Pieni mutta vaarallinen

Transcription

Uuden
jätevoimalan
vaikutukset
arvioitiin
18
Polttokelpoinen
jäte tutkittiin
Topinojalla
9
TSJ 2012
neuvonnan pääteema vuonna 2012:
Pieni mutta
vaarallinen
Turun Seudun jätehuolto Oy (TSj) on neljäntoista
kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. TSJ vastaa kuntien
lakisääteisten jätehuoltotehtävien ja jäteneuvonnan toteuttamisesta Turun seudulla.
TSJ tuottaa monipuolisia jätehuolto- ja neuvontapalveluja
seudun asukkaille, julkisille toimijoille ja muille jätelaissa
kunnan jätehuoltovastuulle määrätyille toimijoille. Elinkeinoelämää TSJ palvelee lainsäädännössä määritellyn
kunnan toissijaisen vastuun periaatteen mukaisesti.
TSJ:n osakaskunnat ovat Aura, Kaarina, Lieto, Parainen,
Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Pöytyä,
Raisio, Rusko, Tarvasjoki ja Turku. Alueella asui vuoden
2012 lopulla noin 330 300 asukasta.
TSJ – Muodostetaan yhdessä kestävä ketju.
[Yhteystiedot] Turun Seudun Jätehuolto Oy • Kuormakatu 17, 20380 Turku
• Puhelin 020 728 2100 • Faksi 020 728 2109 • www.tsj.fi
[Toimitus] Turun Seudun Jätehuolto/Päivi Mikkola ja OS/G Viestintä Oy
[Kuvat] Turun Seudun Jätehuolto
[Taitto] OS/G Viestintä Oy/Pekka Eskelinen • www.osgviestinta.fi
[Painopaperi] Cocoon Silk, FSC-sertifioitu 100 % kierrätyspaperi
[Paino] Jaakkoo-Taara Oy
Palautetta tästä vuosikertomuksesta voitte antaa sähköpostilla
paivi.mikkola@tsj.fi
10
Jäte kodeista oikeaan käsittelyyn
Kierrätyspisteet palvelevat pientaloasukkaita
Vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn
Jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla kattavat palvelut
Jätteiden hyötykäyttö kasvaa
Opastamme lajittelemaan ja ehkäisemään jätteiden syntymistä
10
11
12
13
14
15
SOSIAALINEN VASTUU
18
Viestintä ja vuorovaikutus
Henkilökunta
18
20
YMPÄRISTÖVASTUU
22
Merkittävimmät ympäristönäkökohdat
Topinojan jätekeskus suurin
22
23
TALOUDELLINEN VASTUU
28
Hallituksen toimintakertomus
Tuloslaskelma
Tase
Rahoituslaskelma
Tilinpäätöksen liitetiedot
Tilintarkastuskertomus
28
30
31
32
33
38
Lyhenteet ja käsitteet
39
PALVELUT JA TUOTTEET
SOSIAALINEN VASTUU
4
5
6
7
8
9
YMPÄRISTÖVASTUU
4
Toimitusjohtajan katsaus
Seudun oma jäteyhtiö
Talous ja toiminta lyhyesti
Johto suuntaa ja luotsaa
Vastuullisesti asukkaiden ja ympäristön hyväksi
Kehitämme itse ja yhteistyössä
YHTIÖ JA JOHTAMINEN
Sisältö
Molemmissa polttokelpoisen jätteen käsittelyvaihtoehdoissa
on omat vahvuutensa ja haasteensa. Vaihtoehtojen kustannuksia
ja kokonaisvaikutuksia selvitetään edelleen keväällä 2013.
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Selvitysten ja muutosten vuosi
V
uosi 2012 oli Turun Seudun Jätehuollon 9. toimintavuosi. Yhtiötä johtanut Markku Lehtokari
toimi toimitusjohtajana toukokuun loppuun saakka. Hän jatkoi asiantuntijatehtävissä ennen eläkkeelle siirtymistään
helmikuussa 2013. Minä aloitin TSJ:n toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Samaan aikaan
Suomi sai uuden jätelain, jolla selkiytettiin
entisestään jätehuollon tehtäväjakoja kuntien,
tuottajien ja elinkeinoelämän kesken.
TSJ:n yrityspalveluiden ulkoistaminen sai
viimeisen silauksen, kun TSJ ja Ekokem Oy
perustivat yhteisen yrityksen hoitamaan elinkeinoelämälle tarjottavia palveluja. Ekokem
– TSJ Yrityspalvelut Oy eli Ekopartnerit aloitti
toimintansa 1.2.2012. Muut toimintojen ja jätehuollon kehityshankkeet jatkuivat pitkin vuotta
ja myös vuoden 2013 puolelle. TSJ:n ja Salon
seudulla toimivan Rouskis Oy:n fuusioitumisen
edellytyksiä selvitettiin syksystä 2012 alkaen.
Yhtiöiden hallitukset tekivät fuusiota puoltavan
ehdotuksensa omistajakunnille keväällä 2013.
Asukkaille fuusiolla tavoitellaan kustannustehokkaita ja monipuolisia jätehuoltopalveluja.
Turun seudulla yhdyskuntajätteet hyödynnetään jo noin 95 prosenttisesti. Energiatuotannossa käytetään 61 prosenttia ja materiaalina kierrätetään noin 34 prosenttia. Tehokas
syntypaikkalajittelu on Turun seudun jätehuollon perusta. Paperia, kartonkia, lasia ja metallia kerätään tehokkaasti kiinteistöiltä. TSJ:n
kierrätyspisteet palvelevat pientaloasukkaita.
Biojätekeräys on käytössä suurkeittiöissä, ravintoloissa ja kaupoissa. Kierrätyksen valtakunnallinen tavoite vuodelle 2016 on kuitenkin
haastavat 50 prosenttia. Esimerkiksi muovin
kierrätys on edelleen haaste, kierrätysmahdollisuuksia selvitetään valtakunnallisesti. Turun
seudun hyvän hyötykäyttötason varmistamiseksi on selvitetty kahta rinnakkaista kehityslinjaa, joko kierrätystä tai energiahyötykäyttöä
painottaen.
Vuonna 2011 yhteistyössä Ekokem Oy:n
kanssa aloitettu Ekojalostamoselvitys edustaa
voimakkaasti kierrätyspainotteista kehityslinjaa. Laitoksessa jätteestä eroteltaisiin kierrätykseen sopivat materiaalit, kuten metallia ja
muoveja. Biojätteet saataisiin tehokkaasti erilleen ja puhdistuksen jälkeen hyödynnettäväksi
biokaasuna sekä lopputuote maanparannusaineena. Tämä voisi olla kierrätyksen lisääntymisen ohessa tärkeänä osana Turun seudulla
pohdinnassa olevaa liikennebiokaasutuotantoa.
Jätevoimalaan päätyisi Ekojalostamosta enää
alle puolet laitokseen tulevasta jätevirrasta.
Asunkiinteistöille ei tässä vaihtoehdossa tarvittaisi biojätteiden eikä muovien erilliskeräystä.
Jätteen energiahyötykäyttö tarkoittaa uutta jätevoimalaa. TSJ on koonnut kustannustehokkaan, noin 150 000 tonnia vuositasolla
käyttävän jätevoimalan polttoaineet naapurijätelaitosten kanssa yhteen ja kilpailuttaa
niiden hyötykäytön. Jätevoimalan toteutumista
Turun seudulle edesauttaa TSJ:n toteuttama
ympäristövaikutusten arviointi, joka valmistui
alkuvuodesta 2013. Mikäli suuri jätevoimala toteutetaan, tullaan kierrätystä lisäämään
edelleen syntypaikkalajittelulla. Biojätteen
erilliskeräys kotitalouksissa olisi tässä vaihtoehdossa tärkeää.
Molemmissa polttokelpoisen jätteen käsittelyvaihtoehdoissa on omat vahvuutensa
ja haasteensa. Vaihtoehtojen kustannuksia
ja kokonaisvaikutuksia selvitetään edelleen
keväällä 2013. Ratkaisut on tarkoitus löytää
yhdessä kuntien päättäjien, jätelautakuntien ja
jätelaitosten kesken viimeistään syksyllä 2013.
Jukka Heikkilä
Turku 17.4.2013
4 / Vuosikertomus 2011 | TSJ
Jukka Heikkilän mielestä uusi jätelaki
selkeytti jätehuollon tehtäväjakoa
kuntien, tuottajien ja elinkeinoelämän
kesken.
TSJ tekee vastuullisesti työtä seudun ympäristön,
asukkaiden ja julkisten toimintojen hyväksi.
toimintavuosi.
Vuosi 2012 oli yhtiön
9.
Seudun oma jäteyhtiö
TSJ toimii 14:n osakaskunnan alueella.
Asukkaat
31.12.2011
Asukkaat
31.12.2012
Osakkeet
osuus-%
3 911
3 975
3 971
1
Kaarina
30 911
31 081
31 361
15
Lieto
16 260
16 690
17 015
4
Marttila
1 994
1 998
2 017
0,4
Masku
9 455
9 585
9 672
2
Mynämäki
8 041
8 044
7 974
2
18 807
18 871
18 819
11
Naantali
Nousiainen
Parainen
Pöytyä (arvio, ei Ylänettä)
4 865
4 814
4 844
1
15 501
15 505
15 564
10
6 380
6 360
6 448
1
Raisio
24 427
24 559
24 571
19
Rusko
5 816
5 870
5 907
1
Tarvasjoki
1 945
1 944
1 959
0,4
Turku
177 326
178 630
180 200
32
TSJ
325 639
327 926
330 322
100
lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus ja TSJ.
Aura
Asukkaat
31.12.2010
YMPÄRISTÖVASTUU
KUNTIEN ASUKKAAT JA OMISTUSSUHTEET
Kunta
Tommi Sisto (vas.), Päivi Mikkola ja Patrik
Jalonen nostivat lipun salkoon TSJ:n
uudessa toimipaikassa Kuormakadulla
heinäkuussa.
SOSIAALINEN VASTUU
T
urun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ)
on neljäntoista kunnan omistama jätehuolto- ja neuvontapalveluja tuottava yhtiö. TSJ tekee
vastuullisesti työtä seudun ympäristön, asukkaiden ja julkisten toimintojen hyväksi. Vuosi
2012 oli yhtiön yhdeksäs toimintavuosi.
TSJ organisoi ja järjestää seudun asukkaille ja julkisille toiminnoille jätteiden keräys- ja
vastaanottopalveluja, vastaanottaa seudun yhdyskuntajätteet ja toimittaa ne hyötykäyttöön ja
tarvittavaan käsittelyyn. Jäteneuvonta opastaa
jätteiden vähentämisessä ja lajittelussa.
Elinkeinoelämälle tarjottavat palvelut on
hoidettu vuoden 2010 lopulta asti erillisessä
osakeyhtiössä, ensin tytäryhtiö TSJ Yrityspalvelut Oy:ssä ja vuoden 2012 alusta osakkuusyhtiössä, Ekokem – TSJ Yrityspalvelut Oy:ssä.
TSJ konserni purkautui yritysjärjestelyn myötä.
Yhtiön osakaskunnissa asui vuoden 2012
lopussa noin 330 300 asukasta. Kotitalouksia
on noin 180 000. Toiminta-alueen maapinta-ala
on 3 100 km² ja kokonaispinta-ala 8 000 km².
TSJ:n toimisto muutti kesällä 2012 Turun
Orikedon kaupunginosaan, osoitteeseen Kuormakatu 17, 20380 Turku. Jätehuollon miehitetyt palvelupisteet näkyvät oheisessa kartassa.
TSJ | Vuosikertomus 2012 | 5
7%
TUOTOT TULOLAJEITTAIN





Jätteenkäsittelymaksut
Hyötyjätetulot
Jätteenkuljetusmaksut
Muut myyntitulot
Liiketoiminnan muut tuotot
5%
3%
6%
KULUT MENOLAJEITTAIN
4%






