Koulupudokkuus ja syrjäytyminen rikollisuuden taustatekijöinä

Koulupudokkuus ja työttömyys
rikollisuuden taustatekijöinä
Rikoksentorjuntaseminaari
Turvallinen huominen rakennetaan tänään
Tampere 4.10.2012
Tutkija Mikko Aaltonen
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Esityksen rakenne
1)
Koulupudokkuus ja työttömyys rikollisuuden syinä
kriminologisen teorian valossa
2)
Rekisteriaineistot rikollisuuden tutkimuksessa
3)
Tuloksia
4)
Pohdintaa syrjäytymisen ja rikollisuuden
ehkäisemisestä
Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan?
ƒ Työttömyyttä, ”koulu(tus)pudokkuutta”,
pienituloisuutta, köyhyyttä, asunnottomuutta,
velkaantumista?
ƒ Päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia, heikkoa
terveyttä?
ƒ Yhteiskunnan ulkopuolisuutta, poliittista
osallistumattomuutta, yksinäisyyttä?
ƒ Rikollisuus usein osa syrjäytymisen määritelmää
Syitä ja seurauksia
1) Kausaatio
2) Käänteinen kausaatio
Koulupudokkuus
Työttömyys
Rikollisuus
Rikollisuus
Koulupudokkuus
Työttömyys
Rikollisuus
3) Valikoituminen
”Kolmas tekijä”
Koulupudokkuus
Työttömyys
4) ”Kasaantuva huono-osaisuus” (Sampson & Laub 1997)
Haasteita tutkimukselle
ƒ Kansainvälisessä rikosuratutkimuksessa on toistuvasti
havaittu, että ”rikosuralle” päätyvät aikuiset ovat rikosalttiitta jo
nuorena
ƒ Koska rikoskäyttäytyminen alkaa huomattavasti aikaisemmin
kuin koulutus ja työmarkkina-asema vakiintuvat, vaikutuksien
suunta on epäselvä
ƒ Perhetaustan vaikutus lasten rikollisuuteen helpompi todistaa
ƒ Toisaalta haasteena myös se, kuinka mitata nuorten aikuisten
syrjäytymistä luotettavasti
Ikä-rikoskäyrä
Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt 2006-2011
2006
14000
2007
Poliisin tietoon tulleita rikoksia
12000
2008
2009
10000
2010
2011
8000
keskiarvo 2006-2011
6000
4000
2000
0
15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50
Epäillyn ikä
Lähde: Tilastokeskus, Poliisin tietoon tullut rikollisuus
Rekisteritutkimus
ƒ Suomalaiset rekisteriaineistot tarjoavat hyvät mahdollisuudet
väestötasoiselle tilastolliselle tutkimukselle
ƒ Tietojen yksilötasoinen yhdistäminen henkilötunnuksen avulla
ƒ Ei vastauskadon ongelmaa, jos perusaineisto poimitaan
väestörekisteristä – merkittävä etu suhteessa kyselytutkimukseen
ƒ ”Puhdas” rekisteritutkimus suhteellisen harvinaista kriminologiassa
ennen viime vuosia (Lyngstad & Skardhamar 2011)
ƒ Tarvetta erityisesti pitkittäistutkimukselle
ƒ Mahdollistaa syy-seurausyhteyksien tutkimisen paremmin
ƒ Pitkittäisaineistoja voidaan luoda retrospektiivisesti, edullisempaa ja
nopeampaa kuin prospektiivisen seurantatutkimuksen teko
Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät
Rekisteritutkimushanke 2008Æ
ƒ ”Hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa”
- (mm. Inkeri Anttila 1952)
ƒ Tuoretta kotimaista tutkimusnäyttöä sosioekonomisista eroista
rikollisuudessa suhteellisen vähän
ƒ Tutkittu harvoin pääotsikkotasoisena teemana / väestötasoisella
aineistolla
ƒ Tutkimuskysymys hankkeen alussa varsin yleisluontoinen:
miten erilaiset sosiodemografiset tekijät ja sosiaaliset
ongelmat ovat yksilötasolla yhteydessä rikosten tekemiseen ja
rikosuran alkamiseen?
