Newsnro. 2/2011

Production Partner
News nro. 2/2011
[Sisältö
• Työsuojeluvaltuutettujen aseman
parantaminen
• Vaativia toimeksiantoja
• Uusi avarrus/jyrsinkone alentaa
kustannuksia
• Ruotsin uusi sopimus ja uusi osasto
• Kunnianosoitus koulutukselle
• ABB:n myöntämä turvallisuuspalkinto BIS PP Oy’lle
BIS PP auttaa Yaraa
vähentämään
hiilidioksidipäästöjään
2
Pääkirjoitus:
Morten Mathisen:
Hyvät ystävät!
Olemme juuri ohittaneet vuoden ensimmäisen
puoliskon, ja lomakausi on ovella. Monet ovat
tehneet lujasti töitä jo pitkään, ja heillä on
nyt ansaitun tauon paikka. Jotkut joutuvat
kuitenkin jatkamaan töitään vielä jonkin
aikaa ennen lomalle lähtöään. Asiakkaat
saattavat tarvita palvelujamme juuri nyt,
minkä takia joudumme muuttamaan
lomasuunnitelmiamme.
Tämä kuuluu osana palvelualan ja yrittäjyyden
elinehtoihin. Meidän on aina syytä iloita
siitä, että asiakas on valinnut juuri meidät,
vaikka se ei aina sovikaan yhteen omien
suunnitelmiemme kanssa. Emme saa pitää
itsestäänselvyytenä, että asiakkaat valitsevat
meidät jatkossakin. He valitsevat meidät vain,
jos he katsovat meidän tarjoavan parhaan
vaihtoehdon.
Siksi on tärkeää, että kaikki panostavat
pitkäjänteisten ja hyvien asiakassuhteiden
ylläpitämiseen. Sillä puolestaan varmistetaan
omien työpaikkojemme säilyminen. Tähän
pääsemme parhaiten tarjoamalla työssämme
joka kerta hyvän lopputuloksen.
HSE (terveys, ympäristö ja työturvallisuus)
on asiakastyytyväisyyden tärkeä osa-alue.
Asiakkaat eivät halua käyttää toimittajaa,
jonka työntekijöille sattuu vahinkoja tai
jonka työntekijät ovat usein sairauslomalla.
Huonon alun jälkeen olemme nyt oikealla tiellä
tapaturmien ja sairauspoissaolojen määrän
suhteen, mutta parannuksia ei saada vieläkään
aikaan riittävän nopeasti. Etenkin lyhytkestoiset
sairauspoissaolot huolestuttavat meitä
suuresti. Meidän on onnistuttava vähentämään
niiden määrää huomattavasti.
Kannattavuus ei ole kokonaisuutena katsottuna
vieläkään tyydyttävä, ja eri yksiköidemme
välillä on suuria eroja. Joidenkin yksiköiden
suorituskyky on tavattoman hyvä, kun taas
toisilla on runsaasti parantamisen varaa.
Heikkoja lukuja tuottavat yksiköt
ovat toteuttaneet lukuisia hyödyllisiä
parannustoimenpiteitä.
Tätä työtä on jatkettava yhtä intensiivisesti
kuin tähänkin asti. Meidän on onnistuttava
kääntämään tappiollisten yksiköiden kehitys
mahdollisimman nopeasti. Kukaan ei voi jatkaa
tappiollista toimintaa pitkällä aikavälillä.
Useimpien yksiköiden markkinointityö on
yleisesti ottaen hoidettu erittäin hyvin. Haluan
kiittää tehdystä markkinointityöstä erityisesti
Ruotsia, jossa kasvu on tällä hetkellä suurin.
Siellä on tehty monia uusia sopimuksia ja saatu
paljon uusia asiakkaita.
Nyt on kesä, ja haluan käyttää tilaisuutta
hyväkseni toivottaakseni teille kaikille
mukavaa lomaa ja kiittääkseni tähänastisesta
panoksestanne. Tapaamme jälleen kesän
jälkeen virkistyneinä ja levänneinä sekä
valmiina tarttumaan uusiin toimiin.
Terveisin Morten Mathisen
Keskipisteessä HSE
Vuoden ensimmäisten viiden kuukauden
aikana tapahtuneiden yhdeksän TRI-tapaturman takia TRI-lukumme on nyt 4,3. Myös
sairauspoissaoloja on edelleen toivottua
enemmän, mutta lyhytkestoisten sairauspoissaolojen määrä on pienentynyt kiitettävästi niin, että niiden osuus on nyt 2,6 %.
Jokaisen työntekijän yksilöllisen vastuun
merkitys kasvaa tulevaisuudessa!
Henkilövahinkojen kokonaismäärä näyttää nyt
olevan laskussa. Se on myönteistä, sillä mehän
haluamme ehkäistä KAIKEN tyyppisiä vahinkoja,
niin pieniä kuin suuriakin.
Käynnistimme huhtikuussa henkilövahinkojen
määrän vähentämiseen tähtäävän kampanjan.
Tähän kampanjaan sisältyy kaikkia velvoittavia
erinäisiä toimenpiteitä, ja lisäksi yksittäisissä
yksiköissä sovelletaan paikallisia toimenpiteitä.
Kampanjan tarkoituksena on auttaa jokaista
henkilöä tiedostamaan vastuunsa kaikista
tehtävistä töistä. Kampanjan pääkohtina ovat:
Päivittäiset HSE-kartoitukset
Esimiehemme ovat velvollisia tarkkailemaan
käynnissä olevia töitä ja niiden mahdollisia
kriittisiä vaiheita. Kaikissa yksiköissä
tulee olla valmiiksi laadittu
päivittäisiä HSE -kartoituksia
koskeva suunnitelma. Tällä on määrä
varmistaa, että HSE -kartoituksia
tehdään joka päivä, myös asiakkaan
laitoksissa. Pääteemana on keskustelu,
jossa kiinnitetään huomiota työn
suorittamiseen liittyviin riskeihin ja
ennalta ehkäiseviin toimiin.
Suojavarusteiden käyttö
Useat meillä sattuneista tapaturmista olisivat
olleet vältettävissä, mikäli suojavarusteita
olisi käytetty riittävästi. Siksi kaikkien tiettyyn
työhön ryhtyvien henkilöiden on tärkeää tietää,
minkälaisia suojavarusteita yksittäisten töiden
yhteydessä on käytettävä. Suojavarusteiden
käyttö on yksi HSE-kartoitusten tärkeistä
teemoista, ja työntekijöille on annettava myös
suojavarusteiden käyttökoulutusta.
Henkilökohtainen työturvallisuusanalyysi
Olemme soveltaneet henkilökohtaista
työturvallisuusanalyysiä PSJA/ Take 2+2 (Mieti
Ensin) jo monen vuoden ajan. Se on tärkein
JULKAISIJA: BIS PRODUCTION PARTNER
Miljømerket trykksak 241 749 – Erik Tanche Nilssen AS
Vastaava toimittaja: Mirjam Tangen
Ympäristömerkitty painotuote 241 711,
mirjam.tangen@BIS.productionpartner.com
Wera as, www.wera.no
Toimittaja: Merethe Falkum Lien
merethe.falkum.lien@BIS.productionpartner.com
Teksti ja valokuvat:
Kirjoittaja Ole Bjørn Ulsnæs
työkalumme, jonka avulla
voimme arvioida tehtäviin töihin liittyviä
riskejä ja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä.
Aiomme nyt tarkistaa ”blogimme” sisällön
nähdäksemme, voimmeko parantaa
tätä työkalua entisestään. Tähän työhön
pyydetään mukaan useita työntekijöitä
ja työsuojeluvaltuutettuja, jotta kaikki
hyvät ehdotukset onnistutaan tuomaan
päivänvaloon.
Keskitymme nyt jokaisen yksilön vastuuseen,
mikä tarkoittaa, että kyse on SINUN vastuustasi
ja MINUN vastuustani. Kaikki riippuu SINUSTA
ja MINUSTA.
Åge Norberg, HSE- ja laatutoimintojen johtaja
TOIMITUS:
Länsi-Norja: Ingvar Stadheim
ingvar.stadheim@BIS.productionpartner.com
Pohjois-, Itä- ja Etelä-Norja: Dag Madsen
dag.madsen@BIS.productionpartner.com
IFS: Asbjørn Bendiksen
asbjorn.bendiksen@bis.productionpartner.com
Offshore, Turnarounds ja konsulttipalvelut:
Geir Kulås: geir.kulas@BIS.productionpartner.com
Ruotsi: Peter Mårtensson
peter.martensson@bis.productionpartner.com
Suomi: Kim Kronstedt
kim.kronstedt@bis.productionpartner.com
Internet: www:BIS.productionpartner.com
3
TYÖSUOJELUVALTUUTETTU: Karmøyhin on perustettu työsuojeluvaltuutettujen yhteinen foorumi. Siinä ovat mukana kaikki osastot, ja foorumi kokoontuu kerran kuukaudessa.
Vasemmalta lukien: Gunstein Staupe, Hans Thomas, M. Haugen, Ronny Tjøsvoll, Terje Kvamme (päätyösuojeluvaltuutettu), Tom Jonny Tønnessen, Annette Stonghaugen ja Frank Stava.
Kjetil Oppigard ei ollut läsnä kuvaa otettaessa.
Työsuojeluvaltuutettujen
aseman parantaminen
Karmøyn osasto haluaa vahvistaa
työsuojeluvaltuutettujen asemaa. Tämän
tavoitteen saavuttamiseksi on perustettu
yhteinen foorumi, jossa kaikkien seitsemän
osaston työsuojeluvaltuutetut tapaavat
toisensa kerran kuukaudessa.
– HSE on meille tärkeä asia.
Haluamme järjestää asiat niin, että
työsuojeluvaltuutetuille varataan
mahdollisuus entistä laajempaan
osallistumiseen, sanoo HSE-ja
laatujohtaja Kristin Hausken. Se koskee
etenkin ajankohtaisia HSE-asioita, joita
käsittelemään työsuojeluvaltuutettumme
on tärkeä saada mukaan jo varhaisessa
vaiheessa. Tavoitteena on luoda hyvä
yhteistyö osastojen välille ja aiempaa
paremmat mahdollisuudet tietämyksen,
tiedon ja hyvien ratkaisujen välittämiseen.
