docNäkymä - Mikael Palola
download 
Report Transcription
Näkymä - Mikael Palola
NÄKYMÄ Sote-uudistuksen vaikutuksiin keskittyvä asiantuntijajulkaisu, syyskuu 2014 S E T O Sote-laki uhkaa kehuttuja yhteistyömalleja Naapuriapu tuottavaksi liiketoiminnaksi » Säädökset estävät innovaatioita » Mitä lakiluonnos teki valinnanvapaudelle? » SISÄLTÖ LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY Eteläranta 10, PL 30, 00131 Helsinki Syyskuu 2014 ympäri Suomen Klaukkalan Erikoislääkärikeskus Oy KNF-Laboratoriot Oy Korva- ja hammaslääkärikeskus Otonhammas Oy Koskiklinikka Kouvolan Lääkäriasema Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy Laastari Lähiklinikka Laitilan Lääkäripalvelu Oy Laser Tilkka Oy Lääkäriasema Cantti Oy Lääkäriasema Eloni Oy Lääkäriasema – Läkarstation Mediriina Lääkäriasema Resetti Oy Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit Oy Lääkärikeskus Dextra Oy Lääkärikeskus Gyneko Oy Lääkärikeskus Minerva Oy Maria Magdalenan Hospitaali Ky Medilaser Oy Medimar Ab Mehiläinen Oy NeuroMental Oy Omasairaala Oy Oral Hammaslääkärit Oyj Pihlajalinna Oy Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema PlusTerveys Oy Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy Porin Lääkäritalo Oy Porvoon Lääkärikeskus Oy Promedi Oy Remote Analysis Oy Röntgentutka Oy Sairaala NEO Savonlinnan Terveyspalvelu Ky Seinäjoen Lääkäritalo Silmälääkärikeskus Pupilli Suomen Neurolaboratorio Suomen Terveystalo Oy TMA-Medicus Oy Turun Gynekologikeskus Ky Unilabs Mediscan Vakka-Suomen Lääkärikeskus Oy VITA Lääkäriasema Vääksyn Lääkärikeskus Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Hoivamuutos toi miljoonasäästöt Vakuuttava näyttö yhteistyöstä Toimijoiden rooleissa sekä julkisten ja yksityisten tuottajien asemassa on vielä yhteensovittamista. Keskisuomalaisessa SoTe-kuntayhtymässä toteutettu hoivamuutos maksoi itsensä takaisin kolmessa kuukaudessa. Jämsässä ja MänttäVilppulassa pelätään, että sote-uudistus vie mahdollisuuden Pihlajalinnan kanssa rakennetulta toimivalta yhteistyöltä. Palvelusetelin käyttöönotto on synnyttänyt uusia yrityksiä, lisännyt valinnanvapautta ja tasapuolistanut palveluntarjoajien toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi työterveyspalveluista yksityinen sektori tuottaa noin 70 prosenttia, fysikaalisesta kuntoutuksesta noin 80 prosenttia ja aikuisten hammashuollon palveluista yli 50 prosenttia. Haapajärven Lääkäritalo Oy Hammaslääkäriasema Aaria Oy Hämeenlinnan Lääkäriasema Oy Linnan Klinikka HärmäMedi Oy Imatran Kliininen Laboratorio Oy Itäkeskuksen Poliklinikka Oy Jämsän Lääkärikeskus Oy Sote-palapeli on vielä kesken Palveluseteliä kannattavat kaikki Yksityinen sektori tuottaa nykyisin useamman kuin joka neljännen terveyspalvelun. Monilla terveyspalvelualoilla yksityisen sektorin osuus on yli puolet tuotetuista palveluista. Aava Lääkärikeskus Aava Medimagneetti Oy Adenova Lääkärikeskus Oy Caritas Lääkärit Oy Diacor terveyspalvelut Oy Docrates Sairaala Eiran Sairaala Eurolääkärit Femeda Oy Ab Gynekologi- ja Ultraäänikeskus Medisonar Oy 10 » 5» Yksityisiä lääkäripalveluita tarjoavia yrityksiä on ympäri maata. Monipuolinen palvelutarjonta on lähellä ja saatavilla. LPY:n jäsenyritykset 7» lpy.fi TERVEYTTÄ EDISTÄMÄSSÄ. 6» Yrittäjäksi ilman yrittäjän riskejä Perinteisen naapuriavun voi muuttaa nyt lailliseksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi. 8» Klustereista uutta potkua sote-puolelle Klustereissa syntyy innovaatioita, kun julkisen ja yksityisen sektorin toimijat yhdistävät osaamisensa ja sparraavat toisiaan. 14 » Kilpailijoista kumppaneiksi Yksityinen kumppani toi Kuusamon sote-puolelle uusia ideoita ja toimintamalleja. 15» 9» 16 » 19 » Lähtökohdaksi asiakkaan tarpeet Mitä kuntiin jää jäljelle? Yhä useampi terveyspalveluiden käyttäjä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Pitkiä jonoja tai heikkoa palvelua ei enää hyväksytä. Kun suuri osa kuntien toiminnasta siirretään sote-alueille, kysymys kuuluu, mitä kunnat jatkossa tekevät? 17 » Erityisasumisen tarve kasvaa Kunnissa haasteita tuovat rajalliset resurssit, väestön vanheneminen ja yksinäisyyden kasvu. 18 » Vaikuttavampaa lastensuojelua Elinkaariajattelua rakentamiseen Netin terveyspalvelut kehittyvät Siirtyminen optimoituun hoitoketjumalliin voisi tuoda yhteiskunnalle satojen miljoonien eurojen säästöt. Rakennusalalla toivotaan, että toimintaa voidaan tehdä pitkällä tähtäimellä myös lakiuudistuksen jälkeen. Terveysalan uudet nettisovellukset parantavat sekä omatoimista tiedonhakua että julkisen puolen nettipalveluita. 20 » Attendon menestysresepti Attendo tuottaa palveluita kunnille edullisemmin kuin kunnat itse. Laatu on kuitenkin yhtä hyvää. Miten se on mahdollista? 21 » Mitä tapahtui valinnanvapaudelle? Lakiesityksessä valinnanvapauden merkitys on selvästi heikentynyt. Sote-uudistukseen voi vielä vaikuttaa S uomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys sote-uudistuksen tarpeellisuudesta ja tavoitteista. Juuri lausuntokierrokselle lähetetty sote-järjestämislakiluonnos ei kuitenkaan vastaa odotuksiin. Päinvastoin, lakiluonnos uhkaa jopa monimutkaistaa hallintoa, luoda julkisia monopoleja ja kaventaa kansalaisten valinnanvapautta. Pahimmillaan tuleva laki lopettaa toimivia, innovatiivisia ja kustannustehokkaita toimintamalleja. Käytäntöjä, joita kunnat ja kuntalaiset kilvan kehuvat. Tämä lehti on syntynyt halusta vaikuttaa järjestämislain lopulliseen sisältöön. Lehden tavoitteena on osoittaa esimerkkien kautta, kuinka kansalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäämällä ja markkinoita rohkeasti hyödyntämällä on mahdollista parantaa palveluita ja hallita kustannuksia. Sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkovalmistelussa kiinnitettävä erityistä huomiota sote-alueiden rooliin. Sote-alueista tulee tehdä vah- voja järjestäjiä, joilla on oikeasti mahdollisuus päättää yhtenäisesti koko alueen palveluista. Tätä päätösvaltaa ja vastuuta ei tule jakaa maakunnille, kunnille eikä palveluntuottajille. Niiltä osin kuin tuottajan valintaa ei voida antaa suoraan kansalaisille, tulee sote-alueiden voida valita kuhunkin tilanLAKILUONNOS teeseen paras mahdollinen pal- MONIMUTKAISTAA veluntuottaja. Tä- HALLINTOA, LUO täkään valtaa ja vastuuta ei tule JULKISIA MONOPOjakaa tuottajille, LEJA JA KAVENTAA olkoonpa ne julkisia tai yksityisiä, VALINNANVAPAUTTA. isoja tai pieniä. Tällä järjestämislailla tulee olemaan hyvin kauaskantoiset ja laajat vaikutukset. Siksi lausunnon antamiseen kannattaa juuri nyt paneutua erityisen huolella. KUVA: TIMO AHOLA Lääkäripalveluja 4» MIKAEL PALOLA, KANSANEDUSTAJA, SOTE-KUNTAYHTYMÄNJOHTAJA (VIRKAVAPAALLA) Kustantaja ja julkaisija: Palovoima ry Painos: 12 000 kpl Jakelu: Jaetaan kansanedustajille sekä Suomen kunnanvaltuutetuille. Lehti ilmestyy myös sähköisenä versiona, jota jaetaan laajasti muille päättäjätahoille. Sähköinen versio on luettavissa Mikael Palolan nettisivuilla osoitteessa www.mikaelpalola.fi Ilmestyminen: Ilmestyy kertajulkaisuna syyskuussa 2014. Päätoimittaja: Mikael Palola Tuotanto ja ulkoasu: Kaisa Ihalainen Paino: Punamusta Oy, Joensuu Lisätietoa: Yritykset ovat voineet ehdottaa toimitukselle artikkeleiden aiheita ja toimittaa lehteen haluamaansa taustamateriaalia. Yrityksillä on näin ollen ollut mahdollisuus tuoda artikkeleissa esiin omaa yritystoimintaansa edistäviä näkemyksiä ja kirkastaa julkisuuskuvaansa. NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 3 Sote-palapeli » Paljon yhteensovitettavaa Sote-uudistus koostuu lukuisista yhteen sovitettavista kokonaisuuksista ja yksityiskohdista. Tässä julkaisussa tarkastelun kohteeksi on valittu tuottamiseen liittyvät näkökohdat. 1 JÄRJESTÄMINEN Järjestämisvastuu siirtyy viidelle sote-alueelle, joiden roolit hakevat vielä muotoaan. Palveluiden järjestämiseen liittyviä tehtäviä on määritelty osittain myös tuottajina toimiville kunnille ja kuntayhtymille. 2 TUOTTAMINEN Lakiluonnoksessa tavoitteeksi on asetettu maakunnanlaajuiset julkiset tuotantomonopolit, joille ollaan antamassa valta päättää markkinoiden hyödyntämisestä. Yritykset ja kolmas sektori ollaan jättämässä julkisen tuottajamonopolin armoille. Tämä uhkaa monia toiminnassa olevia ja hyväksi osoitettuja toimintamalleja. 3 HALLINTO Sote-alueet organisoidaan kuntayhtymämallilla. Kuntakohtaisista paikkajaoista ja äänivallasta jouduttaneen vielä neuvottelemaan. Samat neuvottelut ovat edessä myös tuotanto-organisaatioiden osalta. Uhkakuvana on moniportainen hallinto ja roolien epäselvyys. 4 RAHOITUS Köyhän ja rikkaan kunnan asukkaat saavat jatkossa tasavertaiset palvelut. Kapitaatio-malli rankaisee kustannustehokkaita kuntia ja palkitsee tehottomia. Julkisten monopolien vahvistuessa kannustimet kustannustehokkuuden jatkuvaan parantamiseen heikkenevät olennaisesti. 5 ASIAKKAAT Kansalaisten oikeus palveluihin ei enää jatkossa riipu asuinkunnasta. Asiakkaiden valinnanvapaudessa otetaan kuitenkin takapakkia. Valinnanmahdollisuus kaventuu, kun tuotanto keskitetään suurille julkisille tuottajille. 6 PERUSTUSLAKI Järjestämislakiluonnos vaatii vielä yhteensovittamista perustuslain kanssa. HYVINVOINTI- JA ELINKEINOPOLITIIKAN Yhteistyöllä menestykseen Teksti: Pekka Utriainen apulaiskaupunginjohtaja, Jyväskylä J yväskylän kaupungin hyvinvointipalvelut rakentuvat monituottajamallin perustalle. Ratkaisuun on päädytty pienin askelin. Keskeisimpinä tavoitteina on ollut asiakkaan saama joustava ja laadukas palvelu sekä sujuvat palveluketjut ilman turhaa byrokratiaa ja rajapintoja. Palvelusetelin tuominen oman tuotannon ja ostopalvelujen rinnalle vuonna 2003 mahdollisti uuden toimintamallin. Kaupunki edesauttaa hyvinvointipalvelujen tarjonnan kehittymistä omalla toiminnallaan, jolloin kaikki osapuolet hyötyvät. Osa päättäjistä suhtautui asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseen epäillen ja alussa olimme hyvin varovaisia. Vuonna 2004 yrittäjiä oli vain kolme ja kaupungin talousarviossa rahaa varattiin 60 000 euroa. Kokemusten myötä ”epäilevät Tuomaatkin” olivat valmiita etenemään päätöksenteossa. Yrittäjien määrä satakertaistui Nyt asia on jo arkipäivää. Palvelusetelituottajina on jo lähes 300 yrittäjää ja vuositasolla kaupunki käyttää palveluseteleihin 10 miljoonaa euroa. Hyötyjä on paljon. Pienikin yritys on voinut tulla kunnan kumppaniksi ilman tarjouskilpailua.Väestö on oppinut käyttämään yritysten tuomia hyvinvointipalveluja myös sellaisissa palveluissa, joissa yhteiskunnan tukea ei ole. Kaupungin oma tuotanto on parantanut kilpailukykyään, yksityisten “JYVÄSKYLÄSSÄ KILPAILU ON JOHTANUT LAADUN JA TEHOKKUUDEN LISÄÄNTYMISEEN JA INNOVAATIOIDEN OMAKSUMISEEN.” tuottajien sparraamana. Yksityiset tuottajat ovat oppineet, kuinka toimia pitkäjänteisesti osana kaupungin palveluketjua. Kaupungin investointitarve on vähentynyt, kun yritykset ovat sijoittaneet alueelle. Kaiken kaikkiaan kumppanuudella on saatu aikaan hyvinvointipolitiikan ja elinkeinopolitiikan