Tampereen Voimistelijoiden ilmoitusliite 2014

Transcription

VOIKKARI
Tampereen Voimistelijoiden
ilmoitusliite 2014
Tervetuloa mukaan
voimistelukouluihin tai
esivalmennusryhmiin!
Rytminen voimistelu
jatkaa nousuaan
Tampereella
Voimistelu vaatii ahkeraa harjoittelua ja pätevää valmennusta.
s. 6
s. 16-17
s. 8
Teoria käytäntöön
Arvostetun jääkiekkovalmentaja Erkka
Westerlundin mukaan yksittäinen harjoitus
on seuran tärkein tapahtuma. Itse haluan
pilkkoa ajatuksen vieläkin pienemmäksi: yksittäinen harjoite on seuran tärkein tapahtuma. Seuran kaiken muun toiminnan on palveltava tätä tapahtumaa niin, että urheilija
voi murheitta laittaa kaiken peliin jokaista
harjoitetta tehdessään.
Tampereen voimistelijoissa urheilijapolku
lähtee pienten lasten yhden viikkotunnin
leikeistä. Monen polku jatkuu nousujohteisesti siten, että viimeistään teini-iässä harjoittelumäärä on jo 20 - 24 tuntia viikossa.
Tuollainen harjoittelumäärä yhdistettynä
lähes olemattomiin lomajaksoihin määrittää
nuoren urheilijan ja tämän perheen elämää
kokonaisvaltaisesti.
Valmentajat ja seurat edellyttävät kilpa- ja
huippu-urheilijoilta erittäin vahvaa ja pitkäjänteistä sitoutumista. Kuinka moni seuraorganisaatio itse osoittaa kaikilla tasoilla
sitoutumista ja ammattimaista otetta toiminnassaan?
Voimisteluliiton keväällä järjestämän huippuvoimisteluseminaarin ideoinnin pohjalta
Tampereen Voimistelijat ja Tampereen Sisu
käynnistivät huippuvoimistelustrategian laatimisen seurojen yhteistyönä. Tavoitteena on
kehittää tamperelaista voimisteluosaamista
niin, että sillä on aina keskeinen asema, kun
puhutaan suomalaisesta – jopa kansainvälisestä – huippuvoimistelusta.
Strategian lähtökohtana on nykytilanne
sekä peruskysymykset: Mitä menestyminen
meille tarkoittaa ja mitä osaamista se vaatii?
Kun pitkän tähtäimen tavoitteet on asetettu
ja vastaukset peruskysymyksiin määritelty, kirjoitetaan auki johdonmukainen pol-
”Yksittäinen harjoite
on seuran tärkein tapahtuma.”
ku nykyhetkestä tavoitetilaan. Meidän on
menestyttävä ensisijaisesti urheilussa. Sen
varmistamiseksi meillä on oltava menestyvät
valmentajat, menestyvä talous, menestyvä
imago ja menestyvä johtaminen.
Tampereen Voimistelijat
Voikkari-lehti
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että strategian laatii kuka tahansa, mutta mistä löytyy
taikuri, joka sen toteuttaa. Strategian toteuttaminen tuleekin olemaan suuri haaste. Se
edellyttää kaikilta toimijoilta valmentajista
toimihenkilöiden kautta aina toimivaan johtoon saakka strategian hyvää tuntemista
sekä erittäin vahvaa sitoutumista. Strategis-
Päätoimittaja
Lotta Nuppola
puh. 050 3372856
lotta.nuppola@
tampereenvoimistelijat.fi
”Mitä
menestyminen meille tarkoittaa
ja mitä osaamista se
vaatii?”
ten linjausten käytäntöön saattamisessa toiminnanjohtaja on ratkaisevassa asemassa.
Tamperelaiset voimistelijat ja joukkueet
ovat menestyneet viime vuosina kansallisissa kilpailuissa erinomaisesti. Joissain lajeissa
olemme myös kansainvälisesti kärkiosaajia.
Ikurin uuden harjoitteluhallin ansiosta meillä on infrastruktuurin puolesta edellytykset
ottaa ratkaiseva askel kansalliselta huipulta kansainväliselle huipulle. Uusien tilojen
optimaalinen käyttö sekä harjoittelun tehostaminen ja riittävän levon takaaminen
edellyttävät kuitenkin muutoksia muussa
harjoitteluympäristössä. Aamuharjoittelun
mahdollistaminen nuoremmille voimistelijoille edellyttää vahvaa yhteistyötä Tampereen kaupungin opetuspalveluiden kanssa
myös jatkossa.
Voimisteleminen on iloinen harrastus ja
erinomainen pohja mille tahansa urheilulajille. Siinä vaiheessa, kun harrastus muuttuu
kilpa- ja huippu-urheiluksi, vaatimukset ja totisuus lisääntyvät. Kun urheilijoilta vaaditaan
sitoutumista ja uhrauksia, on valmentamisen
ja johtamisen oltava esimerkillisen ammattimaista ja osaavaa muussakin kuin tiettyjen
– jopa rutiininomaisten - temppujen tekemisessä.
Lasten huippu-urheilussa ja sen kehittämisessä on ainakin neljä keskeistä näkökulmaa:
urheilijan eli lapsen näkökulma, valmentajan
näkökulma, urheilijan vanhempien näkökulma sekä seuran ja seurajohdon näkökulma.
Kannen kuvien
tiedot
Kannen pääkuva
Rekillä voimistelee Niklas Aykan,
ohjaajana Viivi Karivieri.
Kuvaaja Lotta Nuppola.
Pikkukuva 1
Leukaa vetää Minttu Mikkola.
Kuvan on ottanut Lotta Nuppola.
Pikkukuva 2
Lila Vanhamäki Miss Valentine
-kilpailussa Tartossa.
Kuvaaja Bernd Thierolf
Pikkukuva 3
Valmentaja Maija Kyllönen avustaa
Camila Roselia nojapuilla.
Kuvaaja Lotta Nuppola.
Toimittajat
Aleksi Jäntti
Annikka Lampo
Lotta Nuppola
Henna-Riina Nurmi
Roosa Pelkonen
Maarit Petäjämäki
Sanni Suominen
Riitta Taipale
Pia Vastamäki
Kuvaajat
Nämä kaikki on otettava huomioon ja niiden
on oltava oikealla tavalla sopusoinnussa, jotta onnistumme viemään tamperelaisen voi-
Carita Berg
Michael Foster
Julia Meltoranta
Lotta Nuppola
Roosa Pelkonen
Aki Rask
Annika Savola
Tiina Salo
Bernd Thierolf
Pia Vastamäki
Petri Vilhunen
”Kun urheilijoilta vaaditaan sitoutumista ja
uhrauksia, on valmentamisen ja johtamisen
oltava esimerkillisen
ammattimaista.”
Taitto
mistelun kansainväliselle huipulle. Konflikteja ei tule pelätä, mutta niitä on yritettävä
välttää ja niistä on opittava.
Lotta Nuppola
Paino
Aleksi Jäntti
Johtokunnan puheenjohtaja
Alma Manu Oy Tampere, 2014
Osoite
Tesomankatu 33, Tampere
Yhteystiedot
Ilmoittautumiset ryhmiin
ja tarkemmat tiedot
www.tampereenvoimistelijat.fi
Toiminnanjohtaja
Riitta Taipale
puh. 050-5376318
LAJIEN KILPA- JA
VALMENNUSRYHMISTÄ
VASTAAVAT:
Naisten telinevoimistelu
Maija Kyllönen
Joukkuevoimistelu
Lotta Nuppola
Junioripäällikkö
Maarit Petäjämäki
puh. 044-0674532
Rytminen voimistelu
Titta Heikkilä
Tiedottaja
Lotta Nuppola
puh. 050-3372856
Teamgym
Roosa Pelkonen
roosa.pelkonen@gmail.com
Laskutus
Pirjo Kauppinen
puh. 050-3778776
Akrobatiavoimistelu
Sanni Suominen
Kahvila
Taru Lehtinen
puh. 045-1128816
Trampoliinivoimistelu
Henna-Riina Nurmi
henna.nurmi@starjump.fi
Sähköpostit muotoa
etunimi.sukunimi@tampereenvoimistelijat.fi
2
Sisällys
2
Puheenjohtajan palsta
”Teoria käytäntöön”
3
4-5
Sisällys
Voimistelukoulut
”Voimistelukoulussa jokainen lapsi saa
kehittyä ja onnistua”
”Kauneinta maailmassa on lapsen aito hymy”
6
Harrastekalenteri
7
8
9
Esivalmennusryhmät
”Esivalmennusryhmistä lisää haastetta treeniin”
Ammattivalmentaja Maija Kyllönen
”Timanttinilkat ja rusinapeput”
Valmentajaseminaari
”Joukkuehenki kantaa pitkälle”
10
Valmennusjärjestelmä
11
Mediakoulutus
”Tampereen Voimistelijoiden
valmennusjärjestelmä uudistuu”
12-13
TAMPERE: Hämeenkatu 12, Koskikeskus, Sokos, Prisma Kaleva,
Prisma Koivistonkylä, Prisma Lielahti, Prisma Linnainmaa.
KANGASALA: Prisma. LEMPÄÄLÄ: Ideapark. NOKIA: Välikatu 21.
Bonusta
S-Etukortilla
Sokoksen ja Prisman
myymälöistä.
14-15
”Miten välttää pahimmat mokat TV-haastattelussa?”
Naisten telinevoimistelu
”Kolme voimistelee, kaksi huoltaa ja kannustaa”
Joukkuevoimistelu
”Minetit uusi MM-hopeamitalinsa”
16-17
Rytminen voimistelu
”Rytmisen voimistelun välineet esittelyssä”
”Tikkasen tavoitteena Rio 2016”
18
Trampoliinivoimistelu
19
Akrobatiavoimistelu
20-21
Teamgym
22
Oneteam Italiassa
”Tampereen trampoliinivoimistelijat saavuttivat
ensimmäiset SM-mitalinsa”
”Akrobatiavoimistelijat onnistuivat ensimmäisessä
ulkomaankilpailussaan”
23 Mainio päivä työmaalla
”Tampereen Voimistelijat vahvasti mukana
teamgymin EM-kisoissa”
Kahvila Voikkari ja lihashuolto
”Ikurin liikuntahallilta saa maukasta lounasta ja
tuoretta munkkia”
”Oikeanlaisen lihashuollon merkitys”
www.cramo.fi
facebook.com/cramofinland
3
Voimistelu ei aina ole helppoa vaan joskus täytyy oikein pinnistellä.
Lopulta onnistuminen on sitä hauskempaa, mitä kovemmin sen eteen
on tehnyt töitä.
Voimistelukouluissa harjoitellaan paljon voimaa, notkeutta ja ketteryyttä.
Kaverukset Niklas Aykan (ylhäällä) ja Matias Nuppola (alla) oppivat voimistelussa monta uutta liikettä. Hiki
tuli ja
hauskaa oli.
Voimistelukoulussa jokainen lapsi saa kehittyä ja
onnistua
Harjoituksissa on leikki jatkuvasti mukana,
joten motoriikan sekä fyysisten ja sosiaalisten
taitojen kehittäminen tuntuu hurjan hauskalta.
Nina Aykan oppi päälläseisonnan ihka ensimmäisellä voimistelutunnillaan. Ohjaaja Susanna Ahonen opetti, mihin asentoon pää ja kädet
laitetaan ja miten vatsa, peppu ja jalat pidetään tiukkana.
4
Tyypillinen voimistelukoulutunti
alkaa alkupiirillä, jossa käydään läpi
kuulumisia ja hieman tutustutaan
muihin voimistelijoihin ja ohjaajiin,
sekä kerrataan salin säännöt.
– Trampalla saa olla vaan yksi
kerrallaan, nelivuotias Matias Nuppola komentaa kaveriaan.
Energisille lapsille Ikurin liikuntahallin voimistelusali on paratiisi
kaikkine patjoineen, tankoineen
ja trampoliineineen. Salissa saa
juosta, kiivetä, hypätä, roikkua,
kieppua, pyöriä ja leikkiä. Lapset
tietävät hyvin myös sen, mitä voimistelusalissa ei saa tehdä.
– Ei saa kiusata, kuuluu vastaus
fiksujen lasten suusta.
Aloituksen jälkeen alkaa varsinainen toiminta. Tällä kertaa liikkeelle
lähdetään banaanihipan muodossa. Pian vaihdetaan siltahippaan,
jossa tuleekin jo lapsille uusia liikkeitä ja hieman haastetta.
– Onpas upea silta, ohjaaja kommentoi Nina Aykanin siltaa.
Alkuleikeistä siirrytään perusvoimisteluun mielikuvien kautta.
Karhut, mittarimadot ja krokotiilit
ovat voimistelusalin arkipäivää.
Aasinpotkuissa läheltä katsoen voi
jo nähdä, kuinka poikien ja tyttöjen otsalla kimaltelee hikipisaroita.
Salin toiselle laidalle kuitenkin näkyvät ensimmäisenä lasten hymyilevät kasvot. Tällä kertaa kuperkeikkakin onnistui!
Telineiltä voimaa ja tasapainoa
Lämmittelyn jälkeen vuorossa on
temppurataa tai johonkin telineeseen syventymistä. Tänään ohjel
Viivi Karivieri (vas.), Ringa Reiman ja Susanna Ahonen ohjaavat Tampereen Voimistelijoiden voimistelukouluja.
”Kauneinta maailmassa
on lapsen aito hymy”
Voimistelunohjaajat Viivi Karivieri, Susanna Ahonen ja Ringa
Reiman nauttivat työstään lasten
parissa.
– Voimistelukoulujen ohjaamisessa parasta on se välitön palaute
minkä lapsilta saa. Lasten onnistumisen kokemukset ja riemun kiljahdukset jäävät auttamattomasti
sydämeen, Ahonen sanoo.
Karivieri ja Reiman ovat Ahosen
kanssa samaa mieltä. Reiman rakastaa sitä iloa, mikä lapsissa loistaa, kun he huomaavat kehittyvänsä ja onnistuvat uusissa liikkeissä.
– Se että joskus saa lapselta halauksen ja kokee olevansa tärkeässä
asemassa aikuisena vaikuttajana,
tuntuu erityisen hyvältä, Karivieri
kertoo.
Koko kolmikko arvostaa myös
sitä, kun lapset, vanhemmat ja seura luottavat heihin ohjaajina. Silloin
on helppo olla oma itsensä.
– Minulle työ lasten liikunnan
parissa on yksi toteutunut toiveeni,
Karivieri sanoo.
Liikunnasta ammatti
Karivieri, Ahonen ja Reiman suorittavat ohjausten ja muun seuratyön ohessa liikunta-alan tutkintoja
oppisopimuskoulutuksena.
Koulutus toteutetaan yhteistyössä
Varalan urheiluopiston ja Tampereen Voimistelijoiden kanssa.
Seuran junioripäällikkö Maarit
Petäjämäki ehdotti Ahoselle oppisopimuskoulutusta jo muutama
vuosi sitten pantuaan merkille tämän luontaiset ohjaustaidot voimistelukouluissa. Kiinnostus heräsi
pikkuhiljaa ja nyt Ahonen tuntee
olevansa juuri oikeassa paikassa.
– Ehkä olikin hyvä maistella ajatusta koulutuksesta muutama vuosi, sillä nyt olen varma, että tein
oikean päätöksen. Voimistelun ja
monipuolisen liikunnan ohjaaminen on niin mun juttu!
Taustat tanssista jalkapalloon
Jokaisen oppisopimuksella liikunta-alan tutkintoa suorittavan
tie Tampereen Voimistelijoihin on
ollut erilainen. Ahosella on pitkä
tanssitausta baletin ja discotanssin
parista. Karivieri puolestaan on hikoillut enemmän pallojen kanssa
pelatessaan tennistä ja koripalloa.
Reimanin lajivalinta murrosiässä
oli jalkapallo. Kaikille on kuitenkin
