docTes tarjoaa palkallista isyysvapaata - Insinööri
download 
Report Transcription
Tes tarjoaa palkallista isyysvapaata - Insinööri
4/2011 Tes tarjoaa palkallista isyysvapaata sisältö Pääkirjoitus ............................................... 5 • Edunvalvontaontärkeinjäsenetu Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8 • Innovatiivisetinsinööritbulkkipaineiden puristuksessa Puheenjohtajan palsta ................................ 9 • Valmistautukaakesälomaanhuolella Edunvalvontaa – jäsenetuja ja -palveluja .... 10 • Testakaaisillekuusipäivääpalkallistavapaata • Edunvalvontakoulutusonkysyttyä • Ala-Kymessäopiskeltiintyösuhteenpelisääntöjä • Ottysparraatyöttömiä • Jäsenetujamoneenlähtöön • Ammattikuntaylpeyttä ammattikuntatunnuksilla 13 • Nokia-kiertueellakatsottiintulevaan • Liittokohtaisiinsopimuksiin Osaaminen .............................................. 22 Niina Salmi (oik.) ja Anna-Maija Kankare järjestävät Ala-Kymen Insinööreille edunvalvontakoulutusta. • Taitaja-kilpailussanuortenammattitaitoesiin • KuopionInssit-lehtipalveleejäsenkuntaa Vapaa-ajalla ............................................ 26 • Unohdalomallaturhatieto Maailmalta .............................................. 28 • Mittatäynnäloputontajoustamista Totta ja tutkittua ..................................... 30 • Mitäinsinööritarvostavattyöelämässä • Oikeutta • Lakiavopuolisoidenyhteistalouden purkamisesta Tapahtumia ............................................. 33 Opiskelija-asiaa ....................................... 34 Edustajakokouksessa päätettyä ................. 36 SATI 70 vuotta ........................................ 38 18 Kannen kuva: Timo Hartikainen 2 Vetoomus insinöörikoulutuksen laadun puolesta ....................................... 39 Kakuro ja 10 kysymystä............................ 40 Tommi Grönholm (vas.) ja Markku Korsumäki ihastelivat UIL:n stressipalloja Nokia-kiertueella. Jäsentietopalvelu tiedottaa ....................... 41 Järjestöyhteydet....................................... 42 6.6. numero 4/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 22 Taitto Kaaripiste Oy Taitaja-kilpailu nostaa esille nuorten ammattitaidot ja kannustaa insinööriopettajia, tietää kilpailujohtajana toiminut insinööri Ilkka T. Kemppainen. Ilmestymispäivät 2011 1.9., 6.10., 10.11., 15.12. Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011) Painos 63 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Hyvää kesää Uusi Insinööri -lehden lukijoille UUSI InsInöörI Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178 3 NETISTÄ -10 % AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. www.henkivakuutuskuntoon.fi Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää. pääkirjoitus Edunvalvonta on tärkein jäsenetu Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi Kesäkuu 2011 A mmattiyhdistysliikkeen tärkein tehtävä on veluita laidasta laitaan. Kerromme korkealaatuisesta työntekijöiden etujen valvonta. Sellaiset itses- koulutustarjonnasta, työllistymistä edistävistä mahdol- täänselvyydet kuin viisipäiväinen työviikko, vä- lisuuksista, konkreettista rahanarvoisista jäseneduista himmäispalkka, palkalliset lomat tai säännöllinen työ- sekä myös tes-toiminnan myötä jäsenille saaduista aika ovat aikoinaan olleet vallankumouksellisia ideoita. eduista. Palkka on työsuhteen tärkein ehto. Tälläkin hetkellä Uunituoreen järjestötutkimuksen mukaan paras ar- insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden vuo- vosana liitolle irtoaa asiantuntijapätevyydestä ja jäsen- den palkankorotuksista neuvotellaan neljällä eri alalla palvelutarjonnasta. Liitto koetaan ammattikunnan etu- – teknologiateollisuudessa, ICT-alalla, suunnittelu- ja järjestönä, joka toimii jäsentensä tukena ja myös eetti- konsulttialalla sekä energia-alalla. sesti. Edunvalvonnan lisäksi liitto tarjoaa jäsenilleen mo- Summa summarum, tärkeimpinä kehitysalueina nipuolisia ja korkealaatuisia jäsenetuja, kuten asiantun- järjestötutkimukseen vastanneet pitävät vaikuttamista tijapalveluita, koulutusta, toimenvälitystä, vakuutuksia palkkaukseen ja työsuhteen ehtoihin. Työsuhteen ehto- ja mökkejä vapaa-ajan viettoon liittyen sekä monen- jen säilyminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Jokai- laista kulttuuritarjontaa jäsenyhdistysten kautta. sen ehdon pysyvyys on kiinni ay-liikkeen tehokkuu- Tässä lehdessä esittelemme liiton jäsenetuja ja -pal- UUSI InsInöörI desta. Ja tehokkuus taas luodaan järjestäytymällä. 5 uutisia Sture Fjäder valittiin Akavan puheenjohtajaksi Laura Oja n Akavan liittokokous valitsi toukokuussa Akavan uudeksi puheenjohtajaksi Sture Fjäderin, joka oli Suomen Ekonomiliiton ehdokkaana puheenjohtajakilvassa. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Sture Fjäder, 53, siirtyy Akavan puheenjohtajan tehtävään kaudelle 2011– 2015 Suomen Ekonomiliiton edunvalvontajohtajan tehtävästä. Fjäder on työskennellyt Suomen Ekonomiliitossa useissa eri tehtävissä vuodesta 1989 alkaen. Hänellä on pitkä kokemus luottamustehtävistä Akava-yhteisössä, ja hän on ollut Akavan hallituksen jäsen vuodesta 1995. Fjäder haluaa tehdä Akavasta nykyistä merkittävämmän yhteiskuntapoliittisen vaikuttajan ja keskustelijan. – Aktiivisuus ja aloitteellisuus suhteessa puolueisiin, yhteiskunnallisiin toimijoihin ja sidosryhmiin ovat avain- asioita uuden ajan Akavassa, Fjäder toteaa. Akavan painoarvo tulee niin sen aktiivisesta kasvusta kuin siitä tosiasiasta, että akavalaiset toimivat laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä. Näiden faktojen tulee Fjäderin mukaan näkyä entistä enemmän myös vaikuttamistyössä. Fjäder listaa yhdeksi päätehtävistään Akavan johdossa myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön pitämisen sujuvana. – Toimiva ja tehokas julkinen sektori on ollut perinteisesti Suomen kilpailuvaltteja kansainvälisestikin. Akavan puheenjohtajana teen työtä, jotta näin tulee olemaan jatkossakin. Julkisen sektorin toimivuuden tulee perustua talouden kasvuun, tuottavuuden lisääntymiseen taloudessa yleisesti ja tarvittaviin resursseihin, Fjäder kertoo. Liittokokous äänesti puheenjohtajan valinnasta. Vaali ratkesi Fjäderin hyväksi ensimmäisellä kierroksella. Äänestyksessä annettiin 792 ääntä. UIL:n ja RIA:n yhteistyösopimus päivitettiin n Uusi Insinööriliitto UIL ry ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry päivittivät helmikuussa yhteistyösopimuksensa. Yhdistykset pyrkivät yhteisillä toimenpiteillään parantamaan edustamiensa ammattikuntien ammatillisia valmiuksia, työskentelyedellytyksiä, edunvalvontaa ja työsuhdeturvaa. RIA on meille läheinen yhteistyökumppani ja meidän on helppo löytää yhteisiä linjauksia eri asioissa, kuten viime aikoina A2-kysymyksessä ja IAETkassan hallinnossa, sanoo UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari. RIA:n puheenjohtaja Pekka Kampman (vas.) ja Pertti Porokari allekirjoittivat yhteistyöasiakirjan. 6 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Teknologiateollisuus neuvottelee tosissaan vasta syksyllä Voimalamuseo avautui yleisölle Helsingin Vanhankaupunginkoskella sijaitseva Voimalamuseo on avautunut jälleen yleisölle. Voimalamuseoon voivat tutustua niin ryhmät kuin yksittäiset kävijät 5.4.–30.9.2011 Tekniikan museon aukioloaikoina. – Voimalamuseo ja Tekniikan museo muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa osa rakennuksista on säilynyt lähes autenttisina teollisuusperintökohteina. Museot tutustuttavat alueen vuosisataisiin teollisuusperinteisiin, iloitsee museonjohtaja Marjo Mikkola. Voimalamuseo kertoo Helsingin teollisuusperinteistä. Entisen vesilaitoksen turbiinipumppulaitos, vesivoimalaitos ja höyryvoimala muodostavat Voimalamuseon. Esillä ovat alkuperäiset vesivoimalla toimivat pumput, joiden avulla kaupunkilaiset saivat juomavetensä vuodesta 1876. Vesilaitoksen toiminta Vanhassakaupungissa päättyi 1970-luvun alussa. Voimalamuseo vaalii alueen teollista perintöä tuottamalla kuluttajille ympäristöystävällisesti sähköä. Helsingin Energia on kunnostanut vesivoimalaitoksen vanhan turbiinin ja generaattorin, jotka on alun perin otettu käyttöön vuonna 1911. Helsingin kaupunginmuseo luopui kesällä avoinna olleen Voimalamuseon ylläpidosta elokuussa 2010. Nyt uudelleen avattu Voimalamuseo sijaitsee Vantaanjoen suulla osoitteessa Hämeentie 163. n UUSI InsInöörI Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden neuvotteluja käytiin voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti toukokuussa. Varsinaista sananmukaista neuvottelua ei mielestäni kuitenkaan käyty, vaan noina päivinä täytettiin lähinnä sopimuksen tuomaa velvoitetta istua vastapuolen kanssa saman pöydän ääreen. Uskon molempien osapuolten miettineen jo todellisia neuvotteluja syksyllä, siinä määrin kesyä käyty keskustelu todellisuudessa oli. Teknisesti katsoen neuvottelut kariutuivat ensisijaisesti palkankorotusmalliin. Meidän tavoitteemme neuvotteluihin lähtiessä on ollut selkeä valtakunnallinen yleiskorotus kaikille sopimusalueen ylemmille toimihenkilöille. Teknologiateollisuus puolestaan haluaa viedä palkanmuodostuksen ja palkkaneuvottelut työpaikkatasolle luottamusmiesten ja yritysjohdon neuvoteltavaksi. Työpaikoilla lähdettäisiin heidän mallissaan puhtaalta pöydältä ja palkankorotusten kohdistuminen jäisi siis luottamusmiehen ja yrityksen välille. Tämä ei meidän näkemyksemme mukaan ole oikeudenmukainen eikä näin hyväksyttävissä oleva malli, vaan liittotasolla on sovittava korotuksista, jotka tulevat jokaiselle pärstäkertoimeen katsomatta. Tämä lisäksi yritys voi palkita omasta mielestään tuloksekkaita työntekijöitään oman halunsa mukaan – omasta rahapussistaan. Voidaan siis sanoa, että periaatteelliset näkemyserot ovat varsin suuret ja kun todellinen takaraja on vasta syyskuun lopussa, ei varsinaista neuvotteluyritystä suoraan sanoen syntynyt. Palkankorotustasosta ei oikeastaan keskusteltu, sillä teknologiateollisuus ei pyynnöstä huolimatta suostunut esittämään tarjousta palkankorotusten kustannusvaikutukseksi. Me esitimme oman näkemyksemme 4,3 prosentin yleiskorotuksesta avoimesti ja perustelimme sen yritysten hyvällä taloudellisella tilanteella. Kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla menee tilausten, talouden ja työllisyyden osalta kohtuullisen hyvin. Vientiteollisuuden odotetaan tänä vuonna nousevan tuotannossa lähelle lamaa edeltävää tasoa ja meidän näkemyksemme mukaan on oikeudenmukaista, että tätä menestystä jaetaan myös ylemmille toimihenkilöille. Me osallistuimme kahden viime vuoden aikana talkoisiin menetettyjen työpaikkojen, minimitason palkankorotusten ja tulospalkkioiden pudotuksen kautta, joten nyt täytyy olla myös meidän vuoromme. Ristiriita pelkästään palkankorotusmallista on niin suuri, että odotamme syksylle kohtuullisen vaikeaa neuvottelukierrosta. Neuvottelujen tueksi tarvitaan myös vahvaa jäsenten tukea. Rohkaisevia viestejä on tullut, että olemme oikealla tiellä ja se luo mahdollisuuksia onnistumiselle. Rohkaisevaa on myös se, että olemme pystyneet hyvään yhteistyöhön sekä Metalliliiton että Ammattiliitto Pron kanssa ja uskallan sanoa meillä olevan enemmän yhdistäviä kuin erottavia intressejä tällä kertaa. Uskon tämän pitävän paikkansa myös meidän yhteisillä työpaikoillamme. Jatkakaamme tällä tiellä hyvin ansaitun kesäloman jälkeen. 7 kolumni Juha Siltala Suomen historian professori, työelämätutkija Innovatiiviset insinöörit bulkkipaineiden puristuksessa R aha on tiukalla niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin, mutta jossain isännätöntä rahaa riittää väljemmin. Tekesin, Sitran, eläkeyhtiöiden ja Työsuojelurahaston voimavarat on valjastettu todistelemaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n alaisten tutkimuslaitosten tueksi työelämän auvoisuutta, jotta työuria suostuttaisiin pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta. On kuulemma pelkkää itseään toteuttavaa negatiivisuusharhaa, että työntekijät joutuisivat tekemään enemmän ja epävarmemmilla ehdoilla saavuttaakseen edes entisen ansiotasonsa. Ja jos niin kenties olisikin, parantunut tuottavuus on toki nähtävä yhteisenä etuna. Kiristyneet vaatimukset kompensoidaan sellaisilla myönteisillä muutoksilla kuin organisaatiomullistukset, jatkuva uuden oppimisen pakko, pakollinen tiimityö ja aikajoustot. Koska näitä ei ole viime ajoilta puuttunut, työelämän laatu on siis todistettavasti parantunut. Kun 70 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä siis kokee työpaineita uupumuksen rajoille, he kokevat ilmeisen harhaisesti: päät tai ainakin asenteet pitäisi vaihtaa. Ylempien toimihenkilöiden omat kyselyt korostavat kaiketi vain ongelmia, kun työtahdin kerrotaan kuluneen laman aikana vain kasvaneen, vaikka stressinhän piti olla häviämään päin. Ennakoimattomat muutokset ja jäljelle jäävien työmäärän kasvu jokaisten yt-neuvottelujen jälkeen pelottavat vallan suotta asiantuntija-ammateissa työskenteleviä. Finanssitalouden kriisi on ovelasti kanavoitu muutosvaatimuksiksi työntekijöille, vaikka nämähän olisivat hyvin perustein voineet suunnata omat muutosvaatimuksensa tuotantotaloutta ahdistavaan finanssivaltaan. Työajan lisäämisvaatimusten peruste, velkakriisi, syntyi jälleen kerran siitä, että yksityisten keinottelijoiden tappiot kaatuivat pankeille ja pankit puolestaan valtioille, jotka nyt ovat joutuneet säästökurimukseen samalla kun yksityinen talous notkahti syvään kuoppaan ennen horjuvaa paluutaan kasvu-uralle. Viime vuosikymmeninä talouskasvua on luotu painamalla rahaa ja johtamalla likviditeettiä johdannaisinstrumenteista monikymmenkertainen määrä verrattuna reaalitalouden arvon. Virtuaalivaluutta haihtuu savuna ilmaan, jollei se löydä tuottavia sijoituskohteita. 