yhteenliittymä, josta asiakkaille, veronmaksajille ja yrittäjille on tullut merkittävää lisäarvoa. Palvelusetelin arvo oleellinen Palvelusetelien arvon määrittäminen on keskeinen elementti onnistumisessa sekä kaupungin että kansalaisen näkökulmasta. On varmistettava, että hintataso pysyy kohtuullisena kaikille osapuolille. Palvelusetelin arvon määrittäminen alhaiseksi nostaa asiakkaan omavastuu-osuutta. Tämä johtaa eriarvoisuuden kasvuun, kun palveluseteleitä voivat käyttää ainoastaan hyvätuloiset. Jyväskylässä palvelusetelin arvoa määritetään vertaamalla sitä kunnan oman tuotannon kustannuksiin. Tämä edellyttää, että yksikkökustannukset lasketaan ja ne ovat julkisesti nähtävillä. Tällöin vertailu on mahdollista. Meillä lähtökohta on, että asiakkaan omavastuu on saman suuruinen, käyttipä hän kaupungin tai yksityisten palveluntuottajien palveluja. Palveluohjaus ja positiivinen kilpailu Palveluohjaajat opastavat asiakkaita palvelujen käytössä ja tuottajan valinnassa. Palvelujen tuottajat ja hinnastot löytyvät helposti myös kaupungin nettisivuilta. Hintojen vertailu pitää hintatason kurissa. Elinkeinoyhtiömme Jykes on toiminut esimerkillisesti palvelusetelimallin kehittämisessä ja ylläpidossa. Eduskuntakäsittelyyn tulevan sote-lain mukaan järjestämisalue määrittelee periaatteet, joilla asiakkaan valinnan vapaus toteutuu. Uskon, että palvelusetelimallin kehittäminen ja nykyistä laajempi käyttöönotto tullaan hyväksymään kaikilla sote-alueilla kuntien ja kuntayhtymien oman tuotannon ja ostopalvelujen rinnalle. Se on riskitön vaihtoehto, ja siitä hyötyvät sekä asiakkaat että veronmaksajat. Jyväskylässä positiivinen kilpailu on johtanut laadun ja tehokkuuden lisääntymiseen ja uusien innovatiivisten käytäntöjen omaksumiseen. 7 TOIMITILAT Toimitilajärjestelyt jäävät kuntien sovittaviksi. Iso kysymys on, jäävätkö tyhjät toimitilat yksittäisen kunnan vastuulle vai hoidetaanko tilojen sopeuttamiset yhteisvastuullisesti. 8 HENKILÖSTÖ Henkilöstö siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä uusien tuotanto-organisaatioiden palvelukseen ilman irtisanomissuojaa. Sosiaali- ja terveysalan yrityskauppojen varma maaliinviejä www.awd.fi 9 KESTÄVYYSVAJE Sote-uudistuksesta odotetaan ratkaisuja kestävyysvajeen umpeen kuromiseen, mutta löytyykö järjestämislakiluonnoksesta tätä tukevia elementtejä? 10 KUNNAT Kunnilta viedään yli puolet tehtävistä ja kunnista tulee kuntalaisten edunvalvojia suhteessa sote-kuntayhtymään. Minkälaiset välineet niille annetaan tämän tehtävän hoitamiseen? 4 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 5 Innovaatiot » Hoivamuutos toi Saarikan kunnille puolen miljoonan säästöt HELPOMPAA YRITTÄMISTÄ SOTE-PUOLELLEKIN Laskutuspalveluyritys Odeal Oy tarjoaa uusia vaihtoehtoja työttömyyden hoitoon. Yritys toivoo, että tuleva sote-järjestämislaki selkeyttäisi epäselvää lainsäädäntöä ja mahdollistaisi työllistämisinnovaatiot myös sote-puolella. O dealin perusidea on yksinkertainen. Yritys tarjoaa yrittäjyyttä ilman yrittämiseen liittyviä riskejä. ”Kuka tahansa voi tulla meille töihin ja aloittaa oman liiketoiminnan harjoittamisen haluamallaan toimialalla. Me huolehdimme eläkevakuutuksista, työluvista, kirjanpidosta, laskutuksesta ja muista lakisääteisistä velvoitteista”, Odeal Oy:n toimitusjohtaja Olli Lassila kuvailee. Odealin kautta laskutus tehdään työsuhteessa ja työnantajavastuu on Odealilla. Palvelujensa katteeksi yritys perii 2–6 % komission työntekijän laskutuksesta. Malli Ruotsista Liikeidea on peräisin Ruotsista ja ala on Suomessa vahvassa kasvussa. Odeal on kasvanut nopeasti vahvaksi valtakunnalliseksi toimijaksi. Kasvun syynä Lassila näkee sen, että yrittäminen on tehty Suomessa liian vaikeaksi. ”Yhteiskunta tukee aloittavaa yrittäjää hyvin, mutta vain siihen asti, kun varsinainen liiketoiminta alkaa. Monelle yrittäjälle tulee yllätyksenä, kuinka paljon rahaa ja vaivannäköä alkuvaiheen jälkeen tarvitaan. Jos yrittäjä sairastuu tai masentuu eikä suoriudu laskuista, hänelle jää maksuvirhemerkintä, joka tekee yrittämisestä ja yrittäjän elämästä entistäkin vaikeampaa”, Lassila kuvailee. Odealin avulla aloittava yrittäjä välttää nämä riskit. Lassilan mukaan osa laskuttajista siirtyy myöhemmin itsenäisiksi yrittäjiksi, mutta yllättävän moni jää laskuttajaksi, vaikka liikevaihto kasvaisikin. ”Laskuttajien ääripäät ovat pari keikkaa kuukaudessa tekevä hieroja ja miljoona euroa laskuttava rakennusalan toimija, joka työllistää myös useita aputyöntekijöitä.” Toiminnan heikkoutena Lassila pitää sitä, että mallia ei vielä tunneta tarpeeksi. ”Esimerkiksi liitot kyselevät laskutusyrityksen työntekijöiden työsuhteista, koska ne eroavat perinteisestä palkkatyöstä. Suh- 6 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu PALVELUSSA ON POTENTIAALIA MYÖS SUURTEN YHTEISKUNNALLISTEN ONGELMIEN, KUTEN IKÄÄNTYMISEN JA TYÖTTÖMYYDEN HOITOON. tautuminen on kuitenkin parantunut sitä mukaan, kun liittojen edustajat ovat perehtyneet liiketoimintaan.” Vuokratyötä joustavampaa Lassilan mukaan laskuttajat eroavat vuokratyöläisistä siinä, että he etsivät aktiivisesti oman työpaikkansa ja määrittelevät oman palkkatasonsa. Lassila on huomannut Odealin laskuttajien joukossa uudenlaisen ilmiön. ”Monet yt-neuvotteluissa työttömäksi jääneet työntekijät palaavat usein takaisin omaan työpaikkaansa alihankkijoina meidän kauttamme. Uudenlainen työsuhde poistaa työnantajalta kiinteät henkilöstökulut ja tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden neuvotella molemmille osapuolille sopivammat työehdot.” Laskuttajamallia hyödynnetään erityisesti freelancer-tyyppisiä työsuhteita suosivilla toimialoilla. Odealin suurimmat laskuttajaryhmät muodostuvat konsulteista, myyjistä, rakennusmiehistä, siivoojista, muusikoista, kääntäjistä, kuljettajista sekä luovan- ja ravintola-alan työntekijöistä. Lassilan mukaan moni laskuttajista tekee töitä myös kuntasektorille. Tyypillisimmin kunnille tehdään käännöstöitä, rakennuspalveluita tai erilaisia projektitöitä. ”Mallimme on myös maahanmuuttajille ihanteellinen, kun he voivat tarjota palveluita laskuttajana, eikä työllistyminen kaadu taustaan, kielitaitoon tai byrokratiaan. Laskutta- jina on paljon mm. ulkomaalaistaustaisia tulkkeja, kääntäjiä ja siivoojia.” Sote-laki esteenä työllistymiseen Yritys toivoisi voivansa vastata paremmin ikääntyvän väestön aiheuttamaan työvoimatarpeeseen sosiaali- ja terveyspuolella. Alalle on kuitenkin hankala työllistyä laskutuspalvelun kautta, sillä hoiva-alan työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia määrittelevä sote-lainsäädäntö on monitulkintainen, eikä huomioi laskutuspalveluyrityksen tyyppistä työskentelytapaa. Lassilan mukaan esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat, henkilökohtaiset avustajat ja hoiva-apulaiset voisivat laskuttajina tarjota palveluita syrjäseutujen ikääntyvälle väestölle. Tällä hetkellä Odeal tarjoaa jo mahdollisuuden kevyttä arkiapua tai virkistystä tarvitsevien henkilöiden auttamiseen. Laskuttajina toimii muun muassa hierojia, talonmiehiä ja erilaisia hoito- ja terveysalan työntekijöitä. ”Meidän kauttamme perinteisen naapuriavun voi muuttaa lailliseksi ja tuottavaksi liiketoiminnaksi, joka ei vaadi itseltä muuta kuin asiakkaiden hankkimisen. Asia on merkittävä myös yhteiskunnallisesti, sillä harva yritys voi toimia kannattavasti esimerkiksi pienellä paikkakunnalla. Yksi ihminen voi lisäksi saada sivutulosta merkittävän lisän omiin tuloihinsa tai eläkkeeseensä”, Lassila havainnollistaa. Toimitusjohtaja näkee Odealin kaltaisten yritysten roolin yhteiskunnallisessa kehityksessä merkittävänä. ”Tämän tyyppiselle yrittämiselle on selvästi Suomessa tilausta. Uskomme, että palvelulla on potentiaalia suurten yhteiskunnallisten ongelmien, kuten työttömyyden, ikääntymisen ja maahanmuuttajien integraatio-ongelmien ratkaisemiseen. Toivomme, että myös lainsäädäntö olisi omalta osaltaan tukemassa toimialan kehitystä.” LINDA KANNIAINEN Keskisuomalaisessa perusturvaliikelaitoksessa toteutettu kotihoitopalveluiden toimintauudistus maksoi itsensä takaisin kolmessa kuukaudessa. P erusturvaliikelaitos Saarikassa arvioitiin vuonna 2010 kotihoidon resurssit ja kehittämistarpeet. Kartoituksessa huomattiin, että kotihoidossa olisi mahdollisuus saavuttaa merkittäviä säästöjä työajankäyttöä tehostamalla. Työntekijöiden työajasta käytettiin tärkeimpään asiakkaan luona tehtävään työhön vain noin 40 prosenttia. Tavoitteeksi asetettiin asiakastyön osuuden nostaminen 60 prosenttiin. ”Meillä oli tavoite, mutta ei välineitä sen toteuttamiseen. Valitsimme kumppaniksi alalla pioneerityötä tekevän eHoivan, jonka avulla pääsimme uudistamaan hoitohenkilökunnan toimintaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla”, Saarikan palvelupäällikkö Anu Kinnunen kertoo. Tulokset näkyivät heti Yhteistyö käynnistyi nopeasti. eHoiva tutki aluksi simuloinnin avulla, onko uuden hoivajärjestelmän kautta mahdollista toteuttaa Saarikan tavoite 20 prosenttiyksikön välittömän työn lisäämisestä. Kun vastaus oli positiivinen, parannukset kohdistettiin kolmeen eri toimintakokonaisuuteen. Työn suunnittelun Saarikan henkilöstökulujen kehitys 2012–2014 Laskelmiin sisältyvät erikseen 2013 syksyllä päätetyt yötyömuutokset, joiden kokonaisvaikutus on vuositasolla n. 100 000 euroa. Euroa 1 900 000 1 850 000€ 1 800 000 1 690 000€ 1 700 000 1 600 000 1 500 000 1 350 000€ 1 400 000 1 300 000 2012 automatisointiin, reittien optimointiin ja mobiilikirjaamiseen. Tuloksia alkoi tulla jo puolen vuoden päästä yhteistyön aloittamisesta. Toiminnan tehostuminen näkyi palvelun laadun vahvistumisena, asiakkaan palveluajan kasvuna ja ruuhkahuippujen tasaantumisena. Esimiehillä oli mahdollisuus seurata reaaliaikaisesti asiakastyön etenemistä ja tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä. Työntekijä sai avukseen mobiilisovelluksen, joka avusti arjen sujumista tarkoilla tehtäväkuvauksilla, kartoilla ja ajankohtaisilla asiakastiedoilla. Saarikkaan perustettiin myös varahenkilöyksikkö, joka varmisti korkean palvelutason myös muutostilanteissa. Palvelun tehostumisen myötä 2013 2014 syntyneet säästöt yllättivät Saarikan johdon. ”Säästöjen syntyminen on ollut nopeampaa kuin kukaan meistä osasi odottaa. Töiden järkevämpi suunnittelu muun muassa sijaisjärjestelyissä yhdessä eHoivan ratkaisujen kanssa ovat mahdollistaneet kotihoidossa kahden vuoden aikana noin puolen miljoonan euron säästöt. Ensimmäisenä vuonna säästöt olivat 9 prosenttia ja toisen vuoden aikana 20–25 prosenttia”, Kinnunen luettelee. eHoivan asiakkuusjohtaja Pauli Nurmi korostaa hyvien tulosten olevan suurelta osalta myös osaavan henkilökunnan ansiota. ”Muutos on ollut helppo toteuttaa, kun kotihoidon työntekijät ovat olleet ammattitaitoisia ja valmiita kehittämään omaa työtään. Muutoksen organisointiin on Saarikan puolelta osallistunut käytännössä kolme henkilöä, hoivapuolen esimies, sairaanhoitaja ja lähihoitaja. Yhtään ICT-henkilöä