Hannu Hallamaa - Tampereen Suomalainen Klubi

Ruutiukot 01.09.2014
Kiinteistöjohtaja Hannu Hallamaa:
Hallamaan perheet vaiheet sodan jälkeisessä Euroopassa
Sotiemme aikaisen radiotiedustelun kehittäjä ja johtaja,
eversti Reino Hallamaa joutui keväällä 1945
valvontakomission pidätyksen uhatessa siirtymään
perheineen pois Suomesta. Ruotsin, Ranskan ja Saksan
kautta Hallamaan perhe päätyi Espanjaan. Eversti
Hallamaan poika Hannu Hallamaa (s. 1945) kertoi
Ruutiukoille perheen elämästä Espanjassa.
Eversti Reino Hallamaa (s. 1899 Tampere, k. 1979
Malaga) kehitti Suomen armeijan radiotiedustelun ja
toimi sen johtajana Talvi- ja Jatkosodan ajan. Tehokas
radiotiedustelu oli yksi avaintekijä ylivoimaisen
vihollisen torjunnassa.
______________
Hannu Hallamaa
Kun venäläisten suurhyökkäys Kannaksella kesällä 1944 oli alkanut, tiedustelupäällikkö, eversti
Aladar Paasonen alaisensa Reino Hallamaan kanssa alkoi valmistella radiotiedustelun henkilöstön,
laitteiston ja arkistojen siirtämistä Ruotsiin. Käynnistettiin operaatio Stella Polaris. Operaatio
käynnistyi syyskuussa 1944.
Pohjanlahden yli kuljetettiin 350
laatikollista kalustoa ja aineistoja sekä
700–800 tiedustelun tehtävissä toiminutta
perheineen. Hallamaa palasi salaa
Suomeen. Hän kuitenkin aavisti
joutuvansa valvontakomission
pidättämäksi ja siirtyi Ruotsiin
toukokuussa 1945. Perhe oli jo aiemmin
siirtynyt sinne. Ruotsi ei kuitenkaan
tuntunut turvalliselta paikalta.
___________________________
Everstiluutnantti Reino Hallamaa,
SA-kuva.
Niinpä Hallamaa perheineen siirtyi Ranskaan. Kun Molotov vaati Ranskan viranomaisia
luovuttamaan "stellistit", ranskalaiset lähettivät Hallamaan perheen Saksan Wilbadiin, joka oli
ranskalaisten miehittämä. Näin he pystyivät valehtelematta ilmoittamaan, että Hallamaat eivät olleet
Ranskassa.
Espanjasta uusi kotimaa
– Oli kuitenkin vaara, että "Molotovin käsi" ulottuu Ranskaan. Siksi isäni päätti pyrkiä Espanjaan.
Kenraali Franco oli avaamassa ovia Eurooppaan vuonna 1947 ja ensimmäisten joukossa siirryimme
sinne. Ensiksi asetuimme Madridiin, josta kaupallinen attashea Unto Ovaska neuvoi muuttamaan
2
Malagaan. Sinne siirryimme loppusyksyllä 1947. Espanjassa isäni käytti nimeä Ricardo Palma;
aiemmin hänellä oli Tanskan viranomaisten antama passi ja siinä nimi Richard Palm, kertoi Hannu
Hallamaa.
Hannu Hallamaa totesi, että Espanja oli tuolloin hyvin sekasortoinen. Viimeinen kuningas Alfons
VIII oli ollut heikko hallitsija. Korruptio vallitsi ja syntyi "virkamieshallitsijoita". Köyhyys oli
uskomattoman kova. Francisco Franco nousi diktaattoriksi vuonna 1939 ja hänen valtakautensa
jatkui aina 1975 asti. Korruptio ja köyhyys vaivasivat maata pitkään sotien jälkeenkin.
Hallamaat tulivat siis köyhyyden runtelemaan maahan. Ensimmäinen asunto Malagassa oli
Marbeiassa. Talo oli rakennettu suolaveteen tehdystä betonista, kostea ja kylmä. Oli hakeuduttava
muualle. Vuonna 1948 he siirtyivät Torremolinokseen.
Reino ja Brita Hallamaan hääkuva vuodelta 1942.
Perhekuva Aurinkorannikolta.