80 %
Aineet ja tarvikkeet
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Poistot
Jäteverot
Liiketoiminnan muut kulut
16 %
3%
6%
57 %
13 %
(jätevero vähennetty)
Talous ja toiminta lyhyesti
Y
htiökokous vahvistaa yhtiön
päämäärät ja tavoitteet talousarvion hyväksynnän yhteydessä.
Yhtiön päämäärät ovat toteutumisuralla ja vuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Liiketoiminnan
tulostavoite jäi jonkun verran tappiolliseksi,
johtuen pääosin yrityksille myytyjen palveluiden, jätemäärien ja käyttömaksujen arvioitua
pienemmästä tulokertymästä. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulos on kuitenkin
voitollinen.
Vuoden 2012 liikevaihto on 18 597 288
euroa, liiketoiminnan muiden tuottojen kanssa yhteen laskettuna tuotot ovat yhteensä
19 050 318 euroa. Liiketoiminnan kulut olivat
19 032 501 euroa.
Tilikauden 2012 tappio ennen tilinpäätössiirtoja on 20 538 euroa, mutta tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulos on voitollinen 97
890 euroa.
Yhtiö ei ottanut tilikauden aikana ulkopuolista rahoitusta. Lainoja lyhennettiin 451 600
euroa. Merkittäviä investointihankkeita ei
toteutettu, nettoinvestoinnit olivat yhteensä
547 096 euroa. Topinojan jätekeskuksessa aloitettiin pintarakenteiden rakennustyöt, jotka
valmistuvat lopullisesti vuoden 2014 loppuun
mennessä. Hanke rahoitetaan Turun kaupungille vuosittain maksetusta jälkihoitomaksusta. Vuonna 2012 jälkihoitomaksua purettiin
192 524 euroa.
Hallitus valitsi 31.1.2012 yhtiön uudeksi
toimitusjohtajaksi DI Jukka Heikkilän. Heikkilä
aloitti tehtävässä 1.6.2012. Edellinen toimitusjohtaja, Markku Lehtokari siirtyi asiantuntijatehtäviin ja jäi virallisesti eläkkeelle 1.3.2013.
kanssa toteutettiin vuoden 2012 aikana. YVAselostus valmistui helmikuussa ja se esiteltiin
yleisölle maaliskuussa 2013.
Julkisille toimijoille räätälöity jäteneuvonta
ja Petra-jätevertailutyökalun markkinointi aloitettiin keväällä. Ne on otettu kohderyhmässä
vastaan hyödyllisinä ja tarpeellisina keinoina
jätteen synnyn ehkäisyn, jätteiden hyötykäytön
ja kiinteistöjen jätehuollon kehittämisessä.
Vaaralliset jätteet olivat vuoden pääteema kotitalouksiin suuntautuvassa neuvonnassa.
TAVOITTEET TÄYTTYVÄT
TSJ:n toiminta ja jätehuollon kehittäminen
pohjautuvat kuntien hyväksymän seudullisen
jätepolitiikan periaatteisiin ja tavoitteisiin. Turun seudulla on korkea hyötykäyttöaste, yhdyskuntajätteet hyödynnetään jo yli 95 prosenttisesti. Kaikilta asuinkiinteistöiltä kerättävä
polttokelpoinen jäte hyödynnettiin kokonaisuudessaan energiantuotannossa. Hyödyntäminen
perustuu vielä suurelta osalta jätteen kuljetuksiin jätevoimaloihin Turun seudun ulkopuolelle. Jätteiden lajittelu kotitalouksissa on
Turun seudulla hyvällä tasolla. Polttokelpoisen
jätteen lajittelututkimuksessa, keväällä 2012
todettiin jätteen laadun parantuneen edelleen
verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Vaarallisia
jätteitä vastaanotetaan yhdentoista kiinteän
palvelupisteen lisäksi kiertävällä Yrjö-autolla.
Paperia, kartonkia, lasia ja metallia kerätään
tehokkaasti kiinteistöiltä ja kierrätyspisteillä
pientaloalueilta.
Syksyllä 2011 aloitettiin tulevaisuudessa
mahdollisesti toteutuvaa jätevoimalaa varten
ympäristövaikutusten arviointihanke. YVA-ohjelma valmistui vuoden 2012 alussa ja varsinainen arviointityö ja vuorovaikutus asukkaiden
Turun kaupunkiseudun kuntien perustama
jätehuoltolautakunta aloitti toimintansa kesäkuussa 2012. Uusi jätelaki edellytti kuntien
yhteisen jätehuoltoviranomaisen perustamista
alueilla, joissa jätehuoltopalvelut tuotetaan
kuntien omistamassa yhtiössä. Jätehuoltolautakunnan tehtäviin kuuluu muun muassa
jätehuoltomääräyksien hyväksyminen, jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, seudullisesta jätehuollon palvelutasosta päättäminen,
jätetaksan hyväksyminen ja kuljetusrekisterin
ylläpito.
Yhtiön tuotoista 80 prosenttia kertyi jätteenkäsittelymaksuista. Loppuosa koostui
muun muassa hyötyjätteiden ja kaatopaikkakaasun myynnistä sekä kuljetusmaksuista.
Yhtiön menoista yli puolet, 57 prosenttia, oli
ulkopuolisten palvelujen ostoja. Liiketoiminnan muita kuluja oli 16 prosenttia, josta 3
prosenttia jäteveroa. Henkilöstökulut ovat 13
prosenttia yhtiön menoista.
KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT
TSJ
TSJ
TSJ
2012
2011
2010
Liikevaihto
18 597 288
18 525 628
20 402 690
Liikevoitto
17 817
741 631
284 638
0,10
4,00
1,40
97 890
2 027 701
204 654
1,0
Liikevoiton osuus liikevaihdosta %
Voitto/tappio, euroa
Voiton osuus liikevaihdosta %
0,5
11,0
-0,8
-0,2
1,3
0,5
8,2
3,6
Omavaraisuusaste %
55,4
53,0
48,5
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
52,4
49,5
53
Oman pääoman tuotto %
Sijoitetetun pääoman tuotto %
6 | Vuosikertomus 2012 | TSJ
TSJ:N TAVOITTEET 2012:
• Toiminnan sopeuttaminen kuntien
jätepolitiikan ja jätelainsäädännön
muutoksiin.
• Asumisen jätteen hyötykäyttöaste
on yli 90%.
• Viedään loppuun jätevoimalan YVA.
• Otetaan käyttöön julkisten toimintojen
materiaalitehokkuuden seurannan
työkalu.
13
TSJ:n hallituksessa on
jäsentä. Yhtiön hallituskausi
on 2-vuotinen.
4
VASTUUALUETTA:
•
•
•
•
kodin jätepalvelut
tekninen ylläpito ja kehitys
viestintä ja jäteneuvonta
talous ja henkilöstö
TSJ:n hallitus vasemmalta alkaen
toimitusjohtaja (31.5.2012 asti)
Markku Lehtokari, hallituksen
varapuheenjohtaja Jarmo Rosama,
hallituksen varajäsen Olli Vuorinen,
hallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni,
hallituksen jäsenet Antero Jaskari ja
Kjell Lundahn, hallituksen varajäsen
Lassi Lehtinen sekä hallituksen sihteeri
Ari-Pekka Korhonen. Istumassa
vasemmalta hallituksen jäsenet Hannu
Rautanen, Minna Arve, Mari Mikkola,
Elina Rantanen ja Ilkka Laaksonen.
Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet
Jörgen Hermansson, Mirja Hovirinta,
Teija Leino ja Jonni Moislahti.
JOHTOTIIMI LUOTSAA TSJ:N
OPERATIIVISTA TOIMINTAA
TSJ:n toiminta on jaettu neljään vastuualueeseen: kodin jätepalvelut, tekninen ylläpito ja kehitys, viestintä ja jäteneuvonta
ja talous ja henkilöstö. Eri vastuualueiden
vetäjät osallistuivat yhtiön johtotiimityöskentelyyn yhdessä toimitusjohtajan kanssa.
Johtotiimi kokoontui pääsääntöisesti kaksi
kertaa kuukaudessa.
TSJ:n johtotiimi keväällä 2013.Yhteyspäällikkö Päivi Mikkola (vas.), asukaspalvelupäällikkö Britt-Marie Juup, hallintopäällikkö Arja Tuokko ja kehityspäällikkö
Kalle Karsten sekä toimitusjohtaja Jukka
Heikkilä.
TSJ:N HALLITUS 5.4.2011 ALKAEN
SOSIAALINEN VASTUU
ku Lehtokari ja 1.6.2012 alkaen Jukka Heikkilä.
Hallituksella oli vuoden 2012 aikana 8
kokousta ja yksi strategiapäivä. Yhtiön hallituskausi on kaksivuotinen, toimintavuonna ei
tapahtunut muutoksia. Yhtiökokous vahvistaa
yhtiön uuden hallituksen huhtikuussa 2013.
YMPÄRISTÖVASTUU
muodostavat yhtiön toimivan johdon. TSJ:n
hallituksessa työskentelee 13 jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja on Olli A. Manni, varapuheenjohtaja Jarmo Rosama ja sihteeri
Ari-Pekka Korhonen. Hallituksen esittelijänä
toimii toimitusjohtaja, 31.5.2012 saakka Mark-
T
SJ:n omistajakunnat valvovat
yhtiötä yhtiökokoustyöskentelyn
kautta. Yhtiökokous muun muassa valitsee omistajien ehdotuksesta hallituksen jäsenet ja vahvistaa yhtiön talousarvion. Hallitus ja toimitusjohtaja
Johto suuntaa ja luotsaa
JÄTELAITOSYHDISTYKSEN
AUDITOINTIPÄIVILLÄ Turussa harjoiteltiin toiminnan arviointia
käytännössä muun muassa Topinojan jätekeskuksessa.
Kunnat ovat hyväksyneet seudullisen
jätepolitiikan ohjaamaan jätehuollon
kehittämistä sekä yleisiä ja kuntien omia
toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi.
Vastuullisesti asukkaiden ja
ympäristön hyväksi
T
urun Seudun Jätehuolto Oy:n
toiminta-ajatuksena on hoitaa
jätehuolto- ja neuvontapalveluja
asiantuntevasti, keskitetysti ja
tehokkaasti siten, että saavutetaan seudun
asukkaita ja julkisia toimijoita hyödyttävää palvelutason ja tuottavuuden nousua. Samalla
omistajakuntien kilpailukyky ja ympäristönsuojelun taso paranevat. Yhtiön visiona on
jätehuollon huipputason osaamiskeskus, joka
muodostetaan laajentamalla asiakaspohjaa
ja yhteistyötä muiden alan osaajien kanssa.
SEUDULLINEN JÄTEPOLITIIKKA
OHJAA SUUNNITTELUA
TSJ:n omistajakunnat ovat hyväksyneet seu-
dullisen jätepolitiikan ohjaamaan jätehuollon
kehittämistä sekä yleisiä ja kuntien omia toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi.
Jätepolitiikassa on otettu huomioon uuden jätelain periaatteet sekä valtakunnallisen
jätesuunnitelman ja Etelä- ja Länsi-Suomen
alueellisen jätesuunnitelman tavoitteet, seudullisten tavoitteiden lisäksi.
SERTIFIOITU JÄRJESTELMÄ
OHJAA TOIMINTAA
TSJ:llä on sertifioitu toiminnanohjausjärjestelmä, jossa on huomioitu laatu-, ympäristö- sekä
työterveys- ja -turvallisuusasiat ISO-standardien mukaisesti. Ulkoinen seuranta-arviointi
tehdään vuosittain ja uudelleenarviointi 3-vuo-
TSJ:N PÄÄMÄÄRÄT (2020)
1. On aikaansaatu kulutustottumuksien muutoksia jätteen synnyn
vähentämiseksi ja kierrätyksen tehostamiseksi.
2. Kaatopaikalle loppusijoitetaan asumisen ja julkisen toiminnan
yhdyskuntajätteestä enintään 5 % sen kokonaismäärästä.
3. Jätehuollon yhteistoiminta-alue on laajentunut.
4. TSJ on korkean palvelutason osaamiskeskus, joka tuottaa tehokkaita
jätehuoltopalveluita.
tisen sertifiointikauden päättyessä. Vuoden
2012 seuranta-arvioinnin aiheita olivat johtaminen ja toiminnan ohjaus, laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasioiden toteutuminen,
osaamisen ja työhyvinvoinnin varmistaminen,
jätteen aluekeräyspalvelut, jätteiden käsittely
ja hyödyntäminen Topinojan jätekeskuksessa
sekä asiakaspalvelun toteutuminen.
Sisäisiä arviointeja tehdään oman henkilökunnan toimesta vuosittain. TSJ sai toiminnan
ohjaukseen myös vertaistukea muilta kuntien
jätelaitoksilta ja -yhtiöiltä, kun Jätelaitosyhdistys järjesti auditointikoulutuspäivät Turussa
syksyllä 2012.
STRATEGIAN TARKASTELUN
NÄKÖKULMAT:
• asiakas- ja sidosryhmänäkökulma
• taloudellinen näkökulma
• sisäisten prosessien näkökulma
• oppimisen ja kasvun näkökulma.
YHTIÖN YHTEISET
ARVOT OVAT:
• palveluhenkisyys ja asiakaslähtöisyys
• osaamisen kehittäminen
• esimerkillisyys ympäristöasioissa
• yhteiskuntavastuu.
TSJ:llä on sertifioitu toiminnanohjausjärjestelmä,
jossa on huomioitu laatu-, ympäristö- sekä
työterveys- ja -turvallisuusasiat ISO-standardien
mukaisesti.
YVA-menettely aloitettiin syksyllä 2011 ja VUODEN 2012 AIKANA
TEHTIIN VARSINAINEN ARVIOINTITYÖ. Yhteysviranomainen
antaa lausuntonsa arvioinnista kesällä 2013. Voimalan sijoitusvaihtoehdot ovat Topinoja (kuvassa) ja Raision Palovuori.
Kehitämme itse ja yhteistyössä
teoriaosuudesta ja käytännön auditoinneista,
tällä kertaa TSJ:n eri toiminnoissa. Tarkastelun kohteina olivat asiakaspalvelu jätekeskuksessa, jätteiden loppusijoitus, jätteiden
välivarastointi ja jatkokäsittely sekä asukkaiden jäteneuvonta. TSJ sai hyviä palautteita ja
kehitysideoita, joiden pohjalta on hyvä edelleen
kehittää toimintoja.
SOSIAALINEN VASTUU
20 jätekuormaa, joissa oli yhteensä 106 900
tonnia jätettä. Kuormat levitettiin Topinojan
jätekeskuksessa ja niistä lapioitiin sattumanvaraisesti käsin lajiteltavaksi 53 otosta, yhteensä 2 621 kiloa. Jätteestä oli polttoon soveltuvaa
92,6 prosenttia. Palamattomia materiaaleja,
kuten kissanhiekkaa ja posliinia oli 3,4 prosenttia, lasia ja metallia yhteensä 3,2 prosenttia, PVC-muovia 0,2 prosenttia, sähkölaitteita
0,5 prosenttia ja vaarallisia jätteitä alle 0,1
prosenttia. Kierrätykseen ohjattavan paperin
osuus oli 5,1 prosenttia ja keräyskartongin
osuus 8,1 prosenttia eli yhteensä 13,2 prosenttia kokonaismäärästä.
YMPÄRISTÖVASTUU
• Lounaisen Suomen jätevoimalahanke
(TSJ ja alueen muut jätelaitokset)
• Ekojalostamo-selvitys (Ekokem Oy)
• Etanolilaitosselvitys (ST1)
• Kestävä paikallinen kuljetusratkaisu
(Turun kaupunki, PBI Research Institute)
• LOURA- eli Lounais-Suomen materiaalitehokkuus –hanke (Turun AMK)
• Biokaasuprosessin materiaalivirtojen
tuotteistaminen (MMT)
• W-fuel (MMT)
• Uusien materiaalien kestävä kierrätys
– NeReMa (VTT)
• Materiaalitehokas jätehuolto/Turun
seudun Petra-jätevertailuhanke (HSY, PHJ)
• TSJ:n ja Rouskis Oy:n fuusioselvitys
Kevään 2012 lajittelututkimuksessa tarkasteltiin polttokelpoisen jätteen laatua ja
lajittelutehokkuuden edistymistä seudulla. Tutkimuksen otantajätteitä lajittelivat Turun
ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijat.
AUDITOINTI KEHITTÄÄ
Jätelaitosyhdistys (JLY) järjestää vuosittain
useita koulutustilaisuuksia yhteistyössä kuntien jätelaitosten ja -yhtiöiden kanssa. JLY:n
Auditointipäivät 2012 järjestettiin Turussa syyskuussa. Tilaisuuteen osallistui yli 50
jätelaitosten työntekijää, jotka käytännössä
hoitavat jätelaitosten toimintajärjestelmien sisäisiä auditointeja. Auditointipäivät koostuvat
TSJ:n järjestämän taidekilpailun voittaneen Ilkka Piiraisen Joutsenlaulu-teos
on esillä Topinojan jätekeskuksessa.
TSJ ON OLLUT MUKANA
SEURAAVISSA TUTKIMUS- JA
SELVITYSHANKKEISSA
Y
hdyskuntajätteen hyötykäytön
ja syntypaikkalajittelun edistäminen ovat TSJ:n tärkeimpiä
tehtäviä. TSJ hoitaa omistajakuntiensa lakisääteisellä vastuulla olevan jätteen eli asumisessa ja julkisessa sekä sitä vastaavassa
toiminnassa syntyvän jätteen hyötykäytön ja
käsittelyn. TSJ:n jäteneuvonnalla ohjataan ehkäisemään jätteen syntymistä ja lajittelemaan
jätteet asianmukaisesti.
Uuden jätevoimalan ympäristövaikutusten
arviointimenettelyllä turvataan polttokelpoisen
jätteen energiahyötykäytön jatkumismahdollisuudet Turun seudulla. YVA-menettely aloitettiin syksyllä 2011 ja vuoden 2012 aikana tehtiin
varsinainen arviointityö. Yhteysviranomainen
antaa lausuntonsa arvioinnin riittävyydestä
kesällä 2013.
Keväällä 2012 toteutetulla lajittelututkimuksella tarkasteltiin polttokelpoisen jätteen
laatua ja lajittelutehokkuuden edistymistä seudulla. Lajittelun todettiin edelleen parantuneen
aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Tutkimuksessa oli mukana normaaleilta keräysreiteiltä
Turun seudun vakituisista
asukkaista noin
on kunnan järjestämän
jätteenkuljetuksen piirissä.
Ulkosaarten jätehuolto hoidetaan
aluekeräyspisteiden avulla, joissa on
polttokelpoisen jätteen ja kierrätettävien
jätteiden keräykset.
70 000
Jäte kodeista oikeaan käsittelyyn
T
urun seudun kuntien jätehuoltomääräysten mukaan kaikilla
asuinkiinteistöillä on oltava keräysastia polttokelpoiselle jätteelle. Lasin ja metallin sekä kaatopaikkajätteen erilliskeräykset on oltava kerrostaloissa
ja rivitaloissa, kun kiinteistöllä on neljä huoneistoa tai enemmän. Kaupunkikunnissa on
velvoite kerätä erilleen myös keräyskartonki,
jos kiinteistöllä on kaksikymmentä huoneistoa tai enemmän. Keräyspaperin keräys on
järjestetty käytännössä kaikissa rivitaloissa
ja kerrostaloissa jätelainsäädännön pohjalta.
Biojätteen erilliskeräysvelvoite on annettu
suurkeittiöille ja kaupoille, joilla syntyy biojätettä yli 100 litraa viikossa. Asuinkiinteistöille
biojätteen keräys on vapaaehtoista.
JÄTTEIDEN KERÄYSJÄRJESTELMÄ
Jätteiden keräysjärjestelmä voi olla joko kunnan järjestämä eli keskitetysti kilpailutettu
järjestelmä tai kiinteistön haltijan järjestämä,
jossa kukin kiinteistö kilpailuttaa itse jätteenkuljetuksen. Naantali, Nousiainen, Masku,
Mynämäki ja Raisio ovat valinneet kuljetusjärjestelmäksi kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen. Paraisten saaristo ja Ruskon
Astiatyhjennysten
määrät (kpl)
polttokelpoinen jäte
2012
2011
2010
400 300
395 400
393 500
8 000
7 700
7 300
21 600
21 300
19 500
kaatopaikkajäte
hyötyjätteet
kunnan Vahdon alue kuuluvat myös kunnan
järjestämään jätteenkuljetukseen. Seitsemässä kunnassa on pelkästään kiinteistön haltijan
järjestämä jätteenkuljetus. Uusi jätelaki edellyttää, että kiinteistön haltijan järjestämän
jätteenkuljetuksen osalta tarkastellaan lain
vaatimusten täyttymistä. Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta pyysi kunnilta
lausuntoja syksyllä 2012 ja tekee päätöksen
asiasta keväällä 2013.
TSJ hoitaa kuntien puolesta kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kuljetusurakoiden kilpailuttamisen ja jätteenkuljetuksen
asiakaspalvelu- ja laskutustehtävät. Kunnan
järjestämän jätteenkuljetuksen urakoitsijoina
toimivat vuonna 2012 Lassila & Tikanoja Oyj,
SITA Suomi Oy, HFT Network Oy ja Turun Seudun Hyötykuljetus Oy. Paraisten saaristossa
urakoitsijoina toimivat lisäksi Saarinen Gräv
och Transport Ab, Stig Österman Kb, Transport
Lindqvist Kb sekä siirtokuljetuksia saaristosta
Jätteiden erilliskeräys asuinkiinteistöillä
Jäteastiat
1–3 as
Polttokelpoinen jäte
+kierrätettävät jätteet
kierrätyspisteeseen
+kaatopaikkajäte
jätekeskukseen
4 as
›
kompostointi
suositeltavaa
Keräyspaperi
Metalli
20 as
›
Keräyspaperi
Kaatopaikkajäte
Lasi
Metalli
Keräyskartonki
Vapaaehtoinen biojätteen
erilliskeräys tai kompostointi
Lasi
Kaatopaikkajäte
Vaaralliset jätteet, SE -romut ja isokokoiset jätteet erilliskeräyksiin
Kiinteistön koko
TSJ:n alueella lajittelujärjestelmät vaihtelevat asuntojen määrän mukaan. Polttokelpoisen
jätteen astia on kaikissa kiinteistöissä.
mantereelle hoitava BMA Miljö Öb. Merikuljetuksia Paraisten saariston jätepisteistä hoitivat
lisäksi saariston yhteysalukset, Pidä Saaristo
Siistinä ry:n huoltoalus ja lukuisat paikalliset
yritykset huoltoveneineen.
Turun seudun vakituisista asukkaista noin
70 000 on kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä. Ympärivuotisia asuinkiinteistöjä
kuuluu järjestelmään noin 16 000 ja vapaa-ajan
kiinteistöjä 9 000 kappaletta. TSJ:n asiakasrekisterin seurantaa ja kiinteistötietojen päivitystä on kehitetty vuodesta 2011 alkaen. Vuoden
2012 lopussa kiinteistöjen jätehuoltotilanne
oli tarkistettu yli 90 prosenttisesti. TSJ hoitaa
kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella jätehuollon asiakaspalvelun ja neuvonnan.
Asiakaskirjeitä lähetettiin vuonna 2012 kiinteistöille jätelaskun mukana tai erillisinä kirjeinä yhteensä 12 eri aiheesta. Tammikuussa
2013 valmistunut asiakastyytyväisyystutkimus
kertoi asiakkaiden olevan erittäin tyytyväisiä
saamaansa palveluun.
TSJ täydentää kiinteistökohtaista jätteenkeräystä saaristossa polttokelpoisen jätteen
aluekeräyspisteillä. Pisteitä on tarkoitettu pääsääntöisesti vapaa-ajankiinteistöjen sekä vaikeiden yhteyksien päässä olevien vakituisten
asuinkiinteistöjen käyttöön ja niitä on Naantalissa, Maskussa sekä Paraisilla. Paraisten
saaristoalueella jätehuolto on perustunut 126
aluekeräyspisteen järjestelmään. TSJ on yhdessä Paraisten kaupungin kanssa valmistellut
uudistusta, jonka tavoitteena on siirtyä polttokelpoisen jätteen osalta kiinteistökohtaiseen
keräykseen alueilla, jossa se on mahdollista.
Samalla keskitetään kierrätettävien jätteiden
keräykset keskeisesti sijaitseviin kierrätyspisteisiin. Ulkosaarten jätehuolto hoidetaan
edelleen aluekeräyspisteillä, joissa on polttokelpoisen jätteen ja kierrätettävien jätteiden
keräykset. Näistä pisteistä 32 tyhjennetään
huoltoaluksilla.
Huoltopartio hoitaa suurten esineiden noutopalvelua kierrätyspisteiden huoltotyön ohessa. Noutopalvelua
on käytetty kahden vuoden aikana yli 520 kertaa. Yhteensä KODEISTA ON HAETTU YLI 1 680 ESINETTÄ, jotka ovat pääosin päätyneet kierrätykseen. Eniten haetaan sähkölaitteita. Sohvat ja nojatuolit
päätyvät myös usein partion kyydissä joko kierrätyskonttiin tai purettavaksi Topinojan jätekeskukseen.
Y
ollut luoda pientaloasukkaille siisti, toimiva
ja helposti saavutettava kierrätettävien jätteiden keräysverkosto. Vuoden 2012 loppuun
mennessä kierrätyspisteitä on uudistettu 148
kappaletta. Pisteet on uudistettu Kaarinassa,
Piikkiössä, Naantalissa, Vahdolla, Marttilassa,
Aurassa, Tarvasjoella, Maskussa, Paraisilla
ja Raisiossa. Osittain pisteitä on uudistettu
TSJ:N HOIDOSSA 14 KUNNAN
KIERRÄTYSPISTEET:
KUSTANNUKSET:
• Keräysastioiden tyhjennyskustannukset
391 000 euroa eli noin 1 euro/seudun asukas.
• Siivous- ja huoltokustannukset noin 60 000
euroa eli noin 15 % kokonaiskustannuksista.
Vikomin pysäkillä oli vilkasta elokuisena tiistai-iltana, kun saaristolaiset ja kesäasukkaat toivat jätteitä kontteihin. Autojonoa
riitti Saaristotielle asti.
YMPÄRISTÖVASTUU
SOSIAALINEN VASTUU
516 kpl kierrätyspisteitä, joissa
pienmetalli, keräyslasi ja -paperi
• lasia kerätty noin 1 360 t
• metallia kerätty noin 2 255 t
102 kpl kartonginkeräyspistettä
• kartonkia kerätty noin 1 200 t
Liedossa, Turussa, Ruskolla, Nousiaisissa ja
Mynämäellä.
Keväällä 2014 voimaan tuleva pakkausten tuottajavastuu tulee vaikuttamaan lasi-,
metalli- ja kartonkipakkausten kierrätykseen
ja keräyskäytäntöihin. TSJ on tarjonnut ylläpitämiään kierrätyspisteitä osaksi tuottajien
keräysverkostoa.
htiön hoidossa on pientaloasukkaiden käyttöön tarkoitettuja
kierrätyspisteitä 516 kappaletta. Näissä pisteissä kerätään
pienmetallia, keräyslasia ja keräyspaperia. Kartonginkeräyspisteitä on 102
kappaletta. Kierrätyspisteitä on uudistettu vuodesta 2006 alkaen. Kehitystyön tavoitteena on
Kierrätyspisteet palvelevat
pientaloasukkaita
N
auvossa aloitettiin vuonna 2011
jätteiden keräys liikkuvaan Mobiiliautoon. Pyörillä liikkuva keräysasema tarkoittaa kuormaautoa, jonka lavalla on konttiin rakennettu
lajitteluasema. Vuoden 2012 aikana palvelu
tuli tutuksi niin vakituisille asukkaille kuin
kesäasukkaillekin Nauvossa.
Entisestä Enemmän 2/12-lehdessä oli
juttu, jossa kerrottiin asukkaiden olevan tyytyväisiä palveluun. Mobiilin mukana kulkee
Yrjö-auto, johon voi tuoda vaarallisia jätteitä.
Pyörillä liikkuva lajitteluasema ottaa
vastaan henkilöauto-, peräkärry- ja pakettiautokuormina muuan muassa lajiteltua siivousjätettä, pieniä eriä remonttijätteitä sekä
huonekaluja. Nämä maksetaan paikanpäällä
pankki- ja luottokortilla. Sähköromut ja vaaralliset jätteet voi tuoda Mobiili-keräykseen
maksutta. Mobiili pysähtyy Nauvon Vikomissa
Pyörillä liikkuva keräysauto aloitti toiminnan keväällä 2013 myös Mynämäessä,
Nousiaisissa sekä Naantalin Rymättylässä ja
Merimaskussa.
Mobiilin palvelu otettu hyvin vastaan
YRJÖ YMPÄRISTÖAUTO
on kiertänyt kunnissa vuoden
ympäri yli 15 vuoden ajan.
Vaaralliset jätteet
asianmukaiseen käsittelyyn
O
ngelmajätteitä kutsutaan nykyisin vaarallisiksi jätteiksi. Termi
muutettiin jätelain uudistuksen
yhteydessä ja tuli virallisesti
käyttöön jätelain voimaantullessa 1.5.2012.
TSJ:llä on kotitalouksien vaarallisille jätteille yhteensä 11 kiinteää vastaanottopistettä
ja kiertävä Yrjö Ympäristöauto -keräys. Seudun
apteekkien kanssa on vastaanottosopimus lääkejätteiden ja kuumemittareiden vastaanotosta. Kotitalouksien ja maatalouden vaaralliset
jätteet otetaan vastaan maksutta, lukuun ottamatta erityissijoitettavaa asbestijätettä.
Isosuon, Topinojan ja Rauhalan jätekeskukset sekä lajitteluasemat vastaanottavat
kaikkia vaarallisia jätteitä, lukuun ottamatta
räjähtäviä jätteitä. Asbestia ja painekyllästettyä
puuta vastaanotetaan vain jätekeskuksissa ja
lajitteluasemilla. Kierrätyskeskusten yhteydessä olevissa vaarallisen jätteen konteissa ei
vastaanoteta lääkkeitä, ne pyritään ohjaamaan
apteekkien vastaanottoihin. Yrjö Ympäristöauto
ottaa vastaan kaikkia kotitalouksien tavanomaisia vaarallisia jätteitä. Räjähtävät tuotteet,
kuten hätäraketit ja ilotulitteet on vietävä poliisin järjestämään vastaanottoon.
Paristot ja akut ovat tuottajavastuuseen
kuuluvia jätteitä ja niitä kerätään kauppojen
vastaanottolaatikoihin. Paristoja ja akkuja sekä
loisteputkia ja energiasäästölamppuja otetaan
vastaan edelleen myös TSJ:n vaarallisten jätteiden vastaanotoissa tuottajayhteisöjen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla.
SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITTEET TAKAISIN TUOTTAJILLE
TSJ on sopinut tuottajayhteisöjen kanssa
kuluttajien sähkö- ja elektroniikkaromun
vastaanotosta. Vastaanottopaikkoja ovat jätekeskukset ja lajitteluasemat sekä kaksi yhteistyökumppania: Liedon Kisällikellari ja Turun
Ekopaja. Tuottajayhteisöt noutavat sähkö- ja
elektroniikkalaiteromun vastaanottopisteistä
käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi.
VAARALLISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT:
• TSJ:n jätekeskukset 3 kpl, kaikki
vaaralliset jätteet
• TSJ:n lajitteluasemat 4 kpl, kaikki
vaaralliset jätteet
• Ekotorit ja kierrätyskeskukset 4 kpl,
ei lääkkeitä
MYRKYLLINEN
HAITALLINEN
HAPETTAVA
VAARALLISTEN JÄTTEIDEN
VASTAANOTTOMÄÄRÄT:
- ei sisällä asbestin, SE-romun, kyllästetyn
puun määriä
2012 533 tonnia eli 1,6 kg/asukas
2010 513 tonnia eli 1,6 kg/asukas.
VAARALLISTEN JÄTTEIDEN
JÄTEKUSTANNUKSET
2012 568 000 euroa eli 1,7 euroa/asukas
2011 528 000 euroa eli 1,6 euroa/asukas
2010 490 000 euroa eli 1,5 euroa/asukas.
SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITEROMUA VASTAANOTETTIIN:
2012
2011
2010
1 978 tonnia eli 6,1 kg/asukas.
• Apteekit 39 kpl, vain lääkkeet ja
kuumemittarit
• Terveyskeskus 1 kpl, vain lääkkeet
ja kuumemittarit
• Yrjö Ympäristöauto , vain kotitalouksien
pienet erät
SYÖVYTTÄVÄ
SYTTYVÄ
YMPÄRISTÖLLE
VAARALLINEN
TOPINOJAN JÄTEKESKUS Pitkäsaarenkatu 7,
Turku • p. 020 728 2130 • ma–pe 6.30–21
TOPINOJAN JÄTEKESKUS
Topinojan jätekeskus sijaitsee Metsämäen
kaupunginosassa noin viiden kilometrin päässä Turun kaupungin keskustasta. Jätekeskuksen ympäristöasioihin voi tutustua vuosikertomuksen sivuilla 23–27.
Topinojan jätekeskuksen kokonaispintaala on noin 59 hehtaaria. Jätteiden vastaanottopalvelut, -alueet ja -hallit sekä lajittelutoiminnot vievät alueesta noin 37 hehtaaria.
Loppusijoitusta tehdään 5,4 hehtaarin alueella.
Jätekeskuksessa on jätteensiirtoterminaali
polttokelpoisen jätteen välivarastointia varten
ja biohalli biojätteen vastaanottoa varten. TSJ:n
osakkuusyhtiö Ekopartnerit on vuokrannut
toiminnoilleen lajittelukenttätiloja noin 3 hehtaaria ja hoitaa biojätteen vastaanottohallin
toiminnot.
Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet johdetaan Turun kaupungin jätevedenpuhdistamoon. Kaatopaikkakaasua kerätään
talteen käytöstä poistetulta jätepenkalta.
ISOSUON JÄTEKESKUS
Isosuon jätekeskus sijaitsee Naantalin, Raision
ja Maskun raja-alueella. Etäisyys Raision keskustaan on linnuntietä 4 kilometriä ja maantietä 10 kilometriä.
Isosuon jätekeskus toimii pienasiakkaiden
palvelupisteenä. Viimeisin käytössä ollut loppusijoitusalue suljettiin vuoden 2007 aikana.
Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet
ISOSUON JÄTEKESKUS Isosuontie 137,
Raisio • p. 020 728 2150 • ma 12–19,
ti–pe 10–17
johdetaan Raision jätevedenpuhdistamoon.
Kaatopaikkakaasua kerätään suljetuista jätepenkoista.
RAUHALAN JÄTEKESKUS
Rauhalan jätekeskus sijaitsee Paraisilla noin
kolme kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen.
Rauhalan jätekeskus toimii pääasiassa
pienasiakkaiden palvelupisteenä. Yhdyskuntajätteen loppusijoitus on toistaiseksi keskeytetty, jätepenkkaan vastaanotetaan ainoastaan
kivivillatehtaan teollisuusjätteitä. Jätekeskuksen alue on salaojitettu ja vedet johdetaan
Paraisten jätevedenpuhdistamoon.
ORIKEDON VASTAANOTTOASEMA
Orikedon vastaanottoasema sijaitsee jätteenpolttolaitoksen tontilla Turussa. TSJ:n hoitama asema palvelee suurasiakkaita. Orikedolle vastaanotetaan asumisessa ja julkisessa
toiminnassa syntyvää, syntypaikkalajiteltua
polttokelpoista jätettä. Orikedon laitos tuottaa
noin 6 prosenttia Turun seudun kaukolämpötarpeesta.
Alun perin Turun kaupungin omistama
jätteenpolttolaitos siirtyi 2011 alussa Turku
Energia Oy:n ja vuonna 2012 TSME Oy:n omistukseen. Lounais-Suomen ympäristökeskus
on myöntänyt 30.9.2009 jätteenpolttolaitokselle määräaikaisen ympäristöluvan 31.12.2014
saakka. Turku Energia raportoi jätteenpolttolaitoksen toiminnasta.
RAUHALAN JÄTEKESKUS Sydmontie 173,
Parainen • p. 020 728 2160 • ma 12–19,
ti–pe 10–17.
SOSIAALINEN VASTUU
energiankäyttökauden aloitusta.
YMPÄRISTÖVASTUU
T
urun Seudun Jätehuollolla on
kolme jätekeskusta, joissa on
monipuolisten jätteiden vastaanottopalvelujen lisäksi jätteiden käsittelytoimintoja. Keskukset ovat Isosuon jätekeskus Raisiossa, Rauhalan jätekeskus Paraisilla ja Topinojan jätekeskus Turussa.
Suurasiakaspalvelut ja jätteiden loppusijoitus
on keskitetty Topinojan jätekeskukseen.
Kotitalouksia ja muita pienasiakkaita
palvellaan jätekeskuksissa pienasiakkaille
suunnitteluissa lajittelupisteissä. Topinojan
jätekeskus on TSJ:n vilkkain palvelupiste.
Pienasiakkaita keskuksessa kävi vuoden aikana lähes 99 900. Isosuolla asioi yli 25 500 ja
Rauhalassa lähes 13 500 asiakasta.
Pienasiakkaita palvellaan lisäksi erillisillä
lajitteluasemilla. Tarvasjoelle avattiin elokuussa 2010 Auranmaan lajitteluasema. Paraisten
saarissa, Houtskarissa, Korppoossa ja Utössä
lajitteluasemat palvelevat sekä vakiasukkaita
että runsaslukuisia loma-asukkaita. Nauvon
lajitteluasema korvattiin sijoitusongelmien
vuoksi vuoden 2011 alussa saaressa vierailevalla mobiilikeräyksellä. Jätteet vastaanotetaan keräysautoihin, joissa ne kuljetetaan
suurempiin vastaanottokeskuksiin.
TSJ hoitaa polttokelpoisen yhdyskuntajätteen vastaanottoa Orikedon jätteenpolttolaitoksen yhteydessä Turussa. Turun ulkopuolelle
hyödynnettäväksi toimitettava polttokelpoinen
jäte kulkee Topinojan jätekeskuksessa olevan terminaalin kautta. Kesäaikaan polttokelpoinen jäte paalataan odottamaan uuden
Jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla
kattavat palvelut
Pienasiakasmäärät ovat
kasvaneet jätekeskuksissa.
Vuonna 2012 Topinojan jätekeskuksessa ASIOI NOIN
99 900 ASIAKASTA.
Keväällä 2012 aloitetulla puhtaan kipsilevyn vastaanotolla saatiin kierrätykseen
333 TONNIA KIPSILEVYÄ.
TSJ:n toimialueella on yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste
noin 95 %. Loppusijoitukseen menee ainoastaan
tonnia.
kaatopaikkajätettä, vuositasolla hiukan yli
5 000
Jätteiden hyötykäyttö kasvaa
T
SJ:n jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla vastaanotetaan
lajiteltuja hyötyjätteitä, vaarallisia jätteitä eli ongelmajätteitä,
sähkölaitteita sekä polttokelpoista jätettä ja
kaatopaikkajätettä. Materiaalikierrätykseen
toimitetaan muun muassa metallit, pahvit ja
kartongit, lasipakkaukset ja ikkunalasi, saniteettiposliini sekä puhtaat kipsilevyt. Puujätteet, vastaanotettu muovi ja polttokelpoinen
jäte hyödynnetään energiantuotannossa.
Kaatopaikkajäte sijoitetaan nimensä mukaisesti kaatopaikalle. Topinojan jätekeskus
vastaanottaa kaatopaikkakelpoisia erityisjätteitä, hiekkapitoisia lietteitä ja asbestia. Biojätteitä vastaanotetaan terminaalissa, joka
on vuokrattu TSJ Yrityspalvelut Oy:lle (nyk.
Ekopartnerit).
TSJ kerää hyötyjätteitä ja vaarallisia jätteitä kiinteiden vastaanottopisteiden lisäksi myös
keräystempauksissa. Vuodesta 2007 alkaen
metallia on kerätty useamman viikon ajan eri
puolilla TSJ:n toimialuetta. Ulkosaaristossa
keräykset hoidetaan yhteistyössä Pidä Saaristo
Siistinä ry:n kanssa. Vuonna 2012 keräystempauksissa saatiin talteen akkuja lähes 8 200
kiloa, muita vaarallisia jätteitä lähes 4 700
kiloa, sähkölaitteita noin 52 900 kiloa ja metalliromua noin 103 400 kiloa.
TSJ vastaanotti vuonna 2012 jätteitä palvelupisteissään yhteensä noin 190 000 tonnia. Vuoden aikana käsitellyistä jätteistä 90
prosenttia ohjattiin vuoden aikana hyötykäyttöön. Jos hyötykäyttö kaatopaikkarakenteissa huomioidaan mukaan, hyötykäyttöaste oli
95 prosenttia.
Välivarastossa oli vuodenvaihteessa lähes
23 600 tonnia jätettä odottamassa hyötykäyttöön toimittamista.
JÄTTEIDEN VASTAANOTTO
200000
150000
*
100000
*
*
50000
0
200000
2012
2011
2010
JÄTTEIDEN KÄSITTELY
*
*
150000