yhteistä kaikesta liikunnasta nauttiminen. Voimistelu onkin upean
monipuolista yleisliikuntaa, jonka
ohjaamisesta kolmikko on innoissaan.
Kaverukset Niklas Aykan (ylhäällä) ja Matias Nuppola (alla) oppivat voimistelussa monta uutta liikettä. Hiki
tuli ja
hauskaa oli.
mistoon kuuluvat puomi ja rekki.
– Ei saa pitää kiinni, komentaa
varovaisin askelein korkeaa puomia
etenevä nelivuotias.
Ohjaaja ei ota kiinni, mutta kulkee aivan vieressä ja on koko ajan
valmiina nappaamaan pienokaisen
syliinsä. Apua ei kuitenkaan tarvita
vaan pieni pääsee puomin päähän
asti omin avuin. Seuraavalla kierroksella askeleet ovat jo rohkeammat ja varmemmat. Itse tekeminen
on lapsille tärkeää, vaikka välillä
hieman jännittääkin.
Isommat lapset uskaltautuvat kävelemään puomia takaperin ja nostelemaan jalkojaan korkealle.
Rekillä kokeillaan roikkumista
ja leuanvetoa. Aivan omin voimin
leuka ei vielä tangon yläpuolelle
nouse, mutta onneksi ohjaaja on
valmiina avustamassa.
Silloin tällöin voimistelukoulussa
pompitaan trampoliinilla tai ilmavolttiradalla.
Rekillä roikkuminen vaatii voimaa.
Lopuksi vuorossa on venyttelyt
ja loppurivi upeassa ojennuksessa.
Tavataan taas ensi kerralla voimistelukoulussa!
Ringa Reiman opettaa Matias Nuppolalle takaperin kuperkeikan oikeaa
tekniikkaa.
5
VOIMISTELUKOULUT
Voimistelukoulut,
Ikurin liikuntahalli
Voimistelukoulut,
Ratinan stadion
3-4-vuotiaiden ryhmät
8-13-vuotiaiden ryhmä VAIN POJILLE
tiistaisin kello 17.00-17.45
torstaisin kello 17.30-18.15 TÄYNNÄ
perjantaisin kello 17.45-18.30
lauantaisin kello 9.30-10.15
maanantaisin kello 17.45-18.45
keskiviikkoisin kello 17.15-18.00
torstaisin kello 16.30-17.30
11-15-vuotiaiden ryhmä
Koululaisten iltapäiväryhmät
keskiviikkoisin kello 18.00-18.45 TÄYNNÄ
5-7-vuotiaiden ryhmä VAIN POJILLE
3-5-vuotiaiden päiväryhmä
tiistaisin kello 17.45-18.30 TÄYNNÄ
torstaisin kello 18.15-19.00 TÄYNNÄ
Avoin temppuilu perheille
ma 19.15-20.15 Ratinan stadion
Koululaisten iltapäiväryhmä
tiistaisin kello 10.00-12.00,
mahdollisuus lounaaseen
Voimistelukoulut,
erikoistuneet ryhmät
Oheisharjoitteluryhmä
muiden lajien harrastajille
Joukkuevoimistelu
4-6-vuotiaille to 16.30-17.30 Ikurin liikuntahalli
Rytminen voimistelu
Matalan kynnyksen
kuperkeikkaryhmä
yli 7-vuotiaille ti 16.30-18 Ikurin liikuntahalli
6-10-vuotiaille la 13.00-13.45 Ratinan stadion
Voimistelukoulut,
koulujen salit
Pispalan koulu
Hallilan koulu
3-5-vuotiaat ma 17.00-17.45
6-10-vuotiaat ma 17.45-18.45
3-4-vuotiaat pe 17.00-17.45 TÄYNNÄ
5-7-vuotiaat pe 17.45-18.30
Leinolan koulu
Annalan koulu
3-4-vuotiaat ti 17.40-18.25 TÄYNNÄ
3-4-vuotiaat la 9.30-10.15
5-7-vuotiaat la 10.15-11.00 TÄYNNÄ
8-12-vuotiaat la 11.00-12.00
Nokian koulu
Vuorentaustan koulu
3-4-vuotiaat ke 17.30-18.15
5-7-vuotiaat ke 18.15-19
8-12-vuotiaat ke 16.30-17.30
3-4-vuotiaat la 10.00-10.45
5-7-vuotiaat la 10.45-11.30
8-12-vuotiaat la 11.30-12.30
Trampoliinivoimistelukoulut
Kaikki trampoliinivoimistelun ryhmät harjoittelevat Ikurin liikuntahallilla.
Yli 10-vuotiaiden ryhmät
lauantaisin 9.45-10.45
perjantaisin kello 15.30-16.30 TÄYNNÄ
perjantaisin kello 17.00-18.00 TÄYNNÄ
lauantaisin kello 10.15-11.15 TÄYNNÄ
7-10-vuotiaiden jatkoryhmä
Yli 8-vuotiaiden ryhmä
Esivalmennusryhmät
Harjoitukset 2 x vko
HATTIVATIT (2009-2010-syntyneet)
TIUHDIT (2006-2008-syntyneet)
Ratina keskiviikkoisin kello 15.30-16.45 ja
Ratina perjantaisin kello 16.15-17.15
Toinen viikottainen harjoitus käydään
omassa voimistelukouluryhmässä.
Yli 12-vuotiaiden ryhmä
HOSULIT (2010-syntyneet)
Ikuri tiistaisin kello 18.00-18.45 ja
Yli 10-vuotiaiden jatkoryhmä
Aikuisten ryhmä
VIUHDIT (2007-2009-syntyneet)
Ikuri tiistaisin kello 16.45-18.00 ja perjantaisin kello 17.15-18.30
Annalan koulu lauantaisin kello 12.15-13.30
NIPSUT (2003-2006-syntyneet)
Ikuri tiistaisin kello 18-20 ja torstaisin 17-19
HIPSUT (2002-2005 -syntyneet)
Ratina maanantaisin kello 16-17.30 ja
Annalan koulu lauantaisin kello 13.30-15.00
NUORET (1999-2002-syntyneet)
Ikuri tiistaisin kello 18.45-20.45 ja
Tarkemmat tiedot ja ryhmiin ilmoittautuminen:
6
Charlotta Kajamäki on juuri aloittanut esivalmennusryhmässä. Suosikkiliikkeet ovat silta ja karhunkävely. Voimistelussa hauskaa on uusien liikkeiden oppiminen ja leikkiminen.
Esivalmennusryhmistä lisää
haastetta treeniin
Esivalmennusryhmät on tarkoitettu lapsille, jotka ovat kiinnostuneet harjoittelemaan enemmän ja
tavoitteellisemmin kuin voimistelukouluissa. Harjoituksia on kaksi
kertaa viikossa ja niissä pääpaino
on vahvassa perusvoimistelussa ja
fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä.
– Harjoittelu on leikinomaista,
kuten voimistelukouluissakin, kertoo Tampereen Voimistelijoiden junioripäällikkö Maarit Petäjämäki.
Luonnollisesti nuorimpien eli
4-vuotiaiden esivalmennusryhmän
toiminta on leikki-ikäisille sopivaa
jumppailua. Ikätason noustessa
myös tyyli hieman muuttuu.
– Mutta yhtä lailla yli kymmenvuotiaidenkin ryhmissä leikitään,
Petäjämäki sanoo.
Kaikissa esivalmennusryhmissä
pääpaino on joka tapauksessa voimistelussa ja siinä kehittymisessä.
Esivalmennusryhmän
tavoitteet saavutettuaan voimistelija
voidaan valita eri voimistelulajien
valmennusryhmiin ja sitä kautta
kilparyhmiin. Siirtyminen valmennusryhmään tapahtuu valmentajan päätöksellä joustavasti kauden
aikana.
– Pakko ei ole siirtyä vaan esivalmennusryhmässä voi harrastaa voimistelua tavoitteellisesti.
Ryhmissä vielä paikkoja
Lapsi ja vanhemmat arvioivat,
milloin voimistelija on valmis esivalmennusryhmään. Ilmoittautuminen tapahtuu nettilomakkeella.
Minttu Mikkola tietää, että hyvä voimistelija pitää jalat suorina ja nilkat
ojennettuina. Minttu haluaisi oppia päälläseisonnan ja käsinseisonnan.
Esivalmennusryhmien pääsyvaatimukset
Yleiset taidot
Lajitaidot
osaa toimia osana liikuntaryhmää
kuperkeikka eteenpäin
osaa kuunnella ja noudattaa annettuja ohjeita
kuperkeikka taaksepäin alamäkeen
antaa muille voimistelurauhan
silta
tunnistaa ja tietää voimistelun perusliikkeitä
niskaseisonta
hallitsee motoriset perustaidot ikätasollaan
keinunnat eri suuntiin
on kiinnostunut voimistelusta ja oppimisesta
riipunta kädet koukussa
osallistuu harjoituksiin säännöllisesti
erilaiset hyppelyt
Tässä on juuri lähdössä Anniina Jokelan ihka ensimmäinen ilman avustusta suoritettu kiintopyörähdys. Se meni upeasti ympäri!
on ahkera
7
Timanttinilkat ja rusinapeput
Ammattivalmentaja Maija Kyllönen vaihtoi
Turusta Tampereelle - seuraan, jossa on ammattimaista toimintaa ja suunta tulevaisuuteen.
Valmentaja Maija Kyllönen
on tehnyt nyt puoli vuotta töitä 5-7-vuotiaiden Minien kanssa.
Aiemmin voimistelijat ovat harrastaneet voimistelua jonkin aikaa voimistelukoulussa tai muussa ryhmässä. Ohjattua toimintaa
tärkeämpää kuitenkin on lasten
yleinen liikunnallisuus eli pyöräily, uiminen, kiipeäminen ja ennen
kaikkea lasten ihan tavalliset perinteiset pihaleikit.
– Ylipäätään Minit ovat liikkuvia
ja energisiä tapauksia, Kyllönen
kertoo.
Harjoittelu alkaa aivan perusasioista eli seisomisesta, kävelemisestä ja ojennuksista. Temput
tulevat sitten aikanaan ja vieläpä
paljon helpommin, kun pohja on
tehty huolellisesti.
– Ensin opetellaan näyttämään
hyvältä ja tyylikkäältä, Kyllönen selventää.
Voimistelu-uran
alkuvaiheessa pääpaino on perusvoimistelun
puhtauden lisäksi fyysisissä ominaisuuksissa. Voimaa ja liikkuvuutta kehitetään jokaisessa harjoituksessa. Puolen vuoden harjoittelun
jälkeen voimaa on jo hieman tullutkin.
– Parhaimmat tytöt tekee jo 20
leuanvetoa, Kyllönen sanoo ylpeänä voimistelijoistaan.
Myös köyttä pitkin kiivetään sujuvasti ja spagaatit sekä sillat onnistuvat. Kehitys on ollut hienoa, mutta paljon on vielä harjoiteltavaa.
Kippikässäri kaiken pohjana
sillään ja vielä harvempi osaa pitää
asennon puhtaana ja suorana.
– Hartiakulma suorana, korvat
piilossa, pää käsien välissä, silmät
kurkistaa sormiin, lantio suorana,
peppu piukkana, polvet ja nilkat
ojennettuina, Kyllönen antaa tulla
puhtaan käsinseisonnan vaatimuksia.
Tätä harjoitellaan – ja paljon. Nojapuusarjojen perusta on kippikässäri eli kipistä nousu käsinseisontaan. Nojapuut taas tukevat kaikkia
muitakin telineitä.
– Kun voimistelija on hyvä nojapuilla, on voimistelu helpompaa
kaikilla muilla telineillä, Kyllönen
selvittää.
Voimistelu osana elämää
Kyllönen näkee jo hyvin nuoresta voimistelijasta, että tästä voisi
jonain päivänä tulla jotain. Tie on
kuitenkin pitkä.
Vaikka vain harva yltää koskaan
huipulle asti, saa jokainen voimistelija ainakin Kyllösen valmennuksessa saman ”kovan koulun”. Siinä
voimistelijat oppivat, että voivat
saavuttaa asioita tekemällä töitä
niiden eteen.
Myös voimistelun kautta saadut
ystävät säilyvät usein läpi elämän.
Yhdessä harjoittelemisen kautta
oppii tuntemaan toisen ihmisen
perusteellisesti.
– Voimisteluystävä on nähnyt sinut sekä silloin, kun olet ollut vahvimmillasi että kaikkein heikoimpana hetkenä, Kyllönen kertoo.
Käsinseisonta on liike, joka toistuu eri muodoissa jokaisella telineellä. Aika harva osaa seistä kä-
Maija Kyllönen
Syntyi 2.1.1984 Turussa.
Aloitti voimistelun 6-vuotiaana.
Siirtyi voimistelijasta valmentajaksi 16-vuotiaana.
Muutti Tampereelle syyskuussa
2013.
Naisten telinevoimistelun päätoiminen ammattivalmentaja.
Nuorten maajoukkuevalmentaja.
Maija Kyllönen muistuttaa Matilda Sulkasta hyvästä ryhdistä.
L OT TA N U P P O L A
Harjoitus tuottaa tulosta, kun Minien pressit alkavat pikkuhiljaa pysyä.
8
Isompien ryhmässä voimistelevan Camila Roselin käsinseisonta nojapuilla
nousee jo hyvään asentoon.
Valmentajien jatkuvan kehityksen kannalta on tärkeää saada keskustella yhdessä ja kuulla myös muista lajeista.
Joukkuehenki kantaa pitkälle
Tampereen voimistelijoiden valmentajaseminaarissa vertailtiin amerikkalaista ja suomalaista voimistelukulttuuria.
Paljon opittiin myös taitoluisteluvalmentajalta.
Yhdysvalloissa yliopistojen voimistelujoukkueilla on kova kilpailu
keskenään. Joukkueiden sisällä sen
sijaan ei kilpailla vaan hyvää joukkuehenkeä korostetaan ja vahvistetaan yhteisellä tekemisellä ja vaikkapa tiimivaatteilla.
Sekä Suomessaa että Yhdysvalloissa voimistellut Annamari
Maaranen-Hincks muistelee, miten myös Suomessa harjoitellessa
omat treenikaverit olivat rakkaita
ja tärkeitä.
– Mutta sitten vanhempana suurin osa muista ikäisistäni voimistelijoista lopetti ja harjoittelin paljon
kahdestaan valmentajani eli Igorin
kanssa, Maaranen-Hincks kertoo.
Yleisö naurahtaa tietäväisesti.
Igor Cherepov on kaikkien silmissä arvostettu valmentaja, mutta
valmentajat ymmärtävät myös
treenikavereiden merkityksen voimistelijoille. Ilmeisesti Cherepovia
ei voi laskea treenikaveriksi, vaikka
valmentajana onkin yksi parhaista.
– Tuntui, että juuri se perhehen-
ki ja muut voimistelijat auttoivat
jaksamaan vaikeiden vaiheiden yli
ja jatkamaan voimistelua, Maaranen-Hincks sanoo.
Hän arvelee, ettei olisi Suomessa
jatkanut voimistelua yhtä pitkään
kuin Yhdysvalloissa teki. Tähän
asiaan valmentajat haluavatkin
paneutua ja toimia niin, että mahdollisimman moni voimistelija jatkaisi uraansa pitkälle aikuisuuteen.
Tähän haasteeseen ovat tarttuneet
yhteistyössä valmentajat, seura,
Voimisteluliitto ja Tampereen urheiluakatemia. Tällä hetkellä tilanne vaikuttaa lupaavalta.
Kilpailuissa vain onnistumisia
Toisena erityisen positiivisena asiana Yhdysvalloissa Maaranen-Hincks koki suoritusvarmuuden, joka oli aivan toista luokkaa
kuin mihin hän oli Suomessa tottunut. Käytännössä tämä edellytti
sarjojen helpottamista niin paljon,
että kilpailuissa ne onnistuivat aina.
– Ennen jokaista kilpailua tiesin
jo etukäteen, että onnistun, Maaranen-Hincks kuvailee.
Tämä teki kilpailemisesta mukavampaa. Esimerkiksi puomilta putoamiseen liittyvät pelot vähenivät
merkittävästi. Ajan kanssa sarjoja
