Ihminen – Jumalan kuva

kristitty
Kristitty
Kristillinen
K
r i s t i l l i n aikakauslehti
en julkaisu
Näkinkuja
Helsinki
Hämeentie3,5 00530
a 00530
Helsinki
Helsingin Saalem-seurakunnan Julkaisu • 4 /2012 elo-syyskuu
Kuva: sxc.hu
Ihminen – Jumalan kuva
Esittelyssä Mika Yrjölä
perheineen
Sivu 2
Toiminnan ratas vai
Jumalan kuva?
Ihmiskuvalla
on väliä!
Sivu 4
Sivu 13
2
1. elokuuta 2012
kristitty 4/12
Kristillinen aikakauslehti
Sähköposti: kristitty@saalem.fi
Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla)
TOIMITUS
Mika Yrjölä, päätoimittaja
Veli-Matti Laitinen, toimitussihteeri
TOIMITUSNEUVOSTO
Klaus Korhonen
Valtter Luoto
Tiipi Jokinen (toimittaja)
Elina Rautio (toimittaja)
Saalem-seurakunnan työntekijät
ULKOASU JA TAITTO
Mika Kavasto/Aikamedia Oy
JULKAISIJA
Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry
PAINO
Art-Print Oy, Kokkola
ISSN 1457-898x
kristitty
sisältö
2 Pääkirjoitus: Imago Dei – Jumalan kuva
2 Jumalalla on suunnitelma Saalemia varten
4 Artikkeli: Ihmiskuvalla on väliä!
5 Käytävähaastattelu: Nuoret Jumalan ihmeet Saalemin parvella
6 Kolumni: Kumminkaimankoiran mielipide tappamiseen
7 Vanhimmat tutuksi: Juha Partanen ja Joona
10 Taloudesta ja hallinnosta
11 Lähetyssivut: Yhteyttä ja uusien taitojen oppimista TEKO-pajassa
12 Leikkeitä lähettikirjeistä
13 Nuorten sivu
14 Teologia: Ihminenkö Jumalan kuva?
15 Penkistä bongattu: Mikko Härkin
Saalem-Uutiset
(Lehden keskellä)
8 Paimenen sana
8 Tilaisuudet Saalemissa
9 Jäsentapahtumat ja syntymäpäivät
Seuraava Kristitty nro 5 /12 ilmestyy 3.10.2012
pääkirjoitus
Imago Dei – Jumalan kuva
Jyrki Palmi jyrki.palmi@saalem.fi
Ihminen Imago Dei
eli Jumalan kuva tarkoittaa sitä, että meidät on luotu muistuttamaan Jumalaa. Meitä
ei kuitenkaan luotu Jumaliksi tai Jumalan kaltaisiksi. Ihmisellä näyttäisi jatkuvasti olevan
halu olla Jumalan veroinen. Tätä tyhjiötä
täyttämään on ajassamme syntynyt ja jatkuvasti
syntyy uusia uskontoja. Esoteerinen yliluonnollisuus
mystisine opetuksineen pyrkii vastaamaan ihmisen
tarpeeseen olla kuin Jumala. Tähän houkutukseen
lankesi myös enkeli Lucifer ja tuli näin syöstyksi pois
Jumalan läheisyydestä taivaasta. Evankeliumin ilmoitus on kuitenkin lohdullinen: vaikka ihminen ei
voi koskaan tulla Jumalaksi, ihmisen on mahdollista
tulla Jumalan lapseksi.
Jumalan kuvaksi luominen erottaa ihmisen eläimistä. Ihminen on luotu hallitsemaan ja varjelemaan muuta maailmaa. Ihmisellä on mahdollisuus
kommunikoida Jumalansa kanssa, mikä tekeekin
hänestä ainutlaatuisen muihin maapallon eläviin
organismeihin nähden. Ihminen on ainutlaatuinen
myös siinä, että hän kykenee valitsemaan, päättelemään ja käyttämään vapaata tahtoaan. Hän ei toimi
vain vaistojensa varassa vaan pyrkii toimimaan moraalisesti oikein eikä luonnostaan halua vahingoittaa
toista ihmistä. Tämä kaikki kertoo Jumalan meihin
puhaltamasta hengestä, jossa heijastuu jumalallinen luonto.
Jo Adamin langetessa hänessä alkoi kuitenkin
näkyä myös ihmisen synnillisen luonnon vaikutukset. Jumalan alkuperäinen luonto on tahriintunut, ja
sen negatiiviset vaikutukset ovat siirtyneet sukupolvesta toiseen, aina meihin asti. Samoin kuin Adam,
niin mekin pyrimme kapinoimaan luojaamme vastaan.
Vaikka meissä pyrkivät jatkuvasti esiin synti ja
sen seuraukset, hyvä uutinen on se, että meidät
on lunastettu Ihmisen Pojassa Jeesuksessa Kristuksessa. Hänessä meistä voi tulla kokonaan uusia
luomuksia, ja hänessä meihin voi palautua alkuperäinen puhdas ja kirkas Imago Dei. Jumalan lapsina
heijastamme kaikki luonnollisesti Jumalan kuvaa, ja
se näkyy meistä kaikista pinnistelemättä ja ponnistelematta.
Tämän ja seuraavien numeroiden teksteissä käsitellään Suomen helluntaiherätyksen
uskon pääkohtia. Tässä sarjan kolmannessa
osassa teemana on Ihminen – Jumalan kuva.
Jumalalla on suunnitelma Saalemia varten
Teksti ja kuva: Elina Rautio
Ensimmäisten kahden viikon aikana kaikki ehtivät jo saada uusia ystäviä
kesäleirien kautta, Mika ja Rommy iloitsevat.
– Olimme jo pitkään sydämessämme tienneet, että olemme
tulossa Suomeen. Mutta sitä emme tienneet, missä
vaiheessa ja minkälaisessa roolissa se tapahtuisi, uusi
seurakunnanjohtaja Mika Yrjölä kertoo.
Työntäyteisiä vuosia ja pysähtymistä
N
eljä vuotta sitten Australiassa asuva Mika alkoi saada saarnoja Saalem-seurakunnalle. Kun sitten pari vuotta myöhemmin Suomesta alkoi tulla vierailukutsuja sapattivuotta USA:ssa viettävälle pastorille,
hän vastasi kutsuihin myöntävästi.
Syys–lokakuussa vuosia sitten valmistellut saarnat pääsevät oikean
yleisön kuultavaksi tuoreen seurakunnanjohtajan suulla. Työhön tutustumisen
Mika aloitti jo kesäkuussa, ja tuolloin myös muu perhe – Rommy-vaimo sekä
lapset Hannah, Isaiah (Jesse), Säde ja Promise – muuttivat Suomeen.
– Lapset ovat ottaneet hyvin myönteisesti Suomeen tulon. Olemme ylpeitä
siitä, miten rohkeasti he ovat hypänneet uuteen kulttuuriin ja ystävyyssuhteisiin.
Mika ja Rommy Yrjölä tutustuivat 90-luvun alussa Elim Bible Instituten raamattukoulussa USA:ssa. Avioitumisen jälkeen nuoripari muutti Suomeen, jossa he toimivat ensin viisi vuotta Mikan kotiseurakunnan Saalemin nuorisotyössä ja sitten
kaksi vuotta Lappeenrannassa seurakunnan johdossa.
Suurimman osan lapsuudestaan Indonesiassa kasvaneelle Mikalle oli kuitenkin selvää, että jossain vaiheessa perhe lähtisi ulkomaille. Syksyllä 2002 Yrjölät
suuntasivat Torontoon, josta alkoi vajaan kymmenen vuoden työntäyteinen kausi
– Toronton jälkeen Indonesiassa ja Australiassa.
Australiaan siirtyessään Yrjölän perhe oli väsynyt jatkuvaan muuttamiseen ja
ajatteli asettua aloilleen. Suunnitelmat muuttuivat kuitenkin hyvin traagisella tavalla, kun heidän kotinsa ja tavaransa tuhoutuivat tulipalossa.
– Mika oli jo jonkin aikaa puhunut, että meidän tulisi ottaa vuosi taukoa työstä
ja levätä. Tapahtuma pakotti meidät erottamaan aikaa Jumalalle, antamaan Hänelle ajanjakson elämästämme uudistumiseen ja uudelleen käyttöön antautumiseen.
kristitty
3
1. elokuuta 2012
– Odotamme innolla
uutta elämänvaihetta
ja sitä, että saamme
perheenä palvella Herraa
yhdessä, Mika ja Rommy
Yrjölä (vas.) sekä lapset
Hannah, Promise, Jesse ja
Säde vakuuttavat.
Saimme aloittaa kaiken ikään kuin alusta, Rommy kertoo.
– Pidän sitä jopa Jumalan mielisuosion osoituksena: Hän näki hyväksi ottaa kaiken pois, koska Hän
halusi minun rakastuvan itseensä uudestaan. Jumala
voi käyttää kaikkia vastoinkäymisiämme, jos me vain
annamme ne Hänelle, Mika lisää.
Tulipalon jälkeen koko perhe eli murrosvaihetta,
jolloin kyseltiin uutta suuntaa ja johdatusta. Mika ja
Rommy kokivat, että heidän tulisi ottaa uskon askel,
toteuttaa ajatus välivuodesta ja muuttaa USA:n kotiin
Rommyn perheen lähelle.
– Perheeni kyseli minulta uudelleen ja uudelleen:
”Olemmeko ymmärtäneet oikein, että tulette kotiin,
ette tiedä missä asutte ettekä aio mennä töihin?”
Rommy kertoo nauraen.
– Mutta Jumala todella piti meistä huolta. Joka
kuukausi meillä oli tarpeeksi rahaa laskujen maksamiseen. Se oli todellinen todistus erityisesti minun perheelleni, hän muistelee.
Perhe on aina etusijalla
Tulipalo on ollut eräänlainen vedenjakaja koko perheelle. Nyt tapahtuma tuntuu jo kaukaiselta, mutta
edelleen silloin tällöin Yrjölät kaipaavat joitain tavaroita, jotka tuli tuhosi. Kaiken omaisuuden menettäminen ja siitä selviytyminen on kuitenkin vahvistanut
paitsi luottamusta Jumalan huolenpitoon myös Yrjölöiden perheyhteyttä. Mika ja Rommy kokevatkin tärkeimmäksi tehtäväkseen vanhemmuuden.
– Haluamme lasten kokevan, että vaikka mitä tapahtuisi, perhe on aina heidän turvapaikkansa. Uskomme, että työ alkaa kotoa. Jos siellä ei tapahdu mitään, miksi palvelisimme muuallakaan?
– Joka seurakunnassa on ollut vaikea saavuttaa tasapaino työn ja perheen välillä, mutta täällä Saalemissa se tulee seurakunnan koon takia olemaan varmaankin erityisen vaikeaa. Olemme todella ihmiskeskeisiä,
joten siksi saatamme helposti unohtaa oman perheen
tarpeet, Rommy lisää.
Mika ja Rommy haluavat kuitenkin korostaa, että
he ovat täällä ihmisiä varten, ja jos he jostain syystä
eivät ole aina saatavilla, siihen on jokin syy.
– Rakastamme ihmisiä ja uskomme, että jokainen
sukupolvi on tärkeä Jeesukselle.
Mitä Yrjölän perheen lapset
odottavat Suomessa?
Promise, 8: Turvallisuutta ja itsenäisyyttä
(että voi liikkua vapaasti ja itsenäisesti) sekä
omaa kännykkää.
Säde, 11: Uintiharrastuksen uudelleen
aloittamista. Säde oli Australian-vuosina osa
paralympialaistiimiä.
Isaiah (Jesse), 13: Hesburgeria ja kahvia sekä
vapautta.
Hannah, 15: Pitkäaikaista kotia, pääsemistä
osaksi seurakunnan nuorten porukkaa ja
isovanhempien kanssa olemista.