ƒ Lisäksi esitetään tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) Kohdusta aikuisuuteen –tutkimuksesta (1987
syntyneiden kohortti)
Tuloksia
Sosioekonomisen aseman (SES) osoittimet ja rikollisuus
19-30-vuotiaat nuoret aikuiset
Rikoksia / 1000 henkilövuotta, kolmen vuoden seuranta (2005-2007)
Rikoksia / 1000 henkilövuotta
N
%
Väkivalta
Omaisuus
Rattijuopumus
koulutus (lukio tai korkeampi)
12248
43.0 %
1.0
0.2
1.3
ammattikoulu
11107
39.0 %
5.0
5.9
7.8
peruskoulu
5130
18.0 %
25.1
39.1
31.8
tulot (1. kvintiili)
5893
20.7 %
2.6
1.1
4.5
2. kvintiili
5849
20.5 %
4.3
3.0
6.6
3. kvintiili
6005
21.1 %
5.4
4.1
6.0
4. kvintiili
5106
17.9 %
7.6
9.4
9.0
5. kvintiili
5632
19.8 %
13.9
30.1
19.6
työttöm yyden kesto (ei tyött.)
16371
57.5 %
3.5
5.0
5.3
lyhin
3168
11.1 %
6.8
6.8
7.9
toiseksi lyhin
2809
9.9 %
7.3
15.5
8.4
toiseksi pisin
3243
11.4 %
9.2
15.2
15.8
pisin
2894
10.2 %
19.2
19.1
22.3
am m atti (ylempi toimihenkilö)
4402
15.5 %
1.1
0.4
2.0
alempi toimihenkilö
4454
15.6 %
1.5
1.7
2.0
työntekijä
8357
29.3 %
6.4
4.3
9.5
ei ammattia (suuri osa opiskelijoita)
11272
39.6 %
11.4
19.1
14.7
Lähde: Aaltonen, Mikko & Kivivuori, Janne & Martikainen, Pekka (2011): Social Determinants of Crime
in a Welfare State: Do They Still Matter? Acta Sociologica 54(2)
Koulutus ja työttömyyshistoria
seuraamuslajin, tuomioiden lukumäärän ja rikoslajin mukaan
19-30-vuotiaat nuoret aikuiset
Vuosien 2005-2006 tuomiot ja sakot
Seuraamus
2005-2006
Ehdollinen
Yhdyskuntapalvelu
Ehdoton
% pelkkä
peruskoulu
57
74
81
päiviä
työttömänä
1999-2004 (ka.)
598
696
523
Tuomioiden
lukumäärä
0
1
2
3-5
6-10
11+
16
27
37
53
71
85
338
397
468
482
615
475
Rikoslaji
Rattijuopumus
Väkivalta
Omaisuus
56
60
68
559
539
572
Koko aineisto
18
351
Lähde: Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät -aineisto
Koulutus, työttömyys ja väkivallan vakavuus
EPÄILLYT
19-30-vuotiaat nuoret aikuiset
Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset 2005-2007
Sukupuoli Nainen
Mies
Koulutus Lukio tai korkeampi
2004 Ammattikoulu
Peruskoulu
Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä
1999-2004 1. kvartiili
2. kvartiili
3. kvartilli
4. kvartiili
UHRIT
Sukupuoli Mies
Nainen
Koulutus Lukio tai korkeampi
2004 Ammattikoulu
Peruskoulu
Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä
1999-2004 1. kvartiili
2. kvartiili
3. kvartilli
4. kvartiili
Lievä
pahoinpitely
Pahoinpitely
Törkeä pahoinpitely
Henkirikoksen yritys
1.0
3.8
1.0
5.7
1.0
7.0
1.0
2.2
6.6
1.0
2.2
6.9
1.0
3.4
14.0
1.0
1.1
1.6
1.8
1.8
1.0
1.9
1.7
2.3
3.6
1.0
2.9
1.8
2.4
5.6
1.0
1.1
1.0
2.2
1.0
5.7
1.0
2.0
3.7
1.0
2.1
4.9
1.0
4.0
10.5
1.0
1.0
1.4
1.0
1.8
1.0
1.2
1.5
1.6
2.1
1.0
0.8
1.1
2.3
3.7
Lähde: Aaltonen (2010) Nuorten aikuisten koulupudokkuus, työttömyys ja väkivaltarikollisuus. Oikeus 39(3)
Työttömyyden ja rikollisuuden ajallinen yhteys
ƒ Yksilöiden välisessä vertailussa työttömyys on merkittävä riskitekijä,
”yksilönsisäisessä” vertailussa yhteys huomattavasti heikompi
ƒ Ainoastaan omaisuusrikollisuuden taso vaihtelee ajassa senhetkisen
työllisyystilanteen mukaan, väkivaltarikollisuus ja rattijuopumukset eivät
ƒ Kyseessä valikoitumisvaikutus – pysyvät erot työttömien ja muiden