Sitoutuneisuus
– Haluamme sitoutuneita
työsuojeluvaltuutettuja, jotka kantavat
vastuuta ja tekevät aktiivisesti työtä
luodakseen meille turvallisen työympäristön.
Hauskenin käsityksen mukaan onnistuminen
edellyttää hyviä joukkuepelaajia.
Työsuojeluvaltuutettujen tehtävänä on
näyttää hyvää esimerkkiä ja noudattaa
yhdessä sopimiamme menettelytapoja ja
rutiineja.
Karmøyn työsuojeluvaltuutetut huolehtivat
yhteistyössä johdon kanssa siitä, että
HSE-kartoituksia tehdään joka päivä. Tällä
tavalla työt pystytään jakamaan niin, että
jokaisella työsuojeluvaltuutetulla on yksi
HSE-kartoitus joka viikko. Lisäksi kerran
kuukaudessa suoritetaan työturvallisuus- ja
paloturvallisuuskartoituksia.
– Työsuojeluvaltuutettujen tehtävänä
on välittää ja huolehtia työtovereista
terveellisen ja hyvän työympäristön
luomiseksi. Siksi on keskeisen tärkeää, että
työnantaja huolehtii työsuojeluvaltuutetun
työssään tarvitseman koulutuksen
järjestämisestä. Pidämme tärkeänä myös
sitä, että työsuojeluvaltuutetuille annetaan
riittävästi aikaa voidakseen suorittaa työnsä
asianmukaisella tavalla.
Tämän panostuksen tuloksia on
tarkoitus seurata syksyllä. Tällöin
työsuojeluvaltuutettujen ja
luottamushenkilöiden on tarkoitus järjestää
BIS PP:n VestMidt-yksikössä yhteinen kokous,
jonka teemana ovat työsuojeluvaltuutetun
roolit ja tehtävät.
Tom Jonny Tønnessen, Karmøyn
teollisuusmuurausyksikön
työsuojeluvaltuutettu
– Olen työskennellyt työsuojeluvaltuutettuna
vasta kolme kuukautta mutta tunnen jo nyt,
että yritys on järjestänyt asiat niin hyvin, että
pystyn suoriutumaan työstäni kunnolla. Teen
HSE-kartoituksia sekä omalla osastollani,
muilla osastoilla täällä Karmøyssa että
asiakkaiden luona. Seuranta on tärkeää
myös silloin, kun BIS PP:n työntekijät
työskentelevät muiden yritysten tiloissa.
– Saako työsuojeluvaltuutettu tunnustusta
työstään työtovereiltaan?
– Kyllä, niin sanoisin. Melu ja tärinä
synnyttävät melko suuria haasteita, ja teen
yhteistyötä työtovereiden kanssa näiden
olosuhteiden kohentamiseksi.
Annette Stonghaugen, P&E Karmøyn yksikön
työsuojeluvaltuutettu
– Minun tehtävänäni on huolehtia
työturvallisuudesta, osallistua HSE-työhön ja
varmistaa, että sen periaatteita noudatetaan.
Teemme HSE-kartoituksia täällä Karmøyssa
päivittäin, ja työsuojeluvaltuutetut jakavat
tehtävät keskenään. Tämä tarkoittaa, että
minä osallistun tällaiseen kartoitukseen
kerran viikossa.
– Havaitsetteko HSE-kartoituksia
tehdessänne paljon korjausta vaativia
asioita?
– Ei, meidän osastollamme ei ole kovinkaan
paljon sormella osoitettavaa. Sama koskee
muita osastoja. Mielestäni ihmiset käyttävät
ahkerasti suojavarusteita.
Tom Jonny Tønnessen
Annette Stonghaugen
4
KULJETUSVAUNU: Vanhat putket kuljetetaan pois köysiradan avulla. Rataa ohjaa maastosta käsin kaukosäädintä käyttävä henkilö. Tämä lisää työntekijöiden turvallisuutta ja joustavoittaa suuresti asennustyötä.
Vaativa toimeksianto Svelgenissä
Elkem Bremangerin sulatusuunien jäähdytysveden
varajärjestelmä joudutaan vaihtamaan, ja tämän vaativan
työn suorittamisesta vastaa BIS PP:n Høyangerin osasto. Työt
suoritetaan erittäin vaikeakulkuisessa maastossa, ja koneiden ja
laitteiden kuljetusta varten on rakennettu köysirata.
BIS PP Høyanger huolehtii vanhan putkiston
purkamisesta ja uuden asentamisesta. Uusi
putkisto muodostuu sekä lasikuituputkista
että ruostumattomasta teräksestä
valmistetuista putkista, joiden halkaisija on
500 - 600 mm. Purettavaa ja asennettavaa
uutta putkea on kaiken kaikkiaan noin 350
metriä.
tekevät kaikista toiminnoista
työturvallisuusanalyysin.
Vaativa urakka
Projekti on vaativa ja edellyttää kaivaustyötä,
betonityötä ja teräsrakenteisiin
liittyviä töitä. Työntekijöiden tulee
varmistaa turvallisuutensa käyttämällä
putoamissuojalaitteita, koska monet kohdat
ovat sekä vaikeakulkuisia, liukkaita että
korkealla sijaitsevia.
Köysiradan käyttö
Köysiradan käyttö on suhteellisen uusi keino
tämäntyyppisten teollisuustoimintojen
yhteydessä, ja valittu ratkaisu on herättänyt
suurta kiinnostusta.
Projektin yhteydessä joudutaan
rakentamaan betoniperustuksia, rumpuja
ja vedenottoja. Suurin osa teräsrakenteista
valmistetaan etukäteen konepajassa, mutta
jonkin verran asennushitsausta joudutaan
väistämättä suorittamaan paikan päällä.
Projektin on suunniteltu valmistuvan
elokuun 2011 loppuun mennessä.
Tähän työhön liittyvä BIS PP:n ja asiakkaan
eli Elkemin välinen yhteistyö sujuu hyvin.
Projektia varten on esimerkiksi laadittu
oma HSE-suunnitelma. Alueella suoritetaan
viikoittaisia työturvallisuuskartoituksia
yhdessä asiakkaan kanssa, ja työtekijät
– Toistaiseksi projektin yhteydessä ei ole
rekisteröity vahinkoja tai tapaturmia, ja
tavoitteemme on vahinkojen 0-taso, kertoo
Sognin ja Fjordanen yksikön markkinoinninja liiketoiminnan kehittäjä Kjell Nesse.
”
– Olemme valinneet
köysiradan
helikopterin
asemesta
– Olemme päättäneet käyttää köysirataa
helikopterin asemesta ja hankkineet
asiantuntijatietoa jyrkissä paikoissa
työskentelemisen ammattilaiselta T.
Frivikiltä. Köysiradan käyttö on taloudellisesti
edullista ja riippumaton säästä ja
näkyvyydestä. Alueella sijaitsee myös useita
ristikkäin kulkevia korkeajännitejohtoja,
joiden takia helikopterin käyttö olisi ollut
erittäin vaikeaa, Nesse kertoo.
Köysirataa käytettäessä työtä voidaan
tehdä sääolosuhteista riippumatta. Rataa
ohjaa maastosta käsin kaukosäädintä
käyttävä henkilö. Tämä lisää työntekijöiden
turvallisuutta ja joustavoittaa huomattavasti
asennustyötä.
TURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN: Työ suoritetaan
vaikeakulkuisessa maastossa, ja työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseen on panostettu paljon.
Uusi avarrus/jyrsinkone
alentaa kustannuksia ja
parantavat laatua
5
Huoltoautoon
liittyvä yhteistyö
– Karmøy Rolling Mill (KRM) on Karmøyn yksikön suuri ja tärkeä asiakas. BIS
PP toimittaa yhtiölle erilaisia kunnossapitopalveluja, ja suureen avarrus/
jyrsinkoneeseen investoimisemme ansiosta asiakkaamme kustannukset ovat
alentuneet ja työn laatu on parantunut, kertoo konepajan osastojohtaja Leif
Ove Hansen.
Valssain huolehtii monista BIS PP:n
kunnossapitotöistä. KRM:n valssausrullien
kunnossapitoon tarvitaan kahta tai
kolmea miestyövuotta vastaava työmäärä.
Valssaimen rullat kuluvat, ja niiden pintaan
synty pieniä halkeamia. Tämä heikentää
laatua. Valsseja työstetään niin, että
halkeamat saadaan poistettua. Sen jälkeen
valsseihin sorvataan uusi lievästi kupera
kaari koko pituudelta.
Lukuisten koneistus- ja
kunnossapitovaiheiden jälkeen kuoret
ohenevat liikaa. Ne halkaistaan, ja pintaan
kutistetaan uudet kuoret, jotka koneistetaan
käyttövalmiiksi. Myös tästä työstä huolehtii
BIS PP.
Tarkkuus
– Työstämme myös murtumakohtia ja
valmistamme muun muassa valssaimeen
tarvittavia varaosia, Hansen kertoo.
Kysymykseen tulevat kaikenlaiset, niin
pieniin sorvipenkkeihin ja jyrsimiin sopivat
osat kuin melko suuret, painavat osat ja
laitteet, jotka nostetaan paikoilleen suuriin
koneisiin 15 tonnin palkkinostureilla. Meillä
on HNK-avarrus/jyrsinkone ja sorvipenkkejä,
joilla voidaan työstää jopa 20 tonnin
painoisia ja halkaisijaltaan 1 600 mm:n
suuruisia kappaleita.
– Karmøy Rolling Millin tuotantolinja
sisältää myös erinäisiä vaihdelaatikoita.
Ne tarkastetaan säännöllisesti, ja kuluneet
laakerit vaihdetaan. Vaihdelaatikot
linjaporataan avarrus/jyrsinkoneessa,
Karmøyssa toimiva BIS PP:n putkija hitsauspaja tekee yhteistyötä
TOOLSin ja Parkerin kanssa letkujen
ja hydrauliikan kunnossapitoon
erikoistuneen huoltoauton suhteen.
Tämä yhteistyö on tarjonnut BIS
PP:lle pääsyn uusille markkinoille.