8 Siksi jäljellä olevien teollisuusyritysten on kilpailtava velkavivulla toimivien rahastojen kanssa tuotoista ja valtiot saneerataan yritystaloudellisesti. Kun pääoman tuottavuusvaatimus ulottuu entistä laajemmalle, elämän vauhti kiihtyy ja yksilölliset riskit kasvavat. Yksittäisen työntekijän on tulosyksikkönsä tavoin todisteltava ylivertaisuuttaan ja äärellisen ihmisen haalittava portfolioonsa äärettömän maailman kaikki tarjonta ollakseen riittävän hyvä. Riittävyys pakenee benchmarkien myötä ulottuvilta, kun eilisen huippusuoritusta tarjotaan tulosneuvottelujen itsestään selväksi lähtökohdaksi. Ihmiset masentuvat, jos haasteet ylittävät resurssit. Työntekijät eivät enää kohtuullisin ponnistuksin selviä kohtuulliseen elämään; ellei etene, uhkaa pudota ihmisarvoisesta elämästä. Kohtuus on kielletty. Ahneus ei ole vain asennevamma vaan adaptaatio. Statusahdistus tekee kanssakäymisestä kovaa. Kun kustannussäästöt korvaavat strategian, päädytään kilpailemaan hinnalla ja mittakaavalla. Suomi pärjää Kiinan ehdoilla harvoin. Tihentyvin tarkistusvälein tehtävät tuottavuusmittaukset ja saneeraukset heikentävät työntekijöiden luovuutta. Kognitiivinen jousto kävisi mahdolliseksi, jos työssä Kohtuus on kielletty. koettaisiin mielihyvää. Ollakseen joustava Ahneus ei ole vain ihmisen täytyy olla jossain suhteessa turvassa. asennevamma vaan Silloin luokittelukate- adaptaatio. goriat avartuisivat näkemään yhtäläisyydet erojen takaa ja innovaatioita syntyisi. Voimavaroja vapautuisi keskinäisestä riitelystä. Uusin työolobarometrikin todistaa, että vuonna 2010 tuottavuus parani vain niissä organisaatioissa, joissa työelämän laatu parani. Olen yhtä mieltä Tekesin tutkimusjohtajan Tuomo Alasoinin kanssa ainakin siitä asiasta, ettei suomalaisen insinöörin osaamista osata käyttää nykyisessä numerotuottavuustaloudessa hyödyllisimmällä tavalla. puheenjohtajan palsta Valmistautukaa kesälomaan huolella Pertti Porokari Kesäkuu 2011 T ätä tekstiä kirjoittaessani ovat Akavan puheenjoh- tään painoarvoa niin kauan kuin järjestöt ovat eripu- tajavaalit vielä käymättä. Akava tarvitsee puheen- raisia keskenään. Puheenjohtajalla on suuri merkitys, johtajakseen vahvan persoonan, jolla on vankka sillä yhteistyö perustuu paljolti henkilöominaisuuksiin. kokemus liittojohtamisesta sekä riittävästi neuvottelu- Keskusjärjestön on vietävä asioita eteenpäin niin kuin kokemusta ja -taitoa. Erittäin tärkeätä on myös ymmär- sen jäsenliitot sitä ohjaavat. Järjestö ei voi koskaan sa- tää talouden mekanismit ja omata valmiiksi hyvät suh- nella, mitä mieltä sen jäsenten tulee olla. teet kaikkiin keskeisiin sidosryhmiin. Meidän hallituk- YTN:n tutkimuksen mukaan ylempiä toimihenki- semme päätti tukea Tekniikan Akateemisten TEK:in löitä kutsutaan yhä useammin työtehtäviin kesken lo- toiminnanjohtajaa Heikki Kauppia Akavan puheenjoh- man. Työnantajat tekevät tässä työntekijälle todellisen tajaksi. karhunpalveluksen, joka koituu lopulta vielä yrityksen Keskusjärjestöillä on edelleen merkittävä rooli kol- tappioksi. Loman tarkoitushan on auttaa työntekijää mikantaneuvotteluiden osapuolena sosiaali-, yhteis- palautumaan. Vaikka työ olisi miten mielenkiintoista kunta- ja veropoliittisissa kysymyksissä. Roolijako kes- ja antoisaa, on hetkeksi syytä levähtää. Jos ehdoton kusjärjestön ja neuvottelujärjestöjen välillä tulee olla pakko loman keskeytykselle tulee, muistakaa vaatia riit- selkeä, että resursseja ei hukata päällekkäisyyksiin. tävä kompensaatio niin, että lomaa on riittävästi yhtä- Akavan jäsenmäärä saattaa ohittaa hyvinkin pian jaksoisesti. Liitto auttaa mielellään vuosilomalain tul- keskusjärjestö STTK:n. Pelkkä jäsenmäärä ei kuiten- kinnassa ja kompensaation sopimisessa. Pitäkää siis kaan tuo vaikutusvaltaa. Akavan on nostettava profiili- huoli, että rentoudutte riittävästi lomalla ja unohdatte aan ja tehtävä parempaa yhteistyötä muiden keskusjär- työkiireet ja nautitte kesästä täysin siemauksin. jestöjen kanssa. Palkansaajakeskusjärjestöillä ei ole mi- UUSI InsInöörI Kiireetöntä ja rentouttavaa lomaa! 9 edunvalvonta – Tessit tuovat lisäetuja Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Timo Hartikainen Tes takaa isille kuusi päivää palkallista vapaata S Kuusi palkallista vapaapäivää KOL:in TES takaa 18 arkipäivän pituiseen isyysvapaaseen liittyen isyyslomaan liittyen! Suunnittelupalkan kuuden arkipäivän pituija konsulttialan työehtosopimus selta isyysvapaajaksolta. on tarjonnut jäsenilleen tätä Jouni Heikkinen piti isäkuukauden tämän vuoden keväällä helmi-maalismahdollisuutta viime vuodesta kuussa 14.2.–26.3. Isyysloman hän piti lähtien. jo viime vuoden huhtikuussa heti Arttupojan syntymän jälkeen. Näin hän ei vielä päässyt nauttimaan Suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimuksen tarjo- 10 amasta uudesta etuudesta. Se saatiin neuvoteltua viime vuonna. Jouni Heikkinen tietää kuitenkin, että etu tulee tarpeeseen. – Lisäetuus on erittäin hyvä, sillä se antaa isille mahdollisuuden lapsen kanssa olemiseen täydellä palkalla 6 arkipäivää, Heikkinen sanoo. Hän vastailee kysymyksiin sunnuntai-illan ratoksi, kun äitienpäivä on juhlittu ja Arttu on päässyt unten maille. Isäkuukausi Lapsen syntymän jälkeen pidetyn isyysvapaan lisäksi isä voi pitää kokonaisen isäkuukauden lapsensa kanssa. Kun isä käyttää vanhempainrahakaudesta vähintään 12 viimeistä arkipäivää, hän saa 1–24 ylimääräistä arkipäivää vapaata. Tätä vapaata kutsutaan isäkuukaudeksi. Isäkuukausi voi olla siis 13-36 arkipäivää, ja vapaa on pidettävä yhdenjaksoisesti. Arkipäiviin luetaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Myös ottoisällä on oikeus isäkuukauteen. Sillä rekisteröidyn parisuhteen osapuolella, joka adoptoi puolisonsa lapsen tai ottolapsen, on sukupuolestaan riippumatta oikeus isäkuukauteen. Naiselle myönnettävää isäkuukautta kutsutaan isäkuukautta vastaavaksi etuudeksi. Tuet isäkuukauden aikana Jouni Heikkinen viihtyy Arttu-pojan kanssa. Jouni Heikkinen on töissä Pöyryn Kuopion toimistoilla. Siellä on muitakin isäkuukautta pitäneitä. Ja asiaan suhtaudutaan hyvin myönteisesti. – Toivottavasti etuudet saadaan muillekin aloille seuraavissa neuvotteluissa. Neuvottelukeinoja en tunne, ehkäpä pitäisi vedota eri alojen työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun. Näin juuri on useissa yrityksissä tehtykin. On haluttu lisätä tasa-arvoa henkilöstön keskuudessa ja kannustaa tasaarvoisempaan perhevapaiden käyttöön. Aikaa vierailuille maan lomalla sekä isovanhempien luona vierailulla, Heikkinen muistelee isävapaan hyötyjä. – Isäkuukaudella ollessani pääsin paremmin osallistumaan normaaliin lapsiperheen arkeen sekä seuraamaan lapsen nopeaa kehittymistä. Puheen kehittyminen sekä ruokailun muuttuminen omatoimisemmaksi osuivat kyseiselle ajalle. Loman ajalle sattui myös lapsen liikkumisen kannalta vilkas vaihe. Heikkinen pääsi näkemään kävelyharjoittelua sekä sitä, kuinka nopeasti kävely muuttuu ”juoksemiseksi”. n Vapaan aikana olimme pääasiassa kotona Kuopiossa, mutta kävimme viikon koti- ” Isäkuukaudella ollessani pääsin paremmin osallistumaan normaaliin lapsiperheen arkeen sekä seuraamaan lapsen nopeaa kehittymistä. UUSI InsInöörI Isäkuukauden ensimmäisiltä 12 arkipäivältä saat vanhempainrahaa ja seuraavien 1–24 arkipäivän ajalta isyysrahaa. (Kela) SKOL:in tes takaa palkan 6 päivältä Suunnittelu- ja konsulttialan SKOL:in ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus, joka on voimassa 30.9.2012 saakka, takaa järjestäytyneelle ylemmälle toimihenkilölle sairausvakuutuslain mukaisen 18 arkipäivän pituisen isyysvapaaseen liittyen säännöllisen työajan palkan luontoisetuineen yhdeltä kuuden (6) arkipäivän isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa. (SKOLin tes) Myös YTN:n energia-alan TES:in piirissä oleville maksetaan 6 päivän palkka ja ICT alalla viikon palkka. 11 edunvalvonta – liitto tarjoaa koulutusta Lisää koulutuksesta www.ytn.fi/koulutus Tekstit ja kuvat: Ilona Mäenpää Mikko Itäranta (vas.) ja Pasi Loutti luottamusmieskoulutuksessa. Edunvalvontakoulutus on kysyttyä Nämä kurssit ovat parasta, mitä liitosta saa, kommentoi Pasi Loutti Luottamusmiesavain 3 -kurssin monipuolista ohjelmaa. Loutti toimii aluepäällikkönä STX Finlandilla Raumalla. N euvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN tarjoaa edunvalvonnasta kiinnostuneille insinööreille paljon korkealaatuista koulutusta. Luottamusmiesavain 1, 2 ja 3 -kurssit ovat niin suosittuja, että saatat joutua jonottamaan paikkaasi jopa vuoden. Kurssi antaa työpaikan ylempien edunvalvonnasta kiinnostuneille riittävät tiedot ja taidot toimia niissä työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä, joissa tarvitaan yhteistä edunvalvontaa. Luottamusmiesavain -kursseilla saat valmiudet toimia ylempien paikallisena edunvalvojana. Tutuiksi tulevat niin luottamusmiesjärjestelmän perusperiaat- 12 teet kuin työpaikan työehtoihin vaikuttavat normit ja työlainsäädännön keskeiset kohdat. Sinulle kirkastuvat henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet yrityksen henkilöstöpoliittisiin linjauksiin. Parasta, mitä liitosta saa Luottamusmiehet Mikko Itäranta ja Pasi Loutti osallistuivat toukokuussa pidettyyn Luottamusmiesavain 3 -kurssille Helsingissä. Ohjelmassa oli ajankohtaisen työlainsäädännön esittelyn ohella tutustumista tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen työpaikalla, työaikaan ja työaika- pankkijärjestelmään, työsopimuksen ehtojen muuttamiseen, yksityisyyden suojaan työelämässä, etätyöhön ja kilpailukieltolausekkeisiin. Luottamusmieskursseista on todella paljon hyötyä, totesi myös Itäranta, joka toimii prosessisuunnittelupäällikkönä Valmet Automotivessa Uudessakaupungissa. Myös työnantaja suosittelee niille osallistumista. Itärannan mukaan työnantajakin hyötyy siitä, että luottamusmies on tietoinen työelämän kimuranttisista kysymyksistä. Tällöin luottamusmies voi hoitaa työsuhteeseen liittyviä asioita työpaikalla kollektiivisesti, niin ettei työnantajan tarvitse keskustella jokaisen kanssa erikseen. Työnantajalta edellytetään muutoksen myllerryksessä ihmisläheisempää johtajuutta. Silloin on hyvä, että luottamusmies tukee näitä pyrkimyksiä, Loutti sanoo. n Ala-Kymessä opiskeltiin työsuhteen pelisääntöjä Mitkä ovat palkkaedut, minkälaiset ovat työajat, maksetaanko ylitöistäkin tai vapaa-ajalla matkustamisesta? Nämä kysymykset askarruttavat insinöörejä. A la-Kymen Insinöörit AKI ry:n koulutustilaisuuteen oli tultu ottamaan selvää omista oikeuksista. Rantasauna luentosaleineen täyttyi alueen yrityksissä toimivista insinööreistä. Työaikaan, työsopimuksiin ja vapaa-ajalla matkustamiseen liittyvät kysymykset askarruttivat kuulijoita eniten. AKIn edunvalvontatyöryhmän järjes- tämään tilaisuuteen osallistui yli 20 insinööriä. – Ihmisiä kiinnostaa oikeasti, mitä työelämänoikeudet ovat, tietävät koulutustapahtuman järjestäneet yhdistyksen aktiivit Niina Salmi ja Anna-Maija Kankare. Seudulla on viime vuosina ollut suuria organisaatiomuutoksia, työpaikanvaihdoksia ja lomautuksia. Ala-Kymen Insinöörien järjestämässä tilaisuudessa käytiin läpi työsuhteen pelisäännöt, työlainsäädännön perusteet ja yt-menettelyn periaatteet. – Työaika puhuttaa eniten pitämissäni koulutustilaisuuksissa, tietää tilaisuudessa kouluttanut Uuden Insinööriliiton asiamies Tomi Seppä. n Niina Salmi (oik.) ja Anna-Maija Kankare vetävät Ala-Kymen Insinöörien edunvalvontatyöryhmää. Otty sparraa työttömiä Viimeisen palkanmaksupäivän jälkeen keväällä 2010 Risto Säynäväjärvi ei jäänyt kotiin makaamaan. Ottyn toiminnassa hän tapasi ihmisiä, oppi uutta ja pääsi mukaan sparraamaan kohtalontovereitaan. L ähes 35 vuotta työuraa jäi taakse, kun tuli ilmoitus ”olemme pakotetut päättämään työsuhteesi…”. Yt-neuvottelut olivat juuri päättyneet suuressa teknologia-alan yrityksessä. Säynäväjärvi kuuli kuitenkin yritysyhdistyksen muilta jäseniltä OTTY:stä ja lähti ottamaan selvää yhdistyksen tarjoamista