Jumalan unelmia unelmoimassa
Yrjölät haluavat olla luotsaamassa Saalemia juuri siihen suuntaan, mihin Jumala haluaa sitä viedä. Joitakin
ajatuksia näystä Mikalla jo onkin, ja hän on suunnitellut siihen liittyvää saarnasarjaa heti syyskuun alun
tulojuhlan jälkeen.
– Haluan olla valamassa seurakuntaan uskoa, rohkeutta ja eteenpäin menemistä. Haluan olla välittämässä uutta toivoa siitä, että me emme ainoastaan
selviä vaan tulemme voittamaan taistelun. Jumala haluaa meidän menevän voitokkaina kohti Hänen suunnitelmiaan niin yksilöinä, perheinä kuin seurakuntanakin, Mika vakuuttaa.
– Jumalalla on suunnitelma Suomea varten, Helsinkiä varten ja Saalemia varten. Hän antaa meille tulevaisuuden ja toivon.
Mika kokee, että Klaus Korhosen seurakunnanjohtajakauden aikana toteutettiin paljon hyviä hallinnollisia uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä seurakunnan eteenpäin menemiselle. Tärkeänä Klausin kauden
hedelmänä hän näkee lisäksi turvallisuudentunteen,
joka on palautunut seurakuntaan: Saalemissa on nyt
hyvä ja turvallista olla. Uusi seurakunnanjohtaja tuo
tietysti persoonansa ja toimintatapojensa myötä
muutoksia seurakunnan elämään, mutta Mika haluaa
painottaa, ettei muutos ole pääasia.
– Jeesus on pääasia – ja se, että me voisimme yksilöinä ja seurakuntana välittää enemmän Jeesusta
ympäristöömme. Haluamme Saalemin näyttävän siltä
kuin Jumala haluaa sen näyttävän.
– Minun päätehtäväni on olla Saalem-seurakunnan
paimen ja pastori ja voittaa pääkaupunkiseutua Jeesukselle, Mika summaa.
Uuden tehtävän myötä Mika astuu myös Kristittylehden ruoriin.
– Kristitty-lehti on todella hieno väline lähestyä
seurakuntalaisia, erityisesti sellaisia, joiden kontaktipinta seurakuntaan on jäänyt ohueksi. Lehti on tärkeä
työväline niin informaation ja näyn jakamisessa kuin
sielunhoidonkin välineenä.
Yhteydessä on voimaa
Rommy ja Mika ovat työskennelleet aina yhdessä,
vaikkei Rommy aiemminkaan ole aina ollut seurakunnan palkkalistoilla. Tärkeimmäksi tehtäväkseen Rommy kokee Mikan työn tukemisen. Lisäksi hänen sydämellään on erityisesti naisten rohkaiseminen.
– Suomalaiset naiset ovat oikein suuren Isän halauksen tarpeessa. Heillä on valtava rakkauden nälkä.
Uskon, että Jumala haluaisi olla sanomassa kaikille
naisille, että te olette minun tyttäriäni ja prinsessoitani ja minä rakastan teitä. Minulla on jotain mahtavaa
teille! Rommy rohkaisee.
Yrjölät haluavat myös, että ”Tervetuloa kotiin” -slogan ei olisi vain fraasi vaan totta käytännössä.
– Toivomme, että jokainen voisi kokea sydämessään iloa siitä, että täällä olen kotona. Uskon, että
jokainen on kutsuttu osaksi seurakuntaa. Vähän niin
kuin perheessäkin jokaisella on oma paikkansa, Rommy tuumii.
– Koemme tärkeäksi myös yhteyden tunteen vahvistamisen. Yksilöinä me voimme tehdä jotakin, mutta
seurakuntana me voimme paljon enemmän. Perheinä
voimme tehdä jotain, mutta seurakuntaperheenä vielä
paljon enemmän. Haluamme olla yhdistämässä seurakunnan voimat sukupolvien yli. Vaikka meidän tyylimme ja ajattelumallimme saattaakin olla erilainen,
olemme yksi seurakunta ja menossa samaan suuntaan, Mika päättää.
Yrjölöiden tulojuhlaa vietetään syyskuun ensimmäisenä
sunnuntaina 2.9. klo 11. Lisää Yrjölöiden seikkailuista Jumalan kanssa voi lukea tuoreesta Mikan kirjasta Tsunamia päin (Eastgate Media 2011).
4
1. elokuuta 2012
kristitty
artikkeli
Ihmiskuvalla
on väliä!
Mikä on minun ihmiskäsitykseni?
Teksti: Elina Rautio
Kuva: www.sxc.hu
Kristillinen maailmankatsomus ei
ole muodissa. Näyttää jopa siltä,
että minkä tahansa muun aatteen
eteenpäin vieminen on sallittua paitsi
”ahdasmielisen” ja ”vanhanaikaisen”
kristillisyyden.
K
ristillisen perinnön huvetessa olemme uskovina suomalaisessa yhteiskunnassa lähetyskentällä, jonka maailmankuva eroaa
omastamme. Samoin kuin ulkomaille vieraaseen kulttuuriin muuttaessamme myös täällä Suomessa meidän olisi hyvä ymmärtää ihmisten
ajattelutapaa, jotta voisimme ”puhua samaa kieltä”
heidän kanssaan.
Meidän on myös tärkeää tiedostaa Raamatun
maailmankuvan ainutlaatuisuus, jotta voimme puolustaa maailmankatsomustamme. Kristillisyyden
vastustajat eivät nimittäin ole useinkaan tiedostaneet, mitä kaikkea kristillisyys on tuonut yhteiskuntaamme ja kuinka tärkeitä asioita menetämme, jos
sen vaikutukset häviävät.
Elämän tarkoituksellisuus
Erilaisten maailmankatsomusten kirjossa hallitsevimpana voidaan pitää niin sanottua naturalistista
maailmankatsomusta, jonka juuret ovat Charles Darwinin evoluutio- ja luonnonvalintateoriassa. Naturalistisesta maailmankatsomuksesta ammentavaa tiedettä pidetään yleisesti neutraalina ja objektiivisena
ja ihmisjärkeä totuuden tuomarina. Hengellisyyden
ajatellaan kuuluvan jokaisen henkilökohtaiseen arvomaailmaan, eikä sitä pidä missään nimessä sotkea
yhteiskunnalliseen elämään tai päätöksentekoon.
Naturalistisen maailmankatsomuksen mukaan
maailmankaikkeus on syntynyt sattumalta. Eri lajit ovat kehittyneet ympäristöön sopeutumisen ja
vahvimman selviämisen seurauksena. Ihmisellä ei
ole erityisasemaa maapallolla muutoin kuin kehittyneimpänä eläimenä saamansa hallintavallan vuoksi.
Elämällä ei ole suunnittelijaa, joten ihminenkin on
luonnonvalinnan kautta syntynyt monimutkainen
kone, joka käy biologisten lainalaisuuksien voimasta.
Koska ei ole olemassa mitään korkeampaa suunnittelijaa eikä universaalia moraaliperustaa, ei ihmisellä myöskään ole minkäänlaisia moraalisia velvoitteita tai pohjaa elämän tarkoituksellisuudelle. Jos
tarkoitusta kaipaa, se tulee ihmisen määritellä itse.
Raamatun ilmoituksen mukaan maailmankaikkeus on syntynyt Jumalan luomistyön seurauksena, ja
kaikki mitä Jumala on luonut, on merkityksellistä, hyvää ja kaunista. Useassa kohden Raamattua kuvataan
sitä, kuinka jokainen ihminen on Jumalan suunnittelema – riippumatta siitä, suunnittelivatko hänen vanhempansa hänen syntymäänsä. Jokainen päivämme
on luotu ennen kuin olemme eläneet päivääkään (Ps.
139:16), ja Jumalalla on tehtävä ja suunnitelma jokaiselle meille Hänen yhteydessään (Ef. 2:10). Ihmiselämää on siis varjeltava aivan hedelmöittymishetkestä
alkaen viimeiseen elämänhenkäykseen asti.
Kristillisessä maailmankuvassa ihmisjärki ei sano
viimeistä sanaa totuuden määrittelyssä. Kuitenkin
luomistyön perusteella järjen käyttö on sallittua ja
jopa suotavaa – onhan Jumala luonut ihmisen järjelliseksi olennoksi. Tiedekin on alun perin syntynyt
kristillisen maailmankuvan pohjalle kristittyjen tiedemiesten halutessa saada lisää tietoa luomakunnasta.
Ihmisen arvo
Kristillisen maailmankatsomuksen mukaan meidät
on luonut maailmankaikkeuden viisain ja rakkaudellisin olento. Raamatun sana osoittaa myös, että
meidät on luotu tämän ylivertaisen Jumalan kuviksi
(1. Moos. 1:27) ja olemme jokainen Jumalan ansaitsemattoman rakkauden kohteita. Vaikka olemme turmelleet Jumalan alkuperäisen suunnitelman ja kuvan
meissä, Hän on tehnyt kaikkensa saadakseen jokaisen luotunsa jälleen yhteyteensä (Joh. 3:16). Kristinuskon ytimessä onkin juuri rakkaudellinen yhteys
Jumalan ja toisten ihmisten kanssa.
Koska Jumala on suunnitellut meidän siittämisemme, syntymämme ja elämämme, se tarkoittaa
myös sitä, että jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo – riippumatta siitä, kuinka ”normaali”
hän on tai kuinka hyödyllinen hän on yhteiskunnalle.
Myöskään sukupuolemme, syntyperämme tai asemamme eivät vaikuta arvoomme (Kol. 3:11).
Mikäli hylkäämme kristillisyyden, vammaisten,
sairaiden ja erirotuisten ihmisten täydelle ihmisarvolle ei siis ole mitään perusteita. Moraaliperustan
puuttuessa ei myöskään ole syytä rakastaa ja huolehtia lähimmäisistä, ellei siitä ole jonkinlaista hyötyä elämässä selviytymisen kannalta. Naturalistinen
maailmankatsomus johtaa vahvimman selviytymisen
logiikallaan pahimmillaan siihen, mitä natsi-Saksassa
toteutettiin ”rotuhygieniaohjelman” nimissä. Näitä
naturalistisen ihmiskuvan vaikutuksia on jo nähtävissä sikiöseulonnoissa esille tulleiden kehityshäiriöiden
vuoksi tehtävissä aborteissa.
Meillä kristityillä on vaarana antaa ympäröivien
maailmankatsomusten vaikuttaa omaan ihmiskäsitykseemme ja mukautua ajattelu- ja toimintatavoiltamme Paavalin sanoin ”tämän maailman menoon”
(Room. 12:2). Naturalistisesta maailmankatsomuksesta omaksumme helposti ajattelutavan, jonka
mukaan hengellisyys kuuluu vain yksityiselämän ja
henkilökohtaisten arvojen saarekkeelle eikä sen tulisi
vaikuttaa muihin elämämme alueisiin. Samoin omaksumme huomaamattamme vahvimman selviämisen
periaatteen ja tehokkuusajatteluun ja alamme mitata
omaa arvoamme sen mukaan, mitä olemme elämässämme saavuttaneet. Luokittelemme myös muita
ihmisiä arvojärjestykseen saavutusten tai itse määrittelemämme hengellisyyden perusteella.
Olisikin hyvä kysyä välillä itseltään, annanko Jumalan vaikuttaa ajattelu- ja toimintatapoihini. Saako
Hän olla mukana työssäni, ihmissuhteissani ja jokaisessa arkeni hetkessä? Entä elänkö todella arvostaen
ja rakastaen jokaista riippumatta hänen asemastaan
tai hyödyllisyydestään yhteiskunnalle tai seurakunnalle?
Myös oman elämämme tarkoituksellisuus saattaa
olla välillä hukassa. Kristitty psykologian professori
Markku Ojanen on kiteyttänyt elämästä selviytymisen ehdot kahteen kohtaan:
A. Usko kulttuurin tarjoamaan draamaan, joka
kuvaa ihmiselämän merkityksellisenä, tärkeänä ja
kestävänä.