KOKOA RIITTÄÄ: Karmøyn konepaja koneistaa kaikenlaisia,
niin pieniin sorvipenkkeihin ja jyrsimiin sopivia osia kuin
melko suuria, painavia osia ja laitteita, jotka nostetaan
paikoilleen 15 tonnin palkkinostureilla. Konepajalla on
HNK-avarrus/jyrsinkone ja sorvipenkkejä, joilla voidaan
työstää jopa 20 tonnin painoisia ja halkaisijaltaan 1 600
mm:n suuruisia kappaleita.
niihin asennetaan uudet tiivisteet ja uudet
laakerit mukautetaan. Konepaja suorittaa
koneistustyön tiiviissä vuoropuhelussa
vaihdelaatikkojen toimittajan kanssa.
Aiemmin vaihdelaatikot jouduttiin
kiinnittämään monesta kohdasta, ennen
kuin tämä työ oli mahdollista tehdä.
BIS PP on investoinut suureen avarrus/
jyrsinkoneeseen, joka koneistaa jopa
20 tonnin painoisia kappaleita. Tämän
ansiosta suuretkin vaihdelaatikot tarvitsee
kiinnittää vain yhden kerran. Tämän ansiosta
tuotantolaitteen aikaansaama lopputulos
on huomattavasti aiempaa tarkempi ja
laatu parempi, toteaa Karmøy Rolling Millin
kunnossapitopäällikkö Alf Einar Ørke.
Kalastusyrityksen kanssa tehty
kunnossapitosopimus
BIS PP:n Karmøyn yksiköllä on
kunnossapitosopimus Norjan johtaviin
kalastusyrityksiin lukeutuvan Domstein
Enghavin kanssa. Yhtiö, jolla on muun
muassa kalatuotteiden tuotantoa
Haugesundissa, on yksi suurimmista kalaa
ja mereneläviä Pohjoismaiden markkinoille
toimittavista toimijoista. Lisäksi Domstein
Enghav vie tuotteitaan moniin Euroopan
maihin.
– Yhteistyö käynnistyi muutamilla
toimeksiannoilla, jolloin saavutimme
yrityksen luottamuksen, kertoo BIS PP
Karmøyn yksikön sähköteknisen osaston
johtaja Pål Conesa. Kun yritys halusi
investoida uuteen tuotantolinjaan,
saimme mahdollisuuden tehdä
hintatarjouksen sähkötöistä. Sen
ansiosta saimme kunnossapitoa
koskevan yksinoikeussopimuksen tämän
kalanjalostusyrityksen kanssa.
– Toimitamme kunnossapitopalveluja omilla
ammattialoillamme ja tarjoamme projekteja.
Tämä on johtanut moniin putkialaan sekä
sähköalaan liittyviin toimeksiantoihin,
asennustöistä vastaava Eivind Andreas
Notland kertoo.
Yhteistyö käynnistyi kaksi vuotta
sitten, jolloin käytössä oli vanha
auto. Projekti on onnistunut
niin hyvin, että nyt on investoitu
uuteen ja tarkoituksenmukaiseen
autoon. Se on nyt myös varustettu
suurella määrällä hitsauksessa ja
mekaanisessa työssä tarvittavia
laitteita.
– TOOLS toimittaa yhteistyössä
Parkerin kanssa letkuja ja
puristustyökaluja, ja me
puolestamme miehitämme auton
yhdellä vakituisella työntekijällä,
kertoo BIS PP:n Karmøyn yksikön
putki-, hitsaus- ja mekaanisen
osaston päällikkö Egil Andre Vedøy.
– Koska meillä on nyt kaikki
laitteet ja työkalut valmiina
autossa, voimme lähteä liikkeelle
lyhyelläkin varoituksella. Nopea
reagointikykymme on uskomattoman
tärkeä tekijä asiakkaille, jotka voivat
menettää paljon rahaa koneiden ja
laitteiden seistessä.
Laajentuneet markkinat
Tämä panostus on avannut uudet
markkinat BIS PP:n Karmøyn
yksikölle, sillä nyt huolehdimme
myös veneiden ja alueella toimivien
urakointiyritysten huolto- ja
korjaustöistä.
– Yhteistyössä TOOLSin kanssa
autamme asiakkaita, jotka
tarvitsevat hydrauliikkaan ja
letkujen huoltoon liittyvää apua.
Tämä on tuonut meille runsaasti
uusia toimeksiantoja ja mukavaa
kasvua, osastopäällikkö kertoo. Auton
ansiosta näkyvyytemme markkinoilla
lisääntyy, ja yhteistyö on myös tuonut
mukanaan melko toimeksiantoja
Karmøyn yksikköömme.
6
BIS PP:n avulla aikaansaatu päästöjen
huomattava vähentyminen
YHTEISTYÖ: Päästöjen väheneminen on Yaran ja BIS PP:n yhteistyön ansiota. Yara kehittää ja omistaa teknologian, kun taas BIS PP on kehittänyt ja valmistanut polttokorit, joissa
katalyyttimassa on. Kuvassa vasemmalta lukien: Audun Thorsen, BIS PP:n projektijohtaja, Jan Hvidsten BIS PP:n teknisten palvelujen osastolta, Harald Mørken Yaran operatiiviselta
osastolta ja Jan Fredrik Arnulf, Yaran kaasuosaston kunnossapitopäällikkö.
Yara on kehittänyt teknologian, jonka avulla typpihapon tuotannosta peräisin olevia ilokaasupäästöjä
voidaan pienentää 90 prosenttia. BIS PP on suunnitellut ja valmistanut polttokorit, joihin katalyyttimassa
on uuneissa sijoitettu. Yhteistyön tuloksena prosessipäästöjä on pystytty vähentämään merkittävästi.
Hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuina päästöjen väheneminen vastaa Mongstadissa suunnitteilla olevaa
hiilidioksidin erottamista.
Yaralla on kolme happotehdasta
Herøyassa Porsgrunnissa. Typpihappoa
käytetään lannoitetuotannossa.
Valmistuksessa ammoniakkia ja ilmaa
poltetaan erityisissä uuneissa 850 - 900
asteen lämpötilassa.
90 prosentin vähennys
– Poltto tapahtuu katalyyttisesti, ja
nimenomaan uuden katalyyttimassan
kehittämisen ansiosta päästöjä on
onnistuttu vähentämään, kertoo Yaran
kaasuosaston kunnossapitopäällikkö Jan
Fredrik Arnulf. Polton aikana muodostuu
ilokaasua. Nyt noin 90 prosenttia
ilokaasusta saadaan hajoamaan
takaisin hapeksi ja typeksi sen sijaan,
että se karkaisi taivaan tuuliin. Näin
aikaansaatu päästöjen väheneminen
vastaa hiilidioksidiekvivalenteiksi
muunnettuina määrältään Stoltenbergin
ja hallituksen markkinoimaa Mongstadin
”kuuhunlaskeutumisprojektia”.
Typpihappoa valmistetaan kolmessa
tehtaassa. SS1:ssä on 23 poltinta, kun
taas SS2:ssa ja SS3:ssa on yhteensä
kolme suurehkoa poltinta. Kaikissa
uuneissa katalyyttimassa on sijoitettu
polttokoreihin. Koska lämpötila on korkea
ja koska uunit kuumenevat nopeasti
niiden sytyttämisen jälkeen, polttokorien
muodolle ja valmistukselle asetetaan
tiukkoja vaatimuksia.
Yhteistyö
– Olemme työskennelleet tämän projektin
parissa parin kolmen vuoden ajan ja
olemme nyt valmiit ottamaan uuden
teknologian käyttöön kaikissa uuneissa.
Siihen on investoitu yhteensä 20 - 25
miljoonaa kruunua, Arnulf toteaa.
ongelma kaikkien Yara-konsernin
tehtaiden puolesta.
– Meillä on pitkä kokemus mekaanisista
laitteista, joiden on kestettävä korkeita
lämpötiloja, Audun Thorsen toteaa. Hän
on toiminut BIS PP:n projektijohtajana,
ja Jan Hvidsten on vastannut
suunnittelutyöstä.
Herøyan levykonepaja on valmistanut
ja asentanut 23 polttokoria Yaran
typpihappotehtaisiin Porsgrunniin. Lisäksi
konepaja on valmistanut 17 polttokoria
Yaran Glomfjordin tehtaita varten.
– Olemme täällä Porsgrunnissa
kehittäneet polttokoreja yhteistyössä
BIS PP:n kanssa. Kysymyksessä on Yaran
kehittämä teknologia, mutta BIS PP:n
tekninen keskus on tehnyt tiivistä
yhteistyötä Yaran katalysaattoriryhmän
kanssa ratkaistakseen korkean lämpötilan
synnyttämät haasteet.
Yaran katalysaattoriryhmä työskentelee
Porsgrunnin tehtaan yhteydessä, mutta
sen tehtävänä on ratkaista kyseinen
KUUMAT OLTAVAT: Jan Fredrik Arnulf, Yara, ja Audun
Thorsen, BIS PP, vilkaisevat tarkistusikkunasta SS3:n
uunin sisään. Sisälämpötila on noin 900 astetta.
7
Yaran huoltoseisokki
BIS PP:n Glomfjordin yksikkö toteutti
touko- kesäkuun vaihteessa Yaran
huoltoseisokin. BIS PP vastasi suunnittelusta,
resurssien ohjauksesta ja useimpien
kunnossapitotehtävien ja projektitoimitusten
toteutuksesta.
– Huoltoseisokki organisoitiin projektiksi,
jossa sekä meillä että Yaralla oli omat
selkeästi määritetyt vastuualueet. Tarjosimme
projektiin huoltoseisokin koordinaattoreita,
työnjohtajia, resurssisuunnittelijan sekä
varsinaisen työn suorittajat, kertoo BIS PP:n
Glomfjordin yksikön toimitusjohtaja Sture
Karlsen.
Seisokin suunnittelu ja valmistelutyöt
käynnistettiin jo helmikuussa. BIS PP osallistuu
jälleen suunnitteluvaiheen työhön. Yara hoiti
tämän tehtävän tietyn ajan kokonaan itse.
– Työnjohtomme alaisuudessa
työskenteli noin 70 henkilöä. Heistä 40
oli vuokratyövoimaa, muun muassa
kuusi henkilöä BIS PP:n itäisen yksikön
konepajatuotannosta, Karlsen jatkaa.
