Viihde ANSSI

Transcription

Viihde ANSSI
Kotimaisen viihteen puolesta!
TANSSIViihde
SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI • 3/2010 4.vsk
Pääyhteistyökumppanit:
tanssii tähtien
kanssa 2010
10 upeaa tanssiparia
satumaa
tango
Unto Monosen
tarina
pirkko mannola
KOKO SUOMI TANSSII
-PALSTALLA
tanssipaikkaliitteessä:
Haastatteluissa mm.
Irina
MILANA
Tanssileireiltä
Jari sillanpää
virtaa
Charles Plogman
Ketola & witikainen
arkeen
Marko Maunuksela
paula koivuniemi
varjokuva
Souvarit
lapintaian lähettiläät
• Helsinki-Pavi, Vantaa
• Hirvensuuli, Huittinen
• Hotelli IsoValkeinen, Kuopio
• Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi,
Kurikka
• Hyvinkään järjestötalo
• Ikaalisten Kylpylä
• Kankaanpään Kuntoutuskeskus
• Kylpylähotelli Päiväkumpu,
Karjalohja
• Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio
• Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi
• Puistokulma, Vantaa
• Ravintola Morgan Kane, Mänttä
• Scandic Kiannon Kuohut,
Suomussalmi
• Shamrock Tikkurila, Vantaa
• Sokos Hotel Presidentti, Helsinki
• Sokos Hotel Vantaa, Tulisuudelma
• Tyrnävän seurojentalo
• Wanhan tanssikellari, Helsinki
• Vuoksenniskan työväentalo, Imatra
• Kevätkauden pakinassa Aarne Vesterinen • Positiivarit-palsta • Ikaalisten
kylpylän uudistunut Iskelmäparatiisi • Tanssi- ja liiketerapiasta apua
moneen vaivaan • Meidän tarinamme Matti Heikkilä ja Sanna-Maria Nissinen:
Palkintorahoilla Japaniin • Onnen Maa Miikkulassa - Tenhon tangoseikkailut •
Päätoimittajan sananen
kuva: tuomas marttila
miauuu... miauuu...
Lehden 3/2010 jakelupaikat
älä jätä ”kesäkissaa”
S
yksyn tullen alkaa monella taas uudenlainen arki. Koulujen ja työn aloittaminen tuovat jälleen selkeämmän rutiinin kunkin
elämään kesälomien jälkeen. Jostain syystä kissoilla asiat tuntuvat olevan aivan toisin päin. Niitä jätetään paljon heitteille
luontoon, kun lomat loppuvat ja ihmiset palailevat kesäpaikoiltaan koteihinsa. Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa, sillä eihän
kissa ole mikään luonnossa vapaana elävä eläin? Ei ainakaan Suomen leveysasteilla! Luulisi nykypäivänä meidän ihmisten olevan
jo niin valveutuneita, että tajuaisimme huolehtia eläimistänne paremmin.
Olen toiminut alkukeväästä alkaen Kissojen katastrofiyhdistyksen ensikotina ja nyt syksyä kohden olen ollut aivan ylibuukattu.
Luonani asustaa kirjoittamishetkellä viisi aikuista kissaa, joista tosin kaksi on omia. Älä ota ”kesäkissaa”, jos et pysty pitämään
siitä huolta myös syksyn tullessa. Kissa voi elää jopa 20 vuotiaaksi asti eli kissan ottaminen on pitkän ajan projekti.
Kodittomia kattimatteja on nytkin aivan pilvin pimein. Jos haluat auttaa ja ottaa kissan omaksesi, katso esimerkiksi kissojenkatastrofiyhdistys.net ja sieltä kissapörssi tai kodittomat.fi, josta löytyy myös muitakin kodittomia eläimiä kissojen lisäksi.
Omaa kesääni on kissojen ohella värittänyt ahkera matkailu ympäri Suomea eri tapahtumissa ja kesäisillä tanssilavoilla. Ilmastoitu
auto olikin ehkä kesän viilein paikka olla. En koe olevani mikään helleihminen ja viime kesänä se tuli todistettua. Oli mielenkiintoista huomata esimerkiksi hiuksia kuivatessaan niiden kostuvan uudestaan lähes saman tien. Hiuksia ei kannattanut laittaa meikistä
puhumattakaan ennen kuin vasta autossa, jossa oli paljon viileämpää. Tansseissa ei tarvinnut edes tanssia, kun oli taas jo aivan
hiostunut. Uimaan en silti ehtinyt, mikä hieman harmittaakin. Olen niin vilukissa, että veden pitää olla todella lämmintä, ennen
kuin pystyn menemään järveen. Tosin tänä kesänä sekään ei voinut olla syynä, koska vedet olivat huippulämpimiä.
Ikimuistoisia hetkiä on ollut muitakin. Nimittäin ensimmäistä kertaa elämässäni ajokorttini uhkasi joutua hyllylle kuivumaan.
Kun paljon ajaa, niin paljon myös sattuu ja tapahtuu. Joskus voi olla vain niin ajatuksissaan tai puutunut pitkään suoraan tiehen,
että ei huomaa nopeusrajoitusalueen vaihtumista, ja valvontakameroita on hyvin paljon. Kuluneen vuoden aikana on jo kolme
kertaa ”räpsähtänyt”, joista viimeisimmästä ei onneksi tullu kuitenkaan mitään ”postia”! Muutoin ajokorttini olisi todennäköisesti otettu määräajaksi pois. KÄÄK!
Aina ei voi kuitenkaan tuijottaa pelkästään ajonopeuteen, vaan pitää yrittää ajaa myös joustavasti tilanteen mukaan. Olen
varsin useasti joutunut todistamaan, kun jotkut ihmiset ohittelevat aivan päättömästi täysin pimeässä paikassa, jossa näkyvyyttä
ei ole nimeksikään eteenpäin. Ihmettelen syvästi, että kolareita tapahtuu niinkin vähän kuin tapahtuu. Suomalainen liikennekäyttäytyminen on toisinaan aika mielenkiintoisen itsetuhoista. Vaikka kuinka ajaisit itse liikennesääntöjen mukaan, ei tarvita
kuin yksi pelle joukkoon, joka vaarantaa hetkessä muidenkin hengen.
Reissaamisen välillä olen ollut myös keikkamyyjäkoulutuksessa Ikaalisten aikuiskoulutuskeskuksessa. Koulutus jatkuu aina
tämän vuoden loppuun asti. Olen ollut lähes koko ikäni asiakaspalveluammatissa ja tehnyt myyntityötäkin vuosia sekä tunnen kentän suhteellisen hyvin, joten vahva pohja keikkamyyntiin on olemassa. Uskon, että
keikkamyyjänä toimiminen vahvistaa yhteistyötä tanssin- ja tapahtumajärjestäjien kanssa
entisestään ja on siten parempi lisäammatti minulle kuin ehkä taksin ajaminen. Vielä sopivaa
myytävää kohdetta tai kohteita ei ole löytynyt, mutta asioilla on taipumus aina järjestyä. Myytävän kokoonpanon tulisi olla ehdottomasti tanssi- ja iskelmäpuolen edustaja. No, katsotaan
mitä loppuvuosi tuo asian suhteen tullessaan!
Aurinkoisin syysterkuin, Jaana ”Jande” Vuorenpää :), Päätoimittaja
PS. Terkkuja Tapsalle Hämeenlinnaan! ;D
OSALLISTU SYYSKAUDEN KILPAILUUN - upeat palkinnot!
www.univisio.fi
Rakastettava uutuus!
Laadukas tyyny- ja peitevalikoima koko
perheelle. Quadfill™ ja Blowfill® -kuidut
pitävät tyynyt ja peitteet kuohkeina ja kimmoisina. Soveltuu herkille ja allergisille.
Suomalaisen unen hyväksi jo 20 vuotta!
JULKAISUTIEDOT
Julkaisija ja Kustantaja
JAAMEDIA
PL 57, 33711 Tampere
Lehden toimitus
Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää,
GSM 050 569 1969
paatoimittaja@tanssiviihde.fi
Toimittajat:
Juha Lahti
juha@tanssiviihde.fi
Christina Lokkinen
christina@tanssiviihde.fi
Toimitusneuvosto:
Päivi Honkanen SUSEL ry, Pentti Teräväinen
Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton sekä
Muusikkojen liiton edustajat, Erkki Puumalainen
Poptori Oy, Lasse Finska, Jaana Vuorenpää
2
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella tai lehden
palvelukortilla, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 3/2010
numeron parhain juttu. Kilpailuaika 2.11.2010 asti! Palkintoina arvotaan kaikkien kilpailykysymykseen vastannaiden kesken Matkapojat Oy Vikingline lahjakortti Hki-Tukholma (arvo n. 170
eur), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n
järjestämään konserttiin, Univisionin Olivia -uutuustyynyt
2 kpl (arvo 60 eur), Magnum Iskelmä kotikaraoke 2 kpl,
Pan Visionin julkaisema Suvi Teräsniska -DVD 5 kpl, Laura
Voutilaisen -uutuuskokoelmalevy 3 kpl (Warner), Charles
Plogman: Herätä minut ja Milana: Jos itken, jos nauran
uutuslevyt 3 + 3 kpl (Sony) sekä Jari Grek: Sydänten liekki uutuuslevy 3 kpl (Finrila).
Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa
Painosmäärä 93 000 kpl
Kannen pääkuva Jaana Vuorenpää
Kuvassa Souvarit yhtye
Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset:
Jaana Vuorenpää
GSM 050 569 1969
(soitot mielellään arkisin klo 10-18) tanssiviihde@tanssiviihde.fi
Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä mm. liikennemyymälöissä,
kauppakeskuksissa, hotelleissa, kylpylöissä, kuntokeskuksissa ja tanssipaikoilla eri puolilla Suomea sekä sopimuksen
mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti
on myös tilattavissa kotiin ja luettavissa sähköisesssä muodossa sivustolla
tanssiviihde.fi.
Aineiston toimitus
postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti
PL 57, 33711 Tampere
E-mail; aineisto@tanssiviihde.fi
www.tanssiviihde.fi
Ilmestymisajankohdat 2010:
1/2010 - helmikuu vko 7 - 19.2.2010
2/2010 - toukokuu vko 20 - 21.5.2010
3/2010 - syyskuu vko 36 - 10.9.2010
4/2010 - marraskuu vko 46 - 12.11.2010
Lehden 4/2010 aineistopäivä on 22.10.2010
(Valmiit ilmoitukset 1.11. mennessä)
Katso lehden ilmoitushinnasto:
ISSN 1796-7139
Aikakauslehtien Liiton jäsen
YHTEISTYÖSSÄ mm.;
Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry
Oy Matkahuolto Ab
Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry
Ohjelmatoimistojen Liitto ry
Suomen Tanssinopettajien Liitto ry
Discopress Oy ja Eastway Oy
SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23).
Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myös pienempiä
määriä satunnaisissa kohteissa.
Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.tanssiviihde.fi
ABC Amiraali, Kotka
ABC Anjalankoski
ABC Haapajärvi
ABC Hiekkasärkät Kalajoki
ABC Härkähovi Somero
ABC Iisalmi
ABC Kajaani
ABC Karjaa
ABC Kemijärvi
ABC Kiikoinen
ABC Kiiminki
ABC Kippari, Hamina
ABC Kiuruvesi
ABC Kokkola
ABC Koria
ABC Kortela Rauma
ABC Kuortti
ABC Laitila
ABC Lieksa
ABC Majakka Pyhtää
ABC Masuuni Karkkila
ABC Mikkeli
ABC Nurmes
ABC Pulkkila
ABC Pyhäjärvi
ABC Savonlinna
ABC Tikkula Pori
ABC Tornio
ABC Tupos
ABC Tuulos / S-Hotel Tuulonen
ABC Utti
ABC Vaasa
ABC Valkeala
ABC Varkaus
ABC Viipurinportti Lappeenranta
Anttilan tavaratalo Seinäjoki
Autokeidas Forssa
Autokeidas Ii
Esakallio Somero
Hartola Golf / Linna-Hotelli
Helsingin Linja-autoasema Kamppi
Helsinki-Pavi, Vantaa
Hesestoppi, Parkano
Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu
Hirvensuuli Huittinen
Hotelli Aquarius, Uusikaupunki
Hotelli Hiittenharju, Harjavalta
Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio
Hotelli Kalliohovi, Rauma
Hotelli Levitunturi, Sirkka
Hotelli Luostotunturi, Sodankylä
Hotelli Sommelo, Kuusankoski
Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi
Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu
Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka
Humppilan lasi, Humppila
Hyvinkään Järjestötalo
Hämeenlinna kaupunginkirjasto
Hämeenlinna linja-autoasema
Härkäpakari Oy, Huittinen
Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä
Ideapark, Lempäälä
Imatran Kylpylä, Imatra
Joensuun linja-autoasema
Jounin Kauppa, Äkäslompolo
Jyväskylän Matkakeskus
Järvenpään linja-autoasema
Kahvila-Ravintola Taukotupa, Hartola
Kankaanpään Kuntoutuskeskus
Kauppakeskus Elo, Ylöjärvi
Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu
Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska
Kauppakeskus Tuulonen/S-Market
Tuulos
K-Citymarket Imatra
K-Citymarket Kivihaka Vaasa
K-Citymarket Kuusamo
K-Citymarket Lappeenranta
K-Citymarket Lielahti Tampere
K-Citymarket Linnainmaa Tampere
K-Citymarket Mikkeli
K-Citymarket Pirkkala
K-Citymarket Päiväranta Kuopio
K-Citymarket Raahe
K-Citymarket Riihimäki
K-Citymarket Turtola Tampere
K-Citymarket Salo
Kemin Kulttuurikeskus / Iris Café
Kisaranta Kangasala
Kokkolan linja-autoasema
Koskikartano, Hämeenkoski
Kouvola Matkakeskus
Kruunupuisto, Punkaharju
K-Supermarket Apiantori, Valkeakoski
K-Supermarket Linkki, Ylöjärvi
K-Supermarket Loimaa
K-Supermarket Mainio Ähtäri
K-Supermarket, Kankaanpää
Kukonhiekka, Saarijärvi
Kuopion linja-autoasema
Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi
Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu
Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa
Kylpylähotelli Päiväkumpu,
Karjalohja
Kylpylähotelli Summassaari,
Saarijärvi
Kyläkauppa Veljekset Keskinen,
Tuuri
Käenkoski, Parkano
Lahden linja-autoasema
Lahden Pesäkallio, Lahti
Lomahotelli Jämi, Jämijärvi
Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi
Maalaispuoti Niemelä Lavia
Malmin työväentalo, Helsinki
Martin Kievari, Hietama
Matin ja Liisan asema /
Neste Lapinlahti
Merihelmen matkailualue,
Kuivaniemi
Merikievari, Tuorila
Mikkelin linja-autoasema
Neste Aapiskukko, Pälkäne
Neste Häijää
Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala
Neste Imatra Korvenkangas
Neste Jämsän Portti
Neste Karisto Lahti
Neste Kuhmoinen
Neste Leppävirta
Neste Linnatuuli, Tervakoski
Neste Länsituuli, Noormarkku
Neste Napapiiri, Rovaniemi
Neste Paanulinna, Kärsämäki
Neste Pentinkulma, Urjala
Night Club Tähti, Oulu
Oulun Linja-autoasema
Pajarinhovi, Kitee
Pieksamäen linja-autoasema
Piruetti, Tampere
Porin linja-autoasema
Rantacafe Sammi, Ikaalinen
Ravintola Galax, Turku
Ravintola Morgan Kane, Mänttä
Rokuan Kuntokeskus, Rokua
Saariselän Kuukkeli
Salon VPK talo
Satulinna, Hattula
Scandic Kiannon Kuohut,
Suomussalmi
Scandic, Luosto
Seinäjoen Matkakeskus
S-Market Eura
S-Market Jalasjärvi
S-Market Kauhajoki
S-Market Levi
S-Market Nokia
S-Market Pihtipudas
S-Market Sotkamo
S-Market Urjala
S-Market Vakka-Suomenkatu,
Uusikaupunki
S-Market Vuokatti
S-Market, Hämeenkyrö
S-Market, Ikaalinen
Sokos Hotel Presidentti, Helsinki
Sokos Hotel Vantaa
ST1 Kukonlinna, Hollola
Suomen Tanssitarvike Oy, (Hki, Oulu,
Lahti, Kuopio, Turku)
Tampereen linja-autoasema
Tanhuhovi, Lohja
Tanssikoulu Sulava, Oulu
Tanssiravintola Jyväshovi
Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki
Teboil Pirkanhovi, Lempäälä
Teboil Tähtihovi, Heinola
Teeriharju, Somero
Tulenliekki, Heinävesi
Turun Linja-autoasema
Tyrnävän seurojentalo
Urjanlinna, Sievi
Valkeakosken Matkailutoimisto
Valtatie 2, Harjavalta
Wanhan Tanssikellari, Helsinki
Viihdekeskus Hojo-hojo, Tuusniemi
Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala
Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki
Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra
Vuoksenniskan työväentalo, Imatra
Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo
Tyyne & Martta ja lavatanssit
parempaa kuin U2?
V
Poptori Oy
Erkki Puumalainen
toimitusjohtaja
Happy
Dance
TANSSIKOULU
Tan
iihdettä pidetään hömppänä, jota tekevät vain taiteeseen hurahtaneet. Silti U2 synnytti kymmenien miljoonien eurojen välittömän ja välillisen bisneksen Helsingin konsertillaan. Samanaikaisesti maata kiertävälle
radalle valmistunut duo Tyyne & Martta virkistää suomalaisille mittatilauksena tehdyllä materiaalillaan
paljon laajempaa yleisöä vuosittain kuin U2 yhdellä keikallaan. Mikä parasta, jokainen Euro jää Suomeen!
Suomen tulee kiireesti ja aktiivisesti vastata muuttuneeseen maailmaan. Viihde ja siihen liittyvät investoinnit
tarvitsevat kansakunnan, joka seisoo osaajiensa takana. Tyynen & Martan tuotekehitykseen on kulunut 3 vuotta ja
kymmeniä tuhansia työtunteja. Biotekniikassa tällaiselle kehitystyölle olisi osoitettu usean miljoonan euron rahoituspanos. Viihdetuotannolle ei saa edes lainaa, ja kehitys polkee paikallaan.
ABBA: n kehittäminen kesti 10 vuotta, mutta se on luonut Ruotsille kosolti vaurautta ja uskottavuuden musiikkimaana. Jarkko Suo työsti ”tuotettaan” vuosia, ennen kuin siitä tuli Lauri Tähkä. Valitettavasti tämä kehitystyö
synnyttää levyn tuotot ulkomaiseen levy-yhtiöön. Suomen kannattaisi vauhdittaa viihteen kehitystyötä, sillä artistin
tulee voida levyttää suomalaisessa yhtiössä. Kun artisti levyttää ulkomaiseen yhtiöön, Suomi jää omien kulttuuritallenteiden käytöstä 70 vuoden velkavankeuteen ylipitkiksi säädettyjen suoja-aikojen takia. Menestystuotteet
pumppaavat ostovoimaamme maasta ulos, kun niiden tulisi ylläpitää toiminnan jatkumista omassa maassamme.
Suomalaisilla levy-yhtiöillä ei ole menestystuotteiden markkinointiin riittävästi resursseja. Toimiala riutuu, kun
aineettomia tekijänoikeuksia ja niihin liittyvää työtä ei arvosteta rahoituspäätöksiä tehtäessä.
Telakkateollisuuteen panostus oli aikansa vastaus osaamispääoman ja kilpailukykymme kehittämiselle. Jos, kuten
alkaa näyttää, se ei enää ole Suomelle kilpailukykyistä liiketoimintaa, on katsottava eteenpäin. Nuorilla on luontainen
kyky ja halu erilaisten luovan alan töiden oppimiseen. Olisi synti tukahduttaa nämä virtuoosit ”laivahitsauksen”
pakkokursseilla. Luova talous synnyttää tulevaisuuden kasvuvoiman.
Laivanrakennukseen sitoutuneilla resursseilla maahamme saadaan yli 50 000 luontokuormatonta luovan alan työpaikkaa. Riskit ovat pieniä, sillä luovan alan investointi tuottaa usein tekijänoikeustuloja vielä 50 vuoden jälkeenkin.
Niinpä onkin yhteiskunnallisesti tärkeää huolehtia siitä, että raha jää Suomeen, eli työ tehdään suomalaiseen omistukseen ja suomalaisessa omistuksessa. Avainlippu levyssä takaa tuoton jäämisen kotimaisen teollisuuden hyväksi.
Pahinta on, että meillä jää huomisen karitapiot syntymättä, sillä vain harvalla taiteilijalla on mahdollisuutta itse
kehittää tuotettaan. Kapea ja usein ylihinnoiteltu kertakäyttöviihde syö elinvoiman enemmistöltä huvipaikkoja.
Suomalaisten tulee ajatella suomalaisuuttaan vaikka ihan vaan huvikseen
ssi
n iloa
kaikille!
SisÄllysluettelo
Tässä numerossa mm.
4 Kauden pakina Aarne Vesterinen
5 Unto Monosen tarina
Satumaa Tango
Uusia jakelupaikkoja
Nrosta 3/2010 alkaen; Porin linja-autoasema, Hämeenlinnan linja-autoasema, Joensuun linja-autoasema, Järvenpään linjaautoasema, Kokkolan linja-autoasema, Kuopion linja-autoasema, Lahden linja-autoasema, Mikkelin Linja-autoasema ja Pieksamäen linja-autoasema.
ASENNE RATKAISEE. AINA. -PALSTA
seLLAINEN KUVA, MILLAINEN FILMI
Sanotaan vaikka että sinulla on ollut kurja päivä töissä ja tulet sitten kotiin vain nähdäksesi lapsesi sotkuisen
huoneen. Räjähdät välittömästi ja alat huutaa, purkaen negatiivista tunnelatausta, jota olet pidätellyt sisälläsi
kaiken päivää.
Muutetaanpa nyt hieman asetelmaa. Sinä päivänä sait töissä ylennyksen ja palkkasi tuplaantui! Palaat taas
kotiin ja näet mullin mallin olevan huoneen. Tällä kertaa kuitenkin hymyilet ja hyräilet etkä edes huomaa lapsesi
sotkuja. Sen sijaan huudahdat hilpeästi: ”Nyt lähdetään ulos syömään ja juhlimaan!”
Kummassakin tapauksessa huone oli tasan yhtä sotkuinen...mutta jälkimmäisessä esimerkissä reaktiosi oli
varsin erilainen. Se johtui siitä, että molemmissa tapauksissa käyttäytymisesi heijasti sisäistä tilaasi. Toinen
henkilö tai tapahtuma pelkästään toi näkyviin sen, mitä oli jo sisälläsi. - Jeff Keller
HILJENNÄ HIEMAN VAUHTIA
Oletko koskaan katsellut karusellissa pyöriviä lapsia tai kuunnellut sateen piiskaavan maata? Oletko koskaan
seurannut perhosen polveilevaa lentoa tai auringon haipumista yön syliin? Juoksetko päivän läpi jalat ilmassa?
Kun sinä kysyt ”Miten voit?”, kuuletko edes vastauksen? Kun päivän työt on tehty, makaatko vuoteellasi seuraavien satojen velvollisuuksien humistessa pääsi läpi?
Oletko sanonut lapsillesi, että se asia tehtäisiin huomenna, ja kiireissäsi jättänyt huomaamatta hänen mielipahansa? Oletko menettänyt kosketuksen, antanut hyvän ystävyyden kuolla, koska sinulla ei koskaan ollut
aikaa soittaa ja sanoa ”hei”?
Parempi hiljentää vauhtia. Älä tanssi niin vauhdikkaasti, aika on lyhyt, musiikki ei riitä. Kun juokset niin
kovaa päästäksesi jonnekin, menetät puolet sinne saapumisen ilosta. Kun hätäilet ja hosut kaiken päivää, on
se sama kuin heittäisit avaamattoman lahjan pois. Elämä ei ole ravia. Ota se siis tyynemmin, kuule musiikki
ennen kuin laulu on lopussa. – Positiivari Plussa 11/1998
OTA KÄYTTÖÖSI MESTARIN TYÖKALUT
Koska harjoitus tekee mestarin missä tahansa asiassa, niin tarkkaile sinä itseäsi. Missä olet tulossa koko ajan
paremmaksi? Onko sinun ympärilläsi ihmisiä, jotka saavat sinut päivittäin tietoiseksi siitä missä olet epäonnistunut tai mitä et osaa? Oletko heidän kanssaan samaa mieltä? Ole varovainen. Mitä enemmän ajatuksesi
pyörivät kielteisissä asioissa, sitä paremmaksi niissä tulet.
Missä olet hyvä? Mikä on vahvin ominaisuutesi? Mitä enemmän keskityt vahvuuksiisi, sitä paremmaksi myös
niissä tulet ja sitä vähemmän sinulle jää aikaa miettiä heikkouksiasi. Anna ajatuksillesi oikeita raaka-aineita.
Missä haluat mestariksi, sitä sinun on harjoiteltava. Itseluottamus ja myönteinen asenne ovat jokaisen mestarin
tärkeimmät työkalut, eivätkä ne synny vahingossa.
8
10
11
12
14
17
20
Ikaalisten kylpylän
Uudistunut Iskelmäparatiisi
Charles Plogman
Kaikki kohdallaan
Marko Maunuksela
Monipuolinen mies
Irinan polku
Huippuartistiksi
Laura Voutilaiselle
Iskelmä-Finlandia
Mitä sulle kuuluu? -palstalla;
Pasi Vainionperä, Rainer
Bollström ja In The Mood
Tanssi- ja liiketerapiasta
Apua moneen vaivaan
ARTIKKELIT aihealueittain
2-7
8-17
18-21
ERIKOISARTIKKELIT
ARTISTIT JA MUSIIKKI
TANSSI
joka lehdessä MM.