– Sinne isän hyvä ystävä, arkkitehti Heikki Sysimetsä toi isälle Suomeen jääneitä rahoja. Sysimetsä
salakuljetti rahat auton vararenkaaseen piilotettuina! Niillä seuduilla ei silloin liiemmin turisteja
näkynyt, ja vieraista maista kotoisin olevia kutsuttiin "fransmanneiksi" eli ranskalaisiksi.
3
Espanjalaiset olivat erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Samanlaista ystävällisyyttä kyllä löytyy
vieläkin, kertoi Hannu Hallamaa.
Vuonna 1950 Reino Hallamaa osti Julianan kylästä maatilan. Se oli ns. kuiva tila eli sillä ei ollut
kaivoa. Tällaisella tilalla voitiin viljellä oikeastaan vain härkäpapua. Rakennukset olivat kehnossa
kunnossa. Tärkeintä oli kuitenkin saada vettä.
– Isä tutustui kylän miehiin ja vanha vuohipaimen kertoi, että hänen vuohensa olivat juoneet joskus
vettä Hallamaankin tilan mailla. Hän näytti piilossa olleen lähteen paikan. Kun siihen tehtiin 20
metrin kaivo, vettä löytyi niin paljon, että sitä olisi riittänyt vaikka koko kylälle, kertoi Hannu
Hallamaa.
Kukkien viljelijä
Hallamaat ryhtyivät viljelemään kukkia. Reino Hallamaa toi Hollannista neilikan istukkaita ja
hänestä tuli neilikan viljelijä. Neilikka on perinteinen ja suosittu kukka espanjalaisissa
seremonioissa. Vuonna 1953 Hallamaa avasi kukkakaupan Malagaan ja sittemmin toisen kaupan
Torremolinokseen, pääkadulle. Neilikat tekivät hyvin kauppansa, mutta vuosien kuluessa maat
köyhtyivät ja kukkien tuotanto alkoi heiketä.
Maatila Torremolinoksen Julianan kylässä.
Neilikoita
Vuonna 1959 lääketieteen professori Harri Lybeck osti Hallamaan tilasta tontin loma-asuntoaan
varten, ja se oli alku kiinteistöbisnekselle. Hallamaasta tuli rakennusurakoitsija. Kar-Air alkoi lentää
Malagaan ja sen myötä suomalaiset alkoivat ostaa loma-asuntoja. Reino Hallamaan pojat ovat
jatkaneet isän perustamaa yritystä, joka on tähän mennessä rakentanut noin 300 taloa.
Hannu Hallamaa kuuli vasta kymmenvuotiaana "vahingossa" isänsä toiminnasta Suomessa. Sitä
ennen hän oli luullut, että isä oli aina ollut kukkien viljelijä. Hannu asuu pysyvästi Espanjassa,
mutta kesäkaudet hän viettää pääosin kesäasunnollaan Vesilahdella.
Reino Hallamaa kuoli Espanjassa 80-vuotiaana vuonna 1979 ja hänen Brita-puolisonsa vuonna
2009. Vuonna 2013 Reino ja Brita Hallamaan tuhkat tuotiin Suomeen ja haudattiin sotilaallisin
menoin Sysmän kirkkomaahan.
*****
Lokakuun puolivälissä 2014 ilmestyi Robert Brantbergin kirjoittama kirja Tiedustelueversti
Hallamaa – Voiton avaimet, jossa eversti Reino Hallamaan tarina on koottu yksiin kansiin ja joka
sisältää aiemmin julkaisematonta tietoa sotiemme ajan radiotiedustelusta.
4
Ruutiukkolounaan jälkeen Hannu Hallamaa toi ystäviään tutustumaan Tampereen Suojeluskuntaja Lottamuseoon. Vasemmalta Kirmo Bergius (Tampere), Antti Mörö (Vilppula), Per-Ole
Forsström (Helsinki), museon puheenjohtaja Markku Rauhalahti (Tampere), Erkki Reims (Turku),
Hannu Hallamaa (Espanja), Pekka Karhumäki (Tampere), Aimo Hautanen (Helsinki), Matti
Hokkanen (Tampere) ja museomestari Yrjö Suoniittu (Tampere).
Teksti: Markku Rauhalahti
Aihekuvat esitelmäaineistosta
Kuvat tilaisuudesta: Jorma Hautala ja Markku Rauhalahti