B. Usko siihen, että juuri minä näyttelen merkittävää osaa tuossa draamassa.
Uskonko todella, että Jumala on suunnitellut syntymäni ja Hänellä on minulle merkittävä rooli omissa
suunnitelmissaan? Uskonko, että Jumalan suunnitelma elämälleni on hyvä?
”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten,
sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä
tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja
toivon.” (Jer. 29:11.)
Lähteet:
Markku Ojanen: Ilo, onni, hyvinvointi. Kuinka löytää
syvempi onnellisuus. Kirjapaja 2001.
Nancy Pearcey: Total Truth. Liberating Christianity
from Its Cultural Captivity. Crossway Books 2004.
Kirjoittaja on
kasvatustieteen
maisteri, joka
tekee parhaillaan
väitöskirjaa seurakuntaympäristöön
suunnatusta
omien lahjojen
ja kutsumuksen
löytämiseen
tähtäävästä
Elämän Avaimet
-koulutuksesta.
kristitty
5
1. elokuuta 2012
käytävähaastattelu
Nuoret Jumalan ihmeet
Saalemin parvella
S
unnuntain aamukokouksessa rakkaat harmaahapset istuvat omilla paikoillaan salin alaosassa. Yläparvi on surullisen tyhjä. Keskenään supattavat ja toisiaan yhteislauluun innostavat nuoret
ylimmältä penkkiriviltä puuttuvat.
Onneksi ilonaiheitakin löytyy. Lukiolainen Mikael
Vainikka istuu ystävänsä kanssa parven keskiosassa. Keväällä peruskoulun päättänyt Aure Peltola on
tullut kello yhdentoista kokoukseen perheensä kanssa. Hän taluttaa pikkuveljiään Kultalaan ja auttaa
näitä viihtymisessä.
siitä yli. En halunnut jäädä sinne ohjaajaksi. Vuosi
vierähti ilman seurakuntatoimintaa.
Mikael käy läpi elämän käännekohtaa:
– Sitten tulivat Life-illat, ja aloin käydä niissä. Lifeä
veti silloin Paavo Huotari, joka nuoresta iästä huolimatta onnistui saamaan meidät lifeläiset innostumaan ylistyksestä. Paavon ja muiden mahtavien
silloisten ohjaajien esimerkki ja antautuminen työlle
herätti minussa uutta innostusta, ja siitä syystä kai
olen edelleen seurakunnassa.
Nyt Mikael on mukana monessa:
– Käyn nuorille suunnatussa Fuelissa, olen Lifessä ohjaajana ja toisinaan käyn sunnuntain aamukokouksissa. Seurakunta on minulle todella tärkeä
paikka, ei pelkästään kavereiden takia vaan ennen
kaikkea siksi, että sieltä saan uutta evästä omaan
elämään ja pääsen kohtaamaan Jumalaa täydestä
sydämestä, Mikael innostuu.
– Lisäksi seurakunnassa oppii erilaisia käytännön
juttuja, kuten vaksina toimimista, jota olen saanut
tehdä Lifessä.
Mikael Vainikka toimii ohjaajana Lifessä, käy Fuelissa ja
joskus myös sunnuntain aamukokouksissa.
Mikael Vainikka: ”Annoin
yhdeksänvuotiaana elämäni Jeesukselle”
19-vuotias Mikael Vainikka on lukiolainen Helsingin
Jakomäestä.
– Opiskelen Helsingin Yhteislyseon lukiossa ja
ensi syksynä aloitan kolmannella. Asun yhdessä äitini, isoveljen, kahden pikkusiskon ja kolmen kissan
kanssa.
Mikael kertoo pitävänsä paljon urheilusta:
– Harrastan jalkapalloa SUMU 77:ssa, ja harjoituksia on kolmesti viikossa.
Muksuna Mikael sai kosketuksen seurakuntaan,
josta löytyi tekemistä ja kavereita:
– Olen saanut pienestä pitäen kuulla opetusta
Jeesuksesta, koska äiti vei meitä lapsia pyhäkouluun, eri kristillisiin tapahtumiin ja Jeesus-marssille.
Aloitin kahdeksanvuotiaana Saalemin poikapartiossa, jossa riitti paljon hauskaa toimintaa joka pojalle.
Päällimmäisenä ovat jääneet mieleen mahtavat leirit
ja vuoden 2002 Lapin-matka, jolla yhdeksänvuotiaana annoin elämäni Jeesukselle.
Mutta tuli aika, jolloin poikaa ei näkynyt Saalemissa.
– Viihdyin poikapartiossa paljon, kunnes kasvoin
Aure Peltola tykkäsi lapsena kiivetä puihin. Isiä
tarvittiin, jotta tyttö saatiin latvasta alas.
Aure Peltola: ”Kivaa on ystävälliset
ihmiset ja hauskat saarnaajat”
Helsinkiläisen Aure Peltolan ponnistelut Viikin Norssissa kannattivat. Ovet haluttuun ravintolakoulu Perhoon avautuivat kaksoistutkintoa suorittamaan.
– Toiveenani on valmistua kokiksi ja perustaa oma
ravintola, syksyllä lukion aloittava Aure unelmoi.
Kuusivuotiaana Aure kiipesi kuuseen latvaan.
Onneksi isi auttoi huimapään alas, koska neiti osasi
kulkea vain ylöspäin. Viime aikoina harrastuksiin on
kuulunut seinäkiipeilyä ja capoeiraa.
– Tykkään myös leipomisesta, ruoanlaitosta ja yhdessäolosta, Aure naurahtaa.
– Leffojen katsominen ja herkkujen syönti ihanien
ihmisten kanssa on yksi niistä monista asioista, jotka
tekevät minut iloiseksi.
Espoossa Leppävaaran Lähetyskappelilla Aure
kävi ensimmäisen kerran tytön tylleröisenä:
– Tutustuin Jeesukseen isäni uskoontulon myötä,
kun aloimme käydä seurakunnan sunnuntaikokouksissa joka toinen viikonloppu.
Kaunis tyttö on ehtinyt pohtia asian hyviä ja huonoja puolia:
– Kivaa on ystävälliset ihmiset ja hauskat saarnaajat, tylsää aikaiset kokoukset. Pitkään venyneen
leffaillan jälkeen ei jaksaisi raahautua seurakunnalle.
Kristittyjen yhteydestä Aure toteaa, ettei ole
kokenut kovin korkeaa henkistä yhteyttä, mutta
samanlaista läheisyyttä kuin esimerkiksi perheen
kanssa.
Millaista on elää nuorena kristittynä Helsingissä?
– Tänä päivänä on paljon ennakkoluuloja niin sanotuista ”jeesustelijoista”, mikä vaikeuttaa kristityn
nuoren elämää, Aure tietää.
– Esimerkiksi, kun tutustuu uusiin ihmisiin, ei aina
tee mieli ensimmäisenä pamauttaa: ”Hei! Mä uskon
muuten Jumalaan.”
Koulukavereiden kielteisistä asenteista huolimatta Auresta on mukavaa käydä kodin lähellä sijaitsevassa seurakuntatalossa, osallistua toimintaan ja
olla yhteyksissä Taivaan isään.
– Iloinen asia kristittynä olemisessa on se, että
voin koska tahansa pyytää apua Jumalalta ja luottaa
siihen, että sitä myös saan, Aure iloitsee.
– Lisäksi on kivaa tutustua uusiin ihmisiin. Olen
myös saanut rohkaisua Raamatusta muutaman kerran, vaikken juuri nyt muista, mistä kohtaa.
Auren lempikohta Raamatusta löytyy Psalmeista: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.” (Ps.
139:14.)
– Tämä kohta on suosikkini, koska huonoina päivinäni se muistuttaa minua siitä, että Jumala on luonut minut juuri tällaiseksi, eikä Jumala tee virheitä.
– Ihailen äitipuoltani, koska hän on vahva, kaunis
ja älykäs nainen, joka on elämän vaikeuksista huolimatta pysynyt iloisena ja mukavana ihmisenä. Tahtoisin itsekin tulla samanlaiseksi sitten aikuisena,
Aure paljastaa.
– Isona minusta tulee kokki ja toivottavasti onnellisen perheen äiti.
Teksti: Tiipi Jokinen
Kuvat: Mikael Vainikan ja Aure Peltolan albumit
6
1. elokuuta 2012
kristitty
kolumni
Kumminkaimankoiran
mielipide tappamiseen
V
Kuva: sxc.hu / hisks
anhassa testamentissa on useita kohtia,
joissa kirjoittaja mainitsee Jumalan käskevän hävittää kokonaisia kansoja. Onko
kehotus tappamiseen tullut Jumalalta vai
sen ajan tapa ajatella sodankäyntiä? Ehkäpä kirjoittaja on halunnut Jumalan avulla selittää
tai perustella, miksi joissakin sodissa menestyttiin
ja toisissa tuli pataan ja lujaa. Voitto tarkoitti Jumalan olleen kansansa puolella ja häviö omin lupineen
toimimista.
Todellisuudessa Jumalalla ei välttämättä ole ollut asian kanssa mitään tekemistä. Hänhän antoi käskyn ”Älä
tapa”. Se yksistään kertoo
siitä, millaista kuvaa meidän pitäisi Jumalasta heijastaa. Viisas tietenkin tässä vaiheessa kysyy, tuliko
käskykään Jumalalta vai kertooko se Israelin kansan oikeudentajusta, joka oli armeliaampi verrattu-
na muihin sen ajan lakiteksteihin.
On myös eräs teoria, jonka mukaan Jumala on
niin pitkämielinen, että Hän odotti pitkään ennen
kuin rankaisi kansoja heidän synneistänsä. Synnin
palkkahan on kuolema, ja Vanhassa testamentissa
se tarkoitti fyysistä kuolemaa. Vertailukohtana voidaan ajatella, että oikeusvaltiokin rankaisee rikoksista.
Vaikka liikunkin nyt hukuttavissa vesissä, niin
haluan jatkaa ajatusta tappamisesta. Onko ihmisellä oikeus Jumalan kuvana tappaa niin kuin Luojallaan? Päätös kuolemasta ei ihmisen kohdalla
useinkaan perustu kokonaiskuvaan. Voiko kukaan
todella sanoa tekevänsä ratkaisuja ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat?
Vai vaikuttaako mielipiteeseen
kumminkaimankoiran arvomaailma? Ajatellaan paljon keskusteluissa pinnalla olevaa aktiivista
eutanasiaa. Vaikuttaako päätökseen vain ja
ainoastaan potilaan
oma tahto vai sukulaisten painostus? Entä saako
kasveja tappaa?
Äskettäinhän
uutisoitiin niiden
osaavan
kommunikoida.
Tai
aina niin rakkaat
hyttyset? Mihin
tappamisen raja
vedetään?
Onko kuolema
Jumalasta erillinen
voima? Jotain, jota
Hän ei suunnitellut täydelliseen
maailmaan,
mutta jotain, joka vain
tapahtui. Täten Jumala ei olisi suoranaisesti vastuussa kuolemasta
vaan antaisi tälle erilliselle voimalle luvan riistää
eläviltä olennoilta hengen. Jos kuolema on persoona, tällöin se on vastuussa teoistaan kuten ihminen.
Jos kuolema on vain kuin luonnonvoima, se toimii
tietyillä lainalaisuuksilla, kuten vaikkapa maan vetovoima. Tällöin siihen voivat vaikuttaa ja sitä tutkia niin Jumala kuin ihminen. Edellisellä tietenkin
on asiaan laajempi perspektiivi. Se ei poista kuitenkaan ”Älä tapa” -käskyn kääntöpuolta eli ”pidä
hengissä”. Ihmisellä on velvollisuus yrittää suojella
ja pitää hengissä heikompia yksilöitä.
liumin tarjoamaa toivoa. Hindulaisuudessa ihminen
on itse syyllinen kohtaloonsa. Kristuksen sovitustyö
sen sijaan tarjoaa täyden ihmisarvon ja vapautuksen syyllisyydestä.
