1.11.2013 Liikekumppanuustuen yleisehdot Liite 1

1.11.2013
Liikekumppanuustuen yleisehdot
Liite 1
Liikekumppanuustuen yleisehdot
Yleiset periaatteet
1. Finnpartnership-liikekumppanuusohjelman kautta myönnettävän tuen tavoite on lisätä suomalaisten
ja kehitysmaiden yritysten ja muiden liiketoimintaa harjoittavien tai edistävien toimijoiden kaupallistaloudellista yhteistyötä. Liikekumppanuustukea voi hakea kehitysmaihin suuntautuvaan yhteistyöhön,
jonka tavoitteena on pitkäaikainen liiketaloudellisesti kannattava kumppanuus. Liikekumppanuustuki
on tarkoitettu siemenrahaksi pyrittäessä ensisijaisesti kaupalliselta rahoituspohjalta toteutuvaan
liiketoimintaan, jolla on myös positiivisia kehitysvaikutuksia. Lisäksi liikekumppanuustuella voidaan
tukea yritystoimintaan liittyvää ammattikoulutusta, jolla katsotaan olevan merkittäviä
kehitysvaikutuksia.
2. Ulkoasiainministeriö myöntää liikekumppanuustukea valtionavustuksena valtionavustuspäätöksessä
mainittuun, hakijan itsenäisesti harjoittamaan kehitysyhteistyötoimintaan. Hakijana voi olla yritys tai
muu toimija tai useamman yrityksen ja/tai muun toimijan muodostama konsortio. Konsortiossa tulee
olla yksi päävastuullinen hakija. Yrityksellä voi olla yksi tai useampi yhteistyökumppani, joka voi olla
joko rekisteröity ja toimintaa harjoittava tai vasta suunnitteilla oleva oikeussubjekti Suomessa tai
kohdemaassa. Tuki voidaan myöntää konsortion jokaiselle jäsenelle erikseen. Päävastuullinen hakija
on kuitenkin vastuussa tuen käytöstä tuen ehtojen mukaisesti. Hakijan tulee osoittaa, että sillä on
liiketoimintakokemusta ja riittävää osaamista hankkeen toimialalta. Hakijalla tulee lisäksi olla riittävät
taloudelliset ja henkilöresurssit liikekumppanuustuella rahoitettavan suunnitelman toteuttamiseksi.
Hakijan tulee siis osallistua hankkeen toteutukseen ja riskin jakoon; vain selvitystä tekevä konsultti ei
voi hakea tukea.
Liikekumppanuustuen hakijasta/saajasta käytetään tarvittaessa valtionavustuspäätöksen
liikekumppanuustuen ehtoja määrittelevissä liitteissä myös nimitystä ”yritys”. Yritys on itse täysin
vastuussa vaikeuksista, vaateista ja muista seuraamuksista, jotka mahdollisesti aiheutuvat hankkeen
toteuttamisesta. Yritys on ulkoasiainministeriöön nähden aina täysimääräisesti vastuussa tuen
oikeasta käytöstä. Liikekumppanuustuki on valtionavustusta, jonka käytössä tulee noudattaa
valtionavustuspäätöksessä ja sen liitteissä annettuja ehtoja ja valtionavustuslakia 688/2001. Yritys ei
saa siirtää yhteistyökumppanilleen saamaansa liikekumppanuustukea. Liitteessä 2 on
yksityiskohtaisesti liikekumppanuustuen hyväksyttävät kustannukset.
3. Ulkoasiainministeriön ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (”Finnfund”) välisellä sopimuksella
ulkoasiainministeriö on valtuuttanut Finnfundin hallinnoimaan Finnpartnershipliikekumppanuusohjelmaa. Kaikki liikekumppanuustukea koskevat kyselyt, ilmoitukset ja muutokset
tulee esittää Finnfundille/Finnpartnershipille, joka toimii ulkoasiainministeriön valtuutettuna suhteessa
yritykseen kaikissa liikekumppanuusohjelman toimeenpanoon ja käytännön toteutukseen liittyvissä
asioissa, jollei ulkoasiainministeriö muuta ilmoita. Liikekumppanuusohjelman yhteystiedot ovat
Finnpartnership, c/o Finnfund, PL 391, 00121 Helsinki, puhelinnumero (09) 3484 3314,
www.finnpartnership.fi ja fp@finnpartnership.fi.