mahdollisuuksista. – OTTY:n tilaisuudet ovat ajankoh- taisia ja tehokkaita, hän kehuu ja suosittelee niitä kaikille työttömille. Viime vuoden syksyllä OTTY:ssä alkoi vertaistuki- ja pienryhmien toiminta. Säynäväjärvi oli heti valmis vapaaehtoistyöhön. Pienryhmien tavoitteena on parantaa osallistujien työnhakutaitoja, aktivoida työnhakua, antaa ja saada tukea työnhakuun, kirkastaa oman osaamisen keihäänkärjet ja uratoiveet, antaa ja saada vertaistukea sekä kehittää verkostoja. – Ryhmässä hyödynnetään eri ammattiryhmien monipuolista kokemusta työelämästä kaikkien hyödyksi, Säynäväjärvi tietää. Oltuaan mukana viime vuoden ryhmässä ja toimittuaan nyt ryhmän vetäjänä hän tietää, miten tärkeätä oikean sparraamisen kannalta on tutustua toi- Omaehtoisen työllistymisen projekteja OTTY Uudellamaalla OTTY Tampereella OTTY Oulussa (Uranoste) Työllistymisprojekti Porissa (Salpa) UUSI InsInöörI http://otty.tek.fi/ http://www.pirkanmaanotty.fi/ http://uranoste.fi/ http://www.satakunnansalpa.net/ Risto Säynäväjärvi. siin ja esittää muillekin selkeästi omat tavoitteet ja odotukset. – Kun panee itsensä peliin, oppii itse ja antaa muille. Ryhmässä käydään läpi ammatilliset osaamisalueet, tehdään CV:t ja mietitään, minkälainen omalta kohdalla voisi olla unelmatyö ja -työnantaja sekä analysoidaan työpaikkailmoituksia. Viime syksyn pilottiryhmässä mukana olleista yhdestätoista kahdeksan on jo työllistynyt. Kevään 2011 aikana pienryhmiä on kokoontunut kaksi ja toukokuussa aloitti kolmas ryhmä. Seuraavat ryhmät aloittavat syksyllä. n 13 jäsenetuja moneen lähtöön nen Matkavakuutus on ajankohtai jäsenetu kesät talvet oh teet Miel en kiinto iset lom ak jäseniä ä kutsuvat tänäkin kesän UIL on matkakumppaneineen. aa-ajan ottanut Ifistä jäsenille vap , jos ta ma tku sta javak uu tuk sen een takorvataan matkalla sattun aneen alk lla tka paturman tai ma euroan ilm a sairauden hoitokuluj määräistä ylärajaa. uluAlle 20-vuotiaat lapset ku mhe vat Ifissä vakuutetun van n sapansa matkavakuutuksee n lapsi malla matkalla oltaessa. Ku isovanmatkustaa esimerkiksi tarvitsee hempiensa kanssa, hän ksen. utu aku oman matkustajav Tarvitsetko lisäturvaa? s korosMatkavakuutuksen tärkey lla joutuu, jos ulkomaan matka liiseen dutaan turvautumaan kal n puhusairaan- ja sairaalahoitoo paluumattakaan siitä, että kotiin uljetus nk raa sai matkaan tarvitaan lentäen. 45 Jos lomamatka kestää yli voi täyvuorokautta, UIL-jäsen aisella dentää turvaa Ifin määräaik lla. kse matkustajavakuutu ensä UIL on vakuuttanut jäsen ratu rm atu myös vapaa-ajan tap tesaa a valla. Tätä tärkeää jäsenetu en niin taan tarvita ympäri vuod rrastukkodin askareissa kuin ha sissa. Matkalle mukaan vain tarpeellinen tkoilla UIL-jäsenen vapaa-ajan ma uuvak on mukana olevat tavarat n roo eu tettu enintään 1004 on a ara saakka. Mikäli matkatav istaa, mu aa att nn ka enemmän, s toimii että Ifin laaja kotivakuutu sena. myös matkatavaravakuutuk kaan mu i rtt ko Ota insinööri matkalle! Hotelli ja kylp ylät Puhelinneuvonta issa yksityisoikeudellis asioissa tapahtuu jotain ikävää Jos lomalla sta neuvontaa yk ja tarvitset juridi it vo issa asioissa sityisoikeudellis zojotoimisto Büt kääntyä asiana n. 431 531) puolee win (puh. (09) jalle nimesi ja jä Ilmoita asianaja ö eskustelun sisält sennumerosi. K nia as ä jä llinen ja on luottamukse ilvollisuuden pi ve lo ajajan vaitio ak nm sältyy jäse riin. Palvelu si n ne se myös jä suun ja koskee ien lo ta udessa asuv kanssa samassa asioita. perheenjäsenten 14 Jäsensivuilla esitellä än seuraavat yhteistyökum ppanien alennuksia ja tarjouk sia: • Radisson Blu H otels & Resorts • Holiday Club -k ylpylähotellit • Sokos Hotellit • Restel Hotel Gro up • Kylpylä Kivitip pu • Levi Snow Whi te • Hotel Katajanok ka Lisäinformaatiota www.uil.fi Mökit ja majoitukset Jäsenet voivat vuokrata keskusliiton omaa mökkiä Ruska Rukaa ja Vierumäen kahden huoneiston paritaloa sekä Kopparön lomamajoja jäsenetuhintaan. Lisäksi tarjolla on myös seuraavia mökkejä: • Vuokatissa Valtion Insinöörien tukisäätiön mökki • Levillä Rautateiden Insinöörien mökki. • Pärnussa Rautateiden Insinöörien osakehuoneisto. • Kolin huvilat Kainalolahti ja Kainaloranta. • Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset SMKJ:n lomahuoneistot Levillä. • Majoituspalveluja Rukan ja Kuusamon alueilla. Valittavana on noin 300 majoituskohdetta. Jäsenet saavat 5–10 %:n alennuksen. Jäsensivujen ProLoman online-palvelun kautta voit tutustua kohteisiin ja tehdä varauksen. edut.fi WWW.jäsena käydä tutustumassa – kannatta kavalaisten ammattiliittedoujenn- fi on A illa on 80 Jäsenedut. lvelu. Sivu etua. Palvelu a p tu e n se yhteinen jä kaksisataa erilaista yli tarjoajaa ja isteröitymistä. rek edellyttää Talentumin lehtipalvelut ja alennukset Tekniikka & Talous -lehti lähetetään jäsenille jäsenetuna. Vaihtoehtoisesti voi valita yhden seuraavista lehdistä: Fakta, Markkinointi & Mainonta, Metallitekniikka, MikroPC tai Tietoviikko. Huom! Opiskelijajäsenillä ei ole lehden vaihtooikeutta. Insinööriopiskelijoille Tekniika&Taloutta ei lähetetä automaattisesti, mutta IOL:n jäsenet voivat tilata lehden kotiin maksutta. Jäsenet voivat lisäksi tilata jäsenetuhintaan 40 prosentin alennuksella Talouselämän, Faktan, Markkinointi & Mainonnan, Metallitekniikan, MikroPC:n, Arvopaperin, Tekniikka & Talouden sekä Ny Teknik- ja Affärsvärlden-lehdet. Tietoviikko-lehden saa 70 prosentin alennuksella. Alennus lasketaan 12 kuukauden kestotilauksen hinnasta. Kerro jäsenyydestäsi Uudessa Insinööriliitossa tilauksen yhteydessä. Laivayhtiöt (vaihtuvia tarjouksia) otekoodi: • Tallink Silja; (tu FRIEND) • Viking Line • Eckerö Line Insinöörikortti on myö polttoaineen alennusk s or tti Jäsenkortilla saat se uraavat edut kaikilt a Suomen noin 300 Teboil-as emalta lukuun otta m atta nettohintapohjaisia Te boil Express -autom aa ttiasemia. Liiton jäsenko rttialennus on bens iinistä ja dieselöljystä 2,5 se nttiä/litra (normaa lialennus 1,7 snt). Erikoistarjo us on voimassa koko kesän ajan 1.6. – 31.8.201 1. Lisäksi10 % alenn usta voiteluaineista näyttäm ällä jäsenkortin kassa lla (koskee 10 litran ja sitä pienempiä astioita). Jäsenkorttialennuk set automaatista ja ka ssalta saa seuraavilla maksu välineillä: käteinen, pa nkkikortti, Visa, MasterC ard. Automaattiin en sin jäsenkortti ja sitten m aksu. Lukemista lomalle Uusi Insinöörilehti Uusi Insinöörilehti, insinöörien pää-äänenkannattaja, on ajan hermolla insinöörien asioissa. Jos tämä lehti jää kotiin, niin voit lukea sitä myös osoitteessa www.insinoori-lehti.fi. Expatrium-lehti Expatrium-lehti lähetetään jäsenetuna ulkomailla työskenteleville, jotka ovat ilmoittaneet ulkomaisen osoitteensa jäsentietopalveluun (sähköposti to jasen@uil.fi). Otavamedia Oy:n lehtiä jäsenhintaan jestö Suomen Retkeilymajajär SRM:n jäsenMed-kuetjut n hostelleissa alennusta majoitushin• Jäsen saa SR ittämällä Uuden nkilö/vuorokausi es he a/ ro eu 50 2, a ist no kohtainen. rtin. Etu on henkilö ko en jäs on iit ril öö Insin kailija tarvitsee lliin ulkomailla mat ste ho an ssa ue itt kortin hin• Majo rtin. Jäsenet saavat ko lli ste ho en lis vä kansain a). maalihinta 17 euro taan 12 euroa (nor UUSI InsInöörI Otavamedia tarjoaa jäsenille erikoisalennuksen lehtitilauksista. Otavamedian lehtiä ovat esimerkiksi: Kaksplus, Koululainen, Metsästys ja Kalastus, Seura, Suomen Kuvalehti, Suosikki, Tekniikan Maailma ja Vene. Jäsenillä on mahdollisuus tilata jäsenhintaan Kemia-lehti, Uusiouutiset sekä Ympäristö ja Terveys -lehti Lisäinformaatiota www.uil.fi jäsensivuilta 15 edunvalvonta – stipendejä ja ammattikuntatunnuksia Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen Insinöörisäätiö jakaa vuosittain stipendejä insinööreille insinööritutkintoa täydentävään koulutukseen tai insinööritieteitä hyödyntävään tutkimukseen. Säätiö ei tue opintoja, jotka tähtäävät toiseen tutkintoon kuten esimerkiksi diplomi-insinöörin tai maisterin tutkintoon. Hakijoiden on oltava Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäseniä ja jo valmistuneita insinöörejä. Insinöörisäätiön hallitus käsittelee hakemukset yleensä kerran vuodessa. Tänä vuonna hakuaika päättyy lokakuun lopussa. Hakuilmoitus on julkaistu Uusi Insinööri -lehdessä 3/2011. Insinööri Ksenia Ruuska sai stipendin kaksi vuotta sitten ja pätevöityi sen avulla. Stipendin avulla ura nousuun Uusi työpaikka uudella osaamisella Insinööri Ksenia Ruuska näki Insinöörisäätiön stipendi-ilmoituksen Uusi Insinööri -lehdessä. Ensimmäisellä kerralla hakuaika ehti mennä umpeen, mutta seuraavana vuonna hakemus oli ajoissa liikkeellä. K senia Ruuska opiskeli talotekniikkaa. lvi suuntautumisvaihtoehtoonaan, ammattikorkeakoulu EVTEK:ssä. Heti opintojen alussa hän aloitti työskentelyn pienessä suunnittelutoimistossa. Harjoittelun myötä työpaikka vaihtui suurempaan konsulttifirmaan, jonne Ruuska teki myös insinöörityön. Aiheena oli ilmavaihtolaitteiden hiukkas- ja kuitupäästöjen vaikutus sisäilman laatuun ja 16 giatodistuksen antajaksi. Senaikainen työnantaja ei olisi pitänyt tarpeellisena maksaa koulutusta. Siinä vaiheessa Insinöörisäätiön myöntämä 800 euron stipendi tuli tarpeeseen. Se kattoi pätevöitymiseen liittyvän kurssin ja tentin. – Pätevöitymisen hankkiminen olisi siirtynyt ilman stipendiä, Ruuska sanoo. Vuonna 2008 voimaan tullut laki velvoittaa, että lähes kaikilla kiinteistöillä on nykyisin oltava erilliset energiatodistukset. Todistukset ovat voimassa 10 vuotta. Koska pätevöityminen on ollut mahdollista suhteellisen lyhyen ajan, erillisen energiatodistusten tekijöitä ei vielä ole paljon. työntekijöiden terveyteen. Aiheen perusteella valmistui ohje mittauksiin. Valmistumisen jälkeen työt jatkuivat pari vuotta samassa yrityksessä. Tietokoneella piirtämisen ja suunnittelun sijaan Ruuska halusi kuitenkin jotain muuta. Pätevöityminen mahdollistui Koska energia-asiat kiinnostivat, lvi-insinööri halusi pätevöityä erillisen ener- Kun seitsemän vuotta voimassa oleva pätevyys oli suoritettu, Ksenia Ruuska alkoi katsella uusia töitä. Fatman Asiantuntijat haki lvi-asiantuntijaa ja sinne hän päätyi. Vajaan vuoden aikana hän on tehnyt kymmenkunta erillistä energiatodistusta. Ruuska arvelee viiden vuodenkin kuluttua tekevänsä energiatehtäviä. Hän täydentää jatkuvasti osaamistaan. Tällä hetkellä hän suorittaa energiatehokkuusasiantuntijan pätevyyttä opetus- ja kulttuuriministeriön maksamassa pilottihankkeessa. – Mielelläni kouluttaudun lisää. Lisätieto ei ole koskaan pahaksi, vaan helpottaa työn tekemistä. n Vappuna otetaan inssilakit esiin KoIOn hallitus Mikko Kiiski (takarivi vas.), Marko Jussila, Ville Salo, Asta Peltola, Teemu Malinen ja Petrus Hänninen (eturivi vas.) Noora Nieminen, Jenni Kontusalmi, Sami Gröndahl yhdessä Popovin kanssa. I nssilakki ja Laulumatti kuuluvat vappuun! Silloin saavat ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijatkin asettaa lakin päähänsä. Kotkan Insinööriopiskelijat lakittivat vappuaattona kello 12 venäläisen fyysikon Aleksandr Popovin patsaan ja jatkoivat juhlaa piknikillä, jossa Laulumatti käytiin läpi kannesta kanteen. Lakituksen toivotaan juurtuvan syvälle yhdistyksen perinteisiin. Popovin lakituksella haluttiin sekä näkyvyyttä yhdistykselle että kiinnostusta insinöörialaa ja insinöörien rakkautta fysiikkaa ja tekniikkaa kohtaan. Lakituskohteeksi on valittu Popovin osittain hänen fysiikan ja matematiikan Tekstin ja kuvat hankki Jenni Kontusalmi Insinöörilakki Insinöörisormus ja rintamerkki Legendaarisen insinöörilakin, tuttavallisemmin imppulakin, ideoi vuonna 1969 helsinkiläinen insinööriopiskelija Heikki Silván. Kahdeksankulmainen mustalla tupsulla/ nyörillä varustettu violetin värinen samettilakki on jokaisen insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus ensimmäisen opintovuoden vapusta alkaen. Lakki on myös mainio lahja – se sopii yhtä hyvin valmistujaislahjaksi kuin 50 vuotta täyttävälle. Insinöörisormus ja rintamerkki ovat ammattikunnan näyttäviä tunnuksia, jotka kertovat ammattikunniasta ja perinteestä. Insinöörisormuksella on pitkä historia ja tuhansia kantajia. Vuodesta 1962 lähtien sormuksessa on ollut taidegraafikko Olof Erikssonin Insinööriliitolle suunnittelema tunnus, suhdeviivaimen poikkileikkaus. Sormuksia valmistetaan keltakullasta ja palladiumista. Malleja on kaksi: perinteinen (rungon leveys 4,8 mm) ja siro malli (rungon leveys 3,3 mm). Insinöörisormusta pidetään vasemmassa keskisormessa. InsInöörI UUSI tutkimukselle omistautumisensa takia, mutta myös Kotkan historian takia. Popov muodosti tammikuussa 1900 yhden maailman varhaisimmista radioyhteyksistä Suursaaren ja Kotkassa sijaitsevan Kuutsalon välille. Sen ansiosta erään haaksirikkoutuneen laivan 400-henkinen miehistö pystyttiin pelastamaan. Juhlassa puhuivat KoIO ry:n puheenjohtaja Ville Salo ja Insinööriopiskelijaliiton edustajan Minna Suominen. n 