Saarikasta ei ole tarvittu.” Mallia muille kunnille Tällä hetkellä eHoivasta saatu tuki on kääntynyt projektihallinnan sijasta arjen ratkaisujen parantamiseen. ”Arkea johdetaan nyt uusilla työkaluilla niin organisaatio-, lähiesimies- kuin hoivahenkilötasollakin. Työtä on opittu ja opitaan yhä tekemään uusilla tavoilla”, Kinnunen selittää. Palvelupäällikkö kannustaa muita kuntia ottamaan mallia Saarikasta. ”Monessa kunnassa lähtötilanne on sama kuin meillä, mutta päätösten kanssa vitkastellaan. Haluamme rohkaista kuntia muutokseen. Meillä uusi järjestelmä on lisännyt säästöjen ja palvelunlaadun lisäksi merkittävästi asiakkaiden tyytyväisyyttä ja yksinkertaistanut henkilökunnan työpäivän kulkua.” KAISA IHALAINEN Toimiva malli sote-uudistukseen eHoivan kehittämän hoiva-alan palvelukokonaisuuden on todettu käytännössä parantavan merkittävästi palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta. Mallin toivotaan uudistavan kuntapalveluita myös valtakunnallisella tasolla. UUSI järjestelmä kehitettiin tukemaan yhteiskunnallista muutosta. ”Väestön ikääntymisen ja hoitopalveluiden heikon tason vuoksi ikäihmisten palveluiden järjestäminen on tällä hetkellä keskeinen kehittämiskohde koko maassa. Halusimme kehittää järjestelmän, jonka avulla voimme yhdessä kuntien kanssa tukea kotona asumista ja aktiivista ikääntymis- tä mahdollisimman tehokkaasti”, yrityksen asiakkuusjohtaja Pauli Nurmi kuvailee. Myös tiukkeneva kuntatalous pakottaa kuntia etsimään uudenlaisia ratkaisuja kotipalveluiden tuottamisessa. Uudistukset syntyvät kuitenkin harvoin kuntien sisällä. ”Olemme rakentaneet yhteistyömallimme kuntien tarpeiden pohjalta ja tuomme uusia toimin- tatapoja erityisesti niille alueille, joilla kuntapuolella kehitys on hitainta.” Nurmi kehottaa kuntapäättäjiä kriittisyyteen hoiva puolen kumppanin valinnassa. ”Markkinoilla on paljon erilaisia toimintamalleja, mutta käytännössä voidaan usein todeta, että niiden avulla ei säästöjä synny. Me olemme kuitenkin osoittaneet, että koti- hoidosta on löydettävissä säästöjä, kun muutokset kohdistetaan oikeisiin asioihin.” Nurmi esittää sanojensa tueksi vakuuttavat luvut. ”Hankintojen hyvänä takaisinmaksuaikana pidetään 1–3 vuotta. eHoivaan tehty hankinta maksoi Saarikassa itsensä takaisin kolmessa kuukaudessa.” NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 7 Innovaatiot » RAJOJEN YLITYS TUO LASTENSUOJELU KAIPAA KOKONAISVALTAISUUTTA INNOVAATIOITA Majoituspalveluyritys Forenom Oy:n toimitusjohtaja Johannes Kankaan mielestä parhaat innovaatiot syntyvät, kun eri aloilla toimivat yritykset yhdistävät osaamisensa. Kangas kaipaa klusteri-ajattelua myös sote-puolelle. M ajoituspalvelu Forenom Oy on hyvä esimerkki innovatiivisesta suomalaisyrityksestä. Alunperin emoytiö Baronan henkilöstölle majoitusta järjestäneestä tytäryhtiöstä on kasvanut alan markkinajohtaja, joka on laajentanut toimintaansa ennakkoluulottomasti ja menestyksekkäästi toimialalta toiselle. Klusteri yhdistää osaamisen Yritys on tuonut osaamista sote-puolelle klusteri-mallin avulla. ”Klusteri-mallissa yritykset kerääntyvät yhteisen ongelmakentän ympärille miettimään, miten yhteistä kokonaisuutta voidaan viedä järkevästi eteenpäin. Mallia käytettiin menestyksekkäästi esimerkiksi Nokiassa”, Forenomin toimitusjohtaja Johannes Kangas selittää. Klusteri-yhteistyön hedelmällisyys perustuu Kankaan mukaan osapuolien erilaisuuteen, toimijoina voi esimerkiksi olla sekä julkisen että yksityisen sektorin edustajia. Forenom on tuonut sote-kentällä toimiville kumppaneilleen muun muassa henkilöstö-, turvallisuus-, lukitus-, ulkoistamis- ja it-alan osaamista. Kankaan näkemyksen mukaan sote-puolen toimintakäytännöissä olisi paljon kehitettävää. ”Tällä hetkellä sote-sektoria vaivaa julkisen kilpailutuksen tuoma lamaannus, joka estää innovaatioiden syntymisen ja käyttöönoton. Alan kehitystä hidastaa, kun virkamiehet suhtautuvat kilpailuttamiseen epäluuloisesti ja pelkäävät tekevänsä asias- “IHMISET VALITSEVAT HOTELLINSA JULKISTEN ARVIOIDEN PERUSTEELLA. MIKSI HE EIVÄT OSAISI VALITA SAIRAANHOITAJAA, LÄÄKÄRIÄ TAI KÄTILÖÄ SAMALLA TAVALLA?” sa virheitä. Hyvät asiat eivät koidu asiakkaan hyväksi vaan hallinnolliset asiat dominoivat.” Myös kuntiin lausuntokierrokselle jätetty sote-järjestämislaki vie Kankaan mukaan sote-alan kehitystä väärään suuntaan. ”Toisin kuin lakiluonnoksessa esitetään, yritykset tulisi ottaa vakavasti otettavina kumppaneina mukaan ratkaisemaan sotesektorin asioita. Alan yhteiset ongelmat ratkeavat parhaiten, kun yksityiset ja julkiset toimijat lyövät osaamisensa yhteen.” Valinnanvapaus yhä suurempi arvo Kangas näkee lakiluonnoksen yhtenä suurena ongelmana valinnanvapauden rajoittamisen. Ihmisten tulisi saada itse valita hoitopaikkansa. Samoin yritysten ja julkisyhteisöjen pitäisi pystyä toimimaan tasaarvoisina toimijoina samalla kilpakentällä. Kankaan mukaan aito ja avoin kilpailu käynnistäisi laadullisen tehokkuuskilpailun, joka veisi koko alaa eteenpäin. Dynaamisin kehitys tapahtuu aloilla, joilla asiakkailla on aito valinnan mahdollisuus. “Suomalaisessa yhteiskunnassa yksilön valinnanvapaus koetaan yhä suuremmaksi arvoksi. On käsittämätöntä, jos tuleva laki ryhtyy enemmän rajoittamaan kuin vahvistamaan tätä kehitystä.” Kangas vertaa sote-puolen tilannetta Forenomin ydinliiketoimintaan, hotelli- ja majoitusbisnekseen. “Meidän toimialalla julkinen arviointi on itsestään selvää ja jatkuvaa. Ihmiset valitsevat hotellihuoneensa ja majoituspaikkansa pitkälti julkisten arvioiden perusteella. Miksi sama ei toimisi sote-puolella? Miksi ihmiset eivät osaisi valita kätilöä, hammaslääkäriä tai terveydenhoitajaa samalla tavalla kuin he valitsevat hotellinsa, autonsa tai asuntonsa?” Kangas kysyy. Toimitusjohtaja myöntää, että julkiset arvioinnit ovat yritykselle jatkuva peiliin katsomisen paikka. Arvioita myös pelätään. Ne kuitenkin takaavat, että lopulta parhaat ja laadukkaimmat toimijat voittavat ja asiakas saa parhaan mahdollisen vastineen rahoilleen. “Voidaan kysyä, kuka haluaa enää valita hotellia ilman arvioita. On selvää, että kuluttajat tulevat vaatimaan valinnanvapautta ennemmin tai myöhemmin myös terveyspuolelle.” Siirtyminen optimoituun hoitoketjuun voisi tuoda yhteiskunnalle satojen miljoonien eurojen säästöt. VIIME vuosina, hankintalain tultua voimaan, ovat kunnat aktiivisesti kilpailuttaneet lastensuojelupalvelujaan. ”Kilpailutukset on yleensä hoidettu kilpailuttamalla yksittäiset palvelut, kuten laitos-, avo- ja perhepalvelut erikseen. Olemme osallistuneet kymmeniin kilpailutuksiin, joissa ainoastaan yhdessä on kysytty, miten palvelu yhdistyy lapsen kokonaisvaltaiseen hoitoketjuun”, toteaa lastensuojelu- ja mielenterveyspalveluita tuottavien yhtiöiden yhteenliitymän, MilaPron toimitusjohtaja Mika Ingi. Parempaa hoitoa 20–50 % pienemmillä kustannuksilla Toimitusjohtajalla on selvä näkemys siitä, miten kilpailutus kannattaisi hoitaa. ”Kuntien olisi hyvä kilpailuttaa asiakkaan hoitoketju aina asiakaskohtaisesti. Se varmistaisi sen, etteivät lapset ja perheet jäisi vuosiksi liian tehottomaan tai tehokkaaseen hoitoon.” HOITOKETJUHANKE VALMISTEILLA MilaPro etsii syksyn 2014 aikana kuntayhteistyökumppaneita Hoitoketju-hankkeeseen. Tavoitteena on löytää 20 kaupunkia, kuntaa tai kuntayhtymää, joilla on tarve vähentää lastensuojelukuluja ja lisätä hoidon tehokkuutta. Ingin mukaan oikein ajoitetut siirtymät tehostetun laitoshoidon, perhehoidon ja avopalveluiden välillä takaisivat asiakkaille parhaimman hoidon ja kunnille suurimmat kustannussäästöt. ”Kokemuksemme on, että jos kaikki kunnat siirtyisivät optimoituun hoitoketjuideologiaan, yhteiskunta voisi säästää lastensuojelussa vuosittain 200–500 miljoonaa euroa.” Optimoidusta hoitoketjumallista hyötyisivät sekä lapsi että kun- ta. Ingi ottaa esimerkin käytännön tilanteesta, jossa lapsen hoitojaksoa ollaan päättämässä ja lapselle suunnitellaan jälkihuoltoa. ”Jos kunta haluaa tehdä siirtymän asiakkaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, se joutuu nykyisellä kilpailutuskäytännöllä kilpailuttamaan päällekkäin kahta palvelua ja maksamaan päällekkäisyydestä.” Ingin mukaan kunta saisi paremman kustannushyödyn, jos se alun perin sopisi hoidon määrämitasta ja niistä tavoista, joilla lapsi siirretään hoidon kannalta nopeasti oikeaan tukirakenteeseen. ”Tämä myös tehostaisi niitä vaikutuksia, joita hoidolla on lapseen, sekä vapauttaisi lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset räätälöimään asiakkaalle yksilöllisempää hoitoa.” Kehityksen avain – tasa-arvoinen kilpailutilanne Ingi näkee lastensuojelupalveluiden kehittyvän tulevaisuudessa parhaiten kuntien ja yksityisten palveluntuottajien tasa-arvoisen kilpailun kautta. ”Yksityisen toimijan on elossa pysyäkseen palveltava kuntaa maksimaalisella hinta-laatusuhteella. Sen on uudistettava toimintaa nopeasti, kun asiakaskunnan tarpeet muuttuvat. Tällä hetkellä kunnan omalla palvelutuotannolla ei ole samanlaista painetta adaptoitua, vaan muutosprosessit kestävät pitkään.” Ingin mukaan lastensuojelupalvelujen vapauttaminen aidolle kilpailulle olisi myös kuntien etu. Tämä tulisi huomioida myös uudessa sote-järjestämislaissa. ”Muutos tehostaisi varmasti kuntien omaa palvelutuotantoa, eikä estäisi kuntia edelleen tuottamasta omia palvelujaan, jos niiden hinta–laatusuhde kestäisi kilpailun.” MIIKA LIIMATTA “KUNTA JOUTUU NYKYISELLÄ KILPAILUTUSKÄYTÄNNÖLLÄ KILPAILUTTAMAAN PÄÄLLEKKÄIN KAHTA PALVELUA JA MAKSAMAAN PÄÄLLEKÄISYYDESTÄ.” Yksityinenkin on yhteisellä asialla Kankaan mukaan myös rahoitus tulisi järjestää sote-lain myötä niin, että se olisi yhdenmukainen yksityiselle ja julkiselle toimijalle. “Palveluseteli on hyvä esimerkki reilun kilpailutilanteen järjestämisestä. Sen tyyppiset toimintamallit edistävät sekä yksilön valinnanvapautta että palvelunjärjestäjien tasapuolisia toimintamahdollisuuksia.” Yksityisessä omistuksessa olevat yritykset nähdään Kankaan mielestä sote-keskustelussa liikaa vain omien intressiensä ajajina. ”Me teemme kaikki töitä yhteisen hyvän eteen. Tarjoamme ihmisille töitä ja edistämme verotuloilla hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämistä. Toiveena on, että tuleva sote-laki kannustaa sekä julkista että yksityistä sektoria oman toimintansa kehittämiseen.” KAISA IHALAINEN 8 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 9 Uudet yhteistyömallit » Teksti: Kaisa Ihalainen Kuvat: Juho Tuomisto, Pixmac Yhteinen yritys Jämsässä ja Mänttä-Vilppulassa kuntien terveydenhoitopalveluista ovat vastanneet parin viime vuoden ajan yritykset, joissa omistajina ovat sekä julkinen taho että yksityinen toimija. Vaikka uudenlaisen yhteistyön tulokset ovat olleet vakuuttavia, sote-lakiesityksen nykytilan arvioinnissa innovatiivinen yhteistyömalli jätettiin huomioimatta kokonaan. U utta toimintamallia lähdettiin kokeilemaan ensimmäiseksi Jämsässä. Vuonna 2010 perustettu, Suomen ensimmäinen julkisen ja yksityisen toimijan yhdessä omistama yhtiö sai nimekseen Jokilaakson Terveys Oy. Aluesairaala- ja terveyskeskuspalveluita tuottavan yhtiön omistajiksi tuli kolme tahoa: Jämsän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja tamperelainen yksityinen terveysalan toimija, Pihlajalinna-konserni. Toinen yhteistoimintayritys perustettiin pari vuotta myöhemmin Mänttä-Vilppulassa. Kaupungin yhteistyökumppaniksi valittiin sama yksityinen terveysalan yritys kuin Jämsässä, Pihlajalinna. Syntyi perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta vastaava yhteiskunnallinen sote-yritys, Mäntänvuoren Terveys Oy. Kummassakin kunnassa yhteistyö käynnistyi kunnan tarpeesta. Jämsän aluesairaalalla meni ennen yhteisyrityksen perustamista kohtuullisen hyvin. Oli kuitenkin nähtävissä, että oman sairaalatoiminnan hoitamiseen ei riittäisi tulevaisuudessa tarpeeksi resursseja. 