100000
*
50000
0
30000
2012
2011
*
Loppusijoitus, muut jätelajit
Loppusijoitus, lajiteltu kaatopaikkajäte
Erityissijoitus
Käyttö kaatopaikkarakenteissa
Energiahyötykäyttöön
Materiaalihyötykäyttöön
*
2010
*
JÄTTEIDEN VARASTOTILANNE VUODEN VAIHTEESSA
25000
 Polttokelpoinen jäte (toimitetaan
energiahyötykäyttöön)
 Muut, kuten kierrätettävät ja arinakuona
20000
*
15000
*
10000
* sis. osittain TSJ Yrityspalvelujen jätteitä.
5000
0
Rejektit REF:in valmistuslaitoksista
Maamassat kaatopaikkarakenteisiin
Yhdyskunta- ja erityislietteet
Erityisjätteet
Orikedon arinakuona
Rakennus- ja saneerausjätteet (sis. asbesti)
Sähkölaitteet (tuottajavastuukeräys)
Vaaralliset jätteet
Puujätteet
Risut ja haravointijäte
Lajitellut hyötyjätteet (pakkaukset ja
muut metallit)
 Karkeajäte, huonekalut jne
 Kaatopaikkajäte (erilliskeräys ja asemien
vastaanotto)
 Polttokelpoinen jäte