4. Liikekumppanuudella tarkoitetaan suomalaisten ja kehitysmaalaisten yritysten ja muiden
taloudellisten toimijoiden yhteistoimintaa, joka voi olla esimerkiksi yhteisyritys tai pitkäaikainen
kehitysmaatuontisuhde. Muita mahdollisia toimintamuotoja voivat olla esimerkiksi
kehitysmaakauppaan liittyvät hankintasopimukset, markkinointiin liittyvät franchising-sopimukset,
teknologian käyttöön liittyvät lisenssit sekä kumppanuuteen perustuvat yhteisyritykset ja
yhteenliittymät. Ulkoasiainministeriön myöntämällä tuella rahoitetun hankkeen toimintojen tulee olla
sopusoinnussa Suomen kehitysyhteistyötä säätelevien virallisten periaatteiden kanssa.
Kehitysyhteistyön yleiset päämäärät ovat: laajamittaisen köyhyyden vähentäminen, globaalien
ympäristöuhkien torjuminen ja tasa-arvon, kansanvallan sekä ihmisoikeuksien edistäminen. Tukea
1
1.11.2013
Liikekumppanuustuen yleisehdot
Liite 1
voidaan myöntää vain yhteiskunnallisesti hyväksyttävään toimintaan. Yrityksen tulee hankkeen
kohdemaassa noudattaa ao. maan lakeja. Yrityksen tulee noudattaa kaikkia relevantteja työsuojelua,
yhteiskuntaa ja ympäristöä koskevia lakeja ja määräyksiä kohdemaassa.1 Kaikissa hankkeeseen
liittyvissä hankinnoissa ja muissa toimissa yrityksen tulee noudattaa mm. hyvään hallintoon ja
korruption vastaiseen toimintaan liittyviä periaatteita. Yritys vakuuttaa, että yritys ja sen työntekijä/t
liikekumppanuushankkeessa tai liikekumppanuustukea käyttäessään eivät ole syyllistyneet ja
vakuuttavat, että eivät tule syyllistymään lahjontaan tai mihinkään sellaiseen toimintaan, jonka voidaan
katsoa vääristävän hankkeeseen liittyviä hankintoja ja toimintoja tai olevan hyvän hallinnon vastaista.
Yritys myös vakuuttaa tiedottavansa Finnfundille, jos on syytä epäillä sellaista tapahtuneen.
Tuen kohteet
5. Tuettavien hankkeiden kohdemaina voivat olla kaikki OECD:n kehitysapukomitean (Development
Assistance Committee, DAC) listalla mainitut kehitysapukelpoiset maat. Päätöksenteossa käytetään
sitä maalistaa, joka on voimassa silloin, kun Finnpartnership rekisteröi tukihakemuksen.
Tuettavan toiminnan tulee täyttää vähintään kohdemaan lainsäädännön vaatimukset, eikä sillä saa olla
merkittäviä kielteisiä yhteiskunta- tai ympäristövaikutuksia2. Finnpartnership edellyttää sekä
hakemuksia käsitellessään että myöhemmin hankesyklin aikana, että ympäristö- ja
yhteiskuntavastuunäkökohdat otetaan asiaankuuluvasti huomioon.
Tukea voi saada seuraavassa listassa määriteltyjen liikekumppanuushankkeiden valmistelusta ja
liiketoiminnan kehittämisestä syntyviin kustannuksiin:






kehitysmaatoimijan kanssa perustettava yhteisyritys kehitysmaassa,
suomalaisen yrityksen kehitysmaahan perustettava tytäryritys,
kehitysmaatuontia Suomeen ja samalla mahdollisesti muihin maihin lisäävä hanke,
jolla on kaupallista markkinapotentiaalia ja kehitysvaikutuksia,
muu pitkäaikaiseen liiketoimintaan tähtäävä kehitysmaahanke, johon liittyy esim.
pitkäaikainen alihankinta, huolto-, franchise- tai lisensointisopimus,
kaupalliseen/tuotteistettuun teknologiaan tai ratkaisuun liittyvät pilottihankkeet
(suunnittelu- ja koulutuskustannukset ja muu pilotointiin liittyvä tekninen apu).
