Pöytäkirjan - Ruotsinsuomalaisten keskusliitto

Transcription

Pöytäkirjan - Ruotsinsuomalaisten keskusliitto
RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO
SVERIGEFINSKA RIKSFÖRBUNDET
PÖYTÄKIRJA
RSKL:n 28. VARSINAINEN LIITTOKOKOUS 3.-4.6.2011
Aika:
Paikka:
Läsnä:
3.-4.6.2011 klo 09.00 – 15.15
MS Mariella reitillä Tukholma – Helsinki – Tukholma
Osallistujaluettelo (Liite 1)
1. Kokouksen avaus
Liiton puheenjohtaja Voitto Visuri: Hyvät liittokokousedustajat, kutsuvieraat, henkilökunta,
media ja kaikki muutkin ketään unohtamatta. Tervetuloa!
Kulunut liittokokouskausi on vienyt vähemmistöasiaa eteenpäin. Uusi laki, joka tuli voimaan
1. tammikuuta 2010 koko maahan ja sen lisäksi hallintoalueen laajennus viidestä Norrbottenin kunnasta kahdeksaantoista Mälarenlaakson kuntaan. Sen jälkeen näitä vapaaehtoisia
kuntien liittymisiä tuli kolme lisää 1. toukokuuta viime vuonna ja kuntia oli silloin 26 ja tänä
vuonna 1. helmikuuta tuli kuusi kuntaa lisää. Näin ollen meillä on 32 kunta Suomen kielen
hallintoalueessa.
Tänä vuonna hallitus laittoi päivämääräksi 1. huhtikuuta johon mennessä kuntien tuli anoa
liittymistä hallintoalueeseen ja näitä kuntia oli kahdeksan, joten ensi vuonna kuntia on 40,
mutta meillä on 250 kuntaa jäljellä. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ei ole ollut tyytyväinen
tähän lakiin ja sen me olemme kertoneet kerta toisensa jälkeen ja syynä on se, että me
katsomme, että sama laki tulisi olla voimassa koko maassa. Ei vain määrätyissä hallintoaluekunnissa.
Olen monta kertaa ihmetellyt sitä, kuinka voidaan kansalaisia laittaa eri asemaan lakiin
nähden. Olen tehnyt kysymyksiäkin ministereille ja heidän avustajilleen, mutta en ole
koskaan saanut vastausta. Näin joka tapauksessa on, mutta toisaalta on tämä vapaaehtoisjärjestelmä, mikä on tuonut meidän järjestöön hyvää aktiivisuutta. Se on aktivoinut meidän
paikallisjärjestöjä, mutta se on tuonut suuren määrän lisätyötä myös meidän liittotasolle. Me
tiedämme, että paikallistasolla tarvitaan tukea näissä keskusteluissa kuntien kanssa ja sitä me
olemme tehneet niin paljon kun me on pystytty tekemään. Uusia askeleita on tarpeellista ottaa
yhteiskunnan puolelta koskien vähemmistölainsäädäntöä. Hallintoalueilla on kunnilla pakollisuus järjestää suomenkielistä esikoulutoimintaa ja vanhustenhoitoa, mutta kummastuttaa,
että koulu on täysin poissa samoin suomenkielinen sairaan- ja terveydenhoito. Tarvitaan
uusia askeleita ja uskon tämän kokouksen tekevän sellaisia vaatimuksia ennen kuin täältä
erotaan.
Järjestön jatkuvuus on kiinni siitä, että meidän jälkipolvet tulevat ottamaan vastuun ruotsinsuomalaisuudesta ja meidän järjestöstä. Olin hieman pettynyt kun näin vaalivaliokunnan
esityksen, että nuoria siellä ei paljoakaan näkynyt. Me olemme puhuneet aika paljon siitä, että
nyt on aika aktivoida toinen ja kolmas sukupolvi ruotsinsuomalaisia, mutta uskon että täytyy
alkaa puhumaan myös neljännestä sukupolvesta tällä hetkellä. Meillä on hyvä malliesimerkki
ainakin yksi seura, joka lähti tähän työhön toisen ja kolmannen sukupolven aktivointiin ja
ovat lisänneet jäsenmääräänsä. He ovat saaneet aktiivisuutta näihin nuoriin. Paikkakunnalla
opiskellaan nyt suomen kieltä opintokerhoissa suurella ryhmällä. Kolmekymmentä nuorta
opiskelee suomen kieltä. Meillä on nyt toisen ja kolmannen sukupolven saavuttaminen
1
meidän toimintasuunnitelmissa, mutta luulen, että tuleva liittohallitus saa nostaa tämän asian
reilummin esille ja miettiä, mitkä ovat ne lääkkeet, jolla tämä homma hoidetaan. Kannattaa
varmaan katsoa näitä hyviä esimerkkejä ja malleja, joita on olemassa. Kunta on Hälleforsin
kunta, jossa on suomalaisten kaskiviljelijöiden rakentama puukirkko, mikä on vieläkin
pystyssä.
Moni on varmaankin ihmetellyt sitä netissä olevaa keskustelua, jota pari kolme henkilöä on
pitänyt yllä ja nimimerkein, että siellä vaikuttaisi olevan enemmänkin väkeä. En ole lähtenyt
mielellään kommentoimaan sitä keskustelua, koska kyseessä on meidän järjestön ulkopuoliset
henkilöt, joilla ei ole mitään asiaa puuttua meidän demokraattisiin systeemeihin ja asettaa
kyseenalaiseksi meidän järjestöämme. Mutta kun kerta kerralta tulee medialta kysymys, niin
kuin tänä päivänä, että mitäs mieltä olet tästä pyörrytyksestä missä sinä ja RSKL on ollut.
Ajattelin, että on syytä kertoa meidän jäsenistölle mistä tässä on kysymys. Nämä asiat ovat
täysin asiattomuuksia ja kuten kerroin kyseiset henkilöt ovat täysin järjestön ulkopuolisia ja
sanoisin näin, että he ovat itseensä ja toisiin kyllästyneitä tavalla tai toisella sairaita ihmisiä.
Tämän vuoden puolella on ollut myös keskustelua liiton avoimuudesta ja meidän näkyvyydestä, joka sitten jonkun henkilö kautta on tehnyt Sisuradion innoittamana radioon ja nettisivujen kautta tehnyt ilkeämielisiä kirjoituksia, jotka ovat täyttä asiattomuutta. Kysymyksessä
on ollut meidän avoimuus lähtökohtana FRISin ja RSKL:n omistama toimistohuoneisto
Bellmansgatanilla, mikä on työpaikka. Niistä kaltereista ovessa, niitä ei saisi olla ja ovet ei
saisi olla lukossa ja se pitäisi olla paikka, johon tullaan hengailemaan. Mutta se on työpaikka.
Siellä pidetään kurssitoimintaa viikonloppuisin. Kokoustoimintaa on myös iltaisin. Se ei ole
sellainen paikka, johon voidaan päästää väkeä, se on nähty. Kun ovat olleet auki, niin sieltä
on lähtenyt tietokoneita, sieltä on lähtenyt matkalaukkuja. Meidän vakuutusehdoissa lukee
varta vasten, että kalterit pitää olla. Jos katsoo naapureita, niin siellä on kalterit lähes kaikissa
ovissa. Jos radiosta oltaisiin tultu kysymään, miksi siellä on sellaista ja tällaista, niin he
olisivat saaneet korrektin ja asiallisen vastauksen siihen, mutta meiltä ei ole kysytty ja tässä
on hieman myös kysymyksessä kuinka pitkälle radio saa mennä. Heillä on sellainen puolueeton asema ja kuulla molempia osapuolia, eikä vaan päästää tulemaan. Mietitty on kanteen
nostamista sinne, jotka radiokysymykset pitävät huostassaan.
Sen jälkeen voikin siirtyä siihen, mistä voin olla erittäin kiitollinen ja ylpeä. Liittomme on
yhtenäinen ja menestyksekäs. Ei meidän liitossa ja liiton sisällä ole minkäänlaisia
hankauksia. Minä en ole nähnyt niitä. Ei ainakaan minulle ole tuotu niitä. Ne ovat nämä
ulkopuoliset, jotka eivät ole meidän jäseniä, yrittävät häiritä meitä, mutta ne eivät ole
häirinneet minua niin, että se olisi häirinnyt RSKL:n toimintaa. Menestys ei tule koskaan
sattumalta tai ilmaiseksi. Se vaatii hitusen lahjakkuutta, mutta ennen kaikkea pitkäjänteistä
työtä, yhteispeliä ja vankkumatonta uskoa omaan tekemiseensä.
Hyvät ystävät! Tervetuloa liittokokoukseen ja katson liittokokouksen näin avatuksi.
---Hyvät ystävät! Liittokokousten välisenä aikana on moni jättänyt meidät. Ajattelin, että
nousemme ylös ja pidämme pienen hiljaisen hetken ja kunnioitamme heidän muistoa.
----
2. Kokouksen sääntöjenmukaisuus
Todettiin, että kokouskutsu on lähetetty sääntöjen 6 §:n edellyttämällä tavalla. (Liite 2).
Päätös: Kokous todettiin sääntöjen mukaiseksi.
2
3. Edustajavaltuuksien hyväksyminen ja puhe-, esitys- ja läsnäolooikeuden myöntäminen.
Kuultiin edustajavaltuuksien tarkastajien Marita Härkösen ja Seija Nopan lausunto.
Liittohallituksen valitsemina edustajavaltuuksien tarkastajina olemme suorittaneet meille
annetun tehtävän. Edustajavaltuusasiakirjat on toimitettu liittohallitukselle 62 yhdistyksestä,
yhteensä 109 ääntä.
Edustajanvaltuuksien tarkastajat esittivät, että liittokokous päättää myöntää täydet
edustajavaltuudet niiden 59 yhdistyksen 104 äänivaltaiselle edustajalle, joista yhdistykset
ovat lähettäneet edustajavaltuusasiakirjat liittohallitukselle ja jotka ovat ennen kokouksen
alkua ilmoittautuneet valtuuksien tarkastajille ja niiden yhdistysten edustajille, joista
yhdistykset ovat lähettäneet edustajavaltuusasiakirjat liittohallitukselle ja jotka ilmoittautuvat
kokouksen aikana. (Liite 3)
Päätös: Liittokokous päätti myöntää täydet edustajavaltuudet edellä mainituille yhdistysten
edustajille edustajavaltuuksien tarkastajien esityksen mukaisesti.
Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti myöntää läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeuden
liittohallituksen jäsenille, erityisliittojen edustajille, kunkin piirin valtuuttamalle
edustajalle, liiton tilintarkastajille, liiton kunniajäsenille, vaalivaliokunnan jäsenille
ja liittotoimiston henkilökunnalle.
Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden
kutsuvieraille ja läsnäolo-oikeuden tarkkailijoille ja lehdistön edustajille.
Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti, että kokouksen aikana mahdollisesti
tapahtuvat edustajien muutokset on ilmoitettava kokouksen sihteeristölle.
4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
Voitto Visuri, puheenjohtaja: Tämähän on aivan normaalia sääntöjenmukaista listaa. Siellä
on yksi käsi ylhäällä.
Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Minulla on sellainen esitys, että kun katsotte
työjärjestystä, niin siellä on kohdassa 21 vaalit. Entisten kokemusten mukaisesti siellä
kokouksen lopussa joudutaan odottamaan ääntenlaskijoita. Ehdotukseni on, että pykälän 8
jälkeen ryhdyttäisiin suorittamaan vaaleja niin, että kokouksen kuluessa voidaan laskea ääniä
ja jatkaa kokousta.
Voitto Visuri, puheenjohtaja: Siellä on esitys, että laitettaisiin vaalit aikaisemmaksi.
Tässä tuli hyvä huomautus, että kyllä varmaankin pitää ensin kohdassa 12 myöntää
vastuuvapaus ja sitä ennen tuskin voidaan mennä vaaleihin. Voitaisiinko ajatella, että
annetaan liittokokouksen puheenjohtajille Paavo Valliuksen eväät ja he saisivat päättää.
Eine Pekkala, RSKL:n Södermanlandin-Östergötlandin piiri: Mennään sääntöjen
mukaan.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Mielestäni tämä järjestys on aikoinaan valmiiksi
mietitty niin miksi mennä niitä nyt muuttamaan. Toisaalta me on tultu tänne kokoontumaan ja
päättämään meni siinä aikaa kuinka kauan tahansa.
3
Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Tarkoitukseni oli nopeuttaa kokousta. Säännöistä
voisi sanoa, että kun kokous käsittelee työjärjestystä, niin se on kokouksen käsissä päättää
siitä ja Voitto on oikeassa, että ei ennen kohtaa 12 voida mennä vaaleihin. Säännöissä ei lue
järjestystä vaan se on kokous, joka päättää työjärjestyksestä.
Voitto Visuri, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä, että mennään esityksen
mukaisesti ja toinen, että annetaan liittokokouksen puheenjohtajille katsoa, että pysytään
aikataulussa ja että heillä on oikeus muuttaa työjärjestystä kohdan 12 jälkeen.
Päätös: Annettiin liittokokouksen puheenjohtajille katsoa, että pysytään aikataulussa ja että
heillä on oikeus muuttaa työjärjestystä kohdan 12 jälkeen.
Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän esityslistan kokouksen
työjärjestykseksi päätetyin evästyksin (Liite 4).
5. Kokouksen järjestyssäännön hyväksyminen
Päätös: Liittokokous hyväksyi kokouksen järjestyssäännön liittohallituksen esityksen
mukaisesti.
6. Kokousvirkailijoiden valitseminen
6.1 Kaksi puheenjohtajaa
Liittohallitus esitti kokouksen puheenjohtajiksi Esko Melakaria ja Seppo Puolletta.
Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti valita liittokokouksen puheenjohtajiksi
Esko Melakarin ja Seppo Puolteen.
6.2 Kolme sihteeriä
Liittohallitus esitti liittokokouksen sihteereiksi Helena Kivisaarta, Aira Rajavuori
Ludvigsénia ja Jarmo Pitkästä.
Päätös: Liittokokous päätti esityksen mukaisesti liittokokouksen sihteereiksi Helena
Kivisaaren, Aira Rajavuori Ludvigsénin ja Jarmo Pitkäsen.
6.3. Kaksi pöytäkirjantarkistajaa
Pöytäkirjan tarkistajiksi esitettiin Riitta Valliusta Suomi - Seura Katajaisista ja Risto
Huovista Vårgårdan Suomalaisesta Seurasta.
Päätös: Liittokokous päätti valita Riitta Valliuksen ja Risto Huovisen pöytäkirjan
tarkistajiksi.
6.4 Kymmenen ääntenlaskijaa
Voitto Visuri, puheenjohtaja: Työjärjestyksessä on kymmenen ääntenlaskijaa ja ne tapaa
olla piireittäin.
Ääntenlaskijoiksi esitettiin Anu Kumpumäkeä Suomi - Seura Katajaisista, Eine Pekkala
RSKL:n Södermanlandin - Östergötlandin piiristä, Usko Rudankoa Göteborgin
Suomalaisesta Eläkeläisyhdistyksestä, Lea Kankaanpää Malmön Suomi Yhdistyksestä, Erkki
Kyllönen Seija Mustonen Skövden Suomi – Seurasta, Pirjo Kivioja Luulajan Suomi Seurasta, Anja Rapo Gävlen Suomalaisesta Kerhosta, Taimi Björklund Tyresön Suomi Seurasta, Seppo Järvinen Karlskogan Suomi-Seurasta ja Taina Rintamäki Ösrsköldsvikin
Seudun Suomalaiset Seurasta.
4
Päätös: Liittokokous päätti valita ääntenlaskijoiksi Anu Kumpumäen, Eine Pekkalan, Usko
Rudangon, Lea Kankaanpään, Erkki Kyllösen, Pirjo Kiviojan, Anja Rapon, Taimi
Björklundin, Seppo Järvisen, ja Taina Rintamäen.
--Seppo Puolle, puheenjohtaja: Meitä istuu täällä kaksi kansansivistäjää, jotka haluaa kiittää
tästä luottamuksesta, kumpikin kansankorkeakouluihmisiä. Valitettavasti täällä ei sellainen
sukupuolinen tasa-arvo oikein ole toteutunut. Olen ollut kaikissa liittokokouksissa mukana
vuodesta 1984 alkaen, mutta ensimmäistä kertaa tällä tuolilla. Kokoukset ovat tulleet
sujuvimmiksi ja parempia ja parempia kokouksia tulee vuodesta toiseen. Kokeneet tytöt ja
pojat ovat kertoneet, että aikoinaan puheenjohtajana oli poliisina, valtiopäiväedustajana ja
maaherrana toiminut Ragnar Lassinantti oli maininnut hoiperrellen puheenvuoroa käyttämään
tulleelle liittokokousedustajalle, että sinä olet juovuksissa ja saat käyttää vain yhden
puheenvuoron. Sitä nyt ei lue järjestyssäännössä, mutta Lassinantti varmaankin oli viisailla
jäljillä. On myös puhuttu järjestyssäännöistä ja jotta kokouksesta tulisi joustava, niin
puheenvuorot pyydetään kirjallisesti, puheenvuorot käytetään pöntöstä jne.
------
7. Kokouksen valiokuntien valitseminen
7.1 Päätöslauselmavaliokunta (5 jäsentä)
Päätöslauselmavaliokuntaan esitettiin Tuula Fominia puheenjohtajaksi liittohallituksesta,
Mauno Rahikaista Åkerin Suomi Seurasta, Paavo Valliusta Suomi-seura Katajaisista, Lauri
Seppälää RSKL:n Göteborgin ja Bohusläänin piiristä ja Tarmo Ahosta Club 2000:sta sekä
sihteeriksi Helena Kivisaarta liittotoimistosta.
Päätös: Liittokokous päätti valita päätöslauselmavaliokuntaan esitetyt henkilöt.
7.2 Valmisteluvaliokunta (5 jäsentä)
Valmisteluvaliokuntaan esitettiin Voitto Visuria puheenjohtajaksi liittohallituksesta, Erkki
Jokista Saanko Luvan Seuratanssijoista, Seija Noppaa Kulttuuri 75:stä, Pirkko Karjalainen
liittohallituksesta ja Erkki Lahtea RSKL:n Etelä-Ruotsin piiristä sekä sihteeriksi Aira
Rajavuori Ludvigsenia liittotoimistosta.
Päätös: Liittokokous päätti valita esitetyt henkilöt valmisteluvaliokuntaan.
7.3 Sääntövaliokunta (5 jäsentä)
Sääntövaliokuntaan esitettiin Sinikka Lindquistia puheenjohtajaksi liittohallituksesta, Reino
Leinosta Ruotsinsuomalaisesta kulttuuriseurasta, Juhani Haapasaari Tullinge-Tumban SuomiSeurasta, Irene Ala-Jukuri Torshällan Suomalaisesta Seurasta ja Erkki Seppäläistä Kulttuuri
75:stä sekä sihteeriksi Jarmo Pitkästä liittotoimistosta.
Päätös: Liittokokous päätti valita esitetyt henkilöt sääntövaliokuntaan.
7.4. Ääntenlaskutoimikunta lippuäänestyksiin.
Ääntenlaskutoimikuntaan esitettiin Liisa Väliviitaa Suomi-Seura Katajaisista kokoonkutsujaksi, Seija Kilpalaa Luulajan Suomi-Seurasta, Marja Isbergiä Finska Alrosta ja Auvo
Kontiota Åkerin Suomi-Seurasta.
Päätös: Liittokokous päätti valita esitetyt henkilöt ääntenlaskutoimikuntaan.
5
8. Matkantasausrahaston korvausperiaatteet
Voitto Visuri, liittohallitus: Liittohallituksen esitys on sivulla 8.
Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti.
--Voitto Visuri, liittohallitus: Jag har nöjet på Sverigefinska Riksförbundets vägnar hälsa
integrationsminister Erik Ullenhag välkommen hit. Jag har också nöjet att välkomna
ministerns medarbetare Kaisa Syrjänen Schaal och Andreas Bergström hit.
Vi tycker att regeringen har gjort bra jobb när det gäller minoritetsfrågan. Men helt nöjda är
vi inte och den kritiken har vi framfört tidigare varför vi än inte lika i alla kommuner. Vi
räknar att nästa år är det 40 kommuner med i finska språkets förvaltningsområde men det
finns ytterligare 250 kommuner. Det har gett mycket arbetsuppgifter i våra lokalföreningar
men även i riksförbundet eftersom hi har fått hjälpa till i kontakter med kommuner. Det finns
annan sida som minister har också påpekat att det har också gett aktivitet i lokalföreningar
och det är inte alls dåligt. Men vi vill också komma vidare så att regeringen och riksdag tar
nya steg inom minoritetspolitiken. Vi saknar skolfrågorna som ska ges större vikt, hälso- och
sjukvårdsfrågorna lika så. Det fordrar naturligtvis att Sverige undertecknar nya paragrader i
Europarådets konventioner som grund för det här. Vi också besvikna eftersom vi har fått
mycket merarbetet med den här frågan både lokalt och centralt men i år fick vi halv miljon
mindre statlig anslag och det är inte alls bra eftersom vi informerar kommuner, vi informerar
våra egna. Det känns tungt. Den här frågan har vi tagit upp med länsstyrelsens Lennart
Rohdin men säger att de följer bara de kriterier som regeringen har lagt. Förmodligen har
man inte tagit hänsyn till det att vi är dom enda med lokala ansvaret jobba inom förvaltningsområdet. Vi har hela landet med 290 kommuner och vi hoppas att regeringen med välvilja
tittar litet närmare det här och det totala anslaget är inte heller riktigt stor och det vore bra om
man kunde höja det. Vi har också dragit i gång som vi tycker är stort nämligen projektet
”Suomeksi”. Det handlar språk- och kulturrevitalisering och det har vi förberett under två års
tid, som nu har kommit i gång. Vi återkommer till regeringen med begäran om ett extra
anslag under några år. Vi hoppas att man välvilligt tittar på det.
Nu pågår en uppbyggnads- och struktureringsfas i minoritetspolitiken. Den
långtidsförvaltning som bygger på samarbete är avgörande för utvecklandet av den svenska
minoritetspolitiken. I detta arbete vill vi att sverigefinnar har central roll som kännetecknas av
sakkunnighet och vilja att ta allt större ansvar. De första stegen är tagna, lagen finns, och
bakom alla dessa år finns målmedvetet arbete i de sverigefinska leden. Ett viktigt nästa steg
är att stärka den sverigefinska minoritetens egenmak, att forma och styra sin framtid som
minoritet. Samtidigt formar vi en kompetent samarbetspart för att utveckla
minoritetspolitiken framtida steg i Sverige. Här behöver vi alltså hjälp av regeringen och vi
hoppas att vi också får det. Vi skall hålla finska språket flytande så att den bär över
generationsgränserna.
Välkommen Erik Ullenhag! Känn att du är bland vänner här, men först tänkte jag att vi låter
våra mycket duktiga musikanter Erik och Tony Iivonen, som är yngre av dem. Tony fick just
ta emot stipendium från Albin Hagströms minnesfond. Ni ska få höra musik.
--Tony ja Erik Iivonen soittivat harmonikkamusiikkia ”Vladislav Zolotarev sonat nr 2, sats 3”
"La cumparsita", ”Rantakoivun alla” ja ”Säkkijärven polkka”.