Uusia arkeologisia löytöjä Daavidin ja
Salomon ajalta
Kati Rossi
Kirjoittaja on teologi, jonka päässä pyörii enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Nauraminen on hänen mielestään elämän suola, joten siihen olisi parasta kuolla.
Havaintoja maailmalta
Palstaa toimittaa Klaus Korhonen.
”Kristus-kasti” muuttaa Intiaa
Kristinusko voittaa alaa Intiassa äärihindujen voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Intian 1,2
miljardista ihmisestä 80 % on edelleen hindulaisia,
mutta kristittyjen osuus on kasvussa.
Intialaisen Nethanja-kirkon piispa, tri Singh Komanapalli (Andra Pradesh) mainitsee kolme päätekijää kristillisyyden vahvistumiseen. Ensiksi yhä
useammat kirkot, järjestöt ja yksittäiset kristityt
ovat omistautuneet kertomaan evankeliumin sanomaa intialaisille. Kristityt harjoittavat sosiaalista
avustustoimintaa ja rukoilevat kodeissa ihmisten
puolesta.
Toiseksi uusi ulottuvuus ihmisten tavoittamisessa on avautunut laajenevien internetyhteyksien
ja television kautta. Monet seurakunnat ja järjestöt
ovat ottaneet sähköisen median käyttöönsä. Kolmanneksi kristityt ovat alkaneet määrätietoisesti
viedä evankeliumia tähän asti saavuttamattomille
alueille.
Merkittävänä syynä hindulaisten kääntymiselle
kristinuskoon piispa Komanapalli pitää evanke-
ideaSpektrum 22/2012
Marssi perhearvojen puolesta
Rio de Janeirossa
250 000 ihmistä osoitti 19. toukokuuta mieltään
Rio de Janeiron keskustassa perheinstituution ja
mielipiteen vapauden puolesta. Suurmarssin johtajana toimi helluntaipastori Silas Malafaia. Puheessaan hän asettui vastustamaan lakiehdotusta, jonka
mukaan homoseksuaalisuuden arvostelu kriminalisoitaisiin. Silas Malafaia korosti haluavansa kunnioittaa jokaisen ihmisen vapautta, mutta arvosteli
suunniteltua lakia, joka johtaisi siihen, että homosuhteiden leimaaminen synniksi voisi merkitä vankilatuomiota. Suurmielenosoituksen pääasiallinen
tarkoitus oli järjestäjien mukaan puolustaa miehen
ja naisen välistä avioliittoa.
Arkeologi Jossi Garfinkelin tekemät löydöt ovat herättäneet huomiota Israelissa. Löytöpaikka sijaitsee
Elahin linnoituksessa noin 30 kilometrin päässä Jerusalemista lounaaseen. Kulttiesineinä toimineet
ruukut, maljat ja muut keraamiset esineet ajoittuvat Jerusalemin heprealaisen yliopiston professorin
mukaan vuosien 1020 ja 980 välille, jolloin Daavidin
ja Salomon lasketaan hallinneen. Myös suuri määrä
puhtaiden uhrieläinten luita viittaa juutalaiseen jumalanpalveluksen harjoittamiseen.
Löytöjä pidetään merkittävinä myös siksi, että
Tel Avivin yliopiston arkeologisen instituutin johtaja Israel Finkelstein on väittänyt, ettei kuningas
Daavidin aikana olisi ollut mitään suurvaltaa, koska
arkeologisia todisteita siitä ei hänen mukaansa ole
riittävästi.
Asiantuntijat pitävät arkeologi Garfinkelin tekemiä löytöjä mielenkiintoisina. Joidenkin mukaan ne
ovat ”hyvin vakuuttavia”.
ideaSpketrum 21/2012
ideaSpektrum 22/2012
kristitty
7
1. elokuuta 2012
vanhimmat tutuksi
Vanhimmat tutuksi
Teksti ja kuvat: Ilona Yrjölä
Vanhimmat tutuksi -sarjassa tutustumme Saalem-seurakunnan
vanhimmistotyöskentelyyn osallistuviin seurakuntalaisiin. Osa
heistä on vanhimmistoveljiä, jotka osallistuvat seurakuntaneuvoston
tapaamisten lisäksi vanhimmiston kokouksiin, osa eri työmuotoja
edustavia seurakuntalaisia, jotka osallistuvat ainoastaan
seurakuntaneuvoston tapaamisiin. Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat
Juha Partanen ja Joona.
Juha rentoutuu vapaa-ajallaan shakin ja tietokonepelien
äärellä.
Juha Partanen
Suomalaisiin shakkimestareihin jo nuoruudestaan
lukeutuva Juha Partanen löysi itsensä nuorena miehenä Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.
– Fysiikka oli ensin pääaineeni, mutta vaihdoin
sen pian matematiikkaan, joka tuntui istuvan minulle
paremmin, kertoo matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta tohtoriksi väitellyt ja nykyisin Helsingin yliopistolla dosenttina ja yliopistonlehtorina
työskentelevä Juha.
– Yliopistolla olen toisin sanoen viihtynyt jo useamman vuosikymmenen, aina opiskeluvuosista lähtien. Tutkijaksi minusta ei kuitenkaan oikein ole ollut jo senkään takia, että olen halunnut aikaa myös
perheelle ja seurakunnalle. Lisäksi koen opetustyön
kutsumuksekseni.
Helsingin Saalem-seurakuntaan Juha päätyi tultuaan uskoon vuonna 1980.
– John Stottin Kristinuskon perusteet -kirjan
lukeminen muutti elämäni. Kirjan luettuani tein uskonratkaisun, josta kerroin heti vaimolleni. Ja koska vaimoni suvussa oli helluntailaisia ja omaksuin
baptistisen kastenäkemyksen, tuntui Saalem meille
sopivalta valinnalta. Nopeasti löysimmekin itsemme
Hellä Karvosen luotsaamista Elementum-illoista,
joiden vetämiseen osallistuimme myöhemmin yhdessä vaimoni kanssa.
Vanhimmistoon Juhaa pyydettiin 1990-luvun
alkupuolella. Tämän jälkeen hän ollut mukana niin
Haagan, Keski-Helsingin kuin Espoon ja Kauniaisten
aluetyössä sen mukaan, missä perhe on kulloinkin
asunut. Aluetyöhön on esimerkiksi viime aikoina
kuulunut kodeissa kokoontuva raamattupiiri.
– Mielestäni vanhimmiston työskentely oli aiemmin liian hallintopainotteista, joten pidän nykyistä
järjestelmää parempana. Toiveeni kuitenkin on, että
vanhimmistossa keskityttäisiin nykyistä enemmän
opillisiin asioihin, seurakunnan hengelliseen johtamiseen.
– Vanhimmistossa minulla taitaa olla ainakin
ajoittain eräänlainen vastarannankiisken rooli, sillä
en pelkää esittää mielipiteitäni. Olenkin kiitollinen
siitä, että vanhimmistossa on ollut hyvä henki ja
näin asioista on saanut olla myös eri mieltä. Edellistä
johtoa voisikin kiittää esimerkiksi siitä, ettei helluntaikirkkoon liittyvissä kysymyksissä lähdetty erottelemaan seurakuntalaisia sen mukaan, kuuluuko helluntaikirkkoon vai ei.
Seurakuntalaisia Juha haluaa muistuttaa sitä, että
saamme levätä uskossa ilman turhaa pingottamista,
sillä Jumala on horjumaton.
puhunut erilaisissa tilaisuuksissa.
Nuorisotyössä aktiivisesti mukana ollut Joona on
edustanut nuorisotyötä useamman vuoden myös
seurakuntaneuvostossa.
– Seurakuntaneuvosto on ollut vajaan kolmikymppisen nuoren miehen näkökulmasta kasvattava, rohkaiseva ja turvallinen yhteisö, jossa on saanut kasvaa
hengellisten isien, ja miksei äitienkin, keskellä.
Nuorisotyön ohella Israel-illat ovat tärkeitä, sillä
Joonan sukujuuret juontavat Israeliin.
– Isäni on israelilainen, ja näin maa on itselle erityisen rakas. En ole koskaan maassa asunut, mutta
useita kertoja siellä vieraillut samalla sukulaisiani tavaten. Mielelläni siellä pidemmänkin aikaa viettäisin,
sillä sinne on aina ikävä – ja toisaalta siellä ollessa
Suomeen. Tätä ikävää onneksi jakaa kanssani tuore
vaimoni Rachel, joka Suomessa ollessaan ikävöi kotimaahansa Peruun ja siellä ollessaan Suomeen.
Joona
Usko on ollut olennainen osa 28-vuotiaan Joonan
elämää jo varsin varhaisesta vaiheesta alkaen.
– Halusin Jeesuksen sydämeeni jo kolmivuotiaana, mutta myöhemmin tuli vaihe, jolloin en juuri
käynyt seurakunnassa. Teini-ikään tultuani äitini
suosittelikin Saalemin nuorteniltoja, ja siitä saakka
olen ollut nuorisotyössä mukana, ensin nuorena ja
sittemmin vastuunkantajana.
– Saalemin nuorisotyöstä aiemmin vastanneet
Mika Yrjölä ja Wellu Suoperä ovat olleet minulle
hengellisiä isähahmoja, joiden avulla olen saanut
kasvaa kantamaan vastuuta. Viime vuosien aikana
olenkin ollut esimerkiksi solunjohtaja ja esirukoustiimin vetäjä. Lisäksi olen tarvittaessa juontanut ja
Joona viettää vapaa-aikansa mielellään pienoismallien
parissa.
8
kristitty
1. elokuuta 2012
Todelliset vaikuttajat
paimenen sana
Raamatun lukijaa saattaa joskus ihmetyttää, mik-
etuksenkestäneelle Kristuksessa”. Paavali mai-
si Pyhän Sanan kallista palstatilaa on käytetty asioi-
nitsee nimeltä henkilöitä, jotka olivat rohkais-
hin, jotka eivät merkitse meille paljoakaan. Esimerkik-
seet häntä, ja kiittää niitä, jotka olivat nähneet
si Paavali luettelee monia tuntemattomia nimiä. Roo-
vaivaa Herran työssä. Hän tunnustaa, että Rufuksen
malaiskirjeen viimeinen luku on kokonaan omistettu
äiti oli äitihahmo myös hänelle. Joitakin uskovia Paa-
tervehdyksille.
vali kutsuu erityisesti ystävikseen.
Hyvät työtoverit näyttävät merkinneen Paavalil-
Klaus Korhonen
klaus.korhonen@saalem.fi
Jos suuri pakanain apostoli tarvitsi rinnalleen toi-
Paavalin tavoin luetella paljon nimiä. Niiden joukossa
on monia, joita seurakunnassa ei laajasti tunneta. Kuitenkin he ovat todellisia vaikuttajia.
le erittäin paljon. Hän mainitsee aviopari Priscan ja
sia uskovia, niin kuinka paljon enemmän me pienem-
Aquilan sekä Urbanuksen, jotka olivat hänen työto-
mät evankeliumin julistajat! Omalta osaltani tunnus-
vereitaan ”Jeesuksen Kristuksen palveluksessa”. Hän
tan, etten olisi selvinnyt paimentehtävästä ilman nii-
suudessakin annatte tukenne niille, jotka kantavat
osoittaa kunnioitusta hengellisesti itseään vanhem-
tä lukuisia Jumalan ihmisiä, jotka rukoillen, palvellen
vastuuta paimentehtävässä ja evankeliumin julistuk-
mille Andronikokselle ja Junialle sekä Apelleelle, ”ko-
ja oikealla hetkellä rohkaisten kulkivat rinnalla. Voisin
sessa!