17 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Kirsi Tamminen Nokialaiset pistäytyivät juttelemassa Nokia-projektin väen kanssa tilaisuuksissa eri puolella maata. Nokia-kiertueella katsottiin tulevaan UIL:n Nokia-projektin väki kiersi toukokuussa Nokian saitit. Yhteensä kahdeksassa tilaisuudessa oli mukana myös IAET-kassa ja muita YTN-liittoja. N okia-prokjektissa mukana olevat UIL:n asiamiehet ja työsuhdejuristit esittelivät liiton tarjoamia palveluita. Nokia on suuressa murroksessa ja lukuisia siellä työskenteleviä askarruttavat työsuhdeasiat. Kahdeksana eri päivinä projektilaiset päivystivät työpaikkaruokaloiden yhteydessä. Insinöörien ja muiden ylempien 18 toimihenkilöiden oli helppo piipahtaa juttelemassa lounasaikaan. Kiertue alkoi Tampereelta ja päättyi Salon sekä Oulun kautta pääkaupunkiseudulle. Vaikka asioiminen liiton väen kanssa oli tehty mahdollisimman helpoksi, osa ei halunnut pysähtyä keskustelemaan. – Työttömyysturva, liiton palvelut yleensä sekä miksi kuulua liittoon olivat eniten tapetilla, listaa työsuhdejuristi Niina Suvanto puheenaiheita. Järjestäytyminen herätti kysymyksiä ja ajatuksia sekä jäsenissä että ei-jäsenissä. Tukipaketit pohdituttivat Asiamies Tommi Grönholmilta puolestaan kysyttiin muun muassa, mitä tehdä, jos tarjotaan irtisanomispakettia. Vastauksena oli, että rautalankaohjeet ovat jäsensivulla, mutta aina kannattaa ottaa yhteyttä liittoon ennen allekirjoitusta. – Miten kassan jäsen- ja työssäoloehto määräytyy ja koska pitää liittyä vii- meistään, että ehdot täyttyvät, oli myös yleinen kysymys. Grönholmin mukaan Nokialla välittyi odottava ja rauhallinen tunnelma, kun ei ole vielä varmuutta tulevasta. – Toisaalta jatkuvat yt-neuvottelut ovat passivoineet niin, että ihmiset tekevät vain työtä, eikä neuvottelujen lopputulos tai oma kohtalo jaksa kiinnostaa. Esimerkiksi Salossa osalle porukasta oli jo kerrottu, että työt jatkuvat. Se toi levollisuutta. Myönteisenä pidettiin myös Nokian varautuminen tilanteeseen pitkillä irtisanomisajoilla sekä esimerkiksi patenttiluovutusmahdollisuutta. – Silti liiton aktiivisuutta ja aputoimia pidettiin tarpeellisina, Grönholm korostaa. Siirto Accenturelle edessä Insinööri Markku Korsumäki on työskennellyt toistakymmentä vuotta Nokialla. Hän arvelee olevansa siinä porukassa, joka siirtyy Accenturelle, sillä hän työskentelee ohjelmointikehityksessä Symbianin parissa. Kun yt-neuvottelukutsujen yhteydessä työnantaja kertoi mahdollisten irtisanottavien määrän, Korsumäki työkavereineen reagoi rauhallisesti, mutta ristiriitaisesti. Hän arvioi, että Accenture-kuvio voi olla hyvä ratkaisu. – Itse ei sitä tullut ajatelleeksikaan. Korsumäki suhtautuu luottavaisesti tulevaan. Työt jatkunevat alkuun samoissa tiloissa ja töitä riittänee. – Kuvittelen, että Accenture tarjoaa paljon vaihtoehtoja ja valinnan varaa on jatkossa enemmän. Neuvottelut kestävät aikansa Työsuojeluvaltuutettu Mikko T. Niemen mukaan ihmisiä kiinnostaa oma jatko. Ilmassa on epävarmuutta. Osa tietää, etteivät omat työt jatku. Esimerkiksi motivaationpuute tuntuu vaivaavan. – Monia mietityttää, onko mahdollisuuksia uuteen työhön Nokialla vai onko kaikki loppu. Neuvotteluista johtuen kestää oman aikansa, ennen kuin saa lisätietoja. Työsuojeluvaltuutettuna Niemi muistuttaa, että on tärkeää ottaa aikaa läUUSI InsInöörI Työsuojeluvaltuutettu Mikko T. Niemi (oik.) arvostaa sitä, että liitot näkyvät Nokialla. Kaikki insinöörit eivät halua poiketa juttelemassa, mutta nyt he näkevät ja tietävät, mistä pyytää apua. Juttelemassa Tommi Grönholm. Insinöörit hakivat UIL:n standilta stressiä lievittävää ”UIL – koko urasi käyttöjärjestelmä” -palloa. heisten kanssa ja rauhoittaa loma-aika. Loman jälkeen voi palata rentoutuneena. Siten jaksaminen pysyy paremmassa kunnossa. – Työsuojeluvaltuutettuun ja luottoihin kannattaa olla yhteydessä, jos siltä tuntuu. Niemi toivoo, että liitto kertoo hyvissä ajoin, mitä kaikkea palveluita nokialaisille tarjotaan syksyllä. – Kun on jäsenyys kunnossa, niin saa ” esimerkiksi työsuhdepalvelua ilman ylimääräistä rahaa. Järjestäytynyt saa luottojen ohella liitosta vastauksia kysymyksiin. Niemi muistuttaa myös te-toimistossa vierailusta, jos jää työttömäksi. Sinne kannattaa ilmoittautua heti ensimmäisenä päivänä töiden loppumisen jälkeen. Siitäkin huolimatta että työnantaja tarjoaa paketin, sillä kassa jaksottaa paketin ajan. n Monia mietityttää, onko mahdollisuuksia uuteen työhön Nokialla vai onko kaikki loppu. 19 edunvalvonta – liittokohtaiseen sopimiseen Voima ja vastavoima Viereisellä sivulla Pekka Laakso on insinöörimäisen tehokkaasti tiivistänyt muutamaan kuvaan sen, kuinka sopimustoiminnan neuvottelurakenteet ovat muuttuneet. M uutoksen lisäksi kuvista on helppo huomata myös sopimustoiminnan perusasetelman säilyminen ennallaan. Yhä edelleen tältäkin pelikentältä löytyvät voima ja vastavoima. Työnantaja ja työntekijät, sekä heidän edunvalvontajärjestönsä. Tätä todellisuutta on pyritty häivyttämään ihmisten mielistä. Tyypillisiä haihatuksia, tyyliin ”Vastakkainasettelun aika on ohi”, tupsahtaa esiin sieltä sun täältä. Arkirealismi, johon nimenomaan yritysten työntekijät ja liittojen toimijat törmäävät liiankin usein, on kuitenkin täysin toisenlainen. Samalla kun Elinkeinoelämän Kes- kusliitto vasalleineen puhuu paikallisen sopimisen puolesta julkisuudessa, he yhtä aikaa tiivistävät työnantajajärjestöjen ja jäsenyritystensä muodostamaa verkostoa, sekä neuvotteluiden koordinaatiota. Eihän tämä tunnu reilulta, eihän? Mitä meidän pitäisi tähän sanoa tai miten reagoida? Onneksi olkoon EK! Loistavaa kiekollista peliä! Niin tähän pitää suhtautua ja samalla ottaa opiksi. Juuri siksi Pekka Laakso puuttuu todella tärkeään asiaan ja oikealla tavalla. Emme voi keskittyä vain siihen, kuinka väärin tai oikein neuvottelukumppanimme toimivat, vaan on sopeuduttava uuteen asetelmaan ja pantava Jani Huhtamella. omat rivit kuntoon. Lätkätermein sanottuna: Rakennetaan momentumia oman pelin kautta… Lämmintä kesää ja kuuma syksyä toivottaen, Jani Huhtamella vastaava asiamies, YTN-Teknologiateollisuus Kevät 2011 Akavaaka Tietoa akavalaisista työelämässä Akavaaka-verkkojulkaisu antaa monipuolista tietoa akavalaisista työelämässä. Siinä kerrotaan akavalaisten sijoittumisesta työmarkkinoille, työurien pidentämisestä, työhyvinvoinnista, palkoista, verotuksesta, koulutuksesta, yrittäjyydestä ja järjestäytymisestä. Julkaisu löytyy osoitteesta www.akava.fi. Glance at Akava - Representing the highly educated in the Finnish labour market In this pdf you will find information of employment prospects, extending working careers, wellbeing at work, salaries, taxation of salary earners, education and entrepreneurship. 20 TYÖEHTOSOPIMUSKENTÄN MUUTOS Tuposta liittokohtaiseen sopimiseen T yöehtosopimusten solmimisen puitteet ovat muutoksessa. Tulopoliittisista kokonaisratkaisuista TUPO:ista on luovuttu. Neuvottelut käydään tulevaisuudessa liittokohtaisina. Sopimuskäytännön muutos johtaa myös siihen, että palkansaajien keskusjärjestöjen, Akavan, STTK:n ja SAK:n tehtävät on arvioitava uudelleen. Edelleen sopimusalakohtaisesti on arvioitava yhteistyömahdollisuudet muiden alan henkilöstöryhmien kanssa. n TULOPOLIITTINEN KOKONAISRATKAISU TUPO TYÖNANTAJALIITOT / YRITYKSEN JOHTO EK YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN TES TES AKAVA TOIMIHENKILÖT TES TES STTK TYÖNTEKIJÄT TES TES SAK TEKNO PAPERI Tulopolii'nen kokonaisratkaisu TUPO muodoste'in siten, e6ä keskusjärjestöt ja maan hallitus sopivat tulopolii'sen raamisopimuksen. Keskusjärjestöillä oli suuri rooli sopimusten koordinoijana. RAAMISOPIMUS TUPO TULOPOLIITTINEN KOKONAISRATKAISU TUPO TYÖNANTAJALIITOT / YRITYKSEN JOHTO EK YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN TES TES AKAVA TOIMIHENKILÖT TES TES STTK TYÖNTEKIJÄT TES TES SAK TEKNO Teksti ja kaaviot Pekka Laakso, puheenjohtaja, Helsingin Insinöörit HI ry Lähes kaikki työehtosopimukset sovi'in keskusjärjestöjen sopiman raamisopimuksen pui6eissa. Kun työehtosopimuksia oli syntynyt ka6ava määrä, niin voi@in todeta tulopolii'sen kokonaisratkaisun TUPO:n syntyneen PAPERI RAAMISOPIMUS TUPO LIITTOKOHTAISET SOPIMUKSET EK KOORDINOI OMAT LIITTONSA TYÖNANTAJALIITOT / YRITYKSEN JOHTO YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN EK TES TES TOIMIHENKILÖT TES TES TYÖNTEKIJÄT TES TES TEKNO PAPERI PALKANSAAJIEN KESKUSJÄRJESTÖILLÄ EI ROOLIA SOPIMUKSISSA ? EK:n toimenpiteiden seurauksena tulopolii'sista kokonais-‐ ratkaisuista TUPO:ista on luovu6u. Palkansaajien keskusjärjestöjen rooli työehtosopimusten solmimisessa on kadonnut. EK koordinoi työnantajien sopimustoimintaa tehokkaas@. Jokainen työehtosopimus neuvotellaan erikseen. Asetelma maksimoi EK:n neuvo6eluaseman. LIITTOKOHTAISET SOPIMUKSET TYÖNANTAJALIITOT / YRITYKSEN JOHTO YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN TOIMIHENKILÖT TYÖNTEKIJÄT EK TES TES TES TES TES TES TEKNO A PAPERI Teollisuuden Palkansaajat UUSI InsInöörI Palkansaajien on pohdi6ava neuvo6eluasetelma uudelleen. Ver@kaalisen yhteistyön rinnalle on tuotava ala – ja yrityskohtaisen sopimisen tueksi kaikki alan / yrityksen henkilöstöryhmät ka6ava yhteistyö. Tämän yhteistyön koordinoijaksi jo olemassa oleva Teollisuuden Palkansaajat sopisi hyvin. 21 osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Taitaja-kilpailussa nuorten a Ilkka T. Kemppainen lempilajinsa, viherrakentamisen äärellä. Ammattikoulutuksen ja osaavan työn merkitys kirkastui Taitaja-kilpailussa Kuopiossa. Lähes 400 finalistia kisasi ulkomaisten kilpakumppaniensa kanssa parhaasta osaamisesta yli 40 lajissa. 22 T ämä on ammatillisen koulutuksen kotimainen näyteikkuna, josta parhaat jatkavat Lontooseen syksyllä järjestettäviin maailmanmestaruuskisoihin, kertoo kilpailujohtajana toiminut insinööri Ilkka T. Kemppainen. Tapahtuman suojelijan EU:n talouskomissaari Olli Rehnin mukaan myös Unionin päämääränä on kehittää eurooppalaisten taitoja erityisesti kasvavilla aloilla. Osaamista pitää hyödyntää työmarkkinoilla. Kuopiossa pidetty Taitaja 2011 -kil- pailu keräsi kilpailun historian suurimman kävijämäärän, lähes 67 000 kävijää. – Pohjois-Savosta löytyy vielä yhteen hiileen puhaltamista, Kemppainen toteaa tyytyväisenä. Mukaan oli saatu pienyrityksiä ja yhteistyökumppaneita laajemmaltakin alueelta aina Kajaania, Pohjois-Karjalaa ja Keski-Suomea myöten. Taitaja-kisa on samalla suuri rekrytoijatapahtuma, jossa tulevaisuuden osaajia kohdataan. Yhteistyökumppanuuksia on tehty ammattitaidot esiin yli 500 kappaletta yritysten ja yhteisöjen kanssa. Myös UIL, Kuopion Insinöörit olivat mukana palkintojen lahjoittajina. Yleisössä oli enimmäkseen peruskoululaisia ja muita ammattikoulutuksesta kiinnostuneita, mutta ensimmäistä kertaa tapahtuma houkutteli paikalle eri ikäisiä kaupunkilaisia. Alueella oli Kemppaisen mukaan eläkeläisiä, päiväkotiryhmiä ja perheitä runsain määrin. Lähes kolmen vuoden homma alkaa olla lopuillaan ja virkavapaa Kemppaisella päättymässä vuoden lopussa. Sitten koittaa paluu leipätyöhön Savon ammatti- ja aikuisopistoon, joka on myös isännöinyt kisoja yhdessä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa. Insinööriopettajilla merkittävä rooli Taitaja-kilpailu on vuosittain järjestettävä ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma, jossa tällä kertaa ratkottiin 41 eri lajin Suomen mestaruudet. Suunnitteluryhmässä on ollut 15 henkilöä töissä. – Insinööriopettajat ovat olleet mukana monissa lajeissa suunnittelemassa ja rakentamassa, Kemppainen tietää. Erityisesti auto- ja kuljetustekniikan, it- ja viestintäteknologian, rakentamisen Timo Auvinen (vas.) ja Johanna Kinnunen Kuopion Insinööreistä luovuttamassa yhdistyksen maksamia palkintoja maalaus ja tapetointi –luokassa. Yhdistys jakoi palkinnon myös automaatioasennuksessa. Uusi Insinööriliitto jakoi palkinnot CAD-suunnittelusta. ja teollisuuden lajeissa oli mukana paljon insinööriopettajia. Lukion ja ammatillisen koulutuksen suhde on Kemppaisen mukaan muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana niin, että ammatillisen koulutuksen arvostus on noussut. Mutta monet finalisteista jatkavat tutkinnon saatuaan korkeakouluasteelle. – Tämän kisan finalistista tulee takuulla taitava insinööri, Kemppainen tietää. Käytännön tekemisen pohja on todella vahva. Ulkomaiset osallistujat kiittivät järjestelyjä Muurauksen hallitseva maailmanmestari Ville Rämö (oik.) lähtee syksyllä mukaan Lontoon kisaan. Jatko-opiskelut kenties vielä kiinnostavat häntä. UUSI InsInöörI Suomalaisten noin 400 finalistin lisäksi kilpailuihin osallistui 25 kansainvälistä kilpailijaa ja useita kymmeniä huoltajia ja eksperttejä ympäri maailmaa. Kansainvälisyys oli yksi Taitajien neljästä teemasta. Kansainvälisiltä osallistujilta tuli kiitosta kilpailun korkeasta tasosta, hyvistä järjestelyistä ja rehdistä