaailman kiemuroista. Palvelu päätettiin
luoda, kun aiemman palautteen perusteella yrittäjät olivat epätietoisia siitä, kehen ottaa yhteyttä, kun yhteistyö
korkeakoulujen kanssa olisi kiinnostanut.
- Vuonna 2005 lähdettiin kehittämään VarsinaisSuomen liiton myöntämän maakunnan kehittämisrahan
avulla korkeakoulujen seutukuntayhteistyötä, johon
kuului muun muassa korkeakouluyhteyshenkilöitä. Sen
hankkeen yksi konkreettinen lopputulos oli Korkeakoulukumppani, kertoo koulutuspäällikkö Ari Koski, joka
on ollut mukana hankkeen alkuajoista lähtien.
Onnistuneita projekteja on toteutettu lukuisilla eri
aloilla. Yliopisto ja ammattikorkeakoulut pystyvät auttamaan yrityksiä tutkimusten, koulutusten ja opiskelijaprojektien keinoin esimerkiksi materiaalikehityksessä,
kansainvälistymisessä ja markkinoinnissa. Ehkä tyypillisin yhteydenotto koskee markkinointia sosiaalisessa mediassa, jossa uuden sukupolven diginatiiveista
on perinteikkäillekin yrityksille korvaamatonta apua.
Esimerkkinä yhteistyöstä Auranmaan alueella ja ympäristössä on palvelun verkkosivuillakin esitelty koskelaisen Raunion sahan kanssa toteutettu hakkeen koon
optimointitutkimus.
- Lisäksi Loimaan suunnalle on tehty uudenlaisen materiaalin kehittämiseen liittyviä konsultointeja, ja jonkun viikon takaa Marttilasta oli yrityksen laatujärjestelmän kehittämiseen ja sertifiointiin liittyvä toimeksianto, Koski listaa.
Pienistä resursseista huolimatta palvelu onkin toteuttanut perustamisensa jälkeen jo useamman sata
toimeksiantoa. Kaikki yhteydenotot eivät johda konkreettiseen yhteistyöhön, mutta idea itse on saanut yrittäjiltä yksinomaan positiivisen vastaanoton. Yhteydessä
kannattaa myös olla aina ajoissa, sillä oikean tahon löytyminen kuuden korkeakoulun tuhansista työntekijöistä
ja kymmenistä tuhansista opiskelijoista vie aikansa.
- Viestimme yritysten suuntaan on aina, että kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman nopeasti, sillä jos
tuloksen tarvitsee seuraavalla viikolla, voi olla jo liian
myöhäistä, Koski toteaa.
Soveltava tutkimus ja yritysyhteistyö on perinteisesti koettu ammattikorkeakoulujen vahvuusalueeksi,
mutta myös Turun yliopiston tunnetila on viime vuosina
kehittynyt yhä enemmän siihen suuntaan. Alueellinen
kehittäminen ja yhteistyö onkin nostettu yhdeksi tavoitteeksi yliopiston strategiassa. Perinteisesti yrityksillä
on ollut varauksia yhteistyöstä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa, mutta Koski kehottaa myös
Auranmaan yrittäjiä ottamaan rohkeasti yhteyttä.
- Opiskelijayhteistyöllä on syntynyt todella hienoja
onnistumisia ja täysin uusia avauksia. Meidät saavuttaa
helposti, ja mietimme sitten asiakkaan kanssa yhdessä
hankkeen toteutusta.
Ammattikorkeakoulun ja
yritysten yhteistyö kukoistaa
Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöprojektit lähialueen yritysten kanssa ovat
tänäkin vuonna yhdistäneet
lukuisia yrittäjiä nuorten
osaajien kanssa. Tuotekehitysklinikalla yhdessä yrittäjien kanssa kehitetyt uudet
tuotteet saatetaan kauppojen hyllyille opiskelijoiden
liiketaloudellisen, juridisen,
markkinointi-, pakkaus ja
muotoiluosaamisen avulla.
Tänä vuonna Auranmaan
yrityspalveluiden kanssa
toteutetulla yrityskeitaalla
haetaan puolestaan alueen
pienille ja keskisuurille
yrityksille alaa katsomatta uutta potkua yrittäjyyden opiskelijoiden voimin.
Hankkeet ovat osa ammattikorkeakoulun strategiaa,
joka korostaa alueellisen
yhteistyön lisäämistä myös
tulevaisuudessa.
- Näinä aikoina monet
yksinyrittäjät ovat pulassa,
ja kuntien yrittäjäpalveluita
ajetaan alas. Me pyrimme
kehittämään omaa toimintaamme enemmän siihen
suuntaan, kertoo yrittäjyyden lehtori Kari Juhala.
Tuotekehitysklinikan
hankerahoitus jatkuu vuoden loppuun asti, mutta tavoitteena on myös jatkossa
päästään auttamaan alueen
yrityksiä. Yrityskeidaskin
pyörähtää uudestaan käyntiin seuraavan vuoden syksynä. Myös keväällä otetaan
rajatusti toimeksiantoja vastaan, mutta projektit täytyy
sovittaa yhteen opiskelijoiden opetusohjelmien kanssa.
Aluekehityksen ohella onkin
ensisijaisen tärkeää, että ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsevät oppimaan yrittäjien rinnalla. Sen lisäksi,
että tarjolla on huikea määrä uutta energiaa ja ideoita,
hanke auttaa yrittäjiä myös
löytämään uusia yhteistyökumppaneita.
- Yrityskeitaan foorumeissa on ollut myös yrittäjiä mukana. Näin yrittäjät
ovat päässeet luomaan uusia
verkostoja. Yksin ei oikein
enää pärjää yritysmaailmassa, toteaa projektipäällikkö
Sinikka Leino.
Yrittäjyyden opiskelijat
Yrityskeitaan taustalla ovat
päässeet aitiopaikalle oppi-
Auranmaan yrityspalveluiden Lassi Rosala, projektipäällikkö Sinikka Leino, lehtori Kari Juhala sekä Turun
ammattikorkeakoulun yrittäjyyden opiskelijat
maan yrityksen päivittäisestä toiminnasta, tulevaisuuden suunnittelusta sekä yhteistyöstä muiden yritysten
kanssa. Monet opiskelijoista
kommentoivat, kuinka tuleville yrittäjille on luontaista
oppia tekemisen kautta.
- Perusasioista on lähdetty liikkeelle. Siitä, miten
yhtiö perustetaan ja miten
asiakkaita hankitaan, kertoo
auralaisen Sun Salin yhtiömuodon vaihtoa, toiminnan
laajentamista ja markkinointia mukana suunnittelemassa
ollut Jesse Teleni.
Nuoria tulevaisuuden
yrittäjiä on elämäntapaan
inspiroinut halu toteuttaa itseään sekä lähipiiristä saatu
esimerkki. Varmaa on, että
alueen yrittäjien halutaan
myös jatkossa innostuvan
yhteistyöstä yrittäjyyden
opiskelijoiden kanssa.
- Jos haluaa uusia ideoita
ja nuorta voimaa tekemään
asioita, kannattaa ottaa yhteyttä. Ideoidaan yhdessä,
opitaan samalla ja kehitytään, Juhala kehottaa.
Samuli Rintala Oy
050 - 512 5728
11
Teksti: Jaana Boström
OmaisOiva Loimaan
seutu -hanke Auranmaalla
Kolme vuotta sitten sain mahdollisuuden kirjoittaa tässä julkaisussa ja kiitän lämpimästi mahdollisuudesta kertoa, mitä nyt kuuluu
Loimaan seudun Omaishoitajat ja
Läheiset ry:lle. Todella paljon on
tapahtunut näiden vuosien varrella.
Olet varmaan nähnyt paikallislehtien sivuilla ja kuntatiedotteissa yhdistyksen ilmoittelevan tänä
vuonna OmaisOivan teematilaisuuksista, kioskeista, kahviloista,
Ovet -omaishoitajavalmennuksista, vierailuista ja niin edelleen.
Tähän tilanteeseen emme olisi
päässeet ilman muiden tukijoiden
aikaisempaa apua. Syksyllä 2011
yhdistys perusteli seutukunnan
Lions Clubeille (PNAT) tarvetta
saada oma paikka, sillä olimme
yrittäneet toimia useita vuosia ns.
muiden armoilla. Samaan aikaan
oli myös mahdollista lähestyä
Ragnar Ekbergin säätiötä avustuksen hakemiseksi toimintaan. Näiden kahden tärkeän tukijan avulla
huhtikuussa 2012 voitiin viettää
Olohuoneen avajaisia Loimaalla
Pekankuja nelosessa.
Kiitokseksi tukijoille useamman vuoden ajan, Raha-automaattiyhdistys katsoi tärkeäksi rahoittaa toimintaamme pitkäjänteisesti,
olimmehan olleet veitsi kurkulla jo
pitkään. Pitkäjänteinen tukeminen
tarkoittaa OmaisOiva Loimaan
seutu -toimintaa ainakin tässä vaiheessa vuosille 2014-2016 ja jopa
tästä eteenpäinkin.
OmaisOiva - hankkeessa meillä on nyt mahdollisuus järjestää
Olohuoneessa toteutettuja erilaisia
tilaisuuksia laajemmin ja niitä ovat
nyt olleet muun muassa keväällä
järjestetyt infotilaisuudet koko seutukunnassa, teematilaisuudet Marttilassa , kioskit kirjastoissa antaen
tietoa, kahvilat vapaata keskustelua
varten ja yhteiset vierailut paikallisiin kohteisiin.
Hankkeen tavoite on luoda
pitkäjänteistä toimintaa ja avuksi
tarvitsemme ilman muuta muitakin toimijoita. Olemme tehneet
aiesopimukset tässä vaiheessa
Varsinais-Suomen ja Satakunnan
Muistiluotsin, Avustajakeskuksen/
Lounais-Suomen Lihastauti ry:n,
Omaisena edelleen ry:n, Oripään
kunnan, Loimaan kaupungin ja aivan tuoreen päätöksen mukaisesti
Marttilan kunnan kanssa.
Yhdistys ja hanke ei voi toimia
yksin pitkäjänteisesti ja siksi onkin
hienoa, että olemme saaneet jo näin
lyhyessä ajassa sitoutuneita yhteistyötahoja.
OmaisOiva - toiminta laajenee
koko ajan niin Auranmaalla kuin
Loimaan seutukunnassakin sillä
periaatteella, että toiminnalle saadaan turvattua jatkuvuus, hanke ei
saa olla tähdenlento.
Moni voi miettiä, voinko lähteä
mukaan toimintaan. Siispä kerron…
Oletko nykyinen omaishoitaja, entinen omaishoitaja, tuleva
omaishoitaja tai muuten kiinnostunut toiminnasta? Kohderyhmämme
on siis todella laaja. Tiesitkö, että
joka kuudes meistä suomalaisista
auttaa omaistaan ja läheistään?
Toivotan lämpimästi mukaan toimintaan niin osallistujana, vapaaehtoisen toimijana tai tukijana!
Maailmassa on vain
neljänlaisia ihmisiä
heitä, jotka ovat olleet
omaishoitajia
heitä, jotka ovat omaishoitajia
heitä, joista tulee omaishoitajia ja
heitä, jotka tarvitsevat
omaishoitajia.
ä ajatusktsaia
Lämpirmai-M
aria
Lau
laadukkaita nahkasormikkaita
(naisille ja miehille)
nahkakintaita
Sup
kau erkaulahuiveja
pak niita
ette
ja!
ihania lahjaä
Hyvälua
e
ideoita!
palv
joulunille!
Iloista
aikaa kaik
Heimolinnankatu 6,
Loimaa p. 0400-726 606
www.laura-maria.fi
Avoinna: ma-pe 9-17 ja la 9-13
Rosalynn Carter
Jaana Boström
Omaistoiminnan ohjaaja
OmaisOiva Loimaan seutu –
hanke
Loimaan seudun Omaishoitajat
ja Läheiset ry
jaana.bostrom(a)loimaanomaishoitajat.fi
puh. 044 9747 883
Energiatehokasta
valaistusta ledeillä
Verkkokauppa
kuluttajille
www.ledlinja.fi
/kauppa
Tarjoamme led-valaistusratkaisuja kaikkiin tiloihin. Oma
maahantuonti takaa laadukkaat tuotteet. Led-putkillamme
on 5 vuoden takuu. Led-valojen etuja: energiatehokkuus,
helppo asennettavuus ja pitkät huoltovälit.
Yrittäjä, tilaa ilmainen
Esimerkki: 100 loisteputkea korvataan
kartoituskäynti
led-putkilla: Säästöä kertyy 5 vuodessa
p. 045-185 3340
6411,20 €. Takaisinmaksuaika 1,6 v.
Satakunnantie 13, 2. krs. I 32200 Loimaa I info@ledlinja.fi
puh. 050-301 0803 I www.ledlinja.fi
6.10.2014 Olohuoneen Vierailupäivä Johanna Oraksen Ateljeessa
Kuva: Fiinu Seppä
12
Auranmaan yritysten omat sparraajat
Kuka? Riikka Peippo
Asuu? Pöytyän Yläneellä
Toimii: Auranmaan elinkeinoasiantuntijana, painopisteenä tuotannolliset
yritykset, elintarvike, matkailu, luova-ala ja yrityspalvelut
Aikaisemmin: Toiminut yrittäjänä ja työskennellyt Loimaan seutukunnan
kehittämiskeskuksessa
Yhteys? 040 631 0208, riikka.peippo@auranmaanyp.fi
Kuka? Lassi Rosala
Asuu? Jyväskylästä lähtöisin, asuu Turussa
Toimii: Auranmaan elinkeinoasiantuntijana, painopisteenä kauppa, ict-palvelu,
hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut, kuljetus, rakentaminen ja puutuote
Aikaisemmin: Työskennellyt vakuutusalalla, kaupan alalla ja valtion
erityisrahoitusyhtiö Finnverassa. Yhteys: 040 6310464, lassi.rosala@auranmaanyp.fi
Riikka Peippo ja Lassi Rosala ovat työskennelleet Auranmaan yrityspalveluiden asiantuntijoina lähes vuoden verran. Heidän tehtävinään on auttaa paikallisia yrityksiä
ja kehittää Auranmaan elinvoimaisuutta.
Auranmaalla aloitti tammikuussa kaksi elinkeinoasiantuntijaa, Lassi Rosala ja
Riikka Peippo. Auranmaan
yrityspalveluissa ahertava
kaksikko on saanut paljon
aikaan jo vajaassa vuodessa.
– Olemme keränneet
asiantuntija- ja yhteistyöverkostoa sekä tehneet kuntakohtaisia elinkeinojen kehittämistoimenpiteitä, Peippo
antaa esimerkeiksi.
Peipon ja Rosalan pääasiallinen tehtävä on kuitenkin auttaa auranmaalaisia
yrityksiä.