--6
Integrationsminister Erik Ullenhag: Ärade kongressdeltagare! Det är stor ära för mig att
vara här. Apropå mästare så hade vi alldeles nyss Hockey VM. Jag gissade att fast det är
sverigefinnar som samlas så den här samlingen håller på ett land ni är på väg till alltså
Finland. Jag får gratulera till det andra guldet i historien till Finland. Det var fantastiskt dag
och fantastiskt prestation. Vi har all anledning som håller på Sverige. Det är också intressant
vara på Vikingline båt därför att som ni vet att vanlig fördom i Sverige är finländare kommer
med Vikingline båt på 50- och 60-talet som arbetskraftinvandrare Det är sant men samtidigt
finns det befolkning i Sverige sedan medeltiden och mer korrekt beskrivning är att det finska
språket börjades introducera med vikingabåtar än med Vikingline båtar en gång i tiden. Det
finska språket och kulturen har påverkat Sverige sedan hundratals år. Sverigefinska
Riksförbundet har nu drygt halvsekel på nacken. Mycket har förändrats sedan Sverigefinska
Riksförbundet startades Den finska gruppen i Sverige har gått från att vara invandrare till
minoritet i Sverige. Från ganska stort utanförskap den tiden till naturlig del av det svenska
samhället. När Sverigefinska Riksförbundet startades var den stora
arbetskraftinvandringsvågen Ungefär femtio år sedan kom människor över Östersjön. Man
visste inte om man skulle stanna kanske kortare period. Många har stannat och har kanske
rotat sig.
Man fick jobb på första dag men det var bostadsbrist och man började tillvaro i baracker gick
över till då nybyggda miljonprogramsområdena. Vi behöver börja påminna betydelsen för det
här i Sverige. Finnarna som kom då har varit helt avgörande för den svenska välfärden.
Borås, Västerås, Botkyrka, Eskilstuna, Enköping, Motala vi kan räkna upp stad efter stad som
ser annorlunda ut tack vare att vi fick människor från andra sidan Östersjön. Stad efter stad
som inte hade klarat välfärdsutmaningarna utan duktiga människor som tog sig över havet.
Rätt ofta var det tyvärr så att finnarna som kom inte möttes då av tacksamhet utan ganska tuff
tillvaro och rätt mycket fördomar. Jag vill därför nu passa på i efterhand och tacka för de
insatser som många i den här salen har gjort och den finska befolkningen har gjort i Sverige
har varit helt avgörande.
För många blev livet i Sverige någonting bra, man tog sig från fattigdom till relativt bättre
materiellt ställt men man ska också påminna sig att utvandringen för många hade ganska högt
pris. Jag funderade när jag läste Wilhelm Mobergs Utvandrarna hur det där situation ser ut
när man är på väg att röra sig. Karl Oskar som är på väg till USA får frågan av pappa, skall
han ta den långa vägen till USA och vad får det för konsekvenser för honom och hans familj.
Då svarar Karl Oskar att jag emigrerar för barnen skull. Jag tror att det var för många när man
kom från Finland också till tuff tillvaro men man tänkte att i det nya landet finns bättre
möjligheter för barnen än vad det var i dåtidens Finland. Man kan beskriva den finska
befolkningen som den hårt arbetande tysta minoriteten. Man tog lång period de tuffaste
jobben. Man bar upp industrin. Man klagade inte i onödan utan fanns med i arbetet och
ganska tyst men man betydde väldigt mycket för den svenska industrin.
Några av priset för utvandringen har varit det att språket har fått stryk. Den första
generationen kanske vårdade språk men barn och barnbarn har bytt till det svenska språket av
olika skäl. N har kanske gjort det därför att status för finskan i det svenska samhället var så
pass låg. Andra kanske ville behålla språket men man har fått alldeles för litet stöd av skolan
för att klara det. Ytterligare andra har kanske känt att jag går in det svenska identitet och
tappar språket av det skälet. Alldeles oavsett varför är det för många som har kommit det
faktum att man har tappat språket litet som ett sår i själen. Man kan kanske inte tala med sin
familj på samma sätt, kanske inte tala med släktingar i Finland på samma sätt. Man tappar av
litegrann från den kulturen man kommer från och man blir litet mera rotlös. Just det här att
hela den här samlingen, kanske finns det undantag, håller på Finland i VM. Det ger bild av
den dubbelheten att man har en bakgrund, som man är stolt över ger en del i tryggheten. Man
har en nutid i Sverige som ger en del i tryggheten man har tillhörigheten bakåt. Där spelar
språket en betydande del. För andra innebar utvandringen att hälsan tog stryk. Ni vet att
7
fortfarande är det så att det finns överrepresentation i den sverigefinska gruppen bland
sjukskrivna, förtidspensionärer, man tog tunga jobb, man slet i industrin och man betalar
fortfarande för den insatsen vad man har gjort på arbetsmarknaden. Det finns
överrepresentation i självmordsstatistiken, det finns överrepresentation också i
missbruksstatistiken av människor som inte riktigt kom in i det svenska samhället och
fastnade i utanförskap.
Ytterligare för andra kan utvandringen betytt att delaktigheten inte blivit riktigt det man hade
tänkt sig. Man har inte riktigt fått det svenska språket man hade trott. Man följer inte med den
allmänna debatten, nyhetssändningar eller man hade med sig svenska och lärde sig svenska
men det rostade litegrann när man blir äldre och man började tappa det svenska språket. För
mig handlar det finskspråkig service, för många handlar det livskvalitet och värdighet att i
slutet av sitt liv på äldreboende kan man möta folk och använda finska och känna sig trygg i
det.
Att vår största nationella minoritet har rätt få service på sitt språk och kunna använda sitt
språk i kontakt med myndigheter är helt avgörande. Det där var en del av utvandringens pris.
För många har det också gått väldigt bra i Sverige. I dag är vi i den situationen att den
sverigefinska gruppen, befolkning är en av dom fem erkända nationella minoriteterna. Det
där betyder ganska mycket Det innebär att folk behöver inte längre välja bland identiteter . En
ung människa i dag med finsk bakgrund, sverigefinne, behöver inte välja bort det finska eller
svenska utan man har dubbla identiteter. Det är oerhört viktigt. Vi ratificerade Europarådets
minoritetsspråkskonvention alldeles för sent. Den organisationen kritiserade tidigare
regeringar i Sverige, att man inte hade gjort det i tid. Vi var bland dom sista i västvärlden som
gjorde det. När vi gjorde det så gjorde vi inte hemläxan i början utan vi har saker som inte
uppfyller inte konventionerna heller. Det som också har skett under senare åren är det att vi
har utvecklat minoritetspolitiken och försökt ta ett steg framåt. För mig kan språkbruk vara
avgörande. Tio år sedan gick det politiska debatten att man talade minoriteters behov och hur
ska vi ge möjligheter att tillfredställa minoriteters behov. I dag använder vi ett språkbruk som
snarare handlar rättigheter och egenmakt. Och det är något annat. Det är något annat som jag
som människa kan ställa krav och har rättigheter som är kopplade att jag är nationell
minoritet än att jag skall få litet som ynnest från samhället att mina behov blir tillfredställda
är ett steg framåt. Jag hävdar det att den nya minoritetspolitiken har fått en framgångsrik roll.
Rätt många kommuner ansöker sig till den finska språket förvaltningsområdet. Mycket tack
vare det jobb ni har gjort här. Man skall aldrig tro att politiker levererar någonting utan att det
finns ett tryck eller diskussion lokalt. Det som nu är ett faktum att kommun efter kommun
söker sig till förvaltningsområdet beror att det finns diskussion lokalt. Att Enköping nu vill
till förvaltningsområdet beror på det att det finns tryck i Enköping. Att även Luleå börjar röra
sig beror på det att det finns organisationer som har tryckt på och tillexempel sverigefinska
organisationer.
Jag tänkte allra sist dra några lärdomar av arbetet så här långt. Det första som vi måste
förbättra är det att vi måste arbeta med grundskyddet. Ordförande här var inne på det, att av
dom. Av dom utvärderingar på nittiotalet så man kan se det att grundskyddet, det vill säga det
skyddet till nationell minoritet även om man inte är i kommun som är med i
förvaltningsområdet. Där har vi inte kommit riktigt långt. Det finns dåligt kunskap
kommunalt och det finns dåligt kunskap i myndigheter och där har vi rätt mycket att göra. En
annan lärdom som vi tar med oss är vad samarbetets betydelse och vikten av
samrådsprocessen. Det går aldrig att skapa tillhörighet från olika minoriteters sida eller från
den sverigefinska befolkningens sida genom att majoritetsbefolkningen ta dom beslut utan att
det måste ske i samarbete och i samråd. Där ser vi bra exempel lokalt beror det på bra
samarbete. En tredje lärdom, som jag kan inte besluta fram, är att vi har starkt behov av
sverigefinska lokalföreningar, av sverigefinska organisationer som är starka lokalt. Det går
8
inte driva arbetet utan det lokala engagemanget. Utan det är människors engagemang ofta på
fritid där man lägger kvällar eller helger för att göra samhället litet bättre är helt avgörande
för att arbetet ska komma fram. En annan lärdom och det visste vi väl innan är språket och
hur vi klarar språket. Barn och unga är fortsatts språks livsförsäkring. Voitto nämnde
inledningsvis skolans betydelse och där har vi hel del att göra. Möjligheten för nya
generationer att tala finska är helt avgörande för att vi ska klara det finska språket framöver.
Det som vi också måste ta med oss och fundera kring är det att det ät jättesegt att kommuner
söker sig till våra förvaltningsområden. Vi får akta oss att tro att arbetet därmed är gjort. Det
är första steg att kommuner tar visst ansvar med statliga medel eller landstigskommuner. Men
nu är tiden att hela tiden följa vad som sker och sätta tryck bakom att det faktiskt blir
verklighet. Att det blir det där finskspråkiga förskolan som man har möjligheten till i fall
efterfrågan finns. Att det där finskspråkiga äldreboende finns där. Så att det inte blir så att den
äldre människan på ålderns höst nekas att flytta till det finskspråkig äldreboende vilket vi har
haft tyvärr flera exempel.
Det finn mer vad man kan trycka på. Min huvudpoäng är så här. Minoritetspolitiskt arbete är
långsiktigt. Vi behöver ökad kunskap om dom nationella minoriteterna. Vi behöver ökad
kunskap om sverigefinnarna synnerhet, ökad kunskap om myndigheterna, skolor i
kommuner, om vilka rättigheter man faktiskt har. Vi har tagit några steg fram men det finns
mycket arbete att göra. Det är ju så här som jag inledde litet, är att hundratals år har finska
språket, finska kulturen spelat enorm roll för det svenska samhället. Den sverigefinska
gruppen är en del av Sveriges historia som har betytt väldigt mycket för svensk tillväxt och
välfärd. Den en del av vår nutid och det kommer vara en väldigt framgångsrik del av Sveriges
framtid i fall vi fortsätter det arbete som vi har startat i minoritetspolitiken. Tack för att ni
lyssnade och grattis till guldet!
Irene Ala-Jukuri, Torshällan Suomalainen Seura: Jag heter Irene, ideell kulturarbetare
och eldsjäl och kommer från Eskilstuna. Jag jobbar mycket med kultur på ideell basis. Jag
gillar mycket det du säger att ni vill få ökad kunskap. Jag skulle önska att kulturrådet som är
statlig myndighet som står för mycket när det gäller kvalitativt scenkonst, framför allt media
och tidningar. Jag tar som exempel en tidning som vi ger ut i vårt område av Mälardalen inte
bara i Eskilstuna ”Yks kaks”, som fick nerdraget bidrag som är ganska avgörande för den
tidningen. Och då till min fråga: Finns det någon som är finsktalande på referensgrupperna
inom kulturrådet som kan göra bedömning av finskspråkiga tidningar till exempel. Samma
gäller dans, musik och teaterområdet. Finns det i referensgrupperna eller finns det vilja att ta
reda av oss i organisationerna ut i landet eller är det majoritetsbefolkningen som sitter och
gör bedömning vad är finsk kultur och vad är finsk tidning.
Integrationsminister Erik Ullenhag: Jag är rädd att det har varit som du säger att majoritetsbefolkningens perspektiv på minoritetskulturerna. Vilka som gör bedömning vet jag inte
men vi tar med oss det. Det finns folk hos mig som jobbar med minoritetsfrågorna. Det är
inte kulturpolitiken som är under mig men vi kan dra in kulturdepartementet och utbildningsdepartementet.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Jag vill veta hur du ser på vårt projekt
Suomeksi och hur du vill hjälpa till eller hur departementet vill hjälpa till.
Integrationsminister Erik Ullenhag: Det gäller väl det där nya projektet. Vi ger medel till
revitaliseringsåtgärder. Det är märkligt ord för sig, men jag förstår det. Det som är spännande
med det arbetet är att intresset har varit mycket större än vi trodde. Det har varit ansökningar
9
mångdubbelt mera än anslaget är. Det är bra projekt för revitalisering men vilka som får stöd
framöver kan jag inte svara idag.
Voitto Visuri, liittohallitus: Vi kanske kan får möjlighet för ett samråd med regeringen i den
här frågan för att presentera ordentligt det här projektet. Jag får tacka för det fina tal som du
höll och säga att det rätt man på rätt plats.
-----
9. Sääntöasiat
9.1 Liittohallituksen esitys koskien liiton, piirien ja jäsenyhdistysten
sääntöjen tarkistamista sekä aloitteet nro 1 - 4 sääntömuutoksiksi ja
liittohallituksen lausunnot
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Olemme kohdassa 9.1 liittohallituksen esitys koskien liiton,
piirien ja jäsenyhdistysten sääntöjen tarkistamista sekä aloitteet nro 1 - 4 sääntömuutoksiksi
ja liittohallituksen lausunnot. Otamme kohdan pätkittäin eli ensiksi liittohallituksen esitys ja
sen jälkeen aloitteet nro 1 – 4 yksi kerrallaan.
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Arvoisa puheenjohtajisto ja arvoisa liittokokousväki.
Ensimmäiseksi täytyy sanoa Iivosten musisoinnista, että luulin siihen tarvittavan sorminäppäryyttä mutta istuin niin lähellä että näin siihen tarvittavan myös leukaa ja jopa nenänpäätä.
Ensimmäinen liittohallituksen muutosesitys on liiton sääntöjen pykälään ”11 Liiton
nimenkirjoittajat ja tilintarkastus”. Lisäyksenä on alakohdan ”1. Liiton nimenkirjoittajat”
loppuun seuraava lause: ”Liiton nimi voidaan allekirjoittaa yhdessä RSKL:n erityisliiton
hallituksen jäsenen kanssa liittohallituksen päätöksen mukaisesti.”
Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän lisäyksen ”Liiton nimi
voidaan allekirjoittaa yhdessä RSKL:n erityisliiton hallituksen jäsenen kanssa
liittohallituksen päätöksen mukaisesti.” liiton sääntöjen pykälän ”11 Liiton
nimenkirjoittajat ja tilintarkastus” alakohdan ”1. Liiton nimenkirjoittajat” loppuun.
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Toinen liittohallituksen muutosesitys on RSKL piirin
sääntöjen pykälään ”7 Piirin nimenkirjoittajat ja tilintarkastajat”. Lisäyksenä on alakohdan
”1. Piirin nimenkirjoittajat” loppuun seuraava lause: Piirin nimi voidaan allekirjoittaa yhdessä
RSKL:n erityisliiton piirin hallituksen jäsenen kanssa RSKL:n piirihallituksen päätöksen
mukaisesti.
Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän lisäyksen ”Piirin nimi
voidaan allekirjoittaa yhdessä RSKL:n erityisliiton piirin hallituksen jäsenen
kanssa RSKL:n piirihallituksen päätöksen mukaisesti piirin sääntöjen pykälän
”7 Piirin nimenkirjoittajat ja tilintarkastajat” alakohdan ”1. Piirin nimenkirjoittajat”
loppuun.
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Viimeinen liittohallituksen muutosesitys on RSKL
yhdistyksen sääntöjen pykälään ”9 Johtokunta” ja sen alakohdan ”2. Jäsenet” toisen lauseen
korvaaminen seuraavilla lauseilla: ”Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan korkeintaan kahdeksi
(2) vuodeksi kerrallaan. Muut johtokunnan jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan
siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa.”
10
Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä liittohallituksen esittämän muutosesityksen RSKL
yhdistyksen sääntöjen pykälään ”9 Johtokunta” ja sen alakohdan ”2. Jäsenet”
toisen lauseen korvataan seuraavilla lauseilla: ”Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan
korkeintaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan. Muut johtokunnan jäsenet valitaan
kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa.”
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten on vuorossa aloitteet 1-4 ja ensimmäisenä on vuorossa
aloite 1 Gävlen Suomalainen Kerhon esitykset yhdistyksen sääntömuutoksiksi.
Anja Rapo, Gävlen Suomalainen Kerho: Me emme ole tyytyväisiä liittohallituksen
vastaukseen. Säännöissä ei ole mitään mainintaa kunniajäsenen oikeudesta osallistua päätöksentekoon. Jos seuran kokouksessa tulee äänestys niin onko kunniajäsenellä äänioikeus ja jos
ei ole niin hän ei voi täysivaltaisesti osallistua päätöksentekoon. Me haluamme tähän
muutoksen lisäyksellä ”Kunniajäsen on täysivaltainen jäsen maksettuaan jäsenmaksun”.
Esitämme, että Gävlen aloite hyväksytään.
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Liittohallituksen lausunto on oikeastaan lainaus nykyisistä
säännöistä. ”Kunniajäsenillä on kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus.”, mutta yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus ainoastaan yhdistyksen jäsenillä. Jos kunniajäsen maksaa
jäsenmaksun, niin silloin hänellä on äänioikeus eli liittohallitus on katsonut, että säännöt ovat
siltä osin selvät. Jäsenmaksun maksaneella on täysivaltaiset oikeudet ja jos ei maksa jäsenmaksua niin silloin hänellä on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus.
Seppo Järvinen, Karlskogan Suomi - Seura: Haluaisin tähän sanoa, koska liittohallituksen
lausunnossa sanotaan, että yhdistyksen kokouksessa on äänioikeus ainoastaan yhdistyksen
jäsenillä. Jäsenmaksuista säännöissä todetaan, että yhdistyksen jäsenet suorittavat vuotuisen
jäsenmaksun, jonka suuruudesta seuraavaksi toimintavuodeksi päättää yhdistyksen syyskokous. Jos syyskokouksessa päätetään, että kunniajäsenen jäsenmaksu on nolla kruunua niin
eikö hänellä ole silloin äänioikeus. Tämä on vain kysymys.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: En ymmärrä miksi liittohallitus laittaa hanttiin
tässä, koska minun mielestä tämä on selvää pässinlihaa, että jos kirjoitamme sinne sen
lauseen, niin silloin se on kaikille selvä.
Voitto Visuri, liittohallitus: Olen sitä mieltä niin kuin liittohallituskin eilen oli, että
tulkintavaikeuksia tässä on. Liittohallituksessa kuitenkin tehtiin se päätös, että
pöytäkirjamerkinnällä tehdään selväksi kuinka tämä asia on. Liittohallituksen esitys on, että
pöytäkirjassa mainitaan kuinka asia on.
Seija Tuulik, kulttuuriklubi: Meillä on vastaavanlainen tilanne eli olemme valinneet
perustajajäsenen kunniajäseneksi ja sanottu hänelle, etä nyt ei tarvitse maksaa jäsenmaksua.
Hän kuuluu johtokuntaan voiko hän kuulua johtokuntaan jos hän ei ole täysivaltainen jäsen.
Hän on maksanut tänä vuonna jäsenmaksun, Miten on ensi vuonna. Koska hänet on vapautettu jäsenmaksusta ja hänellä ei ole äänioikeutta.
Voitto Visuri, liittohallitus: Säännöt eivät kiellä kunniajäsenen mukanaoloa johtokunnassa,
mutta silloin hän istuu siellä ilman valtaa. Tässä kannattaa seuroissa miettiä milloin kutsutaan
joku kunniajäseneksi. Olen nähnyt nelikymppisiä henkilöitä, jotka ovat olleet seuran puheenjohtajia ja tehneet hyvää työtä ja eikä ajatella, että tämä henkilö voisi vielä tulla takaisin.
Mielestäni 80 olisi hyvä raja alkaa miettiä, että onko joku henkilö tehnyt niin paljon hyvää
työtä että voitaisiin antaa kunniajäsenyys.
11
Päätös: Liittokokous päätti hylätä aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti ja todeta,
että kunniajäsen on täysivaltainen jäsen maksettuaan jäsenmaksun.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten on vuorossa Gävlen Suomalainen Kerhon aloitteen 1
toinen esitys, että yhdistyksen sääntöjen § 5.8 muutetaan siten, että yhdistyksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan.
Päätös:
Liittokokous päätti hyväksyä aloitteen liittohallituksen esityksen mukaisesti
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten siirrytään Åkerin Suomi Seuran aloitteeseen.
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Åkerin Suomi Seura esittää, että perusjärjestöjen
piirijäsenyys pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen, koska tänä päivänä kaikki yhdistykset
kuuluvat alueensa piiriin. Åkerin Suomi Seura esittää, että piiriin kuuluminen olisi
vapaaehtoista ja aloitteessa on lueteltu plussat ja miinukset ja esitetään, liiton sääntöjä
muutetaan siten, että niistä käy ilmi, että piirijäsenyys on seuran tai yhdistyksen päätettävissä
heidän omissa jäsenkokouksissaan.
Liittohallituksen pitkän lausunnon lisäksi voisi kommentoida, että piirin tehtävänä on informoida kaikkia yhdistyksiä ja olisi hankalaa jos jotkut yhdistykset olisi mukana ja jotkut ei.
Niille, jotka ei olisi mukana, ei menisi informaatiota eikä koulutustarjontaa. Niille ei menisi
myöskään informaatiota neuvonpidosta maakäräjien kanssa tapahtuvasta neuvonpidosta.
Lausunnon lopussa lukee, että liittohallitus toivoo, että kaikki RSKL:n jäsenyhdistykset
tukevat piirinsä toiminnan kehittämistä. Liittohallitus esittää liittokokoukselle päätettäväksi,
että aloite hylätään.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Sain tuossa kehuja eikä menneet kehut väärään
paikkaan. Olen RSKL:n Södermanlandin - Östergötlandin piirin puheenjohtaja, mutta edustan
täällä äänivaltaisena edustajana Åkerin Suomi - Seuraa. Tämä Åkerin Suomi - Seuran aloite
on vähän minunkin syytä ja olen siellä kovasti yrittänyt jauhaa, että näin pitäisi tehdä.
Hallituksen vastauksessa ehdotetaan aloitteen hylkäämistä. Yleensä hylkäämisen esittäminen
on aika rumaa. Ne voisivat esittää sen kauniimmin esimerkiksi, että liittohallitus ei kannata
tätä aloitetta. Tällaiset sanamuodot voisi muuttaa. Liittohallituksen vastauksessa, jossa
ehdotetaan aloitteen hylkäämistä, on positiivista se, että siinä todetaan monisanaisesti piirien
tarpeellisuuden. Olisikohan liittohallitus käsittänyt aloitteen väärin, koska siinä ei esitetä
piirien lopettamista vaan seura, joka ei halua maksaa jäsenmaksu piiriin voisi erota piiristä.
Monessa seurassa on henkilöresurssit rajoitetut. Samat henkilöt, jotka taistelevat seuran
pystyssä pysymisestä kynsin ja hampain, eivät välttämättä jakso olla kiinnostuneita piiristä ja
piirin järjestämistä koulutuksista. Oma seura tulee ensin ja sitten on paljon tyhjää ja vasta
kaukana periferiassa tulevat piiri ja liitto. Meidän piirissämme on tilanne se, että tähän
mennessä on kahdeksastatoista seurasta vasta puolet maksanut jäsenmaksun piiriin. Neljään
viimeisimpään piirikokoukseen on osallistuvien seurojen lukumäärä ollut keskimääräisesti
kuusi ja puoli seuraa. Tämä siitä huolimatta, ne on yritetty sijoittaa aivan liian laajan
piirimme eri osiin. Jokaisessa yhteiskirjeessä olemme kehottaneet seuroja ottamaan yhteyttä,
tarjottu apua, ehdotettu vierailuja jne. Olemme tarjonneet koulutusta eri aiheista. Olemme
kutsuneet puheenjohtajia keskustelu- ja kehitystilaisuuksiin. Yleisintä on, että palautetta ei
tule lainkaan. Ideamme on, että käännetään asia päinvastoin. Annetaan seuralle mahdollisuus
jäädä pois piiristä, siis seura ei maksa jäsenmaksua, mutta ei myöskään voi osallistua piirin
koulutukseen ja mahdollisiin muihin aktiviteetteihin. Uskomme, että tällä on positiivinen
vaikutus piirien kannalta. Piirejä ei enää koeta välttämättömänä pahana, vaan mahdollisuu12
tena, siis positiivisessa mielessä kaikki seurat yhtäkkiä haluavatkin liittyä ja kuulua piiriin.