Suuri kiitokseni teille kaikille! Kiitos, että tulevai-
TILAISUUDET SAALEMISSA
elo-syysKUUSSA
Sunnuntaisin
klo 11 Jumalanpalvelus (kk:n 1. su on
ehtoollinen), pyhäkoulu
Maanantaisin
klo 18.30 Israel-ilta
Tiistaisin
klo 10–13 Äiti–lapsipiiri (alk. 21.8.), klo 19
Sanan ja rukouksen ilta (28.8. asti), klo
18 Yhteysilta, kahvio klo 17 (alk. 4.9.)
Keskiviikkoisin
klo 12 Päiväseurat (alk. 5.9.), klo 17.45–
19.45 Suuri lastenilta 1.–6.-luokkalaisille
(alk. 8.8.)
Lauantaisin
klo 19 Fuel-ilta 15–25-vuotiaille nuorille
(alk. 18.8.)
Mauri Venemiehen 60vuotissyntymäpäiväkahvitukset.
Tilaisuus on avoin kaikille.
Erityistapahtumia:
Torstaisin
klo 12 Kohtaamispaikka (alk. 30.8.)
To 23.8. Saalem mukana Taiteiden yössä
Kolmen sepän aukiolla
Su 2.9. klo 11 Mika ja Rommy Yrjölän
tulojuhla
Sunnuntaisin 2.9.–21.10. klo 11
yhteinen jumalanpalvelus, ei Iltakirkkoa
La 22.9. klo 13–16 seurakuntapastori
Muutokset mahdollisia. Ajankohtaiset
tiedot tapahtumista saa nettisivuilta
www.omasaalem.fi ja Saalemin
eteisaulassa jaettavasta viikkoohjelmasta.
Perjantaisin
klo 18.30 Life-ilta 6.–9.-luokkalaisille
(alk. 7.9.)
Maurin mittariin pyöreät lukemat
V
ahtimestari,
teetupatyöntekijä,
kasettiäänittäjä, solunjohtaja, rukouspiirin valvoja, kaitsija, timoteusoppilas, telttamestari, aluesaarnaaja,
suurkokousten organisaattori, vanhimmiston jäsen ja varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja…
Kun Mauri Venemiestä pyytää kertomaan vastuista ja tehtävistä, joita hänelle
on vuosien varrella Saalemissa kertynyt,
lista ei ole ihan lyhimmästä päästä. Nykyisin seurakuntapastorina palvelevalle
Maurille tulee 14.9. täyteen 60 vuotta,
mutta iän karttumisen hän kuulemma
huomaa lähinnä vain peiliin katsoessaan:
– Tuntuu samalta kuin neljä- tai viisikymppisenä. Saatan innostua samalla
tavalla kuin nuorena – ja myös kiivastua.
Kokemusta ja näkemystä tietysti on tullut lisää moniin asioihin ja toivottavasti
myös viisautta sekä harkintaa. Toki jaksamisen suhteen huomaa, ettei enää ole
niin nuori kuin ennen. Terveyteen täytyy
kiinnittää enemmän huomiota, ja se viestittää herkemmin kuin nuorempana.
Kuusankoskella syntynyt Mauri liittyi
Saalemin jäseneksi vuonna 1982, ja työsuhde seurakunnassa alkoi viitisen vuot-
ta myöhemmin. Saalemin tulevaisuuteen
hän suhtautuu luottavaisesti.
– Uskon, että paras on edessä. Toki
työntekijämuutokset askarruttavat mieltä, miten niistä selvitään.
– Henkilökohtaisessa elämässä konkreettinen asia on Saalemin hallituksen
myöntämä mahdollisuus yhdeksän kuukauden vuorotteluvapaaseen keväästä
2013 lähtien.
Mutta eipä mennä vielä niin pitkälle.
Kuinka seurakunnan kakkospastori aikoo
juhlia merkkipäiväänsä?
– Olisin ohittanut syntymäpäiväni kättä vilkuttaen, mutta seurakunta halusi
järjestää synttärikahvitukset lauantaina
22.9., jos Herra suo. Kaikki ovat silloin
tervetulleita kahville. Kiitän seurakuntaa
tästä jo etukäteen.
Myös Kristitty-lehden toimitus onnittelee kuusikymppistä!
(V-ML)
kristitty
9
1. elokuuta 2012
Tunnelmia Klaus ja Satu Korhosen
läksiäisjuhlasta 27. toukokuuta
Saalemin jäsentapahtumat
Jäsentapahtumia ei julkaista lehden
nettiversiossa
Kuvat: Sakari Röyskö ja Elias Okkonen
Oikaisu:
Edellisen Kristitty-lehden
3/12 Penkistä bongattu
-palstalle (s. 15) oli lipsahtanut väärä kuva. Palstalla
esitellyn Niko Pasasen oikea kuva on tässä:
Kristitty-lehti
luettavissa nyt
Saalemin kotisivuilla:
www.omasaalem.fi
10
1. elokuuta 2012
kristitty
talous
Ristin Voitto ja Kristitty-lehti
Tikka taloudesta ja hallinnosta
Leirikeskushanke
Seurakuntamme leirikeskuksen hankintaprojekti on edennyt loppusuoralle. Meille lähetetyn pöytäkirjaotteen
mukaan ”Yhteinen kirkkovaltuusto
käsitteli kokouksessaan 7.6.2012 Kukkolan leirikeskuksen myyntiä ja päätti,
että leirikeskus myydään Saalemlähetys ry:lle ja Tampereen rukoushuoneyhdistys Saalem ry:lle hintaan
690 000 euroa ja että omistusoikeus
kiinteistöön siirtyy ostajalle 31.12.2012.
Päätös on alistettu vielä tuomiokapitulin kautta kirkkohallituksen vahvistettavaksi.”
Puolet edellä mainitusta kauppasummasta tulee siis meidän maksettavaksemme. Lisäksi tiettyihin
peruskunnostuksiin ja mahdollisiin
laajennuksiin on varattava rahaa. Lainatarpeemme määrään vaikuttaa ratkaisevasti se, mihin hintaan ja kuinka
nopeasti saamme myytyä Härkävalkaman leirikeskuksen. Sen myynnistä
huolehtii SKV Kiinteistönvälitys (SKVavain netissä 862926).
Syksyn 2012 aikana hallituksen
tulee neuvotella Kukkolan ostoon tarvittavista rahoitusjärjestelyistä pankin
kanssa. Tarkempien laskelmien valmistuttua esittelemme kuukausittaisen keräystavoitteen seurakunnalle.
Rukoilkaa, että asia etenisi suotuisasti!
Kukkolan leirikeskus sijaitsee Pälkäneen Taurialassa (Konkintie 15)
noin 50 km Tampereelta ja noin 140
km Helsingistä. Ympärivuotisessa
käytössä olevassa leirikeskuksessa on
tällä hetkellä majoitustilaa 50 hengelle. Alueella on entinen koulurakennus,
jossa on kokoustila, hartaus- ja musiikkitila ja kaksi ryhmätyötilaa, sekä
uudisrakennus, jossa on ruokasali,
keittiö, 12 majoitushuonetta, sauna ja
oleskelutiloja. Rantasauna on puulämmitteinen.
Olemme hakeneet poikkeuslupaa
lisärakentamista varten: kolme mök-
Metroasemalla aamumietteitä
Kiitos Jeesus, että näin vajavaisena ja erehtyväisenä saan uskoa Sinuun.
Mikä valtava lahja ja armo!
Usko maailmankaikkeuden Luojaan, joka on kaiken Herra.
Joka viimeisenä seisoo multien päällä, joka voi MITÄ VAAN.
Hän on Herrojen Herra.
Minä uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.
”Jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.”
Maarit Hyytiäinen
Hyvä seurakuntalainen!
Ilmoita Kristitty-lehden osoitteenmuutokset suoraan
seurakunnan toimistoon:
puh. 045 133 4478 tai lea.kottari@saalem.fi.
kiä enintään 120 kerrosneliömetriä,
wc-laajennus 30 neliömetriä, koulun
käyttötarkoituksen muutos ja koulun
ullakon muutos 10 hengen majoitustiloiksi. Leirikeskuksen yhteisomistuksen ja -käytön järjestelyt hoidettaneen
perustettavan kiinteistöyhtiön kautta.
Hallintovastaava
Seurakuntamme palvelukseen on etsitty hallintovastaavaa. Heinäkuun alkuun mennessä hakemuksia oli tullut
seitsemän. Hallintovastaava on Saalemissa hyvin keskeisessä ja merkittävässä tehtävässä. Rukoilkaa tämän
asian puolesta, että saisimme kokea
Jumalan johdatuksen!
Alkuvuoden 2012 aikana yhdistyksemme kirjanpito ja palkanlaskenta
on siirretty tilitoimisto Ab Norlic Oy:n
hoitoon. Seuraavissa ”Tikka taloudesta” -kirjoituksissa esittelen taloustilanteemme tuoreiden raporttien pohjalta.
Timo Tikka
Saalem-lähetys ry:n hall. vpj.
HAKUNILAN KOTIKIRKON KOKOUKSIA
eloKUU
Su 5.8. klo 11 Ehtoolliskokous,
Ari Kuittinen
Su 12.8. klo 11 Seurakunta
yhdessä, Risto Kauppinen
Su 19.8. klo 11 Päiväkokous,
Mauno Järvinen
Su 26.8. klo 11 Maria Naukkarinen
syysKUU
Su 2.9. klo 11 Seuraa myöhempää
kokousilmoittelua
Su 9.9. klo 11 Seurakunta yhdessä,
Ari Kuittinen
Su 16.9. klo 11 Päiväkokous,
Lasse Heimonen
Su 23.9. klo 11 Päiväkokous,
Mauno Järvinen
Su 30.9. klo 11 Päiväkokous,
Maria Naukkarinen
Muun toiminnan aloitusajankohdat:
ks. www.kotikirkko.blogspot.com
Saalemin aluetyöpiste,
Kaviokuja 7, Hakunila
kristitty
11
1. elokuuta 2012
lähetyssivut
Yhteyttä ja uusien taitojen oppimista
TEKO-pajassa
Teksti: Mira Kariluoto
Kuvat: Mira Kariluoto ja Pia Kemppainen
Kun Saalemissa pitkään toimineet
lähetysompeluseuralaiset
toivoivat työlle jatkoa uusien
vastuunkantajien myötä, heräsi
ajatus kansalaisopistotyyppisestä
harrasteillasta. Viime syksystä lähtien
TEKO-pajaan on tultu opettelemaan
uusia kädentaitoja eri osaajien johdolla.
T
EKO-pajan ensimmäisen toimintavuoden
aikana opeteltiin muun muassa korujen,
kranssien ja kakkukoristeiden tekemistä,
huovuttamista, kuvanpainantaa sekä kirjansidontaa. Yhteen kokoontui eri-ikäisiä ja
eri etnisistä taustoista peräisin olevia ihmisiä, joten
yksi työn tavoite – yhteyden lisääminen – toteutui.
– TEKO-paja on hieno idea: oppii tekemään ihmeellisiä asioita, hyvä tapa luoda yhteyttä sekä sydämelliset vetäjät, toteaa yksi tekopajalainen.
Pia Kemppainen (oik.) ja Arja Toivola toivottavat uudet ja vanhat kävijät tervetulleiksi TEKO-pajaan.
TEKO-pajat syksyllä 2012
12.9. ja 26.9. kynttilöiden tekeminen
(ota mukaan vanhoja kahvikuppeja)
10.10. ja 24.10. huovutus
7.11. ja 21.11. joulukorttien tekeminen
Syksyllä TEKO-pajassa tehdään hunajakynttilöitä kahvikuppeihin. Käy vaikka kirpputorilta ostamassa kahvikuppeja
ja tee itsellesi tai lahjaksi!