Tehtävät käsittivät kaikki eri ammattialat
kuten automatiikan ja sähkön, mekaniikan,
hitsauksen, levytyöt, rakennustyöt ja NDTtestauksen (Non-Destructive Testing eli
ainetta rikkomaton koestus). Tehtäviin
kuuluivat niin pienet kunnossapitotyöt kuin
suuret kiinteähintaiset toimeksiannotkin.
– Huoltoseisokin aikana tulee aina eteen
monenlaisia haasteita kuten esimerkiksi
ylimääräisiä töitä ja viivästyksiä. BIS PP:n
palvelualtis ryhmä tarttui haasteisiin suoralta
kädeltä ja ratkaisi ongelmat asiakasta kaikin
puolin tyydyttävällä tavalla, Karlsen korostaa.
Huolimatta siitä, että työ oli hektistä ja siihen
osallistui paljon ihmisiä, tehtävät suoritettiin
työturvallisuuden osalta kiitettävällä tavalla.
HSE-asioihin panostettiin voimakkaasti, eikä
projektin aikana sattunut vakavia tapahtumia
tai vahinkoja.
BIS PP:n Glomfjordin osasto on saanut
asiakkaalta runsaasti hyvää palautetta
huoltoseisokin asianmukaisesta
toteutuksesta, hienoista HSE-asenteista,
tehokkuudesta, huippulaadusta ja erittäin
korkealuokkaisesta palveluasenteesta.
Rjukanissa
toteutettava
julkisivun
kunnostustyö
KUNNOSTUSTYÖ: Såheimin voimala,
jota Rjukanin paikalliset asukkaat
kutsuvat ”Såheimin oopperaksi”,
on tarkoitus kunnostaa. Työt
käynnistyivät toukokuussa ja jatkuvat
syyskuuhun. BIS PP:n Rjukanin
rakennusosasto on rakentanut 2 000
m2:n verran telineitä voidakseen
aloittaa rakennustekniset työt.
Kunnostuksen kohteina ovat julkisivu
ja 2 000 m2 eristettyä kattoa.
Tarkoituksena on vaihtaa suuri
määrä liuskekivilaattoja ja suorittaa
peltisepäntöitä. Rakennuksen omistaa
Hydro Energi.
Glomfjordissa toimivien
REC Wafer -yksiköiden kehitysprojektit
Sellaisten prosessien keskeisinä tekijöinä
ovat vakioidut ja optimaalisiksi kehitetyt
ratkaisut.
Jensen toimii projektin johtajana. Projekti
on nyt loppuvaiheessa, ja se saadaan
päätökseen vuoden 2011 helmikuun ja
kesäkuun välisenä aikana.
Toimintakatkosten määrä vähentynyt
BIS PP on osallistunut useisiin REC Wafer
Multi -yksikön Glomfjordissa toteutettaviin
parannusprojekteihin.
TYÖPAJA: Työpaja, johon osallistui sekä REC:n että BIS PP:n työntekijöitä, loi perustan prosessin jatkamiselle ja määritti
prosessin teoreettisen toteutusajan, josta on tarkoitus pitää tulevaisuudessa kiinni. Parannuksia koskevan ehdotuksen
ja metallityöprosessin perusteella alettiin laatia raportteja kaikkien uunitoimintojen tarkistusten yhteydessä havaittavista poikkeamista. Sillä tavalla voidaan selvittää, mitä tekijöitä voidaan optimoida toimintakatkosten vähentämiseksi.
– Meillä on käynnissä kaksi REC Waferissa
toteutettavaa eri kehitysprojektia,
kertoo BIS PP:n Glomfjordin yksikön
markkinoinnista ja liiketoimintojen
kehittämisestä vastaava Arnstein Jensen.
Sekä REC Wafer Mono että REC Wafer Multi
hyödyntävät parannusprosesseissaan
meidän työntekijöittemme työpanosta ja
osaamista.
Monon tehdasyksikössä tehtiin aluksi
selvitys, joka koski siirtymistä käyttämään
aiempaa suurempia kvartsista valmistettuja
sulatusastioita uunissa työstettävien
määrien lisäämiseksi. Samassa selvityksessä
tarkasteltiin luonnollisesti myös tuotantoon
vaikuttavia laatutekijöitä. Tarkoituksena
on pystyä valvomaan uunien prosesseja
mahdollisimman hyvin.
– Uunien muutostöitä koskevan sopimuksen
läpikäynnin yhteydessä viime talvena
teimme ehdotuksen parannusprosessista,
jonka avulla uunien toimintakatkoksia
pystytään vähentämään, Jensen selittää.
REC Wafer Multi Glomfjord päätti ryhtyä
tähän prosessiin ja kutsui BIS PP:n siihen
mukaan. REC Wafer Multi Glomfjordin
yksikössä järjestettiin työpaja, johon BIS PP:n
Glomfjordin yksikkö osallistui.
8
UUTISIA[
˘ Telemarkin kunnossapitoyksikkö ja
konepajatuotantoyksikkö osallistuivat
toukokuun lopussa Rønningenissä
Bamblessa toimivan INEOSin
huoltoseisokkiin. Työhön osallistui
Telemarkin kunnossapitoyksiköstä
25 henkilöä, joista suurin osa oli
mekaanikkoja mutta joiden joukossa
oli myös muutama automatisoituihin
järjestelmiin perehtynyt työntekijä.
Konepajatuotantoyksiköstä työhön
osallistui 20–25 hitsaajaa ja
putkimiestä. Työ suoritettiin aikataulun
mukaisesti ja ilman vahinkoja.
Siltaläpän laakereiden
tarkastamiseen löytyi
ratkaisu
Porsgrunnin sillan läpät ovat olleet toiminnassa yli 50 vuotta, ja niiden
jokaisen noston yhteydessä pyörivät laakerit oli korkea aika tarkastaa.
Siltaläpät jouduttiin nostamaan ylös laakerinkuorista, jotta laakereihin
päästiin käsiksi. Siltaläppä on liian raskas nostettavaksi, mutta BIS PP:n
konepajapalveluista huolehtivat insinöörit Egil Spangelo ja Stein Ivar
Ravnås keksivät kuitenkin oikean ratkaisun.
Työ aloitettiin myöhään viime syksynä, ja
projektin alussa tehtyyn tarkastukseen
osallistui nosturiosaston työntekijöitä.
Siinä yhteydessä arvioitiin työn laajuutta
ja mahdollisia ratkaisuja.
Minkäänlaista kulumista ei ollut
havaittavissa, mutta nyt saatavillamme on
erikoistyökalu, jonka avulla Porsgrunnin
sillan siltaläpät voidaan nostaa jälleen 50
vuoden kuluttua niiden tarkistamiseksi.
Ratkaisuksi valittiin siltaläpän
kallistaminen siltarakenteeseen
kuuluvan kaiteen yli. – Luonnostelin
pari kolme erilaista ratkaisumallia, ja
lopuksi päädyimme nyt valitsemaamme
ratkaisuun, Ravnås kertoo.
Nostolaite
Laadimme ratkaisua koskevat laskelmat ja
yksityiskohtaiset piirrokset ja esittelimme
ne toimeksiantajalle eli Mestalle.
– Ajatuksena oli siirtää paino siltaläpältä
sillan kantaviin rakenteisiin. Teimme
sen teräsrakenteen avulla. Siltaläppä
nostettiin nosturin avulla tämän
nostolaitteen yläosaan. Ilmoitimme
Mestalle nostolaitteen valmistushinnan
ja teimme tarjouksen
nostotyön
suorittamisesta.
Nostolaite
valmistettiin
Herøyan Pelti- ja
konepajassa.
Varsinaisesta
nostamisesta
huolehti
nosturiosastomme.
– Varsinainen työ
käsitti siltaläpän
nostamisen noin 10
cm takareunastaan.
elevä
kent
työs
olla
NOSTAMINEN: Nosturiosast
Tämä mahdollisti
siltaläppää hydrauliØistein Hermansen nostaa
.
urilla
sen, että laakerien
nost
sella
tarkistamiseen oli
riittävästi tilaa. Suoritimme työn kahdessa
NOSTURI: Nosturi on sijoitettu teräsrakenteeseen, joka
vaiheessa. Ensin nostettiin siltaläpän
siirtää siltaläpän painon sillan kantaviin rakenteisiin, kervasen puoli. Sen jälkeen nostettiin oikea
too insinööri Stein Ivar Ravnås (portailla). Nosturiosastolla
puoli.
työskentelevä Øistein Hermansen on valmis aloittamaan
työt nosturilla.
OTAMME TYÖNTEKIJÖITÄ PALVELUKSEEMME:
Olemme nyt ensimmäisen työhönottoprosessin loppuvaihteessa. Se tarkoittaa, että olemme
lähettäneet tarjouskirjeemme niille hakijoille, jotka
haluamme ottaa palvelukseemme ensimmäisen
haastattelukierroksen perusteella, sanoo Vestfoldin
kunnossapito-osaston johtaja Arild Nordstad.
Öljyllä tai propaanilla toimivien
valu-uunien muuttaminen
maakaasutoimisiksi
BIS PP NESin Mosjøenin yksikkö muuttaa
öljyllä tai propaanilla toimivat kuusi
Alcoan valu-uunia maakaasutoimisiksi
(LNG). Työ on päässyt hyvään vauhtiin.
Kolme uunia toimivat nyt maakaasulla.
Neljännen uunin muutostyöt
käynnistetään ennen yleistä lomakautta.
Kahden jäljellä olevan uunin muutostyöt
on määrä saada päätökseen syksyllä 2011.
Mosjøenin yksikkö vahvistaa tämän
projektin avulla poltinvarusteiden
kunnossapitoon että uusien laitteistojen
asentamiseen liittyvää osaamistaan.
Se on valinnut käyttöönsä Fives North
Americanin valmistamat polttimet.
– Muutostyö tuottaa suurta
ympäristöhyötyä. Hiilidioksidipäästöt
vähenevät vuodessa 500 tonnia
ja rikkidioksidipäästöt 30 tonnia.
Maakaasuun siirtyminen säästää
lisäksi vuodessa energiaa 2,7 miljoonaa
kilowattituntia (GWh), kertoo
kunnossapitokeskuksen johtaja Trond
Fjelleng.