Liitossa seura on mukana ja saa tietyn tarjonnan liiton kautta entiseen tapaan. Piirimme on
jakautunut kolmen läänin alueelle ja nyt puhun S-Ö-piiristä. Piiri saa toimintatukea vaan
yhdeltä maakäräjiltä ja vaikka tuki tulee yhdestä paikasta, käytämme varoja koko piirin
alueella. Saamme tukea ABF Sörmlannilta koulutukseen vain läänin alueen
luottamushenkilöille. Pidämme koulutusta ja maksamme Sörmlannin ulkopuolelta tulevien
koulutuskustannuksista suurimman osan. Siis jaetaan oikeudenmukaisesti. Liiton on
uskallettava alkaa ajattelemaan uusilla tavoilla. Alkaa uusiutumaan ihan tosissaan. Ei tehdä
niin kuin ennen tehtiin. Jos me teemme virheitä, niin ne nehän voidaan aina oikaista.
Liittomme piirimme ja seuramme pienenevät koko ajan ja tulevat pienenemään, jos emme
pääse eteenpäin. Jos teemme aina niin, kuin on aina tehty. Se mentaliteetti pitää meidän jättää
taakse. Toivon sydämestäni, että te arvoisat seuraedustajat uskallatte näyttää valtanne ja
äänestää tätä hallituksen hylkäyspäätöstä vastaan.
Voitto Visuri, liittohallitus: Tämä on yksi kohtalonkysymys. Meillä on uusi
vähemmistölaki, mikä koskee myös maakäräjiä. Maakäräjillä on neuvonpitovelvollisuus
vähemmistöjensä kanssa. S-Ö-piirin alueella on maakäräjiä kolme ja niillä kolmella
maakäräjillä on neuvonpitovelvollisuus piirin taikka ruotsinsuomalaisten kanssa. Tämä
osoittaa sitä, että me tarvitsemme piirejä ja eikä heikennetä niitä. Me tarvitsemme kaikki
seurat mukana piireissä. Minä en usko siihen, että järjestö vahvistuu sillä, että annetaan
vapaaehtoisuus seuroille kuuluuko piirin vai ei. Siihen en usko tippakaan. Ei tarvita mitään
muuta, kun piirin puheenjohtajan pärstäkerroin ei ole mieliksi jonkun seuran puheenjohtajalle
niin seura sanoo että me lähdetäänkin tästä piiristä. Se saattaa sattua aika monta kertaa.
Puolustan liittohallituksen näkemystä siitä, että aloite hylätään vai mitä sillä halutaankin
sanoa. On aika normaali tapa sanoa, että aloite hylätään tai hyväksytään. Ne ovat ne kriteerit.
Toivon, että liittohallituksen kanta tässä kysymyksessä olisi se, mikä olisi myös
liittokokousväen.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: En missään vaiheessa sanonut, että piirejä ei
tarvita. Kyllä niitä tarvitaan. Minulla on tapana puhua asiat suoriksi ja tämä oli ainakin hyvä
yritys ja uskon päinvastoin kuin Voitto. Uskaltakaa äänestää liittohallituksen hylkäämisehdotuksia vastaan. Ei ne ole aina oikeassa niin kuin ei tässäkään tapauksessa. Sain tuossa kehuja
eikä menneet kehut väärään
Irene Ala-Jukuri, Torshällan Suomalainen Seura: Torshällan Suomalainen Seura kuuluu
S-Ö-piiriin, mutta me olemme kuitenkin liittohallituksen kannalla senkin takia, että
yhteiskunta on muuttamassa mm. kulttuuripuolella hyvin paljon. Puhutaan alueellistamisesta
ja siinä tarvitaan piiri. Meidän seura on liittohallituksen puolella.
Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Olen aikoinaan tehnyt esityksen piiriuudistuksesta kaksikymmentä vuotta sitten. Siihen aikaan meillä oli piirisihteerit, rahaa ja toimintaa.
Olemme tässä maassa siirtymässä pois Axel Oxenstjärnan aikaisista läänirajoista. Meillä on
esimerkkeinä Länsi-Götanmaa ja Skoone miten uudella alueellisella toiminnalla saadaan
toimintaa kehitettyä. Meillä Mälarenlaaksossa käydään myös keskustelua, mutta meillä on
haittana Tukholma, mikä on liian iso, jotta saataisiin iso alueellinen hallinto myös Mälarenlaaksoon.
Meidän järjestö muodostuu, seuroista piireistä ja liitosta. Oikea tie siihen, millä me saamme
elvytettyä piirien toimintaa, on katsoa onko meidän piirit tällä hetkellä käytännöllisiä ja
maksimoida se, että voidaan toimia hyvin ja tehokkaasti myös piireissä. Jos laitamme voimia
siihen eikä siihen, että erota tai ei. Olemme järjestön jäseniä tai ei ja se koskee myös piirejä.
13
Riitta Kilpinen, Länsi-Götanmaan piiri: Meidän piirissä ollaan liittohallituksen takana
tässä asiassa ja huomauttaisin, että jos seuroja jää pois, niin miten käy maakäräjäavustusten
kanssa, koska ne perustuvat jäsenmäärään.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä ja suoritetaan koeäänestys.
Päätös: Liittokokous päätti hylätä Åkerin Suomi - Seuran aloitteen liittohallituksen
esityksen mukaisesti.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Siirrymme aloitteeseen kolme ”Toiminta-suunnitelman teko
uudelle tasolle”.
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Kulttuuri 75:n aloite Boråsista käsittelee toimintasuunnitelmaa ja vaikeuksista, kun syksyllä valitaan uusi johtokunta ja se aloittaa toimintansa vasta
vuoden alussa ja silloin on jo päätetty toimintasuunnitelmasta. Aloitteessa esitetään
sääntömuutosehdotusta niin, että seuran syyskokouksessa valittu johtokunta alkaa
toimintansa välittömästi ja ryhtyisi valmistelemaan tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa ja
talousarviota. Siinä menisi muutama kuukausi ennen kuin se voitaisiin hyväksyä kevätkokouksessa. Liittohallituksen lausunnossa kerrotaan kuinka monet tahot haluavat nämä paperit
jo aikaisemmin ja liittohallitus esittää aloitteen hylkäämistä.
Erkki Seppäläinen, Kulttuuri 75: Sinikka sanoikin sen. Mitä minun piti sanoa. Nyt on jo
kuitenkin niin, että toivottavasti me saamme tähän uuteen liittohallitukseen paljon uusia,
nuoria ja innokkaita jäseniä, mitä ei tapahdu usein. Jos nämä uudet nuoret joutuvat toimimaan
sen toimintasuunnitelman mukaan minkä vanhat, väsyneet ja poisjääneet niin tämä ei ole
missään tapauksessa mielekästä. Idea aloitteeseen tuli siitä, että kun valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa oli iso kampanja siitä, mitä tehdään ja ketkä tekevät. Tehdään se, mitä
vaaleissa enemmistön saaneet haluaa. Pitää osata ottaa oppia tältä tasolta. On olemassa aina
sellaisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä jotakin uutta ja nämä saisivat sillä tavalla mahdollisuudet. Kaikki tietävät mihin suuntaan lehmän häntä kasvaa. Jos me emme tässä järjestössä
ota oppia, niin me olemme edistämässä tätä taantumusta mikä meillä on menossa. Liittohallitus ei ole nähnyt mitään varteenotettavaa esillä olevasta aloitteesta. En voi hyväksyä tätä
negatiivista näkemystä. Esitän, että liittokokous hyväksyy aloitteessa olevan ajatuksen –
syyskokouksessa valitut luottamushenkilöt tekevät tulevalle toimintakaudelle toimintasuunnitelman.
Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: On mielenkiintoista, että tulee tällaisia aloitteita.
Näissä on itua, mutta sitten on tämä käytäntö millä tavalla me uudistamme tätä järjestöä. Kun
me syyskokouksessa valitsemme uuden johtokunnan ja pistetään toimintasuunnitelma tälle
uudelle johtokunnalle ja pitää laitta kuntaan, että saadaan avustuksia. Siitä tulee usein niin,
että katsotaan millainen toimintasuunnitelma meillä oli ja kopioidaan tai muutetaan sitä
vähän. Yksi kompromissi olisi se, että me seuroissa ryhdyttäisiin ajattelemaan ja miettimään
sitä toimintasuunnitelmaa. Sehän on suunnitelma niin kuin talousarvio, että ei niitä pidä
kirjaimellisesti noudattaa. Siinä asetetaan se rima, että ainakin tämä me tehdään. Jos meillä
on hyvä johtokunta, jossa uusia idearikkaita nuoria ihmisiä, niin kukaan ei kiellä sen uuden
johtokunnan menemästä riman yli ja tehdä asioita sen lisäksi. Meidän pitää kiinnittää
enemmän huomiota näihin toimintasuunnitelmiin ja että niihin saadaan enemmän sisältöä.
Kunnan avustusten vuoksi ne pitää vaan olla siellä syyskokouksessa, mutta että me seuroissa
ryhtyisimme enemmän miettimään, harkitsemaan ja tekemään töitä näiden toimintasuunnitelmien hyväksi, että niistä saadaan informatiivisia.
14
Erkki Seppäläinen, Kulttuuri 75: Paavo puhui rimasta ja hyppäämisestä, mutta kokemus on
sellainen, että uusia jäseniä jarrutetaan niin, että he eivät pääse käyntiin. Täällä on monesta
suusta sanottu, että kesken vuottakin voi tehdä lisäyksiä, mutta silloin ei ole mitään syytä
tehdä toimintasuunnitelmaa, jos kesken vuotta voi tehdä lisäyksiä.
Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Ne kunnan herrat ovat nähneet sen köyhän
toimintasuunnitelman vuosikausia. Jos joku seura yllättääkin ja niillä on kolmenkertainen
toiminta aikaisempaan verrattuna niin kunnan herran heräävät ja toteavat, että näille pitää
antaa enemmän rahaa.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä ja suoritetaan koeäänestys.
Päätös: Liittokokous päätti hylätä Kulttuuri 75:n aloitteen liittohallituksen esityksen
mukaisesti.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Siirrymme Åkerin Suomi - Seuran aloitteeseen neljä ”Vain
yksi ””varsinainen”” jäsenkokous vuodessa ja että järjestöjen toimintakausi sijoittuu jäsenkokousten väliin.”
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Tämä toistuva aloite liittokokouksissa ja tällä kertaa se
tulee Åkerin Suomi – Seurasta ja siinä on mainittu hyvänä asiana mm. matkojen väheneminen. Åkerin Suomi – Seura esittää kahden kokouksen sijaan vain yhtä kokousta ja aloitteeseen on koottu plussat ja miinukset. Liittohallituksen lausunto on hyvin pitkä ja todetaan, että
muutos tulisi vaikeuttamaan toimintaa ja vähentämään jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Se tulisi myös vaikeuttamaan luottamushenkilöiden rekisteröintiä.
Sitten lausunnon lopussa liittohallitus esittää sillä rumalla tavalla liittokokoukselle
päätettäväksi, että aloite hylätään.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: Tietenkin tämä on kuin päätä seinään löisi,
koska vaikuttaa siltä, että tämä liittohallitus saa kaikki läpi mitä se haluaa. Tässä liittohallituksen lausunnossa todetaan, että vallinnut käytäntö on toimiva. Totta hemmetissä se on
toimiva ja se toiminut vaikka kuinka kauan. Eihän se sitä edellytä, että eikö siihen voisi tehdä
muutoksia ja saada toimimaan vielä paremmin. Onhan se toiminut, kun sen on pakko toimia
sääntöjen mukaan. Liittohallitus kirjoittaa, että jopa valtio on muuttanut tilikautensa kalenterivuodeksi. Mielestäni se on aika kaukaa haettu sellainen vertaus siihen, että meitä seuroja
verrataan valtioon. Liittohallitus kirjoittaa kylläkin järkevästi, että toiminnansuunnittelun
pitäisi toimia nykyistä pidemmällä aikavälillä. Mielestäni tämä on älykäs huomio ja tukee
Åkerin Suomi – Seuran aloitetta, sillä yksi vuosikokous antaa johtokunnille enemmän aikaa
toiminnansuunnitteluun. Hallituksen viittaus siihen, että kunnat kyselevät jopa kolmen
vuoden suunnitelmia. Tiedossani ei ole sellaisia kuntia ja jos sellaisia on, se ei vaikuta tämän
aloitteen asiaan. Jatkossa siellä kirjoitetaan seuraavasti ”Suunnitteluaikaväliä voidaan
kehittää esim. siten, että ” johan nyt jotain, että liittohallitus alkaa neuvoa, en tiedä ketä.
Åkerin Suomi – Seuraako vai kaikkiako seuroja ja piirejä siitä, mitä pitäisi tehdä. Ja sitten,
että jäsenet ovat yhdistyksen tärkein resurssi. Ja vielä, että järjestöä ei pidä kehittää liikeelämästä tai kunnallishallinnosta lainatuin opein. Tämähän on järkyttävää. Eihän tässä nyt,
jos pidetään yksi vuosikokous, niin ei sillä ole mitään tekemistä liike-elämään ja
kunnanhallintoon. Kyllähän te arvoisat seuraedustajat tiedätte, että jäsenet ovat tärkeimpiä,
mutta tietääkö liittohallitus, että me jäsenet määrämme, mitä liittohallitus tekee eikä
päinvastoin, vaikka nyt se vaikuttaa, että se on mennyt siihen. Mainitsenpahan vielä, että
aloitteessamme ei mainita liike-elämää eikä kunnanhallintoa. Liittohallitus jatkaa, että yhden
vuosikokouksen järjestelmä vaikeuttaa joko tulevan vuoden suunnittelua tai menneen
toimikauden tarkastamista kokouksen ajankohdasta riippuen. Kenenköhän liittohallituksen
15
jäsenen mielipidettä lausunto tukee. Perustuukohan vastaus kokemukseen vai luuloon, että
näin asia tosiaankin on. Lausunnon väite, että toimintavuoden ja tilikauden ollessa
kalenterivuosi on toiminnan ja vastuunjaon kannalta myös selkeämpää, että vanha johtokunta
jatkaa toimintaansa kalenterivuoden loppuun. Väite ei ole relevantti. Yhden vuosikokouksen
käytäntöä ja johdon vaihtumista vuosikokouksen yhteydessä niin kuin tässäkin kokouksessa
tilivuoden puolivälissä toteutetaan lähes kaikissa Ruotsissa toimivissa aatteellisissa
yhdistyksissä. Veikkaisin jopa 99 prosenttia. Väite, että on selkeämpää, että vanha johtokunta
jatkaa vuoden loppuun. Jossakin saattaa olla näin, mutta esim. Södertäljessä potkittiin vanha
johtokunta pois heti syyskokouksen päätyttyä. Näin haluttiin tehdä myös Åkerin Suomi –
Seurassa, mutta meillä seurattiin sääntöjä. Liittohallitus viittaa myös vuoden alussa tehtävään
luottamushenkilöiden rekisteröintiin niin kuin Sinikkakin tässä mainitsi. Ei pitäisi olla
mikään ongelma, sehän on vain organisointikysymys. Mitä nopeammin rekisteröinti saadaan
aikaan sitä parempi vuodenajasta riippumatta. Yhdistysten ja piirien kevätkokoukset kestävät
normaalisti 30 - 40 minuuttia, syyskokoukset hieman pitempään henkilövalintojen takia.
Asialista ei pitene huomattavasti vaikka kevätkokouksen asiat siirretään yhden kokouksen
asialistaan, mutta kokous tulee mielekkäämmäksi. Lopuksi viittaan vertaamaan aloitteessa
mainittuihin hyviin ja huonoihin puoliin. On aika uskaltaa uudistua eikä taas tehdä niin kuin
on aina tehty.
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Liittohallitus on kyllä tietoinen siitä, että jäsenet ovat
tärkeimpiä, jos jäseniä ei olisi, niin ei tarvittaisi liittoa eikä liittohallitusta. Sitähän varten me
täällä olemme, että jäsenet määräävät eikä liittohallitus ja siksi täällä käydään niitä äänestyksiä, että jäsenet ja edustajat saavat sanoa mielipiteensä ja mieltä te olette.
Voitto Visuri, liittohallitus: Nämä kaksi viimeistä aloitetta henkii sitä, että kunnalla ei ole
mitään aikarajoja milloin toimintasuunnitelmat tarvitaan sinne. Tuntuu kummalliselta jos
Strängnäs ja Borås ovat sellaisia, jossa ei tarvitse hyvin varhaisessa ajassa viedä toimintasuunnitelmia. Esim. syyskokous on monessa kunnassa aivan liian myöhäinen ajankohta
päättää seuraavan vuoden toiminnasta. Monessa seurassa se käsitellään kevätkokouksessa,
koska se täytyy keväällä jättää kuntaan, koska kunta tekee omaa budjettiaan jo keväällä.
Tämä on yksi tärkeä syy miksi me tarvitsemme kaksi kokousta, mieluummin jopa kolme.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: En kyllä ymmärtänyt tuota, ehkä me olemme
niin eri tasolla. Olen kylläkin tehnyt paljon noita anomuksia kuntiin ja nyt piirien puolesta
maakäräjille jne. Koska sääntöjen mukaan tällaiset toimintasuunnitelmat tehdään vasta
syyskokouksissa, niin me on jouduttu tekemään ne aikaisemmin. Sen takia tämä yksi kokous
vuodessa, joka pidetään esim. huhti- toukokuussa. Silloin tehtäisiin nämä
toimintasuunnitelmat ja ne olisi valmiina syksyllä, kun kunnat ja maakäräjät päättävät
hakemuksista. Esim. S-Ö piirin avustusanomus pitää jättää 25. elokuuta ja siihen ei
syyskokouksen päätökset ehdi mukaan.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: On olemassa kaksi esitystä ja suoritetaan koeäänestys.
Päätös: Liittokokous päätti hylätä Åkerin Suomi Seuran aloitteen liittohallituksen esityksen
mukaisesti.
9.2
Erityisliittojen sääntöjen vahvistaminen
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Ollaan liittohallituksen esityksissä sivulla 18, jossa on
kolmen erityisliiton säännöt, jotka ne ovat käsitelleet omissa kokouksissaan. Ensimmäisenä
siellä on Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu.
16
Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu liiton
säännöt.
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Sitten sivulla 21 on Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto.
Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa Ruotsinsuomalaisen Harrastajateatteriliiton säännöt.
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Sivulla 24 on Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin
jäsenyhdistyksen sääntömuutosten vahvistaminen.
Aini Hytönen, Tukholman ruotsinsuomalaiset naiset: Haluamme poistaa yhtenäisyyden
vuoksi syyskokouksen asialistalta 14. ”syyskokoukselle” ja korvata se sanalla ”kokoukselle”.
Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin
jäsenyhdistyksen säännöt edellä mainitulla korjauksella.
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Sivulla 27 alkaa Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset liiton
neljät säännöt.
Jorma Bogdanoff, Hallstahammarin Suomalainen Seura: Olen Västmanlandin piirin
puheenjohtaja ja meillä oli piirissä tämä kovasti esillä ja haluaisimme vähän selvitystä tähän,
että miten te näette mikä on juridinen henkilö eli että eläkeläispiirin nimenkirjoittajat eivät
saa tulla eläkeläispiiristä vaan että RSKL:n piirin piirihallitus päättää nämä nimenkirjoittajat.
Haluaisin tähän selvitystä miksi näin on tehty.
Voitto Visuri, liittohallitus: Jos olette lukeneet kokousedustajille lähetetyt paperit, niin
täällä on hyvin tarkka selvitys oikeushenkilöistä RSKL:n järjestörakenteessa. RSE:llä ei ole
sitä, koska se on meidän erityisliitto. Joka periaatteessa on kuin jaosto. Nyt kun puhutaan
RSE:n säännöistä, niin ne ovat RSE:n edustajakokous yksimielisesti ilman keskustelua
hyväksyneet. Muutosesitykset olivat kokousedustajilla sääntöjenmukaisesti luettavissa
etukäteen ja ne lähinnä selvennettiin. RSKL:n ja RSKL:n piirin sääntöihin tuli aiemmin
kokouksessa lisäykset nimenkirjoituskohtiin koskien erityisliittoja.
Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa RSE liiton, piirin, yhdistyksen ja jaoston säännöt.
10. Raportti liiton toiminnasta ja taloudesta ajalta 2009 - 2010 ja kertomus
liiton toiminnasta ja taloudesta vuosilta 2009 - 2010
Voitto Visuri, liittohallitus: Meillä on täällä auktorisoitu tilintarkastaja Per Engzell ja
pitäisikö hänelle antaa mahdollisuus esittää joitakin kuvia tilinpäätöksistä, koska hän ei tule
laivalle mukaan. Käsittelemme ne ja päätämme niistä sitten, kun tulemme työjärjestyksen
siihen kohtaan, mutta hän esittelee ne.
Per Engzell, auktorisoitu tilintarkastaja: Jag vet inte om ni känner mig, men jag var några
år sedan med i Skövde och jag heter Per Engzell och kommer från KPMG. Jag vet inte vad ni
har pratat om tidigare. Jag har förstått att jag skulle tala nu i alla fall och visa litet om
ekonomi om utvecklingen under det sista fem åren litet översiktligt. Först intäkterna, sedan
kostnaderna och balansen. Alla kan det se att i intäkterna har bidragen förändrats mest och
man kan också se att proportionellt är bidragen stor väldigt del av intäkterna. Man kan se i
verksamhetsberättelserna vilka bidragen är. Det finns fasta bidrag och tillfälliga bidrag. Man
17
är väldigt beroende av bidragen. Vi kommer sedan till det hur riskbenägna ni är för om
bidragen skulle försvinna. Vi kan också se att medlemsavgifterna är mycket liten del och
försäljnings- och deltagarintäkterna är också mycket liten del och övriga intäkter. Vi har tagit
bort bidrag till tv-stationerna också när det gäller kostnader eftersom det skulle sänka
jämförelsen. Tittar man sedan på kostnaderna material- och verksamhetskostnaderna det
skiljer sig ganska mycket de här åren framför allt under 2008 då det gick nedåt och 2009 då
det gick uppåt. Lokalkostnaderna och personalkostnaderna är ganska lika under åren. Resultat
går åt rätt håll d.v.s. till det positiva under alla det här åren. Däremot skiljer sig resultat
mycket under åren 2006 och 2010. Den sista kongressperioden är väldigt positivt. Däremot är
finansnetto låg båda åren. 2007 och 2008 hade man lägre resultat men goda ränteintäkter som
neutraliserar nedgången. Som alla vet att under de sista åren har det knappt varit några
ränteintäkter alls. Om vi går vidare till balansräkningen så är stor del av tillgångar likvida
medel. Det som påverkar det här förändringen är resultatet. Här skulle det egentligen vara
större ränteintäkter men så är inte eftersom verkligheten baserar de marknadsräntor som
finns. Men långsiktigt ger det också större ränteintäkter. Tittar man på balansräkningen finns
det också bostadsrätt som har hög marknadsvärde som inte ses här. Likviditet är också buffert
om man inte får andra intäkter. Det skulle räcka ett år med kostnader man har.
Voitto Visuri, liittohallitus: Jag har fått ett påstående, att det finns något bidrag från Finland
som man gömmer undan. Jag tänkte att det är väl bra om revisor berättar var de pengarna
finns.