välillä selittävät rikollisuutta? (Farrington et al. 1986; Felson et al. 2011)
ƒ Työvoimapoliittiset aktivointitoimet ja rikollisuus
ƒ Tuoreet tanskalaistutkimukset viittaavat siihen, että
aktivointitoimenpiteillä (active labor market policies) voidaan vähentää
nuorisorikollisuutta (Andersen 2012; Fallesen et al. 2011)
ƒ Suomessa samankaltaisia tuloksia: samat nuoret (18-24-vuotiaat)
tekevät vähemmän rikoksia ollessaan työmarkkinatuen aktivointijaksolla
kuin passiivijaksolla
Lähde: Aaltonen, MacDonald, Martikainen, Kivivuori (2013) Reassessing the unemployment-crime link
Yhteenveto päätuloksista
ƒ Pelkän peruskoulun käyneet ja pitkään työttömänä olleet vahvasti
yliedustettuina rikosten tekijöiden joukossa
ƒ Suurin osa heikossa asemassa olevistakaan ei syyllisty rikoksiin
ƒ Riippumatta siitä, onko syrjäytyminen yksiselitteisesti rikollisuuden syy,
on selvää, että koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneet tekevät
huomattavasti muuta väestöä enemmän kaikkia tässä tutkimuksessa
tarkasteltuja rikoksia
ƒ Yhtenä syynä vahvoihin yhteyksiin se, että rekisteriaineisto edustaa
väestöä erittäin hyvin, ja vakavimmin syrjäytyneet henkilöt ovat
mukana (toisin kuin kyselytutkimuksissa yleensä)
ƒ Myös vakavan väkivallan uhrit valikoituneita
ƒ Vahvemmilla tutkimusasetelmilla työttömyyden yhteys rikollisuuteen
ei enää yhtä selvä
Rajoituksista
ƒ Korrelaatio ei todista kausaliteettia
ƒ Rekisteriaineistojen suurimpana ongelmana kriminologisen tutkimuksen
kannalta se, ettei yksilöominaisuuksia voida mitata (kognitiiviset kyvyt,
persoonallisuus, impulsiivisuus)
ƒ Toisaalta ongelmana myös se, ettei piilorikollisuutta voida tutkia
ƒ Tarvitaan vahvempia tutkimusasetelmia (ns. luonnolliset kokeet)
ƒ ”Syrjäytyneiden” identifikaatio vielä puutteellista (Myrskylä 2011)
ƒ NEET (not in education, employment or training)
ƒ Tiedetään, että osa paljon rikoksia tekevistä ei saa koskaan seurannan
aikana työttömyyskorvauksia Æ työttömyyden vaikutus aliarvioidaan
ƒ Tarvitaan parempaa tietoa mm. mielenterveys- ja päihdeongelmista
ƒ Miksi erot rikollisuudessa sosioekonomisen aseman mukaan ovat
niin merkittäviä pohjoismaissa?
ƒ Yhdysvalloissa pitkä debatti 70- ja 80-luvuilla siitä, onko SES ylipäätään
yhteydessä rikollisuuteen
Mitä tulisi tehdä?
Mistä on näyttöä?
ƒ Monet korostavat varhaisen puuttumisen tärkeyttä
ƒ Varhaisilla panostuksilla esim. koulutukseen (Heckman 2006) suurempi
”tuotto”
ƒ Vahvaa näyttöä yksittäisten ohjelmien vaikuttavuudesta lähinnä
Yhdysvalloista
ƒ Campbell collaboration: meta-analyyseja mm. koulupudokkuuden
ehkäisyohjelmista (Wilson ym. 2011), mentorointiohjelmista (Tolan ym.
2008) ja perhevalmennuksesta (Piquero ym. 2008)
ƒ Saving children from a life of crime (Farrington & Walsh 2007):
esikouluohjelmat (”intellectual enrichment” & ”social skills training”) sekä
vanhemmuusvalmennus tehokkaita keinoja
ƒ Ohjelmat kohdennettu usein köyhille asuinalueille, joissa
marginaalinen hyöty suurempi (?)
ƒ Monet näistä keinoista ”universaaleina” (neuvola, terveydenhuolto,
koulutus) jo käytössä Suomessa (Kivivuori & Aaltonen 2009)
Tulonjako vai ihan tavalliset asiat?