Pilottihankkeiksi voidaan hyväksyä hankkeet, joiden onnistuessaan voidaan olettaa
johtavan liikekumppanuuteen,
ammattikoulutus ja tuki paikalliselle koulutustoiminnalle. Tuki myönnetään
liikekumppanuuteen liittyvän ammatillisen koulutustoiminnan kehittämiseen (esim.
opetussuunnitelman uudistaminen, opettajien koulutus, laite- ja välinehankinnat,
tilojen korjaus) ja uuden koulutuksen käynnistämiseen. Hankkeita arvioidaan mm.
niiden tukemien koulutusrakenteiden kestävyysedellytysten ja odotettavissa olevien
kehitysvaikutusten perusteella.
1
Lisätietoa Maailmanpankkiryhmään kuuluvan IFC:n (The International Finance Corporation) verkkosivuilla:
http://www1.ifc.org/wps/wcm/connect/c8f524004a73daeca09afdf998895a12/IFC_Performance_Standards.pdf
http://www1.ifc.org/wps/wcm/connect/Topics_Ext_Content/IFC_External_Corporate_Site/IFC+Sustainability/Sustainability+Framework
2 Tällä viitataan sellaisten tuotteiden tuotantoon ja/tai kauppaan tai muuhun toimintaan, joka on Suomen tai kohdemaan lainsäädännön ja
säännösten tai kansainvälisten sopimusten vastaista.
2
1.11.2013
Liikekumppanuustuen yleisehdot
Liite 1
TUEN MÄÄRÄ
6. Ulkoasiainministeriön myöntämän tuen määrä on korkeintaan 30–70 % kunkin hankkeen ministeriön
hyväksymistä kokonaiskustannuksista riippuen hakijayrityksen koosta ja hankkeen kohdemaasta.
Yrityksen omarahoitusosuus, joka ei saa olla tukimuotoista, on siten 70–30 %.
Alemman tulotason
kehitysmaat**
Ylemmän
keskitulotason
kehitysmaat (hankkeilla
oltava suoria
kehitysvaikutuksia)***
Pk-yritykset*
Muut pienet ja keskisuuret
toimijat
70 %
50 %
Muut toimijat
50 %
30 %
Tuen osuus
*EU:n pk-yritys -määritelmä:
- alle 250 työntekijää
- vuotuinen liikevaihto alle 50 milj. euroa tai taseen loppusumma alle 43 milj. euroa
- määritelmään vaikuttaa myös yrityksen suhde toisiin yrityksiin pääoman omistuksen, äänimäärän tai määräysvallan
käyttöoikeuden osalta, ks. http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/files/sme_definition/sme_user_guide_fi.pdf
**Kattaa vähiten kehittyneet maat, muut alhaisen tulotason maat sekä alemman keskitulotason kehitysmaat eli luokat least
developed countries (LDC), other low income countries (LIC) ja lower middle income countries and territories (LMIC) OECD:n
DAC-luokituksen mukaan.
***Kattaa ylemmän keskitulotason kehitysmaat ja alueet eli luokan upper middle income countries and territories (UMIC) OECD:n
DAC-luokituksen mukaan.
7. Ulkoasiainministeriön tuki on lähtökohtaisesti de minimis -tukea, johon sovelletaan Euroopan
yhteisöjen komission asetusta N:o 1407/2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107
ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen. Mikäli hakija katsoo että hankkeeseen
kohdistuva tuki ei ole de minimis-tukea on hakijan perusteltava, miksi tuki ei olisi de minimis-tukea.
Tuen kuuluminen de minimis -säännöksen piiriin arvioidaan hankekohtaisesti. De minimis säännöksen piiriin eivät kuulu hankkeet, joiden vaikutukset eivät kohdistu EU-alueelle.
a. De minimis -asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista myöntää tukea enintään 200 000 euroa
kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de
minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. Ulkoasiainministeriön on saatava ennen
tuen myöntämistä tukea hakevalta yritykseltä kirjallisessa tai sähköisessä muodossa ilmoitus muista
vähämerkityksisistä tuista, jotka on saatu kahden edeltävän verovuoden ja kuluvan verovuoden
aikana.
Pääsäännöstä poiketen de minimis -tukea voidaan myöntää vain rajoitetusti seuraaville toimialoille:
kalastus- ja vesiviljely (de minimis -raja 30 000 euroa) ja maatalouden alkutuotanto (de minimis -raja
15 000 euroa). Maanteiden tavarakuljetuksia toisten lukuun suorittavilla yrityksillä ko. asetuksen
mukainen enimmäismäärä on 100 000 euroa. Lisäksi pääsäännöstä poiketen de minimis -tukea ei
voida myöntää lainkaan kivihiilitoimialalle sekä vientitukiin ja kotimaisten tuotteiden suosimiseen
tuonnin kustannuksella.