Muutostöiden yhteydessä toteutettavat
BIS PP:n työvaiheet:
• Putkien, lähinnä kaasuputkien
asentaminen
• Poltinten ja poltinvarusteiden
korjaaminen, muuttaminen ja
asentaminen
• Sähkötekniset korjaukset, muutostyöt ja
asennustyöt
• Ohjelmoitavien loogisten ohjainten sekä
näytön ohjainten ohjelmointi
Koko muutosvaiheen ajan noudatetaan
9
tarkkoja HSE-periaatteita. Alcoa
seuraa tiiviisti sekä HSE-periaatteiden
soveltamista että muutostöiden
edistymistä.
MAAKAASU: Alcoan kolme uunia toimivat nyt
maakaasulla. Neljännen uunin muutostyöt
käynnistetään ennen yleistä lomakautta. Kahden
jäljellä olevan uunin muutostyöt on määrä saada
päätökseen syksyllä 2011.
Slagentangenin työt ovat
täydessä vauhdissa
Sähkömiehet ja automatisoituihin
järjestelmiin perehtyneet työntekijät
työskentelevät täyttä vauhtia Esson
jalostamolla Slagentangenissa Tønsbergin
ulkopuolella. Lisää ammattimiehiä on
tarkoitus hankkia BIS PP:n verkon kautta,
mutta Vestfoldin kunnossapito-osasto
on ottamassa palvelukseensa omia
työntekijöitä.
BIS PP on tehnyt jalostamon kanssa
viisivuotisen puitesopimuksen.
Sähkömiesten ja automatisoituihin
järjestelmiin perehtyneiden työntekijöiden
on määrä työskennellä Esson työnjohdon
alaisuudessa. Toistaiseksi Slagentangenissa
työskentelee viisi miestä, mutta heidän
määräänsä saatetaan lisätä.
Vestfoldin kunnossapito-osasto sai
puitesopimuksen tekemisen yhteydessä
paljon apua BIS PP OTAC ja BIS Industrier
-yksikköjen johdolta sekä BIS PP NES -yksikön
markkinointiverkostolta.
Verkosto
– Koska työt aloitettiin varsin nopeasti
sopimuksen solmimisen jälkeen, jouduimme
aluksi hakemaan avuksi ammattimiehiä
BIS PP:n muista yksiköistä, kertoo Vestfoldin
kunnossapito-osaston toimitusjohtaja Arild
Nordstad. Haimme työntekijöitä IPECin
Kristiansandin yksiköstä sekä Telemarkin
kunnossapito-osastolta.
Mahdollisuutemme päästä käyntiin tällä
tavalla on ehdottomasti yksi toimintamme
vahvuuksista.
Slagentangenissa töiden käynnistämisestä
vastaavat viisi työntekijää ovat olleet BIS PP:n
hyviä edustajia. Toimeksiantaja on ilmaissut
olevansa hyvin tyytyväinen tehtyyn työhön.
– Hankimme myös ensi vuonna työntekijöitä
oman verkostomme kautta. Syyskuussa
2012 jalostamolla on tarkoitus toteuttaa
laaja huoltoseisokki, ja projektissa tarvitaan
mahdollisesti noin 40 sähkömiestä ja
automatisoituihin järjestelmiin perehtynyttä
työntekijää, mikäli BIS PP saa kyseisen
toimeksiannon.
Otamme palvelukseemme työntekijöitä
– Olemme nyt ensimmäisen
työhönottoprosessin loppuvaihteessa.
Se tarkoittaa, että olemme lähettäneet
tarjouskirjeemme niille hakijoille, jotka
haluamme ottaa palvelukseemme
ensimmäisen haastattelukierroksen
perusteella, Nordstad toteaa. Toistaiseksi
meidän on ollut helppoa löytää tässä
vaiheessa tarvitsemamme työntekijät, mutta
nyt suuntaamme katseemme markkinoille
löytääksemme lisää ammatti-ihmisiä
Slagentangenin synnyttämien tarpeiden
tyydyttämiseksi. Tarvitsemme noin 8–12
henkilöstä muodostuvan perusmiehityksen.
Vestfoldin kunnossapito-osaston kehitys
on ollut myönteistä. Slagentangenia
koskeva sopimus on tärkeä, mutta
osasto kartoittaa Buskerudin, Vestfoldin
ja Oslon markkinatilannetta monilla
muillakin keinoilla. Se merkitsee myös, että
työntekijöiden määrää on tarve lisätä.
Vestfoldin kunnossapito-osasto toimii
kilpaillulla alalla ja kokee markkinoiden
nousupaineet. Tämä tarkoittaa, että haluttua
osaamista tarjoavista työntekijöistä käydään
kilpailua.
– Etsimme ihmisiä, jotka asuvat pysyvästi
täällä ja haluavat työskennellä omalla
lähialueellaan. Myös toimeksiantaja pitää
tätä tärkeänä. Esson HSE-profiili on erittäin
korkeatasoinen. Se sopii hyvin yhteen omien
arvojemme ja HSE-periaatteittemme kanssa.
Näin tiukkojen HSE-vaatimusten takia sekä
me itse että toimeksiantajamme haluamme
työntekijöiksi henkilöitä, joilla on pitkään
jatkunut vakituinen työ ja jotka tuntevat
hyvin kaikki rutiinit.
Tulevaisuuden näkymät
– BIS PP:tä edustavien työn suorittajien sekä
Esson paikallisen johdon välinen ilmapiiri on
erittäin hyvä. Olemme tietysti iloisia siitä,
Nordstad toteaa. Vuoropuhelu sujuu helposti
ja yhteistyö on ratkaisuhakuinen.
Osastopäällikkö on hyvin tyytyväinen tähän
mennessä toteutuneeseen kehitykseen.
10
JOHTORYHMÄ: BIS PP AB:n johtoryhmän jäsenet vasemmalta lukien: Michael Hillring, aluejohtaja, Sweden East; Peter Mårtensson, AkzoNobel-sopimuksesta vastaava johtaja; Synnöve Daagarsson, talouspäällikkö; Jan-Erik Kukkonen, Borealis-sopimuksesta vastaava johtaja; Ronny Theandersson, HSE- ja laatupäällikkö; Tomas Svedberg, aluepäällikkö, Sweden Mid; John Ahl, BIS PP
Interpipe AB:n toimitusjohtaja; Thommy Collén, BIS PP AB:n henkilöstöpäällikkö ja Gunnar Andersson, BIS PP AB:n toimitusjohtaja.
Yhteinen johtoryhmä selkeyttää
BIS PP AB:n johdon asemaa
BIS PP AB:n yrityskulttuurin on määrä olla samanlainen koko Ruotsissa. Tämä on yksi uuden yhteisen
johtoryhmän tavoitteista. Johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa käsittelemään keskeisiä näkökohtia ja
tekemään yhtiötä koskevia päätöksiä.
BIS PP AB otti viime vuonna haltuunsa BIS
Industriteknik AB:n, minkä jälkeen Ruotsissa
on kolme liiketoiminta-aluetta, BIS PP West,
East ja Mid. Aiemmin yhtiöllä ei ole ollut
yhteisiä ongelmia käsittelevää johdon
organisaatiota. Tilanne on nyt muuttunut,
ja vuodenvaihteessa perustettiin eri alueilla
erilaisissa tehtävissä toimivista kymmenestä
johtajasta muodostuva ryhmä.
– BIS PP AB:n ostettua BIS Industriteknik
AB:n nimitettiin johto, jonka tehtävänä oli
vastata täytäntöönpanovaiheen aikaisesta
johtamisesta. Vuoden loppupuolella
perustettiin kiinteä johtoryhmä, jolla oli
tiettyjä yhteisiä henkilöstötehtäviä, kertoo
Thommy Collén, joka työskentelee Ruotsin BIS
PP:n henkilöstövastaavana ja jolla on keskeinen
rooli johtoryhmän jäsenenä.
Johtoryhmän kokoontuessa kerran
kuukaudessa esityslistalla on erinäisiä kiinteitä
kohtia, kuten talous, henkilöstöasiat, HSE,
laatu, markkinointitoimet ja konsernijohdon
raportit. Tulevaisuudessa on tarkoitus keskittyä
kyseisille kolmelle alueelle yhteisiin teemoihin.
– Käsittelemme ryhmässä kaikkia yleisiä asioita
ja linjauksia mutta pohdimme luonnollisesti
myös eri työpaikkoihin liittyviä ajankohtaisia
kysymyksiä, Thommy Collén kertoo. Yksi
johdon tälle vuodelle asettamista tavoitteista
on yhden tai kahden MPC-sopimuksen
(Maintenance Partner Concept) solmiminen
Sweden Eastin liiketoiminta-alueella.
– Johtoryhmä voi tukea ja auttaa tässä
pyrkimyksessä hyödyntämällä esimerkiksi
West-liiketoiminta-alueella luotua osaamista,
toteaa BIS PP AB:n johtaja Gunnar Andersson.
– Johtoryhmä on yksimielinen siitä, että
meidän on syytä jatkaa panostamista
niin kutsumaamme muutosjohtamiseen
(Change Management). Pyrimme sen
avulla vaikuttamaan siihen, että jokainen
organisaatioon kuuluva yksittäinen
henkilö kehittää yrittäjyyttään ja sisäistää
yrityskulttuurimme.
Siinä yhteydessä meidän on tärkeää yhdistää
liiketoimintastrategiamme ja hyviksi koetut
perusarvot. Tässä strategiassa korostetaan
osaamisen, työtehtävien oikeanlaisen
käsittelyn ja toisistaan välittämisen tärkeyttä.
Johtoryhmän tulee selkeästi noudattaa
fokusalueemme (Fokus Area) rakennetta, jossa
jaamme johtamis- ja seurantatyön neljään
tärkeään osaan:
1. HSE-tavoitteiden, taloudellisten tavoitteiden,
muiden KPI-mittareiden ja orgaanisen
kasvun tiivis seuranta
2. Parannusprojekteihin, järjestelmien
tehostamiseen, sertifiointeihin,
tarkistuksiin, konseptien kehittämiseen,
henkilöstön kehittämiseen ja organisaation
kehittämiseen liittyvät keskipitkän aikavälin
kehittämistoimet
3. Pitkäaikainen kasvu, mahdolliset yritysostot
ja perustamistoimet
4. Johtajuuden kehittäminen ja johdossa
tehtävät muutokset
– Johtoryhmä vastaa siitä, että yhteisiä
perusarvoja käsitellään eri liiketoimintaalueilla samalla tavalla ja että johdon
välittämät viestit tavoittavat kaikki
työntekijät. Eri liiketoiminta-alueiden
yritysten kehittämisessä tulee asteittain
alkaa noudattaa samaa käsitteellistä
perusrakennetta muun muassa organisaation
suhteen. Jokaisella liiketoiminta-alueella
esiintyvä kysyntä ratkaisee kuitenkin aina sen,
mitkä yksiköt kasvavat enemmän kuin toiset,
Gunnar Andersson lisää.