10 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu Suurin osa avainlääkäreistä oli jäämässä eläkkeelle ja terveyskustannukset olivat kasvaneet kestämättömän suuriksi. Ennen yhteistyön aloittamista Jämsä listattiin terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen puolesta vasta Suomen 111:nneksi tehokkaimmaksi kunnaksi. Mänttä-Vilppulassa tilanne oli vielä huonompi. Vuosina 2002– 2012 alueen perusterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidosta oli vastannut Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Vaikka toiminta oli aluksi tehokasta, vuosien aikana kustannukset nousivat pilviin. Kustannusnousu saattoi yksittäisenä vuonna olla lähes 20 prosenttia. Lääkäreistä oli silti jatkuva pula. Tilannetta yritettiin paikata keikkalääkäreillä, joita kunnassa riittikin – muun muassa kahta hammaslääkärin virkaa hoiti vuodessa 28 eri lääkäriä. Hoitotakuu jäi toteutumatta useiden satojen potilaiden kohdalla. Kun yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa oli päättymässä, kunnassa yritettiin kehitellä terveysalan yhteistyötä naapurikuntien kanssa. ”PARHAAT TULOKSET SYNTYVÄT, KUN JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VAHVUUDET YHDISTETÄÄN. KUMPIKAAN EI PYSTY SELVIÄMÄÄN SOTE-ALAN MUUTOKSESTA YKSIN.” Suunnitelmat kuitenkin kariutuivat ja edessä oli uuden yhteistyökumppanin etsintä. Katseet kääntyivät Pihlajalinnan suuntaan. Uudenlaisen yhteistyön käynnistäminen aiheutti kummassakin kunnassa omat haasteensa, mutta toiminta muuttui nopeasti tehokkaaksi. Jämsä nousi seuraavana vuonna terveysmenoja kartoittavassa listauksessa sijalle 34. Mänttä-Vilppulassa kustannukset laskivat yhteistyön tuloksena noin 3 miljoonaa euroa, joka vastasi kunnassa kahta veroäyriä. Myös kaikki lääkärinvirat täytettiin. ”Olemme saaneet Pihlajalinnan kanssa tehdyn yhteistyön avulla kustannukset kuriin ja palvelutaso on parantunut. Pihlajalinna on onnistunut myös sitouttamaan henkilöstöä ja kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä palveluihin”, kaupunginjohtaja Esa Sirviö kuvailee. Yhteistyön hyödyt näkyvät Sirviön mukaan kunnassa laajemminkin. ”Pihlajalinna työllisti sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon henkilökunnan ja osan kaupungin sosiaalipalvelujen henkilökunnasta. Näiden lisäksi se on onnistunut rekrytoimaan uusia työntekijöitä, minkä ansiosta erityisesti terveydenhuollon palvelujen saatavuus ja toimivuus ovat parantununeet merkittävästi.” Kummankin yhteistyökaupungin johtajat sekä Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén pitävät Jämsän ja Mänttä-Vilppulan esimerkkejä vakuuttavana näyttönä terveysalan hallitun ulkoistamisen ja yhteisyritysmallin kannattavuudesta. ”Suomessa ei ole tehty aikaisemmin näin kokonaisvaltaisia ulkoistuksia. Nyt meillä on konkreettisia näyttöjä kuntien kanssa yhteistyössä tehdyn ulkoistuksen toimivuudesta”, Wirén kiteyttää. Malli on saanut myös julkista tunnustusta. Jokilaakson sairaalassa vierailleen pääministeri Jyrki Kataisen mielestä Jämsän mallilla tulisi olla tilaa tulevassa sote-uudistuksessa. ”Sairaalan järjestämismalli pitää ehdottomasti säilyttää. Tuottajien moninaisuus näkyy terveyspalveluiden laadussa. Pelkkä yksityinen tai julkinen monopoli ei ole hyvä”, Katainen tiivisti Jämsän seutu -lehden haastattelussa keväällä 2014. Pihlajalinnan Tampereen terveysasemamalli, OmaPihlaja, palkittiin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon myöntämällä tunnustuksella ”Vetovoimaisimmat SoTe-työpaikat” vuonna 2014. Myös arkkiatri Risto Pelkonen on ilmaissut tukensa terveysasemamallille. Jämsässä laajennettiin palveluita ja asiakaskuntaa Jämsässä yhteistyön tulokset ovat vakuuttavia. Kunta on parantanut viimeisen kolmen vuoden aikana tuloksiaan lähes jokaisella terveydenhuollon sektorilla. ”Palvelun saatavuus on parantunut, kustannukset ovat hallinnassa, henkilöstön viihtyvyys on lisääntynyt ja hoitotulokset ovat olleet erinomaisia. Laatu näkyy myös siinä, että meillä potilaat tietävät kuka heidät leikkaa”, Jämsän hallintoylilääkäri Heimo Lajunen luettelee. Tulokset näkyvät myös viivan alla. Jämsä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Pihlajalinna ovat saaneet yhtiöön sijoittamansa kaksi miljoonaa euroa takaisin pääoman palautuksina ja osinkoja on jaet- NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 11 Uudet yhteistyömallit » « Uuden toimintamallin myötä Jokilaakson sairaalassa tehtyjen leikkaustoimenpiteiden määrä on kasvanut 45 prosenttia, leikkausten jälkeisten infektioiden määrä on vähentynyt 26 prosenttia ja potilasvahinkojen määrä on laskenut 75 prosenttia. (Kuva ei liity asiayhteyteen.) Osaksi sote-uudistusta PIHLAJALINNAN toimitusjohtaja Mikko Wirén toivoo, että yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoimintamalli ehditään huomioida myös tulevassa sote-uudistuksessa. Malli toimisi hänen mielestään hyvin erityisesti pienempien kuntien yhteistoiminta-alueilla ja keskisuurilla paikkakunnilla. Erittäin vaativa erikoissairaanhoito olisi perusteltua keskittää valtakunnallisesti viiteen yliopistosairaalaan. ”Uhkana on, että sote-hanke pidetään julkisen sektorin sisäisenä uudistuksena, jossa yksityisille toimijoille ei juuri ole tilaa. Mänttä-Vilppulan esimerkin kautta on nähtävissä, että julkisen sektorin toimintatapa ei taivu helposti uudistuksiin, jotka ovat muun muassa muuttuvan ikärakenteen ja muuttoliikkeen kannalta välttämättömiä. MänttäVilppulassakaan iso työnantaja ei kyennyt rekrytoimaan lääkäreitä, laskemaan kustannuksia tai parantamaan laatua, joita nykyisessä lakiesityksessä pidetään ratkaisuna edellä mainittuihin ongelmiin.” Muutoksesta selvitään parhaiten yhdessä Wirén tunnustaa, ettei yksityinenkään sektori pysty selviämään yksin edessä olevasta kulttuuri- ja kustannusmuutoksesta. ”Kyllä julkisen sektorin pitää olla mukana. Varsinkin pienessä kunnassa tuottajan ja tilaajan välille voi syntyä liian iso epäsuhta. Uskon, että parhaat tulokset syntyvät, kun julkisen ja yksityisen vahvuudet yhdistetään ja yhteisyrityksissä toiminta on aidosti tasapainoista.” Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö pitää yhteistyön perustana luottamusta. ”Meillä on vahva luottamus siihen, että Pihlajalinna tekee kaikkensa yhteisten tavoitteiden eteen. Kaupungilla ja yrityksellä on yhtä monta edustajaa hallituksessa, joten yhtiö ei voi tehdä omin päin esimerkiksi hinnoittelua tai palveluverkkoa koskevia päätöksiä. Lisäksi erillinen ohjausryhmä huolehtii siitä, että palvelut hoituvat ja ne toteutetaan laadukkaasti.” Myös Jämsän hallintoylilääkäri Heimo Lajunen kiittelee yhteistyötä. ”Sopimukset ja suunnitelmat ovat pitäneet. Uskon, että meidän ansiosta myös muut toimijat ovat joutuneet hillitsemään kustannuksiaan.” Valinnanvapaus karsii heikot toimijat JOS TOIMINTAMALLI OTETTAISIIN KÄYTTÖÖN VALTAKUNNALLISESTI, SEN ON LASKETTU TUOVAN VALTION KASSAAN LIKI 1,5 MILJARDIN EURON SÄÄSTÖT. tu 500 000 euroa. Yhtiön tulos oli viime vuonna 758 000 euroa ja liikevaihto 19,4 miljoonaa euroa. Voitto on syntynyt yhteistoimintamallin myötä mahdollistuneilla lisäpalveluilla ja toimintaa tehostamalla. Yritys on voinut tarjota leikkauksia ulkopuolisille ja palveluja ovat voineet käyttää myös eri puolilla Suomea toimivat sairaanhoitopiirit, jotka ovat purkaneet leikkausjonojaan. Lisäksi julkisen sektorin hoidon piirissä toteutunut potilaan valinnanvapaus on tuonut Jämsään asiakkaita. Sairaalassa on hoidettu myös vakuutusyhtiöiden lähettämiä potilaita. Kunnan tarvitsema palvelu on sen sijaan tuotettu omakustannushintaan, mikä on tuonut Jämsälle miljoonaluokan säästöt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Mänttä-Vilppulan tulos nousi ylijäämäiseksi Mänttä-Vilppulassa yhteistyöllä oli vahva yhteinen missio. Tarkoituksena oli perustaa yhteiskunnallinen yritys, jossa asiakkaille tarjotaan edelleen julkisia palveluita. Yhteistyön ei haluttu nostavan asiakasmaksuja eikä aiheuttavan irtisanomisia. Erikoissairaanhoidon palveluita haluttiin lisätä ja päivystys säilyttää. Yhteiseksi tavoitteeksi otettiin myös kaikkien auki olevien lääkärin- ja hammaslääkärinvirkojen täyttäminen. Suunnitelmat toteutuivat muutamassa kuukaudessa. Muutosten myötä kustannukset alentuivat aiempaan verrattuna 3 miljoonaa euroa. Wirénin mukaan jo pelkissä hallintokustannuksissa tehtiin val- 12 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu tava säästö – kulut laskivat miljoonasta eurosta noin 200 000 euroon. Säästöjä kertyi monesta eri syystä. Wirén pitää yhtenä suurimpana tekijänä keikkalääkäreiden vähenemistä. ”Kun lääkäreiden osaaminen ja pitkäjänteisyys paranivat, potilaita ei enää lähetetty – eikä lähetetä – niin usein erikoissairaanhoitoon. Toinen suuri muutos tapahtui henkilöstön sairauspoissaoloissa, jotka vähentyivät yhteistyön ansiosta merkittävästi.” Muutosten ja säästöjen yhteisvaikutuksella Mänttä-Vilppula onnistui nostamaan vuoden 2013 tuloksensa ylijäämäiseksi. Wirén laskee, että yhteiskunnallisella tasolla samat säästöt tietäisivät kustannuksissa 1,5 miljardin euron välitöntä laskua. ”Pidän Mänttä-Vilppulassa tehtyä yhteistyötä Pihlajalinnan kannalta yhteiskunnallisesti merkittävimpänä juttuna. Olemme näyttäneet, että kannamme vastuuta yhteisestä hyvästä siinä missä kunnatkin.” Sekä Wirén että Sirviö pitävät julkista monopolia kustannusten kasvun kannalta kaikkein turmiollisimpana. ”Julkinen monopoli on tällä hetkellä sote-lain suurin uhkakuva. Julkisella monopolilla ei ole mitään intressejä huolehtia laadusta, kun ei tarvitse pelätä oman aseman menettämistä”, Sirviö sanoo. Ensin eettisyys – sitten kannattavuus Yhteistoimintamalli on hyvistä tuloksista huolimatta kohdannut myös kritiikkiä. Moni pitää ihmisten hoitamista epäeettisenä liiketoimintana yksityiselle, voittoa tuottavalle yritykselle. Wirénin mielestä yhteistoimintamallilla toimivan yrityksen lähtökohtana on tehdä toimintaa eettisesti kestävästi ja pitkätähtäimisesti – yhtä tärkeää on kotimainen omistajuus. Liiketaloudellinen toiminta tulee vasta niiden jälkeen. ”Yhteisyritys tuottaa heti alussa kunnalle tuntuvat säästöt ja mikäli se sen jälkeen