Kaikki de minimis -asetuksen soveltamista koskevat tiedot on tallennettava ja koottava. Tukea
koskevat asiakirjat on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Säilytettävien asiakirjojen
tulee sisältää kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että de minimis -asetuksen vaatimuksia on
noudatettu. Komission pyynnöstä tukea koskevat tiedot on voitava toimittaa 20 työpäivän kuluessa
pyynnön esittämisestä.
3
1.11.2013
Liikekumppanuustuen yleisehdot
Liite 1
b. Tuki, joka myönnetään ilman että siihen sovelletaan de minimis-rajoitusta voi olla enimmillään
400 000 euroa per hanke.
TUEN KÄYTTÖ
Käyttötarkoitus
8. Liikekumppanuustukea saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen ja niihin kuluihin, joihin sitä on
tukikomitean hyväksymän hakemuksen ja sen liitteenä olevan hankebudjetin mukaan haettu ja niiden
perusteella valtionavustuspäätöksellä myönnetty.
Käyttötarkoituksen muutos
9. Mikäli hankkeen toimintasuunnitelma ja/tai hankebudjetti muuttuvat, yrityksen tulee hakea lupaa
muutokseen kirjallisesti ja aina etukäteen ennen kyseisen toiminnan aloittamista. Ulkoasiainministeriö
on sopimuksella valtuuttanut Finnfundin hallinnoimaan liikekumppanuustukea, joten käyttötarkoituksen
muutoksia koskevissa asioissa kirjalliset tiedustelut tulee osoittaa Finnfundille. Yhteystiedot ovat
kohdassa 3.
Käyttöaika
10. Myönnetty tuki tulee käyttää rekisteröintipäivän jälkeen, ja hakea maksettavaksi 24 kuukauden
kuluessa valtionavustuspäätöksen tiedoksiannosta. Jollei muuta näytetä, asianosaisen katsotaan
saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on annettu postin välitettäväksi.
Mikäli yritys ei ole pyytänyt maksatusta myönnetyistä varoista määräpäivään mennessä,
ulkoasiainministeriö voi purkaa nostamattomia varoja koskevat myöntöpäätöksensä ja kohdentaa näin
vapautuneet määrärahat uudelleen.
Hyväksyttävät menot
11. Liikekumppanuustukea käytetään vain hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömiin ja
kohtuullisiin menoihin, siten kuin tukikomiteassa hyväksytyssä hakemuksessa ja sen liitteenä olevassa
hankebudjetissa on esitetty ja ulkoasiainministeriö on tukea myöntäessään edellyttänyt. Yrityksen
tulee noudattaa toiminnassaan ja taloudenhoidossaan tarkoituksenmukaista säästäväisyyttä. Tukea
myönnetään hankkeen rekisteröintipäivän jälkeen syntyneiden hyväksyttyjen kustannusten mukaisesti.
Liitteessä 2 on määritelty liikekumppanuustukeen hyväksyttävät kustannukset.
TUEN MAKSAMINEN
12. Tuki maksetaan kustannusten ajoittumisen perusteella yhdessä tai kahdessa erässä yrityksen
ilmoittamalle pankkitilille. Ennen tuen maksamista yrityksen on palautettava ohjeiden mukaisesti
allekirjoitettuna sitoumuslomake (liite 6). Tuki on pyydettävä maksatukseen viimeistään 24 kuukauden
kuluessa valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä. Tuen maksatusta varten yrityksen on
toimitettava Finnfundille asianmukaisesti täytettynä ulkoasiainministeriön ohjeiden mukainen
maksatuspyyntö (liite 3 Maksatuspyyntölomake). Maksatuspyynnön tulee vastata tukikomitean
hyväksymän hankebudjetin mukaisia hankkeen todellisia, maksettuja ja hyväksyttäviä kustannuksia
(liite 2). Tuen maksamisen edellytyksenä on, että yritys toimittaa maksatuspyynnön yhteydessä
ulkoasiainministeriön antamien ohjeiden mukaisesti loppuraportin, mikäli ensimmäisessä
maksatuspyynnössä pyydetty summa ylittää 2/3 myönnetystä tuesta tai kun haetaan toista maksatusta
tai viimeistään kun tuki raukeaa. Lisäksi tulee toimittaa tarkastusraportti. Tarkastusraportin liitteenä
toimitetaan täydennettynä liikekumppanuustuen tarkastuksen tarkistuslista (liite 4). Tarkemmat ohjeet
tarkastuksesta ja raportoinnista tämän liitteen kohdissa 14–18, liitteessä 4 (Tarkastusohje ja
tarkastusraportin malli) ja liitteessä 5 (Raportointiohje).
