docBAUSCEANNUS - Temppeliherrain ritarikunta
download 
Report Transcription
BAUSCEANNUS - Temppeliherrain ritarikunta
BAUSCEANNUS TEMPPELIHERRAIN RITARIKUNNAN SUOMEN SUURPRIORIKUNNAN TIEDOTUSLEHTI KNIGHTSTEMPLAR, TEMPLAR,THE THE FINNISH PRIORY NEWSMAGAZINE KNIGHTS FINNISHGRAND GRAND PRIORY NEWSLETTER ORDO SUPREMUS MILITARIS TEMPLI HIEROSOLYMITANI – MAGNUS PRIORATUS FENNIAE OSMTH Tomarin linnassa, s. 7 Ritaripäivät Tampereella, s. 9 Templarit Sisiliassa, s. 11 Bausceannus 1 • 2013 RITARIPÄIVÄT JA ADMISSIO Turussa lauantaina 28.09.2013 Suurpriorikunnan syysritaripäivät järjestetään tänä syksynä Turussa. Päivien ohjelmaan kuuluvat mm. syyskokous (samalla vaalikokous), admissio Maarian kirkossa sekä perinteinen ritaripäivällinen. Järjestäjät toivovat, että kukin komentajakunta olisi runsaslukuisesti edustettuna käsittelemässä Suomen Suurpriorikunnan syyskokouksen sääntömääräisiä asioita. Kokouksessa valitaan mm. uusi suurpriori ja muita virkamiehiä sekä käsitellään esitys sääntömuutokseksi. Paikka: Linnasmäki, Kristillinen Opisto, Lustokatu 7, 20380 Turku ja Maarian kirkko Maunu Tavastin katu 2, 20380 Turku OHJELMA 11.0011-12 12.00-12.45 12.0013.00 14.30 15.0016.45 16.30-1.00 18.00 21.00 23.30 Sisäänkirjautuminen hotelliin (Linnasmäkeen majoittuvat) Keittolounas (salaatti, keitto, leipä ja kahvi, omakustanteinen á 10 €) Seuralaisille tutustuminen Maarian kirkkoon (kokoontuminen kirkolla) Ritarikunnansyys kokous Kristillisen opiston suuressa luentosalissa (noin) Sotilaspappina Pyhällä maalla, Heikki Arikka esitelmöi auditoriossa – Myös seuralaiset tervetulleita • Esitelmän jälkeen valmistautuminen admissioon eli jäseneksi ottoon. Vaatteiden vaihtopaikat varattu myös niille, jotka eivät majoitu Linnasmäkeen. Bussikuljetus Linnasmäki –> Maarian kirkko Admissio Maariankirkossa Bussikuljetus Maarian kirkko –> Linnasmäki Linnasmäen tilauskahvion baari auki Ritarimalja, jonka jälkeen siirtyminen juhlapäivälliselle Tanssiinkutsu, trubaduuri Rami Tapper esiintyy Tarjoilu päättyy • Ilmoittautumisen viimeistään 31.8.2013 tai heti lehtemme ilmestyttyä sähköpostilla Saaristomeren komentajakunnan sihteerille Jarmo Pekkalalle ja pe.pekkala@gmail.com Ilmoituksessa mainittava osallistujan ja seuralaisen nimet ja komentajakunta sekä mahdolliset erityisruokavaliot. • Osallistumismaksu 90 euroa/henkilö maksettava Saaristomeren komentajakunnan tilille (Nordea) 165235-205532 eli FI0816523500205532 viimeistään lauantaina 7. syyskuuta 2013. Maksun tiedonantoihin merkittävä osanottajien nimet ja komentajakunta • Jäseneksi otettaville pääsihteeri toimittaa ohjeet • Asu: päivällisillä juhlapuku, kaularisti ja isot kunniamerkit; kirkossa myös ritariviitta. • Majoitusta, jonka osanottajat hoitavat omatoimisesti, on tarjolla myös Turun Kristillisen opiston yhteydessä olevasa Hotelli Linnasmäessä. 1-hh:n hinta on 45 € ja 2-hh:n 74 €. Varaukset hyvissä ajoin: Hotelli Linnasmäki, Luostokatu 7, 20380 Turku, puhelin 02-412 3500, www.linnasmaki.fi • Lisätiedot: SaarKkKom Antero Blomberg 0400 525 710 ja SaarKk:n menojen ohjaaja Markku Heinonen 040 502 0831. TERVETULOA! 2 Bausceannus 2 • 2013 Keitä olemme – mitä teemme? P BAUSCEANNUS Temppeliherrain Ritarikunnan Suomen Suurpriorikunnan lehti Päätoimittaja REIMA T.A. LUOTO Helsingin komentajakunta Toimitussihteeri MIKKO LYYTIKÄINEN Toimituskunta PASI PÖLLÄNEN Kotkan komentajakunta MATTI HUVILA Turun komentajakunta KIMMO KATAJISTO Saaristomeren komentajakunta KALEVI MOKSÉN Tampereen komentajakunta MATTI PIIRAINEN Kajaanin komentajakunta PEKKA TOIVANEN Lahden komentajakunta JUHANI VIRKKUNEN Oulun komentajakunta ARNE ALLASTE Eestin komentajakunta PERTTI VON HERTZEN Hämeenlinnan komentajakunta Toimituksen osoite BAUSCEANNUS-LEHTI PL 14 • 02201 Espoo Puh. 0500-448 146 Fax 09-45 24 015 E-mail reima.luoto@kolumbus.fi Ritarikunnan nettisivut www.temppeliherrat.fi Kansikuva: Templarit Sisilian Syrakusassa "Dionysoksen korvassa" (© RTAL) Painopaikka Newprint Raisio, 2013 yhän maan menettämisen jälkeen vuonna 1291 ristiretkien tiimellyksessä perustettujen ritarikuntien oli arvioitava perusteellisesti tarpeellisuutensa uudessa maailmassa. Monet ymmärsivät, että Palestiina oli menetetty pysyvästi. Joillekin tehtävä oli helpompi kuin toisille. Johanniitat (Maltan ritarit) palasivat alkusijoilleen harjoittamaan sairaanhoitoa, ylläpitämään sairaaloita sekä jatkamaan muuta karitatiivista toimintaansa. Sitä tämä arvostettu ritarikunta tekee tänäkin päivänä. Saksalainen ritarikunta (Kalpaveljet) vetäytyi Pohjois-Saksaan, perusti ritarivaltion sekä valloitti koko Baltian Viron rannikkoa myöten. Kun valtio sittemmin katosi kartoilta, päättyi myös sääntökunnan historia. Temppeliherrain kohtalo oli värikkäämpi ja traagisempi. Viimeiseksi jäänyt suurmestari Jacques de Molay oli juuri onnistunut neuvottelemaan eri hallitusten kanssa huomattavia taloudellisia etuja ritarikunnalle, jonka piti jatkaa kansainvälisen kaupan piirissä menestyksellistä toimintaansa. Toisin kävi. Ranskan heittiöhallitsija Filip IV tuhosi ritarikunnan johdon ja ryösti sen kiinteän omaisuuden sota- ja hovivelkojensa katteeksi. Olisi vienyt loputkin, jos olisi pystynyt. Omat mausteensa keitokseen heitti myös paavi Klemens V – käytännössä kuninkaan vasalli – joka siunasi tämän toimet ja julisti temppeliherrat kirkonkiroukseen, jota ensi keväänä olemme nauttineet jo 700 vuotta. Ranskassa ja monissa katolisissa maissa ritarikunnan toiminta päättyi. Espanjassa se jatkui toisella nimellä, sillä sota maureja vastaan oli vielä kesken. Muutamassa maassa templarit liittyivät johanniittoihin, jossain taas jatkettiin toimintaa maan alla. * Tänään, vuosisatoja myöhemmin, tilanne Palestiinassa on samankaltainen kuin ristiretkien aikana. Ns. pyhillä paikoilla taistellaan. Israelin armeija rajoittaa liikkumista kristityille tärkeissä kohteissa mielivaltaisin perustein. Muslimiterroristien raketit eivät kohdettaan valitse, ja Syyria on sisällissodan pyörteissä. Ns. rauhanneuvottelut, joita molemmat osapuolet sabotoivat, ovat tuomitut epäonnistumaan jo ennen alkamistaan. Tässä tilanteessa joutuu kysymään, voisivatko kansainvälistä YK:n NGOstatusta nauttivat kansalaisjärjestöt yhdessä tehdä jotain. Olisiko tässä jotain sanottavaa myös tämän päivän temppeliherroilla, muistaen alkuperäistä tehtäväänsä? Esitettyäni tämän kysymyksen sekä kotimaisissa että kansainvälisissä yhteyksissä vastauksena on yleensä ollut syvä hiljaisuus. Siitä seuraa loogisesti uusi kysymys, keitä me sitten oikein olemme ja mitä me teemme. Mehän olemme suomalainen sotilaallis-kristillinen järjestö, muinaisten temppeliherrain perinneyhdistys ja kansainvälisen organisaation (OSMTH) jäsen. Me seurustelemme keskenämme pitämällä aateseminaareja, pelaamalla golfia, retkeilemällä kiintoisissa templarikohteissa ja keskitymme huolella muinaisten riittiemme mukaisiin admissioihin ja investituuriin, karitatiivista toimintaakaan unohtamata. Tätä samaa me teemme myös maanpuolustusjärjestöissä, rotareissa ja leijonissa. Kontaktit eurooppalaisiin templareihin ovat melko olemattomat ja satunnaiset, vaikka jäsenkunta onkin viime aikoina pyrkinyt niitä aktivoimaan. Juha Viljamaa, v.a. suurpriorimme, kehotti helmikuun aateseminaarissa tekemään “ritarius elämäntavaksemme.” Idea on hyvä ja kannatettava, mutta mikä on sen sisältö. Riittävätkö meille em. harrastukset ja keskinäinen seurustelu niiden puitteissa vai pitäisikö lebensraumia laajentaa? Mielestä tässä olisi oivallinen lisäteema seuraavalle aateseminaarillemme. Se varmasti muistuttaisi myös siitä, mihin ritarius velvoittaa meitä alkuperäisen tehtävämme ja tämän päivän eurooppalaisen identiteettimme kontekstissa. Reima T.A. Luoto Bausceannus 2 • 2012 3 Majuri Veli Rajala Diakoniajohtaja Matti Helin Komentaja Heikki Lamminen Veljenä nuorten syrjäytymistä ehkäisemässä Suurpriorikunnan V Aateseminaari pidettiin lauantaina 9.2.2013 Tampereella Suomalaisella Klubilla. Tilaisuuden pääteemana oli ritarikuntamme tämän vuoden toimintasuunnitelmasta poimittuna toinen painopistealueistamme – nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen. Koska olemme hengellinen sotilasjärjestö, alustajaksi oli pyydetty edustajat puolustusvoimista ja Tampereen seurakunnasta. Tämän pääaiheemme tärkeyden ovat myös nostaneet esille nykyinen tasavallan presidenttimme ja hän puolisonsa rouva Jenni Haukio. Aikalisä Majuri Veli Rajala Pirkanmaan aluetoimistosta esitteli aluksi puolustusvoimien ohjelman "Time Out – Aikalisä! Elämä raiteilleen." Se on hyvä esimerkki puolustusvoimien ja siviilien välisestä yhteistoiminnasta. Suunnittelutyön ovat alusta alkaen tehneet yhteistyössä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, THL sekä puolustusvoimat. Kohderyhmänä projektissa on se noin neljäsosa ikäluokan miehistä, joka vuosittain ei suorita varusmies- tai siviilipalvelusta, useimmiten mielenterveydellisistä syistä. Aikalisä -tukipalvelu on suunniteltu näitä miehiä varten, jotta syrjäytymiskehitystä ehkäistäisiin. Tukipalvelua tarjotaan kutsuntojen yhteydessä, ja sillä on ollut positiivista vaikutusta tukea tarvitsevien miesten elämään. Tukipalvelu toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. He ovat 4 Bausceannus 2 • 2013 kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisia ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään. Kaija Appelqvist-Schmidlechner on ollut Aikalisässä tutkijana sen perustamisesta asti ja tehnyt väitöstutkimuksen aiheesta. Tutkimustuloksista selvisi, että varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneet miehet erosivat taustoiltaan, elämäntavoiltaan ja -tilanteeltaan sekä psykososiaaliselta hyvinvoinniltaan merkitsevästi palvelukseen määrätyistä miehistä. Noin kolmasosa kyselyyn osallistuneista, palveluksen ulkopuolelle jääneistä oli harkinnut vakavasti itsemurhaa. Itsemurha-ajatukset ovat yhteydessä lapsuusajan epäkohtiin sekä stressaaviin, ajankohtaisiin elämäntilanteisiin ja tapahtumiin. Kutsunnat tarjoavat ainutlaatuisen