myös vaikeutettiin.
Kilpailuihin valmistautuminen oli
aivan oma prosessinsa. Keskittymistä tehtiin joukkueena ja psyykkiseen puoleen panostettiin selvästi enemmän.
Yhteistyö vie eteenpäin
Urheilun psyykkinen puoli korostui myös taitoluisteluvalmentaja
Maaret Siromaan puheenvuorossa. Siromaa kertoi suomalaisen
taitoluistelun menneen huimasti
eteenpäin, kun valmentajat uskaltautuivat tekemään rohkeasti yhteistyötä.
– Maajoukkueen leireillä eri seurojen valmentajat auttavat toinen
toistaan hyvässä hengessä, Siro-
Annamari Maaranen-Hincks
Syntyi 24.10.1986 Tampereella.
Voimisteli Tampereen Voimistelijoissa Igor Cherepovin ja Riitta
Taipaleen valmennuksessa.
Voitti neliottelun suomenmestaruuden vuosina 2005 ja 2006.
Saavutti olympiapaikan Pekingiin
2008, mutta ei polvivamman
takia voinut osallistua.
maa kertoo.
Maajoukkueessa on eniten Tapparan taitoluistelijoita, joten Siromaa on varmasti enimmäkseen
antava osapuoli. Silti hän kehuu ja
arvostaa myös muiden seurojen
ammattilaisia ja heidän vinkkejään.
Valmentajana Siromaa on halunnut kehittyä jatkuvasti. Parhaina tilaisuuksina hän pitää kansainvälisiä
kilpailuja, joissa voi seurata muiden
huippuvalmentajien työtä luistelijoidensa kanssa.
– Minä istun jäähallin katsomossa päivästä toiseen, aamusta
iltaan tarkkailemassa ja tekemässä
muistiinpanoja, Siromaa tunnustaa
ulkomaanmatkojensa tyypillisen
kaavan.
Siromaa kertoo tekevänsä tätä
edelleen ja haluavansa kehittyä
edelleen. Hänellä on takanaan jo
37 vuotta valmentajana, joiden aikana hänen valmennettavansa ovat
voittaneet lukemattoman määrän
mitaleita kotimaassa ja kansainvälisesti.
Huippuseura paremmaksi
Valmentajaseminaarin yksi osio
oli ryhmätyö, jossa valmentajat saivat pohtia keinoja seuran kehittämiseksi. Näitä nousikin esille pitkä
lista ja montaa ideaa on tarkoitus
lähteä viemään eteenpäin.
Yksi ajatus oli hyödyntää entistä
enemmän menestyneiden voimistelijoiden esikuvana oloa. Esimerkin voima toteutuu jo jonkin verran, kun Suomen huiput treenaavat
samoissa tiloissa voimistelu-uransa
alussa olevien voimistelijoiden
kanssa. Enemmänkin haluttaisiin
kuitenkin tehdä.
Syksyn mittaan valmentajat ja
muu seuraväki pohtivat tämän ja
muiden ideoiden eteenpäin viemistä.
Maaret Siromaa
Finaalipaikkoja maailmancupeissa ja universiadeissa. Pohjois-Euroopan mestaruuskilpailuista
mitaleita.
taaksepäin. Maaranen onnistui ”Maarasessa” Melbournen
MM-kilpailuissa, minkä jälkeen
liike virallistettiin.
Maaranen teki historiaa vuonna 2005, kun hänen mukaansa
nimettiin virallinen liike ensimmäisenä suomalaisena naistelinevoimistelijana. ”Maaranen”
on puomilla ylöstulo, jossa
liike aloitetaan puolella voltilla
Maaranen lähti urheilustipendiaattina Yhdysvaltoihin, Denverin
yliopistoon voimistelemaan ja
opiskelemaan psykologiaa.
Erikoistuu urheilupsykologiaan ja
valmentaa Yhdysvalloissa.
Tapparan taitoluistelijoiden
päävalmentaja.
Valmentanut 37 vuotta.
Valmentanut yhdessä aisaparinsa Susanna Haaralan kanssa
Kiira Korven neljästi suomenmestariksi ja kolmesti EM-mitaleille.
Kehittänyt Tapparan taitoluistelutoimintaa määrätietoisesti ja
tehnyt seurasta maan menestyneimmän.
Valmentaa useita maajoukkueessa luistelevia urheilijoita.
9
valmennusjärjestelmä uudistuu
Jotta seuran kehitys ei pysähdy,
pitää välillä istua alas ja suunnata katseet sekä menneeseen että
nykyiseen toimintaan. Pohdimme
aika-ajoin, toimiiko vanha järjestelmä vai tarvitaanko joiltain osin
kehitystä ja muutosta. Me Tampereen Voimistelijoissa haluamme antaa jokaiselle voimistelijalle
mahdollisuuden kulkea eteenpäin
omaa voimistelijan polkuaan.
Uudet upeat tilat Ikurin liikuntahallilla ovat yksi tärkeä tekijä, joka
on saanut aikaan tarpeen muutokselle.
Tämän vuoden uudistukset ovat
taitoryhmien muuttuminen esivalmennus- ja valmennusryhmiksi ja
muutaman kilpalajin valmennusjärjestelmien kehittäminen.
Valmennusjärjestelmämme on
laadittu voimistelijalähtöisesti. Se
alkaa voimistelukoulusta ja jatkuu
kohti eri lajien kilpatoimintaa.
Voimistelukoulu on tarkoitettu
kaikille. Toimintaa on kolmevuotiaista lapsista ylöspäin kaiken ikäisille ja tasoisille harjoittelijoille. Kuperkeikka-ryhmissä voimistellaan
pienemmissä ryhmissä huomioiden osallistujien erityiset haasteet.
Jos voimistelijalla on kiinnostusta
harjoitella enemmän ja tavoitteellisemmin, voi hän taitojen karttuessa siirtyä esivalmennusryhmään.
Esivalmennusryhmissä harjoitellaan kaksi kertaa viikossa ja niissä
voimistelija odotetaan osaavan voimistelun perusasioita ja -liikkeitä.
Esivalmennusryhmästä on mahdollista nousta edelleen valmen-
osallistumaan myös kilpailuihin.
Kilparyhmien toimintaa ohjaavat
sekä kansainvälisen että kansallisen voimisteluliiton valmennus- ja
kilpailujärjestelmät sekä eri voimistelulajien säännöt.
Tampereen Voimistelijoilla on
huippuseurastatus ja haluamme
sitä viedä edelleen eteenpäin. Seuramme on ollut edelläkävijä voimis-
telun valmennusjärjestelmän kehittämisessä. Onneksi seurallamme
on mahdollisuus tarjota voimistelua eri lajeissa sekä huippuvoimistelussa että harrastepohjalta.
Riitta Taipale
toiminnanjohtaja
Esimerkki joukkuevoimistelun
valmennusjärjestelmästä
Ohjaajien kouluttamiseen
panostetaan
Seuran tavoitteena on kiinnittää
huomioita motivoituneisiin, osaaviin, sitoutuneisiin ja oman roolinsa
seurassa ymmärtäviin ohjaajiin.
Kouluttaminen on yksi tärkeä
keino motivoimiseen. Jokainen
seuramme ohjaaja käy vähintään
Voimisteluliiton taso I koulutukseen liittyvän Jumppakouluohjaajakoulutuksen.
Ohjaajia kannustetaan kouluttautumiseen ja seuramme pyrkii
järjestämään erilaisia koulutusseminaareja seuran sisällä. Tieto-taitoa kun on omasta takaa huomattavan paljon.
Voimistelukoulu ja esivalmennusryhmät ovat yhtä kuin sen ohjaaja. Ohjaajien tiedot ja taidot saadaan samalle tasolle koulutuksella
ja pyrkimällä siihen, että ohjaajien
työolosuhteet ovat mahdollisim-
nusryhmiin ja kilparyhmiin. Jokaisella voimistelulajilla on oma
järjestelmänsä, miten valmennusryhmään pääsee ja miten siellä edetään kilparyhmiin ja mahdollisesti
aina huippuvoimisteluun saakka.
Pääsääntöisesti valmennusryhmiin
valitaan noin 5-8-vuotiaita voimistelijoita ja valmennusryhmistä edetään suoraan kilparyhmiin.
Suuntana jokaisessa lajissa on se,
että voimistelija etenee ryhmästä seuraavaan omien taitojensa ja
oman motivaationsa mukaisesti.
Telinevoimistelussa, joukkuevoimistelussa ja rytmisessä voimistelussa huipulle tähtäävien voimistelijoiden on mahdollista päästä
harjoittelemaan ammattivalmentajien ohjauksessa jo ensimmäisestä
valmennusryhmästä alkaen. Tarjolla on myös ryhmiä, joissa vaatimustaso on hieman matalampi, mutta
voimistelijat harjoittelevat useamman kerran viikossa ja pääsevät
man tasapuoliset riippumatta paikasta, jossa he ryhmäänsä ohjaavat. Voimistelukoulussa opitaan
samat liikkeet joka puolella Tamperetta.
Tasoeroja voimistelukouluryhmien väliltä poistetaan luomalla
järjestelmä, jossa uusi ohjaaja voi
toimia ryhmän vastuullisena ohjaajana vasta osoitettuaan omaavansa
siihen tarvittavat kyvyt ja taidot.
Yhteisillä suunnitelmilla ja tavoiteliikkeillä helpotetaan ohjaajien
tuntisuunnittelua ja varmistetaan
voimistelukoulujen tasalaatuisuus.
Voimistelukilpailut
harrastevoimistelijoille
Seurakilpailu on Tampereen
Voimistelijoiden oma harrastevoimistelukilpailu. Kilpailuun voivat
osallistua kaikki halukkaat esivalmennusryhmäläiset.
Seurakilpailu järjestetään Ikurissa sunnuntaina 30.11.2014.
Seurakilpailuissa on neljä kilpailusuoritusta, joista voimistelija voi
valita ne, joihin osallistuu. Suoritukset ovat: permanto, hyppy, puomi ja rekki/nojapuut. Suoritukset
muodostuvat pakollisista ja vapaavalintaisista liikkeistä. Kilpailussa
noudatetaan Tampereen Voimistelijoiden seurakilpailujen sääntöjä ja
arviointia.
Kilpailuiden ikäluokat vahvistetaan ilmoittautumisten perusteella.
Kilpailusuorituksista asetetaan
10
järjestykseen ikäluokittain kolme
parasta. Kaikki osallistujat saavat
suorituksestaan arvioinnin.
Taulukossa joukkueen nimen perässä sulkeissa viikoittainen harjoitusmäärä.
Veronika Vuosjoki (vas.) pääsi harjoittelemaan TV-haastattelua toimittaja Marika Ahon ja kuvaajan kanssa.
Miten välttää pahimmat mokat TV-haastattelussa?
Edustusurheilijat pohtivat ja harjoittelivat, miten olla esillä mediassa
Tampereen Voimistelijat järjesti edustusurheilijoilleen mediakoulutuksen, jossa urheilijat saivat
toimittaja Marika Ahon ja kuvaaja
Janne Vainiomäen opastuksella
pohtia omaa rooliaan mediassa.
Osa urheilijoista pääsi myös harjoittelemaan TV-haastattelua kameran eteen. Urheilijat pitivät tätä
erittäin hyödyllisenä.
– Videolta näki tosi selvästi, jos
oli sanonut tai tehnyt jotain hölmöä, Veronika Vuosjoki kertoo.
Vuosjoki kertoo esimerkiksi aloittaneensa haastattelussa kysymyksiin vastaamisen ensin voimistelun
erikoissanastolla, jota suurin osa
ihmisistä ei ymmärrä.
– Voimistelua sen enempää tuntemattomille ei voi puhua, jägeristä, pellistä ja puikkauksesta. Suurin
osa ihmisistä ei ehkä edes ymmärrä, että keskustellaan nojapuusarjasta, Vuosjoki täsmentää.
Voimistelijat katsoivat omien
haastattelujensa lisäksi muutamia
muiden urheilijoiden televisiohaastatteluja ja analysoivat näitä.
Joukossa oli sekä onnistuneita että
noloja tilanteita.
– Niitä oli tosi hauska katsoa, varsinkin niitä pieleen menneitä, Vuosjoki sanoo.
Vuosjoki kertoo oppineensa,
että haastattelussa on hyvä katsoa
haastateltavaa silmiin ja puhua selkeästi ja rauhallisesti.
– Kuulostaa aika tyhmältä, jos
joka väliin sanoo öö, no, öö.
Positiivisesti esillä
Voimistelijat olivat yhtä mieltä
siitä, että toivoisivat voimistelun
olevan entistä enemmän esillä mediassa. Jokainen toivoisi voivansa
antaa itsestään aidon ja todellisen
kuvan positiivisella tavalla.
Nuoret urheilijat olivat jo aiemminkin pohtineet, millaisia kuvia
itsestään julkaisevat Instagramissa
tai Facebookissa. Harva kuitenkaan
oli tullut ajatelleeksi, että jokainen
edustava kuva tuo voimistelua ja
voimistelijoita tunnetummaksi ja
suositummaksi.
Seuraa Veronika Vuosjokea elokuu Instagramissa
Veronika Vuosjoki on kokenut, joskaan ei kovin aktiivinen Instagramin
käyttäjä. Omia kuvia on kertynyt
jokunen ja myös seuraajia ja seurattavia riittämiin.
Elokuun ajan Vuosjoki julkaisee uuden
kuvan lähes päivittäin ja tätä kautta
kertoo kuulumisistaan kaikille voimistelijan arjesta kiinnostuneille.
Vuosjoen elokuu onkin jännittävää
seurattavaa, sillä voimistelija valmistautuu kuun lopun SM-kilpailuihin. Telinevoimistelun SM-kilpailut
järjestetään 30.-31.8. Espoossa. Siellä
Vuosjoki kilpailee naisten sarjassa
neliottelussa.
Vuosjoen valmennuksesta vastaavat
Igor Cherepov, Irina Zavialova ja
Riitta Taipale.
Veronika Vuosjoki löytyy Instagramista nimellä vezzu.
Mikä on Instagram?
Instagram on ilmainen kuvien jakopalvelu ja sosiaalinen verkosto, jossa
käyttäjät voivat jakaa kuvia, sekä tykätä niistä ja kirjoittaa kommentteja.
Instagram toimii tietokoneella ja
useimmilla älypuhelimilla ja tableteilla.
Koulutukseen osallistui urheilijoita telinevoimistelusta, joukkuevoimistelusta, teamgymistä ja rytmisestä voimistelusta.
11
Kokenut konkari on jälleen kovassa kunnossa
Naisten telinevoimistelun viisinkertainen suomenmestari ja
olympiaedustaja nauttii edelleen
voimistelusta ja kovasta treenistä.
Annika Urvikko edustaa Tampereen Voimistelijoita ja on tavallinen
näky Ikurin liikuntahallilla, vaikka
opinnot ovat vieneet naisen pois
kotikulmilta. Urvikko opiskelee Jyväskylän yliopistossa liikuntapedagogiikkaa.
Liikunnanopettajan työn lisäksi myös hallintopuoli kiinnostaa,
mutta sen puolen opinnot ovat
vasta suunnitteluasteella. Liikuntapedagogiikan opiskelusta valtaosa
vaatii läsnäoloa, joten lukukausien
aikana harjoittelu painottuu Jyväskylään. Siellä Urvikko voimistelee
