Matkalla hyvinvointiin-lehti - Sähköinen hyvinvointikertomus

Transcription

Matkalla hyvinvointiin-lehti - Sähköinen hyvinvointikertomus
Matkalla
HY V INVOINTIIN
Nokian
kaupunginjohtaja
Eero Väätäinen:
”Poikkihallinnollisuus
on hyvinvointijohtamisen
avainkysymys.”
4
s.
8
10-16
s.
s.
Pohjois-Pohjanmaan kunnat
levittävät hyviä käytäntöjä
järjestelmällisesti
TerPS2:n osahankkeiden kuulumisia.
Mm. miten Oulu hyödyntää sähköistä
hyvinvointikertomusta?
T ERV EEMPI POH JOIS -SUOM I 2 - H A NK K EEN JUL K A ISU
19
s.
Uhkaako Sote-uudistus
hyvinvoinnin
edistämistyötä?
Ma t k alla
H Y V I N VOI N T I I N
TERVEEMPI POH JOIS -SUOMI 2 - H ANKKEEN JULK AISU
Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) -hanke
Hankkeen tarkoitus:
Kuntien hyvinvointirakenteiden ja -johtamisen kehittäminen. Hyvinvointikertomusten valmistelun tukeminen
hankkeessa kehitetyn sähköinen hyvinvointikertomus
-työvälineen avulla.
Rahoittajat:
Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveyden­huollon
kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) ja hankkeeseen
kuuluvat kunnat sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoito­
piirin kuntayhtymä
Toiminta-aika: 1.3.2012-31.10.2014
Osahankkeet, hankekunnat ja henkilöstö:
Koordinaatiohanke:
Hallinnoijana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
kuntayhtymä
Pasi Parkkila, hankkeen vastuullinen johtaja
Sanna Salmela, projektipäällikkö
Suvi Helanen, hankesuunnittelija
Leea Järvi, perusterveydenhuollon yksikön asiantuntija
Koordinaatiohenkilöstöön kuuluneet aiemmin myös:
Anne Sormunen, hankejohtaja
Anttipekka Renfors, tekninen asiantuntija
Kainuun osahanke:
Kunnat: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo,
Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi
Sari Marita Ikäheimo, projektipäällikkö
Tuija Pöllänen, projektikoordinaattori
Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn osahanke:
Kunnat: Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola,
Kruunupyy, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli
Tuula Löf, projektipäällikkö
Mikko Nikkilä, projektityöntekijä
Koillismaan osahanke:
Kunnat: Kuusamo, Taivalkoski
Pauli Miettinen, projektipäällikkö
Oulun osahanke:
Mervi Uusimäki, projektipäällikkö
Virpi Knuutinen, suunnittelija, sähköisen
hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjä
Henkilöstöön kuulunut aiemmin myös:
Matti Vähäkuopus, projektipäällikkö
Oulun Eteläisen osahanke:
Kunnat: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki,
Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi,
Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva, Ylivieska
Leena Ahola, projektipäällikkö, Selänteen hankeosio
Eija Komulainen, projektipäällikkö, Helmen hankeosio
Terttu Piippo, hyvinvointikoordinaattori, Helmen hankeosio
Merja Jaakola, projektikoordinaattori, Kalajoen hankeosio
Minna Sipilä, projektikoordinaattori, Kalajoen hankeosio
Oulunkaaren osahanke:
Kunnat: Ii, Pudasjärvi, Simo, Vaala, Utajärvi
Satu Turkka, projektipäällikkö
Anne Leppälä-Hast, projektiasiantuntija
Henkilöstöön kuulunut aiemmin myös:
Tiina Vuononvirta, projektipäällikkö
Pirkanmaan osahanke:
Kunnat: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki,
Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,
Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala,
Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi
Maarit Varjonen-Toivonen, projektipäällikkö
Pirkanmaan osahankkeen kunnissa on toiminut kunta- tai
aluekohtaisia hyvinvointikoordinaattoreita tai vastaavia.
Lakeuden osahanke:
Kunnat: Hailuoto, Kempele, Liminka,
Lumijoki, Tyrnävä
Arja Rantapelkonen, projektipäällikkö
Katja Vähäkuopus, projektisuunnittelija
Sekä koordinaatio- että osahankkeissa on ollut myös taloushallinnon asiantuntijoiden työpanosta hankkeen maksatukseen liittyen.
Julkaisija:
Toimitus:
Taitto ja sivunvalmistus:
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke/
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Sanna Salmela,
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke,
040 5890 132, sanna.salmela@ppshp.fi
Suvi Helanen,
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke,
040 5899 215, suvi.helanen@ppshp.fi
Martti Ahlstén, Viestintätoimisto Verbi,
0500 582 588, martti.ahlsten@verbi.fi
Anne Arvio, Erweko
Marika Määttä, Erweko
Kannen kuva: Mikko Heinonsalmi
Kannen vinkkien kuvat:
TerPS arkisto, Oulun kaupunki,
Martti Ahlstén
Lehti on luettavissa
internetissä osoitteissa:
www.hyvinvointikertomus.fi
sekä www.terps.fi
Painopaikka:
Erweko Oy 2014
2
M a t k alla hyvinvointiin
Pääkirjoitus
Kuva: Kuntaliitto
MYÖNTEISIÄ
TULOKSIA
H
yvinvointivastuun ajateltiin pitkään kuuluvan sosiaali- ja terveystoimelle tai sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävälle kuntayhtymälle. Koko 2000-luvun ajan
on tehty työtä poikkihallinnollisen hyvinvointivastuun
laajentamiseksi kaikkia kunnan toimialoja koskevaksi.
Poikkihallinnollisuuden etenemisessä on vähitellen saatu aikaan myönteisiä tuloksia. Se näkyy muun muassa siten, että hyvinvointijohtaminen on mukana yli 80 prosentissa kuntien strategioita. Niistä yli puolessa se on selvästi
näkyvissä. Sen sijaan talouden ohjauksessa tämä ei näy
yhtä selvästi.
Nykyisessä kuntalaissa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on nostettu keskeiseksi kunnan tehtäväksi.
Tuoreiden kyselytutkimusten mukaan noin puolessa
kunnista hyvinvoinnin johtaminen on jo poikkihallinnollisen johtoryhmän vastuulla. Jossain määrin huolestuttavaa
kuitenkin on, että hyvinvoinnin edistämisen käytännön vastuu on vielä yhden toimialan yksittäisellä viranhaltijalla
noin puolessa kunnistamme.
Tehtävänkuvat epäselviä,
sitoutuminen tökkii
Vaikka hyvinvointivastuu on monessa kunnassa määritelty poikkihallinnolliselle ryhmälle, kaikki toimialat eivät aina käytännössä kanna tätä vastuuta. Kuntaliiton ja
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen kyselyn tulosten
mukaan vain 39 prosenttia hyvinvointiryhmän jäsenistä
arvioi ryhmänsä sitoutuvan hyvin tai melko hyvin ryhmän toimintaan.
Sitoutumista heikentänee se, että kyselyn mukaan vain
puolet piti ryhmänsä tehtävänkuvaa selkeänä. Lisäksi kysely osoitti, että kolmanneksella jäsenistä on kiinnostuksen
puutetta ryhmän toimintaan.
Hyvinvointinäkökulmien huomioon ottaminen kunnan
strategisissa ohjausasiakirjoissa toteutuu kyselyn mukaan
selkeästi vasta puolessa kunnista. Kehitettävää siis on yhä.
Sote-uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuuta ollaan siirtämässä viidelle sote-alueelle. Hyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeä kysymys on, miten tuotantovastuu
määritellään. Jotta hyvinvointityö ei ottaisi takapakkia, tuotantovastuun pitäisi olla kunnilla. Ne voisivat tuottaa palvelut itse ja täydentää omaa tuotantoaan ostopalveluilla
hankintalain periaatteiden mukaisesti.
Terveempi Pohjois-Suomi -hanke
on tehnyt hyvää työtä
Tämä julkaisu esittelee Terveempi Pohjois-Suomi -kansallisen käyttöönottohankkeen tuloksia. Hanke muodostuu koordinaatiohankkeesta sekä kahdeksasta eri osahankkeesta, jotka kattavat 62 kuntaa Kainuun, Koillis-
maan, Lakeuden, Oulunkaaren, Oulun Eteläisen, Oulun,
Keski-Pohjanmaan ja Pirkanmaan alueilla.
Jatkohankevaiheessa on tuettu hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittämistä ja
juurruttamista pysyviksi käytännöiksi, keskittyen hyvinvointirakenteiden ja sähköisen hyvinvointikertomuksen
kansalliseen käyttöönottoon.
Hanke on tukenut kuntien hyvinvointityötä monella tapaa. Koulutuksin ja viestinnän keinoin sekä Kuntaliiton
kanssa tehdyllä yhteistyöllä on kuntia ohjattu vahvistamaan
poikkihallinnollista ajattelutapaa. Samalla on tuettu kuntatoimijoita ottamaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen
kokonaisuudesta yhteistä vastuuta niin johtamisen kuin arjen toimintojen tasolla. Tavoitteena on saada kunta- ja terveydenhuoltolakia toteuttava sähköinen hyvinvointikertomus käyttöön kaikkiin maamme kuntiin hyödyttämään niin
kuntaa kuin kuntalaisia.
Uskon, että hyvinvointikertomus voi toimia pohjana tulevaisuuden kuntien laajemman johtamisjärjestelmän rakentamiselle. Kuntien kannalta, talouden tiuketessa, on entistä olennaisempaa seurata, mitä vaikutuksia kuntien eri
toiminnoista aiheutuu, ei vain sitä, miten paljon rahaa johonkin toimintaan on käytetty. Tässä työssä hyvinvointikertomuksen käyttö sekä poikkihallinnollinen toimintatapa
ovat merkittäväksi avuksi.
Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja
Suomen Kuntaliitto
Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n
3
”Hyvinvointijohtaminen
on keskeinen osa
kuntajohtamista.”
NOKIA TEKI
RYTMINVAIHDOKSEN
KAUPUNGIN JOHTAMISEEN
TEKSTI: Martti Ahlstén • KUVA: Mikko Heinonsalmi
K
un Eero Väätäinen otti vastaan
Nokian kaupunginjohtajan tehtävän puoli vuotta sitten, hänellä oli takanaan 15 vuoden työkokemus kuntaalan tehtävissä ja jokseenkin saman­
pituinen jakso hyvinvointipalveluita
tuottavan yleishyödyllisen säätiön johtajana. Kokemus pöydän molemmilta
puolilta, palveluiden ostajana ja myyjänä, on vahvistanut hänen käsitystään
siitä, että hyvinvoinnin edistämiseen
on panostettava voimakkaasti.
”Ajatus ei ole mitenkään uusi, mutta
tähän saakka se on ollut vain kauniiden
puheiden tasolla. Käytännössä yhteiskunnan voimavarat on keskitetty lähes
yksinomaan korjaavaan toimintaan.
Kuntakohtaisia eroja on, mutta ennaltaehkäisevän toiminnan tulokset kansallisella tasolla ovat olleet vaatimattomia”, Väätäinen pohtii.
Nyt hän näkee merkkejä muutoksesta. On oivallettu, että nykymallilla yhteiskunnan taloudelliset voimavarat eivät riitä. Vaikuttaisi siltä, että hyvinvoinnin edistämiseen alettaisiin oikeasti panostaa.
4
Nokian kaupunki on nostanut hyvinvoinnin osaksi
kunta­johtamista. Se on tuonut rytminvaihdoksen kunta­
suunnitteluun ja kaupungin johtamiseen. Sähköinen
hyvinvointikertomus on ollut hyvä väline muutoksen
toteutuksessa.
ginjohtaja, joten tässä suhteessa
hän sanoo hypänneensä liikkuvaan
junaan.
”Valtuusto teki kautensa alussa strategisen linjauksen, jonka mukaan hyvinvointijohtaminen on keskeinen osa
kuntajohtamista. Kaupungille laadittiin
viime syksynä Hyvinvoiva Nokia 2016
-onnistumissuunnitelma, jonka perusteella vuosittaiseen tilinpäätökseen sisällytetään jatkossa hyvinvointitilinpäätös”, hän kertoo.
Lisäksi Nokia on ollut mukana
TerPS2 (Terveempi Pohjois-Suomi 2)
-hankkeeseen kuuluvassa Pirkanmaan
osahankkeessa, jossa on kehitetty hyvinvointijohtamista osana kunnan strategista johtamista.
Strategia pohjana
Poikkihallinnollisuus
avainkysymys
Nokian kaupunki on yksi niistä kunnista, joissa hyvinvointi on päätetty
nostaa keskeiseksi kuntajohtamisen
elementiksi. Tämä tapahtui jo ennen
kuin Väätäisestä tuli Nokian kaupun-
Ennaltaehkäisevää työtä on tehty Nokialla jo aikaisemminkin, mutta ei järjestelmällisesti. Valtuuston linjausten
jälkeen hyvinvointityö vietiin osaksi
vuosikelloa. Tämä on muuttanut kun-
M a t k alla hyvinvointiin
tasuunnittelua, tuonut johtamiseen
rytminvaihdoksen.
”Poikkihallinnollisuus on hyvinvointijohtamisen avainkysymys. Työ ei onnistu, jos sen ajatellaan kuuluvan vain
sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulle. Meillä Nokialla hyvinvointiryhmään
kuuluu kuntasektorin eri alojen asiantuntijoita ja ryhmä avustaa kaupunginjohtajaa ja johtoryhmää kuntasuunnittelussa”, Eero Väätäinen kuvaa.
Hänen mukaansa sähköinen hyvinvointikertomus on erinomainen johtamisen väline. Se on helppokäyttöinen
ja havainnollinen.
Uudenlaisen hyvinvointityön tulokset eivät näy heti. Pitää malttaa odottaa. Väätäisen mukaan signaaleja näkyy jo siitä, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Työ vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä.
”Lisäksi tarvitaan tälle asialle omistautuneita ihmisiä niin kunnissa, yrityksissä kuin vapaaehtoistoiminnassakin. Heitä on jokaisessa kunnassa, ja
heille pitää antaa tilaa toimia”, Eero
Väätäinen painottaa.
Tiesitkö, että…
Sähköinen hyvinvointikertomus
• on internetissä toimiva kuntien
tiedolla johtamisen työväline
• tukee kuntien hyvinvointijohtamista eli hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun,
seurantaan ja arviointiin erityisesti strategisella tasolla
• ohjaa kunnan johdolle ja hyvinvointiryhmälle kuuluvaa hyvinvointikertomuksen valmisteluprosessia
• ohjaa hyvinvoinnin edistämisen
kokonaisvaltaiseen ja läpinäkyvään suunnitteluun, resursointiin ja seurantaan
• helpottaa hajallaan olevan indikaattori- ja muun hyvinvointitiedon kokoamista, raportointia ja
tulkintaa
• auttaa tarkastelemaan hyvinvointia laajana kokonaisuutena
ja kantamaan yhdessä vastuuta
kuntalaisten hyvinvoinnista
Tutustu Kuntaliiton palvelimella toimivaan työvälineeseen
tarkemmin osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi!
Sähköinen vaikutusten ennakkoarviointi (EVA)
• tulee olemaan internetissä toimiva työväline vaikutusten ennakkoarviointiin kunnallisessa
päätöksenteossa
• ohjaa kunnallishallinnossa toimivia päätösesitysten valmistelijoita arvioimaan etukäteen päätösvaihtoehtojen vaikutuksia
• lisää avoimuutta sekä jäsentää ja
selventää päätösten valmistelua
ja päätöksentekoa
• ohjaa huomioimaan ennakkoon
ja kokonaisvaltaisesti jo valmistelun aikana, miten päätös tulee
vaikuttamaan kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen
• ohjaa arvioimaan ennalta myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia
sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä
• ohjaa valmisteluvaiheessa pohtimaan muitakin vaihtoehtoja
kuin esittelijän puoltamaa ensin
esille tullutta päätösesitystä
Sähköistä EVAa on kehitetty Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen ja
Kuntaliiton yhteistyönä.
Työväline on tavoitteena julkistaa testikäyttöön loppuvuodesta 2014 ja
se tulee toimimaan tutussa osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi.
Sanottua
Olisi syytä lopettaa tällainen
höpötys ja hankkeet ja käyttää niihin kuuluvat varat suoraan kuntalaisiin. Kentälle
tarvitaan käsipareja. No, onpahan näilläkin hankkeilla
saatu työllis­tettyä muutama
luuseri.
Äly hoi, älä jätä
Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n
5
Pörssi:
Hyvinvoin.kertomus on hyvin tai melko hyvin osana kunnan toiminnan ja talouden suunni@elua
Päivän nousija
60
Kuntien hyvinvointijohtamiseen on sijoitettu viime vuosina runsaasti henkistä ja sosiaalista pääomaa sekä työaikaa. Mittari, joka kuvaa hyvinvointikertomusten hyödyntämistä kuntien
toiminnan ja talouden suunnittelussa,
onkin noussut kaikkien aikojen ennätykseensä.
Yhtenä syynä myönteiseen kehitykseen pidetään Kaste-rahoitteista Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) -hanketta ja mukana olevien kuntien aktiivista otetta. Hanke on tukenut kuntien
hyvinvointijohtamista sekä hankkeeseen kuuluneissa että hankkeen ulkopuolisissa kunnissa.
40
Sanottua
Sähköisen hyvinvointikertomuksen käsittely
lautakunnissa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa on tuonut hyvinvointiasiaa hyvin
esille. Seuraavalla kierroksella tuo esille toivottavasti vielä aktiivisemmin.
Kohti suunnitelmallista yhteistyötä
Tämä hyvinvointileikkiminen on käsittämätöntä. Aikaa ja rahaa tuhlataan raporttien laadintaan siitä, kuinka asiat saadaan näyttämään hyviltä. Sitoutua nyt sitten vakavissaan
tällaiseen puuhasteluun!
Vanhan koulukunnan esimies
Vanhan koulukunnan esimiehelle: Haluaisin,
että hyvinvointityö nähtäisiin oikeana työnä
eikä puuhasteluna. Kunnan johtokin voisi ottaa hyvinvointityön tosissaan ja oikeasti pohtia, miten työ saadaan kunnan talouden vuosikelloon mukaan.
Vieläkin järkyttynyt
Yhteistyön avulla on saatu hyvinvointikertomukseen uutta näkemystä. Pikkuhiljaa hyvinvointiryhmän sitoutuminen on kasvanut
6
M a t k alla hyvinvointiin
41
% vastaajista *
Tilanne TerPS2-­‐kunnissa syyskuussa 2012
33
32
26
26
20
20
Tilanne TerPS2-­‐kunnissa maaliskuussa 2014
Tilanne TerPS2-­‐hankkeen ulkopuolisissa kunnissa maaliskuussa 2014
0
Hyvinvoin.ryhmien jäsenet
Valtuutetut
* Kysymykseen vastanneet:
• Syyskuu 2012: TerPS2-kunnista 126
hyvinvointiryhmän jäsentä ja 488
valtuutettua. Kyselyä ei tehty hankkeen ulkopuolisissa kunnissa.
• Maaliskuu 2014: TerPS2-kunnista
271 hyvinvointiryhmän jäsentä ja
483 valtuutettua. Hankkeen ulkopuolisista kunnista 334 hyvinvointiryhmän jäsentä ja 744 valtuutettua.
ja työ nähdään muunakin kuin välttämättömänä pahana. Ongelmia aiheuttaa se, että
osan palveluistamme tuottavat muut kuin
oma kunta. Tämän vuoksi esim. toiminnalle
asetettuja tavoitteita ei löydy kunnan asiakirjoista.