– Autamme esimerkiksi
yrityksen perustamisessa.
Kerromme, mitä kannattaa
tehdä ja annamme ulkopuolista näkemystä ja kokemusta, Rosala kertoo.
Neuvontaa he antavat
myös muun muassa rahoitussuunnitteluun, tuotekehi-
tykseen, omistajavaihdoksiin ja kansainvälistymiseen.
– Ja jos on asioita, joissa
me emme pysty auttamaan,
ohjaamme yrittäjän eteenpäin sellaiselle asiantuntijalle, joka osaa varmasti
auttaa.
Työpisteet Aurassa ja
Riihikoskella
Yrityspalveluiden isäntä-
kuntana on Aura, jolta muut
auranmaan kunnat ostavat
asiantuntijoiden palvelun.
Vuoden vaihteessa tosin Tarvasjoki jää elinkeinoyhteistyöstä pois, kun se liitetään
Lietoon.
Riikka Peippo ja Lassi
Rosala haluavat toimia kuntien ja yrittäjien välisenä äänenä ja tulkkina.
– Pyrimme siihen, että
Auranmaalla olisi mahdollisimman hyvä yrittää. Se on
sekä kuntien että yritysten
etu.
Heillä on työpisteet Aurassa sekä Riihikoskella.
– Liikumme kuitenkin
paljon ympäri Auranmaata,
siksi meille tulee varata aika
aina etukäteen, Peippo lisää.
Enemmän yhteistyötä
Auranmaalla
Aura ja muut auranmaalaiset
kunnat ostivat aikaisemmin
yrityspalvelunsa Loimaan
seutukunnan kehittämiskeskuksesta eli Yrityskolmio
ry:stä.
Elinkeinoasiantuntijat
sanovat, että paikalliset yritykset ovat hyvin löytäneet
uudet Auranmaan yrityspalvelut. Koskaan ei voi kuitenkaan olla tarpeeksi hyvin
esillä.
– On tärkeää, että aloit-
tavatkin yritykset löytävät
palvelumme, Riikka Peippo
korostaa.
Molemmat elinkeinoasiantuntijat sanovat, että
Auranmaalla on alueena rutkasti käyttämätöntä potenttiaalia. Työsarkaa riittää ja
hyvä niin.
– Auranmaa pitäisi nähdä nykyistä vahvemmin yhtenäisempänä kokonaisuutena. Jos kaikki auranmaalaiset tekisivät yhteistyötä,
saisimme alueelle paljon
enemmän elinvoimaa. Auranmaa on kuitenkin yhtenäinen
maaseutualue
Loimaan ja Turun välissä,
Peippo kuvailee.
Yrityskauppa vaatii aikaa, luopumista ja kompromisseja
monen onnistuneen neuvottelun summa.
Omistajavaihdokset ovat
siitä vaikeita, että niitä ei
ole kahta samanlaista, sanoo
Suomen Yrityskauppojen
asiantuntija Juha-Pekka
Asuinmaa.
– Omistajavaihdoksessa
ei ole kyse vain yrityksen
myymisestä. Tunteet ovat
vahvasti pelissä, kun yrittäjä
myy omaa elämäntyötään.
Jatkaja löytyy
yleensä läheltä
Jos haluaa ryhtyä yrittäjäksi, yrityksen ostaminen on järkevä ratkaisu, sanovat Suomen Yrityskauppojen asiantuntija Juha-Pekka Asuinmaa (oik.) ja Auranmaan
yrityspalveluiden elinkeinoasiantuntija Lassi Rosala. Asiantuntijat auttavat, jotta
myyjät ja ostajat löytävät toisensa.
Moni suomalaisyrittäjä hivelee lähellä eläkeikää. Kun
itse jättää työuran taakseen,
mitä tehdä yritykselle?
– Olisi kannattavaa, että
vanhoille yrityksille löytyisi
aina jatkaja, ettei seuraavan
tarvitsisi alusta asti perustaa uutta yritystä, toteaa
Auranmaan yrityspalveluiden elinkeinoasiantuntija
Riikka Peippo.
Yritys voi vaihtaa omistajaa joko yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen kautta.
Jatkajan löytäminen ei kuitenkaan ole aina kovin yksinkertaista, sillä yrityskauppa on
Kun omistajanvaihdosta aletaan suunnitella, tärkeintä on
hahmottaa realistinen kuva
yrityksestä. Täytyy selvittää
sen arvo markkinoilla.
Juha-Pekka Asuinmaa toteaa, että tässä kohtaa yleensä
tunteet astuvat peliin. Moni
yrittäjä nostaa myyntihintaa
arvioitua korkeammaksi,
koska perustelee, että ”yrityksestä olisi saanut helposti
arvokkaamman jos”.
– Täytyy huomioida, että
kukaan ostaja ei maksa ylimääräistä mistään sellaisesta, joka täytyy tehdä itse.
Yrityksen arvo riippuu
esimerkiksi liikeideasta,
toimitiloista, brändistä, kassavirrasta ja tulevaisuuden
näkymistä.
– Korjailevia liikkeitä
kuitenkin pystyy tekemään,
mikäli yrittäjä ei ole tyytyväinen arvonmääritykseen,
Asuinmaa jatkaa.
Yritykselle voi löytyä jatkaja käytännössä mistä vain.
Parhaat vaihtoehdot ovat
usein yllättävänkin lähellä.
– Monesti yrittäjä ei näe,
että ratkaisu on ihan lähellä.
Esimerkiksi joku työntekijöistä, joka tuntee yrityksen
ja sen toimintatavat, voi hyvin olla jatkaja.
Ennakointi tärkeää
Kun yrittäjä alkaa suunnitella eläkkeelle jäämistä, kannattaa heti ruveta pohtimaan
potentiaalista jatkajaa. Huolella tehty yrityskauppa saattaa olla pitkäkin, useamman
vuoden, projekti.
– Jos yritykselle on aikanaan ostettu vaikka lomaosake, pitää huomioida,
että yrityksen tuleva ostaja
ei välttämättä ole halukas
maksamaan siitä. Ylimääräiset pitää myydä ensiksi pois,
Asuinmaa selvittää.
Kun aikaa on tarpeeksi
ja kauppahinta realistinen,
mille vain firmalle voidaan
löytää jatkaja.
– Yhden miehen yrityksillekin löytyy jatkajia.
Yrityskauppa-asiantuntija Juha-Pekka Asuinmaa painottaa, että ennen yrityksen
myymistä on käytävä läpi
myös henkinen luopumisprosessi.
– Kun on ollut yrittäjänä vaikka 50 vuotta, ei noin
vain pysty lopettamaan. On
tärkeää suunnitella valmiiksi, mitä tekee yrityksestä
luopumisen jälkeen.
13
Mainostoimistoyrittäjä Paulina Ratia:
”Parhaat ideat syntyvät saunan lauteilla”
Kuka? Paulina Ratia
Yritys: Mainostoimisto
Leiskaamo
Missä? Pöytyän
Riihikoskella
Perustettu: 2012
Leiskaamon yrittäjä Paulina Ratia toivoo, että voisi tehdä
mainostoimistotöitä kokoaikaisesti.
Mainostoimisto Leiskaamossa on siistiä. Graafista
mustavalkoista sisustusta tasapainoittavat keltaiset tuo-
lit. Kaikki on harmonisessa
järjestyksessä, viimeisen
päälle suunniteltua.
– Minulla on tapana
siivota toimisto, kun saan
projektin valmiiksi. Siten voin
aloittaa seuraavan työn kokonaan puhtaalta pöydältä, sa-
noo yrittäjä Paulina Ratia.
Ratia perusti reilu pari
vuotta sitten mainostoimiston, Leiskaamon, Pöytyän
Riihikoskelle.
– Työskentelin Nokialla
Salossa yli yhdeksän vuotta,
kunnes jouduin lähtemään
viimeisissä yt-neuvotteluissa.
Ratia työskenteli ennen
Nokia-uraansa mainosalalla
Turussa, joten mainostoimiston perustaminen tiesi
paluuta vanhaan.
Ratian hyppysissä on erityisesti graafinen suunnittelu
ja noin vuosi sitten hän valmistui web-suunnittelijaksi.
– Teen oikeastaan kaikkea markkinointiin liittyvää:
logoja, yritysilmeitä, ulkoasuja, mainoksia, tarrojen
suunnittelua. Mainostoimisto ei ole vain yrityksiä varten. Voin tehdä yksityishenkilöille esimerkiksi juhlakutsuja ja -kortteja.
edes haaveile isosta toimistosta eikä halua kilpailla niiden kanssa.
– Pyrin työssäni laatuun,
asiakaslähtöisyyteen ja joustavuuteen sekä siihen, että
sovitut aikataulut pitävät.
Kotimaisuus on tärkeää.
Luovalla alalla ollaan
aina töissä
Vaikeat ajat
Suurin osa Leiskaamon
asiakkaista on paikallisia,
pieniä aloittelevia yrityksiä.
Kaukaisimmat asiakkaat
ovat Veikkolasta. Työlistalle
mahtuu niin isoja kuin pieniäkin projekteja.
– Ei ole oikeastaan
mitään tyypillistä keissiä,
vaan kaikki toimeksiannot
ovat erilaisia. Luovuus on
rajana.
Paulina Ratia imee itseensä vaikutteita kaikkialta
ympäröivästä maailmasta.
– Luovassa työssä ei olla
töissä vain kello 8–16, sillä
luovuus ei tule kello kaulassa.
Parhaat ideat syntyvät saunan
lauteilla, yrittäjä naurahtaa.
Leiskaamo on pieni yhden työntekijän mainostoimisto. Ratia sanoo, ettei hän
Paulina Ratia sanoo, että taloudelliset ajat ovat kehnot
tällä hetkellä, mikä peilautuu
suoraan mainosyrittäjälle.
– Kun taloudelliset ajat
ovat huonot, markkinointi
on ensimmäinen, josta lähdetään karsimaan. Se on
huono suunta, koska ilman
mainontaa ei ole näkyvyyttä.
Suurin toive tulevaisuudelle on, että hän voisi toimi
mainosalan yrittäjänä kokopäiväisesti. Mainostoimiston
lisäksi Ratia työllistää itseään esimerkiksi vetämällä
ryhmäliikuntatunteja.
– Itse ainakin haluan
käyttää paikallisia yrityksiä.
Jos paikallisia yrityksiä ei
näin pienessä kunnassa hyödynnetä, ei niitä täällä kauaa
olekaan, Ratia muistuttaa.
Myssyfarmilla satsataan rypsiöljytuotantoon
Pöytyän Vistolan kylällä
sijaitsevalta luomutilalta
löytyy intoa ja tarmoa. Uudenlaista pontta saatiin vuosi
sitten, kun tilan isäntä Janne
Rauhansuu hankki loimaalaiselta Koskimäen viinitilalta rypsinpuristimet.
– Ostimme Koskimäen
tilalta rypsinpuristukseen
liittyvät toiminnot. Nyt pullotamme ja myymme kylmäpuristettua luomurypsiöljyä,
Myssyfarmin yrittäjä kertoo.
Rauhansuun tilalla viljellään syysrypsin lisäksi
hernettä, ruista, vehnää, kauraa ja ohraa. Tilalla käyskentelee luomulampaita, joiden
villasta valmistetaan myssyjä, kravaatteja ja kaulureita.
Tilan omasta herneestä
on jalostettu hernerouhetta,
joka on tarkoitettu soijarouheen kotimaiseksi vastineeksi. Rypsiöljy on jatkoa
elintarviketuotantoon.
– Elinkeinoasiantuntija
Riikka Peippo kertoi, että
Jarmo Mäkelä on luopumassa rypsinpuristukseen liittyvästä liiketoiminnasta. Meil-
lä oli ajatus, että voisimme
laajentaa elintarviketuotantoamme, joten kiinnostus
heräsi, Rauhansuu kuvailee.
Entinen omistaja
auttoi alkuun
Kaikki kävi nopeasti. Kesällä 2013 Rauhansuut
kuulivat Koskimäen rypsipuristusliiketoiminnan
olevan myynnissä, ja marraskuussa koneet olivat jo
toiminnassa Vistolassa.
– Investointituen haku
viivytti etenemistä jonkin
verran. Elintarvike- ja rehuprosessin käynnistämistä
varten tarvittiin luvat Eviralta, Janne Rauhansuu kertoo.
Tärkeä apu kaupassa
oli myyjä eli entinen omistaja itse. Jarmo Mäkelä oli
mukana konsultoimassa
laitteiden käyttöönottoa.
– Jarmo oli kaupitellut
puristimia muillekin, joten
pohjatyö oli tehty hyvin.
Esimerkiksi hinnat oli
määritelty selkeästi, Rauhansuu toteaa.
Rauhansuun tilalla
puristetaan luomurypsiöljyä.
Uutta laajennusta
Nyt kun yrityskaupasta on aikaa
vuosi, Rauhansuut ovat suunnanneet katseensa jo eteenpäin.
Tilalle on jo ehditty hankkimaan lisää rypsinpuristimia.
– Satsaus puristimiin on
maksanut itsensä jo takaisin,
Janne Rauhansuu kertoo.
Ajatuksena on laajentaa
Myssyfarmin toimintaa vielä
Janne Rauhansuun ei tarvitse enää tyytyä vain puimaan syysrypsejään, sillä Myssyfarmilla tuotetaan nyt itse öljyä. Rypsinpuristimet ostettiin yritystoimintansa lopettaneelta Koskimäen viinitilalta.
jonkin verran. Omassa viljelyksessä olevien elintarvikkeeksi menevien syysrypsien lisäksi voitaisiin puristaa
rehuksi myös sopimusviljelijöiden rypsejä.
– Jotta päästään seuraavaan vaiheeseen, vaaditaan
ehkä ulkopuolinen työntekijää tuotantoon.
Ajatus puhtaudesta ja
ympäristön kunnioittamisesta
elää maatalousyrittäjän tekemisissä vahvasti. Janne Rauhansuu sanoo, että luomutilan
tuotteille, joita on jalostettu
mahdollisimman vähän, löytyy selkeästi kysyntää.
14
Teksti: Paula Pihlava
Kolvaan Kala haluaa parantaa Pyhäjärven tilaa
Jouni Aaltosella on yli 30
vuoden kokemus kalastuksesta. Kiinnostus hänen kalastamiaan ja valmistamiaan
tuotteita kohtaan kasvoi, ja
Aaltonen halusi tarjota entistä monipuolisempia kalatuotteita entistä laajemmalle
asiakaskunnalle. Tämä sai
Aaltosen perustamaan vuonna 2004 Kolvaan Kalan, joka juhli joulukuun alussa
10-vuotisjuhliaan.
Kolvaan Kalan tuotantolaitos sijaitsee Säkylän
Pyhäjärven äärellä. Nykyaikaisessa tuotantolaitoksessa pystytään valmistamaan
monipuolisesti erilaisia kalatuotteita. Yritys on tunnettu savusilakoistaan, joiden
lisäksi se valmistaa muun
muassa loimulohta ja eri kalafileitä. Kolvaan Kalan suosituin tuote on Pyhäjärvestä
kalastetut muikut. Kilomääräisesti yritys myy eniten
kuitenkin savusilakkaa.
– Ennen tuotantolaitosta
minulla oli käytössä vanha