2012
2011
2010
Biojätteen vastaanotto ja käsittelyyn toimittaminen siirtyivät Ekopartnereille vuoden
2012 alussa. Tilastointi on poistettu TSJ:ltä,
koska vertailtavuus on huono.
Neuvontatilaisuuksiin osallistui
henkilöä,
vuonna 2012 yli
joista lapsia oli lähes 8 800.
vuosien tapaan yleisimpiä aiheita olivat yksittäisten jätteiden lajitteluohjeet, omakotitalon
jätehuollon järjestäminen sekä vastaanottopaikkojen hinnat ja lajitteluohjeet. Kiitosta annettiin muun muassa jätekeskusten hyvästä
palvelusta, neuvontatilaisuuksista sekä Entisestä Enemmän -asiakaslehdestä.
PIENI MUTTA VAARALLINEN
Neuvonnan pääteemana vuonna 2012 olivat
vaaralliset jätteet. Vaarallisen jätteen välttämisen ja turvallisen käsittelyn puolesta
kampanjoitiin osana valtakunnallista viestinnän yhteistyöhanketta. Vaarallinen jäte 2012
-kampanjan toteuttajina olivat Vesilaitosyhdistys (VVY), Jätelaitosyhdistys (JLY) ja Helsingin
seudun ympäristöpalvelut (HSY) sekä useat
yhteistyökumppanit.
▶
Vaarallinen jäte tutuksi
Markkinatapahtumissa TSJ:n neuvontateltalla yleisö osallistui kesällä 2012 hauskaan tietovisailuun ja pohti vaarallisen jätteen synnyn ehkäisemistä esillä olleiden
tuoteparien avulla.
YMPÄRISTÖVASTUU
T
tähtäävillä menetelmillä ja sisällöillä. Näistä
suosituimpia olivat alakouluissa vierailevat
Loskatar-nukketeatterinäytelmä ja lastenkutsut sekä nuorille ja aikuisille suunnattu
Shoppailusimulaattori. Keskeisiä kohderyhmiä
olivat peruskoulut, ammattioppilaitokset ja erilaiset yhdistykset. Neuvojat olivat tavattavissa
kuntien kesätapahtumissa ja markkinoilla.
Neuvontatilaisuuksiin osallistui vuonna
2012 yli 15 000 henkilöä, joista lapsia lähes
8 800. Neuvontatilaisuuksiin osallistuneiden
määrä lisääntyi noin viidelläsadalla henkilöllä
edelliseen vuoteen verrattuna.
Asiakkaiden jäteneuvontaa koskeviin kysymyksiin vastataan palvelunumerossa. Lisäksi
asiakkaat ottivat jäteneuvontaan yhteyttä sähköpostin ja internetsivujen sähköisten lomakkeiden avulla yhteensä 415 kertaa. Edellisten
Jäteneuvojat Juha Pietilä ja Anne Myllyaho
kertoivat Naantalissa Unikeonpäivänä,
miten vaarallinen jäte kierrätetään ja
miten sen syntymistä voi vähentää. Kuva
myös vuosikertomuksen kannessa.
T
SJ hoitaa omistajakuntiensa lakisääteisiä jäteneuvontatehtäviä.
Vuonna 2012 neuvonnan pääteemana oli vaarallisen jätteen välttäminen ja turvallinen käsittely. Aihe tuotiin
näkyville ja kuuluville niin radioaalloilla, internetissä, katukuvassa kuin lehtien palstoillakin.
Tilaisuuksissa tehtävää jäteneuvontaa
ostettiin oman työn lisäksi Turun Ekotorilta,
Liedon Kisällikellarilta ja Vihreä Noita -toiminimeltä yhteensä 939 tuntia.
Neuvontatilaisuuksissa vaarallisen jätteen
teeman lisäksi yleinen lajitteluneuvonta oli
tuttuun tapaan kysytty aihe, ja edellisenä vuonna lanseerattu kompostitohtori jatkoi kierroksiaan. Noin 31 prosenttia (312 h) kaikista
tilaisuuksissa tehdyistä neuvontatunneista toteutettiin yksinomaan jätteen synnyn ehkäisyyn
SOSIAALINEN VASTUU
Opastamme lajittelemaan ja
ehkäisemään jätteiden syntymistä
15 000
FACEBOOKIN ONNEAOSTAMATTA-sivuilla jätejengi keskusteli
Kierrätysviikon teemoista.
▶
Kampanjan slogan ”Pieni mutta vaarallinen” kertoo, että vaarallinen jäte voi olla varsin
pieneltä vaikuttava juttu, mutta sen haitalliset
vaikutukset voivat olla suuret. Kampanja suunnattiin erityisesti nuorille aikuisille. Tavoitteena
oli saada vaaralliset jätteet talteen niin, ettei
niitä päädy luontoon ja vesistöihin. Kampanjan tapahtumissa kerrottiin erilaisista tavoista
välttää vaarallisen jätteen syntymistä. Samalla
pyrittiin tekemään tutuksi jätejakeen nimen
muuttuminen jätelain uudistuksen myötä, sekä
kemikaaliasetuksella muuttuneet kemikaalien
varoitusmerkinnät.
Valtakunnallisen kampanjan materiaalipankista saatiin käyttöön muun muassa radiospotti sekä juliste-, tarra- ja ilmoituspohjia,
joiden avulla tuotettiin materiaaleja omaan
neuvontaan. Pieni mutta vaarallinen -teemalla
osallistuttiin vuoden aikana 32 eri tapahtumaan, pääosassa olivat kuntien ja yhdistysten
järjestämät markkinatapahtumat. Vaaralliset
jätteet olivat lisäksi teemana koululaisten
kiertoajeluilla, jotka tänä syksynä järjestettiin
Kaarinan, Liedon, Auran, Pöytyän ja Tarvasjoen
yläkoulujen oppilaille.
Sopivan kokoinen
kinkku
TSJ käynnisti keväällä 2012 julkisten
toimijoiden neuvonta- ja konsultointipalvelun.
NEUVONNAN KUSTANNUKSET
jäteneuvonnan kustannukset yhteensä,
euroa/vuosi
2012
2011
2010
266 700
192 000
214 000
0,80
0,59
0,66
125 000
79 300
82 000
neuvonnan kustannukset, euroa/asukas
neuvonnan ostopalvelut, euroa
Asiakaslehdet ja jätehuoltopalveluihin liittyvä tiedotus ovat viestinnän kustannuksissa ja
puhelinneuvonta asiakaspalvelun kustannuksissa. Julkisten toimijoiden palveluiden kehittäminen
keväästä 2012 alkaen kasvatti neuvonnan kustannuksia edellisvuosiin verrattuna.
NÄKYVYYTTÄ JA KUULUVUUTTA
KIERRÄTYSVIIKOLLA
Perinteistä kierrätysviikkoa vietettiin lokakuussa. Pieni mutta vaarallinen -kampanjan
infoteltta päivysti Turun kauppatorilla ensin
viikonloppuna Heikin markkinoilla, ja sen jälkeen teemaviikon jokaisena arkipäivänä. Lehtiilmoitusten lisäksi samaan aikaan toteutettu
mainoskampanja paikallisliikenteen bussien
kyljissä toi laajasti näkyvyyttä aiheelle.
Myös City Turku ja Iskelmä Varsinais-Suomen kanavilla radiokampanja pyöri Kierrätysviikon aikoihin, 10.–23.9. Radiomainontaan
liittyi alueellinen nettimainoskampanja kanavien sivustoilla. TSJ:n omalla OnneaOstamatta
Facebook-sivulla jätejengi kävi keskustelua
kampanjan aiheista ja tapahtumista. Facebookissa oli loka-marraskuussa esillä myös
mainoskampanja, jossa linkki ohjasi TSJ:n vaarallinen jäte -sivulle. Aihetta käsiteltiin syksyllä
myös muun muassa Takaisin luontoon -radioohjelmassa ja useiden lehtien julkaisemana
Ekovinkki-artikkelina. Vahvimman kampanjoinnin aikaan loka-marraskuussa yhtiön vaarallisen jätteen vastaanottopaikkojen sivulla oli
vierailtu yhteensä 980 kertaa.
Vähemmän ruokajätettä
J
oulun alla kampanjoitiin
ruokajätteen vähentämisen puolesta. Humoristisilla ja jouluteeman vuoksi
ajankohtaisilla materiaaleilla pyrittiin
saamaan yleisö tutustumaan kampanjan sisältöön, esimerkiksi vierailemaan
nettisivuilla tai keskustelemaan neuvojien kanssa tilaisuuksissa. Tavoitteena oli
saada osallistujat ja lukijat pohtimaan
aihetta omakohtaisesti ja miettimään jätemääriä ja niihin vaikuttamisen keinoja
omassa taloudessa. Kampanja suunnattiin erityisesti kodin ruokahuollosta vastaaville, perheellisille aikuisille.
TSJ osallistui kampanjalla samalla
marraskuussa järjestettävälle Euroopan jätteen vähentämisen viikolle. Teemaan liittyvää neuvontaa markkinoitiin
sähköpostitiedotuksena monille alueen
yhdistyksille ja esimerkiksi seurakuntien perhekerhoille. Infopisteen lisäksi
muutamilla joulumarkkinoilla ja muissa tapahtumissa esitettiin Tiernapojat
näytelmästä versioitua Jätejengin nukketeatteriesitystä. Omien lehdistötiedotteiden lisäksi kampanja nostettiin esille
myös JLY:n valtakunnallisessa tiedotteessa. Nettisivujen näkyvyyttä nostettiin
Facebook-mainonnan avulla. Kampanjan
katuvaisen näköinen possu pääsi kurkistelemaan myös joulukorttiin.
J
Hilkka Hillopurkki ja muut Jätejengiin kuuluvat käsinuket NUKKETEATTERINÄYTELMINEEN OVAT YKSI
NEUVONNAN SUOSITUIMMISTA menetelmistä. Loskatar ja sen seitsemän sortin tavarat -esityksessä katsojat
herätetään pohtimaan kestävää kuluttamista. Toisessa tarinassa Roope Roskiksen vatsavaivoja parannetaan oikeaa
lajittelua opettelemalla, ja joulun alla Jengi on kiertänyt tapahtumia oman tiernapoikaesityksen kanssa. Jätejengi
seikkailee myös Facebookissa OnneaOstamatta-sivulla.
TSJ käynnisti keväällä 2012 julkisten toimijoiden neuvonta- ja konsultointipalvelun. Palvelua
tarjotaan kunnille, seurakunnille ja valtion
toiminnoille sekä jätelain mukaisesti myös
yksityisille sosiaali-, terveys- ja koulutusaloille.
Palvelukonsepti sisältää asiakkaan jätehuollon
nykytilanteen kartoituksen, sen perusteella
annettavat kehittämissuositukset sekä kohteeseen tarjottavat opasmateriaalit ja henkilökunnan koulutuksen. Koulutus ja konsultointi ovat
asiakkaalle maksuttomia.
sa toteutettiin JÄRKKÄ-hanke, jolla parannettiin Turun kaupungin palvelukiinteistöjen jätehuollon toimivuutta kustannustehokkuuden,
työturvallisuuden ja käyttäjäystävällisyyden
näkökulmista. Kehitystyö koski esimerkiksi
jäteastioiden täyttöasteen seuraamista, käytettäviä keräysvälineitä ja kiinteistönhoidollisia
toimenpiteitä. Erityisesti hankkeessa tavoiteltiin henkilökuntalähtöistä ideointia ja toimintatapojen kehittämistä. Lisäksi henkilökuntaa
koulutetaan jäteasioissa.
Petra-jätevertailun ensimmäinen vuosi
YMPÄRISTÖVASTUU
V
uonna 2011 käynnistyneen
projektin tarkoituksena on
tuoda Petra-jätevertailu käyttöön Turun seudulle. Maksuttoman Petra-jätevertailun avulla organisaatio voi verrata tuottamiaan jätemääriä muihin
saman toimialan toimijoihin ja muihin samantyyppisiin kiinteistöihin. Seuranta auttaa
toimijoita suunnittelemaan kiinteistöjensä
jätehuoltoa ja kannustaa jätteen synnyn ehkäisyyn.
Petra-jätevertailu on pääkaupunkiseudulla kehitetty, internetissä toimiva jätevertailu- ja tilastointiohjelma. Helsingin Seudun
Ympäristöpalvelut (HSY) tarjoaa ohjelmaa
alueensa kuntien ja yritysten käyttöön. Turun seudulla Petran ylläpidosta vastaa TSJ.
Petra-ohjelmaa tarjotaan avuksi julkisen
sektorin toimijoille sekä pk-yrityksille, jotka
tuottavat palveluita kunnille.
JULKISTEN TOIMIJOIDEN
JÄTEHUOLTOA KEHITETTIIN
töjen, muun muassa koulujen, päiväkotien,
vanhainkotien, terveyskeskusten ja sairaaloiden jätehuoltoa. Esimerkiksi vanhainkodeissa
lisättiin jätteiden lajittelumahdollisuuksia ja
uudistettiin jätteiden keräysvälineistöä käyttäjäystävällisemmiksi. Jätteiden kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja kustannuksia
vähennettiin keräyskalustoa järkeistämällä.
Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:n kans-
(ka 4,3). Neuvonta oli myös motivoinut vastaajia
lajitteluun ja kestäviin kulutusvalintoihin keskimäärin oikein hyvin (ka 4,5).
Koululaisille järjestetyiltä kiertoajeluilta
saaduissa palautteissa useampi kiitti tilaisuutta hyödylliseksi ja opastusta hyväksi ja
kohderyhmälle sopivaksi. Jollakin kierroksella
oli kuitenkin koettu ”kiireen tuntua” ja toisella
taas ”tyhjäkäyntiä ja odottelua”. Lisäksi kommentoitiin muun muassa seuraavaa:
”Oppilaat innoissaan kahmarin luona”
Vuoden 2012 aikana kartoitettiin ja kehitettiin useiden kymmenien julkisten kiinteis-
SOSIAALINEN VASTUU
Neuvontatilaisuuksista kerätään palautetta tilaajille jätettävien palautekorttien sekä TSJ:n
verkkosivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen avulla. Palautteita annettiin vuoden
aikana 95 kappaletta.
Vastauksissa tilaisuuksiin oltiin varsin tyytyväisiä. Neuvonnan sisältö vastasi odotuksia
useimpien mielestä hyvin (ka 4,7, max 5). Tilaisuuksissa koettiin myös saadun uutta tietoa
”Olisi ollut kiva nähdä lisää työntekijöitä ja
kuvia polttouunista”
”Tällainen ”pakkotilaisuus” pitäisi saada
myös kaikille aikuisille. Monet ns. aikuiset ovat
käsittämättömän välinpitämättömiä”
”Kiva, että jäteneuvonta järjestettiin TSJ:n
aloitteesta eikä tarvinnut itse soitella minnekään.”
Petra-ohjelma on räätälöity seudun tarpeisiin sopivaksi.
Keväällä 2012 Petra saatiin räätälöityä
seudun tarpeisiin sopivaksi. Syksyn aikana
ohjelmaa esiteltiin useassa alueen kunnassa, seurakunnissa ja muun muassa Turun
kaupungin eri yksiköissä. Ensimmäiset osallistujat kirjasivat jo jätemäärätietonsa ohjelmaan
ja lähtivät näin petraamaan toimintaansa.
TILAAJAT TYYTYVÄISIÄ
NEUVONTAAN
Tärkeimmät uutiset liittyivät
jätevoimalan YVA:aan ja
polttokelpoisen jätteen
hyötykäyttöhankkeisiin.
Turun seudun ympäristö- ja tekniset
viranhaltijat pohtivat yhdessä TSJ:n
edustajien kanssa JÄTEHUOLLON
KEHITTÄMISTÄ JA UUDEN JÄTELAIN TULKINTOJA seminaarissa joulukuussa 2012.
Viestintä ja vuorovaikutus
kokeilemaan, miten esimerkiksi sosiaalista
mediaa voisi hyödyntää viestinnässä.
Information about
waste disposal
in English is
available at
www.tsj.fi
VI GER
MER IGEN
ÅBONEJDENS AVFALLSSERVICE INFORMERAR 1/2012
ENTISESTÄ
ENEMMÄN
Gemensam
avfallsnämnd
förbereds
MKB-möten
i Reso och Åbo
ENT
Byggavfall
ENE ISES
Ä
MMÄiTordning
N
TUR
UN SEU
DUN
TURUN SEUDUN
JÄTEHUOLTO
TIEDOTTAA
KESÄ 2012
NOPEAA TIETOA MOBIILISTA
– kesälläkin
Ota talteen
lajitteluopas
Inform
ation
waste
in En dispo abou
avail glish sal t
www.able atis
tsj.fi
Terännön perh
lajittelee meta e
llit
JÄTEHU
RJÖS TIDTA
BE
M
NY
LL
B
OLTO
TIED
E
IL
Jäte
YVA voimal
eten -hanke an
ee
OTTAA
2/20
12
Familjen Teräntö
Vaa
sorterar
metallavfall
jä rallin
te tu en
tuks
i
ww
uud w.tsj.fi
istu
i
Mökin siivous
jätteet Isosuoll
e
YRJÖN AIKA
TO
TA
AU
www.
27.3.2013 asti.
UT
UL
YMPÄR
IST
Ö
www.tsj.fi
tsj.fi
Heik
lasin kilät la
uusio jittele
käyt vat
töön
www.tsj.fi
V
uosi 2012 asetti tiedotukselle
haasteita ja oli edellisvuosien
tapaan vilkas. TSJ:n toiminta oli
viime vuonna jo pitkälle sopeutettu uuteen jätelakiin ja sen tuomiin tehtäviin.
Yhtiön kannalta tärkeimmät uutiset vuonna
2012 liittyivät alkaviin fuusioselvityksiin sekä
jätevoimalan ympäristövaikutusten arviointiin
ja seudulliseen yhteishankkeeseen jätteen
energiahyötykäytössä. Jukka Heikkilä astui
toimitusjohtajan saappaisiin kesäkuun alussa.
Asukkaiden kannalta nähtynä tärkein uutinen
oli kuitenkin toukokuussa alkanut puutarhajätteen maksuton vastaanotto. Verkkosivujen
kävijämääräennätys rikottiin haravointijätekeräyksestä johtuen. Kiinnostusta tiedotusvälineissä herätti myös polttokelpoisen jätteen
lajittelututkimus. Tiedotteita lähti vuoden 2012
aikana reilut 35 kappaletta ja niistä uutiskynnyksen ylitti yli puolet.
Vuoden aikana käyttöön otettiin myös omat
mobiililaitteille, eli älypuhelimille ja taulutietokoneille, suunnitellut kätevät verkkosivut.
Navigaatioltaan nykyaikaisilta mobiilisivuilta
on nopeasti löydettävissä ne tiedot, joita TSJ:n
verkkopalvelusta kävijäseurannan mukaan
eniten haetaan. Kärjessä ovat Yrjön aikataulut, palvelupisteiden yhteystiedot ja aukioloajat sekä kierrätyspisteiden yhteystiedot ja
sijainnit, jotka löytyvät nopeasti ja kätevästi
karttalinkkien kautta.
Palvelua käyttää tällä hetkellä noin 130
asiakasta kuukaudessa ja kävijämäärä on
kasvanut koko ajan. Mobiilisivuja kehitetään
myös jatkuvasti. Ilmoittelua sosiaalisessa mediassa kokeiltiin muun muassa Sopivan kokoinen kinkku – kampanjan yhteydessä, jolloin
Facebookin tehoilmoitus oli käytössä syksyn
aikana. Keskustelua TSJ:tä koskevista aiheista
käytiin myös Facebookin keskusteluryhmissä
ja TSJ on itse pystynyt osallistumaan niihin
muun muassa koskien saariston jätehuoltoa
ja sen tulevaisuutta.
TSJ:n peruspalveluista tiedottaessa suosittiin entistä enemmän kuntien omia tiedotteita maksullisten ilmoitusten sijaan. On ilmennyt
että sähköisen viestinnän parina toimii suora
tiedotus kotiin, koska asukkaat eivät itse hae
tietoa kovinkaan aktiivisesti esimerkiksi sanomalehdistä. Ilmoittelussa TSJ suosii myös
muussa tiedotuksessa paikallislehtiä, aluelehtiä ja ilmaisjakelulehtiä. Suuri osa ilmoitusbudjetista meni vielä viime vuonna Yrjö-auton
kierroksista kertoviin ilmoituksiin koska kyselyiden mukaan asukkaat toivovat lisää tietoa
vaarallisen jätteen vastaanotosta.
WWW.TSJ.FI – TAVOITTEENA
SELKEYS JA JAOTTELU
TSJ:n verkkopalvelun kasvojenkohotus saa-
Maastokävelyillä tietoa asukkailta
UUDET TIEDOTUSKANAVAT
NOUSUSSA
Sähköisen median merkitys kasvaa jatkuvasti. Muutos on selkeästi näkyvissä myös
verkossa. Sivustolla tsj.fi vieraili vuoden 2012
aikana yhteensä noin 80 000 kävijää, mikä on
noin jälleen 10 000 enemmän kuin edellisenä
vuotena. Puutarhajätteen keräyksen aikana
toukokuussa sivuilla kävi kuukaudessa yli 11
000 kävijää. Myös oma henkilökunta käytti
palvelua ahkerasti. TSJ on rohkeasti lähtenyt
Raison Palovuoressa ja Turun Topinojalla järjestettiin keväällä 2012 alueen asukkaille
YVAaan liittyvät maastokävelyt, joiden avulla saatiin lisää tietoa asukasnäkökulmasta.
Topinojan jätekeskusta esitteli TSJ:n kehityspäällikkö Kalle Karsten.
TSJ:n UUSIA MOBIILISIVUJA
KÄYTTÄÄ 130 asiakasta kuukaudessa
ja määrä kasvaa koko ajan.
Sivustolla tsj.fi vieraili yhteensä noin
kävijää, mikä on noin 10 000
enemmän kuin vuotta aiemmin.
80 000
uutisille, TSJ:n peruspalveluille, neuvonnan
tapahtumille ja tapahtumabannereille. Navigointia sivuilla parannettiin lisäämällä muun