TAPAHTUMAKALENTERI
22-23 SUSEL JÄSENSEURATIEDOT
SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET
SUSEL JÄSENETUPAIKAT
TANSSIPAIKKALIITE
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
3
,
SYYSKAUDEN PAKINA - AARNE VESTERINEN, MUUSIKKO
KESÄ MENI JO
T
uttavia tavatessaan joutuu taas miettimään keskustelun avausta. Ilmoista ei voi aloittaa kun ei ole enää
niin kuuma, eikä vielä niin kylmäkään. Onhan tietenkin aiheita, joista jokaisella on mielipide, esimerkiksi urheilu. Erikoisempia lajeja mainitakseni akankanto, saappaanheitto, kusiaispesässä perse paljaana istuminen ja niin pois
päin - löylystä nyt puhumattakaan. Tietysti myös musiikki,
kuninkaat, prinsessat, idolit, talentit ja x-factorit. Näitä aiheita kuitenkin kannattaa välttää, jos ei halua riidellä.
Aiheita, joista ei tule riitaa voi olla esimerkiksi radio. Radioiden soittama musiikki antaa keskustelun aihetta vuodesta
toiseen, ainakin muusikoille. Monen, liian monen tuttavani
näkemys on, että kaikilta kanavilta tulee samaa mössöä. Sama tempo, samat asiat, sanat ehkä eri järjestyksessä. Moni
kaveri on sanonut, että meillä pannaan radio pannaan. Täytyy myöntää, että itsekin useimmiten valitsen kanavan, josta
tulee puheohjelmaa. Musiikkia kuuntelen mieluiten levyltä,
mielimusiikkiani kuulen harvemmin radiosta. Haluaisin joskus keskustella sen musiikkitietäjän kanssa, joka soittolistat
kokoaa. Haluaisin myös tietää millä perusteilla hän päättää,
mitä minä radiostani kuulen.
Iltapäivälehtien lööpeissä on viimeaikoina esiintynyt
iäkkäitä taiteilijoita, useasti myös muista kuin musiikillisista syistä. Ovatkohan artistit ottaneet liian vakavasti Matti Vanhasen ajatukset työurien pidentämisestä. Alahan on
nuorten, tai ainakin media niin julistaa. Tässä on ristiriita.
Kuitenkin suuri osa niistä artisteista, jotka vetävät tanssisalit
täyteen, ovat kuusikymppisiään jo juhlineet. Olisikohan sillä paikalle saapunutta yleisöä. Eivätkä esimerkiksi tekemään
merkitystä, että nämä, jotka vuosikymmenestä toiseen ovat sirkustemppuja savukoneen säestyksellä. Vielä yksi tärkeä
tanssijoiden suosiossa, tulevat nimenomaan tanssittamaan huomio, lavakarismaa ei myydä pullotettuna
Minun muusikonurani alkoi v 1965 ja jatkuu niin kauan
kuin jatkuu. Olen nähnyt monen tähden nousevan ja laskevan. Rumpujen takaa voi seurata artistin esiintymistä kuin
aitiopaikalta. Minulla on suuri määrä ystäviä joihin olen tutustunut takaapäin. Taidoillaan ja karismallaan vaikutuksen
minuun ovat tehneet tangonkuningas Olavi Virta ja tarinankertoja Tapio Rautavaara, lyöjistä Gene Krupa ja Muhammad Ali, tosin kahden viimeksi mainitun herran kanssa
en ole esiintynyt.
Kesätapahtumia kierrellessäni tuli kyllä selväksi, että meillä Suomessa on valtava määrä tasokkaita tanssipaikkoja, festareita, klubeja, konsertteja ja kesäteattereita ym. Meillä on
myös paljon nuoria huippumuusikoita ja hyviä orkestereita,
joiden toivoisin rikastuttavan tanssimusiikinkin kenttää, kansainvälisten tehtäviensä ohella. Haluan mainita Riku Niemen, koska hän saapuu yleensä keikkapaikalle kokonaisen
orkesterin kanssa. Liian suuri osa artisteistahan esiintyy vain
pelkän kompin kanssa.
Imatran kesäteatteri oli minulle tämän kesän huippu (eikä
se johdu pelkästään siitä, että se kertoi Vesterisestä). Ismo
Sajakorven kirjoittama ja ohjaama Säkkijärven Polkka löi
kyllä ällikällä, tosin ei minua kukaan lyönyt, enkä edes tiedä
mikä on ällikkä. Esitys oli historiallisesti mielenkiintoinen
ja siinä oli hyvä rytmi, muutenkin kuin musiikissa. Suuria
tunteita laidasta laitaan, onneksi oli nenäliina mukana. Kiitos
kaikille esityksessä mukana olleille! Päällimmäisenä jäi mieleeni Hyttisen Kuju, Vili, seitsemän hullua ja seinä.
Ken tuntee kappaleen Heili Karjalasta syntyhistorian, ymmärtää koko paritanssikulttuurin perimmäisen tarkoituksen.
Se on rakkaus tsumba. •
Iskelmä-legendan uutuuslevy
julkaistaan marraskuussa!
4
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
teksti: juha lahti / kuvat: jaana vuorenpää
unto monosen tarina
satumaa tango
H
eikki Paavilaisen ja
Heikki Salon käsikirjoitustyönä syntynyt
Unto Monosen elämäntarinamusikaali Satumaa Tango sai
itselleen otollisen kesäpäivän
04.07.2010 muhkeissa kolmenkympin helteissä. Karjalan
kannaksen sotatilasta hilpeisiin
poikavuosiin edennyt tarina oli
pääosanäyttelijä Paavo Honkimäen ja Ritva Oksasen mielestä koskettava ja surullinen, mutta Satumaan soidessa naamat
kääntyivät iloiselle virneelle.
Unton kohtalo
pelottaa
Unto Monosta itseään näyttelevä Paavo Honkimäki istuu
katsomossa vain hetkeä ennen
näytöksen alkua. Hän pyrkii
välttämään rutiineja ennen
suurta koitosta siemaillen viileää juotavaa ja hengitellen omaa
ilmaansa vartin verran ilman
pingotusta.
- Harjoituskaudella pääsin
Unton hahmoon sisälle ohjaajan
avulla. En todellisuudessa tiennyt Untosta mitään ennen tätä.
Minulle oli ensinnäkin suuri
yllätys, että hän kuoli nuorena
ja hänellä oli surullinen kohtalo.
Omana aikanaan häntä ei ymmärretty, Honkimäki huokaa.
” Harjoituskaudella pääsin
Unton hahmoon
sisälle ohjaajan
avulla. En todellisuudessa tiennyt
Untosta mitään
ennen tätä.”
Honkimäki on saanut hyvää
palautetta roolityöstään. Hän
nauttii suunnattomasti näyttelijäpoppoon hyvästä yhteishengestä ja kokee jokaisen näytöksen uudeksi. Mukava meno
auttaa hänet läpi vaikean rooli-
Laulaja - näyttelijä Ritva
Oksanen esitti Satumaa
Tango -musikaalissa Unto
Monosen Helena-äitiä
ansioituneesti.
suorituksen, joka herättää iloa,
surua ja pelkoakin.
- Minulla tulee tunteet pintaan näytellessä, erityisesti näytöksen loppupuolella. Untolla
oli hyvä nuoruus, mutta surkea
loppu. Olemme lähes samanikäisiä, minä ja nuori Unto, en
todellakaan soisi itselleni samaa
kohtaloa! Minussa ja Untossa
on yhdistäviä tekijöitä, juurikin
tuo hyvä nuoruus. Muistan itsekin sen nuoruuden palon, kun
harrastajateatterissa unelmoin
näyttelijän työstä, ihan kuin
Unto unelmoi säveltäjän urasta,
Honkimäki pohtii.
Äiti tukee
heikointaan
Unton äitiä Helena Monosta
näyttelevä Ritva Oksanen päätyi
rooliin toisen tunnetun roolinsa
kautta. Näytellessään Niskavuoren Loviisaa hän sai ehdotuksen
tulla Satumaa Tangoon ja sai
luvan lähteä projektiin mukaan.
Laulamisessa pitkää uraa uurtanut Oksanen tekee kipeän osan
syöpää sairastavan ja Untolle
kummittelevan hyväuskoisen
äidin roolissa.
- Uunon äiti on tyypillinen
poikaansa uskova äiti. Hän antaa kaikki virheet anteeksi, totta
kai kun kyseessä on oma rakas
kuopus. Ainahan äiti heikointaan tukee, Oksanen tietää.
” Uunon äiti
on tyypillinen
poikaansa uskova
äiti. Hän antaa
kaikki virheet
anteeksi, totta
kai kun kyseessä
on oma rakas
kuopus.”
- Unto Mononen oli hyvin aliarvostettu taiteilija, samantapainen kohtalo kuin Olavi Virralla.
Minulla on näytellessä nousseet
tunteet pintaan useasti, tämä on
niin lämmöllä tehty ja toteutettu
musikaali, Oksanen jatkaa.
Sappeen kesäteatterilavan
vieressä on Oksaselle oivallinen
paikka rentoutua ennen esitystä.
Hän kirjaimellisesti asuu puku-
huoneessaan. Esitystä edeltää
vilvoittava uintireissu, herkullinen ateria ja äänenavaukset.
- Löysin Unton tämän näytelmän kautta. Kun olin nuori,
ei meitä päästetty konsertteihin.
Baarimusiikkiahan tuo Unton
musiikkikin silloin oli. Reijo
Taipaleen Satumaa-tulkinnastahan tämä viimein lähti tämä
Unto-buumi. Ilolla ja tosissaan
tätä näytelmää tehdään, Oksanen naurahtaa.
Kiertomatkalla
Unton
kotimaisemissa
Käsikirjoituksesta vastannut
Heikki Paavilainen on tehnyt
kovasti töitä Monosen musikaalin eteen. Hän jopa pakkasi
kimpsunsa ja kampsunsa suunnaten kohti Monosen kotimaisemia, kuten Someroa.
- Tutustuin Unton teoksiin sen
seurauksena, kun teimme Arja
Korisevan kanssa Tangoiltaa
ja tango kolahti minuun. Luin
kirjan Untosta ja ajattelin, että
tästäpäs on tehtävä musikaali.
Untolla on kyllä hienoimpia
suomalaisia sävellyksiä! Paavilainen hehkuttaa.
- Kiersin siinä sitten Monosen kotimaisemat, muun muassa Somerolla ja Helsingissä.
Tapasin siinä samalla ihmisiä,
jotka tunsivat Unton, Paavilainen kertoo.
Paavilaiselle nykyinen näyttelijäkaarti ei ole tuttu, mutta
musikaali on hänen käsissään
muhinut jo vuosia. Hän muun
muassa ohjasi samaisen näytelmän vuonna 2001 Raumalla.
- Olen saanut hyvää palautetta työstäni Satumaa Tangon
parissa. Unto Monosella oli hyvin pirskahteleva elämä. Hän oli
kiintoisa taiteilijasielu, Paavilainen ylistää.
Vaikka Satumaa Tango pyörii täyttä häkää, on Paavilainen
kääntynyt jo haistelemaan uusia
tuulia. Hänen rakkautensa elämänkertatarinoihin ei suinkaan
pääty tähän.
- Pirkko Mannolan ja Åke
Lindmanin elämästä olen nyt
ohjannut näytelmän Valkeakoskelle. Tekeillä on vielä elokuvakäsikirjoitus Anna-Leena
Härkösen kirjasta Ei Kiitos,
Paavilainen kertoo.•
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
5
Nasima Razmyar ja
Jani Rasimus
Jukka Rasila ja
Saana Akiola
Laura Voutilainen ja
Marko Keränen
Antti Tuisku
ja Anna-Liisa
Bergström
Satu Silvo ja
Sami Helenius
Maria Jungner
ja Aleksi
Seppänen
teksti ja Kuvat: MTV3
tanssii tähtien kanssa 2010
10 upeaa tanssiparia
Suomen suosituin viihdeohjelma Tanssii Tähtien
Kanssa aloittaa viidennen kautensa sunnuntaina
19.9. klo 19.30 MTV3-kanavalla. Syksyn pimenevissä illoissa tähtioppilaat loistavat tanssiparketilla
aina 28.11. nähtävään suureen finaaliin saakka.
K
Juha Veijonen ja
Sanna Hirvaskari
Anna Perho ja
Janne Talasma
Jethro Rostedt ja
Susanne Matson
Joona Puhakka ja
Sanni Siurua
ymmenen tanssiparin
joukossa on niin musiikin, viihteen, teatterin,
urheilun kuin musiikin edustajia.
He harjoittelevat kymppitanssit
rumbasta valssiin ja foxtrotista
jiveen, opettajinaan maamme ehdottomasti parhaat tanssiammattilaiset! Tanssiparit esittäytyivät
medialle Jukka Rintalan uniikkiasuissa.
Tuomariston uutena vahvistuksena nähdään Jone Nikula yhdessä Helena Ahti-Hallbergin,
Jorma Uotisen ja tuomariston
puheenjohtajan Jukka Haapalaisen kanssa. Ohjelman juontavat Vappu Pimiä ja Mikko Leppilampi. Musiikista vastaa jälleen
Sami Pitkämön ensiluokkainen
orkesteri solistinaan Johanna
Försti, pianossa Lenni-Kalle
Taipale.
Tanssii Tähtien Kanssa laajenee tällä kaudella kahteen
viikoittaiseen ohjelmaan. Glamourintäyteisen, suoran Tanssii
Tähtien Kanssa -lähetyksen lisäksi MTV3-kanavalla nähdään
kansainväliseen malliin talkshow,
joka on rakennettu Vappu Pimiän
ja tanssin ympärille.
Tähtioppilaat ja
tanssinopettajat
6
Vuodesta 1998 tv-ohjelmien
kuuluttajana työskennellyt Maria Jungner aloitti tv-työt lasten
ja nuorten tv-toimituksessa, mutta siirtyi sitten pysyvästi ruudun
eteen. Päivätyön lisäksi Maria
vaikuttaa Espoon kaupunginvaltuustossa, missä hänellä on
lukuisia luottamustoimia. Työ
on Marialle rakasta, mutta perhe
ja lasten hyvinvointi menevät
kaiken muun etusijalle. Marialla
onkin tapana ottaa lapset mukaan
lähes kaikkeen mitä hän tekee.
Nyt Maria lähtee kuitenkin
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
Ohjelman juontavat Vappu Pimiä ja Mikko Leppilampi.
Vapulla on myös oma talkshow, jossa esiintyi aina viimeisimmästä jaksosta pudonnut tanssipari ja nähdään
muuta esittämätöntä materiaalia ohjelmasta.
yksin opettelemaan taitoa, jota hänellä ei entuudestaan ole.
Aluksi Mariaa pelotti ottaa haaste vastaan, mutta hän totesi, että
mitä vanhemmaksi tulee, sitä
rohkeammin on uskallettava
heittäytyä oman mukavuusalueen
ulkopuolelle.
Marian tanssiparina on Aleksi
Seppänen, joka on niittänyt mainetta tanssin parissa laajasti niin
kotimaassa kuin ammattilaistasollakin sekä vienyt aiemminkin
ohjelmassa yhden tähtioppilaan
aivan voittoon asti.
Tämän vuoden Iskelmä-Finlandian voittaja, laulaja ja viihdetaiteilija Laura Voutilainen on tänä
syksynä kiireinen nainen. Tanssii
Tähtien Kanssa –ohjelman lisäksi
Laura keikkailee ja häneltä ilmestyy uusi kokoelma, jolla kuullaan
Lauran koko ura 16 vuoden ajalta.
Kansainvälistä tunnustusta saanut
Laura on uransa aikana ehtinyt
edustaa Suomea Euroviisuissa,
esiintynyt musikaaleissa, lainannut äänensä animaatiohahmoille,
kokeillut ilma-akrobatiaa Sirkusohjelmassa sekä esiintynyt musikaali-showssa Englannissa, missä
hän sai huippuarvostelut.
Lauraa työllistävät myös huikeat klubi-show’t, joissa Laura
yhdistää laulun, tanssin, akrobatian ja upeat asut. Hektisen elämän
keskellä Laura hakee sielunrauhaa
perheen parista ja metsälenkeiltä.
Jatkuvasti uusia haasteita etsivä
Laura aikoo heittäytyä tanssinopettelussa hetkeen ja katsoa,
mihin se hänet vie.
Lauran tanssiparina on aiemmista kausistakin tuttu Marko
Keränen, joka siivittää tähtioppilaansa varmasti syvään tanssin
hurmaan.
City-lehden suorasanaisena
kolumnistina tunnetuksi tullut
Anna Perho on konkari toimit-
tamisen ja kirjoittamisen saralla.
Hevoshulluksi blondiksi itseään
kuvaileva Anna on myös kirjoittanut hevosihmisistä kertovat Tallin tyypit -kirjat. Kilpatasollakin
ratsastanut, maalta kotoisin oleva
Anna rakastaa edelleen heppoja,
mutta kertoo vaihtaneensa jo nuorena talikon kynään.
Nasevien tekstiensä lisäksi
Anna muistetaan G-piste keskusteluohjelman vetäjänä ja
MTV3-kanavan suositun Perho
tuli taloon -ohjelman yövieraana, joissa kummassakin Annan
tavaramerkiksi muodostui kysyä
asioita, joita muut eivät uskalla
kysyä. Tällä kertaa haastetta riittää, sillä vakiotanssit ja lattarit
eivät ole Annalle tuttuja. Hän
uskoo olevansa Suomen koordinaatiokyvyttömin ihminen, jolle
on jäänyt traumoja nuoruuden
tanssikokemuksista.
Annan tanssiparina on Janne
Talasma, joka voitti kilpailun
yhdessä parinsa kanssa viime
vuonna.
Afganistanin Kabulista kotoisin
oleva Nasima Razmyar valittiin
tämän vuoden pakolaisnaiseksi.
Suomen pakolaisavun hallitus
antoi kannustuspalkinnon Nasimalle, joka on sitkeästi parantanut
työllään maahanmuuttajanaisten
ja -tyttöjen asemaa mm. tuomalla
esiin heihin kohdistuvaa väkivaltaa tai auttamalla heitä sopeutumaan Suomessa asumiseen.
Vuodesta 1992 lähtien Suomessa asunut Nasima pitää itseään yhtä lailla afgaanina kuin
suomalaisena ja hän haluaa vaalia kumpaakin kulttuuria. Sujuvaa suomea puhuvan Nasiman
mukaan maahan sopeutuminen
riippuu paljon siitä, mitä haluaa
itse saavuttaa.” Ikinä ei saa tyytyä
vähempään kuin mistä on haaveillut, ainakaan jos ei ole koskaan yrittänyt”, Nasima toteaa.
Päätös lähteä mukaan tanssin
pyörteisiin oli suuri, sillä Afganistanissa tanssiminen ei ole naisille sallittua, etenkään miehen
kanssa. Rohkea Nasima haluaa
omalla esimerkillään näyttää, että
tanssi on kaikille sallittu, iloinen ja
kaikella tavalla kaunis asia, jota ei
ole syytä tuomita.
Nasimaa tanssittaa rokkihenkinen ja palavasilmäinen Jani Rasimus, joka on opettanut tanssia ja
kilpaillut menestyksekkäästi niin
Suomessa kuin ulkomailla.
Valovoimainen Satu Silvo on
tunnettu näyttelijä, joka on nähty
niin elokuvissa, televisiossa kuin
teatterissa, joista areenana jälkimmäinen on Satulle rakkain. Tänä
syksynä Satu nähdään Big Maman
roolissa Chicago-musikaalissa.
Upeannäköinen Satu tietää,
että näyttelijälle kroppa on työväline, josta on pidettävä huolta. Satun mielestä fyysisen ja henkisen
jaksamisen perusta ovat puhdas
ravinto ja säännöllinen liikunta.
Hyvän luomu- ja kasvisravintolan
puutteessa Satu perusti sellaisen
itse Helsingin Hakaniemeen. Ravintolasta tuli menestys, mikä on
vain lisännyt Satun intoa lähteä
mukaan uusiin ja tuntemattomiin
hankkeisiin.
Satun käsivarsilleen saa vakiotansseihin erikoistunut Sami
Helenius, joka omaa pitkän kokemukseni tanssin ammattilaisena ja menestystä myös aiempien
ohjelmien kausilla.
Jussi-patsaalla palkittu Juha
Veijonen on yksi Suomen eturivin näyttelijöistä, joka on tuttu
niin valkokankaalta, teatterista
kuin televisiosta. Oli kyseessä
sitten tiukan komisarion rooli
Marja Kalliossa, oman käden
oikeutta harjoittava yksityisetsivä Vareksessa, sukkelasanainen
ministeri Ministerin tyttäressä tai
komediahahmo Vintiöissä, Veijonen vetää aina yhtä uskottavalla
varmuudella.
Kuluneena kesänä Juha on
treenannut itsensä tanssikuntoon
kuntosalilla, pyöräilemällä ja uimalla. Hän on ylipäätään nauttinut
kesästä, joka kerrankin on ollut
suotuisa lämpöä rakastavalle miehelle. Valoa, sykettä ja säihkettä
harmaan syksyn keskelle hän saa
ryhtymällä tämän vuoden tähtioppilaaksi. Ujoksi ja lammasmaisen
herkäksi itseään kuvailevaa Juhaa
kuitenkin jännittää astella estradille ihan omana itsenään.
Juhan tanssiparina on upea
Sanna Hirvaskari, joka on myös
jo kahdelta aiemmalta kaudelta
tuttu opettaja.
Toimitusjohtaja, kiinteistövälittäjä ja kolmen lapsen isä Jethro
Rostedt ponnahti suuren yleisön
tietoisuuteen MTV 3:n Diili-ohjelmassa, jossa hän säväytti värikkäällä bisneksen tekotyylillään
ja suorilla puheillaan. Vuoden
turkulaiseksi ja julkkikseksi tänä
vuonna äänestetty Jethro listaa
vahvuuksikseen ahkeruuden ja
sosiaalisuuden. Sakkia harrastavan Jethron pitkäaikaisiin haaveisiin on kuulunut painonpudotus,
ja Jethro toivoo saavansa siihen
pontta tähtioppilaana ollessaan.
Kuten työnsä, myös Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaan
osallistumisen hän ottaa tosissaan. Jethro on valmistautunut
kahden personal trainerin avulla
lenkkeillen kaksi kertaa päivässä
ja käymällä salilla kolme kertaa
viikossa. Jethro toivoo olevansa
tarpeeksi hyvässä kunnossa siinä
vaiheessa, kun hän astelee ensimmäistä kertaa suoran lähetyksen
parrasvaloihin.
Jethron mukaansa tanssin kiemuroihin vie sähäkkää seksikkyyttä pursuava Susanne ”Susa”
Matson, joka on tanssinut kilpaa
yli 20 vuotta ja on kilpatanssin
rautainen ammattilainen.
Näyttelijä Jukka Rasila on
nähty useassa televisiosarjassa,
elokuvassa ja teatterissa, mutta
kansan sydämiin mies on päässyt
varsinkin komediarooleillaan.
Studio Julmahuvi, Läpiveto,
Ihmebantu ja suureksi hitiksi
noussut MTV3-kanavan Putous
tarjosivat mitä kummallisimpia
hahmoja, joissa Jukka loisti unohtumattomalla tavalla.
Viime aikoina Jukka on kerto-
nut kärsineensä kolmenkympin
kriisistä kymmenen vuotta liian
myöhään. Aamulla joka paikka
natisee, minkä takia Jukka on
yrittänyt liikkua säännöllisesti
mm. lätkää pelaamalla.
Jukan tanssiparina nähdään
pitkänhuiskea ja Tanssii tähtien
kanssa ensikertalainen Saana
Akiola, joka on entinen maajoukkuetason kilpatanssija, joka on voittanut sekä vakio- että
10-tanssin Suomenmestaruuden
nuorisoluokassa.
Joona Puhakka on entinen
uimahyppääjä ja ainoa suomalainen uimahyppyjen MM-mitalisti.
Sen lisäksi Joona on voittanut
Suomelle seitsemän EM-mitalia,
joista kaksi on kultaa. Yhdysvalloissa kauppatieteiden kandidaatiksi valmistunut Joona treenasi
hyppäämistä opiskelun ohella.
Kisakuntoon pääsy vaati urheilijalta täydellistä antautumista ja todella tiukkaa treeniohjelmaa. Kilpahyppäämisen jätettyään Joona
on ottanut hiukan rauhallisemmin
ja keskittynyt golfaamiseen, jonka parissa mies myös työskentelee myyntipäällikkönä.
Tanssi on täysin vieras laji Joonalle, mutta impulsiivinen ja rento mies ei ole jännittäjätyyppiä.
Joonan mielestä liika yrittäminen
johtaa vain epäonnistumiseen.
Tanssiharjoitusten lisäksi Joonan
syksy vierähtää tämän vuoden
keväällä syntyneen poikalapsen
kanssa.
Joona pääsee kuuman tulisella
tanssityylillään hurmaavan Sanni
Siuruan oppiin, jolla on vahvaa
meriittiä niin kotimaisissa kuin
kansainvälisissä tanssikilpailuissa.
Rovaniemeltä kotoisin oleva
Antti Tuisku on Suomen tunnetuin ja rakastetuin Idols-tähti.
Kolmanneksi sijoittunut Antti
lauloi tiensä nopeasti nuorten ja
vanhempienkin naisten sydämiin
ja on pysynyt kestosuosikkina
siitä lähtien. Antti on tuonut lavaesityksillään suuren maailman
tuntua suomalaiseen poppiareenaan ja onnistunut tekemään listahistoriaa julkaisemalla samanaikaisesti kaksi listojen kärkiin
singahtanutta levyä.
Kolme kertaa Suomen komeimmaksi pop-tähdeksi valittu
Antti vietti kesän keikkaillen ja
uutta levyä työstäen. Kesällä on
löytynyt aikaa myös urheiluun.
Varsinkin rullaluistinhiihto on
muodostunut Antille intohimoksi. Tämän lisäksi Antti rakastaa
kokata kavereilleen sekä viettää
aikaa mökillä äiskän kanssa. Halkojen hakkuu, marjastaminen ja
sienestäminen toimivat vastapainona hektiselle keikkaelämälle.