navetta, jossa oli kalanjalostustilat. Savustusuuni oli ulkona, joten talvella oli usein
melko kylmä tehdä töitä,
Aaltonen muistelee.
Tuotantolaitoksessa pystytään valmistamaan myös
kalamassaa, jota tehdään
niin sanotuista vähempiarvoisista kaloista, kuten
särjestä ja pikkuahvenista.
Massasta voidaan valmistaa
esimerkiksi kalapihvejä ja
-pullia. Aaltonen kehuu tuotetta, koska sillä pystytään
hyödyntämään luonnonka-
loja, jotka muuten eivät menisi kaupaksi. Yritys hakee
parhaillaan yhteistyökumppaneita, joille se voisi alkaa
tuottamaan kalamassaa.
– Kalastamalla myös
vähempiarvoisia kalalajeja
voimme parantaa Pyhäjärven tilaa ja antaa enemmän
elintilaa muillekin kaloille.
Muikkukanta on Pyhäjärvessä tällä hetkellä heikko,
ja toiveena on saada se kasvamaan. Vaikka tiettyjä kalalajeja pidetään vähempiarvoisina, ovat ne silti ravintoarvoiltaan hyviä, Aaltonen
kertoo.
Pienyrittäjän työpäivät
ovat pitkiä
Aaltonen naurahtaa, kun
häneltä kysyy, millainen on
hänen tavallinen työpäivänsä. Pienyrittäjän työpäivät
vaihtelevat paljon, ja vuodenaikojen muutos vaikuttaa kalastajan arkeen. Työn
määrä on kasvanut tuotantolaitoksen myötä, ja töitä
tehdään nyt vuoden ympäri.
– Talvella teemme enemmän kalatuotteiden jalostusta kuin muina vuodenaikoina. Mieli vetää kuitenkin
toisinaan myös kalastamaan.
Kesä- ja ravustusaikaan kalastan enemmän ja olen vähemmän hallilla töissä, Aaltonen sanoo.
Iso osa Aaltosen työajasta kuluu tuotteiden toimittamiseen eri asiakkaille.
Toisinaan hän kiertää paikkakuntia yrityksen myymä-
Kalastaja ja pienyrittäjä Jouni Aaltosen arkea.
läautolla. Tuotteiden myynti
toreilla on Aaltosen mukaan
hyödyllistä, koska tällöin hän
saa tärkeää palautetta niistä.
Kalastus vaikuttaa
järvien hyvinvointiin
Aaltonen on huolissaan kalastajien määrän vähentymisestä ja sen vaikutuksista
järvien hyvinvoinnille.
– Nykyiset kalastajat
ikääntyvät ja yhä harvemmin heidän tilalleen tulee
uusia kalastusyrittäjiä. Ka-
lastuksella on oleellinen vaikutus vesien hyvinvoinnille.
Jos kalakannat ovat liian
runsaat, se vaikuttaa veden
laatuun. Toisaalta sama ongelma on, jos kalatuotteille
ei ole riittävästi kysyntää ja
paine kalastaa vähenee.
Kolvaan Kala osti keväällä Kauttualta uuden kalankäsittelylaitoksen, jonne
tulevaisuudessa on tarkoitus
siirtää tuorekalan käsittely.
Laitokseen avattiin myös uusi myymälä. Kolvaan tuotantolaitoksen tiloissa pidetään
Kuka: Jouni Aaltonen, yrittäjä
Yritys: Kolvaan Kala, kalastusta ja ravustusta sekä
kalatuotteiden jalostusta vuoden ympäri. Tuotantolaitoksessa mahdollisuus valmistaa myös kalamassaa.
Missä: Yläne
Työntekijöitä: 4, kausiluontoisesti 8
Yritys perustettu: 2004, Jouni Aaltonen on toiminut
kalastajana kuitenkin yli 30 vuotta
savustusuunit, joissa yritys
valmistaa sen suosittuja savumuikkuja. Kolvaan Kala
toimittaa tuotteitaan myyntiin lähialueen kuntiin. Sillä
on myös asiakkaana useita
Suomen suurimpia tukkuliikkeitä, jonka kautta yrityksen
valmistamaa savusilakkaa
myydään koko maassa.
Vihtontie 17 as. 5, 32300 Mellilä
puh. 045 1263170
pekka.salonen@mellilantili.fi
www.mellilantili.fi
Tarjoamme
 kirjanpitopalveluja yrityksille,
yrittäjille ja yhdistyksille
 isännöintiä taloyhtiöille
 asiakirjojen laadintaa (mm. perunkirj.)
15
Louhintatöitä kymmenien
vuosien kokemuksella
Kun työmaa sijaitsee keskellä tiivistä asutusta ja urakkana on kaivaa seitsemän metriä maan alle
kerrostalon seinän vierestä, vaaditaan yritykseltä vahvaa osaamista
louhinta- ja kaivuutöistä. Louhintaliike Heimo Portaala Oy:n yrittäjälle Harri Portaalalle juuri keskikaupungilla tehtävät urakat ovat
mielenkiintoisimpia.
– Kun louhitaan keskellä asutusta, pitää ottaa huomioon monta
asiaa. Se tekee työstä haastavaa,
mutta myös mielenkiintoista. Kiven laatu saattaa vaihdella paljon,
mikä vaikuttaa louhintaan, Portaala kertoo.
Louhintaliikkeellä on pitkä
historia ja vankka kokemus alalta.
Portaalan isä perusti louhintayrityksen jo vuonna 1959. Harri Portaala aloitti työt yrityksessä 1976
opintojen päätyttyä ja siirtyi sen
toimitusjohtajaksi vuonna 2007.
Yritys palkittiin kuntakohtaisella
yrittäjäpalkinnolla lokakuussa.
– Olen kasvanut mukaan yritykseen ja ollut sen toiminnassa
mukana aina. Täytyy olla kaikkiruokainen työtehtävien suhteen,
sillä hommia on laidasta laitaan.
Toisinaan teen toimistossa töitä,
monesti olen mukana louhinnoissa
ja välillä pitää olla valmis hyppäämään auton rattiin kuljettamaan
kivitavaraa, Portaala kuvailee työtään.
Kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla palkittu toimitusjohtaja Harri
Portaala louhintatyömaallaan.
Yrityksellä on jatkuvasti työn
alla 10–15 urakkaa. Työntekijät
tekevät porauksia koko ajan, mutta panostuksia porrastetaan eri
työmaiden kesken. Yrityksellä on
useita kaivinkoneita ja poravaunuja sekä yksi traktoriporalaite.
Portaala kertoo, että tällä hetkellä
louhintatyömaita on paljon Turun
seudulla, mutta yritys on ollut tekemässä louhinta- ja kaivuutöitä niin
Kuopiossa, Lahdessa kuin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä yritys
on ollut tekemässä muun muassa
uutta länsi-metroa.
– Olemme louhineet viime aikoina paljon kerrostalojen pohjia.
Nyt on ollut myös yllättävän paljon
urakoita Turun kaupungille, kuten
teiden ja vesijohtoverkoston vaatimia louhintoja, Portaala toteaa.
Yleisimpiä urakoita
kunnallistekniset työt
Louhinta vaatii huolellista suunnittelua joka kerta. Mittamies
määrittelee kerralla räjäytettävän
alueen koon, ja panostajat huolehtivat räjähteiden määrästä ja
asentamisesta. Jokaisen panoksen
päälle laitetaan tuhat kiloa painava painopeite päälle. Louhintaliike huolehtii myös lohkareiden
murskaamisesta pienemmäksi ja
murskeen sekä muun kiviaineksen
kuljettamisesta eteenpäin.
Tärinää ei saa aiheutua liikaa
Turvallisuus- ja ympäristön vaikutussäädökset ovat tiukentuneet louhinnoissa. Työmaista tehdään meluilmoitukset ja joka kerta ilmoitus
poliisille, jotta viranomainen tietää
räjäytysten olevan laillisia.
– Aiemmin ei tiedetty louhintojen aiheuttamista tärinöistä.
Nykyään niihin pitää kiinnittää
Kuka: Harri Portaala,
yrittäjä
Yritys: Louhintaliike Heimo
Portaala Oy, louhinta- ja
kaivuutöitä yli 50 vuoden
kokemuksella.
Missä: Marttila
Työntekijöitä: reilu 10,
mm. panostajia, porareita,
kaivinkone- ja kuormaauton kuljettajia.
Perustettu: 1959
enemmän huomiota ja suunnitella urakka niin, että tärinää syntyy
mahdollisimman vähän räjäytyksen yhteydessä. Myös louhintojen
ympäristövaikutuksia valvotaan
tarkemmin kuin ennen, Portaala
sanoo.
Turvallisuudesta huolehtiminen on yksi tärkeimmistä asioista
louhintoja tehdessä. Ennen työn
aloittamista louhinnoista tehdään
turvallisuussuunnitelma ja jokaisesta räjäytyksestä tehdään louhintatyön kenttäkortti, jossa kerrotaan
kaikki tiedot räjähdykseen liittyen.
Portaala toteaakin, että paperitöitä
saa tehdä nykyään enemmän kuin
ennen.
on nyt
TÄYDEN PALVELUN KEILAHALLI
Tervetuloa tutustumaan!
LOIMAAN KEILAHALLI OY
 oikeaa tilitoimistopalvelua vuodesta 1984 
Loimaan lääkäritalon lääkärit ja asiantuntijat:
Yleislääkärit:
Maire Toivonen, Pasi Koivisto
Gynekologit: Katja Kero, Mirjami Mattila
Urologi, kirurgia: Erkki Jussila
Ortopedi: Mika Suominen
Fysioterapeutti: Marjaana Kemppi
Hieroja, kalevalainen jäsenkorjaaja:
Saila Järvinen
Kartanomäenkatu 2 B
32200 LOIMAA
(02) 721 8988
posti@loimaankeilahalli.fi
www.loimaankeilahalli.fi
Huom! myös -luomien ja pattien poistot
-ajokorttitodistukset
löydät meidät
myös facebookista.
KEILAUS
HOHTOKEILAUS
BAARI
BILJARDI
SCREEN
SAUNA
KOKOUSTILAT
MINIGOLF
Väinölänkatu 4. Ajanvaraus p. 020 735 3030 ark klo 9–14, nettivaraus 24 h
• info@loimaanlaakaritalo.fi • www.loimaanlaakaritalo.fi
Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min
16
Tilitoimistojen palvelut lisääntyneet
Nykyään harva yritys vastaa
taloushallinnostaan täysin
itse. Yrittämiseen liittyvä
lainsäädäntö ja viranomaissäännökset muuttuvat nopeasti, mikä tuo haasteita
yrittäjälle ja saattaa lisätä
paperityön määrää. Tilitoimistoille se tarkoittaa palveluiden lisääntymistä.
– Jos todella haluaa panostaa omaan yritykseensä,
sen tuotteisiin tai palveluihin, on turhaa ajan haaskausta opetella kaikkia taloushallinnon töitä. Monissa
yrityksissä taloushallinto on
kokonaan ulkoistettu, minkä
takia tilitoimiston palvelut
ovat kokonaisvaltaisempia
nykyään, Auranmaan Tilitiimi Oy:n toimiston vastaava
Elisa Koho kertoo.
Auranmaan Tilitiimillä
on asiakkainaan noin 200
erikokoista ja eri alan yritystä. Jokaisen yrityksen kanssa tehdään henkilökohtainen
suunnitelma siitä, millaisia
palveluita se Tilitiimiltä haluaa. Jokaisella yrityksellä
on talousasiantuntija tai kirjanpitäjä yhteyshenkilönä.
Tilitiimi voi huolehtia
yrityksen kirjanpidosta,
ostolaskujen kierrätyksestä ja maksatuksesta sekä
laskutuksesta ja palkanlaskennasta. Myös eri verotusasiat, kuten veroilmoitusten, oikaisujen ja valitusten teko voidaan tehdä
tilitoimiston puolesta. Yhtiöoikeudelliset palvelut
ovat myös osa Tilitiimin
toimintaa. Tilitiimi tukee
uusia yrityksiä niiden perustamishetkellä ja voi
auttaa suunnittelussa sekä
budjetin luomisessa.
– Pyrimme auttamaan ja
antamaan neuvontaa kasvotusten niin usein kuin yrittäjä
sitä toivoo. Tapaamme jokaisen asiakkaan kanssa vähintään kerran vuodessa, jolloin
käymme tilinpäätöksen läpi
ja jutellaan myös muita kuulumisia, Koho sanoo.
Sähköinen taloushallinto lisääntynyt
Sähköinen taloushallinto
mahdollistaa sujuvan työnjaon tilitoimiston ja yrittäjän
välillä. Muun muassa verotusasiat, kirjanpito, ostolaskujen käsittely, maksatus ja
laskutus hoidetaan sähköisesti omilla ohjelmistoillaan.
Toisaalta sähköisten palveluiden lisääntyminen tuo
myös haasteita yrittäjälle,
esimerkiksi verkkolaskujen
määrä kasvaa koko ajan.
– Viranomaiset ja julkiset virastot ohjaavat palveluita yhä enemmän verkkoon, jolloin talousasioiden
hoito vaatii erilaisten ohjelmistojen hallintaa ja niiden
päivittämistä. Sähköisesti
tehtävät taloushallinnon työt
saattavat jossain tapauksissa
viedä turhan paljon aikaa
yrittäjältä, jolloin tilitoimiston palvelut tulevat avuksi,
Elisa Koho toteaa.
Koho kertoo sähköisten palveluiden helpottaneen tilitoimiston työtä.
Jokapäiväiset työtehtävät
hoituvat tehokkaammin
sähköisillä ohjelmistoilla,
ja ne vähentävät rutiinitallennustyötä.
– Siitä huolimatta tuntuu
siltä, että on yhtä kiire kuin
(Takaa oikealta vasemmalle) Kirsi Ylirönni, Kreetta Pääkkö, Soili Nikula, Minna Järvinen, Ella Alikeskikylä. Edessä Marjo Kuronen (vas.) ja Elisa Koho (oik.)
ennenkin, Koho nauraa.
Yritysmaailman lainsäädännön muuttuminen ja
tietokoneohjelmistojen kehittyminen vaatii Tilitiimin
työntekijöiltä jatkuvaa opiskelua ja säännöllistä kouluttautumista.
– Työkenttä on entistä laajempi nykyään, ja tilitoimiston työntekijöiltä
vaaditaan kykyä sopeutua
muutoksiin. On tärkeää olla
utelias omaa työtään kohtaan
ja valmis oppimaan uutta.
Asiakkaat voivat vaihtua,
mikä tuo muutoksia meidän
työhömme, Koho painottaa
ja korostaa vielä osaavan
henkilökunnan tärkeyttä tilitoimistossa.
– Tilitoimistoa ei ole, jos
ei ole hyviä taloushallinnon
osaajia, hän tiivistää.
Kuka: Elisa Koho,
toimiston vastaava
Yritys: Auranmaan
Tilitiimi, hoitaa erikokoisten ja eri alan