väylän tavoittaa nuoret miehet viimeisen kerran kokonaisena ikäluokkana. Tukipalvelu aloitettiin vuonna 2004, jolloin sitä tarjottiin Helsingin ja Vantaan kutsunnoissa. Malli todettiin niin toimivaksi, että sitä lähdettiin laajentamaan koko maahan. Nyt sitä tarjotaan noin 170 kunnassa. Sossun ja kossun välissä Toisena alustajana Tampereen diakoniajohtaja, VTT, pastori Martti Helin kertoi Tampereella toteutettavasta ohjelmasta otsikolla "Nuori pois sossun ja kossun välistä". Hänen henkilökohtaisena johtoajatuksenaan on - ”Yhteis- kunta kehittyy väärään suuntaan, jos yhä useammat jäävät tarpeettomiksi”. Helin listasi esityksessään Tampereella toteutettavia toimia nuorten hyväksi. Niihin kuuluvat mm pajatoiminta matalan kynnyksen palveluna, jossa vahvistetaan arjen ja elämänhallinnan taitoja sekä työelämävalmiuksia. Mukana on myös etsivä nuorisotyö auttaen koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria, jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut, pysyäkseen tai kiinnittyäkseen tarjolla olevaan palveluun tai ovat vaarassa syrjäytyä. Valtakunnallisesti astui voimaan 1.1.2013 ”Nuorten yhteiskuntatakuu". Siinä jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle on tarjottava työ-, harjoitteluopiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. – Helinin mukaan tämä takuu on käynnistynyt hitaasti – ainakin Pirkanmaalla. Yhteenvetona alustaja totesi, että toimet ovat sinänsä oikeanlaisia, mutta tarve olisi merkittävästi suurempi kuin mihin resurssit riittävät. Julkinen talous on velkaantunut ja alijäämäinen eli uutta rahaa ei ole luvassa. Helin kritisoi myös, että elinkeinoelämä on tarttunut hitaasti nuorisotyöttömyyteen. "PARASTA ENNEN" – Suurpriori vaihtuu Nykyisin on tapana merkitä biologisiin tuotteisiin ja lääkepakkauksiin vanhenemispäivämäärä. Suomen suurpriorina totesin 12.12. 2012 ”parasta ennen” -merkinnän menevän kohdallani umpeen ja pyysin conciliumia asettamaan varasuurpriori Juha Viljamaan v.a. suurprioriksi. Juha hoitaa tehtäviä mallikkaasti ja minun on ollut mahdollista saattaa loppuun ne kansainväliset hankkeet, joihin olin sitoutunut. Tänään taas voin subjektiivisesti pohtia, mitä Temppeliherrain jäsenyys ja suurpriorin rooli ovat minulle merkinneet, miten ne ovat ehkä minua leimanneet. Ensin jäsenenä Tulin Temppeliherrain Ritarikunnan jäseneksi vuonna 1987 ystäväni ritariveli Risto Laineen myötävaikutuksella. Se oli jännittävä juttu, enhän tiennyt temppeliherroista vuoden 1938 Pikku Jättiläisen tietoja enempää. Sisääntuloriitit Turun linnassa olivat vaikuttavat, regentti Fernando Sousa-Fontes oli läsnä ja pidin uusien veljien puolesta kiitospuheen, ranskaksi, vaikka en ollut edes humalassa. Suurpriori Ilkka Välimäki Ritarijärjestömme ei olekaan ihan tavanomainen yhdistys. - OSMTH johdatti uuden jäsenensä keskiajan ristiretkien historiaan, Jerusalemin kuningaskunnan ja muiden Levantin pikkuvaltioiden kummalliseen maail- maan, josta yhä edelleen kirjoitetaan tieteellisiä tutkimuksia. Se johdatti minut uudelleen heraldiikan pariin, jopa Suomen Heraldisen Seuran jäseneksi. Mutta ennen kaikkea se johdatti minut verrattomaan veljeskuntaan, jolla on monipuolinen tausta, ja väylä avustustyöhön, kulttuuriin, kirkkokuntiin sekä sosiaaliseen ja turvallisuuspääomaan. Pian kävi ilmi, että temppeliherraperinnettä vaalii maailmassa kymmeniä pikku yhdistyksiä, joilla on sangen kirjavat tavat ja tavoitteet. Tämän vuoksi syksyllä 1996 toteutettiin OSMTH:n osalta tärkeä sisällön ja hallinnon uudistus. Minulla oli ilo olla Suomen suurpriorikunnan edustajana uuden OSMTH:n luomisprosessissa ja kansainvälisesti merkittävän avustusjärjestön kehittämisessä. Järjestö rekisteröitiin, sen jäseniksi valikoitiin kansallisia hallinnollisesti ja taloudellisesti vakaita temppeliherrayhdistyksiä, ja lopulta YK myönsi OSMTH:lle virallisen kansalaisjärjestön, ’non-governmental organization’-statuksen. Nyt järjestöllä on selkeä hallinto, taloudellisia voimavaroja, rekisteröity ’tuotemerkki’ ja rekisteröity ritarikuntavaakuna. Järjestöstä tuli ’hovikelpoinen’, tässä kehitystyössä on ollut äärettömän kiintoisaa olla osallisena. Jatkuu seuraavalle sivulle Jatkuu edelliseltä sivulta Vaikeissakin tilanteissa olevia nuoria on mahdollista saada pois sossun ja kossun välistä, mutta se edellyttää olemassa olevien resurssien uudelleen suuntaamista. Sen sijaan, että vain reagoimme tapahtuneeseen, meidän tulisi ohjata kehitystä. Katse tulee siirtää ongelmista voimavaroihin ja mahdollisuuksiin, joita nuorilla on! Jokainen aikuinen voi antaa tukea ja välittää – tavallisen ihmisen taidoin! – tässä haaste meille templareillekin! Logistiikkaa ja veljeyttä Kahvitauon jälkeen ye-komentaja Heikki Lamminen Pääesikunnan logistiikkaosastolta esitteli puolustusvoimauudistuksen yhtä osaa, Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen (PVLOGL) perustamista. Tämä aihe oli valittu aateseminaarin ohjelmaan, koska se on suurin muutos koko puolustusvoimauudistuksessa. Helposti tästä uudistuksesta muistetaan vain varuskuntien lakkauttamiset ja tällaiset isot, merkitykselliset asiat jäävät huomaamatta. Yhtenä syynä tähän aiheeseen oli myös se, että oltiin Tampereella, jonne tulee mm PVLOGL:n esikunta. Viimeisen esityksen piti suurpriori va Juha Viljamaa otsikolla "Veljeydestä ja aatteesta". Jussi puhui vauhdikkaasti teemoista perusveljeys, veljeyden rakennusaineet, Olenko veljeni vartija?, lähimmäisen rakkauden käsky, rituaalin osuus kasvatuksessa, aatetta vai hallintoa ja ura vai aate. Viimeisenä otsikkona va-suurpriorimme alustuksessa oli ”Templari vai ritari”. Siinä Jussi herätteli meitä huomaamaan oman veljeskuntamme hyvyyden. Järjestömme tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun ja meille pitäisi jäädä toiminnastamme käteen jotain ulos kannettavaksi. Puolisot ovat tukenasi sekä onni ja ystävät vierelläsi! Ritarius elämäntavaksi! – Puhutteleva alustus upposi kanslerimme sanoin kuin kuuma veitsi voihin ja sai aikaan runsaasti mielipiteiden vaihtoa. Vierailevien alustajien esitysten jälkeen käytiin myös välittömästi vilkas keskustelu. Esille nousi jopa aloite keräyksestä (100 € per ritariveli) käytettäväksi karitatiivisena tukena nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen! Lopuksi esitin päivän isäntänä oman synteesini aateseminaarista: ”Pitäen koko ajan mielessä toimintamme erään avainalueen, veljeyden, kannamme omalta osaltamme huolta nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä ja haluamme hengellisenä sotilasjärjestönä pysyä ajan tasalla maamme puolustamiseen liittyvästä välineestä, puolustusvoimista.” Meitä oli Tampereella yhteensä 32 ritariveljeä seitsemästä komentajakunnasta ja yksi seuralainen. Vaikka sieltä ei ehkä löytynyt templariaatetta jalostavia tai edistäviä elementtejä, Tampereen aateseminaari osoitti taas selkeästi, että tällaisella tilaisuudella on ohjelmassamme sosiaalinen tilaus! Ja jatkoa seuraa: Seuraava seminaari pidetään ensi vuonna Turussa. Kalervo Sipi Sisä-Suomen priori Bausceannus 2 • 2013 5 Kansainvälisessä ritariyhteisössä kohtaa kiehtovia persoonallisuuksia; mainitsen vain kaksi ritaria, kenraali Sir Roy Redgrave ja amiraali James J. Carey, sekä lisäksi professori Malcolm Barberin. Sir Royn lounasvieraana Lontoon Cavalry and Guards klubilla ahmin enemmän hänen hurmaavia juttujaan kuin brittiläisiä sinänsä laadukkaita makupaloja. Ekonomisti Jim Carey on reservin kontra-amiraali, jonka tyhjä työhuone Pentagonissa tuhoutui terroristi-iskussa 911. ’Luoja oli päättänyt, ettei ole vielä minun aikani’, hän totesi. Sir Roy valittiin uudistetun OSMTH:n suurmestariksi ja Jim Carey suurkomentajaksi Turussa 1998. Readingin yliopiston professori Malcolm Barber on kirjoittanut arvostettuja kirjoja ristiretkiajan temppeliherrain historiasta ja viime vuonna upean opuksen ’The Crusader States’. Hän on ollut pari kertaa ritarikunnan vieraana Turussa, viimeksi 2001. Vaihdamme sähköpostia, kun kaivataan faktoja ristiretkistä. ...sitten suurpriorina Olen varmaan suhtautunut templarin roolin alusta lähtien ylettömän vakavasti, ja sitten tuli valinta Suomen suurprioriksi, se tehtävä on ollut hieno jotos. Nöyrä kiitos luottamuksesta! - Suomen suurpriorikunta on kasvava joukko kekseliäitä, osaavia, huumorintajuisia ja aktiivisia ritariveljiä, jotka pystyvät yhteispeliin kunhan haluavat. Suurpriorikunta täytti toimikauteni aikana 25 vuotta. Neljännesvuosisata on kohtalainen aika, sen kunniaksi lyötiin mitali, jonka merkitystä sietää edelleen markkinoida! Viime vuosien kohokohtia ovat olleet komentajakuntien perustaminen Eestiin ja Hämeenlinnaan sekä upeasti onnistunut kansainvälinen suurkapituli Helsingissä 2012. OSMTH:n kansainvälisen päätöksenteon järeä virstanpylväs oli kevään 2013Tomarin suurkapitulin kokous, josta on erillinen kooste toisaalla tässä lehdessä. Tomar on ritarikunnalle tärkeä saavutus. Suomen suurpriorikunta on yksi OSMTH:n valioyksiköistä, vaikuttanut voimallisesti OSMTH:n hallinnossa. Entä mielikuvat tulevaisuudesta Suomen suurpriorikunnan haaksi halkoo kohisten ritarikulttuurin vesiä. On ollut komeaa seistä Suomen ja Eestin temppeliherratoiminnan kokassa, kiitokset vahvoille airomiehille! Mutta väylällämme riittää yhä hankkeita tuleville vuosille: – Jäsenkunnalla on varaa kasvaa. – Olemme hovikelpoisia, voimme huoletta esiintyä enemmän julkisuudessa. – Työmme strategia askarruttaa, pohditaan sitä aateseminaarissa. – YK:n ngo-status ei ole pysyvä huomionosoitus vaan se edellyttää kansainvälistä kehitystyötä. – Suurpriorikunnalla on sisäinen missio, sosiaalisen pääoman ja veljeyden vaaliminen. Siinä on jo perinnettä… ja sen tulee olla hauskaa! – Ja suunnataanpa huomio myös omaan itseemme: millainen on mallikas temppeliherra, sen lisäksi, että on harjannut hampaansa ja kenkänsä kiiltäviksi… Keskeistä on luoda tavoitteiden tärkeysjärjestys ja päättää, mihin ritarikunta Suomessa todella pyrkii. Kaikkea menestystä kaikille komentajakunnille! Kõig edu igale komtuurkonnale! Ilkka Ylimääräinen investituura Tartossa 25.