Lisätietoja TEKO-pajasta:
Pia Kemppainen, arjatoivola@gmail.com tai
050 406 7651
Arja Toivola, piamaria@inzpira.com tai
040 543 3340
Kultaseppä ja korutaiteilija Pekka Hirvonen lanseerasi TEKO-pajalle nimen ja logon. Hän haluaa rohkaista seurakuntalaisia käyttämään omia lahjojaan
lähetystyön hyväksi.
– Ammattitaidolla ja harrastuksilla voi palvella
Jumalaa. Uskoon sisältyvät myös teot, ja mikä olisi
tehokkaampaa kuin palvella niillä lahjoilla, joita Jumala on meille jokaiselle antanut.
TEKO-nimeen sisältyy myös ajatus varainhankinnasta (ekonomia), ja logossakin on sanoma.
– Halusin sisällyttää siihen ristin kertomaan ja
muistuttamaan siitä, kenelle tekomme teemme ja
ketä palvelemme.
Lahjat likoon -tapahtuma
18.11.2012
Tänä vuonna lähetystapahtuma toteutetaan
Kristillisen musiikkikoulun kanssa ja osana
Kallio kipinöi -kulttuuritapahtumaa. Jos haluat laittaa lahjasi likoon lähetystyön hyväksi, kirjoita osoitteeseen lahjatlikoon@gmail.
com tai ota yhteys TEKO-pajasta vastaaviin
henkilöihin.
Nimessä ja logossa löytyy sanoma
Tervetuloa TEKO-pajaan!
TEKO-pajaan ovat tervetulleita kaikki uusien taitojen
oppimisesta kiinnostuneet. Ajankohdan valinnalla
on haluttu tukea seurakunnan lapsityötä: vanhemmilla on mahdollisuus osallistua harrasteiltaan samalla, kun perheen pienimmät tuodaan lasteniltaan.
TEKO-paja sijaitsee Saalemin alakerrassa, ja se tun-
netaan entisenä lähetysompeluseuran huoneena.
Jokaisella käyntikerralla osallistujat maksavat
kohtuullisen ohjaus- ja materiaalimaksun. Tuotteen
voi tehdä joko itselle tai myyntiin lähetystyön hyväksi, jolloin materiaalimaksua ei veloiteta. TEKOpajassa tehtyjä tuotteita on myynnissä syksyisin järjestettävässä Lahjat likoon -lähetystapahtumassa.
”Siunaa kättemme työ”
TEKO-pajan vastaavina toimivat Pia Kemppainen ja
Arja Toivola. Molemmille käsillä tekeminen on intohimo.
– On upeaa, että saamme palvella taidoillamme
Jumalaa ja käyttää lahjojamme niin, että muutkin
oppivat uusia taitoja, toteaa Pia, ja Arja jatkaa:
– TEKO on ihana paikka oppia itsekin uutta. Samalla saa palvella seurakuntaa ja tehdä lähetystyötä.
Haluan tehdä ”tekoja” – pienetkin ovat tarpeen.
Psalmin 90 jakeen 17 sanoin Arjan, Pian ja tekopajalaisten rukous on: ”Herra, meidän Jumalamme,
ole lempeä meille, anna töillemme menestys. Siunaa
kättemme työ.”
12
1. elokuuta 2012
lähetyssivut
kristitty
Palstan koonnut: Marika Anttila Kuva: Juha & Silja Kosken kotialbumi
Leikkeitä
lähettikirjeistä
Anjan kevät on mennyt Jyväskylässä kotitalon
tyhjentämisessä. Rukoillaan, että talo menisi kaupaksi ja saisimme vapautua kaikista siihen liittyvistä velvoitteista. Elo–syyskuussa Anja pääsee taas
”luvattuun maahansa” Bulgariaan.
7.6.2012 Anja & Peter Janev, Burgas/Bulgaria
Silja Koski (kesk.) osallistui huhtikuussa Burundissa suunnittelemaansa nelipäiväiseen psykososiaalisen tuen
koulutukseen kongolaisten projektityöntekijöiden kanssa.
Maatalousprojektin ensimmäiset kurkut ja vesimelonit on kerätty pellolta, kaivo on rakennettu ja
uusi peltoalue saatu käyttöön. Uudella peltoalueella
kokeillaan muun muassa kanojen kasvatusta. Siitä
paikalliset ihmiset saavat kananlihaa ja munia sekä
omaksi ravinnokseen että myytäväksi. Hotelli- ja
ravintola-alan kurssi ei ole vieläkään päässyt alkamaan opettajan puutteen vuoksi. Myös uskontojen
välisen dialogiryhmän kokoontumiset on edelleen
kielletty. Alueellinen nuorisokeskushanke on edennyt Burundin osalta siihen, että siellä rakennetaan
jo ensimmäistä keskusta.
Nuorten tapaamiset ovat jatkuneet noin kerran
kuussa. Seurakuntanuoret tulevat mielellään pelaamaan sekä syömään, mutta haasteena on heidän
saamisensa mukaan alun opetusosuuteen.
Viime viikkoina olemme kovasti huolestuneet
Kongon uusista levottomuuksista ja uudesta pakolaistilanteesta. Ugandaan ja Ruandaan on paennut
tuhansia uusi pakolaisia viime viikkoina. Vaikka
meillä ei ole tänä vuonna Fidan hanketta Ruandassa, Juha kävi tutustumassa tilanteeseen LänsiRuandassa Gisenyissä. Nkamira-nimiseen vastaanottokeskukseen on tullut jo 9 000 uutta pakolaista
Kongosta. Näyttää siltä, etteivät levottomuudet ja
humanitaarinen tilanne ole helpottumassa lähiaikoina. Tarvitsemme viisautta, kun suunnittelemme
työtä loppuvuodeksi ja ensi vuodeksi – millaisia
hankkeita ja missä maissa kumppaneidemme kanssa yritämme toteuttaa.
Kovasti on jo kesäloma mielessä, kun muutaman
päivän päästä suuntaamme sinne pohjoiseen lomailemaan. Lapset jo laskevat öitä siihen, että näkevät jälleen kaikkia rakkaita sukulaisia ja ystäviä.
Mellakat sotkivat pari viikkoa sitten hieman
työasioita, mutta nyt tilanne on taas rauhallisempi
täällä saarella. Levottomuudet johtuivat siitä, että
tietty ryhmä sansibarilaisia haluaisi itsenäistyä täysin eikä olla niin sanotusti liitossa Manner-Tansanian kanssa.
Sansibarin nuorisokeskuksella on tehty remonttia. Vapaa-ajan huonetta on muokattu tarpeeseen
sopivammaksi. Hotelli- ja ravintola-alan kurssiluokassa on tehty sähkötöitä. Opettajaa kurssille
ei ole vieläkään saatu. Vaikka uskontojen välisen
dialogiryhmän kokoontumiset on edelleen kielletty,
niin koulutusta ei voida sentään kieltää. Maatalousprojektissa maissisato kypsyi ja oli tuottoisa, mutta
ennen kuin työntekijämme ehtivät kerätä sen, se
ehdittiin jo varastaa. Nyt odottelemme riisisadon
kypsymistä.
13.6.2012 Elise, Ilari, Aleksi, Eveliina & Viljami
Ilmakangas, Sansibar/Tansania
Saalem-seurakunnan lähettien uusimmat kirjeet ovat
kokonaisuudessaan luettavissa Saalemin nettisivuilla
www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/lahetystyo/. Huom! Turvallisuussyistä kaikkia kirjeitä ei julkaista.
31.5.2012 Juha, Silja & Benjamin Koski, Kigali/
Ruanda
10.5.2012 Elise, Ilari, Aleksi, Eveliina & Viljami
Ilmakangas, Sansibar/Tansania
Viime kuukaudet ovat olleet sopivan työntäyteisiä.
Juha on käynyt Burundissa tapaamassa kumppania
ja monitoroimassa hanketta, osallistunut Kigalissa
seminaariin sekä tutustunut Ruandan uuteen pakolaistilanteeseen.
Varsinainen työ etenee odotetusti. Burundin
kumppani CEPBU osaa työnsä. Tansaniasta Burundiin palanneille pakolaisille ollaan nyt rakentamassa yksinkertaisia asuntoja ja myös heidän ruoka- ja
vesiturvaansa ollaan parantamassa. Maahan odotetaan vuonna 2013 mahdollisesti noin 35 000 paluumuuttajapakolaista Tansaniasta eli humanitaarisen työn tarve Burundissa näyttää jatkuvan ensi
vuonna.
Juha osallistui Kigalissa viikko sitten pidettyyn
humanitaarisen työn seminaariin. Fidan Itä-Afrikan
seitsemästä kumppanimaasta oli viidestä saapunut
työntekijöitä suunnittelemaan omalle kirkkokunnalleen humanitaarisen työn ohjeistusta. Vaikka
Tansaniassa, Keniassa, Burundissa, Ruandassa,
Kongossa ja Ugandassa on tehty humanitaarista
työtä projektien kautta, kumppaneilla itsellään ei
ole omalle kirkkokunnalleen tehtyä suunnitelmaa
katastrofien varalle. Tavoitteena on kumppanin
itsenäinen, oma-aloitteinen ja hyvin organisoitu
toimiminen humanitaarisissa tilanteissa, jolloin
seurakunta voi myös ilman ulkopuolista tukea auttaa suunnitellusti hädässä olevia. Ohjeistuksesta
saatiin valmiiksi hyvä luonnos, jota nyt käsitellään
kumppanikirkkokuntien johdossa.
Kiitos kaikille, jotka olette muistaneet rukouksin
Peteriä. Herra kosketti parantavalla kädellä palvelijaansa, ja matka Ukrainaan Mustanmeren alueen
työntekijöiden seminaariin onnistui pastori Jordanin kanssa.
Erityinen kiitosaihe on Bulgariassa pidetty seminaari muslimialueen vainojen keskellä asuville
uskovaisille vastuunkantajille. Saksasta tullut sudanilainen pastori oli itse ollut useita vuosia uskonsa
vuoksi vankilassa ja sukunsa hylkäämä Sudanissa.
Hän on paennut Saksaan ja kiertää nyt eri maissa
opettamassa muslimien kohtaamisesta. Peteriä
kosketti opetuksessa erityisesti sanoma, että vain
rakkauden asein vihollinen voitetaan. Seminaarissa
olleet jäivät vielä sulattelemaan asiaa, ja mahdollisesti tarvitaan vielä lisää opetusta, jotta ei turvauduttaisi lihan aseisiin.
Kiitos myös kaikille, jotka olette muistaneet
erästä Sredecin seurakunnan nuorta rukouksin. Hän
on nyt palannut Sredeciin mutta tarvitsee edelleen
rukouksiamme. Hän on joutunut ihmiskaupan uhriksi, emmekä tiedä, mitä kaikkea väkivaltaa hän on
kokenut. Pastori Jordan ja Peter yrittävät parhaansa
mukaan auttaa häntä.
Pastori Jelio ja Peter kiersivät vielä toukokuussa
kaikki lapsityön kohteet, päiväkodit ja koulut. He
saivat kuulla, mitä lapset ovat oppineet kevätlukukaudella, ja tekivät suunnitelmia ensi syksyä varten.
Olemme kiitollisia, että työ lasten parissa jatkuu
ja Jumalan sanaa voidaan kylvää lasten sydämiin.
Kaksi uutta ryhmää odottaa, että pääsisivät opetukseen mukaan.
KUINKA VOI UHRATA
LÄHETYSTYÖHÖN?
◗ ◗ Saalemin vastuulla on noin 20 lähettiä
eri puolilla maailmaa. Heidän kannatuksensa on
riippuvainen seurakunnan vapaaehtoisista uhrivaroista. Edelleenkin suurin osa varoista kerätään
jokaisen kuukauden kolmannen sunnuntain lähetysjumalanpalveluksessa. Käteisen rahan uhraaminen kannattaa keskittää tuohon tilaisuuteen. Myös
pankin kautta tehtävät säännölliset uhraukset ovat
lisääntyneet. Parasta olisi, jos uhraaminen tapahtuisi säännöllisesti kerran kuussa. Se helpottaa
lähetystoimikuntaa budjetin seurannassa.