muassa niin kutsuttu murupolku sekä ylälinkkipalkkiin sisältöä selvittäviä avainsanoja.
Uudistuksen myötä käyttöön otettiin myös uusi
ja parempi julkaisujärjestelmä. Suosituimmat
sivut verkkopalvelussa olivat Topinojan jätekeskuksen sivut sekä pienten jätekuormien
hinnasto. Verkkosivuja kehitetään jatkuvasti.
SISÄISEN VIESTINNÄN HAASTEET
Yrityksen sisäinen viestintä perustuu, hyvän
kommunikaatiokulttuurin lisäksi, toimivaan
intranettiin. TSJ:n Share Point -ohjelmalla
luodun intran kautta hallitaan myös asiakaspalautteita ja sektorien tiedotusvastaavat lisäävät
sinne ajankohtaisia tietoja. Intrasta löytyy myös
viestinnän ajankohtainen kalenteri.
Intra avautuu kaikille automaattisesti kun
selain avataan. Sisäinen viestintä on TSJ:n
tärkeimpiä kehityskohteita, mutta uuden intran myötä tiedon jakaminen on helpottunut
huomattavasti.
ENTISESTÄ ENEMMÄN
-LEHDESSÄ ASIAA
TSJ:n asiakaslehdestä ilmestyi vuonna 2012
kaksi eri versiota: mantereella jaettava päälehti Entisestä Enemmän sekä Paraisilla jaettava
Entisestä Enemmän Parainen. Paraisilla lehti
jaettiin kotiin kaksikielisenä. Päälehti jaettiin
suomenkielisinä toimialueen muihin koteihin.
Ruotsinkieliset saivat lisäksi oman kieliversion
osoitteellisena. Lehtiä jaetaan toimialueelle
ja postitetaan muun muassa kesäasukkaille
yhteensä yli 200 000 kappaletta. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kesäasukkaille
2,0
2,0
2,0
390 700
471 200
429 300
Tärkeimmät tiedotuksen aiheet vuonna 2012
TAMMIKUU
Uudet aukioloajat jätekeskuksissa ja lajitteluasemilla.
HELMIKUU
Lumi hankaloitti kierrätyspisteiden käyttöä ja jäteastioiden
tyhjennyksiä.
MAALISKUU
Asiakaslehti Entisestä Enemmän jaettiin kaikkiin Turun seudun
koteihin. Lisäksi kevään ja alkukesän keräystempauksista tiedo
tettiin laajasti.
HUHTIKUU
Haravointijätteen maksuton keräystempaus jätekeskuksissa alkoi
ryminällä. TSJ:n lajittelututkimus Topinojan jätekeskuksessa alkoi.
TSJ osallistui Turun Piha & Puutarha –messuille.
TOUKOKUU
Perinteisen romunkeräyksen lavat kiersivät kunnissa. Saariston
uuden jätehuoltojärjestelmän tiedotustapahtumat alkoivat ja aihe
herätti keskustelua. Neuvonnan vaarallisen jätteen kampanja alkoi.
Lisäksi Petra-hanke Turun seudulla sai vauhtia.
KESÄKUU
Jätevoimalan seudullisesta yhteishankkeesta tiedotettiin.
Jukka Heikkilä aloitti TSJ:n toimitusjohtajana.
HEINÄKUU
Saariston romunkeräys laivalla alkoi ja Mobiili keräys palveli kesäasukkaita Nauvossa. TSJ:n toimisto muutti uusiin toimitiloihin
Orikedolle.
ELOKUU
Jätevoimalan YVA:n esittelytilaisuudet pidettiin Turussa ja Raisiossa.
SYYSKUU
TSJ ja Rouskis ilmoittivat harkitsevansa ja selvittävänsä fuusion
mahdollisuutta. Myös uudesta Ekojalostamohankkeesta tiedotettiin.
TSJ:n uudet nettisivut avattiin.
LOKAKUU
Asukkailta kysyttiin mielipiteitä jätevoimalan YVA:sta.
MARRASKUU
Sopivan kokoinen kinkku-kampanja, eli ruokajätteiden vähentämiseen tähtäävä joulukampanja sai alkunsa. Lajittelututkimuksen
tulokset valmistuivat.
JOULUKUU
Uuden vuoden jätetaksasta ja aukioloajoista tiedotettiin mahdollisimman laajasti.
postitettiin maaliskuussa Entisestä Enemmän
– kesälläkin -lehti, jonka sisältö oli räätälöity
vapaa-ajan asukkaiden tarpeisiin.
Alkuvuoden asiakaslehdessä pääaiheeksi
nousi uuden jätevoimalan YVA ja sen tiimoilta
järjestetyt yleisötilaisuudet Turussa ja Raisiossa. Syksyn lehdessä esiteltiin YVA:n ajankohtaisia asioita sekä lajittelututkimusta ja sen
ensimmäisiä tuloksia. Saaristolehdessä pyrittiin avaamaan Paraisten saariston vuoden 2014
jätehuoltomuutosta mahdollisimman hyvin.
tiin valmiiksi elokuussa. Uudistustarve lähti
tarpeesta hallinnoida yhä suurempaa tiedon
määrää. Myös visuaalisesti toivottiin sivuille
kevennystä.
Uudistuksen myötä navigointi etusivulta syvemmälle rakenteeseen parantui ja eri
asiakokonaisuudet saatiin etusivulla selkeästi
eriteltyä eri osiin. Etusivulla on omat osiot
2010
643 300
SOSIAALINEN VASTUU
Viestinnän kustannukset eriteltynä, euroa/vuosi
2011
663 200
YMPÄRISTÖVASTUU
Viestinnän ja neuvonnan kustannukset, euroa/asukas
2012
657 400
KOMPOSTITOHTORIT
PUUTARHAMESSUILLA
TSJ osallistui huhtikuussa Puutarha & Piha
-messuille Turun messukeskuksessa.
Tällä kertaa teemoina oli omakotitalon
pihalla tapahtuva kompostointi johon TSJ kannustaa ja omakotitalojen jätteiden lajittelu.
TSJ:n kompostitohtorit ja kysely herättivät
huomiota ja TSJ tavoitti messuilla monta sataa
kävijää.
Viestinnän ja neuvonnan kustannukset, euroa/vuosi
VIESTINNÄN JA NEUVONNAN KUSTANNUKSET
Työtereyshuollon kanssa järjestettiin
henkilöstölle UKK-KÄVELYTESTI.
HYVI-tiimi toimii
aktiivisesti.
Henkilökunta
T
SJ:n palveluksessa työskenteli
vuoden 2012 aikana keskimäärin
52,4 työntekijää. Pysyvässä työsuhteessa oli 43 henkilöä, naisia
22 ja miehiä 21. Henkilökunnan keski-ikä
oli 46,9 vuotta. Määräaikaisia työntekijöitä oli
yhteensä 11.
Henkilöstötietojen raportointiin ja henkilöstötietojen hallintaan hankittiin vuonna 2011
sähköinen Sympa-henkilöstöjärjestelmä. Sym-
telukoulutusta ja lähiesimies- ja asiantuntijatehtävissä toimivat saivat koulutusta työsuhdetaitoihin, muutostilanteen johtamisen
hallitsemiseen ja onnistumiseen. Asiakaspalvelutehtävissä toimivat saivat ruotsin kielen
koulutusta. Vuoden aikana järjestettiin myös
useita sektorikohtaisia sekä koko henkilökunnalle tarkoitettuja koulutus- ja infotilaisuuksia,
kuten kenttähenkilökunnan koulutuspäivät,
henkilöstöasioiden infotilaisuuksia, talousasi-
pa yhdistää henkilöstöhallinnon, henkilöstön
kehittämisen ja rekrytoinnin prosessit johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Vuoden 2012
aikana pohjustettiin järjestelmän käyttöönottoa tietojen kokoamisella ja rekistereiden
luomisella. Henkilöstöjärjestelmä saadaan
aktiivikäyttöön vuoden 2013 aikana.
oiden koulutusta sekä toimitusjohtajan tilannekatsaus.
Henkilökunta on osallistunut vilkkaasti
myös Jätelaitosyhdistyksen järjestämiin koulutuksiin: jätelaitospäiville sekä kenttähenkilökunnan-, asiakaspalvelun-, viestinnän-,
taloushallinnon- ja johdon päiville. Lisäksi
henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua
vuoden aikana erilaisille oman ammattitaidon
ylläpitämiseen liittyville kursseille, seminaareihin ja koulutusohjelmiin.
HENKILÖKUNNAN
KOULUTTAMINEN JA OSAAMISEN
LAAJENTAMINEN 2012
Osaamisen kehittäminen on yksi TSJ:n yhteisistä arvoista. Yhtiö tukee vahvasti henkilökunnan kouluttautumista ja osaamisen
laajentamista. Ympäristöhuollon ammattitutkinnon suorittaminen on tärkeä osa osaamisen
kehittämistä. Vuonna 2012 tutkinnon suoritti 7
henkilöä. Tutkinnon suorittaneita on yhteensä
jo 17 henkilöä. Myös sisäisen koulutuksen
määrää on edelleen lisätty. Kouluttajina ovat
toimineet vaihtelevasti joko ulkopuoliset asiantuntijat tai talon omat asiantuntijat.
Esimiehet ovat saaneet kehityskeskus-
HENKILÖSTÖOHJAUS JA SISÄINEN
TIEDONKULKU
Yhtiön henkilöstöohjauksen ja toimintatapaperiaatteiden ohjeistus on ajan tasalla ja niiden sisältö on käyty läpi sekä esimiesten että
koko henkilökunnan kanssa. Yhtiön sisäiset
henkilöstöohjeet ovat sisäisen Intra-sivuston
kautta koko henkilökunnan saatavilla ja osa
uuden henkilöstön perehdyttämistä. Kehityskeskustelut käydään vähintään vuosittain koko
henkilökunnan kanssa.
HENKILÖKUNNAN IKÄJAKAUMA
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
alle 25 25–29 30–35 36–40 41–45 46–50 51–55 56–60 61–
Juhlan aika. Yhteensä 17 henkilöä on
suorittanut ympäristöhuollon ammattitutkinnon.
Intra ja sähköpostiviestintä ovat yleisimmät sisäisen viestinnän väylät. Yhtiön ja
henkilökunnan yhteisenä toimielimenä ja tiedonkulkukanavana toimii yhtiön yt-kokous.
Kokoukseen osallistuvat luottamusmiehet ja
työsuojeluvaltuutettu, jotka osaltaan huolehtivat vuorovaikutuksesta henkilöstön ja johdon kesken. Kokouksessa käsitellyistä asioista
laaditaan pöytäkirja, joka on henkilökunnan
nähtävänä.
Yhtiön johtotiimi, johon kuuluu toimitusjohtaja ja vastuualueiden päälliköt, kokoontuu
kaksi kertaa kuukaudessa. Johtotiimissä käsitellyistä asioista tiedotetaan Intran ajankohtaisten asioiden palstalla. Yhtiön vastuualueet
kokoontuvat säännöllisin väliajoin tiimeissään
lähimmän esimiehen johdolla.
HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI
JA VIRKISTYS
TSJ tukee työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastusta tarjoamalla henkilökohtaiseen
käyttöön viiden euron arvoisia liikunta- ja
kulttuuriseteleitä. Yhtiöllä ei ole omaa työpaikkaruokalaa, joten lounasruokailuun on
mahdollista hankkia lounasseteleitä.
Henkilökunnan virkistys- ja hyvinvointitoimintaan käytettävät varat on annettu yhtiön
HYVI-tiimin käyttöön. HYVI-tiimi on henkilökunnan keskuudestaan, kahdeksi vuodeksi
valitsema tiimi, joka laatii vuosittain toimintasuunnitelman henkilöstön fyysiseen ja henkiseen virkistystoimintaan.
Osaamisen kehittäminen on yksi TSJ:n yhteisistä arvoista.
Yhtiö tukee vahavasti HENKILÖKUNNAN KOULUTTAUTUMISTA JA OSAAMISEN LAAJENTAMISTA.
2010
49,5
53
Pysyvässä työsuhteessa, kpl
43
42
44
Määräaikaisia työsuhteita kpl
11
18
23
46,9
47,1
45,4
Naisten osuus %
51
52
50
Miesten osuus %
49
48
50
1309
1116
1852
Henkilöstön (pysyvä työsuhde) keski-ikä
Koulutus euroa/htv
SENIORIOHJELMA
Koulutus päivää/htv (ei sisäistä)
5,7
3,4
2,2
Yhtiössä otettiin toimintavuoden alussa käyttöön senioriohjelma, johon kuuluvat kaikki
55-vuotiaat, pysyvässä työsuhteessa olevat
työntekijät. Senioriohjelman tavoitteena on,
että työntekijät selviäisivät ja viihtyisivät erilaisten työaikaan, työtapaan ja työkuntoon
painottuvien joustojen avulla työssään niin
pitkään, että he voisivat oikea-aikaisesti siirtyä
eläkkeelle terveinä ja mahdollisimman hyväkuntoisina. Ohjelma on saanut kiitosta sekä
henkilöstöltä että johdolta.
Virkistys- ja harrastustoimintakulut euroa/htv
619
683
395
Työterveyshuolto euroa/htv
542
514
567
Työsuojelu euroa/htv
391
343
385
Sairauspoissaolot päivää/htv
6,9
11,4
12,8
4
5
1
Poissaloon johtaneita työtapaturmia kpl
keskiarvo on 11,6 päivää henkilöä kohti. TSJ
käytti terveyspalveluihin ja työsuojeluun 933
euroa henkilötyövuotta kohti.
Yhtiöllä on sopimus työterveyspalveluista Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Työter-
veyshuollon kanssa järjestettiin henkilöstölle
UKK-kävelytesti. Yhtiön toimiston muutettua
Kuormakadulle, tehtiin ergonomiamittaukset
toimiston kaikissa työpisteissä.
TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS
Käytännön asiantuntijavaihtoa
Petroskoin kanssa
YMPÄRISTÖVASTUU
TSJ:llä on sertifioitu Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä, OHSAS 18001. Järjestelmä
ottaa huomioon toiminnan turvallisuusnäkökohdat ja toimintaa mitataan sekä analysoidaan säännöllisesti. Mittareita ovat muun
muassa sairauspoissaolojen, läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmien määrä. Järjestelmän
toimivuus varmistetaan sisäisillä ja ulkoisilla
auditoinneilla. Auditointien yhteydessä esille
tulleisiin kehitysehdotuksiin, huomautuksiin
sekä poikkeamiin tehdään vaadittavat toimenpiteet ja yhteenvedot käsitellään johdon katselmuksissa. Tavoitteena on toiminnan jatkuva
parantaminen.
Työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen on yhtiössä panostettu viime vuosina merkittävästi, ja työ alkaa tuottaa tulosta.
Sairauspoissaolojen määrä aleni edelliseen
vuoteen ja toimialakohtaiseen keskiarvoon
verrattuna huomattavasti. Vuonna 2012 sairauspoissaoloja oli 6,9 päivää henkilöä kohti, kun edellisenä vuonna se oli 10,6 päivää.
Sairauspoissaoloon johtaneita työtapaturmia
oli 4. Toimialakohtainen sairauspoissaolojen
2011
52,4
SOSIAALINEN VASTUU
2012
Henkilökunnan määrä, htv
HENKILÖSTÖN TUNNUSLUKUJA
TSJ:n Cati Huhta ja Tuula Salminen tekivät jätehuollon erikoisammattitutkinnon
lopputyönä jätehuoltosuunnitelman Kizhin saarelle. Kiitolliset petroskoilaiset olivat
vastavierailulla Topinojalla ja saaristossa.
HYVI-tiimi on aktiivisesti kannustanut
muuta henkilökuntaa osallistumaan erilaisiin liikunta-, kulttuuri- ja muihin virkistystapahtumiin. Toimintavuonna 2012 osallistuttiin
Askeleet- kamppanjaan, käytiin teatterissa ja
vietettiin kesäjuhlia yhdessä Salossa toimivan
jäteyhtiön, Rouskis Oy:n kanssa. Vuoden päätteeksi yhtiön hallitus ja henkilökunta viettivät
perinteisesti yhteistä pikkujoulujuhlaa.
55
Yli
-vuotiaille
tarkoitettu senioriohjelma
alkoi alkuvuodesta.
95%
Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin noin
.
Jätepenkkaan sijoitettiin noin 5 030 tonnia eli
vajaa 5 % yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.
Materiaalihyötykäytön osuus oli arviolta 34 %.
POLTTOKELPOISTA
JÄTETTÄ PAALATTIIN
energiakäyttöä varten Topinojan jätekeskuksessa kesällä
2012 yhteensä 11 300 tonnia.
Merkittävimmät ympäristönäkökohdat
erkittävin ympäristönäkökohta
jätteenkäsittelyssä on loppusijoituksessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä
torjutaan rakentamalla kaatopaikkakaasujen
keräily- ja käsittelyjärjestelmiä ja hyödyntämällä polttokelpoista yhdyskuntajätettä kaukolämmön tuotannossa.
Kestävä ratkaisu kaatopaikkakaasujen
synnyn ehkäisyksi on lopettaa biohajoavan
jätteen kaatopaikkakäsittely kokonaan. Se
saavutetaan huolellisella jätteiden lajittelulla
syntypaikoilla ja yhdyskuntajätteen nykyistä
laajemmalla energiasisällön hyödyntämisellä.
Turun seudulla syntyneestä yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin noin 95 prosenttia.
Jätepenkkaan sijoitettiin enää 5 030 tonnia
eli vajaa 5 prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Materiaalihyötykäytön osuus oli
arviolta 34 prosenttia.
M
KAATOPAIKKAKAASUT JA
ILMASTONMUUTOS
Kaatopaikoilla orgaaninen jäte hajoaa vähitellen vapauttaen hajotessaan hiilidioksidia ja
metaania sekä pieniä määriä muita kaasuja.
Keskimäärin kaatopaikkakaasu sisältää metaania 50 prosenttia. Metaani on 23 kertaa
voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, minkä vuoksi kaatopaikoilta vapautuvan
metaanin määrän vähentäminen ja käsittely
haitattomammaksi hiilidioksidiksi on erittäin
tärkeää.
Kaatopaikoilta ilmaan vapautuvan kaatopaikkakaasun määrää voidaan laskennallisesti arvioida erilaisilla menetelmillä. Tällöin
laskennan lähtötietoina otetaan huomioon
kaatopaikan täyttöhistoria sekä arvioidaan
jätetäytön koostumus ja jätteessä olevan biologisesti hajoavan hiilen määrä. Kaatopaikoilta
vapautuvaa hiilidioksidia ei oteta huomioon
kasvihuonekaasupäästöjä arvioitaessa, koska
hiilidioksidin katsotaan vapautuvan jätteistä,
jotka sisältävät vain biologisissa prosesseissa
sitoutunutta hiiltä. Fossiilista hiiltä sisältävät
muovit eivät käytännössä hajoa kaatopaikoilla,
eivätkä siten myöskään vapauta niihin sitoutunutta hiiltä.
TSJ:n jätekeskusten metaanipäästöt on
arvioitu käyttämällä EU:n hallitustenvälisen
ilmastonmuutospaneelin (IPCC) parhaan arviointikäytännön mukaista
FOD-menetelmää. Menetelmä ottaa huomioon päästöjen syntymisen aikakäyttäytymisen. Laskennallisesti metaania syntyi Isosuon,
Rauhalan ja Topinojan jätekeskusten jätepenkoista yhteensä 2,51 miljoonaa m3. Siitä saatiin
talteen keskimäärin 28 prosenttia.
ENERGIAKÄYTTÖ VÄHENTÄÄ
KAATOPAIKKAKAASUJA
Syntypaikalla lajitellun polttokelpoisen jätteen käyttö energiatuotannossa vähentää
biohajoavista jätteistä kaatopaikoilla syntyvää kaatopaikkakaasukuormitusta. Orikedon
jätteenpolttolaitoksella tuotettiin noin 48 520
tonnista polttokelpoista jätettä energiaa kaukolämpöverkkoon 101 GWh.
TSJ toimitti polttokelpoista jätettä myös
Kotka Energian Hyötyvoimalaan ja E.ON Värme Sverige Ab:n voimalaan Norrköpingiin.
Vuonna 2012 näissä laitoksissa hyödynnettiin
polttokelpoista jätettä yhteensä noin 18 100
tonnia (energiaa tuotettu noin 42 GWh). Vuoden
vaihteessa energiahyötykäyttöön toimitettavaa jätettä oli varastossa noin 11 300 tonnia
(energiaa saadaan noin 26 GWh). Puujätteet
ja risut ohjataan energiakäyttöön hake- tai rinnakkaispolttolaitoksiin, vuonna 2012 puujätettä
yhteensä noin 7 600 tonnia ja risuja ja kantoja
yhteensä 3 000 tonnia.
VESIENHALLINNAN
TEHOSTAMINEN JATKUU
Jätteenkäsittelyalueiden vesienhallinta on
toinen tärkeä ympäristöinvestointien ja -tarkkailujen kohde. Jäteasemien suotovedet ja
kenttien pintavedet kerätään yhteen ja johdetaan jätevedenpuhdistamoille käsiteltäväksi.
Alueiden pohjavesiä ja lähistön pintavesiä tarkkaillaan säännöllisesti.
Rauhalan tarkkailuohjelmaa täydennettiin
2012 fluoridipitoisuuden tarkkailuvelvoitteella.