BIS PP Interpipe lähettää hitsaajia Karibialle
Seitsemän BIS PP Interpipen hitsaajaa
matkusti toukokuussa Arubaan Karibialle.
Nyt nämä ruotsalaiset alan ammattilaiset
ovat palanneet kotiin tehtyään kuuden
viikon ajan hitsaustyötä ja putkien
asennustyötä öljykäyttöisessä voimalassa.
Interpipen toimitusjohtaja John Ahl.
Työntekijämme ovat tosin kalliimpia kuin
paikallinen työvoima, mutta skandinaaviset
ammatti-ihmiset ovat erittäin tehokkaita.
Siksi asiakkaan kannattaa hankkia työntekijät
meiltä.
Voimalan toimituksesta vastaa suomalainen
Wärtsilä. BIS PP Interpipe sai toimeksiannon
erään ruotsalaisen alihankkijan välityksellä.
– Saimme tämän työn, koska projektin
valmistumisella oli kiire, kertoo BIS PP
– Asiakas on erittäin tyytyväinen tekemämme
työn laatuun. Asiakkaalla on alueella useita
samankaltaisia projekteja, joten saattaa hyvin
käydä niin, että Karibian lomasaarille tehdään
lisää työmatkoja.
KARIBIA: Seitsemän hitsaajaa ovat tehneet hyvää työtä
Arubassa Karibialla.
Uusi kunnossapitosopimus ja
uusi osasto Ruotsiin
11
BIS Production Partner Interpipe on allekirjoittanut kolmivuotisen sopimuksen Nynäshamnissa
Tukholman eteläpuolella rannikolla sijaitsevan öljynjalostamon Nynas AB:n kanssa. Sopimus koskee
putki- ja mekaanisia töitä, ja sen johdosta paikalle perustetaan uusi BIS PP -osasto.
Kunnossapitosopimus varmistaa
BIS Production Partner Interpipen
yksinoikeuden huolehtia jalostamon
putki- ja mekaanisiin töihin liittyvästä
kunnossapitotyöstä.
– Meillä ei ole ennestään toimintaa maan
tässä osassa. Tämän johdosta perustamme
tänne uuden osaston, jonne olemme juuri
palkkaamassa ammatti-ihmisiä ja johdon
edustajia. Konepaja aloittaa toimintansa
1. elokuuta, kertoo BIS Production Partner
Interpipen toimitusjohtaja John Ahl.
Alkuvaiheessa osasto työllistää noin
kymmenen miestä.
”
– Tämä alue tarjoaa
kasvupotentiaalia
meidän kaltaisellemme
yritykselle
– Tämä alue tarjoaa kasvupotentiaalia
meidän kaltaisellemme yritykselle. Täällä
toimii energiayhtiöitä, paperintuottajia ja
muutakin teollisuutta. Haluamme hyötyä
osaston perustamisesta ja hankkia lisää
asiakkaita, Ahl toteaa.
SOPIMUS: Ruotsin BIS Production Partnerin johtaja Gunnar Andersson, BIS Production Partner Interpipen toimitusjohtaja
John Ahl ja Nynas AB:n hankintavastaava Stefan Thelin sopimusasiakirjat kädessään.
Ruotsin itärannikon teollinen rakenne on
aivan erilainen kuin Ruotsin länsiosassa,
jossa BIS PP on jo saavuttanut vahvan
jalansijan.
– Oletan, että meillä on hyvät
kasvumahdollisuudet maan tässä osassa.
Olemme nimittäin kehittäneet jo pitkään
yhteistyökulttuuria, jonka ansiosta olemme
kilpailukykyisiä itärannikolla. Olemme
luoneet paremmat HSE-olosuhteet ja
olemme tehokkaampia kuin maan tässä
osassa nykyään toimivat yhtiöt.
Holmen Paperin kanssa tehty sopimus
BIS PP AB Eastin Hallstavikissa toimiva
osasto on tehnyt Holmen Paperin kanssa
sopimuksen sähkö- ja automaatioalan
palvelujen toimittamisesta. Sopimus syntyi
sen jälkeen, kun toimeksiantaja etsi kaksi
vuotta sitten näiden palvelujen toimittajaa
ja valitsi tehtävään BIS PP:n tarjouskilpailun
perusteella.
Onnistumisen keskeisenä tekijänä ovat
olleet suunnittelukokoukset. Joka viikko
pidetään kokous, jossa pohditaan lähimmän
kuukauden aikana suoritettavaa työtä. Lisäksi
kerran kuukaudessa pidetään kokous, jossa
suunnitellaan lähimmän yhdestä neljään
kuukautta kestävän ajanjakson yksityiskohtia.
– Nyt yhteistyö sujuu kuin rasvattu,
markkinointipäällikkö Jan Fagerström toteaa.
Olemme uhranneet jonkin verran aikaa
saadaksemme kaikki rutiinit toimimaan,
mutta olemme nyt löytäneet hyvin toimivan
yhteistyömuodon.
– Nyt näyttää siltä, että Holmen Paperille
tekemämme työt lisääntyvät, Fagerström
paljastaa. Olemme juuri saaneet kyselyn,
jossa tiedustellaan valmiuttamme ryhtyä
kantamaan vastuuta paperitehtaan satamaalueen valaistuksesta.
PAPERITEHDAS: Hallstavikin osastolla on seitsemän
työntekijää, jotka kaikki tekevät työtä Holmen Paperille.
12
Rivakoin askelin
kohti kohenevaa
terveyttä
BIS PP:n työntekijät etelän
Bohusista pohjoisen Albyhyn
osallistuivat vuoden askelmittarikilpailuun. Aiemmin paikallisiin
kilpailuihin osallistuivat vain
yksittäiset yksiköt, mutta tällä
kerralla julistettiin kaikille osastoille avoin kilpailu.
– Viime vuoden syksynä Stenungsundin yksikkö osallistui askelmittarikilpailuun yhdessä
paikkakunnan muiden yhtiöiden
kanssa. Meidän mielestämme oli
kuitenkin ikävää, etteivät muita
osastoja edustavat työtoverimme
saaneet olla kilpailussa mukana.
Sen vuoksi päätimme toteuttaa
Ruotsin koko BIS PP:n käsittävän
yhteisen projektin, kertoo Mia
Asplund, BIS PP Westin henkilöstöpäällikkö.
Kilpailun lähtölaukaus ammuttiin 6. huhtikuuta, ja maaliintulo
tapahtui 8. kesäkuuta. Kilpailun
tavoitteena oli kävellä mahdollisimman monta askelta Bohusin
ja Albyn välisellä osuudella. Askelmittareiden sekä henkilökohtaiselle verkkosivulle osoitteessa
www.tappa.se kirjautumisen
avulla kaikki osallistujat pystyivät seuraamaan niin omaa kuin
muidenkin edistymistä.
Koska kaikki eivät voineet käyttää
askelmittareita työaikana, kilpailussa huomioitiin ainoastaan
työajan jälkeen otettujen askelten määrä.
KUNNIANOSOITUS: Nösnäsin lukiossa toteutettu elinkeinoelämän tukema tekninen koulutus, Tuna-ohjelma, on nimetty
Vuoden tekniseksi koulutukseksi». Kuvassa vasemmalta Christer Jannesson, BIS PP:n henkilöstöosasto, Lavinia Poulot,
Tuna-ohjelmaan osallistuva oppilas, ja Stefan Thedin, BIS PP:n työnjohtaja.
Tuna-ohjelmaan osallistujille
upea kunnianosoitus
Ruotsin teknisten yritysten työnantajayhdistys nimesi Nösnäsin lukiossa
toteutetun elinkeinoelämän tukeman teknisen koulutuksen, Tunaohjelman, Vuoden tekniseksi koulutukseksi. Tätä koulutusta tukee BIS PP,
joka ottaa koulusta harjoittelijoita töihin joka vuosi.
– On todella hauskaa tietää, että
olemme onnistuneet joissakin asioissa
hyvin, kunnianosoituksesta iloitseva
Lavinia Poulot toteaa. Hän on yksi
neljästä tänä vuonna BIS PP:ssä
työskennelleistä harjoittelijoista, joka
perehtyy Tuna-ohjelman koulutuksessa
automatisoituihin järjestelmiin. Lavinia
Poulot työskentelee BIS PP:ssä tämän
kesän ennen neljännen eli viimeisen
opiskeluvuoden suorittamista.
Tuna on nelivuotinen lukiokoulutus,
jossa keskitytään prosessitekniikkaan,
automaatioon ja laboratoriotekniikkaan.
Koulutus aloitettiin 90-luvun puolivälissä,
ja paikalliset yhtiöt BIS PP mukaan lukien
ovat osallistuneet koulutusohjelman
sisällön suunnitteluun.
– Tarvitsemme alueellamme runsaasti
automatisoituihin järjestelmiin
perehtyneitä työntekijöitä, ja hyvin pian
on odotettavissa sukupolvenvaihdos. Siksi
olemme iloisia tästä koulutuksesta, toteaa
BIS PP:tä edustava Christer Jannesson.
Monet Tuna-ohjelman suorittaneet
oppilaat saavat vakituisen työpaikan
koulutuksen jälkeen, kun taas toiset
jatkavat koulutustaan korkeakoulussa.
Ydinvoimalan kunnossapitotoimitukset
BIS PP AB:n neljä työntekijää tekevät
vakituista kunnossapitotyötä Forsmarkin
ydinvoimalassa. Forsmark 1 on 70 päivää
kestäneiden muutostöiden jälkeen nyt jälleen käytössä, mutta muut kaksi reaktoria
vaativat vielä paljon työtä.
– Muutostöihin on viimeisten kolmen vuoden aikana osallistunut noin sata henkeä.
Forsmark 1:n, 2:n ja 3:n elinkaarta on pidennetty 25 - 30 vuoteen, kertoo sähköasennuksista vastaavan ryhmän päällikkö Sven-Åke
Johansson.