Hankalinta on saada esim. luottamushenkilöt syventymään aiheeseen. Kevyet letkautukset ja yhteen totuuteen uskominen on
helppoa, mutta toivoisin ihan aitoa vastuunottoa enkä tyhjää lätinää!
Mielensä pahoittanut
Onnistumisia ja haasteita
Jäin miettimään, missä minun hyvinvointikertomukseni on. Nyt tuli tarve etsiä se, sillä siihen on viitattu kuntastrategiankin valmistelussa. Sen pitäisi olla käytössä muulloinkin kuin hyväksyttäessä se osaksi talousarviota.
Ensimmäisen kauden valtuutettu
Ensimmäinen sähköinen hyvinvointikertomus on hyväksytty syksyllä 2013. Kuntastrategia päivitettiin kertomuksen tietojen
perusteella. Myös tämän vuoden talous- ja
toimintasuunnitelmaan laadittiin tavoitteet
hyvinvointikertomuksen pohjalta. Kertomuksen valmistelu ei ole sote-puuhastelua,
joksi sitä usein vielä luullaan!
Oikeassa junassa istutaan
Hyvinvointiryhmän tekemästä hyvinvointisuunnitelmasta tuli hyvin käytännönläheinen, ja sen tavoitteiden mukaisesti on käytännössä edetty. Hyvinvointijohtamisen oppimiseen menee aikaa, mutta kun sen on
kerran oppinut, ei sen toteuttaminen ole ollenkaan vaikeaa.
Ei siis mitään diipadaapaa
Uhkana on hyvinvointiryhmän ja -kertomuksen jääminen säästöjen jalkoihin. Vaatii paljon työtä, että hyvinvointijohtaminen saadaan juurrutettua käytännön toimintaan.
Säästöjä aina vaan
Puhutaan kauniisti ennaltaehkäisystä, mutta rahaa ei tahdo löytyä ennen kuin tulipalo
on jo syttynyt. Näihin asioihin lisää rahaa ja
toimenpiteitä! Säästöt tulevat perästä.
Puheet teoiksi, kiitos!
Kuntaliitolta odotan voimakasta kehittäjän
ja ohjaajan roolia hyvinvointijohtamisen
suhteen. Indikaattoreissa on vielä kehitettävää.
Työvälinettä käytetään,
vaatimustaso kasvaa
Kysyttyä
Miksi sähköiseen hyvinvointikertomukseen on valittu indikaattoreita,
jotka kuvaavat kuntalaisten pahoinvointia eikä hyvinvointia? Indikaattorit on myös jaoteltu kymmenen teeman alle. Mihin tämä perustuu?
Terveisin Pahoinvointikertomusko sittenkin?
Sähköistä hyvinvointikertomusta kehitettäessä on hyödynnetty olemassa olevia indikaattoreita, eli uusia indikaattoreita ei ole kehitetty. Työväline hakee
indikaattoritietonsa automaattisesti
valtakunnallisista tietojärjestelmistä.
Näin ollen indikaattoriosiota kannattaa tarkastella peilinä, joka kuvastaa
valtakunnallisten tietojärjestelmien tilannetta hyvinvointinäkökulmasta
katsottuna.
Valtakunnallisten tietojärjestelmien
indikaattorit valitettavasti painottuvat
vielä enemmän kuntalaisten pahoinvointia kuin hyvinvointia kuvaaviin indikaattoreihin. Tästä esimerkkinä mainittakoon lasten ja nuorten henkinen
hyvinvointi, jota työvälineessä kuvaa
toistaiseksi kouluterveyskyselyn indikaattori ”keskivaikea tai vaikea masentuneisuus”. Kouluterveyskyselyssä on
myös indikaattori ”hyvä mieliala”, mutta sen tietoja ei ole saatavissa sähköiseen hyvinvointikertomukseen valtakunnallisista tietojärjestelmistä.
Toinen kysymys koski indikaattoreiden teemoittelua. Antti S. Mattila on todennut, että vuosituhansien pohtimisen
jälkeen ollaan edelleen erimielisiä siitä,
mistä hyvinvoinnissa tarkkaan ottaen
on kysymys. Työvälinettä kehitettäessä
ei voitu odotella yleisesti hyväksytyn hyvinvointimääritelmän valmistumista,
koska määrittely jumiutuu yleensä lo-
puttomaan keskusteluun hyvinvoinnin
monimuotoisuudesta. Indikaattoreiden
teemoittelu perustuu väljästi kahteen
määritelmään: Kouluterveyskyselyssä
aikoinaan käytettyyn viitekehykseen sekä Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston
kanslian kehittämän Findikaattori-palvelun jaotteluun. Toivon, että jatkossa
työvälineen viitekehystä kehitetään toimialojen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Sanna Salmela, Terveempi PohjoisSuomi 2 -hanke, Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Olemme valmistelleet laajan hyvinvointikertomuksen valtuusto­
kaudelta 2009-2012, joka sisältää myös hyvinvointisuunnitelman
kaudelle 2013-2016. Miksi sähköinen hyvinvointikertomus ohjaa
tekemään myös vuosittaista raportointia? Miten vuosittainen
raportointi poikkeaa valtuustokausittaisesta? Miten vuosittainen
raportti kannattaisi aikatauluttaa?
Terveisin Tuplatyötäkö?
Terveydenhuoltolaki ja tuleva sosiaalihuoltolaki velvoittavat raportoimaan
valtuustolle vuosittain kuntalaisten
terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä ja valmistelemaan laajemman valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen. Vuosittaisessa raportoinnissa seurataan sekä
valtuustokausittaisten hyvinvointitavoitteiden saavuttamista ja toiminnallisten muutosten edistymistä vuositasolla että huomioidaan mahdolliset toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.
Vuosittaisessa raportoinnissa korostuu kunnan oman, reaaliaikaisemman
hyvinvointitiedon hyödyntäminen, eli
kunnan omista tietojärjestelmistä saatavan tiedon lisääminen, jota viedään
raporttiin osin vielä manuaalisestikin.
Vuosittaisen raportin aikataulutuksessa on oleellista, että se saadaan mukaan kunnan toiminnan ja talouden
suunnittelun vuosikelloon. Näin ollen
raportin hyvinvointitiedon arviointiosa
valmistuu keväällä tilinpäätöstiedon
yhteydessä ja sen mukaisesti päästään
linjaamaan seuraavan vuoden talous­
arviota ja käyttösuunnitelmia sekä niiden painopisteitä. Nämä muodostavat
vuosittaisen raportin suunnitteluosan
ja se hyväksytään talousarvion käsittelyn yhteydessä loppuvuodesta.
Myös reaaliaikainen käyttösuunnitelmaseuranta osavuosikatsauksittain
huomioidaan raportin vuosikelloajattelussa.
Suvi Helanen, Terveempi PohjoisSuomi 2 -hanke, Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
a lu t aa n
h
n
e
e
s
k
u
l
Pa l ve
Aktiivinen ja sitoutunut hyvinvointiryhmä.
Katso esimerkkejä hyvinvointiryhmän rooleista ja vastuista osoitteessa www.innokyla.fi/web/malli784775.
Samalla saat esimerkkejä myös muiden kuntatoimijoiden rooleista ja vastuista hyvinvointityössä.
Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n
7
POHJOIS-POHJANMAA
LEVITTÄÄ JÄRJESTELMÄLLISESTI
HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
Kuva: Marika Juka-Lämsä
Vaalan painonhallinta­
ryhmäläisiä yhteisellä
lenkillä.
Teksti: Martti Ahlstén
Pohjois-Pohjanmaalla käynnissä olevassa hyvinvointiohjelmassa
on määritelty kolme hyvää käytäntöä, joiden avulla voidaan edistää
väestön hyvinvointia. Kaikki alueen kunnat ovat sitoutuneet
ottamaan käyttöön vähintään yhden niistä.
R
aahen hyvinvointikuntayhtymän
johtaja Hannu Kallunki sanoo,
että Suomessa on liian paljon hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä hyviä
päätöksiä, joita ei ole valvottu ja toteutettu loppuun saakka. Tulosta ei ole
syntynyt, kun ei ole osattu johtaa
muutosta.
Pohjois-Pohjanmaalla muutosta lähdettiin tekemään määrittelemällä ensin
yhteinen tahtotila. Se ilmaistiin kuntien allekirjoittamassa hyvinvointisopimuksessa. Sen jälkeen valittiin kolme
toimintatapaa, joita soveltamalla palveluita voidaan uudistaa tuetusti.
”Tärkeää on, että ei yritetä tehdä heti liian monta asiaa. Uudistaminen on
aloitettava realistisesti siten, että se ei
kuormita liikaa”, Kallunki painottaa.
Hän pitää Pohjois-Pohjanmaan
maakunnallista hyvinvointiohjelmaa
hyvien käytäntöjen levittämisineen
edelläkävijänä Suomessa.
Lisää tuettuja käytäntöjä
luvassa
Pohjos-Pohjanmaan liiton suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen sanoo, että tahtotilan lisäksi tarvittiin tietoa, tukea ja verkostoja.
8
M a t k alla hyvinvointiin
Kuva: Kuvat kirjasesta Miten autan lastani? Kirjoittanut T. Solantaus, kuvittanut Antonia Ringbom.
”Tietoa olemme saaneet sähköisen
hyvinvointikertomuksen kautta ja
kiertämällä kuntia. Verkostoja olemme
luoneet samalla, kun olemme muodostaneet yhteistä tahtotilaa hyvinvointiohjelman ensimmäisen vaiheen aikana. Valituille hyville käytännöille
olemme luoneet kiinteät tukimekanismit vastuuorganisaatioineen”, hän
kertoo.