–27.10.2013 Eestin komentajakunta järjestää Tartossa ylimääräisen investituura-tilaisuuden otsikossa mainittuna ajankohtana. Se on avoin tilaisuus kaikille suurprioikuntamme jäsenille. Samassa yhteydessä perustetaan uusi komentajakunta Tarttoon. Niille veljille, jotka ovat jo käyneet admission, mutta eivät vielä investituuraa, tarjoutuu nyt oiva tilaisuus tulla lyödyksi ritareiksi Tartossa. TamKk 6 Bausceannus 2 • 2013 suunnittelee yhteismatkaa paikalle. Tarkemmat ilmottautumis- ym. tiedot tapahtumasta löytynevät lähipäivinä nettisivuiltamme ”Eestin komentajakunnan palstalta”. Lisäksi tiedotamme niistä ”Netti-Bausceannuksessa”. Pääsihteeri antaa erikseen veljille ohjeet ritariviittojen tilauksista. Pronuntius Suurkanslia OSMTH:n Suurkanslia (Grand Magistral Council, GMC) kokoontui kansainväliseen konventtiin 20.-23.3.2013 Portugalin Tomariin. Tomar on 20 000 asukaan kaupunki n. 100 km Lissabonista koilliseen. Paikka on keskiaikaisen Temppeliritarikunnan historian kannalta kiintoisa, koska 1140-luvulla siellä vaikutti kuuluisa portugalilainen temppeliritari Gualdim Pais, jonka aloitteesta ryhdyttiin 1160 rakentamaan Tomarin korkeimmalle kukkulalle kolmion muotoista linnoitusta. Linnoituksen torni ja vahvat muurit ovat säilyneet osana nykyistä Tomarin museolinnaa. OSMTH:n konventin kokouspaikka, Hotel dos Templarios on nykyaikainen hyvän palvelun hotelli vuolaan joen rannalla kaupungin keskustassa, suositeltava myös meidän vastaisia vierailujamme varten! Suurkansleri Pertti Ruotsalon kokoamaa lähes 80 sivun asialistaa käsiteltiin kaikkina kokouspäivinä 17 suurpriorin ja suurkomentajan esikunnan voimin; neljä suurprioria ei voinut osallistua kokoukseen. kokoontui Tomarissa 20.-23.3.2013 Kokouksen osanottajat juhlapäivällisillä vaikuttavan refektorion pitkien marmoripöytien äärellä. herra, pappisasessori Pertti Ruotsalo (Suomen suurpriorikunta). Kokoustyöskentelyyn liittyi myös suurvarainhoitaja Veikko Kokkosen talousraportti sekä varatarpeistonhoitaja Jarmo Lepistön neuvottelut tarpeiston hankinta- ja varastointikäytännöstä. Konventti päättyi linnan tiloissa järjestettyyn vaikuttavaan Portugalin suurpriorikunnan investituuraan. OSMTH:n vieraana juhlatilaisuuteen osallistuivat Portugalin entisen kuningassuvun Braganzan prinssi Miguel ja Tomarin kaupunginjohtaja. Seremoniaalinen juhlaillallinen nautittiin linnan vaikuttavassa refektoriossa pitkien marmoripöytien äärellä. Kokous oli ritarikunnalle vaativa ponnistus. Suomen delegaation puolesta kiitämme suurpriorikuntaa kansainvälisen toimintamme tukemisesta. Tomarin kokous oli poikkeuksellisen merkittävä seuraavien kolmen asiakokonaisuudenvuoksi: mutta yhteinen linja säilyi, ja pöytäkirja päätöksistä tullaan tarkastamaan vuosikokouksessa Ateenassa syksyllä 2013. 1. OSMTH:n missio ja toiminnan strategia perustuu Englannin & Walesin emeritus suurpriori Simon Le Fevren lausumaan: “OSMTH is a working Order, we do not join the Order to be somebody but to do something.” Tavoitteemme on - ylläpitää YK:n ritarikunnalle myöntämä virallinen ngo-asema - kehittää selkeä yhteinen kansainvälinen avustustoiminta - jatkaa uskontokuntien välistä sillanrakennustyötä - parantaa järjestön koulutustoimintaa - päivittää järjestön säännöstöä - ylläpitää kulttuurityötä (mm. 900vuotistapahtmat vuonna 2018) sekä - julkaista vuosiraportit toiminnasta ja järjestön taloudesta 2. OSMTH:n johtokolmikon vaali: Vaalin valmistelu oli käynnistynyt Suomen suurpriori Ilkka Välimäen johdolla heti Helsingin vuosikokouksen jälkeen syyskuussa 2012. Vaalitoimikunnan ehdotus oli jaettu OSMTH:n suurprioreille kuukausi ennen Tomarin kokousta. Välimäki esitteli toimikunnan ehdotuksen suullisesti kokouksessa, minkä jälkeen ehdokkaat esittivät suurprioreille kukin oman näkemyksensä viran hoidosta. Kaikille yllätykseksi suurkomentajaehdokas numero 1, emeritus suurpriori Simon Le Fevre, vetäytyi ehdokkuudesta. Vaali toteutettiin ja suurkomentajaksi valittiin nykyinen varasuurkomentaja, eversti (res.), erikoislääkäri Marcel de Picciotto (Ranskan suurpriorikunta), varasuurkomentajaksi prikaatikenraali (res.), oikeustieteen tohtori Ronald Mangum (USA:n kansalainen, Salzburgissa asuva Itävallan nykyinen suurpriori) sekä suurkansleriksi kirkko- Aiheen käsittelyyn kului kokonainen päivä. Keskustelu oli ajoittain kiihkeää, * Tomarin linna on ainutlaatuinen historiallinen muistomerkki, jonka vanhin osa on Temppeliherrain keskiajalla rakentama linnoitus; sen yleisöltä suljettuihin osiin tutustuimme museon intendentin ja ylläpidosta vastaavan arkkitehdin opastuksella. Museoon liittyy massiivinen barokkikirkko Rotunda-torneineen sekä Kristuksen Ritarikunnan rakennukset. Portugalin viranomaisten kanssa on neuvoteltu, että tämän museolinnan ’Infirmary & Knight’s Surgery’ (museaalinen sairasosasto) olisi ritarikuntamme kokouspaikka, jos OSMTH sitoutuu järjestämään vuosittain yhden kansallisen tai kansainvälisen kokouksen Tomarissa! Ritarikunnan osalta syntyi yksimielinen päätös jatkaa neuvottelua ja selvittää järjestelyyn liittyvät talouskysymykset, joihin ei vielä nyt ollut tarvetta sitoutua. – Tämä päätös on sikäli tärkeä, että näin järjestöllemme saadaan symbolinen ’päämaja’ historiallisessa Temppeliherrain (ja sen jatkajan Kristuksen Ritarikunnan) rakennuksessa, josta on ollut kilpailemassa myös muita Temppeliritarien perinnettä edustavia järjestöjä. Ilkka Välimäki Pertti Ruotsalo Bausceannus 2 • 2013 7 OSMTH:n kokousväkeä Tomarin muinaisen temppeliherrain linnoituksen pihalla. Tomarin linnasta uusi päämaja templareille? Temppeliherrain kansainvälinen ritarikunta (OSMTH) on saamassa Tomarin historiallisesta templarilinnasta Portugalista itselleen uuden ”päämajan”, jos kaikki vireillä olevat suunnitelmat toteutuvat. Tietävästi ehtona on, että siellä pitäisi järjestää vähintään yksi templaritapahtuma vuodessa. Tämä tuskin on ongelma. Lehtemme järjestämä lukijamatka syksyllä 2014 suuntautuu Portugaliin ja Tomariin. Senkin yhteydessä voisi hyvin järjestää laajemmankin tapahtuman. Sitä on epävirallisesti jo ideoitukin; aika sitten näyttää, mitkä suunnitelmat toteutuvat, mitkä eivät. Mikä ihmeen Tomar? Tomarin linna sijaitsee Portugalin Tomarissa, vajaat sata kilometriä Lissabonista pohjoiseen. Sen rakennutti temppeliherrain käyttöön ritarikunnan paikallinen priori Gualdim Pais nv. 1160. Sittemmin linnasta tuli koko Portugalin temppeli-herrain päämaja. Sittemmin 1300-luvun alussa, kun Ranskan kuningas Filip IV tuhosi vv. 1307-14 temppeliherrain ritarikunnan yhdessä vasallinsa, paavi Klemens V:n kanssa, templarit painuivat enemmän tai vähemmän maan alle. Portugalin tilanne oli kuitenkin toinen kuin monissa muissa katolisissa maissa. Taistelu maureja vastaan (reconquisita) oli vielä kesken. Ritarikuntaa tarvittiin. 8 Bausceannus 2 • 2013 Niinpä portugalilaiset keksivätkin muuttaa ritarikunnan nimeä v. 1317 kuningas Denisin (Dinis) johdolla. Siitä tuli nyt Kristuksen Ritarikunta. Vanhat merkit ja traditiot säilytettiin, eikä paavillakaan ollut mitään sitä vastaan. Sekä Filip IV että Klemens V olivat kuolleet vuoden 1314 aikana, kuten temppeliherrain viimeisen komentajan Jacques de Molayn oli väitetty polttoroviollaan ennustaneen, eikä heidän seuraajillaan juurikaan ollut vaihtoehtoja. Uusi ritarikunta otti Tomarin linnan päämajakseen virallisesti vuonna 1357. Historiansa ehkä merkittävintä aikaa se eli kuningas Henrik Merenkulkijan suurmestarikaudella (1417-1460), jolloin sekä linnoitusta että kaupunkia rakennettiin ja laajennettiin merkittävästi. Kokouskuva Tomarin suurkanslian kokouksesta. Edessä istumassa OSMTH:n suurkomentaja Robert Disney (vas.) ja suurmestari Patrick Rea. Takana suurkansleri Pertti Ruotsalo (vas.), suurvarainhoitaja Veikko Kokkonen ja suurpriori Ilkka Välimäki. Kun sittemmin Kristoffer Kolumbus lähti “löytämään” Amerikkaa, myös hänen alustensa purjeissa pullisteli Temppeliherrain risti. Templarien salaisuuksiin vihkiytyneille Tomar on merkittävä paikka myös siksi, että perimätietojen mukaan suuri osa ”templarien aarteesta” kuljetettiin Ranskan vainojen aikana 1307 sen suojiin, josta se sittemmin yön pimeydessä lastattiin tuntemattomaan määränpäähänsä… Rakennuksen merkittävimpiin osiin kuuluu mm. templarien 1100-luvun lopulla rakentama pyöreäpohjainen ja korkeatorninen kirkko, jonka esikuvina ovat olleet – näin väitetään – Jerusalemin Salomonin temppeli (oik. Omarin moskeija) sekä Pyhän haudan kirkko. Sittemmin ritarikunta “riisuttiin aseista” ja siitä tehtiin jälleen munkkikunta, joka noudatti Bernhard Clairvauxlaisen alkuperäistä luostariohjesääntöä. Tänään linna kuuluu maailmanperintökohteisiin ja se on melko rapistunut, jos sille ajatellaan muuta kuin turistikäyttöä. Templarien ”päämajaksi” on kuitenkin ajateltu vain muutaman huoneen kokoista tilaa, mutta neuvottelut yksityiskohdista lienevät vielä kesken. Kiintoisaa on myös se, että fontesilianen ”veljesjärjestömme” pitää sekin päämajaansa Portugalissa ja on tiettävästi myös kiinnostunut Tomarin linnasta. Aika sitten näyttää, miten asia etenee ja millaiset turnajaiset tässä mahdollisesti käydään kahden templarijärjestön kanssa. Silti tuskin kannattaa vielä ryhtyä miekkoja hiomaan... Niin tai näin; vuoden 2014 Bausceannuksen lukijamatkan kohteena on Portugali ja muiden nähtävyyksin ohella myös Tomarin linna, jonka tuntumassa sijaitsevassa Hotel Templarissa majoitumme vähintään yhden yön. –RTAL– Investituura Tampereen tuomiokirkossa. Kuvassa v.a. suurpriori Juha Viljamaa miekka kädessä ja kansleri Matti Arpiainen (oik.). Kevätkokous ja investituura Tampereella Ritaripäivät, joiden ohjelmaan kuului perinteelliseen tapaan suurpriorikunnan kevätkokous ja investituura, pidettiin maaliskuun 16. päivänä Tampereella, missä paikallinen komentajakunta hoiti järjestelyt tuttuun tapaansa tyylikkäästi ja taitavasti. Kevätkokouksen avasi kansleri Matti Arpiainen, joka asetti tavoitteeksi parinkymmenen uuden