Lisäksi voimalassa suoritetaan erinäisiä
toimenpiteitä turvallisuuden lisäämiseksi.
Tähän aiheeseen on alettu kiinnittää yhä
enemmän huomiota Japanin tapahtumien
jälkeen.
Johansson olettaa, että vuonna 2014 ja sen
jälkeen kunnossapitotehtäviä on paljon,
kun taas 2012 ja 2013 ovat välivuosia, joiden
aikana kunnossapitotarve vähenee.
BIS Production Partner Oy on saanut ABB:n myöntämän Boliden
Harjavalta Annual Turnaround Safety Award -turvallisuuspalkinnon.
Palkinnon myöntämistä perustellaan työllä, jolla edistetään
turvallisia työolosuhteita alkamalla rekisteröidä läheltä piti -tilanteita
koskevat ilmoitukset ja tapaturmat. BIS PP on toiminut Harjavallan
ABB:n alihankkijana Bolidenin ja Norilsk Nickel’n toteutettujen
huoltoseisokkien yhteydessä.
ABB:n turvallisuuspalkinto
BIS PP Oy’lle
13
Medhelp tarjoaa
henkilökohtaista
palvelua ja
terveysneuvontaa
BIS PP:n terveysneuvontayhtiö Medhelpin
kanssa tekemän sopimuksen ansiosta
riittää, että työntekijät tarttuvat
vain puhelimeen, jos he tai heidän
lapsensa sairastuvat. Puhelinsoitto
ohjautuu sairaanhoitajalle, joka antaa
henkilökohtaisia neuvoja ja/tai tietoja
sairaiden lasten hoidosta.
– Sopimus on uusi, ja sen käytännön
hallinnoinnista vastaa Kinnekullehälsan.
Sopimus koskee kaikkia Ruotsissa
sijaitsevia yksiköitä, ja ajatuksena on,
että työntekijät saavat apua saman
tien. Samalla kaikki asianomaiset
esimiehet saavat tekstiviestin tai
sähköpostin, jossa ilmoitetaan työntekijän
poissaolosta, sanoo Mia Asplund. BIS PP:n
työterveyshuollosta.
Ennalta ehkäisevä
terveystyö
KUNNIAKIRJA: BIS PP sai Boliden Harjavalta Annual Turnaround Safety Award -palkinnon ABB:n huoltoseisokin
vastaavalta Kari Nevalaiselta, vasemmalla, BIS PP:n Pekka Kalliomäki ja kuvassa kunniakirjaa kädessään pitävä Jussi
Mäntyvaara. Oikealla seisoo ABB:n terveys- ja turvallisuusasioista vastaava Teijo Hanhilampi.
Turvallisuuspalkinnon ojensivat BIS
PP Harjavallan yksikönpäällikölle
Mika Kylänpäälle ABB:n vuoden 2011
huoltoseisokin vastaava, Kari Nevalainen,
ja ABB:n turvallisuus- ja terveysasioiden
johtaja Teijo Hanhilampi.
Nevalainen ja Hanhilampi kiittivät BIS
PP:tä kokonaisvaltaisesta HSE-työhön
panostamisesta. Erityisen myönteisenä
pidettiin sitä, että tästä työstä vastaa yksi
nimetty henkilö. Tuomariston ratkaisuun
vaikuttivat myös BIS PP:n pitkäaikainen
panostus turvallisuuteen ja kehitystyöhön
sekä työntekijöiden oikeanlainen
suhtautuminen.
Huoltoseisokki työllisti noin
600 vuokratyöntekijää, joista 80
tulivat BIS PP:ltä. ABB:n erikseen
määritettynä tavoitteena oli, että
kaikkien huoltoseisokkiin osallistuvien
työntekijöiden tuli kirjoittaa vähintään
yksi läheltä piti -vaaratilannetta tai
vastaavaa koskeva ilmoitus. BIS PP oli
ainoa yhtiö, joka täytti tämän tavoitteen
ja vieläpä niin, että se ylitettiin. Kaikista
vuoden 2011 huoltoseisokin aikana
tehdyistä läheltä piti -tilanteita koskevista
ilmoituksista noin puolet tuli BIS PP:ltä.
BIS PP on myös hyvin tyytyväinen siihen,
että kolme viikkoa kestänyt ja osittain
erittäin haasteellisissa oloissa suoritettu
työurakka sujui ilman minkäänlaisia
onnettomuuksia.
”
BIS PP oli ainoa
yhtiö, joka täytti
tämän tavoitteen ja
vieläpä niin, että se
ylitettiin
Jussi Mäntyvaara oli BIS PP:ssä
vastuussa tästä huoltoseisokista, joka oli
lukuisten seisokkien joukossa parhaiten
toteutettu seisokki. Myös muut BIS PP:n
työntekijät saivat ABB:lta tunnustusta
laajasta osaamisestaan ja hyvästä
työmotivaatiostaan.
Ruotsin BIS PP AB solmi vuodenvaihteessa
Kinnekullehälsanin kanssa
työterveyshuoltoa koskevan sopimuksen.
Sopimus koskee kaikkia Ruotsin yksikköjä
Sundsvallia lukuun ottamatta.
– Kaikille työntekijöille on tärkeää voida
tarjota samat palvelut riippumatta siitä,
missä päin maata he työskentelevät.
Tämä oli aiemmin vaikeaa sopimusten
erilaisuuden takia, kertoo Mia
Asplund, läntisen liiketoimintaalueen henkilöstöpäällikkö ja yhtiön
työterveyshuollon vastuuhenkilö.
Kinnekullehälsanissa keskitytään
elämäntyyliin liittyviin seikkoihin,
terveystarkastuksiin ja ennalta
ehkäisevään toimintaan.
– Konseptimme perustuu kolmeen
alueeseen, jotka voidaan hieman
yksinkertaistettuna jakaa osaalueisiin terveys, terveysriski ja sairaus.
Teemme lujasti töitä terveysasioiden
edistämiseksi ja panostamme erilaisten
sairauksien ennalta ehkäisemiseen,
Kinnekullehälsanin aluepäällikkö Inge
Lennartsson toteaa.
Sopimus tarkoittaa, että kaikille
työntekijöille tarjotaan mahdollisuus
kolmen vuoden välein tehtävään
terveystarkastukseen.
– Terveystarkastukset aloitetaan
nyt, ja niitä suoritetaan vaiheittain
ja kaikkialla samalla tavalla. Ne
käsittävät elämäntyylin analyysin,
työympäristöä koskevan kyselylomakkeen
ja lääketieteellisen tutkimuksen, Inge
Lennartsson sanoo.
14
”
– Kaiken pitää
ehdottomasti olla
paikoillaan – pienintä
yksityiskohtaa myöten
Offshore: BIS PP osallistui toukokuussa Statoilin kolmella öljynporauslautalla toteutettuihin huoltoseisokkeihin.
Kuva esittää Oseberg Øst -porauslautalla toteutettavaa työvaihetta.
Toukokuussa toteutettiin kolme
huoltoseisokkia
Noin 40 BIS PP:n työntekijää osallistui toukokuussa huoltoseisokkeihin, joita järjestettiin Statoilin
öljynporauslautoilla Oseberg Øst, Oseberg C ja Visund.
Koska projektit toteutettiin rinnakkain,
oli haasteellista saada niin suuri määrä
alan ammattilaisia paikalle samanaikaisesti. Projektit työllistivät toukokuussa
40 työntekijää melko lyhyiden tai pitkien
kausien ajan. Lisäksi Veslefrikk-öljykentällä
suoritettiin avustustehtäviä.
– Tämä työ olisi ollut lähestulkoon mahdoton toteuttaa ilman pitkälle kehitettyä Main-Tech-verkostoa, kertoo Bengt
Nikolaisen. Hän johtaa raskaita, pyöriviä
laitteita varten kehitettyä Main-Techverkostoa. Verkosto käsittää BIS PP:n ja
asiakkaat.
Kolme porauslauttaa
Jokaiselle porauslautalle perustettiin oma
ryhmä, jota johtivat samat henkilöt, jotka
vastasivat työn suunnittelusta.
– Joudumme ratkaisemaan monia haasteita, joten olemme suunnitelleet seisokkeja
etukäteen noin puolen vuoden ajan ennen
niiden käytännön toteuttamista. Suunnittelujakson aikana on tehty selvityksiä ja
analyysejä. Kyse on laajoista ja vaativista
töistä, Nikolaisen korostaa.
– Kaiken pitää ehdottomasti olla paikoillaan ja kohdallaan – pienintä yksityiskohtaa
myöten – ennen töiden käynnistämistä.
Tämä monimutkainen tehtävä asettaa
koko organisaation koetukselle. Työntekijöistä, matkustussuunnitelmista, laitteista
ym. laadittujen yhteenvetojen on oltava
täysin kattavat.
Suoritettavat työt edellyttävät myös erityisosaamista muun muassa seuraavien
työvaiheiden yhteydessä:
• Nostot
• Laippaliitokset
• Kemikaalien käsittely
• APOS
Haasteet
Sellaisten huoltoseisokkien aikana tapahtuu todella paljon. Monia töitä tehdään
rajoitetun alueen sisäpuolella. Siksi
työntekijöiden työn koordinointi tarjoaa
harvinaisen suuren haasteen mutta on
välttämätön ei-toivottujen tapahtumien
ja viivästysten vähentämiseksi.
– HSE-olosuhteisiin kiinnitettiin, kuten
aina, laajasti huomiota.
Kaikki projektit onnistuttiin toteuttamaan
ilman, että henkilöstölle ja laitteistolle
olisi aiheutunut vahinkoa, Nikolaisen
selvittää.
Yhteistyö BIS PP:n muiden osastojen kanssa on sujunut erittäin hyvin. Työntekijät
ovat olleet äärimmäisen motivoituneita
suuresta työkuormituksesta ja vaativasta
työstä huolimatta.
– Työntekijämme ovat pyrkineet tekemään
hyvää työtä ja olleet kiinnostuneita uudesta ajattelusta sekä menetelmien ja tekniikan parantamisesta – sekä asiakkaan että
työtiimin eduksi – ja toimintakatkosten
määrän minimoimisesta.