Per Engzell, auktorisoitu tilintarkastaja: Under not 3 statliga bidrag finns också statsbidrag
från Finland specificerad.
Voitto Visuri, liittohallitus: Nyt on aika katsoa taaksepäin ja tullaan esittämään tällainen
kuvasarja meidän toiminnasta. Tehän olette lukeneet vuosien 2009 ja 2010 toimintakertomukset niin tämä vain vahvistaa sitä kuvaa mikä siellä annetaan. Voi olla, että jotain
kommentoin, mutta lähdetään katsomaan tätä kuvasarjaa.
Lähdetään liikkeelle vähemmistötyöstä, mikä on ollut erittäin aktiivista vaikuttamista,
tiedottamista, neuvottelua, neuvontaa ja koulutusta. Jäsenkehitys on ainoa negatiivinen asia ja
siksi panostetaan toiseen ja kolmanteen sukupolveen.
Tiedotus ja viestintä – aika hyvin että yli 38 500 käyntiä RSKL:n kotisivulla, neljä numeroa
ruotsi.se -lehteä, jossa ollaan mukana neljällä sivulla. Ruotsin Suomalaisessa ollaan kerran
kuussa yhdellä ilmoitussivulla ja lehti on myös kehittynyt hyvään suuntaan. Yhteiskirjeitä
menee seuroihin 8-10 kappaletta vuodessa. Sitten on TV Finland, jossa meillä on toimilupa
maaverkkolähetyksiin Mälarenlaaksossa.
Lapsitoiminnasta voi sanoa, että se on lähtenyt myönteiseen suuntaan. Tenavat –
lastenkerhoja on kahdessakymmenessä seurassa ja sitten on leiritoimintaa Lintujärven leiri ja
takavuosina on ollut Kuparivuoren leiri, mutta viimeisinä se on ollut Axevallassa ja siinä
lähellä on Hornborgasjön minne keväällä tulee paljon kurkia. Sitten on piireillä ja
seuroillakin lapset – isovanhemmat - leirejä.
Ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa yhteistyössä on ollut alkoholi-, huume- ja tupakka
tiedotus- ja liikuntaprojekti. PerheVerstaat – vanhempain opintokerhot yhteistyössä ABF:n
kanssa ja tanssiprojekti yhteistyössä ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa.
Sitten on kulttuuritoiminta ja se on meillä suurta on kansantanssin, kansanmusiikin ja
senioritanssin festivaalit ja osallistutaan pohjoismaisiin Nordlek -tapahtumiin, on
18
seminaareja, teatteripäiviä, eläkeläisten kulttuuripäiviä, Axevallan Kesää, Suomen kielen ja
kulttuurin projektin Suomeksi aloitus, kulttuurialojen ohjaaja- ja ohjelmistokursseja,
Finnstigen ja kaskenpoltto, seurojen suurjuhlien näyttävät kulttuuriohjelmat, että
kulttuuritoimintaa on paljon.
Opintotoiminta on myös meillä suurta ja mehän olemme ABF:n jäseniä ja niiden tilastojen
mukaan ollaan mahdollisesti jäsenjärjestöistä viidennellä tilalla. Viime vuonna oli opinto- ja
kulttuuritunteja seuroissa yli 31 000. Suosituimmat opintokerho- ja kulttuuritoiminta-aiheet
ovat tanssi, yhdistystieto, terveys, kuorot, musiikkiryhmät, laulu, kädentaidot, ruuanlaitto,
suomen kieli ja yhteiskuntatieto. RSKL:llä ja erityisliitoilla noin 90 kurssia, seminaaria,
luentosarjaa ym. kahden vuoden aikana.
Järjestö- ja kehitystoiminnassa on vuosittaiset johtajuuskurssit sekä kehitysparlamentit,
liittojen Ideapäivät ja toiminnan kehittämiskurssit, piirien ja liiton alueelliset kehitysprojektit
sekä vähemmistöprojektit, tiedotuksen ja tietotekniikan kurssit, järjestötoiminnan uudet
opintomateriaalit, Tullaan tutummaksi – seurakäynnit ja Nuoremmatkin nuijan varteen –
mallien esittelyä.
Merkkivuosi 2009 toi meille paljon myönteistä. Saatiin tämä ruotsalainen kantaväestökin
tietämään ja tuntemaan omaa historiaansa ja se alkoi kiinnostaa heitä. Se nosti myös
ruotsinsuomalaisten arvostusta.
Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa vuosien 2009 ja 2010 toimintakertomukset.
Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä vuosien 2009 ja 2010 vuosikertomukset.
10.1 Kertomukset Ruotsinsuomalaisten Kulttuurirahaston toiminnasta ja
taloudesta vuosilta 2009 - 2010
Voitto Visuri, liittohallitus: Kulttuurirahasto ei ole kahden viimeisen vuoden aikana pitänyt
yhtään kokousta eikä jakanut rahaa eikä siellä olekaan paljoa rahaa ja liittohallitus esittää ne
hyväksytään.
Tuula Fomin, liittohallitus: Olen kulttuurirahaston puheenjohtaja ja kuulin, että täällä kysyttiin miksi ei ole jaettu apurahaa ja syy on se, että pääoma on suhteellisen pieni ja aikaisemminkin apurahoja on jaettu vain koroista ja ne ovat nyt olleet niin pieniä, että kokouksen
järjestäminen niiden jakamiseksi tulisi kalliimmaksi. Kaikenlaisia lahjoituksia ja perintöjä
vastaanotetaan.
Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä Ruotsinsuomalaisten Kulttuurirahaston vuosikertomukset vuosilta 2009 ja 2010.
11. Tilintarkastajien lausunnot 2009 ja 2010
Seija Noppa, tilintarkastaja: Tilintarkastajien lausunto Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton
liittokokoukselle Org.nro 815200-5479
Olemme tarkastaneet Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton vuosikertomuksen, kirjanpidon ja
hallinnon koskien tilivuotta 2009-01-01—12-31. Liittohallituksella on vastuu tilinpitoasiakirjoista ja hallinnosta ja että vuosikertomus laaditaan vuosikertomuslakia noudattaen.
19
Meidän vastuullamme on antaa lausunto vuosikertomuksesta ja hallinnosta tilintarkastuksen
pohjalta.
Tilintarkastus on suoritettu hyvää ruotsalaista tilintarkastustapaa noudattaen. Se tarkoittaa
tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista niin, että voimme suurella mutta ei
ehdottomalla varmuudella vakuuttua siitä, että toimintakertomus ei sisällä olennaisia virheitä.
Tilintarkastukseen kuuluu tilinpitoasiakirjojen lukujen ja muun informaation tarkastaminen
otannaisesti. Siihen kuuluu myös tarkastaa tilinpitoperiaatteet ja hallituksen tapa soveltaa
niitä kuin myös vuosikertomukseen sisältyvät merkittävät arvioinnit sekä siihen kootut tiedot.
Olemme tarkastaneet olennaiset päätökset, toimenpiteet ja menettelytavat liitossa
voidaksemme arvioida, onko joku hallituksen jäsenistä toiminut vuosikertomuskin tai liiton
sääntöjen vastaisesti. Toteamme, että tilintarkastus antaa riittävän pohjan seuraavalle
lausunnolle.
Vuosikertomus on laadittu vuosikertomuslain mukaisesti ja antaa oikeudenmukaisen kuvan
liiton tuloksesta ja tilanteesta Ruotsissa käytettävän hyvän tilinpitotavan mukaisesti.
Hallintokertomus on yhteneväinen vuosikertomuksen muiden osien kanssa.
Esitämme, että liittokokous vahvistaa tuloslaskelman ja taseen, tuloksen ja rahastojen käytön
hallintokertomuksen esityksen mukaisesti ja myöntää hallituksen jäsenille vastuuvapauden
toimintavuodelta.
Tukholmassa 20. huhtikuuta 2010, Per Engzell, Auktorisoitu tilintarkastaja KPMG AB ja
Seija Noppa, tilintarkastaja.
Päätös: Liittokokous hyväksyi tilintarkastajien lausunnon 2009.
Seija Noppa, tilintarkastaja: Vuosi 2010 on samanlainen. Koskien tilivuotta 2010-01-01—
12-31. Vuosikertomus on laadittu vuosikertomuslain mukaisesti ja antaa oikeudenmukaisen
kuvan liiton tuloksesta ja tilanteesta Ruotsissa käytettävän hyvän tilinpitotavan mukaisesti.
Hallintokertomus on yhteneväinen vuosikertomuksen muiden osien kanssa.
Esitämme, että liittokokous vahvistaa tuloslaskelman ja taseen, tuloksen ja rahastojen käytön
hallintokertomuksen esityksen mukaisesti ja myöntää hallituksen jäsenille vastuuvapauden
toimintavuodelta.
Tukholmassa 20. huhtikuuta 2011, Per Engzell, Auktorisoitu tilintarkastaja KPMG AB ja
Seija Noppa, tilintarkastaja.
Päätös: Liittokokous hyväksyi tilintarkastajien lausunnon 2010.
12. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille ja tilinpäätösten 2009 ja
2010 vahvistaminen
Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa vuosien 2009 ja 2010 tilinpäätökset ja myöntää
tilivelvollisille tili- ja vastuuvapauden.
13. Päätös ylijäämän kirjaamisesta
Voitto Visuri esitteli vuosikertomuksissa 2009 ja 2010 olevat liittohallituksen esitykset
ylijäämien kirjaamisesta.
20
Päätös: Liittokokous päätti, että vuoden 2009 ylijäämästä 477 000 kruunua kirjataan 199 000
kruunua kehitysrahastoon (korvamerkittynä vähemmistötoiminnan kehittämiseen),
200 000 kr korjaus- ja kunnossapitorahastoon ja siirto 78 000 tasetulokseen.
Päätös: Liittokokous päätti, että vuoden 2010 ylijäämästä 909 000 kruunua kirjataan 330 000
kruunua kehitysrahastoon (korvamerkittynä vähemmistötoiminnan kehittämiseen),
318 000 kr sukupolven vaihdosrahastoon, 100 000 kr korjaus- ja kunnossapitorahastoon, 100 000 kr koneinvestointirahastoon, 20 000 kr Foorumin vararahastoon,
40 000 kr eläkeläisrahastoon ja siirto 844 kruunua tasetulokseen.
14. Vuoden 2011 toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen
Seija Sjöstedt, liittohallitus: Olette varmaan lukeneet tämän vuoden toimintasuunnitelmaesityksen. Sanoisin siitä, että harrastusjärjestönä edistetään ruotsinsuomalaista kulttuuria ja
kulttuurijärjestönä jatkaa niin kuin ennenkin ja tukee seurojen tapahtumia ja tekemisiä. Tänä
vuonna on uudistuksena kansantanssin -musiikin sekä senioritanssin festivaalin nimen
muuttaminen kesäfestivaaliksi, jotta kaikilla harrastajilla on mahdollisuus tulla mukaan.
Suomeksi -projekti on päässyt hyvään vauhtiin ja sitähän aloitettiin viime vuonna. Siihen
tulee pian sellainen seurapaketti, jossa on konkreettisia ehdotuksia ja neuvoja. On piirejä ja
seuroja, jotka ovat jo ottaneet asian omakseen. Seuroilta pyydetään myös yhteyshenkilöiden
nimet. Mielestäni tärkeintä projektissa on avoimuus ja yhteistyö. Toimitaan kaikkien ruotsinsuomalaisten kanssa. Pidetään suomen kieli pinnalla.
Vähemmistö- ja etujärjestötyötä jatketaan ja kuntatasolla se on erittäin tärkeää. RSKL:n
jäsenyhdistykset ovat usein paikallisesti kokoonkutsujia ja neuvonpitoryhmien kasaajia.
Esitän liittokokoukselle, että vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja talousarvio vahvistetaan.
Raili Borg, Uumajan Suomalainen Kerho: Kun kävimme läpi vuoden 2010 toimintakertomuksen, niin liiton puheenjohtaja totesi, että kotisivulla on käynyt ahkerasti ihmisiä. Jos
kävijöitä on ollut 38000 ja jäseniä on 13 000 niin se tarkoittaa kolmea käyntiä jäsentä kohden.
Mielestäni se ei ole ahkerasti käymistä. Kotisivua voisi hyödyntää huomattavasti paremmin.
Miksi ihmiset käyvät erilaisilla kotisivuilla on se, että tapahtuu jotakin ja tapahtuu muutoksia.
Käyn RSKL:n kotisivuilla ehkä kerran kolmessa kuukaudessa. Siellä pitäisi koko ajan
tapahtua. RSKL:n kotisivua voisi käyttää uutisluontoiseen tiedotukseen ihan eri tavalla kun
tällä hetkellä. Jos RSKL:n kaikista seuroista löytyisi kymmenen tiedottajaa ja nämä päivittäisi
RSKL:n kotisivua tai vastaavaa joka ikinen päivä niin siellä koko ajan tapahtuisi. Uskon sen
olevan mahdollista, että löytyisi kymmenen tiedottajaa tästä 13 000 jäsenen keskuudesta.
Lisättäisiin sellainen lause toimintasuunnitelman kohtaan, että
RSKL:n hallitus tutkii mahdollisuutta kerätä tiedottamisesta kiinnostuneet henkilöt yhteiseen
palaveriin/verkostoon, jossa suunnitellaan sitä, miten uutisluontoista tiedotusta seuroista
voidaan kehittää, tavoitteena verkkolehti.
Ei vain seuroista vaan myös hallintoaluekunnista, jotta saataisiin tietoa miten muut tekevät.
Meidän yhteyshenkilö hallintokunta-asioissa on kiinnostunut mitä muualla tehdään, koska
sähköpostiverkosta ei pelkästään riitä. Tällainen foorumi olisi tärkeätä.
Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Yksi asia, josta olen keskustellut muiden kanssa
ja myös omassa seurassani on se, että kun kunnat saavat näitä vähemmistörahoja valtiolta ja
millä tavalla kunnat niitä käyttää. Nythän laissa lukee niin, että oli kuntahallintoalue tai ei,
niin joka tapauksessa olla yhteydessä vähemmistöön ja sen edustajiin. Vaikka ei ole
21
hallintoalue niin pitää olla tällainen neuvotteluyhteys. Tätä ei tapahdu monessakaan
kunnassa, jos ei ole hallintoalue. Mielestäni on aika tärkeää, kun valtio päättää laista, että
kunnat myös toteuttavat ja noudattavat sitä. Näin ei ole valitettavasti vähemmistöjen
kohdalla, vaikka meillä on ollut tämä laki niin pitkään. Vaikka tämä uusi laki on niin tuore,
niin kunnilla on pallo hukassa. On oikeastaan hyvin vähän sellaisia kuntia, jotka tietävät
missä mennään ja mistä on kysymys. Minulla ei ole mitään ehdotusta, mutta haluaisin esittää,
että liittohallitukselle jätettäisiin yhdessä valtuuskunnan kanssa miettiä millä tavalla kuntien
tietoisuus tästä asiasta saataisiin parannettua niin, että kunnissa otettaisiin todella vastuun
siitä, mikä on heidän velvollisuus eli olla yhteydessä vähemmistöjärjestöihin. Tämä koskee
kaikkia Ruotsin kuntia.
Toinen asia, mikä minulla on ollut mielessä ja mikä myös on aika epäselvä ja jossa kunnilla
on hukassa ja aika paljonkin hukassa on nämä hallintoaluekunnat, joissa on nämä viite- eli
referenssiryhmät joissa päätetään valtion myöntämistä avustuksista niin, että ne käytetään
kielen elvyttämiseen, vanhusten hoitoon ja ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin. Siinä laissa
sanotaan, että nämä rahat pitää jakaa yhteistyössä ruotsinsuomalaisten järjestöjen kanssa.
Myös aika tarkkaan sanotaan, mihin rahat pitäisi käyttää. Minulla on sellainen tunne, kun
olen neuvotellut Västeråsissa näistä rahoista, että se pallo on hukassa ehkä meiltäkin, mutta
se pallo hukassa myös kunnassa. Siellä ollaan hyvin arkoja käyttämään näitä rahoja, kun ei
tiedetä aivan tarkkaan mihin nämä rahat pitäisi käyttää. Tämä on sellainen asia, että
esimerkiksi meillä Västeråsissa siirtyi miljoonia, kun ei ehditty käyttää niitä. Myöskin se, että
kunnissa tämä päätöksenteko on melko nihkeää. Esimerkiksi meillä Katajaisissa on
meneillään projekti, joka on suunniteltu aikoja sitten, mutta kunta ei saa irrotettua niitä rahoja
tai siellä ei ole sitä rohkeutta päättää niistä rahoista. Nythän on niin, että se on Tukholman
lääninhallituksessa, missä on Lennart Rohdin, jona on päällikkönä siellä. Minulla on toinen
tehtävä hallitukselle, että saada aikaan sellainen koulutus jossa selvitetään,
a) Millä tavoilla näitä rahoja jaetaan, johon tulee Tukholman lääninhallituksesta henkilö, joka
kertoo mitkä ovat ne kriteerit, millä tavoilla rahoja jaetaan ja mihin niitä ei jaeta. Myös se
mikä on ruotsinsuomalaisten vastuu näissä asioissa, että se täytyy tehdä yhteistyössä ja muuta
sellaista. Eilen puhuin Hoforsin edustajan kanssa ja siellä ei vielä ole perustettu
referenssiryhmää, mikä on edellytys, että ruotsinsuomalaiset järjestöt saavat olla mukana
päätöksenteossa. Ehdotukseni toimintasuunnitelmaan on se, että järjestään tällainen
konferenssi, jossa selvitetään ehdot millä tavoin rahoja jaetaan, mikä on ruotsinsuomalaisten
asema tässä ja että siellä jaettaisiin kokemuksia. Tämä olisi evästyksenä tulevalle
hallitukselle.
Voitto Visuri, liittohallitus: Eilen oli Raili Borg ja kertoi meidän kotisivusta. Tästä on
puhuttu aikaisemminkin ja että tämä olisi toimiva järjestelmä, jos me löydämme toimivia
tiedottajia. Raili Borg kertoi eilen, että kyllä niitä se kymmenen löytyisi aika helposti.
Mielestäni liittohallitus voi ottaa tämän mukaan ja katsoa, koska kotisivu tulee tärkeämmäksi
ja tärkeämmäksi mitä enemmän käyttäjiä on. Tällä hetkellä niitä käyttäjiä kyllä on jo niin
huomattava määrä, että uskoisin huomattavalla osalla RSKL:n jäseniä olevan mahdollisuus
käydä katsomassa RSKL:n kotisivua. Liittohallitus voi katsoa kuinka tämä saadaan käyntiin
yhdessä kotisivun päivittäjän kanssa.
Paavo Vallius otti esille tämän kuntien neuvonpitovelvollisuuden ja tämä on asia, mitä
liittohallitus on ajanut eri teitä mm. Tukholman lääninhallituksen vähemmistöasioiden
osaston kautta, jossa Lennart Rohdin on päällikkönä. Liitolla ja valtuuskunnalla on kaksi
kertaa vuodessa neuvonpidot ja meillä oli 10. toukokuuta neuvonpito ja siellä viimeiseksi
otettiin esille tämä, että niiden täytyy ottaa nämä kuntayhteydet ja ne tekevät sen. Se osasto
tekee mielestäni hyvää työtä. Esimerkiksi Luulaja, joka on ollut hyvin nihkeä lähtemään
hallintoalueeseen, niin osasto on aika paljon painostettu Luulajaa. Ilman muuta tämä on yksi
niitä tärkeitä kysymyksiä mikä meillä on, että vähemmistölaki saadaan toimimaan ja se
22
perusturva mikä on koko maassa tässä laissa. Sitten tämä koulutus seuroille. Koulutuksia me
tehdään yhtä sun toista. Sitten on tämä kuntien rahat, mitä hallintoaluekunnat saavat. Se on
hieman kiperämpi tehdä aivan yleisesti, mielestäni paikalliset olosuhteet hyvin pitkälti
ratkaisee mihin niitä rahoja pitäisi käyttää ja että olemassa olevat paikalliset ryhmät katsoo
niitä, mutta mielestäni sellainen yleiskoulutus on aivan paikallaan. Mehän pidetään eri
tyyppisiä koulutuksia ja uskon koulutuksesta vastaavalla Airalla ei ole mitään sitä vastaan.
Koskien näitä paikallisia viiteryhmiä ei kai siinä ole mitään, että me kehotetaan, että ryhmät
ovat olemassa. Monilla paikkakunnilla voi olla, että se on suomi-seura, joka toimii
paikallisena viiteryhmänä ja silloin täytyy seuran sisällä katsoa sopivat henkilöt pitämään
neuvonpitoa kunnan kanssa. Mielestäni ryhmät ei saisi olla kovin suuria, jotta ei menisi
puurot ja vellit sekaisin. Taustaryhmät voivat olla isompia tuomaan esille keskusteltavat asiat.
Kyllä me hoidetaan sitä asiaa ja mielellään otetaan vastuu siitä liittohallitukselle.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Meillä on päätöslauselmavaliokunta.
Eikö sinne saisi nämä Paavon viisaat ajatukset.
Simo Niemistö, Upplands-Väsbyn Suomi-Seura: Meillä tämä hallintoalue on. Tämä koskee
meidän teatteriprojektia syksyllä. Näistä puhutuista rahoista me olemme saaneet 10 000 plus
tukea vuokraan 888 kruunua. Ne eivät tule ilmaiseksi, vaan täytyy olla käsi ottamassa ja
tehdä anomuksia. Sillä tavalla niitä saa. Toiset joutuu puhumaan vähän kovempaan ja
kirjoittamaan isommalla tekstillä.
Paavo Vallius, Suomi-Seura Katajaiset: Ihan hyvä vastaus Voitto. Olisin tyytyväinen, jos
näin olisi. Otan tämän Hoforsin tapauksen esimerkiksi. Siellä Hoforsin kunta on myönteisesti
päättänyt hallintoalueeseen liittymisen. Seuraavassa vaiheessa pitäisi olla yhteys suomiseuraan. Mutta siellä kunta itse päättää mihin rahat laitetaan ilman, että suomi-seura on
mukana. Sen takia olisi hyvä, että tulisi nämä suuntaviivat mihin rahoja laitetaan. Tietysti eri
kunnissa vaihtelee tarpeet. Periaatteet käytöstä ovat samat. Toinen asia on se, että olisi hyvä
niiden jossa asiat on hyvin ja niiden jossa asiat ei ole hyvin kokoontua ja antaa viitteitä
toisilleen, miten asiat toimivat ja saataisiin taso nousemaan kaikissa kunnissa. Uskon, että
suomi-seurat ovat 80 - 90 prosenttisesti vetämässä näitä asioita eri kunnissa ja sen takia uskon
tämän asian olevan tärkeä asia RSKL:lle.
Ulla Posti, RSE: Voitto sanoi, että menee puurot ja vellit sekaisin. En kehtaa sanoakaan, että
olen Luulajasta, mutta pakkoa sanoa kun osoite on sinne. Meillä kunnan johto huomasi, että
meillä on neljä vähemmistöä – ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, saamelaiset ja
romanit. Kun yhteistyö kunnan kanssa alkoi, lyötiin hynttyyt yhteen ja kaikissa neuvotteluissa on neljä vähemmistöä mukana. Varotan muita, jotka lähtevät neuvotteluihin. Pysykää
ruotsinsuomalaisena ryhmänä. Tulee suuria vaikeuksia kun eri kulttuureista tulevat lyödään
yhteen.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: Tähän Voiton puheeseen, ehdotin aikoinaan,
että hallituksesta valittaisiin yksi vastuuhenkilö, joka kerran kuukaudessa katsoisi miten
kotisivun sisältö on. Siellä on tälläkin hetkellä vuosien 2007 ja 2008 asioita. Sivuja ei ole
päivitetty niin kuin kuuluisi. Tämä oli se ehdotus ja ainakin Sinikka Lindquist vastasi ainakin,
että se on ihan hyvä ehdotus. Jos näin voisi tehdä, niin se takaisi kotisivun tuoreuden.