4
1.11.2013
Liikekumppanuustuen yleisehdot
Liite 1
TUEN KÄYTÖN VALVONTA
Ulkoasiainministeriön valvontaoikeus
13. Ulkoasiainministeriöllä tai sen määräämällä edustajalla, valtiontalouden tarkastusvirastolla sekä
valtiontilintarkastajilla on oikeus yrityksen tiloissa tai muutoin tarkastaa yrityksen koko kirjanpito,
omaisuus ja muut tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu
aineisto sekä tarkastaa muutoinkin hankkeen toteutumista. Yritys on velvollinen antamaan ministeriölle
ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot, tarkastukseen tarvittava aineisto sekä
avustamaan muutoinkin tarkastuksen suorittamisessa.
Kirjanpito ja tarkastus
14. Liikekumppanuustukea saavan yrityksen tulee noudattaa hankkeen kirjanpidossa yrityksen
kotipaikan kansallisia kirjanpitosäännöksiä (esim. Suomen kirjapitolakia ja – asetusta) sekä hyvää
kirjanpitotapaa tai kohdemaan kansallisia kirjanpitosäännöksiä (esimerkiksi kansainvälisiä
tilinpäätösstandardeja – IFRS). Hankkeen kirjanpito on järjestettävä siten, että liikekumppanuustuen ja
koko hankkeen varojen käyttöä koskevat tiedot ja tiliselvitykset sekä omarahoitusosuus näkyvät
erillisinä tileinä ja ne voidaan vaikeuksitta selvittää ja tarkastaa kirjanpidosta. Erillisen tilin alatileinä
tulisi mahdollisuuksien mukaan olla koko hankkeen kustannusarvion hyväksytyt menolajit. Tositteista
tulee ilmetä kirjanpidon kannalta tarpeelliset tiedot ja ne tulee arkistoida ja säilyttää siten, että ne ovat
ministeriön tarkastettavissa. Tarkastus on suoritettava erikseen sovittuja toimenpiteitä koskevissa
toimeksiannoissa sovellettavan liitännäispalvelustandardin 4400 sekä tämän ohjeen mukaisesti3.
Finnpartnership suosittelee, että tilityksen tarkastuksen suorittaa yrityksen yhtiökokouksen valitsema
varsinainen tilintarkastaja. Mikäli tukea saavalla yrityksellä ei ole tilintarkastuslain perusteella
velvollisuutta valita tilintarkastajaa, on se kuitenkin velvoitettu valitsemaan tilintarkastajan
liikekumppanuustuen tarkastusta varten. Valitun tilintarkastajan on täytettävä seuraavassa
kappaleessa todetut edellytykset. Finnfundilla/Finnpartnershipillä on oikeus olla suoraan yhteydessä
liikekumppanuustukea saaneen yrityksen tilintarkastajaan.
Tilintarkastajalla on oltava KHT, HTM tai vastaava tuen saajayrityksen rekisteröintimaan auktorisoitu
tilintarkastajatutkinto. Tarkastuksessa on käytettävä liitteen 4 mukaista tarkistuslistaa ja raportti on
laadittava liitteessä olevan mallin mukaisesti.
Tuen raportointi
15. Yrityksen on annettava Finnfundille kustakin hankkeesta hankkeen toimintaa ja varainkäyttöä
koskeva loppuraportti ja kaksi seurantaraporttia. Loppuraportti on annettava siinä vaiheessa, kun
hankkeelle myönnetystä tuesta pyydetään maksettavaksi 2/3 tai kun haetaan toista maksatusta, jonka
pitää tapahtua 24 kuukauden kuluessa valtionavustuspäätöksen tiedoksiantopäivästä, tai viimeistään
kun tuki erääntyy.