jäsenen ritariksi lyönnin per vuosi, korostaen kuitenkin laadun merkitystä määrän rinnalla. Varsinaiset kevätkokousasiat olivat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen. Kun tuottoa oli kertynyt lähes kymmenen tuhatta euroa, tilinpäätöksen käsittely sujui lähes läpihuutojuttuna. Kevätkokouksen jälkeen pidetyssä juhlakokouksessa palkittiin ja ylennettiin ansioituneita ritareita. Suurpriori asetti virkaansa kaksi uutta komentajaa, Kai Masalinin (HelKk) ja Seppo Koiviston (TamKk), jotka samalla antoivat virkailijavakuutuksensa. Samalla suurpriori kiitti toimikautensa päättäneitä komentajia Reima T.A. Luotoa ja Elias Kivitilaa. Ritariupseereiksi nimitettiin Mauri Grönroos, Markku Piippo ja Jaakko Rislakki TamKk:sta, sekä Hannu Hilke, Timo Lehmuskoski ja Veijo Sammalmaa TurKk:sta. Pyhän Sormuksen Ritarikunnan kultaisen jäsenmerkin saivat Reima T.A. Luoto (HelKk) ja Kalervo Sipi (TamKk), hopeisen Pertti E.K. Aalto (HelKk), Kalle Aitasalo (TurKk), Kari Helonen (KotKk), Erkki Metsävuori (SmKk), Anst Peetsalu (EeKk) ja Pekka Räihä (KajKk) sekä pronssisen Anton Eskola (HlKk), Sakari Kumara (TamKk), Arto Kuusiaho (TamKk) ja Markku Ruuskanen (KajKk). Kokousta seuranneessa investituurassa Tampereen tuomiokirkossa lyötiin ritariupseereiksi Matti Hovi (TamKk), Olli Pekka Lindell (SmKk), Kari Mäkinen (LahKk), Martti Sahrakorpi (LahKk) ja Jari Wihersaari (HämKk) sekä ritareiksi Timo Heikkinen (SmKk), Pekka Kari-Koskinen (HämKk), Erkki Lempiäinen (HelKk), Hannu Lydman (LahKk), Jouni Monto (HämKk), Matti Pura (HämKk) sekä Janne Teissala (HelKk). Ilta päättyi perinteiseen tapaan Tampellan vanhassa juhlatalossa nautittuun ritarimaljaan, juhlapäivälliseen sekä lopuksi tietysti parketilla pyörähtelyyn. –RTAL– Tamperelaistemplarien puhallinorkesteri Tubilustrium säestämässä investituuratilaisuutta. Bausceannus 2 • 2013 9 H yvät ritariveljet ja seuralaiset; kanslerin postilta on ollut miellyttävää seurata jäsenkuntamme toimeliaisuutta, jota kesähelteetkään eivät ole vaimentaneet. Komentajakunnat ovat golfanneet ja järjestäneet kesäretkiä mielenkiintoisiin kohteisiin, eikä osallistujista ole ollut puutetta. Hienoa! Tämä on hyvä alkua vilkkaalle syyskaudelle. Edessämme on toimintarikas syyskausi: admissio, investituura, uuden komentajakunnan perustaminen ja taas useita erilaisia kiinnostavia matkoja ja tapahtumia. Olemme myös tilanteessa, jossa miespolvet vaihtuvat. Tomarin KTI:n kokouksessa saimme uuden johdon kansainväliselle keskusorganisaatiollemme. Onnittelut vielä kerran kansainväliselle suurkanslerille Pertti Ruotsalolle ja jaksamista tärkeässä tehtävässään. Meillä on omassa suurpriorikunnassamme myös edessä arvojohtajamme – suurpriorin – valinta, Juha Viljamaan vuosi va. suurpriorina umpeutuu. Asetin Conciliumin kokouksessa nimeämisvaliokunnan tekemään syyskokouksellemme ehdotuksen uudeksi suurprioriksi. Nimeämiseen osallistuvat juuri valitut uudet priorit puheenjohtajanaan Länsi-Suomen priori Antero Blomberg. Nimeämisvaliokunnan jäsen, sisä-Suomen uusi priori Heikki Hornborg teki mainion yhteenvedon niistä tärkeistä ominaisuuksista, joita uudella suurpriorilla tulisi olla: kokemusta temppeliherrajärjestön toiminnasta sekä kotimaassa että ulkomailla, karismaattisuutta ja arvojohtajuutta, hyvää yleissivistystä ja esiintymistaitoa sekä kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa niin suomen kuin muillakin kielillä. Tällaisia ovat näin jälkikäteen ajateltuina olleet kaikki arvostetut suurpriorimme. Onkohan priori Heikki listannut entisten toimenhaltijoiden parhaat ominaisuudet? Uskon joka tapauksessa hyvien valintojen jatkuvan edelleen Turun syyskokouksessa. Turun kokouksessa tulemme myös päättämään uusista säännöistä, joita ovat olleet laatimassa erityisesti emeritus priorit Pentti Jänkälä ja Pekka Pohja. On ollut vaivatonta olla mukana työryhmässä, jossa on ollut lainopillista osaamista ja järjestökokemusta sääntöjen tekemisessä. Toimikunta ryhtyi tehtävään ohjeistettuna kuunnella niitä äänenpainoja, joita jotkut ritarit ovat esittäneet muutamista sääntöjemme kohdista. Monitoroinnin sijaan päädyttiin esittämään syyskokoukselle kuitenkin suurempaa uudistusta, joka on hyväksi havaittu suurpriorin neu10 Bausceannus 2 • 2013 Kansleri Matti Arpiainen KANSLERIN KYNÄSTÄ voston kokouksessa ja Conciliumissa. Sääntöehdotuksessa on nyt määritelty mm. suurpriorin asema, kun se aiemmin oli selvitetty sääntöjemme käärinliinana toimivassa johtosäännössä. Itse en ole kokenut tämän, enkä muutaman muunkaan sääntönyanssin, vaivaavan toimintamme, sillä yhteistyö mm. Conciliumin sekä Ilkka Välimäen että Juha Viljamaan kanssa on sujunut mainiosti. Sääntömuutosehdotuksen suurin asia on omasta mielestäni ritarineuvoston perustaminen. Se tuo läpinäkyvyyttä suurpriorikunnan toimintaan ja asettaa päätöksenteon lähemmäksi komentajakuntia ja jäseniä. Uskon myös, että siitä tulee verraton foorumi mielipiteiden vaihdolle ja uusien suurvirkamiesten rekrytoinnille. Toivon, että syyskokous havaitsee toimikunnan ehdotusten erinomaisuuden ja hyväksyy ne otettavaksi heti käyttöön. Toivotan teidät tervetulleiksi syyskokoukseen 28. syyskuuta; admissioon ja Turkuun teidät tietysti toivottavat tervetulleiksi paikalliset komentajat ja komentajakunnat, jotka tilaisuuden järjestävät. Registraattori Jukka Tarjanteen ja priori Kale Sipin tekemän POKin mittavan päivitystyön jälkeen Concilium otti vastaan uuden suuren tehtävän. Se asetti pronuntius Reima Luodon johdolla helsinkiläisten ritarien toimikunnan selvittämään kotisivujemme uudistamista. Ajatuksen uudistamisesta esitti jo emeritus suurpriori Ilkka Välimäki muutama vuosi sitten. Kansainvälisen suurkanslerimme Pertti Ruotsalon johdolla aikanaan rakennetut sivut ovat palvelleet meitä hyvin, mutta kehitys verkossa tapahtuu huimaavaa vauhtia. On syytä saada kotisivuille enemmän toiminnallisuutta sekä mahdollisuuden käyttää niitä mobiilisti. Tärkein ajatus on kuitenkin ollut, että kotisivumme palvelisivat joustavasti myös komentajakuntien tiedottamista ja olisivat myös helppokäyttöiset. Uskomme Conciliumissa, että uudet sivut ovat käytettävissämme vuoden vaihteen jälkeen, vaikka tiedämmekin IT projektien ominaisuuden kestää kaksi kertaa kauemmin ja maksaa kolme kertaa enemmän kuin on suunniteltu… 26. lokakuuta perustetaan Tartossa uusi virolainen komentajakunta. Olemme tämän jälkeen ottaneet suuren harppauksen kohti tavoitettamme saada oma suurpriorikunta Viroon. Nythän meillä on siellä jo aktiivinen Eestin Komentajakunta. Tämäkin tulee varmasti olemaan mainio ritarikokemus – lähtekää mukaan! Aikaisemmat tilaisuudet heimoveljiemme luona ovat olleet tavattoman lämminhenkisiä. Miespolvet vaihtuvat, mutta eivät jää unholaan: monissa suurpriorikunnan tehtävissä erinomaisesti toiminut kansainvälinen suurkanslerimme ja provostimme Pertti Ruotsalo on jättänyt legaatin tehtävänsä ja samalla sulkenut kunniakirjojemme painopaikan, diplomitehtaan. Suuret kiitokset Padre Pertille mittavasta työstä suurpriorikunnassamme ja kiitos, että jatkat sitä kansainvälisissä tehtävissä. Me tarvitsemme nyt joukkoomme uuden diplomitehtailijan: jos joku tuntee kiinnostusta ja intoa tähän tehtävään, ottamalla minuun yhteyttä selviää, mistä tässä toimessa on kyse. Jään odottamaan yhteydenottoja! Seuraava KTI:n kansainvälinen kokous – Grand Magistral Council - on syyskuussa Ateenassa, jossa meitä edustaa va suurpriori Juha Viljamaa. Kokoukseen on kutsuttu mittava joukko suomalaisia, sillä useita suurpriorikuntamme jäseniä on kansainvälisissä viroissa. Selasin edellä suurpriorikunnan vuosikelloa, jotta näkisimme, kuinka moni jäsenistämme osallistuu toimintaamme. Uudessa POKissa on ritarien aktiivisuustaulukko, jota komentajat täyttävät varmasti ahkerasti. Se on sähköisessä muodossa ja sitä voi myös laajentaa, mikäli sarakkeet alkavat loppua. Hyvää loppukesää ja alkavaa syksyä! Matti Arpiainen kansleri Sisilian-matkan osanottajat yhteiskuvassa Ennan historiallisen Normannilinnoituksen ritaripihalla. Vauhdikas templariretki Sisiliaan Bausceannuksen ritarimatka Sisiliaan muodostui huhtikuun lopulla tavallista riemukkaammaksi, minkä matkalaiset saivat kokea heti perille Palermoon päästyään. Paikalliset komentajakunnat osoittivat matkalaisille vieraanvaraisuuttaan tavalla, jonka vain sisilialaiset osaavat. Sisilia oli Kyproksen jälkeen luonteva valinta matkankohteeksi, sillä olihan kyseessä saari, joka on kaikkina aikoina näytellyt keskeistä osaa idän ja lännen välisessä kanssakäymisessä. Saaren ovat vuorollaan valloittaneet foinikialaiset, kreikkalaiset, roomalaiset, bysanttilaiset, muslimit, normannit, espanjalaiset ja italialaiset. Täältä lähdettiin kaatamaan Kartagon merimahtia, ja täällä nousi maihin Garibaldi joukkoineen. Viimeksi tätä kautta hyökkäsivät Italian mantereelle Pattonin panssarit ja Clarkin divisioonat toisen maailmansodan kulminaatiovaiheessa 1944. Myös temppeliherroille saari oli tärkeä huoltotukikohta Pyhään maahan purjehdittaessa. Täältä nouti Rikhard Leijonamieli matkaansa epäonnisen avioliiton solmineen sisarensa, jota hän sittemmin kaupitteli Saladdinin veljel- le. Palermossa piti valtaa myös katolisen maailman kauhukakara Fredrik II, jonka paavi oli jo julistanut kirkonkiroukseen pariinkin otteeseen ja teki sen vielä kolmannenkin kerran keisarin noustessa maihin Pyhälle maalle, vaikka oli pannaan julistettu. Niin tai näin, Fredrik oli viimeinen ristiritari, joka valtasi Jerusalemin – aseiden sijasta diplomatialla. Juhlallisen admission sisilialaiset ja suomalaiset osanottajat temppeliherrain aikoinaan suosiman Valdesen kirkon portailla. Etualalla pääsihteri Pentti Rantala (vs.) ja pronuntius Reima T.A. Luoto. (Kuva: P. Rantala) Bausceannus 2 • 2013 11 Sisilian bailiff Domenico Callea lyömässä nuoria postulantteja ritarikunnan jäseniksi. Takarivissä Italian suurpriori, prof. Stelio Venceslai (oik.) ja pronuntius Reima T.A. Luoto. (Kuva: P. Rantala) Sisilian paramentin varapuhemies Antonio Venturini toivotti