KIRKOT - Kangasalan seurakunta

Kangasalan
KIRKOT
KANGASALAN KIRKKO
Kirkko muistuttaa
rakennuksena Jumalan
läsnäolosta luomansa
maailman keskellä.
Kirkko on pyhä paikka, joka
on rakennettu jumalanpalvelushuoneeksi ja
seurakunnan
kokoontumispaikaksi.
KANGASALAN SEURAKUNNAN
HISTORIAA
Kangasala on ollut itsenäinen seurakunta 1300-luvulta lähtien.
Seurakunnan tarkka perustamisvuosi ei kuitenkaan ole tiedossa.
Kangasalan seurakunta vietti vuonna 1967 kuusisataa- ja sen kolmas kirkkorakennus 200-vuotisjuhliaan.
Vuoden 2005 alusta Sahalahden ja Kuhmalahden seurakunnat liittyivät Kangasalan seurakuntaan kappeliseurakunniksi. Muutoksen
myötä Kangasalan seurakunnan alueella on nykyisin neljä kirkkoa.
Kangasalan kirkko toimii kesäaikana
tiekirkkona. Ovet ovat avoinna ma – pe
klo 11 – 17 kirkkoon tutustumista ja hiljentymistä
varten. Paikalla oleva opas esittelee mielellään
kirkkoa.
Tämän esitteen tarkoitus on valaista näiden kirkkorakennusten
historiaa ja sisältöä. Monet sukupolvet ovat kokoontuneet kiittämään Jumalaa ja pyytämään elämäänsä siunausta. Kirkonkellot
kutsuvat tänäänkin ihmisiä rukoilemaan ja kuuntelemaan Jumalan
Sanaa.
Muina aikoina kirkko on avoinna toimitusten
ja erilaisten tilaisuuksien aikana. Esittelemme
kirkkoa myös ryhmille sopimuksen mukaan.
Tervetuloa kirkkoon!
Kappeliseurakuntien kirkot ovat avoinna
jumalanpalvelusaikoina ja sopimuksen mukaan.
S
eurakunnan historian kolmas
kirkko, Kangasalan nykyinen kivikirkko, on rakennettu vuosina
1764 – 1767. Rakennusmestarina toimi
Turun tuomiokirkkonikkari Anders Piimänen ja muurausmestarina Gust Rosenberg. Pitäjäläiset rakensivat kirkon itse.
Kangasalan kirkko nimitettiin Prinssi
Kustaan kirkoksi (Kustaa III oli RuotsiSuomen kuningas 1771 – 1792). Sen alkuperäinen, rakennusvaikeuksien takia
vasta 1776 valmistunut torni luhistui
1782. Kaatuneen kirkontornin uudelleenrakentamista lykkäsivät katovuodet ja
Kustaan sota 1788 – 1790. Nykyinen kirkontorni valmistui vuonna 1800 muurausmestarinaan Johan Ahlström.
Kangasalan kirkko on hyvin kaunis,
valoisa ja tilava. Stuttgartissa arkkitehdiksi valmistunut Josef Stenbäck suunnitteli 1896 kirkon korjauksen. Kirkkoon
tuli silloin barokkityylinen tähtikatto,
jollaisia on nähty Keski-Euroopassa.
1950-luvulla maalatun vihreän katon jäl-
keen arkkitehti Seppo Rihlama palautti
seurakuntalaisten toivomuksesta tähtikaton vuoden 1986 korjauksessa.
Kirkon puuveistokset ovat 1400-luvun
puolivälistä: vasemmalla seinällä pylvään päässä on Pyhä Henrik ja oikealla
apostoli Johannes. Poikansa kuolemaa
sureva Jeesuksen äiti Maria on kirkon
ehkä arvokkain taideteos. Jeesusta Getsemanessa kuvaavan alttaritaulun maalasi Johan J. Tavastsjerna 1820.
Kangasalan kirkko sai ensimmäiset
urkunsa vuonna 1845. Niiden rakentaja, ruotsalaislähtöinen Anders Thulé,
asettui paikkakunnalle ja perusti urkurakentamon, joka toimi saman suvun
omistuksessa, myöhemmin nimellä Kangasalan Urkutehdas, n. 140 vuoden ajan.
Säännöllisesti toimivaa urkurakentamoa ei Suomessa ennen Anders Thuléta
ollut. Vuoden 1845 uruista on säilynyt
ainoastaan niiden julkisivu, joka nykyään
sijaitsee koristuksena kirkon eteläisessä
sakarassa. Länsiparvella on käytössä
oleva, 34-äänikertainen soitin. Sen on rakentanut Kangasalan Urkurakentamo vuonna 1987.
Kirkon ensimmäisten urkujen julkisivu on historiallisessa eteläsakarassa, jossa sijaitsevat myös vanha
alttaritaulu sekä muotokuvat kuningatar Kaarina Maununtyttärestä ja hänen tyttärestään Sigrid Vaasasta.