yritysten taloushallinnon. Asiakkaina
noin 200 yritystä.
Missä: Aura
Työntekijöitä: 7
Perustettu: 1997
Linjakaivuu ja Bio-Expert yhteistyöhön
Pöytyäläiset Maarak. Linjakaivuu Pöytyä ja BioExpert aloittavat yhteistyön maalämpöprojektien
toteutuksessa. Tavoitteena
on, että asiakas voi yhdestä
numerosta saada laitteiston
ja kaikki tarvitsemansa palvelut avaimet käteen -periaatteella esimerkiksi omakotitalon tai suuremman
talouden maalämpöpumpun
asentamista ja huoltoa varten. Yhteistyön hedelmät
korjataan erityisesti haasta-
vammissa kohteissa. Lämmityksen ohella pumpuilla
hoituu myös esimerkiksi
kauppakiinteistön viilennys
kesäaikaan. Tarjolla on yhden Euroopan suurimmista
valmistajista, saksalaisen
Viessmannin lämpöpumppuja, mutta asiakas voi tehdä
pumpun suhteen myös oman
valintansa Linjakaivuun
hoitaessa poraustyön.
- Viessmannin suunnittelu on taustalla, ja he ovat
myös kouluttaneet meidän
MAALÄMPÖÄ
AVAIMET KÄTEEN RATKAISUT
Poraukset, maapiirit, putkityöt, asennus,
mitoitus ja suunnittelu.
Käyttöönotto ja koulutus. 24/7 päivystys.
Maanrakennus Linjakaivuu oy
Putkiasennus Laitinen Oy
Simeoninkuja 12, 21420 Lieto
palvelu@lammitysjarjestelmat.com
Soita ja kysy lisää!
Petri Heikkilä 0400 850 167 • Tuula Heikkilä 045 11 22 444
www.lammitysjarjestelmat.com
asentajamme. Näin pystymme tarjoamaan kokonaisuuden yhdellä hinnalla, kertoo
Bio-Expertin Petri Heikkilä.
Yrittäjät uskaltavat luvata projektin toteutuksen
viikossa omakotitalokohteeseen. Lisäksi tarkoituksena
on Bio-Expertin päivystysmallin avulla pysyä lähellä asiakasta tuotteen koko
elinkaaren ajan. Erityisen
tärkeää on, että asiakas ei
jää yksin laitteensa kanssa,
jos talo on kylmänä talvella.
Laitteiden monimutkaisuus
voi myös tehdä säädöstä
asiakkaalle vaikeaa. Tällöin
yhteistyössä toimivat yrittäjät ovat kuitenkin vain puhelinsoiton päässä. Kaikkea ei
ole rakennettu yhden miehen varaan, vaan asiakasta
lähellä on koko porukka alihankkijoineen.
- Ei saa tulla sellaista
tilannetta, että asiakas on
siellä jouluaattona yksin
talo kylmänä, toteaa Linjakaivuun perustaja, Matti
Naaranoja.
Yrittäjät ovat tuttuja jo
vanhastaan, ja ajatus yhteistyöstä lähti lopulta yhteensattumien summana.
Samoille kursseille osallistuminen ja alihankintana
tehdyt kaivuprojektit paljastivat yhteistyöpotentiaalin.
Viime aikoina kyselyitä on
tullut erityisesti kunnalliselta puolelta, kun on haettu
uusia vaihtoehtoja esimerkiksi vanhojen kyläkoulujen
lämmitykseen. Maalämpö
on ekologinen ja edullinen
vaihtoehto esimerkiksi öljylämmitykselle myös omakotitaloissa. Aina ei maalämpö
tai tietyntyyppinen pumppu
ole kuitenkaan oikea vaihtoehto. Silloin on erityisen tärkeää, että mukana on ammattitaitoinen suunnittelija eikä
ainoastaan laitteiston myyjä.
- Joskus täytyy sanoa
Kuka: Matti Naaranoja
Yritys: Maarak. Linjakaivuu Pöytyä Oy
Sijainti: Juotolantie 131, 21860 Auvainen
Perustettu: 2001
suoraan, ettei myydä tällaista
pumppua tuonne. Silloin asiakas tietää, ettei se ole suositeltavaa, kun kaikkea hyötyä
ei saada irti, Heikkilä kertoo.
Seuraavaksi yrittäjät vitsailevat suuntaavansa markkinointipalaveriin. Sana hy-
västä työstä leviää kuitenkin
alalla lähinnä puskaradion
kautta.
- Kaveri kerran sanoi,
että laittaisit nyt nimen edes
auton kylkeen, mutta minä
sanoin, että ei varmasti laiteta, Naaranoja naurahtaa.
Linjakaivuun Matti Naaranoja ja Bio-Expertin Petri Heikkilä sopivat yhteistyön aloittamisesta
17
Yrittäjäpalkinnon saanut Juha Lehtonen on monessa mukana
“Paljon on opeteltu vuosien varrella”
Yläneläinen Juha Lehtonen
on toiminut yrittäjänä koko
ikänsä. Kaikki alkoi traktorikaivurista ja on edennyt
siitä nykyiseen pisteeseensä,
tällä hetkellä kolme henkilöä
työllistäväksi yritykseksi.
Töitä riittää, kun on valmis
tekemään sitä, mille on tarvetta.
- Monen näköistä on opeteltu vuosien varrella, Lehtonen sanoo.
Eniten aikaa yrityksessä
käytetään kaivinkonetöihin
ja kunnallistekniikkaan, jota
tehdään Yläneen ja Pöytyän
alueella sekä jonkin verran
myös Satakunnassa. Lisäksi
tehdään metsänparannustöitä, kuljetuksia kahdella
kuorma-autolla ja talvisaikaan puunajoa.
- Sitten on tämä roskien
kanssa pelaaminen, Lehtonen sanoo ja osoittaa ympärilleen Yläneen jäteasemalla.
Jäteasemalla vastaanotetaan esimerkiksi ongelmajä-
tettä, romua ja kierrätyspuuta. Puu murskataan ja toimitetaan lämpölaitoksille.
Ei kilpailijoita, vain yhteistyökumppaneita
Talven tullen toiminta hiljenee. Myös maailman taloustilanne asettaa yritykselle
omat haasteensa, niin kuin
se tekee jokaiselle. Kunnallistekniikan rakentamisessa
on hiljaisempaa kuin vielä
muutama vuosi sitten, kun
kunnat tekevät vain kaiken
pakollisen.
Yrittäjyydestä luopuminen ei Lehtoselle ole silti tullut
mieleen - ei nyt eikä aiemmin.
Yrityksen suurempia investointeja on kuitenkin täytynyt
lykätä tulevaisuuteen.
Kun Lehtoselta kysyy
kilpailijoista, hän vastaa ettei
sellaisia olekaan.
- Ne taitaa olla yhteistyökumppaneita, hän sanoo.
Asenne työntekoon ja
yrittämiseen tulee ilmi jokai-
Kuka: Juha Lehtonen
Yritys: Tmi Juha Lehtonen, joka mm. rakentaa
kunnallistekniikkaa ja
pyörittää jäteasemaa
Sijainti: Yläne
Perustettu: 1994
sesta lauseesta. Jos joskus on
töitä vähän vähemmän, voi
sinä aikana huoltaa vaikka
koneita.
Yrittäjäpalkinnosta lisäpotkua tekemiseen
Tmi Juha Lehtonen palkittiin Varsinais-Suomen
yrittäjägaalassa kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla.
Tunnustus kertoo siitä, että
jotain on vuosien varrella
tehty oikein.
- Sitä on niin monessa
mukana. Koitamme palvella
montaa ihmistä pienessä kylässä, Lehtonen sanoo.
Yläneen jäteasemalle on kertynyt syksyn aikana melkoinen kasa jätepuuta. Juha
Lehtonen hoitaa puun murskauksen ja kuljettaa sen lämpölaitoksille.
Tulevaisuuteen yrittäjäpalkinnon ei anneta juurikaan vaikuttaa. Työt jatkuvat tavalliseen tapaan ja
yritystoiminnan Lehtonen
toivoo pysyvän samanlaisena kuin se on ollut tähänkin
asti. Jonkin verran tunnustus
kuitenkin antaa lisäryhtiä,
kun illat pimenevät ja päivät
lyhenevät.
- Täytyy toimia sen mukaisesti. Vaikka kai sitä on
toimittu ennenkin, kun tuommoisia ovat päättäneet antaa.
Auranmaan yritykset klikkauksen päässä
Auranmaalaiset yritykset on
koottu yhteen rekisteriin.
Verkkosivustolta www.aitoauranmaa.fi löytyy toimialoittain noin 1300 yritystä.
– Auranmaalaiset asukkaat voivat etsiä sivuston
avulla paikallisia yrityksiä ja
niiden palveluita. Yritykset
taas voivat hankkia yhteistyökumppaneita tai vaikka
alihankkijoita, kertoo Auranmaan yrityspalveluiden
elinkeinoasiantuntija Riikka
Peippo.
Yritysrekisterin tarkoituksena on osoittaa, miten
paljon erilaisia yrityksiä ja
osaamista Auranmaalta löytyy. Kauppareissua varten
ei tarvitse välttämättä lähteä
Turkuun tai Loimaalle.
– Toivotaan, että nettisivu lisää paikallisten palveluiden ja tuotteiden käyttöä.
Se taas toisi lisää elinvoimaa
Auranmaalle: tulee menestystä ja lisää palveluita, mikä
tuo asukkaita.
Parempi löydettävyys
Aito Auranmaa -sivustolle
on koottu yrityksen yhteystiedot sekä linkki firman
omalle kotisivulle.
– Auranmaalla on taajaman ulkopuolisilla alueilla
paljon yrityksiä, joista paikalliset asukkaat eivät välttämättä tiedä. Nettisivusto
on perustettu auttamaan
esimerkiksi näiden yritysten
löydettävyyttä.
Myös Facebookiin on
perustettu Aito Auranmaa
-sivu.
– Yrittäjät voivat siellä kertoa palveluistaan, ja
vastaavasti asiakkaat voivat
kysellä, olisiko tiettyjä palveluita tarjolla paikallisina.
Yrittäjien välille
enemmän yhteistyötä
Elinkeinoasiantuntija Riikka Peippo toivoo, että nettisivuston myötä paikalliset
yritykset alkaisivat tehdä
vahvemmin yhteistyötä.
– Auranmaalla on mahtavia rautakauppoja. Ne voisivat yhteistyössä markkinoida näkyvämmin. Tärkeintä
on, että asiakkaille tulisi
sellainen olo, että alueellamme on niin hyvä valikoima
rautakauppoja, ettei niiden
takia tarvitse lähteä ajamaan
Turkuun.
Peippo kertoo, että vastaavanlaisia yritysrekistereitä on perustettu moneen
kuntaan. Kokemukset ovat
olleet hyviä. Aitoauranmaa.
fi lanseerataan käyttöön virallisesti perjantaina 28.11.
– Toivottavasti yrittäjät
lähteävät tähän innolla mukaan. Se kilahtaa aina myös
omaan pussiin, kun suosittelemme toisiamme, Riikka
Peippo muistuttaa.
Nettisivusto on perustettu tämänvuotisen Elinvoimaa Auranmaalle -hankkeen
tuella.
Auranmaan elinkeinoasiantuntijat Lassi Rosala ja Riikka Peippo ylläpitävät
aitoauranmaa.fi:tä. Sivuston slogan on ”Pui parhaat päältä”.
18
Loimaan seutukunta uskoo yrittäjyyteen
- tähtäimessä tulevaisuus
Loimaan seutukunta panostaa yrittäjyyskasvatukseen. Loimaalle
perustettiin syyskuussa maan ensimmäinen seudullinen YES-piste,
jonka tavoitteena on tukea maakunnallisen yrittäjyyskasvatusstrategian toimeenpanemista Loimaan
seudulla. Strategian tavoitteena on
auttaa lapsia ja nuoria löytämään
heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa ja
kykyihinsä soveltuva urasuunta ja
kehittää maakunnan hyvinvointia
ja yrittäjyyttä sekä oppilaitosten
yrittäjyyskasvatusta.
Loimaan seudun YES-pisteen
toimialueeseen kuuluvat Loimaan
lisäksi Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. Rahoitus hankkeelle on saatu
Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen Yrityskolmio ry:ltä, ja
pisteen projektipäällikkönä työskentelee ammattiaineiden opettaja
Anna-Maija Lassila Loimaan ammatti- ja aikuisopistosta. Loimaalla
asuva Lassila on työskennellyt yrittäjyyskasvatuksen parissa aktiivisesti neljä vuotta.
Yrittäjyyskasvatus
edistää elinvoimaa
Lassila lähti yritysmaailmaan
mukaan jo nuorella iällä, ja yrittämisellä onkin ollut alun perin
Ähtäristä kotoisin olevan Lassilan
perheessä pitkät perinteet. Kolmannen sukupolven yrittäjällä ja
kasvatusalalta pitkän kokemuksen
kartuttaneella Lassilalla on selkeä
näkemys siitä, mihin yrittäjyyskasvatusta nykypäivänä tarvitaan.
- Suomi elää yrittäjistä. Pienet
ja keskisuuret yritykset työllistävät 70 prosenttia työssäkäyvistä
suomalaisista, ja sen vuoksi yrittäjyyskasvatukselle on paikkansa.
Yrittäjyyskasvatus ei kuitenkaan
tarkoita sitä, että jokaisesta lapsesta
tai nuoresta oltaisiin väen vängällä
leipomassa yrittäjiä. Yrittäjyyskasvatus on omatoimisuuteen ja
aktiivisuuteen kannustamista, hän
kertoo.
Tunnustusta yrittäjyyskasvatuksesta
Lassilan työhön kuuluu seutukunnan yrittäjien ja päättäjien kanssa
viestiminen sekä yrittäjyyskasvatusta tukevista opintokokonaisuuksista eri kouluasteiden rehtoreille
tiedottaminen. Lassilan markkinoimat Nuori Yrittäjyys -ohjelmat
tarjoavat aina perusasteen alaluokilta korkea-asteelle asti leirejä,
YES-pisteen projektipäällikkö
Anna-Maija Lassila.
työpajoja ja projekteja, joissa oppijat pääsevät kehittämään taitojaan käytännön harjoitusten avulla.
Kaikkien ohjelmien hyödyntämiseen opetuksen osana on laadittu
selkeät ohjeet, ja ohjelmia on kokeiltu ja testattu moneen kertaan.
Lassila on ollut tyytyväinen
työnsä tuloksiin. Esimerkiksi Pöytyän, Yläneen ja Loimaan kouluissa yrittäjyyskasvatus on otettu
vastaan innolla. Lisäksi Lassilalle
myönnettiin kaksi vuotta sitten
kansallinen YES-opettajapalkinto
yrittäjyyskasvattajana tekemästään
työstä. Ahkerasti työskentelevälle
ja työhönsä intohimoisesti suhtautuvalle Lassilalle tunnustus omista