Mökilla ovat tulleet tutuksi myös
lähitienoon lavatanssit. Muutenkaan tanssi ei ole vierasta Antille,
joka on nopea oppimaan vaikeatkin askelkuviot.
Parintanssin saloihin Antin
ohjaa amatööri- ja ammattilaistasolla kilpaillut ja menestynyt
Anna-Liisa Bergström, joka on
Tanssii tähtien kanssa -opettajana
ensimmäistä kertaa. •
Tanssin taikaa
Silja Europalla!
Meritansseissa
M
eritanssseissa llauantaista
auaantaista k
keskiviikkoon
eskivviikkoon
pyörähdellään Suomen suosituimpien
tanssiartistien tahdeissa. Esiintymässä esim.
11.-12.9. Antti Raiski & Sesam
Meritanssit
18.-20.9. Tangokuningas Marko Maunuksela
Meritanssit
22.9.
Anne Mattila & Mistral
Iskelmäkeskiviikko
25.-27.9. Seitsemän Seinähullua
Meritanssit
29.9.
Neljänsuora
Meritanssit
2.-3.10.
6.10.
Mikael Konttinen yhtyeineen
Meritanssit
Tommi Soidinmäki yhtyeineen
Meritanssit
Varaukset
V
araukset www.silja.fi, pu
puh. 0600 15700
0600-puhelut 11,74
74 �/vastattu puhelu + aina pvm/mpm
pvm/mpm, sat
satamista lunastettaviin varauksiin
lisätään 8 � palvelumaksu. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
7
ARTISTIT JA MUSIIKKI
teksti: petri tuunainen / Kuvat: jaana Vuorenpää
ikaalisten kylpylän
uudistunut
iskelmäparatiisi
Ikaalisten kylpylässä kahdeksatta kertaa järjestetty
kevyen musiikin festivaali IskelmäParatiisi tulvi suomalaisten huippuartistien tähtisadetta sekä todellista sävelten tenhovoimaa.
U
udistuneessa ja laajentuneessa festivaalitapahtumassa
nähtiin monipuolinen kattaus
maamme ykkösartisteja Jenni
Vartiaisesta Paula Koivuniemeen. Myös yleisö löysi tiensä
paikalle sateisesta alkukesän
säästä huolimatta.
Energinen
Neljänsuora
IskelmäParatiisin ensimmäisiä esiintyjiä oli 10-vuotisjuhlavuottaan viettävä yhtye
Neljänsuora. Tänä aikana
Kuva: minna annola
8
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
Neljänsuorasta on kasvanut
yksi maamme suosituimmista
iskelmäyhtyeistä.
– Lähdin kasaamaan Neljänsuoraa kokoonpanosta, joka oli alun perin heavy-bändi.
Olo tuntui ennen pitkää hieman tyhjältä, jolloin pestasimme basistin viidenneksi. Tänä
päivänä matkassamme kulkee
peräti seitsemän henkeä sisältäen oman miksaajan sekä
henkilön, joka vastaa valoista,
kertoo laulaja Antti Ketonen.
Neljänsuoran uraa on siivittänyt viime aikojen singlemenestykset, kuten ”Tuulikki,
pidä huivistasi kii” – laulun
valinta viime kesän parhaaksi
tanssihitiksi.
– Yksi vahvuutemme on
tietynlainen rohkeus ottaa ennakkoluulottomasti lauluja eri
suunnilta. Olemme pyrkineet
laajentamaan repertuaariamme
tekemällä reipasta, nuorekasta
iskelmää – kuitenkin tuoden
siihen jotain ulkopuolelta,
rumpali Esko Mäki täydentää.
Tanssilavojen lisäksi Neljänsuora esiintyy nykyään paljon eri iskelmäfestivaaleilla.
– Vaikka pidämme valtavasti tanssilavojen tunnelmasta,
niin on mahtavaa saada esiintyä myös suuria ihmismassoja keräävillä festareilla. Juuri
tämän takia haluamme panostaa show-puoleen ja pyrimme
energisyyteen, kosketinsoittaja
Jarkko Pietilä lisää.
julkaisi IskelmäParatiisin yhteydessä kolmannen pitkäsoittonsa. Uunituore levy ”Monta
polkua” ehti tilaisuuteen parahiksi painosta ulkomailta.
Levyn ensimmäinen single,
Marko Haaviston säveltämä
ja sanoittama ”Tanssit talolla”
onkin soinut kesän mittaan
paljon radiossa.
Varjokuvan musiikissa yhdistyvät niin tanssi, iskelmä
kuin rautalankamusiikki. Myös
solisti Kyösti Mäki-Mattilan
oma kädenjälki näkyy levyllä
kolmen laulun sanoittajana.
– Ennen kaikkea haluamme
kunnioittaa vanhoja lauluntekijöitä. Todellisia mestareita,
kuten Unto Monosta, Toivo
Kärkeä, Reino Helismaata
ja Kaarlo Valkamaa.
Iskelmäfestivaalit Kyösti
Mäki-Mattila näkee niin kevyen musiikin kuin orkesterinsa
kannalta hyvin tärkeinä.
– Näissä tapahtumissa
olemme saaneet uutta yleisöä
sellaisista ihmisistä, jotka eivät yleensä käy lavatansseissa.
Tämän jälkeen mieli saattaa
kuitenkin muuttua, ja he saattavat tulla katsomaan meitä
tanssilavallekin.
Monipuolinen ja
kansainvälinen
Yksi IskelmäParatiisin pääesiintyjistä oli Jari Sillanpää.
Tänä kesänä tuli kuluneeksi 15
vuotta siitä, kun Jari valittiin
Seinäjoella tangokuninkaaksi.
Laulajan kesä on kulunut omiPerinteitä
en sanojensa mukaan aivan
kunnioittava
mahtavasti. Siihen on kuuluVarjokuva
nut esiintymisiä kesälavoilla
Perinteisen tanssimusiikin viikonloppuisin sekä muutanimeen vannova Varjokuva ma ravintolaesiintyminenkin
on mukaan mahtunut.
– Tämän kesän ohjelmis15-vuotisjuhlavuottaan
toon
olen valinnut vain ja
viettävä Jari Sillanpää
ainoastaan
omia kappaleita,
(ylh.vas.) on rajoittanut
joita
olen
näiden
viidentoista
kesän esiintymiset ainoasvuoden
aikana
levyttänyt.
taan viikonloppuihin.
15-vuotinen taiteilija-ura
Tätä nykyä myös laulupe- näkyy ja kuuluu monella tadagogina toimiva Tommi
paa etenkin loppuvuodesta.
Soidinmäki (vas.) villitsi
Syksyllä Jari esiintyy Helsinyleisöä IskelmäParatiisissa gin Grand Casinolla show’ssa
ravintolan puolella.
nimeltä ”The man and the voi– Festareiden yhteydessä
ce”. Kansainväliset puitteet
tapaa paljon kollegoita.
Täällä eri genrejen artistit kattavassa show’ssa Jari tulkitsee muun muassa lattareita,
sekä yleisö sekoittuvat
Frank Sinatraa ja Nat King
sopivassa suhteessa.
Energiseen lavaesiintymiseen panostava Neljänsuora
työstää parhaillaan kuudetta levyään, jonka julkaisu
ajoittuu maaliskuulle 2011.
Colea. Kansainvälisen imagon
vuoksi myös välispiikit tapahtuvat englanniksi.
– Se minusta tuntuu vähän
hassulta, koska luulen, että
suurin osa yleisöstä on kuitenkin suomalaisia. Ei kai minua
hirtetä, vaikka tekisin tästä
jonkin välimuodon? Jari naurahtaa.
Syyskuun lopussa Jari aloittaa kiertueen ”Hitit ja Hutut”
yhdessä Esa Niemisen ja
kvartetin kanssa. Uudentyyppinen konserttitalkshow kiertää seitsemällätoista eri paikkakunnalla. Uusi asia, jonka
Jari on halunnut konsertteihin
mukaan, on leikkimielinen
kilpailu yleisön kanssa. Tähän
hän sai vaikutteita seurattuaan
The Ellen DeGeneres Show’ta
Liv-kanavalta.
– Ellen jakelee ohjelmassaan autoja, luksus-matkoja
ja vaikka mitä. Mietin voisiko
tällaista tehdä pienimuotoisesti
Suomessakin? Niinpä konserttiini sisältyy osio, jossa kutsun
ihmisiä lavalle mukaan leikkimieliseen kilpailuun. Palkintoina on kännyköitä, risteilyitä,
kuntosalikortteja ja kelloja.
Lisäksi konserttikiertue huipentuu kaikkien syksyn konserttivieraiden kesken arvottavaan omaan tuulivoimalaan.
Syytä siihen, kuinka Jarin
suosio on säilynyt kuluneiden
viidentoista vuoden ajan, ei hän
osaa oikein itsekään sanoa.
- Kiitokset kuuluvat ennen
kaikkea lauluntekijöille. Minulle on kirjoitettu hirveästi
hyviä lauluja laidasta laitaan.
Niihin sisältyy niin tarinoita,
balladeja, reipasta menoa kuin
hömppääkin. Monipuolisuus
on varmasti yksi tekijä, että
ihmiset ovat jaksaneet minua
kuunnella. Konserttien mukaan tulo työssäni on antanut
sellaisen piristyksen, joiden
myötä ihmiset saattavat ajatella, että mitähän uutta se Jari on
tällä kertaa keksinyt. Vaihdan
teemaa aika useasti ja yleensä
se on toiminut.
Mitä tekisit jos et olisi löytänyt musiikkia?
– En osaa ajatellakaan.
Uskon, että elämä on vienyt
minut tähän. En usko sellaisiin sattumiin, että jostakin
ihmisestä tehtäisiin tangolaulaja. Muutama kuukausi ennen tangovoittoani minulla oli
sellainen kauhistuttava tunne,
että entä jos en voitakaan tätä
kilpailua? En nähnyt mitään
muuta vaihtoehtoa kuin mustaa. Se visio vaikutti suorastaan pelottavalta. Tuntui kuin
jokin korkeammalta taholta
olisi halunnut näyttää, että tämä on nyt sinun juttusi, satsaa
siihen täysillä!
Kunnianhimoinen
mutta nöyrä!
Nykyään myös laulupedagogina työskentelevän Tommi
Soidinmäen kesä on täyttynyt
esiintymisistä eri iskelmäfestivaaleilla, yksityistilaisuuksissa, kesäkonserteissa sekä
tietysti tanssilavoilla.
– Festarit ovat siitä mukavia, että niiden yhteydessä
tapaa paljon kollegoita. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vastaavia tapahtumia
saisi olla enemmän eri puolilla
Suomea. Näillä on suuri merkitys kevyelle musiikille. Näin
eri genrejen sekä artistit sekä
yleisö sekoittuvat sopivassa
suhteessa.
Tommilta on juuri ilmestymässä uran neljäs pitkäsoitto,
jota on työstetty huolella kuluneiden kahden vuoden ajan.
Lopulta yli kahdensadan laulun joukosta 12 päätyi levylle.
– Tietysti kun tässä itsekin
”aikuistuu”, niin kyseessä on
vähän erityyppinen ja syvällisempi levy aiempiin verrattuna. Koska olen itsekin musiikkia opiskellut, niin melodiat ovat minulle äärimmäisen
tärkeitä.
Tommi tuli julkisuuteen
vielä hyvin nuorena ja ehtinyt saavuttaa urallaan melko
paljon. Kuitenkin vasta muutaman vuoden ajan hän tuntee
oppineensa toimimaan esimerkiksi median kanssa.
– Yksi valttini on ollut alusta asti se, että olen ollut oma
itseni vetämättä mitään roolia.
Olen aina pitänyt tärkeänä
olla kunnianhimoinen, mutta
nöyrä. Uskon että tällä asenteella saavuttaa arvostusta ei
pelkästään muusikoiden ja
kollegoiden, vaan myös yleisön silmissä.
Laulua sydämen
äänellä
Iskelmäparatiisi – tapahtuman
viimeisenä – ikään kuin sokerina pohjalla esiintyi suomalaisen iskelmän kestotähti Paula
Koivuniemi. Liki puolentoista
tunnin pituinen nopeatempoinen esitys 9-miehisen bändin
kanssa kirjaimellisesti räjäytti
pakan. ”Aikuisen naisen” kohdalla yleisö lauloi jo sellaisella
volyymillä mukana, että Paula
pystyi kääntämään mikrofoninsa pois ja antaa yleisön
äänten raikaa. Paulalla on
meneillään viides kesä vastaavanlaisia isoja festarikeikkoja
tehdessä.
– Tämänhetkinen oma pakettini koottu nimenomaan
tällaiseksi isoksi jutuksi sekä
suunnattu massiiviselle ihmismassalle. Tanssipaikalla tämä
ei toimisi.
Myös Paulan mielestä iskelmä-festivaalit kohottavat erinomaisesti suomalaisen kevyen
musiikin tunnettavuutta.
– Tällaisissa tapahtumissa
artistit pääsevät paremmin
esittämään omaa tuotantoaan
ja osaamistaan isommalle massalle. Meillä ei ole Suomessa
aiemmin tällaista kulttuuria
ollut, joten tämä kehittää meitä etenkin artisteina. Festarit
poikkeavat tanssikeikoista eniten siinä, että täällä tuhannet
ihmiset keskittyvät tuijottamaan ainoastaan esiintyjää. Se
vaatii artistilta todella suurta
tsemppausta sekä äärimmäistä
tilanteen hallintaa.
Vaikka Paula on jatkanut
esiintymistä jo yli 40 vuoden
ajan, hän tunnustaa, että yhä
edelleen saattaa joskus lavalle
29.9 klo 19.00 Espoo
Tapiolasali
1.10 klo 19.00 Lohja
laurentius-sali - täynnä
2.10 klo 18.00 oulu
madetojan sali
3.10 klo 15 jyväskylä
paviljonki
7.10 klo 19.00 vantaa
martinus-sali - täynnä
8.10 klo 19.00 kotka
konserttitalo
9.10 klo 18.00 hämeenlinna
verkatehdas
10.10 klo 15.00 lahti
sibelius-talo
13.10 klo 19.00 imatra
kulttuurikeskus
14.10 klo 19.00 mikkeli
mikaeli
3.11 klo 19.00 tampere
tampere-talo
4.11 klo 19.00 hyvinkää
hyvinkää-sali
5.11 klo 19.00 turku
Caribia-halli
10.11 klo 19.00 järvenpää
järvenpää-talo
11.11 klo 19.00 kuusankoski
kuusaasali
13.11 klo 18.00 helsinki
finlandia-talo
Varjokuvan musiikissa yhdistyvät niin tanssi, iskelmä
kuin rautalankamusiikki. Myös solistin oma kädenjälki
näkyy levyllä kolmen laulun sanoittajana.
nousua tuntevansa pienet perhoset vatsassaan.
– Joskus kieltämättä tulee
heikkoja hetkiä. Huoli siitä,
kuinkahan esitys tällä kertaa
menee. Asiassa on silti hyvät
puolensa, sillä pienen jännityksen voimalla tulee yleensä
latautuneempi esitys.
Kesän ja syksyn erittäin
aktiivisesti esiintyvä laulaja
rentoutuu matkustamalla ulkomaille sekä kokonaan pois
tutuista maisemista.
– Haluan lähteä kokonaan
pois ja puhua eri kieltä. Näin
unohdan parhaiten tämän kaiken. Pyrin siihen, että saan olla
täysin rauhassa. Minut tavoittaa tänä aikana korkeintaan
tekstiviestillä, Paula sanoo ja
kertoo olevansa lähdössä pian
Las Vegasiin.
Silti työasiatkaan eivät täysin katoa tänä aikana mielestä. Paulaa sanoo viihdealan
olevan hyvin vaativa ala sekä
hän itse työssään tinkimätön
ihminen, joka haluaa antaa
yleisölleen vain ja ainoastaan
parastaan.
– Ulkomailta saan usein
pientä maustetta esityksiini.
Olen käynyt kuuntelemassa
muun muassa Bette Midleriä,
Cheriä, Tom Jonesia ja Tina
Turneria. Mieluiten seuraan
naisartisteja, kuinka he tekevät oman juttunsa. Yksi, jonka haluaisin mielelläni nähdä
on Shirley Bassey. Kuuntelin
häntä nuorena tyttönä paljon,
mutta en ole koskaan kuullut
livenä.
Levytysrintamalla Paulan
tuorein albumi ”Rakkaudesta”
on juuri ylittämässä platinarajan. Suunnitteilla on myös
vauhdikasta iskelmää sisältävä
uusi levy ensi kevääksi. Myös
oma joululevy on ollut pitkäaikainen haave.
Kun puheeksi tulee sana
eläkkeelle jääminen, se saa hymyn Paulan huulille.
– Sana ”eläke” ei lukeudu
lainkaan sanavarastooni. Haluan olla vielä joitakin vuosia tässä mukana, ainakin 70-kymppiseksi jos vain pystyn. Tämä
on minun elämäntapani ja elämäni. Tämän vaiheen jälkeen
voisin nähdä itseni joidenkin
vuosien päästä jossain hämyisessä klubissa laulamassa jazztyyppistä musiikkia, Paula
sanoo ”Lullaby of birdlandin”
sointuja tapaillen.
liput: norm.hinta:
37 € / s-etukortilla 32
(+ toim.maksu)
€
jarin joulukonsertit kirkoissa:
Espoo Tapiolasali
La
to
pe
la
Su
ti
ke
pe
la
ke
la
27.11.
02.12.
03.12.
04.12.
05.12.
07.12.
08.12.
10.12.
11.12.
15.12.
18.12.
klo 19.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 18.00
klo 18.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 19.00
klo 18.00
klo 19.00
klo 18.00
mikaelinkirkko, turku
jalasjärven kirkko
oulun tuomiokirkko
kemin kirkko
kallion kirkko, helsinki
ristikirkko, lahti
hämeenlinnan kirkko
pyhän ristin kirkko, Rauma
forssan kirkko
kouvolan keskuskirkko
aleksanterin kirkko, Tampere
liput: 25 € + toim.maksu
Kuva: Paula koivuniemi kuvapankki
Vaikka Paula Koivuniemi
on esiintynyt jo yli 40 vuoden ajan, hän tunnustaa,
että yhä edelleen saattaa
tuntea pienet perhoset
vatsassaan ennen lavalle
nousua.
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
9
ARTISTIT JA MUSIIKKI
teksti: juha lahti / Kuva:harri hinkka
charles plogmanilla
kaikki kohdallaan
Yli vuoden päivät on kulunut Charles Plogmanin Iskelmä Finlandia- tunnustuksesta. Artisti nauttii sen
tuomista hedelmistä nyt täysin sydämin. Lopullinen
vakiintuminen tanssittajiemme kärkikaartiin on tapahtunut ja töitä riittää, mutta Plogman tekee niitä
kuitenkin viisaasti ja maltillisin mielin.
on tehnyt varsin viisaan ja kauaskantoisen ratkaisun:
- Vielä viime vuonna tein
150 keikkaa, mutta tänä vuonna teen niitä ainoastaan 120.
Olen myös pyrkinyt siihen,
että keikkailen aina viikon,
ja olen sitten viikon vapaalla.
Jatkuvuutta laulajana tuntuisi
myös olevan, sillä vuosi 2011
on jo buukattu.
Kenttätyö – keikkailu tanssipaikoilla – tulee olemaan Charles Plogmanin leipäpuu ainakin
lähivuosina, sillä mitään mullistavaa ei suunnitelmissa ole.
Tai ehkä jotain kuitenkin.
- Esimerkiksi konserttijuttuja ei ole suunnitelmissa. Mutta
esimerkiksi euroviisut kiinnostaisivat kyllä. Vaikka nyt teenkin perusduunia tanssilavoilla
ja ravintoloissa, niin kyllähän
historia kertoo, että aina tulee
jotain muutakin.
Studiotyötä
S
uurta arvostusta nauttivan tunnustuksen osuminen kohdalle voisi
tuoda muassaan motivaatioongelmia. Voiko tästä olla
enää suunta ylöspäin vai onko
kaikki jo saavutettu? Charles
Plogmanille näin ei ole tapahtunut.
- Päinvastoin, olen saanut
tunnustuksesta rutkasti lisää
motivaatiota. Iskelmä Finladia
nosti minut seuraavaan sarjaan.
Tajusin, että olen yksi heistä,
teksti: juha lahti / Kuva: sony music
milana
tyylitietoinen
Milana on aiemmin tallentanut levyille äitinsä, Laila Kinnusen, materiaalia. Nyt hänen äiti-teemansa
on ainakin tältä erää lopussa,
mutta tyylillisesti myös artistin
uutukainen noudattelee aikaisempien äänitteiden tunnelmia.
10
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
olen osa historiaa ja todella
hyvässä seurassa, Plogman
kertoo.
Laulajantöitä miehelle olisi
tarjolla vaikka kuinka, mutta
Plogman ei aio polttaa itseään
nyt loppuun. Itse asiassa hän
Charles Plogman on musiikillisesti erittäin lahjakas
henkilö. Hänellä on klassisen
musiikin koulutus ja monet
erilaiset instrumentit ovat hyvin miehen hallinnassa. Siitä
onkin ollut suunnaton apu niin
sävellystyössä kuin studioäänityksissäkin. Myös Plogmanin lokakuussa ilmestyvällä
uutuusalbumillakin päästään
nauttimaan miehen osaamisesta.
- Soitan levyllä rummut,
basson ja kitarat sekä tietenkin laulan kaikki kappaleet.
Olen myös säveltänyt paljon
kappaleita levylle, Plogman
mainitsee.
M
Aaltonen, Jarmo Nikku ja
Tuomas Kesälä, ei homma
kaadu ainakaan soitannolliseen
puoleen.
ilanan uusi albumi
julkaistiin syyskuun alussa. Levyn
kappaleet ovat saman aikakauden tuotantoa kuin mitä hänen
aikaisemmatkin pitkäsoittonsa
ovat olleet.
- Mukana on sellaisia vähän
jo unholaan jääneitä kappaleita. Levyn teemana on ”tunteet”,
joita meillä kaikilla on.
Itse asiassa kaikki uuden
albumin kappaleet ovat olleet
valmiita jo jonkin aikaa, ja Milana onkin päässyt testaamaan
niitä kentällä jo ennen uutukaisen julkaisua.
- Esitimme albumin kappaleita kesän keikoilla, ja ihmisten reaktio oli itse asiassa aika
mielenkiintoinen. Monet ovat
tulleet sanomaan, että ”olipa
mukavaa taas pitkästä aikaa
kuulla tuokin kappale”. Myös
paljon tanssia harrastaneet ovat
kiitelleet sitä, että kappaleet
ovat rytmisesti varsin monipuolisia.
Milanan uudella albumilla
soitosta vastaavat samat muusikot, jotka muodostavat myös
artistin keikkabändin. Ja kun
mukana ovat sellaiset muusikot kuin Juha Tikka, Vesa
” Kyllä minulle
laulaminen
on aina ollut
numero yksi.
Optikon
ammatissa olen
aina ollut
sellainen
vakituinen
osa-aikainen
työntekijä. ”
- Pyrimme keikoilla kuulostamaan samalta kuin levyilläkin. Onhan minulta joskus
kysytty, miksi soitan aina samojen muusikoiden kanssa.
Mutta kun bändi koostuu noin
kovista nimistä, niin monet tulevat keikoillemme jo pelkästään bändin takia.
Vakituinen
osa-aikainen
Milana ei pelkästään laula,
On vaikea kuvitella sitä,
miten yksi mies voi soittaa
kappaleisiin kaikki nuo instrumentit. Tähän antaa kuitenkin
nykytekniikka mahdollisuuden.
- Ensimmäiset demoversiot
kappaleista soitetaan olemassa
olevien sovitusten mukaisesti
toisessa studiossa. Esimerkiksi
rummut on silloin vielä tehty
”koneella”. Kun käytämme eri
studioissa samaa ohjelmistoa,
voin sitten omassa studiossani
poistaa ”konerummut” ja soittaa ne itse uudestaan. Näin se
toimii, Plogman valaisee levynteon teknistä puolta.
Studiotyöskentely on muutenkin saanut entistä enemmän
jalansijaa Plogmanin tekemisissä. Aikaisemmin hänen
studiossaan on vieraillut satunnaisesti joitakin artisteja,
kuten Sami Keskitalo ja T.T.
Purontaka. Nyt on kuitenkin
tekeillä suurempi kokonaisuus.
- Teemme Hanna Talikaiselle – joka hänkin on Sony
Musicin artisteja – uutta albumia. Yksi tärkeimmistä
tehtävistäni projektissa on
kappaleiden valinta Hannalle.
Albumi äänitetään studiollani ja soitan myös kappaleissa
rumpuja, Plogman kertoo.
Kun artisti tekee keikkoja joka
toinen viikko, jää silloin myös
mukavasti vapaa-aikaa. Vai
jääkö? Mihin Charles Plogman käyttää kaiken ylimääräisen ajan?
- No kun se tahtoo mennä
musiikin parissa sekin, koska
musiikki on minulle myös harrastus. Asun omakotitalossa, ja
studioni sijaitsee pihapiirissä
olevassa ulkorakennuksessa,
eli kyllä ne jäljet sinne aika
usein johtavat.
Omakotitalo, sen pikku puuhat, sekä kaksi teini-ikäistä
lasta tuovat omalta osaltaan
Plogmanin elämään sisältöä.
Nämä ovat hänelle myös henkisesti tärkeitä asioita.
- Olen kotona paljon, eikä
kalenteristani löydy kovinkaan
paljon varauksia. Puutarhassa
viihdyn hyvin puuhastelemassa kaikenlaista. Yritän myös
pitää kunnostani huolta sauvakävelemällä. Omakotitalon
nikkaroinnilla pyrin pitämään
huolta omaisuudestani. Koti
on minulle se tärkeä paikka,
josta ammennan voimaa.
Charles Plogman myös osaa
ottaa työn työnä, ja hän on
esimerkiksi tehnyt päätöksen,
että ei tanssi keikoilla tauoilla
eikä esiintymisensä jälkeen.