hengestä. Kansainvälisyys ja maarajat ylittävä yhteistyö kulminoituu vuoro vuosin pi- dettäviin EuroSkills -Euroopanmestaruus- ja WorldSkills -maailmanmestaruuskilpailuihin. Suomen WorldSkills maajoukkueeseen kuuluu 46 kilpailijaa ja 40 eksperttiä ja näin ollen joukkue on suurin Lontoon WorldSkills-kilpailuihin osallistuva joukkue. n Taitaja-kilpailujen tarkoituksena on • lisätäammatillisenkoulutuksen tunnettavuutta,vetovoimaaja arvostusta • edistääammatinoppimistaja oppimistulostenvertailua • lisätäopiskelijoidenkiinnostusta jatkuvaankehittymiseenjayrittäjyyteen • lievittäätyöelämänrekrytointiongelmiakehittämälläammattitaitoa kilpailu-javalmennustoiminnallasekäkoulutuksenjatyöelämän yhteistyöllä 23 osaaminen Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Kuopion Inssit -lehti palvelee jäsenkuntaa Kun jäsenet tekevät lehteä oman yhdistyksen jäsenille, on viesti täsmälleen sitä, mitä jäsenet haluavat. Y hteiset tapahtumat, tehnyt matkat ja tarjolla olevat palvelut kiinnostavat, mutta myös insinöörien aikaansaannoksista tai oman yhdistyksen historiasta halutaan tietoa. Johanna Kinnunen ja Matti Hukkanen eivät ole laskeneet tunteja, kun he vapaa-ajallaan kokoavat lehteä jäsenkunnalle. Teimme lukijatutkimuksen ja sen mukaan lehteä lukee koko perhe, myös nuoret, Kinnunen ja Hukkanen tietävät. Huhut printtilehden kuolemasta ovat siis vähintäänkin liioiteltuja. Matti Hukkanen teki lehteä vuodesta 1997 lähtien vuoden 2010 loppuun saakka pitkälti yksin. Kuopion Insinöörein hallituksessa oli kuitenkin puhuttu jo useamman vuoden ajan, että hänelle pitäisi saada kaveri lehden tekoon. Niinpä minä sitten lähdin vuoden vaihteessa mukaan touhuun, Johanna Kinnunen kertoo. Hänellä on kova halu haastaa itseänsä myös tällaisella työllä. Ja kun johonkin uuteen lähtee mukaan, niin aina myös oppii uutta. Pienellä yhdistyksellä ei ole mahdollisuutta palkata ulkopuolista lehden tekijää kuten isoilla yhdistyksillä, vaan lehti on tuotettava talkootyöllä. Jutuista ja haastatteluista ei myöskään makseta. Hallituksen jäsenet on velvoitettu hankkimaan juttuvinkkejä tai kiinnostavia haastattelun kohteita. Vapaa-ajalla lehden taittoa Johanna Kinnunen on aina pitänyt kirjoittamisesta ja tietokone-ohjelmien kanssa leikkimisestä. Nyt hän taittaa Kuopion Inssit 24 -lehden painokelpoiseksi versioksi Mikrosoft Publisher -ohjelmalla. Lehden kasaamiseen menee paljon vapaa-aikaa, iltoja ja viikonloppuja, mutta pidän tätä kuitenkin palkitsevana ja tärkeänä työnä, Kinnunen sanoo. Tämän vuoden ensimmäisen lehden teemana oli koulutus. Savonia ammattikorkeakoulusta oli helppo saada juttuja ja kirjoittajia. Kesäkuussa ilmestyvän lehden teemana on yrittäjyys. Kinnunen on haastatellut siihen neljää yrittäjää Pohjois-Savossa. Lokakuussa ja joulukuussa ilmestyvät vuoden kaksi viimeistä numeroa. Kuopion Insinöörien 1 400 jäsentä saavat kesäkuun alussa luettavakseen tuhdin paketin insinöörejä kiinnostavaa asiaa. n Johanna Kinnunen ja Matti Hukkanen omistautuvat vapaa-ajallaan jäsenlehden kokoamiseen. UIL:n jäsenyhdistysten lehdet Insu päätoimittaja Jyrki Koskinen Keski-Suomen Insinöörit päätoimittaja Sanna Lehtinen Kuopion Inssit päätoimittaja Matti Hukkanen Lapin Insinöörit Satikka päätoimittaja Heidi Kaipiainen Uudenmaan insinööri ”Ins.” päätoimittaja Pekka Laakso Uusi Lousi Pekka Härkönen/Jonna Aaltonen UUSI InsInöörI 25 vapaa-aika Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Karin Smeds / Gorilla 26 Unohda lomalla turha tieto ja helli aivojasi Kuormittavasta, turhasta informaatiotulvasta voi vapautua lomalla. Tulvaa on torjuttava kuitenkin joka päivä. S tressitöntä elämää ei ole, mutta ihmiset ymmärtävät stressillä yleensä sen kielteisiä tuotoksia eli stressisairauksia. – Aivomme pystyvät käsittelemään normaalitilanteessa kaiken sen infon, joka sinne tulee, muistuttaa työeläkevakuutusyhtiö Eteran ylilääkäri, professori Juhani Juntunen. Aivot käskevät elimistöä toimimaan tarkoituksenmukaisesti. Jos informaatiota tulee joko liikaa tai aivot toimivat huonosti esimerkiksi sairauden takia, niin ne eivät pystykään käsittelemään kaikkea. Seurauksena on informaatiokaaos aivoissa. Riskiryhmässä sairastua infoähkyyn ovat esimerkiksi asiantuntijatehtävissä toimivat. Nykyinen teknologia sallii joka puolelta vyöryvän tietotulvan. – Yksikään asiantuntija ei selviä ilman googlaamista, jonka kautta tulee myös turhaa informaatiota, Juntunen sanoo. Turhan informaation torjunta säästää aivoja myös lomaillessa. – Kesäloma on sitä varten, että ihmisillä on tilaisuus tehdä mitä lystää. mäntavoilla. Tietyt elämäntavat vahingoittavat varmuudella aivoja. – Minkään tutkimuksen mukaan tupakasta tai huumeista ei ole terveydellisiä hyötyjä, Juntunen huomauttaa. – Alkoholista tulee kiusallisen paljon nykyaikanakin tutkimuksia, jotka osoittavat sen, että kohtuullinen alkoholin käyttö lisää kognitiivista kapasiteettia. Sen sijaan alkoholin suurkulutus on aina vahingollista aivoille. Neljäs huolto-ohje on hoitaa aivoja. Säännöllinen liikunta ja monipuolinen ravinto ovat myös aivojen kannalta hyviä. Aivot tykkäävät myönteisestä asenteestakin. – Jos minulla olisi valta, niin komentaisin kaikki myönteisiksi. Sillä kertaheitolla työyhteisöongelmatkin ratkeisivat, Juntunen unelmoi. – Myönteinen työtoveri herättää mielessä aivan eri asioita kuin nipottaja. Aivoja hoidetaan myös riittävällä levolla ja mieluisilla harrastuksilla. Näihin on aikaa nimenomaan kesälomalla. Neljä ohjetta aivojen hyvinvointiin Juntusen mukaan ihmisen hyvinvointi edellyttää sitä, että jatkuvasti pystyy torjumaan ylenmääräistä stressiä. Hän vinkkaa, että jos noudattaa neurologien laatimia aivojen huolto-ohjeita, niin pärjää. Ensinnäkin aivoja pitää käyttää: käyttö parantaa niiden toimintaa. Juntunen kehottaa esimerkiksi ratkomaan ristisanoja tai kirjoittamaan runoja, mikä vaatii aktiivisempaa ajattelua eikä liity suoranaisesti työntekoon. Työ sinänsä on hyvää aivojumppaa, kunhan sen ohella on muutakin. Toisekseen on muistettava aivojen suojaus, sillä aivot ovat erittäin haavoittuvaisia. Riskittömällä elämäntavalla suojataan aivoja mekaanisilta vammoilta. Pyöräilykypärän on pysyttävä päässä ja tuntemattomaan veteen ei hypätä pää edellä. Kolmas ohje on säästää aivoja kohtuullisilla eläUUSI InsInöörI Arkena voi rentoutua Elämä ei jakaudu on/off -tilaan eli lomaan ja työhön. Töissä ollessakin täytyy muistaa se, että ihminen on vain kolmanneksen töissä, kolmanneksen hän on vapaalla ja kolmanneksen hän nukkuu. – Aivojen kannalta kahden kolmanneksen ajan on hyvä huolehtia aivoistaan ja relata. Töitä ei pidä paiskoa yötä myöten, Juntunen painottaa. Aivot eivät lakkaa toimimasta unen aikana. Ne toimivat usein aktiivisemmin unen aikana kuin valveilla ollessa. Kun aivoissa on syntynyt lukuisia muistijälkiä, niin unen aikana ne järjestetään tiettyihin hierarkkisiin arkistoihin. – Moni kokee, että jos jokin asia ei tunnu ratkeavan illalla, niin hyvin nukutun yön jälkeen se on itsestään ratkennut. n 27 maailmalta Teksti: Liisa Folkersma, kansainvälisten asioiden asiamies, Akava Alihankintaketjun päätepisteessä Mitta täynnä loputonta joustamista Intiassa alhaiset palkat, pitkät työpäivät ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet nostavat työntekijöiden protestihenkeä, ja ay-toiminta hakee uomaansa. Toimivimpana ay-mallina pidetään demokraattisesti valittavia työpaikkakohtaisia ammattiliittoja, jotka työnantaja tunnustaa. G lobaalit tuotantoketjut, kansainvälinen työnjako ja yritysten sijoittuminen painottuvat yhä useammin Intiaan kuin Kiinaan. Intian vahvan kasvupotentiaalin kääntöpuolena ovat koulutuksen ja infrastruktuurin valtavat puutteet, laajalle levittäytynyt korruptio, hyväksytyt tuloerot sekä epätasaarvo. Maan 1,2 miljardista asukkaasta puolet elää alle kahdella dollarilla päivässä. Työvoimasta lähes 60 prosenttia työsken- 28 telee maataloudessa. Lukutaitoisia on 65 prosenttia ja kymmenesosa osaa englantia. Toisaalta joka kymmenes viime vuosien opiskelijaikäluokkien nuorista opiskelee korkeakoulussa. Pelkästään insinöörejä valmistuu Intiassa vuosittain 300 000. Bangalore – koko maailman it-keskus Intian bruttokansantuotteesta 5 prosenttia tulee informaatiotekniikan alalta. Alan keskus on kymmenen miljoonan asukkaan Bangalore, joka on ollut 1990-luvulta lähtien sekä kansainvälisen ulkoistamiskehityksen että maan sisäisen muuttoliikkeen polttopisteessä. It-ala työllistää Bangaloressa suoraan satoja tuhansia työntekijöitä, välillisesti jopa miljoonia. Kaupungissa on 17 000 it-yritystä, joista suuria on vain 100. Pienet yritykset luovivat globalisaation pyörteissä luottaen pitkiin asiakassuhteisiin. Intialaistyöpaikoilla joustavuus ja ulkoistaminen on viety äärimmilleen, usein yksittäiseen työntekijään saakka. Monet yritykset työllistävät pysyvillä työsuhteilla vain 30–40 prosenttia työntekijöistä ja loput henkilöstöstä työskentelee joko välitysyrityksen kautta tai ”konsultteina”. It-alalla erityisesti naiset tekevät työtä Valtaosa monikansallisista yrityksistä toimii Intiassa erityistalousalueilla. usein kotoa käsin, mutta välitysyritys saattaa silti viedä kolmanneksen palkasta. Koulutetun parempi asema suhteellinen juttu Protesteja nousee Korkeasti koulutetun työntekijän palkka takaa intialaisittain vähintään keskiluokkaisen elämäntavan. Työviikot ovat kuitenkin pitkiä ja tulostavoitteet korkealla. Usein jopa puolet palkasta määräytyy yrityksen voiton mukaan. Huonoina aikoina työntekijöiden palkat joustavat. Työnantajat katsovat yleisesti, ettei palkka- tai työehtoneuvotteluita tarvita, kun lainmukaiset minimiehdot täytetään. Säännöllisiä viikkotyötunteja on periaatteessa 48, mutta kukaan ei valvo itsensä työllistävien työaikoja. Valtaosa monikansallisista yrityksistä toimii Intiassa erityistalousalueilla. Alueilla on erityisesti elektroniikka- ja tekstiiliteollisuutta. Ne ovat juridisesti ”valtioita valtiossa”, joissa monet lait eivät päde ja tuotteet on pitkälti vapautettu veroista. Intian poliisilla ei ole pääsyä alueille, työsuojelutarkastajista puhumattakaan. Intian työelämään ennustetaan jatkossa lisää levottomuuksia ja väkivaltaa. Intian virallinen investointipolitiikka ja erityistalousalueiden suosiminen aiheuttaa eripuraa. Erityisesti hiljattain maahan tulleet monikansalliset yritykset yrittävät usein toimia ilman ammattiliittoja, kun taas intialaiset ja pidempään maassa toimineet yritykset yleensä hyväksyvät yhteistyön. Niillä työpaikoilla, jotka kieltäytyvät tunnustamasta ammattiliittoja ja kieltävät henkilöstöedustajavaalien järjestämisen, toimii tavallisesti useita hajanaisia ja populistisia ammattiliittoja. Lakkoja ja protesteja on vaikeaa ratkaista, kun työntekijöitä edustavaa virallista neuvotteluosapuolta ei ole keskustelemaan työnantajan kanssa. Työn tuottavuuden ja työntekijöiden sitoutumisen kannata toimivimmaksi malliksi on todettu työpaikan vaaleissa demokraattisesti valittavat ammattiliitot, jotka työpaikan johto tunnustaa. Työntekijöitä edustavan vahvan liiton perustaminen tukee paikallisyhteisöä ja toteuttaa mitä parhaimmalla tavalla yrityksen yhteiskuntavastuuta. Tähän on ylletty esimerkiksi Intian länsirannikon kaupungin Punen monissa yrityksissä. n Akavalla, sen viidellä jäsenjärjestöllä ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKilla on käynnissä Intiassa toimivien yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvä hanke. Akavan ja jäsenjärjestöjen edustajat vierailivat kevään opinto- ja tarkastusmatkallaan Intiassa useilla työpaikoilla. Hankkeen tutkimusraportti julkaistaan syksyllä 2011. Euroopan ay-liike haluaa vastuullisen eurooppalaisen talousmallin Eurooppalainen ay-liike aikoo puolustaa julkista sektoria, vastustaa kohtuuttomia leikkauksia, edistää uusien työpaikkojen syntyä ja valvoa työntekijöiden etua työsuhteen muodosta riippumatta. E uroopan ay-keskusjärjestön ETUCin kongressi hyväksyi Ateenassa toimintaohjelman alkavalle nelivuotiskaudelle. Ammattiyhdistysliikkeen projektina pitkään ollut sosiaalinen Eurooppa on ajettu talouskurimuksessa sivuraiteelle. Ihmisten oikeudet ovat joutuneet väistymään, kun Eurooppaa on rakennettu talouden ehdoilla, ETUC katsoo. UUSI InsInöörI Leikkauksiin perustuvan talouspolitiikan sijaan ay-liike haluaa olla mukana rakentamassa vastuullista eurooppalaista talousmallia. Palkat ovat kasvun moottori, eivät este, ETUC muistuttaa. Työehtojen ja palkkojen polkumyyntiä ja niistä seuraavaa epäreilua kilpailua ayliike haluaa kitkeä etenkin vuoropuhelussa työnantajien kanssa. Kongressin asialistaa hallitsi talousja työllisyyskriisi. Monien mielestä ongelmat ovat laajentuneet Euroopassa jo poliittiseksi kriisiksi, kun tyytymättömyys kanavoituu äärioikeiston kannatuksen nousuun. ”Ateenan manifestissa” ETUC jäsenjärjestöineen torjuukin pontevasti muukalaisvihamielisyyden. Muita toimintaohjelmassa