Anu Stoltin valmennuksessa.
– Vaihtelu on tehnyt minulle hyvää, Urvikko kertoo.
Mitään suuria eroja treenaamisessa ei eri kaupunkien välillä ole,
mutta kokonaisuutena harjoittelusta on tullut monipuolisempaa.
– Ainakin voimatasot ovat parantuneet, kun olen tehnyt erilaista
voimaa.
Perusvoimistelun
puhtautta
Urvikko arvioi parantaneensa kuluneen vuoden aikana. Myös henkisesti hän on pitänyt muutosta
positiivisena asiana.
– Olin ehtinyt pyöriä niin monta
vuotta näissä samoissa piireissä,
Urvikko selittää.
Huonoiksi piireiksi voimistelija ei
missään nimessä näitä edelleenkään väitä vaan matkustaa tuttuun
kotihalliin treenaamaan valmentajansa Igor Cherepovin johdolla aina
kun mahdollista. Kesällä harjoittelu
on tapahtunut pääosin Tampereella, mutta syksyn tullessa painopiste
siirtyy jälleen Jyväskylään.
– Ei ole mitään järkeä tulla tänne
vain yhden reenin takia. Jos on pitkä viikonloppu niin silloin kannattaa lähteä, Urvikko selostaa.
Onnistumiset tuntuvat edelleen hienoilta
Telinevoimistelijaksi 23-vuotias
Urvikko on jo vanha. Itse asiassa
Annika Urvikon permantosarja saa katsojankin nauttimaan voimistelusta.
kotimaan kaikki kilpakumppanit
ovat useamman vuoden nuorempia. Kansainvälisillä kentillä ikähaitari on kuitenkin selvästi suurempi
kuin Suomessa, joten mitenkään
ennenkuulumaton ilmiö 23-vuotias huippuvoimistelija ei ole.
– Mutta kyllä minä jo viime vuoden MM-kilpailuissa vanhimpien
porukassa olin, Urvikko tunnustaa.
Laji ja harjoittelu tuntuvat joka
tapauksessa edelleen hyvältä.
– Ei kaikki päivät niin hehkeitä
ole. Mutta onnistumiset tuntuu
edelleen hienoilta.
Kokemuksesta on monessa
asiassa hyötyäkin. Urvikko tietää
tarkasti, mitä hänen pitää tehdä
päästäkseen hyvään kisakuntoon.
Hän on vuosien varrella oppinut
myös kuuntelemaan omaa kehoaan ja osaa sanoa, koska tarvitsee
vapaapäivän.
– Epävarmoina hetkinä muistan
aiempia onnistumisia ja uskallan
paremmin luottaa omaan tekemiseeni.
Vuosi kerrallaan eteenpäin
si kerrallaan.
Vuoden 2013 MM-kilpailuissa
Urvikko loukkasi nilkkansa kisaa
edeltävässä harjoituksessa ja joutui jättämään kilpailun väliin. Myös
koko 2014 kevätkausi jäi väliin nilkkaa kuntouttaessa.
– Olisin varmaan saanut itseni
johonkin kisakuntoon kevääksikin,
mutta halusin kuntouttaa nilkan
rauhassa.
Nyt jalka alkaa kestää vaativaakin treenaamista ja Urvikon ensimmäinen kilpailu tauon jälkeen on
elokuun lopun SM-kilpailu. Sinne
Urvikko ei ota kovia tavoitteita,
koska kyseessä on ensimmäinen
kilpailu pitkään aikaan.
– MM-kilpailuissa haluaisin tietysti päästä kisaamaan, Urvikko
sanoo.
MM-kilpailut ovat lokakuun alussa Kiinassa. Vuoden päästä olevat
universiadit kiinnostavat Urvikkoa
myös kovasti. Ja eihän seuraaviin
olympialaisiinkaan ole enää pitkä
aika.
– Mutta vuosi kerrallaan näitä
on tässä vaiheessa voimistelu-uraa
ajateltava, Urvikko sanoo.
Urvikon pitkän tähtäimen tavoitteena olivat Lontoon olympialaiset,
joissa hän suoritti lähes ehjät sarjat
ja edusti Suomea tyylikkäästi. Sen
jälkeen voimistelu on jatkunut vuo-
Nuori tähti Anna Fihlman
J U L I A M E LTO R A N TA
Permanto on nojapuiden ohella
Anna Fihlmanin vahvin teline.
12
Anna Fihlman on yksi Tampereen Voimistelijoiden nuorista lupauksista. Rippikouluikäinen Fihlman voitti tänä vuonna junioreiden
suomenmestaruuden nojapuilla ja
oli neliottelussa toinen. PM-kilpailuista tuli pronssia.
Fihlman edusti Suomea myös
EM-kilpailuissa toukokuussa.
– Erityisesti ehjään puomisarjaan olen tyytyväinen, Fihlman
kertoo.
Voimistelussa Fihlman nauttii
eniten uuden oppimisesta ja ystävistä. Toisinaan ystävien tuki tulee
tarpeeseen.
– Kaikkein ikävintä on toistuva
epäonnistuminen, Fihlman kertoo.
Näitä epäonnistumisia ehti tulla
monen monta, kun Fihlman harjoitteli nojapuilla jäger-irrotusta.
Nyt hän tekee sen nojapuusarjas-
saan, mikä on 15-vuotiaalle erittäin
harvinaista.
– Se on vaikein liike, minkä
osaan, Fihlman kertoo.
Syksyn aikana Fihlman haluaa
oppia lisää uusia, vaativia liikkeitä.
Suunnitteilla on jo, että eri telineiden sarjoihin lisätään tuplavoltteja.
Voimistelijasiskokset Emilla (vas.), Neela ja Lila Pirilä kotipihallaan
äitinsä
Ninan ja isänsä Heikin kanssa. Koirat Nasta (vaalea) ja
Nitro osaavat myös hienoja temppuja.
Kolme voimistelee, kaksi huoltaa ja kannustaa
Pirilän perheen arki pyörii voimistelun ympärillä kesät ja talvet. Onneksi
voimisteluhallille on vain 10 minuutin matka kotoa Pirkkalasta.
Pirilän perheeseen kuuluu isä
Heikki, äiti Nina ja kolme tyttöä.
Lila (10v), Neela (9v) ja Emilla (7v)
ovat jokainen aloittaneet voimistelun jo kolmivuotiaina.
Lila aloitti liikuntaleikkikoulussa,
jossa tykkäsi erityisesti kuperkeikoista ja roikkumisesta.
– Kun muut lapset menivät littaa, Lila vetäytyi syrjään, äiti Nina
muistelee.
Vanhemmat arvelivat, että voimistelu voisi olla sopiva laji tyttärelle, koska siinä saa tehdä juuri
niitä asioita, joista lapsi tuntui eniten nauttivan. Valinta osui nappiin.
Pikkusiskot ovat osanneet sitten itse kysellä, koska he pääsevät
voimisteluun ja vanhemmat ovat
vieneet heti, kun ikää on ollut tarpeeksi.
Kaikki kolme tyttöä voimistelevat tällä hetkellä Natalian Takshee-
van valmentamissa kilparyhmissä
ja harjoittelevat paljon ja tavoitteellisesti.
Aikataulutettua arkea
Tavallinen arkipäivä Pirilän perheessä on tarkkaan aikataulutettu.
Lapset syövät koulun jälkeen välipalat vuoron perään, usein autossa matkalla harjoituksiin. Lilan ja
Neelan harjoitukset ovat yleensä
jo iltapäivällä.
– Heikin kanssa sanotaan moikat
puoli viideltä tuossa ovella, Nina
naurahtaa.
Lilan ja Neelan harjoitukset loppuvat niihin aikoihin kun Emilla
aloittaa. Jossain välissä kaikki ehtivät syödä ja tehdä läksytkin.
– Illat kerkiää hyvin vielä leikkiä,
Heikki kertoo.
Nykyisin Pirkkahitsissä yrittäjänä
Ruotsin Eurogymistä
huikea kokemus
Eurogym on kahden vuoden
välein nuorille järjestettävä viikon
mittainen voimistelutapahtuma,
joka järjestettiin tänä vuonna yhdeksännen kerran Ruotsin Helsingborgissa. Eri voimistelulajien
edustajia oli kaikkialta Euroopasta
yhteensä yli 4500, ja tänä vuonna
mukana oli myös Tampereen Voimistelijoiden telinevoimistelun
kilpa 2 -ryhmä.
Upea ja vanha kaupunki
Heinäkuun 11. päivä vihdoin
matkasimme Eurogym 2014 tapahtumaan. Tapahtumaan, johon
olimme koko kevään harjoitelleet
esitysohjelmaa. Perillä kohtasimme hyvin kauniin ja lämpimän
Helsingborgin ihanine Tropical
beacheineen ja vanhankaupungin
katuineen.
Majoituimme vanhaan lukioon,
Olympia Skolaniin. Koulun vanhuutta korosti se, että suihkuja siinä ei ollut vaan suihkumme sijaitsi
muutaman sadan metrin päässä.
Ensimmäisinä iltoina osa voimistelijoista sai tähän matkaan kulumaan 40 minuuttia, kun parin päivän päästä suihkuun siirtyminen
sujui muutamassa minuutissa.
Uusia ystäviä ympäri
Eurooppaa
Kolme voimistelee, kaksi
huoltaa ja kannustaa
toimivan Heikin oma urheilutausta on moottoripyöräilyssä.
SM-sarjaa ajanut mies on saavuttanut pari SM-mitaliakin. Mitalien
lisäksi muistoina on joitain arpia,
joista vaimo leikkisästi muistuttaa.
– Niinä aikoina mies tuli joka
kerta kotiin sairaalan kautta, Nina
kertoo toivon mukaan kevyesti liioitellen.
Nina puolestaan on itse harrastanut sirkusta ja cheerleadingiä. Jos-
kus äiti saattaa innostua tekemään
kärrynpyöriä tai käsilläseisontoja
tyttäriensä kanssa, mutta tunnustaa jääneensä näistä jo aikapäiviä
sitten jälkeen voimistelutaidoissa.
Itsekin urheilua tosissaan harrastaneet vanhemmat ymmärtävät
lapsiaan hyvin. Tästä on hyötyä,
sillä kilpaurheilu vaatii koko perheeltä sellaista sitoutumista, jota
monen on vaikea ymmärtää.
Neela, Emilla ja Lila Pirilä ovat oppineet paljon näyttäviä liikkeitä.
Voimistelu läsnä kotonakin
Harjoitusten jälkeen vanhemmat
kyselevät aina, miten hallilla meni.
Voimistelijat kertovat innoissaan,
jos ovat oppineet jotain uutta.
– Sekin kerrotaan, jos omasta
ryhmästä joku muu on oppinut
jonkun uuden liikkeen, Nina kertoo.
Heikki muistaa Lilan onnelliset
selostukset, kun tämä oli harjoitellut Italian-leirillä ensimmäistä kertaa tsukahara-hyppyä.
Vanhemmat ovat aidosti kiinnostuneita ja iloitsevat onnistumisista
lastensa mukana. Paljon liikkeitä
tytöt myös näyttävät kotona, joten
vanhemmat ovat hyvin perillä voimisteluliikkeiden nimistä ja lastensa taidoista.
– Joskus pitää mennä YouTubeen
tai googlettaa, millanen jokin liike
on. Kun tulee näitä tsukaharoja ja
muita.
Yhdessä koko perhe on kesällä mökkeillyt, uinut ja pyöräillyt.
Vanhemmat viettäisivät mielellään
enemmänkin koko perheen yhteistä aikaa, mutta lapset alkavat olla
jo niin isoja, että useimmiten kavereiden seura kiinnostaa enemmän.
Samalla koulun käytävällä majoittui meidän kanssamme slovenialaisia, saksalaisia ja portugalilaisia voimistelijoita. Käytävillä
harjoiteltiin muun muassa akrobatiaesityksiä, joten vilskettä ja
meteliä riitti.
Metelin tuottamisessa me suomalaiset jäämme auttamattomasti jälkeen, olemme niin hiljaisia ja vaatimattomia. Pääsimme
silti jo ekana iltana slovenialaisten
videohaastatteluun.
Harjoittelimme
Eurogymiä
varten ohjelman, jota esitimme
paikallisille ihmisille ja muille eurogymiläisille lavoilla ympäri Helsingborgia. Omat esityksemme
menivät hyvin ja niistä huokui voimistelun ilo ja tapahtuman teema
”Movement is life”.
Samalla ohjelmalla osallistuimme Eurogymin Test Eventiin, jossa oli mukana noin 30 muutakin
joukkuetta.
Ammattikoreografi
antoi ohjelmista palautteen ja
ohjelmia myös palkittiin. Meidän
ohjelmamme meni loistavasti ja
palkittiin pronssilla!
Avajaismarssia ja
workshoppeja
Varsinaiset avajaiset olivat sunnuntaina. Tunnelma avajaismarssilla ja itse avajaisissa oli mahtava, kun reilut 4500 voimistelijaa
kokoontui Helsingborg-areenalle
omia kannustushuutojaan huudellen. Esitykset olivat hienoja ja
loivat hyvän fiiliksen avajaisten
päätteeksi alkaneelle discolle.
Eurogymin
viikko-ohjelmaan
kuuluvat erilaiset ”workshopit”,
joissa on mahdollisuus tutustua
erilaisiin urheilulajeihin, joihin
sisältyy paljon muutakin kuin voimistelua. Noin 1,5 tunnin workshopeissa tutustuttiin uuteen lajiin
ja harjoiteltiin sitä.
Meidän workshoppeinamme
olivat hiphop, sirkus, crossfit,
jazz-tanssi ja kaupunkisuunnistus. Kokonaisuudessaan workshoppimme olivat onnistuneita
ja opimme paljon uusia asioita.
Workshopin päätyttyä oli mahdollisuus ilmoittautua esiintymään
loppuseremoniaan, jossa sai mahdollisuuden näyttää mitä oli viikon aikana oppinut. Ryhmäämme
pyydettiin mukaan ilma-akrobatiaohjelmanumeroon, joten esiinnyimme
Helsingborg-areenalla
loppuseremoniassa sirkuksen silkkiliinoilla. Huippua!
Unohtumattomia elämyksiä
Vapaa-ajalla oli mahdollisuus
viettää aikaa erilaisten aktiviteettien parissa. ”Freetime Zonella”
oli mahdollisuus mm. pelata jalkapalloa, lentopalloa, kiipeillä ja
tietenkin tutustua uusiin ihmisiin.
”Gym Zonella” pystyi laulamaan
vaikkapa karaokea. Aikaa jäi myös
visiitille ostoskeskukseen ja vanhan kaupungin kiertelyyn.
Eurogym oli kokonaisuudessaan
huikea tapahtuma. Tutustuimme
voimistelijoihin ympäri Eurooppaa ja paikallisiin, ja saimme paljon uusia ystäviä. Eurogym on loistava tilaisuus tavata uusia ihmisiä,
ystävystyä, kokeilla jotain uutta ja
ennen kaikkea nauttia voimistelusta!
Heini, Milka, Inka, Laura, Katri,
Lilli, Verna, Sara P, Sara R, Roosa
ja Maria
13
Minetit uusi
nuorten
MM-hopeansa
Minettien menestyksekäs kausi huipentui
kahteen MM-mitaliin Moskovassa. Joukkuekohtaisen hopean lisäksi Minetit voitti
maakilpailun kultaa. Joukkue on onnistunut kehittymään läpi kauden ja nousemaan
junioreiden kärjessä aivan hallitsevan maailmanmestarin tuntumaan.
Tampereen
Voimistelijoiden
joukkuevoimistelun edustusjoukkue Minetit saavutti junioreiden
MM-hopeaa kahdella erittäin vahvalla suorituksella jääden finaalissa