Tanssitaidosta se ei kuitenkaan
jää kiinni.
- Osaan tanssia perustanneja, kuten valssia ja tangoa, ja
jenkankin askeleet ovat tutut.
Ja taittuupa minulta myös chacha, rumba ja bugg, Plogman
paljastaa.
Voisimmeko siis nähdä jossain vaiheessa Charles Plogmanin Tanssii Tähtien Kanssa- ohjelmassa parkettien partaveitsenä?
- Eipä taida taidot sinne riittää. Mutta olisin kyllä otettu,
jos pyydettäisiin. •
vaan hänen ”siviiliammattinsa” on optikon työ. Sitä työtä
hän onkin tehnyt jo pitkään,
mutta päätyön nimeäminen ei
kuitenkaan ole mikään itsestään selvyys.
- Kyllä minulle laulaminen
on aina ollut numero yksi.
Optikon ammatissa olen aina
ollut sellainen vakituinen osaaikainen työntekijä.
Esiintymisiä Milanalle kertyy varsin monipuolisesti.
Perinteisiä tanssilavakeikkoja
hän ei kuitenkaan kovin paljoa
tee, ja siihenkin on syynsä.
Eme ole ehkä ihan perinteistä tanssimusaa soittava
kokoonpano. Esiinnymme 90
minuuttia illan aikana. Aika
paljon yritykset tilaavat meitä
keikoille ja ravintoloissa esiinnymme myös.
Musiikkiteatteri on jo pitkään ollut mukana Milanan
kuvioissa, ja sen tiimoilta hän
tekee edelleen esiintymisiä.
- Esitys – nimeltään ”Laulumme” - sai ensi-iltansa vuonna 2008. Siinä on Susanna
Haaviston käsikirjoitus, ja se
kertoo äidin ja minun elämästä. Musiikkinäytelmä on jaettu
kahteen osaan siten, että ensim-
mäisellä jaksolla on monologi
äidin elämästä minun suullani
kerrottuna. Toinen jakso taas
kertoo äidin ja minun yhteisestä elämästä.
Urheilemisen ja sosiaalisten
suhteiden ylläpitämisen lisäksi
Milana viettää vapaa-aikaansa
lukemalla. Dekkarit ovat lähellä hänen sydäntään.
- Norjalainen Jo Nesbo on
yksi suosikeistani. Kun saan
käsiini hyvän kirja, niin sen
lukemista ei oikein malta lopettaa. Luinkin juuri yhden
Nesbon 700-sivuisen kirjan
neljässä päivässä. Sellaiset
kirjat, joiden tarinalla ei ole
välttämättä mitään tekemistä
todellisuuden kanssa, ovat todella rentouttavia ja vievät mukavasti ajatukset pois arjesta.
Milana raottaa myös tulevaisuuden verhoa, mutta on
asian kanssa itsekin hieman
hämillään.
- Tuottajallani Juha Tikalla
on jo kuulemma jokin uusi idea
olemassa, mutta hän ei ole kertonut siitä vielä edes minulle.
Katsomme ensin, miten uusi
levy alkaa potkia, ja alamme
sitten pureskella uusia ideoita
vuoden vaihteen tienoilla.•
Kotiasiat
kunnossa
teksti: JUHA LAHTI / Kuva: j-p virtanen
marko Maunuksela
monipuolinen mies
Kuluvan kauden tangokuninkaallinen Marko Maunuksela yllättää monipuolisuudellaan. Upeaääninen artisti on ollut musikaaliroolissa, omaa myös
näyttelijän kykyjä, ja mikä hienointa, osaa leipoa
hyvää pullaa.
M
arko Maunukselan
perheessä ei ole hypätty suureen tuntemattomaan 36-vuotiaan Markon
tangokuninkuuden myötä. Kolmen kouluikäisen lapsen isälle
voisi valinnan ”normaalin” päivätyön ja ammattilaulajan välillä olevan vaikeaa, mutta näin se
ei kuitenkaan ole ollut.
- Tämä asia on puhuttu niin
moneen kertaan läpi kotona
vaimon ja lasten kanssa, ettei
sen puolesta ole ollut mitään
epäselvyyttä asiassa. Perhe on
lisäksi tyytyväinen tilanteeseen
ja varsin onnellinen puolestani,
Maunuksela kertoo.
Vapaapäivät Maunukselalla vierähtävät lähinnä kotona
oleskellessa. Puuhastelu lasten
kanssa on mieluisaa ja henkisesti lataavaa vapaa-ajan viettoa.
- Kotona hengailuksi se menee ja joskus käydään mökillä.
Tykkään sellaisista arkisista asioista, kuten esimerkiksi pullan
leipomisesta.
Levy pikavauhdilla
Usein on uusien tangokuninkaallisten ensilevyä saatu odotella
kyllästymiseen asti. Tällöin on
myös pelko siitä, että paras huuma voiton myötä on jo haihtunut,
eikä äänite myy enää toivotulla
tavalla. Marko Maunukselan
kohdalla toimitaan nyt toisin.
- Uutuusalbumi julkaistaan
vielä syksyn aikana. Jopa lokakuuta on suunniteltu, mutta
saattaa se mennä marraskuullekin. Single tulee vielä sitä ennen
ulos.
Maunuksela on muutenkin
ottanut tosissaan voiton suomat
mahdollisuudet. Mitään pilvilinnoja ei mies rakentele, vaan
antaa nyt kaikkensa uran eteen.
- Olen luonteeltani mietiskelijä ja suunnittelija. Olenkin
paljon pohtinut sitä, miten saada
tästä pitkälle kantava juttu. Jos
voittaa jonkin kilpailun, niin ei
se vielä takaa yhtään mitään.
Kilpailu on eräänlainen työpaikkahaastattelu, ja minä tulin
nyt valituksi yleisön ja tuomariston taholta tähän tehtävään.
Nyt pitää näyttää, että osaan
työni tehdä ja että olen valinnan
arvoinen. Olisi aika pöljää olla
käyttämättä tilaisuutta hyväkseen.
Marko Maunuksela myöntää
myös sen, että mahdollisuus
epäonnistumiseen on aina olemassa. Mutta tosissaan asiaan
paneutumalla homma hoitunee
kotiin.
- Kyllähän tämän jutun voi
tyriäkin, jos antaa kaiken vain
mennä omalla painollaan, eikä
ota juttua tosissaan. Tämä ala
on niin kovin kilpailtu, että sinne on tulossa aina joku toinen
tilalle, jos itse ei onnistu. Ja suomalaiset tanssipaikat on äkkiä
kertaalleen kierretty. Työ pitää
siellä hoitaa niin, että sinne pääsee vielä uudelleenkin. Silloin
duunia löytyy jatkossakin.
Monessa mukana
Marko Maunukselan taival yhden maamme arvostetuimman ja
tavoitelluimman tittelin haltijaksi
on ollut pitkä. Musikaalikokeilut
Maija Poppasessa laulavana
isänä, kuoroharrastus ja näyttelijätyöt harrasteteatterissa ovat
antaneet oman suolansa miehen
monipuoliseen osaamiseen.
- Marit ja Mikot- ryhmään
minua värvättiin pitkään, ja lopulta sitten suostuinkin. Ja löysinpä itseni jossain vaiheessa
vielä Ilmajoen Musiikkijuhlilta
solistina.
Mitään vastenmielisiä asioita nämä erilaiset projektit eivät
Maunukselalle kuitenkaan missään vaiheessa olleet.
- Itse asiassa olen aina hakeutunut kaikenlaisiin musiikkijuttuihin mukaan. Otin niitä
mielelläni vastaan. Haastoin
sillä tavalla itseni. Silloin ei leipäänny ja pysyy skarppina.
Tanssimusiikki astui miehen kuvioihin mukaan joskus
2000-luvun alussa, jolloin hän
perusti kaverinsa kanssa duon.
- Kaverini kuitenkin kyllästyi
ja lopetti. No, en jäänyt asiaa sen
enempää suremaan, vaan ostin
itselleni vastaavanlaiset laitteet
ja aloin tehdä tanssimusiikkia
yhden miehen bändinä. Olen
sitä tehnyt itse asiassa viitisen
vuotta, ja viimeisen keikkani
tein vain pari viikkoa ennen
Tangomarkkinoita.
Tanssiorkesterin kanssa Maunuksela on myös tehnyt esiintymisiä jo muutaman vuoden.
Kokemusta erilaisista kokoonpanoista on siis paljon, ja juuri
se onkin antanut miehen esiintymisiin tietynlaista rentoutta.
- Ehkä lavaolemus ja läsnäolo
ovat vahvimpia ominaisuuksiani. Pystyn ottamaan lavalta
kontaktin ihmisiin. Ei minulla
ole mitään valmiita, ulkoa opeteltuja spiikkejä keikoilla, vaan
kaikki tulee spontaanisti – myös
ne huonot puujalkavitsit. •
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
11
ARTISTIT
JA MUSIIKKI
ARTISTIT JA MUSIIKKI
motivaattorina vuosien saatossa on ollut intohimo tanssimusiikin esittämiseen. Ja ilo
soittamiseen on säilynyt sillä,
että orkesteri ei ole polttanut
itseään loppuun, vaan latausta
haetaan säännöllisillä vapailla.
- Meillä on harvinaisen pitkä
kesäloma, yhteensä kahdeksan
viikkoa. Teemme kesällä keikkoja ainoastaan juhannuksesta
alkaen elokuun puoliväliin asti,
koska se on aktiivisinta kesälava-aikaa, Hoikka paljastaa.
Souvarit-yhtyeen kovasta
suosiosta kertoo se, että kesän
keikkarundilla löytyy aina paljon faneja, jotka kiertävät maata bändin mukana.
- Roudareita löytyy aina
avuksi. He ovat vapaaehtoisia,
jotka auttavat kamojen kantamisessa, mutta ostavat yleensä
myös tanssilipun ja tanssivat
koko illan. Se on eräänlainen
Souvari-karavaani, joka kulkee
ympäri Suomea kesäisin.
teksti: JUHA LAHTI / Kuva: jaana vuorenpää
souvarit
lapintaian
lähettiläät
Kun Lasse Hoikka oli 32 vuotta sitten perustamassa
Souvarit-yhtyettä, oli lappilaisuus uuden kokoonpanon yhtenä peruselementtinä vahvasti läsnä. Idea
antoikin Souvareille leiman lappilaisten omana orkesterina, ja Lapin eksoottisuus on sittemmin purrut
hyvin myös etelä-suomalaisiin.
teksti: juha lahti / kuvat: iskelmä niityt, vihreät niiyt ja warner music
kesän laulukilpailusta
uusia artisteja
Läpileikkaus
- Aluksihan meitä kyllä ir- jouluksi
vailtiin tämän Lappi-imagon
takia – nimiteltiin poronpurijoiksi ja ties’ miksi. Mutta me
onnistuimme kääntämään ajan
myötä asian positiiviseksi, ja
vuosikymmeniä on teema jo
kantanut hienosti, Lasse Hoikka kertoo.
Souvareiden monet kappaleetkin liittyvät Lappiin. Ja
juuri näitä kappaleita pyydetään paljon myös keikoilla. Ja
mikäpä on omia biisejä soittaessa – niitä kun on kertynyt
levytettyinä jo lähes neljäsataa
kappaletta vuosien varrella.
Yksin Lappi-teemalla ei
kuitenkaan Souvarit ole tietään
kulkeneet, vaan suurimpana
K
iuruvedellä järjestettävän Iskelmäniityt- tapahtuman yhteydessä toteutetaan Suomi
Iskelmän SM-laulukilpailun
nimellä kulkeva mittelö. Kilpailussa valitaan voittajat erikseen naisten ja miesten sarjassa. Kilpailun kautta voittajille
tarjoutuu mahdollisuus levytyssopimukseen Magnum Music- levy-yhtiön kanssa sekä
artistisopimukseen ExtraViihde- ohjelmatoiston kanssa.
Tämän vuoden voittajiksi
Suomi Iskelmän SM-laulukilpailussa selviytyivät joensuulainen Anne Härkönen ja
kajaanilainen Heikki Koskelo.
Jo pienestä tytöstä asti musiikin
Jokioisista kotoisin oleva
Jouni Apajainen pokkasi
Iskelmäartisti 2010 kilpailussa ensimmäisen sijan.
12
Joensuulainen Anne Härkönen ja kajaanilainen
Heikki Koskelo selvittävät
tiensä Iskelmä SM-laulukilpailun voittoon.
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
Kun ura kestää vuosikymmeniä, ehtii sen aikana myös
tapahtua paljon. Souvarityhtyeen tekemisistä ollaankin
nyt toteuttamassa dokumenttia
kirjan muodossa. Sen julkaisu
tapahtunee vielä tämän vuoden
marraskuussa.
- Kirjasta voidaan lukea
kaikista sattumuksistamme
vuosien varrelta, sinne tulee jokaisen soittajan elämäntarinaa
sekä fanien ja huvijärjestäjien
kommentteja. Siitä tulee todenperäinen kirja ilman mitään
sensaatiohakuisuutta, Hoikka
analysoi tulevaa julkaisua.
Kirjan kirjoittajaksi Souvarit on valinnut kemijärveläisen
parissa puuhastellut Anne Härkönen on myös varsin kokenut
kilpailija. Viulun- ja pianonsoittoa sekä muun muassa klassista
laulua opiskellut Härkönen on
osallistunut aikaisemmin muun
muassa Tangomarkkinoille sekä jo aikaisemmin juuri Suomi
Iskelmän SM- kisaan vuonna
2008. Tämä Karjalan Neidoksikin kruunattu artisti on tehnyt myös juontokeikkoja, joten
laulamisen ohella niin tärkeä
puhumisen taito esiintymisissä
on myös olemassa.
Myös miesten sarjan voittanut Heikki Koskelo on monissa kilpailuissa rutinoitunut
artisti. Tämä kajaanilainen on
Härkösen tavoin osallistunut
myös Tangomarkkinoille ja viime vuodelta on kokemuksena
osallistuminen nyt voitettuun
kisaan. Kilpailukokemus siis
oli ainakin tänä vuonna valttia
Kiuruvedellä.
Unto Viitamäen. Lasse Hoikan mukaan julkaisuun on haluttu ottaa mukaan myös soittajan ammatin hyvät ja huonot
puolet. Myös ammattiin usein
liitetyt alkoholin kirot ovat
avoimesti kirjassa mukana.
” Roudareita
löytyy aina
avuksi. He ovat
vapaaehtoisia,
jotka auttavat
kamojen kantamisessa, mutta
ostavat yleensä
myös tanssilipun
ja tanssivat
koko illan. ”
- Niin, onhan minulla omakohtaista kokemusta asiasta, ja
siitäkin kerrotaan kirjassa ihan
avoimesti. Minulla tilanne meni jossain vaiheessa jo siihen
pisteeseen, että oli pakko pistää korkki kerralla kiinni. Ei
siis mitään loivennuksia, vaan
homma poikki. Nyt olen ollut
kolme vuotta ilman ryyppyä,
eikä ole tarvinnut katua, Lasse
Hoikka paljastaa.
Paine töiden riittävyydestä
onkin tänä päivänä ammattimuusikoille kova paikka.
Tanssipaikat vähenevät edelleen Lasse Hoikan mukaan
koko ajan, ja toisaalta tarjonta
esiintyjistä lisääntyy.
- Se on kova paikka monelle. Pitää osata tarjota yleisölle oikeanlaista ohjelmaa. Ei
vaihtoaskel-beat kanna kauas
enää nykyään. Se on kylmä
totuus, että jos ei käy kuhina
jaanissa. Iskelmäviikon yhtenä
päätapahtumana oli Toivo Kärki- laulukilpailu. Alkukilpailut
mukaan lukien osallistujia kilpailussa on lähes 700.
Kilpailussa oli kolme eri
sarjaa – naisten, miesten ja
seniorien sarjat. Kahteen ensimmäiseen oli alaikärajana
15 vuotta, ja seniorisarjan ikävaatimuksena oli vähintään 50
vuoden ikä.
Naisten sarjan voittoon ylsi
tänä vuonna lahtelainen Katariina Keinänen. Miesten
sarjan mestaruuden nappasi
itselleen helsinkiläinen Rami
Välimäki. Kilpailukokemusta
on hänellekin kertynyt muun
muassa Lavatähti- kisasta sekä
kahteen otteeseen Tangomarkkinoiden semifinaalista. Ensimmäistä kertaa kisatun seniorisarjan voittajaksi kruunattiin
Iira Virtanen Turusta.
Himoksen IskelmäfestivaaleilKuusipäiväinen Vihreät Nii- la valittiin toista kertaa Iskeltyt- tapahtuma järjestettiin hei- mäartisti-tittelin voittaja. Iskelnäkuun puolivälin aikaan Ka- mäartisti-kilpailua järjestävät
lippuluukulla, niin ei niitä uu- Lasse Hoikka näkee myös synsintatilauksia tanssipaikkaan kähköjä pilviä. Paikat vähenevät, mutta muitakin uhkakuvia
helposti saa.
on olemassa.
Vuosia jäljellä
Souvarit ei ole koskaan halunnut saada julkisuutta sensaatiohakuisilla asioilla, vaan bändi
on puurtanut töitä matalalla
profiililla. Muutenkin he ovat
varsin tyytyväisiä olemassa
olevaan tilanteeseen. Levytyksiä on ilmestynyt tasaisesti, ja
ensi keväänä pääsemme jälleen
tutustumaan uuteen Souvaritalbumiin.
- Emme havittele mitään
palkintoja tai kunniamainintoja. Eikä meillä muutenkaan ole
enää mitään suuria tavoitteita.
Olemme jo saavuttaneet kaiken sen, mitä olemme halunneetkin. Olemme tanssibändi,
ja sitä haluamme olla jatkossakin.
” Olemme jo
saavuttaneet
kaiken sen,
mitä olemme
halunneetkin.
Olemme tanssibändi, ja sitä
haluamme olla
jatkossakin. ”
” Nuoria pitää
saada enemmän
tansseihin. Jo
kouluissa pitäisi
olla opetusta
paritanssiin
liikunnan
yhteydessä.
Sen pitää
tietenkin olla
vapaaehtoista,
koska eihän
ketään siihen
pakottaa voi. ”
- Nuoria pitää saada enemmän tansseihin. Jo kouluissa
pitäisi olla opetusta paritanssiin
liikunnan yhteydessä. Sen pitää tietenkin olla vapaaehtoista, koska eihän ketään siihen
pakottaa voi. Mutta sitä kautta
saataisiin ehkä lisää nuorta porukkaa innostumaan asiasta.
Souvareiden
sooloilua
Jatkossa siis Souvarit etenee kuten tähänkin asti. Mutta
kuinka kauan?
- Jos viisi vuotta saisi tätä
työtä vielä tehdä. Sitten voisi alkaa miettiä Souvareiden
siirtämistä telakalle, Hoikka
kertoo.
Ainutlaatuisen suomalaisen
tanssilavakulttuurin taivaalla
Souvarit-orkesterin jäsenet
Lasse Hoikka ja Jukka Lampela ovat bänditöiden ohella
kunnostautuneet myös soololevyjen julkaisijoina. Keväällä
ilmestyikin lisää materiaalia
miehiltä, sillä Lampela julkaisi toisen soololevynsä Sun luo,
ja Lasse Hoikan levy Jos sinäkin tahdot on jo miehen neljäs
soolo.
- Olen jo kauan laulanut
sooloa keikoillamme, ja tanssi-
Warner Music, Warner Music
Live, Suomen Musiikkitapahtumat ja Iskelmä-radio.
Iskelmäartisti 2010- tittelin
voitti itselleen jokioislainen
Jouni Apajainen. Alkukarsintojen kautta Iskelmäfestivaaleille finaaliin olivat selvittäneet tiensä myös superfinaaliin
edenneet tamperelainen Benjamin Enroth ja vaajakoskelainen Milla Pienimäki. Heidän
lisäkseen finaalissa kilpailivat
Timo Turunen, Petra Haapamäki ja Holger Nelin.
Palkinnoksi voittaja Jouni
Apajainen sai palkinnokseen
levytys- ja keikkamyyntisopi-
yleisöltä tuli sellainen idea, että
miksi en levyttäisi näitä kappaleita. Kun Lasse teki 2007 ensimmäisen soololevynsä, oli se
myös minulle liipaiseva tekijä
ensimmäiseen omaan levyyni,
Lampela kertoo historiaa soolourastaan.
Lampelan uusi levy on tanssittavaa iskelmämusiikkia. Itse
hän laulaa kappaleet ja soittaa
lisäksi harmonikkaa sekä joissakin kappaleissa kosketinsoittimia. Muuten homma on
annettu studiomuusikoiden
toteutettavaksi.
Lasse Hoikka on viimeisimmälle soololevylleen ottanut
mukaan muutamia kappaleita,
jotka on tehty jo 80-luvulla.
- Löysin kappaleet vanhoista
arkistoista. Nyt sain ne mukaan
levylle. Kokonaisuutena tämä
albumi on vähän erilainen,
mutta onhan siellä mukana
ripaus Souvari-meininkiäkin
valssien ja foksien muodossa,
Hoikka kertoo.
Lasse Hoikan levylle on säveltänyt myös hänen vävypoikansa, itsekin ammattilaulajana
toimiva Jarkko Honkanen.
Sekä Hoikan että Lampelan
jatkosuunnitelmat sooloprojektien jatkuvuuden suhteen
ovat vielä hämärän peitossa.
- Jos sopivia kappaleita löytyy, niin mikä ettei. Tarjontaahan on paljon, mutta biisit pitää
omaksua, muuten ne eivät toimi, Lampela kertoo.
Lasse Hoikka taas aikoo
pitää ainakin näillä näkymin
taukoa soololevyjen suhteen.
Mutta tähänastisista tuotoksista pääsemme toki nauttimaan
pitkään, sillä miesten soolokappaleita kuullaan aina myös
Souvarit-keikoilla. •
LEVYLAULAJAKSI?
Älä jää odottelemaan,
toteuta haaveesi itse!
Tuotamme valmiit
taustat oikeiden
soittajien kanssa
toiveidesi mukaan.
Kaikki tyylilajit pitkällä
ammattimuusikon
kokemuksella. Myös
CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä
paperityöt julkaisua
varten hoituvat kauttamme.
Äänitysstudio ja musiikkituotanto:
Beeduuri Oy Tampere
Masi Luoma
0400-640616
masi@beeduuri.fi
www.beeduuri.fi
Kyllä se vaan on ihan
mahdollista! Kerro
suunnitelmistasi ja
pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista
jo toteutuneista
töistämme.
SOUVAREIDEN LEVYT
KOTIPOSTIISI HELPOSTI
JA NOPEASTI NETISTÄ
LASSE
HOIKAN
UUSIN
”JOS
SINÄKIN
TAHDOT”
SOUVAREITTEN
LAMPELAN JUKAN
UUSI ”SUN LUO”
UUDEN SUOSITUN
LAPPILAISEN
JARKKO HONKASEN
CD ”ILLAKSI KOTIIN”
WWW.KUUKKELI.ORG
PUH.TILAUKSET 016-668 741
Souvareista ilmestyy kirja
vuoden lopulla. Etu ennakkotilaajille - TILAA JO NYT.
Joe Lunnas Ltd Oy
Ohjelmamyynti • tiedotus • konserttituotannot
Ohjelmamyynti mm.
RIKU NIEMI ORCHESTRA & JORMA KÄÄRIÄINEN
RIKU NIEMI ORCHESTRA
TIJUANA TAXI & M.A. NUMMINEN
JOHANNA IIVANAINEN
MR. BREATHLESS BIG BAND
RIKU NIEMI COOL MAMBO
Joe Lunnas Ltd Oy
050 465 0974
www.joelunnas.com
jlunnas@gmail.com
muksen Warner Music:n kanssa. •
Iira Virtanen, Rami
Välimäki ja Katariina
Keinänen lauloivat itsensä Toivo Kärki -laulukilpailun voittoon kukin
omassa sarjassaan.
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
13
ARTISTIT JA MUSIIKKI
teriaalia, kuten aikaisemmilta
levyiltä pois jääneitä biisejä
sekä live-osuuden.
- Olin aika yllättynyt, että
kokoelma tehdään jo nyt. Onhan minulla tehtynä vasta neljä
albumia. Mutta tämä näyttää
olevan trendi tänä päivänä.
Uuttakin materiaalia olisi jo kova halu päästä tekemään, Irina
mainitsee.
Muusikkoperheen
kasvatti
teksti: juha lahti / Kuva: kaisaesteri alatalo
irinan polku
huippuartistiksi
Monet menestystarinat ovat syntyneet sattumalta
täysin ilman ennakkosuunnitelmia. Näin on käynyt
myös Irinan kohdalla.
C
over-biisien tulkitsijan
kohtaloon tyytynyt laulajatar oli vuonna 2002
bussissa matkalla keikalle, kun
Toni Wirtanen soitti hänelle
kappaleen Juulian totuudet.
Samalla Wirtanen pyysi Irinaa
laulajaksi kappaleeseen. Irina
suostui, ja biisi toi molemmille
niin hyviä tuntemuksia, että yhteistyötä päätettiin jatkaa.
- Teimmekin sitten koko
albumillisen uutta musiikkia.
Vahva- niminen esikoinen julkaistiin vuonna 2004, ja se myi
kaikkien yllätykseksi hetkessä
kultalevyyn oikeuttavan mää-
rän, Irina muistelee.
Ensilevystään Irina sai myöhemmin myös platinalevyn.
Sittemmin artisti on vierraillut säännöllisesti studiossa ja
julkaistuna on kaikkiaan neljä
albumia. Niiltä on jäänyt klassikoiksi soimaan useampiakin
kappaleita.
- Olimme kerran Anna
Erikssonin kanssa samalla
keikalla. Esiintymispaikkamme
alakerrassa oli karaoke-baari.
Sieltä kuului hyvin, kuinka ihmiset lauloivat vuoron perään
minun ja Annan biisejä, Irina
kertoo.