vielä kykenee tuottamaan voittoa, palautetaan siitäkin vielä puolet kunnalle. Kun hoidetaan yhteisiä asioita, toiminnan on oltava täysin läpinäkyvää ja yksityisen osapuolen on hyväksyttävä se, että toimintaa rajoitetaan.” Wirénin mukaan yhteisyritys ei osallistu tarjouskilpailuihin, joissa hinta on määritelty toiminnan kannalta liian matalaksi. Henkilöstön työhyvinvoinnista tai hoidon laadusta ei tingitä. Nopeasti kasvanut Pihlajalinna-konserni on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten. Wirénin mukaan yritystä lähestyi viime vuonna yksi suomalainen ja kolme ulkomaista ostajatahoa. ”Jokainen yhteydenottaja olisi halunnut ostaa meidät jollekin saarelle, eikä yksikään näistä saarista ollut Ahvenanmaa.” Ostotarjouksiin ei tartuttu. Sen sijaan yhtiöön haettiin uudeksi omistajaksi noin 10 % osuudella kotimainen taho: LähiTapiola. Uudet sote-yritykset ovat omistajiensa mukaan esimerkkejä yhteiskunnan toimintaa tasapainottavasta ja eteenpäinvievästä yhteistyöstä. Yhteiskunta tarvitsee yrittäjiä ja yrittäjät yhteiskuntaa. ”Mitä isompi yritys on, sitä enemmän sen pitää kantaa yhteiskunnallista vastuuta”, Wirén tiivistää. Tausta-artikkelit: Jurvelin, Kyösti: Rajojen murtaja (Optio 6/2014), Berner, Anna-Sofia: Vastuu ei sulje pois voittoja – kriisi loi uusia vaihtoehtoja (Helsingin Sanomat 15.9.2013) Wirenin mielestä asiakkaan pitäisi voida valita vapaasti julkinen tai yksityinen tuottaja, kuten monessa muussakin Euroopan maassa. Wiren nostaa esimerkiksi Ruotsin. ”Valinnanvapauden vaikutukset näkyivät välittömästi. Tukholman alueelta hävisivät esimerkiksi yhdessä yössä tekonivelkirurgian jonot, hoidon laatu parani ja kustannukset laskivat. Muutokset syntyivät, kun ihmiset pystyivät itse näkemään, kuinka nopeasti missäkin sairaalassa hoidoista toivuttiin ja miten hyvin leikkaukset olivat onnistuneet.” Wiren käyttäisi valinnanvapautta myös aluesairaaloiden elinkelpoisuuden määrittämisessä. Tämänhetkisessä sote-järjestämislaissa Jämsän kaltaisten aluesairaaloiden toiminta on uhattuna, sillä erikoissairaanhoitoa ollaan keskittämässä keskussairaaloihin. ”Asiakkaiden valinnanvapaus toisi nopeasti näkyviin hyvät ja kustannustehokkaasti toimivat sairaalat. Huonot ja kalliit sairaalat jäisivät ilman asiakkaita ja poistuisivat markkinoilta itsestään. Osa pienistä sairaaloista on huippuluokkaa kustannustehokkuudessa ja laadussa, mutta siitä huolimatta kaikki halutaan sulkea.” INNOVATIIVINEN TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ Pihlajalinna on panostanut alusta asti voimakkaasti kehittämiseen ja uusiin innovaatioihin. Yhtiö on toteuttanut mm. Tekesin tuella kaksi miljoonan euron kehittämishanketta. Yhtiön uusin innovaatio on kotimaisen INSTA Groupin kanssa kehitetty sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä, joka kattaa kaikki julkisen sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin osa-alueet. Reaaliaikaisen järjestelmän käyttö yhdessä Pihlajalinnan muiden toimintamallien kanssa mahdollistaa laadun paranemisen ohella jopa 20 % kustannussäästöt perinteiseen toimintatapaan verrattuna. Ohjausjärjestelmä on otettu käyttöön Mänttä-Vilppulassa. NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 13 Kilpailijoista kumppaneiksi Kuusamon kunnassa on löydetty kokeilujen jälkeen toimiva ja kustannustehokas tapa ikäihmisten asumispalveluiden ja terveyskeskuspäivystysten järjestämiseen. Ratkaisun nimi on kunnan ja yksityisen hoiva-alan yrityksen välinen tasavertainen yhteistyö. Uudenlaisia käytäntöjä Kumppaniksi valikoitui yksi Suomen suurimmista tehostettujen asumispalveluiden tuottajista, Coronaria. ”Kilpailutuksessa hinta oli tietysti yksi iso tekijä, mutta meihin suurimman vaikutuksen tekivät Coronarian näkemykset julkisen ja yksityisen välisen yhteistyön hyödyllisyydestä. Siitä, miten monipuolisesti kahden erilaisilla vahvuuksilla varustetun toimijan kumppanuus voi edistää yhteisiä päämääriä”, Isoviita määrittelee. Käynnistynyt yhteistyö on lunastanut odotukset. ”Vakuutuimme jo kilpailutusvaiheessa Coronarian palvelulupauksista. Ne ovat toimineet hyvin ja tuoneet lisäarvoa myös asiakkaille. Kumppanuuden kautta olemme saaneet myös siirrettyä kuntapuolelle uudenlaisia käytäntöjä. Esimerkiksi asiakaspalautteita hyödynnetään meillä nyt aivan uudella tavalla”, Isoviita kertoo. Kumppanuus tarkoittaa käytännössä yhteistoimintaa uusissa tiloissa. Yksikön 60 asiakaspaikkaa on jaettu puoliksi kaupungin ja kumppaniyrityksen kanssa. ”Tasa-arvoinen kumppanuus perustuu siihen, että emme koe olevamme toistemme kilpailijoita, vaan kehitämme toimintaamme aidosti ja aktiivisesti yhdessä. Pystymme ongelmatilanteissa etsimään ratkaisuja laajemmalla osaamispohjalla ja sparraamaan toinen toisiamme”, Isoviita kuvailee. Apua erikoislääkäripulaan Kunnassa kilpailutukseen tulevat seuraavaksi erikoissairaanhoidon lääkäripalvelut. Palveluiden tuottaminen omin voimin on ollut pohjoiselle kunnalle haasteellista jo pidemmän aikaa. ”Erikoislääkärien vajetta on yritetty paikata palkkaamalla keikkalääkäreitä kahdenkeskisillä työsopimuksilla. Tilanne on kuitenkin johtanut siihen, että kunnalla on nyt hallussaan yli 30 erilaista yksittäistä työsopimusta, joissa kunta on jäänyt pahasti maksumieheksi”, Isoviita taustoittaa. Nyt erikoissairaanhoidon lääkäripalveluihin pyritään rakentamaan niin ikään uudenlainen yhteistyömalli. ”Kustannukset pienenevät merkittävästi, jos voimme antaa vastuun palvelun hoitamisesta itsenäisesti toimivalle yhteistyökumppanille.” KAISA IHALAINEN 14 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu Sote oikeaan suuntaan Kuusamossa toivotaan, että sote-uudistus lisää valinnanvapautta ja säilyttää hyväksi koetut toimintamallit. KUUSAMON perusturvajohtaja Vesa Isoviidan mukaan sote-mallin suurin uhka on se, että valinnanvapaus ei säily edes sillä tasolla kuin nyt. ”Toiminnan kehityksen kannalta olisi oleellista, että asiakkaan ja palveluntuottajan valinnanvapautta laajennettaisiin samaan tapaan kuin Ruotsissa. Uskomme, että uudistuksesta saadaan irti suurin hyöty, jos se tehdään mahdollisimman paljon hyviksi todettuja toimintamalleja säilyttäen.” Isoviita ottaa esimerkiksi palvelusetelin käytön. Setelin vuosittainen käyttöarvo on ollut Kuusamossa yli miljoona euroa. ”Kunnalle on ollut setelistä selvää taloudellista hyötyä ja asiakkaat ovat kiitelleet sen tuomaa valinnanvapautta. Seteli on tuonut sote-puolelle myös uusia yrityksiä. Hyötyjiä ovat lisäksi olleet työnantajat, joiden henkilöstö on seteleiden kautta saanut aikaisempaa nopeampaa työterveyspalvelua.” Uhkana liika keskittyminen Sote-lakiluonnoksen toisena uhkana Isoviita pitää palveluiden liiallista keskittymistä. ”Palveluiden tuotantoalueista on nyt tulossa keinotekoisia. Jotkin kunnat tai jotkut kuntayhtymät voivat tuottaa palveluita ja toiset eivät, mutta palveluiden järjestäjä, eli sote-alue, ei saa päättää mistä palvelut hankitaan. Palveluiden hankinta suoraan yksityisiltä tai järjestöiltä ei olisi mahdollista.” Isoviita toivoo kunnille mahdollisuutta huolehtia perustason hoidon lisäksi myös perustason erikoissairaanhoidosta. Kunnat voisivat hoitaa itse potilaat, joiden hoito ei vaadi anestesiaa tai muita vaativampia toimenpiteitä. ”Tämän hetkisen sote-järjestämislain mukaan esimerkiksi kuusamolainen kaihipotilas joutuisi käymään kontrolleissa Oulussa asti. Kontrollikäyntejä voi olla vuodessa jopa kahdeksan, joten matkoja tulisi edestakaisin saman verran. Jos potilas olisi lapsi tai vanhus, mukaan tarvittaisiin saattaja, jolloin kulut tuplaantuisivat ja kuluja tulisi myös saattajan työpoissaoloista.” Isoviita toivookin, että esitetyistä linjauksista tuotaisiin näkyviin kaikki todelliset kustannukset. ”Kun lasketaan yhteen uudesta mallista aiheutuvat matka- ja työnmenetyskustannukset sekä Kelan matkakorvaukset, on selvää, että tällaisen tason hoito olisi järkevintä hoitaa edelleen lähipalveluna.” Isoviita näkisi perustason erikoissairaanhoidon tuovan kuntiin myös elinvoimaa. ”Linjaus varmistaisi lähipalveluiden säilymisen ja toisi kuntaan luonnollisella tavalla uusia työpaikkoja keinotekoisten aluetukien sijaan.” Asuntoja sekä sosiaali- ja terveysalan tiloja rakennuttava MVH-Asunnot Oy tuo valtakunnallisen tason osaamista yksittäisiin kuntiin. Yksi yhtiön isoimmista kohteista on Valkeakoskelle rakennettu, yksityisen ja kunnan yhdessä operoima asuinpalvelukiinteistö Wäinämöinen. « K uusamo on niittänyt kuntatasolla mainetta ikäihmisten ympärivuorokautisten asumispalveluiden järjestäjänä. Kaupungin perusturvajohtaja, Vesa Isoviidan mukaan palvelut on jo vuosien ajan ostettu suurimmaksi osaksi ulkoisilta toimijoilta, käytännössä paikallisilta pienyrityksiltä. Nyt kaupungissa ollaan kehittämässä asumispalvelutarjontaa vastaamaan paremmin ikääntyvän asukaskunnan tarpeisiin. Rakenteilla on 60-paikkainen asumisyksikkö, johon on tarkoitus siirtää myös kunnan viimeiset omat 30 laitospaikkaa. ”Lähdimme viime vuoden lopussa etsimään yhteistyötahoa, joka voisi toimia asumispalvelupuolella kunnan kanssa tasavertaisena kumppanina. Yksi hakukriteeri oli innovatiivisuus. Halusimme saada yksityisen kumppanin kautta asumispalvelukentälle uudenlaisia ideoita ja toimintamalleja.” Kuvat: Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy Julkisen ja yksityisen yhteistyö » TOIMITILOJA MYÖS TULEVAISUUDESSA Yleishyödyllinen rakennusalan toimija MVH-Asunnot Oy toivoo, että sote-lain aikaansaama vallan keskittyminen ei jäykistäisi sote-alueen palvelurakennetta. K uudella paikkakunnalla toimiva MVH-Kiinteistöhallinnointi Oy -konserni rakennuttaa ja vuokraa vanhusten ja kehitysvammaisten asuntoja sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettäviä tiloja. Konserniin kuuluvat emoyhtiön lisäksi ARA:n yleishyödylliseksi nimeämä tytäryhtiö MVH-Asunnot Oy ja vapaarahoitteinen tytäryhtiö MVH-Kiinteistöt Oy. Konsernin toimitusjohtajan Riina-Riitta Helmisen mukaan yhtiö vastaa asumisen koko elinkaaresta. ”Vastaamme rakennuttamisesta, kiinteistöjen ylläpidosta ja vuokrasopimushallinnosta. Vuokralaisiamme ovat asukkaat, kunnat ja hoivapalveluiden tuottajat.” Yhtiön isoimmat kohteet ovat Kotkaan ja Valkeakoskelle rakennetut, yksityisen ja kunnan yhdessä operoimat asuinpalvelukiinteistöt. Helmisen mukaan hankkeet ovat hyviä esimerkkejä yhtiön monipuolisista palveluista. ”Esimerkiksi Kotkassa kaupunki myi meille tontin ja vanhan vanhainkodin, jonka me peruskorjasimme. Kaupungissa oli tarvetta tehostetun palveluasumisen lisäkapasiteetille, joten rakensimme tontille myös uudiskohteen. ARA-asuntojen lisäksi kohteeseen tuli osittain vapaarahoitteisia päivätoiminta- ja viriketiloja.” Helminen näkee yhtiön palveluille tarvetta kaiken kokoisissa kunnissa. ”Pienempien kuntien ei kannata luoda mittavaa organisaatiota kertaluonteisia projekteja varten. Isoillekin kunnille pystymme tuomaan valtakunnallisena toimijana alan parhaat käytännöt ja löytämään laajan yhteistyöverkostomme avulla oikeat ratkaisut oikeisiin