Liikkeelle on lähdetty kolmella hyvällä käytännöllä: Pakka - paikallinen
alkoholipolitiikka, videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjaus sekä kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen
tueksi. Tarkoitus ei ole tyytyä kolmeen.
Lapset puheeksi on THL:n kehittämä menetelmä, jolla pyritään ehkäisemään ennalta lasten ja nuorten ongelmia.
Lisää hyviä käytäntöjä on valmisteilla,
kun näiden kanssa ensin päästään liikkeelle. Ilpo Tapanisen mukaan terveysliikunta ja ravitsemus ovat listalla seuraavana.
Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen molemmat vaiheet ovat olleet aktiivinen osa maakunnallista hyvinvointiohjelmaa ja hanke tukee hyvien käytäntöjen levittämistä kuntiin.
Kerttu Perttilä, filosofian tohtori
Kuva: Kerttu Perttilä
Lapset puheeksi -menetelmä
käynnistynyt hyvin
Yksi Pohjois-Pohjanmaan kuntien valitsemista hyvistä käytännöistä on
Lapset puheeksi -toimintakokonaisuus. Sen avulla uudistetaan kuntien ja
kuntayhtymien toimintaa siten, että
lapselle ja hänen perheelleen voidaan
tarjota apua arjen selviytymisessä ennen kuin tilanne kriisiytyy ja tarvitaan
raskaita palveluita.
Tavoitteena on, että vuoden 2015
loppuun mennessä maakuntaan on
koulutettu 160 kouluttajaa, joista jokainen on kouluttanut 10 hengen ryhmän.
Näin maakuntaan saadaan 1 600 työntekijää, jotka voivat soveltaa menetelmää omassa työssään.
Projektipäällikkö Jaana Jokinen
hanketta koordinoivasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo, että menetelmä on alkanut levitä kuntiin
nopeasti. Erityisen tyytyväinen hän on
siihen, että jokaiseen menetelmää soveltavaan kuntaan on käynnistymässä
työtä tukemaan johtoryhmä.
”Johtoryhmät ovat syntyneet laajentamalla ja hyödyntämällä jo olemassa
olevaa johtoryhmää. Tällä pyritään varmistamaan se, että toiminta jää elämään. Usein käy niin, että hankkeen aikaansaama työ hiipuu hankkeen päättyessä ilman johdon tukea.”
Jokinen arvioi, että kesäkuun puoliväliin mennessä Pohjois-Pohjanmaan
kunnissa oli käyty jo noin tuhat lapset
puheeksi -keskustelua.
Kuva: Martti Ahlstén
Pakka-toimintamallissa yhdistetään virallinen valvonta ja
säätely epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn.
Kirjoittaja on filosofian
tohtori ja pitkän linjan
hyvinvoinnin ja terveyden
edistäjä. Hän on toiminut
mm. Stakesissa, THL:ssä
ja STM:ssä asiantuntijatehtävissä ja ollut mukana
useissa tutkimus­­ryhmissä
Hyvinvoinnin
edistämisen
rakennepaketti
S
osiaali- ja terveysministeriö raportoi hiljattain WHO:n hyväksyneen
Suomen valmisteleman ja 64 maan suosittaman päätöslauselman ”Terveys kaikissa politiikoissa”. Yksinkertaista. Hyvinvointi ja terveys muodostuvat olemassa olevien olosuhteiden myötävaikutuksella siellä missä kasvamme,
kouluttaudumme, teemme työtä ja
ikäännymme. On vain arvioitava elinympäristömme ja toimintamme vaikutukset terveyteen ja tuettava siinä
myönteisiä tekijöitä.
Tämän oivallettiin suomalaisessa terveyspolitiikassa jo 1980 luvulla. Käytännön muutokseen on tarvittu aikaa ja tietoa. Lähtökohtana ovat väestöryhmien
väliset terveyserot ja niihin vaikuttaminen. Tiedon jalostaminen tunnusluvuiksi käynnisti kuntien hyvinvointi-indikaattorityön.
Indikaattoritiedon tulkitseminen johti hyvinvointistrategiatyön kehittämiseen. Varsin usein huomattiin että eri
toimialojen tulostavoitteiden yhteen sovittaminen kunnan hyvinvointitavoitteiksi ei ollut helppoa. Oli opeteltava toimialat ylittävää hyvinvointijohtamista
sekä sovittava yhteistyöstä ja toimeenpanon rakenteista. Mallia toimintakäytännöiksi kehitettiin Stakesin johdolla erikokoisten kuntien ja ammattikorkeakoulujen kanssa.
Toimintamallissa on olennaista että
kunnan hyvinvointivastuu on ylimmällä
johdolla. Operatiivinen hyvinvointijoh-
taminen, suunnittelu ja toimeenpanovastuu osoitetaan eri toimialojen johtohenkilöiden muodostamalle hyvinvointiryhmälle. Hyvinvointitavoitteiden tulee näkyä kunnan toiminnan ja talouden
suunnitelmissa. Tiedolla johtaminen,
monialainen yhteistyö sekä seurannan ja
arvioinnin integroiminen osaksi päätösprosesseja on olennaista.
K
aste -ohjelmaan kuuluva, PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin
hallinnoima TerPS -hanke otti tehtäväkseen toimintamallin edelleen kehittämisen ja juurruttamisen kuntien
käytännöksi. TerPS -hankkeen merkittävä innovaatio on ollut kehittää hyvinvointikertomuksesta sähköinen työväline, joka toimii kuntapäätösten valmistelun ja toimeenpanon seurannan
työvälineenä. TerPS -hankkeiden ansiosta toimintamalli ja työkalut ovat tulleet tutuiksi lähes kaikissa kunnissa.
Tulevaisuuden suuri haaste on miten
”Terveys kaikissa politiikoissa” juurtuu
uudenlaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin. Viisi suurta sote -aluetta tarjoavat terveyden edistämistyössä
laajan sosiaali- ja terveydenhuollon
asiantuntijuuden. Välttämätön yhteistyö peruskuntien eri toimialojen kanssa edellyttää sopimuspohjaisia käytäntöjä pitkäjänteisen yhteistyön varmistamiseksi. Lähtökohtana ovat kuntalaisten valinnanvapaus ja hyvinvoinnin
edistämistä vahvistavat tarpeet.
Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n
9
10
M a t k alla hyvinvointiin
HYVINVOINNIN
EDISTÄMINEN
OTTI AIMO
HARPPAUKSEN
Teksti: Martti Ahlstén • Kuva: Oulun kaupunki
Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä on otettu konkreettisia
edistysaskeleita. Sähköisen hyvinvointikertomuksen leviämisen, hyvinvointiryhmien perustamisen ja hyvinvointijohtamisen
myötä hyvinvoinnin edistäminen mielletään yhä selvemmin
koko kuntaa koskevaksi työksi, ei pelkästään sote-asiaksi.
P
ohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima Terveempi
Pohjois-Suomi 2 -hanke (TerPS2)
päättyy syksyllä 2014. Hankkeessa on
jatkettu TerPSin ensimmäisessä vaiheessa (TerPS1) kehitettyjen hyvien
käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista pysyviksi käytännöiksi.
TerPS2-hanke on tukenut kuntien
hyvinvointityötä monin tavoin. Hanke
on kouluttanut ja aktivoinut maamme
kuntia poikkihallinnolliseen hyvinvointijohtamiseen, yhteiseen hyvinvointivastuuseen ja suunnittelu- ja arviointityöhön sekä kuntatoimijoita poikkitoiminnalliseen yhteistyöhön. Hankkeen
näkyvin tulos on sähköinen hyvinvointikertomus, joka on kuntien hyvinvointijohtamisen ja tiedolla johtamisen uusi
työväline.
Hankkeen päättymistä ennen ainakin 134 kuntaa, 44 prosenttia MannerSuomen kunnista, on valmistellut työvälineellä vähintään yhden hyvinvointikertomuksen. Useissa kunnissa hyvinvointikertomus on noussut tärkeäksi osaksi kunnan strategista johtamista
sekä talouden suunnittelua, toteutusta
ja arviointia. Kertomuksia on yhdistetty kunnan toiminnan ja talouden suun-
nitteluun ja arviointiin sekä hallinnonalojen käyttösuunnitelmiin ja käytännön työhön.
Toimintamalli ja
runsaasti konkretiaa
Hanke on julkaissut Innokylässä työvälineen ympärille rakentuvan toimintamallin, jonka liitteenä on muun muassa hyvinvointijohtamisen diapankki,
vuosikelloja sekä esimerkkejä keskeisten toimijoiden rooleista ja vastuista.
Innokylän kautta kaikki voivat hyödyntää toimintamallia. Sähköinen hyvinvointikertomus siirtyy hankkeen päättyessä Kuntaliitolle, joka jatkaa työvälineen kehittämistä.
Työvälineen kehittämisen lisäksi
kahdeksan osahankkeen 62 kunnassa
on tuettu kuntia poikkihallinnollisten
hyvinvointiryhmien perustamisessa ja
toiminnan aktivoinnissa ja kehittämisessä. Ryhmät ovat valmistelleet hyvinvointikertomuksia sähköisellä työvälineellä ja antaneet palautetta työvälineen toimivuudesta. Kunnissa on
myös osallistettu kolmannen sektorin
edustajia ja kuntalaisia hyvinvointiyhteistyöhön.
Seuraavilla runsaalla
kahdella aukeamalla esitellään
osahankkeissa tehtyä työtä. >>
Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n
11
TerPS2:n osahankkeet
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Oulunkaaren osahanke
Ii palkkasi liikuntaneuvojan
Indikaattorit vakuuttivat
rahoittajan
Teksti: Riitta Muhonen ja Satu Turkka
Kuva: Riitta Muhonen
I
in kunnan Ii-instituutti -liikelaitos sai
Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta
19 000 euron tuen oman liikuntaneuvojan palkkaamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän sihteeri
Riitta Räinä uskoo, että hakemukseen
liitetyt hyvinvointikertomuksen indikaattorit vakuuttivat rahoittajan.