Topinojan jätekeskuksen vuonna 2008 aloitettu
vesienhallinnan kehittäminen jatkuu edelleen.
Mahdollisuuksia erottaa TSJ:n toimintojen vaikutukset alueen muiden toimijoiden aiheuttamista vaikutuksista selvitetään. Tällä hetkellä
syntyvät vedet sekoittuvat keskenään ennen
Topinojan tasausallasta, jonka kautta ne johdetaan viemäriin.
JÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS VAIN
TOPINOJAN JÄTEKESKUKSESSA
Isosuon ja Rauhalan jätekeskuksissa ei toistaiseksi loppusijoiteta yhdyskuntajätettä. Uusien loppusijoitusalueiden suunnittelutyöt ja
ymIsosuon ja Rauhalan jätekeskuksissa ei
toistaiseksi loppusijoiteta yhdyskuntajätettä.
Uusien loppusijoitusalueiden suunnittelutyöt
ja ympäristölupien muutokset ovat valmistelussa. Uusien alueiden tarve riippuu Topinojan
loppusijoitusalueen kapasiteetin riittävyydestä.
Tässä vuosikertomuksessa raportoidaan ainoastaan Topinojan jätekeskuksen ympäristövaikutuksista. Isosuon ja Rauhalan tietoja voi
tiedustella kehityspäällikkö Kalle Karstenilta,
kalle.karsten@tsj.fi.
TUNNUSLUKUJA
ympäristönsuojelutoimintojen kustannukset,
milj.euroa
ympäristönsuojelun kustannukset,
euroa/asukas
ympäristötarkkailun kustannukset,
euroa
2012
2011
2010
1,29
1,21
1, 21
3,9
3,7
3,7
26 100
33 800
34 600
Kestävä ratkaisu kaatopaikkakaasujen synnyn ehkäisyksi on
lopettaa biohajoavan jätteen
kaatopaikkakäsittely kokonaan.
Topinojan biokaasupumppaamo kerää kaatopaikkakaasua jätepenkasta. TALTEENOTTOTEHOKKUUS
VUONNA 2012 OLI 35 PROSENTTIA. Kaasu hyödynnetään läheisessä Turku Energian kattilalaitoksessa
kaukolämmöksi.
TOPNOJAN JÄTEKESKUKSEN
PUMPPAAMOT JA TARKKAILUPISTEET
HP 10B
Topinojan jätekeskuksen
pumppaamot ja tarkkailupisteet
KAATOPAIKKAKAASUN KERÄYS
2
HP 5B
P1
P2
K2 OJA
TP5
3
VANHA LOPPUSIJOITUSALUE
(rakennetaan)
HP 10B
1
TP2
(poistuu käytöstä)
2
HP 5B
(rakennetaan)
P1
TP6
HP 1B
4
P2
LAJITTELUASEMA
Valmis pintarakenne
5,7 ha
K2 OJA
TP5
YMPÄRISTÖTARK
TP2A
NYKYINEN LOPPUSIJOITUSALUE
KAATOPAIKKA
kaatopaikkave
1a
PTOPC
OJAVESI
TP6
4
POHJAVESI
HP 7B
SUOTOVESI
P3
LAJITTELUASEMA
HP 9B
PUMPPAAMO
P4
VASTAANOTTO
JA PUNNITUS
YMPÄRISTÖTARKKAILU
KAATOPAIKKAKAASU
kaatopaikkaveden pinta
PTOPC
OJAVESI
POHJAVESI
P3
HP 7B
YMPÄRISTÖVASTUU
HP 8B
VASTAANOTTO
JA PUNNITUS
TP4
TP2
P4
HP 9B
3
VANHA LOPPUSIJOITUSALUE
1b
NYKYINEN LOPPUSIJOITUSALUE
1a
SOSIAALINEN VASTUU
KAATOPAIKKAKAASUN KERÄYS
TP4
1b
K1 ALLAS
Valmis pintarakenne
5,7 ha
SUOTOVESI
PUMPPAAMO
ts 9.4.2013
T
Topinojan jätekeskus on TSJ:n
suurin jätteiden vastaanotto- ja
käsittelykeskus. Topinojalla sijaitsee myös Turun seudun ainut
käytössä oleva kaatopaikka. Jätekeskuksen
toiminnassa noudatetaan Lounais-Suomen
ympäristökeskuksen 31.5.2006 myöntämän
ympäristöluvan ehtoja. Luvasta tuli lainvoimainen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 7.4.2009.
Topinojan jätekeskuksen ympäristötarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2010. Varsinais-Suomen ELY-keskus hyväksyi muutoksen
18.8.2010. Lounais-Suomen vesi- ja ympärisTopinojan jätekeskuksen
tötutkimus Oy pumppaamot
suorittaa tarkkailututkimukset.
ja tarkkailupisteet
Laajempi tarkkailu tehdään joka kolmas vuosi.
Jätevedenpuhdistamolle johdettavien kaatopaikkavesien esikäsittelytarvetta on selvitetty.
Toistaiseksi Turun Seudun Puhdistamo Oy ei
ole vaatinut veden esikäsittelyä.
Vesinäytteistä tutkitaan muun muassa raskasmetallien ja kaatopaikkavaikutusta ilmenK1 ALLAS
tävien kloridin ja ammoniumtypen pitoisuudet
1
(poistuunäytkäytöstä)
sekä sähkönjohtavuus. Lisäksi tutkitaan
teiden kemiallinen ja biologinen hapenkulutus
ja veden hygieeninen laatu. PCDD/F-yhdisteet
HP elokuus1B
otettiin mukaan tarkkailuohjelmaan
sa 2010. Näytepisteet on esitetty oheisessa
kartassa.
Vanhan täyttöalueen peitto- ja muotoilutöitä jatkettiin toimintavuoden aikana.
Muotoilutöiden yhteydessä toteutettiin kaaHP 8B
sunkeräyksen laajennusta sekä pohjoisosan
pintarakennetöitä. Tasaukseen on käytetty lievästi pilaantuneita maita sekä viranomaisten
hyväksymiä lajittelulaitosten rejektejä.
Oheisessa kuvassa on esitetty Topinojan
jätekeskuksen toimintojen sijainnit ja ympäristötarkkailujen näytteenottopaikat. Tarkkailujen
tulokset ja valvontaviranomaisille raportoitavat
ympäristövaikutukset on kuvattu seuraavilla
sivuilla 24–27.
Topinojan jätekeskus suurin
Aluetta ei ole luokiteltu tärkeäksi
pohjavesialueeksi ja pohjaveden
muodostuminen on erittäin vähäistä.
TOPINOJAN JÄTEKESKUKSEN
tarkkailusuunnitelmaan kuuluvat
pohja-, pinta- ja suotovesi.
Ympäristötarkkailut 2012
Tarkkailuselostusten lähteenä on käytetty Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n Topinojan vuosiraporttia 2012.
VAIKUTUKSET VETEEN
TOPINOJAN TARKKAILUSUUNNITELMAN MUKAINEN TARKKAILU
● Pohjavedet
Topinojan jätekeskus sijaitsee kallioisiin mäkiin rajoittuvassa savipeitteisessä maastopainanteessa. Aluetta ei ole luokiteltu tärkeäksi
pohjavesialueeksi ja pohjaveden muodostuminen alueella on erittäin vähäistä. Täyttöalueen
länsireunalla virtaussuunta on koillisesta lounaaseen ja itäreunalla kohti etelää. Pohjaveden
laatua seurataan kuudesta pohjavesiputkesta
otettavilla näytteillä. Näistä pohjavesiputkista
kaksi sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa
kaatopaikan yläpuolella ja neljä kaatopaikan
alapuolella. Näytteet otetaan kaksi kertaa
vuodessa.
Tutkittujen pohjavesiputkien vesi oli vuoden 2012 tarkkailuissa hapetonta tai veden
happipitoisuus oli hyvin pieni. Kaatopaikkaalueen koillispuolella sijaitsevan HP10-pohjavesiputken kloridipitoisuus oli erittäin suuri.
Vedessä oli runsaasti myös ammoniumtyppeä.
Suuri kloridipitoisuus suhteessa suotoveden
arvoihin viitannee vanhojen merenpohjasedimenttien eikä niinkään kaatopaikan vaikutuk-
TARKKAILUTIHEYS PISTEITÄ
pohjavesi
pintavesi
suotovesi
2 x vuodessa
4 x vuodessa
4 x vuodessa
ANALYYSEJÄ
MÄÄRITYKSIÄ VUODESSA
19
17
15
228
204
120
6
3
2
siin. Putken vedenlaatu ei keskeisten suureiden osalta poikennut oleellisesti aiemmasta.
Myös kaatopaikan koillisreunalla sijaitsevan
HP5B-putken veden ammoniumtyppipitoisuus
oli suuri, mutta vedessä oli selvästi vähemmän
klorideja kuin HP10-putkessa. Kaatopaikkaalueen eteläpuolella sijaitsevan HP7-putken
kloridipitoisuus oli selvästi suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Veden ammoniumtyppipitoisuus oli puolestaan aiempaa pienempi.
HP8B-putken veden kloridija ammoniumtyppipitoisuudet olivat samalla tasolla
kuin edellisvuonna, mutta pienempiä kuin vuosina 2007–2010. Pohjavesiputkista otetuissa
näytteissä ei havaittu merkittäviä määriä hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja.
Kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia alueen pohjavedenlaatuun ja tietyissä havaintopaikoissa todettuihin vedenlaadun muutoksiin on tulosten perusteella vaikea varmasti
arvioida: alueen pohjaveden laadusta ei ole
olemassa tietoa ajalta ennen kaatopaikkaa.
Savikerroksen alla olevan pohjaveden laatuun
vaikuttavat rannikkoalueella merkittävästi vanhojen merenpohjasedimenttien ominaisuudet
ja muun muassa veden kloridija ammoniumpitoisuus voivat olla luontaisestikin suurempia
kuin sisämaan esiintymissä.
● Ojavedet
Kaatopaikan luoteispuoleisen ojan (P1) vesi oli
vuoden 2012 tutkimuskerroilla puhtaimmillaan
● POHJAVEDEN TARKKAILUPISTEIDEN KLORIDI- JA AMMONIUMTYPPIPITOISUUDET
SEKÄ SÄHKÖNJOHTAVUUS 2010–2012
kloridi mg/l
sähkönjohtavuus mS/s
1 800
1 600
1 400
1 200
1 000
800
600
400
200
0
1
2010
5
2011
7
8
2012
9
10
ammoniumtyppi mg/l
600
6
500
5
400
4
300
3
200
2
100
1
0
0
1
2010
5
7
2011
8
2012
9
10
1
2010
5
2011
7
8
2012
9
10
Kesällä sademäärät olivat suurempia
kuin vertailujaksolla, mutta
suotovesimäärät jäivät haihdunnan
vuoksi vähäisiksi.
SUOTOVESIEN AIHEUTTAMIA
KESKIMÄÄRÄISIÄ KUORMITUKSIA
JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE
2010–2012 (kg/d)
Kloridi
450
200
150
ammoniumina. Typpikuorma vastasi noin 7 170 100
asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä. 50
0
Suotoveden orgaaninen kuormitus, eli BOD7ATU-kuorma vastasi noin 280 asukkaan ja
2010
2011
2012
sähkönjohtavuus mS/s
ammoniumtyppi mg/l
250
120
3,0
200
100
2,5
80
2,0
60
1,5
40
1,0
20
0,5
150
100
50
0
1
2010
2
2011
3
2012
0
1
2010
2
2011
3
2012
YMPÄRISTÖVASTUU
● OJATARKKAILUPISTEIDEN KLORIDI- JA AMMONIUMTYPPIPITOISUUDET
SEKÄ SÄHKÖNJOHTAVUUS 2010–2012
kloridi mg/l
0,0
1
2010
2
2011
3
2012
SOSIAALINEN VASTUU
250
300
Kiintoaine
350
Ammoniumtyppi
400
fosforikuorma noin 150 asukkaan kuormitusta.
Suotoveden kuormitus oli ravinteiden osalta
selvästi suurempi kuin kahtena edellisvuonna.
Tähän vaikutti merkittävimmin se, että suotovesiä muodostui sateisen alkuvuoden ja lokakuun aikana enemmän kuin kyseisinä vuosina.
Kokonaistyppi
Suotovedet
Vuonna 2012 alkutalvi oli lauha ja sateinen,
mikä lisäsi tammikuussa suotovesien määrää.
Myös kesällä sademäärät olivat suurempia
kuin vertailujaksolla, mutta suotovesimäärät
jäivät haihdunnan vuoksi vähäisiksi. Suotovesivirtaama oli suurimmillaan tammikuussa
sateisen ja lumensulamisen aikoihin maaliskuussa. Lisäksi suotovesiä kertyi keskimääräistä enemmän lokakuussa tavallista
runsaampien sateiden myötä. Syksyllä marras- ja joulukuu olivat keskimääräistä vähäsateisempia.
Suotovesi pumpataan Topinojan jätekeskuksen suotovesialtaasta viemäriverkostoon.
Puhdistamolle johdettu suotovesien aiheuttama kuormitus on pääosin typpikuormitusta.
Suotoveden typpipitoisuus oli vuonna 2012 noin
2–5-kertainen puhdistamattomiin asumajätevesiin verrattuna ja suurimmillaan huhti- ja
toukokuussa. Typpi oli suotovedessä pääosin
CODCr
huhtikuussa, jolloin ammoniumtyppipitoisuus
oli lievästi likaantuneille vesille ominaisia ja
vedessä oli vain vähän hygieeniseen likaantumiseen viittaavia bakteereja. Elokuussa
ojaveden hygieeninen tila oli välttävä. Ojan
luoteisreunalla on toimintaa, jolla voi osaltaan olla vaikutusta ojaveden laatuun. Ojaan
voi ilmeisesti päästä myös viemäriverkoston
ylivuotovesiä.
Topinojan veden BOD-arvo sekä kloridija ravinnepitoisuudet kasvoivat osalla tutkimuskerroista selvästi havaintopaikkojen P2
ja P3 välillä; vedenlaadun huononeminen oli
selvintä huhtikuun tutkimuskerralla, jolloin
vesi oli luokiteltavissa P3-paikassa suuren
ammoniumtyppipitoisuuden perusteella voimakkaasti likaantuneeksi. Ojan alajuoksulla
sijaitseva kompostointialue on todennäköisesti
merkittävä kuormituslähde ja muun muassa sateiden ajoittumisella on vaikutusta siihen, milloin ojaan huuhtoutuu kuormitusta.
Syksyllä, kun Topinojasta otettiin näyte myös
kompostialueen ylävirranpuolelta, pitoisuudet
kasvoivat juuri kompostointialueen ja alimman
ojahavaintopaikan välillä.
Jätekeskusten toimintaa
seurataan myös SISÄISTEN
AUDITOINTIEN avulla.
1,11
Vuonna 2012 metaania
muodostui laskennallisesti
miljoonaa m3.
noin
Kerätty kaasumäärä,
miljoonaa Nm3 , hyödynnettiin
kokonaan kaukolämmön tuotannossa
1,8
VAIKUTUKSET ILMAAN
Topinojan kaatopaikkapenkassa muodostuvaa kaatopaikkakaasua kerätään talteen biokaasupumppaamolla. Pumppaamo on otettu
käyttöön kesäkuussa 2002. Sarlin Hydor Oy
hoitaa biokaasulaitoksen mittaus-, säätö- ja
huoltotoimintaa.
Muodostuva kaatopaikkakaasu käytetään
ensisijaisesti hyväksi lämpöenergiana. Kaasua
voidaan myös tarvittaessa polttaa soihtupolttimessa. Vuonna 2012 kerätty kaasumäärä,
1,11 miljoonaa Nm3 , hyödynnettiin kokonaan
kaukolämmön tuotannossa. Kaasun metaanipitoisuus oli keskimäärin 56 tilavuusprosenttia
ja hiilidioksidipitoisuus 31 tilavuusprosenttia.
Kaatopaikkakaasun laatua mitataan kenttämittauslaitteilla jätetäyttöalueelle asennetuista neljästä tarkkailuputkesta kaksi kertaa
vuodessa. Tarkkailuputkista seurataan kaasun
metaani-, hiilidioksidi- ja happipitoisuuksia
sekä kaatopaikan sisäisen veden pinnan korkeutta sekä lämpötilaa.
Kaatopaikkakaasun muodostumista Topinojan kaatopaikalla arvioidaan myös laskennallisesti. Menetelmänä käytettään kaasunmuodostuksen aikakäyttäytymisen huomioon
ottavaa FOD –laskentaa, jolla arvioidaan jätetäytössä muodostuvan metaanin määrä. Vuonna 2012 metaania muodostui laskennallisesti
noin 1,8 miljoonaa m3. Biokaasupumppaamolla
metaanista saatiin kerättyä talteen noin 35 %.
Ilmaan arvioidaan vapautuneen metaania noin
747 tonnia.
Pöly
Haju
Jätekeskuksen merkittävimmät hajulähteet
syntyvät lähinnä biologisesti hajoavien jätteiden käsittelystä. Jätekeskuksen hajuhaitat
ovat vähentyneet viime aikoina, koska tavanomaisten jätteiden kaatopaikkakäsittely vähentynyt ja polttokelpoinen jäte on pääsääntöisesti paalattu.
Jätekeskuksen hajupäästöjä vähentää
nykyisen kaatopaikan kaatopaikkakaasun talteenoton merkittävä tehostuminen jatkossa
sekä nykyisen alueen väliaikainen peittäminen
ja lopullisten peittorakenteiden tekeminen.
Hajupäästö on suoraan verrannollinen täytöstä
vapautuvan kaasun määrään.
Polttokelpoisen jätteen välivarastointi on
aiheuttanut erityisesti polttolaitoksen kesäseisokin aikana jonkun verran hajuongelmia
lajitteluasemalla.
Mahdolliset hajuvalitukset tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvat
toimenpiteet.
Jätekeskuksen pölykuormitusta aiheuttavat
pääasiassa jäteliikenne, jätteiden loppusijoitus, ylijäämämaiden ja lievästi pilaantuneiden
maiden loppusijoitus sekä puuja kiviaineksen
murskaus. Kuivana kautena jätteiden pölyämisestä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää
kastelulla ja suolauksella. Asvaltoidut liikennealueet pyritään mahdollisuuksien ja tarpeen
mukaan puhdistamaan lakaisukoneella. Puuja kiviaineksen murskaus suoritetaan aina
siten, että murskattava aine kastellaan.
Täyttöalueille suuntautuva pölyävä jäteliikenne tapahtuu pääosin päällystetyillä teillä,
joten pölyämisen ei arvioida ulottuvan jätekeskusta lähinnä oleviin häiriintyviin kohteisiin.
MELU
Jätekeskuksen ympäristö on kaavoissa varattu
teollisuus-, maa- ja metsätalous- sekä virkistyskäyttöihin. Melun suhteen lähimmät häiriintyvät kohteet ovat jätekeskuksen lähettyvillä
KERÄTYN KAASUN PITOISUUDET
2010–2012 (KESKIARVO)
SUURE TIL. %
2010
2011
Metaani
50
51
2012
56
Hiilidioksidi
27
28
31
Happi
0,4
0
0,1
BIOKAASULAITOKSEN TOIMINTA
2010–2012
Kaasupumppaamon käyntiaika, h
Kokonaiskäyntiaste, %
Kaasumäärä hyötykäyttöön, milj. Nm3
Kaasumäärä soihtupolttoon
Laskennallinen polttoaine-energia, GWh
2010
2011
2012
8 161
7 859
7 884
93
90
90
1,69
1,41
1,11
0
0
0
7,5
6,3
5,65
VUOSIEN 2010–2012 AIKANA HÄVITETYT LINNUT
ammutut varislinnut
ammutut lokit
YHTEENSÄ
2011
1410
0
2012
0
350
490
322
267
544
691
2027
1034
1013
TOPINOJAN KAATOPAIKALTA ILMAKEHÄÄN VAPAUTUVAN
METAANIN MÄÄRÄ VUOSINA 1973–2012
2,00
1,80
1,60
1,40
1,20
1,00
0,80
0,60
0,40
0,20
Eläinten aiheuttamat haitat estetään loppusijoituksessa jätteiden riittävällä peittämisellä ja
koneellisella käsittelyllä. Haittaeläinten määrä
(rotat, linnut) on vähentynyt jätekeskuksen
laajennusalueella vanhaan täyttöalueeseen
verrattuna, sillä loppusijoitettavan jätteen ja
sen ravinnoksi kelpaavan orgaanisen aineksen määrä on huomattavasti pienentynyt. Sen
sijaan polttokelpoisen jätteen välivarastointi
on aiheuttanut erityisesti polttolaitoksen kesäseisokin jonkin verran haittaeläinongelmia
lajitteluasemalla. Enimmillään lintuja saattoi
havaita 400–600 yksilöä päivässä.
Tuhoeläinten torjunnassa käytetään myrkytyksiä. Toimintavuonna on Topinojan jätekeskuksessa rottien ja hiirien torjunnasta vastannut Oy Rentokil Initial Ab, joka suorittaa viisi
torjunta- / tarkastuskäyntiä vuodessa.
Varsinais-Suomen Riistanhoitopiiriltä on
anottu vuosittain lupa lokkien ja muiden haittalintujen pyydystämiselle. Toimintavuonna lokkilannan vähentämistä loukutuksin ei ole tehty,
koska lakimuutokset keväällä 2011 kielsivät
lintujen häkkipyynnin.
Lakiin odotellaan muutosta, joka sallii
häkkipyynnin, tämän jälkeen loukuttamista
on tarkoitus jatkaa entiseen tapaan.
0,00
-73
-76
-79
-82
-85
-88
-91
-94
-97
-00
-03
-06
-09
-12
Vapautuvan metaanin määrä, milj. m3/a
Metaanin talteenotto, milj. m3/a
ROSKAANTUMINEN
Roskaantumista jätekeskuksessa ja sinne johtavien teiden varsilla aiheuttavat pääasiassa
kuljetukset sekä tuuli ja linnut, jotka levittävät
roskia jätekeskuksen alueelta lähiympäristöön. Ympäristön roskaantuminen estetään
jätteiden riittävällä koneellisella käsittelyllä
ja nopealla peittämisellä, tuuliaidoilla sekä
valvonnalla ja tarvittaessa ympäristön siivouksella. Roskaantumista vähentää myös alueen
ympärille rakennettu aita sekä puusto.
Kuljetuksien osalta puututaan heti, jos
havaitaan, että jätekuormaa ei ole peitetty