vain 0,15 pisteen päähän kultaa
ottaneesta Venäjän Victoria-joukkueesta.
Ero Venäjän joukkueeseen pysyi
erittäin pienenä, kun vielä viime
vuonna Victoria voitti näytöstyyliin.
– Minettien tekniset ja taiteelliset pisteet hipoivat finaalissa täysiä
pisteitä, mikä on ihan mieletöntä.
Yhteispisteet 19,10 ovat tällä tasolla harvinaisen korkeat, riemuitsi
Minettien valmentaja Titta Heikkilä.
Alkukilpailun ja finaalin kokonaispisteiksi Mineteille kirjattiin 37,90
(18,80 + 19,10) ja Victorialle 38,35
(19,10 + 19,25). Myös kolmossijasta käytiin tiukka kamppailu ja jaetulle pronssille ylsivät tasapistein
37,00 Olarin Voimistelijoiden OVO
Junior Team ja Bulgarian nuorten
maajoukkue.
Joukkuevoimistelun naisten ja
junioreiden MM-kilpailut käytiin
24.-25.5. Moskovassa, missä Minetit lähti haastamaan hallitsevaa
maailmanmestaria tämän kotiyleisön edessä.
– Minetit teki kaksi onnistunutta
suoritusta MM-kisojen paineiden
alla. Se kertoo siitä, että tinkimätön
harjoitusrutiini kantaa tytöt hyviin
suorituksiin kovissakin paikoissa,
Heikkilä totesi.
Maakilpailusta kultaa
Junioreiden maakilpailussa, johon vaikuttivat kaikkien maajoukkuejoukkueiden (Minetit, OVO
Junior Team ja Minetit United)
sijoitukset, Suomi otti upeasti kultaa, hopea meni Venäjälle ja pronssi Viroon.
Joukkuevoimistelun kansainvälisissä kilpailuissa ei ollut kuultu
Maamme-laulua sitten naisten
MM-kullan 2010 (OVO Fotonit), joten tunnelma oli huikea, kun Suomen lippu nousi ylimmäksi Moskovan valtavassa Dinamo Sport
-hallissa.
– Vaikeahan sitä on sanoin kuvailla, miten upealta tuntui seistä
siinä koko Suomen junnumaajoukkueen kanssa ylimmällä palkintopallilla, laulaa Maamme-laulua
ja ihailla suomalaiskannattajien
lippumerta katsomossa, selostaa
Minetit-joukkueen Janica Berg leveästi hymyillen.
Menestys vaatii jatkuvaa
kehittymistä
Minetit keräsi kansainvälistä menestystä myös voittamalla Viron
Otepää Open –kilpailut helmikuussa sekä ottamalla Challenge Cupin
eli nuorten maailmancupin hopeaa
Tartossa, Sofiassa ja Helsingissä
käytyjen osakilpailujen jälkeen.
Kokonaiskilpailun kulta meni Venäjän Victorialle, hopea Mineteille ja
pronssille sijoittui Olarin Voimistelijoiden OVO Junior Team.
Kotimaassa joukkueen kausi oli
voittoisa. Minetit voitti SM-kultaa,
Juniori Cupin keväällä järjestetyn
ensimmäisen osakilpailun sekä
maajoukkuekarsintakilpailujen
kaikki osakilpailut.
– Huipulle pääseminen vaatii uskomattoman paljon työtä, mutta
yhtä lailla sitä vaatii myös siellä pysyminen ja kehittyminen edelleen,
toteaa Minettien valmentaja Teija
Minetit onnistuivat nostamaan ilmaisunsa ja vartalonkäyttönsä kevään aikana uudelle tasolle. Kuvassa ohjelman alun soolon voimistellut Ella Ratilainen.
Kukkala.
Tällä kaudella kehittymiskeinona
käytettiin muun muassa erityisen
vaativaa kilpailuohjelmaa. Joukkueen koreografi Antton Laine loi
Mineteille ohjelman, jonka kanssa
joukkueella oli varaa kehittyä kauden mittaan. Ohjelman musiikki on
nimeltään ”Asturias”. Asturias on
myös yksi Espanjan maakunta ja
juuri sen paikan tunnelmaa voimistelijat ohjelmassa elävät.
Vaativa koreografia heräsi
henkiin vasta kauden aikana
Huippukoreografi on työskennellyt minettivoimistelijoiden kanssa
jo pitkään ja uskalsi lähteä hakemaan haastetta erikoisen vaikeasta
koreografiasta.
– Vaikeaksi ohjelman teki jatkuvasti liikkeessä oleva kuviointi ja lukemattomat pienet yksityiskohdat.
Joukkueen hypyt ja tasapainot ovat
maailman parhaita, mutta alkukau-
PETRI VILHUNEN
desta vartalon käyttö ei vielä ollut
lähelläkään sitä, mitä se voi olla,
Laine kuvailee.
– Kauden mittaan tultiin pitkä
matka eteenpäin paitsi vartalonkäytössä myös ilmaisussa, jota
tämä ohjelma tarvitsi kantaakseen
teemallisesti loppuun asti, Laine
kertoo.
PETRI VILHUNEN
Minetit
keväällä 2014
Camilla Berg
Janica Berg
Ronja Hakala
Venla Lampo
Liisa Lepola
Viivi-Sofia Minkkinen
Venla Niemenmaa
Ella Ratilainen
Elena Ticklen
14
Huippuvoimistelijat tarvitsevat tuekseen vahvan
valmennustiimin
Keväällä 2014 Minetit-valmennustiiimi valmensi kolmea korkeatasoista
joukkuevoimistelujoukkuetta, jotka kilpailivat hyvällä
menestyksellä niin kansallisissa
kuin kansainvälisissäkin kilpailuissa.
Team Minetit kilpailivat 10─12-vuotiaiden sarjassa ja Minetit sekä
Minetit United 14─16-vuotiaiden
sarjassa. Minetit-valmennustiimin
vastuuvalmentajana toimii Titta
Heikkilä ja kaikkien kolmen joukkueen valmennuksessa ovat lisäksi mukana Teija Kukkala ja Emma
Ahola. Valmennustiimiä täydentää
maailmankuulu koreografi Antton
Laine, joka laatii joukkueiden upeat kilpailuohjelmat ja työskentelee
joukkueiden kanssa useaan otteeseen harjoitus- ja kilpailukauden
aikana.
Keväällä 2014 Team Minettien
ja Minetit Unitedin valmennuksessa oli mukana myös Lotta Nuppola. Minetit United kilpaili keväällä
2014 seurayhteistyöjoukkueena,
joten joukkueen valmennuksessa
Tampereen Työväen Naisvoimistelijoiden puolesta mukana olivat
myös Kaisa Wallin ja Tanja Parviainen.
─ Kauden alussa asetimme tavoitteeksi saavuttaa kaksi junioreiPETRI VILHUNEN
Minetit United yllätti nousemalla
uutena joukkueena SM-mitaleille
Joulukuussa 2013 perustettiin
Tampereen Voimistelijoiden ja
Tampereen Työväen Naisvoimistelijoiden seurayhteistyöjoukkue
Minetit United. Joukkue kilpaili keväällä 2014 junioreiden SM-sarjas-
sa ja kuului myös Suomen Voimisteluliiton noviisimaajoukkuerinkiin
kaudella 2013─2014.
Kevään 2014 kilpailukausi avattiin Antton Laineen koreografialla
Otepää Open -kilpailussa Virossa.
Joukkue onnistui heti ensimmäisessä kilpailuissaan erinomaisesti
keräten yhteispisteiksi 17,13 ja sijoittui kilpailussa hopealle. Tulos oli
erittäin huikea siinäkin mielessä,
että vielä edellisenä syksynä jouk-
Team Minetit loistivat lasten sarjassa
Joukkue voitti kaikki kotimaan kilpailunsa.
Kesällä
2013
perustettiin
10─12-vuotiaiden joukkuevoimistelujoukkue Team Minetit. Kesän
ja syksyn 2013 aikana voimistelijat
kehittivät ahkerasti fyysisiä ominaisuuksiaan ja lajitaitojaan. Team
Minetit-joukkueella on ollut etuoikeutettu asema harjoitella yhdessä juniorisarjan Minetit ja Minetit
United -joukkueiden kanssa, mikä
osaltaan on edesauttanut voimistelijoiden nopeaa kehittymistä.
Team Mineteissä voimistelee 12
taitavaa ja motivoitunutta voimistelijaa, jotka ovat syntyneet vuosina 2001─2004. Osa joukkueen
voimistelijoista kilpailee joukkuevoimistelun ohella menestyksekkäästi myös rytmisessä voimistelussa.
Keväällä 2014 joukkue kilpaili
Tatjana Golovinan laatimalla mielenkiintoisella ja mieleenpainuvalla
koreografialla. Joukkueen tavoitteena oli kerätä kilpailukokemusta
joukkuevoimistelusta ja saavuttaa
myös mahdollisimman korkeita sijoituksia. Kansallisissa kilpailuissa
10─12-vuotiaiden sarjassa pisteitä
ei julkisteta, vaan joukkueet sijoitetaan yhteispisteiden mukaan kategorioihin (1─10) ja kategoriatulos
on kilpailun tulos.
Team Minetit avasi joukkuevoimistelun kilpailukautensa maaliskuun lopulla Hyvinkää Cup -kilpailussa, jossa mukana oli yhteensä 45
joukkuetta. Joukkue saavutti heti
hienosti kategorian 1 (yhteispisteet
yli 16,50) ja joukkueen pirteä sekä
täsmällinen suoritus palkittiin myös
kolmella bonuksella. Team Minettien lisäksi vain kaksi muuta joukkuetta sijoitettiin kategoriaan 1.
Hyvinkää Cupin lisäksi Team Minetit osallistui TUL:n Tampereen
den MM-paikkaa, vaikka Minetit
Unitedin kokosimme useamman
joukkueen voimistelijoista vasta viime joulukuussa. Ei voi muuta kuin
olla erittäin tyytyväinen, kun paikat junioreiden maajoukkueeseen
avautuivat, summasi Kukkala.
Saman valmennustiimin sisällä
on kolme taitavaa joukkuetta ja
tiimin tavoitteena on turvata korkeatasoisen tamperelaisen joukkuevoimistelun jatkumo. Tähtäimenä on tavoitella tulevaisuudessa
MM-mitaleita myös naisten sarjasta.
Keväällä 2015 joukkueet kilpai-
Minetit 12─14-vuotiaiden SM-sarjassa ja Minetit-joukkueet 14─16-vuotiaiden sekä naisten SM-sarjoissa.
Kansallisten kilpailuiden lisäksi (mm.
aluemestaruus-, Cup- ja SM-kilpailut)
joukkueilla on mahdollisuus edustaa Suomea myös kansainvälisissä
kilpailuissa, kuten MM-kilpailuissa
ja maailmancup-kilpailuissa (junioreilla Challenge Cup ja senioreilla
World Cup). Edellisvuosien tapaan
joukkueet tavoittelevat mitaleja niin
kansallisista kuin kansainvälisistäkin
kilpailuista.
kueen urheilijat olivat voimistelleet kolmessa eri joukkueessa ja
pari voimistelijaa oli vasta hiljattain
vaihtanut joukkuevoimisteluun telinevoimistelun puolelta.
Kilpailukausi jatkui maaliskuun
alussa junioreiden karsinnalla Challenge Cup II -osakilpailuun, johon
valittiin karsinnan perusteella neljä
parasta joukkuetta. Minetit United sijoittuikin kilpailussa jaetulle
neljännelle sijalle yhdessä Turun
Pyrkivän Sanix Juniorin kanssa. Tasapistetilanteessa Choice of Finalist -käytännön mukaan kilpailusta
korkeammat suorituspisteet (Exe)
kerännyt joukkue valittiin edustuspaikalle, joka tällä kertaa meni turkulaisille.
Niukasti Challenge Cup II -kilpailusta rannalle jäätyään joukkue
jatkoi määrätietoista harjoittelua
ja kilpaili 6.4. Vantaalla kilpailussa, joka toimi sekä ensimmäisenä
maajoukkuenäyttönä että Juniori
Cupin ensimmäisenä osakilpailuna.
Kilpailutulosten perusteella jaettiin
myös Suomen edustuspaikat neljälle parhaalle Challenge Cupin finaaliin. Minetit United ylsi kilpailussa
hyvällä suorituksella neljännelle sijalle yhteispistein 17,23 ja saavutti
edustuspaikan Helsingin Challenge
Cup -finaaliin.
Helsingin Challenge Cup -finaalissa Minetit United teki vahvan ja
onnistuneen suorituksen sijoittuen
alkukilpailun viidenneksi. Joukkue
karsiutui finaalista maakiintiön
vuoksi.
Toukokuun alussa kilpailtiin
SM-kilpailussa, joka toimi myös
maajoukkuekarsintakilpailuna. Alkukilpailussa Minetit United sortui
pieniin virheisiin, mutta sijoittui
kuitenkin kolmanneksi. Finaaliin
lähdettiin hyvistä asetelmista, joten urheilijoiden oli helppo lähteä
hakemaan rennompaa ja puhdasta
suoritusta. Voimistelijat ylsivät hyvään suoritukseen, mikä palkittiin
finaalissa joukkueen ennätyspistein 17,80. Minetit United nappasi SM-kilpailusta pronssimitalit ja
edustuspaikan toukokuun lopussa
käytäviin junioreiden MM-kilpailuihin Moskovaan.
Minetit United debytoi MM-kilpailuissa ja tuloksena oli alkukilpailun seitsemäs sija yhteispistein
17,25. Voimistelijoita hieman jännitti MM-kilpailu, eikä joukkue
pystynyt ihan parhaimpaansa kisamatolla, vaan ohjelmaan mahtui mukaan harmittavia tasapaino- sekä kuviovirheitä. Pisteisiin
joukkue oli kuitenkin varsin tyytyväinen ja Minetit United oli myös
B-ryhmän eli kylmän ryhmän paras joukkue jättäen taakseen myös
usean A-ryhmän eli kuuman ryhmän joukkueen.
Minetit United karsiutui MM-finaalista maakiintiön takia, mutta
oli osaltaan hyvien pisteiden ja sijoituksensa vuoksi varmistamassa
Suomen junioreille maakilpailun
voiton, johon vaikuttivat kaikkien
maajoukkuejoukkueiden alkukilpailun yhteispisteet.
levat kaikissa SM-sarjoissa eli Team
PETRI VILHUNEN
piirin mestaruuskilpailujen avoimeen kilpailuun, SC Vantaa Cup-kilpailuun, Sydän-Suomen aluemestaruuskilpailuun ja valtakunnalliseen
Tyttöjen Hyvän Mielen Kilpailuun.
Näissä kaikissa kilpailuissa joukkue
saavutti kategorian 1 ja lukuisia bonuksia.
Kilpailukauden kohokohta oli
Team Minettien valinta edustamaan Suomea kansainvälisen
Helsinki Cupin 10─12-vuotiaiden
sarjaan yhdessä neljän muun suomalaisjoukkueen kanssa. Helsinki
Cup järjestettiin World Cup - ja
Challenge Cup -finaalien yhteydessä Helsingissä 26.4.2014. Team
Minetit sijoittui ylivoimaisesti parhaana suomalaisjoukkueena hienosti hopealle yhteispistein 17,15
ja jäivät vain 0,1 pistettä kultaa
ottaneesta Viron Siidisabad -joukkueesta.
15
Jouki Tikkasen suosikkiväline on nauha.
Tikkasen tavoitteena Rio 2016