Iiläiset jäävät eläkkeelle jo keskimäärin 56-vuotiaina. Lisäksi muun muassa
mielenterveysongelmien, sydän- ja verisuonitautien ja liikuntaelinsairauksien
punaista näyttävät indikaattorit tukivat
ajatusta kunnan omasta liikuntaneuvojasta. Tavoite on saada erityisesti sohvalla viihtyvät työikäiset kuntalaiset liikkumaan ja voimaan paremmin. Fyysisen ter-
Mukaan voi tulla vaikka ei olisi harrastanut
liikuntaa lainkaan.
veyden kohentumisella odotetaan olevan
vaikutuksia myös muuhun aktiivisuuteen,
ja taustalla onkin toive kunnan korkean
työttömyysprosentin laskemisesta.
Tarkoitus on, että mukaan lähtemiseen
ei ole kynnystä vaan liikuntahetket sopivat kaikille, vaikka lähtötaso olisi nolla.
Mukana voi olla yhtä hyvin kävelykeppi,
koira tai lastenrattaat. Liikuntaa järjestetään kunnan kaikissa kylissä, ja esimerkiksi kävelyjen lähtöpaikatkin ovat arkisia ja helposti lähestyttäviä paikkoja.
Neuvojan voi tilata myös kotiinsa tai itse järjestettyyn tapahtumaan. ”Esimerkiksi sukulaisporukalla voi ensin valmistaa yhdessä salaatin, keskustella terveellisestä ruuasta ja lopuksi jumpata ohjaa-
jan opastuksella”, tapahtuma- ja hankesuunnittelijana Iin liikunta- ja tapahtumapalveluita järjestävässä Ii-instituutissa työskentelevä Räinä kertoo.
Liikuntaneuvojan palvelut ovat kuntalaisille ilmaisia. Aluehallintoviraston Aikuisten terveyttä edistävä liikunta -hankkeen rahoituksen loputtua toiminta jatkuu
pysyvästi kunnan omalla rahoituksella.
Kunta laatii myös liikunnan edistämisen
ohjelman. Iissä hyvinvointikertomusta on
työstetty Oulunkaaren kuntayhtymän ja
TerPS2-hankkeen tuella. Ensimmäinen
laaja hyvinvointikertomus valmistui viime vuoden lopussa.
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Koillismaan osahanke
Tekemisen meininkiä Koillismaalla
Hyvinvoiva kuntalainen
elinvoimaisen kunnan
perusta
K
oillismaalla kaikki kunnan toiminta
tähtää kuntalaisten hyvän elämän
turvaamiseen. Kuusamon ja Taivalkosken
hyvinvointityön keskeiset haasteet liittyvät väestörakenteen muutokseen, väkiluvun vähenemiseen, työttömyyteen ja korkeaan sairastavuuteen.
Kuusamossa ja Taivalkoskella on vahvistettu kuntien hyvinvointirakenteita,
hyvinvointijohtamista ja osaamista. Kuusamon vuoteen 2021 ulottuvan strategian yhtenä keskeisenä lähtökohtana ovat
hyvinvointikertomuksen tiedot. Hyvinvointi on yksi strategian kolmesta näkökulmasta. Tavoitteena on aktiivinen
ja hyvinvoiva kuntalainen, vauvasta
vaariin.
12
M a t k alla hyvinvointiin
Lapset vetävät rekkaa
Kuusamon liikuntahaipakassa.
Teksti: Pauli Miettinen
Kuva: PoPLi-arkisto
Hyvinvointitavoitteet ja toimenpiteet
on kirjattu konkreettisesti tuloskorteille.
Niitä toteutetaan vuositasolla kaupungin
toimialoilla, tulosalueilla ja tulosyksiköissä. Yksi merkittävä hyvinvoinnin kehit­
tämiskohde on terveysliikunnan edistäminen.
Miten tämä näkyy kuntalaisten arjessa, esimerkiksi ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä?
Senioripasseilla liikkuvien määrä on
kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna passin hankki jo 615
ikäihmistä. Ohjattu liikunta tavoittaa viikoittain noin 300 ikäihmistä. Yli 75-vuotiaille juuri rakennettu liikuntasali ja liikuntaneuvonta ovat myös suosittuja.
Myös työikäisten ja perheiden hyvinvointia tuetaan eri toimenpiteillä. Kuusamossa ja Taivalkoskella on edistetty lasten, nuorten ja lapsiperheiden liikkumista rakentamalla useita lähiliikuntapaikkoja. Kuusamon 1600 peruskoululaista
ovat Liikkuva Koulu -hankkeessa. Sillä
edistetään lasten liikkumista, terveyttä ja
hyvinvointia.
Taivalkoskella panostetaan erityisesti
huomaamisen kulttuurin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, ihmisten terveyden
ylläpidon tukemiseen, erityisen tuen lasten varhaiseen huomioimiseen, onnellista vanhuutta tukeviin toimenpiteisiin,
nuorten liikunnan aktivointiin ja alle
25-vuotiaiden työllistämiseen.
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn osahanke
Vauvaraha käyttöön Lestijärvellä
Teksti: Tuula Löf ja Mikko Nikkilä
Kuva: Martti Ahlstén
Vauvarahapäätös
otettiin iloiten vastaan.
K
ruunupyyn ja Keski-Pohjanmaan
kuntien hyvinvointikertomusten
kirjoittamistyön aikana lapsiperheiden
asiat ovat nousseet monin eri tavoin esille. Kunnissa on tiedostettu lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen tarve ja ennaltaehkäisevän työn merkitys hyvinvointityössä.
Jokaisella kunnalla on omia erityisiä
tapoja tukea kuntalaisiaan. Lestijärvellä
on otettu käyttöön vauvaraha. Tukimuodon tavoitteena on kannustaa lapsiperheitä pysymään kunnassa ja houkutella uusia perheitä kuntaan.
Kunnanjohtaja Esko Ahosen mukaan
ajatus lähti huolesta, kun vuonna 2012
kunnassa syntyi vain yksi lapsi. Ikärakenne oli muuttunut ja nuoret kuntalaiset olivat muuttaneet työn perässä muualle. Tämä kehitys haluttiin pysäyttää ja kääntää
lasten syntyvyysluvut nousuun.
Virkamiestyönä kirjoitettiin säännöt
lapsilisähakemusta varten. Vuosina 2012
–2016 Lestijärvellä kirjoilla olevan ja asuvan äidin vauvalle tuli oikeus kunnan erityiseen lapsilisään. Sääntöjen mukaan
kunnan lapsilisä, 10 000 € per vuosi, maksetaan kymmenen vuoden kuluessa (1000
€ vuodessa). Kunnan lapsilisä myönnetään ja maksetaan vuosittain hakemuk-
sesta. Maksu tapahtuu kunkin vuoden viimeisen päivän henkikirjoituskunnan mukaan, jonka täytyy siis olla tarkastelupäivänä Lestijärvi.
Oikeus lapsilisään päättyy, mikäli rahaan oikeutetun asuinkunta ja henkikirjoituskunta muuttuu joksikin muuksi
kunnaksi, vaikkapa vain vähäksi aikaa.
Mikäli tulee kuntaliitos, jäljellä oleva
maksamaton kunnan lapsilisäosuus maksetaan yhdellä kertaa.
Vuonna 2013 syntyi 14 lasta. Kunnanjohtaja Ahonen arvioi, että muuttoliike todellakin katkesi. Mahdollisesti jopa 8 perhettä jäi Lestijärvelle asumaan ja lapsilisä tuki heidän päätöstään jäädä kuntaan.
Useissa kunnissa on vauvoille annettu
lahjoja, kuten kukkia, vaatteita tai rahaa.
Lestijärven panostus on ollut erityinen ja
herättänyt kiinnostusta laajasti, jopa ulkomaita myöten.
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Oulun Eteläisen osahanke
Kunnissa tarvitaan
hyvinvointikoordinaattoria
Teksti: Leena Ahola, Eija Komulainen,
Merja Jaakola, Terttu Piippo, Minna Sipilä
Kuva: Leena Ahola
T
erttu Piippo on työskennellyt
Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä
hyvinvointikoordinaattorina vuodesta
2010 lähtien. Terttu kertoo, että vaikka
hänen vakanssinsa on yhteistoimintaalueella, hän tekee työtä alueen kuntien
kanssa. Hän toimii kuntien hyvinvointiryhmissä sihteerinä ja asioiden valmistelijana. Ryhmien puheenjohtajat ovat
kunnanjohtajia.
Ryhmät laativat mm. kuntien hyvinvointikertomukset ja vuosittaiset raportit, joihin hyvinvointikoordinaattori kokoaa kunta- ja aluekohtaiset hyvinvointitiedot. Yhteistoiminta-alueella tehtäviin kuuluu mm. elintapa- ja muiden terveyttä edistävien ryhmien toiminnan
koordinointia. Esimerkkiin koordinaat-
Hyvinvointikoordinaattori toimii kuntiensa hyvinvointityön ytimessä.
torin toimenkuvasta voi tutustua Innokylässä (innokyla.fi, hakusanalla verstas146148).
Hyvinvointityöhön tarvitaan hallinnonalojen lisäksi myös muita toimijoita.
Tämän vuoksi Terttu tekee yhteistyötä
kunnan alueella toimivien järjestöjen,
seurakuntien, oppilaitosten ja yritysten
kanssa. Tertun mielestä Helmessä on tarpeen kehittää etenkin järjestöjen kanssa
tehtävää yhteistyötä.