mainittuja asioita olivat muun muassa työntekijöiden aseman huomioiva oikeuden- mukainen siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan, lakko-oikeuden puolustaminen kaikkialla Euroopassa ja työsuojelu työaikakysymykset mukaan lukien. Nainen eurooppalaisen ay-liikkeen ykköstehtävään ETUCin uudeksi pääsihteeriksi kongressissa valittiin ranskalainen Bernadette Ségol. Palvelualojen eurooppalaisesta liitosta UNI-Europasta ETUCiin siirtyvä Ségol on ensimmäinen nainen sihteeristön johdossa. Vuonna 1973 perustettuun ETUCiin kuuluu 83 eurooppalaista työntekijäkeskusjärjestöä 36 maasta sekä 12 sektorikohtaista eurooppalaista liittoa. Suomalaiset jäsenjärjestöt ovat SAK, STTK ja Akava. n 29 totta & tutkittua Teksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies Mitä insinöörit arvostavat työelämässä? Työelämään liittyvien arvojen tutkiminen auttaa ymmärtämään yksilöiden toimintatapoihin, asenteisiin, uravalintoihin sekä työtehtävien ja työantajan valintaan liittyviä motiiveja. T -median toteuttamasta Työnantajamielikuva 2010 -tutkimuksessa kartoitettiin korkea-asteen opiskelijoiden ja työelämässä olevien korkeakoulutettujen arvoja. Tutkimuksessa löydettiin neljä erilaista työuraan liittyvää arvosegmenttiä: eettiset, turvallisuushakuiset, työkeskeiset ja urasuuntautuneet. Samankaltaisia työelämän arvosegmenttejä on Uuden Insinööriliiton toteuttaman vuonna 2009 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimuksen aineistossa. T-median toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 22 000 vastaajaa. Yli tuhat vastausta kertyi työelämässä olevilta insinööreiltä ja lisäksi kyselyyn vastasi runsaat 700 insinööriopiskelijaa. Tutkimuksesta ilmeni, että työelämässä olevien insinöörien arvomaailmaa kuvastaa erityisesti taloudellisen menestyksen tärkeys, työsuhteen jatkuvuus ja niin ikään henkilökohtainen työhön sitoutuneisuus. Insinöörit osoittautuivat suhteellisen kilpailuhenkisiksi ja seikkailunhaluisiksi. Työtehtävistä tutkimustehtävät ja työnantajista etenkin suuret teollisuusyritykset kiinnostavat insinöörejä selvästi koko vastaajajoukkoa enemmän. Insinöörit työkeskeisiä Arvosegmenteillä tarkasteltuna kaikkiin työelämässä oleviin korkeakoulutettuihin nähden insinööreille tärkeitä ovat työkeskeisemmät arvot. He esimerkiksi sitoutuvat työhön enemmän ja arvostavat palkitsemista, taloudellista menestystä sekä yleisesti mielekästä työtä. 30 Insinööreistä sekä urasuuntautuneiksi että eettiset arvot omaaviksi ryhmittyi neljännes. Joka kuudes omasi työkeskeisesti suuntautuneet arvot. Kaikista työelämässä olevista korkeakoulutetuista vastaajista neljä kymmenestä sijoittui segmenttiin eettiset ja kymmenes luokittui työkeskeiseksi. Tutkimustulosten mukaan turvallisuushakuisiksi insinööreistä luokittui lähes kolmannes. Työnantajamielikuvatutkimuksen mukaan myös insinööriopiskelijat arvostavat kilpailukykyisen palkan ansaitsemista ja sitoutuvat mielekkääseen työhön. Työantajan valinta tapahtuu, muita vastaajia hieman todennäköisemmin, samanhenkisten työkaverien ja työaikojen joustavuuden perusteella. Insinööriopiskelijat korostavat työkeskeisiä arvoja jopa insinööriammattilaisiakin enemmän. Tutkimuksen mukaan työkeskeiset arvot on joka neljännellä, samoin on urasuuntautuneiden arvojen. Työelämässä olevien insinöörien tavoin turvallisuushakuiset arvot korostuvat myös insinööriopiskelijoilla. Kolmannes sijoittui turvallisuushakuisten joukkoon. Harvinaisempi arvo-ominaisuus insinööriopiskelijoilla oli eettisyys: vain joka kuudennes sijoittui tähän segmenttiin. Kaikista opiskelijavastaajista eettisiä arvoja edustaviksi luokittui vajaa kolmannes ja työkeskeiset arvot omasi kuudennes opiskelijavastaajista. Työelämää arvioidaan itsestä käsin Vastaajajoukon arvojen moninaisuus ja erilaiset työelämän tarpeet näkyvät tutki- mustuloksissa. Työelämän arvot ovatkin usein yksilöllisiä ja kokemusperäisiä. Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden arvovalintojen taustaa voi puntaroida arvojen muutoksen ja pysyvyyden näkökulmasta sekä taloustilanteenkin näkökulmasta. Tutkimuksen toteutusajankohdan suhdannetilanne heijastelee mahdollisesti insinöörien arvojen arviointiin. Oletettavasti taantuma muokkasi arvovalintoja – turvallisuushakuiset arvot korostuivat ja urasuuntautuneisuus alikorostui. Toisaalta esimerkiksi työhyvinvointi, ammattitaidon kehittäminen sekä kannustava palkitseminen luovat pohjaa työelämän perustarpeille. Työelämää on puolestaan muokannut pidemmällä aikavälillä työn haasteellisuuden ja työelämän epävarmuuden lisääntyminen. Myös nämä tekijät vaikuttanevat työelämän arvoihin. Uran alkuvaiheessa olevien insinöörien arvojen tutkiskelu Vuonna 2009 valmistuneiden insinöörien UIL:n sijoittumistutkimuksessa kysyttiin työelämän kannalta tärkeitä arvoja. Tulosten mukaan uran alkuvaiheessa olevien insinöörien arvot painottuvat vahvimmin työhyvinvoinnin ja työpaikan turvaamiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen. Insinöörien arvojen painotuksesta ja työhön liittyvistä odotuksista saadaan lisätietoa, kun tarkastellaan arvojen eroja. Analyysin perusteella vastavalmistuneista insinööreistä joka kuudes sijoittuu urakeskeiset arvot omaavaan ryhmään ja Työhyvinvointi Vaihteluhaluisuus Turvattu työpaikka Ammattitaidon kehittäminen Tasa-arvoasiat Uralla eteneminen Kaikki ”Urasuuntautuneet” ”Eettiset” ”Työkeskeiset” ”Turvallisuushakuiset” Työn ja perheen yhteensovittaminen Palkitseminen Työn haasteellisuus Arvojen tärkeys uran alkupuolella olevilla insinööreillä. Lähde: Vuonna 2009 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus eettisiä arvoja edustavaan ryhmään reilu viidennes. Työkeskeiset arvot omaavia on useampi kuin joka kolmas. Runsaalle neljännekselle tärkeää ovat turvallisuutta arvostavat arvot. Erityisesti työkeskeiset arvot omaavien ryhmä on siis suurempi sijoittumistutkimuksen analyysin pohjalta, kun verrataan tuloksia T-median tutkimukseen. Tulokset voivat erota myös siitä syystä, että sijoittumistutkimuksen aineiston vastausten hajonta on pienempi. Arvovalintojen erot eri ryhmillä Mielenkiintoisempaa on kuitenkin anaUUSI InsInöörI lysoida, millaisia erilaisia arvovalintoja näiden ryhmien taustalla on. Urasuuntautuneet arvostavat muihin vastaajiin nähden enemmän uralla etenemistä, palkitsemista ja vaihtelevia työtehtäviä kuten esimerkiksi kansainvälisiä tehtäviä ja urakiertoa. Eettisiin arvoihin taipuvaisilla korostuvat työn haasteellisuus, tasa-arvoasiat sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Palkitseminen saa suhteellisesti pienemmän painoarvon eettisesti suuntautuneilla ja puolestaan työkeskeiset arvostavat palkitsemista enemmän. Turvallisuushakuiset arvostavat enemmän turvattua työpaikkaa, tasa-arvoasioita sekä työn ja perheen yhteen- sovittamista. Vaihtelevat työtehtävät ja uralla eteneminen ovat tälle joukolle vähemmän tärkeitä tekijöitä työelämässä. Tässä esitellyt tulokset ovat vain yksi näkökulma, kuinka insinöörien heterogeenisesta joukosta voidaan yhdellä tavalla saada arvovalintoihin perustuvaa tietoutta. Arvovalinnat heijastelevat niin ikään työuran tarpeita sekä työpaikan ja työtehtävien valintaa. n Lähteet: Työnantajamielikuva 2010 -tutkimus, T-media Vuonna 2009 valmistuneiden insinöörin sijoittumistutkimus, Uusi Insinööriliitto UIL ry 31 oikeus Teksti: Tuuli Vapaavuori, oikeusinformaatikko, LL.M, OTM vastaavuus, asianajotoimisto Bützow Oy Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta – selkeyttä vai sekaannusta luova säädös? H uhtikuun alussa 2011 astui voimaan uusi avoliittoja koskeva laki. Ensimmäistä kertaa Suomen oikeusjärjestelmässä mahdollistetaan lakisääteinen avoliitto. Lain kutsumanimi avoliittolaki menee helposti sekaisin avioliittolain kanssa. Näillä kahdella on kuitenkin suuri oikeudellinen ero. Nähtäväksi jää selkiyttääkö laki oikeustilaa Apua yksityiselämän oikeusasioissa Uudella Insinööriliitolla on Asianajotoimisto Bützowin kanssa sopimus puhelinneuvonnasta jäsenten yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu on ilmainen ja koskee myös jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten asioita. Neuvonta koskee yksityiselämän oikeusasioita. Neuvoa voi kysyä esimerkiksi perinnöistä ja testamentista, avioehdosta, osituksesta ja lahjoista. Aihepiirin ulkopuolella jäävät työ- ja virkasuhteeseen sekä työtehtäviin liittyvät kysymykset. Niissä on käännyttävä Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan puoleen. Kun tarvitset oikeudellista neuvontaa Ota esiin jäsenkorttisi valmiiksi. Soita asianajotoimistoon, puh. (09) 431 531, ma-pe klo 10-16. Mainitse, että haluat UIL:n jäsenelle kuuluvaa puhelinneuvontaa. Ilmoita asianajajalle nimesi ja jäsennumerosi. Keskustelun sisältö on luottamuksellinen ja jää asianajajan vaitiolovelvollisuuden piiriin. 32 avoliittojen osalta, vai aiheuttaako se tarpeetonta sekaannusta. Avoliittolain soveltamisala Uutta lakia sovelletaan vain sellaisiin avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta ja joilla on, tai on ollut yhteisen talouden lisäksi yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Jos toinen tai molemmat avopuolisoista ovat naimisissa, ei lakia sovelleta kyseiseen avoliittoon. On tärkeää huomata että laki on taannehtiva. Toisin sanoen sen vaikutukset yltävät myös avoliittoihin, jotka ovat alkaneet jo ennen lain voimaantuloa. Jos avoliitto on kuitenkin loppunut ennen lain voimaantuloa, ei lakia voida soveltaa. Avoliittolain sisältö Avoliittolailla on vaikutus avopuolisoihin ainoastaan avoliiton päättyessä joko eroon tai toisen avopuolison kuolemaan. Lain soveltamisalan piiriin kuuluvat avoparit voivat tällöin hakea pesänjakajaa omaisuuden erottamisen toimittamiseksi, mikäli omaisuuden jakamisesta ei muutoin päästä sovintoon. Pääsääntönä tällöinkin on, että kumpikin puolisoista säilyttää oman omaisuutensa. Toinen lain tuoma uutuus on avopuolison oikeus saada hyvitystä siitä panoksesta, jonka puoliso on antanut yhteistalouteen. Tällaiseksi panokseksi luetaan muun muassa yhteistalouden hyväksi tehty pitkäaikainen koti-, lapsenhoito-, tai rakennustyö, joka on mahdollistanut muun omaisuuden kartuttamisen toisen avopuolison nimiin. Jotta hy- vitys on mahdollinen, ei epäsuhta avopuolisoiden panostuksissa saa olla vähäinen. Hyvitys ei kuitenkaan vastaa avioliittolain mukaista elatusapua. Uusi avoliittolaki ottaa huomioon myös tilanteet, joissa toinen avopuoliso kuolee ja joissa toinen, edesmenneestä avopuolisosta taloudellisesti riippuvainen puoliso, jää yllättäen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Lain mukaan avopuoliso voi vastaavissa tilanteissa saada harkinnanvaraista avustusta kuolinpesästä. Käyttöoikeus tiettyyn omaisuuteen voidaan katsoa tällaiseksi avustukseksi. Varsinaista perintöoikeutta avopuoliso ei saa edesmenneen avopuolisonsa omaisuuteen. Avoliittolain vaikutukset Kuten sanottu, avoliittolailla on vaikutuksia vain tilanteessa, jossa avoliitto syystä tai toisesta päättyy. Jo vuosia avoliitossa elänyt ei siis voi tuudittautua siihen ajatukseen, että uusi laki soisi samanlaisen taloudellisen turvan kuin avioliitto. Toisaalta myöskään avoliitossa pitkään elänyt henkilö ei voi enää ajatella elävänsä taloudellisesti täysin sääntelemättömässä suhteessa. Jos avopuolisot haluavat, että uusi laki ei koske heitä, on heidän sovittava tästä erikseen. Uuden avoliittolain tarkoituksena on ollut suojan antaminen avopuolisoille erotilanteissa. Nähtäväksi jää, kokevatko avopuolisot lain hankalia erotilanteitaan selkeyttäväksi vai hankaloittavaksi tekijäksi. n mennen tullen HeLsingin insinöörit Hi Toimistomme on muuttanut! Uusi osoite on Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin osoitteessa www.helins. fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle p. 050 403 2363. n Koko perheen kesäteatteri Ronja ryövärintytär, to 18.8. klo 19. Hyvän Omantunnon Linnake, Suomenlinna. Liput: Aik. 20 €, lapset 7-16 v. 10 €. Päiväksi Porvooseen M/S J.L. Runebergilla su 21.8. klo 10 Helsingin Kauppatorilta, paluu klo 19.55. Hinta sis. menopaluu matkat ja lounaan: Aik. 45 €, eläk. 40 € ja lapset 7-16 v. 22 €. Musiikkitalon avajaiskonsertti to 1.9. klo 19.00 Orkestereina esiintyvät Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Sibelius-Akatemia kapellimestareinaan Esa-Pekka Salonen, John Storgårds ja Sakari Oramo sekä solistina sopraano Soile Isokoski. Liput á 40 €, eläk. á 25 €. Lounais-suomen insinöörit Lousi n Kesäteatterissa Blondi-musikaalikomedia torstaina 11.8. Golf-mestaruuskisa tulossa syyskuussa. Molempiin lisätiedot www.lousi.fi turun insinöörit tuiKe ry Vares ja nuoruustango -teatteriesitys Emma-teatterissa Naantalin Muumimaailmassa torstaina 18.8. klo 19. n TUIKElaiset juoksemaan kesällä 2011! Haasta itsesi ja avekkisi Paavo Nurmen maratonille 2.7.2011 ja/tai Kaarinan syysmaratonille 