saavutuksista ei tullut itsestäänselvyytenä.
- Olen aina työskennellyt yrittäjänä opettamisen rinnalla, ja
etenkin palkinnon myöntämisen
aikaan olin tuntenut oloni jotenkin
riittämättömäksi. Minulla oli paljon erilaisia projekteja vastuullani
ja tuntui siltä, että minun olisi pitänyt omistautua työlleni enemmän
kuin pystyin. Palkinnon saaminen
oli hirveän kiva tunnustus ja tärkeä
viesti siitä, että tehtyä työtä arvostettiin, Lassila muistelee.
Yrittäjyyskasvatuksen
inhimillinen ulottuvuus
Onnistumisen kokemuksista huolimatta Lassila myöntää, että
yrittäjien, järjestöjen ja koulujen
välistä yhteistyötä pitäisi vielä kehittää. Hän epäilee, ettei erilaisista
mahdollisuuksista ole välttämättä saatavilla riittävästi tietoa, ja
myös yhteisen ajan löytäminen voi
olla hankalaa. Esimerkiksi YESkummitoiminnan kautta yrittäjät
pääsevät tekemään yrittäjyyttä ja
työelämää kouluissa tunnetuiksi ja
luomaan suhteita mahdollisiin tuleviin työntekijöihin ja yhteistyökumppaneihin.
Lassila haastaa työelämän
edustajia ja asiantuntijoita tarttumaan kummitoiminnan kaltaisiin
yhteistyömuotoihin rohkeammin.
Hän muistuttaa, että kouluissa ja
oppilaissa on paljon potentiaalia,
josta yritysmaailma voisi hyötyä.
Toisaalta yrittäjyyskasvatuksella on Lassilan mukaan toinenkin,
vähintään yhtä tärkeä inhimillinen
tehtävä.
- Olen työssäni toisen asteen
opettajana nähnyt paljon syrjäytyneitä nuoria, jotka eivät usko
olevansa missään hyviä. Yrittäjyyskasvatuksen yhtäläisenä tavoitteena on, että lapsi alkaisi jo
alakouluikäisenä tiedostaa omat
osaamisalueensa, oppisi kertomaan
niistä ja osaisi toimia niiden mukaisesti. Tarkoituksena on, että jokainen kokisi - ja tietäisi - olevansa
tärkeä osa ryhmää ja ympäröivää
yhteiskuntaa.
Lyhyesti
• 2016 voimaan astuvan perusopetuksen opetussuunnitelman
mukaan yrittäjyyskasvatuksen
tulee näkyä jokaisessa oppiaineessa esiopetuksesta alkaen.
• Yrittäjyyskasvatusta voidaan
käytännössä toteuttaa muun
muassa erillisinä oppimisympäristöinä, opintokokonaisuuksina ja toimintaohjelmina sekä
osana aineopetusta.
• Yrittäjyyskasvatuksen käsite
jakautuu omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen.
• Yrittäjyyskasvatuksella
pyritään kehittämään yksilön
omatoimisuutta ja aktiivista
vastuunottoa ja vahvistamaan
ryhmän yhteisöllistä ajattelua,
yhdessä tekemisen taitoja ja
yrityksen liiketoiminta- ja johtamisosaamista.
• Nuori Yrittäjyys -ohjelmat
tarjoavat kaiken ikäisille oppijoille leirejä ja projekteja, kuten
ideointi- ja innovointikursseja ja
yrittäjyysohjelmia.
Betoniset
pihakoristeet
Patsaat, suihkualtaat, ruukut yms.
SEKSEMENT OY
Puh. 045-638 5315
Myynti: Melliläntie 84, 32300 MELLILÄ
www.seksement.fi
Auki sopimuksen mukaan
19
Rakentamisen vähentyminen tuo haasteita yrittäjille
Jarno Laukkanen vastaa
puhelimeen kesken työpäivän. On jo alkuilta, hän
on juuri jättänyt sokerijuurikaskuorman tehtaalle ja on
pian suuntaamassa Euraan
katsomaan seuraavan päivän
rakennustyömaata.
- Normaali työpäivä on
yleensä noin 12 tuntia, Riihikosken Rakennuspalvelu
JL Oy:n Jarno Laukkanen
naurahtaa.
Rakennusyrityksen lisäksi Laukkanen tekee töitä
maanviljelijänä. Hän viljelee viljaa ja kasvattaa sokerijuurikkaita. Osa ajasta
kuluu metsän hoitoon.
- Olen itse nykyään vähemmän rakennusurakoissa
mukana, jotta maanviljelylle
ja metsän hoidolle jää enemmän aikaa.
Laukkanen perusti Riihikosken Rakennuspalvelun
lähes kymmenen vuotta sitten. Yritys on tehnyt vuosien
aikana useita eri rakennusalan töitä maarakennuksesta kattojen valmistamiseen
saakka. Se on erikoistunut
erilaisiin valutöihin ja tehnyt erityisesti niitä viime
vuosina.
- Pystymme tekemään
hyvin erikokoisia valutöitä, ja työpäivät sekä urakat
vaihtelevatkin paljon. Suurin projektimme on ollut
3500 neliön kokoisen tilan
valaminen kolmessa päivässä. Isot urakat ovat aina mukavia, mutta teemme paljon
myös pienempiä töitä, kuten
omakotitalojen ja autotallien
valuja, Laukkanen kertoo.
Timpurin töissä kova
kilpailu
Rakentaminen on vähentynyt kuluneen kolmen vuoden aikana, ja rakennusalan yritysten edunvalvoja
Rakennusteollisuus kertoi
lokakuussa alan jatkavan
laskusuhdanteessa. Uudisrakentamista on tehty viimeksi
näin vähän vuoden 1990 laman aikaan. Rakennusteollisuus toteaa raportissaan, että
erityisen vähissä ovat uusien
omakotitalojen rakentamiset. Laukkanen kertoo, että
muutoksia on tapahtunut
työurakoiden määrissä myös
hyvin nopealla aikavälillä.
- Viime talvena meillä
oli paljon lattiaurakoita. Kesän lopulla työt vähenivät
huomattavasti, ja isompia
Jarno Laukkanen rakennustyömaalla.
urakoita on nyt vähemmän.
Moni yritys on vähentänyt
rakennusprojekteja syksyn
aikana, koska ei ole varaa
aloittaa uusia urakoita. Enää
ei pysty olemaan yhtä valikoiva kuin ennen, vaan ne
työt, jotka tarjotaan, tehdään.
Laukkanen sanoo, että
suhdannevaihteluihin on
vaikeaa varautua. Yritys on
vähentänyt työntekijöiden
määrää, kun osa työntekijöistä on jäänyt eläkkeelle
Kuka: Jarno Laukkanen, yrittäjä
Yritys: Riihikosken Rakennuspalvelu JL Oy, rakennus- ja lattiatöitä. Erikoistunut betonilattiatöihin mm.
timanttiporauksiin ja mastertop-lattiapinnoitusten
asennuksiin. Laukkanen toimii myös maanviljelijänä.
Missä: Riihikoski
Työntekijöitä: 8
Perustettu: 2006
eikä heidän tilalleen ole otettu uusia.
- Rakennusalalla timpu-
rin töissä on kova kilpailu ulkomaalaisten työntekijöiden
takia. Hinnat ovat alhaalla
eikä urakoista jää katetta.
Valutöissä tilanne on parempi sekä hintojen että työn
määrän suhteen.
Työ vaatii myös paljon
matkustamista, sillä urakoita
on eri puolilla Suomea.
- Matkustus on lisääntynyt viime aikoina. Turun
alueella rakennetaan tällä
hetkellä vähemmän, mutta
maaseutualueilla ja kauempana Turusta urakoita
on tullut lisää. Esimerkiksi
Satakunnassa ja Loimaalla
töitä on enemmän, mikä on
pidentänyt työmatkaa, Laukkanen toteaa.
Laukkanen
toivoisi
valtion tukevan enemmän
rakennusalan yrittäjiä. Heinäkuun alussa voimaan tullut tiedonantovelvollisuus
Verohallinnolle on lisännyt
rakennusyrityksissä paperitöitä. Muutoksella pyritään
kitkemään harmaata taloutta.
- Jokaisesta urakasta pitää tehdä tarkka lista työntekijöistä ja aliurakoitsijoista.
Meillä on usein useita urakoita viikossa, minkä seurauksena kirjanpidon määrä on lisääntynyt paljon ja
vaatii nykyään kokonaisia
työpäiviä, Laukkanen toteaa.
Tilitoimisto Kalle Martin uudet tilat valmistuivat Niinijoella
Kalle Martti esittelee tyytyväisenä tilitoimistonsa uusia
tiloja. Toisin kuin tyypillisessä tilitoimistossa nyt ei
olla kaupungin keskustassa,
vaan Martin perheen maatilalla Loimaan Niinijoella.
Tähän asti tilitoimisto,
johon kuuluvat Kalle Martti, Susanna Martti sekä
osa-aikaisena työskentelevä
Hanna Mäkilä, on toiminut Martin perheen kodin
yläkerrasta käsin. Muutto ei
kuitenkaan ollut pitkä, sillä
upouudet tilat ovat valmistuneet pihan toiselle puolelle
vuonna 1934 rakennettuun ja
viimeisimpien normien mukaan modernisoituun maatilarakennukseen. Osaltaan
tilojen käyttötarkoituksen
muutos kuvastaa rakennemuutosta maataloudessa,
mutta vanhan rakennuksen
uudistaminen ja tunnelman
säilyttäminen on koettu itsessään tärkeäksi.
- Kaikki eivät välttämättä
anna arvoa vanhoille rakennuksille. Yhden asiakkaan
mielestä tämä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä teko.
Se kuulosti kyllä oikein mukavalta, naurahtaa Kalle Martti.
Tilitoimiston ei toki tänä päivänä tarvitse enää
sijaita kaupungilla, vaan
valokaapeli yhdistää Martin
tilan huippunopeasti samaan
verkkoon asiakkaiden kanssa, ja Espoossa sijaitsevalta
serveriltä päästään reaaliajassa seuraamaan vaikkapa
laskujen kirjaamista yhteiseen järjestelmään. Työn
etäluonteesta huolimatta
tilitoimiston vahvuuksiin
kuuluu paikallistuntemus,
eikä maatilataustastakaan
ole haittaa, kun asiakkaina
on seudun pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
- Omissa valinnoissani
pyrin aina katsomaan paikallisuutta, ja niin varmasti
muutkin alueen yrittäjät ajattelevat, toteaa Martti.
Kalle Martti ehti kerätä
kokemusta alalta jo kauan,
ennen kuin oma yritys nousi
päätoimeksi. Yrittäjähenkisyys ja halu asua maaseudulla veivät voiton palkkatyöstä, ja toimistossa päästiin yhdistämään Kallen ja vaimo
Susannan vuosia kerryttämä
saman alan ammattitaito.
Pieni perheyritys pystyy ottamaan asiakkaikseen sekä
sähköisesti että perinteisemmin paperilaskuja lähettäviä
yrityksiä. Alalla, jolla toiminta ei ole luvanvaraista,
on Tilitoimisto Kalle Martin
vahvuutena myös Taloushallintoliiton auktorisointi.
- Siihen kuuluvat kaikki
koulutusvaatimukset sekä tilitoimiston tarkastus, jossa tullaan paikan päälle katsomaan,
miten töitä on tehty, kertoo
Martti Taloushallintoliiton
auktorisoinnin hakemisesta..
Susanna Martti, Hanna Mäkilä ja Kalle Martti tilitoimiston uusissa toimitiloissa.
Tähän asti asiakkaat
ovat löytäneet jatkuvasti
kasvavan tilitoimiston hyvien suositusten ja tehokkaan
puskaradion avulla. Uusiin
tiloihin, tuttuun osoitteeseen ovat tervetulleita tutustumaan niin vanhat kuin
uudetkin asiakkaat. Monet
sahattuna, höylättynä, kyllästettynä
• runkotavarat mitallistettuna
• ulkoverhoukset puuvalmiina ja pohjamaalattuna
• terassilaudat • paneelit
Sahayhtymä
YKSILÖLLISTÄ
PUUSEPÄNTYÖTÄ
Valtatie 472, 21800 Kyrö
Puh. 0400 820 861, 0400 820 862
Kuka: Kalle Martti
Yritys: Tilitoimisto Kalle Martti Oy
Sijainti: Oripääntie 708/13, 32410 Niinijoki
Perustettu: 1997, päätoimisesti vuodesta 2008
jo vanhoissa tiloissa vierailleista kokivat miljöön vartin
ajomatkan päässä Loimaan
keskustasta virkistävänä
vaihteluna kaupungissa käytyihin kokouksiin.
20
Puutarhuri Marianne Blom-Salola viihtyy työssään
“Kasvit eivät ikinä riitele”
Ensilumi on satanut pari päivää aiemmin ja
puiden oksia peittää vielä ohut, valkea kerros.
Puutarhuri Marianne Blom-Salolan työt pihoilla alkavat olla tältä vuodelta ohitse.
Auralainen Blom-Salola on toiminut puutarha-alan yrittäjänä 26 vuotta. Toimenkuva
on vaihdellut vuosien mittaan, mutta tällä
hetkellä työ koostuu puutarhaneuvonnasta,
pihasuunnittelusta ja viherrakentamisesta.
Lisäksi Blom-Salolalla on hoitosopimuksia
yksityishenkilöiden ja julkishteisöjen kanssa.
– Asiakkaina on taloyhtiöitä, palvelutaloja ja yksittäisiä asiakkaita. On iäkkäitä
ihmisiä, jotka haluavat jatkaa asumista omakotitalossa, mutteivät jaksa tehdä itse pihahommia, ja sitten on työikäisiä, jotka ovat
kiireisiä, Blom-Salola kertoo.
Hoitosopimusten tekeminen kotipihoille
on Blom-Salolan mukaan tulevaisuutta. Jo
nyt sopimusten määrä on lisääntymässä ja
kotitalousvähennys auttaa asiassa.
– Suurin osa hoitotöistä yksityispihoilla
on käsityötä. Työtunteja tulee enemmän kuin
esimerkiksi puistossa, joka hoidetaan isoilla
koneilla.
Hoitosopimukset tuovat Blom-Salolan
työhön jatkuvuutta. Toisaalta haasteen asettaa sen, että puutarha-alalla työtehtävät ovat
niin riippuvaisia sääoloista: sateella tehdään
erilaisia asioita kuin helteellä.
Kuka: Marianne Blom-Salola
Yritys: Puutarhapalvelu Marianne
Blom-Salola
Sijainti: Aura
Perustettu: 1988
– Joka asiasta halutaan säästää, ja kun pitäisi antaa tarjous, on sen tekeminen vaikeaa.
Laskeako minimin mukaan vai maksimin?
Liikakoulutus ongelma