Tyylillisesti Irinan musiikki
lienee pop-/rock- kenttään istuvaa, vaikka artisti itse ei ole asiaa koskaan niin ajatellutkaan.
- En tiedä, mitä musiikkini
on. Ehkä se sitten on pop-musiikkia, mutta en ole sitä kategorioinut. Se jääköön muiden
tehtäväksi.
Viideskin albumi on Irinalta
tulossa jo syksyllä. Kyseessä
on kuitenkin kokoelmalevy,
eli kahta kappaletta lukuunottamatta uutta materiaalia se ei
sisällä. Toisaalta levystä tehdään myös toinen painos, joka
sisältää enemmänkin uutta ma-
teksti: juha lahti / KuvaT: lauran kuvapankki
laura voutilaiselle
iskelmä-finlandia
V
uosittain Tapsan
Tahtien yhteydessä
myönnettävä Iskelmä-Finlandia- tunnustuksen
valinta oli tänä vuonna annettu
Pirkko Mannolan päätettäväksi. Ehdokkaina tänä vuonna olivat Laura Voutilainen,
Juha Tapio, Jussi Raittinen,
Mikko Alatalo ja Jean S. - yhtye.
Vuoden 2010 Iskelmä-Finlandia- tunnustus myönnettiin
Laura Voutilaiselle. Artistin
monipuolisuus oli Mannolan mukaan yksi ratkaisun
avaimista. Laura Voutilainen
omaa myös kyvyn tuottaa korkeatasoisen musiikin lisäksi
myös hienot visuaaliset raamit
esitystensä ympärille. Artisti
14
onkin uransa aikana tullut tunnetuksi lukuisista konsertti- ja
show-kiertueista, joita hänelle
on kertynyt kymmenkunta.
Voutilainen omaa musikaalisuutensa lisäksi myös näyttelijän kykyjä. Hän on ollut mukana UIT:n musiikki-iloittelussa
vuosina 1996 ja 2006, sekä
esiintynyt englantilaisen musikaalishown tähtenä. Myös
musikaalit ovat tulleet Voutilaiselle tutuiksi.
Laura Voutilainen aloitti
musiikkiopintonsa jo kuusivuotiaana Päijät-Hämeen
konservatorion muusikkolinjalla. Instrumenttina oli sello.
Varsinaisesti hänen laulajanuransa alkoi vuonna singlejulkaisulla Muuttanut oot maa-
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
ilmain. Sitä seurasi suuri hitti
Kerran. Vuonna 1994 Laura
Voutilainen- nimellä julkaistu
ensialbumi on myynyt jo 135
000 kappaletta. Voutilaisella
on myös muita kultalevyrajan
ylittäneitä albumeja, hänelle on
myönnetty kaksi kertaa Emmapalkinto ja Voutilainen edusti
Suomea euroviisuissa vuonna
2002 kappaleella Addicted to
you.
Valinnan vaikeus
Pirkko Mannolakin myönsi
edellisvuosien valitsijoiden
tapaan, että tehtävä IskelmäFinlandian valinnasta ei ollut
helppo.
- Esimerkiksi Jussi Raittiselle kuuluisi mielestäni Elämän-
Viisivuotiaana viulunsoitolla
muusikonuraansa aloitellut Irina on saanut musiikkilahjansa
verenperintönä. Isä oli muusikko ja heillä oli myös oma musiikkileikkikoulu.
- Harrastin viulunsoittoa aina 14-vuotiaaksi asti. Silloin
aloittelin bändihommia eikä
viulu ollut niissä kuvioissa kovinkaan trendikäs soitin, joten
se sai jäädä.
” En tiedä, mitä
musiikkini on.
Ehkä se sitten on
pop-musiikkia,
mutta en ole sitä
kategorioinut. Se
jääköön muiden
tehtäväksi.”
Pohjanmaan lakeuksilla artisti siis otti ensi askeleensa
bändisolistina. Mainitsemisen arvoisia kokoonpanoja oli
muun muassa lukioaikojen
Steel Town, jossa Irina toimi
taustalaulajana. Bändin hajottua
muutamat sen jäsenistä perustivat Groovetandem- nimisen,
soul-/funk-painotteista musiikkia esittäneen kokoonpanon,
jonka solistina Irina toimi.
- Vuonna 97 perustettiin minun ja kahden tanssijan ympärille Playa- niminen kokoonpano. Esitimme omia kappaleita,
ja valmiiksi asti oli levytettynä
koko albumillinen materiaalia.
Levyä ei kuitenkaan koskaan
julkaistu, koska single-biisit
eivät oikein lähteneet liitoon.
Siirryimmekin sitten varsin
pian cover-bändiksi, ja teimme vuosien saatossa paljonkin
keikkoja.
Irina on musiikkiuransa alusta lähtien tehnyt tietyntyyppistä
musiikkia. Pop- ja rock- henkinen materiaali on myös sitä,
mitä hän haluaa vapaa-aikanaankin kuunnella.
- En voisi kuvitella itseäni
esimerkiksi iskelmäartistina.
En vain osaisi esiintyä, kuten
iskelmälaulajan kuuluu esiintyä. Olen myös sitä mieltä,
että nykyään ei enää tehdä
kovinkaan paljon hyvää iskelmämusiikkia. Aikoinaanhan
sitä tehtiin isoilla orkestereilla
oikeilla puhaltimilla ja jousilla,
ja vaikka sanoitukset olivatkin
usein varsin naiiveja, niin musiikki toimi ja toimii edelleen
erinomaisesti.
Konserttisaleihin
Irinan taustalla on soittanut jo
pitkään kvintetti muuttumattomalla kokoonpanolla. Keikkapaikat ovat aika perinteisiä
– kesällä festarit työllistävät
paljon ja talvella esiintymisareenoina toimivat klubit ja ravintolat.
- Soitamme siellä, missä on
ihmisiä, ei se sen kummalllisempaa ole. Teemme nykyisin
keskimäärin sata keikkaa levyä
kohden.
Irinalle keikkailu ja levyjen
julkaiseminen ovat tasa-arvoia,
toisiaan tukevia asioita.
- Kai se on niin, että jotkut
haluavat levyn kuunneltuaan
tulla katsomaan minua myös
livenä. Toisaalta monet keikalla olleet haluavat taas ostaa
levyn juuri live-esiintymisen
perusteella.
Perinteisten keikkapaikkojen
lisäksi Irina on astumassa uusille estradeille jo syksyn mittaan. Lokakuun aikan hän tekee
”Yhdeksan hyvää ja kymmenen
kaunista”- nimisen konserttikiertueen.
” Kai se on niin,
että jotkut
haluavat levyn
kuunneltuaan
tulla katsomaan
minua myös
livenä.”
- Esiinnymme kahdessatoista konserttisalissa kolmentoista päivän aikana. En itsekään
vielä ihan tarkkaan tiedä, mitä
konsertit tulevat sisällään pitämään, mutta ainakin täysin
uudenlaisia versioita tutuista
biiseistä tullaan kuulemaan,
Irina lupailee.
Musiikin lisäksi Irinan elämän täyttää puuhastelu kaksivuotiaan tyttären kanssa.
Vapaa-ajallaan hän viettääkin
kotiäidin peruselämää, kuntoilee ja pitää yllä ystävyyssuhteitaan.
- Lapsi kulkee joko keikoillani mukana tai on mummolassa hoidossa. Se ei ole mikään
ongelma laulajan ammatissani.
Enemmänkin oman rauhan
saaminen esimerkiksi tekstien
kirjoittamisen yhteydessä voikin olla jo sitten vaikeampaa,
Irina kertoo. •
tapa-Finlandia, kun ajattelee
hänen paneutumistaan asiaan.
Ja kaikkihan Iskelmä-Finlandia- tunnustuksen olisivat ansainneet, mutta vain yhdelle se
voidaan myöntää. Voutilaisen
kansainvälinen taso ja kyky kehittyä olivat ratkaisevassa asemassa nyt, Mannola kertoo.
Myös yleisö sai äänestää
omaa suosikkiaan tunnustuksen saajaksi. Ei ollut varmaankaan kenellekään yllätys, että
suurimman äänimäärän keräsi
Juha Tapio. Gospel-musiikilla
uransa aloittanut taiteilija onkin
noussut viime vuosina kovaan
suosioon onnistuttuaan musiikissaan yhdistelemään hienolla
tavalla pop- ja iskelmämusiikin
vaikutteita. Myös hänen laulujensa lyriikat ovat hienoja ja
puhuttelevia. Juha Tapion suosiosta kertoo muun muassa se,
että hänen levymyyntinsä on
tuottanut jo kolme platinalevyä
sekä yhden kultalevyn. Hänelle
myönnettiin myös viime vuonna Emma-gaalassa vuoden parhaan miessolistin palkinto. •
teksti: juha lahti / Kuva: ketola&witikainen kuvapankki
solistiyhtye ketola & Witikainen
kokemuksen syvä ääni
Pystyn seisomaan sataprosenttisesti otsikkoni sanojen takana. Kun Solistiyhtye Ketola & Witikaisen
kantavat voimat omaavat yhtäältä menestystä useammistakin huipputason solistikilpailuista ja toisaalta neljänkymmenen vuoden soittajataustan, ei väite
voi juuri metsään mennäkään.
M
arkku Ketola tunnetaan muun muassa siitä, että hän
on käynyt pokkaamassa tangoprinssin tittelin Seinäjoelta.
Sittemmin hän kiersi maata
Taikakuu- nimisen orkesterin
kanssa. Syli täynnä rentukoita- niminen kappale soi myös
varsin tiuhaan tahtiin eri radiokanavilla. Myös Syksyn Sävel-
kokemusta löytyy.
Erkki Witikainen puolestaan omaa kokemusta muusikon ammatista enemmän kuin
moni muu tässä maassa, sillä
14-vuotiaasta lähtien hän on jo
tanssikansaa viihdyttänyt.
- Minullahan oli aikaisemmin
Witikaisen Ruletti- niminen
orkesteri, joka kiersi keikoilla
ahkerasti ja töitä riitti. Mutta
bändi polki musiikillisesti paikoillaan, ja se puudutti. Siksi
laitoin sen kanssa pillit pussiin,
Erkki Witikainen kertoo.
Sittemmin Witikainen lähti
Rukalle töihin toimien karaokeisäntänä, matkaoppaana ja
”yleismies Jantusena”.
Idea uuden bändin perustamisesta kuitenkin kaiversi miehen mieltä.
- Olen tuntenut Ketolan jo
90-luvun alkupuolelta lähtien.
Aloin hänelle jossain vaiheessa
puhumaan, että laitetaaan bändi
pystyyn, koska sellaiselle olisi
nyt tilausta. Solistivetoisuus alkoi olla pois muodista, ja tanssiorkestereille löytyi kysyntää,
Witikainen muistelee.
Miehet löivätkin hynttyyt
yhteen vuonna 2004 tehden
trio-kokoonpanolla muutaman
kokeilukeikan tunnustellen,
miltä homma maistuu. Ja maistuihan se.
- Jokin siinä viehätti kovasti. Eräällä keikalla oli vanha
soittajakaveri kuuntelemassa
musisointiamme. Hän tuli sanomaan meille, että ”pojat, nyt
on menestyksen siemen kylvetty”. Sellainen valoi uskoa juttuumme, ja Solistiyhtye Ketola
& Witikainen oli syntynyt.
ohjelmisto on tällä kokoonpanolla popimpaa ja keikkapaikat
pääasiassa pubeja.
Vankan soittokokemuksen lisäksi orkesterin jäseniltä löytyy
näyttöä myös studiotyöskentelystä. Ketola on tehnyt omiin
nimiinsä kolme pitkäsoittoa,
Witikainen kuusi, ja yhteisiä
albumeja on syntynyt kaksi
kappaletta. Viimeisin, Hei, tämä maa koki syntymänsä keväällä.
Huvikeskuksista
pubeihin
- Meiltä on jo pitkään pyydetty Lappi-henkistä albumia
ja tämä uusin on nyt sellainen.
Onhan siellä toki muunkinlaista musiikkia mukana, ja tunnistettavalla Ketola & Witikainensoundilla soitettuna. Ja niin sen
pitää ollakin, koska miksikään
Souvarit-kopioksi emme missään nimessä haluakaan, Witikainen sanoo.
Uutuusalbumin kappaleet
ovat muutamaa poikkeusta
lukuunottamatta uusia. Sovitukset ovat pääosin Witikaisen
Solistiyhtye Ketola & Witikainen on nimenomaan tanssiorkesteri, ja osaava sellainen. Sen
lisäksi, että bändi on ohjelmistoltaan monipuolinen ja soitoltaan ammattitaitoinen, pystyy
se edellä manittujen lisäksi
myös muuntautumaan vaivattomasti erilaisiin tilanteisiin.
- Meillä on orkesterista myös
akustinen versio. Silloin keikalla on kahdesta neljään ukkoa tilanteesta riippuen. Myös
” Meillä on
orkesterista myös
akustinen versio.
Silloin keikalla on
kahdesta neljään
ukkoa tilanteesta
riippuen. ”
ja orkesterin entisen kitaristin,
Mikko Nuoralan käsialaa.
Kaikille bändin jäsenille
musiikki on se pääasiallinen
leipätyö. Toki muitakin hommia muusikot tekevät aina ajan
antaessa myöden. Witikaisella
on linja-autokortti ja Ketola
puolestaan omaa kuntohoitajan
ammatin.
Rumpali Antti Ruuskanen
tekee bändikeikkojen ohessa
karaokeisännöintiä Porissa.
Torniolainen kitaristi Elias
Kauppinen opiskelee soittamisen ohessa äänentoistoa.
Hänellä on musiikin lahja tullut
kaiketi äidinmaidon mukana,
sillä Taiska on hänen äitinsä.
Vaikka harrastuksillakin on
oma sijansa muusikoiden arkielämässä, niin musiikki vie
pääosan ajasta. Mukaan on
tullut kuitenkin myös säännöllisten lomien pitäminen ja ajan
pyhittäminen perheelle, vaikka työasiat tahtovatkin pyöriä
päässä myös vapaalla ollessa.
- Pitää aina miettiä asioita,
joilla saadaan bändi pysymään
hyvässä kuosissa. Meillä on
vahva usko siihen, että vaikka populäärimusa nyt elääkin
murrosta, niin se sieltä jälleen
kerran nousee. Ja kun esiintyjiltä vaaditaan jatkossa entistä
monipuolisempaa osaamista,
niin haluamme olla tulevaisuudessa vastaamassa tähän haasteeseen. •
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
15
ARTISTIT JA MUSIIKKI
7*3,*45:4-0."+"
5"/44*."5,"
)""14"-66/ UPTV
Tätä Suomi tanssii
Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä syyskuun
alkupuolella 2010. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fi
Matkalla tanssitaan ja lauletaan ja opetellaan eri
tanssilajeja. Matkalla on myös leikkimielinen ” TANSSI
TÄHTESI KANSSA ” -kilpailu, tanssikoulun järjestämänä.
-ÊIUÚUPLMP)FMTJOHJTUÊt5VMPTVLMP)FMTJOLJJO
Matkan hinta/hlö, 2 hengen huoneessa:
Matkan hinta/hlö, 1 hengen huoneessa:
279 €
319 €
HINTAAN SISÄLTYY:
t
t
t
t
MBJWBNBULBU7JLJOH9134MBJWBMMB
CVTTJLVMKFUVLTFU5BMMJOOB)BBQTBMV5BMMJOOB
NBKPJUVT-BJOFLZMQZMÊTTÊUPTV
Dipl. tanssinopettaja
UÊZTJIPJUPLZMQZMÊUZZQQJOFOSVPLBJMV
Veli-Matti Keikkala ja
(3 aamiaista, 3 päivällistä, 2 lounasta)
assari Pirjo Jokiranta
t BBNVWPJNJTUFMVQFKBMB
t BBNVVJOUJLMP
kuljetukset satamaan.
tLisämaksusta
WJSLJTUÊWÊÊIPJUPB
t TBVOBKBVJNBBMUBBOLÊZUUÚ
t PIKFMNBMMJTFUUBOTTJJMMBU&TTJ
-FQQÊLPTLFOKVPOUBNBOB
t PTBMMJTUVNJOFO5BOTTJLVSTTFJMMFQFKBMB
t PTBMMJTUVNJOFOw5"/44*5­)5&4*
,"/44"wLJMQBJMVJIJO
t TVPNFOLJFMJTFONBULBOKPIUBKBO
palvelut kohteessa
,:4:3:).­"-&//645"
-JTÊNBLTVTUBCVTTJLVMKFUVLTFUTBUBNBBO
Myyntipalvelu: p. 010 2323 200
Lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 2snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,9 snt/min.
ed
1 2
2 3
3 1
4 *
5 12
6 4
7 10
8 11
9 *
10 6
11 17
12 5
13 15
14 7
15 14
16 21
17 18
18 13
19 *
20 26
21 20
22 22
23 19
24 16
25 8
26 24
27 9
28 25
29 28
30 *
vk
11
7
14
*
7
30
48
11
*
7
24
44
9
11
5
50
3
9
*
3
74
22
7
9
26
5
20
13
22
*
Kappale
Tuu aurinkoon Herätä minut Työlki ellää (humppa) Vahanukke, laulava nukke Kun sinä saavuit Tanssit talolla Valon toit Jälleen soittaa Dallapé Sirkusprinsessa Viimeinen Liian tyly Eihän sitä koskaan tiedä Rotunainen Empimättä sinun Vaikka oot, mitä oot
Mustat silmät Et voi lähteä näin
Sellaista kesää Herrajee häikäisee
Kiertokuu Silmät niin kuin mantelit
Pommi oon (remix) Orja kuuman rakkauden Kesämacho Alle mun sateenvarjon Pigalle Mä tahdon pojan Piha ilman sadettajaa Pieni polku
Vapaa ja huoleton Artisti
Matti & Teppo
Charles Plogman
Pekkaniskan Pojat
In The Mood Jari Grek
Varjokuva
Finlanders
Dallapé
In The Mood Myrskytuuli
Jani & Jetsetters
Charles Plogman
Kirsi Ranto
Susanna Heikki
Tarja Lunnas
Paula Koivuniemi
Antti Toivola & Tulinen Trumpetti
Ässät
Rainer Bollström
Charlotte Kero
Lasse Laakso
Meiju Suvas
Saija Varjus
Mika Peltoniemi
Sinitaivas
Tippavaaran Isäntä
In The Mood
Rat Cats
Tippavaaran isäntä
Erkki Kivelä
Levymerkki
MTR
Bluebird
Magnum
Spiral
Finrila
Mediamusiikki
MTG
EMI
Spiral
Magnum
Universal
Bluebird
Ronkeli
Magnum
Bluebird
Warner
Motley
Silturecords
pienk.
IVK Music
Finrila
Warner
Magnum
BeeDuuri
Magnum
Finrila
Spiral
Provisual
Finrila
pienk.
© Discopress Oy
Varaukset 24h: matkapojat.fi /teemamatkat
Palvelumaksu 10 €/varaus tKUVI4808/04a/MjMvU SMAL 109395
Musiikkia ja romurautaa!
KOTIMAISTA VIIHDETTA VAIVATTA!
Tekee tehtävänsä rakentavasti
välillä keräten ja kierrättäen!
GSM 0500 124 223 tai (02) 556 1097
Sähköposti: ohjelmasuomi@gmail.com
ohjelmasuomi2000.fi
16
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
mitä sulle kuuluu?
teksti: juha lahti
PASI VAINIONPERÄ - Kestoura tähtäimessä
Iskelmäartisti 2009 Pasi Vainionperä on saanut tittelin myötä melkoisen hienon
alun laulajan uralleen. Rakkaudessa suuria- niminen ensisingle ponnahti heti soittolistojen käytetyimmäksi biisiksi ja viime keväänä julkaistu albumi teki myös
vakuuttavan vaikutuksen.
- Levy on hyvä coctail musiikkityylejä jostain popin ja iskelmän rajamailta. Tekstit
ja äänimaailma ovat aika nuorekkaalla otteella toteutettuja, mutta levyn kappaleet
toimivat kuitenkin hienosti myös tanssilavoilla.
Kappaleiden sanoitukset pyörivät kauttaaltaan tutun turvallisesti rakkauden ympärillä. Albumi on saanut myös asiantuntijoiden tunnustuksen, sillä se on valittu muun
muassa paikallisradioiden kuukauden levyksi.
Pasi Vainionperän musiikkielämä on muutenkin mallillaan, sillä miehen suuren haaveen toteuttaneen ensialbumin lisäksi myös keikkailu on artistilla kuosissaan.
- Nyt on ensimmäinen ihan oikea keikkakesä takana. Ja mikä on keikkaillessa, kun
takanani on ammattitason bändi, joka on ansainnut kannuksensa muun muassa Elina Vettenrannan taustalla, Vainionperä iloitsee.
Oman mausteensa orkesterinsa soittoon tuo kosketinsoittajan vahva jazz-tausta.
- Kaverilla on taitoa vaikka muille jakaa. Ja kun mies päästetään irti, niin silloin lähtee!
Pasi Vainionperällä on vahva näkemys siitä, miten Iskelmäartisti-tittelin myötä hyvän ponnahduslaudan saanut ura saadaan vielä
vahvempaan nousuun.
- Uusi Iskelmäartisti on jo valittu, ja olin itsekin tapahtumassa mukana. Fiilis oli siellä samalla hieno ja haikea. Mutta kyllä itselläni
on nyt selvä näkemys siitä, miten tästä mennään eteenpäin. Tavoitteenani on saada aikaan pitkä ura, ja levy-yhtiöni kanssa olemme
asian kanssa samoilla linjoilla. Tulen tekemään asioita harkiten.
Pasi Vainionperän arki kuluu paljolti perheen parissa touhutessa. Uusioperheen kaksi lasta pitävät siitä huolen. Mutta aina kun aikaa
jää, rullaluistelu vie miehen mukanaan. Lisäksi artistin sävelkynä toimii myös aina inspiraation osuessa kohdalle.
- Katsotaan, jos vaikka jo seuraavalle levylle saisi omankin kappaleen mukaan. En tule biisejäni kuitenkaan tyrkyttämään, koska
Suomesta löytyy kyllä paljon hyviä säveltäjiä.
RAINER BOLLSTRÖM- Lavakultuurin tila huolettaa
Rainer Bollströmillä on takanaan kokemusta ja näkemystä suomalaisesta tanssilavakulttuurista, sillä mies viettää ensi vuonna 20-vuotistaiteilijajuhlaa. Bollström on
huolissaan kulttuurin tilasta.
Asian eteen pitäisi nyt tehdä työtä. Kun vanhempi polvi lähtee, niin lavat kuolevat.
Pitää keksiä jotain, millä saadaan nuoria tansseihin. Muuten meiltä lähtee työ.
Mitään taikakeinoa ei Bollströmillä itselläänkään ole esittää asian tilan parantamiseksi. Hän on kuitenkin lähtenyt omalta osaltaan tekemään työtä sen eteen.
- Nyt pitäisi meidän musiikin esittäjienkin löytää jokin uusi keino lavakulttuurin
piristämiseksi. Itse olen alkanut etsiä massasta erottuvaa musiikkia, esimerkiksi uutta
mustalaismusiikkia, jota minulta jatkuvasti pyydetään keikoillakin. Mutta sellaisen
löytäminen on suunnattoman vaikeaa.
Juuri erilaisen musiikin erilaisten ilmiöiden tuominen lavoille voisikin Bollströmin
mukaan olla yksi piristysruiske koko kulttuurille.
- Topi Sorsakoski & Agents on tästä hyvä esimerkki. He piristivät lavakulttuuria kummasti, koska idea oli niin hyvä. Mutta sen aika
on jo mennyt, eivätkä Agents-kopiot enää toimi. Tämän päivän musiikkihomma on mennyt sellaiseksi, että jos joku keksii Ukko Nooan,
niin kaikki kopioivat sitä.
Rainer Bollström julkaisi elokuussa kuudennen albuminsa. Sen sisältöön mies on varsin tyytyväisen oloinen.
- Viisi vuotta tähän on materiaalia kerätty, joten onhan sen oltava hyvä levy. Tyylillisesti se on tanssi-iskelmää laidasta laitaan.
Keikkojen määrän Rainer Bollström on saanut pysymään kohtuullisen hyvänä pitämällä hinta/laatu- suhteen oikeanlaisena. Esiintymisiä
hän tekee erilaisilla kokoonpanoilla triosta kvintettiin riippuen tilaisuuden luonteesta ja koosta. Keikkailun välillä tekemistä riittää vasta
ostetussa omakotitalossa lähellä Jyväskylää.
- Se on hirsitalo järven rannalla. Itse päärakennukselle ei ole vielä tehty mitään, mutta rantasaunaa korjailen parhaillaan.
Myös harrastustoiminta Bollströmillä on sitä luokkaa, että ajankäytön hallintaa tarvitaan kaiken pyörittämiseen.
- Minulla on neljä ravihevosta. Aamukuudelta alkaa normaalisti tallityöt ja loppuvat iltaseitsemältä. Poikani Henri Bollström on myös
kovan luokan raviohjastaja.
Ensi vuodelle Rainer Bollström lupailee ainakin juhlakiertuetta 20-vuotistaiteilijajuhlansa kunniaksi. Mitä muuta vuosi tuo muassaan,
jää nähtäväksi.
IN THE MOOD - Piristysruiske
Aikamatka 50- ja 60- lukujen hienoon iskelmämaailmaan onnistuu varsin hyvin In
The Mood- yhtyeen matkassa. Asiaan on orkesterin taholta tosissaan paneuduttu, ja
se näkyy ja kuuluu myös esiintymisissä.
- Tyylillisesti olemme sen ajan hengessä, niin musiikillisesti kuin visuaalisestikin.
Kontrabasso ja akustiset kitarat tuovat oman tunnelmansa musiikkiin. Visuaalisella
puolella taas vaatetus on esimerkiksi harkittu varsin tarkkaan, kertoo yhtyeen laulusolisti Maija Tenkanen.