suomalaiset vieraat tervetulleeksi Palermon Normanni-linnaan, jossa saaren parlamentti kokoontuu, ja esittelimeille palatsin upeita tiloja. (Kuva alla) – Väärin vallattu, mutisivat pettyneet templarit, jotka olivat turhaan hioneet sapeleitaan kunnon taistelua varten. Tarjouksia joista ei voi kieltäytyä Retken aikana kykenimme oivallisesti toteuttamaan suurpriorikuntamme toimintasuunnitelmaan kirjattua tavoitetta kansainvälisen toiminnan ulottamista myös kenttätasolle. Sisilialaiset veljet ja sisaret, joilta olimme toivoneet lähinnä vain tapaamista ja pientä alustusta templareiden toiminnasta saarella ennen ja nyt, panivatkin ohjelmaamme tehokkaasti vauhtia. Se alkoi jo heti ensimmäisenä päivänä, jolloin järjestyi ex tempore mahdollisuus kurkistaa kulissien taakse Palermon upeaan Teatro Massimoon isäntien järjestämän kiertokävelyn puitteissa. Viinejä ja leivonnaisia riitti vieraille myös tervetuliaistilaisuudessa, jonka ohjelmassa virallisten tervetulotoivotusten ohella oli myös pronuntius Reima T.A. Luodon alustus Sisilian maihinnoususta kesällä 1944. Seuraavana päivänä lounastettiin – tietysti – Cotton Clubilla ja kierrettiin isäntien kanssa templareiden historiaan liittyneitä kirkkoja ja muita rakennuksia. Tiistaina ohjelmassa oli Normannipalatsi, jonka tavallisesti yleisöltä suljettuihin saleihinkin meidät johdateltiin. Parlamentin varapuhemies Antonio Venturini tarjosi vastaanoton, jolla kertoi sekä palatsista että Sisilian parlamentin työstä. Vielä samana iltapäivänä Paler- Palermon ylipormestari, prof. Leoluca Orlando (kuvassa toinen vasemmalta) otti vieraat vastaan kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa Villa Niscemissan virkapalatsissaan. (Kuva: P. Rantala) 12 Bausceannus 2 • 2013 mon ylipormestari, professori Leoluca Orlando järjesti meille upean vastaanoton kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa Villa Niscemissa -palatsissaan. Illaksi oli kaavailtu pientä yhteistä hartaustilaisuutta sekä sen jälkeen päivällistä hyvässä sisilialaisessa ravintolassa. Mutta saarellahan ei mikään ole pientä. Kunniaksemme oli järjestetty Valdesen kauniiseen kappeliin täysimittainen admissiotilaisuus, jonka isäntinä toimivat suurpriori, prof. Stelio Venceslai, varasuurpriori, vikaari Filippo Grammauta sekä suurrahastonhoitaja tri Donatella Merli. Kun vielä järjestystä valvoi ritariveli ja Palermon poliisipäällikkö, kyseessä oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä, kuten paikallinen ilmaisu kuuluu. Vahinko, ettei admisiosta ollut ennakkotietoa, muutoin olisi mukana ollut omakin postulantti voitu marssittaa promovoitavien joukkoon. Huomiota kiinnitti jäseneksi otettujen poikien ja tyttöjen nuoruus, mahtoivatkohan olla kaikki vielä edes parikymppisiä. Jälkikasvu on hoidossa. Viimeinen ilta Palermossa päättyi päivällistilaisuuteen erinomaisessa Al Vecchiette -ravintolasssa, jonka isännät olivat miehittäneet joukolla niin, että hyvä kun kaikki löysimme edes jonkinlaiset jakkarat allemme. Tilaisuudessa isännät kertoivat templaritoiminnasta Italiassa yleensä ja Sisiliassa erityisesti. Kiintoisaa olisi ollut kuulla lisääkin heidän templariakatemiastaan, josta olisi voinut olla meillekin ideaa. Ilta päättyi sitten jossain vaiheessa – sikäli kuin muistamme – sen jälkeen kun sisään annettu juhlakakku oli mutusteltu, eikä taatusti kuivin suin. Siinä oli erottaessa helppo vannoa tulevaisten tapaamisten nimiin, niin kuin hyvät tavat edellyttävät... Päättäjäispäivällisten juhlakakku oli leivottu vierailumme kunniaksi. (Kuva: P. Rantala) Näkymä Tempeliherrain kirkon kauniista luostarinpihasta, jota paikalliset isännät järjestämällään historillisella kävelyretkellä meille esittelivät. Sisiliaa ristiin rastiin Seuraavat päivät kuluivatkin saarta kiertäessä. Lännessä ja Keski-Sisiliassa kapusimme kahteenkin vuoren huipulle rakennettuun keskiaikaiseen kaupunkiin, Ericeen ja Ennaan, joka viimemainittu on varsin eläväinen kaupunki. Täällähän asusteli aikanaan tovin myös kuuluisa puhuja Marcus T. Cicero, joka historiankirjan mukaan ”paljasti Catilinan vehkeet Rooman senaatissa – Quamdiu tu, Catilina, abutere patientia nostra”... Roomalaiskauteen liittyi myös Villa Romana del Casale uskomattomine mutavyöryn alla säilyneine mosaiikkeineen. Segestassa katseltiin Euroopan suurimman kreikkalaisen temppelin raunioita ja ajaa köröteltiin sitten Itärannikon Taorminaan, jossa Z. Topelius aikoinaan riimitteli Sylvian joululaulun. Illalla katseltiin rantaravintolan terassilta tulenpunaisten laavavirtojen valumista Etnan rinteiltä, joilla tulenjumalatkin tervehtivät retkuettamme. Toki olimme jo päivällä tehneet kohteliausuusvierailun Hefaistoksen kartanoihin Etnan huipun tuntumaan, missä vastaanotto tosin oli kolea ja tyly. Vettäkin vihmoi niskaamme. Jatkuu seuraavalle sivulle ”Kylmä oli kuin ryssän helvetissä”; retkue palelemassa Etnan ylärinteillä sijaitsevan suuren kraaterin äärellä parin tuhannen metrin korkeudessa. Lienevät koksit päässeet loppumaan tulenjumalan hiilikellarista, arvelivat Helka ja Reima T.A. Luoto sekä Arja Masalin (oik.) Bausceannus 2 • 2013 13 kesäkuussa vuonna 1863, jolloin hallitsija vieraili Parolannummella sotajoukkojaan tarkastamassa. Tosin päätökseen liittyi kahden vuosikymmenen ylimenokausi, käytännössä vähän pidempikin. Asetus vahvistettiin samalla matkalla kuvernöörin virka-asunnossa Hämeenlinnassa, joka muutoinkin juhlii noihin aikoihin liityyviä tapahtumia. Ensimmäinen suomalainen Normaalilyseo – Helsingin Norssin edeltäjä – nykyinen Hämeeninnan lyseo viettää syksyllä perustamisensa 140-vuotisjuhlaansa. Tapahtumilla on vahva looginen yhteytensä. Juhlapäivää vietettiin Parolannummelle suuriruhtinaan vierailun kunniaksi pystytetyn ”Parolan leijona” -veistoksen tuntumassa yhtä hartaasti kuin Juhlayleisöä Parolan leijonan maastossa äidinkielen oikeuksien vahvistamisen 150-vuotisviisi vuosikymmentä sitten, muistelee juhlassa. Kutsuvieraiden joukossa oli mukana myös sotilasläänin komentaja, kenrm Pentti kumpaankin tapahtumaan ehtinyt kirSalminen puolisoineen (alla oik). joittaja. Juhlapuheen piti tilaisuudessa maaherra emerita Anneli Taina, joka käsitteli Suomen kieli virallisena historiallisen tapahtuman lisäksi lähinkielenä 150 vuotta nä nykyhallituksen koulutuspolitiikkaa. Yleisön joukossa oli paikallisilla templaSuomen kielestä tuli virallinen kieli 150 vuotta sitten, kun senaattori J.W. reillakin vankka edustus. maassa, jonka asukkaista ylivoimaisel- Snellman onnistui esittelemään kieliase– RTAL – le enemmistölle se oli äidinkieli, vasta tuksen suuriruhtinas Aleksanteri II:lle Jatkuu edelliseltä sivulta kaupunki upeine piazzoineen ja kalatoreineen. Marsalassa ei tosin ehditty poiketa, mikä ei merkitse sitä, että hyvä asia olisi unohdettu... Mukana ryhmässämme oli yhteensä 35 henkeä, templareita puolisoineen sekä oivallinen oppaamme Lauri Lehtovirta matkatoimiston edustajana. Henki oli pirteä ja hyvä niin kuin aina ja retkiä päätettiin jatkaa – syksyllä 2014 Portugaliin Tomariin ja muualle. –RTAL– Templarit kotikentällä; muitakin templarimuistoja Sisiliasa löytyi kuin kirkkoja, linnoja ja luostareita – eikä syyttä. Syrakusassa, jossa Arkimedes suunniteli sotakoneitaan ja varoitteli sotkemasta ympyröitään, piipahdettiin rauniopuistossa ja harjoiteltiin salakuuntelun tai14 Bausceannus 2 • 2013 toja Dionysioksen korvassa, jonka alan ihmiset hyvinkin tuntevat. Ja ehdittiinpä paluumatkalla vielä piipahtaa Cataniassakin, joka on itärannikon suurin ”Herralla on monta tapaa kutsua sinua, mutta varmasti Hän ei tee sitä kännykällä, joten voit huoleti sulkea sen messun ajaksi” – vapaa käännös temppeliherrain kirkon seinätaulusta. Retkeläiset Panssarimuseon tasanteella kuuntelemassa HämKk:n komentaja Erkki Kauppisen esittelyä järeäputkisen psv:n ominaisuuksista. muisteltiin sitä kuinka täällä J.W. Snellman 150 vuotta sitten esitteli suuriruhtinas Aleksanteri II:lle kieliasetuksen, jolla suomen kieli nostettiin kesällä 1863 viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle – tosin 20 vuoden viiveellä. Liekö sattuma, että tänä vuonna 140-vuotisjuhlaansa viettää myös Hämeenlinnan lyseo, joka perustettiin 1973 Suomen ensimmäiseksi suomenkieliseksi normaalilyseoksi. Se oli Larin-Kyöstin, Eino Leinon, Jean Sibeliuksen, J.K. Paasikiven, E.N. Setälän ja J.W. Rangellinkin koulu, vain muutaman nimen mainitakseni. Olihan meitä toki muitakin... Kokonaisuutena retki oli hyvä ja onnistunut. Se oli myös hyvä tapa harjoittaa kahden komentajakunnan yhteistyötä, suositeltavaa jatkossakin. – Kivointa oli kiipeillä panssarivaunuihin, summasi nuorin osanottaja, Kasperi 6 v. –RTAL– Stadilaiset Hämeenlinnassa Hämeenlinna, jota tämän kirjoittaja pitää suomalaisten vanhimpana jatkuvasti toimineena kaupunkina, oli Helsingin Komentajakunnan retkikohteena keväällä. Ensisijaisesti tutustuttiin maanpuolustuksen ja sotahistorian kannalta kiintoisiin, jopa ajankohtaisiin kohteisiin, mutta päivässä ehti toki paljon muutakin. Ohjelma alkoi maukkaalla lounaalla Parolan varuskunnan modernissa ruokalassa ja nummella, jossa oli solttuja kuin kaarneen poikasia, joiden joukkoon jo Nummisuutarin Eskokin haikaili. Tykistömuseossa katsottiin asekokoelman ohella Tali-Ihantala filmi, se sama, jota Sadankomitean entinen varapuheenjohtaja Paavo Lipponen pääministerinä esitteli pohjoismaisille kollegoilleen. – Tämä elokuva antoi minulle aivan uuden näkökulman Suomen sotiin, tunnusti Ruotsin Kalle Bildt. Norjan ministeri taas ei tunnustanut mitään, kun kantti petti jo kynnyksellä. Eniten aikaa kului ymmärrettävästi Parolan panssarimuseossa, jota vanhaa työmaataan esitteli HämKk:n komentaja, ev evp Erkki Kauppinen tukenaan Tykistömuseon emeritus-johtaja Teuvo Mahrberg. Museo Militaria, joksi Hämeenlinnan sotamuseorypästä nykyään nimitetään on mainittava kohde myös siksi, että museot elävät, toimivat ja uudistuvat, mikä tietää niille pitkää ikää. Niiden avulla voi tutustua sekä maanpuolustuksemme historiaan että nykypäivään ja