Rytmisen voimistelun hallitseva
suomenmestari Jouki Tikkanen
muutti Tampereelle Titta Heikkilän
valmennukseen. Heikkilä on ollut
mukana Tikkasen valmennustiimissä jo neljä vuotta, mutta päävastuussa on tähän asti ollut Larisa
Gryadunova.
Tikkanen kertoo muuttaneensa Tampereelle juuri Heikkilän
valmennuksen takia, mutta myös
Ikurin liikuntahallin erinomaiset
harjoitusolosuhteet
vaikuttivat
päätökseen.
– Täällä on kanveesi koko ajan
käytössä, joten jalat eivät rasitu
niin paljoa, Tikkanen kertoo.
Kanveesi on rytmisessä voimistelussa kansainvälisten kilpailuiden
virallinen alusta. Harjoituskaudella
kanveesi mahdollistaa suuret tois-
16
tomäärät ja erityisesti kilpailuihin
valmistautuessa on hyvä päästä
harjoittelemaan oikealla alustalla.
Hän kehuu myös Ikurin hallin ilmapiiriä.
– Täällä kaikki yrittää tosissaan
eikä voimistelijat koskaan säti toisiaan.
Tikkanen harjoittelee osan treeneistä yksin eli valmentajansa Titta
Heikkilän ohjauksessa ja osa harjoituksista on yhteisiä Minettien voimistelijoiden kanssa.
Kiireinen syksy
Tikkasen syksystä on luvassa kiireinen. Opinnot Helsingissä Mäkelänrinteen urheilulukiossa jatkuvat
vielä vuoden, joten Tikkanen mat-
kustaa kotiin Rekolaan aina kahdeksi päiväksi viikossa.
– Maanantait ja tiistait käyn koulua Märskyssä ja muina päivinä
opiskelen itsenäisesti ja luen kirjoituksiin.
Tikkanen aikoo kirjoittaa ylioppilaaksi keväällä 2015. Äidinkielen
ja venäjän hän on jo kirjoittanut ja
syksyllä on luvassa terveystiedon
koe. Kevääksi jää vielä kolme ainetta.
Mutta koulu ei varsinaisesti ole
se asia, joka Tikkasen pitää kiireisenä. Harjoituksia on tavallisesti kaksi
kertaa päivässä ja palautumisenkin
eteen pitää hieman nähdä vaivaa.
Tähän päälle kun lisätään kilpailut,
alkaa kalenteri olla täynnä.
– MM-karsinnan jälkeen tavoitteena on tehdä maailmancupeissa
ehjät kisat, Tikkanen kertoo.
Syksyn kilpailukausi on intensiivinen, sillä elo- ja syyskuun aikana
Tikkanen osallistuu maailmancuppeihin Sofiassa ja Kazanissa sekä
MM-kilpailuihin Izmirissä. MM-kilpailuista Tikkanen tavoittelee
neliottelun finaalipaikkaa. Viime
vuonna Tikkasen sijoitus oli 28. ja
finaaliin pääsee 24 voimistelijaa.
Baletista kauniit linjaukset
Voimistelijana Tikkasen suurimpiin vahvuuksiin kuuluvat kauniit
ja puhtaat linjaukset. Itsestään ne
eivät ole tulleet vaan taustalla on
Suomen kansallisoopperan balettioppilaitos, jossa Tikkanen on käynyt alakoulunsa.
– Pienenä harjoittelin rytmistä
voimistelua itse asiassa vähemmän
kuin muut, mutta minulla oli joka
päivä koulussa kaksi tuntia balettia,
Tikkanen kertoo.
Pelkät kauniit ojennukset eivät
rytmisessä voimistelussa kuitenkaan riitä vaan töitä on tehtävä jokaisella osa-alueella. On uskallettava mennä mukavuuskynnyksen yli
yhä uudestaan ja uudestaan. Huippuvoimistelijan tunnistaakin ennen
kaikkea asenteesta. Tikkasella on
suuret unelmat, realistiset tavoitteet ja hän on valmis antamaan
kaikkensa saavuttaakseen ne. Pitkän tähtäimen tavoite on nuorella
naisella kirkkaana mielessä.
– Tahdon päästä Rion olympialaisiin 2016.
Rytmisen voimistelun välineet esittelyssä
Viivi Saarenrinne, keilat
Viivi Saarenrinne aloitti voimistelun
joukkuevoimistelusta 4-vuotiaana ja siirtyi 7-vuotiaana rytmiseen voimisteluun.
Keilatekniikan harjoittelu alkoi noin vuoden kuluttua tästä, mutta ensimmäistä
kertaa Saarenrinne esitti keilaohjelman
kilpailuissa vasta 11-vuotiaana. Keila onkin nauhan ohella toinen niistä välineistä, joita useimmiten aletaan harjoitella
hieman myöhemmin kuin narua, palloa ja
vannetta.
– Meidän keilaohjelma on ainakin nopea. Ja on keilaohjelmat useimmiten
muutenkin nopeita, Saarenrinne arvioi.
Saarenrinne tekee tällä hetkellä itse
asiassa kahta eri keilaohjelmaa, yksilöä
ja joukkuetta. Molemmat ohjelmat ovat
Emilia Minkkinen, pallo
nopeita ja vaikeita, joten keskittymisen
täytyy olla kohdillaan.
– Keilalla tanssisarjat on kivoja, Saarenrinne sanoo.
Keiloilla tehdään tanssisarjoissa pyörityksiä, myllyjä, koputuksia ja pieniä irrotuksia. Saarenrinteen yksilöohjelman
vaikeimmat liikkeet ovat riskit eli heitot,
joissa voimistelija pyörähtää ympäri ennen välineen kiinniottoa.
– Yhdessä kohdassa heitän molemmat
keilat ilmaan ja teen alla kaksi pyörivää
hyppyä, Saarenrinne kertoo.
Ohjelmaa katsoessa myös heiton alla
tehtävä kuperkeikka näyttää sellaiselta
yhdistelmältä, johon harva pystyy.
jolla olen kilpaillut, Minkkinen kertoo.
Ohjelman runko on pysynyt samana
kaksi vuotta, mutta pieniä muutoksia on
matkan varrella tehty.
– Heittoja ja vierityksiä on vaikeutettu
ja tanssisarja muutettu erilaiseksi, Minkkinen selostaa.
Yksi vaikeimmista liikkeistä on heitto,
jossa Minkkinen ensin pyörähtää ympäri,
sitten tekee käsilläseisonnan ja ottaa siellä
pallon jalkoihinsa kiinni. Lopuksi hän vielä
kiepsahtaa pallo jaloissa käsinseisonnasta
ympäri polvilleen.
Minkkisen mielestä juuri nämä vaikeat
heitot ja vieritykset ovat pallo-ohjelman
parhaat kohdat.
Eerika Kulo, vanne
Tuuli Kankaanpää, naru
Tuuli Kankaanpää voimisteli ensimmäiset voimisteluvuotensa Jyväskylässä, mutta muutti vuosi sitten perheensä kanssa
Tampereelle. Narulla voimistelija on tehnyt jo aivan voimistelu-uransa alusta asti.
– Melkein heti alettiin tehdä narulla
kaikkia hyppyjä, Kankaanpää kertoo.
Hypyt tuntuivat voimistelijasta vaikeilta, sillä erilaiset hyppelyt narun kanssa
vaativat todella paljon koordinaatiota. Nykyisin Kankaanpäältä sujuvat jo monimutkaisetkin askelikot narun kanssa. Voimistelija hyppää korkealle ja naru pyörähtää
kaksi kertaa ympäri. Vaikka takakautta tai
kädet ristissä.
Narulle ominaisia liikkeitä ovat hypyt ja
hyppelyt, pyöritykset, irrotukset ja mani-
Emilia Minkkinen aloitti voimistelun
4-vuotiaana joukkuevoimistelulla ja siirtyi
rytmisen voimistelun valmennusryhmään
7-vuotiaana. Pallolla hän oli ehtinyt voimistella jo joukkuevoimisteluvuosinaan,
joten välineen peruskäsittelystä 12-vuotiaalla Minkkisellä on pitkä kokemus.
– Rytmisessä alettiin tehdä heittoja niin,
että heiton alla tehdään jotain, Minkkinen
kertoo.
Minkkinen aloitti kilpailemisen ensin
vapaaohjelmalla, narulla ja vanteella. Pallo-ohjelmaa hän kävi kuitenkin esittämässä voimistelun asemilla eli lasten kilpailuissa, jotka ovat oikeastaan esiintymisiä,
joista saa palautteen.
– Tämä on ensimmäinen pallo-ohjelma,
pulaatiot.
– Naruohjelmat on yleensä aika raskaita, kun ne on niin nopeita ja niissä hypitään melkein koko ajan, Kankaanpää sanoo.
Vaikeimpana asiana narulla Kankaanpää pitää heittojen puhtaita kiinniottoja.
– Naru pyörii niin paljon, että on vaikea
saada juuri solmujen kohdalta kiinni.
Vielä hankalammaksi liikkeeksi Kankaanpää kertoo ohjelmassaan heiton,
joka pitää ottaa jalkaan kiinni. Siinä sentään ei tarvitse saada kiinni solmuista.
– Mutta on sitä naruohjelmaa tosi kiva
tehdä, vaikka se onkin nopea ja raskas,
Kankaanpää vakuuttaa.
Eerika Kulo aloitti voimistelun eskari-ikäisenä joukkuevoimistelulla. Kymmenvuotiaana voimistelija siirtyi rytmiseen voimisteluun.
– Puolen vuoden jälkeen aloin tehdä
ensimmäistä kertaa vanteella, 12-vuotias
voimistelija kertoo.
Kulo kertoo vanneohjelmien olevan tyypillisesti melko nopeita.
– Mutta se minun ohjelmani on kyllä hidas, Kulo kertoo.
Tosin ohjelmasta löytyy myös vaihtelua,
mikä tekee siitä Kulon mielestä erityisen
mukavan.
Vanne eroaa muista välineistä ainakin
siitä, että sitä voi heittää monessa eri tasossa. Juuri nämä erilaiset heitot ovat Ku-
lon mieleen.
– Isot heitot on kaikkein vaikeimpia,
mutta silti hauskoja. Ja kaikki muut heitot,
ja vierityksetkin.
Kulo kertoo vanneohjelmansa vaikeimmaksi liikkeeksi heiton, jossa hän tekee
kolme pyörintää heiton alla ja ottaa sitten
vanteen kiinni. Tai ainakin yrittää ottaa.
– Kolmas pyörintä lisättiin vasta kevään
kisojen jälkeen, joten sitä en vielä ole ehtinyt harjoitella kunnolla, Kulo sanoo.
Kulo on edennyt rytmisessä nopeasti ja
nousi keväällä neljänteen luokkaan luokkakilpailuissa.
17
A N N I K A S AV O L A
Tampereen trampoliinivoimistelijat saavuttivat ensimmäiset
nuorten SM-mitalinsa
TIINA SALO
Barany eli eteenpäinvoltti puolella kierteellä on yksi näyttävistä trampoliinivoimistelun perusvolteista. Kuvassa Sarika Rainio.
Elsa Walden ja Lili Walta kilpailevat omien yksilösarjojensa lisäksi yhdessä synkrokilpailussa. Siinä voimistelijat
suorittavat omilla trampoliineillaan samat liikkeet mahdollisimman synkronoidusti.
Kevään saldoon kuuluu myös kaksi paikkaa trampoliinivoimistelun maailman ikäluokkien kilpailuihin 13.-16.11.2014 Floridaan.
Nea Markkula osaa tehdä lähes täydellisen taittohypyn. Taittohypyssä
vaaditaan erityisen hyvää tasapainoa sekä jalkojen liikkuvuutta.
Vuonna 2008 Tampereen Voimistelijoista osallistuttiin ensimmäistä kertaa trampoliinivoimistelun luokkakilpailuihin. Vuosien
2008-2013 välillä seuran trampoliinivoimistelijat olivat kilpailleet
ainoastaan kotimaassa järjestetyissä luokkakilpailuissa. Nyt kuitenkin Tamperelaiskaksikko Elsa
Walden, 14 vuotta, ja Lili Walta,
13 vuotta, ovat raivanneet tietä
eteenpäin.
Tänä keväänä nämä nuoret urheilijat osallistuivat ensimmäistä
kertaa suomenmestaruuskilpailuihin. SM-kilpailut järjestettiin Tampereen Voimistelijoiden kotihallilla Ikurissa 13.4.2014. Kilpailuihin
lähdettiin tavoittelemaan ehjiä
sarjoja sekä hakemaan kokemusta.
Walta voimisteli suorituksellaan
upeasti nuorten tyttöjen sarjan
voittoon ja Walden sijoittui hienosti pronssille.
Kansainvälinen kilpailu-ura
alkamassa
Viliina Yli-Ruka suorittaa haarataittoa, haarataitto on yksi trampoliinivoimistelun perusliikkeistä kilpailusarjoissa.
18
Seuraavana
tamperelaiskaksikon tähtäimessä on osallistua
Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin sekä maailman ikäluokkien
kilpailuihin.
PM-kilpailut järjestetään Espoossa 17.-19.10.2014.
Kevään 2014 aikana käydyt kilpailut toimivat näyttökilpailuina
syksyllä järjestettäviin maailman
ikäluokkien kilpailuihin eli WAGC-kisoihin (World Age Group
Competitions).
WAGC-kisat järjestetään Floridan Daytona beachilla 13.16.11.2014. Walden ja Walta
saavuttivat keväällä sekä yhdessä
hyppineensä synkrokilpailun että
molemmat omien yksilökilpailuidesa rajat.
Uutta oppia Hollannista
Floridan kilpailuihin on alettu
valmistautua hyvissä ajoin. Tavoiteena on saada uusia ja aiempaa
vaikeampia temppuja mukaan
syksyn kilpailusarjoihin.
Kaksikko onkin juuri parhaillaan
harjoittelmessa Hollannissa FIG:n
eli kansainvälisen voimisteluliiton
järjestämällä leirillä valmentajansa Henna-Riina Nurmen sekä
apuvalmentaja Annika Savolan
kanssa.
Leirillä on mukana 11-18-vuotiaita voimistelijoita sekä heidän
valmentajiaan eri maista. Leiri on
tärkeä kokemus paitsi voimistelijoille, myös valmentajille. Koko laji
on Suomessa vielä melko tuore,
joten kotimaasta ei löydy samankaltaista osaamista kuin trampolii-
nivoimistelun huippumaista.
Hollannin-leirillä päävalmentajina toimivat olympiatason valmentajat Venäjältä, Iso-Britanniasta,
Portugalista sekä Sveitsistä.
Trampoliinivoimistelun edistyksen vuosi
Vuosi 2014 on ollut kaiken kaikkiaan uusia tuulia täynnä. Luokkakilpailuissa Tampereen Voimistelijoiden urheilijat ovat tuttuun
tyyliin menestyneet mallikkaasti.
Tänä vuonna on saavutettu ensimmäiset SM-mitalit ja valmennusrinkipaikat. Myös WAGC-pisterajojen ylittyminen ensimmäistä
kertaa on iso juttu.
Loppuvuoden
kohokohdat
trampoliinivoimistelussa ovat syksyn PM- ja WAGC kilpailut.
Onnellinen valmentaja
Trampoliinivoimistelun päävalmentaja Henna-Riina Nurmi on
erittäin tyytyväinen ja iloinen että
lajissa on menty eteenpäin.
– Olemme saaneet mukaan
myös paljon uusia innokkaita valmentajia sekä voimistelijoita, Nurmi kertoo.
Akrobatiavoimistelijat
onnistuivat ensimmäisessä
ulkomaankilpailussaan
AKI RASK