Tenkanen ei ole orkesterin alkuperäisjäseniä, vaan on astunut kuvioihin mukaan noin
puolitoista vuotta sitten.
- Olin joskus tuurauskeikalla In The Mood- orkesterin kanssa. Kun sitten tuli solistivaihdos ajankohtaiseksi, niin pojat ottivat yhteyttä ja kysyivät, haluaisinko lähteä
vakituiseksi solistiksi. Eikä minulla tosiaankaan ollut mitään sitä vastaan, sillä olen
aina halunnut tehdä paljon esiintymisiä, ja bändikin on aivan erinomainen.
In The Mood on nyt saanut myös ensimmäisen albuminsa julkaistua ja myyntiin. Rytmillisesti paketti on taattua In The Mood- materiaalia.
- Levy sisältää yksinkertaisesti vanhaa tanssimusiikkia. Pääosin materiaali on covereita lukuunottamatta kahta kappaletta, joiden tekijöinä ovat Ilari Haavisto ja Marko Haavisto. Muut kappaleet ovat vanhoja, ehkä vähemmän soitettuja, mutta hienoja sävellyksiä.
Rytmipuolelta löytyy ainakin twistiä, foksia, rumbaa ja hitaita, Tenkanen kertoo.
Ehkä tällaisen erilaisuuden ja tietynlaisen kokonaisuuden ideoiminen ja kehittäminen onkin juuri yksi mainio piristysruiske tanssilavojemme valtaisaan ohjelmatarjontaan. Erilaisuus huomataan, se jää yleisön mieliin ja hyvin tehtynä se on myös uskottavaa.
- Yleisön palaute juuri tyyliasioista ja ajan hengen ylläpitämisestä on ollut hienoa. Kun minä itse vielä soitan kitaraa, niin sekin on
aika poikkeuksellista naisartistilta tanssibändissä. Tanssilavoilla soitamme myös varsin monipuolista musiikkia. Ravintolakeikoille
mukaudumme sitten taas tarvittaessa hieman erilaisella ohjelmistolla.
Maija Tenkasen mukaan In The Mood:n keikkakesä oli melko kiireinen – heinäkuussa kokoonpano teki neljätoista keikkaa. Syksyn
tullen tahti hieman hiljenee, ja talven yli orkesteri menee noin kymmenen keikan kuukausivauhdilla.
UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA
iskelmä- ja Tanssimusiikkia
uusilla äänilevyillä
Tätä Suomi tanssii –listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja.
Matti & Teppo - Peruskallio
- Kun veljekset ovat asialla, ei voi syntyä kuin laadukasta kotimaista hyvää iskelmää. Löytöinä mm. Peruskallio,
Olen valmis kun tulet, Tuu aurinkoon, Miehen sydän yksinäinen ja Tien päällä taas. Lasse
- Vankalla ammattitaidolla tehty levy. Tarttuvia melodioita
hyvin esitettynä. Nimikappale lienee se ykköshitti, mutta
monta muutakin soitettavaa löytyy. Rami
In The Mood – Ajatustenlukija
- Hyvä levy! Tyylikkäällä otteella ja tunnelmalla klassikoita ja uusia, samaan linjaan sopivia kappaleita. Sujuvaa
esitystä alusta loppuun. Rami
- In the Mood erottuu positiivisesti rautalankavaikutteisella, 1960-luvun iskelmää kunnioittavalla musiikilla monista
muista tanssiyhtyeistä. Minna Isotalo / Radio Manta
- Tätä levyä kannatti odottaa. Kestää useammankin kuuntelun. Päivi Karppinen / Radio Kajaus
Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty - Tuhkaa jää
- Hyvin tehty levy, mukavaa iskelmämusiikkia kuunteluun
ja tanssiin. Parhaiten jäi mieleen Meren musta laulu ja
Uutta matoa koukkuun. Pari klassikkoa, Kurki ja Odota
en, sujuivat myös mallikkaasti. Rami
- 10-vuotistaivaltaan juhliva herra julkaisee uutta materiaalia cd:n verran. Varsin toimiva kokonaisuus. Taustatkin
pelittää vallan mainiosti. Kappalevalinnat onnistuneita ja
sovitukset kohdallaan. Juke
Ketola & Witikainen - Hei, tämä maa
- Saariselkä & Lappi -meininkiä tarjoilee rovaniemeläisparivaljakko. Lisämausteen cd:lle tuo Alatalo tuolla hiukan
pornahtavalla, mutta hyvinkin todenperäisellä kipaleella...
Taustat ovat kohtalaisen toimivat ja kappaleethan ovat tietysti Lappi-aiheisia. Juke
- Kokonaisuus kohdallaan, kyllä pojat homman osaa.
Bonus Alatalolta, joka osaa tämäntyyppiset huumorikappaleet. Näin se homma pitää tehdä. Löytöjä; Hei, tämä
maa, Revontulten nauha, Mä Lapin jätkä oon sekä Aika
on kultaa. Lasse
Seppo Tammilehto - Tuuleen kuiskattuja tarinoita
-Semmoinen Tammilehdon näköinen levy. Mukavia sävellyksiä, helppoa kuunneltavaa. Parhaiten korvaan tarttuivat Puuttuva kuningatar, Seinäjoen kautta ja Juo jos janottaa. Rami
- Pitkänlinjan soittaja ja legendaarista Tammilehtojen soittajasukua. Kun kuuntelemme tulkintoja, tiedämme miksi tämä on
radioiden kuukauden levy. Jarkki Rintala / Radio 967
Rainer Bollström - Paras mies, 20 v. taiteilijajuhlalevy
- Tanssittavaa musiikkia kaikki tyynni. Kokonaisuus istuu
mukavasti aikuisille. Paras kappale levyllä on Oltais taas
kuin silloin. Lasse.
- Menevää tanssimusiikkia tarjolla, joskin olisin kaivannut
hiukan monipuolisempaa tanssilajikirjoa... Taustat ovat
kohtuulliset ja muutenkin kokonaisuus on toimiva. Juke
- Asiallinen levy, hyvin esitettyä iskelmää. Sovitukset toivolamaiseen tyyliin, vähän samalla ”nuotilla”. Työkaluna
varsin käyttökelpoinen. Rami
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
17
17
TANSSI
koko suomi tanssii
Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen
merkityksen.
teksti: juha lahti / Kuva: jouni harala
Pirkko mannola
ikinuori kaunotar
Vaikka Pirkko Mannolan uusi nousu suuren yleisön tietoisuuteen tapahtuikin Tanssii Tähtien Kanssa- kisailun myötä, ei hän ole ehtinyt
laakereillaan lepäilemään ennen sitäkään. Ja tämän viihteen monitaiturin kalenteri näyttään hurjan täydeltä myös tulevaisuudessa.
Mitä kuuluu?
Olen viettänyt lomaa (haastattelu tehtiin heinäkuun lopulla).
Sellaista normaalia mökkielämää ja sukulaisissa käyntiä. Kohta
työt kuitenkin taas alkavat. Lähden kiertämään Kunnossa Kaiken Ikää- ohjelman tiimoilta ympäri Suomea. Se on ministeriöiden tukema toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on saada
yli 40-vuotiaita aktiivisen liikunnan pariin. Itse olen mukana
Sykettä Seniorit- tapahtumissa, jotka on suunnattu yli 60- vuotiaille. Syyskuussa olen lähdössä hanuristin kanssa Tonavan
risteilylle esiintymään. Marjatta Leppäsen ja Vieno Kekkosen kanssa olemme lokakuussa tähtivieraina Korsuorkesterin
juhlakiertueella. Marjatan ja Vienon kanssa esiinnymme myös
Punaisen meren risteilyllä joulukuussa. Lisäksi vielä Little
Night Music- musikaalin harjoitukset alkavat syksyllä Turun
Kaupunginteatterissa.
Sinulla on hieno ura sekä laulajana että näyttelijänä. Kumman niistä nostaisit etusijalle?
En kumpaakaan. Olen tosin viime aikoina näytellyt enemmä,
ja laulaminen on jäänyt vähemmälle. Mutta minulla oli esimerkiksi rooli Turun Ruotsalaisessa Teatterissa, jossa sekä näyttelin
että lauloin. Esitin Florence Foster Jenkins- nimistä sopraanoa,
joka aikoinaan tuli tunnetuksi laulutaidon puutteesta. Se olikin
muuten vaikea rooli, koska ensin minun piti opetella laulamaan
oopperaa, ja sitten kun oli sen oppinut, niin piti vielä opetella
laulamaan luontevasti väärin.
Teit ensimmäisen albumin vuonna 1986. Miksi vasta silloin
ja voidaanko odottaa vielä lisää uusia julkaisuja?
Silloin aikaisemminhan tehtiin pääasiassa single- ja EP- levyjä.
Esa Pulliainen oli kuitenkin ottanut yhteyttä Jake Nymaniin ja
kertonut, että Agents haluaisi tehdä levyn kanssani. Jake sitten
soitti minulle, ja kysyi, josko levy tehtäisiin. Ja niinhän se sitten
toteutuikin ja Esa Pullianen sovitti kappaleet. Minulle tosin sanottiin, että nämä kappaleet olisi pitänyt tehdä jo 60-luvulla.
Uuudestakin levystä on ollut puhetta, mutta ei sitä ihan kevyin
perustein tulla tekemään. Jos löytyy jokin hyvä kappale, niin
senhän toki voisi levyttää. No, katsotaan nyt jatkossa, mitä
tapahtuu.
Tanssijalkasi toimivat edelleen myös hienosti. Kerro kokemuksistasi Tanssii Tähtien Kanssa- kokemuksestasi?
Se oli sekä fyysisesti että henkisesti rankempi kokemus, kuin
mitä odotin. Treenasimme kolme tuntia joka päivä, ja sitten oli
vielä TV-ohjelmat päälle, joita katsoi melkein puolet suomalaisista. Siinä piti olla skarppina koko ajan. Kunto tosin nousi
kohisten ohjelman, mutta rankkaa se tosiaan oli.
Mutta vaikka se oli raskasta, niin aivan ihana kokemus se oli
Pirkko Mannola valittiin alkuvuodesta Vuoden Eevaksi Eeva-lehden äänestyksessä. Mannolan voitto oli
ylivoimainen.
6=JOOEGKQHQ
ZZZWDQVVLNXUVVLWÀ
VXRPHQ PHGLDDFWLRQ
,=NE#=HPKJAJ
SYKSY 2010
Oulu
Tornio
Rovaniemi
Raahe
Pulkkila
Etelä-Suomi
Varkaus
Joensuu
Kokkola
Baile Retro, Espanja
Jatkotanssileiri
SyysRieha
Oulu 1.-3.10.
www.tanssiaalto.com
18
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
silti. Näytin, että vanhemmallakin iällä voi vielä pärjätä. Ja meitähän oli muuten finaalissa kaksi missiä – tosin tittelien väliin
mahtuu viisikymmentä vuotta aikaa.
Yhteishenki kilpailussa oli mahtava. Kaikki tsemppasivat toisiaan. Itsensä voittaminen oli yksi asia, jonka koin saavuttaneeni.
Onko laulajanurallasi kohokohtia, joita haluaisit mainita?
Laulajanuranihan oli aika lyhyt. Vuonna 1958 levytin ensimmäisen singlen. Hyvin pian minusta alettiin tehdä sellaista naispuolista Lasse Liemola- tyyppistä tuotetta. Eikä siinä mitään, se
sopi henkilökuvaani varsin hyvin.
Teimme sellaisia pirteitä iskelmiä, joilla saatiin aikaan tietynlainen imago. Mainitsemisen arvoista laulajan urallani on ainakin
Saksan euroviisukarsintoihin osallistuminen vuonna 1962. Sijoitus oli neljäs. Hienoa oli myös päästä tekemään keikkoja sellaisten nimien kuin Kullervo Linna ja Herbert Katz kanssa.
Entä näyttelijänurasi kohokohtia?
Tein alussa näyttelijänä uraa sekä Suomessa että Ruotsissa.
Iskelmäfilmit astuivat kuvaan heti 60-luvun alussa. Komediamusiikkinäytelmät astuivat kuvaan mukaan ja tein esiintymisiä
muun muassa Tukholmassa ja Tampereella.
”Rillumarei”-aikoina tehtiin elokuvia yötä päivää. Neljän vuoden aikana olin mukana noin 30:ssa elokuvassa. Olin töissä
kuukausipalkalla, ja niinpä minua käytettiin joka filmissä. Se
oli edullista.
Olit tämän vuoden Iskelmä Finlndian valitsija. Kerro tästä
tehtävastä.
No tunnustuksen saajan valitseminen oli tänäkin vuonna varsin haastava tehtävä, koska kaikki ehdokkaathan sen olisivat
ansainneet. Mutta Laura Voutilainen nyt vaan säväytti, koska
mielestäni hän on selvästi myös tulevaisuuden artisti. Hän on
monipuolinen ja karismaattinen laulaja, joka taitaa myös show:n
hyvin. Täysin kansainvälistä tasoa.
Minullehan soitettiin jossain vaiheessa toimikunnasta, ja kysyttiin, lähtisinkö Iskelmä Finlandia- tunnustuksen valitsijaksi.
Ei se ollut minulle mikään itsestään selvyys, että ”joo, kyllä
tulen”. Ei, se pisti oikeasti miettimään, koska ei siihen tehtävään
voi lähteä Iskelmä Finlandia-valintaa tekemään fiilispohjalta.
Se vaatii paljon työtä ja tutustumista eri ehdokkaiden uraan ja
tekemisiin, ja niiden pohajlta sitten tämä minunkin ratkaisuni
syntyi.
Käytkö itse tansseissa?
En käy tansseissa. Edesmennyt mieheni ei itse pitänyt tanssimisesta, ja hän aina sanoi, että ”mene sinä tanssimaan muiden
kanssa, minä voin istua ja katsella”. Niinpä se tanssiminen sitten
minultakin jäi. Ja sain kyllä ihan tarpeeksi tanssia Tanssii Tähtien Kanssa- ohjelmassa.
Millaisena näet suomalaisen tanssilavakulttuurin tilan?
Nousussahan se on ja iskelmä voi tänään paremmin kuin koskaan. Keikoillani olen huomannut, että ihmiset osaavat tanssia
erittäin monipuolisesti. Ehkä juuri Tanssii Tähtien Kanssa on
vahvistanut paritanssin tilaa.•
käy tanssimaan
KUVA: rAJALAN CAMERA PAIMIO
TANSSI
Henkilökuva
Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien
näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa
on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja
omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa
Kontturi.
NIINA HUHTALA
Niina on seuratanssin monitoiminainen Turun suunnalta. Rippikouluikäisenä hän eksyi tanssilavalle ja
harrastus vei saman tien mennessään. Pikkuhiljaa
vuosien saatossa tanssista tuli hänelle harrastuksen
lisäksi myös työ, ammatti ja intohimo.
Nykyisin hän järjestää seuratanssileirejä ja -tapahtumia ympäri Etelä-Suomen tiiviissä yhteistyössä
useiden tanssipaikkojen, -koulujen ja muiden alan
toimijoiden kanssa. Hänen mielestään työn parhaita
puolia ovat ihanat ihmiset, vauhdikkaasti vaihtelevat
tilanteet, musiikki ja tanssi.
teksti: NIINA HUHTALA / KUVA: KAUKO PALTTA
VAUHTIA VARPAISIIN JA KOKO KEHOON
TANSSILEIREILTÄ
VIRTAA ARKEEN
Tanssileirit ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan tasaisen varmasti. Yhä useampi viettää
vapaa-aikaansa tanssien. Leirejä järjestetään joka
lähtöön, ympäri Suomen ja vuoden. Jokaiselle löytyy ihan varmasti sopiva leiri, oli sitten tanssia aloitteleva keltanokka, parkettien partaveitsi tai yhden
lajin harrastaja.
T
ätä juttua kirjoittaessa
kysyin modernisti Facebookin tanssiharrastajilta miksi leireillä on kivaa.
Sain todella paljon vastauksia.
Eräs nuorimies kiteytti mielestäni hienosti koko tanssileiriidean sanomalla: ”Kaikki samalla lailla vinksahtaneet (siis
positiivisesti) on saman katon
alla. Eihän siitä voi tulla muutaku hauskaa!”
Toinen mieshenkilö kirjoitti
näin: ”Tanssileiri on paketoitu
kokonaisuus, jossa osallistujalle on jätetty mahdollisuus
keskittyä olennaiseen. Hyvällä tanssileirillä on mainiot
vetäjät, riittävät laji- ja tasovaihtoehdot sekä majoitus- ja
ruokailupalvelut”.
Tanssileiri on kuin kupla.
Koko ympäröivä todellisuus
kaikkoaa, arkihuolet voi jättää
tanssialueen ulkopuolelle ja
vain nauttia. Monilla leireillä
tanssi on tauotonta: Aamusta
iltaan on tanssitunteja, tauoilla soi tanssimusiikki, illalla
painellaan parketeilla, ehkä
jopa iskelmätaivaan tähtiartistien tahtiin. Joskus voidaan
tanssia jopa järvessä, hiekalla
tai muilla ei niin tyypillisillä
alustoilla.
” Tanssileiri on
kuin kupla.
Koko ympäröivä
todellisuus
kaikkoaa,
arkihuolet
voi jättää
tanssialueen
ulkopuolelle ja
vain nauttia. ”
Leireillä tanssiin uppoudutaan koko keholla ja mielellä.
Parhaimmillaan voi saavuttaa
flow-ilmiön, jonka voimalla
jaksaa tanssia vaikka viikon
putkeen.
Mikä saa ihmiset lähtemään
leireille? Tärkein motivaatio
on selvä: siellä oppii tanssimaan.
Sosiaalinen aspekti on seuratanssissa vahva: Isolla leirillä voi tanssia parinvaihdon
ansiosta päivittäin kymmenien
ihmisten kanssa.
Nuorehko nainen kirjoittaa
saavansa iloa jo siitä, kun uskaltautuu lähtemään mukaan,
usein tuntemattomien joukkoon. Hänen mielestään on
mahtavaa huomata kuuluvansa
porukkaan ja oppivansa hallitsemaan kehoa musiikin tahtiin. Samanhenkisten joukosta
löytää helposti ystäviä ja oppii
uusia puolia myös itsestään.
Monen mielestä tanssileirit
voivatkin madaltaa aloittelijan
kynnystä lähteä perinteisille
tanssilavoille: kun on ennestään vähän tanssituttuja, ei hakurivi olekaan niin pelottava ja
uusi juttu.
Mitä tanssileirillä oppii?
Ihaninta on, että oppiminen ei
todellakaan rajoitu pelkkään
tanssiin. Samalla kun opit
tanssimaan, opit oppimaan.
Motoriikka, ryhti, rytmitaju
ja koordinaatio saavat uusia
virikkeitä ja taidot kehittyvät
kohisten intensiivisessä ryhmässä. Samalla kun menevä
musiikki soi, tulee liikuttua
ihan huomaamatta ja kilot
karisevat. Pitkäaikaishyödyt
terveydelle vaikuttavat arjessa pitkään leirien jälkeenkin.
Liikunnan hioessa kroppaa
uuteen uskoon matkaan tarttuu myös muunlaisia oppeja:
Sosiaalisuutta, käytöstapoja,
suvaitsevaisuutta, lavaetikettiä
jne. Lista on pitkä ja mittava.
Tanssileirit yhdistävät kaikkia teini-ikäisistä eläkeikäisiin
ja kaikki tanssivat yhdessä sulassa sovussa toista kunnioittaen ja arvostaen. Eräs nuori
nainen kirjoitti seuraavasti:
”Leireillä on aivan mahtavia
ihmisiä ja itse olen ainakin
huomannut että siellä ei ikään
ole katsomista. Ja parasta on
leireillä syntyneet ”jutut” ja
pelleilyt toisten kanssa”.
Tanssikoulu Jari Aaltonen
JATKOKURSSIT
Kokkola 29.-30.10.2010
www.kokkolantanssiklubi.fi
pentti.anias@anias.inet.fi • 0400 660 444
” Leireillä on aivan
mahtavia ihmisiä
ja itse olen ainakin
huomannut että
siellä ei ikään ole
katsomista. ”
Leirijärjestäjänä on upea
seurata läheltä kuinka suomalainen lavatanssiperinne
siirtyy sukupolvelta toiselle. Seuratanssi on tärkeä osa
suomalaista sielunmaisemaa
ja kansankulttuuria, jota on
ilo edistää ja vaalia. Kuten
kaikki kulttuuri ajan saatossa
tanssikin muuttaa muotoaan
ja sopeutuu omaan aikaansa – tanssileirit ovat yksi ilmentymä juuri tämän ajan
hengestä.
Erityisen ihanaa on nähdä
tanssinriemun paistavan ja
loistavan ihmisten kasvoilta.
Toivon, että mahdollisimman
monet löytäisivät tanssin parista virkeyttä ja vauhtia elämään. Tanssimisiin! •
Pitkäkatu 35, 44150 Äänekoski
GSM 040 505 2507
E-mail: dancestopoy@pp.inet.fi
• Tanssikengät ja –tarvikkeet!
• Nyt uutuutena tanssivaatteet
ja harjoitusasut suoraan nettikaupasta!
• Liikkeemme myös Helsingissä
osoitteessa Koroistentie 8!
TERVETULOA TUTUSTUMAAN!
www.dancestop.fi
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
19
TANSSI
Merja Kormano tekee tanssi- ja liiketerapiaa sydämellään ja antaa mielellään myös lisätietoja asiasta
kiinnostuneille.
teksti: christina lokkinen / kuvat: jaana vuorenpää
tanssi- ja liiketerapiasta
apua moneen vaivaan
Tiesitkö, että fyysisen tai psyykkisen sairauden
oireita voidaan lieventää tai koko ongelma kokonaan parantaa tanssi- ja liiketerapialla? Seinäjoen
sairaanhoitopiirin potilaat ovat saaneet suunnatonta tukea lavatanssiohjaaja ja mielenterveyshoitaja
Merja Kormanon tanssiterapia- ja terapeuttinen
lavatanssi-ryhmistä.
M
erja Kormano ohjaa 10 tanssikerran
erissä potilaita eri
taustoilta. Hän kuntouttaa ihmisiä terapeuttisessa lavatanssi- ja tanssiterapia-ryhmissä.
Hoitomuoto on nimeltään
tanssi- ja liiketerapia, jossa
yksilöllisesti suunnitellussa
ohjelmassa kutakin potilasta hoidetaan ja aktivoidaan
luovalla ilmaisulla, kehotietoisuuden herättelyllä, liikkumisella, leikillä, musiikilla,
kuvalla ja tanssilla.
” Eräs ryhmääni
tanssimaan tullut
oli juuri menettänyt
läheisensä. Hän
sai ryhmän kautta
apua lähteäkseen
uuteen nousuun
pikkuhiljaa.”
- Miehistä on tullut lavatanssiryhmässä ruuhkaa.
Tanssitan ihmisiä joka päivä
eri puolilla maakuntaa akselilla Alavus-Alajärvi-Ilmajoki-Kauhajoki-Seinäjoki. 6-15
hengen ryhmissä hoidan 68
ihmistä tanssilla viikossa,
Kormano listaa.
20
Kormano itse keksi lähteä
pyörittämään ryhmiä kotiseudullaan. Jonkin aikaa hän kuitenkin sai taivutella Seinäjoen
sairaanhoitopiiriä puolelleen.
- Luin sairaanhoitopiirissä
toimiessani itseni tanssinohjaajaksi. Kuulin tanssi- ja
liiketerapiasta ja lähdin koulutukseen. Kysyin ylemmältä
taholta lupaa lähteä tällaisen
ryhmän ohjaajaksi ja sillä tiellä olen ollut 5 vuotta. Kauan
aikaa siinä sai todistella. Potilaiden antama palaute on
tärkeää jatkuvuuden kannalta,
Kormano toteaa.
KEN TANSSIIN
RYHTYY
Osalla ihmisistä terapian tarve
johtuu fyysisestä ongelmasta,
kuten syömishäiriöstä tai sairaudesta. Osa taas tulee paikalle mielenterveydellisistä
syistä.
- Eräs ryhmääni tanssimaan
tullut oli juuri menettänyt
läheisensä. Hän sai ryhmän
kautta apua lähteäkseen uuteen nousuun pikkuhiljaa. Nyt
hän voi hyvin ja elää hyvää
elämää, Kormano ylistää.
- Eräs potilas kysyy, että
miksi hänelle ei ole kerrottu
tästä jo kolme vuotta sitten,
kun hän sairastui masennuk-
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
seen. Eräs yksilöterapiapotilas
koki, että ei saanut puhumisesta apua, joten hän tuli ryhmääni ja sai apua fyysisestä itseilmaisusta, Kormano kertoo.
” Siinä löytää
itsensä, oppii
tuntemaan. Kun
mikään ei tunnu
miltään ja on rauhaton olo,
on tanssi
eräänlainen
tunteiden
purkamiskeino.
Omaa kehoaan
vierastavat
löytävät taas
naiseutensa ja
miehuutensa. ”
Kormano itsekin on hyötynyt tanssista. Vaikka hän ryhmissä pyrkiikin ohjaamaan ja
seuraamaan potilaidensa liikkeitä, myös hän itse saa tanssimisesta tukea arkeen.
- Minullakaan ei mikään
suuruinen taival ole takana.
Kun rupesin tanssimaan työkseni, olen muuttunut täysin.
Tiedän miten tanssi voi ihmis-
tä auttaa. Jännitystilani ovat lintää, rohkeutta, ärtymystä, manon muistissa vain pari.
poissa. Voisin tanssia vaikka koomisuutta, ujoutta ja muita
- Eräs ei kokenut tällaista
presidentille, Kormano hih- tunteita, Kormano jatkaa.
ryhmää laisinkaan omakseen.
kaisee.