Juhani Haapasaari, Tullinge-Tumban Suomi - Seura: Tästä kunnallisesta yhteistyöstä
yhteistyöryhmän kanssa. Meillä Botkyrkassa on aika hyvä yhteistyö kunnan kanssa ja se on
ollut jo kymmeniä vuosia vaikka ei niin suuressa ryhmässä kuin tänä päivänä kun mukana on
kirkko, koulu, vanhempainyhdistys, eläkeläiset ja suomi–seura. Kun meillä jaetaan
23
kunnallisia rahoja niin lautakunnat tekevät esityksiä suomenkielen ja kulttuurin edistämiseksi
ja ne käydään lävitse yhteistyöryhmässä. Meillä on mahdollisuus muuttaa ja antaa uusia
esityksiä. Ainakin Botkyrkan kunta on hyvin halukas tähän toimintaan ja haluaa varsinkin
näiden lautakuntien kautta järjestää kaikenlaista toimintaa.
Raili Borg, Uumajan Suomalainen Kerho: Kaksi asiaa. Maunon kanssa ollaan saman asian
takana, mutta meillä on eri ajatukset. Kerran kuukaudessa kotisivun päivittäminen on aivan
liian harvoin. Ajankohtaista ei ole se mitä tapahtui 2007 vaan se, mitä tapahtui äsken.
Olemme saman asian takana ja olisi hirvittävän hyvä jos jotain tälle asialle tapahtuisi. On
hyvä kun liittohallitus on ottanut tämän asian omakseen. Kaikki tiet vievät Roomaan.
Toinen asia Ulla Postille on se, että kaikissa kunnissa ei ole samat edellytykset. Esimerkiksi
Uumajassa on kunta pelannut ruotsinsuomalaiset ja saamelaiset vastakkain. Uumaja on
suomen kielen ja saamenkielen hallintoalue. Me olemme sopineet saamelaisten kanssa, että
me halutaan tehdä mieluummin yhdessä kuin molemmat erikseen. Tässäkin kaikki tiet vievät
Roomaan vaikka edellytykset eivät ole samat. Joissakin kunnissa yhteistyö toimii hyvin ja
joissakin kunnissa saattaa siinä olla hankaluuksia.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: En tarkoittanut, että kotisivua päivitetään
kuukausittain, vaan että kuukausittain tarkistetaan, että se on päivitetty.
Voitto Visuri, liittohallitus: Jos Kai Kangassalo on täällä, niin hän voisi tulla esittelemään
liiton esitteen. Me olemme painamassa uutta liiton esitettä, mutta sitä ei ole vielä painettu,
mutta se on tuolla verkossa. Täällä on käytetty Hoforsia mallina, että neuvonpito ei toimi.
Sellainen kehotus ja tieto, että nämä rahat, jotka kunta saa, on yksi niitä tärkeitä neuvonpitojuttuja, jossa vähemmistön pitää olla mukana päättämässä, että kunta ei yksin ole niistä
päättämässä. Lopullisesti nehän voivat sen päätöksen tehdä, mutta meillä on oikeus
keskustella niiden rahojen käytöstä.
Paavo Vallius, Suomi – Seura Katajaiset: Tulee hieman haikea mieli. Meidän ei todellakaan tarvitse muiden vähemmistöjen kanssa riidellä. Kyllä me vähemmistöt yhdessä olemme
vahvempia, jos me yhdessä otamme asiat esille valtaväestön kanssa. Yksi asia näistä
hallintoalueista, ne voivat olla saamenkielen, meänkielen tai suomenkielen hallintoalueita. On
olemassa kuntia kuten Luulaja jossa on kolme hallintoaluetta ja lisäksi kansalliset vähemmistökielet Roman chip ja jiddish. Pienikin apu suomalaisille romaneille on tärkeä apu heille.
Kai Kangassalo esitteli Suomeksi -projektin kuvavuodat ja liiton uuden esitteen.
Päätös Liittokokous päätti vahvistaa toimintasuunnitelman vuodelle 2011 Raili Borgin ja
Paavo Valliuksen esittämin lisäyksin.
Päätös Liittokokous päätti vahvistaa talousarvion vuodelle 2011.
15. Päätös vuoden 2012 jäsenmaksuosuuksista ja jäsenmaksuista
Jouni Slagner esitteli liittohallituksen esitykset:
Liittohallituksen esitys jäsenmaksuosuuksiksi liitolle 2012
Liittohallitus esittää liittokokoukselle toiminta- ja talousohjelman 2012 – 2015 mukaisesti
päätettäväksi seuraavat jäsenmaksuosuudet vuodelle 2012:
24
0-6 vuotta
7-25 vuotta
26->
2012
16 kr
30 kr
51 kr
(2011)
(16)
(30)
(51)
Vuoden 2012 jäsenmaksuosuudet tilitetään liitolle kahdessa erässä:
I erä 01.09.2012 mennessä (I erä on 50 % vuoden 2011 jäsenmaksuosuuksista,
II erä (lopputilitys) 28.02.2013 mennessä.
Liittohallituksen esitys suorajäsenten jäsenmaksuksi 2012
Liittohallitus esittää liittokokoukselle toiminta- ja talousohjelman 2012 – 2015 mukaisesti
suorajäsenmaksusta vuodelle 2012 päätettäväksi,
että
suorajäsenten jäsenmaksu on 200 kr vuodelle 2012, mikä noudattelee liittokokouksen
1993 tekemää päätöstä asiassa: ”Suoraan liittoon liittyvien henkilöiden jäsenmaksu on
kaksinkertainen summa seurojen jäsenmaksujen keskiverrosta”.
Liittohallituksen esitys periaatteiksi valtakunnallisten järjestöjen ja yhteisöjen
jäsenmaksuiksi 2012
Liittohallitus esittää liittokokoukselle toiminta- ja talousohjelman 2012 – 2015 mukaisesti
valtakunnallisten järjestöjen ja yhteisöjen jäsenmaksuiksi 2012 aikaisemmin hyväksyttyjen
periaatteiden mukaisesti:
että
yhteisöjäsenten jäsenmaksu vaihtelee alla olevien intervallien sisällä.
Alle 500 jäsentä 500 kr
500 – 1000 jäsentä 1000 kr
yli 1000 jäsentä
1500 kr
Päätös: Liittokokous päätti yksimielisesti liittohallituksen esityksien mukaisesti vuoden
2012 jäsenmaksuosuuksista, suorajäsenten jäsenmaksusta sekä valtakunnallisten
järjestöjen ja yhteisöjen jäsenmaksun periaatteista.
16. Liittohallituksen esitys piirirajojen tarkistamiseksi
Voitto Visuri, liittohallitus: Liittohallituksella on ollut edelliseltä liittokokoukselta, että
tulemme esityksellä tähän liittokokoukseen. Lähtökohtana oli, että luulimme paljon enemmän
mitä on tapahtunut. Luulimme yhteiskunnan tekevän päätöksiä aluerakenteista. Se ei kuitenkaan ole tällä hetkellä valmis, joitakin alueita on olemassa, kuten Länsi-Götanmaa. Ilmeisesti
mennään vuoteen 2014 ennen kuin tehdään päätöksiä uusista alueista. Se on ollut yksi
lähtökohta kun on tarkasteltu piirirajoja. Lausuntoja on pyydetty seuroilta ja piireiltä. Hyvin
laajalti vallitsee mielipide että nykyiset piirirajat ovat hyvät lukuun ottamatta RSKL:n KeskiNorrlannin piiriä, jossa on kolme seuraa ja toimintaedellytykset melko heikot. Tässä on
kuunneltu seuroja ja tehty esitys, että piiri jaetaan kahtia. Muita piirirajamuutoksia
liittohallituksella ei ole.
25
Martti Knuuttila, RSKL:n vaalivaliokunta: Saan kiittää liittohallitusta tästä esityksestä,
jota jo muutaman kerran aikaisemmin olemme esittäneet liittokokoukselle. Toiminta ei ole
mahdollista kun on kolme seuraa ja 300 jäsentä. Kun kaikki piirikokousedustajat ovat
paikalla, on paikalla neljä henkilöä. Onko motivoitua pitää sellaista toimintaa. Aikoinaan
tehtiin hyvä päätös, kun oli kymmenen toimivaa seuraa. Tämä on yksi RSKL:n ongelmista,
että pienet seurat häviävät. Kun kunnat lopettavat antamasta avustuksia, niin seurat katsovat
onko mitään järkeä olla mukana järjestössä. Siinä mielessä on erittäin tärkeätä pienissä
seuroissa, että pidätte yhteyttä kuntiin ja yhteistyötä muiden vähemmistöryhmien kanssa,
jotta huomattaisiin, että me olemme yksi osa Ruotsin yhteiskuntaa. Yhteistyöllä voimme
tehdä melko paljon.
Päätös: Liittokokous päätti yksimielisesti liittohallituksen esityksien mukaisesti,
että RSKL:n Keski - Norrlannin piiri puretaan vuoden 2011 loppuun mennessä ja,
että Jämtlandin lääni ja Sollefteån sekä Örnsköldsvikin kuntien alueet kuuluvat
RSKL:n Pohjois-Ruotsin piiriin vuoden 2012 alusta ja,
että muiden Västernorrlannin kuntien alueet kuuluvat RSKL:n Etelä - Norrlannin
alueeseen vuoden 2012 alusta.
Sinikka Lindquist, liittohallitus: Pohjois Ruotsin piirin puheenjohtajana toivotan
Örnsköldsvikin Seudun Suomalaiset Seuran sydämellisesti tervetulleiksi Pohjois-Ruotsin
piiriin. Puhuin heidän edustajien kanssa eilen ja puhuttiin siitä, mikä olisi parhaaksi. Puhuttiin
perunapussista ja ei tule perunapussia jatkossa.
--Voitto Visuri, liittohallitus: Hyvä kokousväki! Meillä on ilo saada vieras tänne puhujapönttöön. Hän on tuleva Suomen kulttuuri-instituutin johtaja, Anders Eriksson. Tulee lomien
jälkeen ja hän toimii tällä hetkellä lehdistö- ja kulttuurineuvoksena Ruotsin suurlähetystössä
Helsingissä. On kiva, että me saamme tällaisen henkilön sinne kulttuuri-instituuttiin, jolla on
vahvat siteet molemmissa maissa. Anders on erikoinen riikinruotsalainen henkilö ja puhuu
sujuvaa suomen kieltä. Tässä haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja että me emme vain
toivota tervetulleeksi kulttuuri-instituuttiin vaan toivomme myös, että saamme hyvän
yhteistyön Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton ja kulttuuri-instituutin välillä. Uskon, että on
molemminpuolinen hyöty mitä enemmän me teemme yhteistyötä.
Anders Eriksson: On suuri ilo ja kunnia, että pääsee puhumaan teidän liittokokouksessa.
Tulette Suomeen hyvin jännittävä aikana. Täällä on aamulla laulettu suvivirsi mm. meidän
lapset kouluissa ja parhaillaan lapset aukaisevat todistuksiaan kirjekuorista. Myös poliittisessa elämässä on jännityksen aikaa. Tiedätte varmaan, että toinen yritys saada aikaan hallitus
ajautui karille pari päivää sitten. Nyt hallituksen muodostajalla Jyrki Kataisella on kolmas
yritys ja kolme päivää aikaa ja tiistaina hallituspuolueet ottavat asiaan kantaa. Hän kutsuu
myös keskustapuolueen ja perussuomalaiset hallituskeskusteluihin. Tiedätte, että perussuomalaiset nostivat hyvin vahvasti kieliasiat esille vaalikampanjansa aikana. Perussuomalaiset
ottivat vahvasti kantaa ns. pakkoruotsiin eli pakollinen Ruotsin kielen opiskelu suomalaisessa
koulussa lopetettaisiin. Tämän seurauksena kaikki muut puolueet ottivat kantaa, että ruotsinkielen opetus pitäisi säilyä suomenkielisessä koulussa. Lopputulos varmaankin tulee olemaan
se, että seuraavan vaalikauden aikana ei isompia muutoksia tule tapahtumaan. Ruotsin kieli
säilyy aineena suomenkielisessä koulussa. Voisi sanoa, että perussuomalaiset ampuivat
itseään jalkaan tässä asiassa. Näkyvissä on pitemmän päälle sellaisen kehitys, että ruotsin
kieli Suomessa heikkenee. Voidaan sanoa, että Ruotsin kieli on vastatuulessa Suomessa,
mutta Suomen kieli on myötätuulessa Ruotsissa. Te tiedätte sen paremmin kuin minä. Ruotsi
26
on vihdoinkin saanut kuntoon vähemmistöpolitiikan. Tässä on kaksi tärkeää periaatetta
hyväksytty. Vähemmistökielellä on erityisasema ja se saa maksaa. On laitettu liikkeelle
prosessi, jonka tarkoitus on tukea, vahvistaa ja elvyttää suomen kieltä. Tämä kehitys on
erittäin myönteistä. Tähän prosessiin ei osallistu pelkästään ruotsinsuomalaiset vaan myös
me, jotka tavallaan edustamme enemmistöyhteiskuntaa. Tämä on erittäin myönteistä
kehitystä, koska tällä asialla on laaja tuki Ruotsin yhteiskunnassa. On tärkeää, että tätä työtä
tehdään yhdessä, kun kerrankin enemmistöyhteiskunta on saatu mukaan tähän asiaan. Itse
olen valmis Tukholman Suomen Instituutin johtajana osallistumaan tähän työhön ja
kehitykseen mm. nostamalla suomen kielen esille eri yhteyksissä, tietenkin instituutissa,
mutta muuallakin. Kieliasiat ovat henkilökohtaisesti hyvin lähellä sydäntä. Perheeni on
kaksikielinen. Vaimo on suomenkielinen ja molemmat lapset puhuvat molempia kieliä ihan
sujuvasti. Minun vaimoni Raija on varmasti monelle tuttu, kun hän oli perustamassa Uuden
Teatterin ennen Suomeen lähtöä 2002. Meidän vanhin 17-vuotias tytär Karolina käy tällä
hetkellä ruotsinkielisessä koulussa ja meidän nuorin 11-vuotias Sofia käy suomenkielisessä
koulussa täällä Suomessa. Minulla on siis kolme tehokasta kotikielen opettajaa kotona. Jos
teen kielivirheitä, niin se on ainoastaan heidän vika. Lopuksi haluan toivottaa teidät
tervetulleeksi myös jatkossa Tukholman Suomi Instituuttiin ja toivon todellakin, että
pystymme luomaan sellaista ohjelmatarjontaa, joka teitä myös tulevaisuudessa kiinnostaa.
Haluan myös toivottaa kaikkea onnea liittokokouksellenne. Kiitos!
---
17. Talousohjelma ja toimintaohjelma ajalle 2012 - 2015 ja aloitteet nro 5-8
ja liittohallituksen lausunnot
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Palataan takaisin työjärjestykseen ja käsitellään ensiksi
talousohjelma ja toimintaohjelma ajalle 2012 - 2015 ja aloitteet nro 5-8 ja liittohallituksen
lausunnot yksitellen. Onko liittohallituksella esittelijä?
Voitto Visuri, liittohallitus: Tehän olette saaneet tämän talous- ja toimintaohjelman ajalle
2012 - 2015 ja koska olette saaneet sen hyvissä ajoin, niin en aio kertoa kovinkaan paljon.
Nämä painopistealueet, mihin erityisesti tullaan kiinnittämään huomiota ovat kieli ja
kulttuuri, vähemmistöpoliittinen työ, lapsi- ja perhetoiminta, kehitystoiminta ja viestintä ja
markkinointi. Eilen puhuttiin kotisivusta ja se on viestintää ja markkinointia. Haluan sanoa
vaikka se on tällä mukana niin hallituksen kanttaa erityisesti katsoa tätä meidän jälkipolvea –
toista, kolmatta ja neljättä sukupolvea, joitta me saamme niitä suuremmassa määrin mukaan.
Sillä pelastamme tämän ruotsinsuomalaisuuden jatkuminen ja myös järjestön jatkuvuus.
Täällähän on mukana myös se talousohjelma sivulla 15. Siitä näkee kuinka liittohallitus on
nähnyt talouden. On laskettu varovasti tulot ja tietenkin liittohallitus tekee kaikkensa, että
tuloja saadaan lisää ja silloin voi kasvattaa myös menopuolta, että toimintaa saadaan
kehitettyä ja parannettua. Vuodesta 2013 alkaa miinus, mutta uskon, että liittohallituksen
runko pysyy samana. Kaksi kertaa olen henkilökohtaisesti ollut mukana saneerauspolitiikassa
ja se ei tunnu kivalta, kun on miljoonien alijäämät niin kuin se oli 80-luvun puolivälissä. Se
tuntuu kovalta tehdä se saneeraus, että saa talouden tasapainoon. Uskon noiden numeroiden
olevan plussan puolella taikka tasapainossa. En usko, että liittohallitus päästää kolmatta
kertaa taloutta hunningolle. Estän, että liittokokous päättää hyväksyä tämän toiminta- ja
talousohjelman ajalle 2012 - 2015.
Risto Huovinen, Vårgårdan Suomalainen Seura: Minulla on yksi kysymys ja Voitto sitä jo
sivusikin. Kun näyttää että tämä tulos näyttää miinusta 2013 - 2015 niin onko ajateltu, että
27
miten tätä voidaan ehkäistä ja jo aikaisessa vaiheessa muuttaa tämä pienemmäksi ja
mieluummin voitolliseksi tulokseksi.
Voitto Visuri, liittohallitus: Yritin olla aika selvä siinä, että niitä miinuksia poistetaan
vuosien saatossa, mutta niin kuin sanoin, että tämä tulopuoli on tehty varovasti että ei tulisi
mitään yllätyksiä sillä kantilla. Tulemme tietenkin tekemään työtä, että tulopuoli kasvaa ja
tietenkin ne lähteet voi olla esimerkiksi Ruotsin valtio. Olen sitä mieltä, mitä yritin tuoda
esille eilen ministerillekin, että meitä ehkä on vähän kaltoin kohdeltu kun vähemmistöjen
rahoja on jaettu. Puoli miljoonaa tälle vuodelle kun viime vuodelle.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Liittohallitus ei usko, että jäsenmaksuosuudet
kasva, koska täällä jäsenmaksuosuudet pysyvät samana kaikkina vuosina. Tarkoitus on kai,
että saataisiin lisää jäseniä ja nuoria jäseniä. Voisiko hallitukselle antaa tällaisen ohjeistuksen,
että jos yritettäisiin sitä osuutta kasvattaa, niin ehkä tappio ei olisi niin suuri.
Voitto Visuri, liittohallitus: Luulen, että liittohallitukselle ei tarvitse abtaa sellaista tehtävää.
Luulen, että liittohallitus ottaa sen tehtävän, että tekee kaikkensa tähän. Tietenkin se on myös
siinä, että sitä ei liittohallitus tee yksin, vaan myös seurojen vastuu tässä asiassa on melko
tärkeä.
Päätös: Liittokokous päätti vahvistaa toiminta- ja talousohjelman ajalle 2012 - 2015.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten siirrymme aloitteeseen numero 5. RSKL:n EteläRuotsin piiri esittää, että RSKL käynnistää erityisen koulutusohjelman edellä mainitun
ongelman ratkaisemiseksi piiri- ja seuratasolla
Erkki Lahti, RSKL:n Etelä-Ruotsin piiri: Kun ryhdyin piirin puheenjohtajaksi, niin
huomasin, että Etelä-Ruotsin piiri oli elänyt kauan vanhoilla säästöillä. Tunnelma oli
sellainen, että tätä pidetään pystyssä niin kauan, kun rahat riittävät ja sitten ei tehdä enää
mitään. Sen takia teimme aloitteen, että meillä on sellainen tunne, että meiltä menee
Ruotsissa miljoonia ohi, kun ei osata eikä uskalleta anoa rahaa mistään. Oikeastaan
projektimuotoinen toiminta on ainoa mikä tuo rahaa nykyään. Meillä ei etelässä tule
automaattisesti minkäänlaisia avustuksia oli meillä kuinka paljon jäseniä tahansa. Sen takia
teimme tämän aloitteen. En ryhdy purnaamaan, mutta ei haittaa vaikka aloittaisi jo tänä
vuonna sen toiminnan.
Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti katsoa aloitteen vastatuksi.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten siirrymme Tukholman Suomalainen Seuran
aloitteeseen numero 6. Suomeksi -projektille yhdysmiehet seuroihin.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: En ole ihan tyytyväinen vaikka
melkein tyytyväinen liittohallituksen vastaukseen. Haluaisin ne yhdysmiehen tehtävät esille,
koska heillä on tärkeä tehtävä projektista tiedottamisessa. Toivoisin, että se lisättäisiin
jollakin tavalla pöytäkirjaan, että yhdyshenkilön tehtävänä on projektista tiedottaminen
Voitto Visuri, liittohallitus: Olisin sitä mieltä, että tällaisista tehtävän kuvista varmaankin
Suomeksi -projektin projektiryhmä voisi päättää.
28
Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti katsoa aloitteen vastatuksi
tarkennettuna siten, että yhdyshenkilön tehtävänkuvasta voi Suomeksi –projektin
projektiryhmä päättää.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten siirrymme Tukholman Suomalainen Seuran aloitteeseen numero 7. Vähemmistöpoliittinen ja kulttuuripoliittinen ohjelma ajankohtaiselle tasolle.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Kestää neljä vuotta. Eikö se ole
hieman hidas aikataulu, että vasta vuoden 2015 liittokokouksessa päätetään uudesta
periaateohjelmasta ja kulttuuripoliittisesta ohjelmasta.
Voitto Visuri, liittohallitus: Se on tietenkin niin, että jos tekee kunnon työtä, niin se vie
aikaa ja varmaan tarvitaan kenttäkäsittelyt ynnä muuta. Siinä lopullisessa muodossa niin se
on hyvinkin realistista, että se tulisi vuoden 2015 liittokokoukselle. Siinä voi olla joitakin
väliaskeleita, esim. kahden vuoden päästä olisi jonkinlainen remissikäsittely vaikka liittokokouksessa. Uskon, että kannattaa tehdä kunnollista työtä ja odottaa vuoteen 2015, että me
saamme täysin valmiiksi. Tähän voisi lisätä sen, että me tulemme ottamaan tällä julkilausumia ainakin yksi julkilausuma, jos se menee läpi, niin mielestäni sen vaatimukset koskevat
meidän vähemmistöpolitiikan seuraavia askeleita, niin se korvaa melko pitkälle myös jotain
periaateohjelmaa.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Vastaus on ihan hyvä, mutta
kahdessakin vuodessa voi tapahtua melko paljon johon pitäisi ottaa kantaa. Nythän on niin,
että asiat menevät huimaa vauhtia eteenpäin. Parissa vuodessakin voi tapahtua paljon sellaista
mihin liiton pitää ottaa kantaa. Pitää olla valmis koko ajan näissä asioissa ja siksi odotan
vähän tiiviimpää aikataulua.
Voitto Visuri, liittohallitus: Jos voisin kuvitella mitä Matti Jii tässä nyt ajaa takaa niin se
kuitenkin niitä vähemmistöpoliittisia kysymyksiä. On tulossa tämä julkilausuma, jossa
määritellään ne kannat ja haluaisin periaateohjelman teolle riittävä aika. Pitäisin vuodesta
2015 kiinni.
Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti, että aloite hyväksyttiin
siten, että tarkistettu periaateohjelmaesitys on käsiteltävänä vuoden 2015
liittokokouksessa.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Sitten siirrymme Skövden Suomi – Seuran ja RSKL:n LänsiGötanmaan piirin aloitteeseen nro 8 Informaation tehostaminen jäsenille. Sen kirjoittaja istuu
tässä ja eipä siitä sen enempää, koska liittohallitus esittää sen hyväksymistä. Toivon vaan,
että se tapahtuisi mahdollisimman pian.
Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti hyväksyä aloitteen.
18. Liittohallituksen jäsenten kokouspalkkiot ja matkakustannusten
Teuvo Nevala, liittohallitus: Ensiksi kiitän luottamuksesta, jonka sain. Kuten tiedätte, ei
liittotoimistossa ole toiminnanjohtajaa tällä hetkellä. Sitä tehtävää hoitaa puheenjohtaja ja
puheenjohtajisto etupäässä. Siinäkin mielessä on tätä korvausperiaatetta päätetty vähän
nostaa. Liittohallitus esittää liittokokouksen päätettäväksi, että liittohallituksen ja
työvaliokunnan jäsenille maksetaan korvaus menetetystä työajasta, matkakustannukset ja
29
päiväraha liiton matkakustannussäännön mukaan. Liiton puheenjohtajalle maksetaan lisäksi
25 000 kr/vuosi ja liittohallituksen varapuheenjohtajille 20 000 kr/vuosi. Liittohallitus esittää
edelleen liittokokouksen päätettäväksi, että mikäli puheenjohtajat ja liittohallituksen jäsenet
muissa yhteyksissä liiton toimeksiannosta edustavat liittoa oman paikkakuntansa
ulkopuolella, heille maksetaan matkakustannukset, päiväraha ja liiton matkustussäännön
mukaan menetetyn työajankorvaus.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: Minun ei pitäisi olla täällä. Koska jos minä
jotakin ehdotan, niin se hylätään. Yritän vielä kerran. On tullut aika, että liittohallituksen
puheenjohtajat katsovat tekevät niin arvokasta työtä, että siitä pitää maksaa palkkaa, jota he
nimittävät palkkioksi. Sama hallitus joka vastasi hylkäävästi Åkerin Suomi-Seuran yhden
jäsenkokouksen pitoon vuodessa näin, että järjestöä ei pidä kehittää liike-elämästä tai
kunnanhallinnosta lainatuin opein. Nyt kuitenkin liittohallitus aikoo itse toteuttaa näitä liikeelämän oppeja. Monet johtajat ja varajohtajat ovat viime aikoina haalineet itselleen suuria
bonuksia suomeksi palkkioita vaikka toiminta on tuottanut suuriakin tappioita. Onko
liittohallitus hakenut oppia sieltä. Tappioita ei liitolle ole tullut muuten kuin että jäsenluku
pienenee koko ajan, mutta se on tietenkin meidän muidenkin vika eikä yksinomaan
liittohallituksen niin kuin Voitto sanoi. Olen erittäin hämmästynyt, että tällainen ehdotus
tulee hallitukselta. Järjestön luottamistehtävistä ei koskaan ole maksettu palkkaa piiri- tai
seuratasolla ja ei pitäisi maksaa nytkään. Rahat lähes 300 000 kruunua toimikauden aikana on
paljon rahaa. Voisin löytää kymmeniä hyödyllisempiä rahareikiä rahoille esim. hallituksen
jäsenten kouluttaminen uusiutuvan tietotekniikan hallitsemiseksi. Liittotoimiston
koulutukseen oli varattu tämän vuoden budjetissa 10 000 kruunua. Se on aika vähän.
Kohderyhmien toinen ja kolmas sukupolvi joille annettaisiin täsmätiedottamista, niin
sinnekin menee aika paljon rahaa ja näiden puheenjohtajien palkkiota voisi käyttää vähän
siihen. Tai osaksi toiminnanjohtajan palkkaamiseen liiton keulakuvaksi. Siitä on puhuttu aika
kauan, että meidän liittomme tarvitsisi toiminnanjohtajan, joka näkyisi kunnolla täällä
Ruotsin yhteiskunnassa. En väheksy sitä työtä, mitä Voitto tekee, mutta tällainen virka
maksaisi itsensä ja tekisi meidän järjestöä tunnetuksi täällä Ruotsissa. Olisi kiva tietää, mitä
seurojen ja piirien tulisielut, jotka uhraavat yhtä paljon, jos eivät enemmänkin, kun
puheenjohtajat aikaansa järjestötyöhön ja saavat palkaksi usein vain arvostelua. Hallituksen
puheenjohtajien ja jäsenten pitäisi olla ylpeitä siitä, että he saavat luottamuksen olla
toteuttamassa meidän jäsenten heille määräämiä tehtäviä ja tavoitteita. Ehdotan, että liiton
puheenjohtajalle maksetaan palkkio niin kauan kun hän hoitaa tehtäviä, jotka vastaavat
toiminnanjohtajan tehtäviä. Ehdotan, että liittokokous ei hyväksy ehdotusta, että varapuheenjohtajille maksetaan palkkio.
Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Arvoisa liittokokousväki! Olen aikoinaan ollut
itse puheenjohtajana RSKL:ssä ja silloin minulla oli se onnellinen tilanne, että sain palkkani
muualta. Se palkka oli sellainen, että siinä ei ylitöitä laskettu ja se ei ollut mikään huono
palkka. Tietysti Voitolla on se tilanne tällä hetkellä, että hänkin on eläkkeellä ja tietääkseni
muutkin varapuheenjohtajat. Yksi asia motivoi näiden palkkioiden maksamista. Me, jotka
olemme aktiiveja omissa suomi-seuroissa puheenjohtajina ja luottamustehtävissä. Meillä on
kuitenkin niin, että me harrastamme samanaikaisesti. Meillä on tämä sosiaalinen yhteys
meidän jäseniin ja ystäviin, jotka ovat seurassa eri harrastuksissa, Minäkin pelaan tuppia ja
olen siinä liian hyvä. Se mitä haluan sanoa, että me voimme harrastaa ja seurojen
taloudellinen tilanne on sellainen, että palkkioita ei voida maksaa. Mutta ennen kaikkea mitä
tulee työvaliokuntaan ja puheenjohtajaan niin tulevalla liittokokouskaudella suuri osa
työntekijöistä lähtee. Avaintyöntekijät, jotka ovat tehneet pitkän uran ja joilla on paljon
tietoa. Näitä ei käden käänteessä korvata. Kaikki, jotka ovat olleet mukana rekrytoimassa
uusia henkilöitä tällaisiin tehtäviin tietävät, että se ei käy käden käänteessä. Epäonnistumisen
30
vaara on erittäin suuri, että ei saa palkattua niitä henkilöitä joita järjestö tarvitsee. Siinä
tarvitaan kokemusta ja harkintakykyä, mutta ennen kaikkea vaatii valtavan määrän aikaa,
koska nämä henkilöt, jotka tulevat liittoon töihin, toivottavasti sopivat henkilöt, niin kukaan
ei ole seppä syntyessään. Siinä on työvaliokunnalla se vastuu, että he joutuvat pitkälti
olemaan mukana näiden työntekijöiden opastuksessa, ohjaamisessa ja neuvomisessa, joka
johtaa siihen, että puheenjohtaja joutuu olemaan aika paljon liittotoimistossa. Jos otan yhden
esimerkin, Punaisen Ristin, siellä on puheenjohtajan vuosipalkkio 900 000 kruunua. Puhutaan
kokonaan eri summista. Meidän 25 000 kruunun palkkio on aivan alakanttiin. Jos
tulevaisuudessa halutaan mukaan nuoria, nuorentaa liittohallitusta, niin meidän sukupolvi on
tottunut tekemään ilmaista ja vapaaehtoista työtä, mutta tulevaisuudessa emme saa ilman
palkkioita niitä parhaita ja päteviä henkilöitä liiton johtoon. Tiedän, että sillä ei ole suurta
merkitystä, mutta symbolinen merkitys, niin ehdotukseni on, että puheenjohtajan
vuosipalkkio n 30 000 kruunua ja varapuheenjohtajien vuosipalkkio on 20 000 kruunua.
Eine Pekkala, RSKL:n Södermanlandin-Östergötlandin piiri: Järjestötyö on
vapaaehtoista toimintaa myös hallitustasolla. Pelkään pahoin, että jos me menemme tähän ja
rupeamme maksamaan palkkioita hallitukselle tässä tapauksessa puheenjohtajistolle, niin
kohta ollaan piiritasolla, maksetaan piirien puheenjohtajille, niin sitten seuratasolla, mitä isot
edellä sitä pienet perässä. Kannatan Voiton palkkiota, koska hän hoitaa toiminnanjohtajan
tehtäviä, mutta vastustan varapuheenjohtajien palkkioita. Tositteita vastaan tietysti
korvaukset ja matkakorvaukset.
Teuvo Nevala, liittohallitus: Tämä on ollut perinne jo kymmeniä vuosia, että
puheenjohtajille maksetaan palkkio. Niitä on vain viime vuosina pikku hiljaa nostettu kun
muukin nousee. Palkkiot ovat hyvin pieniä ja olen ollut liittohallituksessa kahdeksan vuotta ja
ei ole ollut toiminnanjohtajaa niin Voitto saa jatkuvasti istua auton ratissa ja ajella
Tukholmaan. Korvaus on ihan mitätön. Liittohallituksen jäsenenä nostaisin tuntuvasti. Kiitos!
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Tämä on niin suuri periaatekysymys loppujen
lopuksi. Jos me ajattelemme, että seuraavana on RSE:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja,
sitten on teatteriliitto, sitten on naisfoorumi, että jos me ryhdymme kaikille maksamaan
palkkaa ja palkkioita, niin meidän rahat menee sinne. Me voisimme käyttää ne muihin
tarkoituksiin. Niitä muita tarkoituksia on paljon, jonne rahoja voitaisiin suunnata ja
täsmäsuunnata, josta on suurempaa hyötyä meidän järjestöillemme kuin se, että ne ovat
näiden varapuheenjohtajien taskussa. Kiitos!
Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Se on vähän sellainen asia miten tämän asian
tulkitse. Minä tulkitsen sen niin, että yksikään sen paremmin Voitto, Seija kun Sinikkakaan ei
ole tämän palkkion takia sinne menossa. Tiedän esimerkiksi Voiton kohdalla, että se panee
harkitsemaan. Hän on tehnyt raskaan ja hyvän työn viimeisten vuosien aikana. Hän on
vetänyt toiminnanjohtajan tehtäviä. Tehnyt paljon enemmän, mitä puheenjohtajat
aikaisemmin joutuivat tekemään esimerkiksi minun aikana. Ei näiden summien takia kukaan
ala näihin töihin. Haluaisin vedota siihen, että jos me haluamme nuorentaa ja uudistaa tätä
järjestöä niin tulevaisuudessa näillä palkkioilla on merkitystä. Tänä päivänä ei ehkä niinkään
paljon merkitystä, ainakaan nykyisille työvaliokunnan jäsenille. Tulevaisuudessa niillä on
varmaankin suuri merkitys, jos me haluamme päteviä henkilöitä järjestön johtoon niin pitää
olla jokin rahallinen porkkana, että nämä henkilöt tulevat mukaan meidän järjestöön. Kiitos!
Irene Ala-Jukuri, Torshällan Suomalainen Seura: Kannatan hallituksen ehdotusta
Torshällan Suomalaisen Seuran puolesta, koska pyöritetään 8-9 miljoonan budjettivastuulla
liikevaihdossa. On hankala aika edessä niin kuin Paavo jo selitti. Olen ymmärtänyt, että sieltä
31
muuttaa lähes kaikki nykyiset työntekijät. Tulee olemaan työhaastatteluja ja kaikkea tällaista.
Meidän seura on hallituksen ehdotuksen takana.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalaine Seura: Tässä on unohdettu sellainen asia, että
eivät nämä istu vain kokouksissa vaan nämä varapuheenjohtajat osallistuvat erilaisiin
neuvotteluihin, joissa keskustellaan avustuksista ja rahoista järjestölle. On ihan luonnollista,
että he saavat jonkinlaisen palkkion. Kannatan liittohallituksen esitystä.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Keskustelu on päättynyt ja meillä on kolme ehdotusta. Meillä
on liittohallituksen ehdotus, jota ovat Matti Jii ja Irene tukeneet, meillä on Mauno Rahikaisen
esitys, että liiton puheenjohtajalle maksetaan palkkio niin kauan kun hän hoitaa
toiminnanjohtajan tehtäviä ja varapuheenjohtajille ei makseta palkkiota ja tätä on Eine
Pekkala tukenut ja sitten on Paavo Valliuksen esitys, 30 000 kruunua puheenjohtajalle.
Paavo Vallius, Suomi-Seura Katajaiset: Soisin mielelläni tämän 5 000 lisää Voitolle, mutta
asian yksinkertaistamiseksi vedän esitykseni takaisin.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt meillä on kaksi esitystä On liittohallituksen esitys ja
Mauno Rahikaisen esitys.
Liittokokous päätti koeäänestyksen jälkeen liittohallituksen esityksen mukaisesti.
Päätös Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti, että
liittohallituksen ja työvaliokunnan jäsenille maksetaan korvaus menetetystä työajasta,
matkakustannukset ja päiväraha liiton matkakustannussäännön mukaan. Liiton
puheenjohtajalle maksetaan lisäksi 25 000 kr/vuosi ja liittohallituksen
varapuheenjohtajille 20 000 kr/vuosi.
Liittokokous päätti edelleen että
mikäli puheenjohtajat ja liittohallituksen jäsenet muissa yhteyksissä liiton
toimeksiannosta edustavat liittoa oman paikkakuntansa ulkopuolella, heille maksetaan
matkakustannukset, päiväraha ja liiton matkustussäännön mukaan menetetyn
työajankorvaus.
Voitto Visuri, liittohallitus: Täytyy sanoa, että tämä keskustelu ei ollut mitenkään kivaa
kuunnella. Jatkossa täytyy tämä hoitaa toisella tavalla. Nämä palkkiot täytyy käsitellä ennen
puheenjohtajien vaaleja sen takia, ettei pärstäkertoimen mukaan ruveta repimään tässä. Pidän
tätä ala-arvoisena juttuna, että tällainen keskustelu joudutaan käymään. Se on parempi, ettö
kun puheenjohtajia ei ole vielä valittu, niin silloin puhutaan nämä asiat läpi, eikä silloin kun
henkilöt on jo valittu.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi-Seura: Saanko sanoa, että esitykseni olen kirjoittanut
huomattavasti ennen kuin olen lähtenyt tänne. Tässä ei ollut mitään henkilökohtaista vaan
nimenomaan se, mikä on minun käsitykseni tästä asiasta.
19. Tilintarkastajien palkkiot
Voitto Visuri, liittohallitus: Aivan kuten siellä lukee, että liiton tilintarkastajien palkkiot
maksetaan esitetyn laskun mukaisesti.
Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen mukaisesti, että liiton tilintarkastajien palkkiot
maksetaan esitetyn laskun mukaisesti.
32
20. Jäsenyhdistysten aloitteet nro 9 – 10 ja liittohallituksen lausunnot
edellisiin
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt ollaan kohdassa 20. Jäsenyhdistysten aloitteet nro 9 – 10
ja liittohallituksen lausunnot edellisiin eli nyt ollaan Tukholman Suomalainen Seuran
aloitteessa nro 9 Korvamerkittyjen varojen myöntäminen RSKL:n kulttuuritoiminnalle
Pirkko Karjalainen, liittohallitus: Otetaanko tämä Tukholman Suomalainen Seuran aloite
Korvamerkittyjen varojen myöntäminen RSKL:n kulttuuritoiminnalle. Matti J Korhonen lähti
vessaan, mutta aloitteessa todetaan, että Ruotsin yhteiskunnan vastuulla on maan suurinta
vähemmistöä edustavan järjestön Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton taloudellinen tukeminen.
Aloitteessa esitetään, että liittokokous päättää ehdottaa Ruotsin valtiovallalle korvamerkityn
tuen myöntämisestä erityisesti RSKL:n kulttuuritoiminnalle.
Liittohallitus toteaa ensinnäkin, että Valtion kulttuurineuvosto tukee jo vuosittain noin
seitsemällä (7) miljoonalla kruunulla kansallisten vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria. Näistä
on ”korvamerkittyä” avustusta myönnetty viisi (5) miljoonaa kruunua neljään toimintaan ja
ne ovat
• Tornedalsteatern
• Sverigefinska biblioteket i Stockholm
• Judiska biblioteket i Stockholm
• Finskspråkig teaterverksamhet vid Uusi teatteri/ Nya finska teatern.
Jäljellä olevat kaksi (2) miljoonaa jaetaan vähemmistöjen kieli- ja kulttuuriprojekteihin.
Toiseksi on todettava, että RSKL saa vuosittaisen valtiontuen, joka on tarkoitettu kansallisille
vähemmistöille. Se tuki on tarkoitettu vähemmistötyöhön, joka käytännössä vahvistaa
suomen kieltä ja kulttuuria.
Kolmanneksi mainittakoon, että Kielineuvosto jakaa vuosittain runsaat kolme (3) miljoonaa
kruunua kielenelvytyksen ja kulttuurin projekteihin.
Lopuksi voidaan vielä todeta, että RSKL on saanut vuosittain 600 000 kruunua
harrastajateatteritoimintaansa.
Liittohallitus esittää kantanaan, ettei seuran esittämää yleistä kulttuuritukiehdotusta tässä
vaiheessa jätetä Ruotsin valtiovallalle. RSKL aikoo luonnollisesti jatkaa työtään kieli- ja
kulttuuritoiminnan vahvistamiseksi erityisten projektien muodossa, esimerkiksi
ajankohtaiseen Suomeksi – projektiin haetaan sekä Suomen että Ruotsin valtiovalloilta
määräaikaisia lisäresursseja.
Liittohallitus esittää liittokokoukselle päätettäväksi, että aloite katsotaan näin vastatuksi.
Päätös: Liittokokous päätti liittohallituksen esityksen mukaisesti katsoa aloite vastatuksi.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Seuraavana on Tukholman Suomalainen Seuran aloite nro 10
Kuntiin on perustettava vähemmistölautakunta, jonka status on sama kuin muidenkin lautakuntien.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Järjestöväki! Totean kuitenkin aluksi,
että en ollut jonkun turhan syyn takia pois täältä vaan todellakin lääkärin määräyksestä. Minä
käytän sellaisia lääkkeitä, että silloin tällöin minun on mentävä vessaan ja se sattui tulemaan
juuri nyt ja olen loukkaantunut tälle liittokokousväelle ja haluan kertoa teille sen, että te ette
anna minun puhua silloin kun minulla on mahdollisuus. Ettekö te ymmärrä, että olen sillä
tavalla sairas ja en voinut olla paikalla. Mutta te olette päättäneet mitä olette päättäneet.
33
Saako nyt puhua. Niin kysyisin hallitukselta, missä teillä on sellainen todiste, että ei tarvita
vähemmistölautakuntaa.
Voitto Visuri, liittohallitus: Hyvä liittokokousväki! Eihän me mitään todisteita ole lähdetty
katsomaan. On monta vaihtoehtoa hoitaa tätä vähemmistökysymystä kunnissa. Uskon, että
meidän ei pidä lukkiutua siihen, että me vaaditaan vain joku vähemmistölautakunta kuntiin.
Paikalliset lähtökohdat ovat mielestäni tärkeitä ja niistä lähtökohdista lähtien paikallisesti
katsotaan mikä se on kaikista paras vaihtoehto. Tämä neuvonpitosysteemi saattaa toimia
jossakin hyvin ja jossakin se ei ehkä toimi, Me emme kiellä, vähemmistölautakunta-asiaa
ajetaan siellä. Missä nähdään, että se on hyvä asia. Tässä nyt sanotaan, että aloite hylätään,
mutta voisin liittohallituksen puolesta sanoa, että aloite katsotaan vastatuksi.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Nyt tuli jo parempi vastaus. Se, että
se hylätään, merkitsee sitä, että sitä vähemmistölautakunta-asiaa ei ajeta lainkaan. Olen
nimittäin tavannut erään kunnanneuvoksen, jolle kerroin tämän, niin hän sanoi, että hän ostaa
välittömästi tämän idean itselleen. Siinä mielessä se ei ole hylättävä ajatus. Sitä kannattaa
myös RSKL:n ajaa. Kuten Voitto sanoi, että olemassa myös muita vaihtoehtoja ja että se
riippuu paikallisista olosuhteista. Jos tämä vastaus hyväksytään kiitän siitä.
Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Minun mielestä pitää vähän harkita mitä me
vaadimme ja mitä me esitämme ja mitkä seuraukset sillä on. Lautakunta kunnissa on
poliittinen elin, joka valitaan sen jälkeen kun on kunnallisvaalit niissä poliittisissa
voimasuhteissa, jotka kunnassa on. Jokainen puolueryhmä valitsee edustajansa eri
lautakuntiin niin kuin me kaikki tiedämme kunnallislain mukaan. Silloin voi olla se, että
tällaiseen vähemmistölautakuntaan ei tule yhtään vähemmistön edustajaa, vaan se on
poliittinen päätös ja poliittiset puolueet valitsevat edustajat. Sen sijaan tämä malli mikä meillä
tällä hetkellä on olemassa, että meillä on viiteryhmät, jotka ovat suoraan yhteyksissä kunnan
päättäviin elimiin ja sitä kautta voivat vaikutta paljon paremmin ja sinne valitaan vain
vähemmistön edustajia. Sen sijaan lautakuntiin eri poliittiset puolueet valitsevat sinne
edustajat. Minun mielestä tällaiset lautakunnat ovat ihan turhia ja lisäävät vain kunnallista
byrokratiaa. Kiitos!
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Sinun Paavo pitäisi tietää myös
kuinka tällaisia valintoja tehdään poliittisissa puolueissa. Sinäkin olet vähemmistön edustaja
jossakin lautakunnassa ja ettekö te ruotsinsuomalaiset voi toimia niin että saatte henkilöitä,
jotka osaavat suomen kieltä. En pidä tätä niin puoluepoliittisena juttuna kun vähemmistöpoliittisena juttuna.
Päätös: Liittokokous päätti Voitto Visurin esityksen mukaisesti katsoa aloitteen vastatuksi.
21. Valitaan sääntöjen määräämällä tavalla
20.1 Liiton puheenjohtaja ja liittohallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtaja
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Jos ottaisimme tässä kohdassa liiton puheenjohtajan vaalin.
Vaalivaliokunnalla on esitys tähän kohtaan.
Outi Siltala, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunta on saanut kaikkiaan ehdotuksia 25 yhdistyksestä ja piiristä valittaviksi eri tehtäviin. Olemme myös tehneet yksitellen haastatteluja
istuvan hallituksen kanssa ja käyneet tulleet ehdotukset läpi ja keskustelleet niistä. Olemme
myös tehneet työtä vaalivaliokunnan keskuudessa ja etsineet myös nuoria ehdokkaiksi. Se ei
34
ole ollut helppoa. Pari nuorta on sanonut, että heiltä voidaan uudestaan kysyä uudestaan
neljän vuoden päästä kun heidän elämäntilanne on toinen. Tulevaisuudessa täytyy
vaalivaliokunnassa tehdä enemmän työtä, että saataisiin enemmän nuoria meidän johtoon ja
että seurat aktiivisemmin ehdottaisivat henkilöitä eri tehtäviin. Meillä on paljon ammattitaitoa
liittohallituksessa, mutta ammattitaitoa on myös paljon kentällä, ja siinä on se tehtävä löytää
kaikki ne henkilöt. On myös surullista nähdä kaikki ne loukkaavat kirjoitukset, jotka
haittaavat myös meidän toimintaa.
Voitto Visuria on esitetty lähes kaikissa ehdotuksissa ja hän on hyvin arvostettu henkilö
meidän ruotsinsuomalaisten keskuudessa niin kun moni muukin henkilö meidän keskuudessa.
Kaikki ehdotukset on otettu huomioon ja minulla onkin kunnia esittää vaalivaliokunnan
esitys.
Vaalivaliokunnan ehdotus liiton puheenjohtajaksi on Voitto Visuri. Lisäksi on esitetty
Sinikka Lindquistia Skellefteåsta.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Olette kuulleet vaalivaliokunnan ehdotuksen ja tähän kohtaan
ei ole pyydetty puheenvuoroja. Tarkoittaako se sitä, että ei ole muita ehdotuksia.