irtoroskien leviämisen estämiseksi. Teiden
pientareet sekä laajennusalueen aidan edustat siivotaan säännöllisesti keväästä talven
tuloon saakka.
pinojan jätekeskuksessa aiheutti erityisesti
polttolaitoksen kesäseisokin aikana hajuhaittoja ja haittaeläinongelmia varaston lähellä
sijaitsevalla lajitteluasemalla. Haitat ehkäistään jatkossa uudella, kallioon louhittavalla
polttokelpoisen jätteen välivarastolla.
POIKKEAVAT TILANTEET
Poikkeavia tilanteita olivat pieni tulipalo polttokelpoisen jätteen bunkkerissa ja kuormaauton kaatuminen vanhalla penkalla.
Polttokelpoisen jätteen välivarastointi To-
SOSIAALINEN VASTUU
HAITTAELÄIMET
YMPÄRISTÖVASTUU
sijaitsevat pientalot sekä Paimalan koulu. Laajennusalueen sijainti on otollisempi Paimalan
koulua ajatellen kuin vanha täyttöalue.
Jätekeskuksen toiminnan aikainen melu
aiheutuu pääasiassa kuljetuskaluston (mukaanlukien kaatopaikkajyrä) liikennöinnistä ja
kuormien purkamisesta. Edellämainitut toiminnot tapahtuvat päiväsaikaan ja ovat pääosin
lyhytkestoisia. Edellämainitun jätekeskuksen
sijaintiin ja toimintaan liittyvien seikkojen takia toiminnasta aiheutuvia liikenne- ja meluhaittoja voitaneen pitää suhteellisen pieninä.
Melusta ei ole tullut valituksia.
2010
loukutetut lokit
Topinoja palvelee monipuolisesti.
Melusta ei
ole tullut
valituksia.
Tulevaisuuden ratkaisut löydetään yhdessä
kuntien päättäjien, jätehuoltolautakuntien ja
jätelaitosten kesken.
Tilikauden voitto on
97 890 euroa.
Hallituksen toimintakertomus
V
uosi 2012 oli Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (TSJ) yhdeksäs
kokonainen toimintavuosi. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.
Turun Seudun Jätehuolto Oy on neljäntoista
kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, joka hoitaa
omistajakuntiensa lakisääteisiä jätehuolto- ja
neuvontatehtäviä.
Yhtiön osakaskuntia ovat Aura, Kaarina,
Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali,
Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko,
Tarvasjoki ja Turku. Pöytyän kuntaan kuu-luva
Yläneen alue kuuluu edelleen Loimi-Hämeen
Jätehuolto Oy:n toimialueeseen.
TALOUS, TAVOITTEET JA
OLENNAISET TAPAHTUMAT
Yhtiökokous on talousarvion yhteydessä vahvistanut yhtiön päämäärät ja tavoitteet vuodelle
2012. Yhtiön mitattavissa olevat päämäärät
ovat toteutumisuralla ja budjetin toiminnalliset
tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Liiketoiminnan tulostavoite jäi jonkun verran tappiolliseksi, johtuen pääosin yrityksille myytyjen
palveluiden, jätemäärien ja käyttömaksujen
arvioitua pienemmästä tulokertymästä. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulos on
kuitenkin voitollinen.
Vuoden 2012 liikevaihto on 18 597 288
euroa, liiketoiminnan muiden tuottojen kanssa
yhteen laskettuna tuotot ovat yhteensä 19 050
euroa. Jäteveron määrä liikevaihdosta on 2,8
prosenttia eli 519 750 euroa. Kirjanpitolautakunnan antaman ohjeen mukaisesti jätevero
on kirjattu vastaavasti menoksi liiketoiminnan
muihin kuluihin.
Liiketoiminnan kulut olivat 19 032 501 euroa. Tilikauden 2012 tappio ennen tilinpäätössiirtoja on 20 538 euroa, mutta tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden tulos on voitollinen
97 890 euroa. Yhtiö ei ottanut tilikauden aikana
ulkopuolista rahoitusta. Lainoja lyhennettiin
451 600 euroa.
Toimintakauden aikana ei toteutettu merkittäviä yksittäisiä investointihankkeita. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 547 096 euroa.
Topinojan jätekeskuksessa aloitettiin toimintavuoden aikana pintarakenteiden rakennustyöt ja ne valmistuvat vuoden 2014 lopussa.
Hanke rahoitetaan Turun kaupungille maksetusta jälkihoitomaksusta. Vuonna 2012 aikana
maksua purettiin 192 524 euroa.
TSJ:n toiminta on pohjautunut kuntien
hyväksymään seudulliseen jätepolitiikkaan.
Yhtiön toimintajärjestelmä sertifioitiin joulukuussa 2011. Toimintavuonna kehittäminen
jatkui ja vuoden lopulla tehtiin ensimmäinen
seuranta-arviointi.
Jätelain kokonaisuudistus tuli voimaan
1. toukokuuta 2012. Uusi laki edellyttää, että
mikäli jätehuoltotehtävät tuotetaan kuntien
omistamassa yhtiössä, niin kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen
kuntien yhteinen jätehuoltolautakunta. Turun
kaupunkiseudun kuntien perustama jätehuoltolautakunta aloitti toimintansa kesäkuussa
2012. Jätehuoltolautakunnan tehtäviin kuuluu
muun muassa jätehuoltomääräyksien hyväksyminen, jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, seudullisesta jätehuollon palvelutasosta päättäminen, jätetaksan hyväksyminen
ja kuljetusrekisterin ylläpito.
Turun seudulla yhdyskuntajätteet hyödynnetään jo yli 95 prosenttisesti. Polttokelpoinen
jäte hyödynnettiin kokonaisuudessaan ener-
giantuotannossa. Paperia, kartonkia, lasia ja
metallia kerätään tehokkaasti kiinteistöiltä.
Korkea hyötykäyttöaste perustuu vielä suureksi osaksi jätteen kuljetuksiin hyödynnettäväksi
Turun seudun ulkopuolelle. Polttokelpoisen
jätteen lajittelututkimuksessa keväällä 2012
todettiin jätteen laadun parantuneen verrattuna aiempiin tutkimuksiin.
Julkisille toimijoille räätälöidyn jäteneuvonnan ja Petra-jätevertailutyökalun markkinointi aloitettiin keväällä. Ne on otettu kohderyhmässä vastaan hyödyllisinä ja tarpeellisina
keinoina jätteen synnyn ehkäisyn, jätteiden
hyötykäytön ja kiinteistöjen jätehuollon kehittämisessä. Vaaralliset jätteet olivat vuoden
pääteema kotitalouksiin suuntautuvassa neuvonnassa.
Yhtiö laatii erillisen vuosikertomuksen,
joka sisältää tilikauden 1.1.–31.12.2012 ympäristöraportin. Ympäristövahinkojen riskit
on arvioitu ympäristölupien haun yhteydessä.
Yhtiöllä ei ole likaantuneen maan puhdistamisvelvoitteita.
Hallitus valitsi 31.1.2012 yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi DI Jukka Heikkilän.
Heikkilän työsuhde alkoi 1.6.2012. Edellinen
KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT
EMOYHTIÖ
2012
2011
2010
Liikevaihto
18 597 287
18 525 628
20 402 690
Liikevoitto
17 817
741 630
284 637
0,10
4,00
1,40
97 889
2 027 700
204 654
Voiton osuus liikevaihdosta %
0,53
10,95
1,00
Oman pääoman tuotto %
-0,8
-0,2
1,3
0,5
8,2
3,6
55,4
53,0
48,5
52,39
49,50
53
Liikevoiton osuus liikevaihdosta %
Voitto/ tappio
Sijoitetetun pääoman tuotto %
Omavaraisuusaste %
KONSERNI
2011
2010
2009
Liikevaihto, euroa
24 431 491
21 442 074
18 702 832
Liikevoitto, euroa
2 834 981
598 143
240 749
11,60
2,79
1,88
2 070 594
374 785
240 749
Voiton osuus liikevaihdosta, %
8,48
1,75
1,29
Oman pääoman tuotto, %
29,8
7,4
5,3
Sijoitetun pääoman tuotto, %
29,6
7,2
4,9
Omavaraisuusaste, %
50,5
46,5
52,4
54,5
58
49
Liikevoiton osuus liikevaihdosta, %
Voitto/tappio, euroa
nusjätteen Lajittelu- ja Kierrätyskeskus Oy:öön
tapahtui 31.1.2012.
Sulautumisen jälkeen yhtiön nimeksi tuli
Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy (Ekopartnerit).
Turun Seudun Jätehuolto Oy:n osuus yhtiön
osakkeista on 490 osaketta joka on 49 % osakkeiden kokonaismäärästä.
ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ
TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Orikedon jätteenpolttolaitos joutuu lopettamaan toimintansa jo vuoden 2014 lopussa.
Lounaisen Suomen jätelaitokset (TSJ,
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Rouskis oy ja
Rauman jätelaitos) ovat yhdessä koonneet
jätemäärän, joka mahdollistaisi kustannustehokkaan uuden jätevoimalan toteutuksen
Lounaiseen Suomeen. Jätelaitokset ovat selvittäneet ja vertailleet esille tulleita mahdollisia jätevoimalan sijoituspaikkoja toteutusteknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti. Selvitys
saatiin päätökseen tammikuussa 2013.
Kevään 2013 aikana jätelaitokset päättävät
mahdollisen hankintarenkaan perustamisesta,
joka kilpailuttaisi yhdyskuntajätteiden energiahyödyntämisen (max 150 000 t/a) ja mahdollistaisi uuden jätevoimalan toteutuksen vuoden
2017 alusta. Energiahyödyntämisen toteutuspaikka riippuu Lounaisen Suomen jätelaitosten
hankintarenkaan kil-pailutuksen tuloksesta.
Jäteasetuksen 50 prosentin materiaalihyötykäyttötavoite vuonna 2016 tulee asettamaan
asumisen ja julkisen toiminnan jätehuollolle
uusia haasteita. Uuden jätevoimalan mahdollisesti toteutuessa tullaan kiinnittämään
erityinen huomio kierrätyksen lisäämiseen
tojen kustannuksia ja kokonaisvaikutuksia
selvitetään edelleen. Tulevaisuuden ratkaisut
löydetään yhdessä kuntien päättäjien, jätehuoltolautakuntien ja jätelaitosten kesken.
SELVITYS TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN LAAJUUDESTA
Yhtiö on vuoden 2012 aikana ollut mukana
seuraavissa tutkimushankkeissa: TSJ:n ja
Rouskis Oy:n fuusioselvitys (jatkuu vuonna
2013), Biokaasuprosessin materiaalivirtojen
tuotteistaminen (MMT), W-fuel (MMT), Uusien
materiaalien kestävä kierrätys – NeRe-Ma
(VTT), Petra-hanke (jatkuu vuonna 2013), Jätelaitosten ja ST1 yhteinen etanolilai-tosselvitys,
Turun kaupungin liikennebiokaasuselvitys (jatkuu vuonna 2013), Lounaisen Suomen jätevoimalaselvitys ja TSJ on Jätelaitosyhdistys
ry:n kautta ollut mukana useissa eri alojen
tutkimuksissa ja selvityksissä
ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ JA
EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ
Orikedon polttolaitoksen tämänhetkinen jätteenpolttolupa on voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Vaasan hallinto-oikeus ei myöntänyt
luvalle jatkoaikaa, riskinä on korvaavien jätteiden energiahyötykäyttöratkaisujen löytäminen
ja jätteenkäsittelyn merkittävä hinnan nousu.
HENKILÖSTÖ
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 52,4 työntekijää. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 43
henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa oli
vuoden aikana 11 henkilöä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olleista 22 on
Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kokonaan omistaman TSJ Yrityspalvelut Oy:n sulauttaminen
Ekokem Oy Ab:n omistamaan Suomen Raken-
TIETOJA YHTIÖN HALLINNOSTA
Hallituksella on vuoden 2012 aikana ollut 8
kokousta. Hallituksella oli yksi strategiapäivä.
Yhtiön hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.
HALLITUKSEN JÄSENET
5.4.2011 – KEVÄT YK 2013
Hallituksen jäsen
Varajäsen
Olli A. Manni (pj)
Jarmo Rosama (varapj)
Mirja Hovirinta
Antero Jaskari
Minna Arve
Niko Aaltonen
Ulla-Maija Mylly
Seppo Koski
Timo Jyväkorpi
Katriina KerttulaHiippavuori
Simo Saarikko
Mia Ilola
Reijo Virtanen
Rauno Lahtinen
Tomi Kurkilahti
Lassi Lehtinen
Olli Vuorinen
Barbara Heinonen
Ilkka Laaksonen
Kjell Lundahn
Mari Mikkola
Elina Rantanen
Hannu Rautanen
Jonni Moislahti
Teija Leino
Jörgen Hermansson
Yhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen
esittelijänä toimi 31.5.2012 asti Markku Lehtokari ja 1.6.2012 alkaen Jukka Heikkilä, hallituksen puheenjohtajana toimi Olli A. Manni,
varapuheenjohtajana Jarmo Rosama ja hallituksen sihteerinä Ari-Pekka Korhonen.
Yhtiön tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers (PWC) Oy.
HALLITUKSEN ESITYS
VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ
TAI TAPPIOIDEN KATTAMISESTA
Hallitus esittää, että tilikauden voitto 97 890
euroa kirjataan tilille ”edellisten tilikausien
voitto/tappio” ja että osinkoa ei jaeta.
RAKENNE- JA
RAHOITUSJÄRJESTELYT
SOSIAALINEN VASTUU
TSJ sai alkuvuonna 2013 päätökseen jätteen
energiahyötykäytön ympäristövaikutusten arvioinnin, joka mahdollistaisi uuden Lounaisen
Suomen jätevoimalan toteutuksen Turun Topinojalle tai Raision Palovuoreen.
naisia ja 20 miehiä. Henkilökunnan keski-ikä
vuonna 2012 oli 46,9 vuotta. Hallinnossa toimii
4 henkilöä, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen
sihteeri.
Työterveyspalveluista yhtiö on tehnyt sopimuksen Suomen Terveystalo Oy:n kanssa.
Terveyspalveluihin ja työsuojeluun käytetyt
menot olivat 933 e/htv. Sairauspoissaoloja oli
yhteensä 363 päivää eli 6,9 päivää/henkilö,
vuonna 2011 vastaava luku oli 10,6 päivää/
henkilö ja toimialakohtainen luku on 11,6 päivää/henkilö. Työtapaturmia oli vuoden aikana
yhteensä 8, joista poissaoloon johtaneita työtapaturmia oli 4.
YMPÄRISTÖVASTUU
TIETOJA TILIKAUDEN
PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN
ja syntypaikkalajittelun tehostamiseen. Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen TSJ:n
alueella voi olla tärkeä osa pohdinnassa olevaa
liikennebiokaasutuotantoa.
Syntypaikkalajitellun polttokelpoisen jätteen jatkojalostus voi vaihtoehtoisesti tapahtua
Ekojalostamossa Topinojalla. Ekojalostamon
toteutusta on selvitetty Ekokem Oy:n ja TSJ:n
yhteisenä selvityksenä osana Tekesin Green
Growth – Tie kestävään talouteen -ohjelmaa.
Ekojalostamossa jätteestä eroteltaisiin kierrätykseen sopivat materiaalit, ku-ten metallia
ja muoveja. Biojätteet saataisiin tehokkaasti
erilleen ja puhdistuksen jälkeen hyödynnettäväksi biokaasuna sekä lopputuote maanparannusaineena. Jätevoimalaan päätyisi enää
alle puolet laitokseen tulevasta jätevirrasta.
Asunkiinteistöille ei tässä vaihtoehdossa tarvittaisi biojätteiden eikä muovien erilliskeräystä.
Molemmissa käsittelyvaihtoehdoissa on
omat vahvuutensa ja haasteensa. Vaihtoeh-
toimitusjohtaja Markku Lehtokari siirtyi toimitusjohtajan tehtävistä 10.6.2012 alkaen asiantuntijatehtäviin ja jäi virallisesti eläkkeelle
1.3.2013.
TSJ:n toimisto muutti kesäkuun 2012 lopussa Ajurinkadulta Orikedolle osoitteeseen
Kuormakatu 17.
Tuloslaskelma 1.1.2011–31.12.2012
EURO
EMOYHTIÖ 2012
EMOYHTIÖ 2011
KONSERNI 2011
18 597 288
18 525 628
24 431 491
453 030
555 699
780 368
-1 059 816
-1 263 120
-1 089 456
177
4 897
32 772
Ulkopuoliset palvelut
-10 802 616
-9 910 923
-12 949 161
Materiaalit ja palvelut yhteensä
-11 862 256
-11 169 146
-14 005 845
-2 013 896
-1 830 204
-2 087 434
Eläkekulut
-360 394
-330 952
-379 506
Muut henkilösivukulut
-101 114
-74 702
-86 003
-2 475 404
-2 235 859
-2 552 943
LIIKEVAIHTO
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varaston muutos
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Henkilöstökulut yhteensä
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
-1 159 527
-986 853
-1 027 025
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-1 159 527
-986 853
-1 049 819
Liiketoiminnan muut kulut
-3 535 314
-3 947 839
-4 768 271
17 817
741 631
2 834 981
0
18 777
44
27 650
40 655
55 842
-66 006
-89 716
-90 116
-38 355
-30 284
-34 230
-20 538
711 347
2 800 752
Satunnaiset tuotot
0
2 117 700
0,00
Satunnaiset kulut
0
-497
Satunnaiset erät yhteensä
0
2 117 203
0,00
-20 538
2 828 550
2 800 752
162 552
-78 200
0,00
-44 124
-722 650
-724 539
97 890
2 027 701
2 070 594
LIIKEVOITTO/TAPPIO
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muilta
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
Muille
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
Satunnaiset erät
VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Tuloverot
Tilikauden verot
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO
Tase 31.12.2012
VASTAAVAA
EMOYHTIÖ 2012
EMOYHTIÖ 2011
KONSERNI 2011
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
26 926
24 990
41 239
14 532
22 664
35 625
Liikearvo
25 358
38 037
0,00
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
66 815
85 691
122 451
4 223 467
5 100 005
5 178 872
4 223 466
5 100 005
5 178 872
Koneet ja kalusto
425 062
135 334
294 479
Muut aineelliset hyödykkeet
155 159
Muut osakkeet ja osuudet
Sijoitukset yhteensä
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
169 260
5 642 611
0
250 000
0,00
250 200
250 000
0,00
5 128 109
5 740 290
5 765 063
250 000
250
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
5 073
4 897
47 456
Vaihto-omaisuus yhteensä
5 073
4 897
47 456
2 702 452
2 745 655
3 796 796
0
2 376 850
0
Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
182 306
Muut saamiset
34 428
26 541
57 480
Siirtosaamiset
135 890
27 086
76 170
Saamiset, lyhytaikaiset yhteensä
3 055 077
5 176 133
3 930 447
Saamiset yhteensä
3 055 077
5 176 133
3 930 447
Rahat ja pankkisaamiset
5 373 746
3 940 404
5 894 780
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
8 433 896
9 121 434
9 872 683
13 562 005
14 861 724
15 637 746
EMOYHTIÖ 2012
EMOYHTIÖ 2011
KONSERNI 2011
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
2 973 000
2 973 000
2 973 000
Edellisten tilikausien voitto(tappio)
3 818 916
2 147 975
2 853 289
Tilikauden voitto(tappio)
97 890
2 027 701
2 070 594
6 889 806
7 148 676
7 896 883
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