ne sopivat yhtä hyvin naisten kuin nuortenkin kohteiksi. Seuralaiset piipahtivat myös muita kaupungin nähtävyyksiä katsomaan, joihin kuuluivat mm. Larin-Kyöstin kotitalo Kaupunginpuistossa, jonne päästiin sisäänkin. Tulihan kesäkuussa kuluneeksi 140 vuotta suuren kansallisrunoilijan syntymästä. Ajankohtainen kohde oli myös Parolan leijona, jonka patsaalla elokuussa Suuren seikkailun makua... Rouvat tutustuivat myös Kaupunginpuistoon siirrettyyn Larin-Kyöstin vanhaan kotitaloon, jota heille esitteli talon nykyinen asukas Jouko Ilonen. Kuvassa vas. Marja Roiko-Jokela, Anja Kurki ja Arja Masalin. Bausceannus 2 • 2013 15 Näkymä maailman perintökohteisiin kuuluvasta Svedjehamnin kalasatamasta. Turkulaiset Vaasan saaristossa Turun komentajakuntien perinteinen saaristoretki suuntautui tänä kesänä vieraammille vesille, aina Vaasan saaristoon asti. Siksiköhän oli paatitkin jätetty kotisatamaan, ja risteily tapahtui turistibussilla, jota Reijo Termonen vakaasti tyyräili. Osanottajien (parhaimmillaan 36 ritaria tai puolisoa) joukossa oli toki muitakin kuin vain turkulaisia, mistä järjestäjille lisäkiitos. Vaasan ohjelmasta vastasi suurelta osin paikallinen turkulaisritari Erkki Salmi, joka on ottanut tehtäväkseen komentajakunnan perustamisen Vaasaan, sinne missä veri ei vapise eikä Kauhavan rauta ruostu (mitenkähän tämä olisi på svenska). Vaasa on kiintoisa kaupunki, jossa näkyvät historian jäljet. Torilla seisoo Yrjö Liipolan veistämä Vapauden patsas. Hovioikeuden puistikossa on jääkärimuistomerkki sekä Toivo Kuulan patsas, Suojeluskuntamarssin säveltäjän, jonka jääkäri ampui... Täällä nousivat maihin jääkärit ja tänne perusti päämajansa valkoinen kenraali Gustaf Mannerheim. Retken kiintoisin kohde oli maailman perintökohteisiin kuuluva Svedjehamn satamineen, kalasuolaamoineen, kalastajakylineen ja näkötorneineen, jonka huipulta saattoi tarkastella muinaisia dyynimuodostelmia. 16 Bausceannus 2 • 2013 Siltojen toisiinsa liittämillä saarilla oli pieniä kyliä, joiden välillä runsaasti loma-asutusta. Pieniä omaleimaisia kirkkoja ja kappeleita, viehättäviä kotiseutumuseoita sekä Vanhassa Vaasassa järeämpääkin nähtävää, keskiaikaisen kirkon ja linnoituksen rauniot, Ison vihan ja Suomen sodan muistoja sekä vanha hovioikeuden rakennus, joka nykyisin palvelee kirkkona. Vaasan Tikanojan taidekodissa oli esillä merimaalari Adolf Bockin näyttely, mutta esillä oli myös kotimaista meritaidetta Oscar Kleinehista Ali Munsterhjelmiin. Strampenin päivällisillä saatiin kosketus paikalliseen keittiöön, vaikka nahkiaissesonki ei ollutkaan vielä käynnistynyt. Menomatkalla nautittiin kiintoisa kotilounas Närpiön Lind´s kökissä, Pieteetillä museoidun Jönsstugan kalastustilan päärakennuksessa Mustasaaressa tutustuttiin vanhaan kalastajakulttuuriin 1700-luvun puutalomiljöössä. Keskiaikaa Viipurin linnassa Turnajaiset Viipurin linnan pihalla; keskiaikaspektaakkelit ovat nykyään suosittuja vanhoissa miljöissä eri puolilla maailmaa, niin myös vanhassa suomalaisessa kaupungissa. (Kuva: Alena Golovach) Etujoukko marssimassa pääsihteeri Pentti Rantalan ja komentaja Antero Blombergin (oik) johdolla kohti Svedjehamnin näkötornia, perässään priori Risto Penttinen Maila-rouvansa kanssa. jossa eksoottisetkin hedelmät tuotettiin omassa orangerissa. Nakkilassa taas tutustuttiin Villilän kartanoon, jossa muutamat ehtivät vierailla filmistudiossa, jossa hedän suosikkielokuvansa Risto Räppääjä kuvataan. Ja kun Omar Khaijamin tapaan muistamme aina mainita myös hyvät ruokapaikat, pannaan listalle myös Merikarvian Merikeskuksen lohikeitto. (Tosin Khaijamin juoruttiin kapakoitsijoita ylistämällä lähinnä kuitanneen laskunsa...) Kiintoisa havainto retkellä oli se, kuinka vireää Vaasassa ja sen saaristossa on traditionaalisen käsityöperinteen jatkuminen, jonka avulla osaamisen taito elää. Tämän saman saatoimme nähdä myös viime vuoden retkellä Merikarvialle yhtä hyvin kuin muuallakin saaristossa. Kun meillä nyt on runsaasti komentajakuntia eri puolilla maata, soisi tällaisten yhteisten maakuntaretkien järjestämisen leviävän laajemmallekin. Kainuun taistelutanterilla, Hailuodon maisemissa, Kotkan saaristossa, eteläisellä Päijänteellä, Pirkanmaalla tai Sääksmäen ympäristössä olisi kosolti koluttavaa. Jälleen kerran kaikki syy kiittää Turun komentajakuntia kiintoisista löytöretkistä maailman upeimpiin saaristoihin. –RTAL– Kotkan komentajakunnan ryhmä vieraili 27.7.2013 Viipurin linnan keskiaikatapahtumassa. Tapahtuma osoittautui maineensa veroiseksi. Kolmisen tuntiaaitoja taistelunäytöksiä raskain (mutta ei terävin) metallisin miekoin, kirvein ja piikkinuijin haarniskoissa ja niiden alla olevissa toppauksissa sekä aidot turnajaiset Viipurin linnan esipihan autenttisessa keskiaikaisessa ympäristössä vakuutti katsojan. Aseilla todella lyötiin. Heraldikkojuontaja ja tuomariryhmä joutui välillä keskeyttämään tilanteen loukkaantuneiden tilan tarkistamiseksi. Tapahtuman järjestäjiin lukeutui minskiläinen ryhmä, joka käyttää temppeliherrojen tunnuksia, symboleja ja mottoa. Ryhmän edustajat sanovat järjestönsä toimineen 1990-luvulta alkaen, mutta heidän seuraantonsa alkuperä ei ole tiedossa. On kyllä tiedossa, että pariisilainen templarismi levisi 1700- ja 1800-luvuilla Saksaan ja sieltä edelleen Venäjälle, mutta yleinen käsitys on, että tämä seuraanto on Venäjällä sittemmin sammunut. Minskiläisen temppeliherraorganisaation edustajat itse sanovat heidän järjestönsä olevan taistelijoista koostuva, ei seremoniallinen, mutta heillä on kuitenkin jäseneksiottoseremonioita. Ryhmän aseenkäyttö – esim. miekan – joissakin tapauksissa viittasikin siihen, että ase ei ollut ensimmäistä kertaa käyttäjänsä kädessä. Ryhmätaisteluissa ryhmien muodostelmat hajosivat heti aluksi täysin ”mêlée”-tyyppiseksi kaaokseksi, jonne ratsumiehet olisivat helposti päässeet vastustajan jalkamiesten väliin, mutta tämä oli ilmeisesti käsikirjoitukseen näin suunniteltu. Kotkan komentajakunnan ensimmäinen kontakti tähän minskiläiseen temppeliherraryhmään on vuodelta 2006, jolloin emeritus komentaja Pertti Huhtanen oli tutustumassa samaan keskiaikatapahtumaan. Sää suosi ja linnan esipihan jokainen paikka oli täynnä. Osa yleisöstä joutui tyytymään seisomapaikkoihin. Tilaisuuden ainoa varjo lankesi turnajaisten hovinarrin nimestä ”Karelskiy schut” – ”karjalainen pelle”. (vapaa muotoilu, kun kirjoittajalla ei venäjän kielen taitoa) Tämä särähti kirjoittajan korvaan pahasti varsinkin, kun oltiin linnassa, jonka karjalaiset ovat ruotsalaisten kanssa rakentaneet ja rahoittaneet ja kun viime vuosikymmenet on pyritty elämään rauhallisesti ilman tarpeetonta provokaatiota. Tilaisuuden taistelunäytöksistä esimerkkejä voi käydä katsomassa seuraavissa osoitteissa (Quicktime-formaatti): – http://users.kymp.net/dsl1215k/ Sword and Axe.m4v – http://users.kymp.net/ dsl1215k/Two Groups.m4v – http://users.kymp.net/dsl1215k/ Sword and Sword.m4v – http://users.kymp.net/ dsl1215k/Tournament.m4v Tilaisuus järjestetään vuosittain. Lippujen saanti ennakolta on hankalaa. Kotkan komentajakunnan ryhmä lähti varhain aamulla ilman lippuja liikkeelle, mutta sisään pääsy onnistui. Matkan aikana kerrattiin talvi- ja jatkosodan ratkaisevia tapahtumia Viipurin ympäristössä. F Basileus, KCTJ Bausceannus 2 • 2013 17 Ritarigolfin voitto taas Helsinkiin RITARIGOLFIN VOITTAJAT 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Juha Viljamaa Juha Viljamaa Lars Thodén Reijo Vauhkonen Ossi Kettunen Ilkka Vainio-Mattila Ilkka Vainio-Mattila Ilkka Vainio-Mattila Antero Virtanen Antero Virtanen Ilkka Vainio-Mattila Ossi Kettunen Juha Viljamaa Tapio Björklund Raimo Tiilikainen Pentti Jänkälä LahKK LahKK HelKK HelKK HelKK HelKK HelKK HelKK HelKK HelKK HelKK HelKK LahKK HelKK HelKK HelKK Tyytyväiset osallistujat päivällisellä kisan jälkeen. (Kuva: Seppo Koivisto) Temppeliherrojen mestaruuskisa, 16. ritarigolf, pelattiin hyvissä olosuhteissa lauantaina 15.06.2013 Espoon Ringsidegolfin hyväkuntoisella kentällä. Mukana oli myös kolme ruotsinkielisen veljesjärjestön ritaria. Kilpailuun olivat lahjottaneet palkintoja Pohjola-Norden ry sekä Golfpoint Oy. Kilpailun järjestämisestä vastasi Raimo Tiilikainen (HelKK). Tulokset muodostuivat seuraaviksi: SIJA NIMI HCP PHCP TULOS 1 2 3 4 5 6 7 8 9 24,9 18,1 22,6 21,4 16,6 18,7 18,9 17,9 24,6 20 18 23 22 16 19 19 13 20 32 30 26 25 23 23 21 20 7 19,5 25,7 29,7 20 27 31 25 23 16 Jänkälä Pentti J. Törner, Kjell Sipi, Kalervo Pulkkinen, Pekka Wallander, Kaj Koivisto, Seppo Heinonen, Markku Wennstrîm, Finn-Gîran Thoden, Lars Naisten tulokset: 1 2 3 Koivisto, Marjatta Sipi, Seija Heinonen, Kirsti Ritarigolfin kiertopalkinto. (Kuva: Pentti Jänkälä) Temppeliherrain Suomen suurpriorikunnan viiri suunniteltiin heraldikko Harri Rantasen ja SP Ilkka Välimäen yhteistyönä keväällä 2013. Ensimmäisen viirisarjan valmisti Lippuvaprik Tallinnassa. Viirit on jo toimitettu tilaajilleen. Jos haluat tankoosi tällaisen viirin, tilaukset hoitaa ritari Jarmo Lepistö. 