– Huoltoseisokit ovat tarjonneet työntekijöillemme paljon uusia kokemuksia, joita
he voivat hyödyntää omalla osastollaan
ja tulevissa töissään. Vaikka aina voidaan
pyrkiä vielä parempaan, työntekijämme
voivat esittää esimerkkejä asiakkaalle
koituneista erittäin suurista hyödyistä
ja myös tuntea vastaavaa tyydytystä
asiakastyytyväisyysmittauksen tuloksista,
Nikolaisen toteaa lopuksi.
15
SEMINAARI: Noin 30 energialaistosten ja teollisuusyritysten edustajaa käytti toukokuussa kaksi päivää oppimiseen ja kokemusten vaihtoon BIS PP:n järjestämässä seminaarissa,
jossa käsiteltiin nykyaikaisia huoltoseisokkiprojekteja.
Nykyaikaisia huoltoseisokkiprojekteja
käsittelevä seminaari
BIS PP Turnaround järjesti toukokuun viimeisenä viikkona nykyaikaisia
huoltoseisokkiprojekteja käsittelevän seminaarin. Noin 30 henkilöä
osallistui kahden päivän seminaariin oppiakseen uutta ja vaihtaakseen
kokemuksia huoltoseisokkeihin liittyvistä ongelmista.
Alalla törmätään kireisiin kilpailuolosuhteisiin.
Tuotanto-osastot ovat jatkuvan paineen
alaisena pyrkiessään löytämään menetelmiä
ja ratkaisuja, joilla organisaatioiden resurssien
kustannustehokkuutta ja optimaalista
hyödyntämistä voidaan lisätä. Tämän
johdosta BIS PP Turnaround teki aloitteen
sellaisen tapaamispaikan luomiseksi, jossa
suuret teollisuusyritykset ja toimittajat voivat
vaihtaa keskinäisiä kokemuksiaan.
Kokemusten välittäminen
– Kysymyksessä oli
huoltoseisokkiprojekteihin osallistuvalle
tuotantohenkilöstölle suunnattu
ammattiseminaari, kertoo BIS PP
Turnaroundin toimitusjohtaja Dag Tore
Johnsen. Osallistujat olivat Norjan ja
Ruotsin vesivoimala-alalla ja suurissa
teollisuusyrityksissä työskenteleviä
projektijohtajia, toimeksiannoista vastaavia,
suunnittelijoita ja HSE-johtajia.
Ohjelmassa oli erilaisia
huoltoseisokkiprojekteihin liittyviä
aiheita. Luennoitsijoina toimivat suuria
”
– Vaikka yritysten
välillä on suuria eroja,
niillä on myös monia
yhdistäviä tekijöitä.
teollisuusasiakkaita, toimittajia ja BIS
Production Partneria edustavat henkilöt.
Seminaarin tarkoituksena oli mahdollistaa
neljää pääaluetta koskeva kokemusten
vaihto ja oppiminen:
• Toiminnan turvallisuuden takaaminen
huoltoseisokkien välillä
• Tuotannon tehokkuuden varmistaminen
koko käyttöaikana seuraavaan
huoltoseisokkiin asti
• Jatkuviin parannusprosesseihin perustuva
huoltoseisokkiprojektien optimointi
• Huoltoseisokkiprojektien toteuttamisten
tehostaminen
– Luennoitsijat tarjosivat uusia ajatuksia
ja ratkaisuja huoltoseisokkien aikana
mahdollisesti esiin tuleviin ongelmiin.
Esityslistalla mainittiin myös seisokkien
väliset käyttöjaksot.
Lämmönvaihtimiin
liittyvä urakka
Mongstadissa
Noin 10 - 12 mekaanikkoa ja
asentajaa Porsgrunnin, Rjukanin ja
Årdalin yksiköistä työskentelevät
Statoilin Mongstadin laitoksessa
tarkoituksenaan irrottaa ja puhdistaa
13 lämmönvaihdinta.
Työ on määrä suorittaa tänä kesänä
kuuden viikon aikana.
– Pyrimme vahvistamaan
asemiamme tällä alalla. Siksi
tämä toimeksianto on meille
tärkeä, toteaa BIS PP Turnaroundin
toimitusjohtaja Dag Tore Johnsen.
Johnsenin käsityksen mukaan tällaisiin
seminaareihin liittyvä sosiaalinen näkökulma
on keskeisessä asemassa.
– Vaikka yritysten välillä on suuria eroja,
niillä on myös monia yhdistäviä tekijöitä.
Siksi laaja yhteysverkko on jokaiselle tärkeä,
ja pyrimme järjestämään vastaavanlaisen
seminaarin Ruotsissa tulevan talven aikana.
– Haluamme profiloida BIS PP Turnaroundin
aktiiviseksi huoltoseisokkipalvelujen
toimittajaksi. Haluamme osoittaa
pystyvämme huoltoseisokin työntekijöiden
lisäksi tarjoamaan muutakin osaamista
ja muita vaihtoehtoja, Johnsen kiteyttää
lopuksi.
LÄMMÖNVAIHTIMET: BIS PP:n mekaanikot
ja asentajat työskentelevät Mongstadissa
tarkoituksenaan irrottaa ja puhdistaa 13
lämmönvaihdinta.
PALAUTUSOSOITE: BIS Production Partner Oy Ratalankatu 11, 29200 Harjavalta
Vierailu Saksasta
– Kolmas syy, miksi halusin saada
harjoittelupaikan Norjasta, oli se, että
halusin saada lisätietoa kunnossapitoon
liittyvistä asioista. Siihen sain tilaisuuden
Porsgrunnin Consultancy-yksikössä.
– Minkälaisen kuvan sait norjalaisesta
arjesta ja työpäivästä?
– Olen käynyt osastolla ja olen saanut
enemmän asiakaskontakteja kuin
mihin olen tottunut. Lisäksi norjalaiset
työntekijät säätelevät omaa työaikaansa
enemmän kuin mihin olen tottunut
kotona.
Porsgrunnissa: Daniel Breibarth BIS PP:n Consultancy-yksikössä työskentelevien työtovereiden seurassa.
BIS PP:n Consultancy-yksikkö sai koko
toukokuun ajan nauttia saksalaisen
Daniel Breibarthin, Bilfinger Berger,
vierailusta. Tämä 20-vuotias nuorukainen
arvelee itse olevansa yhtiön ensimmäinen
opiskelija, joka on matkustanut
ulkomaille saadakseen lisätietoa omasta
yrityksestä.
– Mielestäni oleskeluni Porsgrunnissa on
ollut upeaa, Daniel kertoo. Työtovereilta
saatu vastaanotto ei olisi voinut olla
parempi.
Kielitaidon kohentaminen
Opiskelija on vierailun aikana nähnyt,
miten BIS PP:ssä työskennellään, ja hän
käynyt eri asiakkaiden luona, muun
muassa Yara-konsernissa ja Hydro
Aluminium Rolled Products -yksikössä
Holmestrandissa. Hän on oleskelunsa
aikana laatinut myös tietokannan,
joka helpottaa kunnossapitotietojen
analysointia.
– Osallistuin Sandefjordissa järjestettyyn
huoltoseisokkiseminaariin. Se oli
mielenkiintoista ja opettavaista, Daniel
toteaa.
Hän valmisti oleskelunsa aikana
huoltoseisokkeja koskevat
esittelyaineiston, jonka hän esitteli
Consultancy-yksikön konsulteille. Daniel
käytti esittelyaineiston valmistamiseen
runsaasti aikaa. Hän etsi Internetistä
tietoja ja haastatteli lisäksi BIS PP:ssä
työskenteleviä alan asiantuntijoita.
Daniel sai paljon myönteistä
palautetta esittelystään sekä projektin
parantamiseen tähtääviä hyviä neuvoja.
Hänen on tarkoitus esitellä projekti
Saksassa koulun opettajille ja muille
oppilaille.
– Miksi halusit matkustaa Norjaan
saamaan oppia?
– Minulla on siihen useita syitä,
saksalainen vastaa. Minulle on tärkeää
tutustua paremmin BIS PP:hen. Haluan
myös kohentaa sekä norjan että englannin
kielen taitoani. Norjan ja saksan kielessä
on paljon yhtäläisyyksiä. Ymmärrän monia
sanoja lukiessani norjankielisiä tekstejä,
mutta ääntäminen on vaikeaa.
– Minulle on myös tärkeää parantaa
englannin kielen taitoani. Saksan
yliopistossa ei opiskella kovin
paljon englantia. Sain täällä upean
mahdollisuuden oppia lisää. Kun englantia
joutuu puhumaan koko ajan eikä
äidinkieltään voi käyttää lainkaan, kieltä
oppii nopeasti.
Opiskelija
Daniel Breibarth on opiskellut
vuodesta 2009 lähtien, ja hän on ollut
harjoittelijana BIS Maintenance Südwest
GmbH:ssa. Hän suorittaa koulutusta
Leipzigin ammattiakatemiassa. Koulutus
on käytännönläheisempi kuin tavallinen
yliopistokoulutus. Jos kaikki sujuu
suunnitelmien mukaan, hän valmistuu
ensi vuonna ja saa tuolloin oppiarvon Dipl.
Ing. Service Engineering (BA).
– Haluan tutustua paremmin myös yhtiön
muihin osiin, Daniel täsmentää. Uskon,
että siitä olisi hyötyä tulevalle uralleni.
Kiertomatka
Opiskelija käytti viikonloput hyväkseen
matkustaakseen eri puolilla Sør- ja
Østlandetia. Hän vieraili Rjukanin
teollisuustyömuseossa ja tutustui sekä
Kristiansandiin että Osloon. Daniel on
innokas harrastelijavalokuvaaja, ja kuvia
on kertynyt eri puolille Norjaa tehdyiltä
matkoilta paljon.
– Olen käynyt useissa kiinnostavissa
museoissa, ja mielestäni Oslo oli
upea. Oli myös mielenkiintoista
kokea 17. toukokuuta Porsgrunnissa
järjestetty kulkue. Me emme juhli
kansallispäiväämme samalla tavalla.
– On ollut myös mukavaa tutustua
norjalaisiin työtovereihin. Olen vieraillut
monissa perheissä ja saanut maistaa
tyypillistä norjalaista ruokaa. Ruoka on
poikennut siitä, mihin olen tottunut,
mutta sekin on ollut todella miellyttävä
kokemus, Daniel toteaa lopuksi.