Kivennavan kirkon muistotaulun alla on 1939 – 1945
sodissa kaatuneiden muistotaulu. Eteläsakaran kattokruunut ovat 1790-luvulta, puinen kattokruunu Kangasalan ruotusotilaiden lahjoittama.
Vuoden 1661 saarnatuoli katoksineen on koristeltu
enkeli- ja apostoliveistoksin ja muin barokkityylisin
ornamentein. Saarnatuolia, josta julistetaan sanomaa
Kristuksesta, kannattelee Kristuksen kantaja Pyhä
Kristoforos.
Nykyisinkin käytössä olevat penkit rakennettiin
vuonna 1896. Sanankuulijoiden mukavuutta on ajan
kuluessa parannettu myös asentamalla kirkkoon
sähköurut ja valaistus 1920-luvulla ja lattia-lämmitys
1950-luvulla. Valaistusta on lisätty myöhemminkin etenkin 1986 korjausten yhteydessä. Tältä ajalta ovat
peräisin myös Seppo Rihlaman suunnittelemat kattokruunut. Kirkon peräosaan on lisäksi 1980-luvulla
tehty lastenhuone ja morsiamen huone.
Ulkopuolelta kirkko ei ole juurikaan muuttunut
sitten vuoden 1800. Useaan otteeseen vuosisatojen saatossa tervattu ja uusittu paanukatto korvattiin tornin osalta 1869 sittemmin sinkityllä
rautalevyllä. Kirkon tornin huippu on 1970-luvulta
lähtien ollut valaistu, tarkoituksenaan muistuttaa,
että kirkko on kuin palava kynttilä, joka osoittaa
pimeälläkin kohti taivasta.
Nykyiset 34-äänikertaiset urut
valmisti Kangasalan Urkurakentamo
vuonna 1988.
SAHALAHDEN KIRKKO
Sahalahden kolmas, eli nykyinen,
empire-tyylinen kupolikattokirkko
rakennettiin vuosina 1827 – 1829.
S
ahalahti oli jo katolisella keskiajalla Pälkäneen kappeliseurakunta. Uskonpuhdistusajalla se
mainitaan ensimmäisen kerran vuonna
1557 Pälkäneen seurakunnan kappelina.
Vuodesta 1581 vuoteen 2004 Sahalahti
oli itsenäinen seurakunta.
Vuonna 1843 valmistui arkkitehti E.
Lohrmanin suunnittelema kirkon tapuli,
joka liitettiin solarakennuksella runkohuoneeseen. Sahalahden nykyisessä kirkossa on noin 550 istuinpaikkaa. Kirkko
peruskorjattiin ja restauroitiin vuosina
1999 – 2002.
Sahalahden seurakunnan ensimmäinen
varsinainen kirkko, pieni puukirkko,
rakennettiin ilmeisesti vuonna 1559
nykyisen kirkon itäpuolelle, läheiseen
Ilolan kylään. Kesäkuun 11. päivän vastaisena yönä vuonna 1728 kirkko paloi
salamaniskun sytyttämänä.
Kirkon alttaritaulu on Aleksandra Såltinin vuonna 1896 maalaama ”Tulkaa
minun tyköni”. Kirkon sakastin eteistilassa säilytetään Turun akatemian
piirustusmestarin Anders Dahlstenin
vuonna 1752 maalaamaa edellistä alttaritaulua ”Kristus ristillä”.
Toinen kirkko nousi entisen paikalle
vuosina 1728 – 1729. Se oli kansanmiehen suunnittelema puinen ristikirkko. Jo
vuonna 1780 piispantarkastuksessa sen
todettiin vaativan nopeaa korjaamista.
1804 Kihlakunnan Syynioikeus velvoitti
sahalahtelaiset rakentamaan uuden kirkon. Hautausmaalla on muistokivi vuosien 1559 ja 1729 kirkkojen paikalla.
Sahalahden kirkon ensimmäiset urut
rakensi kangasalalainen Bror Axel
Thulé, Anders Thulén poika (ks. Kangasalan kirkko) vuonna 1889. Nykyään
Sahalahden kirkossa on Kangasalan
Urkutehtaan vuonna 1981 rakentamat
16-äänikertaiset urut, joissa on käytetty
ensimmäisten urkujen julkisivua ja osaa
pillistöstä.
Piirustukset laati intendentinkonttori
maineikkaan C.L. Engelin johdolla.
Pohjana käytettiin tosin mahdollisesti
kansanmiehen laatimia piirustuksia.
Sahalahden hautausmaalla sijaitseva,
surevaa leskeä ja lasta kuvaava, herkän
kaunis sankarihautausmaan muistopatsas on Erkki Toukolehdon kätten työtä.
KUHMALAHDEN KIRKKO
K
uhmalahden nykyinen, järjestyksessä
toinen, kirkko valmistui vuonna 1846 Kuhmalahden vuonna 1640 perustetun kappeliseurakunnan kirkoksi. Lähes samalla paikalla
sijainnut entinen kirkko vuodelta 1664 oli osoittautunut liian ahtaaksi ja niinpä viereiselle kallionrinteelle päätettiin rakentaa uusi. Osa uuden
kirkon rakennustarpeista saatiin vanhasta kirkosta.