Jokainen pari ja trio tulivat takaisin mitalit kaulassa. Ennen kaikkea kilpailu toi arvokasta kokemusta nuorille voimistelijoille.
Tallinnan kisamatkaa Kevadakro
2014 -kilpailuun oli odotettu – nimittäin Tampereen Voimistelijoiden akrobatiavoimistelijat olivat
matkaamassa ensimäistä kertaa
ulkomaille kilpailemaan. Vihdoin
viikonloppu koitti. Matka alkoi aikaisin lauantaiaamuna 24.5. bussimatkalla Helsinkiin ja laivalla Viroon. Tamperelaisten matkaseurue
koostui kymmenestä voimistelijasta, kahdesta valmentajasta, yhdestä tuomarista sekä reilusta kymmenestä huoltajasta. Perille päästyä
tuntui kuin oltaisiin saavuttu kauas
etelän lämpöön, mittari näytti varjossa +34° ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta!
Laivalta kiirehdimme suoraan kilpailupaikalle, sillä kilpailun alkuun
oli vain pari tuntia. Kampaukset
ja kilpailupuvut olimme laittaneet
valmiiksi laivamatkan aikana. Lämmittelyn ja kisaharjoituksen jälkeen
siirryimme odottamaan suorituksia.
Valmentajan näkökulmasta tyttöjä varmasti jännitti paljon – olihan
kyseessä ensimmäinen kansainvälinen kilpailusuoritus - mutta päällisin puolin tunnelma oli kuitenkin hyvin rauhallinen. Ainoastaan
yhdessä vaiheessa pieni paniikki
meinasi iskeä myös valmentajalle,
kun kilpailun kuuluttaja mokasi ja
kuulutti voimistelijat väärässä järjestyksessä. Yksi tamperelainen kokoonpano joutui lähes juoksemaan
suorituspaikalle.
Tapahtuneesta
huolimatta suoritus sujui erinomaisesti.
Kaikki tamperelaiset mitaleille
Tampereelta kilpailuun osallistui
neljä eri kokoonpanoa. Kaikki kol-
me paria ja yksi trio tekivät kauden
parhaan suorituksensa. Grade 3
parit –sarjassa Emilia Honkoliini ja
Venla Väliharju voimistelivat upeasti hopealle pistein 25,57. Grade
4 parit – sarjassa Tampereen Voimistelijat ottivat kaksoisvoiton,
kun kultamitalit pujotettiin Aliina
Luosan ja Fanni Hakalan (pisteet
26,23) kaulaan ja hopeiset Iida
Lipsosen ja Erin Kuusiston (pisteet
24,64). Myös Grade 4 triot –sarjassa kilpailleet Oona Rajasalo, Heidi
Lahtinen ja Saaga Huttunen loistivat lavalla keräten pisteitä 24,37.
Tällä tuloksella trio voitti sarjansa.
Myös muut suomalaiset pärjäsivät kilpailussa hyvin. Suomalaisia
voimistelijoita oli mukana Tampereen Voimistelijoiden lisäksi Espoon Telinetaitureista ja Lakeuden
Taitovoimistelijoista.
Seuraavana päivänä pääsimme
seuraamaan ylempien sarjojen eli
Age Group -kilpailun suorituksia.
Pidimme peukkuja kurikkalaisille,
jotka suorittivat balance-ohjelmiaan. Iltapäivällä jouduimme lähtemään kesken kilpailun kotimatkalle. Tyttöjä ei meinannut saada
ensin millään lähtemään, olihan
kilpailua hienoa olla seuraamassa.
Matkalla satamaan alkoi hirvittävä
ukkos- ja sadekuuro ja kastuimme
ihan litimäriksi! Tosin sade kyllä virkisti helteisen päivän jälkeen.
Kuvassa valmentaja Sanni Suominen ja voimistelijat Aliina Luosa
sekä Fanni Hakala.
Nykyiset valmentajat vuoden 2012 Voimistelupäivillä.
set kilpailut käydään Tampereella
4.-5.10.2014, kun Tampereen Voimistelijat järjestää akrobatiavoimistelun kansainvälisen kilpailun
ensimmäistä kertaa. Kilpailuun
odotetaan voimistelijoita eri puolilta Eurooppaa, ja mukana myös
tietysti voimistelijoita ympäri Suomea. Tervetuloa seuraamaan näyttäviä kilpailusuorituksia!
Sanni Suominen
Kohti kotia ja tulevaa kautta
Mila Ruusila (ylhäällä), Janette Isosaari ja
Oona Lipsonen tekevät pyramidia.
Milja Pietikäinen
Noora Ranta
Kuinka kauan olet valmentanut?
– Kolme vuotta.
Kuinka kauan olet valmentanut?
– Olen valmentanut n. 3 vuotta.
Olet siirtynyt voimistelijasta valmentajaksi. Miltä roolin vaihtaminen tuntui?
– Ensin jännitti aika paljon!’’
Miltä roolin vaihtaminen voimistelijasta valmentajaksi tuntui?
– On ollut mukavaa päästä jakamaan niitä taitoja, joita olen itse
akrossa oppinut.
Mikä on kivoin juttu akrobatiavoimistelun valmennuksessa?
– Kun valmennettavat oppivat jotain uutta pitkän ajan harjoittelun
jälkeen.
Laivan lähtiessä kohti Suomea
auringon paiste oli jo tullut takaisin. Väsyneinä mutta tyytyväisinä
palasimme kotiin myöhään sunnuntai-iltana. Matka antoi varmasti
uutta potkua treeniin sekä syksyn
kilpailukauteen. Syksyn ensimmäi-
Emilia Honkoliini (ylhäällä) ja ida Lipsonen
suorittavat upean Y-vaa’an.
Milja Pietikäinen ja Noora Ranta vaihtoivat voimistelusta valmentamiseen
Siiri Nuutisen (ylhäällä) ja Anna Kivistön
tähti.
Mikä on kivoin juttu akrobatiavoimistelun valmennuksessa?
– Parasta valmentamisessa on se,
kun saan nähdä valmennettavien
ylittävän itsensä ja kehittyvän paremmiksi voimistelijoiksi.
Silja Rasi (ylhäällä) ja Aliina Luosa suorittavat kulmapitoa.
19
Tampereen Voimistelijat vahvasti mukana
teamgymin EM-kisoissa
Teamgymin EM-kilpailut käydään lokakuussa Islannissa. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, edustaa Vilma Lankinen ja
viisi muuta tamperelaisvoimistelijaa siellä
Suomea.
Teamgymin EM-kilpailut kokoavat taas tänä syksynä lajin huiput
yhteen. Islannin Reykjavikissa
järjestettävissä kisoissa tulee olemaan edustajia myös Tampereen
Voimistelijoista.
Edustusjoukkueen valmennustiimistä tuttu Michael Foster on yksi
Suomen maajoukkueen valmentajista. Hän vastaa naisten joukkueen
valmennuksesta trampetilla ja volttiradalla. Varsinaisiin joukkueisiin
kuuluu kuusi TV:n voimistelijaa. Jos
syksyn maajoukkueleirit menevät
hyvin, viisi heistä kilpailee naisten
ja yksi tyttöjen EM-joukkueessa.
Naisten maajoukkueprojektiin
kuuluva Vilma Lankinen oli mukana myös edellisissä EM-kisoissa. Silloinen naisten joukkue ylsi pronssille ja palautti Suomen mitalikantaan
monen vuoden tauon jälkeen.
Tasokas joukkue
Lankinen sanoo, että myös tämänvuotiselta joukkueelta voi
odottaa paljon.
– Näyttää siltä, että joukkueesta on tulossa tasokas. Vuoden
2012 kisoista on menty tosi paljon
eteenpäin, ja syksyn kisoihin voi
mennä ylpeänä.
Innokas voimistelija kertoo kuitenkin, etteivät paikat maajoukkueessa ole vielä täysin varmoja.
– Edessä on vielä kolme maajoukkueleiriä ennen varsinaista
kisamatkaa. Leireillä pidetään karsinnat, ja lopulliset kisakokoonpanot päätetään vasta ihan viimeisillä
leireillä.
Tällä hetkellä tyttöjen joukkueeseen kuuluu 15 ja naisten joukkueeseen 16 voimistelijaa. Seuraavan
maajoukkueleirin jälkeen kummassakin joukkueessa on enää 14 voimistelijaa, ja Islantiin lähetetään
vain 12 voimistelijaa per joukkue.
Edellisiin EM-kisoihin matkustettiin
14-henkisillä joukkueilla.
– Kisoissa on nyt käytössä uudet
säännöt, joiden mukaan kisoihin
lähetetään vain kierroksille osallis-
MICHAEL FOSTER
tuvat voimistelijat eikä ollenkaan
varamiehiä, Lankinen selventää.
Taistelua hyvässä hengessä
Taistelu lopullisista maajoukkuepaikoista käy varmasti tiukaksi,
mutta Lankisen mukaan voimistelijoiden välillä ei ole vielä syntynyt
kilpailutilanteita.
– Ehkä se on ihan hyväkin, että
karsinnat kestävät viime metreille
asti. Niiden vuoksi kaikkien on pakko treenata kunnolla ja pistää maajoukkueleireillä parastaan.
Lankisen oma kisavalmentautuminen on sujunut hyvin koko harjoituskauden.
– Maajoukkueprojekti alkoi viime
syksynä, ja olen pysynyt koko ajan
terveenä ja paikkani ovat säilyneet ehjinä. Sain jo keväällä kaikki
temput kuntoon ja tarkoituksena
olisikin lähteä EM-kisoihin samoilla
tempuilla, joilla olen kisannut kansallisissa kilpailuissa. Olo on tässä
vaiheessa tosi varma.
Tampereen
Voimistelijoiden
maajoukkuevoimistelijat harjoittelevat luonnollisesti porukalla arvokisatemppuja ja -vapaaohjelmaa.
Vaikka edustuspaikat ovat vielä
hieman epävarmat, on kotisalilla
ehditty keskustella jo tavoitteista.
– Maajoukkueen kanssa ei ole
vielä virallisesti puhuttu tavoitteista, mutta kotona ollaan sitä mieltä,
että mitalia lähdetään hakemaan.
Toki finaalipaikka täytyy saada ensin, Lankinen naurahtaa.
Marianne Hartio ja Viivi Suominen näyttävät, kuinka vapaaohjelmasta voi tienata esiintymisbonuksen. Tampereen naiset tunnetaankin sekä kotimaisilla että kansainvälisillä kilpakentillä vapaaohjelman spesialisteina.
Pohjoismaat vahvoilla
Tampereen
Voimistelijoiden
edustusjoukkue osallistui viime
syksynä teamgymin PM-kisoihin,
jotka antoivat hyvää osviittaa tämän syksyn mitalijoukkueista.
Pohjoismaat kun ovat rohmunneet
kaikki EM-mitalit viimeisen kahdentoista vuoden aikana.
– Islannilla ja Ruotsilla tulee
olemaan tosi kovat joukkueet, ja
kirkkaimmat mitalit menevät toMICHAEL FOSTER
dennäköisesti niille. Suomella on
kuitenkin hyvät mahdollisuudet
pronssiin. Tanska ja Norja ovat pahimmat vastustajamme pronssikamppailussa.
Myös Lankisen henkilökohtaiset
tavoitteet alkavat olla selvillä.
– Jos minut tullaan valitsemaan
kisajoukkueeseen, haluaisin mukaan neljälle kierrokselle kuudesta.
Se olisi yhdelle voimistelijalle so-
piva määrä urakoitavaksi. Tietysti
olisi hienoa, jos saa tehdä enemmänkin kierroksia, mutta silloin yhdelle joukkueen jäsenelle kasautuisi vähän liian paljon vastuuta, hän
tuumii.
Maajoukkueen naiset tekivät
vasta edellisellä leirillä ensimmäisiä virtoja yhdessä. Lopullisia kierroksia tai niiden järjestyksiä ei siis
ole vielä sovittu. Vilmakaan ei ole
vielä miettinyt tarkemmin, millä
kaikilla kierroksilla hän olisi mieluiten mukana. Yhden uuden tempun
hän haluaisi kuitenkin päästä esittämään EM-areenalla.
– Olen harjoitellut volttarilla paljon kierretuplaa, ja olisi mahtavaa,
jos sen saisi syksyksi kisoihin.
MICHAEL FOSTER
Teamgymin EM-kilpailut
• Järjestetään 15.–18.10. Islannin
Reykjavikissa
• EM-kilpailut käydään parillisina
vuosina maajoukkuekilpailuna
• Kilpailutelineet: volttirata,
trampetti ja vapaaohjelma.
• Joukkue esittää kolme kierrosta
volttiradalla ja kolme trampetilla.
Yhdellä trampettikierroksella
käytetään hyppyarkkua
Vapaaohjelmasuorituksia kevään TG Cupin finaalista. Edustusjoukkue
voitti tämän vuoden TG Cupin ja sijoittui SM-kilpailuissa toiseksi.
20
Vilma Lankinen (oik.) kertoo, että
Suomen joukkuetta voi lähteä
edustamaan ylpeänä EM-kisoihin.
• Kilpailut käydään kolmiotteluna, eli lopputulokset ratkaistaan
telineiden yhteispistemäärän
mukaan
• Suomi osallistuu EM-kisoihin
tyttöjen (13–17v) ja naisten (yli
16v) maajoukkueilla
• Tampereen Voimistelijoista maajoukkueprojektissa on
mukana Tiia Laisi (jr.), Marianne
Hartio, Vilma Lankinen, Kaisa
Ojaniemi, Emmiina Sulkanen ja
Viivi Suominen. Lisäksi TV:n Michael Foster valmentaa naisten
joukkuetta.
• Viralliset kisasivut: www.
teamgym2014.is
Poikajoukkue täydentää
teamgymin
kilpajaostoa
Poikien harjoituksissa riittää vauhtia ja hauskuutta.
Tampereen Voimistelijoiden ensimmäinen poikien teamgym
-joukkue tähtää kevääksi kilpailuihin.
R O O S A P E L KO N E N
Tampereen
Voimistelijoiden
teamgym-jaosto on tehnyt itseään
tunnetuksi niin kotimaan kuin Euroopankin kilpakentillä, mutta seuran edustajistosta on puuttunut
aina jotakin. Poikien ja miesten
joukkueet.
Pian tähän tulee muutos, sillä
Santeri Marjamäen valmentamasta poikien esivalmennusryhmästä
on tarkoitus koulia kilpajoukkue
täksi kaudeksi.
– Vielä syyskaudella ei kisoihin
mennä. Harjoitusta tarvitaan vielä, ja monet asiat täytyy saada rutiininomaisiksi ennen varsinaista
kisakautta. Jos asiat alkavat sujua,
lähdetään kevätkaudella kisaamaan kakkosluokkaan, valmentaja
selventää.
Poikaryhmässä harjoittelee säännöllisesti yhdeksän 9-13-vuotiasta
voimistelijaa. Pojat on valikoitu
ryhmään taitotesteistä, joissa heidän on täytynyt osoittaa muun
muassa hyvää kehonhallintaa ja lajinomaisia taitoja.
Ryhmä harjoittelee kahdesti viikossa, yhteensä 3,5 tunnin verran.
– Tällä kaudella ryhmän edistyneimmät - voimistelijat, joista
kilpajoukkue kasataan - alkavat
harjoitella neljä kertaa viikossa,
Marjamäki kertoo.
Harjoituksissa keskitytään paljon
perusvoimisteluun, venyttelyyn ja
kehonhallintaan. Pojat treenaavat
kuitenkin mieluiten temppuja lajin