Päätös: Liittokokous päätti yksimielisesti valita Voitto Visurin liiton puheenjohtajaksi.
Voitto Visuri: Asiaan kuuluu kiittää luottamuksesta ja tietenkin sen teen hyvin nöyrästi.
Minulla kylläkään ei ollut ajatusta asettua ehdolle ja pitkä keskustelu käytiin viime syksynä
vaalivaliokunnan edustajien kanssa ja pyysin nuorennusta silloin. Toivon mukaan sitä
nuorennusta näkyy seuraavan kerran, että valitaan nuori rivakka henkilö johtamaan tätä
meidän järjestöä. Kiitokset hyvät ystävät siitä luottamuksesta mitä olette osoittaneet tällä
valinnalla.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Tämä meni nopeasti ja otetaanko riski ja valitaan
liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja ennen kuin palataan kohtaan 14.
Outi Siltala, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunnan ehdotus liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi on Sinikka Lindquist Skellefteåsta ja lisäksi on esitetty Seija Sjöstedtiä
Tukholmasta.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Olette kuulleet vaalivaliokunnan ehdotuksen ja
puheenvuoroja ei ole pyydetty, joten on vain yksi ehdokas.
Päätös: Liittokokous päätti yksimielisesti valita Sinikka Lindquistin liittohallituksen
1. varapuheenjohtajaksi.
Sinikka Lindquist: Kiitän myös saadusta luottamuksesta ja voin todeta, että neljän edellisen
vuoden aikana on ollut oikein miellyttävää työskennellä liittohallituksessa.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Tämä meni jouhevasti ja otetaanko vielä liittohallituksen
2. varapuheenjohtajan valinta.
Outi Siltala, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunnan ehdotus liittohallituksen 2. varapuheenjohtajaksi on Seija Sjöstedt Tukholmasta ja lisäksi on esitetty Pirkko Karjalaista Skövdestä ja
vaalikelpoinen on myös Sinikka Lindquist, Skellefetåsta, mutta hänethän on jo valittu.
35
Jouko Teperi, Skövden Suomi - Seura: Skövden Suomi - Seura esittää liittohallituksen
2. varapuheenjohtajaksi Pirkko Karjalaista. Hän on ollut liittohallituksen jäsen ja siellä
tiedetään, että hän on erittäin pätevä henkilö ja minkä hän ottaa tehtäväkseen niin myöskin
tekee sen. Hänen osaamisalueensa meidän seuralaisten mukaan on erittäin suuri.
Riitta Kilpinen, RSKL:n Länsi-Götanmaan piiri: Meillä Länsi-Götanmaalla tunnetaan
Pirkko hyvin ja ilman muuta ehdotan Pirkko Karjalaista liittohallituksen 2. varapuheenjohtajaksi. Pirkko on erittäin tarmokas ihminen ja hänellä on pitkä järjestötyön kokemus. On ollut
pitkään Skövden Suomi - Seuran puheenjohtajana. Hän on ollut liittohallituksessa ja varmasti
liittohallituksessa tiedetään Pirkon kapasiteetti. Pirkko on työskennellyt paljon niin nuorten
kuin aikuistenkin parissa varsinkin kulttuuripuolella. Hän on täysin kaksikielinen. Pirkko
tekee sen minkä lupaa eikä anna aivan pienestä periksi. Ehdotus on Pirkko Karjalainen
liittohallituksen 2. varapuheenjohtajaksi.
Paavo Vallius, Suomi - Seura Katajaiset: Vaalihommat ovat aina vaikeita kun on päteviä
henkilöitä. Olen samaa mieltä vaalivaliokunnan puheenjohtajan kanssa, että on olemassa
paljon nuori henkilöitä tuolla kentällä. Kun näin vaalivaliokunnan ehdotuksen olin pettynyt,
että keski-ikä liittohallituksessa huitelee tuolla yli kuudenkymmenen. Sillehän me ei voida
mitään. Koska me emme voi valita sellaisia henkilöitä, jotka eivät suostu, niin meidän pitää
tyytyä niihin ehdokkaisiin, jotka meillä on. Muistan itse kun jätin liiton puheenjohtajan
tehtävät alle kuusikymppisenä, niin jätin sen takia. että tulisi nuorempaa porukkaa. Mutta iin
ei käynyt. En yhtään epäile sitä, että eikö Pirkko Karjalaine ole tehnyt Skövden ja monen
asian eteen. Kun joudutaan valitsemaan kahden pätevän henkilön, kahden naisen välillä, niin
se on vaikeaa. Tiedän myös sen, että kaikki mitä Pirkosta kerrottiin, pätee myös Seijaan. Seija
on Tukholman Suomalaisen seuran puheenjohtaja ja hoitaa ne asiat, jotka ottaa tehtäväkseen.
Yksi asia pitää harkita, että tulevan kauden aikana koko liittotoimisto vaihtuu ja paine
puheenjohtajille tulee kasvamaan aika tavalla. Se vaatii ylimääräistä työtä niin puheenjohtajalta kuin varapuheenjohtajilta ja myöskin sitä, että he ovat läsnä ja ohjaavat sekä
joutuvat valitsemaan uusia työntekijöitä ja se vie aikaa. Te tiedätte kaikki, jotka olette olleet
tekemisissä uusien työntekijöiden ottamisessa, niin se ei ole mikään pikkujuttu, vaan se
kestää ja viekää aikaa, jos halutaan sellainen työntekijä liittoon töihin. Olen sitä mieltä, että
nykyinen työvaliokunta, jossa Seija on mukana toisena varapuheenjohtajana ja Seija asuu
Tukholmassa, niin että Seija jatkaa vielä neljä vuotta työvaliokunnassa.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Minulla on vaikea tehtävä, koska
kyseessä on kaksi kovaa naista sekä Pirkko että Seíja. Vaikeammaksi sen tekee se, että
tunnen molemmat erittäin hyvin. Pirkon tunnen kymmenien vuosien takaa ja Seijan myös. Se
yhteinen nimittäjä on kansantanssi, mikä on sekä Seijan että Pirkon hyvä harrastus. Voisin
sanoa, että hyviä puolia molemmissa on paljon Paavon tapaan, mutta otan erään. Ensinnäkin
olen Tukholman Suomalaisen Seuran jäsen ja sen edustajana ja tietenkin esitän Seija
Sjöstedtiä. En tietenkään aliarvioi Pirkkoa. Seijalla on vastuulla Suomeksi -projektin
vetäminen. Hän tekee vähemmistötyötä Tukholmassa täysin sieluin, täysin voimin. Hän on
Tukholman kaupungin yhteistyöryhmän puheenjohtaja. Esitän Tukholman Suomalaisen
Seuran edustajana Seija Sjöstedtiä. Toivon, että te kuuntelette tätä ja voitte äänestää Seijaa.
Markku Jokio, Tukholman Suomalainen Seura: Tuntien Seija Sjöstedtin kapasiteetin.
Olin neljäkymmentä kiloa sitten Lidingön Suomi-Seuran puheenjohtaja. Tulin uudestaan
Tukholmaan ja valitsimme seuran puheenjohtajaksi Seija Sjöstedtin ja sitä ei ole kenenkään
tarvinnut katua. Hän pistää suuren osan omasta ajastaan tähän työhön ja juoksee kaupungilla
melkein harvasen ilta. Seijan kapasiteetin tuntien esitän Seija Sjöstedtiä toiseksi
puheenjohtajaksi.
36
Sirkka Taiminen, Mariestadin Suomi-Seura: Kuulin täällä, että Seija Sjöstedt asuu
Tukholmassa ja siellä pitää olla lähellä kun liittotoimistoon valitaan henkilöitä. Tulen
Mariestadin Suomi - Seurasta ja Pirkko on Skövdestä. Skövdestä tulee juna tänne
Tukholmaan ja se ottaa kaksi tuntia tänne. Pirkko on tarmokas ihminen ja tekee paljon töitä
siellä kentällä ja juoksee myös siellä kaupungilla suomi-seuran asioita. Varmaan juoksee
Tukholmaankin tarvittaessa. Länsi-Götanmaan piiri on suurin piiri täällä Ruotsissa ja olisi
hyvä, että täältä suurimmasta piiristä olisi toinen varapuheenjohtaja liittohallituksessa.
Ehdotan Pirkko Karjalaista toiseksi varapuheenjohtajaksi.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Puheenvuorot on käytetty ja koska ehdotuksia on tullut niin
menemme lippuäänestykseen.
Vaalissa annettiin yhteensä 104 äänestyslippua, joista kaksi hylättyä.
Äänet jakautuivat seuraavasti:
Seija Sjöstedt
60 ääntä
Pirkko Karjalainen
42 ääntä
Päätös: Liittokokous päätti valita Seija Sjöstedtin liittohallituksen 2. varapuheenjohtajaksi.
Seija Sjöstedt: Kiitän luottamuksesta ja voin sanoa, että ne kaksi vuotta jotka olen ollut
mukana on opettanut paljon ja Pirkon kanssa me jatkamme Suomeksi -projektia.
21.2
Kuusi (6) liittohallituksen jäsentä ja kolme (3) varajäsentä
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Niin kun ennen tauon ottamista uhattiin, niin seuraavana on
tarkoitus ottaa esille liittohallituksen varsinaisten jäsenten valinta. Nyt voimme ottaa esille
vaalivaliokunnan ehdotuksen.
Outi Siltala, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunta esittää liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi:
Erkki Lahti, Arlöv
Leila Marttila, Finspång
Juha Sarajärvi, Mariestad
Pirkko Karjalainen, Skövde
Teuvo Nevala, Skultuna
Jouni Slagner, Haaparanta
Ehdokkaat; Erkki Lahti, Juha Sarajärvi, Pirkko Karjalainen, Teuvo Nevala ja Jouni Slagner
esittäytyivät samoin vaalikelpoiset Ritva Koivunen-Heino ja Tuula Fomin.
Lisäksi esitetty:
Ritva Koivunen-Heino, Tranemo
Tuula Fomin, Nacka
Sirpa Kyllönen, Göteborg
Sinikka Lindqvist, Skellefteå
Seija Sjöstedt, Tukholma
Paavo Vallius, Suomi-Seura Katajaiset: Onneksi minun ei tarvitse esitellä itseäni sen
kummemmin. Se, että tulen Västeråsista, se on se pääpaikka. Skultuna, mistä Teuvo tulee, on
niitä sivukyliä. Kun on puhuttu kahdesta kolmesta lasten lapsesta, niin minulla niitä on
kymmenen. Tietysti aina kun lähtee vaalivaliokunnan esitystä vastaan, niin siinä on
37
harkitsemisen paikka. Olen varma, että vaalivaliokunta on tehnyt hyvää työtä, mutta joka
tapauksessa kun näin esityksen liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi tuli pettynyt mieli, kun
yksi pätevä henkilö oli jätetty pois siitä, joka on aikaisemmin ollut liittohallituksessa. Tiedän
myös, että hän on tehnyt erittäin paljon töitä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa kun myös
liitossa vähemmistön hyväksi. Hän on henkilö, jolla on varmaan pätevyyttä näihin asioihin,
tietoa ja osaamista. Sen johdosta haluan esittää, että Tuula Fomin jatkaa liittohallituksessa
sitä hyvää työtä jota hän on tehnyt aikaisemmin. Henkilöt täällä ovat tosi hyviä, mutta jos
joku pitäisi jättää pois, niin se olisi silloin Leila Marttila.
Eine Pekkala, RSKL:n Södermanlandin - Östergötlandin piiri: Haluan ehdottomasti
nostaa Tuula Fominin nimen varsinaiseksi sillä tiedän, että Tuulalla on kokemusta ja hän on
ollut paljon toiminnassa mukana, mutta ennen kaikkea hänellä on uskallusta. Hän osaa tuoda
omat mielipiteensä kuuluville, ei ole jaa jaa miehiä tai naisia tässä yhteydessä. Hän osaa
myös tehdä kompromisseja ja ottaa myös moitteita vastaan niin ehdottomasti Tuula. Samoin
tunnen Leila Marttilaa sen verran, että mielelläni pyyhkisin hänen nimensä pois sieltä.
Riitta Kilpinen, RSKL:n Länsi - Götanmaan piiri: Ilman muuta Pirkko, joka on esitellyt
itsensä ja minäkin esittelin eilen, pitää pysyä liittohallituksessa samoin Juha Sarajärvi, joka
äsken esitteli itsensä. Lisäksi nostaisin Ritva Koivunen Heinon. Kuten kuulitte, hänellä on
paljon järjestökokemusta ja tietoa tälle liittohallitukselle.
Mauno Rahikainen, Åkerin Suomi - Seura: Sanoisin näin, että yhdyn Paavon
pettymykseen kun näin tämän ehdokaslistan. Se nuorennus olisi äärettömän tärkeää ja
uusiutuminen tälle liitolle liittohallituksen kautta, mutta koska näin ei ole tapahtunut ja kun
katson tätä joukkoa, jota on ehdotettu vaalivaliokunnan kautta, niin haluaisin ehdottomasti
sinne Tuula Fominin mukaan. Sitten vielä se, että olin erittäin iloinen kun näin yhden nimen
ehdotettujen joukossa ja se on Erkki Lahti. Siinä on mies, joka kanssa uskaltaa olla eri mieltä
kun puheenjohtaja esimerkiksi. Erkillä on se meriitti erittäin kova.
Sirkka Taiminen, Mariestadin Suomi - Seura: Täällä on paljon puhuttu, että pitäisi saada
nuorempia mukaan. Juha Sarajärvi on liittohallituksen kuopus ja muistakaan, että se pysyy
vähän nuorempana, jos sinne valitaan nuorempia. Myös Pirkko Karjalainen on sieltä
nuoremmasta päästä. Muistakaa, että silla tavalla me saamme sen pysymään vähän
nuorempana. Olen myös sillä kunnalla, että Tuula Fominin täytyy saada pitää paikkansa.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Tässä on aika erikoinen tilanne.
Ilman muuta, koska olen Tukholman Suomalaisen seuran edustaja, niin nostan Tuula
Fominin. Tuula on ollut ruotsinsuomalaisten edustajana Ulkosuomalaisparlamentissa. Kyllä
se on melko painava argumentti. Toinen, jonka haluan nostaa sinne, on vanha ystäväni Pirkko
Karjalainen, joka on kulttuurin alalla vahva tekijä. Täällä on puhuttu paljon nuorista, mutta
myös eläkeläisillä on oikeus ruotsinsuomalaisuuteen ja vähemmistöpolitiikkaan. Muistakaa
myös eläkeläisten osuus.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt mennään vaaleihin ja lisäksi on vaalivaliokunnan
esityksen lisäksi ehdotettu Ritva Koivunen-Heinoa ja Tuula Fomia. Käytämme sinistä
vaalilippua, johon merkitään kuusi nimeä. Ei enempää eikä vähempää muutoin se hylätään.
Taittakaa se kahtia jättäessänne vaalilipun.
---
38
Voitto Visuri, liittohallitus: Hyvä kokousväki! On mieluista saada tänne Suomi-Seura ry:stä
toiminnanjohtaja Paula Selenius. Paula ja Suomi-Seura ry. ovat hyviä, mieluisia ja tärkeitä
yhteistyökumppaneita. Olet tervetullut tänne.
Paula Selenius Suomi-Seura ry.: Kiitos Voitolle kauniista sanoista. On kiva olla täällä taas.
Minua pyydettiin tuomaan tänne Suomi-Seuran tervehdys ja se tulee tässä. Suomi-Seura on
aina ollut ulkosuomalaisten takana ja ruotsinsuomalaiset ovat iso ryhmä ja teidän takana
ollaan hyvin vahvasti. Sanoisin niin kuin toimitusministeri Stubb aina sanoo. On kolme asiaa,
joista haluan teille kertoa. Yksi on Suomen vaalit. Kiitän teitäkin. Varmasti hyvin moni
teistäkin kävi äänestämässä ja meillähän äänestystulos nousi Ruotsista ja hyvin monesta
maasta aivan huimasti. Useista maista yli 50 prosenttia ja kokonaisäänestystulos nousi yli 25
prosenttia ulkosuomalaisten parissa. Vaalit olivat mielenkiintoiset ja äänestyksen tulos oli
vielä mielenkiintoisempi ja vielä mielenkiintoisempaa on se, että meillä ei todellakaan ole
vieläkään maassa mitään hallitusta. Meillä on eduskunta, joka nyt kovastikin tappelee ja ottaa
kärhämää ja mittelöi keskenenään kuka kelpaa hallitukseen ja kuka ei. Ketkä haluavat olla
yhdessä ja ketkä eivät. Mä en leiki sun kanssa, sanoi esimerkiksi Timo Soini vihreistä ja
vihreät eivät leiki soinilaisten kanssa. Samaten Soinista on hyvin paljon kirjoitettu ulkomailla
ja oltu kauhuissaan. Soini on todellinen lempilapsi lehdistössä. Ei hän sen kummempi ole kun
vennamolaiset aikanaan. Hän on Vennamon lapsia. Ei hän sen isompi nakki ole. Tästä
sopivasti aasinsiltaan eli kirjeäänestykseen, joka on se, mitä ulkosuomalaisparlamentti ajaa
Suomi-Seuran avustuksella. Suomi-Seura on Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristö, jos joku
ei sitä tiedä. Ulkosuomalaisparlamentti on sellainen elin, joka kokoontuu parin kolmen
vuoden välein, niin siellä ulkosuomalaiset ovat toivoneet, että he voisivat äänestää kirjeitse ja
tätä asiaa on pyöritelty jo kymmenen vuotta eikä siitä ole mitään tullut. Se on niin kuin
Suomen hallituksen muodostaminen. Toivottavasti hallitusta ei nyt kymmentä vuotta
muodosteta, mutta joka tapauksessa kirjeäänestys on ollut kuuma peruna oikeusministeriössä.
Ministerit 4-5 kappaletta ovat sitä kannattaneet, mutta ministeriön lakiesityksiä laativia
virkamiehiä ei ole asia kiinnostanut taikka kiinnostanut kyllä, mutta he ovat sitä mieltä, että
vaalisalaisuus on niin suuri asia, että sen voi menettää tällaisella kirjeäänestyksellä.
Esimerkiksi Ruotsissa on kirjeäänestys ulkomailla oleville ruotsalaisille. Ehkä suomalaiset
ovat sen verran epäluotettavia, että heille ei kannata kyllä kirjeäänestystä antaa, että ei pääse
ukko vetämään veistä esiin ja sanomaan vaimolleen, että äänestäppä nyt tota Soinia. Tällaista
tämä nyt on, että Suomessa virkamiehet jostain syystä eivät halua sitä ja nyt yritetään
ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön voimin tätä kirjeäänestystä hallitusneuvotteluihin ja
hallitusohjelmaan. En tiedä onko se siellä ja asiahan on aika mutkikas, kun hallitustakaan ei
ole, joka sen ohjelman laatisi. Mutta joka tapauksessa sitä nyt yritetään. Toisen asia on
Ulkosuomalaisparlamentti, jonka istunto on taas ensi vuonna Helsingissä lokakuun lopulla
torstaina ja perjantaina 25 - 25. lokakuuta Helsingin Yliopistossa tällä kertaa. Puoli vuotta
etukäteen pitää saada aloitteet, joten lähettäkääpä aloitteita vaikka tänään, taikka huomenna,
taikka syksyllä niin me ehdimme valmistella ne kunnolla, koska se on aikamoinen suma, kun
sinne lähes sata aloitetta tulee ja sihteeristö alkaa selvittää niitä taustoja ja lähettää
lausunnolle ministeriöihin esilausunnolle. Meillähän on nyt edellisen istunnon lausunnot
ministeriöiltä. Se menee niin, että kun Ulkosuomalaisparlamentti tekee päätöksensä, niin
päätöslauselmat viedään pääministerille, joka sitten vie ne eli valtioneuvoston kansliasta
lähetetään eri ministeriöihin lausunnolle ja Suomi-Seura saa nämä vastaukset, mitä ministeröt
ovat sanoneet eri päätöslauselmiin ja se on se pohja, jolla lähdetään viemään eri asioita
eteenpäin riippuen siitä, mitä eri ministeriöt ovat sanoneet. Jos ne sanovat, että tämä ei
onnistu, niin sitten me lähdemme liikkeelle isommalla arsenaalilla. Jos ne sanovat, että tämä
onnistuu helposti, niin me yritämme tehdä sen mahdollisimman helposti. Esimerkiksi suomen
kielen säilyminen ja suomen kielen tukeminen on ainakin yksi mikä aina tulee sinne ja me
39
olemme oppineet, että opetusministeriössä poimitaan sieltä ideoita ja ajatuksia ja tuntoja.
Ulkosuomalaisten tunnot ovat hyvin tärkeitä täällä Suomessa tänä päivänä.
Kolmas asia on Turun Suomi sydämessä -tapahtuma 1. - 4. heinäkuuta. Siellä on todella
paljon mielenkiintoista ohjelmaa. On hyvin paljon luentoja, siellä on tanssia, siellä on
musiikkia, siellä on jokaiselle jotakin. Siellä on hieno paraati johon kaikki menevät, jotka
sinne kykenevät tulemaan. Me menemme paraatissa kaupungin halki torille ja sieltä torilta
tuomiokirkolle. Matka ei ole pitkä, mutta varsin vaikuttava tai ainakin halutaan, että
paraatista tulee aika vaikuttava. Ohjelma on nyt hyvässä jamassa, kun kävin viime viikolla
Turussa, kun olen siinä suunnitteluryhmässä mukana. Sinne on tulossa myös Tasavallan
Presidentti, vaikka se ei ole vielä virallinen asia, mutta se lipsahti. Sinne tulee arkkipiispa,
sinne tulee EU-parlamentaarikko, Suomi - Seuran puheenjohtaja ja Ulkosuomalaisparlamentin puhemies Ville Itälä. Siellä sitten tavataan! Kiitoksia!
Voitto Visuri, liittohallitus: Tiedoksi kaikille, että RSKL tulee olemaan virallisesti paikalla
tuolla Suomi sydämessä tapahtumassa ja meillä on siellä pöytä, jossa mm. liiton esitteitä,
Suomeksi -projektin esitteitä. Tullaan olemaan paikalla neljä päivää.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Kysymys Paulalle, että otatteko
vastaan vielä ryhmiä siellä Suomi-Seuran ry:n toimistossa Marianjkadyulla.
Paula Selenius Suomi-Seura ry.: Kyllä vain, tervetuloa Suomi-Seuran toimistoon! Milloin
vain haluatte pienen audienssin. Matti Jii on siellä meidän toimistossa käynyt usein, milloin
kirjailijoiden, milloin eläkeläisten kanssa. Ihan mielellään esitellään Suomi-Seuraa. Meille
mahtuu 18 - 20 henkilöä kokoushuoneeseen. Esitellään tunnin ja tarjotaan kahvia ja ei mitään
sen kummempaa ja kerrotaan niistä asioista mikä ihmisiä kiinnostaa. Tervetuloa porukalla ja
jos ei ole porukkaa niin saa tulla yksinkin.
--Vaalissa annettiin yhteensä 102 äänestyslippua, joista 10 on hylättyä.
Äänet jakautuivat seuraavasti:
Juha Sarajärvi
92 ääntä
Pirkko Karjalainen
89 ääntä
Erkki Lahti
87 ääntä
Tuula Fomin
85ääntä
Teuvo Nevala
82 ääntä
Jouni Slagner
82 ääntä
Ritva Koivunen-Heino 21 ääntä
Leila Marttila
14 ääntä
Päätös:
Liittokokous vahvisti vaalituloksen ja päätti valita liittohallituksen varsinaisiksi
jäseniksi Juha Sarajärven, Pirkko Karjalaisen, Erkki Lahden, Tuula Fominin,
Teuvo Nevalan ja Jouni Slagnerin.