Marianne Blom-Salolan mukaan puutarhaalan suurin ongelma on, että työntekijöitä koulutetaan liikaa. Suomen kokoisessa
maassa töitä on tarjolla vain tietylle määrälle puutarhureita ja talvikuukaudet ovat joka
tapauksessa hiljaisempia.
– Monelle lomautukset ja talvivapaat tulevat yllätyksenä. Monet ammatinvaihtajat ajattelevat, että tämä voisi olla ihana ala, mutta
taloudellinen todellisuus on jotain muuta.
Itse alassa ei silti ole vikaa, vaan työ on mieluista sekä Blom-Salolalle että monelle muulle.
– Tämä on ihan järkyttävän kiva ala. Kasvien kanssa tekeminen on ihanaa! Ne ei ikinä
riitele ja suostuvat enimmäkseen siihen, mitä
niiltä odotat.
Puutarha-ala muuttuu jatkuvasti, eikä mi-
Talvi ajaa Marianne Blom-Salolan työt sisätiloihin. Työtä riittää muun muassa
puutarhamessujen parissa.
kään ole Blom-Salolan mukaan niin selvää
kuin ennen.
– Jos haluaa hallita uusimmat tuulet, pitää koko ajan tutkia asioita, hän sanoo.
Yritystoimintansa Blom-Salola toivoo
tulevaisuudessa jatkuvan samanlaisen akuin
tähänkin asti. Ala on kuitenkin raskas ja
kulumia ja rasitusvammoja syntyy väkisin.
Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa voi olla
ratkaisu tähän ongelmaan.
– He pystyvät paikkaamaan puutteitani
ja voin olla itse enemmän työnjohtotehtävissä, Blom-Salola suunnittelee.
Julkiset hankinnat puhuttivat yrittäjän päivänä
Paikalliset yritykset toteuttamaan kunnan hankintoja
Auralaista elinkeinoelämää ja päättäjiä kokoontui yrittäjän päivän aattona 4.9. Sisulaan. Entisen Leafin makeistehtaan ilmapiiri
edusti hyvin tämänhetkisiä yrittäjien tuntoja:
ajat ovat edelleen hankalat. Toisaalta pieniä
positiivisia pilkahduksia näkyy, kuten Sisulassa, jossa aloitti loppukesästä toimintansa
Suomisen Maidon jäätelötehdas.
– Vaikka viime vuodet ovat talouden kannalta olleet haasteellisempia, pitää muistaa,
että tunnelin päässä on aina valoa, totesi Auran Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Hakala.
Hakala korosti yrittäjien ja kunnan välisen yhteistyön merkitystä. On tärkeää, että
yritysten on helppo toimia kunnassa ja että
asioista voidaan puhua helposti ja nopeasti.
Aurassa toimii noin 300 yritystä.
– Yritystontit täytyy turvata. Päätöksiä
tehtäessä tulisi katsoa, miten ne vaikuttavat
yrittäjiin, Hakala muistutti.
Kunnan hankinnat avoimesti
julkisiksi
Yrittäjän päivän aattona keskusteltiin myös
julkisista hankinnoista. Varsinais-Suomen
Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo puhui kuntien hankintapolitiikasta.
– Kunta tekee paljon pieniä hankintoja.
Eikö olisi järkevää, että mahdollisimman
moni niistä tehtäisiin kunnan omalta alueelta,
paikallisten yritysten tuottamana?
Yrittäjän päivän kunniaksi pidetty tilaisuus keräsi Sisulaan auralaisia yrittäjiä sekä kunnan johtoa ja päättäjiä.
Hankintalain mukaan kunnan ei tarvitse ilmoittaa alle 30 000 euron tavara- ja
palveluhankintoja, eli laittaa niitä julkiseen kilpailutukseen. Saariketo kannustaa,
että kunta kuitenkin julkistaisi avoimesti
sitäkin pienemmät hankinnat, jotta paikalliset yritykset voisivat jättää niistä tarjouksensa.
– 20 000 euroa on kunnalle pieni summa, mutta pienyritykselle se voi olla vuoden
isoin kauppa.
Julkiset hankinnat ovat merkittävä markki-
noiden synnyttäjänä, varsinkin sote-palveluissa.
– Yrittäjienkin pitää katsoa peiliin ja lähteä aktiivisemmin tarjoamaan kunnalle palvelujaan, Saariketo korosti.
Työntekijän työllistäminen aina riski
Yrittäjän päivän tilaisuudessa puhunut Auran elinkeinotoimikunnan puheenjohtaja Arto Savikangas muistutti tasan vuosi sitten
tehdystä haasteesta.
– Viime vuonna yrittäjän päivänä heitin
haasteen, että synnytetään Auraan sata uutta työpaikkaa. Arvioimme Hakalan Hannun
kanssa työpaikkoja syntyneen vuoden aikana
30–50. Se on ihan kohtuullinen määrä tässä
taantumassa, Savikangas totesi.
Hän muistutti, että tänä päivänä yritykselle on kallis ja iso riski yhdenkin työntekijän työllistäminen.
– Työelämän pelisäännöt pitäisi saada
joustavimmiksi. Esteitä kasvun edessä on
valtavasti, mikä ei ainakaan luo kilpailukykyä, Savikangas sanoi.
21
Tarvasjokelainen Jouni Frantti on ollut taksiyrittäjänä 30 vuotta
“Ei riitä, että vain ajaa taksia”
Kuka? Jouni Frantti
Yritys: Taksi Frantti
Sijainti: Tarvasjoki
Perustettu: 1984
lähtee ajamaan, Frantti sanoo pilke silmäkulmassaan.
Kolmasosa Frantin töistä muodostuu
kouluajoista. Niiden rinnalle on tullut muun
muassa sairaskuljetuksia. Töitä on vaihtelevasti, mutta ilta- ja viikonloppuajot ovat
vähentyneet runsaasti.
– Jo kolme vuotta sitten ajomäärät putosivat huomattavasti ja se on pysynyt siinä.
Eivät ihmiset enää liiku niin paljon. Kaikista
on tullut varovaisempia, kun taloustilanne on
mikä on, Frantti kertoo.
30 vuotta taksiyrittäjänä toiminut Frantti toivoo, että vielä tulisi täyteen 50 vuotta
taksiyrittäjänä.
Taksiyrittäjä Jouni Frantti on ajanut autoja
koko ikänsä. Lähes heti ajokortin saatuaan
Frantti jatkoi isänsä jalanjäljillä ja alkoi ajaa
osuuskaupan kuljetusajoja. Kun Tarvasjoella
vapautui taksilupa, eikä muita ajoja ollut niin
paljon, päätti Frantti alkaa taksiyrittäjäksi.
– Ensimmäinen vuosi oli hiljainen, kun
vakituisia kouluajoja ei ollut. Kolmisen
vuotta siinä meni, että tuli tutuksi ihmisten
kanssa ja ajoja alkoi olla enemmän, Frantti
muistelee.
Frantti aloitti yhdellä autolla. Kun isä
luopui taksiluvastaan, anoi Frantti sen. Nyt
työtä tehdään perheporukalla kolmen auton
voimin: Frantti itse ajaa yhtä, vaimo toista ja
tytär kolmatta.
– Kolmas lupa hankittiin, ettei vaimon ja
tyttären tarvitse aamulla kinata siitä, kumpi
Henkilökohtaista työtä
Pienessä kunnassa taksiyrittäjän työ on hyvin henkilökohtaista. Ihmiset tulevat tutuksi
ja asiakaskunta on suunnilleen vakio.
– Täällä jutellaan monesta asiasta. Jos
olisit kaupungissa, niin sanoisit päivää ja
veisit ovelle ja se olisi siinä, Frantti vertaa.
Aina ei myöskään riitä, että vain ajaa
taksia.
– Täällä autetaan vähän muissakin asioissa. Jos ei mummo saa pannuhuoneen
ovea auki, niin sitten se mennään avaamaan.
Välillä täytyy sanoa, että nyt en ehdi, mutta
tulen jeesaamaan, kun saan ajot tehtyä.
Ihmiset tekevät työstä mukavaa ja kiinnostavaa. Jokainen päivä on erilainen ja
työtä tekee mielellään. Vaikeita asiakkaita ei
Frantin mukaan ole.
– Siinä kuulee monennäköisiä hauskoja
juttuja, koululaisilta varsinkin, Frantti kertoo.
Hauskoja muistoja on myös omalta kylältä.
- Kerran isäntä tilasi taksin baarin eteen,
että tarttis päästä kotiin. Matkaa ei ollut
kuin 300 metriä, niin emäntä sanoi, että ei
kun me kävellään. Isäntä vastasi siihen, että
selvä, kävellään, mutta on niin pimeää, että
aja perässä ja näytä valoa. Siinä minä sitten
ajelin.
“Töiden täytyy jatkua”
Kolmen vuosikymmenen aikana on taksiyrittäjän arki ehtinyt muuttua. Kaikki kriteerit ovat Frantin mukaan kiristyneet ja esimerkiksi tuuraajat täytyy kurssittaa tehtäviinsä.
Tulevaisuuteen Frantti katsoo positiivisesti, vaikka tuleva Tarvasjoen ja Liedon kuntaliitos aiheuttaakin hieman hämmennystä.
– Olen miettinyt, miten työt jatkuvat,
kun kuntaliitos tulee. Mutta ei tämä homma
ihan yhtäkkiä voi loppua. Eiköhän työt jatku
ihan normaalisti, täytyy lasten koulussakin
käydä, Frantti pohtii.
– Kilpailua voi tulla, mutta sitten kilpaillaan.
22
Teksti: Johanna Lehtola
Pöytyäläisen yrityksen juhlavuotena paiskitaan lisää töitä
Vihervakka suuntaa eteenpäin
– 50 vuoden kokemuksella
Siirtonurmen tuottamiseen
sekä vilja- ja öljykasvien siementen kunnostamiseen erikoistunut Vihervakka Oy:n
linja on ollut kautta vuosikymmenten selkeä. Koskaan
ei pysähdytä ja suunta on aina eteenpäin.
– Yritys elää jatkuvassa
kehityksessä. Nyt Vihervakka on aloittamassa heinäsiementen kunnostuslinjan.
Rakennamme tuotantolinjaa
ja palkkaamme yhden työntekijän lisää jossain vaiheessa, kuvailee Vihervakka Oy:n
toimitusjohtaja Risto Sarkki.
Vihervakan tarina alkoi
tasan 50 vuotta sitten. Yrityksen nimi oli silloin eri, yritys
perustettiin nimellä Viherrehu Oy. Perustajina oli Auranmaan alueelta, Oripään,
Pöytyän, Karinainen, Auran
ja hieman Liedon puoleltakin
12 isäntää, muistelee Sarkki.
– Heillä oli niin sanottu
isäntäkerho, ja 1960-luvulla
viherjauhotehtaita perustettiin jokaisen niemen notkoon
ja saarelmaan. Näin hekin
sitten päättivät tehdä. He
olivat aikoinaan luopumassa
karjanpidosta, mutta halusivat viljellä yhä heinää. He perustivat ensin viherjauhotehtaan omaa tuotantoa varten,
myöhemmin toiminta laajeni,
ja tehtiin myös viherrehusopimuksia heinäviljelijöille.
Myöhemmin mukaan pyydettiin osakkaaksi Raisio Oy.
Raisio on edelleen Vihervakan suurimpia omistajia.
Yhtiö omistaa yrityksestä
lähes 40 prosenttia. Sarkin
mukaan perustajaisännät
olivat kaikki Raision osakkaita, kuten maanviljelijät
takavuosina usein olivat. Viherjauhoa teollisuus käyttää
muun muassa kivennäisissä.
– Näin homma lähti liikkeelle viherjauhosta.
1970-luvulla yritys alkoi
kunnostaa siemenviljaa ensin omille osakkaille ja myöhemmin muillekin. Jossakin
vaiheessa Raisio siirsi oman
siemenlaitoksensa nykyiseltä Raision tehdasalueelta
silloisen Viherrehun tiloihin.
EU:n peittausainekielto
vaikutti
1980-luvulla tuli öljykasvien
peittaaminen ja pakkaaminen mukaan yrityksen toimintaan. Öljykasvien peittaamisessa yritys oli Suomen suurimpia, mutta viime
vuonna Euroopan Unioni
kielsi öljykasvien nykyiset
peittausaineet, koska sen
epäiltiin aiheuttavan osittain
mehiläiskuolemia.
– Peittaaminen tarkoittaa
kemiallista käsittelyä tuholaisia ja kasvitauteja vastaan. Kielto on vaikuttanut
liiketoimintaamme, mutta
jos peittausaineet ovat aiheuttaneet mehiläiskuolemia,
aineet kuuluukin kieltää. Öljykasveista noin 70 prosenttia on pakattu Vihervakan
linjoilla. Emme ole voineet
jäädä odottamaan peittausaineiden tutkimustuloksia,
minkä takia olemme kehittämässä tätä heinäsiemenlinjaakin, toteaa Sarkki.
Viherjauhon tuotanto
taas lopetettiin kannattomana
1990-luvulla. Silloin yritys
siirtyi siirtonurmen tuotantoon. Vielä nykyäänkin Vihervakka keskittyy siementen
kunnostamiseen ja siirtonurmeen. Siirtonurmiliiketoimintaan yritys on lähtenyt 18
vuotta sitten, vuonna 1996.
– Siirtonurmituotanto on
noin kolmannes yrityksen
liikevaihdosta. Pääosa liiketoiminnasta on siemenpakkaustoimintaa, Sarkki kertoo.
Toimitusjohtaja Risto Sarkki (Vas.) ja työnjohtaja Timo Kulju (Oik.). Vihervakka Oy aikoo investoida seuraavaksi
heinäsiementen kunnostuslinjaan.
Pienestä nurmikkotilkusta golfkenttiin
Haasteita siirtonurmialalla
riittää. Ala on kilpailtu ja uusia toimijoita on tullut alalle
useita.
– Siirtonurmen tuottajia
on tullut paljon lisää. Uusien
toimijoiden takia vanhojen
toimijoiden, johon Vihervakkakin voidaan laskea, kannattavuus on heikentynyt. Hintataso ja kustannukset ovat
kasvaneet vuosien myötä,
mutta siinä ei auta muu kuin
olla tehokkaampi, tiivistää
Vihervakan toimitusjohtaja.
Vihervakan suurimmat
asiakkaat ovat golfkenttiä,
mutta suurin osa siirtonurmesta menee yksityisille
asiakkaille.
– Siirtonurmea toimitetaan omakotipihoille aivan
pienikiäkin eriä, ja suurin piha oli tänä vuonna 4000. Eli
vaihtelua on paljon. Samoja
nurmikoita toimitamme seu-
rakunnille, kaupungeille,
tielaitokselle, palvelutaloille kuin yksityistalouksille.
Golfkentille nurmikon tarvitsee olla hieman erilaista,