18 Bausceannus 2 • 2013 Matti Koivurinta MESENAATTI Suurpriorikuntamme ensimmäisestä suurpriorista, kauppaneuvos Matti Koivurinnasta on alkuvuodesta julkaistu elämäkertateos.1 Käsikirjoituksen on kirjoittanut toimittaja Juha Haapakoski, ritariveli hänkin. Lähes kolmesataaviisikymmentä sivua käsittävä ja runsaasti kuvitettu kirja on kiinnostava opus monessa tulessa karkaistusta ritarista. Ulkoturkulainen ehkä hämmästelee Koivurinnan näkyvää läsnäoloa Turun kaupunkikuvassa; eihän sen keskustassa ole juuri kortteliakaan, jossa Koivurinnan kädenjälki ei jollain tavalla näkyisi. Kun ottaa huomioon hänen laajan toimintansa kaupungin yritystoiminnassa, alan järjestöissä, kunnalliselämässä sekä lukuisissa muissa ”hyväveli-organisaatioissa” ei ole ihmeteltävää, jos kuvauksen kohde on monissa suhteissa kiistanalainen henkilö. Kirjoittaja, jonka tekstissä heijastuu vahvasti myös päähenkilön ajattelu, on kuitenkin onnistunut luomaan kiintoisan kokonaisuuden, jossa ns. hankaliakaan asioita ei ole vältelty. Hän tuo myös esiin Koivurinnan merkittävän elämäntyön kulttuurin mesenaattina ja taustavaikuttajana. Jo nyt voidaan sanoa, että Rettigin palatsin taidemuseo ja sen uumeniin kaivettu Aboa vetus et nova tulee säilymään hänen elämäntyönsä ehkä näkyvimpänä saavutuksena. Malcolm Barber THE CRUSADER STATES Malcolm Barber, University of Reading´n emeritusprofessori, kuuluu templarihistorioitsijoiden eturiviin, ehkäpä ykköspaikalle. Hän on aiemmin kirjoittanut ruotsiksikin ilmestyneen ”The New Knighthood” historiateoksen, joka on avainteos temppeliherrain ritarikunnan historiaan. Nyt se on saanut seurakseen uuden massiivisen tutkimuksen ristiretkeläisvaltioista2, joista käsin tutkija lähestyy muinaisia tapahtumia. Nämä valtiot olivat periaatteessa Jerusalemin kuninkaan vasallivaltioita, mutta käytännössä kuin uuteen ympäristöön istutettuja frankkilaisia vasalliruhtinaskuntia. Ne taistelivat sekä saraseeneja että toisiaan vastaan – ainakin poliittisesti. Runsaasti kuvitettu ja kartoitettu teos on 451sivuinen, väitöskirjatasoa oleva tutkimus. Pelkästään sen lähdeluettelo käsittää 17 sivua. Niin paljon kuin temppeliherroista ja ristiretkistä onkin kirjoitettu, ristiretkeläisvaltioiden olemus, politiikka ja toiminta ovat jääneet enemmän tai vähemmän varjoon. Siksi tapahtumien kuvaaminen niiden näkökulmasta on enemmän kuin tervetullutta, samoin kuin se tapa, jolla uusin tutkimus ravistelee perinteisen kouluopetuksemme luomaa myyttistä mielikuvaa oikeutetusta sodasta barbaarisia pakanakansoja vastaan. Michael Haag THE TRAGEDY OF THE TEMPLARS – The Rise and Fall of the Crusader States Toinen merkittävä tutustumisen arvoinen templarihistoria on Michael Haagin viime vuonna ilmestynyt teos3. Kirjoittaja on historiaan huolellisesti perehtynyt brittiläinen tietokirjailija, joka on aiemmissa teoksissaan kuvannut muinaista Egyptiä sekä antiikin ja keskiajan maailmaa. Kirjan aihepiiri liikkuu Palestiinassa samassa ajassa kuin Barberkin. Hän kuvaa laajasti Levanttia jo ajalta ennen ristiretkiä, arabien valloituksia sekä niiden seurauksia. Näin lukijalle on helpompi hahmottaa tulevien tapahtumien taustoja. Ristiretkiaikaan päästäessä esiin nousevat temppeliherrat ja heidän toimintansa, taistelut Saladinia vastaan sekä lopulta Pyhän maan menetys ja templarien ritarikunnan tuhoutuminen. Historiaan perehtyneelle teos ei välttämättä tuo kovin paljon uutta asiatietoa, mutta kirjoittajan sujuva tyyli sekä kiintoisat, joskus yllättävätkin näkökulmat, panevat arvioimaan uudelleen monia vanhoja myyttejä ja käsityksiä. Hän kuvaa teoksen alussa ansiokkaasti mm. bysanttilaisten jo paljon ennen roomalaisia tekemiä ´ristiretkiä´, jotka eurooppalainen historiakirjallisuus yleensä unohtaa. Mieleen nousevat väkisinkin ruotsalaiset ja ruotsinmieliset historioitsijamme, jotka P. Henrikin ja P. Erikin innoittamina ovat vähätelleet ja aliarvioivat edelleen sekä tanskalaisten että idän kirkkojen merkittävää vaikutusta kristinuskon leviämisessä Suomeen. Temppeliherrain alkuvaiheiden koh- dalla kirjoittaja ihmettelee perustellusti, mitä ritarit tekivät ensi vuosinaan 11181148, ennen kuin he astuivat ns. toisen ristiretken aikana näkyvään rooliin Palestiinassa. Lähteet Levantista noilta vuosilta ovat niukat, mutta niitäkin löytyy. Yksi myyttinen selitys on tietysti templarien arkistojen tuhoaminen Kyproksella ottomaanien toimesta v. 1571, kuten Haagkin toteaa. MEREEN MENETETYT, UUDELLEEN LÖYDETYT Suomen merimuseo on julkaissut kiinnostavan teoksen4 mereen uponneista ja uudelleen löydetyistä laivoista. Pääosassa on Vrouw Maria, jonka tarinaa kertoo peräti yksitoista kirjoittajaa. Teos antaa kiintoisan kuvan siitä työstä, jonka tuloksena hylyt onnistutaan paikallistamaan, suojelemaan sekä tutkimaan ja tuomaan kätketyt aarteet jälleen kansan katseltaviksi. Sekä Wrouw Maria että St. Mikael ovat molemmat kiintoisia tapauksia tutkimuksen kannalta. Kumpikin laiva oli lähtöisin 1700-luvun Amsterdamista päämääränään Pietari, Venäjän imperiumin suosta noussut uusi pääkaupunki. St. Mikael upposi saaristomeren kaakkoisiin vesiin loppusyksystä 1747 ja Wrouw Maria 23.9.1771 jälkeen, kun laivan kapteeni oli tuolloin tullannut aluksen lastin Juutinrauman tullissa. Hyvin toimitettu ja upeasti kuvitettu teos kertoo laajemminkin suomalaisesta ja kansainvälisestä meriarkeologiasta, tutkimusyhteistyöstä eri maiden kanssa sekä jännittävistä löydöistä ja niihin liittyvistä mystisistä piirteistä, joita kaikkia ei tämään teos paljasta. 1) Juha Haapakoski: Kauppaneuvos Matti Koivurinta, Mesenaatti, Saarijärvi 2013-08-27 2) Malcolm Barber: The Crusader States, London 2012 3) Michael Haag: The Tragedy of the Templars, The Rise and Fall of the Crusader States, Suffolk, UK 2012 4) Toim. Eero Ehanti ym.: Mereen menetetyt, uudelleen löydetyt, Keuruu 2012 –RTAL– Bausceannus 2 • 2013 19 yhdistyksellekin omaa kansainvälisen toiminnan strategiaa sekä korostettiin yhteistyötä myös komentajakuntatasolla, mikä sisältyy tämänkin vuoden toimintasuunnitelmaan. Kysymystä Tomarin linnan (Portugalissa) mahdollisesta saamisesta templarikäyttöön on selostettu toisaalla lehdessämme. Laajennetun Conciliumin osanottajat kansleri Matti Arpiaisen kesäasunnon aurinkoisella pihamaalla Tampereen Teiskossa (© RTAL). Concilium teki tärkeitä linjauksia Suurpriorikunnan Concilium (hallitus) kokoontui loppukesän kokoukseensa 26. elokuuta laajennetussa kokoonpanossa, koska listalla oli useita tärkeitä ja kauaskantoisia asioita. Niiden käsittelyssä aikaa vierähti useampikin tunti. Sääntöuudistus liikahti eteenpäin Värikkäitä vaiheita kokenut sääntöuudistus liikahti eteenpäin, kun concilium päätti hyväksyä muutosesityksen tuotavaksi syyskokouksen päätettäväksi yksimielisesti. Eriäviäkin mielipiteitä sisällöstä toki esitettiin, mutta kuten kansleri Matti Arpiainen totesi, niiden toimesta, joilla ei ollut kokouksessa äänioikeutta... Jos säännöt hyväksytään sellaisenaan, siitä seuraa joukko toiminnallisia muutoksia. Hallituksen koko pienenee radikaalisti eivätkä kaikki komentajakunnat enää saa siihen edustajaansa. Tilalle tulee ”ritarineuvosto”, eräänlainen valtuuskunta, joka käyttää valtaa joka toinen vuosi kokoontuvien yleiskokousten välillä. Ritarineuvostoon komentajakunnat saavat jäseniä yhden jokaista jäsenlukunsa alkavaa 15:ta kohden. Neuvosto kokoontuu kahdesti vuodessa ja päättää pääsääntöisesti niistä asioista, jotka nyt ovat kuuluneet syys- ja kevätkokoukselle. 20 Bausceannus 2 • 2013 Toisin kuin aiemmin, nyt myös suurpriori mainitaan säännöissä, joissa hänelle on varattu edelleen eräänlaisen aatteellisen johtajan virka, johon kuuluvat myös yhteydet kansainväliseen kattojärjestöön (OSMTH-KTI). Varasuurpriorin vakanssi lakkautetaan samoin kuin monet suurvirkamiesten vakanssit. Conciliumin puheenjohtajana edelleen jatkava kansleri hoitaa myös suurpriorin varamiehen tehtävät. Tässä esityksen pääkohdat. Uudistuksen uskotaan lisäävän hallinnon läpinäkyvyyttä ja demokraattisuutta. Kansainvälisyys puhutti Runsaasti keskustelua herätti myös suurpriorikunnan kansainvälinen toiminta, joka onkin talousarviossamme suurin yksittäinen menoerä. Keskustelussa pidettiin tärkeänä sitä, että OSMTH maksaisi itse omien suurvirkamiestensä matkakulut kansainvälisiin kokouksiin. Samalla nimettiin v.a. suurpriori Juha Viljamaa sp:n edustajaksi syyskuussa Ateenassa pidetävään kokoukseen. Siihen osallistuu myös suurkansleri Pertti Ruotsalo. Muut asiasta kiinnostuneet voivat osallistua tapahtumaan omalla kustannuksellaan. Käydyssä keskustelussa kaivattiin Bausceannus ilmestymään neljästi vuodessa Bausceannus-lehti tulee ilmestymään neljänä numerona ensi vuoden alusta alkaen, edellyttäen että sille saadaan arvonlisäverovapaus, jonka pitäisi olla ns. läpihuutojuttu. Tämän myötä lehden ajankohtaisuus lisääntyy, vuosikerran sivumäärä kasvaa ja kirjoittajakunta laajenee. Taloudellisesti muutos ei merkitse olennaista kustannustason nousua, koska lisääntyvän ilmoitusmyynnin oletetaan kattavan lisäkulut. Verottomana lehti tulee 24 % nykyistä halvemmaksi. Samalla saavutetaan eräitä painoteknisiä etuja. Viestintäasioiden kohdalla käsiteltiin myös sp:n kotisivujen kehittämistä ja nimettiin ritari Janne Teissala (HelKk) niiden käytännön toimittajaksi pronuntiuksen avustajana. Harjoitussivuja ladataan käyttöön parhaillaan ja lopullisesti uudistus valmistuu syksyn mittaan, kun noin 500 liuskaa tekstiä on kirjoitettu tai editoitu. Muita päätöksiä Muista Conciliumin päätöksistä tiedotetaan tarkemmin sekä Netti-Bausceannuksissa että komentajakuntien kautta. Tapahtumakalenteri tulevasta toiminnasta löytyy sivulta 23. • Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 valmistui ja esitellään syyskokouksen hyväksyttäväksi Turussa 28.9. • Vaalitoimikunnan toimeksiantoa laajennettiin, koska jos uudet säännöt astuvat voimaan välittömästi syyskokouksessa, on uudet virkamiesvaalit toimitettava niiden mukaan, mikä vaatii perusteellisempaa valmistelua. • Tallinnan komentajakunnan perustamisesta tehtiin myös myönteinen esitys, ja hanke etenee 26.10. Tartossa järjestettävän investituuran yhteydessä. Sen jälkeen Virossa on kaksi komentajakuntaa ja seuraavana tavoitteena oman priorikunnan perustaminen. Reima T.A. Luoto pronuntius Inkerinmaan retken osanottajat Hatsinan palatsin edustalla. Palatsin lahjoitti aikanaan Katariina II rakastajalleen kreivi Orloville. Sittemmin se palasi takaisin romanoveille, jolloin palatsissa asui ja eli sittemmin keisarina murhattu Paavali I ja myöhemmin terroristeja pelännyt Aleksanteri III. (©RTAL) Temppeliherrat Inkerinmaalla ja Pietarissa Helsingin Komentajakunta järjesti elokuun viimeisessä viikonvaihteessa risteilymatkan Inkerinmaalle ja Pietariin karitatiiviseen toimintaansa liittyen. Matkalla oli mukana kolmisenkymmentä osanottajaa eri komentajakunnista. Tällä kerralla Pietariin matkustettiin laivalla samaan tapaan kuin perinteisesti Tukholmaankin. Lähtö illansuussa, perillä aamulla. Pietarissa bussi odotti jo