Outi Siltala, vaalivaliokunta: Kun odotamme, että löytyy joku joka osaa käyttää tuota
konetta, niin haluaisin mainita, että moni puhuu nuorennuksesta, niin se on meistä kaikista
kiinni. Haluammeko tosiaan, että tämä järjestö nuortuu. Se voi olla kysymys, jota meidän
kannattaa pohtia todella. Olen ainoa, vaikka en nuorin, jolla on lapsi mukana. Tiedän, että
monessa paikassa mihin tulee, niin sitä ei katsota oikein ilolla, että on pieniä lapsia mukana,
koska ne häiritsevät. Paikallisissakin seuroissa on sanottu, että katso, että pidät tytön hiljaa
koko tilaisuuden ajan. Jos meillä on tällainen näkökanta, niin voi olla vaikeaa saada järjestöä
40
nuortumaan, koska nuoret ihmiset yhdessä tai toisessa vaiheessa varmaankin saavat lapsia.
Nykyään on äideillä ja isillä on tasavertaisesti lapset mukana ja tosiaan meidän pitää kaikkien
luoda sellainen ilmapiiri, että näkin nuoret tuntevat, että voi ottaa lapsen mukaan toimintaan.
Sillä tavalla me ehkä voisimme saada tätä järjestöä nuortumaan. Siinä on meille kaikille
ajattelemista. Haluammeko tosiaan, että tämä järjestö nuortuu.
Vaalivaliokunta esittää liittohallituksen varajäseniksi:
Sirpa Kyllönen, Göteborg
Aune Laakkonen, Tukholma
Ritva Koivunen-Heino, Tranemo
Lisäksi esitetty:
Juha Sarajärvi, Mariestad
Teuvo Nevala, Skultuna
Jouni Slagner, Haparanda
Pirkko Karjalainen, Skövde
Paavo Koivuranta, Sundsvall
Lovisa Jakobsson, Uumaja
Näistä vaalikelpoisia ovat Paavo Koivuranta ja Lovisa Jakobsson.
Raili Borg, Uumajan Suomalainen kerho: Koska Lovisa ei ole paikalla, niin voin näyttää
kuvan hänestä. Koska olen Uumajan Suomalaisen Kerhon puheenjohtaja, niin sanon, että
Lovisan suurin meriitti on se, että hän on nuori tässä tilanteessa. Lovisa on 22 vuotta. Se mikä
hänessä on ainutlaatuista, on se, että hän on umpiruotsalainen joka on opetellut suomea
omasta kiinnostuksesta ja omasta halusta. Lovisa on opiskellut yliopistossa ja sai eilen
valmistuttuaan kielikonsultin paperin. Lovisa on mukana Uumajan Suomalaisen kerhon
johtokunnassa. Vetänyt nuorisotoimintaa ja on tällä hetkellä RSKL:n Pohjois-Ruotsin piirin
sihteeri. Harrastuksista voi sanoa, että Lovisa on muusikko. Hän on mukana eläkeläisten
Nitroboys orkesterissa ja ollut mukana jonkin matkaa euroviisujen jokerikilpailussa. Hän on
mukava tyyppi ja voin sanoa, että Lovisa ei varmaan pysty liittohallituksessa ihmeitä
tekemään, mutta Lovisa on hyvin tärkeä symboli. Se on se, mitä halusin Lovisasta sanoa.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Minä edustan Tukholman
Suomalaista Seuraa ja tietenkin ehdotan Aune Laakkosta, joka on erittäin tehokas nainen
Tukholman Suomalaisen Seuran johtokunnassa useita vuosia ja Aune on siellä osoittanut
voimansa ja osaamisensa. Hän on aikaisemmin ollut mukana Lidingön Suomi - Seurassa. Hän
on todella tekevä ihminen. Kannatan myös esitystä Lovisa Jakobssonista liittohallituksen
varajäseneksi.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt mennään vaaleihin ja lisäksi on vaalivaliokunnan
esityksen lisäksi ehdotettu Lovisa Jakobssonia. Käytämme hiekanruskeaa vaalilippua, johon
merkitään kolme nimeä. Ei enempää eikä vähempää muutoin se hylätään. Taittakaa se kahtia
jättäessänne vaalilipun.
Vaalissa annettiin yhteensä 102 äänestyslippua, joista ei yhtään hylättyä.
Äänet jakautuivat seuraavasti:
Sirpa Kyllönen
95 ääntä
Lovisa Jakobsson
92 ääntä
Aune Laakkonen
89 ääntä
Ritva Koivunen-Heino
39 ääntä
41
Päätös:
21.3
Liittokokous vahvisti vaalituloksen ja päätti valita liittohallituksen varajäseniksi
Sirpa Kyllösen, Lovisa Jakobssonin ja Aune Laakkosen tässä järjestyksessä.
Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet (joista 1
varsinainen jäsen 1. varajäsen RSLU:lle ja 1 varsinainen jäsen 1.
varajäsen Foorumille)
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Siirrymme kohtaan 21.3 Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan
jäsenet ja varajäsenet ja tähän on myös vaalivaliokunnalla esitys. Ensiksi varsinaiset jäsenet.
Outi Siltala, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunta esittää varsinaisiksi jäseniksi
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan edustajistoon:
Seppo Puolle, Skövde
Tarmo Ahonen, Göteborg
Tuula Fomin, Tukholma
Voitto Visuri, Gävle
Sinikka Lindquist, Skellefteå
Anneli Ylijärvi, Göteborg
Teuvo Nevala, Skultuna
Lisäksi esitetty: Birgit Selmosson, Mariestad ja Seppo Remes, Hallstahammar
Sinikka Lindquist on valittu puheenjohtajistoon maaliskuussa ja tulee siksi olla varsinaisena
jäsenenä ja sitä me emme tietäneet vaalivalmisteluvaliokunnassa. Siksi tämä uusi esitys.
Sirkka Taiminen, Mariestadin Suomi-Seura: Taas tämä vanha mummo on täällä pöntössä.
Ensiksi yhdyn siihen, mitä Voitto avauspuheessaan sanoi, että nuoria ehdokkaita on ihan liian
vähän. Meillä RSKL:llä on 14 paikkaa täällä valtuuskunnassa ja niistä seitsemän RSE:llä.
Kun katsoin tätä vaalivaliokunnan ehdotusta, niin nämähän on RSE:n edustajia. Kaikki yli
kuusikymppisiä. Monessa seurassa on varmaankin vaikeata saada nuoria mukaan liiton
toimintaan. Sen takia on tärkeätä, että nuoret huomataan ja että heille annetaan
mahdollisuuksia vähän vaativampiin tehtäviin esimerkiksi täällä valtuuskunnassa. Ei kai
meillä täällä RSKL:ssa ole samanlainen perimisjärjestys kun tuolla Ruotsin
kuningaskunnassa, että täytyy odottaa kun edellinen kuolee. En halua mitenkään mollata
eläkeläisiä, mutta kun meillä on sellainen järjestö kun RSE niin se on pelkkiä eläkeläisiä.
Tähän RSKL:n valtuuskunnan koonpanoon pitäisi saada nuorempiakin. Meidän jäsenten
ikähaitari pitäisi näkyä. Me olemme Mariestadin Suomi - Seurassa Birgit Selmossonia. Birgit
on ollut mukana ihan lapsesta asti meidän seurassa. Hän on ollut ensin nuorisoneuvostossa,
sitten johtokunnassa ja sitten varapuheenjohtajana ja on nyt kolmatta vuotta seuran
puheenjohtajana ja on hyvin pidetty. Hän on myös ollut RSKL:n lapsi- ja leirityöryhmässä.
Hän on toisen polven ruotsinsuomalaisen, jolle vanhemmat ovat opettaneet suomen kielen ja
jota hän on itse ylläpitänyt ja on ylpeä suomalaisuudestaan ja suomen kielestään. Hänellä on
kaikki edellytykset tulla valituksi tähän Ruotsinsuomalaisten valtuuskuntaan. Mariestadin
Suomi - Seura esittää Birgit Selmosson Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan varsinaiseksi
jäseneksi. Birgit on 40 vuotta.
Voitto Visuri, liittohallitus: Hyvät kokousedustajat! En halua, että tämä menee lippuäänestykseen. Jos siinä on yksikin ylimääräinen ehdokas, niin vedän nimeni pois.
Matti J Korhonen, Tukholman Suomalainen Seura: Tämä on varsin mielenkiintoinen
tilanne. Nimittäin Voitolla on tietenkin kaikki oikeudet sanoa ei, jos hän haluaa. Jos on
42
sellainen tilanne, että puheenjohtaja ei voi sanoa mitään, koska hän edustaa järjestöä, niin
joskus järjestö sanoo, että sinun on mentävä sinne, silloin sinun on mentävä järjestön mukaan
eikä Voitto Visurin mukaan. Esitän, että sieltä löydettäisiin porukasta joku muu, koska Voitto
tarvitaan siellä valtuuskunnassa. Hän käytti viimeisessä istunnossa vahvoja puheenvuoroja
RSKL:n puolesta. Muistutan kuten kerran aikaisemminkin yhdessä toisessa kokouksessa, että
kun teidät on valittu edustamaan RSKL:ää, niin käytätte puheenvuoroja RSKL:n puolesta
eikä sinne mennä vain istumaan ja kertoa kotona, että sain taas olla valtuuskunnan
kokouksessa Tukholmassa. Tämä on velvollisuus ja myös sen mukaan toimitaan. Vetoan
sinuun Voitto ruotsinsuomalaisena.
Tarmo Ahonen, Club 2000: Tämä on oikeastaan vain työjärjestyskysymys. Minulla on
sellainen mielikuva, että tietääkseni Anneli Ylijärvi ja Teuvo Nevala ovat oikeastaan jo
valitut erityisliittojen edustajana. Muistelen tätä keskustelua, jota kävin Paavo Valliuksen
kanssa joku vuosi sitten, että liittokokous valitsee ainoastaan viisi edustajaa. Nämä
erityisliittojen edustajat vain todetaan.
Martti Knuuttila, vaalivaliokunta: Unohdin esittää tämän asian, että Anneli Ylijärvi ja
Teuvo Nevala ovat jo valittu omissa järjestöissään. Kolmas valittu on Sinikka Lindquist, joka
on jo valittu puheenjohtajistoon ja siksi tulee olla varsinaisena edustajana.
Tuula Fomin, liittohallitus: Ellen aivan väärin muista niin olen paikalla joka tapauksessa
vaalivaliokunnan kokoonkutsujana, niin siksi vedän nimeni pois.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Jos olen oikein ymmärtänyt, niin meillä olisi tarvittava määrä
seitsemän nimeä.
Päätös: Liittokokous valitsi RSKL:n varsinaiset jäsenet Ruotsinsuomalaisten valtuuskuntaan
seuraavasti:
Seppo Puolle, Skövde
Tarmo Ahonen, Göteborg
Voitto Visuri, Gävle
Sinikka Lindquist, Skellefteå
Birgit Selmosson, Mariestad
Anneli Ylijärvi, Göteborg
Teuvo Nevala, Skultuna
Martti Knuuttila, vaalivaliokunta: Vaalivaliokunnan RSKL:n varajäsenet
numerojärjestyksessä Ruotsinsuomalaisten valtuuskuntaan ovat:
Seija Sjöstedt, Tukholma
Liisa Kirjavainen Hyväri, Göteborg
Tuula Fomin, Nacka
Pirkko Karjalainen, Skövde
Seppo Remes, Hallstahammar
Eine Pekkala, Åkers Styckebruk
Pirkko Ervasti, Luulaja
Päätös: Liittokokous valitsi RSKL:n varajäsenet Ruotsinsuomalaisten valtuuskuntaan
numerojärjestyksessä seuraavasti:
1) Seija Sjöstedt, Tukholma
2) Liisa Kirjavainen Hyväri, Göteborg
3) Tuula Fomin, Nacka
43
4) Pirkko Karjalainen, Skövde
5) Seppo Remes, Hallstahammar
6) Eine Pekkala, Åkers Styckebruk
7) Pirkko Ervasti, Luulaja
21.4
Vaalivalmisteluvaliokunnan varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Siirrymme kohtaan 21.4 Vaalivalmisteluvaliokunnan
valitseminen.
Martti Knuuttila, vaalivaliokunta: Saimme eri piireiltä ehdotukset vaalivalmisteluvaliokuntaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Meillähän on ollut periaatteena se, että joka piirillä on
yksi varsinainen ja yksi varajäsen. Eilisen päätöksen mukaisesti meiltähän jäi yksi piiri pois.
Keski-Norrlannin piirihän lakkautetaan tämän vuoden lopussa ja kuten näette, että KeskiNorrlannin piirin edustajaan on allekirjoittanut ja minä sanoudun irti tästä tehtävästä siitä
syystä, että me siirrymme Etelä-Norrlannin piiriin ja heillä on omat edustajat täällä.
Päätös: Liittokokous päätti valita piirien nimeämistä ehdokkaista seuraavasti:
Tukholman piiri:
Marja-Leena Tiitinen, varajäsen Anni Vartiainen
Södermanlandin-Östergötlandin piiri: Eine Pekkala, varajäsen Hannele Oikarinen
Etelä-Ruotsin piiri:
Anneli Rantanen, varajäsen Kari Koskela
Länsi-Götanmaan piiri:
Erkki Seppäläinen, varajäsen Risto Huovinen
Örebro-Värmlannin piiri:
Irmeli Parkkinen, varajäsen Sinikka Torsti
Västmanlandin piiri:
Jorma Bogdanoff, varajäsen Erkki Ojalehto
Etelä-Norrlannin piiri:
Hannele Kumpulainen, varajäsen Irma Larsson
Pohjois-Ruotsin piiri:
Pirkko Ervasti, varajäsen Arja Tamminen
Göteborgin ja Bohusläänin piiri:
Lauri Seppälä, varajäsen Usko Rudanko
Kokoonkutsujaksi valittiin Jorma Bogdanoff.
22. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet
sääntöjen määräämällä tavalla
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt siirrymme kohtaan 22. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja
heidän henkilökohtaiset varajäsenet sääntöjen määräämällä tavalla
Martti Knuuttila, vaalivaliokunta: Me olemme saaneet vain yhden ehdotuksen ja se on
Seija Noppa Boråsista ja varalle Raimo Kaihlavirta Skövdestä.
Voitto Visuri, liittohallitus: Esitys on, että auktorisoiduksi tilintarkastajaksi valitaan Per
Engzell (auktorisoitu) (KPMG Bohlins AB) ja sieltä hänen varajäsen.
Päätös: Liittokokous valitsi liiton tilintarkastajiksi Per Engzell (auktorisoitu) (KPMG
Bohlins AB ja Seija Noppa (Borås)
Varatilintarkastajiksi valittiin Raimo Kaihlavirta (Skövde) ja auktorisoidun
tilitoimiston ilmoittama henkilö.
23. Kokouksen päätöslauselma
Tuula Fomin, liittohallitus ja päätöslauselmavaliokunnan puheenjohtaja: Aion ottaa
tämän lyhyesti. Päätöslauselma on osoitettu ministereille Erik Ullenhag, Jan Björklund,
Göran Hägglund ja Sveriges Kommuner och Landsting, SKL.
44
Tämä päätöslauselma sisältää ensin pohjustuksen mikä on teille useimmille tuttua ja kysynkin
että hyppäänkö vai luenko tämän tekstin. Toisella puolen aion lukea mitä me
liittokokouksena aiomme päättää vaatia päättäjiltä. Luen kokonaan:
Resolution från Sverigefinska Riksförbundets 28.e förbundskongress den 4 juni 2011
Den nya lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk har varit i kraft snart ett och ett
halvt år. Sedan den 1 februari 2011 hör 32 kommuner till förvaltningsområdet för finska
språket. Ytterligare åtta kommuner har anmält sig att få ingå i det från början av år 2012.
Lagen har förstärk sverigefinnarnas minoritetspolitiska rättigheter främst i de kommuner
vilka hör till förvaltningsområdet för finska. Det är positivt att samråd har kommit i gång i de
flesta förvaltningskommuner för finska. Fortfarande bor dock bara ca hälften av sverigefinnar
i kommuner som hör till förvaltningsområdet. Riksförbundets erfarenheter samt
Länsstyrelsen i Stockholms läns första uppföljningsrapport visar tydligt att väldigt lite har
hänt i de kommuner vilka inte hör till förvaltningsområdet för finska. Flera kommuner känner
inte till lagen och att sverigefinnar har rätt till samråd. Samma gäller landstingen.
I regeringens strategi Från erkännande till egenmakt ingick även ett ökat stöd till
organisationer som företräder nationella minoriteter. För riksförbundets del betydde detta ett
ökat stöd för år 2010 men för det innevarande året minskades bidraget nästan med en
halvmiljon. Detta är mycket märkligt och orättvist med tanke på det ökade arbetet och
utgifter som minoritetslagen har inneburit för vår organisation.
Alla sverigefinska barn är inte berättigade att få modersmålsundervisning i grundskolan. Men
även en del av dem vilka har rätt till undervisning får inte det p g a brist på modersmålslärare.
Europarådet har under flera år gett regeringen kritik och krävt åtgärder för att förbättra
finskans situation i förskolan och i grundskolan samt att starta lärarutbildning. Numera finns
bara sju fristående sverigefinska skolor och ett par kommuner som ger undervisning på
finska.
Med åldrande sverigefinsk befolkning finns det ett ökat behov av äldrevård samt hälso- och
sjukvård på finska. Hälso- och sjukvårdslagens nuvarande regler är inte tillräckliga för att ge
förbättrade möjligheter till vård på finska inom hälso- och sjukvården. Regeringen har dock
ansett att nuvarande regler är tillräckliga.
Sverigefinska Riksförbundets kongress har dragit vikiga riktlinjer för sitt minoritetspolitiska
arbete för åren 2011-2015. Med stöd av dessa beslut anser kongressen att regeringen och
förvaltningsmyndigheterna skall vidta följande åtgärder för att förstärka sverigefinnarnas
minoritetspolitiska ställning och rättigheter:
• att regeringen höjer nivån och ratificerar Europeisk stadga om landsdels- eller
minoritetsspråk, artikel 8 Utbildning, för att ge sverigefinska barn rätt till
undervisning på finska i grundskolan
• att regeringen höjer nivån och ratificerar Europeisk stadga om landsdels eller
minoritetsspråk, artikel 13 Ekonomiska och sociala förhållanden, för att ge rätt till
hälso- och sjukvård på finska
• att regeringen skyndsamt tar bort de begränsningar som gäller rätten till
modersmålsundervisning i finska i grund- och gymnasieskolan
• att regeringen påskyndar lärarutbildningen på finska och att den kommande
lärarutbildningen utöver modersmålslärarutbildningen även omfattar förskole- och
klasslärarutbildningen på finska
• att skolverket informerar sverigefinska föräldrar om rätten till modersmålsstöd i
förskolan som enligt skollagen börjar tillämpas från den 1 juli 2011
• att rätten till att få förskola helt eller delvis på finska i hela landet skall ingå i det nästa
minoritetspolitiska steget
45
•
•
att regeringen ser över Förordning (2005:765) om statsbidrag för nationella
minoriteter och vidtar åtgärder för att den minskning av statbidrag som drabbar
Sverigefinska Riksförbundet upphör
att Sveriges Kommuner och Landsting, SKL, samt landstingen vidtar åtgärder så att
samråd enligt minoritetslagen verkställs i praktiken.
Päätös: Liittokokous päätti hyväksyä päätöslauselman lähetettäväksi esitetyllä tavalla (Liite 5).
Paavo Vallius, Suomi-Seura Katajaiset: Olin mukana tässä päätöslauselmavaliokunnassa ja
minulla oli ajatus tästä, mikä on meille aatteellisille vapaaehtoisjärjestöille erittäin tärkeä
asia, mutta on meille pimeyden peitossa mitä tämä meille merkitsee. Puhun tästä Euroopan
Unionin ehdotuksesta, että aatteelliset yhdistykset niin kuin meillä suomi-seurat joutuisivat
maksamaan liikevaihtoveroa kaikesta toiminnastaan. Teistä kaikki ymmärtävät mitä se meille
merkitsisi siinä tapauksessa, jos tällainen laki tulisi voimaan. Tässä asiassa emme ole yksin
vaan tiedämme, että pohjoismaiden vapaaehtoisjärjestö -organisaatio, urheilujärjestöt ja muut
vastaavat ovat samassa asemassa ja ne aivät vastaa ollenkaan sitä, mitä vastaavat järjestöt
Keski-Europassa ovat. Tämä on aika hankalaa kun ei ole faktaa mukana eikä ole tietoa
tarpeeksi siitä, mitä tarvittaisiin julkilausumaan. Ehdotan kuitenkin näin, että RSKL:n
liittohallitus ottaa selville tästä, mitä tämä merkitsee, mikä tämä aikataulu on ja mitä
päätöksiä tästä on odotettavissa ja informoi seuroja ja myös siitä, millä tavalla me voimme
vaikuttaa siihen, että tämä päätös ei koskaan astu voimaan ainakaan pohjoismaissa.
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Voimme tehdä tällaisen lisäyksen pöytäkirjaan.
24. Kokouksen päättäminen
Seppo Puolle, puheenjohtaja: Nyt olemme siirtyneet työjärjestyksen kohtaan kokouksen
päättäminen ja puheenjohtajiston puolesta kiitämme ja täällä on ollut paljon hyviä
keskusteluita. Kolmenkymmenen vuoden mukanaolon jälkeen on ilahduttavaa kun
tulevaisuudesta keskusteltiin tänä aamupäivänä erityisen pitkään niin positiivia
puheenvuoroja ja aplodeerattiinkin. Sellaista ei varmaankaan tapahtunut kolmekymmentä
vuotta sitten. Tuntuu todella hyvältä. Näillä sanoilla annan Voitolle puheenvuoron.
Voitto Visuri, liittohallitus: Hyvä kokousväki! Haluan kiittää omasta ja liittohallituksen
puolesta kokousväkeä tästä hyvästä liittokokouksesta, rakentavasta kokouksesta. Haluan
myös kiittää niitä henkilöitä, jotka nyt jättivät liittohallituksen ja jos minä olen oikein
noteerannut tässä niin he ovat Ritva Koivunen Heino, Timo Korvanen ja Mia Maria Kallio.
Sittenhän meillä on tämä Parminder Virdi, joka jätti meidät jo aikaisemmin. Suuret kiitokset
teidän työpanoksesta, jotka nyt jätätte tämän tehtävän. Kun me olemme matkan varrella, niin
me emme ole hankkineet kukkia, mutta tulette saamaan kukkashekit kotiin. Haluan myös
kiittää kokouksen puheenjohtajia ja sihteereitä tästä työstä, mitä te olette tehneet. Te olette
vetäneet tämän kokouksen hyvin. Me olemme aikataulussa ja saimme käydä haistelemassa
ylikypsän palvikinkun tuoksua. Kyllä puheenjohtajat ja sihteerit ansaitsevat myös tällaiset
kukkakortit. Haluan myös muulle liittotoimiston henkilökunnalle, ei ainoastaan sihteeristölle
tällaiset kukkakortit kukkakauppaan.
Sitten uudelle liittohallitukselle toivon menestyksekästä liittokokouskautta ja toivon
yhteistyön toimivan yhtä hyvin kuin viime kaudet. Meillä on ollut hyvä yhteistyö
liittohallituksessa ja uskon, että se tulee toimimaan jatkossakin.
Tässä aivan ilmoitusasiana se, että kutsu kulkee. 19. elokuuta aloitetaan lounaalla Axevallan
kansakorkeakoululla ja perjantaina käydään läpi näitä liiton toimintoja ja että uudet henkilöt
pääsevät kiinni tähän meidän toimintaan. Saavat paremman kuvan, mikä se meidän toiminta
on ja toinen asia on se, että aina kun väki muuttuu vaikka vain yksi henkilö, niin se on aivan
46
47