kohteisiin. Tarjoamme kunnille myös “YKSITYISTEN JA YLEISHYÖDYLLISTEN TOIMIJOIDEN LIIKETOIMINTA VOI PAHIMMILLAAN LAMAANTUA NELJÄKSI VUODEKSI KERRALLAAN.” paljon erilaisia sopimusmalleja.” Yleishyödyllisenä toimijana MVH-Asunnot Oy on kunnille kustannustehokas kumppani. ”Toimiminen ARA-maailmassa ohjaa meitä pitämään hinnat samalla tasolla muiden yleishyödyllisten toimijoiden kanssa. Lisäksi olemme kokemuksemme kautta oppineet tekemään asioita kustannustehokkaasti ja välttämään lisäkustannuksia aiheuttavat virheet”, Helminen tiivistää. Sote-laki vaikuttaa välillisesti Sote-laki koskee välillisesti myös MVHkonsernin toimintaa. ”Meillä ei ole omaa sote-palveluntuotantoa, joten sote-uudistus ei suoraan koske meitä. Rakennamme kuitenkin tiloja palveluntuottajien käyttöön, joten olemme välillisesti lain piirissä. Lainmukaisilla järjestämispäätöksillä voidaan mahdollisesti tulla edellyttämään kuntien alueelle uudenlaisia palvelutiloja”, Helminen selittää. Alalla toivotaan, että laatu säilyisi myös tulevaisuuden rakentamisessa ratkaisevana tekijänä. ”Toivomme, että kunnilla olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus valita rakennuttaja parhaimman laadun perusteella. On koko yhteiskunnan etu, että tonteille valittaisiin niiden pohjaominaisuuksien mukaan sopivimmat ja kestävimmät rakennustyypit ja kiinteistöihin tehtäisiin käyttäjäryhmän kannalta toimivimmat ratkaisut.” Alan uhkakuvana on se, että tulevan järjestämislain myötä valta keskittyy. ”Uhkana on se, että sote-alue joutuu STM:n hyväksymispäätöksellä hankkimaan tai haluaa hankkia lähes kaikki palvelut julkisilta palveluntuottajilta. Alueet tulevat esityksen mukaan tekemään järjestämispäätöksen joka neljäs vuosi, joten yksityisten ja yleishyödyllisten toimijoiden liiketoiminta voisi pahimmillaan lamaantua neljäksi vuodeksi kerrallaan. Käytännössä viidesosa Suomesta linjattaisiin paitsioon yksittäisen sote-alueen päätöksellä.” Helminen näkee alan toiminnan kehittyvän paljon neljää vuotta pidemmällä aikajänteellä. ”Haluamme rakentaa yhteiskuntaa elinkaariajattelun pohjalta pitkällä tähtäimellä. Toivomme, että voimme tehdä työtä arvomaailmamme mukaisesti ja kannattavasti myös tulevaisuudessa.” KAISA IHALAINEN Julkisen ja yksityisen yhteistyö » ERITYISASUMISEN TARVE KASVAA Ikääntyvä väestö ja yksinäisyyden kasvu edellyttävät uusia ratkaisuja asumispalveluiden hoitoon. Uusia toimintamalleja Kuluttaja odottaa kehitystä Mediverkon toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää lähtisi kehittämään sote-uudistusta palveluiden maksajien eli asiakkaiden tarpeista. 1 Miten suuren kotimaisen terveysalan yrityksen toimitusjohtaja suhtautuu sote-uudistukseen? ”Suhtaudun sote-uudistukseen varovaisen luottavaisin mielin. Sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntöä kehitettäessä keskeistä on lähteä asiakkaiden tarpeista. Alan yksityisille ja julkisille toimijoille on luotava pelisäännöt, jotka kannustavat ja mahdollistavat yhteiskuntaa hyödyttävään avoimeen ja tasapuoliseen kilpailuun eri tuottajien välillä. Yhteisenä tavoitteena täytyy olla mahdollisimman laadukkaiden ja helposti saatavilla olevien palveluiden tarjoaminen – yhteisiä resurssejamme tehokkaasti hyödyntäen. Suomi ei selviä väestön ikääntymisen tuomista haasteista ilman, että sote-palveluiden palvelutasoa ja kustannusvaikuttavuutta nostetaan. Se tapahtuu parhaiten tuottajien välisen kilpailun ja luovien innovaatioiden kautta. En usko, että näin tärkeässä lainsäädännössä keskeisenä ohjaavana tekijänä voisivat olla valtapolitiikka ja erityisryhmien intressit yhteisen hyvän sijaan. Olen siis optimistinen sekä asiakkaiden, yhteiskunnan että yksityisen yrittäjyyden kannalta.” 2 Mitä asiakkaiden tarpeiden huomioiminen tarkoittaa käytännössä? ”Ensimmäinen asia on se, että palveluita tulee olla saatavilla: terveysasemalle täytyy saada yhteys, lääkärille on päästävä ja ympärivuorokautisen hoivan asumispaikkoja tulee olla tarjolla. Toinen asia on se, että hoidon ja hoivan tu- 16 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu “NYKYISET JA TULEVAT PALVELUNKÄYTTÄJÄT EIVÄT ENÄÄ SUOSTU HYVÄKSYMÄÄN PITKIÄ JONOJA TAI HEIKKOA PALVELUA.” lee olla laadukasta ja vaikuttavaa. Vaikuttavuus tarkoittaa myös kustannustehokkuutta. Tähän päästään ammattitaitoisella henkilöstöllä, hyvällä johtamisella ja tarkoituksenmukaisilla tiloilla ja laitteistoilla. Kolmas tekijä on se, että asiakkaat tulee huomioida yksityisinä kuluttajina. Viranhaltija-ajattelun aika on ohi myös terveyspalveluissa. Palveluasenteen on oltava kohdillaan ja asiakastyytyväisyys on nostettava keskiöön.” 3 Mitkä ovat sote-uudistuksen mahdollisuudet ja riskit asiakaslähtöisyyden parantamisessa? ”Sote-järjestämislailla olisi ollut ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa asiakkaiden valinnanvapautta ja palvelutasoa erottamalla tuottajat järjestäjistä ja laittamalla kaikki yksityiset ja julkiset toimijat samalle viivalle. Näin ei valitettavasti taida olla tapahtumassa. Riskinä on, että lainsäädännöllä lähdetään ajamaan yksittäisen tuotta- ja- tai työntekijäpuolen etuja ja palveluiden käyttäjät ja maksajat unohdetaan. Julkisen sektorin tuotantomonopolien sementoiminen olisi valtava karhunpalvelus terveys- ja hoivapalveluita käyttävien ihmisten kannalta. Yhtä vakava virhe on, jos massiivisilla hintakilpailutuksilla lähdetään tavoittelemaan lyhytnäköisiä kustannussäästöjä, niin että terveysvaikutukset unohtuvat. En usko, että näin käy kahdesta syystä. Ensiksi, meillä ei huoltosuhteen heikentyessä ole enää varaa käyttää yhteisiä resursseja tehottomasti tai lyhytjänteisesti. Toiseksi, nykyiset ja tulevat palveluiden käyttäjät eivät yksinkertaisesti suostu hyväksymään pitkiä jonoja ja heikkoa palvelua vaan haluavat valita palveluntuottajansa itse.” TERTTU RÖNKKÖ, KUVA: PIXMAC UUSI PALVELU HYÖDYNTÄÄ AVOINTA ASIAKASVALINTAA MEDIVERKON lanseeraama Oma Lääkärisi Espoontori on ensimmäinen yksityisellä terveysasemalla tuotettava avoimeen asiakasvalintaan perustuva julkinen palvelu pääkaupunkiseudulla. Sen vaikuttavuus ja laatu perustuvat palveluinnovaatioihin, hyvään johtamiseen ja asiakkaiden omaan valinnanvapauteen. Palvelun asiakastyytyväisyys on todettu käyttäjäarvioissa korkeaksi. Arttuasunnot Oy on kehittänyt kuntien työn helpottamiseksi palvelukokonaisuuksia asuntotuotannon nopeaan ja kustannustehokkaaseen toteuttamiseen. ”Yhä useampi kunta käyttää hyödykseen yhtiömme kaltaisia toimijoita, jotka rakennuttavat hoivakotikiinteistöt omaan omistukseensa ja helpottavat näin kunnan velanoton taakkaa. Näissä kiinteistöissä palveluntuottajia ovat niin yksityiset kuin julkisetkin toimijat, joille vuokraamme talot kokonaisuudessaan”, kertoo Arttuasunnot Oy:n Arttuasuntojen Laitilaan valmistuva vanhusten hoivakoti on esimerkki siitä, kuinka nopeasti voidaan toimia, jos prosessi on ammattitaitoisesti suunniteltu. Hanke sai alkunsa viime kesänä, ARAn avustusvaraus tuli helmikuussa ja työt tontilla alkoivat tämän vuoden kesäkuussa. Kuva: Arkkitehtitoimisto Laaksonen Wiren Oy « SUOMEN väestö vanhenee ja yksin asuvien määrä lisääntyy koko ajan. Väestön vanhetessa yhä useampi tarvitsee myös apua asumiseensa. Suomessa tulee olemaan vuonna 2020 reilut 440 000 palveluasumista tarvitsevaa ikäihmistä. Lisäksi muuta erityisrakentamista tarvitsee noin 200 000 suomalaista. Samaan aikaan kiristyvä kuntatalous heikentää kuntien mahdollisuuksia hoitaa asumispalveluita. toimitusjohtaja Risto Pontela. Joustavan ja monipuolisen yhteistyön on tarkoitus turvata asukkaiden asuminen samassa, turvallisessa yhteisössä myös silloin, kun palveluntarve iän myötä lisääntyy. ”Ikäihmisten ja muiden erityisryhmien asumisessa on tärkeää huomioida turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvät tekijät. Asuintilojen ja pihojen suunnittelun tulee olla kodinomaista, virikkeellistä ja myös omaisten vierailuja edistävää”, Pontela listaa. Eritysasuntojen suunnittelussa keskeinen tehtävä on myös yhteisöllisyyden kehittäminen. Yksinäisyys tulee olemaan tulevaisuudessa yhteiskunnalle merkittävä haaste. Yksinäisyyden on tutkittu mm. lisäävän mielenterveysongelmia, joiden hoito lisää yhteiskunnan kuluja. Erityisasuminen vaatii erityisosaamista Arttuasunnot Oy on toteuttanut muistisairaille ikäihmisille sekä kehitysvammaisille kolmessa vuodessa jo yli 1 000 erityisasuntoa 27 eri paikkakunnalla. ”Yleishyödyllisen yhtiömme tavoitteena on auttaa kuntia hoitamaan vanhusten ja erityisryhmiin kuuluvien ihmisten asumistarpeet mahdollisimman hyvin. On tärkeää, että yhteiskunta ottaa vastuun erityisryhmiin kuuluvien ihmisten asumisesta, sillä he eivät itse pysty sitä tekemään, ” Pontela sanoo. Yhtiö tarjoaa kunnille omistajapalveluiden, rakennuttamisen sekä rakennusaikaisen hallinnon ja ARArahoituksen hankinnan palvelukokonaisuuksia tai niiden osia. ”Rakennuttamispalveluissa teemme yhteistyötä hoivarakennuttamiseen erikoistuneen Suomen Aluerakennuttaja Oy SARAn kanssa. Heidän kehittämänsä rakennuttamismalli on nopea ja kustannustehokas tapa tuottaa kuntiin tarvittavia erityisasumisen palveluja.” SARA on toteuttanut jo yli 1 500 erityisasuntoa sekä kunnille että yleishyödyllisille toimijoille. PÄIVI KARVINEN OSAAMINEN EI SAA VALUA HUKKAAN Toimitusjohtaja Aila Pärnäsen mukaan yksityisen toimijan tärkein tehtävä on antaa kunnalle täsmäapua kehittämistä kaipaaviin ongelmakohtiin. SISARYRITYKSET Vetrea Terveys Oy ja Hoivakymppi Oy toimivat sotekentällä kokonaisvaltaisten, asiakkaan tarpeisiin räätälöityjen hyvinvointipalvelujen tuottajina. Lähtökohtana on tuottaa kunnan tarvitsemia palveluita, joihin voi sisältyä esimerkiksi hankalia työaikoja, haastavia asiakkaita sekä hoiva–kuntoutus-kokonaisuuksia. Yritysten toimitusjohtaja Aila Pärnäsen mukaan yritysten repertuaari kattaa lähes kaikki sote-palvelut terveysklinikkapalveluista asumis- ja kotihoidonpalveluihin ja moniammatilliseen kuntoutukseen. ”Kokonaisvastuupalvelujen avulla voidaan saavuttaa kustannusvaikuttavuutta”, Pärnänen toteaa. Toimitusjohtaja näkee yritysten vahvuudet laajan osaamisen lisäksi myös kotimaisuudessa, paikallisuudessa ja organisaation mataluudessa. Yksityinen palvelujen ON LYHYTNÄKÖISTÄ, JOS HUOLELLA RAKENNETTU YHTEISTYÖ NOLLATAAN. tuottaja onkin myös sote-puolella usein julkista tahoa nopeampi, joustavampi ja notkeampi palvelujen tuottaja ja kehittäjä. ”Vuosikausien työ takaa sen, että prosessit on laitettu kuntoon ja toiminta on laadukasta, kustannustehokasta ja vaikuttavaa.” Kunnille täsmäapua Pärnäsen mukaan yritys ei kuitenkaan pyri julkisen sektorin tontille, koska monet asiat ovat siellä jo hyvin – tavoitteena on keskittyä julkisella sektorilla tarpeellisiksi näh- tyihin kohteisiin ja panostaa niiden kehittämiseen. ”Vastaamme kysyntään ja olemme tuoneet toimialueillemme esimerkiksi uusia palvelukoteja ja asiakaslähtöisyyttä.” Pärnäsen mukaan yrityksellä on hyviä kokemuksia esimerkiksi ennaltaehkäisevän lapsiperhetyön vaikutuksista Mikkelistä, jossa kaupunki