ƒ On selvää, että vanhempien matala koulutus ja
köyhyys lisäävät lasten rikollisuuden riskiä (Aaltonen
ym. 2013)
ƒ Lapsuuden huono-osaisuus selittää kuitenkin vain osan
koulupudokkuuden vaikutuksesta
ƒ Näyttöä siitä, että osa hyvinvointivaltion palveluista
heikentynyt selvästi 1990-luvun laman jälkeen
(Salmi et al. 2012)
ƒ Ei kuitenkaan selvää näyttöä siitä, onko tämä vaikuttanut
rikollisuuden määrään
Käännekohtia?
ƒ Kriminologit Robert Sampson ja John Laub
korostavat käännekohtien (turning points) merkitystä
rikosuran katkeamiselle
ƒ Yksilöominaisuudet, varhaiset riskitekijät tärkeitä, mutta
eivät pysty selittämään rikosuralla tapahtuvia muutoksia
ƒ Uusi työpaikka ja parisuhde keskeisiä mekanismeja
ƒ Toinen näkemys: ”Hooks for change” (Giordano et
al. 2002) – kognitiivinen muutos (motivaatio)
tapahtuu ensin
Millaista tutkimusta tarvitaan?
ƒ ”Ongelmat kasaantuvat” – syrjäytyminen ongelmallinen käsite
ƒ Empiirisesti näin onkin, mutta rikollisuuden syiden selvittämisen
kannalta on hankalaa, jos kaikki riskitekijät sotketaan yhteen
ƒ Selvitettävä, mitkä riskitekijöistä ovat todellisia syitä (joihin
vaikuttamalla voidaan vähentää rikollisuutta), mitkä (pelkkiä)
korrelaatteja/markereita/seurauksia
ƒ Monitieteinen tutkimusote tärkeä, jotta valikoitumisprosessit
saadaan tarkemmin esiin
ƒ Työvoimapoliittisten uudistusten rikosvaikutusten arviointi
ƒ Ajallinen ulottuvuus – onko syrjäytyminen kasvava ongelma,
ja siten yhä tärkeämpi rikollisuuden syy?
Johtopäätöksiä
ƒ
Koulupudokkuuden ehkäisy tärkeää – koulutuksen vaikutus rikollisuuteen
luultavasti kausaalinen
ƒ Vaikutus rikollisuuteen riippumatta
ƒ Perhetaustasta (Savolainen ym. 2013) ja eräistä yksilötekijöistä (ADHD ja
oppimishäiriöt) (Savolainen ym. 2012)
ƒ Työttömyydestä, pienituloisuudesta sekä aikaisemmasta rikollisuudesta (Aaltonen ym.
2011)
ƒ Koulutuksen vaikutus rikollisuuteen havaittu myös ”luonnollisissa kokeissa”
ƒ USA: Lochner & Moretti 2004; UK: Machin et al. 2011; SWE: Hjalmarsson 2011; Meghir
et al. 2012
ƒ
Tärkeää pohtia universaalien (kohdistetaan kaikkiin) ja kohdennettujen
(kohdistetaan riskiryhmiin tai valikoituihin yksilöihin) politiikkaohjelmien
mahdollisuuksia (Farringon & Walsh 2007)
ƒ Vaikea sanoa, kannattaako mahdolliset koulutusreformit kohdistaa koko
väestöön (oppivelvollisuusiän nosto), vai tarvitaanko kohdennettuja toimia esim.
ammattikoulutuksen puolella (oppisopimuskoulutus, työssä oppiminen)
ƒ Varhaisen puuttumiseen liittyy leimaamisen vaara sekä ”väärien positiivisten”
ongelma (Tham & von Hofer 2009)
Johtopäätöksiä
ƒ Työvoiman kysynnässä tapahtuneet muutokset erityisen
vahingollisia ”syrjäytymisvaarassa” oleville? (Kivivuori & Lehti 2006)
ƒ Tiedetään, että ne jotka työllistyvät vankeuden jälkeen uusivat
rikoksensa harvemmin (Savolainen 2009; Skardhamar & Telle 2012)
ƒ Työllistymisohjelmien tulokset toistaiseksi laihoja (Visher ym. 2005;
Bushway & Apel 2012)
ƒ Aktivointitoimet näyttävät vähentävän nuorisorikollisuutta Tanskassa
ja Suomessa (Andersen 2012; Fallesen ym. 2011; Aaltonen ym.
2013)
ƒ On kuitenkin mahdollista, että työmarkkinatuen saamiseen liittyvät
rajoitteet syrjäyttävät ongelmallisimman ryhmän yhä vahvemmin (Palola
et al. 2012)
Kysymyksiä?
www.optula.om.fi
mikko.e.aaltonen@om.fi
050-4308510