818 363
980 916
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä
818 363
980 916
1 677 400
2 129 000
4 053
4 070
2 129 000
4 090
1 681 453
2 133 070
2 133 090
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Pitkäaikainen yhteensä
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
169 260
5 404 598
SOSIAALINEN VASTUU
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
7 355
4 811 043
YMPÄRISTÖVASTUU
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Omistetut
Rakennukset ja rakennelmat yhteensä
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Velat omistusyhteysyrityksille
Muut velat
451 600
2 080
451 600
3 195
451 600
3 195
1 785 461
2 314 364
2 775 603
0
17 058
0
3 941
350 930
450 062
555 737
Siirtovelat
1 578 370
1 362 784
1 581 313
Lyhytaikainen yhteensä
4 172 383
4 599 062
5 607 773
5 853 836
6 732 132
7 740 863
13 562 005
14 861 724
15 637 746
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Rahoituslaskelma
EURO
EMOYHTIÖ 2012
EMOYHTIÖ 2011
KONSERNI 2011
-20 538
711 347
2 800 752
986 853
1 027 025
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot
1 159 527
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua
2 117 700
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua
Rahoitustuotot ja -kulut
-497
38 355
30 284
34 230
106 232
-2 399 669
-475 710
-177
-4 897
-32 772
212 781
464 650
653 999
44
44
27 650
40 655
55 842
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
Käyttöomaisuuden myyntitappiot
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+)
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos
Maksetut korot ja maksut
Saadut osingot
Saadut korot
Maksetut korot
-74 535
-90 257
-90 657
Maksetut verot
-777 931
-99 225
-120 445
671 365
1 756 988
3 852 306
-547 096
-756 984
-879 688
-250
6 605
-547 346
-750 378
2 117 700
348 000
Liiketoiminnan sat.eristä johtuva rahavirta (netto)
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin
Investoinnit muihin sijoituksiin
Ostetut tytäryhtiöosakkeet
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
Käyttöomaisuuden myyntitappiot
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
-879 688
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Saadut konserniavustukset
Lyhytaikaisten lainojen muutos
0
0
0
Pitkäaikaisten lainojen muutos
-451 617
-451 580
-451 560
Maksetut osingot
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
-356 760
-178 380
-178 380
1 309 323
-281 960
-629 940
RAHAVAROJEN MUUTOS
1 433 342
724 650
2 342 678
3 552 103
Rahavarat 1.1.
3 940 404
3 215 755
Rahavarat 31.12
5 373 746
3 940 404
Tilinpäätöksen 31.12.2012 liitetiedot
Kirjanpitoasetuksen mukaiset liitetiedot
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Arvostusperiaatteet
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu. Yhtiön vuonna 2009 hankittu tytäryritys Klara-Saariston Puhtaanapito Oy, kotipaikka Turku, on purettu
17.4.2012. Toinen tytäryritys eli 28.5.2010 perustettu tytäryritys TSJ Yrityspalvelut Oy, kotipaikka Turku, on fuusioitu toiseen yhtiöön 31.1.2012.
Tuloslaskelman liitetiedot
EMOYHTIÖ 2012
EMOYHTIÖ 2011
KONSERNI 2011
LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Vakuutus- ja vahingonkorvaukset
Vuokratuotot
0
0
93 276
68 021
66 216
197 610
Avustukset ja tuet
38 370
45 859
45 859
Palvelutuotot
48 740
46 005
46 005
Muut
297 899
397 619
397 618
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
453 030
555 699
780 368
Palkkiot ja korvaukset
0,00
3
3
20
5-10
3-5
5
5
5
10
SOSIAALINEN VASTUU
Poistoajat ovat:
Atk-lisenssit
Atk-ohjelmat
Rakennukset
Rakennelmat
Koneet ja kalusto
Tuotantokalusto
Liikearvo
Konserniliikearvo
Maa-ja vesirakennukset
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.
Toimistohenkilökuntaa
26
22
26
Kenttähenkilökuntaa
25
26
27
Hallinto
2
2
2
Yhteensä
52
50
55
24 450
28 800
43 800
JOHDON PALKAT JA PALKKIOT
Hallituksen palkat/korvaukset
YMPÄRISTÖVASTUU
HENKILÖSTÖN KESKIMÄÄRÄINEN LUKUMÄÄRÄ
Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan aineettomat ja aineelliset hyödykkeet.
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Vapaaehtoiset henkilösivukulut
Toimitilakulut
Ajoneuvokulut
Atk-laite ja -ohjelmakulut
Muut kone- ja kalustokulut
Matkakulut
Edustuskulut
168 999
1 144 239
103 987
186 643
229 004
60 617
8 181
170 911
1 091 140
175 673
188 821
389 268
39 148
6 497
Poistot ja arvonalentumiset
Myyntikulut (muut kuin jäteverot)
Myyntikulut (jäteverot)
Markkinointikulut
Tutkimus- ja kehityskulut
Hallintopalvelut
Muut hallintopalvelut
Muut liikekulut
Yhteensä
1 553
519 750
237 665
177 594
305 728
337 723
53 632
3 535 314
1 529
1 035 297
218 900
33 599
237 755
344 949
14 352
3 947 839
0
0
0
2 117 700
-497
2 117 203
133 867
20 064
115 274
18 593
153 931
133 867
108 876
96 047
18 129
127 005
12 830
108 876
26 926
24 990
63 395
63 395
63 395
63 395
Kertyneet poistot 1.1.
Vähennysten kertyneet poistot
Tilikauden poistot
25 358
12 679
38 037
12 679
12 679
25 358
Kirjanpitoarvo 31.12.
25 358
38 037
90 115
65 718
0
24 397
Hankintameno 31.12.
90 115
90 115
67 451
62 621
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot/ konserniavustus
Satunnaiset tuotot/konserniavustus
Yhteensä
Taseen liitetiedot
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Atk-lisenssimaksut
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
Tilikauden poistot
Liikearvo
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Tilikauden poistot
8 132
4 830
75 583
67 451
14 532
22 664
8 236 020
7 603 993
97 763
632 027
8 333 784
8 236 020
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
3 136 016
2 255 724
Tilikauden poistot
974 301
880 291
4 110 317
3 136 016
4 223 467
5 100 005
Hankintameno 1.1.
166 079
157 419
Lisäykset
345 165
8 660
Hankintameno 31.12.
511 244
166 079
106 976
86 567
Koneet ja laitteet
87 288
20 409
194 264
106 976
316 980
59 102
332 724
332 724
79 767
0
Kalusto ja muu irtain
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
0
0
Hankintameno 31.12.
412 490
332 724
256 493
200 679
Tilikauden poistot
0
47 915
55 814
304 407
256 493
108 083
76 231
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
0
166 242
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
166 242
0
Tilikauden poistot
11 083
11 083
YMPÄRISTÖVASTUU
Tilikauden poistot
SOSIAALINEN VASTUU
Vähennykset
155 159
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
169 260
95 954
49 501
412 962
211 406
339 656
Hankintameno 31.12.
7 355
169 260
7 355
169 260
250 000
256 605
SIJOITUKSET
Osakkeet, konserniyritykset
Hankintameno 1.1.
Keskeneräiset hankinnat
Lisäykset
Vähennykset (TSJYP:n fuusio 31.1.2012)
250 000
6 605
Hankintameno 31.12
0
250 000
0
250 000
Konserniyritykset
Klara-Saariston Puhtaanapito Oy, lopputilitys yhdistetty emoyhtiöön 28.12.20. TSJ Yrityspalvelut Oy, fuusioitu 31.1.2012 Ekokem-TSJ
Yrityspalvelut Oy:öön.
Omistusyhteyssyritysten osakkeet
Hankintameno 1.1.
0
Lisäykset (Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy)
250 000
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
250 000
250 000
Omistusosuus
Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy
49%
Oma pääoma
537 852
Tilik.tulos
127 623
Muut osakkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset (Turun Biovoima Oy)
0
250
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
250
250
SAAMISET
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä
0
240 417
Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä
0
2 136 433
Yhteensä
0
2 376 850
Myyntisaamiset omistusyhteysyrityksiltä
182 306
Muut saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Yhteensä
182 306
SIIRTOSAAMISTEN OLENNAISET ERÄT
Eläkevakuutusmaksut
Lakisäät. vak.maksut
1 603
4 834
Vuokramenot
3 482
0
Tuloverot
Muut menoennakot
Korkotulot
102 876
0
27 930
22 252
0
0
135 890
27 086
Muut tulojäämät
Yhteensä
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 1.1.
2 973 000
2 973 000
Osakepääoma 31.12.
2 973 000
2 973 000
Voitto (tappio) edellisiltä tilikausilta 1.1.
4 175 676
2 326 355
Osingonjako
Voitto(tappio) edellisiltä tilikausilta 31.12.
-356 760
-178 380
3 818 916
2 147 975
97 890
2 027 701
Oma pääoma yhteensä
6 889 806
7 148 676
LASKELMA VOITONJAKOKELPOISISTA VAROISTA
Voitto edellisiltä tilikausilta
Tilikauden voitto (tappio)
Yhteensä
3 818 916
97 890
3 916 806
2 147 975
2 027 701
4 175 676
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat
0
362 500
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Ostovelat konserniyrityksille
Muut velat konserniyrityksille
Yhteensä
0
0
17 058
0
17 058
Siirtovelkojen olennaiset erät
Palkkamenot
Lomapalkkamenot
Eläkevakuutusmaksumenot
Korkomenot
Tuloverot
Muut
Yhteensä
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ON ANNETTU OMAISUUTTA, JA VAKUUKSIEN ARVO
Rahalaitoslainat
Kiinnitykset kiinteistöön
Vakuudeksi annetut pantit yhteensä
3 941
0
3 941
0
381 379
37 214
10 084
0
1 149 693
1 578 370
850
342 658
34 984
18 614
630 931
334 748
1 362 784
66 500
300 000
300 000
93 100
300 000
300 000
Ostovelat omistusyhteysyrityksille
Muut velat omistusyhteysyrityksille
Yhteensä
93 100
300 000
300 000
Vastuusitoumukset ja muut vastuut
Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä 2.062.500 euroa rahalaitoslainoja, joiden vakuudeksi ei ole pantattu yhtiön omaisuutta.
Niistä on annettu pankille erillinen sitoumus (Negative pledge).
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
106 988
78 506
Myöhemmin maksettavat
169 346
158 390
Vuokravastuut yhteensä
276 334
236 896
300
78 257
20 000
170 000
Jäännösarvovastuut yhteensä
YMPÄRISTÖVASTUU
LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ
Leasing-maksujen määrät sisältävät arvonlisäveron.
MUUT OMASTA PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET
Pantatut talletukset
SOSIAALINEN VASTUU
Tilikauden voitto(tappio)
MUUT TALOUDELLISET VASTUUT, JOITA EI OLE MERKITTY TASEESEEN
Osakassopimuksen mukaisesti yhtiö on vuokrannut liiketoimintaansa varten 30 vuodeksi Turun kaupungilta Topinojan kaatopaikan, LänsiTurunmaan kaupungilta Rauhalan kaatopaikan sekä Raision ja Naantalin kaupungeilta ja Maskun kunnalta Isosuon kaatopaikan. Vuokraa
alueista ja rakennelmista maksettiin vuokranantajille vuonna 2012 yhteensä 497.768,42 euroa/vuosi + alv. Vuokranantajat ovat sitoutuneet
kaatopaikka-alueiden peittämiseen ja muuhun jälkihoitoon, tästä yhtiö suorittaa vuosittain tarkastettavaa maksua vuokranantajille (v. 2012
yhteensä 451.000,02 euroa/ vuosi + alv).
Vuokravastuut
Yhtiöllä on toimitiloistaan määräaikainen vuokrasopimus - 30.6.2024. Laskennallisen vuokravastuun määrä n. 1,1 miljoonaa euroa (sisältää
arvonlisäveron 23%).
Osakassopimuksen mukaiset velvoitteet
Tilintarkastuskertomus
TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY:N YHTIÖKOKOUKSELLE
Olemme tilintarkastaneet Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta
1.1.2012–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa
kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja
varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta.
Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen
hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä,
ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus
yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja
ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
LAUSUNTO
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Turussa 19. päivänä maaliskuuta 2013
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö
Petri Palmroth
KHT
Lyhenteet ja käsitteet
AMMONIUMTYPPI, NH4-N
Heikentää veden hajua ja makua. Eräs veden
likaantumisindikaattoreista.
ARINAKUONA
Poltossa jätteen palamaton epäorgaaninen
ainesosa.
BIOJÄTE
eloperäinen elintarvike- ja ruokajäte.
BIOLOGINEN HAPENKULUTUS, BOD
Vedessä olevan orgaanisen (eloperäisen) aineen aiheuttama hapen kuluminen. Bakteerit
käyttävät orgaanisen aineen energialähteenään, jolloin kuluu happea.
CO2-EKVIVALENTTITONNI
Yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen
eri kasvihuonekaasupäästöjen, kuten metaanin, vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
ERITYISJÄTE
Jäte, joka vaatii erityistoimia esim. peittämisen
kaatopaikalla, mutta joka ei ole ongelmajäte.
HAJAKUORMITUS
Muualta kuin tarkoitetusta päästökohdista aiheutuva päästö.
HIILIDIOKSIDI, CO2
Orgaanisen aineen palamisessa syntyvä lopputulos. Kasvit sitovat hiilidioksidia kasvunsa
lähtöaineeksi ja vapauttavat sitä hajotessaan.
Hiilidioksidi ilmakehässä edistää kasvihuoneilmiötä.
HYÖTYJÄTE
Jäte, joka voidaan hyödyntää kierrättämällä tai
energiatuotannossa.
HYÖTYKÄYTTÖ
Jätemateriaalien käyttäminen uudestaan esimerkiksi uusien tuotteiden tai energiantuotannon raaka-aineina.
KAATOPAIKKAJÄTE
Polttokelpoisen jätteen rinnalla kerättävää,
kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä, johon kuuluvat energiakäyttöä haittaavat jätteet kuten
posliini, hiekoitushiekka ja PVC-muovi.
KEMIALLINEN HAPENKULUTUS CODCR
Vedessä olevien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten (eloperäisten) aineiden määrä.
KLORIDIT
Esiintyvät vedessä pääasiassa natriumkloridina. Aiheuttaa veteen makua ja putkistoissa
korroosiota.
METAANI
Kasvihuonekaasu, jonka vaikutus 23-kertainen
hiilidioksidiin verrattuna. Osuus kaatopaikkakaasuista noin 50 %.
ONGELMAJÄTE ELI VAARALLINEN JÄTE
Jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa
terveydelle tai ympäristölle.
ORGAANINEN
Hiiliyhdisteisiin kuuluva tai niitä koskeva. Orgaaninen jäte on hiiliyhdisteistä peräisin oleva,
usein eloperäinen jäte.
PCDD/F-YHDISTEET ELI DIOKSIINIT
JA FURAANIT
Mm. polttoprosessissa syntyviä klooria sisältäviä myrkyllisiä ja pysyviä yhdisteitä.
POLTTOKELPOINEN JÄTE
Syntypaikalla alkulajiteltu yhdyskuntajäte,
joka käytetään hyödyksi energialaitoksessa.
Polttokelpoisesta jätteestä on lajiteltu erilleen
ongelmajätteet, sähkö- ja elektroniikkalaiteromut, erityisjätteet, materiaalina hyödynnettävät jätteet sekä kaatopaikkajäte ja isokokoinen
jäte. Jos kiinteistöllä ei kerätä erilleen tai
kompostoida biojätettä, kuuluu biojäte polttokelpoiseen jätteeseen.
PÄÄSTÖ
Kaasu-, höyry-, neste- tai hiukkasmuodossa
oleva ainevirta ilmaan tai veteen.
RASKASMETALLIT
Rautaa (Fe) atomipainoltaan raskaampia metalleja, joilla saattaa olla ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Termiä käytetään usein
epätarkasti ja sillä saatetaan tarkoittaa jopa
epämetalleja, kuten arseenia tai booria.
SÄHKÖNJOHTOKYKY
Kuvaa veteen liuenneiden erilaisten suolojen
määrää. Kohonnut arvo indikoi muun muassa
kaatopaikkavaikutusta.
VETYKLORIDI ELI KLOORIVETY, HCI
Vaalean kellertävä, pistävänhajuinen kaasu.
Suolahappo on kloorivetykaasun vesiliuos.
Suolahapon myrkyllisyys eliöille perustuu sen
voimakkaaseen happamuuteen, mistä johtuen sillä on välittömiä haitallisia vaikutuksia
eliöihin.
YHDYSKUNTAJÄTE
Yleisnimitys asumisessa syntyneelle ja siihen
rinnastettavalle muun toiminnan jätteelle.
YMPÄRISTÖVAIKUTUS
Jonkin toiminnan tuloksena ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan kohdistuvat negatiiviset
ja positiiviset vaikutukset.
YVA-MENETTELY
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä
selvitetään suunnitteilla olevan hankkeen
mahdolliset ympäristövaikutukset ennen lopullista päätöksentekoa.
LYHENTEET
kg/d = kilogrammaa vuorokaudessa
t/a =
mg =
µg =
GWh =
MWh =
tonnia vuodessa eli 1000 kg vuodessa
0,001 g
0,000 001 g
1 000 MWh
1 000 kWh
AJATUKSELLA TEHTY
LAJITTELU ON KÄYTÄNNÖN
TEKO YMPÄRISTÖN
SUOJELEMISEKSI.
OIKEIN LAJITELLUSTA
JÄTTEESTÄ PYSTYMME
NIMITTÄIN KIERRÄTTÄMÄÄN
SUUREN OSAN.
VOIT
PIENENTÄÄ
SYNTYVÄN
JÄTTEEN
MÄÄRÄÄ OMILLA
VALINNOILLASI.
TAI
TEKEMÄÄN
SIITÄ UUTTA
ENERGIAA.
MUODOSTETAAN
YHDESSÄ KESTÄVÄ KETJU.
ELINYMPÄRISTÖMME
KESTÄVÄSSÄ KEHITTÄMISESSÄ
KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN.
Turun Seudun Jätehuolto Oy
Kuormakatu 17, 20380 TURKU
Puhelin 020 728 2100 • faksi 020 728 2109
Jäteneuvonta 0200 47470, arkisin 9–16 (pvm/mpm)
jateneuvonta@tsj.fi • www.tsj.fi

Pieni mutta vaarallinen

Transcription

Similar documents

6/2014 - Akseli Kiinteistöpalvelut Oy

Kiinteistön jätehuollon järjestäminen Paraisten saaristossa -opas

Siirtoasiakirja

Jätehuollon yleisopas

ALUSJÄTEHUOLTO RAUMAN SATAMASSA

Paikallinen erikoisuus

Ohje kauppiaille ja myymäläpäälliköille

Lataa opas täältä

Pullakahveilla lähiöitymistä vastaan (7.8.2014)

Ekopisteinfo 2014