valitsi palveluntuottajaksi kilpailutuksen myötä Hoivakymppi Oy:n. ”Perheitä tuetaan välittömästi, kun tukea tarvitaan – näin voidaan ehkäistä ongelmien syveneminen ja viime kädessä jopa huostaanotto.” Kuntoutuspuolella Vetrea Terveys Oy tekee ennakkoluulotonta yhteistyötä mm. Ylä-Savon SoTen kanssa. ”Asiakkaamme ovat kuntoutuneet ja kotiutuneet nopeammin esimerkiksi leikkaustoimenpiteiden jälkeen täsmäkuntoutuksen avulla.” Ikäihmisten hoidossa yritys on panostanut arvokkaaseen ja turvalliseen loppuelämään, jolloin asukas saa haluamansa palvelut palvelukotiin – myös saattohoidon. Arvo yhteistyölle Toimitusjohtaja toivoo mahdollisuutta toteuttaa ja kehittää yrityksen vahvuuksia Sote-uudistuksen jälkeenkin. ”Yhteistyö ja osaaminen eivät saa valua uudistuksen myötä hukkaan, sillä se olisi lyhytnäköistä ja yhteiskunnalle kallista.” Hän perääkin yhteiskunnan päättäjiltä pitkäjänteistä ajattelua, sillä epävarmuus voi hänen mukaansa ajaa yrittäjiä luopumaan yrityksistään ja aiheuttaa siten palvelutuotannon keskittymistä vain harvoille toimijoille. ”Missä silloin on valinnanvapaus, tehokkuus ja laatu?”, Pärnänen kysyy. SAARA KELLOSAARI NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 17 Julkisen ja yksityisen yhteistyö » KUNNAT MUUTTUVAT SOTE-UUDISTUKSEN MUKANA Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson näkee sote-uudistuksen yhtenä isona osana käynnissä olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. JOUSTOA JA NOPEUTTA Netin terveyspalvelut kehittyvät Uudet terveysalan nettisovellukset parantavat sekä omatoimista tiedonhakua että julkisen puolen nettipalveluita. S uomalaiset tekevät päivittäin kymmeniätuhansia terveyteen ja sairauksiin liittyviä nettihakuja. Internet kannustaa omatoimiseen itsensä diagnosoimiseen, kun hakukoneesta saa runsain määrin oireisiin liittyvää tietoa. Moni etsiikin itse tietoa vaivoistaan, ennen kuin ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Ongelmana on kuitenkin tietolähteiden luotettavuus. ”Keskustelupalstoilta saatava tieto voi vaikuttaa uskottavalta, mutta lukija ei voi koskaan olla varma, onko kyse faktatiedosta vai jonkun omista mielipiteistä. Vaatii uudenlaista lukutaitoa hahmottaa, minkälaiseen tietolähteeseen kannattaa luottaa ja mihin ei”, Salvera Oy:n toimitusjohtaja Hannu Nissinen sanoo. Salvera on mukana ratkaisemassa tätä ongelmaa. ”Klinik.fi on palvelu, jossa kuka tahansa voi hakea tietoa vaivoistaan. Vastauksen saa nopeasti, ja sisältö on lääketieteen asiantuntijoiden tuottamaa. Samalla käyttäjä näkee myös sen, mistä hänen lähialueeltaan löytyy 18 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu “AKTIIVISET NETIN KÄYTTÄJÄT ODOTTAVAT MYÖS JULKISEN PUOLEN SÄHKÖISILTÄ PALVELUILTA NOPEUTTA, AJANKOHTAISUUTTA JA VALINNANVAPAUTTA.” kyseiseen alaan perehtynyt ammattilainen.” Luotettava tieto on saatavilla missä vain ja milloin tahansa. Käyttäjä ei joudu odottelemaan, eikä selaamaan monia eri sivuja saadakseen haluamansa asiat selville. Kun palvelun tarjoamat neuvot ovat varmasti asiantuntijoilta peräisin, käyttäjä voi aloittaa oikeanlaisen hoidon jo kotona, eikä hänen tarvitse välttämättä heti hakeutua hoitoon. Uudet nettisovellukset voivat parantaa palvelua myös julkisella puolella. Salvera koekäyttää parhaillaan järjestelmää, jonka avulla asiakas ei ole sidottu terveyskeskus- ten ajanvarauspuhelinten aukioloaikoihin. Asiakas voi kuvailla vaivansa ja lähettää ajanvarauspyynnön sähköisesti. Samalla järjestelmä tuottaa terveyskeskuksille tietoa, joka auttaa ohjaamaan potilaan nopeammin oikealle vastaanotolle. Myös päätöksenteko helpottuu ja resursseja vapautuu muualle. ”Sähköiset palvelut eivät voi täysin korvata henkilökohtaista kontaktia, mutta niiden avulla voidaan tulevaisuudessa keventää yksittäisten ihmisten työtaakkaa ja toisaalta lisätä joustavuutta asiakkaan suuntaan”, Nissinen toteaa. ”Sähköisen asioinnin kehittyminen helpottaa sekä potilaan elämää että säästää kustannuksia.” Nopeus, valinnanvapaus ja ajantasaisuus ovat ominaisuuksia, joita aktiiviset netin käyttäjät odottavat myös julkisilta palveluilta. Terveyskeskuksen puhelinpalvelu ei pidemmän päälle vastaa nykyihmisen tarpeisiin. Nettipalvelut voivat jatkossa tuoda sekä yksityiselle että julkiselle puolelle sellaista joustoa, jota ihmiset arvostavat. JENNI SARRAS, WWW.KLINIK.FI KUN sote-uudistusta ja sen vaikutuksia arvioidaan, on Anderssonin mukaan arvioitava samalla, mikä koko kuntarakenneuudistuskokonaisuuden yhteissuunta tulee olemaan. ”Kaupunginjohtajana arvioin kokonaisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, miten uudistus vaikuttaa Jyväskylän kaupungin mahdollisuuksiin huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista ja palveluista. Sekä siitä, miten demokratian toteutuminen varmistetaan myös jatkossa osana suurta, yli 800 000 asukkaan ja 68 kunnan sote-aluetta.” Demokratian toteutuminen tarkoittaa sekä kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia että Jyväskylän vaikutus- ja painoarvoa tulevissa päätöksenteko-organisaatioissa. ”Jyväskylällä tulee olla jatkos- “KILPAILU JA VAIHTOEHTOISTEN TAPOJEN OLEMASSAOLO ON KEHITYKSEN KANNALTA OLEELLISTA.” sakin väestömäärään perustuvaa päätösvaltaa sote-asioissa. Uusi järjestelmä pitää rakentaa niin, että kunnat voivat itse vaikuttaa sote-palveluihin ja kustannuksiin.” Millainen kunta on vuonna 2020 Kuntaliiton hallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana Andersson tarkastelee uudistusten vaikutuksia myös koko kun- takentän näkökulmasta. ”Uudistukset muuttavat kuntia ja kuntarakenteita. On pohdittava, millainen suomalainen kunta on vuonna 2020. Kun sote-alueelle siirretään merkittävä osa kuntien toiminnasta, kunnat ovat jatkossa erilaisia kuin nykyisin. Kysymykset kuuluvat; mitä kuntiin jää jäljelle, mitä kunnat tekevät ja millaisen hallinnon kunnat jatkossa tarvitsevat.” Palveluiden järjestämisen ohella kunnissa on päätettävä pian myös suhtautumisesta tuotannon organisointiin. Lakiluonnos ohjaa kohti maakunnallista tuotanto-organisaatiota. Andersson pitää hyvänä sitä, ettei järjestämislaissa tarjota yhtä valmista muotoa vaan kunnat voivat etsiä niitä itse. ”Jyväskylällä on valtuustotason päätös vastuukuntamallista, mutta keskustelut tämän uuden lakiluonnoksen pohjalta ovat kaupungissa vielä käymättä.” Kilpailun säilyttäminen tärkeää Jyväskylällä on hyviä kokemuksia markkinoiden hyödyntämisestä ja palvelusetelien käyttöönotosta. Andersson pitääkin tärkeänä, että tällaiset hyvät käytännöt ovat mahdollisia myös jatkossa. ”Pidän erinomaisen tärkeänä, että yksityiset ja julkiset tuottajat ovat molemmat jatkossakin mukana eikä ketään torpata ulos. Kilpailu sekä vaihtoehtoisten tapojen olemassaolo on kokonaiskehityksen kannalta välttämätöntä.” KAISA IHALAINEN LÄHIPALVELUIDEN JA LAADUN VAALIJAT Terveysalalla toimii satoja pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden ääni on jäänyt sote-laissa kuulumattomiin. Salivirta & Partners yritysten laatu on Mustosen muSOTE-LAKIEHDOTUS huolestutJarkko Närvänen kaan Suomessa erinomainen. taa Suomessa toimivia p. fysiotera050 363 6838 ”Alan toimijoilla on korkeatasoipia- ja kuntoutusalan yrityksiä. jarkko.narvanen@salivirta.fi ”Ehdotus on vesittänyt toi- nen koulutus ja vankka osaaminen, jota jatkuvasti päivitetään. veemme sote-järjestelmää ai- mitat: Ilmoituksen 1/8 sivu, 105 x 74 mm Esimerdosti kehittävästä uudistuksesta. kiksi Kela auditoi kuntoutusalan Palveluntuottajien tasavertaista yrityksiä ja valvoo näin asettamahdollisuutta palveluiden tuot- maansa laatustandardia.” Mustosen mukaan sote-uudistamiseen ja asiakkaan valinnanvapautta ei ole sisällytetty lakiin, tuksen tavoitteet ovat hyvät. Tavoittoteaa Suomen Fysioterapia- ja teena on tehdä sote-järjestelmäskuntoutusyritykset FYSI ry:n pu- tä laadukas, kustannustehokas ja helposti saavutettava. Päämääräheenjohtaja Tuula Mustonen. nä on myös terveyserojen kaventaJulkisen puheen näköharha minen maantieteellisesti sekä eri Mustosen mukaan julkisessa väestöryhmien välillä. puheessa esiintyy terveyspalve”Nämä hyvät tavoitteet eivät tolualan yrityksistä puhuttaessa teudu ilman, että terveyspalveluusein merkittävä näköharha. ja tuottavat yritykset ja kolmannen ”Terveysalan yritys mielle- sektorin toimijat hyväksytään paltään helposti jättiyritykseksi, veluntuottajiksi samalle viivalle juljoka tulouttaa tuottonsa ulko- kisten palveluiden kanssa.” maille. Todellisuus on kuitenPalveluseteli tekee kin aivan muuta. Suomessa on käyttäjästä kilpailuttajan fysioterapia- ja kuntoutusalalla satoja pieniä ja keskisuuria Mustonen näkee yhdeksi hyväksi yrityksiä, jotka ovat tärkeitä lä- vaihtoehdoksi palvelusetelin. ”Palveluseteli on hallinnolliseshipalveluiden tuottajia ja paikallistason työllistäjiä. Niiden ti kevyt, toimivaksi osoittautunut väline. Siinä palvelujen käyttäjästä veroeurot jäävät Suomeen.” Kuntoutuspalveluja tuottavien tulee kilpailuttaja, joka varallisuu- destaan tai asuinpaikastaan riippumatta kehittää valinnoillaan koko järjestelmää sekä laadullisesti että kustannustehokkaasti. Palvelusetelillä kuntalainen voi halutessaan maksaa lisähintaa myös erikoisosaamisesta. Julkisen sektorin tehtäväksi Mustonen antaisi laadun valvomisen. Palveluille voisi esimerkiksi asettaa selkeät, kaikkia palveluntuottajia koskevat laatustandardit. ”Toimivaa setelijärjestelmää ei saisi vesittää vaan seteli tulisi ottaa käyttöön entistä organisoidummin ja laajemmin.” FYSI Ry edustaa yli 700 eri puolilla Suomea toimivaa fysioterapia- ja kuntoutusyritystä. RITVA TIITTANEN-WALLENIUS www.salivirta.fi NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 19 Julkisen ja yksityisen yhteistyö » VÄLJEMMILLÄ SÄÄDÖKSILLÄ TUOTTAVUUTTA JA INNOVAATIOITA Attendon toimitusjohtajan Pertti Karjalaisen mielestä suomalaisen sote-sektorin kehitystä jarruttaa avoimen kilpailun puute sekä kustannustehottomat toimintarakenteet. P ohjoismaiden suurimpana terveysja hoiva-alan yrityksenä Attendolla on laaja kokemus eri maiden sotekäytännöistä. Yrityksellä on Pohjoismaissa yli 250 kustannusrakenteeltaan läpinäkyvää hoivayksikköä, joten toimintojen vertailu eri maissa on helppoa. Karjalainen pitää tanskalaista sote-järjestelmää Pohjoismaista toimivimpana. Suomalaisessa järjestelmässä hän nostaa suurimmaksi ongelmaksi epäselvät ja palvelusektorin tuottavuutta jarruttavat, vain yksityisiä toimijoita koskevat lupakäytännöt. ”Toisin kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa, Suomessa vaaditaan yksityisiltä hoivapalveluyrityksiltä kullekin yksikölle toimilupa, jossa edellytyksenä ovat tiukat tilavaatimukset ja henkilömitoitukset.” Karjalaisen mukaan ikäihmisten hoivapalvelutuotannossa tilasäädökset eivät perustu lakiin vaan Valviran suosituksiin. ”Tilanne on juridisesti epäselvä. Lupaviidakon ironisuutta kuvaa se, että jos kaikki Suomen julkiset ja yksityiset hoitopalveluiden tuottajat hakisivat toimilupaa nyt, Suomesta sulkeutuisi noin 10 000 palvelutalopaikkaa.” Rajoitukset