ja se kasvatetaan Loimaan
Alastaron Virttaan kylän
hiekka-alustoilla.
- Nurmikkoalalla toimitaan taivasalla, joten sääolosuhteet ja etenkin viimevuosien sään ääri-ilmiöt
vaikuttavat. Milloin on liian
märkää ja milloin liian kuivaa. Viime kesän helteistä
onneksi selvittiin esimerkiksi lajikkeiden ja kastelun
avulla. Nurmikon pystyimme toimittamaan aina, vaikka helteitä riitti. Se on elävä
tuote ja tuo omat haasteensa,
Sarkki kuvailee.
Vihervakalla oma
isäntä-linja
Sarkin mukaan siemenpakkausala on siirtonurmialaa
vakaampi.
- Suomen maassa on tietty määrä peltoja, jotka joka
vuosi kylvetään. Tänä vuonna esimerkiksi yksi viljelijä
ostaa siemeniä ja naapuri
taas käyttää oman sadon siemeniä. Ja ensi vuonna saattaa olla päinvastoin. Ala ei
ole niin herkkä.
Lisäksi yritys on vuosien
aikana kehittänyt yhteistyötä paikallisten viljelijöiden
kanssa.
– Meillä on myös oma
isäntä-linja, missä me kunnostamme heille siementä.
Tämä on meidän oma sopimus viljelijöiden kanssa.
2500 tonnia lähtee paikallisille isännille. Olemme
ymmärtääkseni Suomen
kolmanneksi suurin siemenpakkaamo, Sarkki muistelee.
– Tämä yhteistyö on
tärkeää meille. Se on yksinkertaisempaa kuin virallisten
siementahojen kanssa toimiminen ja luulen, että olemme
saavuttaneet luottamuksen
isäntien kesken. Hekin arvostavat meidän toimintaa,
Sarkki sanoo.
Sarkin mukaan yrityksen
osaaminen juuri siirtonurmialalla ja on tasapainoinen.
Vihervakalla työskentelee
tällä hetkellä yhdeksän henkeä ympärivuotisesti.
- Suurin osa työntekijöistämme on maataloustaustaisia ja se on minusta mahdottoman hyvä asia. Siirtonurmipuolella tarvitaan traktori- ja koneiden ajotaitoa,
sitten siemenlaitoksella taas
työntekijät tietävät taustansa
takia, että koneet ja tavarat tarvitsee aina puhdistaa
erityisen hyvin, koska jos
sitä ei tehdä, niin sitten on
ohrapellossa kauraa ja vehnäpellossa ohraa. Nuorimmatkin työntekijämme ovat
vastuullisia ja yhteishenki on
meillä hyvä. Nuorisoa morkataan usein, mutta minusta
me olemme saaneet oikeat
helmet töihin.
23
Sun Sali keskittyy asiakkaan
kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
Yrittäjä Marko Netterberg ohjaa aktiivijäsen Jesse Särssille oikeita otteita.
Tulevaisuudessa henkisen
hyvinvoinnin palveluita
Kuka: Marko Netterberg, yrittäjä
Yritys: Sun Sali, kuntosalo, tarjoaa kuntosalin ja ryhmäliikuntatuntien lisäksi mm. ravinto-ohjausta ja erilaisia luentoja
Missä: Aura ja Riihikoski
Työntekijöitä: 11
Aloittanut toiminnan: Riihikoskella 2008 ja Aurassa 2011
Kulunut vuosi on ollut kiireinen
kuntosali Sun Salille. Ihmisten
innostus kuntoiluun sekä salilla
käymiseen on merkittävästi lisääntynyt ja yritys on saanutkin paljon
uusia asiakkaita. Yrittäjä Marko
Netterberg kertoo erityisesti naisten innostuneen entistä enemmän
treenaamisesta.
– Erilaiset fitness-kilpailut
ovat olleet enemmän esillä, mikä
on saanut naiset kiinnostumaan
kuntosalilla käymisestä. Ihmiset
ymmärtävät paremmin, että jos
haluaa selkeitä tuloksia, se vaatii
kovaa treeniä eikä tavallinen lenkillä käynti riitä. Myös television
hyvinvointiohjelmat ovat vaikuttaneet ihmisten innostuneisuuteen,
Netterberg toteaa.
Sun Sali korostaa toiminnassaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Netterberg naurahtaa, että
tavoitteena ei ole tehdä kaikista
huipputreenaajia. Yrityksen tarkoituksena on tarjota palveluita,
jotka auttavat jaksamaan arjessa
ja olemaan aiempaa energisempi.
Kuntosalin ja ryhmäliikunnan lisäksi Sun Sali tarjoaa monipuolisesti myös muita palveluita oman
hyvinvoinnin parantamiseen.
– Emme halua olla pelkkä
punttisali. Meiltä saa ravinto-ohjausta, asiakas voi käydä urheiluhierojalla tai osallistua esimerkiksi
naurujoogakurssille. Järjestämme
myös säännöllisesti luentoja muun
muassa terveellisestä ravinnosta,
Netterberg kertoo.
Netterberg omistaa yhdessä vaimonsa kanssa kaksi kuntosalia,
yhden Aurassa ja toisen Riihikoskella. Yrityksen tavoitteena on
tulevaisuudessa laajentaa hyvinvointiteemaa. Toukokuussa Sun
Salissa aloittaa ravintoneuvoja,
jolta asiakas voi pyytää neuvoja ja suunnitella yhdessä oman
ruokaohjelman. Netterberg on
iloinen siitä, että myös ihmisten
kiinnostus ravintoa kohtaan on
lisääntynyt.
– On mukavaa huomata, että
ihmiset huolehtivat enemmän ravinnostaan ja siitä, miten syömällä
oikein voi jaksaa entistä paremmin. Ravintoneuvonta ja personal
trainer -palvelut ovat arkipäiväistyneet eikä niitä pidetä enää luksuspalveluna, mikä on hyvin positiivista.
Netterberg haluaa tarjota tulevaisuudessa myös henkisen hyvinvoinnin palveluita kuntosaleillaan.
– Jokaisen hyvinvointi lähtee
henkiseltä puolelta. Meiltä voi
saada tukea ja tsemppaajan omaan
elämään. Kun saa ihmisen voimaan
henkisesti hyvin, voi hän pystyä
mihin vain.
Netterberg muistuttaa, että jokainen on tervetullut Sun Salille,
vaikka ei olisi aiemmin kuntoillutkaan. Apua voi pyytää esimerkiksi
personal trainereilta. He neuvovat,
miten liikkeet tehdään oikein ja
miten vältytään loukkaamasta itseään.
Monipuolista
vesiliikuntaa!
AUKIOLOAJAT:
ma 9–21, ti 6–21, ke 9–21,
to 6–21, pe 9–21, la 12–16.30
(elokuun lauantait suljettu)
Tervetuloa
virkistäytymään
koko perheen voimin!
• Uinti
• Vesijumpat
ma ja ke
klo 15.00–15.30
ti ja to
klo 19.30–20.00
• Vesijuoksu
• Niskahieronta
• Porepenkki
• Liukumäki
• Kahvio
• Kunto- ja
voimailusali
www.vesihovi.fi
LOIMAAN UIMAHALLI VESIHOVI
Kuusitie 1, Loimaa, puh. 02 761 1257
24
Yrittäjien Tankomarkkinat tarjoili yhteistyökumppaneita, vertaistukea ja työssä jaksamista
Valasrannan tanssilava täyttyi yrittäjistä, kun tilaisuuteen oli ilmoittautunut 120 henkilöä.
Tankomarkkinoilla pelattiin asiaankuuluvasti myös pinkoa.
Yläneen Valasrannassa oli
aurinkoisena syyslauantaina
tungosta, kun alueen yrittäjät
kokoontuivat viettämään yhteistä iltaa Yrittäjien Tankomarkkinoille. Ensimmäistä
kertaa tässä muodossaan järjestetty tapahtuma sai osallistujilta runsaasti kiitosta.
– Me tarvitsemme vapaamuotoisia kokoontumisia. Jos on aina vaan kokouksia ja muuta vakavaa toimintaa, ihmiset eivät vapaudu.
Meidän on pidettävä huolta
siitä, että jäsenistömme jaksaa ja tapahtumat ovat siinä
ykköstyökalu, Pöytyän yrittäjien puheenjohtaja Reijo
Hartikka totesi.
Yrittäjien Tankomarkkinoilla yrittäjiä kannustettiin
tutustumaan toisiinsa. Osallistujat saivat illan aluksi
tehtävän, jossa oli otettava
selville viiden itselleen entuudestaan tuntemattoman
ihmisen nimet.
Illanvieton lomassa olikin oiva tilaisuus hankkia
uusia kontakteja.
– Yrittäjillä on jatkuvasti tutka päällä. Kumppanuus
saattaa alkaa tällaisesta tapahtumasta, tilaisuuden järjestäneen Yläneen Yrittäjien
puheenjohtaja Esa Mäkilä
sanoi.
Vain yrittäjä ymmärtää
yrittäjää
Yhteistyö ja muiden yrittäjien
arvostaminen oli teema, joka
pysyi pinnalla illan mittaan.
Loimaalta Valasrantaan saapunut yrittäjä Jaana Pirttisalo-Mäkelä piti muiden yrittäjien tapaamista ensiarvoisen
tärkeänä.
– Heiltä voi saada tarvittaessa vertaistukea. Vain yrittäjä
voi ymmärtää toista yrittäjää,
Pirttisalo-Mäkelä sanoi.
– On myös oltava arvostusta toisen työtä kohtaan. Kaikki
me yrittäjät olemme samalla
viivalla, oli ala mikä tahansa.
Maailman hankala taloustilanne asettaa ymmärrettävästi haasteensa myös yrittäjille. Pirttisalo-Mäkelän mukaan yrittäjältä vaaditaan nyt
entistäkin enemmän monipuolisuutta. Asiakkaalle pitää aina
olla tarjota jotain erilaista.
– Lisäksi on oltava uskoa,
hulluutta ja sydän mukana,
Pirttisalo-Mäkelä sanoi.
Mistä usko tulevaisuuteen
sitten tulee?
– Se on sisäänrakennettu
ominaisuus, Pöytyän yrittäjien puheenjohtaja Reijo Hartikka sanoi.
– Yrittäjällä on jatkuva usko. Itseensä täytyy vain luottaa.
Yläneläinen yrittäjä, tangokuningas
Kyösti Mäkimattila
muistutti illanviettoon osallistuneita yrittäjiä
siitä, että aina ei
tarvitse olla turhan vaatimaton.
Joskus on ihan
hyväkin kertoa,
että: “minulla
menee hyvin.”
25
Kuvat: Eliisa Laine, Haavekuvia
Estetiikkaa, muistoja, terapiaa ja haaveita
Haavekuvissa tehdään unelmista totta
pääasiassa Turun suunnalta, mutta
muutti mieltään sopivan vuokrakiinteistön löydyttyä omalta kotipaikkakunnalta.
Yrityksen nimi, Haavekuvia,
tulee juurikin Laineen pitkään
itäneestä unelmasta työskennellä
valokuvaajana ja yrittäjänä. Vastaanotto Laineelle ja hänen kuvilleen on ollut positiivinen, ja myös
kauempana asuvat asiakkaat ovat
löytäneet tiensä Laineen luo. Kuvaajan toiveissa on lisätä yrityksen
tunnettuutta tulevaisuudessa etenkin Auranmaalla.
Fysioterapiaa ja
valokuvausta
Eliisa Laine työntouhussa. Mallina 5v. Luna-tyttö.
Auran keskustaan avattiin kuluneena syksynä uusi valokuvausstudio.
Valokuvaajan ammatista ja omista
studiotiloista pitkään haaveillut,
Turusta Auraan muuttanut Eliisa
Laine etsi yritykselleen toimitiloja
Osa-aikaisesti valokuvausstudiotaan pyörittävä Laine kertoo olleensa aina kiinnostunut luovista
harrastuksista, kuten kädentaidoista ja musiikista. Valokuvaamisesta
hän innostui kuitenkin toden teolla
vasta päälle parikymppisenä ostettuaan ensimmäisen järjestelmäkameransa. Vuosien varrella
kuvaamisesta on tullut Laineelle
intohimo, jossa häntä kiehtoo eniten rajaton mielikuvituksen käyttö
ja uusien ideoiden kehittäminen.
Kuvaajan ammattitutkinnon lisäksi Laineella on ammattikorkeakoulussa suoritettu fysioterapeutin
koulutus, ja hän työskenteleekin
päätoimisesti neurologisen fysioterapian parissa. Myös valokuvaus
tarjoaa Laineelle mielenkiintoisen
ja monipuolisen tavan hyödyntää
osaamista terveysalalta.
LYHYESTI
- Eliisa Laine, 34.
- Valmistunut fysioterapeutiksi 2003 ja valokuvaajaksi 2013.
Opiskelee julkaisugraafikoksi.
- Haavekuvia tarjoaa palveluita sekä yksityishenkilöille että
yrityksille.
- Yritys tarjoaa yksityishenkilöille esimerkiksi lapsi-, rippi- ja
perhe-, valmistujais- ja hääkuvauksia, ja yrityksille muun muassa
lehti-, esite- ja tuotekuvauksia.
- Yritys perustettu 2014.
- Studio pidetään auki sopimuksen mukaan.
– Olen kiinnostunut valokuvan
terapeuttisesta käytöstä, ja olen
jo jonkun verran kouluttautunut
siihen työssäni ja kokeillut erilaisia menetelmiä. Jatkossa toivoisin
pystyväni kehittymään myös tällä
osa-alueella, Laine selventää.
Monipuolista yrittäjyyttä ja
lisäkoulutusta
valmistuvan Laineen tavoite on
saada koulu loppuun ensi keväänä.
Suuntautumista sosiaali- ja terveysalan, valokuvauksen ja graafisen
suunnittelun välillä Laine ei ainakaan toistaiseksi mieti.
– Aika näyttää minkälainen
kombinaatio niistä syntyy. Tällä
hetkellä päätöksellä ei ole kiirettä,
hän päättää.
Laineesta valokuvaajan työssä
on sekä palkitsevaa että haastavaa kohdata jokainen kuvattava
yksilöllisenä persoonana ja luoda
asiakkaaseen luottamuksellinen
kontakti. Laine korostaa, ettei valokuvaajan ammatissa tule koskaan
valmiiksi, vaan aina on mahdollisuus kehittyä. Lisäksi oman kädenjäljen näkeminen ja asiakkaiden
myönteinen palaute palkitsee ja
kannustaa.
Tällä hetkellä uuttera Laine
opiskelee kolmatta tutkintoaan,
tällä kertaa Turun aikuiskoulutuskeskuksessa. Julkaisugraafikoksi
Yrityksille • Maatalouksille
TILITOIMISTO
KALLE MARTTI OY
w w w. t i l i t o i m i s t o k a l l e m a r t t i . f i
www.indexator.com
Oripääntie 708, 32410 NIINIJOKI • Puh. 050-595 0676