29.10.2011. Tutustu tarjontaan tapahtumien www-sivuilla: www.paavonurmisports.fi ja www. kaarinansyysmaraton.fi Ilmoittautumiset osoitteeseen tuikeilmoittautumiset@hotmail.com Ooppera Eerik XIV Logomossa lauantaina 26.11. Lisätietoa näistä ja monista muista tapahtumista www.tuike.fi Itäsuomalaiset insinöörit Olkiluodon ydinjätteen loppusijoitusluolissa i täsuomalaiset insinööriyhdistykset Mikkelistä, Pieksämäeltä, Savonlinnasta ja Varkaudesta tekivät yhteisen matkan Olkiluodon ydinvoimala alueelle, jossa insinöörit tutustuivat mm. ydinjätteiden loppusijoitustekniikoihin ja -luolastoihin. Mukana olivat Pieksämäen Seudun, Mikkelin ja Savonlinnan insinööriyhdistysten puheenjohtajat ja joitain johtokuntien jäseniä sekä runsaasti asiasta kiinnostuneita insinöörejä. Liiton edustajista matkalle oli lähtenyt alueasiamies Seppälä UUSI InsInöörI ja erikoisvieraana puolessavälissä matkaa ryhmään liittyi myös UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari. Iäkkäin matkalle osallistunut insinööri, Matti Parkkinen, oli jo saavuttanut kunnioitettavan 80-vuoden iän. Insinööriliiton jäsenenä hän on ollut reilut 50 vuotta: siinäpä oivaa mallia nuoremmille insinöörisukupolville! Matkan vastuullisena johtajana toimi Pieksämäen Seudun Insinöörien puheenjohtaja Matti Häkkinen. n 33 opiskelijat www.iol.fi inen Juho Mäk Valmistuitko tänä keväänä? Lari Pulkkinen IOP Turku 2007. Insinööriopiskelijapäivien avajaistilaisuus kokoaa yhteen imput ympäri Suomen. Insinööriopiskelijapäivillä pääsee toteuttamaan monenlaisia asioita. Kuva Tampereen 2010 IOP:n rastikierrokselta. Tampereen IOP 2003 keräsi imput Tampereen Keskustorille. Insinööriopiskelijapäivät 2012 haku avattu Insinööriopiskelijaliiton hallitus on avannut haun vuoden 2012 Insinööriopiskelijapäivistä. Insinööriopiskelijapäivien historia ulottuu aina vuoteen 1992, jolloin järjestettiin ensimmäiset IOP:t Raahessa. Vuonna 2012 Insinööriopiskelijapäivät järjestetään siis 20. kerran, joten edessä on tapahtumalle merkittävä rajapyykki ja varmasti upeat juhlat. Haku on avoin kaikille liiton paikallisyhdistyksille. Hakemus saa olla vapaa34 muotoinen, mutta toivomme sen kuitenkin sisältävän alustavan talousarvion sekä suunnitelman tapahtuman kulusta, majoituksesta ja ohjelmasta. Hakemukset osoitteisiin hallitus@ iol.fi ja juha.manu@uil.fi tai Insinööriopiskelijaliitto IOL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Hakemusten on oltava perillä 30.7.2010 mennessä. Lisätietoja: hallitus@iol.fi. Insinööriopiskelijaliitto haluaa onnitella sinua lämpimästi insinööritutkintosi johdosta. Opiskelu-urakka on nyt onnellisesti loppuun suoritettu ja edessä on ura arvostettuna ja ammattitaitoisena insinöörinä. Muistathan tehdä meille liittoon valmistumisilmoituksen. Valmistumisesi jälkeen jäsenyytesi Uudessa Insinööriliitossa jatkuu ja sinut ohjataan asuinpaikkakuntasi mukaiseen UIL:n alueyhdistykseen. Jos työskentelet julkisella sektorilla, voit halutessasi liittyä UIL:n kunta- tai valtiosektorin järjestöön. Lisätietoja: www.uil.fi -> jäsenyhdistykset. Valmistumisen jälkeen jäsenmaksusi koostuu kahdesta osasta: liittomaksusta, joka sisältää työttömyyskassamaksun ja alueyhdistysmaksusta. Yhteensä jäsenmaksu on 30,50–38,50 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksun voi maksaa joko itse tai laittaa sen työnantajaperintään, jolloin kuukausittainen osuus lähtee automaattisesti palkastasi. Tarkista työnantajaperinnän mahdollisuus omalta työnantajaltasi. Muistathan, että saat liittomaksusta alennusta kahden ensimmäisen jäsenvuoden aikana, jos olet ollut Insinööriopiskelijaliiton jäsen opiskeluaikana. Nyt valmistumisvuonna alennus on kalenterivuoden loppuun asti - 70 prosenttia ja toisena kalenterivuotena -50 prosenttia. n IOL:n toimisto lomailee Opiskelijatoiminta hiljenee kesäksi. IOL:n toimisto on kokonaan suljettuna viikot 27–28. Muina aikoina toimistolla on aina joku tavoitettavissa. Jäsentietoihin liittyvissä asioissa palvelee jäsentietopalvelu numerossa 020 693 877 (ma–ti ja to–pe klo 10–14) ja työsuhdeasioissa työsuhdepäivystys numerossa 020 693 858 (ma–pe klo 9–13.30). n Suomen paras kesätyönantaja -kilpailu käynnistyy jälleen Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA haluaa kiinnittää kilpailulla huomion työpaikkojen hyviin käytäntöihin ja nostaa esiin esimerkillisimmät työnantajat. Voittajan valitsee raati, jonka jäseninä ovat AOVAn 1. varapuheenjohtaja Tiina Lehto, AOVAn työjaoston jäsenet Elina Halkola, Kari Hankia, Juha Manu, Katri Haakana, Enni Räisänen ja Vesa Engström sekä Akavan opiskelija-asiamies Elina Havu. Raati valitsee puheenjohtajansa myöhemmin. Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa sähköisellä lomakkeella. Siinä kysytään työsuhteen perusasioiden lisäksi muun muassa työtehtävistä, ohjauksesta ja oikeuksien toteutumisesta. Sekä kesätyöntekijät että -työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa. Suomen paras kesätyönantaja 2011 -kilpailun voittaja julkistetaan loppusyksyllä. n Lisätietoja: www.akava.fi/paraskesatyonantaja Tarkista yhteystietosi Yhteystietojen ajan tasalla pitäminen myös ammattiliiton suuntaan on tärkeää. Postiosoitetiedot päivittyvät myös meille, kun teet osoitteenmuutoksen väestörekisteriin, mutta puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet jäävät usein päivittämättä. Käythän tarkistamassa omat yhteystietosi osoitteessa www.iol.fi/muutoslomake. Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille jäsenkortissa olevalla jäsennumerolla. n Palveluiden markkinointi Perinteinen Palveluiden markkinointi -koulutus PalMa järjestetään tänä vuonna 19.–21.8. Espoon Nuuksiossa. Kurssilla käsitellään rennossa ympäristössä IOL:n ja UIL:n toimintaa ja harjoitellaan henkilökohtaista markkinointia ja esiintymistaitoa erilaisissa markkinointitilanteissa. Kurssilla opituista taidoista on paljon hyötyä myös järjestötoiminnan ulkopuolella. Paikallisyhdistykset: Olettehan muistaneet ilmoittaa osallistujanne, sillä tätä koulutusta ei kannata jättää väliin? n Työttömyyskassan jäsenyys: insinööriopiskelijan kannattavin vakuutus, mitä voi ottaa! Liity työttömyyskassaan, kun olet kesätöissä. Tero Rinne puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Kesä ja sen tuulet R askas kevät niin opiskelujen, työnhaun kuin järjestötoiminnan osalta on kääntynyt kohti kesää. Toivottavasti kaikki ovat saaneet kesätöitä ja pääsevät näin hengähtämään opiskeluista. Mikäli kuitenkaan vielä ei ole töitä löytynyt, ei kannata heittää kirvestä kaivoon. Kannattaa jatkaa aktiivisesti työnhakua ja nauttia samalla hyvin ansaitusta kesälomasta. Kesä on aikaa, jolloin opiskelijoilla ja opiskelija-aktiiveilla on aikaa hengähtää ja ladata akkuja syksyn koitoksia varten. Tämä tauko kannattaakin käyttää hyvin hyödyksi. Näin vältetään sitä, että polttaa itsensä loppuun. Suomessa kesä on lyhyt, joten siitä kannattaakin nauttia kiertämällä tapahtumissa, harrastamalla tai ihan vain oleskellen. Insinööriopiskelijaliiton hallitus ja toimistokin levähtävät kesäaikana. Kuitenkaan täysin lomalaitumille ei mennä, vaan hallitus on tavoitettavissa myös kesällä. IOL:n toimisto lomailee heinäkuussa. Kuitenkin työsuhde- ja jäsentietopalvelu palvelevat normaalisti myös kesällä. Mikäli tulee ongelmia esimerkiksi työsuhteeseen tai työttömyyskassaan liittyen, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä. Kesän aikana Insinööriopiskelijaliiton toimistolla tapahtuu myös muutoksia. Osalla toimiston työntekijöistä loppuvat sopimukset kesän aikana ja syksyllä näemme niin uusia kasvoja kuin myös työtehtäviin palaavia. Syksyllä on luvassa paljon tekemistä sekä uusia tuulia, mutta annetaan näiden odottaa kesän ylitse. Oikein hyvää kesää kaikille ja muistakaahan rentoutua. Lisätietoja: www.iol.fi > Opiskelijana työelämässä > työttömyyskassa UUSI InsInöörI 35 Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Puheenjohtaja Pertti Porokari ja edustajakokouksen puheenjohtaja Arto Isomäki joutuivat kysymään neuvoa liiton juristeilta visaiseksi muuttuneessa äänestystilanteessa. Sopuisa edustajakokous Edustajakokous sujui sopuisasti, vaikka esityslistalla oli paljon asioita. Säännöt hyväksyttiin nyt toisessa käsittelyssä ja ohjesäännöt muokattiin niiden mukaisiksi. Kokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2010 ja myönsi hallitukselle vastuuvapauden. Monissa puheenvuoroissa tuli esille liiton hyvin hoidettu talous, mikä onkin oleellista sen toimintaedellytysten kannalta. 36 E dustajakokouksen puheenjohtaja Arto isomäki onnitteli edustajakokousta siitä, että se sai paljon vatvotun sääntömuutosasian nyt käsiteltyä. Puheenjohtaja Pertti Porokari totesi avauspuheenvuorossaan, että talouden tasapainoon saattaminen on huikea suoritus, josta kiitos kuuluu kaikille. Ajankohtaisesta Akava-keskusjärjestön puheenjohtajavaalista hän totesi, että sen Koeäänestyksiin päästiin pariinkin otteeseen. puheenjohtajalla on suuri merkitys, kun keskusjärjestö nostaa profiiliaan ja tekee toivottavasti parempaa yhteistyötä muiden keskusjärjestöjen kanssa. Kevään neuvottelukierroksista hän mainitsi sen, että ne työllistävät todella paljon liiton neuvotteluyksikköä. YTN:llä on yhtä aikaa menossa neljän alan palkankorotusneuvottelut: teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan, puhelinoperaattorien eli ICT:n sekä energian. Pro-liiton järjestämistä työtaisteluista tulee Porokarin mukaan merkittävästi ku- Äänestystauolta. UUSI InsInöörI luja myös UIL:lle. Tilinpäätöksen 2010 lisäksi talouspäällikkö Paula Mauno esitti katsauksen vuoden 2011 talousnäkymistä. Vuoden ensimmäisen neljänneksen luvuissa on huomioitu vuoden alussa toteutettu organisaatiomuutos ja myös historiatiedot on muokattu uuden organisaation mukaisiksi. Varapuheenjohtajien toimenkuvat vahvistettiin seuraavalle nelivuotiskaudelle 2011–2015 hallituksen esityksen mukaisesti. Toimenkuvat ovat koulutusja elinkeinopolitiikka, järjestötoiminta sekä julkinen sektori. Vaalivaliokunta jatkaa toimintaansa. Puheenjohtajaksi valittiin Sampo Häkli Tampereen Insinööreistä. Jäseniksi Ali Heiskanen Oulun Insinöörit ja Matti Häkkinen Pieksämäen Insinöörit, Juhani Kaukosuo ja Aki Pöyry Julkisen alan Insinöörien liitosta kevätkokoukseen 2015 asti sekä insinööriopiskelijoiden edustajaksi Juho Niemelä kevätkokoukseen 2013 asti. UIL:n hallitukseen valittiin Insinööriopiskelijaliitto IOL:n varaedustajaksi Reima Pentikäinen HIO:sta. Piirien taloutta ja toimintaa esiteltiin ja todettiin, että piirien ohjesääntö esitellään syksyn edustajakokouksessa. Järjestötutkimuksen tuloksia Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner esitteli uunituoreen järjestötutkimuksen tuloksia. Tämänkertainen järjestötutkimus oli seitsemäs liiton historiassa toteutettu, ensimmäinen järjestötutkimus tehtiin 25 vuotta sitten. – Jäsenet antavat liitolle kokonaisuutena varsin hyvän arvosanan, Tähtitanner kertoi. Parhaimman arvosanan saavat liiton asiantuntijapätevyys sekä jäsenpalvelutarjonta. Liittoa kuvataan ennen kaikkea ammattikunnan etujärjestönä. Tähtitannerin mukaan vastaajien tyytyväisyys sisäiseen viestintään on vahvaa, jäsenet vaikuttavat hyvin tyytyväisiltä tiedonsaannin määrään ja laatuun. Painetun tiedottamisen ohella www-sivujen merkitys on selvästi kasvanut. Tärkeimmäksi kehittämisalueeksi vastaajat nostivat työllisyyden turvaamisen, kakkosena tulevat palkkaukseen ja työsuhteen ehtoihin vaikuttaminen. n 37 Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Satakunnan Insinöörit juhli S ATI on juhlinut 70-vuotista taivaltaan näyttävästi jo ainakin kaksi kertaa tänä vuonna. Maaliskuussa juhlittiin Porin teatterilla jäsenkunnan voimin. Toukokuussa juhlittiin kutsuvierasjoukon kesken juhlavuotta ja 70-vuotishistoriikin julkistamista. Porin Mies-Laulun talolla oli juhlan tuntua, kun kutsuvieraat saapuivat juhlistamaan 70-vuotishistoriikin julkistamista ja yhdistystoiminnassa ansioituneiden ansiomerkkien jakoa. Pertti Sihvonen ja Kristiina Nieminen esittelivät historiikin. Yhdistyksen puheenjohtaja Markku Uusitalo jakoi ansiomitalit ansioituneille. n Satakunnan Insinöörien 70-vuotisjuhlien iltajuhlissa vieraita vastaanottivat varapuheenjohtaja Heidi Kaipiainen (vas.) ja yhdistyksen puheenjohtaja Markku Uusitalo. Neuvottelujohtaja Ismo Kokko kättelemässä, vuoroaan odottavat varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen ja Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Laura Katainen. SATI sai täydennyksen historiikkiin S ain mielenkiintoisen tehtävän; Satakunnan Insinöörit ry:n 70-vuotishistoriikin kirjoittamisen. Haasteena oli 20 vuoden tapahtumien kirjaaminen ja yhdistäminen ympäröivään yhteiskunnalliseen ympäristöön. SATIn 50-vuotishistoriikissa selvitettiin jo varsin perusteellisesti muun muassa yhdistyksen perustaminen, kasvu ja toimitilojen hankinta. 