Toinen taas sai töitä, mutta
PALAUTE TÄRKEÄÄ
palasi pian takaisin ryhmään
APUA JA
Jännitys yleensä laukeaa ja pe- koettuaan, ettei pärjää työAPUKEINOJA
lot pienenevät, kun kaikki ot- elämässä. Jotkut keskeyttävät
Potilaat ovat saaneet Mer- tavat toisistaan ja ohjaajastaan siinä vaiheessa, kun saavat
terapian avulla elämästä kiinja Kormanon ryhmissä apua Kormanosta mallia.
- Melkein järjestäen jo- ni ja eivät tarvitse apua enää,
muun muassa huonoon itsetuntoon, saamattomuuteen, kaisen liike muuttuu ryhmän Kormano muistelee.
Ryhmä pyrkii ennen kaikkea
masennukseen, ahdistukseen, edetessä. Alkuhaastattelussa
jännitykseen, tunteiden hillit- teen selväksi mistä on kyse ja sosiaalisten taitojen harjaantusemiseen ja mielen ongelmiin. loppuhaastattelussa kyselen miseen, jännityksen voittamiIhmiset ovat joutuneet pysäh- potilaan kokemuksesta. Muu- seen, onnistumisen tunteeseen
tymään kuunnellakseen omaa tokset ovat huomattavia, Kor- ja kokemusten saamiseen, itsetunnon kohottamiseen ja kesmano huokaa.
kehoaan.
- Potilaat voivat palauttaa kittymiskyvyn paranemiseen.
- Siinä löytää itsensä, oppii
tuntemaan. Kun mikään ei tun- nimettömänä palautelomak- Terapia on selvästi lisännyt
nu miltään ja on rauhaton olo, keen, jonka palaute on ryh- tanssin suosiota harrastukseon tanssi eräänlainen tunteiden mälle tärkeää. Itse teen työtä na ja rohkaissut ihmisiä yksipurkamiskeino. Omaa keho- omalla persoonallani ja uskon tyiselämässään, muun muassa
työnhaussa. Ryhmissä tanssii
aan vierastavat löytävät taas tähän täysin, hän lisää.
99 % jatkaa ryhmän toimin- eri ikäluokkien ihmisiä aina
naiseutensa ja miehuutensa.
Tämä on pääsytie omaan si- nassa ensimmäisen jakson jäl- 20:sta reiluun 60:een ikävuosimpään. Tapa pohtia ja purkaa keen. Keskeyttäneitä on Kor- teen.•
esimerkiksi parisuhdeongelmia, Kormano kuvailee.
1,5 tuntia kestävä kerta sisältää paljon yhdessäoloa,
mutta myös yksikseen itseensä
tutustumista. Kormano suunnittelee ohjelman tarkoin viimeistä piirtoa myöten.
- Kaikki on pilkulleen suunniteltua. Päätän etukäteen milloin kukakin tekee mitäkin.
Kenenkään ei ole pakko tehdä
mitään, voi ihan seistä sivummalla ja katsella ja mietiskellä,
Kormano rohkaisee.
- Musiikki saa ihmiset
liikkeelle. Soitan hyvin tunteikasta musiikkia. Piano on
ilo ja viulu suru. Musiikki on
sanatonta ja vaikuttavaa, se
itkettää ja naurattaa. Yhdessä
ilmaisemme pelokkuutta, hil-
teksti: Christina Lokkinen / kuvat: kim laine
MEIDÄn tarinaMME - Matti Heikkilä ja Sanna-Maria Nissinen
palkintorahoilla japaniin
K
ilpatanssipari ja
tanssinopettajakaksikko Sanna-Maria
Nissinen ja Matti Heikkilä
kohtasivat toisensa ensi kertaa
tanssin merkeissä. Oululainen
Sanna-Maria ja vaasalainen
Matti aloittivat harvinaislaatuisen taipaleensa, kun he
opettajiensa kautta saivat vihiä, että toinen on paria vailla. Harvinaiseksi heidät tekee
molemminpuolinen toiminta
niin kilpa- kuin lavatanssinkin
maailmassa.
Matti lähti tanssin pyörteisiin nuorena poikana naapurin tyttöjen houkuteltua hänet
tanssikurssille. Jalkapallokin
luonnistui, mutta varsin pian
tanssiparketti peittosi futisviheriön. Sanna-Maria puolestaan aloitti lupaavan uransa
satubalettitunneilla. Hän on
aina ollut eräänlainen ikiliikkuja – aina “hetkuttelemassa
ja ketkuttelemassa”, kropan
liike on vain tullut jostain.
Vanhempiensa avulla Sanna-
Maria pääsi alkeistunneille ja
sitä kautta hän sai energiansa
purettua.
” Tanssi on siitä
ihana laji, että sitä
voi harrastaa joka
tasolla, siitä saa
haasteita elämään
ja pariskunnille se
tarjoaa yhteisen
harrastuksen ja
intohimon. ”
Tanssijakaksikon matka
jatkui opintielle. Amatöörikisakentiltä ja tanssiopettajakoulutuksesta suunnattiin maailmalle ammattilaiskisoihin.
Opettajakoulutuksessa tanssittiin laidasta laitaan – discot,
show-tanssit, hiphopit, kansantanssit, kilpa- ja seuratanssit. Muu aika meni opettamisen opettamiseen, tentteihin,
kieliopintoihin, tuomarointikoulutukseen, anatomian ja fy-
siologian opintoihin, esitysten
tekoon, luokan projekteihin
ja pedagogiseen opetukseen.
Nykyään he opettavat kilpatanssipuolella kaikentasoisia
alimmasta tasosta aina SM-kisaajiin saakka, kouluikäisistä
kuusikymppisiin. Lavatanssipuolella opetusta on tarjolla
jatkokursseista ylöspäin.
Sanna-Marian ja Matin
ammattivalinta on pitemmän
päälle rankka urheilulaji ja
se ei vapaa-aikaa paljoa säästele. Pariskunta matkustelee
tiuhaan tahtiin, esiintyy ja
tuomaroi, pitää itseään hyvässä vireessä. Tanssijan kroppa
pysyy ruodussa säännöllisillä
tanssitreeneillä, mutta myös
lihaskuntoharjoittelulla, kuntosalitreenillä, uinnilla ja
terveellisellä ruokavaliolla.
Huolellinen venyttely, hieronta, magnesium-lisä ja talvella
D-vitamiini tekee eetvarttia.
Ennen kilpatanssiesitystään
Sanna-Maria ja Matti lämmittelevät, testaavat mahdol-
Hurjan hauskoja tanssitapahtumia pitkin vuotta!
lisuuksien mukaan tanssilattian, kokeilevat tanssiasentoja
ja ottavat askelia, ruokailevat
hyvissä ajoin ja huolehtivat
vaatetuksen kuntoon.
Voitettuaan Paras esitys
–nettiäänestyksen vuonna
2009, kaksikko ei kauaa ehti-
nyt tuuletella. Palkintorahoilla
reissattiin Japaniin vastaanottamaan uusia haasteita. Vaikka
aikataulu onkin kiireinen, on
tanssi heille erityinen valinta.
Sanna-Maria kokee tanssin
tuovan sisältöä elämään ja hän
on oppinut sosiaalisia taitoja.
TANSSIViihde
T-paidat ja hupparit nyt myynnissä netissä:
Matti puolestaan on tykästynyt ammatin avartavuuteen –
he ovat saaneet kohdata uusia
kulttuureja, oppineet kieliä
ja saaneet herkutella uusilla ruoilla. Ammatin parhaita
puolia ovat myös se kuinka
tanssi myötäilee mielialoja –
romanttisella fiiliksellä valssia, energisellä tuulella tangoa
ja leikkisällä päällä pistetään
foksiksi. Kesän 2010 aikana erityisesti slow foxtrot on
muodostunut yhdeksi Matin
suosikeista.
Sanna-Maria ja Matti haluavat esimerkillään rohkaista
sekä ihailijoitaan että oppilaitaan tanssin maailmaan.
”Mikä ei tapa, se vahvistaa” ja
”virheiden kautta oppii” ovat
aurinkoisen tanssijaparin elämänohjeet. Heidän mielestään
tanssi on siitä ihana laji, että
sitä voi harrastaa joka tasolla,
siitä saa haasteita elämään ja
pariskunnille se tarjoaa yhteisen harrastuksen ja intohimon. Sanna-Maria ja Matti
ovat kiitollisia tanssinopettaja
Sari Aaltoselle, joka vuonna
2003 tokaisi, että heistä tulee
vielä jotain. Aaltonen tavallaan ”höynäytti” nuoren parin
lavatanssin pariin ja voittoisa
matka alkoi. Tie tähtiin oli allekirjoitettu.•
fanituoteshop.fi
B & C ja Fruit of The Loom laatumerkit, varastoväri musta, muut värit toimitusmyyntinä.
Molemmista tuotteista perus- ja ladyfit-mallit! Tarkemmat tiedot tilaussivustolla.
Megaleiri 5.-7.11.2010
Valinnaisena hauskat tanssilliset tekstit: Saa hakea / Elämä on tanssia / Tahdon
tanssia / Vie sie mie vikisen / Mie vien sie vikiset / Vietävän hyvä mimmi / Fuskaan vain
tansseissa
Sokos Hotelli Presidentti Helsinki
Tanssia läpi koko viikonlopun aina
perjantaista sunnuntaihin:
• valmennusta viidessä salissa
• tasot alkeista konkareihin
• iltabileitä
• lavatansseja, salsaa, swing-tansseja, buggaa,
arg.tangoa, kansantansseja, zumbaa...
Lisätietoja: w w w. s t a d i t a n s s i i . f i
tai office@staditanssii.fi
Hupparit
29.90,-
T-paidat
alk.15.90,WWW.TANSSIVIIHDE.FI
21
tapahtumakalenteri
SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat.
Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, KIL - tanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus
TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAAN
Laaja valikoima, kaikki
koot suoraan myymälästä
Kenkien myyntiajat:
ke klo 12-21.00
to klo 12-18.00
tanssikoulu
TANSSIKURSSIT
NON-STOP
PilviSteps
Pasilan asema 2. kerros, Helsinki
puh. 09-2780 0110 tai 050 566 6095
e-mail: tanssikoulu@pilvisteps.fi
www.pilvisteps.fi
PALVELUKORTTI
Päiväys ___/___201__
Tilaan Tanssiviihde lehden alkaen seur. ilm. numerosta
itselleni
lahjaksi
määräaikaistilaus 12 kk / 26 eur
kestotilaus / 21 eur (laskutusväli 12 kk)
muutan tilaukseni kestotilaukseksi
irtisanon tilaukseni
maksetun ajan loppuun
päättymään heti
osoitteen muutos alkaen ___/___201__
ajaksi ___/___201__ - ___/___201__
Osallistun kauden kilpailuun. Vastaukseni on:
Entinen osoite tai lehden saaja
Sukunimi
Etunimi
E-mail
Lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Puhelin
Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja
Sukunimi
Etunimi
Postinumero
Postitoimipaikka
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
Puhelin
LEHDEN TILAUS
www.tanssiviihde.fi
Helmikuu
Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin.
, Toukoku
u
Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 21 €
Syyskuu,
Marrasku
- määräaikaistilaus 12 kk / 26 €
u
Maksuehto 14 pv netto, maksukehotus 5 eur. Ulkomaan postituslisä 5 eur.
Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva
tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos
astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa.
Kirjemaksu
Jaamedia
PL 57
33711 TAMPERE
22
HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenten ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta.
E-mail
Lähiosoite
TK / 10.-12.9. / Esakallion tanssileiri / Somero / www.tanssikurssit.fi
TK / 11.9. / Fusku-kurssi / Koria ent.sotilaskoti / alkeet - jatko / Sirpa
Reuter ja Raimo Wagner / www.tanssikas.net
TK / 18.-19.9. / Oulu Swing Sensation tanssileiri / Lindy Hop ja BoogieWoogie. / Timo Arstila ja Tii Alasimi / www.swingtanssi.fi
TK / 18.-19.9. / Wanhan tangon tanssikurssit / Tampere / perus- ja jatkokurssi / www.hurmio.fi
TK / 23.9. / Tanssikurssit / Koria ns talo / Masurkka 1 ja Jenkka 1/
www.tanssikas.net
TK / 25.-26.9. / Tangoleiri / Kalajoki / Tii Alasimi ja Kimmo Lasanen /
www.jammarit.net
TK / 25.9. / Tanssikurssi / Viitasaari / Matti ja Sannu / Fusku ja Discosamba / jatkotaso / http://viilat.yhdistysavain.fi/tapahtumat/
TK / 1.-2.10. / Liisa Kontturi & Marjukka Koivuniemi Turussa / www.
tanssikurssit.fi
TK / 2.10. / Tunti -ennen-tansseja-kurssi / Kouvola Kuntotalo / Fusku /
www.tanssikas.net
TK / 2.10. / Soolo-lattaritekniikkaa yksin / Tampere / Heidi Pohjola /
www.hurmio.fi
TK / 2.-3.10. / Koivulat Kuopiossa / Fusku ja Bugg /
www.tanssiseurajetv.fi
TAPTK / 3.-4.10. / Syksyn Suuri Tanssiristeily / www.susel.fi
TK / 7.10. / Tanssikurssit / Koria ns talo / Fusku 1 ja Jenkka 2 (variaatiot)
/ www.tanssikas.net
TK / 8.-10.10. / Sari & Jari Aaltonen jatkokurssit / Kiljava /
www.tanssikurssit.fi
TK / 9.10. / Kimmo Luukkosen Tangokurssi Turussa / Pyrkivä /
www.sekahaku.net
TK / 15.-16.10. / Kati Koivisto jatkokurssit / Turku Pyrkivä /
www.tanssikurssit.fi
TAPTK / 15.-17.10. / Swing Kuopio / Lindy Hop, Balboa / kahdet iltabileet / www.tanssiseurajetv.fi
KOU / 16.10. / Rytmikylpy -koulutuspäivä / Tampere / Yli 9-vuotiaiden
lasten rytmiikkaa ja motorisia harjoituksia / Elina Kivelä-Taskinen / www.
susel.fi/ikaryhmat.php
TK / 16.-17.10. / Bugg-leiri / Koria ent.sotilaskoti / Suke Huovinen /
www.tanssikas.net
TK / 17.10. / Junnu Latinobic / Tampere / Kati Koivisto /
www.tanssikurssit.fi
TK / 21.10. / Tanssikurssit / Koria ns talo / Cha cha 1 ja Fusku 2 /
www.tanssikas.net
TAPTK / 22.-24.10. / Runnin Tanssikarnevaali / Salsa, Cha cha ja Fusku
/ Maija Hakola, Seija ja Eero Suhonen / www.tanssileiri.fi/nuoret.html
TK / 22.-24.10. / Liisa Kontturi - Paasikko jatkokurssit - V2 / Harjavalta
/ www.tanssikurssit.fi
TK / 23.10. / Tunti -ennen-tansseja-kurssi / Kouvola Kuntotalo / Kävelyhumppa / www.tanssikas.net
TK / 30.10. / Kaisa & Harri Salmi Jatkokurssit - Satulinna / Hattula /
www.tanssikurssit.fi
TK / 30.-31.10. / Aaltoset Kokkolassa / Fusku, Tango, Rumba, Cha cha,
Salsa / www.kokkolantanssiklubi.fi
TAPTK / 3.-10.11. / Las Palmas de Gran Canaria, Espana, Baile RETRO 7 / Tanssimatka Kanarialle / www.tanssikurssit.fi
TK / 4.11. / Tanssikurssit / Koria ns talo / Rumba 1 ja Cha cha 2 /
www.tanssikas.net
TK / 12.-13.11. / Lissun lattareiden lumoissa / Liisa Kontturi /
www.tanssiseurajetv.fi
TK / 12.-14.11. / Oulu Swing Sensation / Lindy Hop, Boogie-Woogie /
Timo Arstila ja Tii Alasimi / www.kokkolantanssiklubi.fi
TK / 13.11. / Tunti -ennen-tansseja-kurssi / Kouvola Kuntotalo / Hidas
valssi / www.tanssikas.net
TK / 14.11. / Rockabilly / perusteet / Pirjo ja Tommi Koivula /
www.hurmio.fi/teemapäivät
Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus
laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai
siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun.
Yhteyshenkilö lehden tilauksissa:
Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@tanssiviihde.fi
Lehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella.
Ilmestyy neljä
kertaa vuodessa!
suomen seuratanssiliitto susel ry:n
Etelä-Suomen lääni
HELSINKI, Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, www.comets.fi, 050 387 7140
KELLOKOSKI, Keravan Tanssinharrastajat Taitokolmio ry, www.taitokolmio.net, 050 564 8167
KIRKKONUMMI, Tanssin Ilo ry, www.tanssinilo.net, 045 133 3362
KOUVOLA, Lavatanssiseura Tanssikas ry, www. tanssikas.net, 040 824 2226
LAHTI, Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, www.lavarit.com, 040 596 6962
LAHTI, Möysän Nuorisoseura ry, www.tonttila-sali.com, 050 918 9402
LAHTI, Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, www. jamroll.com, 040 560 9191
LAPPEENRANTA, Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, www. saiset.net, 040 543 8414
LOHJA, Lohjan Tanssifestivaalit ry, www.tanssifestivaalit.fi, 040 514 1607
LOHJA, Lohjan Lockstep ry, www.lockstep.fi, 040 589 1379
PORVOO, Porvoon Lavatanssiseura ry, www.porvoonlavatanssiseura.fi, 040 757 5601
PORVOO, Suomen Pyörätuolitanssiliitto ry, www.pyoratuolitanssi.fi, 040 728 1425
VANTAA, Tanssin Taitajat ry, www.tanssintaitajat.fi, 044 378 8165
Itä-Suomen lääni
www.susel.fi
JOENSUU, Suomalaisen Humpan yhdistys ry, www.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140
JUANKOSKI, Koillis-Savon Tanssijat ry, www.koillissavontanssijat.nettisivu.org, 044 590 3800
KIURUVESI, Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, www.tanssileiri.fi, 050 354 2023
KUOPIO,Tanssiseura J & V ry, www.tanssiseurajetv.fi, 040 511 2856
KUOPIO, Tanssiseura Tanssi-Savo ry, www.tanssisavo.fi, 040 757 1821
LIPERI, Liperin Lavatanssijat LiLat ry, www.lilat.com, 050 592 8449
MIKKELI, Mikkelin Tanssihullut ry, www.tanssihullut.net, 040 550 0507
NURMES, Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, www.oyk.fi/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188
VARKAUS, Dancing Foxes ry, www.dancingfoxes.net, 040 776 2900
VARPAISJÄRVI, Jumis-Palosten ns ry/Viäntymättömät,www.varpaisjarvi.fi/viantymattomat, 050 322 1775
Lapin lääni
jäsentanssiseurat alueittain
INARI, Tanssiseura Heinäkengät ry, www.heinakengat.palvelee.fi, 040-700 8146
KEMI, Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, www.swengijengi.net, 050 3875687
KEMIJÄRVI, Kemijärven Seuratanssijat ry, www. kemijarvi.fi/seuratanssijat, 040 827 5945
KITTILÄ, Tanssiseura Menomono ry, www.menomono.fi, 040 762 1254
ROVANIEMI, Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, www. nastat.net, 040 736 1694
ROVANIEMI, Tanssiurheiluseura Revontulitanssijat ry/, www.revontulitanssijat.com, 040 743 2706
SODANKYLÄ, Sodankylän Seuratanssijat ry, www.seuratanssijat.com, 040 567 7876
Länsi-Suomen lääni
HARJAVALTA, Lavatanssiseura TanssiTossut ry, www.sataviestinta.fi, 050 366 3839
JÄMSÄ, Himos Tanssijat ry, www.himostanssijat.fi, 0400 824 458
JYVÄSKYLÄ, Tanssin Taikaa ry, www. tanssittaa.fi, 0400 544 970
KOKKOLA, Kokkolan Tanssiklubi ry, www.kokkolantanssiklubi.fi, 0400 160 099
LAUKAA, Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, www. kestavat.fi, 050 351 7107
PORI, Tanssitaivas ry, www.tanssitaivas.net, 050 302 1331
RAUMA, Rauman Dansseor ry, www.raumandansseor.net, 050 386 0692
SALO, Salon Seuratanssi Klubi ry, www.salonseuratanssiklubi.com, 050 564 6382
SEINÄJOKI, Botafogo ry, www.botafogo.fi, 040 755 7419
SEINÄJOKI, Fuskaajat ry, www.fuskaajat.fi, 040 551 8071
SOMERO, Lavatanssiseura Monokas ry, www.monokas.fi, 040 501 4841
TAMPERE, Tanssiseura Hurmio ry, www.hurmio.fi, 045 129 7497
TURKU, Lavatanssikerho Sekahaku, www.sekahaku.net, 0400 225 856
TURKU, Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, www.flyingsteps.fi, 040 578 6792
TURKU, Turun Kansantanssin Ystävät ry, www.rytky.fi, 040 748 6610
ULVILA, Tanssiseura Lava´n Svengi ry, www.lavansvengi.fi, 040 778 2141
VAASA, Tanssiurheiluseura Rolling ry, www.rolling.fi, 040 589 0087
VAASA, Vaasan Viuhka ry, www.vaasanviuhka.fi, 050 390 1277
VIITASAARI, Viilat ry, http://viilat.yhdistysavain.fi, 040 524 9474
ÄHTÄRI, Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, www. mesikammenet.webs.com, 050 375 9950
Oulun lääni
HAAPAJÄRVI, Tanssikerho Kavaljeeri ry, www.tanssikerhokavaljeeri.fi, 040 558 3332
KAJAANI,Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, www. casamba.fi, 0500 748 928
KALAJOKILAAKSO, Tanssikerho Jammarit ry, www. jammarit.net, 040 557 8681
RAAHE, Raahen Tanssiklubi ry, www.raahentanssiklubi.com, 040 767 4076
OULU, Tanssiseura Iso O ry, www.iso-o.com, 040 505 9631
Vahvasti kotimainen
Radio Pooki
RADIO POOKI OY aloitti lähetyksensä 6.10.1989 Raahesta taajuudella 94.8 Mhz.
Nykyinen kuuluvuusalue on koko länsirannikko Pietarsaaresta Ylitornioon ja
sisämaassa Pihtiputaalta Otamäen kautta Rovaniemelle.
Nykyiset lähettimet ja taajuudet ovat:
Oulu................88.0 Mhz
Raahe.............94.8 Mhz
Ylivieska........95.5 Mhz
Kokkola.........89.3 Mhz
Kruunupyy..105.9 Mhz
Pietarsaari..100.3 Mhz
Kalajoki.......101.5 Mhz
Haapajärvi....95.0 Mhz
Nivala...........100.5 Mhz
Haapavesi..103.3 Mhz
Kemi...............89.5 Mhz
Säädä itsesi
oikealle
taajuudelle!
Mainos radiossa tehoaa!
Ota yhteyttä
mediamyyjiimme
www.radiopooki.fi
Kirkkokatu 8 A, 90100 OULU Niittykatu 5, 92100 RAAHE
Puh. vaihde (08) 5626 800
Puh. vaihde (08) 2118 200
Fax. (08) 5626 810
Fax. (08) 2118 210
www.radiokajaus.fi
Jäsenetupaikat 2010
Yhteistyöjäsenet
RUOTSI GÖTEBORG, Saanko Luvan Seuratanssijat ry, www.saankoluvan.se, +46 73 953 4563
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
• Alemana Dance Center www.alemana.fi
Pori
• Auraviihde Oy www.auraviihde.fi
Turku
• Dance Stop Oy
www.dancestop.fiÄänekoski
• Extraviihde Oy
www.extraviihde.fi
Riihimäki
• Hotelli Levitunturi
www.hotellilevitunturi.fi
Sirkka
• Ohjelmatoimisto Atlas
www.ohjelmatoimisto-atlas.com
Turku
• Piruetti Oy
www.piruetti.fi
Tampere
• Saariselän Tunturihotellit Oy
www.tunturihotelli.fi
Saariselkä
• Salsa De Cuba Ay
www.salsadecuba.fi
Turku
• Suomen Media & Action
www.tanssikurssit.fi
Piikkiö
• Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi
Helsinki
• Tanssikoulu Eija Puranen
Ikaalinen
• Tanssikoulu Happy Dance
www.happydance.fi
Pori
• Tanssikoulu Tanssin Tahti
www.tanssintahti.fi
Oulu
• Tanssikoulu Pilvisteps
www.pilvisteps.fi
Helsinki
• Tanssikoulu Sulava
www.tanssikoulusulava.fi
Oulu
• Vihreät Niityt Oy
www.vihreatniityt.net
Kiuruvesi
• Visual Net & Print Nina Laine
www.visualprint.fi
Turku
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Aulavan lava, Alavus
Esakallio, Somero
Haikan lava, Pirkkala
Hotelli Rauhalahti, Kuopio
Höyryveturipuisto, Haapamäki
Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö
Kapakanmäki, Tuulos
Kerhola, Nokia
Kisaranta, Kangasala
Kohoniemi, Pielavesi
Krouvin lava, Hartola
Kulttuuritalo, Helsinki
Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski
Liperin lava, Liperi
Littoisten lava, Kaarina
Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi
Lusan halli, Kurikka
Martin Kievari, Hietama
Mäntymotelli, Karankamäki
• Mäntyrinne, Savonlinna
• Pesäkallio, Lahti
• Pistohiekan Lava, Puumala
• Riutanharju, Riihimäki
• Rönnin lava, Eräjärvi
• Savion lava, Laukaa
• Sivakan lava, Kaavi
• Suukosken keidas, Tervola
• Syvälahden lava, Kangasniemi
• Tanhuhovi, Lohja
• T-talo, Turku
• Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula
• Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta
• Teeriharju, Somero
• Tommolan Suurlava, Mäntyharju
• Tähtiranta, Keminmaa
• Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala
• Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi
• Viihteen Valtatie 2, Harjavalta
Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 %
Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista 20%
Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista
pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.
Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista
Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä Edut voimassa
toistaiseksi ellei
Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista
toisin ilmoiteta!
Lisätietoja JÄSENETUPAIKOISTA www.susel.fi
Tanssittavaa suomalaista musiikkia, paikallista ja
ajankohtaista asiaa Kainuussa ja Koillismaalla.