 
 
 













Meijerikuja 3, 21380 Aura
26
Pöytyän yrittäjäpalkinto MV-Tuotteet Oy:lle
Pitkäaikaiset asiakkaat
tuovat varmuuden
Keijo Virtaselle yrittäjäpalkinnon saaminen on yksi uran kohokohdista. - Tuntuu hienolta, että
huomioidaan, Virtanen sanoo.
pui parhaat päältä!
Kuka: Keijo Virtanen
Yritys: MV-Tuotteet Oy,
metallialan alihankintakonepaja
Sijainti: Pöytyä
Perustettu: 1987
MV-Tuotteet Oy:n toimitiloissa
Pöytyän Kyrössä eletään kiireistä
aikaa. Metallialan alihankintakonepajan asiakkaat kun haluavat ajoittaa toimitukset vuodenvaihteeseen.
MV-Tuotteiden 30 työntekijää saavat paiskia töitä hiki hatussa, jotta
kaikki tilaukset saadaan hoidettua
ennen joululomia.
– Vastaavanlainen piikki on ennen kesälomia. Kiireaikoina meillä on aputyövoimaa paikkakunnan
ETSITKÖ PANKKIA,
JOSTA SAAT
pienistä yrityksistä, toimitusjohtaja Keijo Virtanen kertoo.
MV-Tuotteiden pääartikkelina ovat separaattorit ja putkistomoduulit, joista valtaosa menee
isoihin voimalaitoksiin. Tuotteista
95 % päätyy ulkomaille. Lisäksi
yritys tekee erikoiskoneita kotimaisen teollisuuden tarpeisiin.
Tulevaisuus valoisa
MV-Tuotteet on toiminut Kyrössä
pian kolme vuosikymmentä. Aluksi tehtiin hitsaustöitä ja putkistohommat alkoivat seitsemän vuotta
yrityksen perustamisen jälkeen.
– Vanhemmat perustivat tänne
konepajan ja siitä lähtien on Kyrössä oltu, kertoo Virtanen.
Miehen mukaan alan näkymät
ovat positiiviset ja tilanne moneen
muuhun alaan nähden hyvä.
– Nyt on ollut ihan vähän rauhallisempaa, mutta koko ajan saadaan kyllä tehdä ahkerasti töitä.
Ensi vuoden ennuste näyttää mukavalta, ei pitäisi olla mitään murheita.
Turun seudulla on Virtasen
mukaan pari-kolme yritystä, jotka
tekevät samanlaisia tuotteita kuin
MV-Tuotteet. Kilpailua siis on,
mutta se ei Virtasta huoleta.
– Olemme tehneet pääasiakkaidemme kanssa yhteistyötä jo 20
vuotta. He tietävät meidän laadun
ja toimitusvarmuuden ja me tunnemme heidän toimintansa, hän
sanoo.
Tervetuloa Koskelaiseksi
HENKILÖKOHTAISTA
PALVELUA?
Olemme lähellä. Tervetuloa tutustumaan.
Varaa tapaaminen p. 010 430 900*)
tai www.saastopankki.fi/varaa-aika
Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku
*) Kiinteät liittymät 8,35 snt/puh. + 6 snt/min., matkapuhelimet 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.
Laajasta tonttitarjonnastamme löydät
varmasti mieleisen paikan kodillesi. Tonttimme ovat isoja ja edullisia (alkaen1,70/
m2) ja meillä pääset rakentamaan heti.
Nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet mahdollistavat etätyöskentelyn- ja opiskelun.
Koski Tl
Koskettaa
www.koski.fi
27
Taloushallinto sähköistyy vauhdilla
Useat Auranmaan alueen
yritykset ovat viime vuosien
aikana siirtyneet käyttämään
sähköisen taloushallinnon
palveluita. Yritykset haluavat helpottaa omia laskutusrutiineitaan ja keskittyä
omaan liiketoimintaansa.
Sähköisten palveluiden avulla esimerkiksi laskutukseen
liittyvä turha paperin pyörittely saadaan vähenemään.
Taloushallinnon sähköisiä palveluita ovat aiemmin
käyttäneet vain suuryritykset, koska palveluiden kustannukset ovat olleet liian
suuret pienille ja keskisuurille yrityksille. Yrityspalvelutalo Pappila Penkkala Group
on luonut mallin, jossa yritys
saa käyttöönsä myynti- ja ostolaskutuksen sähköiset palvelut ilman investointeja.
– Esimerkiksi Anders
Manager -laskutusohjelmasta ei aiheudu yrityksille
käyttöönottokustannuksia,
ja palvelut ovat käytössä
muutamassa minuutissa.
Tarvittaessa palvelun saa
käyttöönsä myös jo olemassa olevien taloushallintojärjestelmien kautta, Mikael
Santanen Pappila Penkkala Groupista kertoo.
Trival Oy ja Pappila
Penkkala Group
yhteistyöhön
Pappila Penkkala Group tekee paljon yhteistyötä eri yrittäjäjärjestöjen, kuten Suomen
Yrittäjien kanssa. Loppuvuodesta alkaa yhteistyö loimaalaisen Mainos- ja Mediatalo
Trival Oy:n kanssa.
Trival on kokonaisvaltainen ICT-palveluiden osaaja,
joka tarjoaa pieneen ja isoon
tarpeeseen yritysten verkkosivuratkaisuja, mukaan lukien verkkokaupparatkaisuja.
Trival tarjoaa yrityksille
kokonaisvaltaisen markkinointimateriaalin suunnittelupalvelun aina painettuun
printtimateriaaliin asti. Palvelutarjontaan kuuluu myös
valo- ja videokuvauspalvelut
sekä erilaiset asiakaskohtaisesti ohjelmoitavat verkossa
toimivat ohjelmasovellukset, mm. vuokrakohdesovellus, tuoterekisteri tai muu
vastaava asiakkaalle räätälöity sovellus.
– Tänä päivänä on tärkeää, että verkkosivut näkyvät oikein myös mobiili- ja tablettilaitteilla,
jolloin verkko-ostaminen
on helppoa suoraan mobiililaitteilta. Lisäksi yrityksen
on tärkeä näkyä Googlen
hakukonetuloslistauksissa
sekä Facebookissa. Tällä
hetkellä netissä tärkeintä on
hakukonemainonta, jonka
lisäksi näkyvyyttä haetaan
Facebook-kilpailuilla ja
mainonnalla, Trivalin toimitusjohtaja Leena-Maija
Pärssinen toteaa.
Trival julkaisee loppuvuodesta uuden verkkokaup-
pasovelluksen yhteistyössä
Pappila Penkkala Groupin
kanssa. Sovellus mahdollistaa verkkokaupassa tehtyjen
ostosten laskutustietojen toimittamisen automaattisesti
Pappila Penkkalan laskutuspalveluun eikä asiakkaan
tarvitse käyttää pankkien
verkkomaksutoimintoja. Yhteistyö on mielenkiintoinen
molempien vahvan paikallisuuden vuoksi.
Trival Oy on toimittanut
Yritteliäs Auranmaa -lehteä
jo vuodesta 2007 lähtien.
Tänäkin vuonna meillä on
ollut ilo päästä kuulemaan
upeita tarinoita Auranmaan
alueen yrittäjiltä. Yritteliäs
Auranmaa kokoaa yhteen
niin pienten kuin keskisuurten yritysten kertomukset.
Haluamme kiittää Auranmaan yrittäjiä ja lehden lukijoita. Menestystä ja
iloista alkavaa vuotta 2015!
Palvelua lähellä
0207 411 600
info@trival.fi
www.trival.fi
Kauppalankatu 2B
32200 Loimaa
Lempäälän Aleksi 1
37500 Lempäälä
Internetsivut näkyviin
mobiili- ja tablettilaitteilla
Verkkokaupparatkaisut
Facebook-mainonta
Hakukoneoptimointi
Printtiviestintä
Markkinointi ja konsultointi
Nordea Pankki Suomi Oyj
Vakautta
kausiluonteiseen
liiketoimintaan
Nordea Rahoituksen leasing- ja osamaksutuotteet tuovat varmuutta ja vakautta talouteesi.
Lisäksi säästät vakuuksia tuleviin hankkeisiin.
Ota yhteyttä Nordea Yrityspalveluun ja kysy
lisää!
Varaa aika tapaamiseen numerosta 0200 2121
(pvm/mpm) ma–pe 8–18.
Teemme sen mahdolliseksi
Lounais-Suomen Yrityskonttori
Vesikoskenkatu, Loimaa
Helena Välimäki
050 380 5516
Etua keskittämällä:
Päivittäispalveluiden
Etua keskittämällä:
kuukausimaksu
0 €.
Etua
keskittämällä:
kuukausimaksu 0 €.
kuukausimaksu 0 €.
Voit saada edun vuodeksi, kun keskität pankkija vakuutusasiointisi meille.
V
o
i
ts
a
a
d
ap
äi
v
i
ttäi
s
p
a
l
v
e
l
u
tv
u
o
d
e
na
ja
ni
l
m
a
nk
u
u
k
a
u
s
i
m
a
k
s
u
a
,k
u
ns
i
n
u
s
tatu
l
e
eu
u
s
ik
e
s
k
i
ttäjä
1
3.
1
0
.
–
31
.
1
2.
20
1
4v
äl
i
s
e
n
äa
i
k
a
n
a
.Otah
e
tiy
h
te
y
ttä o
m
a
a
np
a
n
k
k
i
i
s
i
.L
u
el
i
s
ää:o
p
.
fi/
p
a
i
v
i
tta
i
s
e
t
Y
h
e
s
s
äah
y
v
ättäi
tu
l
e
e
.
V
o
i
td
s
a
a
d
p
äi
v
i
s
p
a
l
v
e
l
u
tv
u
o
d
e
na
ja
ni
l
m
a
nk
u
u
k
a
u
s
i
m
a
k
s
u
a
,k
u
ns
i
n
u
s
tatu
l
e
eu
u
s
ik
e
s
k
i
ttäjä
1
3.
1
0
.
–
31
.
1
2.
20
1
4v
äl
i
s
e
n
äa
i
k
a
n
a
.Otah
e
tiy
h
te
y
ttä o
m
a
a
np
a
n
k
k
i
i
s
i
.L
u
el
i
s
ää:o
p
.
fi/
p
a
i
v
i
tta
i
s
e
t
V
o
teds
a
d
a
p
äi
i
ttäi
s
p
a
l
v
e
l
u
tsio
v
u
o
e
n
a
ja
n
i
l
m
a
n
k
u
u
u
s
i
m
a
k
s
u
a
,
k
u
n
s
i
n
u
s
ta
tu
l
e
e
u
u
s
i
k
s
k
i
ttäjä
Sa
a
ti
u
n
,a
k
u
n
k
e
s
k
i
tätv
p
a
n
k
k
i
ja
v
a
k
u
u
tu
s
a
i
n
ti
s
id
m
e
i
l
l
ek
a
m
p
a
n
ja
a
i
k
a
n
a1
3.
1
0
.k
–a
31
.
1
2.
20
1
4
ja
s
i
n
u
s
ta
tu
l
e
eu
u
s
ik
e
s
k
i
ttäjä.
K
e
s
k
i
ttäjä
o
n
s
e
k
äe
OP
b
o
n
u
s
a
s
i
a
k
a
se
ttä P
o
h
jo
l
a
ne
tu
a
s
i
a
k
a
s
.
OP
b
o
n
u
s
a
s
i
a
k
a
s
o
n
Os
u
u
s
p
a
n
k
i
n
a
s
i
a
k
a
s
o
m
i
s
ta
ja
ta
i
H
e
l
s
i
n
g
i
n
OP
P
a
n
k
i
n
a
s
i
a
k
a
s
,
jo
n
k
a
o
m
a
ta
i
p
e
r
h
e
e
n
y
h
te
i
n
e
n
p
a
n
k
k
i
ja
/
ta
i
v
a
k
u
u
tu
s
a
s
i
o
i
n
ti
o
v
a
t
v
äh
i
n
tään
5t0
0
0e
u
r
o
ak
u
u
k
a
u
d
e
s
s
a
.
1
3.
1
0
.
–
31
.
1
2.
20
1
4
v
äl
i
s
e
n
ä
a
i
k
a
n
a
.
Ota
h
e
ti
y
h
te
y
ttä
o
m
a
a
n
p
a
n
k
k
i
i
s
i
.
L
u
e
l
i
s
ää:
o
p
.
fi/
p
a
i
v
i
tta
i
s
e
E
tu
a
s
i
a
k
a
so
nP
o
h
jo
l
a
na
s
i
a
k
a
s
,jo
l
l
ao
nv
äh
i
n
täänk
o
l
m
ee
r
itu
o
te
ry
h
m
änv
a
k
u
u
tu
s
ta
.P
äi
v
i
ttäi
s
p
a
l
v
e
l
u
ts
i
s
äl
täv
ät k
äy
ttö
ti
l
i
n
,v
e
r
k
k
o
ti
l
i
o
tte
e
n
,jo
n
k
i
nOP
V
i
s
a
k
o
r
te
i
s
tajaOP
v
e
r
k
k
o
p
a
l
v
e
l
u
n
.
Y
h
d
e
s
s
äenh
y
v
ä istu
l
e
e
.
K
a
i
k
k
i
e
nk
o
r
tti
m
y
ö
n
täm
e
ne
d
e
l
l
y
ty
k
s
e
n
äo
n
,e
ttä o
l
e
th
o
i
ta
n
u
tr
a
h
a
a
s
i
a
s
ih
y
v
i
njata
l
o
u
te
s
io
nta
s
a
p
a
i
n
o
s
s
a
.T
a
r
k
i
s
ta
m
m
eh
a
k
i
jo
i
d
e
nl
u
o
tto
ti
e
d
o
t.L
i
s
äk
s
ic
r
e
d
i
to
m
i
n
a
i
s
u
u
d
e
ns
i
s
äl
täv
i
e
nOP
V
i
s
ajaOP
V
i
s
aC
r
e
d
i
tk
o
r
tti
e
ns
a
a
m
i
n
e
ne
d
e
l
l
y
ttää OP
K
o
r
tti
y
h
ti
öOy
j:
nm
y
ö
n
te
i
s
tä l
u
o
tto
p
äätö
s
tä.
Y
h
d
e
s
s
äh
y
v
ä tu
l
e
e
.
Sa
a
te
d
u
n
,k
u
nk
e
s
k
i
tät p
a
n
k
k
i
-jav
a
k
u
u
tu
s
a
s
i
o
i
n
ti
s
im
e
i
l
l
ek
a
m
p
a
n
ja
a
i
k
a
n
a1
3.
1
0
.–31
.
1
2.
20
1
4jas
i
n
u
s
tatu
l
e
eu
u
s
ik
e
s
k
i
ttäjä.K
e
s
k
i
ttäjä o
ns
e
k
ä OP
b
o
n
u
s
a
s
i
a
k
a
se
ttä P
o
h
jo
l
a
ne
tu
a
s
i
a
k
a
s
.
OP
b
o
n
u
s
a
s
i
a
k
a
so
nOs
u
u
s
p
a
n
k
i
na
s
i
a
k
a
s
o
m
i
s
ta
jata
iH
e
l
s
i
n
g
i
nOPP
a
n
k
i
na
s
i
a
k
a
s
,jo
n
k
ao
m
ata
ip
e
r
h
e
e
ny
h
te
i
n
e
np
a
n
k
k
i
-ja
/
ta
iv
a
k
u
u
tu
s
a
s
i
o
i
n
tio
v
a
tv
äh
i
n
tään5 0
0
0e
u
r
o
ak
u
u
k
a
u
d
e
s
s
a
.

Lue lehti tästä

Transcription

Similar documents

Suojari alumiinirullaimet - Auran ST

LOOPY:lle Opefutiksen SM

Olen 1 Ykkönen

VESIJÄRVEN AUTOSTA!

Tuotantotila

SUUNNISTUSKARTALLA LÄHIHISTORIAAN

Tässä linkki

LADUN VARRELTA - Loimaan Jankko

LoLe-0212-09 - Loimaan Seudun Omaishoitajat

VAIHDA NYT - SAAT 1. HUOLLON ILMAISEKSI*

0212 Vankkuriviesti_Final_w.pdf - SF

Mörkömaalle oma Angry_08022014

Kuorma-auto/tiehöylä