1990-luvun lama vaikutti insinöörien työllisyyteen ja asemaan, teknilliset opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi, suuria teollisuusyrityksiä katosi tai pirstaloitui pieniin yksiköihin ja ympäristökysymykset nousivat esiin. Insinöörihaastatteluilla ajankuvaa Vielä 1970-luvulla valmistuneet insinöörit lähes haettiin koulusta töihin, mutta jo 1980-luvun puolivälissä tilanne oli toinen. Varsinkin naisinsinöörien työllistyminen oli alussa hankalaa. – Sitten kun töitä sai, niin esimiesten oli hankala hahmottaa sitä, että nainen 38 on yksi suunnittelijoista eikä sihteereistä, kertoi eräs haastattelemistani naisinsinööreistä. Haastattelin myös vanhoja herroja. He vaikuttavat tällä hetkellä SATIn isännistössä. Kuulin hauskoja tarinoita opiskeluajoilta ja työelämästä. Aivan kaikki eivät ole vielä painokelpoisia, ehkä sitten 100-vuotishistoriikissa... Sanoisin, että kyllä insinööri on insinööri, oli mikä vuosikymmen tahansa. Kirjassa vähän kaikkea SATIn historiikissa voisi olla alaotsikkona ”Kootut teokset”. Kirjassa on vanhojen tapahtumien lisäksi tuotu esiin myös tämän päivän satakuntalaista elinkeinoelämää haastattelujen ja artikkeleiden kautta. Tietenkin historiikissa käydään läpi Satakunnan Insinöörit ry:n toiminta vuosilta 1991–2011. Selasin pöytäkirjoja ja toimintakertomuksia ja luin kaikki SATIKKA-lehdet. Kirjoiksi sidottuina ne ovat jo oma historiikkinsa. Tukenani olivat Sihvosen Pertti sekä Kristiina Nieminen on tehnyt suuren työn kerätessään historian kirjoihin yhdistyksen historiaa 1990- ja 2000-luvuilta. historia/juhlatoimikunta: Pia Luovula, Heidi Kaipiainen, Markku Uusitalo ja Jari Vihervirta. Ilman heidän apuaan ja varsinkin Pertin muisteluita historiikin kirjoittaminen olisi ollut aika vaikeaa. n Kristiina Nieminen, historiikin kirjoittaja Vetoomus insinöörikoulutuksen laadun ja kehittämisen puolesta Uusi Insinööriliitto vetosi yhdessä Teknologiateollisuuden, TOOL:n ja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n kanssa opetus- ja kulttuuriministeriöön insinöörikoulutuksen paremman laadun, vaikuttavuuden ja ajantasaisen sisällöllisen kehittämisen puolesta. Vetoomus luovutettiin johtaja Hannu Sirenille toukokuun puolivälissä. S uomi elää viennistä. Kansantalouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi sekä hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden ylläpitämiseksi jokainen viennistä saatava euro on tarpeen. Vientitulot perustuvat suurelta osin teollisen tuotannon ja sitä tukevan palveluliiketoiminnan tuottoihin, joiden tekemisessä insinöörikunta on avainasemassa, UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari totesi vetoomuksen luovutustilaisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriöön jätetyn kirjelmän allekirjoittajat olivat koonneet insinöörikunnan ammattitaidon ja sen ylläpidon kannalta keskeisiä toimenpiteitä, joita pitäisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja toteuttaa seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman aikana. Yhtenä merkittävimmistä toimenpiteistä nähtiin olevan ammattikorkeakoulujen rahoituksen ja hallinnon uudistaminen. Rahoituksen pitäisi tulla suoraan valtiolta ja hallinto pitäisi järjestää osakeyhtiö- tai säätiömuotoisena. Rahan jaossa pitäisi painottaa laadun ja tuloksellisuuden palkitsemista, jolloin ammattikorkeakouluille syntyisi aito halu kehittää toimintaansa tähän suuntaan. Ammattikorkeakoulujen hallintoon kaivataan lisäksi vahvaa elinkeinoelämän edustusta, jota kautta vahvistetaan ammattikorkeakoulujen ja ympäröivän elinkeinoelämän yhteistyötä entisestään. Työnantajapuolta edustava Teknologiateollisuus on lisäämässä merkittävästi ammattikorkeakoulujen ja alueiden pk-sektorin yritysten yhteistyötä. Ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ei ole luvassa lisäystä, joten nykyiset voimavarat on pystyttävä kohdentamaan nykyistä paremmin opetukseen. Prosessien virtaviivaistaminen vapauttaisi resursseja opetukseen, UUSI InsInöörI opettajien ammattitaidon ylläpitoon ja parantamiseen sekä opiskelijoiden tukemiseen nykyistä paremmin. Puheenjohtaja Porokari nosti harjoittelun yhdeksi isoksi asiaksi. Ennakkoharjoittelulla voitaisiin osaltaan mitata opiskelijoiden motivaatiota tekniikan alaan. Nykyistä paremmin suunniteltu sekä ohjattu opintojen aikainen harjoittelu parantaisi vastavalmistuneiden insinöörien työmarkkinakelpoisuutta. Ennakkoharjoittelun painoarvoa valinnassa pitäisikin korostaa. Porokarin mielestä myös aloituspaikkamäärää pitäisi leikata nykyisestä. Vapautuneita paikkoja voitaisiin käyttää nyt kokeiluvaiheessa olevan toisen asteen ammatillisen koulutuksen piirissä olevaan työnjohtajakoulutuskokeilun laajentamiseen kokeilun vakinaistamisen jälkeen. Sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutusvaihtoehtona toteutettuna uuden tyyppinen työnjohtajakoulutus olisi omalta osaltaan tukemassa työurien pidentämistavoitetta kun myös pitkään työntekijätehtävissä olleille henkilöille avautuisi uusi mahdollisuus uralla etenemiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Työnjohtajista on yhtäältä pulaa ja toisaalta toisen asteen koulutuksen arvostuksen nostoon tämän tyyppinen ammatillinen sopisi mainiosti. Järjestöt esittivät yhtenä ideana nyt käytävään korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskusteluun sen, että metropolialueella selvitettäisiin mahdollisuus jakaa nykyisten alueella toimivien ammattikorkeakoulujen tehtäviä niin, että pääkaupunkiseudulle muodostuisi teknologiaosaamiseen ja sen tuotteistamiseen sekä kaupallistamiseen profiloitunut ammattikorkeakoulu. n Hannu Saarikangas, johtaja 39 KaKuro 15 10 3 14 30 12 11 38 12 17 11 24 2 17 24 11 27 23 3 7 3 31 2 35 10 15 17 27 17 22 26 20 6 35 10 16 6 34 38 1. Mitä olivat jatulit, jotunit ja metelit? 2. Mikä on Suomen lyhin kunta? 17 3. Mikä on UIL:n missio? © Bulls KaKuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu löytyy verkkolehden sivuilta www.insinoori-lehti.fi. SM-suunnistuskilpailut 17.9.2011 Kainuun Insinöörit ry järjestää perinteiset 11. Insinöörien SM-suunnistuskilpailut 17.9. Sotkamon Vuokatissa. Kilpailuihin voivat osallistua kaikki insinöörit (ins. ja DI) ja opiskelijat (ins.opiskelijat ja teekkarit) sekä kaikki UIL:n kuuluvat. Kilpailujen aikana on mahdollisuus osallistua ohjattuun vaellukseen Vuokatin komeissa vaaramaisemissa Kilpailupaikka: Sotkamon Vuokatti keskuksena uimahalli. Aikataulu: Lauantaina 17.9. klo 11.00 kilpailujen avaus. Klo 11.30 ensimmäinen lähtijä. Palkintojen jako välittömästi kilpailu40 Kymmenen Kysymystä jen päätyttyä eli viimeistään klo 15.00. Sarjat: D 21 ja 35, H 21, 35, 45, 55 ja 60 sekä kuntosarja (hallitusten jäsenet yms.). Kartta: 1:10 000 tai 1:15 000 suunnistuskartta Ilmoittautuminen: 1.9. mennessä maksamalla osallistumismaksu 10 euroa Sammon tilille 800014-79373962 tai kisapaikalla. Tiedustelut: Puheenjohtaja Risto Meriläinen 040 0912 723 tai risto.merilainen@tutka. net Sihteeri Sami Karjalainen 040 520 4381 tai sami.karjalainen@kao.fi. n 4. Voiko UIL:n jäsen saada maksutonta neuvontaa myös yksityiselämän oikeudellisissa asioissa? 5. Kuka oli Suomen euroviisuedustaja Insinööriliiton 50. juhlavuonna 1969? 6. Montako torjuntaa merkittiin Suomen maalivahti Petri Vehaselle Ruotsia vastaan käydyssä MM-finaalissa 2011? a.) 26 b.) 32 c.) 30 7. Mitkä YTN:n työehtosopimukset takaavat niiden piirissä oleville insinööriisille kuusi palkallista lomapäivää isyyslomaan liittyen? 8. Kuinka monessa liiton aluetoimistossa Uuden Insinööriliiton jäseniä palvellaan? 9. Montako piiriä Uudessa Insinööriliitossa on tänään? 10. Onko lomaraha lakisääteinen vai työehtosopimuspohjainen? Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi jäsentietopalvelu tiedottaa K evät on jo pitkällä ja kesälomakausikin alkanut. Muistathan, että jäsenenämme sinulla on käytössäsi myös kattava vakuutusturva; mm. vapaa-ajan matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Vakuutuksista löydät lisätietoa verkkosivuiltamme. Mikäli mielessäsi siintää ajatus risteilystä tai lomailusta, kannattaa kurkata myös jäsensivuille – sieltä löydät tietoa mm. A-lomien Perhelomista, Kuntoremonttilomista ja Tsemppilomista, tarjouksia risteilyistä ja majoituksesta ym. Pidä tietosi ajan tasalla Mikäli yhteystietosi muuttuvat, vaihdat työpaikkaa tai haluat vaihtaa jäsenetulehtesi, ilmoita muutoksista jäsentietopalveluun jasen@uil.fi. Viestissä tulee olla mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Työpaikkatietoja ilmoittaessasi kerro työpaikkasi nimi ja yhteystiedot, työsuhteen aloitusajankohta ja tehtävänimik- keesi. Jäsensivuille on tulossa keväällä myös muutoslomake, jota kautta pääset tarkistamaan jatkossa perustietosi ja tekemään muutoksia, mutta siihen saakka pyydämme tekemään muutokset vielä sähköpostitse. Opiskelijajäsen, muistathan ilmoittaa valmistumisestasi, jotta jäsentietosi pysyvät ajantasaisina. Jäsentietopalvelu toivottaa aurinkoista ja nautinnollista alkukesää! n Tietoa työmarkkinoista Tunnetko Palkkanosturin P L ärjätäksesi työelämässä sinun on hyvä tietää keskeiset oikeutesi ja velvollisuutesi. Työmarkkina-avaimesta selviävät tärkeimmät työelämän säännökset ja sopimukset sekä työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Verkkosivut ovat tuottaneet yhdessä työmarkkinoiden keskusjärjestöt, joiden kotisivuilta löydät syventävää työelämätietoutta. n www.tyomarkkina-avain.fi Guide to working in Finland Succeeding in the work – by agreed standards www.guidetoworkinginfinland.fi/cms/ Stipendejä insinööreille Seinäjoki Areenassa E telä-Pohjanmaan Insinöörit ry on myöntänyt stipendit 20.5.2011 valmistuneille insinööreille hyvän opiskelumenestyksen ja insinööriksi valmistumisen johdosta. Stipendin saivat Ari Ahola, Ariko Kristel, Jani Harju, Jari Hemminki, Juho Humppi, Joonas Luoma, Jouko Mannila, Anni Mäkipelto, Tuomas Paloviita, Jarno Viirumäki. Uusi Insinööriliitto UIL ry on myöntänyt stipendit SeAMK Tekniikasta valmistuneille insinööreille Marko Jalopaasi ja Kaisa Saarimaa hyvän opiskelumenestyksen ja insinööriksi valmistumisen sekä järjestötyön hyväksi tehdyn työn johdosta. n UUSI InsInöörI iiton jäsensivuilta löytyy Palkkanosturi, joka on kätevä apuväline esimerkiksi silloin kun haluat verrata omaa palkkaasi insinöörien yleiseen palkkatasoon tai pohdit palkkatoiveen asettamista uuteen tehtävään hakiessasi. Palkkanosturin antamat arviot perustuvat tuoreimman Työmarkkinatutkimuksen palkka-aineistosta regressioanalyysin avulla rakennettuun palkkamalliin. Jäsensivuilta löytyvät lisäksi perinteinen palkkatilastojulkaisu pdf-muodossa. Vinkkejä oman palkkakeskustelusi tueksi saat myös ”Paranna palkkaasi” -oppaasta, joka löytyy niin ikään jäsensivuilta. Palkkanosturi, palkkatilastot ja ”Paranna palkkaasi” opas löytyvät jäsensivujen Edut ja palvelut -osion kohdasta Palkkaneuvonta. n KESÄDUUNIPUHELIN 0800 179 279 ma–pe klo 9–15 41 järjestöyhteydet KESKUSTOIMISTO JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Järjestötoiminta kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Tomi Seppä, 0201 801 844 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Tapojärvi palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 Opiskelija-asiat info@iol.fi opiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830 projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842 Asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Lakimiehet työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Maria Harju, Eeva Honkanen, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Juha Teerimäki Työsuhdeneuvojat: Tiina Savikko ja Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 it-harjoittelija Aleksi Eteläharju Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi lansipohjan.insinoorit@gmail.com www.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI toimistosihteeri Pia Luovula puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi. 42 Mihin tämä maailma on oikein menossa? Teboilille. Sieltä saa jäsenkortilla 2,5 snt/litra edullisempaa menovettä. Teboililla juuri sinä olet etuasiakas. Oman liittosi jäsenkortilla saat nyt erikoisalennuksen bensiinistä ja dieselöljystä -2 -2,5 snt/litra). 5 snt/litra (normaalialennus 11,7 7 snt/litra) Alennuksen saat kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta*. Esitä jäsenkortti kassalla ennen maksua tai syötä kortti automaattiin ennen maksuvälinettä. *Alennusta ei saa Teboil Express –automaattiasemilta. Erikoistarjous on voimassa 1.6.-31.8.2011. www.teboil.fi/liitto Uusi Insinööriliitto toivottaa jäsenilleen ja muille tuttavilleen hyvää kesää Kiertueen aikataulu kesäloma 15 pv syyskiertue 100 pv 22.9. 23.9. 30.9. 5.10. 6.10. 11.10. 12.10. 17.10. 19.10. 25.10. 26.10. Helsinki Lahti Jyväskylä Joensuu Kouvola Rovaniemi Oulu Turku Rauma Seinäjoki Tampere Tulevaisuuden turvaa www.uil.fi