Kuhmalahden kirkon on suunnitellut ja piirtänyt
arkkitehti E. Lohrman ja rakennusmestarina toimi
pälkäneläinen Aatami Linden. Basilikan mallisen
kirkon rakennustyöt toteutettiin seurakunta-laisten omin voimin. Kirkon kahdesta taidokkaasta
puuveistoksesta toinen kuvaa ristiinnaulittua
Kristusta ja toinen piispa Henrikiä.
Kuhmalahden kirkon ensimmäiset urut rakensi
kangasalalainen Bror Axel Thulé, Anders Thulén
poika (ks. Kangasalan kirkko) vuonna 1884. B.A.
Thulé rakensi uudet urut vuonna 1911 säilyttäen
vanhojen urkujen julkisivun ja pillistön. Soitin laajeni tuolloin 10-äänikertaiseksi.
Kuhmalahden kirkko toimii nykyään Kangasalan
seurakuntaan kuuluvan Kuhmalahden kappeliseurakunnan jumalanpalvelusten ja kirkollisten
toimitusten pitopaikkana. Väliin mahtuu noin 100
vuotta historiaa itsenäisenä Kuhmalahden seurakuntana.
Taiteilija Svefieldin vuonna 1795
maalaama kaksiosainen alttaritaulu
siirrettiin vanhasta kirkosta.
VEHKAJÄRVEN KIRKKO
V
ehkajärvi kuului aikoinaan Sahalahden seurakuntaan ja vehkajärveläisten oli käytävä jumalanpalveluksissa ”omassa” kirkossaan
Sahalahdella. Yli kolmenkymmenen kilometrin matkan taivaltaminen ajan kulkupeleillä saikin aikaan ajatuksen oman
kirkon rakentamisesta Vehkajärvelle.
Vehkajärven kirkko valmistui vuonna
1841 kauniille harjulle Vehkajärven läheisyyteen. Kirkko on rakennettu paikallisin voimin kuhmalahtelaisen puuseppä
Helenin piirustusten mukaan. Kirkko
edustaa vaatimattomuudessaan niitä
olosuhteita, joissa se aikoinaan syntyi.
Kirkko on malliltaan pitkäkirkko.
Vehkajärven kirkkoon saatiin urut
vuonna 1936. Varat näihin 5-äänikertaisiin urkuihin saatiin lahjoituksena
emäntä Iida Maria Wassmanilta. Soittimen rakensi Kangasalan Urkutehdas.
Vehkajärven kirkko valmistui
vuonna 1841 kauniille harjulle
Vehkajärven läheisyyteen.
Hautausmaalla on Suomen tiettävästi
ensimmäinen sankaripatsas.
Vehkajärven kirkko on korostetusti
kyläläisten kirkko sillä sen omistaa ja
sitä hallinnoi vuonna 1921 perustettu
Vehkajärven rukoushuonekunta, johon
kuuluvat kaikki Vehkajärven ja Pajulan
kylien asukkaat. Vehkajärveläiset ovat
siten nykyisin paitsi oman rukoushuonekuntansa jäseniä myös Kangasalan
seurakunnan ja Kuhmalahden kappeliseurakunnan jäseniä.
Vehkajärven kirkossa toimitetaan jumalanpalvelus kerran kuussa ja lisäksi se
toimii kirkollisten toimitusten, kuten hautajaisten ja vihkimisten, pitopaikkana.
Kirkko on paikka, jossa kristityt ovat
viettäneet jumalanpalvelusta. Jumala on
palvellut heitä ja he ovat saaneet arkisen
elämän keskellä tarvittavaa voimaa laulaen,
rukoillen ja kuunnellen Jumalan Sanaa.
Tervetuloa kirkkoon löytämään elämää
tukeva yhteys Kristukseen ja toisiin
seurakuntalaisiin.
KANGASALAN KIRKKO
Ainontie 1
36200 Kangasala
040 309 8122
Kirkko toimii kesäaikana
tiekirkkona ja on avoinna
ma – pe klo 11 – 17. Paikalla on opas.
Muina aikoina sopimuksen mukaan.
Tee virtuaalimatka
Kangasalan kirkkoon!
www.kangasalanseurakunta.fi
SAHALAHDEN KIRKKO
Vanha Pakkalantie 35
36420 Sahalahti
KUHMALAHDEN KIRKKO
Kirkkotie 45
36810 Kuhmalahti
VEHKAJÄRVEN KIRKKO
Kuusisentie 8
36880 Vehkajärvi
Kappeliseurakuntien kirkot ovat
avoinna jumalanpalvelusaikoina ja
sopimuksen mukaan. Varaukset
Kangasalan seurakunnan virastosta
puh. 040 309 8000
KANGASALAN SEURAKUNTA
Myllystenpohjantie 2
36200 Kangasala
puh. 040 309 8000
sähköposti: kangasalan.seurakunta@evl.fi
Lisätietoa: www.kangasalanseurakunta.fi