Muita koordinaattorin yhteistyötahoja ovat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintovirasto ja sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon
yksikkö. Koordinaattori voi omalla toimialueellaan työskennellä ainoana, minkä vuoksi Terttu kokee ammatillisesti
tärkeäksi verkostoitumisen muualla vastaavaa työtä tekevien kanssa.
Valtakunnallinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima hyvinvointikoordinaattorien verkosto on hyvä
asia. Helmen kunnat kuuluvat myös Terve Kunta -verkostoon, mikä tukee osaltaan alueen kuntien hyvinvointityötä.
Tertun mielestä hyvinvointikoordinaattori toimii linkkinä eri toimijoiden
välillä. Uudet asiat ja yhteistyömuodot
voidaan kokea haasteellisina, joten hyvinvointiasioiden eteenpäin vieminen
vaatii kärsivällisyyttä. Parhaimmillaan
toimiva yhteistyö lisää kuntalaisten hyvinvointia ja tuo kunnille säästöjä pitkällä aikavälillä.
Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n
13
TerPS2:n osahankkeet
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Oulun osahanke
Hyvinvointi osa Oulun
kaupungin strategista ja
operatiivista toimintaa
O
ulun kaupungissa hyvinvointijohtamisen vastuu on kaupungin johtoryhmällä. Lisäksi on perustettu koordinaatioryhmä, jossa on edustajat kaikilta
palvelualueilta. Edustajilla tulee olla kytkös oman palvelualueensa johtoryhmään
ja tiedolla johtamiseen.
Koordinaatioryhmän tehtävät keskittyvät tiedon keräämiseen, analysointiin,
kehittämiseen ja jalkauttamiseen. Jotta
hyvinvointitietoa käsiteltäisiin ja hyödynnettäisiin yli hallintokuntarajojen, koordinointivastuu on konsernipalveluilla.
Hyvinvointikertomus on nivottu tärkeäksi osaksi Oulun strategia-, talousarvio-, käyttösuunnitelma- ja tilinpäätöstyötä. Kaupunkistrategian hyvinvointiin
liittyvät linjaukset, tavoitteet ja indikaat-
Hyvinvointitietoa
pyritään hyödyntämään yli hallintokuntarajojen.
Teksti: Mervi Uusimäki ja Virpi Knuutinen
Kuva: Oulun kaupunki
torit perustuvat hyvinvointikertomukseen sekä kuntalaisilta ja palvelualueilta
saatuun tietoon. Sähköinen hyvinvointikertomus toimii työvälineenä, jota hyödynnetään indikaattorien koostamisessa,
vertailussa ja analysoinnissa.
Päällekkäisyyden välttämiseksi hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet kirjataan
suoraan palvelualueiden talousarvioihin
ja toimintayksiköiden käyttösuunnitelmiin. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit
tarkentuvat ja kohdentuvat sitä mukaa
kun strategiselta tasolta siirrytään operatiiviselle tasolle.
Hyvinvointi-indikaattoreita seurataan
valtuustokausittaisessa hyvinvointikertomuksessa, vuosittaisissa tilinpäätöksissä
sekä laatu- ja arviointityön yhteydessä.
Vuosittain ne ovat osa toimintaympäristökatsausta, minkä pohjalta koostetaan
keskeiset hyvinvoinnin nostot ilmiöinä
seuraavan vuoden talousarvion suunnitteluohjeisiin.
Sekä ulkoista toimintaympäristötietoa
että omista tietojärjestelmistä saatavaa
tietoa kehitetään monipuolisesti ja systemaattisesti. Hyvinvointikertomus on yksi tietojohtamisen työväline, joka tuottaa
tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista sekä
siihen liittyvistä palveluista. Olennaista
on, että tiedot ovat käytössä, joten eri tietoaineistoja ja tietolähteitä hyvinvointikertomus mukaan lukien kootaan Tietoportaaliin ja internettiin avoimen tiedon
periaattein.
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Pirkanmaan osahanke
Pirkanmaalla alueellinen
koordinaatio
Pirkanmaan osahankkeen
Teksti: Maarit Varjonen-Toivonen
Kuva: Maarit Varjonen-Toivonen
P
irkanmaan alueellisen terveyden
edistämisen koordinaation tavoite
on väestöryhmien välisten terveyserojen
kaventaminen. Kuntien toiveesta Pirkanmaalla käynnistyi vuonna 2011 alueellisen
hyvinvointikertomuksen laatiminen. Sitä
työstettiin alueellisessa terveyden edistämisen työryhmässä, johon kuntien lisäksi
kuuluu sidosryhmien edustajia. Alueellisen hyvinvointikertomuksen neljä painopistettä linjaavat alueellisen koordinaation tehtäviä vuosille 2013–2016.
Viime vuoden painopiste oli kuntien
hyvinvointikertomustyön tukeminen.
Koordinaation kattavista 24 kunnasta 19
osallistui TerPS2-hankkeeseen. Osahankkeen kuntiin nimettiin hyvinvointikoordinaattorit ja poikkitoiminnalliset hyvin-
14
M a t k alla hyvinvointiin
kuntien hyvinvointikoordinaattoreita kokoustauolla.
Koordinaattoreiden toiminta on ollut ydin sille, että Pirkanmaan hyvinvointityö on
edennyt hyvin.
vointiryhmät. Koordinaattorit kokoontuivat hankkeen aikana 1–2 kuukauden välein. He kouluttivat vuorostaan kuntiensa
hyvinvointi- ja johtoryhmiä sekä luottamushenkilöitä.
Hankekuntien johto- ja hyvinvointiryhmille järjestettiin yhteiset koulutustilaisuudet vaikutusten ennakkoarviointi
-menettelystä, hyvinvointikertomustyön
linkittämisestä osaksi toiminta- ja taloussuunnittelun vuosikelloa sekä alueellisen
ravitsemussuunnitelman toimeenpanon
käynnistämisestä kunnassa.
Tämän vuoden painopisteitä ovat alueelliset ravitsemus- ja terveysliikuntasuunnitelmat, yhteisöllisyyden lisääminen
ja syrjäytymisen vähentäminen. Alueellisen terveysliikuntasuunnitelman tavoite
on lisätä kaikkien väestöryhmien fyysistä
aktiivisuutta. Kevään 2014 aikana järjestettiin kuntakierros, jonka tilaisuuksissa
esiteltiin mm. suunnitelman hyödyntämistä hyvinvointikertomustyössä osana
toiminta- ja taloussuunnitteluprosessia.
Alueellinen koordinaatio tukee toimijoiden verkostoitumista ja yhteisten linjausten toimeenpanoa. TerPS2-hankkeen
päättyessä koordinaation tärkein haaste
on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen
kytkeminen osaksi jokapäiväistä työtä
kunnan kaikilla toimialoilla ja erikoissairaanhoidossa. Hyvinvointikoordinaattoreiden ja -ryhmien tuki jatkuu osana alueellista koordinaatiota.
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Lakeuden osahanke
Yhdessä tekemällä
parempaa hyvinvointia
Teksti: Arja Rantapelkonen ja Katja Vähäkuopus
Kuva: Tiina Rimpiläinen
H
yvinvointityö on vahvistunut yhdessä tekemisen tuloksena alueemme kunnissa, toteaa projektipäällikkö Arja Rantapelkonen. Hailuodon,
Kempeleen, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän hyvinvointiryhmissä on kaikilta
hallinnonaloilta edustajia pohtimassa
kuntalaisten hyvinvointia.
Poikkitoiminnallinen työ on selvästi
jäsentynyt. ”Kunnan kaikki toiminta,
päätöksenteko ja johtaminen tähtäävät
kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.
Tämän tunnistaminen ja saattaminen
käytäntöön on vaatinut ajattelu- ja toimintatapojen uudistamista”, kuvaa Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi.
Limingan perusturvajohtajan ja hyvinvointiryhmän puheenjohtajan Irma
Toivasen mukaan työ on sitouttanut
Ryhmätyöskentelyä hyvinvointi­
seminaarissa.
kaikkia hallintoaloja ottamaan hyvinvointitietoa mukaan suunnitteluun ja
päätöksentekoon. Hailuodon sivistysjohtaja ja hyvinvointiryhmän edustaja
Sisko Heikkinen puolestaan toteaa,
että pienessä kunnassa yhdessä tekeminen on helppoa, kun kaikki tuntevat toisensa.
Tyrnävän sosiaali- ja terveysjohtaja
ja hyvinvointiryhmän puheenjohtaja
Eliisa Tornberg korostaa, että yhdessä tekeminen on eri asia kuin yhteistyö.
”Yhdessä tehdessä on pystytty vielä syvempään yhteistyöhön.”
Lumijoen kunnanjohtaja Jouko Joensuun mielestä hyvinvointikertomuksen laadinnan tärkein osa on ollut itse
laatimisprosessi, jossa asioita on mietitty uudesta näkökulmasta. ”On jouduttu
pohtimaan uusia, ennakkoluulottomia
ratkaisumalleja ja mm. kolmannen sektorin mahdollisuuksia.”
Kuntien edustajien mielestä yhteistyö
on edistänyt hyvinvointia, ja sillä on
koettu olevan taloudellisesti suotuisia
vaikutuksia. Hyvinvoinnin painoarvo
johtamisessa on vahvistunut. Kunnat
ovat löytäneet toimintatapoihin ja palveluihin joustavia ratkaisuja yhdistämällä
hyvinvointi- ja taloustietoa sekä työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja kolmannen sektorin kokemustietoa.
Valtuutettujen antamissa palautteissa
kolmannen sektorin toimijoiden kanssa
yhteistyön tekeminen ja ennakkovaikutusten arviointimenetelmän käyttäminen
päätöksenteossa olivat merkittäviä jatkokehittämistä edellyttäviä asioita.
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Kainuun osahanke
Yritteliäisyys keskeinen
hyvinvoinnin osa
Kuntalaiset voivat
tehdä esityksiä hyvinvointisuunnitelman sisältöön.