16. Yrityksen on annettava hankkeen seurantaraportit (yhteensä kaksi) siten, että ensimmäinen
seurantaraportti toimitetaan viimeistään yhden vuoden kuluessa tuen erääntymisestä. Toinen
seurantaraportti toimitetaan viimeistään yhden vuoden kuluessa ensimmäisen seurantaraportin
jättämisestä.
17. Loppu- ja seurantaraportointi tehdään liitteen 5 Raportointiohjeen mukaisesti. Loppuraportti ja
seurantaraportit toimitetaan kirjallisesti/sähköisesti Finnfundille.
3
ks. myös http://www.finnpartnership.fi/www/fi/business_partnership_support/payment_reporting/index.php
5
1.11.2013
Liikekumppanuustuen yleisehdot
Liite 1
18. Yrityksen tulee ilmoittaa kirjallisesti viipymättä Finnfundille ja ulkoasiainministeriölle hankkeen
toteutusaikatauluun tai muusta tuen käyttöön olennaisesti vaikuttavasta muutoksesta.
EHTOJEN LAIMINLYÖNTI - TUEN PALAUTTAMINEN JA TUEN TAKAISINPERINTÄ
Ehtojen laiminlyönnin seuraamukset
19. Mikäli ulkoasiainministeriön asettamia ehtoja tuen käytölle ei ole noudatettu, ministeriö voi
- asettaa määräajan ehtojen täyttämiselle,
- keskeyttää tuen maksamisen, sekä
- määrätä jo maksetun tuen palautettavaksi.
Maksatusten keskeytys
20. Ulkoasiainministeriö voi keskeyttää yritykselle myöntämänsä tuen maksatuksen, mikäli
- on perusteltua aihetta epäillä, että yritys ei menettele tuen käytölle asetettujen ehtojen mukaisesti,
- ne perusteet, joilla tuki on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet, tai
- Euroopan unionin lainsäädännössä tätä edellytetään.
Tuen palauttaminen
21. Yritys on velvollinen viipymättä palauttamaan tuen tai sen osan,
- jonka se on saanut virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti.
Tuen takaisinperintä
22. Ulkoasiainministeriöllä on oikeus jättää myönnetty tuki maksamatta sekä periä jo maksettu tuki tai
osa siitä takaisin korkoineen, jos havaitaan, että
- yritys on jättänyt palauttamatta kohdassa 21 palautettavaksi luokitellun tuen,
- yritys on käyttänyt tuen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty,
- yritys on tuen saamiseksi esittänyt väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan
olennaisesti vaikuttamaan tuen myöntämiseen, sen määrään tai ehtoihin tai salannut sellaisen seikan,
- yritys ei toimita edellä kohdissa 15, 16 ja 18 määritettyjä raportteja ja selvityksiä määräaikaan
mennessä tai vaikeuttaa tuen käyttöä koskevia valvonta- ja/tai tarkastustoimenpiteitä,
- yritys on lopettanut tuen kohteena olleen toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti tai luovuttanut sen
toiselle,
- yritys on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin tai muun vastaavan syyn
vuoksi yrityksen kyky vastata tuen kohteena olevasta toiminnasta on heikentynyt,
- yritys jättää muutoin noudattamatta tuen käyttöä koskevia ulkoasiainministeriön asettamia ehtoja tai
valtionavustuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä,
- Euroopan unionin lainsäädäntö sitä edellyttää, tai
- tuen maksamisen lopettamiseen tai takaisinperimiseen on valtionavustuksia ja niiden
täytäntöönpanoa koskevien säännösten mukainen peruste tai muu edellisiin seikkoihin verrattava
erityinen syy.
Korko
23. Valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle
valtionavustuksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa
lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. (Valtionavustuslaki 688/2001 24 §)
6
1.11.2013
Liikekumppanuustuen yleisehdot
Liite 1
MUUT TUEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT EHDOT
24. Ulkoasiainministeriön myöntämä liikekumppanuustuki on osa Suomen julkisen sektorin
kehitysyhteistyötä ja se raportoidaan OECD:lle osana Suomen antamaa julkista kehitysapua.
25. Muilta osin noudatetaan Valtionavustuslaissa (N:o 688/01) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä
valtionavustuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä sekä liikekumppanuustukea
koskevia sääntöjä ja ohjeita, jotka ovat löytyvät osoitteesta www.finnpartnership.fi tai ne voi myös
pyytää osoitteesta Finnpartnership, c/o Finnfund, PL 391, 00121 Helsinki.
7