aiheuttavat markkinoiden kahdentumista, kun nykyisten säädösten mukaiset toimitilat ovat merkittävästi parempia kuin aiemmin luvan saaneet tilat. Asian valvonta teettää myös turhaa byrokratiaa. ”Attendolla on jatkuvasti käynnissä 1015 toimilupahakemusta, kun toimilupaa ei saa haettua yritykselle vaan luvat on haettava jokaiselle yksikölle erikseen.” Ruotsissa tai Tanskassa vastaavia tilarajoituksia ei ole, tilojen riittävyyden valvonta on tilaajan vastuulla. Malli toimii maissa hyvin. Säädökset innovaatioiden esteenä Karjalainen poistaisi Suomesta myös hoivapalveluiden tuottajilta vaaditut henkilömitoitukset. ”Meillä on tutkittua tietoa kahta ääripäätä edustavan järjestelmän toimivuudesta. Tanskassa ei ympärivuorokautisessa hoidossa ole lainkaan henkilömitoituksia, Norjassa taas kunnat edellyttävät hyvin suuria (0,9) henkilömitoituksia. Silti palvelun laadussa ja asiakastyytyväisyydessä ei ole juurikaan eroja.” Asia estää Suomessa tuottavuuden kasvun. ”On järjetöntä, että uusilla innovaatioilla esimerkiksi siivouspuolella ei voi vähentää siivoojien lukumäärää ja tehdä työtä tuottavammin.” Karjalainen ihmettelee tässäkin lain ja Valviran suosituksen ristiriitaa. ”Vaikka laissa ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön vähimmäissuositus on 0,5, käytännössä Valvira vaatii yksityisiltä 0,55-0,60 henkilömäärää. Tämä ristiriita asettaa julkisen ja yksityisen epätasa-arvoiseen asemaan.” Karjalainen toivoisi Suomen ottavan mallia Tanskasta, jossa käytännössä hyödyttömäksi koetulla valvonnalla ei rajoiteta toimijoiden toimintakykyä. Työn hinta esiin Karjalaisen mukaan kotihoidossa suomalaiset markkinat ovat jääneet pahasti jälkeen. Parhaiten kotihoitopalvelut toimivat Tanskassa ja Ruotsissa. ”Suomessa ongelma on kuntien heikko tietämys kotihoidon todellisista kustannuksista. Kunnissa ei tiedetä asiakkaan kotona tuotetun työtunnin hintaa ja sen muodostumista.” Sen seurauksena yksityinen sektori hinnoittelee itsensä epärealistisen alas. ”Yksityiset myyvät palveluitaan jopa täysin kestämättömällä, 40 euron tuntihinnalla. Attendon hinnat liikkuvat 60–85 euron välissä. Ruotsissa, jossa kunnat ostavat yksityisiltä kotihoitoa valtavalla volyymillä, työtunnin keskihinta on noin 45 euroa. Mark- Attendoa johdetaan numeroilla Pohjoismaiden suurin terveys- ja hoiva-alan yritys paljastaa, mihin sen kustannustehokkuus perustuu. ATTENDON asiakkaista yli 90 prosenttia on kuntia. Yritys tuottaa sote-palveluita kunnille edullisemmin kuin kunnat itse, mutta saa asiakaspalautteissa yhtä hyvät arvosanat. Mihin kustannustehokkuus perustuu? ”Palveluyrityksenä tärkein menestystekijämme on tietysti yrityksessä työskentelevät ihmiset. Uskon, että suurin kilpailuetumme syntyy siitä, että tunnemme asiakkaamme ja kustannusrakenteemme niin perinpohjaisesti. Kun tiedämme tarkasti ja reaaliaikaisesti mitä mikäkin palvelu maksaa, voimme tuottaa laadukkaita palveluita muita edullisemmin”, Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen taustoittaa. Yrityksellä on käytännön työssä apunaan best practice -käsite. ”Yksiköt kilpailevat keskenään siitä, kenen yksikkö on lähimpänä best practice -tuloksia. Tulokset ovat keskiarvoja 10 parhaan yksikkömme tuloksista, eli realistinen tavoite, johon yksiköt pyrkivät. Tiedämme tuottavuuden koko ajan.” Karjalainen pitää toimijoiden välisenä parhaana vertailukenttänä hoivapuolta, jossa kilpailu sote-sektorilla on kovinta. Suomen myydyin hoivatuote on ympärivuorokautinen hoitovuorokausi ja rahaa toimialan ympärillä liikkuu vuosittain 2–3 miljardia euroa. Attendon hoivapuolen suuri markkinaosuus perustuu Karjalaisen mukaan kolmeen asiaan. ”Ensimmäiseksi, hyödynnämme toimitiloja tehokkaammin kuin kilpailijamme. Toiseksi sairauspoissaolomme ovat pienemmät (n. 5 %) kuin julkisella puolella (8-10%) ja kolmanneksi henkilökuntarakenteemme on kustannustehokkaampi kuin kunnissa. Käytämme perushoidossa enemmän lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Sairaanhoitajia palkkaamme vähemmän, mutta tarjoamme heille haastavampaa ja laadukkaampaa työtä.” Suomi on henkilökuntarakenteen hyödyntämisessä paljon Ruotsia ja Norjaa tehokkaampi. Erot johtuvat siitä, että naapurimaissa työllistetään paljon enemmän sairaanhoitajia. ”Meidän on helppo selvittää alan yksityisten yritysten hintataso avoimien tarjouskilpailujen perusteella. Vertailu kuntiin on sen sijaan hankalaa, sillä suurin osa kunnista ei käytä sisäisiä hintavertailuja tai ilmoita hintoja julkisesti. Isoista kaupungeista ainoastaan Kotka on julkistanut hinnoitteluaan ja niiden lukujen valossa yksityisen ja julkisen tuottajan välillä hintaero hoivapuolella on tällä hetkellä noin 5-6 prosenttia.” Attendo ei halua olla tarjouskilpailussa edullisin palveluntarjoaja. ”Tavoitteemme on olla 3.–5. sijalla. Emme myy epärealistisia kokonaisuuksia. On myös toimialoja, kuten työnvuokrauspalvelut, joissa saatavuus on tärkeämpi kilpailuvaltti kuin hinta.” KARJALAINEN ALOITTAISI UUDISTUSTYÖN VÄLJENTÄMÄLLÄ YKSITYISTEN PALVELUNTUOTTAJIEN TOIMILUPASÄÄDÖKSIÄ. kinoillemme on syntynyt vääristynyt tilanne, kun yksityinen kotihoidon palvelutuotanto ei todellisuudessa ole puolta tehokkaampaa kuin julkinen.” Karjalainen toivoisi uuden järjestämislain vievän käytäntöä terveempään suuntaan. ”Kunnalla pitäisi olla velvoite tietää omat yksikköhinnat tai yksikkökohtaiset hinnat. Nyt palvelua on vaikea ostaa tai haastaa ulkopuolelta. Kustannustietoisuus auttaisi myös kuntia löytämään omat vahvuutensa ja näkemään, mitä on järkevä ostaa muualta.” Karjalainen näkee asian koko yhteiskunnan kannalta merkittävänä. ”On jokaisen suomalaisen veronmaksajan etu, että kunnat joutuvat tehostamaan toimintaansa. Kun hinnoittelu on avointa, kilpailu pitää laadun hyvänä ja aidosti parhaat toimijat voittavat.” Karjalaisen mukaan parhaassa kuntien ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyömallissa jokainen keskittyy ydinosaamiseensa. ”Meidän intressinämme ei ole hoitaa kuntien kaikkia sote-palveluita. Haluamme keskittyä osaalueille, jotka osaamme hoitaa parhaiten. Uskon, että toimivin kokonaisuus syntyisi, jos kunnatkin selvittäisivät kustannusrakenteensa, keskittyisivät vahvimmille osa-alueilleen ja ulkoistaisivat loput. Täysimittainen ulkoistaminen ei ole realistista, sillä mikään toimija ei voi tehdä kaikkea hyvin.” Hyvään suuntaan Karjalainen pitää esiteltyä sote-järjestämislakia monella tapaa hyvänä. ”Kun järjestäjiksi tulee isompia organisaatioita, hyvät ja huonot käytännöt tulevat väistämättä esiin. Uudelleen organisointi myös tasoittaa maan sisäisiä hintaeroja.” Vaativan erikoissairaanhoidon lisäksi Karjalainen ei lähtisi vielä keskittämään alempaa, perustason erikoissairaanhoitoa. ”On tutkittua tietoa siitä, että pienemmät ja hajautetut yksiköt toimivat yhtä hyvin. Keskittäminen on perusteltua vasta sitten, jos voidaan olla varmoja, että tuottavuus ja saavutettavuus on parempaa kuin nykyisten rakenteiden kautta tuotetuissa palveluissa.” Karjalainen pitää myös viime syksyn kehysriihen linjauksia laitoshoidon purkamisesta hyvinä. ”Jos verrataan yksityistä hoivaa kunnalliseen pitkäaikaiseen osastohoitoon, yksityisen etu on tällä hetkellä vielä noin 15–20 prosenttia. Kunnissa on tässä vielä säästöpotentiaalia. Hoiva-alan näkökulma » Mitä tapahtui valinnanvapaudelle? Teksti: Jaana Laitinen-Pesola, Hoiva-alan Palveluntuottajat ry:n toiminnanjohtaja S osiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat kannatettavia. Kauan odotettu järjestämislaki on nyt arvioitavanamme. Saako sosiaali- ja terveydenhuoltomme uuden suunnan, toteutuvatko uudistukselle asetetut tavoitteet? Miltä lakiesitys näyttää yksityisten hoivapalvelujen tuottajien näkökulmasta? Palveluiden saatavuus, rahoitus ja järjestäminen ovat keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä. Onnistuaksemme vastaamaan haasteisiin tarvitsemme jatkossakin monipuolista palvelutuotantoa hoiva-alalle. Vastaako järjestämislakiehdotus tulevaisuuden haasteisiin? Paranevatko asiakkaiden valinnanvapaus, palvelujen laatu, saatavuus ja kustannustehokkuus? Paraneeko asiakaslähtöisyys? Lain yleisperusteluissa avataan Pohjoismaiden sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä. Tekstissä todetaan, että järjestämisvastuu siirtyy väestöltään suuremmille järjestäjätahoille, joiden taloudellinen kantokyky ja osaaminen ovat aiempaa parempia. Tältä osin lain valmistelussa on otettu mallia muista Pohjoismaista. Hyvä näin, sillä tarvitsemme leveämpiä hartioita palvelujen järjestämiseen. “NYKYISESSÄ LAKIESITYKSESSÄ VALINNANVAPAUTTA LISÄÄVÄN MONITUOTTAJAMALLIN MERKITYS ON HEIKENTYNYT.” Tekstissä todetaan myös, että palvelujen järjestäminen ja tuottaminen eriytyvät ja palvelujen tuottajakunta laajenee ja monipuolistuu. Potilaiden asemaa ja hoidon asiakaslähtöisyyttä parannetaan lisäämällä asiakkaan valinnanvapautta. Mitä tapahtui lain valmistelussa, sillä lakiesityksessä asiakkaiden valinnanvapaus ei ole laajenemassa ja monituottajamallin vahvistumisen sijaan kunnallisen palvelutuotannon rooli vahvistuu entisestään? Yksityistä sektoria ei voi ohittaa sote-uudistuksessa. Eri sosiaalipalvelujen tuotannosta yksityisten palveluntuottajien osuudet ovat erittäin merkittäviä. Esimerkiksi ikääntyneiden asumispalveluista yksityisten palveluntuottajien osuus on noin 55 prosenttia. Monituottajamallista kunnalliseen monopoliin siirtyminen ei ole teoriassakaan mahdollista. Miksi meillä suhtaudutaan valinnanvapauteen epäröiden? Olemme monessa asiassa valmiita ottamaan esimerkkiä Ruotsista, missä valinnanvapaudestakin on kokemusta. Palvelujen saatavuus on parantunut, kustannukset ovat pysyneet hallinnassa ja tuottavuus on parantunut. Tärkeintä on, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Valinnanvapauteen kuuluu tuotannollinen monipuolisuus. Palvelujen hyvyyttä ei ratkaise tuottaja - onko se kunta, yksityinen vai järjestö. Asiakkaan mielipide ratkaisee. Asiakkaille olennaiset asiat kuten palvelujen saatavuus, toimivat palveluketjut, asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus, toteutuisivat monituottajamallissa, kun valinnanvapautta lisätään. Valinnan mahdollisuus on turvattava kaikille tulotasosta riippumatta. Tämä on mahdollista esimerkiksi palvelusetelijärjestelmää kehittämällä. Sote-alueiden pitäisi jatkossa saada kilpailuttaa tai muutoin valita kustannus-laatusuhteeltaan paras tuotanto-organisaatio riippumatta siitä, onko tämä julkinen vai yksityinen. Laissa ei pidä ottaa kantaa tuotantotapojen etusijaan, vaan lain on mahdollistettava aito monituottajuus jatkossakin. Hoiva-alan Palveluntuottajat ry edistää yksityisen hoiva-alan valtakunnallisten kasvuyritysten elinkeinopoliittista- ja yhteiskunnallista edunvalvontaa. Jäsenyritysten työntekijämäärä on yhteensä 15 000, asumispalvelujen asiakkaita on noin 11 500 ja hoivapalveluiden asiakkaita 59 000. KAISA IHALAINEN 20 NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu NÄKYMÄ-ajankohtaisjulkaisu 21 ODEAL R