Tavoitamme kuuluvuusalueellamme 49 % kaikista
radionkuuntelijoista, joten uskallamme sanoa, että
radiomainoskampanja Kajauksessa kannattaa!
TAAJUUDET
95,7 MHz.......... Kajaani, Paltamo, Vuolijoki, Vaala,
(Sukeva, Sonkajärvi, Iisalmi)
101,8 MHz....... Kuusamo, Taivalkoski, Posio, Salla,
87,9 MHz..........
90,9 MHz..........
95,4 MHz.........
103,2 MHz.......
104,7 MHz.......
(Pääjärvi Venäjällä)
Suomussalmi
Puolanka, Hyrynsalmi, (Pudasjärvi)
Sotkamo, Valtimo, (Nurmes)
Kuhmo
Kostamus, Kuhmo pohjoisosat
Radio KAJAUS
- parasta seuraa!
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
23
TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2010
TANSSIPAIKKAliite
syksy 2010
Ohjelmamuutokset mahdollisia!
Vietä perinteinen Joulu Kankaanpäässä!
:ŽƵůƵŵƵŽƌŝŶǀŝƌŬŝƐƚLJƐƉĂŬĞƫƚćLJƐŝŚŽŝĚŽůůĂ
23. - 27.12.2010
:ŽƵůƵ ŬƵƚƐƵƵ ^ŝŶƵĂ <ĂŶŬĂĂŶƉććŚćŶ͊
:ŽƵůƵƐĂƵŶĂŶ ůćŵƉŝŵćƚ ůƂLJůLJƚ ũĂ ǀŝƌŬŝƐƚćǀćƚ ĂůůĂƐŽƐĂƐƚŽŶ ƉŽƌĞĞƚ ŽĚŽƩĂǀĂƚ
^ŝŶƵĂ ůćƉŝ ũŽƵůƵŶ͊ ZƵŶƐĂĂƚ ũŽƵůƵƉƂLJĚćŶ ŚĞƌŬƵƚ͕ ŵŽŶŝƉƵŽůŝŶĞŶ ũŽƵůƵŶĂũĂŶ
ŽŚũĂƩƵ ŽŚũĞůŵĂ ƐĞŬć ŝŚĂŶĂ ũĂ ƌĂƵŚĂŝƐĂ ũŽƵůƵŶ ƚƵŶŶĞůŵĂ ŚĞƌŬŝƐƚćć ũŽƵůƵŶ
ǀŝĞƩŽŽŶ.
sĂůŝƚƐĞ 2͕ 3 ƚĂŝ ϰ ǀƵŽƌŽŬĂƵƩĂ͗
2 ǀƌŬ 2ϰ1͕-ͬŚůƂͬ2 ŚŚ
3 ǀƌŬ 322͕-ͬŚůƂͬ2 ŚŚ
ϰ ǀƌŬ 3ϴϴ͕-ͬŚůƂͬ2 ŚŚ
3 ǀƵŽƌŽŬĂƵĚĞŶ ƉĂŬĞƫŝŶ ƚĂƌũŽĂŵŵĞ
LJŚƚĞŝƐŬƵůũĞƚƵŬƐĞŶ.
zŚƚĞŝƐkulũĞƚukƐĞŶ kĂŶƐƐĂ
Joulu 3 vrk 322 ͕-ͬŚlƂͬ2 ŚŚ
23. - 26.12.2010 (5-12 v -50%)
372͕-ͬŚlƂͬ 2 ŚŚ 3 vrk
uƐƐŝrĞŝƫ͗ ,ĞlƐŝŶkŝ-,ćŵĞĞŶlŝŶŶĂdĂŵƉĞrĞ-<ĂŶkĂĂŶƉćć
>ŝƐćƟĞĚoƚ ũĂ vĂrĂukƐĞƚ͗
DLJLJŶƟƉĂlvĞlu ƉuŚ. 02-573 3ϰ01
sĂƐƚĂĂŶoƩo ƉuŚ. 02-57 333
ĞŵĂŝl͗ ƚĂrũĂ.lĂŶkoƐkŝ(Ăƚ)kuŶƚkĞ.Į
ĞŵĂŝl͗ rĞƐƉĂ(Ăƚ)kuŶƚkĞ.Į
KŝkĞuĚĞƚ ŵuuƚokƐŝŝŶ ƉŝĚćƚĞƚććŶ
ǁǁǁ.kuŶƚkĞ.Į
.,9,7,3816<.6<²WDQVVLDRQQHOOLVWHQWlKWLHQDOOD
6\NV\QHVLLQW\MLlpe 17.9. Marita Taavitsainen, la 18.9. Unelmavävyt,
7DQVVLORPDĄKO|
Sis. majoitus 2 hh:ssa, aamiainen, lippu
tanssiravintolaan, kylpylän ja kuntosalin käyttö.
7lKWLSDULYUNKO|lĄ
Sis. majoitus 2 hh:ssa, 1 x buffet-ateria, kolmen
ruoka-lajin illallinen, kupliva ja makea yllätys huoneessa, hieronta 30 min. (aroma tai tavallinen),
Duo-kylpy kahdelle. Upea lahja hääpäivää viettäville!
pe 24.9. Laura Voutilainen, la 25.9. T.T. Purontaka & Tähtitaivas, pe 8.10.
Frederik & Dynamite, la 9.10. Mira & Brainless, pe 15.10. Souvarit, la 16.10.
Anniina Mattila, pe 22.10. Janne Tulkki & Ilta, la 23.10. Mikael Konttinen
Yhtyeineen, pe 29.10. Markku Aro & Diesel, la 30.10.
Saija Tuupanen & Tornados, pe 5.11. Yölintu, la 6.11.
Suvi Teräsniska yhtyeineen, pe 12.11. ja la 13.11.
Fantasia, pe 19.11. ja la 20.11. Luxus, pe 3.12.
Agents, su 5.12. Karaoke pikkujouluilta
Kylpylä Kivitippu, Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi, (06) 561 5000, www.kivitippu.fi, kivitippu@kivitippu.fi
2QQHOOLVWHQ7lKWLHQ$OOD
Syyskauden ohjelmisto 2010
VUOKSENNISKAN
TYÖVÄENTALO
Su
Su
Su
Su
Su
26.09.
03.10.
10.10
17.10.
24.10.
Su 31.10.
Su
Su
Su
Su
Su
Su
07.11.
14.11.
21.11.
28.11.
05.12.
12.12.
Su 26.12.
Torikatu 7
Imatra
Tanssit klo 17 -22
In The Mood
KinoJake
Taikakuu
Myrskytuuli
Marko Lämsä
& Pallosalama
Mikko Mäkeläinen
& Myrskylyhty
Syke
La Strada
Väriloiste
Sinitaivas
Helmenkalastajat
Teemu Harjukari &
Taivaanrannamaalarit
Helminauha
Tiedustelut 040 777 9756
www.ruokolahdenraju.fi
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
1
teksti: juha lahti / kuvat: jaana vuorenpää
Onnen maa miikkulassa
tenhon tangoseikkailut
Elokuvanakin suosittu Onnen Maa oli heinäkuussa Miikkulan kesäteatterin ohjelmistossa Markku Pölösen ohjaamana. Siinä päähenkilö
Tenhon seikkailut vievät katsojat 60-luvun alkupuolelle keskelle kovinta tangohuumaa.
O
nnen Maa- tarina ei
ole mitenkään tuulesta temmattu, vaan
kaikki perustuu tositapahtumiin, jotka ovat käsikirjoittaja / ohjaaja Markku Pölösen
muistikuvia hänen oltuaan
noin nelivuotias.
- Tarinan tapahtumat ovat
oman elämäni kertomuksia.
Ne ovat siis oikeasti tapahtuneet. Sieltä muistuu mieliin
sellaisia ”isoja kuvia” ja niitä
olen sitten sitten täydentänyt
aikuisen ajatuksilla, Pölönen
kertoo.
Tarinan tapahtumat keskittyvät päähenkilö Tenhon seikkailujen ympärille. Tenho on
viimeisen päälle Reijo Taipale- fani, mutta ei itse kuitenkaan havittele laulajan urasta.
- Silloin 60-luvulla tuli
maalaistaloon renkejä, jotka
tekivät työtä ja saivat palkaksi ruokaa ja sen verran rahaa,
että saivat lipun paikalliselle
tanssilavalle. Nämä rengit olivat sellaisia iloisia veijareita,
jotka eivät suunnitelleet tulevaisuuttaan kovin pitkällä tähtäimellä. Koko omaisuus kulki
aina mukana matkalaukussa
2
polkupyörän tarakalla.Tenho
on juuri yksi heistä.
Tangon lisäksi tytöt ovat
se toinen kova juttu Tenhon
elämässä. Lopussa kaikki ei
kuitenkaan mene ihan päähenkilön haluamalla tavalla
hänen kohdatessaan tytön, joka diggaa Beatlesia.
kaikille toki tutuiksi, mutta
teatteriympäristöstä häntä ei
ole useinkaan tavattu. Onnen
Maa ei kuitenkaan ole ainoa
ohjaus, jonka Pölönen on teatterille tehnyt.
- Jokin aika sitten käsikirjoitin ja ohjasin Mika Nuojualle kahden tunnin monologin,
jossa hän näyttelee yhteensä
viittätoista eri roolihahmoa.
” Tarinan
Se oli kiva kokemus, sellainen
tapahtumat ovat kahden viikon nopea pyrähdys
kaikkineen. Harjoitteluvaihe
oman elämäni
on niin intensiivistä toimintaa,
kertomuksia. Ne että siinä häviää ajantaju täyovat siis oikeasti sin – vähän niin kuin lapsella
leikkien tiimellyksessä.
tapahtuneet.
Vaikka Pölösellä onkin
Sieltä muistuu
paljon kokemusta elokuvien
mieliin sellaisia
ohjaamisesta, on teatteriym”isoja kuvia” ja
päristö kuitenkin täysin oma
niitä olen sitten taiteen lajinsa.
- Minulla oli hirveitä vaisitten täydenkeuksia, kun en voinutkaan
tänyt aikuisen
leikata näyttelijää toiseen
ajatuksilla. ”
kohtaan, vaan piti miettiä ihan
loppuun asti, miten saan hänet
pois näyttämöltä. Pitää ottaa
koko näyttämöala huomioon,
Haastava projekti Pölönen analysoi eroja elokuMarkku Pölösen elokuva- van ja teatterin välillä.
Mukana Onnen Maa- näyohjaukset ovat tulleet meille
TANSSIPAIKKALIITE 3/2010
telmän teossa on ollut paljon
teatterialan konkareita, joiden
oppeja Pölönen on ottanut auliisti vastaan ja käyttänyt niitä
hyväkseen. Hyvänä teatterin
tekemisessä Pölönen näkee
sen, että muutoksia voi tehdä
pitkin matkaa.
- Kun tehdään elokuva, niin
se on sitten siinä maailman
tappiin asti. Mitään ei ole enää
tehtävissä. Teatterissa on aina
päivä uus’, ja kaiken voi korjata huomenna.
Näyttelijävalinnat ovat tietenkin tärkeässä osassa myös
teatteriympäristössä. Pölönen
itse on tehnyt valinnat näyttelijöiden suhteen.
- Olen viime kädessä itse
päättänyt, kuka esittää ketäkin.
Valinnat ovat olleet aika helppoja, vaistolla ja ensivaikutelman mukaan olen ne tehnyt.
Teatteriympäristössä työskentelyn Pölönen tuntee mielekkääksi myös sen takia, että
tietynlainen sosiaalisuus on
koko ajan läsnä.
- Se on aika suunnaton lataus, joka näyttelijöillä on päällä
ennen esitystä. Kun sitten jokaisen esityksen jälkeen ko-
koonnutaan yhteen, niin tämän
latauksen purkautumisen voi
todella huomata vapautuneena
nauruna ja sen sellaisena.
Hittituote
Miikkulan kesäteatterin Onnen Maa- näytelmäversio on
itse asiassa jo kolmas, joka
pohjautuu saman nimiseen
elokuvaan. Tämä on kuitenkin
ensimmäinen, jonka Pölönen
ohjaa.
” Kun tehdään
elokuva, niin
se on sitten
siinä maailman
tappiin asti.
Mitään ei ole
enää tehtävissä.
Teatterissa on
aina päivä uus’,
ja kaiken voi
korjata
huomenna. ”
- Tästä on tarkoitus tehdä
pysyväisnäytäntö niin, että sitä
esitetään myös tulevina kesinä.
En tiedä kuinka kauan, mutta
onhan Lontoossakin pyörinyt
Agatha Christien Hiirenloukku jo 70 vuotta. Eipä kylläkään
taida olla enää alkuperäisnäyttelijöitä siinä mukana.
Ensimmäisen kauden palaute on ainakin ollut näytelmän
tulevaisuuden kannalta varsin
kannustavaa.
- Lähdimme tähän siltä
pohjalta, että ei mainostettu
oikeastaan yhtään ja laitettiin
kova lipun hinta. Kun tässä
on ammattinäyttelijöitä mukana, niin heille pitää maksaa
myös palkkaa, eli ei tämä ole
perinteistä kesäteatterien talkootyötä. Tulihan tuosta lipun
hinnasta vähän narinaa etukäteen, mutta näytöksen jälkeen
ei kukaan ole kyllä valittanut
yhtään, Pölönen mainitsee.
Onnen Maa esitettiin Miikkulan kesäteatterissa heinäkuussa yhteensä 25 kertaa.
- Katsojia oli kaikkiaan noin
3500. Ja kertaakaan ei ole yhdessäkään näytöksessä satanut
vettä.
Musiikki on siis myös vahvassa roolissa Tenhon seikkailujen lomassa. 60-luvun
alkupuolen vahva tangokausi
on näytelmän musiikillisena
johtolankana. Pääosin näytelmässä soi Unto Monosen
sävellykset Reijo Taipaleen
esittämänä.
- Ei voi kuvitella, että musiikki olisi jonkun muun kuin
Taipaleen esittämää. Hän on
suurille ikäluokille sellainen
todellinen ikoninen hahmo.
Ihmiset aktivoituvat musiikin
kautta sen aikakaudelle. Kun
ensimmäinen tango helähtää,
se tuo automaattisesti muistoja
mieleen.
Onnen Maa on siis myös
ensi vuonna Miikkulan kesäteatterin ohjelmistossa. Syyt
siihen, miksi elokuva yleensäkin on siirretty teatteriin, ovat
Pölöselle selvät:
- Taiteelliset syyt ja rahanahneus, hän naurahtaa. •
Jo 25 vuotta naistentansseja!
Särkän lava, punkalaidun
T
anssiviihde lehden lukijat saivat perinteiseen tapaan äänestää kesäkauden kilpailun yhteydessä mielestään kauneinta kesäistä tanssilavaa. Äänet jakautuvat kaiken kaikkiaan
ennätyksellisen 75 eri tanssipaikan kesken ja äänestäneitä oli tänäkin kesänä useita
satoja. Äänestyksessä nousi esiin kuitenkin vahva ja selkeä kymmenikkö tanssilavoja.
Kärkikolmikon kesken käytiin kuitenkin varsin tiukka taistelu sijoituksista. Kesän kaunein
tanssilava 2010 äänestyksen voitti tänä vuonna niukalla äänienemmistöllä Särkän lava Punkalaidun! Onnittelut voittajalavalle!
Särkkä saa palkinnokseen ilmaisen tanssipaikkaesittelyn ensi kesän 2011 lehteen ja Tanssiviihteen kunniakirjan, joka luovutetaan Lavakauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä 19.
syyskuuta.
Ky l py l ä h o t e l l i l ä h e l l ä l u o n t o a
Tanssi- ja juhlatalo
Jalonkatu 1, Suomussalmi
puh. (08) 710 770
SYYSOHJELMISTOA 2010
La 11.09. Harri & Coronet
La 18.09. Kari Vepsä & Onnenmaa
Pe 24.09. Laululeiri / Janne Huttunen lavatähti 06
La 25.09. Laululeiri / Satu Pitkäaho / Trio Raiviot
La 09.10. Juha Tapio
La 15.10. Frederik
La 23.10. Jettiset
La 06.11. Kake Randelin
La 13.11. Mamba
La 20.11. Souvarit
La 20.11. Johanna Pakonen
Pe 03.12. Aarne Tenkanen
La 04.12. Anna Hanski
La 10.12. Topi Sorsakoski
Pe
Pidätämme oikeuden muutoksiin!
JÄRKKÄRI
TYRNÄVÄN
SEUROJENTALO
Vanhatie 12, 91800 TYRNÄVÄ
• Info 040 539 8491
SYKSY 2010!
La 11.09. Tukkijätkät
La 18.09. Tuovilat
La 25.09. Ässät
La 02.10. Tarmo Malila
ja Täysikuu
La 09.10. Dreams
La 16.10. Miia Mäkelä & Siluetti
La 23.10. Teemu Lehtola
& Haavekuva
La 30.10. Wähäkosket
La 06.11. Tulipunaruusut
La 13.11. Juha Alvari
& Tähtihetki
La 20.11. Taimo Löfin yhtye
Reima Huhtala
La 27.11. Virpi Piippo
& Elixir
La 04.12. Tukkijätkät
La 05.12. Pekka Roiko duo
Feniks
• Tanssit 20:30 - tasan 01:00
Tiedustelut ja varaukset:
019-417 057 / 0400-898 638
Tanss
imusi
jarjesto.talo@pp.inet.fi
aikuis ikkia
e
e
n
maku
un!
Vietä elämäsi tärkeimmät juhlat meillä! Tule tutustumaan ja
viihtymään tanssien talomme parketille.
* Häät,synttärit,ym. perhejuhlat
* Yhteisöjen juhlat ja myyntinäyttelyt.
Suuri ja
monipuolinen
lavatanssileiri
SCANDIC SWING
– Su 22.-24.10.2010
MAJOITUSTARJOUS:
Alk. 95 € / 2hh / vrk (sis. aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö sekä pääsylippu
illan tansseihin)
kiannonkuohut@scandichotels.com
Syysohjelmisto 2010
KIANNON KUOHUT
www.scandichotels.com
Kymmenen kauneinta kesälavaa 2010 järjestyksessään:
1. Särkän lava, Punkalaidun
2. Urjanlinna, Sievi
3. Käenkoski, Parkano
4. Valasranta, Yläne
5. Rönnin lava, Eräjärvi
6. Naapurinvaaran huvikeskus, Sotkamo
7. Maaningan kasino, Maaninka
8. Helsinki-Pavi, Vantaa
9. Kermakosken lava, Heinävesi
10. Hangan lava, Hankasalmi
www.tanssi.net/fi/p/5M.html.fi
Kesän kaunein kesälava 2010
-äänestyksen voittaja
Su
Su
Su
Su
Su
Su
Su
Su
Su
Su
Su
Su
Su
Su
Su
Pe
19.09
26.09
03.10
10.10
17.10
24.10
31.10
07.11
14.11
21.11
28.11
05.12
12.12
19.12
26.12
31.12
Leila Nevanko & Olaset
Sirkka ja Velikullat
Ari Aalto & Atlantic
Kaija Pohjola & Paratiisi
Juhani Virta yhtyeineen
Kari Piironen & Caminito
Harri Lehtonen & Silver
Kari Vepsä & Onnenmaa
Jukka Eskelinen & Onnenkulkurit
Pekkaniskan Pojat
Teuvo Oinas & Kiintotähti
Unto Satoranta yhteineen
Jussi Roposen yhtye
Antero ja yhtye Valamo
Pispalan Sälli & Markus.
Sirkka ja Velikullat
TANSSIT sunnuntaisin klo 16-21.
http://seurantalot.fi/hyvinkaan_jarjestotalo/
Munckinkatu 49, Hyvinkää
Tanssi ja hemmottele
Lomatarjoukset
ja esiintyjät
www.rauhalahti.fi.
18.9
Teemu Harjukari
2.10
Reginan Vangit
Uniklubi
Muska Babitzin
Kake Randelin
& Taivaanrannamaalarit
16.10
23.10
13.11
vuotta
PAVIN OHJELMAA
Ke 29.9. Klo 20.00–00.30 • 12 €
Tangokuninkaallinen 2010
Marko Maunuksela & Fantasia
Klo 19–19.50 Tanssikurssi: CHA CHA opettajana: Jorma Tulonen
Pe 1.10. Klo 20.00–01.00 • 12 €
Honkanummentie 6, Vantaa, puh. 875 2595
595
www.hki-pavi.fi
Tanssiorkersteri Syke
Klo 19–19.50 Tanssikurssi: JIVE opettajana: Jorma Tulonen
Su 3.10. Klo 17.00–22.00 • 10 €
Susanna Heikki ja Sami Hopponen
& Karavaani
Ke 6.10. Klo 20.00–00.30 • 12 €
Eija Kantola & Omega
KKlo 19–19.50 Tanssikurssi: MASURKKA opettajana: Jorma Tulonen
19.11
4.12
11.12
31.12
& Presto
Peer GÜNT
Eini & Boogie
Pasi Vainionperä
Meiju Suvas
Kaikki loppuvuoden esiintyjät
www.morgankane.fi
ke, pe, la 22-04
Pe 8.10. Klo 20.00–01.00 • 12 €
Taikakuu
KKlo 19–19.50 Tanssikurssi: POLKKA opettajana: Jorma Tulonen
Su 10.10. Klo 17.00–22.00 • 10 €
Teuvo Oinas & Kiintotähti
Ke 13.10. Klo 20.00–00.30 • 12 €
Pekkaniskan Pojat
Klo 19–19.50 Tanssikurssi: HIDAS VALSSI opettajana: Jorma Tulonen
HUVIKAUDEN HUIKEAT PÄÄTTÄJÄISET
Pe 15.10. klo 20.00–02.00 • 13 €
Pankkikortti ei käy maksuvälineenä!
P
Sinitaivas • Myrskytuuli
TANSSIKURSSEJA PÄÄSYLIPUN HINNALLA!
TAN
Itätorikatu 2, Mänttä Puh. 03-4748 912
WWW.TANSSIVIIHDE.FI
3
ISKELMÄTIISTAI 5.10.2010: JARI SILLANPAA
TULE JA KOE TULISUUDELMAN FIILIS. MUSIIKKI ON PARASTA LIVENÄ.
TIISTAIN ISKELMÄTIISTAIT
TORSTAIN NAISTENTANSSIT
TI 14.09.
TI 21.09.
TI 28.09.
TI 05.10.
TI 12.10.
TI 19.10.
TI 26.10.
TI 02.11.
TI 09.11.
T0 16.09.
T0 23.09.
T0 30.09.
T0 07.10.
TO 14.10.
T0 21.10.
T0 27.10.
T0 04.11.
T0 11.11.
VARJOKUVA TANSSIORKESTERI
NELJÄNSUORA
A. AALLON RYTMIORKESTERI
JARI SILLANPÄÄ
EINI & BOOGIE
JUHA METSÄPERÄ & RESIINA
SUVI TERÄSNISKA
FINLANDERS
ANITA HIRVONEN
MARKKU LAAMANEN
TULIPUNARUUSUT
ANNA HANSKI & SPUTNIK
MIA LEIVO & PEQUENO
PASI VAINIONPERÄ
KIM JA JANNE ENGBLUM
IN THE MOOD
RAINER BOLLSTRÖM & GRANIITTI
NOROLAN POJAT
Tulisuudelma I Sokos Hotel Vantaa I Hertaksentie 2 Tikkurila I www.tulisuudelma.fi I ti-to 21-02 I pe-la 22-04
HIRVENSUULI
Tanssit sunnuntaisin
klo 16-21.
Erkkiläntie 17-21, HUITTINEN p. 044 056 5610, (02) 565 610
Kesällä
tanssit
tanssit
Keskiviikkoisin NAISTENTANSSIT
Talvella
Lauantaisin perinteiset tanssit
V intillä
SYYSOHJELMISTOA 2010:
La
Ke
La
Ke
La
Ke
La
Ke
La
Ke
La
Ke
La
Ke
La
Jaska Mäkynen & Nelostie
Tulipunaruusut
Arja Havakka & Tosimiehet
Antti Ahopelto & Voimaorkesteri
Mikael Konttinen & Nelinpeli
Helminauha
Kari Piironen & Caminito
Pekkaniskan Pojat
Eki Jantunen & Mutkattomat
Anniina Mattila & Avenue
Pekka Nebelung & Volga
Wähäkosket
Tanssiyhtye Veikko Nieminen
Juhani Virran yhtye
Eija Koriseva & Kari Isola
& Yön Tähdet
Ke 03.11. Markus Sextet
Ke 10.11. Jussi Roposen yhtye
Katso koko ohjelmisto: www.tanssi.net/hirvensuuli
11.09.
15.09.
18.09.
22.09.
25.09.
29.09.
02.10.
06.10.
09.10.
13.10.
16.10.
20.10.
23.10.
27.10.
30.10.
Ainutlaatuinen maalaistalon pihapiiri, vanhaa esineistöä, aittoja ja yöpymistiloja n. 2 ha alueella. Huittisten keskustasta 6 km Taikayöntietä (tie 230)
Punkalaitumen suuntaan.
4
TANSSIPAIKKALIITE 3/2010
Talkootie 4,
Vantaa
Suulissa
Syysohjelmistoa 2010
Su 17.10. Kari Piironen & Caminito
Su 24.10 Lasse Laakso &
Tanssiorkesteri Helmi
Su 31.10. Minna Sirkiä & Solaris
Su 07.11. Sinitaivas
Su 14.11. Tulipunaruusut
Su 21.11. Köpi Koski & Projekti
Su 28.11. Pekkaniskan Pojat
Su 05.12. Väriloiste
KULKUYHTEYDET:
t7BOUBBOTJTÊJTFOMJJLFOUFFOMJOKBBVUPJMMB)4-
t4FVUVMJJLFOUFFOMJOKBBVUPMMB)4-
/KVOBMMB)JFLLBIBSKVOBTFNBMMF
www.puistokulma.fi
Liput 12 eur
(sis. narikkamaksun)
Uusi puhelinnumero
010 420 2623