Pankkilahjoitukset voi tehdä
seuraavilla yhteystiedoilla:
Pankki: OP-Pohjola 572302-20461714, Nordea
206538-30928, Sampo 800014-1645891
Saaja: Saalem-Lähetys ry
Viitenumero: 3102604
kristitty
13
1. elokuuta 2012
nuorten sivu
Toiminnan ratas vai Jumalan kuva?
Waltteri Haapala
waltteri.haapala@saalem.fi
Jeesus ei juuri suosinut palavereita. Hän ei istunut päiviä suunnittelemassa toimintaa ja tulevia kokouksia. Jeesus ei rakentanut suuriakaan
kampanjoita varten raskaita organisaatioita. Tämä sama malli tuntui jatkuvan apostoleillakin. Kerran istuttiin pohtimassa pakanoille annettavia sääntöjä, mutta muuten palaverit ja toiminnan suunnittelu tapahtui
muissa sosiaalisissa tapaamisissa.
Miten ihmeessä Jeesus pystyi hallitsemaan tuhansien ihmisten ulkoilmatilaisuuden ja vielä järjestämään ruokailunkin? Miten alkuseurakunta pystyi yhtenä päivänä kastamaan useita tuhansia ihmisiä ilman
suunnittelupalavereita? Toimikohan siellä varmasti kaikki juhlavasti?
Ehkäpä Jeesusta ja apostoleja ei niinkään kiinnostanut toiminta, tilaisuudet ja protokollat. Ehkä heidän sydämellään olivat ihmiset. Ehkä he
halusivat ennen kaikkea antaa aikansa ihmisille – kohdata ihmisen. Ehkäpä toimintamuodot, tilaisuudet ja työryhmät olivat toisarvoisia.
Jumala näki yhden ihmisen mittaamattoman arvon, Jeesus antoi henkensä ihmisen puolesta. Olemmeko me ajamassa toiminnan rattaalla Jumalan kuvan yli?
Juhannuskonferenssissa tavattuja
Teksti ja kuvat: Petri Janas
Millaisena luulet, että Jumala näkee sut?
– Arvokkaana ja Hänen lapsenaan… prinsessanaan.
Törmäsimme Juhannuskonferenssissa
kolmeen saalemilaiseen nuoreen ja
kysyimme muutamia kysymyksiä ja
ajatuksia Jumalan kuvana olemisesta.
Jani Paronen, 27, teleasiantuntija
Lahdesta töiden perässä muuttanut Helsinkiin,
siksi melko uusi naama Saalemissa. Palvelupaikka
kuitenkin löytyi heti Fuelin valotiimistä.
Micke Roivas, 19
Saalemilla ja Fuelissa palvellut monissa jutuissa,
kuten nuoriso-ohjaajana, ja rumpuja soitellut ylistysbändissä.
Milla Vartiainen, 20, opiskelija
(lähihoitajaksi)
Fuelissa käynyt suurin piirtein kuusi vuotta ja palvelee keittiötiimissä.
Miten kuvastat Jumalan kuvaa arkipäivässä?
– Haluaisin olla mahdollisimman paljon Kristuksen
kaltainen, kuten Raamattukin kehottaa. Näyttää
sitä rakkautta ja uskoa kaikille muillekin, niin teoissa kuin sanoissakin. Olla hyvänä ystävänä.
Millaisena näet Jumalan?
– Mulle Jumala on rakastava Isä, joka hyväksyy
mut sellaisena kuin olen. Hän on tuki, turva ja kaikki mitä tarvitsen.
Miten kuvastat Jumalan kuvaa arkipäivässä?
– Olemalla uskovainen, niin että se näkyy myös
muille selkeästi.
Millaisena näet Jumalan?
– Mun mielestä Jumala on Henki, jota ei pysty fyysisesti näkemään mutta jonka voi kokea. Jumalan
Henki asuu kaikissa uskovissa, ja koko maailma kuvastaa Hänen kauneuttaan, mutta ihminen myös
tavallaan pilaa sitä – esimerkkinä roskaaminen ja
uusien rakennusten rakentaminen.
Millaisena luulet, että Jumala näkee sut?
– Mä uskon, että Jumala rakastaa mua erittäin paljon, yhtä paljon kuin kaikkia muitakin. Vaikka epäonnistun välillä ja oon heikko ihminen, niin Jumala
näkee mut kaikissa tilanteissa Hänen lapsenaan.
Miten kuvastat Jumalan kuvaa arkipäivässä?
– Ainakin toivon, että heijastan sellaista kuvaa,
joka antaa toivon ja mahdollisuuden. Ihmisillä on
omanlaisensa Jumalan kuvat, ja toisilla taas ei ole
minkäänlaista kuvaa Hänestä. Jumala on antanut
mulle paljon hyvää ja auttanut monissa asioissa, ja
siksi pyrin antamaan oikeaa kuvaa Jumalasta, joka
oikeasti haluaa pitää meistä huolen ja kulkea meidän mukana hyvissä ja huonoissa hetkissä.
Millaisena näet Jumalan?
– Musta tuntuu, että se muuttuu mulla koko ajan.
Eli mitä enemmän mä opin tuntemaan Jumalaa ja
miten Hän kasvattaa mua, sitä enemmän kuva tuntuu muuttuvan. Mulla on ollut ennen tosi ankara ja
tuomitseva kuva Jumalasta, mutta sellainen pelko
on pikkuhiljaa muuttunut. Hän ymmärtää meikäläisen vajavuuden ja on sitä kautta muuttunut ymmärtäväiseksi isäksi.
Millaisena luulet, että Jumala näkee sut?
– Jumala näkee mut lapsenaan, joka töpeksii silloin
tällöin, mutta silti Hän myös iloitsee ajasta, jonka
olen viettänyt Hänen kanssaan.
14
1. elokuuta 2012
kristitty
teologia
Ihminenkö Jumalan kuva?
Teksti: Valtter Luoto
Kuva: sxc.hu
Kun katselee ihmisten elämää ja
seuraa uutisia niin kotimaasta kuin
maailmaltakin, ei ensimmäisenä tule
mieleen, että ihminen on Jumalan
kuva. Ihmisten maailma on täynnä
erilaisia hirmutekoja, sotaa, väkivaltaa
ja vääryyttä. Aiheellista on kysyä, missä
tässä kaikessa näkyisi edes välähdys
Jumalan kuvasta.
Lähtökohtana luominen
Ajatus ihmisestä Jumalan kuvana nousee suoraan
Raamatun luomiskertomuksesta: ”Jumala sanoi:
’Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren
kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia
pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu.’” (1. Moos.
1:26.)
Raamatun tutkijat ovat antaneet vuosisatojen aikana erilaisia selityksiä sille, mitä Jumalan kuvalla ja
Jumalan kaltaisuudella tarkoitetaan. Varhaiset kirkkoisät erottivat näiden kahden sanan merkityksen
ja näkivät niissä kaksi eri asiaa. Heidän mukaansa
Jumalan kuvalla tarkoitettiin ihmisen rationaalista
ajattelukykyä ja vapaata tahtoa, jotka erottavat ihmisen muusta luomakunnasta ja tekevät hänestä
vastuullisen ihmisen. Jumalan kaltaisuuden he taas
ymmärsivät sopusoinnuksi Jumalan tahdon kanssa,
minkä ihminen sitten menetti syntiinlankeemuksen
seurauksena.
Nykyisin etenkin uskonpuhdistuksesta lähtien on
ymmärretty, että näillä sanoilla ei ole tässä erilaisia
merkityksiä. Eihän niiden välissä tekstissäkään ole
ja-sanaa. Luomiskertomuksessa tuodaan vain esille
ihmisen erityislaatuinen asema muun luomakunnan
keskellä. Siinä tosin kerrotaan, että Jumala muovasi
ihmisen ruumiin jo olemassa olevasta luomakunnan
aineesta, mikä kertoo ihmisen yhteydestä muuhun
luomakuntaan. Samalla kuitenkin kerrotaan, miten
Jumala puhalsi ihmisen olemukseen iankaikkisen
henkensä, ja niin ihmisestä tuli ihminen, joka on
muuhun luomakuntaan nähden erityisasemassa.
”Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen
ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen.
Näin ihmisestä tuli elävä olento.” (1. Moos. 2:7.)
Kaiken luomakunnan keskellä ihminen on ainoa, joka on Jumalan kuva ja joka suuntautuu kohti
Jumalaa. Meille riittää toteamus, että ihminen Jumalan kuvana tarkoittaa koko ihmisen henkistä olemusta, hänen persoonallisuuttaan ja tietoisuuttaan
itsestään, asemastaan ja tahdostaan.
Sivuhuomautuksena on syytä todeta, että vaikka
ihminen onkin Jumalan kuva, ei pidä ajatella, että Jumala olisi ihmisen kaltainen. Puhuessamme Jumalan olemuksesta, Hänen viisaudestaan ja ”kyvyistään”, käytämme ihmisen ominaisuuksista tuttuja
termejä, jotta voisimme yleensä saada jonkinlaisen
käsityksen Jumalasta. Tällaisia antropomorfisia kuvauksia Jumalasta on runsaasti Raamatussa. Jumalan viisaus ja Jumalan ”kyvyt” ovat kuitenkin aivan
jotakin muuta kuin parhaimmatkaan ihmisen kyvyt.
Jumalan kuvan turmeltuminen
Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu luomisen
ohella oleellisesti Raamatun kuvaus ihmisen syntiinlankeemuksesta ja sen seurauksista. Jumala loi
kaiken hyväksi, mutta ”jollakin käsittämättömällä
tavalla alkunsa saaneena on maailmassa nyt synti”
(Tiililä). Voimme puhua synnistä yksikössä, koska
synti on olemukseltaan ja kaikissa ilmenemismuodoissaan Jumalan vastustamista.
On tärkeää, että ymmärrämme Raamatun kertomukset niin luomisesta kuin syntiinlankeemuksestakin oikealla tavalla. Kuvaukset eivät ole nykyaikaisessa mielessä historiallisia asiakirjoja, vaan ne
ovat ikään kuin taaksepäin katsovia profetioita, jotka Jumalan Hengen innoittama kirjoittaja on meille
välittänyt. Niissä ei anneta tarkkaa valokuvaa tapahtumista, vaan ne ovat profetioiden tapaan kuin
havainnollistava ja kuvaileva maalaus, joka ohittaa
monia yksityiskohtia saadakseen vain tapahtuman
tärkeimmän asian esiin.
Ensimmäisenä ihmisenä Adam oli sekä yksilö että edusti koko ihmiskuntaa (heprean sanalla
Ihminen Jumalan kuvana
tarkoittaa koko ihmisen
henkistä olemusta, hänen
persoonallisuuttaan ja
tietoisuuttaan itsestään,
asemastaan ja tahdostaan.
kristitty
15
1. elokuuta 2012
teologia
adam on myös merkitys ’ihminen’). Kun ensim-
mäinen ihminen käytti väärin vapaata tahtoaan, yhtä Jumalalta saamaansa ominaisuutta,
merkitsi se tottelemattomuuden kautta synnin
tuloa ihmiskunnan osaksi ja Jumalan hyvän
luomistyön turmeltumista. Paavalin mukaan
”yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille
kadotustuomion” (Room. 5:18). ”Yhden ainoan
ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin
mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet
syntiä” (Room. 5:12) ”ja ovat Jumalan kirkkautta
vailla” (Room. 3:23).
Jumalan luomassa maailmassa vallitsi selittämätön ja luja yhteenkuuluvaisuus. Alkutilassa
paratiisissa ihminen, eläimet ja kasvikunta elivät
lähellä toisiaan ja rikkoutumattomassa yhteydessä (1. Moos. 2:15). Ihmisen lankeemus rikkoi
myös muun luomakunnan ja ihmisen välisen
harmonian (1. Moos. 3:17–18).