telineillä eli volttiradalla ja trampetilla. Moni osaa jo kierre- ja tuplavoltit.
– Halu oppia on kova, ja poikien
tavoitteena on oppia liikkeitä, joilla
saada kaverit hämmästelemään.
Poikien harjoituksissa on
tiukka kuri ja reilu meininki
Marjamäki kuuluu myös neljännessä luokassa kilpailevan Marakatit-tyttöjoukkueen valmennustiimiin. Hän kuvailee tyttöjen ja
poikien valmentamista hyvin erilai-
seksi.
– Pakkohan se on myöntää, että
tytöt kehittyvät henkisesti paljon
nopeammin. Heille ei tarvitse pitää niin paljon kuria, sillä luontainen kunnioitus auktoriteetille on jo
kehittynyt siihen ikään mennessä,
kun pojat vielä kokeilevat rajoja.
Pojille pitää asettaa selvät säännöt
ja rangaistukset, muuten touhu
lähtee käsistä.
Marjamäen on keksittävä pojille
aina paljon tekemistä odotuksen
oheen, kun taas tytöt yleensä odottavat kiltisti vuoroaan.
Poikien harjoituksissa vallitsee
kuitenkin reilu meininki. Leikkimielisestä naljailusta huolimatta
valmentajalla ja voimistelijoilla on
hauskaa keskenään.
– Pojilla on mielestäni hyvä yhteishenki. Kaikki on otettu porukkaan mukaan uusista jäsenistä lähtien.
Roosa Pelkonen
toimintaa tukemassa myös:
Autotalo Laakkonen
Ylöjärven Apteekki
Painotalo PES-print
21
ONETEAM ITALIASSA
Näetkö voimistelijoita lätkäpaidoissa palmujen alla? Näet
aivan oikein. Joukkuevoimistelijoiden esiintymismatkasta
tuli ikimuistoinen.
Jääkiekkoaiheisen voimisteluesityksen kruunasivat Suomen Jääkiekkoliiton lainaamat naisten maajoukkueen pelipaidat.
Oneteam Festival del
Solessa 2014
Joukkuevoimistelun kilpasarjojen Oneteamin neljästä eri joukkueesta koottu 17 tytön iskuryhmä osallistui kahden valmentajan
ja yhdeksän muun tukijan kanssa
kansainväliseen voimistelufestivaaliin Italian Riccionessa kesä-heinäkuun vaihteessa. Joka toinen vuosi
järjestettävä festivaali pidettiin nyt
kahdennentoista kerran. Kokeneet
järjestäjät takasivat 4500 osallistujan viihtymisen ja asioiden sujumisen loistavasti. Festivaalin avajaisparaati antoi meille jo hyvän kuvan
siitä, miten hieno tapahtuma on
kyseessä ja kuinka paljon yleisöä
esityksillä on.
Oneteamin tytöt esiintyivät kolmesti; kahdesti festivaalin pääareenalla Arena Romalla ja kerran Arena Sudilla. Jääkiekkoaiheinen esitys
keräsi paljon positiivista huomiota,
kuten suloiset vaaleat ja hyväkäy-
22
töksiset tyttömme muutenkin.
Kiitämme lämpimästi Suomen Jääkiekkoliittoa naisten jääkiekkomaajoukkueen paitojen lainaamisesta,
niiden kanssa esitys oli täydellinen! Koreografian olivat laatineet
valmentajat Mari Lindfors ja Kajsa
Lundell tyttöjen ideoita huomioiden.
Kuusipäiväisen festivaalin aikana
ehdimme paitsi osallistua harjoituksiin ja esityksiin, myös vähän
shoppailla sekä rentoutua hotellimme uima-altaalla ja rannalla.
Hotellipakettiin kuulunut täysihoito
neljän ruokalajin lounaineen ja päivällisineen takasi naisporukan pysymisen tyytyväisenä. Liikkuminen
paikasta toiseen oli sujuvaa, koska
osallistujapassilla pääsi ilmaiseksi
kulkemaan busseilla. Italialaisittain
tyypillisen täpötäysiin busseihin
sulloutuminen oli mielenkiintoista,
mutta onnistuimme siinä hyvin ryhmämme suuresta koosta huolimatta. Erään illan myöhäisen esityksen
jälkeen tytöistä oli mahtavaa mennä öisiin After Partyihin läheiseen
vesihuvipuistoon. Toki kävimme vesihuvipuistossa myös päiväsaikaan.
Festivaalin viimeisenä iltana osallistuimme La Notte Rosaan, koko
Italian Rivieran alueella vietettävään juhlaan, jossa jokainen laittaa
ylleen jotakin pinkkiä. Riccionessa
juhlaan antoi suuren lisän Festival del Solen päättäjäisseremonia
upeine ilotulituksineen.
Emme tietystikään unohtaneet
Italian historiaa ja kulttuuria; kävimme San Marinon kaupunkivaltiossa ja vietimme matkamme viimeisen vuorokauden Venetsiassa,
jossa oli hienoa liikkua vesibussilla
ja gondolilla.
Matka oli upea kokemus kaikille
osallistujille. Tytöt nauttivat yhdessäolosta ja esiintymisestä ilman
kilpailupaineita, se näkyi erityisen
hyvin tyttöjen ilmeissä esiintymisten aikana.
Esitys Arena Sudilta löytyy Youtubesta tämän jutun otsikolla, kannattaa katsoa!
Teksti ja kuvat: Pia Vastamäki
Ikurin liikuntahallilta saa
maukasta lounasta ja
tuoretta munkkia
Tampereen
Voimistelijoiden
kahvila Voikkari aloitti toimintansa
vuodenvaihteen tienoilla. Pienten voimistelijoiden vanhemmat
jäävät usein hallille odottelemaan
lyhyiden harjoitusten ajaksi, joten
kahville ja kahvileivälle on ollut kysyntää.
– Kyllä se juuri paistettu munkki
on ollut kaikkein suosituin ostos,
kahvilaa pyörittävä Taru Lehtinen
kertoo.
Pullat, munkit, sämpylät ja croissantit tekevät kauppansa iltaisin
harjoitusten aikana. Erityisesti voimistelijoita varten kahvilassa on
terveellistä välipalaa. Lehtinen kertoo, että tässä ajatuksena on ollut
perheiden arjen helpottaminen.
– Jos voimistelija tulee vaikkapa
suoraan koulusta harjoituksiin, on
helppo ratkaisu tulla tänne välipalalle.
Herkullisten leivonnaisten ja välipalojen lisäksi Voikkarin listalla on
päivittäin vaihtuva keittolounas.
– Edullinen ja maukas keitto on
monen mielestä kiva vaihtoehto
ABC:n noutopöydälle, Lehtinen
kertoo.
Kahvila Voikkari palvelee myös
tilausravintolana ja sillä saralla
onkin ollut kiireistä. Ikurin hallilla
Kahvila Voikkarin
aukioloajat
Elokuussa
lounasta
1.9. alkaen
ma - pe 11.30-19.30
ma - pe 11-14
la - su suljettu
(lounas klo 15 asti)
la 10-14
su suljettu
Tesomankatu 33
järjestetään runsaasti voimisteluleirejä, joiden osallistujat nauttivat
Kahvila Voikkarissa kaikki leiriruokailut. Vaikka Lehtinen toisinaan
ideoi arkilounaiksi erikoisempia
ruokalajeja, toimivat voimistelijoiden ruokalistalla parhaiten varmat
vaihtoehdot.
– Kyllä se vain niin on, että lasten
suosikkeja ovat perinteiset makaronilaatikko ja riisi kanakastikkeella, Lehtinen naurahtaa.
Lehtinen loihtii tilauksesta paitsi
suuret satsit arkiruokaa, myös juhlavammat herkut. Erityisesti kakkujen leipominen ja koristelu ovat
lähellä Lehtisen sydäntä.
Kahvila Voikkarin täytetyt croissantit maistuvat juuri yhtä herkullisilta
kuin miltä näyttävät.
Oikeanlaisen lihashuollon merkitys
Lihashuoltoon kiinnitetään aivan
liian vähän huomiota työelämässä
ja vapaa-ajan harrastuksissa. Poikkeuksena voidaan nähdä voimistelun harrastajat, jotka venyttelevät
kehoaan äärimmilleen. Kehon ääriasentoihin venyttäminen voi lisätä
ongelmia kehon kudoksien sietokyvyssä, sillä kun kehoa muokataan
pitkäkestoisilla
äärivenytyksillä,
kuormitukset kohdistuvat myös
piikkimäisesti rustopintoihin sekä
selkäydin-, että ääreishermosto rakenteisiin.
Nuoren voimistelijan keho kestääkin
uskomattoman
paljon
venytyksiä, joista passivoitunut
toimistotyöntekijä ei pystyisi suoriutumaan aiheuttamatta itselleen
suurella todennäköisyydellä nivelen tai hermoston ärsytyksiä. Yksi
yleisimmistä virheistä venyttelyssä
onkin on vääränlainen, kipua tuottava venyttely.
Oikeanlainen venyttely on tärkeää, sillä sen avulla kehoon saadaan hetkellistä elastisuutta tulevaa suoritusta varten, on kyseessä
sitten voimisteluliikkeet tai kotiaskareiden teko. Usein kuitenkin
venytellään ns. pitkillä vipuvarsilla,
jolloin venytys ulottuu useamman
nivelen yli. Esimerkkinä tästä on
perinteinen takareisivenytys, jossa
pää painetaan polvea vasten jalka
suorana. Tässä asennossa selkä helposti pyöristyy, jolloin venytetään
maksimaalisesti myös selkäydintä
ja jalan iskiashermoa hermorakennetta ärsyttäen.
Voimistelijoilla keho kestää tämäntyyppisiä venytyksiä johtuen
myös siitä, että lajiin valikoituvat
ne, joilla on luontaisesti elastisuut-
Kaisa Mäkiselle ja Misa Pentille spagaati on helppo venytysliike.
ta rakenteissaan, mikä sallii suuria liikkuvuuksia. Tällöin venytys
voi olla vaikea saada tuntumaan
kehossa, ellei liikettä viedä äärimmilleen. Tämä kuitenkin rasittaa
hermoverkostoa ja nivelistöä ja voi
koitua ongelmaksi myöhemmin,
mm. löystyneiden tukirakenteiden
vuoksi.
Teknillisesti turvallisin vaihtoehto on venytellä yksi lihasryhmä
kerrallaan, jolloin vastavuorolihaksisto tekee aktiivista supistustyötä, jotta toisen puolen lihaksisto
saadaan venymään oikein. Näin
elastinenkin ihminen saa venytyksen tuntumaan oikeassa paikassa,
eikä venytys pahenna mahdollisia
oireita. Mikäli venytys kuitenkin aiheuttaa toistuvaa kipua, tarkempi
lihaskäsittely erilaisin tekniikoin on
tarpeen.
Mikäli tähdätään kehon optimaaliseen elastisuuteen, ei pelkkä venyttely kuitenkaan riitä, vaan usein
tarvitaan myös tarkkoja lihasjäykkyyden suuntaisia käsittelyjä. Näitä
tekniikoita on monenlaisia perushieronnasta tarkkoihin manuaalisiin
käsittelyihin.
Optimaalisen ja kivuttoman liikkuvuuden saavuttamiseksi lihaksistoa tulisi huoltaa niin kotikonstein
kuin terapeutin tekemien käsittelyiden ja hallittujen venytyksien
avulla. Esimerkiksi spagaatia tehdessä taakse taipuvan jalan lähentäjälihaksen tulisi joustaa pakaran
suuntaisesti taaksepäin. Siihen
tarvittavaa elastisuutta ei ole mahdollista saavuttaa kotikostein venyttelemällä, vaan avuksi tarvitaan
manuaalisen terapian ammattilaisen tarkempaa lihasjäykkyyden
suuntaista käsittelyä.
Lihaksistoa tulisi huoltaa aina
ennen ja jälkeen suorituksen. Tällöin voidaan ehkäistä suoritusta
tehdessä lihaksen ylielastisuuden tuoma venähdys tai repeämä
kudoksessa. Rasituksen jälkeen
lihaksiston venyttely ja muu lihaskäsittely puolestaan normalisoi
lihaksen siihen kohdistuneesta rasituksesta. Kaikki rasitus koulussa,
töissä ja harrastuksissa aiheuttaa
epäsymmetriaa kehoon. Voimakkaan treenin jälkeen voimistelijan
on opittava kuuntelemaan kehoaan
ja tunnistettava oikea aika palauttavalle venyttelylle. Useimmiten
se on noin 30 – 60 minuuttia suorituksesta jälkeen. Silloin rasittunut
lihas alkaa kangistua ja tällöin siihen kohdistuvat huollot optimoivat
lihaksen palautumisen ja elastisuuden säilymisen kehossa.
Venytyksiä olisi hyvä tehdä noin
20 sekuntia molemmilla puolilla
useita kertoja. Näitä lyhyitä venytyksiä voi tehdä jopa kymmenen
toistoa. Silloin lihas saa tarvittavan
pitkäkestoisen venytysajan ja vuorottelu vapauttaa välillä nivelen
pois ääriasennosta.
Lauri Uski
OMT-fysioterapeutti
Alaraajafysioterapia
Pohjallisterapia
23
Vaivattomuus
Taloudellisuus
Varmuus
Helppokäyttöisyys
Ekologisuus
Luotettavuus
MAALÄMPÖ JA
LÄMMÖNTALTEENOTTOJÄRJESTELMÄT
Maalämpö on uusiutuvaa
energiaa omasta pihastasi.
Maalämpö on sijoitus,
jolle saat hyvän tuoton.
Omakotitalot, rivitalot, kerrostalot,
hallit, toimistotalot.
Suuret, pienet, uudet tai
saneerattavat kohteet.
Maalämpö sopii lämmitysmuodoksi
kaikkiin kohteisiin.
Vaihda nykyinen
lämmitysjärjestelmäsi
maalämpöön ja
säästä jopa 80 %
lämmityskuluissa!
Ota yhteyttä!
Kartoitamme tarpeesi ja
toteutamme sinulle oikein
mitoitetun, kustannustehokkaan
maalämpöjärjestelmän.
www.ahkmaaenergia.fi
Käyräkuja 30, 33430 Vuorentausta, Ylöjärvi
puh. 040 7117 500
asiakaspalvelu@ahkmaaenergia.fi

Tampereen Voimistelijoiden ilmoitusliite 2014

Transcription

Similar documents

TAMPEREEN VOIMISTELIJOIDEN ILMOITUSLIITE 2015 Voikkari

Toimintasuunnitelma kaudelle 2014-2015

Tyttöjen Taitoryhmät Jyväskylän Voimistelijat -79

Avaa tiedosto

Vanhemman käsikirja s2013 - Tapiolan Voimistelijat ry

- Reippaasti paras - Kuopion Reippaan Voimistelijat ry

Taitotavoitteet - Mäntsälän Voimistelijat ry.

- Reippaasti paras - Kuopion Reippaan Voimistelijat ry

JÄRVENPÄÄN VOIMISTELIJAT RY Toimintakertomus 2012

Kieppi_lehti 2014_2015.pdf - Voimisteluseura Kieppi ry

ja tanssijaosto 2011-2012, Yhdessä voimistelun polulla

5. luokkien säännöt - Suomen Voimisteluliitto

Starttiluokka ja 2. luokka

1 - Tampereen Sisu

Kausijulkaisu Voimistelu- ja tanssijaosto 2010-2011

SVS Espoo TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Ovolainen 2/2010 - Olarin Voimistelijat ry

Paukkuvia pakkasterveisiä!