satamassa ja matka suunnattiin heti kohti Hatsinaa, joka on eräänlainen Inkerin pääkaupunki – ja myös Espoon ystävyyskaupunki. Perillä ensimmäinen kohde oli Hatsinan (tai Paavalin) palatsi, jota sotien jälkeen on entistetty monien vaiheiden kautta. Nyt suuri osa saleista on avattu entistettyinä yleisölle ja restaurointityöt jatkuvat edelleen. Linnan irtaimisto taideaarteineen oli sota-aikana evakuoitu Eremitaasiin, josta niitä on pikku hiljaa palautettu Hatsinaan. Viime sodan aikana Hatsina oli taistelujen jaloissa useampaankin otteeseen; täällä toimi mm. rintaman saksalainen yleisesikunta, jota paikalla vieraillut kenr Paavo Talvela on kuvannut muistelmissaan. Ratsuväen varuskuntakaupunki jokavuotisine manöövereineen oli tuttu myös Gustaf Karlovits Mannergeimille hänen Pietarin ajoiltaan. Linnaa ympäröi kaunis puisto tekojärvineen, joilla suuriruhtinas Paavali järjesti meritaisteluita pienoissota- laivoillaan täällä asuessaan. Hatsinassa lounastettiin tyylikkäässä Gakkel House -ravintolassa, jossa vieraanamme ollut seurakuntasihteeri Alvina Minaeva kertoili kaupungin elämästä ja seurakunnan toiminnasta. Lounaan jälkeen katsottiin suomalaisen sotavankileirin muistomerkkiä, joka pystytettiin leirin paikalle puolisentoista vuosikymmentä sitten. Lyhyellä kierroksella poikettiin myös Hatsinan suomalaisen seurakunnan kirkossa, joka on saatu takaisin seurakuntakäyttöön ja kunnostettu pääosin suomalaisten avustuksella. Tämän jälkeen ajettiin Tihko- vitsan leirikeskukseen, jota meille esitteli erinomaisena oppaanamme toiminut Inkerin kirkon kansainvälisten asiain päällikkö Merja Kramsu. * Pietarissa tiivis tahti jatkui seuraavana päivänä heti aamusta alkaen. Ensin piipahdettiin läheisellä hautausmaalla katsomassa hiljattain kunnostettua Yrjö Maunu Sprengtportenin hautamuistomerkkiä ja jatkettiin sitten kiertoajelua Mannerheimin merkeissä. Tarkemmin tutustuttiin ruhtinas Felix Jusupovin palatsiin sekä huoneeseen, jossa Rasputin väitettiin murhatun.* Pietarin tärkein kohde oli kuitenkin tällä kerralla vanha Suomalaisen seurakunnan Pyhän Marian kirkko ja sen vieressä sijaitseva seurakuntakeskus – Inkerin kirkon päämaja – jossa nautimme maukkaan kotilounaan ja saimme tietoja Inkerin kirkosta ja muusta hengellisestä elämästä. Inkerin kirkko Luterilainen kirkko levittäytyi Moskovan kautta Venäjälle jo 1560-luvulla ja pari vuosikymmentä myöhemmin se oli jo ulottunut myös nykyisen Pietarin seudulle. Ensimmäinen suomalainen seurakunta perustettiin Lempaalaan 1611. Kun Inkeri oli Stolbovan rauhassa1617 siirtynyt Ruotsille, sitä ryhdyttiin asuttamaan suomalaisilla siirtolaisilla. Hatsinakin sai tuolloin nimensä Hollolan pitäjän Hatsinan kylästä muuttaneilta hämäläisiltä. *) Rasputin yitettiin murhata myrkyttämällä ns. murhahuoneessa, mutta myrkky ei häneen vaikuttanut. Sitten votkalla uskoaan vahvistaneet taistelijat yrttivät ampua munkin, mutta sekään ei onnistunut. Kuolinsyytutkimuksen mukaan Rasputin kuoli hukkumalla, kun hänet oli heitetty Nevaan. Tihkovitsan leirikeskus, jota Helsingin Komentajakunta on tukenut osana karitatiivista toimintaansa. (©RTAL) Bausceannus 2 • 2013 21 Suurpriorikunnan 25-vuotisjuhlamitali. Juhlamitali on sopiva tunnustus aktiivijäsenille ”Rasputinin murhahuone” Jusupovin palatsissa Moikan kanavan rannalla (©RTAL). Vuonna 1917 Inkerin luterilaiseen kirkkoon kuului jo 144 000 jäsentä, mutta saman vuoden boshevikkikaappauksen jälkeen kirkolliset olot alkoivat vaikeutua, lukuun ottamatta lyhyttä ´nepkautta´1920-luvulla, jolloin Leninin hallitus joutui lieventämään sortopolitiikkaansa. Stalinin aikana olot jälleen tiukkenivat. V. 1927 säädetty laki poisti seurakunnat kokonaan juridisten henkilöiden listalta. Tilalle tulivat 20-jäseniset ”dvatsakat”, joiden avulla organisaatioon yritettiin soluttaa järjestelmälle uskollisia myyriä. Loputkin seurakunnat tapettiin verotuksella ja kirkkorakennukset sosialisoitiin kulttuuritaloiksi, elokuvateattereiksi tai jopa hevostalleiksi. Suomalaiset papit karkotettiin ja inkeriläiset papit ja saarnaajat lähetettiin pakkotyöleireille tai teloitettiin suoraan. Vuoteen 1938 mennessä Inkerin kirkko oli totaalisesti tuhottu. Vv. 1929-38 karkotettiin, pidätettiin tai teloitettiin 105 000 inkeriläistä. Vuonna 1941 heitä oli Leningradin alueella jäljellä enää n. 30 000. Näistä n. 10 000 sortui tai evakuoitiin Siperiaan. Stalinin kuoleman jälkeen inkeriläisiä alkoi palata kotiseuduilleen, joskin monet heistä käännytettiin Karjalaan tai Viroon. Kirkon uusi nousu alkoi 1970, jolloin Petroskoihin rekisteröitiin ensimmäinen suomalainen seurakunta ja Inkerinmaalle Pushkiniin v. 1977, josta lähtivät merkittävään työhönsä sekä pastori Arvo Survo että nykyinen Inkerin kirkon piispa Aarne Kuukauppi. 22 Bausceannus 2 • 2013 Tänään Inkerin kirkkoon kuuluu 80 seurakuntaa, joista osa sijaitsee eri puolilla valtakuntaa, aina Siperiassa asti. Seurakuntien jäsenmäärä on yhteensä noin 150.000. Ongelmana on mm. Inkerinmaalla nuorten voimakas Suomeen ja Viroon suuntautunut maastamuutto. Sen seurauksena on ajoittain ollut pulaa jopa suomen kielen opettajista. Inkerin kielen tulevaisuus huolettaa tänään monia, eikä syyttä. –RTAL– Temppeliherrasäätiön lyöttämä suurpriorikuntamme 25-vuotisjuhlamitali on oivallinen tunnustus aktiiviselle ja kunnostautuneelle ritarille. Nyt lunastettavat mitalit voidaan luovuttaa juhlavasti syyskuisen admission yhteydessä Turussa 28.9. 2013. Mitalia ovat oikeutetut kantamaan veljet, jotka ovat olleet suurpriorikunnan jäseniä ennen 31.12.2011. Mitalin hinta on 80 € ja sitä on myynnissä kaikissa komentajakunnissa. Mitalia kannetaan normaaliin tapaan muiden ritarikunnan merkkien kanssa näiden jäljessä. Temppeliherrasäätiö Takakansi: Komentaja Kai Masalin luovuttamassa Helsingin Komentajakunnan lahjakirjaa Inkerin kirkon edustajalle Tihvinitsan leirikeskuksessa (©RTAL). Temppeliherrojen hovihankkijat FENIX-KUSTANNUS PITÄÄ SINUT HYVISSÄ KIRJOISSA www.menetori.fi Reima T.A.Luoto TEMPPELIHERRAT – todellisuus ja myytit (Ilm. syyskuussa 2013) Myynnin kehittäminen Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Tytäryhtiön johtaminen * Pekka Visuri IDÄN JA LÄNNEN VÄLISSÄ – Kekkosen ajan puolustuspolitiikka * R. Luoto - H. Talvitie - P. Visuri SUOMEN SOTA 1808-09 HOTELLI EMILIA – taustat ja tapahtumat (myös ruotsiksi ja venäjäksi) Raatihuoneenkatu 23 13100 Hämeenlinna Puh. 03 612 2106 hotelliemilia@hotelliemilia.fi www.hotelliemilia.fi • Ritarihintaan á 20 € kotiin kannettuina! Tilaukset: tilaus@fenixkustannus.fi RAVINTOLA PIPARKAKKUTALO Kirkkorinne 2 13100 Hämeenlinna Puh. 03 648 040 info@ravintolapiparkakkutalo.fi www.ravintolapiparkakkutalo TULEVIA TAPAHTUMIA 2013–2014 28.09. 26.10. Ritarikunnan syyskokous ja admissio Turussa (ks. sivu 2) Ylimääräinen investituura Tartossa ja uuden komentajakunnan perustaminen Tallinnaan (lisätiedot kotisivuilta EesKk) 2014 08.02. 29.03. VI Aatehistoriallinen seminaari Turussa Ritarikunnan kevätkokous ja admissio Hämeenlinnassa 04.-10.10. Bausceannuksen lukijamatka Portugaliin ja Tomariin X/2014 Ritarikunnan syyskokous Tallinnassa ja Eestin priorikunnan perustaminen Viroon • Lisätietoja tulevista tapahtumista saat Netti-Bausceannuksesta sekä kotisivuiltamme www.temppeliherrat.fi niiden jäsensivustoilta. MERKKIPÄIVÄT 1.9.–31.12. 2013 12.09. 29.09. 25.10. 04.11. 05.11. 09.11. 15.11. 01.11. 09.11. 21.12. 25.12. 29.12. Hilke Hannu Neuman Tage Lignell Simo Huhtanen Pertti Kjäldman Ismo-Olav Pöllänen Pasi Koskela Matti Ruotsalo Pertti Jouko Pekka Molnár Gábor Heikkinen Pekka Heino Aarre TurKk SaarKk TamKk KotKk HelKk KotKk LahKk SaarKk LahKk TurKk OulKk TamKk 70 v. 70 v. 70 v. 75 v. 50 v. 70 v. 80 v. 60 v. 70 v. 70 v. 75 v. 75 v. • Veljiä, jotka eivät halua merkkipäiväänsä julkaistavan lehdessämme, pyydetään ilmoittamaan siitä päätoimittajalle kirjallisesti tai sähköpostitse hyvissä ajoin. Bausceannus 2 • 2013 23 BAUSCEANNUS PL 14 • 02201 Espoo Bausceannuksen lukijamatka Portugaliin ja Tomariin lokakuun 4.–11. pnä 2014 Portugali on vuosisatojen saatossa näytellyt merkittävää osaa temppeliherrain historiassa. Maurien vallattua käytännöllisesti katsoen koko Pyreneitten niemimaan ja uhatessa jo Marseillen satamakaupunkiakin sekä espanjalaiset että portugalilaiset joutuivat turvautumaan temppeliherrojen sotataitoon. Silti maan takaisinvaltaus (reconquista) kesti vuosisatoja. Kun temppeliherrain ritarikunta vv. 1307-14 tuhottiin, keksivät espanjalaiset oivan keinon sen kiertämiseksi. Ritarikunnan nimi muutettiin Kristuksen Ritarikunnaksi, jolle myös paavin oli pakko antaa siunauksensa. Sittemmin 1400-luvulla ritarikunta niitti mainetta purjehtijakuningas Henrik Merenkulkijan toimiessa sen suurmestarina. Myöhemmin, kun Kristoffer Kolumbus lähti ´löytämään Amerikkaa´– muutama vuosisata norjalaisten jälkeen – heidän purjeissaan pullisteli temppeliherrain risti. Tomarin linnasta Lissabonin pohjoispuolella muodostui jo tuolloin merkittävä templaritukikohta, jonne perimätiedon mukaan myös osa ´templarien aarteesta´ piilotettiin. • Ensi syksynä lehtemme lukijamatka suuntautuu näihin maisemiin. Asumme ainakin pari yötä Hotelli Templarios´ssa, tutustumme Tomarin linnaan, jossa pyritään järjestämään yhteistyössä paikallisten ritarien kanssa näyttävä templaritapahtuma. Sitten siirrytään Lissaboniin, jossa kaupungin nähtävyyksien lisäksi tutustutaan Estorialin aristokraattiseen huvilakaupunkiin, johon monet kruunupäät ovat vetäytyneet valtansa menetettyään. Ohjelmaan kuuluu myös pari seudun omaperäistä linnaa, muistoja Mannerheimin oleskelusta maassa – ja golffarellekin löytynee sopivia viheriöitä. • Matkaohjelmaa valmistellaan jo täyttä päätä ja se saataneen hinta-arvioineen kokoon lokakuun tietämissä. Jos olet kiinnostunut matkasta, voit ilmoittautua mukaan sitoumuksetta jo nyt. Tällä tavoin varmistat sen, että pidämme Sinut ajan tasalla järjestelyistä ja voit esittää myös omia ideoitasi retkikohteista ja ohjelmasta. Sähköpostiosoite on: reima.luoto@kolumbus.fi