Syntiinlankeemus ei kuitenkaan tehnyt kokonaan tyhjäksi Jumalan luomistekoa ja suunnitelmaa. Sen jälkeenkin vielä Jumala tunnusti
luomansa ihmisen omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen (1. Moos. 9:6; Jaak. 3:9). Koko luomakunnan ylle jäi lepäämään odotus ja toivo Jumalan uudesta luomistyöstä, jolla kaikki jälleen
asetettaisiin kohdalleen ja synnin tuoma kirous
poistuisi. Paavalin mukaan koko luomakunta
odottaa hartaasti huokaillen Jumalan lasten ilmestymistä, jolloin ihmiskunnan lopullinen vapautus synnin seuraamuksista vapauttaisi myös
luomakunnan (Room. 8:19–23). Tästä palautuvasta ihmisen ja muun luomakunnan harmonisesta yhteiselosta on kaunis kuvaus profeetta
Jesajan kirjassa (Jes. 11:6–9).
Jumala ei jättänyt luomistyötään kesken eikä
antanut synnin tuhota lopullisesti omaa suunnitelmaansa. Hän ei unohtanut luomaansa ihmistä oman onnensa nojaan. Kun ensimmäisen
Adamin kohdalla tuli tappio, lähetti Jumala toisen Adamin (Jeesuksen) viemään alkuperäisen
suunnitelmansa päätökseen. ”Niin kuin yhden
ihmisen tottelemattomuus teki kaikista syntisiä,
niin yhden kuuliaisuus tekee kaikista vanhurskaita” (Room. 5:18–19). ”Ensimmäinen ihminen
on maallinen, maasta lähtöisin, toinen ihminen
on taivaasta” (1. Kor. 15:47).
Jokainen ihminen kantaa
olemuksessaan Jumalan kuvaa
Ihmisen pahuus ja turmeltuneisuus näkyvät masentavalla tavalla maailmassa. Samaan aikaan
ovat liikkeellä ihmisten ajatteluun vaikuttavat
opit ihmisen alkuperästä, jotka tekevät hänet
vain yhdeksi eläinkunnan lajiksi, joka on kulkenut
oman tiensä evoluution pitkässä kehityksessä.
Ihmisten mielestä alkaa häipyä ajatus ihmisestä
Jumalan kuvana, ja ihminen alkaa kadottaa paikkansa maailmassa ja Jumalan edessä, ja niin hän
kadottaa myös elämänsä tarkoituksen.
Paras lääke tähän turhautumiseen on muistutus siitä, että jokainen ihminen kantaa kuitenkin olemuksessaan Jumalan kuvaa. Lisäksi
Jumalalla on jo valmis ohjelma tuon turmeltuneen kuvan saattamiseksi jälleen kirkkaasti näkyviin. ”Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista
osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi” (1. Kor. 15:22).
Tässä Jumalan suunnitelmassa ei toteudu vain
yksilöihmisen vapautuminen synnin tuomiosta ja pahan vallasta, vaan siinä toteutuu myös
parhaalla tavalla kaikkien ihmisten keskinäinen
tasa-arvo ja ihmisten välinen yhteys ja solidaarisuus: jokainen ihminen on yhden ja saman Jumalan kuva.
Jokaisen on syytä muistaa, että hänet itse on
luotu Jumalan kuvaksi ja niin ovat kaikki hänen
tapaamansa ihmiset. Paavali muistuttaa korinttilaisia ihmisen arvosta tässä luomisesta lunastukseen ulottuvassa Jumalan suunnitelmassa:
”Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta (Te
olette kalliisti ostetut). Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa!” (1. Kor. 6:20.)
penkistä bongattu
Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia
Mikko Härkin
”Iloitsen seurakunnassamme orastavasta herätyksen ilmapiiristä”
Hei Mikko, mitä kuuluu?
Pois lukien Vapahtajamme, mainitse
joku Raamatun henkilö ja kerro,
miksi juuri hän tuli mieleen?
Minulle kuuluu hyvää. Olen iloinen, että saan
raskaan vuoden jälkeen levätä. Kesäloman
aikana olisi tarkoitus ainakin punnita, mitä
asioita voisi tehdä seuraavan vuoden aikana
eri tavalla.
Jeehu oli räväkkä Jumalan mies, joka uskalsi
tehdä asioita, jotka hän näki Jumalan edessä oikeiksi. Hänen luonnettaan kuvaa muun
muassa se, että hän oli kova ratsumies, ja hän
ajoikin aina täyttä vauhtia vaunuilla. Jeehu
myös tapatti Baalin profeetat, kukisti heidän
patsaansa, muuttaen heidän temppelinsä
käymälöiksi. Minulle Jeehu edustaa toimimista sen puolesta, mikä Jumalan silmissä on
oikein, ja sitä, kuinka Jumalan pyhyys on ehdotonta – sekä radikaalia uskoa, jota tarvitaan
tänäkin päivänä.
Mitkä ovat kolme määrittelevintä
luonteenpiirrettäsi?
Hajamielinen taiteilijamaisuus, oman rauhan
tarve ja lempeys.
Kerro jotain kotipaikkakunnastasi,
Keiteleestä.
Kerran paikkakunnalla ollessani pysäyttäessäni auton stop-merkin taakse sain ohikiitävien autojen sijasta odotella, että paikalla
tallustellut hirvi ylitti risteyksen.
Sinut tunnetaan kokeneena
muusikkona. Miksi musiikki on
ihmisille niin tärkeä asia?
Musiikki on läsnä luomakunnassa jotakuinkin
kaikessa, ja olen joskus ajatellut, että ehkä
Jumala on luonut maailman musiikin tahdis-
sa. Hengellisenä välineenä musiikki vaikuttaa
näkymättömässä maailmassa. Jumalan hyvyyden kuuluttaminen osoittaa sekä näkyväiselle että näkymättömälle, että Jumala on
paikalla.
Saalemin konferenssissakin
puhujana ollut T. L. Osborn
on sanonut, että mukavuutta
tavoittelevan uskovan kääntyminen
pois mukavuuden tavoittelusta
olisi suurempi ihme kuin se, että
sokea saa näkönsä. Mitä mieltä olet
arviosta?
Olen samaa mieltä. Meidän tulisi laittaa epä-
jumalat pois omasta elämästämme. Tämä
tarkoittaa asioita, joiden kanssa vietämme
niin paljon aikaa, että ne muuttuvat voimamme lähteeksi. Voimamme lähde ja kaipuumme kohde tulisi aina olla Jeesus.
Mitä on mielestäsi ”luomakunnan
harras ikävöitseminen Jumalan
lasten ilmestymistä kohtaan”
(Room. 8:19)?
Mielestäni voimme kuulla kaikkialla luomakunnan raskaan hengityksen. Syntien määrä on tullut niin suureksi, että paine ja kipu
näkyy ja kuuluu kaikkialla, vaikka me emme
sitä aina tulekaan välttämättä ajatelleeksi.
Eläimet, puut ja aurinko – koko luomakunta
huutaa: ”Tule Herra Jeesus!”
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Tällä hetkellä odotan, että saisin eheytyä olemaan se henkilö, joksi Jumala on minut luonut, ja olla läheisemmässä yhteydessä Jumalan kanssa kuullen Hänen äänensä.
Teksti ja kuva: Jari Aho
M
OSTA TAI MYY
inä olen
ihme,
suuri ihme, ja
kiitän sinua
siitä. Ihmeelliset ovat sinun
tekosi,minä
tiedän sen.
Me huolehdimme asuntoasiat puolestasi
Myyntineuvottelija
(KIAT)
0500 708 885
Markus Vuorinen
Myyntineuvottelija
044 339 9407
Kristitty
yrittäjä!
Haluatko
mainostaa
Kristittylehdessä?
Kiinteistömaailma | Helsingin Ykköskiinteistöt Oy LKV,
Malmi Kaupparaitti 13, 00700 Helsinki, puh. (09) 350 727
Kiinteistömaailma | Proveta Oy, LKV
Puistola Maatullinaukio 2, 00750 Helsinki, puh. 020 776 9650,
Ota yhteyttä:
mika.yrjola@saalem.fi
Hel sin gin K rist ill in en
Mu siik kik ou lu
• Bändisoittimet
• Jousisoittimet
• Puhallinsoittimet
• Piano, myös pop/jazz
• Laulu, myös pop/jazz
• Teoria
KUVITUS: TIIPI JOKINEN
Markku Vuorinen
Psalmi 139:14
Elämää sanoissa
ja sävelissä
Ilmoittautuminen
www.kristillinenmusiikkikoulu.fi
Leevi Launonen
Kirjoitettu on - Seurakuntaneuvos Valtter
Luodon elämä ja työ
Tk. AM966 • Sh. 29,50 €
Helluntailauluja
Pingstsånger
Kimmo Virtanen,
Liisa Niininen, Jari Levy,
Nina Åström, Nelli Petro
Tk. ACD 1369 • Sh. 20,00€
Ilmalämpöpumput
Lämmitys- ja viilennyskäyttöön
Soita 045 672 2011 tai 0400 433 399
Hesatek Oy
SAALEM
Saalem-temppeli
Näkinkuja 3, Hakaniemi
Toimisto
Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki
Toimisto avoinna arkisin klo 9–15
Päivystävä pastori
arkisin klo 10–13, puh. 050 300 7360
SEURAKUNTAPASTORIT
Mika Yrjölä,
seurakunnanjohtaja, lähetystyö, Kristitty-lehti
matkapuhelin............................... 050 502 9003
Mauri Venemies,
seurakunnan toinen pastori
koti............................................................. 759 3915
matkapuhelin ............................. 050 502 9002
Jyrki Palmi,
virkavapaalla 1.9.2012–31.8.2013
Ari Kattainen,
lapsi- ja perhetyö..........................050 502 9012
MUUT TYÖNTEKIJÄT
Eugene Mokulu,
lingalan- ja ranskankielisen työn pastori............ 040 960 8979
Paul Bowo,
englanninkielisen Lighthousen pastori....................041 529 6121
Anne Palmi, iltapäiväkerhot................................. 050 502 9006
Ritu Ylipahkala, evankelista..................................050 414 7000
Maria Naukkarinen, diakoniatyöntekijä ......... 050 502 9005
Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja,
Kristillisen musiikkikoulun rehtori ....................... 050 502 9008
TOIMISTO JA KIINTEISTÖT
Esko Matikainen,
kotimaantyö
matkapuhelin .............................050 502 9004
Sirpa Matikainen, toimisto- ja talousasiat.......050 300 7025
Lea Kottari, jäsenkortisto..................................................774 1010
Joanna Valtari, toimistosihteeri............................050 300 7185
Jarmo Marjoniemi, talonmies............................ 050 502 9009
MUITA YHTEYSTIETOJA
Waltteri Haapala,
nuorisotyö
matkapuhelin ............................... 050 502 9011
Päävahtimestari (oto.) Lasse Rännäli.............. 050 581 4481
Kokousten kuuntelu
(0,049 e/min. + pvm.).............................................0600 392 978
Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737 511
www.aikashop.fi
asiakaspalvelu@aikamedia.fi – www.aikashop.fi
Asiakaspalvelu: 020 7619 800
Lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22%)
Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22%)
Toimisto .....................................................................774 1010
Faksi ............................................................................ 737 726
Internet http://www.saalem.fi
Sähköposti: saalem@saalem.fi tai
etunimi.sukunimi@saalem.fi
Lähetystori Hämeentie 5 a............................................. 876 3744
Kristillinen musiikkikoulu (ti–to klo 10–13)... 050 502 9008
www.kristillinenmusiikkikoulu.fi
Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot:
OP-Pohjola 572302-20461714
Nordea 206538-30928
Sampo 800014-1645891
Saalem-nuoret ry:n tilinumero:
OP-Pohjola 572302-20461771