S
uomussalmen Hyvinvoinnin kuntalais-ilta keräsi runsaasti osanottajia
yhdistyksistä ja yksittäisistä kuntalaisista. ”Tulimme hakemaan tietoa, verkostoitumista ja tietenkin vaikuttamaan kunnan hyvinvointisuunnitelmaan”, kertoivat
Vesa Heikkinen ja Matti Moilanen
Ruukinkankaan Vanhempainyhdistyksestä. He toimivat myös mm. Suomussalmen Hengitysyhdistyksessä ja A-killassa.
Kunnan päättäjät, viranhaltijat, kuntalaiset ja järjestöt muodostavat kivijalan hyvinvointityölle.
Kuntalais-ilta oli hyvä paikka pohtia,
mikä rooli järjestöjen ja vapaaehtoisten
toiminnalla on hyvinvoinnin edistämisessä. Osallistujat ideoivat toimenpiteitä
mm. yrittäjyyteen kannustamiseksi.
Keskusteluissa painottuivat ajatukset
yritteliäisyydestä ja aktiivisuudesta jo
lapsilla. Perus- ja lukio-opetusta kiitettiin yrittäjäkasvatuksesta, mikä näkyy
tapahtumina ja pienimuotoisina palveluina. Kansalaisopistolta toivottiin yritteliäisyys- ja yrittäjyyskurssia.
Heikkinen ja Moilanen toivoivat, että
kunta kutsuisi vuorollaan järjestöjä valtuuston tai kunnanhallituksen kokouksiin esittelemään toimintaa, joka monelle voi olla tuntematonta. Kunta voisi myös
esitellä yhdistysten toimintaa julkisissa
tiloissa olevissa info-televisioissa.
Suomussalmen hyvinvointikoordinaattori Anna Tolonen kertoi osallistujille, että kunnan hyvinvointityö­
ryhmä käsittelee kaikki ehdotukset ja
Teksti: Sari Marita ikäheimo ja Tuija Pöllänen
Kuva: Tuija Pöllänen
valitsee ne, jotka tukevat hyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelma on osa hyvinvointikertomusta, jonka kunta vie
osaksi vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelua.
Illan esitysten pohjalta syntynee
konkretiaa. Kuntalais-illoissa on tullut
näkyväksi myös päällekkäinen työ, jota
tehdään toisistaan tietämättä. Suomussalmi aikookin järjestää vastaavantyyppisiä tilaisuuksia vuosittain.
Osallistujat kirjasivat illan päätteeksi
oman hyvinvointiteon. Matti Moilanen
aikoi selättää vesikammonsa ja opetella
uimaan. Vesa Heikkinen vähentää menemisiään ja antaa aikaa itselle.
Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n
15
TerPS2:n osahankkeet
Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke, Oulun Eteläisen osahanke
Kunnan ylimmän johdon tuki tärkeää
Teksti: Merja Jaakola
L
apin yliopistoon tekemässäni pro
gradu -tutkielmassa on selvitetty
sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa. Tutkimuksessa haastateltiin
yhdeksää Oulun Eteläisen kunnan hyvinvointityöryhmän jäsentä.
Tulosten mukaan keskeisin käyttöönottoa edistävä tekijä on kunnan ylimmän
virkamiesjohdon ja varsinkin kunnanjoh-
Sanottua
Suurin ongelma on se, että valtuutetut ja
korkein johto eivät ole kiinnostuneita asiasta. Jos he eivät tue työtä, koko toiminnalta on pohja pois.
Kaatuuko tämäkin johtamisen
puutteeseen?
16
tajan tuki. Yksi haastateltu kuvasi tätä toteamalla, että ”jos nää ylimmät viskaalit
ei oo työryhmässä, niin se on melkein sama kuin tuulelle suuta aukoo”. Aineiston
perusteella käyttöönotto on edennyt pisimmälle niissä kunnissa, joissa hyvinvointityöryhmän peruskokoonpanon
muodostaa kunnan johtoryhmä.
Haastatellut kokivat, että eniten kerto-
Tämmöinen kuntalaistillaisuus on tarpeen, jossa voi vappaasti keskustella ja
kahtoa kuntaihmistä silimästä silimään.
Välfärdsberättelsen utnyttjas inte ännu
tillräckligt. Den är ännu lite obekant för
de förtroendevalda.
Kyläyhistyksen puolesta
Mera realistisk strategi
och samarbete
Hyvinvointikertomuksesta ei automaattisesti tule valmista. Jonkun pitää myös
tehdä niitä johtopäätöksiä ja johtaa homma maaliin.
Sanoista teoiksi
Yhteistyössä on huomattu, kuinka paljon
suunnitelmia ja strategioita on, ja päällekkäisyyttä on sen seurauksena vähennetty. Niiden kokoaminen yhteiseksi hyvinvointikertomukseksi on järkevää.
Hankkeita tulee ja menee, ja harvoin niistä jää mitään pysyvää jälkeä. Mutta
TerPSis­s ä on pystytty yhteistyössä luomaan ja vahvistamaan pysyviä rakenteita
ja on ollut tekemisen meininki.
Kokonaisuus haltuun
20%:n työpanoksen koordinaattori
M a t k alla hyvinvointiin
musten valmistelua häiritsee ajanpuute ja
ryhmän jäsenten sitoutumattomuus.
Poikkitoimijaisuus ei vielä täysin toteudu,
eivätkä kaikki hallinnonalat miellä itseään osaksi hyvinvoinnin edistämistä. Valitettavan usein tietojen kirjaaminen hyvinvointikertomukseen jää muutamien
henkilöiden vastuulle.
Kiitos hyvästä hyvinvointijohtamisen kehittämisestä! Aihe ei ole helpoimmasta
päästä näinä taloudellisesti ja rakenteellisesti haastavina aikoina. Tätä kehittämistyötä tarvitaan!
Ehkä työnne merkitys
ymmärretään tulevaisuudessa
Suvi Helanen, hankesuunnittelija, Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke
Sanna Salmela, projektipäällikkö, Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke
Anne Sormunen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
Hyvinvointikertomus ja
taloussuunnittelu kulkemaan
käsi kädessä
Suvi Helanen
Kuva: Keräsen Kuvaamo, Oulu
L
aadukkaat ja tehokkaasti tuotetut
palvelut ovat joka kunnan strategisen toivelistan kärkeä. Toiveen toteutuminen edellyttää palvelutarpeiden
ennakoimista ja palveluresurssien oikeaa kohdentamista. Olisi pystyttävä
ennustamaan palveluiden kysyntää sekä kohdentamaan ja tuottamaan palvelut käytettävissä olevilla resursseilla,
vaikuttavasti.
Kunnissa ja kuntayhtymissä pystytään toteuttamaan sitä parempaa
suunnittelua ja palvelumuotoilua, mitä kuvaavammat indikaattorit ja vaikuttavuustieto meillä on käytettävissämme. Johdon tehtävänä on seurata
kysyntää ja tarjontaa sekä niiden kohtaamista indikaattori- ja vaikuttavuustiedon avulla.
Nykyrakenteet edellyttävät tiedon kokoamista, keräämistä, yhdistämistä ja visualisointia suuremmiksi kokonaisuuksiksi, hallintokunnittaisen ja toiminto-
Sanna Salmela
Kuva: Teija Salmela
Anne Sormunen
Kuva: Martti Ahlstén
kohtaisen tiedon lisäksi. Teknologia
mahdollistaa sen. Kun olemassa olevaa
tietoa voidaan jalostaa nykyistä paremmin ja reaaliaikaisemmin, siitä saadaan
merkittävää tukea päätöksenteolle ja
suunnittelulle. Tiedolla johtamisella varmistetaan, että kunnan johdolla on päätöksenteon tukena tuorein ja laadukkain
tieto menneisyydestä, tästä hetkestä ja
tulevaisuudesta.
tietojen helppo siirtyminen asiakirjasta
toiseen. Myös kuntia palvelevan indikaattori- ja vaikuttavuustiedon valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä yhteistyö eri toimialojen ja
järjestelmien välillä on tärkeää.
Oleellista jatkokehittämisessä on, että hyvinvoinnin johtaminen ja -edistämistyö saadaan vahvasti mukaan kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun
vuosikelloihin, kulkemaan kuntasuunnittelussa käsi kädessä niin ajallisesti
kuin sisällöllisesti.
Ideaalitilanne olisi, jos kaikki tiedolla
johtamisen ja strategisen kuntasuunnittelun työvälineet ovat yhtä ja samaa sähköistä asiakirjakokonaisuutta, eivät erillään kulkevia ja valmistelun eri pöydissä
käytettyjä apuvälineitä. Näin kuntalaisten hyvinvointi säilyy kunnan tehtäväkentässä ja -politiikassa lähtökohtana,
jolle talous asettaa oikean mittaiset ja aikaiset rajat.
S
ähköinen hyvinvointikertomus on
ensimmäisiä kunnan strategisen
johtamisen sähköisiä työvälineitä. Työvälinettä on kehitetty laajasti Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeissa yhdessä
kuntien, KanervaKASTE - hankkeen ja
eri asiantuntijatahojen kanssa. Kuntaliitto ottaa työvälineen omistajuuteensa TerPS2-hankkeen päättyessä.
Kehittämistyön tulevaisuutta on sähköistää muutkin kuntien käyttämät keskeiset asiakirjat ja mahdollistaa siten
Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n
17
Hyvinvoinnin
edistäminen on
laajempi kuin
sote-asia.
KUNTAYHTYMÄT
TUKEVAT HYINVOINTITYÖTÄ
O
ulunkaaren kuntayhtymän johtaja Leena Pimperi-Koivisto
kertoo, että kuntayhtymässä nivotaan
yhteen kuntien suunnitelmista kerättyä tietoa ja hyödynnetään sitä palveluiden järjestämisuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja kuntakohtaisten järjestämissopimusten laadinnassa.
”Hyvinvoinnin edistäminen on kuitenkin laajempi kuin pelkästään soteasia”, hän muistuttaa.
Hän pitääkin sähköisen hyvinvointikertomuksen ansiona sen poikkihallinnollisuutta. Se olisi saanut tulla kunnallisiin palveluihin jo paljon aikaisemmin.
TerPS2-hankkeen (Terveempi PohjoisSuomi 2) ansiona hän pitää myös sitä,
että sen aikana on terävöitetty kuntien
yleisjohdon roolia hyvinvoinnin kehittämisessä.
Myös Siikalatvan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kaisa Louet pitää
poikkihallinnollisuutta tärkeänä. Asiantuntijalautakunnat tahtovat kukin
keskittyä omiin erityiskysymyksiinsä.
Sote puolestaan painottuu helposti
suunnittelemaan pelkästään korjaavaa
työtä. Hyvinvointia voidaan edistää
vain työskentelemällä kaikki yhdessä.
”Luottamushenkilöistä osa on suorastaan innostunut tästä ajattelusta, osa
ei sille ole vielä oikein syttynyt”, hän
kertoo.
Johtavat poliitikot ja
virkamiehet mukaan
Selänteen peruspalvelukuntayhtymän
johtaja Johanna Kiiskilä sanoo,
18
M a t k alla hyvinvointiin
Teksti: Martti Ahlstén • Kuva: Pirjo Pyhäluoto
Hyvinvoinnin edistämistyö tehdään kunnissa.
Kuntayhtymät tukevat kuntien työtä ja hyödyntävät
kuntien hyvinvointi­kertomuksiin kirjaamaa tietoa.
että kuntayhtymä ei tee omaa hyvinvointikertomusta vaan nostaa omassa
toiminnassaan esiin kuntien kertomuksista nousevia tärkeitä asioita.
Kuntayhtymällä on oma hyvinvointiryhmä, jossa ovat mukana kaikki
kunta­johtajat.
”Sähköinen hyvinvointikertomus
kerää ja analysoi tietoa hyvin, mutta
hyvästäkään tiedosta ei ole hyötyä, jos
sitä ei käytetä. Tässä kohtaa kuntien
hyvinvointiryhmillä on tärkeä rooli.
Mutta niidenkään työskentelystä ei
välttämättä synny toimintaa, jos ne jätetään yksinään”, hän pohtii.
Tapa, jolla hyvinvointityö saadaan
koko kunnan asiaksi, on se, että hyvinvointiryhmässä on mukana johtavia
poliitikkoja ja virkamiehiä.
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion
hallituksen toinen varapuheenjohtaja
Esko Kangas muistuttaa, että hyvinvoinnin edistämisessä ei ole kyse pelkästään palveluiden tuottamisesta
vaan puitteiden luomisesta sille, että
ihmisillä on mahdollisuus asua ja elää
terveesti.
”Silloin puhutaan kaavoituksen ja
rakentamisen kaltaisista asioista. Ongelmatilanteissa puolestaan pitää etsiä
juuri. Missä on syy? Siihen tarvitaan
tietoa, jota saadaan sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla”, hän sanoo.
Viekö sote-uudistus
poikkihallinnollisuuden?
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymän kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen on huolissaan, mitä tapahtuu, kun Suomeen tulee soteuudistuksen myötä viisi palveluiden
järjestämisaluetta. Hän näkee vaarana, että suuri alue etääntyy paikallisesta tasosta, jolloin hyvinvointia ja
terveyttä tukeva poikkihallinnollinen
yhteistyö kärsii.
”Palveluiden järjestämistä suurilla
alueilla en pelkää, mutta integraation
vähentymistä pelkään. Täällä Kainuussa me opimme Kainuun hallintokokeilun kautta, että yhteistyötä pitää tehdä
laajasti, erityisesti sote-kuntayhtymän
ja peruskuntien kanssa”, hän painottaa.
Hyvinvointikertomusta hän pitää
hyvänä työvälineenä. Sen kehittämisessä hän toivoisi tulevaisuudessa enemmän eteenpäin katsovaa tietosisältöä.
Kehittämistyön alkuvaiheessa on varmaan ollut pakkokin keskittyä menneisyyttä kartoittavaan tietoon.
Hannu Leskinen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja • Kuva: Antti Suistola
Uudet
sote-rakenteet
pakottavat
uusarviointiin
S
osiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä
viidelle alueelle. Miten kuntalaisten
hyvinvoinnin edistämisen käy? Kuuluuko vastuu jatkossa kunnalle, tuotantoalueelle vai sote-alueelle? Kunnissa on viime vuosina opeteltu poikkihallinnollista hyvinvointivastuuta.
Turhaanko?
Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä,
hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja
palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Kunnan
tehtävänä on tarjota asukkailleen yhtäläiset edellytykset.
Hyvinvointivastuun ajateltiin pitkään kuuluvan sosiaali- ja terveystoimelle. 2000-luvulla on tehty työtä vastuun laajentamiseksi kaikille aloille. Lisäksi on tavoiteltu sitä, että toiminnan
ja talouden suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa hyvinvointi- ja
talousnäkökulmat otetaan huomioon
tasavertaisina.
Edetty mutta hitaasti
Vuonna 2013 yli puolessa kunnista hyvinvoinnin johtoryhmänä toimi poikkihallinnollinen kunnan johtoryhmä
tai laajennettu johtoryhmä, kolman-
neksessa hallinnonalojen ja yhteistyötahojen asiantuntijoista koostunut
johtoryhmä. Huolestuttavinta on, että noin puolessa kunnista käytännön
vastuu oli yhden toimialan yksittäisellä viranhaltijalla (THL 2013). TerPS2hankkeen ja Kuntaliiton vuonna 2014
tekemän kyselyn mukaan vain 39 %
hyvinvointiryhmän jäsenistä arvioi
kyselyssä ryhmänsä sitoutuvan hyvin
tai melko hyvin ryhmän toimintaan.
Kyselyn mukaan vain puolet piti ryhmänsä tehtävänkuvaa selkeänä, kolmanneksella jäsenistä on kiinnostuksen
puutetta ryhmän toimintaan. Hyvinvointinäkökulmien huomioon ottaminen strategioissa toteutuu selkeästi vasta puolessa kunnista. Poikkihallinnollinen ja strategisesti johdettu hyvinvointivastuu on siis vielä haurasta ja vakiintumatonta.
Terveempi Pohjois-Suomi -kansallisen käyttöönottohankkeen tarkoituksena on tukea aiemmin kehitettyjen
hyvien käytäntöjen levittämistä ja
juurruttamista. Hanke tukee hyvinvointityötä kohti yhteisesti suunniteltua, johdettua, toteutettua ja arvioitua
poikkihallinnollista ja -toiminnallista
kokonaisuutta. Tavoitteena on saada
sähköinen hyvinvointikertomus kaik-
kiin kuntiin hyödyttämään niin kuntaa
kuin kuntalaisia, tukemaan johtamista ja mahdollistamaan vertailua.
Uhkaako sote-uudistus
kehitystä?
Uudistuksessa sote irrotetaan peruskunnasta. Koska hyvinvointityötä tehdään kaikilla toimialueilla, hyvinvointivastuu kuuluu jatkossakin kunnille.
Onnistuneesti toteutettuna uudistus
vahvistaa sote-palveluiden järjestämisen voimavaroja, kokoaa osaamista yhteen ja mahdollistaa toiminnan
jäsentyneen kehittämisen. Lainsäädäntöuudistuksissa on huolehdittava,
että hyvinvoinnin edistämisellä on
niissä keskeinen asema.
Muutos pakottaa kuntajohdon kirkastamaan hyvinvoinnin edistämisen
vastuun. Jotta sote-alueiden vahvuus
saadaan hyödynnettyä, on oltava halu
uudistaa johtamista. Se edellyttää kuntien ja alueiden poliittiselta ja virkamiesjohdolta vahvaa verkosto- ja tiedollajohtamista, koordinaatiota ja tietojärjestelmien hyödyntämistä sekä aktiivista vuoropuhelua kunnan toimialojen välillä ja sote-alueen kanssa.
Ma t k a l l a h y v i n voi nti i n
19
Säätiedotus:
Sähköisten
hyvinvointikertomusten
aalto pyyhkäisi
Suomen yli
Suuressa osassa maata sää on ollut sähköisen
hyvinvointikertomuksen käytölle poutaista. Myös
näkyvyyttä heikentäviä ja kehittämistä hidastanutta
sumua ja ukkoskuuroja on esiintynyt paikoitellen
ympäri maata.
Kesäkuun alussa vallinneen tilan mukaan 134
kuntaa on valmistellut vähintään yhden kertomuksen sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineellä. Lisäksi 102 kunnalla kertomuksen valmistelu
työvälineellä oli kesken tai kunnalla oli käytössään
työvälineen käyttäjätunnus. Työvälinettä käyttää
siis yhteensä 236 kuntaa eli 78 prosenttia MannerSuomen kunnista.
Odotettavissa vuoden loppuun asti:
Lisääntyviä hyvinvointikertomuksia ja vuosittaisia
raportteja. Paikallisia, heikentyviä ukkoskuuroja.
Ajoittaista sumua, mutta enimmäkseen hyvä
näkyvyys. Kohtalaista myötätuulta.
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
"
!!"
"
"
!!!!"
"
"
"
"
"
"
!!!!"
Aluejaot © MML, 2014
Kunta on valmistellut sähköinen hyvinvointikertomus
-työvälineellä vähintään yhden kertomuksen.
Kertomuksen valmistelu sähköinen hyvinvointikertomus
-työvälineellä on kesken TAI kunnalla on työvälineen
pääkäyttäjätunnus
20
M a t k alla hyvinvointiin